Tervetuloa hyvän olon Härmälänrantaan

Löydä uusi kotisi viihtyisässä Härmälänrannassa www.skanska.fi/kodit

Pyhäjärven etelärannalla Härmälänrannan urbaaneissa puisto-kortteleissa on valittavana koteja moneen eri tarpeeseen. Lukuisat vapaa-ajan mah dollisuudet alkavat suoraan kotiovelta, peruspalvelut ovat lähellä ja hyvät liikenne yhteydet sekä Pirkkalan suuntaan että Tampereen ydinkeskustaan.

Kiinnostuitko? Lisätietoja saat asuntomyynnistämme Verstaankatu 1, 33100 Tampere, p. 0800 150 051 (maksuton), ma-pe klo 8-16, Härmälänrannan asuntomyyntipiste, Viimankatu 1, 33900 Tampere, ma 9-16, ke 10-18, asuntomyynti.tampere@skanska.fi

Härmälänrannan asuntomyyntipiste avoinna ma klo 9-16 ja ke klo 10-18.

TampereenRakennusmestari

TampereenRakennusmestari

TRY 117 vuotta www.try.fiNro 4/2013 Huhtikuu 59 vsk.

2 3

RTV Tampere: Sammonkatu 56

Tampere Nokia Kangasala

RTV Nokia: Yrittäjäkatu 18 RTV Kangasala: Lentolantie 2

Parasta palvelua Pirkanmaalla!

4 5

Puheenjohtajan palsta

” Kevät keikku-en tuleepi” sa-notaan, mutta

maaliskuussa ei ole paljon keväänmerk-kejä näkynyt. Lauha helmikuuhan enteili tuntuvia yöpakkasia, vaan tällaista ennätys-kylmää maaliskuuta harva osasi odottaa. Kun on tullut tavaksi tänä talvena muistella noita vanhoja tapoja ja -asioita niin jat-ketaan samaa linjaa vielä pätkänmatkaa. Huhtikuun tärkein merkkipaalu on ollut ”suviyöt” jotka ovat 12. - 14.4. Nämä päivät selittyvät sillä, että ikivanhassa pohjoismaisessa kalenterissa vuosi jaettiin kahteen osaan eli suvi- ja talviaikaan. Suviaika alkoi siis 14.4 ja ensimmäinen talvipäivä oli 14.10. Vanha kansa puhuu myös ”vanhoista suviöistä” jotka ovat 11 päivää myöhemmin eli Yrjön, Albertin ja Markun päivinä. Kylmä on tällöin huono, suoja sen sijaan hyvä enne. Jos kaikki yöt ovat lauhaa suojasäätä, odotetaan hyvää hallatonta suvea. Kevään mittaan siis taas näemme miten nämä pitävät paikkansa.

Maaliskuussahan järjestimme RKL:n hiihtomestaruuskilpailut täällä Tampe-reella. Hiihtosäät olivat ihanteellisia ja kun järjestelytkin sujuivat hyvin, niin hiihtäjät näyttivät tyytyväisiltä. Paikka-kunnan omatkin suksimiehet olivat hyvin mukana menestyen oikein mukavasti. Jär-jestelyissä oli mukana yhdistyksen jäseniä talkoissa sekä muutama ulkopuolinenkin. Heille kaikille toivotan parhaat kiitokset mukanaolosta.

Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 18. maaliskuuta Kehräsaaressa. Tärkein ta-pahtuma oli yhdistyksen pöytästandaarin luovuttaminen Jukka Pällille pitkäaikai-sesta ja mittavasta työstä yhdistyksemme hyväksi. Lisäksi aktiivisille jäsenille jaet-tiin yhdistyksen ansiomerkkejä.

Tilinpäätöksen hyväksyminen jäi syksyyn koska tilintarkastaja halusi nyt myös alajaostojen tilit mukaan yhdis-tyksen tilinpäätökseen. Kokous ymmärsi tilanteen ja ”siunasi” asian. Liittomme puheenjohtaja oli myös kokouksessa mukana esitellen ajankohtaisia asioita ja kuulumisia ”pääkallonpaikalta”. Tätä kirjoitettaessa keilamestaruuskilpailut ovat käynnissä ja pilkkikisat edessäpäin niin niistä sitten juttua ensi lehdessä.

Nyt kun paastonaika on kärsitty sekä pääsiäisherkuilla herkuteltu on mukava nauttia huhtikuun hienoista kevätsäistä. Aurinkoisia kevätilmoja kaikille lukijoille!

Antti Lehtinenpuheenjohtaja

6 7

Tulevia tapahtumia.... MERKKIPÄIVÄT

SENIORIMESTARIT TRY toimii...

MESTARIhIIhTO

KITTIKOLO

Huhtikuun kuukausikokous pidetään keskiviikkona 24.04. alkaen klo 12.00. Monitoimitalo 13:sta Kokoustilassa Strömmer, Satakunnankatu 13. (käynti Pellavatehtaankadun puolelta) Kokouk-sen alussa vieraanamme on katuinsinööri Marjo Hallinen ja Finnpark Oy:n edusta-ja kertomassa Tamperelaisesta pysäköinti-kulttuurista ja Hämpin parkista. Tervetuloa TOIMIKUNTA

Toukokuun lehden postitus on tiistaina 7.5. klo 10.00 Henryn kellarissa.

Huhtikuu20.4 Kiviranta Pekka 6021.4 Saarnijoki Vilho 9530.4 Rajala Risto 80

Toukokuu1.5 Saukkonen Jorma 655.5 Järvinen Erkki 8513.5 Kulmala Erkki 6516.5 Tulimäki Erkki 6518.5 Iso-Mustajärvi Ossi 8020.5 Kohonen Veijo 65

Vuokraa viikko kittikolosta 19.5.2013–31.12.2015

Katso vapaat viikot try.fi-sivuilta jä-senasiat/ kittikolon vuokralista. Hinnat alkaen 150€

Kenestä RKL:n Hiihto-Mestari 2013?RKL haastaa kaikki jäsenyhdistystensä

jäsenet kuntoilemaan ja tavoittelemaan Hiihto-Mestari nimikettä.

Osallistumisoikeus on RKL:n vuosi-maksun maksaneilla jäsenillä.

Hiihtoaika on 1.10.2012–30.4.2013.Ilmoita hiihtokilometrisi 2.5. mennessä

Aarnille 040 500 7122, aarni.saviaho@try.fi Ilmoitamme kootusti osallistuneiden

hiihtokilometrit RKL:n toimistolle.Yli 600 kilometriä hiihtäneet palkitaan

Hiihto-Mestari kunniakirjalla.Eniten kilometrejä keränneiden jä-

senyhdistysten ja niiden jäsenten nimet julkaistaan Mestari&Insinööri-lehdessä ja parhaat palkitaan.

Viime vuoden pienin hiihtomäärä 4 km, ilmoitettiin Ylivieskan yhdistyksestä…

Tampereen Rakennusmestari - www.try.fi Toimituksesta vastaava: Antti LehtinenToimituksen osoite: Tuomiokirkonkatu 7 B, 33100 TRE, Puh/vastaaja 212 1954 Käyntiosoite: Tuomiokirkonkatu 7 B sisäpiha, Stalan Rst-kirjelaatik ko B-portaan vieressä E-Mail: aarni.saviaho@kolumbus.fiJulkaisija: Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ryIlmestyy 8 numeroa vuodessaISSN 0787-8389Ilmoitukset ja artikkelit: Torsti Alajoki Taitto: Toni Weckroth

Painopaikka: Kopio Niini Finland Oy, Tampere 2013

Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry

Huhtikuun Rakentajain jäseniltaAika Torstai 25.4. kello 17.00Paikka Avant Center, Ylötie 1, YlöjärviAvant Tecno Oy valmistaa korkealuokkaisia pienkuormaajia ja niiden työlaitteita ja lisävarusteita Ylöjärvellä, Tampereen kupeessa. Vankat kuormaimet on suunniteltu käyttäjien tarpeisiin ja työtehtävien ehdoilla. Mallistosta löytyvät sopivat koneet sekä raskaaseen ammatti- että vaativaan vapaa-ajan käyttöön.

Ohjelma 17.00 Kokoontuminen Avant Centteriin17.10 TRY:n ilmoitusasiat, Antti Lehtinen17.20 Tehtaan ja tuotannon esittely, Jani Käkelä Varatoimitusjohtaja

Mukaan mahtuu 24 nopeinta.

