huittisten kaupunki / yit suomi oy rakennus...2020/06/01 · kaavaselostus 2 (73) 1.6.2020 fcg...

HUITTISTEN KAUPUNKI / YIT SUOMI OY RAKENNUS

Huittisten Taraskallion alueen

tuulivoimaosayleiskaava

Kaavaselostus

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.6.2020 P26827P002

Kaavaselostus 1 (73)

1.6.2020

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere

Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Huittisten Taraskallion alueen tuulivoimaosayleiskaava


1.6.2020



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Sisällysluettelo

1 PERUSTIEDOT ......................................................................................................... 1

1.1 Tunnistetiedot ................................................................................................. 1

1.2 Tiivistelmä ...................................................................................................... 1

1.2.1 Kaavaprosessin vaiheet ......................................................................... 1

1.2.2 Yleiskaavan sisältö ................................................................................ 1

1.2.3 Toteuttaminen ...................................................................................... 2

2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS ................................................................. 2

2.1 Sijainti ........................................................................................................... 2

2.2 Yleiskuvaus ..................................................................................................... 3

3 KAAVAN TARKOITUS ................................................................................................ 4

3.1 Kaavan tausta ja tarkoitus ................................................................................ 4

3.2 Tuulivoimahankkeen tavoitteet .......................................................................... 5

3.3 Osayleiskaavan tavoitteet ................................................................................. 5

4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HANKKEESSA ..................................................................... 6

4.1 YVA-menettelyn tarveharkinta ........................................................................... 6

4.2 Aluetta koskevat selvitykset .............................................................................. 6

5 NYKYTILANNE JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT ........................................................ 7

5.1 Suunnittelutilanne ........................................................................................... 7

5.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ........................................ 7

5.1.2 Maakuntakaavoitus ............................................................................... 9

5.1.3 Yleiskaavoitus ...................................................................................... 12

5.1.4 Asemakaavoitus ................................................................................... 13

5.1.5 Muut hankkeet, suunnitelmat ja selvitykset ............................................. 13

5.1.6 Muut tuulivoimahankkeet ...................................................................... 13

5.2 Rakennettu ympäristö ja asutus ....................................................................... 14

5.3 Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö ......................................................... 15

5.4 Muinaisjäännökset .......................................................................................... 17

5.5 Virkistyskäyttö ja elinkeinotoiminta ................................................................... 18

5.6 Liikenne ........................................................................................................ 18

5.7 Luonnonympäristö .......................................................................................... 19

5.7.1 Kasvillisuus ja luontotyypit .................................................................... 19

5.7.2 Arvokkaat luontokohteet ....................................................................... 19

5.7.3 Putkilokasvilajisto ja huomionarvoiset lajit .............................................. 20

5.7.4 Luonnonsuojelualueet ja Natura-alueet ................................................... 20

5.7.5 Linnusto.............................................................................................. 20

5.7.6 Lepakot .............................................................................................. 22

5.7.7 Liito-orava .......................................................................................... 24


1.6.2020



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

5.7.8 Viitasammakko .................................................................................... 26

Luontoarvojen huomiointi osayleiskaavassa ................................................... 26

5.7.9 ............................................................................................................. 26

6 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS ..................................................................... 27

6.1 Osalliset ........................................................................................................ 27

6.2 Osallistuminen ............................................................................................... 28

7 ALUSTAVA AIKATAULU JA KAAVAPROSESSI ............................................................... 28

7.1 Alustava aikataulu .......................................................................................... 28

7.2 Vireilletulo ja kaavatyön aloitus ........................................................................ 29

7.2.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute .............................. 30

7.3 Kaavan valmisteluvaihe ................................................................................... 30

7.4 Kaavan ehdotusvaihe ...................................................................................... 30

7.5 Kaavan hyväksyminen ..................................................................................... 31

8 TUULIVOIMAPUISTON TEKNINEN KUVAUS ................................................................. 32

8.1 Tarvittava maa-ala ......................................................................................... 32

8.2 Tuulivoimapuiston rakenteet ............................................................................ 32

8.2.1 Tuulivoimaloiden rakenteet ................................................................... 32

8.2.2 Tuulivoimaloiden perustamistekniikat ..................................................... 32

8.3 Sähkönsiirron rakenteet .................................................................................. 33

8.3.1 Muuntoasemat, sisäiset johdot ja kaapelit ............................................... 33

8.3.2 Tuulivoimapuiston ulkoinen sähkönsiirto ................................................. 33

8.4 Tieverkosto .................................................................................................... 33

8.5 Tuulivoimapuiston rakentaminen ...................................................................... 33

8.6 Huolto ja ylläpito ............................................................................................ 34

8.7 Käytöstä poisto .............................................................................................. 34

9 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS ...................................................................................... 35

9.1 Kaavaluonnos ................................................................................................. 35

9.1.1 Aluevaraukset ja kohdemerkinnät .......................................................... 36

9.1.2 Yleiset määräykset ............................................................................... 37

9.2 Kaavaehdotus ................................................................................................ 37

10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET .............................................................................. 38

10.1 Vaikutusalue .................................................................................................. 39

10.2 Tuulivoimapuistojen tyypilliset ympäristövaikutukset........................................... 39

10.3 Arvioidut ympäristövaikutukset ........................................................................ 40

10.3.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön .................................. 40

10.3.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon .................. 47

10.3.3 Vaikutukset luonnonympäristöön ........................................................... 49

10.3.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja

energiatalouteen sekä liikenteeseen .................................................................. 55


1.6.2020



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

10.3.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön ................................................................................................... 56

10.3.6 Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen ................... 63

10.3.7 Yhteenveto osayleiskaavan vaikutuksista ................................................ 63

11 Osayleiskaavan toteutus ja seuranta ......................................................................... 67

12 Yhteystiedot ........................................................................................................... 68


1.6.2020



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Liitteet

Liite 1: Kaavaluonnos Liite 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3: Vuorovaikutusraportti

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (68)

1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

1 PERUSTIEDOT

1.1 Tunnistetiedot

1.2 Tiivistelmä

1.2.1 Kaavaprosessin vaiheet

Kaavoitukseen on ryhdytty YIT Suomi Oy Rakennus -yhtiön aloitteesta (hakemus 9.9.2019).

Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen tuulivoimaosayleiskaavan käynnistämisestä 4.11.2019, § 223.

Yleiskaava on tullut vireille kuulutuksella 13.11.2019, § 223.

1.2.2 Yleiskaavan sisältö

Osayleiskaavalla osoitetaan tuulivoimaloiden alueet ja ohjeelliset rakennuspaikat kuudelle tuulivoimalalle. Tuulivoimaloille osoitetaan kulkuyhteydet ja sähkönsiirtoreitit.

Osayleiskaava-alue on pääosin/kokonaan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-6).

Kaavan nimi: Huittisten Taraskallion alueen tuulivoimaosayleiskaava Kaavan päiväys: 1.6.2020 Kaavan vaihe: Valmisteluvaihe Kaavan laatija: Johanna Närhi, arkkitehti YKS-490 (28.2.2020 asti) Ruusa Degerman, FM YKS-660 (28.2.2020 alkaen)

Osoite: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Osmontie 34,

00601 Helsinki

Sähköposti: [email protected] Projektinumero: P26827P002 Vireilletulo: 13.11.2019 (kh 4.11.2019, § 223) Käsittelyvaiheet: Kunnanhallitus 4.11.2019 Vireilletulokuulutus 13.11.2019 OAS nähtävillä 15.11. – 16.12.2019

Kaavaluonnos nähtävillä 18.6.2020 – 28.8.2020 Kaavaehdotus nähtävillä xx. 11.2020 – xx.12.2020 Kunnanhallitus xx.xx.2021 Kunnanvaltuusto xx.xx.2021

Voimaantulo xx.xx.2021


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

1.2.3 Toteuttaminen

Tuulivoimapuiston toteuttaa YIT Suomi Oy Rakennus.

2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS

2.1 Sijainti

Suunnittelualue sijaitsee noin 6 kilometriä Huittisten kaupungin keskustasta kaakkoon valtatie 2:n länsipuolella. Hankealue sijaitsee Huittisten kaupungissa Heinolan metsäalueilla. Alueella on maa- ja metsätaloutta, ojitettuja suoalueita, hakkuualueita ja kaksi avokallioaluetta. Kaavoitettavan alueen lopullinen rajaus ja pinta-ala määräytyvät mm. melumallinnuksien mukaisten desibelialueiden sekä kunnan ja viranomaisten kanssa käytävien neuvottelujen perusteella.

Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti esitetty sinisellä.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

2.2 Yleiskuvaus

Alueella kulkee nykyisin metsäteitä ja suunnittelualuetta halkoo Helsingintie. Alueen luoteispuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä lähimmistä suunnitelluista voimaloista kulkee 110 kV:n suurjännitelinja. Kahden kilometrin säteellä voimaloista sijaitsee noin 50 asuin- tai vapaa-ajanrakennusta. Suunnittelualue sijaitsee Huittisten kaupungin koillisosassa.

Alueella on havu- ja sekametsää sekä ojitettuja rämeitä ja hyvin pienialaisia luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia soita. Alueella on paljon avohakattuja talousmetsäalueita. Alueen maaperä on pääasiassa hiekkamoreenia. Suunnittelualueen korkotaso on 65-97,5 m mpy.

Kaava-alue on kooltaan hieman alle 750 ha. Varsinainen tuulivoimarakentamiseen osoitettu tv-alue on kooltaan noin 88 hehtaaria.

Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus esitetty punaisella.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3 KAAVAN TARKOITUS

3.1 Kaavan tausta ja tarkoitus

YIT Suomi Oy Rakennus suunnittelee tuulivoimapuistoa Huittisten kaupungin keskustan kaakkoispuolelle, valtatien 2 varteen.

Hankkeen suunnittelu on käynnistynyt vuonna 2015 laadituilla selvityksillä, jolloin tutkittiin 9 voimalan sijoittamista alueelle.

Kuva 3. Alustava suunnitelma tuulivoimaloiden sijoittumisesta suunnittelualueelle vuodelta 2015.

Selvitysten perusteella käynnistyneessä osayleiskaavassa esitetään alueelle sijoitettavaksi yhteensä 6 voimalapaikkaa. Selvitysten perusteella voimaloiden määrää on vähennetty ja voimaloita on siirretty. Kokonaisratkaisu on muuttunut vuoden 2015 ensimmäisestä vaihtoehdosta, jolloin tutkittiin 9 voimalan sijoittumista alueelle (Kuva 3).

Tuulivoimahankkeen toteuttaminen edellyttää suunnittelualueen kaavoittamista. Tuulivoimapuiston alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava ohjaamaan alueen maankäyttöä. Osayleiskaavan laadinnassa hyödynnetään samanaikaisesti tehtävää tuulivoimapuiston yleissuunnittelua ja alueesta laadittuja selvityksiä ja niiden tuloksia. Kaavassa osoitetaan tuulivoimaloiden ohjeelliset sijainnit ja alue niiden tarvitsemiin rakenteisiin.

MRL 77 a §:n mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 §:n

1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

MRL 77b §:ssä on todettu tuulivoimarakentamista koskevista erityisistä sisältövaatimuksista seuraavaa: Laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä

alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

3.2 Tuulivoimahankkeen tavoitteet

Taraskallion tuulivoimahanke pyrkii osaltaan Suomen kansainvälisiin ilmastopoliittisiintavoitteisiin ja edistää niiden saavuttamista:

• Edistää tuulivoimaenergian tuotantoa. Vuoteen 2030 tähtäävän kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä niin, että sen osuus energian loppukulutuksesta nousee yli

50 prosenttiin 2020-luvulla.

• Myös osaltaan edistää Suomen kansallista, energiahuollon ja omavaraisuuden turvaamiseksi asetettua tavoitetta uusiutuvan energian tuotannon lisäämisestä.

• Vakauttaa suunnittelualueen ja sen lähiympäristön sähköntoimitusta ja vahvistaa alueen sähköverkkoa.

• Muodostaa tuotannollisesti ja taloudellisesti kannattavan laajuinen tuulivoimapuisto.

• Aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille, ympäristölle ja elinkeinotoiminnalle.

• Lisätä kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverotuloja työllisyyden kasvun ja

yritystoiminnan lisääntymisen kautta.

3.3 Osayleiskaavan tavoitteet

Tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava esitetyn MRL 77a §:n muutoksen mukaan, ja mahdollistaa rakennuslupien myöntäminen tuulivoimaloille suoraan yleiskaavan perusteella. Kaavan hyväksyy Huittisten kaupunginvaltuusto.

Kaavatyön tavoitteena on:

• Selvittää mahdollisuus tuulivoimaloiden sijoittamiseksi suunnittelualueelle ja mahdollistaa tuulivoimapuiston toteuttaminen suunnittelualueelle.

• Ottaa ympäristön muutosten toteutuksessa mahdollisimman hyvin huomioon osallisten antamassa palautteessa esille tulleita seikkoja. Osayleiskaavatyössä hyödynnetään alueesta laadittuja selvityksiä ja niiden tuloksia.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

• Toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ja maiseman ominaispiirteet huomioon ottaen hienovaraisesti, luonnonympäristöä säästäen

ja maiseman monimuotoisuus turvaten.

• Kehittää maankäyttöä sopeuttaen uudet rakentamistoimenpiteet luonnonympäristöön ja maisemaan. Ehkäistä ja lieventää rakentamisen ja toiminnanaikaisia haitallisia vaikutuksia osana alueen monipuolista kehittämistä.

• Ottaa huomioon muut aluetta koskevat suunnitelmat ja maankäyttötarpeet sekä kaavoitusmenettelyn aikana mahdollisesti ilmenevät, suunnittelualueeseen kohdistuvat muut tavoitteet.

4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HANKKEESSA

4.1 YVA-menettelyn tarveharkinta

Vaikutusten arviointi on osa tuulivoimarakentamisen suunnittelua. Merkittävien tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutukset arvioidaan YVA-lain mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain liitteen 1 (18.1.2019/126) hankeluettelon mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan tuulivoimahankkeisiin, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai niiden yhteen laskettu kokonaisteho on vähintään 45 MW.

Huittisten Taraskallion suunniteltu tuulivoimahanke ei kokonsa puolesta kuulu YVA-asetuksen hankeluetteloon, mutta koska menettelyä voidaan soveltaa myös pienempiin hankkeisiin, on YIT Suomi Oy pyytänyt Varsinais-Suomen ELY-keskukselta päätöstä YVA-menettelyn soveltamisesta hankkeeseen. Hankkeen yhteysviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen ELY-keskus on todennut 30.8.2019 päivätyllä päätöksellä (VARELY/2953/2019), että Huittisten Taraskallion tuulivoimapuistohankkeeseen osalta ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista

annetun lain (252/2017) mukaista arviointimenettelyä.

Näin ollen hankkeen ympäristövaikutukset selvitetään tämän yleiskaavaprosessin yhteydessä.

4.2 Aluetta koskevat selvitykset

Kaavoitettavalta alueella on laadittu seuraavat tuulivoimahanketta palvelevat

selvitykset:

• Tuulivoimahankkeen melu-, välke- ja näkemäalueselvitys (Numerola Oy 22.5.2019, päivitys 22.4.2020)

• Taraskallion tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi (Ahlman Group Oy 2015, päivitys 2020)

• Taraskallion tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys (Ahlman Group Oy 2019)

• Taraskallion tuulivoimapuiston lepakkoselvitys (Ahlman Group Oy 2015) • Taraskallion tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys (Ahlman

Group Oy 2015) • Taraskallion tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys (Ahlman Group Oy 2015,

2020) • Taraskallion tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys (Ahlman Group

Oy 2015) • Taraskallion tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys (Ahlman

Group Oy 2019)


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

• Taraskallion tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitys (Ahlman Group Oy 2015)

• Taraskallion tuulivoimapuiston viitasammakkoselvitys (Ahlman Group Oy 2015)

• Huittisten Taraskallion tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys (Ahlman Group Oy 2019)

• Huittisten Taraskallion tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys (Ahlman Group Oy 2019)

• Maisemaselvitys ja -vaikutusten arviointi (AFRY Finland Oy, 14.2.2020)

Hankkeesta on saatu lausunnot Puolustusvoimilta ja Finavialta / Trafilta (nykyinen Traficom).

5 NYKYTILANNE JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

5.1 Suunnittelutilanne

5.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään yleistavoitteita, jotka ovat

velvoittavia periaatteellisia linjauksia sekä erityistavoitteita, ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.4.2018.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Taraskallion tuulivoimapuiston osayleiskaavaa

koskevat seuraavat asiakokonaisuudet ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet:

1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen

Edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle.

Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä.

2. Terveellinen ja turvallinen ympäristö

Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin.

Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja.

Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys, tai riskit hallitaan muulla tavoin.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvataan niille riittävät alueelliset kehittämisedellytykset ja toimintamahdollisuudet.

3. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat

Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta.

Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä.

Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta.

Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden sekä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä.

4. Uusiutumiskykyinen energiahuolto

Varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. Tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti keskitetysti usean voimalan yksiköihin.

Turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien voimajohtojen ja kaukokuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet. Voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä.

5.1.1.1 Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista osayleiskaavaan johdettavat tavoitteet

VAT Huomiointi osayleiskaavassa

Terveellinen ja turvallinen ympäristö

• Taraskallion tuulivoimaosayleiskaavan suunnittelussa kiinnitetään huomiota melu- ja välkehaittojen ehkäisyyn.

• Tuulivoimalat sijoitetaan siten, että ne eivät aiheuta onnettomuusriskiä (riittävä etäisyys valtatiehen).

• Huomioidaan maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet varmistamalla puolustusvoimien kanta kaavaratkaisuihin.

Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat

• Osayleiskaavaa varten laaditaan maisemavaikutusten arviointi.

• Suunnittelussa huomioidaan tuulivoimaloiden sijoittelun vaikutus valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin.

• Osayleiskaavassa huomioidaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet.

Uusiutumiskykyinen energiatuotanto

• Osayleiskaavalla varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

5.1.2 Maakuntakaavoitus

5.1.2.1 Satakunnan maakuntakaava

Suunnittelualueella on voimassa 30.11.2011 vahvistettu Satakunnan maakuntakaava.