Ilmoittautumiset tiistaihin 23. huhtikuuta mennessä Aarnille 040 500 7122 tai aarni.saviaho@try.fi

AVANT Tecno Oy, Avant-pienkuormainten valmistaja, aloitti toimintansa vuonna 1991. Vuosien saatossa Avant on muodostunut käsitteeksi pienkuormaajien alalla monien innovatiivisten ratkaisuiden ansiosta. Nykyisin Avant on maailmanlaajuinen markkinajohtaja omapainoltaan alle 2000 kg kuormaajien luokassa. Yhtiöllä on omat myyntiyhtiöt Saksassa ja Isossa-Britanniassa sekä maahantuojat yli 40 maassa eri puolilla maailmaa. Avantteja on valmistettu yli 25 000 kpl.

Taidekerho kokoontuu tiistaisin aamu-päiväkurssi A klo 11.00 – 13.30 joka viikko ja iltapäiväkurssi B klo 17.15 – 20.30 joka toinen viikko.

Pispalassa oleva Ahjolan kiinteistössä suoritetaan saneeraus, jonka johdosta taidekerho kokoontuu toistaiseksi osoit-teessa: Lielahti Possijärvenkatu 2. 33400 Tampere.

Opettajana on edelleen kuvataiteilija Kaija Tammisto.

Tervetuloa, puheenjohtaja Paavo Heliö, 040-741 7788

TAIDEKERhOSISÄLLYSLUETTELO

Puheenjohtajan palsta ..................................5Tulevia tapahtumia........................................7Vuoden Betonirakenne 2012 ........................8Paavo Tommola on poissa ..........................12RT pitää kehyspäätöksiä myönteisenä .......13Pispalan nippu-uittotunneli avataan veneille ja jalankulkijoille kesällä 2013 .............................14Tietoa lisääntyvään korjausrakentamiseen .16YSE 98 - sopimustekniseterityiskysymykset ........................................17Luottamusmiehen näkövinkkeli ...................18Rakennustarkastusyhdistys RTY:njulkilausuma ................................................21RKL-SM-hiihdot ..........................................22Keilat kaatuvat… .........................................25Toimintakertomus 2012 - Ukkomestarit ......26Ukkomestarit muuttivat nimensä .................27Hirsivarasta laseriin ....................................30

8 9

Vuoden betonirakenne 2012 – Seinäjoen kaupunginkirjasto

Seinäjoen uusi kaupunginkirjasto pal-kitaan vuoden 2012 betonirakenteena taitavasta ja vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta toteutuksesta. Kaikkien osapuolten toi-mivalla yhteistyöllä ja osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu rakennusteknil-lisesti onnistunut, ilmeikäs ja veistoksel-linen arkkitehtoninen kokonaisuus. Uusi kirjasto täydentää osaltaan Alvar Aallon suunnittelemaa arvomiljöötä.

Talon rakenteissa ja sisätilojen pinnois-sa betonia on käytetty kokonaisvaltaisesti. Betonirakenteilla ja betonipinnoilla on merkittävä rooli rakennuksen sisätilojen arkkitehtuurissa ja tunnelman luojana. Valtava päätilan vekkimäinen lautamuot-tipintainen betonikatto tuo kirjastosaliin juurevaa tunnelmaa. Betoni materiaalina luo harmonisen kontrastin muun sisus-tuksen kanssa.

Betonirakenteissa korostuvat toisaalta betonin karheus ja konstruktiivisuus sekä toisaalta betonin plastisuus ja mo-noliittisuus. Rakennuksen runko on toteutettu kauttaaltaan paikalla valettuina betonirakenteina. Panoraamanomaiset esteettömät näkymät avoimissa sisäti-loissa on saavutettu haastavilla pitkillä jänneväleillä ja palkkirakenteina, jotka rakenteellisesti lähestyvät siltarakenteita. Monimuotoiset, veistokselliset ja moneen suuntaan kaltevat teräsbetonirakenteet on suunniteltu 3D mallinnusta apuna käyttämällä. Talotekniikka on integroitu rakenteisiin, jolloin holvimaiset katot ja muut sisäpinnat on voitu jättää paljaasti näkyviin.

Kohde on hyvä esimerkki julkisesta

rakentamisesta, missä monipuolisella betonin käytöllä on aikaansaatu kestävää ja laadukasta rakentamista, missä pitkä käyttöikä ja muuntojoustavuus on ollut suunnittelun lähtökohtina. Kompakti ko-konaismuoto, ulkovaipan hyvät lämmön-eristysarvot sekä ilmanvaihdon lämmön talteenottojärjestelmä takaavat raken-nukselle hyvän energiatehokkuuden. Jäähdytyksen tarpeen minimoimiseksi suuret ikkunapinnat on suunnattu poh-joisiin ilmansuuntiin. Toteutunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta rakennutta-misesta, suunnittelusta ja ensiluokkaisesta toteutuksesta ja käsityötaidosta.

Seinäjoen uuden kirjaston suunnittelu perustuu JKMM Arkkitehtien vuonna 2008 järjestettyyn arkkitehtikutsukilpai-lun voittoon.

KUNNIAMAININTA SAUNALAHDEN KOULU, ESPOO

Saunalahden koulu palkitaan Vuoden Betonirakenne 2012 -kilpailussa kun-niamaininnalla vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta ja toteutuksesta, jossa betonin käytöllä on merkittävä osa lopputulosta. Talon sisätiloissa betonia on käytetty kokonaisvaltaisesti näkyvissä käyttöpinnoissa. Laadukkaasti toteutettu kokonaisuus on arkkitehtonisesti raikas ja persoonallinen uudenlainen peruskoulu monine toimintoineen ja se sopeutuu hyvin ympäristöönsä toimien samalla alueen maamerkkinä.

Betonin hyvät ominaisuudet tulevat esiin rakennuksen päätilojen sisäpinnois-

sa. Laadukkaasti toteutetut betonipinnat luovat kontrastia tilojen muille pinnoille ja materiaaleille. Kirkkaat värit toimivat koulun eri toimintojen opasteina. Por-rastetuista sisätiloista avautuvat laajat näkymät myös ulkotiloihin.

Saunalahden koulurakennuksessa on erillisrunko, joka koostuu teräsbetoni-täytteisistä teräspilareista, WQ-palkeista ja ontelolaatoista. Pääosin julkisivut ovat paikalla muuratusta tiilestä. Sisätilojen seinäpinnoissa on pääosin käytetty pai-kalla valettua, sileää lautamuottia vasten valettua betonia. Perustamisolosuhteet ovat olleet vaativia. Suojaisat pihapouka-mat lähiliikuntapaikkoineen ovat koulun lisäksi myös asukkaiden käytössä. Pihojen pinnat on päällystetty pääosin betoniki-villä ja -laatoilla.

Saunalahden koulu on osoitus beto-nin vahvuuksista. Toteutunut kohde on

osoitus hankkeesta, jossa eri osapuolien ammattitaitoisen yhteistyön tuloksena on aikaansaatu arkkitehtonisesti taidokas ja laadukas lopputulos.

Saunalahden koulu perustuu Verstas Arkkitehdit Oy:n yleisen arkkitehtikil-pailun voittoon vuonna 2007.

Vuoden Betonirakenne -kilpailu on järjestetty vuodesta 1970 lähtien ja siihen osallistui tänä vuonna 13 ehdotusta. Palkinto annetaan vuosittaisen kilpai-lun perusteella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betonira-kentamista. Kilpailun tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja edistää suomalaista betoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja -rakentamista. Kilpailun järjesti Betoni-teollisuus ry.

Vuoden Betonirakenne 2012 -kilpai-lun tuomariston puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Esa Konsti, Betoniteolli-

10 11

Insinöörioppilastalo OyMatti J. Mäkelä

ins. toimitusjohtaja

Murtokatu 1, 33100 TamperePuh. (03) 225 9911, fax (03) 225 9920

GSM 0400 637 402

- Timanttiporaukset Ø10-1030 mm - Timanttisahaukset lattiaan, seinään ja kattoon - Paksun teräsbetonin ja kallion vaijerisahaus - Harppisahalla Ø3000mm pyöreät aukot ja kaaret

Leikkaamme raudoitetun betonin, tiilen, graniitin, kevytbetonin, asfaltin ym. 30 vuoden kokemuksella.

- LVIS- urat ja -läpiviennit - Ovi-, ikkuna- ja porrasaukot - Liikuntasaumat - Betonirakenteiden aukaisut - Järeiden teräsbetonirakenteiden purku ilman pölyä ja tärinää

Puh. 03 - 2365 200 Fax. 03 - 2365 250

www.mansentimanttisaha.fi

Toni Marttila, RI 040-51 96 785

toni.marttila@mansentimanttisaha.fi

suus ry:n edustajana ja jäseninä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n nimeämänä professori, arkkitehti Mikko Heikkinen, rakennusarkkitehti Asko Eerola Raken-nusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n edus-tajana, professori Jari Puttonen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n ni-meämänä, dipl.ins. Kalervo Matikainen Suomen Betoniyhdistys ry:n edustajana ja kutsuttuna lehdistön edustajana päätoi-mittaja Johanna Falck Avotakka-lehdestä. Tuomariston sihteereinä toimivat arkki-tehti SAFA, päätoimittaja Maritta Koi-visto Betoni-lehdestä sekä tekn.tri. Jussi

Mattila Betoniteollisuus ry:stä.

Lisätietoja ja tiedotteet: Betoniteollisuus ry: Maritta Koivisto, gsm 040-9003577 tai maritta.koivisto@betoni.com

Betoniteollisuus ry on Rakennustuoteteolli-suus RTT ry:n jäsen, joka kuuluu Raken-nusteollisuus RT ry:hyn. RT on on Elin-keinoelämän keskusliitto EK:n neljänneksi suurin jäsenliitto. RTT Betoniteollisuustoi-mialan/Betoniteollisuus ry:n jäseniksi ovat järjestäytyneet kaikki maamme merkittävät alan yritykset.

12 13

Rakennusteollisuus RT on tyytyväinen hallituksen sopimukseen valtiontalouden kehyksistä. Asuntopoliittinen kokonais-ratkaisu tarttuu olennaisiin asioihin ja sisältää monipuolisen keinovalikoiman, jolla on mahdollista saada asuntotuotanto vastaamaan nykyistä paremmin ihmisten tarpeisiin.

Olemme peräänkuuluttaneet riittävän järeitä ja kattavia toimia, joilla etenkin tuetun vuokra-asuntotuotannon um-pisolmu saataisiin avattua ja toisaalta tasapainotettua kasvukeskusten asun-tomarkkinoita pitkällä aikavälillä. Ke-hyspäätökset täyttävät nämä toiveemme varsin hyvin ja pidämme kokonaisuutta myönteisenä yllätyksenä.

Vuokra-asuntotuotantoa vauhdittavat etenkin käynnistysavustukset Helsingin seudulla, yleishyödyllisyysrajoitusten keventäminen ja uuden korkotukilaina-muodon kehittäminen. Korkotukilaino-jen omavastuukoron alentaminen toimii piristysruiskeena niin uusien vuokra-asuntojen tuottamiselle kuin korjausra-kentamisellekin.

Asuntopoliittisessa uudistuksessa kaa-voituksen ja maankäytön tehostaminen

on keskeisellä sijalla. Tarkoitus on myös asettaa velvoitteita kaavamääräysten kus-tannusvaikutusten huomioon ottamiseksi sekä jatkaa normitalkoita, jolla puretaan tarpeetonta sääntelyä rakentamiskustan-nusten vähentämiseksi.

Toimenpidelista kaikkinensa on va-kuuttava. Jotta uudistus ei vesity käytän-nössä, ripeä toimeenpano on nyt tärkeää.

Rakennusteollisuudelta saa kiitosta myös lisäpanostukset harmaan talouden torjuntaan, ja siihen liittyen kotitalous-vähennyksen enimmäismäärän korotta-minen. Infran kannalta myönteistä on perusväylänpidon lisärahoitus ja sitoumus suunniteltujen liikennehankkeiden to-teuttamiseen.

Tarmo Pipatti, toimitusjohtaja,

RT pitää kehyspäätöksiä myönteisenä yllätyksenä etenkin asuntopolitiikan osalta

Rakennustuotteiden CE-merkintä ja pakollisuus 1.7.2013 alkaen

CE-merkintäkoulutus

Tiistaina 5.2.2013 yhdistyksemme seni-orijäseniä ja perinnetoimikuntaa kohtasi suruviesti Paavo Leo Tommolan poisme-nosta.

Paavo oli syntynyt 18.12.1925 Ky-menlaaksossa, Valkealan Kuivalan kylässä pienviljelijäperheeseen, johon vanhem-pien lisäksi kuului viisi lasta Paavon ol-lessa keskimmäinen. Pienviljelijäperheen poikana Paavo joutui jo varhain osallis-tumaan kotitilansa ja naapuritalollisten taksvärkkitöihin sekä isänsä urakoimiin rakennustöihin.

Näissä lapsuus- ja nuoruusiän töissä luo-tiin vahva peruskunto ja pohja lahjakkaan urheilijapojan saavu-tuksille hiihdossa, mä-enlaskussa, yhdistetys-sä, maastojuoksussa, suunnistuksessa ja hiihtosuunnistukses-sa niin maakunta-, liitto- kuin Suomen mestaruustasoilla.

Kouvolassa käymästään keskikoulusta Paavo sai päästötodistuksen keväällä 1943. Opiskeluajan jälkeen syksyllä 1943 tuli kutsu varusmiespalvelukseen, jossa muutaman viikon kuluttua oli edessä ali-upseerikurssi konekiväärilinjalla Nurmek-sessa ja sieltä edelleen Kuopion Rissalaan. Aliupseerikurssin jälkeen keväällä 1944 tuli komennus sotatoimialueelle koneki-vääriryhmän johtajaksi. Syksyllä 1944 tuli siirto Lapin sotaan, jonka päätyttyä tuli siirto tammikuussa 1945 Hämeenlinnaan suorittamaan varusmiespalvelusta. Joulu-kuussa 1945 kotiuduttuaan alikersanttina hän oli vielä alle 20-vuotias.

Tammikuussa 1947 Paavo aloitti Tek-nillisen koulun Tampereella ja valmistui

rakennusmestariksi joulukuussa 1948.Valmistumisensa jälkeen hän toimi

vuoden kirvesmiehenä ja 1950–58 ra-kennusmestarina Keskisen Rakennusliike Oy:llä ja 1958–86 Rakennustoimisto Mat-tinen & Niemelä Oy:n yli kolmellakym-menellä työmaalla Tampereella ja Nokialla vastaavana mestarina. Viimeiset seitsemän vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään hän toimi MNK Oy:n puutyötehtaan johtaja-na ja tuotekehittelijänä.

Ammatissaan ja urheilusuorituksissaan saamansa menestyk-sen ohella yksi par-haista palkinnoista Paavon elämässä varmaan oli paras palkinto Koiviston-kylän Nirvan lavalta opiskeluaikana ta-paamansa tunturi-en maan tyttö Aija, jonka hän tunsi heti

tulevien lastensa äidiksi.Tampereen Rakennusmestarit ja insi-

nöörit AMK ry, Seniorimestarit ja Perinne-toimikunta kunnioittaa Paavo Tommolan muistoa. Joukostamme on poistunut arvostettu sota- ja rakennusmestariveteraa-ni, joka on suorittanut merkittävän työn yhdistysperinteemme tallentamisessa ja jäsenistön liikunnan edistämisessä.

Ammattiveljet ja – sisaret jäävät kaipaa-maan yhdessä Paavon vaimon Aijan, lasten Terhin, Tuijan ja Esan, sekä lastenlasten ja lastenlastenlasten kanssa hiihtomestaria ja ukkia.

Paavo siunattiin 2.3.2013 Kalevankan-kaalle rovasti Olli Lehtipuun saatesanoin.

RKL-Seniori Jaakko Koskinen

Paavo Tommola on poissa

14 15

Pispalan nippu-uittotunneli jäi toimet-tomaksi heti valmistuttuaan 1968, koska kuorma-autokuljetukset tulivat uittamis-ta halvemmaksi ja nopeammaksi. Myös tunnelin rakentaminen tuli kalliiksi, varsinkin kun suurten rakennuskustan-nusten päälle lisätään vielä kirkko, joka paloi maan tasalle sytyttyään tärinästä johtuvan oikosulun johdosta.

Tunnelille on siitä saakka aina sil-loin tällöin etsitty uusiokäyttöä, mutta turhaan. Aina yritykset ovat syystä tai toisesta kariutuneet. Helppoa se ei ollut

nytkään, kun yhdyskuntalautakunta päätti 18.12.2012, että tunneli avataan venekuljetuksille jo ensi kesänä. Päätös syntyi äänin 6-5 kunnallispoliittisen jännitysnäytelmän päätteeksi. Vastakkain olivat lähidemokratian kannattajat, joita edustivat lähiseudun asukkaat lobba-reineen, näihin kuului myös muutama lähiseudun kansanedustaja - vastaan Tam-pereen ja sen ympäristökuntien veneilijät järjestöineen, Särkänniemi sekä matkai-luyrittäjät. Myös poliisi ja pelastuslaitos kannattivat tunneliyhteyttä. Lautakunta

Pispalan nippu-uittotunneli avataan veneille ja jalankulkijoille kesällä 2013

Suurimmat sallitut veneen mitat ovat 4,5m korkeus X 4,5 leveys X 10m pituus.

katsoi yleisen edun menevän lähidemo-kratian edelle, koska veneliikenteestä ei sen mielestä aiheudu merkittävää haittaa asukkaille eikä luonnolle.