Hankealueen luoteisnurkka leikkaa kaupunkikehittämisen kohdealuetta (kk), joka yhdistää Huittisten keskustan ja Vampulan taajamat. Lähellä olevia merkintöjä ja jatkosuunnittelussa mahdollisesti kaava-aluetta koskevia merkintöjä ovat:

• pohjavesialue (pv) noin 0,5 km pohjoiseen ja itään • maa-ainesten ottoalue (EO-2) noin 0,5 km kaakkoon • kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet (kh1 ja kh2) noin 3 km lounaaseen,

länteen ja koilliseen • luonnonsuojelualueet noin 3-6 km luoteeseen • voimalinjan yhteystarve (z) noin 0,6 – 2 km pohjoiseen ja länteen

hankealueesta

Maakuntakaavassa osoitetaan vain rannikkoalueilta tuulivoiman hyödyntämiseen soveltuvat alueet.

Kuva 4. Ote Satakunnan maakuntakaavasta (ote maakuntakaavan karttalehdestä C), suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä.

5.1.2.2 Satakunnan tuulivoimavaihekaava

Satakunnan 1. vaihemaakuntakaava eli ns. tuulivoimavaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 3.12.2014. Kaavassa on esitetty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet, joita on osoitettu yhteensä 17 kpl ja 128 neliökilometriä.

Vaihemaakuntakaavan tuulivoimaloiden alueen merkintä tarkoittaa sitä, että alue soveltuu suojaetäisyyksiltään ja kokoluokaltaan maakunnallisesti merkittävien


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

tuulivoimatuotannon alueiden joukkoon, mikä tarkoittaa vähintään 10 tuulivoimalan alueita. Suunnittelualueella ei ole merkintöjä

vaihemaakuntakaavassa.

Taraskallion tuulivoima-alue kuudella voimalalla ei ole laajuudeltaan maakunnallisesti merkittävä, eikä siten edellytä merkintää vaihemaakuntakaavassa. Lähimmät tuulivoima-alueet ovat Korpilevonmäki (alue 17 Köyliö, Huittinen) noin 15 km:n ja Linnunmäki (alue 14 Harjavalta, Nakkila) noin 40 km:n etäisyydellä hankealueesta.

Kuva 5. Ote Satakunnan 1. vaihemaakuntakaavasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä.

Vaihemaakuntakaavassa 2 (kuulutettu voimaan 20.9.2019) on käsitelty energiantuotantoa, soiden moninaiskäyttöä, kauppaa, maisema-alueita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu merkintöjä.

5.1.2.3 Lähialueiden maakuntakaavat

Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaavan tuulivoimaloiden alueista lähimmät ovat Pöytyän Ordenoja (alue 304) noin 35 km:n ja Maanpäänkulma (alue 303) noin 40 km:n sekä energianhuollon kohteista Loimaan Huikankulma noin 25 km:n etäisyydellä hankealueesta.

Pirkanmaan liiton tuulivoimaselvityksen (2012) lähin selvitysalue sijaitsee Sastamalassa noin 17 km:n etäisyydellä.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

5.1.2.4 Maakuntakaavojen merkinnöistä osayleiskaavaan johdettavat tavoitteet

Maakuntakaavan

merkintä

Huomiointi osayleiskaavassa

Kaupunkikehittämisen kohdevyöhyke (kk)

• Suunnittelussa huomioidaan maankuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaisesti arkeologiset kohteet, valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja merkittävät kulttuuriympäristöt.

• Kaava-alue sijaitsee etäällä kk-vyöhykkeen taajamista ja kylistä, eikä tuulivoimapuiston kaavoituksella estetä taajamarakenteen kehittämistä.

Voimalinjan yhteystarve (z) • Suunnittelussa huomioidaan voimalinjan yhteystarpeen toteuttamismahdollisuudet.

• Kaava-alue sijaitsee etäällä voimalinjan yhteystarpeen varauksesta, eikä sillä ole suoraa vaikutusta yhteystarpeen toteuttamisen mahdollisuuksiin.

Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (kh1)

• Osayleiskaavaa varten laaditaan maisemavaikutusten arviointi ja huolehditaan siitä, ettei tuulivoimaloiden rakentamisella vaaranneta tai heikennetä rakennetun kulttuuriympäristön arvoja.

• Kaavaa laadittaessa Museoviranomaiselle varataan mahdollisuus lausunnon antamiseen.

• Alueen suunnittelussa otetaan huomioon maakuntakaavassa osoitetut kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehditaan, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä.

Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (kh2)


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

5.1.3 Yleiskaavoitus

Huittisten kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 10.10.2011 Huittisten keskustan ja sen lievealueiden oikeusvaikutteisen osayleiskaavan, joka on tullut voimaan kuulutuksella 24.9.2014 myös valitusten alaisten alueiden osalta. Se on suunnittelualuetta lähin voimassa oleva yleiskaava.

Kuva 6. Ote Huittisten yleiskaavasta 2010. Tuulivoimaosayleiskaavan alue sijaitsee karttakuvan ulkopuolella noin 2,5 km etäisyydellä valtatien 2 varressa, keskustan ja sen lievealueiden osayleiskaava-alueesta kaakkoon.

Huittisten keskustan ja sen lievealueiden osayleiskaavassa on tarkennettu yleiskaava-alueella sijaitsevien valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden alueiden rajauksia. Lisäksi osayleiskaavan eteläosiin on osoitettu maisemallisesti arvokkaita peltoalueita (MA). Nämä paikallisesti arvokkaat peltoalueet ulottuvat keskustataajamasta keskustan osayleiskaava-alueen reunaan noin 2,5 kilometrin matkalta. Taraskallion hankealue sijaitsee peltoalueen eteläpuolella lähimmillään noin 3 kilometrin etäisyydellä. Huittisten keskustan ja sen lievealueiden osayleiskaavan selostuksessa todetaan muutoksille herkkien tai rakentamiselle haasteellisten alueiden osalta, että avoimien alueiden tulisi säilyttää luonteensa. Viljely on olennainen osa kulttuurihistoriaa, jolloin sen piirteiden säilyminen edesauttaa myös muiden alueen kulttuuriarvojen säilymistä. Avoimien alueiden reunat, kuten peltojen laidat ja jokiuomien rannat, ovat muutoksille herkkiä alueita.

Huittisten keskustan ja sen lievealueiden osayleiskaavan keskusta-alueelle sijoittuu


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö- ja maisema sekä useita suojeltuja rakennuksia.

5.1.4 Asemakaavoitus

Suunnittelualueella tai sen lähietäisyydellä ei ole voimassa olevia asemakaavoja.

5.1.5 Muut hankkeet, suunnitelmat ja selvitykset

5.1.5.1 Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia

Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia laadittiin vuosina 2010-2012 ja se on huomioitu vaihemaakuntakaavassa. Strategian tavoitteena on, että vuonna 2020 38% prosenttia maakunnan energiankulutuksesta on tuotettu uusiutuvalla energialla. Tavoitteena on myös maakunnan tuulivoimatuotannon lisääminen 2 TWh:iin nykyisestä noin 0,35 TWh:ista. Tuulivoimatuotanto keskitetään parhaiten

soveltuville alueille.

5.1.5.2 Mannertuuli-hanke

Mannertuuli-hanke on ympäristöministeriön rahoittama hanke, jossa selvitettiin Satakunnan manneralueilla tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Selvitys toteutettiin vuosina 2010-2011, ja se toimi Satakunnan 1. vaihemaakuntakaavan tausta-aineistona.

5.1.6 Muut tuulivoimahankkeet

Lähimmät rakennetut tuulivoimalat ovat Huittisten vuonna 2003 rakennettu 1 voimala Santionvuorella (noin 2km), vuonna 2012 rakennetut 2 voimalaa Pahkionvuorella (noin 9 km), vuonna 2013 rakennetut 3 voimalaa Vampulassa (noin 9 km) ja Sastamalan Marjamäenvuorelle vuonna 2005 rakennettu 1 voimala

(noin 20 km).

Lähimmät ja merkittävimmät suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet sijaitsevat Punkalaitumen Isosuolla ja Arkkuinsuolla (noin 10 km, 6-9 tv, kaavoitusvaiheessa), Säkylän Korpilevonmäellä (noin 17 km, max 7 tv, esiselvitysvaiheessa) ja Humppilassa/Urjalassa (noin 30 km, 8 tv, luvitusvaiheessa). Yhteisvaikutuksia näiden hankkeiden kanssa arvioidaan tässä kaavatyössä (lähinnä maisema- ja linnustovaikutuksia). Lisäksi noin 40 kilometrin säteellä hankealueesta sijaitsee Tyrinselän (4+4 tv) ja Suodenniemen (1+5 tv) osittain jo toteutuneet hankealueet. Lähimpien voimalahankkeiden sijainti on esitetty kartalla (Kuva 7).


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 7. Lähimmät tuulivoimahankkeet (Kuva: FCG, taustakartta: MML, tiedot: Tuulivoimayhdistys 15.4.2020).

5.2 Rakennettu ympäristö ja asutus

Lähin asutus sijaitsee hankealueen luoteisosassa ja alueen pohjoispuolella. Alueen

länsipuolella noin 1,5 km etäisyydellä kulkee Korkeakoskentie, jonka varrella on haja-asutusta. Kaakkoispuolella hankealue rajautuu osin Palojoentiehen, jonka varrella on myös muutamia asuinkiinteistöjä, painottuen tien eteläosuuteen Korkeankoskentien suuntaan. Luoteessa asutus painottuu Loimijoen varteen, pääosin noin 3 km etäisyydelle hankealueesta. Koillis-/itäpuolella asutusta on hajanaisesti valtatien 2 ja Kangastien välillä sekä Kangastien varrella. Kahden kilometrin säteellä voimaloista sijaitsee noin 50 asuin- tai vapaa-ajanrakennusta. Kiinteistöt sijaitsevat lähimmillään 1–1,5 km etäisyydellä voimaloista.

Muut hankkeet ja

suunnitelmat


Punkalaitumen Isosuo ja Arkkuinsuo (10km, 6+3 tv)

• Suunnittelussa huomioidaan maisema- ja linnustovaikutusten yhteisvaikutus siltä osin kuin se on mahdollista.

Säkylän Korpilevonmäki (17 km, 7 tv)

Humppila/Urjala (30 km, 8 tv)


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

5.3 Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö

Suunnittelualue on maisematilaltaan sulkeutunutta ja sijoittuu maisemarakenteessa selännealueen keskiosiin. Alue rajautuu länsipuolelle harjujaksoon. Muilta suunnilta metsäinen selännealue rajautuu avoimiin laajoihin peltomaisemiin.

Tuulivoimala-alueen läheisyyteen ei sijoitu kansallismaisemia. Lähimmät kansallismaisemat ovat Köyliönjärvi ja Rautaveden kulttuurimaisema noin 20

kilometrin etäisyydellä alueesta.

Maisemamaakuntajaossa selvitysalue kuuluu Lounaismaan maisemamaakuntaan ja tarkemmassa seudullisessa jaottelussa Ala-Satakunnan viljelyseutuun. Ala-Satakunnan viljelyseutu on maastonmuodoiltaan hyvin tasaista. Seudun erityspiirteitä ovat Lounaismaan suurin järvi, Säkylän Pyhäjärvi, ja seudun halki virtaava suuri Kokemäenjoki viljavine ja tasaisine viljelylakeuksineen.

Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee lähimmillään runsaan viiden kilometrin päässä tuulivoimala-alueesta.

Lähimmät valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) ovat

• Punkalaitumenjoen kylä- ja viljelymaisema noin 2 km koilliseen, • Huittisten kirkko ja sen ympäristö noin 5 km luoteeseen, • Nanhian kylä noin 6 km pohjoiseen ja

• Raijalan kylä noin 8 km luoteeseen hankealueen rajasta.

Lähimmät maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) ovat

• Loimijokivarren asutus- ja viljelymaisema noin 2,5 km länteen, • Kokemäenjoen ja Loimijoen kulttuurimaisema noin 4 km pohjoiseen, • Punkalaitumenjoen-Jalasjoen kulttuurimaisema 7 km itään ja

• Vampulan kirkon maisema noin 10 km lounaaseen hankealueesta.

Lähimmät inventoidut perinnemaisemat sijaitsevat Vakkilan ja Suttilan suunnalla: • Yli-Vakkilan metsälaidun noin 1,5 km itään ja • Vahelan haka noin 3 km koilliseen.

Tuulivoimapuisto rajautuu/leikkautuu vähäiseltä osin Vampulan ja Huittisten taajamat yhdistävään kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk), mutta alue on

kuitenkin kaukana taajamarakenteesta ja on haja-asutusaluetta, eikä sinne kohdistu maankäyttöpainetta. Myös kk-määräyksessä on mainittu, että valtakunnallisesti merkittävien maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen tulee olla alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana.

Tarkastelualueen maiseman perusrungon muodostavat Kokemäenjoen laaja alava laaksoalue sekä pienempien jokien muodostamien laaksojen ja niiden väliin jäävien selännealueiden vaihtelu. Alue on maisemarakenteeltaan luode-kaakko-

Rakennettu ympäristö Huomiointi osayleiskaavassa

Lähialueen asutus • Osayleiskaavaa varten laaditaan melu- ja välkevaikutusten arviointi ja suunnittelussa huomioidaan lähialueen asutukselle kohdistuvat vaikutukset.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

suuntautunut. Tuulivoimalat sijoittuvat selännealueelle Kokemäenjokilaakson läheisyyteen.

Maisema ja

kulttuuriympäristö Huomiointi osayleiskaavassa

Maisema-alueet • Osayleiskaavaa varten laaditaan maisemavaikutusten arviointi.


• Alueen suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset kulttuuri- ja maisema-arvot sekä huolehditaan, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä.


Rakennettu kulttuuriympäristö


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 8. Maiseman ja kulttuuriympäristön valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet. Lähde: Maisemaselvitys ja -vaikutusten arviointi - Huittinen, Taraskallio, AFRY Finland Oy 2020 (Aineisto Museovirasto 2019, Satakunnan liitto 2014. Pohjakartta Maanmittauslaitos 2020).

5.4 Muinaisjäännökset

Ahlman Group Oy suoritti arkeologisen inventoinnin kaava-alueella keväällä 2015. Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa 14.1.2020 todettiin tarve inventoinnin päivitykselle, mistä johtuen päivitysinventoinnin kenttätyöt tehtiin keväällä 2020 (3.4. ja 6.4.2020).


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Huittisten Taraskallion tuulivoimapuiston tutkimusalueella tarkastettiin kaikki maastotyön aikana tiedossa olleet voimaloiden ja sähköasemien rakennuspaikat.

Lisäksi tarkastettiin uudet tielinjaukset ja sähkönsiirtolinjat sekä muita muinaisjäännösten suhteen potentiaalisia alueita.

Inventoinnissa eikä inventoinnin päivityksessä löytynyt kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aiemmin tunnettu mahdollinen muinaisjäännöskohde Koiranaho ehdotetaan poistettavaksi, koska paikalta ei löytynyt mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Lähin muinaisjäännösalue on Rantalan kivikautinen asuinpaikka noin kilometri

alueen itäpuolella.

5.5 Virkistyskäyttö ja elinkeinotoiminta

Aluetta käytetään muiden metsäalueiden tapaan virkistäytymiseen jokamiehen oikeuksin. Alueella ei ole metsätalouden lisäksi muuta elinkeinotoimintaa.

5.6 Liikenne

Suunnittelualueille kuljetaan metsäautotietä pitkin, joka kulkee kaava-alueen läpi liittyen kaava-alueen koillisosassa kulkevaan valtatiehen 2 (Vihti-Pori). Valtatiellä on levähdysalue kaava-alueen kohdalla. Valtatien nopeusrajoitus on 100 km/h. Valtatien 2 vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 3200 ajoneuvoa,

josta raskaan liikenteen osuus on noin 655 ajoneuvoa (Väylävirasto, 2019). Suunnittelualueen eteläpuolella on Palojoentie, joka on yhdystie 12721.

Yleiskaava-alueella tullaan sekä parantamaan olemassa olevia teitä että rakentaman uusia huoltoteitä tuulivoimaloita varten.

Arkeologinen

kulttuuriperintö Huomiointi osayleiskaavassa

Muinaisjäännökset • Osayleiskaavaa varten tehdään arkeologinen inventointi.


Virkistyskäyttö ja

elinkeinotoiminta


Maa- ja metsätalous • Osayleiskaavassa osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaiset alueet

Liikenne Huomiointi osayleiskaavassa

Maantieliikenne • Suunnittelussa huomioidaan voimaloiden riittävä etäisyys valtatiestä. Alueelle ei tarvita uutta liittymää valtatieltä 2.

• Kaavaa laadittaessa ELY-keskukselle varataan mahdollisuus lausunnon antamiseen.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

5.7 Luonnonympäristö

Kaava-alue on kokonaisuudessaan normaalissa talousmetsäkäytössä, lukuun ottamatta Taraskallion alueelle perustettua yksityismaan luonnonsuojelualuetta

(YSA 246864).

5.7.1 Kasvillisuus ja luontotyypit

Aineistot ja selvitykset

Kaava-alueen kasvillisuusselvityksen on toteuttanut Ahlman Group Oy elo-syyskuussa 2019.

Kasvillisuusselvityksen tavoitteena oli selvittää alueella mahdollisesti olevat arvokkaat luontotyypit sekä uhanalaiset kasvilajit. Kasvillisuusselvityskokonaisuuteen on sisältynyt kaava-alueen lisäksi myös kaksi vaihtoehtoista sähkönsiirtoreittiä. Selvityksiin kasvillisuuden ja arvokkaiden luontokohteiden osalta on käytetty yhteensä kuusi maastotyöpäivää.

Maastoselvitysten tausta-aineistoksi on hankittu Metsäkeskuksen paikkatietoaineistoa (Metsäkeskus 2019 sekä alueellisen Ely-keskuksen Herttatietokannan ajantasainen aineisto (Varsinais-Suomen Ely-keskus 2019). Selvityksen mukaan arvokohteet on piirretty kuvioina kartta- ja ilmakuvapohjalle, niistä on kirjoitettu yleisluonnehdinta ja maankäyttösuositukset. Selvitysalueella havaitusta putkilokasvistosta on laadittu lajilista, joka sisältää myös villiintyneet koriste- ja hyötykasvit.

Tässä kaavaselostuksessa ei käsitellä inventoitujen voimajohtoreittien tuloksia.