Veneiden kuljetus tapahtuu traktorive-toisella peräkärryllä niin, että matkustajat ovat koko ajan veneen kyydissä. Tunnelin valaistus ym. rakennusmuutostöiden kus-tannuksiksi on arvioitu 50 000 euroa. Se on mitättömän pieni summa verrattuna niihin kymmeniin miljooniin joita sen rakentamiseen uhrattiin 1960-luvulla.

Kuukausia kestänyttä kädenvääntöä yritettiin ratkaista jo 20.11.2012 käydyssä yhdyskuntalautakunnan kokouksessa, mutta turhaan. Kokouksen keskustelun perusteella näytti tunnelin avaaminen jäävän haaveeksi.

Seuraavien viikkojen keskusteluissa ehdotettiin virkamiehille, että jos tunneli voitaisiin avata myös kevyen liikenteen käyttöön, esityksen läpimenomahdol-lisuudet paranisivat. Tilaajapäällikkö Milko Tietäväinen olikin 18.12.2012 ko-koukseen laajentanut esitystään niin, että tunnelia voidaan käyttää sen aukioloaika-na myös kevyenliikenteen (jalankulku) väylänä. Tällöin tunneli palvelisi ainakin ulkoilijoita, vaikka Näsijärven puolella ei ole vielä kevyenliikenteen väylää. Tosin polkuyhteys tunnelin suulta Santalahden venesatamaan on mahdollinen.

Näillä eväillä mentiin neljän viikon päästä 18.12.2012 ratkaisevaan koko-ukseen, ja väittely puolesta ja vastaan jatkui entisellään. Lopulta äänestys päättyi tunnelin avaamisen voitoksi 6-5. Politiikan ihmeellisyyksiin kuuluu, erään vastaan äänestäneen lautakunnan jäsen toteamus heti äänestyksen jälkeen fasebook-sivuillaan ”tamperelaiset voit-tivat”. Mielenkiintoista siinä on se, että hän kuuluu Tampereen kaupunginval-tuustoon ja kaiken järjen mukaan hänen pitäisi ajaa tamperelaisten etua!

Venereitin vastustajat turvautuivat vielä päätöksen jälkeen politiikkalobba-reihinsa kaupungin hallituksessa, jotta hallitus ottaisi asian otto-oikeudella käsittelyynsä. Tilaajapäällikkö Tietä-väinen olikin toista tuntia hallituksen ”grillattavana” erityisesti 50 000 euron kustannusarviosta. Tosin jälkeenpäin sel-visi, että kaupunginhallitus ei olisi voinut tässä tapauksessa käyttää otto-oikeuttaan.

Lautakunnan päätöksestä voi tietenkin valittaa hallintaoikeuteen, mutta kaupun-ki voi tarvittavat rakennustyöt tehdä heti ja ottaa tunneli käyttöön jo ensi kesänä, koska rakentaminen ei aiheuta peruutta-mattomia muutoksia alueella. Tiedossani ei ole onko valitusta tehty.

Kun näin tunneleita suunnitellaan, rakennetaan ja otetaan käyttöön Tampe-reella, ei ihmettele Rantaväylän tunnelin ympärillä käytyä piirileikkiä. Taisto Loponen

16 17

Korjausikään tulevien rakennusten kas-vava määrä sekä paine parantaa raken-nusten energiatehokkuutta vauhdittavat korjausrakentamista. Korjaushankkeita suunnitellessa on syytä perehtyä kesällä muuttuviin korjausrakentamisen ener-giamääräyksiin. Tuoreet kustannustie-dot sekä materiaaleista, koneista että työsuorituksista ovat niin ikään tarpeen kuin myös aiempien vuosikymmenten rakennustapojen tunteminen.

Ratu Netistä ohjetietoa työmaalle ja apuja tarjouslaskentaan

Ratu Netissä on julkaistu kaksi ajankoh-taista ohjekorttia:

• Telinetyö.menekit jamenetelmät– Korjausrakentamisen myötä telinetöitä tarvitaan entistä enem-

män. Uudessa Ratu-ohjeessa käsitellään mm. pystytettävien julkisivutelineiden, muuraustelineiden sekä räystästelineiden pystytyksen aloittavat, ylläpitävät ja lopet-tavat työt.

• Rakennustyömaan sääsuojaus –Sääsuojaus on tärkeää, kun rakenta-misen laatuun ja kosteusvaurioiden ehkäisyyn halutaan panostaa. Oh-jeessa esitetään kosteuden torjumi-sen suunnittelua sekä rakentamisen aikaisia säältä suojautumisen eri ratkaisuja.

Jydacom Tarjouslaskentaohjelman viitetiedosto lisätty Ratu Netiin

Ratu Netin aikataulutiedostoihin on li-sätty Jydacom Tarjouslaskentaohjelmaan soveltuva viitetiedosto. Jos yrityksessäsi

Tietoa lisääntyvään korjausrakentamiseen

on kyseinen laskentaohjelma, voit ladata tiedoston suoraan käyttöösi. Uusi viite-tiedosto Julkaistaan myös Ratu-CD:llä.

Arvokasta tietoa korjausrakentamiseen

Rakennustieto Oy:n tietopalvelun arkis-tot sisältävät kaikki käytöstä poistetut ja korvatut ohjeet, säännökset sekä RYL-käsikirjat rakennusvuoden ja aiheen mu-kaan. Vanhat tiedot kertovat eri aikakau-sien hyvän rakentamistavan ja voimassa olleet määräykset. Ne on linkitetty uusiin, korvaaviin ohjeisiin.

Arkistoista on suuri apu etenkin korjausrakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä riitatapauksissa.

Vanhojen rakennekuvien avulla on helpompi lähteä suunnittelemaan kor-jaustoimenpiteitä.

Kivitalon kylpyhuoneen lattiarakenne, vesieristyksenä kermieristys. RT-ohje vuo-delta 1953.

Sopimustekniset urakkaohjelmaan ja yh-teistyömenettelyihin liittyvät kysymykset

7.5.2013, Tampere (Sokos Hotel Tammer)

Rakennusprojektit pitävät sisällään useita erilaisia ja erityyppisiä sopimuk-sia, joissa osapuolten riskit ja vastuut on määritetty toisistaan poikkeavalla tavalla. Koulutuksessa keskitytään tämän monitahoisen sopimuskokonaisuuden hallintaan sekä sopimuksiin liittyvien riskien tiedostamiseen ja minimointiin. Uudet rakennuttamistavat ja rakennut-tajakonsulttien käyttäminen tilaajan luottamusmiehinä ovat aiheuttaneet runsaasti keskustelua projektinjohtoura-koitsijoiden ja rakennuttajakonsulttien asemasta. Koulutuksessa pyritään anta-maan ohjeita sopimusten laatimiseen ja vastuusuhteiden selventämiseen.

Viimeaikaiset oikeustapaukset edellyt-tävät rakennusprojekteissa uudenlaista yhteistyötapaa tilaajan ja urakoitsijan välillä. Tämän kehityksen seurauksena sopimuksiin ja yhteistyömenettelyihin on tehtävä muutoksia, joihin koulutuksessa paneudutaan.

Osallistumismaksut vuonna 2013:RILin ja RKL:n jäsenille 450 eur (+ alv. 24 %)Muille 480 eur (+ alv. 24 %)Hinta sisältää ohjelmaan merkityt tarjoilutLisätiedot: ville.raasakka@ril.fi tai p. 050-366 8687

YSE 98 - sopimustekniset erityiskysymykset

18 19

Kevät pukkaa täysillä päälle. Yöpakkaset ovat olleet pureviakin, mutta päivät ovat olleet upeita. Hienoja kelejä istua pilkillä tai hiihdellä. Tiemiehet ovat saaneet en-nusteen, että kelirikosta tulee normaali. Siihen tietysti vaikuttaa lopulta miten nopea oikean kevään tulo on. Seurataan kuinka ennusteen käy.

Uuden ympäristö- ja rakennusjaoston toimikausi on alkanut. Olisin toivonut, että voisin sanoa vilkkaana. Kuitenkin tilanne on ollut päinvastainen. Nyt jou-duttiin jopa peruuttamaan yksi kokous, koska ei ollut asioita. Tällaista ei ole tapahtunut pitkään aikaan. Minulla ei ole käytössä alkuvuoden tilastoja Tampe-reelta, mutta pääkaupunkiseudulta tulleet viestit kertovat rakentamisen hiipumises-ta tilastojenkin valossa.

Tampereen rakentamisessa on toisaalta hyviäkin merkkejä. Keskustan toimitila-hankkeet ja asuntohankkeet ovat hyvässä myötätuulessa. Tornihotellin rakenta-minen on vihdoin käynnistynyt. Tästä 25-kerroksisesta hotellista tulee hieno maamerkki Tullin alueelle. Toivottavasti se avaa myös Tullin alueen muun kehit-tämisen. Aluehan on kuin hiomaton helmi, joka pitää vain jalostaa. Tullin alue on ydinkeskustaa, mutta toisaalta erittäin hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä, autolla ja pyörällä. Hämpin parkin si-säänajo Tullintorilta vielä parantaa alueen houkuttelevuutta.

Ratinan kauppakeskus on rakennus-lupien puitteissa kunnossa. Rakentajien kanssa en ollut keskusteluissa, mutta kyltit kertovat rakentamisen käynnisty-vän tänä keväänä. Ratinan kauppakeskus on merkittävä hanke keskustan kehittä-misen kannalta. Kauppakeskuksen raken-tamisella on suuremmat vaikutukset kuin

uskotaankaan. Kauppakeskus houkutte-lee lisää asiointia keskustaan ja tuo tervet-tä kilpailua kaupallisten palvelujen välille. Samalla se nostaa keskustan kaupallisten palvelujen arvostusta suhteessa keskustan ulkopuolisiin kauppakeskuksiin.

Toivottavasti seuraava ydinkeskus-tan iso hanke on Keskusareena. Se on hankkeena vielä edellisiä merkittävämpi. Keskusareenan osalta kaavoihin tehdyt valitukset on hylätty ja yksityiskohtainen suunnittelu voi jatkua. Keskusareenan ideoijat löysivät todella hienon paikan hankkeelle. Alueen johon ei hevin muuta toimintaa voi tuoda ja mihin on hyvä saavutettavuus. Keskusareenan taustayh-teisöt ovat esittäneet, että rakentaminen alkaa ensi vuonna. Rakennusajaksi on arvioitu kaksi vuotta, jolloin areena olisi valmis 2016 laaja-alaiseen käyttöön.

Tampereen ydinkeskustan kehittämis-tä pohditaan monella rintamalla. Kes-kustan kehittämiseen kuuluu oleellisesti Rantaväylän tunneli. Tunneli avaa raken-tamiselle uuden ulottuvuuden nykyiseltä Tampellan alueelta Näsijärven rantaan saakka. Hankkeen toteutukseen valittu allianssi- malli takaa myös kustannusten hallinnan, joka on erityisen tarpeen nyt kun investointirahat on pidettävä tark-kaan kurissa.

Investoinnit rakennuksiin ja infraan ovat tärkeitä myös talouden niukkoina aikoina. Rakentaminen jo itsessään syn-nyttää työpaikkoja niin rakentajille kuin kerrannaisvaikutuksina rakentamisen oheispalveluissa. Rakentamisessa syntyy aina pysyvää tulevaisuudessa hyödyn-nettävää. Kuten monesti on todettu, ettei yksikään liikennehanke ole jäänyt käyttämättä, vaan ennusteet ovat ylitty-neet. Julkistahojen kannattaa tehdä inves-

Luottamusmiehen näkövinkkeli tointeja taloudellisesti huonoina aikoina vaikka lainarahalla. Samalla voidaan välttää rakennusalalle herkästi syntyvää ylikuumentumista.

Investointeja voisivat tehdä tietys-ti muutkin julkistahot kuin valtio ja kunnat. Asuntorakentamiseen sijoittami-nen on turvallista. Samalla voi olla hel-pottamassa esimerkiksi oman henkilöstön asumistarpeita. Tällaisia julkiyhteisöjä voisivat olla muun muassa sairaanhoito-piiri ja seurakunnat. Ajatusta voi laajentaa koskemaan myös esimerkiksi kauppaa. Pääkaupunkiseudullahan edullisen asu-misen puuttuminen on muodostunut haasteeksi saada ihmisiä töihin. Tähän tilaan ei Tampereella pidä joutua.

Yhdyskuntarakenteen kehittäminen kaipaa välillä isoja ideoita ja pohdintoja. Hiljattain uutisoitiin käynnistynyt sel-vitys Tampere-Pirkkalan lentoaseman ja siihen liittyvän vyöhykkeen kehittämises-tä. Hankkeen teemana on nostaa Pirkka-lan lentoaseman käyttö paremmin palve-lemaan Suomen eurooppalaisia yhteyksiä. Alueen kehittämiseen liittyvät tietysti myös oikorata ja valtatien 3 oikolinjaus Kuljusta Pirkkalaan. Hankkeen takana on joukko visionäärejä joten mielenkiintoisia tuloksia on odotettavissa.

Pormestariohjelma sai moitteita medi-alta, että siinä oli käytetty lukuisa määrä kehittää –sanaa. Arvelisin, että minunkin jutussani oli monta kehittämissanaa. Kehittäminen on hyvä sana ja se sopii myös rakentajille. Onneksi voimme Tam-pereella kehittää. On paljon mukavampi kehittää kuin pakittaa. Monella alueella Suomessa ei ole tällaisia mahdollisuuksia mitä meillä Tampereella nyt on.

Matti Höyssäympäristö- ja rakennusjaoston puheen-johtaja

Kuntapäättäjät: rakennusten edulliset ylläpitokustannukset hankintahintaa tärkeämpää

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kuntapäättäjät arvostavat rakentami-sessa enemmän edullisia ylläpitokus-tannuksia kuin rakennusten edullista hankintahintaa. Rakennusmateriaalien ominaisuuksista tärkeimmiksi nousevat kosteusturvallisuus, pitkäikäisyys ja pa-loturvallisuus. Lähes puolet vastanneista näkee elinkaaren aikaisten päästöjen hal-linnan edistävän parhaiten rakennusten ympäristöystävällisyyttä.

Rakennusmateriaaleilta toivotaan korkeaa laatua ja matalia ylläpitokus-tannuksia

Kyselyn avulla selvitettiin kunta-vaikuttajien näkemystä siitä, mitkä rakennusmateriaalien ominaisuudet ovat tärkeimpiä tehtäessä rakentamiseen liittyviä päätöksiä. Näiksi nimettiin kosteusturvallisuus, pitkäikäisyys ja pa-loturvallisuus. Myös energiatehokkuus ja edulliset ylläpitokustannukset nousivat korkealle.

Elinkaariajattelu lyönyt läpiKuntavaikuttajat arvioivat myös kei-

noja, joilla voidaan kaavoituksessa edistää ympäristöystävällisyyttä. Vastaajista vain 1 % korostaisi rakentamisen aikaisia pääs-töjä, kun jopa 36 % kiinnittäisi huomiota rakennuksen koko elinkaaren aikaisiin päästöihin.

Tausta:Tutkimus tehtiin tammi-maaliskuussa

2013, ja siihen vastasi 1412 kuntavai-kuttajaa. Vastaajista 938 on kunnan-valtuutettuja ja 474 vastaajaa edustaa kunnanjohtajia, teknisen toimen johtajia ja teknisestä toimesta, rakentamisesta ja kaavoituksesta vastaavia virkamiehiä. Vastaukset jakautuivat maantieteellisesti ympäri Suomen ja kaikki maakunnat sekä väkiluvultaan erikokoiset kunnat ovat otoksessa edustettuina oikeassa suhteessa. Valtuutettujen osalta myös puoluejakauma noudattaa valtuustojen paikkajakoa tällä valtuustokaudella.

Rakennustuoteteollisuus RTT ry

20 21

Suomen talorakentamisen vuosittainen volyymi on noin 15 miljardia euroa. Raken-tamisen viranomaisvalvonnan järjestäminen perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin MRL. Lain tavoitteena on järjestää aluei-den käyttö ja rakentaminen niin, että ne luovat edellytykset hyvälle elinympäristölle. Vastuuministeriö on ympäristöministeriö. Ympäristöministeriössä rakentamisasioiden lainsäädännön valmistelusta vastaa alle kymmenen virkamiestä. Alueellisten ELY-keskusten tehtävänä on huolehtia mm. ympäristönsuojelun, alueiden käytön ja rakentamisen ohjauksesta. ELY-keskuksissa ei ole yhtään päätoimista virkamiestä joka vastaisi rakentamisen ohjauksesta tai tuntisi käytännössä rakentamistoimintaa.