Alueen metsät, suot ja pienvedet

Kaava-alueelle laadittujen selvitysten (Ahlman Group 2019) perusteella tähän on koottu alueen kasvillisuuden ja luontotyyppien yleiskuvaus.

Selvityksen mukaan Taraskallion tutkimusalueen kasvillisuus on varsin

pirstoutunutta, sillä aiemmin yhtenäistä metsämaata on päätehakattu useissa paikoissa. Metsien ikärakenne on näin ollen pääosin nuorta, sillä varttuneita taimikoita on runsaasti. Alueella on kuitenkin säilynyt myös iäkkäitä kangasmetsiä, jotka ovat tyypillisesti mustikkatyypin tuoreita kankaita tai käenkaali-oravanmarjatyypin lehtomaisia kankaita. Jonkin verran esiintyy myös puolukkatyypin kuivahkoa kangasta.

Selvitysraportin mukaan alueen suot ovat suurelta osin ojitettuja rämeitä, kuten Kiimahohkansuo ja Konttisuo. Nykyään ne ovat pitkälti muuttumia, erityisesti isovarpurämemuuttumaa. Luonnontilaisuutta ei soiden osalta alueella enää juuri esiinny.

5.7.2 Arvokkaat luontokohteet

Hankkeessa laaditun kasvillisuusselvitysraportin perusteella alueen arvokkaimmat luontokohteet sijoittuvat vaihtoehtoisille voimajohtoreiteille (lehto ja puro), eivätkä nämä ole kaava-alueella huomioitavia kohteita. Sen sijaan kaava-alueelle

Lentoliikenne • Kaavaa laadittaessa lentoliikenteestä vastaavalle viranomaiselle eli Traficomille varataan mahdollisuus lausunnon antamiseen.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

sijoittuvina luontokohdekuvioina on esitetty luonnonsuojelulain ja metsälain mukaiset kohteet. Lakikohteiden lisäksi muut arvokkaat luontokohteet on

huomioitu voimaloiden sijoittelun suunnittelussa.

5.7.3 Putkilokasvilajisto ja huomionarvoiset lajit

Kasvillisuusselvityksessä (Ahlman Group 2019) koko tutkimusalueelta (sis. myös 2 vaihtoehtoista sähkönsiirtoreittiä) paikannettiin 196 putkilokasvilajia, mikä on raportin mukaan pinta-alaan nähden kohtalainen määrä. Luontoselvitysraportissa todetaan seuraavaa; ”Putkilokasvilajiston lukema selittyy kuitenkin sillä, että alueella ei ole lainkaan reheviä kosteikkoja tai muita monilajisia elinympäristöjä. Myös joutomaat ja muut kulttuurivaikutteiset kohteet kasvattavat lajimäärää yleensä runsaasti. 196 kasvilajin joukossa ei ole yhtään valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaista tai muuten huomionarvoista lajia, eikä alueelta tunneta havaintoja uhanalaisista lajeista (Varsinais-Suomen ELY-keskus 2019)”.

5.7.4 Luonnonsuojelualueet ja Natura-alueet

Kaava-alueelle sijoittuu Huittisten seurakunnan omistuksessa oleva alue, joka on perustettu (22.4.2020, VARELY/212/2020) yksityismaan suojelualueeksi; Taraskallion luonnonsuojelualue (YSA246864). Alue on kalliometsää, jolla on lahopuustoa, iäkästä puustoa ja luonnon monimuotoisuusarvoja. Kohteen suojelu on toteutettu Metso –ohjelman rahoituksella.

Kaava-aluetta lähimmäksi sijoittuva Natura-alue on Vanhakoski (FI0200049, SAC), joka sijoittuu noin 2,6 kilometriä luoteeseen kaava-alueesta.

5.7.5 Linnusto

Aineistot ja selvitykset

Kaava-alueen linnustoselvitykset on toteuttanut Ahlman Group Oy vuosina 2015 ja 2019.

Linnustoselvitysten maastotyöt on suoritettu vuoden 2015 aikana. Linnustoselvitykset ovat koostuneet kevät- ja syysmuutontarkkailuista sekä kaava-alueen pesimälinnustoselvityksistä, sisältäen metsäkanalintujen soidinpaikkojen inventointia ja pöllökuunteluita. Pesimälintuselvitykset toteutettiin yleisesti käytössä olevia ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettuja laskentamenetelmiä (linjalaskenta, pistelaskenta ja kartoituslaskenta) soveltamalla (mm. Koskimies &

Väisänen 1988). Alueen pesimälinnuston yleiskuva (pesimälajisto, lajien yleisyys ja runsaussuhteet) selvitettiin kaava-alueelle luodun n. laskentalinjan sekä koko kaava-alueen kattavan pistelaskentaverkoston avulla. Kaava-alueelle sekä sen lähivaikutusalueelle mahdollisesti sijoittuvia linnustollisesti arvokkaita kohteita sekä uhanalaisten ja muiden suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymistä selvitettiin sovelletun kartoituslaskennan avulla. Pesimälinnustoselvitykset suoritettiin jaksolla 20.5.–5.6.2015.

Osana alueen pesimälinnustoselvityksiä toteutettiin myös metson soidinpaikkaselvitys ja pöllöselvitys. Metson soidinpaikkaselvitys toteutettiin metson soidinpaikkainventoinnin ohjeita soveltaen (Metsoparlamentti). Selvitys toteutettiin 7 aamuna jaksolla 27.3.–29.4.2015. Pöllöreviirejä kartoitettiin lajien parhaimpaan soidinaikaan alkukeväästä yökuuntelumenetelmää hyödyntäen kolmena yönä jaksolla 4.3.–7.4.2015.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Varsinaisten pesimälinnustoselvitysten lisäksi alueella pesivästä linnustosta saatiin täydentävää tietoa mm. lepakkoselvitysten sekä kasvillisuus- ja luontotyyppi-

inventointien ohessa.

Kaava-alueen kautta kulkevaa lintujen kevätmuuttoa tarkkailtiin samanaikaisesti kahdessa eri pisteessä kymmenenä päivänä yhteensä 60 tuntia (120 henkilötyötuntia) jaksolla 12.3.–8.5.2015, jonka aikana saatiin varsin kattavaa aineistoa isojen lintujen muutosta. Tarkkailupisteitä oli kaksi: toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys tutkimusalueen ylle. Toinen havaintopiste – eli kontrollipiste – valittiin tunnetusti paremman muuttoreitin varrelta, jossa oli mahdollisimman laaja näkyvyys. Kohteeksi valikoitui n. 15 km hankealueen luoteispuolella sijaitsevan Puurijärvi-Isosuon kansallispuiston eteläpuolella oleva Raijalanjärven lintutorni.

Syysmuuttoa havainnoitiin niin ikään samanaikaisesti kahdessa eri pisteessä kymmenenä päivänä yhteensä 60 tuntia (120 henkilötyötuntia) jaksolla 27.8.–23.10.2015.

Arviointityön tueksi ja toteutettujen selvitysten lähtötiedoiksi on hankittu olemassa olevia linnustotietoja sekä kaava-alueelta että sen lähiympäristöstä. Lähtötiedoiksi on hankittu petolintuja ja muita suojelullisesti arvokkaita lintulajeja koskevia pesäpaikkatietoja Metsähallituksen petolinturekisteristä sekä Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimistosta ja Sääksirekisteristä (tietopyynnöt 03/2018).

Pesimälinnusto

Tutkimusalueelta löydettiin yhteensä 45 lajin reviirit, joista valtaosa on hyvin tavallisia pesimälajeja. Tulosten valossa hankealueella ja sen lähistöllä pesii 192,81 paria / km2. Se on selvästi keskimääräistä korkeampi karuille kangasmetsille ja nuoren ikäluokan puustolle, mikä johtuu alueella olevista iäkkäiden metsien mosaiikista. Tutkimusalueen runsaimpia lajeja olivat peippo (44,57 paria / km2), pajulintu (30,57) ja talitiainen (17,68). Nämä kolme lajia muodostivat 48 % kokonaisparimäärästä. Linjalaskennoissa kirjattiin reviirihavaintoja yhteensä 33 lajista.

Lajistoon lukeutuu kahdeksan huomionarvoista lajia: pyy, metso, harmaapäätikka, palokärki, pohjantikka, leppälintu, sirittäjä ja pikkulepinkäinen. Huomionarvoisista lajeista kuusi on EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeja, kolme Suomen erityisvastuulajeja ja kaksi valtakunnallisessa uhanalaisuusluettelossa silmälläpidettäviä (NT).

Pesimälinnustoselvityksen perusteella linnustollisesti arvokkaiksi alueiksi voidaan tulkita Kiimahohkansuon länsi- ja eteläpuolen iäkkäät metsät. Länsipuolella pesii muun muassa pyy, harmaapäätikka, peukaloinen ja muuta melko vaateliasta lajistoa. Eteläpuolen rajauksella pesii puolestaan metso ja pohjantikka.

Metsojen soidinpaikat

Maastoinventointien aikana tutkimusalueelta löydettiin yksi selvä soidinpaikka Moijansuon itäpuolelta. Paikalla havaittiin useita kertoja soitimelle kerääntyneitä yksilöitä. Parhaimmillaan yhtäaikaishavainto tehtiin kolmesta koiraasta ja neljästä naaraasta. Muita soidinpaikkoja ei tutkimusalueelta löydetty, eikä myöskään niihin viittaavia erillishavaintoja kertynyt. Taraskallion luonnonsuojelualueen perustamispäätöksessä kohteen kuvauksessa mainitaan, että kalliometsä on metson ruokailualuetta ja soidinaluetta.

Pöllöselvitykset


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Laadittujen pöllöselvitysten yhteydessä ei raportoitu soidintavia pöllöjä kaava-alueelta tai sen lähialueilta.

Muuttolinnusto

Muuttolinnuston osalta kaava-alue sijoittuu sisämaa-alueelle, missä lintujen muutto on luonteeltaan hajanaista ja selvästi rannikon päämuuttoreittejä vähäisempää. Muutontarkkailuiden tulosten perusteella Taraskallion tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan tavanomaisen tai heikon kevätmuuttoreitin varrella. Sen sijaan syysmuuton osalta kaava-alueen voidaan katsoa olevan hieman tavanomaista paremman syysmuuttoreitin varrella.

Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja. Kaava-aluetta lähin tällainen muuttoa ohjaava johtolinja on

Kokemäenjoen laakso suurine peltoaukeineen, ja se onkin seudullisesti hyvin merkittävä muuttoreitti. Tämä todettiin myös kahdesta pisteestä samanaikaisesti toteutetuissa muutontarkkailuissa. Kokemäenjoen laakson tuntumassa, n. 15 km kaava-alueen luoteispuolella sijaitsevan Raijalanjärven alueen kautta muuttaa selvästi enemmän lintuja kuin kaava-alueen kautta niin keväällä kuin syksylläkin. Kaava-alueen läheisyydessä ei sijaitse kansainvälisesti tärkeitä lintualueita (IBA) tai merkittäviä lintujen muutonaikaisia lepäily- ja ruokailualueita.

Kevätmuuton osalta n. 22 % havaituista muuttajista muutti Taraskallion kautta, eli Raijalanjärven pisteestä havaittujen muuttajien kokonaismäärä oli lähes nelinkertainen Taraskallioon nähden. Kaava-alueen kautta muuttaneista linnuista 9 % muutti törmäysriskikorkeudella. Syysmuuton osalta vastaavat luvut olivat 27 % ja 7 %.

Keväällä tuulivoiman vaikutusten kannalta huomionarvoisia kookkaita lintuja – kuten hanhia, vesilintuja ja kahlaajia – havaittiin kymmenen päivän aikana melko paljon suhteessa havainnointiaikaan. Kaikkia kookkaita lintuja havaittiin kahdessa pisteessä yhteensä 13 190 yksilöä, joista 278 lensi riskikorkeudella tuulivoimapuiston läpi. Merkittävin määrä koskee töyhtöhyyppiä, joita muutti 86 yksilöä lapakorkeudella. Syksyllä kaikista kookkaista linnuista tehtiin yhteensä 23 052 lentohavaintoa, joista 844 lensi riskikorkeudella tuulivoimapuiston läpi. Sekä syksyn että kevään osalta riskikorkeudella tuulivoimapuiston läpi lentävien lintujen yksilömäärä ja osuus havaituista muuttajista on hyvin pieni.

5.7.6 Lepakot

Selvitysmenetelmät

Kaava-alueella toteutettiin lepakoiden esiintymisselvitys sekä lepakoiden syysmuutonseuranta. Esiintymisselvitys toteutettiin ns. aktiivisena detektorikartoituksena, jossa alue kierretään läpi ultraäänidetektorilla (Petterson D

240X) lepakoiden saalistusääniä havainnoiden. Selvityksessä keskityttiin lähinnä saalistusalueiden ja mahdollisten lisääntymiskolonioiden etsimiseen. Kartoitukset tehtiin kolmen kierroksen menetelmällä touko-elokuussa 2015 siten, että jokainen kierros käsitti kaksi yötä.

Lepakoiden syysmuutonseuranta toteutettiin syksyn 2019 aikana neljällä automaattisella Song Meter SM2Bat+ -passiiviseurantadetektorilla. Kaava-alueella ei sijaitse suuria vesistöalueita, jokia tai maaston muodoltaan ympäristöstä erottuvia alueita, joita lepakot saattavat käyttää muuttoväylinään. Sen sijaan


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

alueen länsipuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä on Loimijoki, joka saattaa ohjata muuttoa. Sen vuoksi kolme laitetta sijoitettiin kaava-alueelle ja yksi laite

sijoitettiin joen varrelle kontrollihavaintojen saamiseksi. Laitteet olivat maastossa yhtäjaksoisesti 2.8.–15.9.2019.

Lepakoiden esiintyminen kaava-alueella

Taraskallion kaava-alueelta tulkittiin yhteensä 14 eri pohjanlepakkoyksilöä, joista osa havaittiin kaikkien kolmen inventointikierroksen aikana. Lisäksi luoteisen sähkönsiirtolinjan varrella havaittiin seitsemän yksilöä sekä vastaavasti eteläisen varrella kolme pohjanlepakkoa (Kuva 9). Tuulivoimapuiston alueella havainnot keskittyivät varsin tyypilliseen tapaan tielinjojen läheisyyteen, joita ne käyttävät saalistukseen. Erityisiä kerääntymiä ei kuitenkaan havaittu, mutta Kiimahohkansuon länsi- ja eteläpuolella esiintyi kuitenkin useita yksilöitä. Varsinaisia lisääntymiskolonioita ei havaittu. Kokonaispinta-alaan suhteutettuna kokonaisyksilömäärä on hieman tavanomaista suurempi. Maastoselvityksen perusteella tutkimusalue on melko tavanomainen tai hieman keskimääräistä

edustavampi lepakoiden esiintymisen kannalta.

Lepakoiden syysmuuttoselvitys

Taraskallion kaava-alueella tavattiin pohjanlepakoita ja viiksisiippalajeja. Alueella yleisimmin tavattu lepakkolaji oli pohjanlepakko. Pohjanlepakoita tavattiin kaikissa kaava-alueen kolmessa passiiviseurantalaitteessa (laitteet 1–3). Kuitenkin havaintoja kertyi selvästi eniten kaava-alueen ulkopuolelle Loimijoen lähelle

asennettuun kontrollilaitteeseen (laite 4). Myös viiksisiippalajeja tavattiin kaava-alueen kaikissa kolmessa passiiviseurantalaitteessa (laitteet 1–3), mutta myös niistä selvästi eniten havaintoja kertyi Loimijoen kontrollilaitteeseen (laite 4).

Tutkimustulosten perusteella Taraskallion kaava-alueella ei havaittu vilkasta syksyllä tapahtuvaa lepakkomuuttoa. Passiiviseurantalaitteiden tulokset antavat vain viitteitä alueen kautta muuttavista lepakkolajeista sekä runsauksista. Lepakot voivat muuttaa hyvin leveällä rintamalla ja esimerkiksi sääolosuhteet saattavat vaikuttaa muuton voimakkuuteen. Yhden seurantakauden jälkeen muuttoreittejä ei voida täysin luotettavasti arvioida. Yleisimmin arvellaan, että lepakoiden todennäköisimmät muuttoreitit sijaitsevat lähempänä rannikkoalueita sekä suuria reittivesiä.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 9. Tutkimusalueen pohjanlepakkohavainnot touko-kesäkuussa (musta pallo), heinäkuussa (vihreä pallo) ja elokuussa (punainen pallo). Samoiksi yksilöiksi tulkitut havainnot on yhdistetty viivoilla. (Kuva: Lepakkoselvitys, Ahlman Group Oy, 2015)

5.7.7 Liito-orava

Alueelle on laadittu liito-oravaselvitys vuonna 2015, ja sitä on päivitetty maaliskuun lopussa 2020 (Ahlman Group Oy 2015 ja 2020). Inventointien aikana etsittiin liito-oravien jätöksiä puiden runkojen tyviltä.

Vuoden 2015 maastotöiden aikana tutkimusalueelta löydettiin neljä eri reviiriä, jotka olivat asuttuja, reviirejä tarkennettiin kevään 2020 inventoinneilla (Kuva 10). Yksi reviiri sijaitsee alueen pohjoisosassa valtatien lähellä. Tältä elinpiiriltä löydettiin papanoita kymmenen puun juurelta. Kuvion länsipuolella on toinen reviiri, josta löydettiin papanoita 48 puun tyveltä. Lisäksi Taraskallion eteläpuolella on asuttu reviiri, jossa tehtiin papanahavaintoja yhteensä 20 puun tyveltä. Vehkarannan länsipuolella sijaitsee myös elinpiiri, joka saattaa koskea kahta paria,


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

mutta se on kuitenkin rajattu yhdeksi kokonaisuudeksi. Papanoita löydettiin 44 puun juurelta. Alueella on myös kaksi kolopuuta, joista toinen on tulkittu pesäksi.

Vuonna 2015 varmistetut reviirit (Ahlman 2015) inventoitiin uudelleen 17.3. ja 19.3.2020. Tarkoituksena oli selvittää kyseisten reviirien asutustilanne sekä mahdolliset muutokset metsärakenteessa esimerkiksi mahdollisten hakkuutöiden vuoksi. Vuoden 2015 maastotöiden jälkeen tutkimusalueella on tapahtunut muutoksia metsärakenteessa muun muassa hakkuutöiden, harvennusten ja osittain myös myrskytuhojen vuoksi. Vuoden 2020 mukaisten reviirien rajaukset on esitetty

alla (Kuva 10).

Pohjoisin reviiri oli edelleen asuttuna, eikä muutoksia tehty reviirirajaukseen. Pohjoisimman reviirin lounaispuolella olevalla reviirillä on tehty harvennuksia, joiden myötä on hävinnyt myös liito-oravalle arvokkaita haapoja. Näiltä osin ei tehty havaintoja ja reviiri jaettiin kahteen osaan edellisten tulosten ja sen jälkeen tapahtuneiden muutosten myötä. Näistä eteläisempää laajennettiin hyvin vähän. Se oli asuttu vuonna 2020.

Metsäautotien mutkassa ja Taraskallion eteläpuolella oleva reviiri oli asuttu vuonna 2020, eikä reviirirajaukseen tehty muutoksia.

Kaikki viisi selvityksissä rajattua liito-oravakohdetta ovat lajin lisääntymis- ja levähdysalueita, joiden hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisesti kielletty.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 10. Liito-oravan reviirit (Kuva: Liito-oravaselvitys, Ahlman Group Oy, 2020).

5.7.8 Viitasammakko

Viitasammakkoselvityksen maastoinventoinnit tehtiin kolmena päivänä lajin soidinaikaan huhtikuun lopun ja toukokuun puolivälin 2015 välisenä aikana, jolloin käytiin läpi kaikki potentiaaliset kohteet. Tutkimusalueella tällaisia paikkoja ovat

kuitenkin vain vetiset ojalinjat, sillä varsinaisia kosteikkoja ei ole yhtä hyvin pientä lamparetta lukuun ottamatta.

Tutkimusalueella ei havaittu yhtään viitasammakkoa tai lajin kutua selvitysten aikana, eikä myöskään soidinääntelyä kuultu. Taraskallion tuulivoimapuiston tutkimusalueella ei ole lajille soveliaita lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

5.7.9 Luontoarvojen huomiointi osayleiskaavassa

Luonnon ympäristö Huomiointi osayleiskaavassa

Luonnonsuojelualueet • Tuulivoimalat sijoitetaan luonnonsuojelualueiden ulkopuolelle.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

6 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS

6.1 Osalliset

Osallisia ovat kaava-alueen kiinteistönomistajat, ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, kaavan vaikutusalueen (lähiympäristön) asukkaat, maanomistajat ja haltijat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat sekä virkistysalueiden käyttäjät, viranomaiset, joiden

toimialaa suunnittelussa käsitellään sekä yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään ja alueella erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset.

Kaavaprosessin aikana pyydetään lausunnot seuraavilta tahoilta:

• Huittisten kaupungin tekninen lautakunta • Etelä-Satakunnan Ympäristötoimisto • Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri • Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat • Satakuntaliitto • Satakunnan pelastuslaitos • Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) • Finavia Oyj • Satakunnan museo • Puolustusvoimat

• Tuulivoimaloiden sijoittelussa huomioidaan luonnonsuojelualueet siten, että luonnonsuojelualueiden keskimelutaso ei ylitä 45 dB rajaa.

• Alueelle perustettu uusi luonnonsuojelualue on osoitettu kaavakartalla SL –merkinnällä.

Kasvillisuus ja luontokohteet • Kasvillisuusselvityksissä alueelta ei paikannettu huomionarvoista lajistoa

• Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksessä paikannetut ja riittävän perustellut arvokohteet osoitetaan kaavakartalla luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeinä alueina.

Linnusto • Linnustollisesti arvokkaat alueet, kuten todennettu metson soidinpaikka, on huomioitu nykyisessä voimalapaikkasijoittelussa.

Luonnon monimuotoisuus • Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet osoitetaan kaavassa. Teitä tai muuta infraa ei osoiteta näille alueille.

Lajit, joihin kiinnitetään erityistä huomiota:

Metso • Suunnittelualueelle on tehty metsojen soidinpaikkaselvitys 2015

• Metson soidinpaikat huomioidaan kaavatyössä

Liito-orava • Suunnittelualueelle on tehty liito-oravaselvitys 2015 ja päivitys 2020

• Liito-oravan reviirit ja liito-oravalle soveltuvat alueet huomioidaan kaavassa


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

• Punkalaitumen kunta • Sastamalan kaupunki

• Kokemäen kaupunki • Säkylän kunta • Loimaan kaupunki • Suomen Metsäkeskus • Metsähallitus • MTK-Satakunta • Fingrid Oy • Sallila Energia Oy • Digita Oy ja alueella toimivat teleoperaattorit (DNA, Elisa, Telia) • Porin lintutieteellinen yhdistys

6.2 Osallistuminen

Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja

lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 §).

Osallisilla ja kuntalaisilla on oikeus antaa kaavasta mielipide valmisteluvaiheen aineiston ja kaavaluonnoksen nähtävillä oloaikana ja muistutus kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana. Annettuihin mielipiteisiin ja muistutuksiin laaditaan perustellut vastineet.

Keskeisiltä viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä kaavan valmistelu ja ehdotusvaiheessa. Annettuihin lausuntoihin laaditaan perustellut vastineet.

Kaavan valmisteluvaiheen nähtävilläolon yhteydessä järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuus, josta tiedotetaan kuulutuksen yhteydessä. Kaavan ehdotusvaiheessa järjestetään tarvittaessa toinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus.

Taraskallion tuulivoimapuiston yleiskaavan vireilletulon yhteydessä on laadittu MRL 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) on esitelty kaavan laatimisessa noudatettavat osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmät, kerrottu kaavoituksen päätavoitteet, suunnittelun eteneminen ja alustava aikataulu sekä kuvattu kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutustenarvioinnit.

Tuulivoimahankkeeseen liittyviä selvityksiä on tehty jo ennen kaavahankkeen

käynnistymistä. Keskeisiä selvitystuloksia ja kaavaratkaisua käsitellään yleisötilaisuudessa. Lisäksi vuorovaikutuksen keinoina ovat suunnitelmien nähtävillä pidot, kuulemiset ja viranomaisneuvottelut. Näissä tilaisuuksissa osalliset, kansalaiset ja sidosryhmät saavat yksityiskohtaista tietoa hankkeesta ja voivat ottaa kantaa esitettyihin suunnitelmiin.

7 ALUSTAVA AIKATAULU JA KAAVAPROSESSI

7.1 Alustava aikataulu

Taraskallion tuulivoimaosayleiskaavan tavoiteaikataulun mukaan kaavaluonnos olisi nähtävillä kesällä 2020 ja kaavaehdotus syksyllä 2020. Tavoitteena on, että Huittisten kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan loppuvuodesta 2020, jolloin osayleiskaava voisi saada lainvoiman vuoden 2021 alussa, mikäli kaavasta

ei tule valituksia.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

2019 2020 2021

kuukausi 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 8 9 10 11 12 1 2 3

SELVITYSTEN LAATIMINEN

OAS

LUONNOSVAIHE

EHDOTUSVAIHE

HYVÄKSYMISVAIHE

SUUNNITTELUPALAVERI X

KAUPUNGIN PÄÄTÖKSENTEKO

NÄHTÄVILLÄOLO JA LAUSUNNOT

VIRANOMAISNEUVOTTELUT

ESITTELYT (yleisötil. + KH/KV)

Y

KH /KV

7.2 Vireilletulo ja kaavatyön aloitus

Kaavoitukseen on ryhdytty YIT Suomi Oy Rakennus -yhtiön aloitteesta (hakemus 9.9.2019). Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen tuulivoimaosayleiskaavan käynnistämisestä 4.11.2019, § 223 ja osayleiskaava on tullut vireille kuulutuksella 4.11.2019.

Osayleiskaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta ilmoitetaan Lauttakylä - ja Alueviesti -lehdissä sekä Huittisten kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavoitusprosessin aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 15.11. – 16.12.2019.

Osayleiskaavasta järjestettiin ensimmäinen viranomaisneuvottelu 14.1.2020. Viranomaisneuvotteluun osallistuivat seuraavat tahot:

• Varsinais-Suomen ELY-keskus • Satakunnanmuseo • Satakuntaliitto • Huittisten kaupunki

• YIT Suomi Oy Rakennus • FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

Viranomaisneuvottelusta on laadittu muistio.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

7.2.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute

Taraskallion tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskeva osallistumis- ja

arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 15.11.-16.12.2019 Huittisten

kaupunginhallituksen päätöksen 4.11.2019 § 223 mukaisesti.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin tiedoksi seuraaville tahoille:

Huittisten kaupungin tekninen lautakunta, Etelä-Satakunnan Ympäristötoimisto,

Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri, Varsinais-Suomen ELY-

keskus, ympäristö ja luonnonvarat, Satakuntaliitto, Satakunnan pelastuslaitos,

Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom), Finavia Oyj, Satakunnan museo,

Puolustusvoimat, Punkalaitumen kunta, Sastamalan kaupunki, Kokemäen

kaupunki, Säkylän kunta, Loimaan kaupunki, Suomen Metsäkeskus, Metsähallitus,

MTK-Satakunta, Fingrid Oy, Sallila Energia Oy, Digita Oy ja Porin lintutieteellinen

yhdistys.

Finavia ja Puolustusvoimien pääesikunta ovat antaneet ennakkolausuntonsa

hankkeesta ennen kaavatyön käynnistämistä kesäkuussa 2019.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon aikana lausuntoja saatiin 7 ja

mielipiteitä yksi.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen kooste ja palautteeseen

annetut vastineet on esitetty kaavaselostuksen liitteenä 3.

Saatu palaute huomioidaan kaavaluonnoksen laadinnassa ja vaikutusten arvioinnissa.

7.3 Kaavan valmisteluvaihe

Osayleiskaavan luonnosaineisto asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Kunta päättää luonnoksen asettamisesta nähtäville. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan julkisesti ja nähtävillä olon yhteydessä järjestetään kaikille avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus.

Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta nähtävillä oloaikana kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaluonnos on tavoiteaikataulun mukaan nähtävillä kesällä 2020. Luonnoksesta pyydetään myös lausunnot viranomaisilta. Saatu palaute kootaan palauteraportiksi, jossa annetaan palautteisiin myös vastineet. Palauteraportti liitetään osaksi kaava-aineistoa.

7.4 Kaavan ehdotusvaihe

Osayleiskaavaehdotus valmistuu tavoiteaikataulun mukaan syksyllä 2020. Huittisten kaupunki päättää sen nähtäville asettamisesta 30 päivän ajaksi.

Osayleiskaavan nähtävillä olosta ilmoitetaan julkisesti. Osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Ehdotusvaiheessa kaava-alueen maanomistajille tiedotetaan postitse kunnassa tiedossa olevien osoitteiden


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

mukaisesti. Muistutus on toimitettava kirjallisena Huittisten kaupungille ennen nähtävillä olon päättymistä.

Osayleiskaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Tarvittaessa osayleiskaavasta järjestetään ehdotusvaiheessa viranomaisneuvottelu nähtävilläolon jälkeen. Saatu palaute kootaan palauteraportiksi, jossa annetaan palautteisiin myös vastineet. Palauteraportti liitetään osaksi kaava-aineistoa.

7.5 Kaavan hyväksyminen

Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. Kaava-asiakirjoihin voidaan tehdä vähäisiä tarkistuksia, jotka eivät edellytä kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista.

Huittisten kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. Tavoitteena on, että

osayleiskaava hyväksytään alkuvuodesta 2021. Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä kuulutetaan virallisesti. Valitusaika on 30 vrk.

Mikäli valituksia ei tule, kaava saa lainvoiman kuulutuksella.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

8 TUULIVOIMAPUISTON TEKNINEN KUVAUS

8.1 Tarvittava maa-ala

Taraskallion tuulipuiston tuulivoimakaavan alue noin 760 ha, josta tuulivoimaloiden alueeksi on osoitettu tv-merkinnällä noin 90 hehtaaria. Kaava-alue sijoittuu useiden eri maanomistajien maille. Rakentamistoimenpiteet kohdistuvat vain pienelle osalle yleiskaava-aluetta, muualla maankäyttö säilyy ennallaan. Rakentamiseen tarvittava maa-ala muodostuu tuulivoimaloiden, huoltoteiden sekä huoltorakennuksen rakentamisesta. Vaikka voimaloiden käyttämä maa-ala on suhteellisen pieni, tuulivoimaloille kaavassa osoitettavien alueiden tulee olla riittävän suuret. Tuulivoimaloiden kaikkien rakenteiden sekä siipien pyörimisalueen tulee mahtua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille.

Tuulivoimaloiden kokoamiseen tarvitaan kokoamisalue jokaisen tuulivoimalan perustusten viereen. Voimalaitoksen kokoamisalueen tarvitsema maa-ala riippuu valittavasta voimalasta. Tyypillisesti se on noin 60 x 70 metriä ja nosturin

kokoamista varten noin 6 x 200 metriä. Tuulivoimalan perustusten halkaisija on noin 20–25 metriä.

8.2 Tuulivoimapuiston rakenteet

Tuulivoimapuisto muodostuu enintään 6 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, sähköasemasta, tuulivoimaloiden ja

sähköaseman välisistä keskijännitekaapeleista (maakaapeli), alueverkkoon liitettävistä keskijännite-kaapeleista (maakaapeli), sekä valtakunnan verkkoon liittymistä varten rakennettavasta muuntoasemasta.

Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamistakin. Sähköaseman alue aidataan turvallisuussyistä.

8.2.1 Tuulivoimaloiden rakenteet

Tuulivoimalat koostuvat perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Tuulivoimaloiden torneille on erilaisia rakennustekniikoita. Rakennustekniikaltaan umpinaisesta tornista käytetään nimitystä lieriötorni. Lieriötornit voidaan toteuttaa kokonaan teräsrakenteisena, täysin betonirakenteisena tai betonin ja teräksen yhdistelmänä, nk. hybridirakenteena.

Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enimmillään 280 metriä. Osayleiskaavassa mahdollistetaan tuulivoimalat, joiden napakorkeus on 180 metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 200 metriä ja lähtömelutaso (oletettu takuuarvo) 107 dB(A). Lopullinen koko riippuu valittavasta voimalatyypistä.

Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta

roottorista ja konehuoneesta. Tuulen nopeus kasvaa maanpinnasta ylöspäin etääntyessä, minkä vuoksi on taloudellisesti perusteltua rakentaa mahdollisimman korkeita tuulivoimaloita. Voimalan korkeudella on vaikutuksia myös meluhaittoihin: Mitä korkeampi voimala, sen pienempi on merkitsevän melun alue.

8.2.2 Tuulivoimaloiden perustamistekniikat

Tuulivoimaloiden perustamistavan valinta riippuu kunkin voimalaitoksen

rakentamispaikan pohjaolosuhteista. Rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävien


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

pohjatutkimustulosten perusteella jokaiselle tuulivoimalalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkain perustamistapavaihtoehto.

Voimalat saattavat voimalatyypistä riippuen vaatia harukset voimalatornin tukemiseksi. Harukset tarvitsevat perustusalueen, joka sijoittuu roottoriympyrän ulkopuolelle. Rakentamisvaiheessa perustuksen ympäristöstä poistetaan puusto niin laajalta alalta, että perustukset mahdutaan rakentamaan.

8.3 Sähkönsiirron rakenteet

8.3.1 Muuntoasemat, sisäiset johdot ja kaapelit

Tuulivoimaloista tuotettava sähkö siirretään keskijännitteisenä maakaapeleilla, jotka sijoitetaan tiestön rakentamisen yhteydessä tien välittömään läheisyyteen kaapeliojiin.

Tuulivoimalat tarvitsevat muuntajan, joka muuttaa voimalan tuottaman jännitteen

halutulle tasolle. Tuulivoimalan muuntaja sijaitsee voimalan konehuoneessa, tornin alaosan muuntamotilassa tai tornin ulkopuolelle sijoitettavassa erillisessä muuntamokopissa.

Tuulivoimapuiston alueelle sijoittuvat tuulivoimalaitokset perustuksineen, voimaloita yhdistävät keskijännitekaapelit ja huoltotiet, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittava sähköasema, kytkinkenttä ja liittymisjohto.

8.3.2 Tuulivoimapuiston ulkoinen sähkönsiirto

Hanke liitetään verkkoon 110 kV ilmajohtoon. Olemassa olevat voimajohtolinjat sijaitsevat noin 2 km etäisyydellä tuulivoimapuiston länsi- ja pohjoispuolella (Fingrid/Sallila). Tiedot tarkentuvat ja voimalatyyppi ratkeaa jatkosuunnittelussa. Tarvittaessa rakennetaan uusi sähköasema. Voimajohtoreitin eteläinen vaihtoehto on suunniteltu kulkevaksi Palojoentien rinnalla. Voimajohtoreitin pohjoinen

vaihtoehto on suunniteltu Huikankulmantien varrelle.

8.4 Tieverkosto

Tuulivoimapuiston rakentaminen ja huolto edellyttävät tieyhteyttä jokaiselle tuulivoimalalle. Liikenne tuulivoimapuistoon toteutetaan olemassa olevia teitä hyödyntäen. Uutta tiestöä tarvitaan tuulivoimapuiston sisällä, mutta sielläkin hyödynnetään pääasiassa olemassa olevia tiepohjia.

Olemassa olevien hyödynnettävien teiden geometriaa ja kantavuutta on osin parannettava raskaille kuljetuksille soveltuviksi.

Työmaaliikenne on suunniteltu tapahtuvan hankealueelle valtatieltä 2 nykyisen tieliittymän kautta. Hankealueella olevaa tiestöä kunnostetaan tuulivoimapuiston tarpeisiin, ja lisäksi rakennetaan uutta tiestöä, jotta saadaan tieyhteys jokaiselle voimalapaikalle. Uutta tai kunnostettavaa tielinjaa tarvitaan noin 5,5 km. Tarvittava

teiden leveys reuna-alueineen (ojat) on 8-12 m.

Yleiskaavassa näkyvät uudet tiet on esitetty ohjeellisina.

8.5 Tuulivoimapuiston rakentaminen

Taraskallion tuulivoimapuiston rakentaminen on suunniteltu alustavasti 2020-luvun alkupuolelle, jonka aikana tehdään tiet ja perustukset, kootaan voimalat sekä

rakennetaan tarvittavat sähkönsiirtorakenteet.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja huolto-/pystytysalueiden rakentamisella. Samassa yhteydessä asennetaan tuulivoimapuiston sisäisen

sähköverkon kaapeleiden suojaputket ja kaapelit teiden reuna-alueille. Tiestön valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset.