Kuntien rakennustarkastusten tehtävänä on MRL:n perusteella huolehtia rakentami-selle asetettavista yleisistä vaatimuksista sekä rakentamisen luvista ja muusta rakentamisen valvonnasta. Rakennusvalvontoja on yli 250 ja niissä on noin 750 rakennusalan osaajaa. Vuosikustannukset ovat noin 70 miljoonaa, joka on noin 0,5 % rakentamisen volyymistä.

Suomessa julkisen rakennusvalvonnan tehtäväkenttä on kahtalainen. Valtaosa kuntien rakennustarkastajien työajasta menee lupahallintoon. Rakentamisen tek-ninen tarkastus ja työnaikainen valvonta on toinen päätehtävä, jonka hoitamisen mah-dollisuudet vaihtelevat suuresti eri kuntien välillä. Naapuririidat ja valitukset ovat usein työläitä ja syövät voimavaroja varsinaiselta perustyöltä.

JulkilausumaYhteiskunta uskoo luvittamisen kautta saavutettaviin hyötyihin. Luvittamisen kääntöpuolena ovat luvista niiden hakijoille aiheutuvat kustannukset. Ei myöskään ole aina varmaa, saavutetaanko lupamenettelyllä kaikkia niitä tavoitteita, joita lainsäätäjä on

ajatellut.On laajalle levinnyt harhaluulo, että jul-

kinen rakennusvalvonta voisi ottaa vastuul-lensa sitä roolia, mikä lain mukaan kuuluu kokonaan muille toimijoille, ennen muuta rakennuttajalle, eli rakennushankkeeseen ryhtyvälle. Kuvitellaan, että viranomaisen lupa yksinään riittää turvaamaan rakenta-misen korkean laadun. Laatu saavutetaan kuitenkin kokonaan muilla keinoilla.

Ei voi myöskään olla yhteiskunnan kannalta toivottavaa, että rakennusteknisen tarkastuksen ja työmaavalvonnan laajuus vaihtelevat eri puolilla maata. Rakennukset ovat teknisinä objekteina yhteismitallisia, sattuivatpa ne sijoittumaan minne päin tahansa maata.

Rakennustarkastusyhdistys RTY ry katsoo, että julkisen rakennusvalvonnan rooli ja tulevaisuus tulee ottaa laajaan poliittiseen tarkasteluun. Viranomaisten resurssien tulee kaikilla tasoilla olla suhteessa toiminnan yhteiskunnalliseen ja kansantaloudelliseen merkitykseen. Arvioinnissa tulisi ottaa kantaa seuraaviin kysymyksiin:

Mikä olisi se ministeriö, jolle jatkossa kuuluisi kokonaisvastuu rakentamisen oh-jauksesta?

Miten maan eri osissa voidaan taata raken-nusten turvallisuus ja terveellisyys, riippu-matta siitä, miten kunnat ovat voimavaroja rakennusvalvontaan osoittaneet?

Miten rakentamisen vastuut voidaan koh-dentaa siten, että syntyy terveitä kannustimia rakentamisen hyvään laatuun?

Miten rakennusten kunnossapidosta pystytään varmistumaan niin, ettei raken-nusten käyttäjille koidu vältettävissä olevia turvallisuus- ja terveellisyysriskejä?

Oulussa 20.3.2013Rakennustarkastusyhdistys RTY ry.Johtokunta

Rakennustarkastusyhdistys RTY:n julkilausumaTAMPEREEN RAKENNUSTIETOPALKINTO 2012

Rakennustietosäätiö RTS:n hallituksen perustama alueellinen Rakennustieto-palkinto myönnetään vuosittain yksityi-selle henkilölle tai työryhmälle, joka on Tampereen Rakennustiedon toimialueella erityisesti edistänyt hyvää kaavoitus-, rakennus- tai kiinteistönpitotapaa tietoa tuottamalla, jakamalla tai sitä hyväksi käyttämällä. RTS:n nimittämä palkin-tolautakunta päätti jakaa vuoden 2012 Tampereen Rakennustietopalkinnon seuraavalle taholle:

Lupatarkastusinsinööri Jyrki Kosonen

Perustelut:”Jyrki Kosonen on tehnyt pitkän työ-uran, 40 vuotta, Tampereen kaupungin Rakennusvalvonnassa tarkastusinsinöö-rinä. Jyrki on virkamiehenä ollut aidosti kiinnostunut rakentajien ongelmista, kannustanut eteenpäin ja pyrkinyt löy-tämään ratkaisuja lupahankkeissa.

Jyrki on nähnyt ja ollut mukana Tam-pereen rakentamisen murroksessa ja toi-minut usean persoonallisen rakennustar-kastajan oikeana kätenä. Jyrkiä voi sanoa rakennustarkastuksen gentlemanniksi, joka nyt jää eläkkeelle. Tämä palkinto on hänelle kunnianosoitus pitkästä ja ansiok-kaasta työurasta Tampereen rakentamisen hyväksi.”

Asta Rakentaja 2013 -messujen tiedo-tustilaisuudessa perjantaina 8.2. palkin-non jakoi palkintolautakunnan puolesta toiminnanjohtaja Aarni Saviaho Tam-

pereen rakennusmestarit ja –insinöörit AMK ry. Rakennustietopalkinto jaettiin tänä vuonna myös Rakennustiedon Kuo-piossa alueyksikössä.

Rakennustietosäätiö RTS

Rakennustietosäätiö RTS on yksityinen säätiö, jonka taustana on koko Suomen rakennusala edustettuna edustajistossa 51 alan eri järjestön kautta. RTS:n tarkoituk-sena on edistää sekä hyvää kaavoitus- ja rakennustapaa että hyvää kiinteistön-pitotapaa. RTS toteuttaa tarkoitustaan monien muiden tehtäviensä ohella mm. jakamalla stipendejä yhdyskuntasuunnit-telua, yhdyskuntarakentamista, arkkiteh-tuuria, rakennustekniikkaa, talotekniik-kaa tai kiinteistönhallintaa käsittelevien diplomitöiden tai amk-opinnäytetöiden tekemiseen. RTS:n muita tunnustuksia alan kehittäjille ovat joka toinen vuosi jaettavat Pietilä-palkinto, Rakennustie-don ga-palkinto, UICB:n rakennustieto-palkinto sekä RAKEVA-palkinto.

Lisätietoja stipendeistä ja palkinnoista »http://www.rakennustieto.fi/index/ rakennustieto/stipendit.html

Kuva: Veli-Matti Keskinen

22 23

RKL:n ensimmäisissä hiihtokisoissa vuonna 1950 Lahden Salpausselällä kamppailtiin kahdessa sarjassa, yleisessä alle 40-vuotiaiden ja yli 40-vuotiaiden sarjassa. Kilpailumatka oli 10 kilometriä. Mainittakoon, että tuolloin pidettiin myös mäkikilpailu, johon osallistui kaksi rohkeaa hyppääjää.

Täällä Tampereella hiihto-ohjelmassa oli lukuisia henkilökohtaisia kilpasarjoja. Kaikki lajit vietiin onnistuneesti läpi. Tar-jolla oli täysipainoinen ja ennen kaikkea aurinkoinen urheilutapahtuma, johon kannatti osallistua. Hiihtäjiä oli molem-pina kilpailupäivinä nelisenkymmentä. Muutamissa sarjoissa osallistuminen olisi tuonut varman hopeasijan…

Lauantain tamperelaiset voittajat olivat M70-sarjassa hiihtänyt Pentti Siren ja M85:n Matti Pohjoismäki. Hopeaa si-vakoivat M45 Timo Soukka, M65 Timo Latvala sekä M75 Arvo Mikkonen. Pertti

RKL-SM-hiihdot 16.–17.3.2013 Tampere, Kaupin urheilukeskus

Hakanen otti pronssia M65. Parisprin-tin voiton M45 ottivat Pentti Siren ja Timo Soukka. Hopeaa puolestaan saivat Markku Heinonen ja Timo Latvala M60- sekä Arvo Mikkonen ja Pertti Hakanen M65-sarjassa.

Sunnuntaina olivat vuorossa perintei-sen hiihtotavan henkilökohtaiset matkat. Hiihtojärjestyksessä kahdessa ensimmäi-sessä kilpasarjassa kultaa meille toivat Pentti Siren ja Arvo Mikkonen. Timot Soukka ja Latvala varmistivat hopeat ja pronssia toivat Markku Heinonen ja Pertti Hakanen.

Kuka sitten voitti epävirallisen jä-senyhdistysten välisen kisan? Onko sitä edes tarvetta laskea? Minusta on. Annoin pisteitä saavutusten perusteella, voittajalle sarjaan osallistujien määrä +1 ja jos sarjassa oli kaksi osanottajaa: 3,1 ja yksi osanottaja sai pisteitä 2. Mielestäni looginen ja reilu laskentamalli.