Tuulivoimalat kootaan osista valmiiksi rakennuspaikalla. Tuulivoimaloiden rakentamisalueeksi tarvitaan noin hehtaarin alue, jolta raivataan kasvillisuus. Alue sisältää torninosturin kokoamiseen tarvittavan noin 6 x 200 metrin alueen. Rakentamisen jälkeen kasvillisuus saa palautua ennalleen osassa voimalan

rakennusaluetta.

Voimalakomponentit kuljetetaan rakennuspaikalle rekoilla. Tyypillisesti teräslieriö-torni tuodaan 7–8 osassa. Hybriditornin teräsbetoniosuus voi koostua noin 20 elementistä, joiden päälle tulee 2–3 teräslieriöosuutta. Konehuone tuodaan yhtenä kappaleena, sekä erikseen jäähdytyslaitteisto ja roottorin napa ja lavat, jotka kootaan paikalla valmiiksi ennen nostoa.

Voimalatyypistä riippuen lavat kiinnitetään napaan joko maassa ennen nostoa tai konehuone ja napa asennetaan pystytettyyn torniin, jonka jälkeen lavat nostetaan nosturilla yksitellen paikalleen.

Tuulivoimaloiden osia; torni, konehuone ja lapa, kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yksittäisen voimalan rakentaminen edellyttää 12–14 erikoiskuljetusta sekä lisäksi tavanomaisia kuljetuksia. Jos hybriditornin

betoniosuus tehdään elementeistä, on kuljetuksia useita kymmeniä yhtä voimalaa kohden. Yhteensä kutakin voimalaa kohden on 150–180 kuljetusta riippuen voimalatyypistä.

8.6 Huolto ja ylläpito

Tuulivoimaloiden huolto tapahtuu valittavan voimalatyypin huolto-ohjelmien mukaisesti. Huoltoa ja ylläpitoa varten alueen tiestö pidetään kunnossa ja aurattuna myös talvisin. Huolto-ohjelman mukaisia huoltokäyntejä kullakin voimalalla tehdään yleensä noin 1–2 kertaa vuodessa, minkä lisäksi voidaan olettaa 1–2 ennakoimatonta huoltokäyntiä voimalaa kohti vuosittain. Kullakin voimalalla on näin ollen tarpeen tehdä keskimäärin 3 käyntiä vuodessa.

Tuulivoimaloiden vuosihuollot kestävät noin 2–3 vuorokautta voimalaa kohti. Tuotantotappioiden minimoimiseksi vuosihuollot ajoitetaan ajankohtaan, jolloin

tuulisuusolot ovat heikoimmat. Huoltokäynnit tehdään pääsääntöisesti pakettiautolla. Raskaammat välineet ja komponentit nostetaan konehuoneeseen tuulivoimalan omalla huoltonosturilla. Erikoistapauksissa voidaan tarvita myös autonosturia, ja raskaimpien pääkomponenttien vikaantuessa mahdollisesti telanosturia.

8.7 Käytöstä poisto

Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25-30 vuotta. Perustukset mitoitetaan 50 vuoden käyttöiälle ja kaapelien käyttöikä on vähintään 30 vuotta. Koneistoja uusimalla on tuulivoimapuiston käyttöikää mahdollista jatkaa 50 vuoteen asti.

Tuulivoimapuiston käytöstä poiston työvaiheet ja käytettävä asennuskalusto ovat vastaavat kuin rakennusvaiheessa. Ensin voimalaosat kuljetetaan pois tuulipuistosta ja toimitetaan kierrätykseen. Tuulivoimaloiden perustusten ja maakaapelien osalta ratkaistaan silloisen voimassa olevan jätelainsäädännön

mukaisesti, poistetaanko ja kierrätetäänkö ne vai maisemoidaanko ne. Perustuksen


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

purku kokonaan edellyttää betonirakenteiden lohkomista ja teräsrakenteiden leikkelemistä, mikä on hidasta ja työvoimavaltaista. Useissa tapauksissa

ympäristöön kohdistuvat vaikutukset jäävät pienemmiksi, jos perustuslaatta jätetään paikoilleen ja maanpäälliset osat maisemoidaan. Poistetuilla metalleilla on romuarvo ja ne voidaan kierrättää.

9 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS

Osayleiskaavassa on osoitettu tuulivoimaloiden alueet (tv) ja ohjeellinen sijainti kuudelle voimalalla. Alueen pääkäyttötarkoitus on koko kaava-alueella maa- ja metsätalous (M), lukuun ottamatta kaava-alueelle sijoittuvaa 3,36 hehtaarin suuruista luonnonsuojelualuetta (SL).

9.1 Kaavaluonnos


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

9.1.1 Aluevaraukset ja kohdemerkinnät


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

9.1.2 Yleiset määräykset

9.2 Kaavaehdotus

Täydennetään ehdotusvaiheessa


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.

Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään alueesta laadittujen selvitysten tuloksia ja kaavatyön aikaisen vuorovaikutuksen palautteita ja lausuntoja. Tuulivoimapuiston toteuttamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset selvitetään kaavaselostuksessa, jossa arvioidaan erityisesti vaikutukset muuhun maankäyttöön. Vaikutukset arvioidaan rakentamisesta tuulivoimapuiston käytöstä poistamiseen saakka.

Tuulivoimahankkeiden keskeisimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset. Luonnonympäristön

merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat yleensä linnustoon. Sijainnista riippuen vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen. Kaavatyön yhteydessä arvioidaan vähintään seuraavia vaikutuksia:

Ekologiset vaikutukset

• Vaikutukset maisemaan • Vaikutukset maa- ja kallioperään • Vaikutukset kasvillisuuteen, linnustoon ja muuhun eläimistöön sekä luonnon

monimuotoisuuteen • Vaikutukset pohjavesiin ja vesistöihin

Taloudelliset vaikutukset

• Vaikutukset lähialueen talouteen • Vaikutukset seudulliseen talouteen

Liikenteelliset vaikutukset

• Vaikutukset tiestöön, liikennemääriin, -toimivuuteen ja -turvallisuuteen • Liikenteen ympäristövaikutukset

• Vaikutukset lentoliikenteeseen

Sosiaaliset vaikutukset

• Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön sekä viihtyisyyteen • Melu- ja varjostusvaikutukset sekä valon vilkkuminen

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen

• Vaikutukset maanpuolustuksen tarpeisiin


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

10.1 Vaikutusalue

Kullakin vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalueensa. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan tuulivoimaloiden rakennuskohteiden läheisyyteen. Osa vaikutuksista, kuten maisema- ja linnustovaikutukset, saattavat ulottua laajemmalle alueelle. Arvioinnissa hyödynnetään ympäristöministeriön laatimaa ohjeistusta tuulivoimarakentamisesta ja sen vaikutusten arvioinnista.

Vaikutustyyppi Tarkasteltavan vaikutusalueen laajuus

Maankäyttö Kuntatason yhdyskuntarakenne, tuulivoimapuistoalue lähiympäristöineen (n. 5 km), voimajohtoalueet lähiympäristöineen (n. 500 m)

Kasvillisuus, lajisto ja arvokkaat elinympäristöt

Ensisijaisesti tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja lähiympäristö (n. 100 m), riippuen hydrologisista olosuhteista rakennuspaikan lähiympäristössä.

Linnusto Lähialueen linnustollisesti merkittävät alueet, tuulivoimapuisto ja sähkönsiirtoreitit

Muinaismuistot Rakennuspaikkakohtaisesti tuulivoimapuiston alueella sekä sähkönsiirtoreiteillä

Maisema ja kulttuurihistorialliset kohteet

Kohteet, joille osoitetaan rakentamistoimenpiteitä, n. 20-30 km tuulivoimapuiston mahdollinen näkymäsektori

Melu ja vilkkuminen n. 2 km säteellä tuulivoimapuistosta

Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Vaikutuskohtainen arviointi

Liikenne Tuulivoimapuiston pääliikennereitit sekä sähkönsiirtoreitin alueet

Ajallinen vaikutus Hankkeen koko elinkaari

10.2 Tuulivoimapuistojen tyypilliset ympäristövaikutukset

Tuulivoimahankkeiden keskeisimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset. Sijoituspaikasta riippuen vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Luonnonympäristöön kohdistuvista vaikutuksista tuulivoimaloiden osalta merkittävimmät huomioon otettavat vaikutukset kohdistuvat linnustoon.

Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin. Ajanjaksollisesti vaikutus on lyhytkestoinen ja aiheutuu pääosin työ-maakoneiden äänistä ja liikenteestä.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

10.3 Arvioidut ympäristövaikutukset

Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään, että kaavan vaikutukset on selvitettävä kaavaa laadittaessa. Kaavan on perustuttava riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9§). Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:ssä määritellään tarkemmin, että kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Asetuksessa mainitaan kuusi

kohtaa, joiden vaikutukset on selvitettävä.

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun

ympäristöön; 6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen.

10.3.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön

10.3.1.1 Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset vaikutukset

Tuulivoimapuistojen rakentamisen ajaksi vapaata liikkumista joudutaan turvallisuussyistä rajoittamaan rakennettavana olevalla tuulipuistoalueella sekä rakennus- ja huoltotiestöllä. Rakentaminen rajoittaa myös näiden alueiden käyttöä metsästykseen ja virkistykseen. Rajoitus kohdistuu hyvin pienelle alueelle ja se poistuu heti rakentamisen päätyttyä. Aluetta käyttävät saattavat kokea tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset virkistyskäyttöön merkittävinä, koska ympäristössä tapahtuva muutos on rakentamishetkellä suuri (esim. puuston

kaataminen).

10.3.1.2 Tuulivoimapuiston käytönaikaiset vaikutukset

Taraskallion tuulivoimapuiston kaava-alueelle ei kohdistu erityisiä asuinrakentamisen tai muun rakentamisen tarpeita. Alueella ei ole nykyisellään asuinrakennuksia ja tuulivoiman toteutuessa nykyinen maankäytön

pääkäyttömuoto säilyy ja siihen liittyen alueelle voi jatkossakin rakentaa pienimuotoisia maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Uuden rakentamisen tulee sijoittua kuitenkin vähintään 1,5 kertaa tuulivoimaloiden kokonaiskorkeuden mukaisen etäisyyden päähän tuulivoimaloista ja näin ollen osayleiskaavasta aiheutuu jonkin verran rakentamisrajoituksia. Rakentamisrajoituksen alueen koko ja tarkempi sijainti määrittyy tarkemman suunnittelun yhteydessä ja riippuu käytettävän voimalan korkeudesta. Hankkeen toteutuminen ei siten rajoita alueen nykyisiä maankäyttömuotoja muutoin kuin uusien rakennuspaikkojen osalta.

Maanomistajilla on edelleen mahdollisuus käyttää omistamiaan kiinteistöjä normaalilla, maa- ja metsätalousalueille tavanomaisella tavalla.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 11. 1,5 voimaloiden maksimikorkeuden alue, jolla voimalat voivat rajoittaa uutta metsätalouteen liittyvää rakentamista.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 12. Vertailukiinteistöjen paikat Taraskallion alueella (Numerola Oy 2020).

Suunniteltujen tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat riittävän etäälle sekä nykyisestä että kaavoitetusta asutuksesta.

Hankealueen lähellä ei ole tiheään asuttuja alueita. Väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietojen (RHR 2018) mukaan lähin asuinrakennus sijaitsee noin 1 km:n ja vapaa-ajan rakennus noin 1,1 km etäisyydellä tuulivoimalasta.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 13. Keskiäänitasot LAeq Taraskallion alueella (Numerola Oy 2020).

Tuulivoimaloiden aiheuttaman keskiäänitason mallinnus on suoritettu ISO 9613-2 -laskentastandardin mukaisesti Numerola Oy:n implementoimalla ohjelmistolla. Tarkempi kuvaus melumallinnuksen menetelmästä käy ilmi Numero Oy:n laatimasta melu-, välke- ja näkemäalueselvityksestä (2020).

Meluvaikutusten mallinnusten perusteella sekä asuin- että vapaa-ajan rakennusten osalta keskiäänitasot LAeq ovat enimmillään 37,5 dB. Ne jäävät siten alle

valtioneuvoston tuulivoimamelua koskevan asetuksen (1107/2015) ulkomelutason ohjearvojen, jotka ovat pysyvälle ja loma-asutukselle 45 dB päivällä ja 40 dB yöllä (LAeq). Mallinnusten perusteella myös matalataajuisen sisämelun äänitasot jäävät asuin- ja vapaa-ajan rakennusten osalta kaikilla taajuuksilla alle sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen (545/2015) toimenpiderajojen.

Tuulivoimaloiden välkevaikutukselle (auringon paistaessa tuulivoimalan takaa syntyvä valon ja varjon vilkkuminen) ei ole Suomessa määritelty raja-arvoja, mutta Ympäristöhallinnon ohje (5/2016) suosittelee käyttämään apuna muiden maiden suosituksia. Ns. todellisen tilanteen auringonpaistetunnit huomioivana raja-arvona sovelletaan Saksassa 8 tuntia vuodessa, Tanskassa 10 tuntia vuodessa ja Ruotsissa 8 tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä.

Tuulivoimaloiden aiheuttama välkevaikutus (shadow flicker) arvioitiin geometrisella laskentamallilla, joka huomioi auringon paikan vuoden eri aikoina, tuulivoima-

alueen ja sen ympäristön maastonmuodot sekä tuuliturbiinien dimensiot (Numerola Oy:n implementoima malli). Laskennan tuloksena saadaan tieto siitä, kuinka monta


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

tuntia vuodessa alueen eri kohteet ovat välkevaikutuksen alaisena. Välkevarjostuksen laskentamenetelmän yksityiskohdat on kuvattu Numerola Oy:n

laatimassa melu-, välke- ja näkemäalueselvityksessä (2020). Taraskallion hankkeen välkemallinnuksen mukaan vuotuinen välkevaikutus alittaa 8 tunnin rajan ja päiväkohtainen välkeaika 30 minuutin rajan kaikkien rakennusten kohdalla. Mallinnus on laadittu ilman puuston suojaavaa vaikutusta.

Kuva 14. Tuulivoimaloiden aiheuttama välketuntien määrä ilman puuston vaikutusta (Numerola Oy 2020).


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 15. Tuulivoimaloiden näkyminen ympäristössä maaston muodot ja metsät huomioiden (Numerola Oy 2020).

Maisemavaikutuksia asutukselle syntyy enemmän, varsinkin peltojen yhteydessä olevalle asutukselle, silloin kun pellot aukeavat tuulivoimapuiston suuntaan. Voimaloiden näkeminen ja kokeminen on hyvin kokemusperäinen asia, johon vaikuttaa myös kokijan oma suhtautuminen muuttuneeseen näkymään. Näin ollen muutosta ei voida lähtökohtaisesti pitää positiivisena tai negatiivisena. Kaiken kaikkiaan suoria haitalliseksi arvioitavia maankäytöllisiä vaikutuksia (melu ja välke)

asutukselle ei ole, ja epäsuorat (voimaloiden näkyminen) vaihtelevat vähäisestä kohtalaiseen.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 16. Kuvasovite H1 noin 4,1 km voimaloista luoteeseen Hannunniityntien varrelta, voimassa olevan yleiskaavan MA-alueelta. (Numerola Oy 2020, kuvauksen ajankohta 17.3.2014).

Suunnitelluilla tuulivoimaloilla on suurin vaikutus aluetta kohti avautuviin maisemiin erityisesti lähivaikutusalueelta (1-5 km). Näkymäalue analyysin perusteella voimalat tulevat näkymään Huittisten yleiskaavassa osoitetuille keskustan eteläpuolella sijaitseville maisemallisesti arvokkaille peltoalueille, Punkalaitumenjoen-Jalasjoen kulttuurimaiseman alueelle, Kokemäenjoen ja Loimijoen kulttuurimaiseman valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön alueelle melko laajastikin myös Huittisten taajama-alueen pohjoispuolella yli 10

kilometrin säteellä.

Kuva 17. Kuvasovite H2 noin 1,5 km voimaloista itään Vakkilantien suunnasta (Numerola Oy 2020, kuvauksen ajankohta 17.3.2014).


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 18. Kuvasovite H3 noin 5,2 km voimaloista kaakkoon valtatien 2 varrelta (Numerola 2019, kuvauksen ajankohta 17.3.2014).

Maisemaselvityksen perusteella tuulivoimaloiden näkyminen ei kuitenkaan ole merkittävästi haitallinen vaikutus tai johda merkittävään maisema-arvojen heikentymiseen. Tuulivoimalat näkyvät erityisesti laajoilla peltoalueilla, mutta metsät rajoittavat voimaloiden näkyvyyttä ympäristöön merkittävästi useilla paikoin. Peltoaukeidenkin kohdalla näkymässä etualalle sijoittuvat elementit, kuten alueella tyypilliset maatalouteen liittyvät rakennukset ja rakennelmat, vähentävät tuulivoimaloiden maisemavaikutusten merkittävyyttä. Maisemavaikutuksia on kuvattu yksityiskohtaisemmin luvussa 10.3.5.

Taraskallion tuulivoimapuiston alueella tullaan rakentamaan jonkin verran uutta tiestöä. Tämä parantaa alueen metsien hyödyntämismahdollisuuksia ja saavutettavuutta niin virkistysmielessä kuin metsätalouden kannalta, joskin olemassa olevaa tiestöä on alueella ennestäänkin. Uusi tiestö helpottaa hiukan metsien huoltoa ja tehostaa niiden hyödyntämistä (ojitukset, hakkuut, istutukset yms. helpottuvat). Uusi tiestö vähentää hiukan metsien pinta-alaa, mutta tien alta

kaadetuista puista saadaan myynti- ja verotuloja.

Kaava-alueelle ei kohdistu matkailua tai matkailupalveluja eikä alueella ole erityistä merkitystä kunnan tai seudun matkailun kohdealueena.

10.3.1.3 Tuulivoimapuiston käytönjälkeiset vaikutukset

Tuulivoimapuiston purkamisen jälkeen alue vapautuu muuhun maankäyttöön ja

tuulivoimapuistosta ympäristöön leviävä melu- ja välkevaikutus lakkaa.

10.3.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon


Maa- ja kallioperän muokkaustoimet ovat paikallisia ja kohdistuvat tuulivoimaloiden perustamis- ja kenttäalueille, tieyhteyksille ja sähköaseman rakentamisalueille. Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset maa- ja kallioperään ovat välillisiä,


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

maa-ainestenottoalueisiin kohdistuvia (tuulivoimaloiden raaka-aineet sekä maarakentamisessa tarvittavat ainekset). Lyhyt kuljetusmatka maa-

ainestenottopaikalta rakennuspaikalle vähentäisi ympäristöhaittoja ja kustannuksia.

Voimaloiden sijoituspaikkojen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita tai tiedossa olevia kaivoja. Pohjavesivaikutukset ovat vähäisiä tuulivoimaloiden rakentamis-, toiminta- ja sulkemisvaiheissa.

Alueelle sijoittuu runsaasti ihmisen luomaa ojaverkostoa. Luonnontilaisia tai sen kaltaisia uomia tai muita pienvesiä ei esiinny. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ojaverkoston pintavesiin ovat paikallisia ja luonteeltaan lyhytaikaisia ja metsätaloustoimien kiintoainekuormitukseen verrattavia.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa laaditussa kasvillisuusselvityksessä (Ahlman Group Oy 2019) on virheellisesti paikannettu maastossa lähteitä. Lähteet on mainittu metsälakikohteina ja selvityksen perusteella ne ovat olleet metsäkeskuksen

rekisterissä reheviä korpia. Kohdekuvauksessa ei ole mainittu yhtään lähdelajia, sen sijaan luhtalajistoa esiintyy. Lisäksi valokuvan perusteella mikään lähdekohteista ei vaikuttaisi olevan aito pohjavesipurkauma eli vesilain mukainen lähde. Kaava-alueella arvioidaan siten sijaitsevan kausikosteita ja luhtaisia osia korpimuuttumien alueella ja yksi kuivahtaneista kohteista vaikuttaa kotitarve maa-aineksen ottoalueelta. Hankesuunnittelu on kuitenkin huomioinut nämä kasvillisuusselvitysraportin kohteet, joten nykyiset tuulivoiman rakenteet

sijoittuvat näistä riittävän etäälle, eivätkä näin ollen talousmetsien monimuotoisuutta lisäävät luhtaiset korpimuuttumat vaarannu. Kaavakartalla kohteita ei osoiteta.

Hankkeen alkuvaiheessa ilmastovaikutukset liittyvät lähinnä liikenteeseen. Rakentamisen aikana raskas liikenne lisääntyy alueella. Näin rakentamisen aikana syntyy jonkun verran päästöjä mm. ajoneuvoliikenteestä, mutta vaikutukset eivät ole merkittäviä.


Huoltotoimenpiteet tai tuulivoimaloiden käyttö-öljyt eivät muodosta merkittävää maaperän pilaantumisriskiä. Tuulivoimalan rikkoutuminen ja öljyjen pääseminen maastoon aiheuttaa vähäisen paikallisen pilaantumisriskin toiminnan aikana.

Tuulivoimalalla oletetaan olevan myönteinen vaikutus ilmastoon ja ilmanlaatuun, koska tuotannossa ei synny hiilidioksidipäästöjä, pienhiukkasia eikä muitakaan terveydelle vaarallisia päästöjä. Tuulivoiman tuotannolla voidaan parhaassa tapauksessa vähentää merkittävästi energiatuotannon haitallisia ilmapäästöjä. Kasvihuonekaasupäästöjen ohella tuulivoimatuotannon avulla voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä myös muiden ilmapäästöjen osalta, koska ilmanlaatuun vaikuttavien ilmapäästöjen (mm. rikkidioksidi, typen oksidit) määrät ovat tuulivoimatuotannossa vähäisiä esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.

Hankkeen avulla saavutettava hiilidioksidivähenemää voidaan pitää alueellisesti vähäisenä positiivisena vaikutuksena. Ilmastovaikutus on kuitenkin paikallisella tasolla merkittävästi positiivinen.

10.3.2.3 Tuulivoimapuiston käytön jälkeiset vaikutukset

Tuulivoimahankkeen toiminnan päätyttyä rakenteet puretaan ja alue maisemoidaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Vaikutukset maa- ja kallioperään jäävät pääasiassa vähäisiksi tuulivoimaloiden rakentamis-, toiminta- ja sulkemisvaiheissa. Toiminnan


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

lopettamisenaikaiset vaikutukset vastaavat rakentamisen vaikutuksia ja niitä voidaan vähentää maisemoimalla sijoituspaikat puhtailla, alkuperäisenkaltaisilla

massoilla.

Tuulivoimapuiston purkamisen aikana raskas liikenne lisääntyy alueella. Näin purkamisen aikana voi syntyä jonkun verran päästöjä mm. ajoneuvoliikenteestä, mutta vaikutukset eivät ole merkittäviä.

10.3.3 Vaikutukset luonnonympäristöön

Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin

Tuulivoiman yleisiin kasvillisuusvaikutuksiin sisältyvät suorat kasvupaikkojen pinta-alamenetykset rakentamispaikoilla sekä mahdolliset välilliset vaikutukset hydrologisten tai valo-olosuhteiden muutoksissa. Tuulivoimaloiden rakennuspaikoilta raivataan rakennus- ja asennustöitä varten puusto noin

hehtaarin laajuiselta alueelta. Uusia huoltoteitä varten puusto poistetaan teiden rakentamisalueilta tien molemmin puolin, ja myös parannettavien teiden alueella puustoa voidaan joutua hieman poistamaan.

Rakentamisaikana rakentamisalueiden raivaamisen seurauksena voimaloiden ja huoltotiestön lähialueiden kasvillisuus muuttuu avoimemman kasvupaikan lajistoksi. Reunavaikutuksen lisääntyminen suosii avoimiin ympäristöihin

sopeutunutta lajistoa alueen tavanomaisen metsälajiston sijaan. Nyt kaavassa osoitetut voimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat kaikki puustoltaan nuoriin talousmetsiin ja vaikutukset tavanomaiselle metsälajistolle arvioidaan vähäiseksi.

Metsälajistoon kohdistuvat vaikutukset rakennuspaikoilla ovat pysyviä tuulivoimapuistojen toiminta-aja. Toiminnan loputtua, maisemoinnin jälkeen alueelle aiemmin tyypillinen lajisto ei kovin nopeasti täysin palaudu, johtuen muutoksista maaperän ominaisuuksissa (podsoli- ja turvemaan poisto,

soramassojen tuonti) ja vesitaloudessa (tiepenkereet).

Talousmetsien kasvupaikkatyypeille ja yleiselle lajistolle aiheutuvat vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi, sillä vaikutus on metsätaloustoimien kaltainen ja rakentamisen alle jäävän metsämaan pinta-ala on kohtalaisen pieni suhteessa koko rajattuun kaava-alueeseen. Vaikutukset kohdistuvat pääasiassa alueellisesti ja valtakunnallisesti hyvin yleisiin metsäluontotyyppeihin. Välillisesti

lieviä hydrologisia vaikutuksia saattaa kohdistua puustoisten soiden muuttumiin ja turvekankaiden kasvupaikkoihin tierakentamisen myötä. Hankkeen toiminta-ajan jälkeen, kautta koko alueen voimaloiden rakentamisalueet palautuvat ennen pitkää tavanomaisiksi metsätalousalueiksi tai niille suunnitellaan muuta maankäyttöä.

Kaava-alueelta paikannetut arvokkaat luontokohteet on huomioitu hankkeen voimala- ja tiesijoittelussa. Nykyiset kaavassa osoitetut rakentamisalueet eivät muuta minkään luontokohteen hydrologisia ominaisuuksia siten, että

luontokohteen edustavuus sen suojelullinen status ja luonnontilaisuus huomioiden heikkenisi merkittävästi. Kaavassa esitetyt kohteet ovat Metsälain 10 §:n määritelmän täyttäviä puustoisia suokohteita, jotka luontotyyppinä ovat alueellisesti yleisiä, eivätkä edusta uhanalaisuusluokituksessa (Kontula ym. 2018) merkittäväksi tunnistettuja suoluontotyyppejä.

Hankkeen suunnittelussa tarkastellun pohjoisen voimajohtoreitin lähialueelle sijoittuu kaksi metsälain mukaista luontokohdetta, jotka on otettava huomioon sähkönsiirtoreitin jatkosuunnittelussa.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Nykyisiltä, kaavassa osoitetuilta voimaloiden rakennuspaikoilta ei ole paikannettu erityisiä luontoarvoja tai huomionarvoista kasvillisuutta.

10.3.3.1 Vaikutukset pesimälinnustoon

Vaikutukset pesimälinnustoon

Taraskallion kaava-alueen sekä sen lähiympäristön pesimälinnusto koostuu enimmäkseen alueellisesti yleisistä ja metsätalousvaltaisilla alueilla runsaslukuisena pesivistä lintulajeista, minkä vuoksi tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset kohdistuvat pääasiassa alueellisesti tavanomaiseen lintulajistoon. Valtaosa kaava-alueella pesivistä lajeista lukeutuu varpuslintuihin, joihin tuulivoimapuistojen elinympäristöjä muuttavat vaikutukset ovat useimpien ulkomaalaisten tutkimusten ja kotimaisten kokemusten mukaan olleet varsin vähäisiä.

Tuulivoimaloiden ja niiden huoltotiestön tai sähkönsiirron maakaapelilinjojen alueelta raivattavan elinympäristön pinta-ala on varsin vähäinen suhteessa kaava-alueen kokonaispinta-alaan, joten suorat rakentamisen aikaiset vaikutukset eri lintulajien elinympäristöihin jäävät vähäisiksi. Lisäksi alue on jo metsätalouden voimakkaasti muuttamaa metsäaluetta. Tuulivoimarakentamisen arvioidaan lisäävän metsätalouden jo aiheuttamia, huomattavasti voimakkaampia ja laaja-alaisempia elinympäristön muutosten vaikutuksia suhteellisesti vain hyvin vähän.

Viimeaikaisten selvitysten perusteella (mm. Simoon, Iihin, Raaheen, Pyhäjoelle ja Kalajoelle rakennetut tuulivoimapuistot) tuulivoimapuistojen alueella elävä linnusto tottuu niiden elinympäristöissä tapahtuviin muutoksiin, samalla tavalla kuten ne tottuvat myös muuhun maankäytön ja metsätalouden aiheuttamiin elinympäristöjen muutoksiin, jos muutokset eivät ole laajuudeltaan merkittäviä ja kohdistu kyseisten lajien arvokkaisiin elinympäristöihin.

Pesimälinnustokartoituksissa havaituista suojelullisesti huomionarvoisista tai muutoin vaateliaista lajeista valtaosa vaatii elinympäristökseen varttunutta metsää, jossa on kookkaita puita tai lahopuuta. Vanhan metsän lajien tärkeimmiksi uhanalaisuuden syiksi on arvioitu (Tiainen ym. 2016) muutokset lajien elinympäristössä, kuten vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen sekä laho- ja kolopuiden väheneminen. Koska suunnitellut voimalapaikat eivät sijaitse em. elinympäristöissä, hankkeen ei arvioida lisäävän kyseisten lajien

uhanalaistumiseen johtaneita syitä.

Kaava-alueelta rajattuihin linnustollisesti arvokkaisiin Kiimahohkansuon länsi- ja eteläpuolen iäkkäisiin metsiin ei kohdistu rakentamista. Näin ollen kohteiden elinympäristöt eivät suoraan muutu voimaloiden rakentamisen myötä.

Kaava-alueella yleisenä ja runsaslukuisena pesivien lintulajien on mahdollista ainakin jossain määrin siirtyä alueen ulkopuolelle, jos niiden elinympäristö muuttuu

liikaa tai lajikohtainen häiriönsietokynnys ylittyy. Yksilöiden siirtyminen tuulivoimapuiston alueelta uudelle alueelle muuttaa aina jossain määrin myös tuloalueen kilpailutilannetta, koska kilpailu laadukkaista reviireistä lisääntyy. Tämä saattaa laskea lajien pesimämenestystä jonkin verran, mutta vaikutusten ei arvioida kohoavan merkittäviksi yleisten ja runsaslukuisten lajien kohdalla.

Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin lukeutuvat lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamat häiriöt, joita ovat mm. ihmisten ja työkoneiden


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

liikenne ja rakentamisen aiheuttama melu. Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat voimakkaampina melko pienelle alueelle rakennuspaikkojen

läheisyyteen. Häiriö saattaa kuitenkin heikentää joidenkin herkimpien lintulajien (esim. metso) elinolosuhteita alueella, mutta rakentamisen jälkeen olosuhteet palautuvat lähelle nykytilaa. Vaikutukset ovat pääsääntöisesti lyhytaikaisia, rajoittuen hankkeen laajuudesta ja rakentamisaikataulusta riippuen yhden tai enintään kahden pesimäkauden ajalle. Metsätalousvaltaisella alueella, jossa on myös kattava metsäautotieverkosto, liikkuu jo nykyisellään ihmisiä ja metsätyökoneita lintujen pesimäkaudella.

Tuulivoimaloiden toiminnasta ja lapojen pyörimisliikkeestä aiheutuvan melun ja häiriön (lapojen välke ja liike) haittavaikutukset leviävät laajemmalle alueelle ja niiden vaikutus ulottuu tuulivoimapuiston koko toiminnan ajalle. Yleisesti ottaen tavanomaisten pesimälintujen tiheyden ei kuitenkaan ole todettu merkittävästi alentuneen häiriön tai melun vuoksi tuulivoimaloiden läheisyydessä. Pesivään linnustoon kohdistuvien häiriövaikutusten on todettu lievenevän useimmissa

tapauksissa, etenkin metsäisillä alueilla, jo 100–200 metrin etäisyydellä voimalasta, eikä tuulivoimapuistoalueilla pesivien lintujen populaatioiden ole havaittu merkittävästi taantuneen pitkällä aikavälillä.

Tuulivoimahankkeen aiheuttamilla muutoksilla lintujen elinympäristöissä sekä alueen yleisluonteessa arvioidaan olevan suuruudeltaan vähäisiä negatiivisia vaikutuksia alueen pesimälinnustoon. Tämä perustuu siihen, että tavanomaisen lajiston osalta tuulivoimarakentaminen kohdistuu vain pieneen osaan niiden

elinympäristöjä, joita esiintyy hyvin runsaasti sekä kaava-alueella että sen ulkopuolella. Havaitun suojelullisesti arvokkaan lajiston elinympäristöt sijoittuvat pääosin iäkkäämpien metsäkuvioiden alueille, joille ei ole osoitettu rakentamista. Näin ollen tuulivoimarakentamisen osalta suojelullisesti arvokkaan linnuston elinympäristöihin kohdistuu korkeintaan vähän muutoksia.

Vaikutukset metsoon

Yksittäisistä lintulajeista merkittävimpien vaikutusten arvioidaan kohdistuvan metsoon. Kaava-alueelta paikannettiin soidinpaikka, jolle ei kuitenkaan ole osoitettu rakentamista. Soidinpaikkaa lähin voimalapaikka nro 5 sijaitsee n. 500 m etäisyydellä soidinpaikan keskuksesta. Lisäksi soidinpaikan ja voimalapaikan välistä kulkee metsäautotie ja voimalapaikka sijaitsee metsäkuviolla, jonka ikärakenne on hyvin nuori. Näin ollen voimalapaikan raivaamisen ei arvioida aiheuttavan soidinpaikan siirtymistä nykyiseltä paikaltaan. Rakentamisen aikaiset

häiriövaikutukset voidaan välttää ajoittamalla kyseisen voimalan rakentaminen soidinajan (maaliskuu–toukokuun puoliväli) ulkopuolelle. Viimeaikaisissa seurantatutkimuksissa metson soidinten on todettu säilyneen samoilla paikoilla myös voimaloiden rakentamisen jälkeen, niiden toiminnan aikana. Seuratuilla soidinpaikoilla etäisyyttä lähimpään voimalaan on ollut vähimmillään n. 200 metriä (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014–2019).

Viimeaikaisissa seurantatutkimuksissa (mm. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014–

2019) häiriövaikutusta merkittävämmäksi riskiksi on todettu voimaloiden aiheuttama törmäysriski nimenomaan metsolle ja muille metsäkanalinnuille. Oletettavasti metsot erehtyvät luulemaan voimalan leveää valkoista runkoa ”aukoksi metsässä”, jota päin ne suuntaavat törmäten runkoon. Metson reviiri on varsin laaja ja se tarvitsee eri tyyppisiä elinympäristöjä vuodenkierron eri vaiheissa. Näin ollen todennäköisesti koko kaava-alue kuuluu alueelta löydetyllä soidinpaikalla vierailevien metsojen elinpiiriin. Siten kaikki voimalat aiheuttavat törmäysriskin alueen metsoille. Törmäysriskiä voidaan oletettavasti ainakin pienentää, ellei jopa välttää kokonaan maalaamalla voimaloiden runkojen tyvet noin metsänrajaan (20–


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

25 m korkeuteen) saakka ympäröivän metsän värisiksi. Tätä ei tosin ole vielä tehty missään, eikä maalaamisen vaikutuksia ole siten päästy seuraamaan. Runkojen

alaosien maalaaminen on vain yksi pohdinta törmäysvaikutusten ehkäisemiseksi, jota on suositeltu viimeaikaisissa tuulivoimahankkeissa. On mahdollista, että tulevaisuudessa löydetään muita, parempiakin keinoja.

Metson herkkyys vaikutuksille on suuri, koska eteläisen Suomen metsokannat ovat taantuneet voimakkaasti ja laji on jo kokonaan hävinnyt monilta alueilta. Metso luokitellaan Huittisten alueella alueellisesti uhanalaiseksi (RT). Itse hankealue on jo voimakkaasti metsätalouden muuttamaa ja metson vaatimat laajahkot yhtenäiset metsäkuviot puuttuvat lähes kokonaan. Voimalapaikkojen rakentamisen aiheuttamalla vähäiselläkin lisäyksellä elinympäristön pirstoutuneisuuteen tai voimaloiden aiheuttamilla kuolettavilla törmäyksillä voi olla merkittävä vaikutus kaava-alueen kelpoisuuteen metson elinympäristönä ja metson säilymiselle alueella. Näin ollen kaikki metsoon kohdistuvia vaikutuksia lieventävät keinot suositellaan otettavan huomioon hankkeen suunnittelussa.