Tulokset RKL-SM-hiihdot 16.-17.3.2013 Tampere, kaupin urheilukeskus

Pisteet

Yhdistys Sprintti Parisprintti Pitkät matkat Yhteensä Sija

Espoo 3 1 4 10

Etelä-Pohjanmaa 2 2 4 10

Hamina 14 8 15 37 3

Helsinki 9 1 9w 19 4

Joensuu 5 4 9 7

Kuopio 3 2 5 9

Oulu 24 9 23 56 2

Pieksamäki 1 1 12

Pohjois-Kymi 7 4 11 5

Tampere 24 6 27 57 1

Turku 2 9 11 5

TamRIA 4 1 4 9 7

Tampere oli voittaja yhdellä pisteellä, tyylikkäisiin hiihtoasuihin sonnustau-tunut Oulu kakkonen ja kolmas oli Hamina. Lopulliset tuloslistat löytyvät RKL:n ja TRY:n sivuilta.

Tuloksiin vielä sen verran, että TamRIA oli kautta aikain ensimmäinen RIA:n jäsenyhdistys, joka osallistui RKL:n SM-hiihtokisoihin. Saavutuksetkin olivat hienot: kaksi kultaa ja yksi hopea. Onnit-telut Jukka ja Ismo!

Rakennusmestarien ammattikunta on aina arvostanut kaikkia urheilulajeja, joissa voidaan osoittaa rehtiä kilpailuhen-keä ja joiden parissa viihdytään ja virkis-tytään. Samalla ne lujittavat tarpeellisia ystävyyssiteitä.

Kaupissa oli suuren urheilujuhlan tuntua ja oli hienoa olla pienenä osana mukana järjestämässä kisoja.

Aarni

24 25

Olinko minä Kalakunkku 2013?

Tulokset ja artikkeli toukokuun jäsenlehdessä.

Olihan mahtavat kisat ja hyvät palkinnot!Kiitokset kanssakilpailijoille ja erityisen suuret kiitokset

pilkkikisoja tukeneille yrityksille!

Tampereen Rakennusmestarikeilailijoiden nimikkoharrastus on vienyt aktiivien ajan niin tarkkaan, ettei edes pilkkirei`ille ole monikaan ehtinyt. Tosin hiihtoharrastus on keilaväelle myös ”sydämen asia” ja kilometrejä onkin kertynyt moninkertainen määrä tunteihin verrattuna suksilla sujutellessamme. Niin hienoa kuin hiihtäminen onkaan, on tyrmistyksellä todettava tuo vähäinen osanotto keskusjärjestömme kilpailuihin maaliskuun puolivälissä Kaupissa. Kun on aktiivi niin on harrastaja, sen voi todeta siitäkin, että tamperelainen konkari- keilaaja nappasi Rkl:n hiihtokisoista viidesosan ”kotiin jääneistä” mitaleista.

Keilaajat ovat joka viikkoisten harjoitusten lisäksi heittäneet runsaasti viikkokilpai-luja, pelanneet TaKl:n paikallissarjaa kuusi- ja nelihenkisjoukkueilla sekä veteraanien paikallissarjaa kahdella nelimiehisjoukkueella. Muutamia ”mohikaaneja” kävi jopa Torniossa asti seniorien SM-kilpailuissa. Veteraanien SM-kilpailut Lahdessa ja RKL:n mestaruuskilpailut Jyväskylässä vetävät harrastajia runsaslukuisesti osallistumaan. Myös avoimet SM-kilpailut ovat monelle vuotuinen ”pyhiinvaelluskohde”, tänä vuonna Lappeenrannassa.

Viimeisin tositosi koitos oli 23.3.2013 Talin keilahallissa, kun kauden kolmas osio kolmiottelusta kisailtiin. Innostuneisuutta lajiin osoittaa että Talin keikalle lähti viisi (5) ”villiä” seuramme jäsentä osallistuakseen vain Rkm-Helsingin järjestämään Remonttikisaan.

A-ottelu 8x6s. B-ottelu 6x6s.

1. Helsinki 10166 (648) 1. Helsinki 7344 (960)2. Tampere 10135 (702) 2. Tampere 7231 (924)3. Turku 9840 (1446) 3. Turku 6708 (1140)

Tampereen A Tampereen B

1. Haavisto Jaakko 1429 (84) 1. Pyykkö Esa 1299 (156)2. Mäkelä Pertti 1306 (66) 2. Heino Hannu 1260 (144)3. Kalliojärvi Hannu 1284 (78) 3. Nieminen Marko4. Hulkkonen Pekka 4. Kauppinen Pentti5. Rajala Pentti 5. Lähteenmäki Lasse6. Pimiä Heikki 6. Nurmikolu Timo7. Lindfors Kauko8. Latvala Timo

PH

Keilat kaatuvat…

26 27

YLEISTÄ

Jälleen on yksi toiminnallinen vuosi yhdistyselämää jäänyt taakse ja on aika kirjata tiedot ja tapahtumat, joissa jä-senistö on ollut mukana vaikuttamassa seniori jäsentemme elonmenoon. Kuten alajaostomme toimintasuunnitelmassa mainittiin, on Ukkomestareiden toi-minta sääntöjenmukaisesti rakentunut vuosikokouksen ja kuukausikokousten päätöksiin. Ukkomestareiden vuosikoko-uksessa 20.2.2012 päätettiin seuraavista henkilövalinnoista. Toimikunnan pu-heenjohtajaksi valittiin Jaakko Koskinen, toimikunnan jäseniksi Tarmo Hakala, Teuvo Toivonen ja Raimo Ortju. Raha-asiain hoitajaksi valittiin Tarmo Hakala ja sihteeriksi Jorma Saros. Toiminnantar-kastajaksi valittiin Eero Kolu ja hänelle varamieheksi Timo Nurmikolu. RKL:n yhdyshenkilöksi valittiin Jaakko Koski-nen ja varalle Jorma Saros.

VARSINAINEN TOIMINTAToimintavuonna Ukkomestarit hoiti-

vat yhdistyksen jäsenlehden postituksen. Ukkomestaritoimikunta kokoontui toimintavuonna neljä kertaa ja valmis-teli kokouksissaan vuosikokousasioita, toimintavuoden tapahtuma-aikatauluja, RKL-Senioreiden kesäretkeä 2013, huo-mionosoituksia, sääntömuutosta sekä seuraavan toimintavuoden kokoustapah-tumia. Kuukausikokousten pitopaikka vaihtui Villa Wiolasta toimintavuoden aikana Monitoimitalo 13:sta, jonka

muutostöitä ja saneerausta esitteli Hannu Lahti Vahanen Oy:stä. Muut kuukausiko-kouksien luennoitsijat ja aiheet toiminta-vuonna olivat:

Suomen Diabetesliitto ry:n ESH Satu Kankaanpää, 2-tyypin diabeteksen ja terveydenhoito.

Tampereen kaupungin satamamestari Matti Joki kertoi Tampereen satamatoi-minnasta.

Tampereen kaupunki Asuntotoimi Eeva-Liisa Anttila, liikuntaesteiden poisto ja korjausavustukset

Hannu Heino ja Lasse Lähteenmäki kertoivat keilailun soveltuminen Ukko-mestareiden kuntoliikunnaksi.

Taisto Loponen kertoi golfin mahdol-lisuus seniorien liikunta- ja rentoutumis-muotona.

Tapio Syrjänen, Pirkan hiihdon 60-vuotis taival.

Syyskuussa Ukkomestarit vierailivat Tampereen Satamatoimistossa, Pispalan uittotunnelilla ja Tampereen Arbore-tumissa. RKL-Seniorit järjestivät kesä-kuussa kesäretken Keski-Suomeen ja lo-kakuussa TS-seminaarin sekä Kuntofiilis tapahtuman Pajulahden Urheiluopistolla. RKL:n Seniorien vuosikokous oli Espoon Hanasaaressa 17.11.

Toimintavuoden aikana kunniapu-heenjohtaja Huugo Murtomäki saavutti kunnioitettavan 90 vuoden iän, jota juhlittiin runsas lukuisesti juhlalounaan merkeissä.

Jouluglögit nautittiin Sticky Finger ra-vintolassa, entisessä Maxim ravintolassa.

Tampereen Rakennusmestarit ja – insinöörit AMK ryTOIMINTAKERTOMUS 2012UKKOMESTARIT

Yhdistyksemme alajaoston UKKOMESTAREIDEN nimi on alajaoston 20.02.2013 pidetyn vuosikokouksen päätöksellä nyt SENIORIMESTARIT TRY,

Toinen merkittävä muutos toimintasääntöön tuli vuosikokouksen ajankohdan muutos syys- lokakuulle.