10.3.3.2 Vaikutukset muuttolinnustoon

Taraskallion kaava-alue sijaitsee sisämaassa, missä lintujen kevät- ja syysmuutto on pääasiassa heikkoa ja hajanaista verrattuna merenrannikon päämuuttoreitteihin. Sisämaassa muutto kulkee leveänä rintamana, jota tietyt maaston muodot, kuten jokilaaksot tai suuret peltoalueet, voivat paikoin tiivistää. Taraskallion kaava-alueen läheisyydessä ei ole tällaisia maastonmuotoja. Kaava-

aluetta lähin lintujen muuttoa tiivistävä ja ohjaava tekijä on Kokemäenjoen laakso, joka on alueellisesti merkittävä muuttoreitti. Laakson tiivistävä ja ohjaava vaikutus ei kuitenkaan tehtyjen muutonseurantojen perusteella ulotu kaava-alueelle saakka.

Viime vuosina suoritetuissa, useita muuttokausia kestäneissä rakennettujen tuulivoimapuistojen linnustovaikutusten seurannoissa (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014–2019) on todettu, että valtaosa havaituista muuttavista linnuista kiertää tuulivoimapuistoja ja väistää yksittäisiä tuulivoimaloita. Näin ollen tuulivoimapuistoilla on havaittu vain vähäisiä paikallisia vaikutuksia lintujen muuttoreitteihin. Selvästi pienempi osa linnuista lentää tuulivoimapuistojen läpi. Voimalat sijoittuvat kuitenkin niin etäälle toisistaan, että linnuilla on hyvin tilaa lentää myös tuulivoimaloiden välisellä alueella. Seurantojen perusteella lintujen törmäykset tuulivoimaloihin ovat jääneet selvästi vähäisemmiksi kuin hankkeiden suunnitteluvaiheissa on arvioitu. Todetut törmäykset ovat myös kohdistuneet etupäässä paikalliseen lajistoon, eivätkä esimerkiksi muuttaviin hanhiin, joutseniin

tai kurkiin, kuten ympäristövaikutusten arviointien ja muiden esiselvitysten yhteydessä on laskennallisten mallien perusteella arvioitu.

Näin ollen, maastohavainnoinnin ja muun olemassa olevan tiedon perusteella arvioidaan, että Taraskallion tuulivoimapuistosta ei aiheudu merkittäviä negatiivisia vaikutuksia alueen kautta muuttavalle muuttolinnustolle.

Törmäysvaikutukset

Lintujen törmäyksiä tuulivoimaloihin on todettu ympäri maailmaa. Tutkimusmenetelmien ja -alueiden vaihtelu on kuitenkin hyvin suurta, ja yksittäiseen tuulivoimalaan on havaittu törmänneen 0–60 lintua vuodessa (Meller 2017). Keskeisin törmäysmääriin vaikuttava tekijä on tuulivoimapuiston sijainti. Suurimpaan osaan tuulivoimaloista törmää korkeintaan muutamia lintuja vuodessa, tai ei välttämättä ainuttakaan, kun taas joihinkin linnustollisesti huonoihin paikkoihin sijoitettuihin voimaloihin voi törmätä vuosittain jopa kymmeniä lintuja

(Meller 2017). Suomen oloissa suuria törmäysmääriä ei ole havaittu, vaan


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

törmäysten on todettu olevan varsin harvinaisia. Pohjois-Pohjanmaan metsäisillä maa-alueilla törmäysmäärien on todettu vaihtelevan alueesta ja

arviointimenetelmästä riippuen 1–5 lintuyksilön välillä vuodessa (Suorsa 2019, Meller 2017, FCG Suunnittelu ja tekniikka 2017, Koistinen 2004). On huomioitava, että esitetty arvio koskee kaikkea alueella läpi vuoden tapahtuvaa lintujen liikehdintää, eikä esimerkiksi vain muuttavia lintuja.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n seurannoissa on tarkkailtu yhteensä useiden kymmenien tuhansien lintuyksilöiden käyttäytymistä tuulivoimaloiden läheisyydessä, ja vasta keväällä 2018 havaittiin ensimmäisen suora törmäys tuulivoimalaan, kun kahdesta voimaloiden lähellä kaartelevasta kurjesta toinen osui pyörivään lapaan (Suorsa 2019). Seurantojen aikana on lisäksi rekisteröity ”läheltä piti” -tilanteita, joissa linnun havaittiin lentävän alle 100 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta. Selvitysten perusteella läheltä piti -tilanteiden osuus kaikista Kalajoen ja Pyhäjoen alueella vuosina 2016–2018 havaituista lintuyksilöistä oli tutkimusalueilla alle yhden prosentin (Suorsa 2019). Tuulivoimalan pyörivän

roottorialan läpi lentäminenkään ei suoraan tarkoita kuolettavaa osumaa, vaan keskimäärin noin 5–15 % roottorialan läpi lentävistä linnuista osuu tuulivoimalan lapoihin.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n seurantojen aikana on löydetty ja ilmoitettu yhteensä 48 tuulivoimalaan törmännyttä lintua, jotka edustavat 19 lajia. Todetut törmäykset ovat ennakkoarvioista poiketen kohdistuneet pääasiassa paikallisiin, alueella pesiviin lintuihin. Etenkin metsojen (13 yksilöä) on havaittu törmäävän

voimaloiden runkoon. Vastaavasti Norjassa on raportoitu paikoin runsaasti riekkojen törmäyksiä tuulivoimaloiden torniin. Metson törmäysvaikutuksia ja vaikutusten lievennyskeinoja on arvioitu erikseen kappaleessa 10.3.3.1.

10.3.3.3 Vaikutukset eläimistöön

Vaikutukset EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV (a) lajistoon

Liito-orava

Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain (49 §) mukaisesti kielletty.

Taraskallion tuulivoimapuiston alueelta vuonna 2015 varmistetut reviirit (Ahlman

2015) inventoitiin uudelleen 17.3. ja 19.3.2020. Tarkoituksena oli selvittää kyseisten reviirien asutustilanne sekä mahdolliset uudet muutokset metsärakenteessa metsänkäsittelyjen myötä. Rajatuille reviireille ei ole osoitettu kaavassa tuulivoimarakentamista, joten reviireillä lisääntymisen kannalta keskeisten ydinalueiden elinympäristö ei muutu hankkeen toteutumisen myötä.

Tuulivoimapuistojen liito-oraviin kohdistuvista vaikutuksista ei ole kattavaa tutkimus- tai seuranta-aineistoa, mutta pääsääntöisesti voidaan tuulivoimalan rakennuspaikan vaikutusten arvioida olevan samankaltaisia kuin esimerkiksi elinympäristön läheisyyteen toteutettavalla päätehakkuulla. Metsiköiden pirstoutuminen voi aiheuttaa elinympäristön hajoamista pienemmiksi alueiksi sekä hävittää turvalliset kulkuyhteydet alueelta toiselle. Vaikutukset ovat pääasiassa paikallisia ja kohdistuvat liito-oraviin silloin kun rakentamistoimet sijoittuvat niiden elinympäristöihin. Nyt todetut lisääntymis- ja levähdysalueet on rajattu rakentamistoimien ulkopuolelle, joten vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi ja ilmenevän lähinnä rakentamisaikaisen häiriövaikutuksen kautta. Liito-oravan ei


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

kuitenkaan arvioida olevan erityisen meluherkkä laji, mistä kertoo lajin esiintyminen esimerkiksi vilkasliikenteisten väylien varrella ja ihmisasutuksen

välittömässä läheisyydessä. Näin ollen myöskään toiminnanaikaisten vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä, vaikka osa reviireistä sijaitseekin voimaloiden välittömässä läheisyydessä.

Lepakot

Alueen rakentaminen tulee vähäisessä määrin muuttamaan alueella esiintyvien pohjanlepakoiden elinympäristöjä, mutta suurin osa kaava-alueesta säilyy kuitenkin nykytilansa kaltaisena. Alueella havaittu lepakkotiheys oli varsin alhainen, vaikkakin vastaaviin intensiivisen metsätalouden muokkaamiin elinympäristöihin nähden hieman tavanomaista korkeampi. Varsinaisia lisääntymiskolonioita ei havaittu. Alueella on eri-ikäisiä talousmetsiä, joilla esiintyviin lepakkolajeihin tuulivoimapuistoilla on yleisesti havaittu olevan vain vähäisiä vaikutuksia (Rydell ym. 2012).

Viitasammakko

Kaava-alueella ei havaittu viitasammakoita, eikä alueella sijaitse lajin lisääntymisen kannalta merkittäviä elinympäristöjä. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia viitasammakkoon.

Vaikutukset tavanomaiseen nisäkäslajistoon

Tuulivoimaloiden perustusten sekä huoltoteiden rakentamisesta aiheutuu melua,

joka leviää alueen ympäristöön, mutta vaimenee melko nopeasti rakennuspaikkojen ulkopuolella. Rakentamistoimista kantautuva melu ja muu häiriö ajoittuu varsin lyhyelle ajalle, jonka jälkeen melua ja häiriötä aiheuttavat työvaiheet vähenevät merkittävästi. Taraskallion kohdalla melun häiriövaikutusta lieventää kaava-alueen läheisyydessä kulkeva valtatie, jonka melu kantautuu kaava-alueelle saakka. Rakennustoimien vaikutukset alueen tavanomaiselle lajistolle arvioidaan vähäiseksi, ja herkemmän lajiston on ainakin jossain määrin mahdollista siirtyä rakentamisalueiden ulkopuolelle, jos melun ja häiriön määrä ylittää niiden sietorajan. On todennäköistä, että rakentamistoimien jälkeen eläimet tottuvat niiden elinympäristöön rakennettuihin tuulivoimaloihin ja palaavat kaava-alueella sijaitseville elinalueilleen. Seudulla elävä eläimistö on jo nykyisellään tottunut metsätalouden aiheuttamiin elinympäristöjen muutoksiin voimakkaasti ihmisen muuttamalla alueella.

Tuulivoimapuiston toiminnanaikaiset vaikutukset alueen nisäkäslajistoon arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi. Tuulivoimaloiden lapojen pyörimisliikkeen aiheuttaman äänen ja valon välkkeen ei arvioida kantautuvan kovin kauas metsäelinympäristössä eläville eläimille, eikä niiden arvioida vaikuttavan eläinten elinolosuhteisiin vähäistä enempää. Useimpien eläinten (mm. kettu, metsäjänis, rusakko, hirvieläimet, pikkunisäkkäät) arvioidaan ennen pitkään tottuvan tuulivoimaloiden aiheuttamiin häiriöihin ja olemassaoloon, kuten ne tottuvat myös mm. tie- ja raideliikenteeseen sekä metsätyökoneisiin. Tutkimusten mukaan

pienempien nisäkkäiden kuten mm. ketun ja metsäjäniksen esiintymisessä ja käyttäytymisessä ei ole havaittu eroja tuulivoimapuistojen ja referenssialueiden välillä. Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan rakennettujen tuulivoimapuistojen alueella on havaittu usein hirven jälkiä aivan tuulivoimaloiden alapuolella, ja alueilla esiintyy edelleen vastaavaa eläimistöä kuin ympäröivillä metsäalueilla. Tuulivoimaloiden toiminnan ja huoltoteillä tapahtuvan liikenteen sekä mahdollisesti myös muun ihmistoiminnan lisääntyminen saattaa aiheuttaa herkimmille eläinlajeille stressiä, jolla voi olla vähäisiä välillisiä vaikutuksia niiden lisääntymismenestykseen.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Vaikutusten ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä Suomessa yleisenä ja runsaana esiintyville metsien nisäkkäille.

Alueella elävän eläinlajiston herkkyys häiriölle ja elinympäristön muutoksille vaihtelee, mutta kokonaisuutena herkkyys arvioidaan vähäiseksi. Pikkunisäkkäät eivät häiriinny elinympäristössään tapahtuvista muutoksista juuri lainkaan, kun taas esimerkiksi suurpedot saattavat häiriintyä lisääntyvästä ihmistoiminnasta. Tuulivoimapuiston aiheuttamilla muutoksilla elinympäristöjen käytössä, lajikoostumuksessa tai yksilömäärissä arvioidaan olevan suuruudeltaan enintään

vähäisiä negatiivisia vaikutuksia eri lajeille.

10.3.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen


Tuulivoimaloiden rakennusalueilla hanke vaikuttaa suoraan maankäyttöön muuttamalla maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta energiantuotantoalueeksi, mutta valtaosalla tuulivoimapuistojen alueista maatalous- ja metsätalouskäyttö voivat jatkua. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisessa vaiheessa kunkin tuulivoimalan ympäriltä raivataan puusto enintään noin hehtaarin alueelta. Osa raivatusta alueesta saa palautua metsätalouskäyttöön

rakentamisen jälkeen.

Tuulivoimapuiston alueella tuulivoimaloiden lisäksi metsätalouskäytössä olevaa maata häviää rakennettavien tuulivoimaloiden huoltoteiden ja sähköaseman alueilta. Huoltotiet tehdään parantamalla nykyisiä metsäautoteitä tai rakentamalla uusia teitä.

Rakentamisen aikana tuulivoimapuistoalueelle suuntautuu nykyistä enemmän liikennettä. Tuulivoimapuiston osien kuljettaminen hankealueelle tapahtuu raskaina erikoiskuljetuksina ja niitä suunnitellaan tarvittaessa tehtäväksi aikoina, jolloin liikennemäärät Korpiltatiellä ovat vähäisempiä.


Taraskallion tuulivoimapuiston suunnittelualue on pääasiassa metsätalouskäytössä. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset keskeiset maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset koskevat ennen kaikkea rakentamattomien metsätalousalueiden muuttumista osin energiantuotannon alueiksi ja uusiksi tiealueiksi. Vaikutukset kohdistuvat osin myös metsätalousalueille tyypilliseen virkistyskäyttöön. Vaikutukset ovat hyvin pitkäkestoiset, mutta kohdistuvat vain suhteellisen pieneen alaan kaava-alueesta.

Taraskallion tuulivoimapuiston alue sijoittuu toiminnan kannalta sopivalle alueelle

ja tukeutuu hyvin olemassa olevaan infrastruktuuriin. Tuulivoimapuiston sähköverkkoliityntä on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi kaava-alueelle voimaloiden pohjoispuolelle sijoittuvaan olemassa olevaan 110 kV voimajohtolinjaan, ja hanke ei näin ollen edellytä uusia maanpäällisiä voimalinjoja.

Toiminnasta aiheutuvat liikennejärjestelyt eivät edellytä muutoksia yleiseen tieverkkoon ja kaava-alueella hyödynnetään pääasiassa olemassa olevaa tiestöä. Tuulivoimapuiston alue säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan metsätalousalueena.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Taraskallion tuulivoimapuiston alueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaavassa on osoitettu seudullisesti merkittävät tuulivoimapuisto-

hankkeet. Taraskallion tuulivoima-alue kuudella voimalalla ei ole laajuudeltaan maakunnallisesti merkittävä, eikä siten edellytä merkintää vaihemaakuntakaavassa. Yleiskaava ei ole ristiriidassa aluetta ja sen lähiympäristöä koskevien muiden maakuntakaavassa osoitettujen merkintöjen kanssa.

Taraskallion tuulivoimahankkeen kaava-alueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Lähimmät kaavoitetut alueet ovat sen verran etäällä suunnittelualueesta, ettei suoria maankäytöllisiä vaikutuksia synny hankkeen toteuttamisesta. Alueille kohdistuu korkeintaan tuulivoimaloista johtuvia maisemavaikutuksia.

Alueen läheisyyteen ei kohdistu sellaisia yhdyskuntarakenteen tai maankäytön kehittämistarpeita, jotka eivät olisi sovitettavissa yhteen tuulivoimarakentamisen kanssa.


Toiminnan päätyttyä tuulivoimalat voidaan purkaa ja poistaa kokonaisuudessaan. Tuulivoimaloiden perustusten ja maakaapelien osalta ratkaistaan silloisen voimassa olevan jätelainsäädännön mukaisesti, poistetaanko ja kierrätetäänkö ne vai maisemoidaanko ne. Mikäli kaikki rakenteet poistetaan, ei hankkeella käytöstä

poiston jälkeen ole vaikutuksia maankäyttöön. Mikäli perustuslaatat jätetään paikoilleen, voidaan vaikutuksia vähentää maisemoinnilla. Tuulivoimapuiston purkamisen jälkeen alue vapautuu muuhun maankäyttöön.

10.3.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön


Tuulivoimapuistojen rakentamisaikaiset maisemavaikutukset ovat kestoltaan lyhytaikaisia ja laajuudeltaan hyvin paikallisia. Vaikutukset kohdistuvat tuulivoimaloiden pystytyspaikoille, eli voimaloiden välittömään lähiympäristöön. Muutoksia maisemassa aiheuttaa puuston raivaaminen voimalan pystytyspaikalla sekä rakennuspaikalla olevat työkoneet ja nosturit. Korkea työkalusto saattaa näkyä puuston latvuston yläpuolella rakentamistoimenpiteiden aikana.

Rakentamisalueiden äänimaisemassa muutokset ovat havaittavissa rakentamisen aikana, jolloin suurelta osin hiljaisina koetuilla alueilla on kuultavissa rakentamisen äänet.

Aluetta virkistäytymiseen käyttävät saattavat kokea rakentamisaikaisen muutoksen merkittävänä. Metsä ei ole nykyiselläänkään täysin hiljainen, kun se sijaitsee valtatien 2 liikennemelun läheisyydessä. Lähimaisema palautuu rakentamisen jälkeen osittain ennalleen, sillä voimaloiden asentamisen jälkeen

nostopaikan kasvillisuuden annetaan kasvaa uudelleen.


Osayleiskaavatyötä varten laaditussa maisemavaikutusten arvioinnissa on kuvattu Taraskallion tuulivoimapuiston maisemavaikutuksia seuraavasti:


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Tuulivoimaloiden laaja-alaisimmat vaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan. Vaikutusten arvioinnissa on keskitytty nimenomaan tuulivoimaloiden visuaalisiin

vaikutuksiin.