Vuosikokouksen alussa kuulimme Kari Vainikan esityksen Tampereen Reumayh-distyksen toiminnasta.

Vuosikokouksessa päätettiin tulevan toimintakauden toimintasuunnitelmasta, talousarviosta ja hyväksyttiin edellisen toimintavuoden toimintakertomus.

Alajaoston puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Koskinen, sihteeriksi Jorma Saros, rahastonhoitajaksi Tarmo Hakala, toimikunnan jäseniksi Olli Kivimäki, Raimo Ortju ja Kari Siren. Toiminnantarkastajaksi valttiin Eero Kolu ja hänen varamiehekseen Timo Nurmikolu.

Yhteyshenkilöksi RKL:n senioritoimikuntaan valittiin Jaakko Koskinen ja hänen varamiehekseen Jorma Saros.

Jaakko Koskinen

Ukkomestarit muuttivat nimensä Seniorimestarit try:ksi

Hän taas tanssii tahtiin valssinlehmus tuulessa huokaileevanhan talon puuseinääaurinko salaa suutelee. Hän on täällä taaskuinka suo kaipasintäällä taastalven yli odotinja täällä taasneiti kevät on tullut kaupunkiin ”Sir Elwood, neiti kevät”

28 29

RKL:n ryhmäopintomatka Amsterdamiin ja Brysseliin 10. - 15.10.2013Ilmoittautuminen ja lisätiedot: hannu.ahokanto@rkl.fi tai 040 53 180 63.

Hae matkastipendiä!RKL jakaa jäsenille syksyn 2013 ryhmäopintomatkalle Bryssel-Amstedamiin 7 stipendiä á 1000 euroa. Ryhmäopintomatka-loma löytyy rkl.fi-sivuilta.

Jäsenhankintakilpailussa 2013 hyvät palkinnotRKL:n kuluvan vuoden jäsenhankintakilpailu on alkanut. Luvassa on jälleen hyvät palkinnot uusia jäseniä liiton jäsenyhdistyksiin hankkineille.

Pääpalkintona arvotaan taas kaikkien vähintään kolme uutta, työelämässä olevaa jäsentä hankkineiden kesken viikonloppumatka kahdelle johonkin Euroopan kaupunkiin. Kaikki jäseniä hankkineet saavat jonkin henkilökoh-taisen palkinnon.

HUOM! Kaikkien jäseneksi liittyneiden kesken arvotaan vähintään 1000 euron arvoinen yllätyspalkinto!

RKL-NAISTEN KLUBITalviurheilumatka Rukalle su 14. – su 21-4. Mukaan voi tulla koko viikoksi tai vain muutamaksi päiväksi (esim. su-ke, ke-su). Matkan Rukalle jokainen kus-tantaa itse. Majoitus on ilmainen. Käytössämme on RKL:n rivitalohuoneisto, josta tarkemmat tiedot löytyvät liiton nettisivuilta, osoitteesta www.rkl.fi.

Ruokailun järjestämme perinteen mukaan yhteisesti sopimalla paikan päällä. Max. 10 ensimmäistä mahtuu mukaan. Tiedustelut: 050-5938456 ja sitovat ilmoittautumiset: sini.kulmala@dsturku.net . Ilmoitukseen laitettava haluttu saapumis- ja lähtöpäivämäärä, jotta voimme sovitella majoitusta.

Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry

TRY:N HALLITUS JA YHTEYSHENKILÖT:

Antti Lehtinen 040-849 3173 antti.lehtinen3@saunalahti.fiPekka Hulkkonen 040-867 5732 phulkkonen@kolumbus.fiJari Jouppila 0400-583 955 jari.jouppila@jatke.fiJaakko Koskinen 040-520 6553 koskinenjaakko@hotmail.comHannu Lahti 040-558 9864 hannu.lahti@vahanen.comLasse Lähteenmäki 0400-500 507 lasse.lahteenmaki@luukku.comSanna-Kaisa Pylvänäinen 044-318 7555 sanna-kaisa.pylvanainen@capolino.fiRisto Sirkkola 0400-607 504 risto.sirkkola@ains.fiKalevi Setälä 0400-607 880 kalevi.setala@kolumbus.fi

Varajäsenet: Onni Grönlund 040-728 8665 onni.gronlund@gmail.comTimo Mäkinen 040-1804 868 timo.makinen@ains.fiArja Nurminen 040-5411 895 nurminen.arja@elisanet.fiKirsi Visakoivu 040-512 9290 kirsi.visakoivu@capolino.fi Toiminnanjohtaja Aarni Saviaho 040-500 7122 aarni.saviaho@try.fi Alajaostojen yhteyshenkilöt: Ukkomestarit, Jaakko Koskinen 040-520 6553 Taidekerho, Paavo Heliö 040-741 7788 Kuntojaos, Eino Hildén 050-4305012 eino.hilden@elisanet.fi Opiskelijat, Sanna-Kaisa Pylvänäinen 044-318 7555 Bygarit, Eero Virtanen 040-867 4993 eakv.lintuv@gmail.comRakentajain kerho, Aarni Saviaho 040-500 7122 Rkm-keilaajat,Pekka Hulkkonen 040-867 5732 Golfkerho, Taisto Loponen 0400-623 775 taisto.loponen@pp.inet.fi Yhdistyksen toimisto Tuomiokirkonkatu 17 A 4, 33100 Tampere

30 31

Kirjan näkökulma on rakennusmestareiden. Se kertoo tamperelaisesta rakentamisesta aina kaupungin perustamisvuosista aina 1960-luvulle. Aikarajauksesta ja varsinkin

sen päätepisteestä päättäneet Tampereen rakennus-mestariyhdistyksen ”Ukkomestarit”, eli jo eläkkeelle siirtyneet tamperelaismestarit, perustelivat aikara-jauksen selkeästi. 1960-luvun alussa läpi lyönyt ele-menttitekniikka ja rakennustoiminnan lopullinen te-ollistuminen muuttivat perinteisen, käsityömäisen ja pääosaltaan rakennuspaikalla tapahtuneen rakentami-sen tehdasvalmisteisten komponenttien kokoamiseksi.

Kirjaan on koottu otteita tamperelaisesta rakennus- ja rakentajaperinteestä. Sanoilla on selvä merkitysero. Edellinen viittaa esimerkiksi työmenetelmiin, ma-teriaaleihin ja vanhoihin rakennustapoihin, jälkim-mäinen taas tietynlaiseen ”rakentajakulttuuriin” – siis henkilöihin, heidän työnsä jälkeen ja vaikkapa heidän luonteidensa ja puheenpartensa sävyihin.

Kirjassa kuvataan niitä maisemia ja olosuhteita, jotka Tampereen ensimmäiset rakentajat kohtasivat saapu-essaan Tammerkosken tienoille heti kaupungin perus-tamisesta eli vuodesta 1779 lähtien. Kirjassa käydään myös läpi Tampereen yleisen rakennushistorian kulku-ja ja ajan kuluessa perusteellisesti muuttuneita asuin-olosuhteita.

Tampereella oli lopulta keskeinen sija suomalaisen rakentamisen historiassa ja rakennustekniikan ke-hityksessä. Yksi esimerkki siitä on 1900-luvunalun rakennusalan mullistanut betonin, ja edelleen rauta-betonirakenteiden käyttöönotto. Suomalaisen rauta-betonitekniikan historiaa tehtiin Tampereella, kunrakennusmestari Richard Helander (1870–1941) ryh-tyi yhteistyössä alan suomalaisen pioneerin insinööri-professori Jalmari Castrénin kanssa tuottamaan rauta-betonirakenteita ensimmäisenä Suomessa.

Tamperelaista rakennus- ja rakentajaperinnettä esittelevä historiateos Hirsivarasta laseriin piirtää kokonaiskuvan Tampereen rakentamisesta, rakennusmestareista ja vuosikymmenten aikana toimineista rakennusliikkeistä. Kirjan on toimittanut FM Matias Manner Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n

perinnetoimikunnan kokoamasta aineistosta.

Hirsivarasta laseriinRakennusmestaRit ja Rakennustekniikan kehitys tampeReella

Kirja myynnissä yhdistyksen toimistossa jäsenhintaan

������������������������� ������

������������������������������������

������������������������������

��� �� ���������� ����������������������������������

��������������������������������� ����������������������� ���������������� �����������������������������������

��������������������������� ������������������������������������

��������������������������������

����������� � ����� �� ������� ������ ­�����­����� ������ ���������������������������­������ ��  ���������� ���� ������������­����������������­���������������������������� ���������­�������������

� �������� ���������

���������� ����������������� �������������������

Jorma TuomalaGSM 0400 632 790jorma.tuomala@tiileri.fi

32