Maisemavaikutukset on arvioitu luokittelulla vähäinen, kohtalainen ja merkittävä (Ympäristöministeriö 2016). Tuulivoimala-alue ja sen välitön lähiympäristö eli Taraskallion alue on nykyiseltä maisemakuvaltaan sulkeutunutta metsäaluetta suo- ja soistuma- sekä kallioalueineen. Alueella on metsäteitä ja sitä halkoo Helsingintie. Välittömään lähiympäristöön eli noin kilometrin säteelle tuulivoimaloiden maisemallinen kokonaisvaikutus on vähäinen, sillä näkemäanalyysin perusteella puusto rajaa suurimmalta osalta alueista näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Näkemäalueanalyysissä (Numerola Oy 2019) on selvitetty, mistä kohdin ympäröiviä alueita suunnitellut tuulivoimalat on mahdollista havaita ottaen huomioon paikalliset maaston muodot ja metsien näkyvyyttä peittävä vaikutus.

Lähiympäristön alueelle tuulivoimaloista voi aiheutua myös välkevaikutuksia. Välke voi ulottua pisimmillään 1–3 km etäisyydelle voimalasta. Välkevaikutuksen

etäisyyteen ja kestoon vaikuttavat tuulivoimalan korkeus ja roottorin halkaisija, vuoden- ja vuorokaudenaika, maaston muodot sekä näkyvyyttä rajoittavat tekijät kuten kasvillisuus ja pilvisyys. Laskennallisesti välkevaikutus ulottuu Taraskallion alueella noin kilometrin säteelle tuulivoima-alueesta. Todelliseen välkevaikutukseen vaikuttavat turbiinien käyttöaste, puusto ja paikallinen säätila (pilvisyys ja tuulisuus). (Numerola Oy 2019) Välittömän lähiympäristön (0-1 km) maisemaan vaikuttavat myös tieyhteyksien parantaminen voimaloiden luokse.

Yksi merkittävä tuulivoimaloiden aiheuttama maisemallinen vaikutus muodostuu tuulivoimaloihin sijoitettavista lentoestevaloista. Tuulivoimalat varustetaan lentoestevaloin lentoturvallisuuteen liittyvistä syistä. Etenkin alueilla, joilla ei ole muita valonlähteitä, valaistus voi pimeään aikaan korostaa tuulivoimaloiden asemaa maisemassa. Voimalat varustetaan lentoestevaloilla, joita koskevat vaatimukset määritellään Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta haettavassa lentoesteluvassa. Trafin julkaisemassa tuulivoimaloiden lentoestevalaistusta koskevassa ohjeessa (Trafi 2013) huomioidaan useista tuulivoimaloista muodostuvat tuulivoimahankkeet siten, että alueen keskiosassa sijaitsevien voimaloiden valaistus voi olla reuna-alueen voimaloiden valaistusta pienitehoisempia. Tällä on pyritty lieventämään lentoestevalaistuksen vaikutuksia lähiympäristöön. Kun tuulivoimalan lavan korkein kohta nousee yli 150 metrin korkeudelle maanpinnasta, teollisen kokoluokan tuulivoimaloita koskeva ohje (Trafi 2013) edellyttää käytettäväksi päivällä ja hämärällä konehuoneen päälle

asennettavia suuritehoisia valkoisia vilkkuvia valoja ja yöllä joko suuritehoisia valkoisia vilkkuvia valoja tai keskitehoisia punaisia vilkkuvia tai kiinteitä punaisia valoja. Tuulivoima-alueen lentoestevalojen tulee välähtää samanaikaisesti. (Ympäristöministeriö 2016).

Lentoestevalot sijoitetaan voimalan konehuoneen päälle, joten niiden näkyvyys myötäilee tornin näkyvyysaluetta. Toisaalta tietyissä sää- tai valaistusolosuhteissa,

kuten sumuisella säällä ja pimeään aikaan, torni voi häipyä näkyvistä, mutta lentoestevalojen loiste näkyy silti. Tuulivoimaloiden lentoestevalojen häiritsevyyttä voidaan lieventää valojen suuntauksen avulla. Voimalat on myös mahdollista varustaa näkyvyysanturilla, joka mittaa vallitsevaa meteorologista näkyvyyttä ja ohjaa sen mukaan lentoestevalojen kirkkautta.

Suunnitelluilla tuulivoimaloilla on suurin vaikutus aluetta kohti avautuviin maisemiin erityisesti lähivaikutusalueelta (1-5 km). Näkemäanalyysin perusteella metsät rajoittavat voimaloiden näkyvyyttä ympäristöön merkittävästi, mutta monin


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

paikoin laajat peltoaukeat avaavat esteettömän näkyvyyden tuulivoimaloiden suuntaan. Tuulivoimaloilla onkin erityisesti vaikutusta ympäristön avoimilta

peltoalueilta avautuviin näkymiin. Näkymässä etualalle sijoittuvat elementit, kuten alueella tyypilliset maatalouteen liittyvät rakennukset ja rakennelmat, vähentävät tuulivoimaloiden maisemavaikutusten merkittävyyttä.

Taaemmaksi sijoittuvat tuulivoimalat asettuvat maisemakuvassa osaksi muita ympäristön elementtejä. Ulommalla vaikutusalueella (5-10 km) tuulivoimaloiden vaikutukset maiseman luonteeseen ja laatuun vähenevät etäisyyden kasvaessa. Voimalat asettuvat osaksi laajempaa maisemakokonaisuutta (Ympäristöministeriö 2016).


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 19. Maiseman ja kulttuuriympäristön valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet laajemmin suunnittelualueen ympärillä. (Lähde: Maisemaselvitys ja -vaikutusten arviointi Huittinen Taraskallio, AFRY 2020, Aineisto Museovirasto 2019, Satakunnan liitto 2014, Pirkanmaan liitto 2017, Varsinais-Suomen liitto 2004. Pohjakartta Maanmittauslaitos 2020).

Maisemaselvityksessä on arvioitu maisemavaikutukset luokittelemalla ne alueittain ja kohteittain Ympäristöministeriön oppaan (2016) tietoja hyödyntäen asteikolla ”vähäinen, kohtalainen ja merkittävä”.

Vaikutukset maisemallisiin osa-alueisiin

Kokemäenjokilaakso


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kokemäenjoen suunnalta avautuu tuulivoimala-alueen suuntaan pitkiä näkymiä, mutta etäisyys alueelle on yli seitsemän kilometriä ja enemmän, joten tuulivoimalat

eivät enää selvästi erotu maisemassa ja jäävät muiden elementtien varjoon. Tuulivoimaloilla ei näin ollen ole kuin vähäisiä vaikutuksia Kokemäenjoelta avautuviin maisemiin.

Huittisten keskusta

Rajautuvien näkymien ja lähiympäristön maisemakuvaa hallitsevien elementtien vuoksi tuulivoimaloilla on maisemaan vain vähäisiä vaikutuksia. Alueen keskeinen maamerkki Pyhän Katariinan kirkko sijoittuu yhdyskuntarakenteen keskelle eikä sieltä avaudu suoria näkymiä tuulivoimala-alueen suuntaan. Huittisten keskusta rajautuu eteläpuoleltaan avoimeen peltoalueeseen. Huittisten keskustan eteläpuolisilta alueilta tarkasteltuna tuulivoimalat erottuvat aukean peltomaiseman päätteenä olevan metsänrajan yläpuolella. Keskusta-alueen jatkuvasti muuttuva maisema ja rakentaminen vähentävät tuulivoimaloiden maisemavaikutusta, joten vaikutus maisemaan on kohtalainen.

Punkalaitumenjokilaakso

Punkalaitumenjokilaaksosta avautuu näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan yli peltoalueiden. Avautuvia näkymiä rajaavat puusto ja rakennukset, mutta avointen maisematilojen kohdalla tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan voi olla paikallisesti merkittävä. Punkalaitumenjokilaakso on maisematilana kuitenkin pitkä ja kapea

eikä tuulivoimaloilla ole samanlaista vaikutusta alueen eri osiin näkymien rajautuessa puuston ja metsäselänteiden vuoksi. Kokonaisuutena tuulivoimaloilla ei nähdä olevan merkittävää vaikutusta.

Huhtamonkangas–Kankaanpäänharju

Harjualueella Kangastietä reunustava puusto, pääasiassa männiköt, rajaavat tieltä avautuvia maisemia tuulivoima-alueen suuntaan. Harjualueen reunoilta avautuu välillä pitkiäkin näkymiä tuulivoimala-alueen suuntaan ja tuulivoimalat kohoavat peltoaluetta reunustavan metsän takana. Paikallisesti tuulivoimaloiden aiheuttama maisemavaikutus voi olla merkittävä. Alueen maiseman kokemiseen on aiemmin jo vaikuttaneet Helsingintien (vt2) rakentaminen ja siitä aiheutuva liikennemelu sekä maa-aineistenotto. Alueen maisema ei ole ennestään koskematon ja maisematila on suurelta osin sulkeutunut, joten tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan on näin ollen kohtalainen.

Loimijokilaakso

Loimijokilaaksosta avautuu tuulivoimaloiden suuntaan pitkiä näkymiä yli peltoaukeiden. Näkymiä kuitenkin rajaavat jokivarren puusto ja pienet metsäsaarekkeet. Alueen maisemakuvalle tyypillistä on avoimien metsäsaarekkeiden täplittämien laajojen peltomaisemien lisäksi maatalouteen liittyvät massiivisetkin rakennukset ja rakennelmat.

Tuulivoimalat tuovat alueen maisemakuvaan yhden uuden tuotannollisen elementin, joka voi olla paikallisesti vaikutuksiltaan merkittäväkin. Loimijokilaakson alue on kuitenkin laaja maisemakokonaisuus ja tuulivoimaloiden maisemallinen kokonaisvaikutus jää kohtalaiseksi.

Kärkkäänjokilaakso


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kärkkäänjokilaaksosta avautuu paikoitellen pitkiä näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Tuulivoimalat kohoavat avoimen peltomaiseman taustalla olevan

metsänrajan yläpuolelle. Alueelta avautuvia maisemia rajaavat kuitenkin metsäsaarekkeiden puusto. Puuston lisäksi maisemassa etualalle sijoittuvat elementit, kuten alueella tyypilliset maatalouteen liittyvät rakennukset ja rakennelmat, vähentävät tuulivoimaloiden maisemavaikutusten merkittävyyttä. Tuulivoimalat asettuvat maisemakuvassa osaksi muita ympäristön elementtejä. Kärkkäänjokilaakson suunnalta tuulivoimaloiden maisemavaikutus on kokonaisuutena vähäinen.

Vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoihin

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Lähimmät kansallismaisemat ovat Köyliönjärvi ja Rautaveden kulttuurimaisema noin 20 kilometrin etäisyydellä alueesta. Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee lähimmillään runsaan viiden kilometrin päässä

tuulivoimala-alueesta. Tuulivoimaloilla ei ole etäisyyden takia merkittäviä vaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, vaikka tuulivoimalat voivat näkyä alueen maisemassa jäävät ne etäisyytensä vuoksi taustalle asettuen osaksi muita ympäristön elementtejä.

Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö

Suunnittelualuetta lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on Punkalaitumenjoen kylä- ja viljelymaisema (Museovirasto 2009). Kulttuurimaisema-alue sijaitsee lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Tuulivoimaloilla on vaikutusta kulttuurimaisema-alueelta avautuviin maisemiin ja vaikutus on paikallisesti merkittäväkin. Kulttuurimaiseman havainnointi tapahtuu paljolti jokea ja sitä reunustavia peltoja pitkin näitä myötäilevältä maantieltä käsin. Tuulivoimala-alue sijoittuu maantien kulkusuunnasta tarkasteltuna sivuun eikä näin ollen ole keskeisen tarkastelusuunnan näkymän päätteenä (Maisemaselvityksen kuva 22). Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristöalueen arvojen ei nähdä kokonaisuutena heikkenevän hankkeen myötä.

Huittisten keskustassa oleva Huittisten kirkko ja sen ympäristö sekä keskustan

pohjoispuolella oleva Nanhian kylä sijoittuvat yhdyskuntarakenteeseen nähden niin, ettei tuulivoimaloiden suuntaan avaudu merkittäviä näkymiä tai aiheudu merkittäviä maisemavaikutuksia. Suunnittelualueesta luoteeseen Raijalan kylä, joka on myös Museoviraston laatimassa inventoinnissa määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kyläalue sijoittuu etäämmälle selännealueen taakse tuulivoimala-alueesta, joten maisemavaikutukset jäävät vähäisiksi.

Maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennettu kulttuuriympäristö

Suunnittelualuetta lähimmät maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt eli Punkalaitumenjoen-Jalasjoen kulttuurimaisema ja Kokemäenjoen ja Loimijoen kulttuurimaisema ovat noin kahden kilometrin tai sitä etäämmällä tuulivoimala-alueesta. Tuulivoimaloilla ei ole suoraan vaikutusta kulttuurimaisema-alueiden arvoihin, mutta tuulivoimalat muuttamat alueilta avautuvia näkymiä. Alueen kulttuurimaisemille tyypillisiä ovat laajat peltoaukeat ja niiden yli avautuvat pitkät näkymät, joihin tuulivoimalat tuovat uuden elementin.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Alue sijoittuu kuitenkin kulttuurimaisemiin nähden sivuun ja etualalle sijoittuvat maisemaelementit, kuten alueelle tyypilliset maatalouden rakennukset ja

rakennelmat, vähentävät maisemavaikutusten merkittävyyttä. Lisäksi jokivarsien puusto ja metsäsaarekkeet rajaavat näkymiä. Maisema-alueet ovat lisäksi laajoja, joten vaikka joihinkin osiin vaikutukset voivat olla merkittäviäkin arvojen ei nähdä kokonaisuutena heikkenevän. Maisemavaikutukset maakunnallisesti merkittäville maisema-alueille jää kohtalaiseksi.

Yleiskaavassa osoitetut paikallisesti arvokkaat peltoalueet

Suunnitelluilla tuulivoimaloilla on suurin vaikutus aluetta kohti avautuviin maisemiin erityisesti lähivaikutusalueelta (1-5 km), missä Huittisten keskustan ja lievealueiden osayleiskaavassa osoitetut eteläiset maisemapellot sijaitsevat. Näkymäalueanalyysin perusteella voimalat tulevat näkymään muun muassa Korkeakoskentieltä ja Hannunniityntieltä etelään päin katsottaessa, jolloin maisemavaikutus voi paikallisesti olla jopa merkittävä. Pohjoisesta etelän suuntaan katsottaessa metsäsaarekkeiden puusto rajaa peltoaluetta ja vaikutus on

jokseenkin samankaltainen kuin Kärkkäänjokilaaksosta pohjoiseen katsottaessa, joskin voimalat sijaitsevat 1-2 km lähempänä. Kokonaisuudessa maisemavaikutus on kohtalainen.

Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa

Isosuon ja Arkkuinsuon 9 voimalan hanke

Hanke sijoittuu yli kymmenen kilometrin etäisyydelle Taraskallion alueesta eikä se näin ollen muodosta yhtenäistä maisemaelementtiä.

Korpilevonmäen 7 voimalan hanke

Hanke sijoittuu noin 17 kilometrin etäisyydelle Taraskallion alueesta eikä se näin ollen muodosta yhtenäistä maisemaelementtiä.

Humppilan ja Urjalan rajalle sijoittuva 8 voimalan hanke

Hanke sijoittuu noin 30 kilometrin etäisyydelle Taraskallion alueesta eikä se näin ollen muodosta yhtenäistä maisemaelementtiä.

Huittisten Santionvuori (1 voimala)

Santionvuorelle sijoittuva tuulivoimala on edellä mainituista voimaloista ainut, joka sijoittuu Taraskallion suunniteltujen tuulivoimaloiden lähivaikutusalueelle ja voi erityisesti Punkalaitumenjoen suunnasta tarkasteltuna muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Kyseessä on yli 15 vuotta vanha voimala, joka on selvästi pienempi kuin Taraskallioon suunnitteilla olevat voimalat. Yhteisvaikutukset jäävät vähäisiksi yksittäisen voimalan kohdalla.

Huittisten Pahkionvuori (2 voimala)

Tuulivoimalat voivat näkyä samaan paikkaan avoimilla peltoalueilla. Voimalat sijoittuvat kuitenkin vähintään 8 kilometrin etäisyydelle Taraskallion alueesta eivätkä näin ollen muodosta yhtenäistä maisemaelementtiä.

Vampulan Punola (3 voimalaa)


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Tuulivoimalat voivat näkyä samaan paikkaan avoimilla peltoalueilla. Voimalat sijoittuvat kuitenkin vähintään 8 kilometrin etäisyydelle Taraskallion alueesta

eivätkä näin ollen muodosta yhtenäistä maisemaelementtiä.

Eura (1 voimala)

Voimala sijoittuu yli 30 kilometrin etäisyydelle Taraskallion alueesta eikä se näin ollen muodosta yhtenäistä maisemaelementtiä.


Tuulivoimapuistojen purkamisen aikaiset maisemavaikutukset voidaan rinnastaa osittain rakentamisvaiheen vaikutuksiin. Kokonaisuutena maisema palautuu tuulivoimaloiden purkamisen myötä ennen niiden rakentamista vallinneeseen tilanteeseen. Lähimaisemaan kohdistuvat vaikutukset riippuvat alueella tehtävästä

maisemoinnista.

10.3.6 Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen


Kaavalla on merkittävät myönteiset vaikutukset paikallistalouteen, millä voi olla välillistä myönteistä vaikutusta myös elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin.

Tuulivoimarakentaminen työllistää rakentamisessa ja ylläpidossa, ja siitä hyötyvät mm. rakennus-, kuljetus- ja koneyrittäjät sekä huoltoon palkattu henkilöstö. Tuulivoiman työllistävä vaikutus painottuu hankkeen rakentamisvaiheeseen, toimintavaiheessa vaikutus on pienempi.


Tuulipuistot ovat rakennushankkeita, jotka vaikuttavat aluetalouteen mm.

työllisyysvaikutusten ja verokertymän kautta. Hankkeet tuottavat kunnalle verotuloja ja tuulipuiston maanomistajille vuokratuloja. Tuulivoimahankkeen toteutuessa sillä pystytään kasvattamaan uusiutuvan energian tuotantoa. Kaavan mahdollistamalla tuulivoimatuotannolla on vaikutus myös siihen investoiville yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille.

Toteutuessaan hanke voi tarjota uusia mahdollisuuksia alueen teollisuudelle ja elinkeinoelämälle liittyen esimerkiksi rakennustöihin ja palvelutarjontaan ja sillä arvioidaan olevan vähäinen positiivinen vaikutus. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana syntyy edelleen jossain määrin työn, palvelujen ja materiaalien kysyntää, jotka lisäävät taloudellista toimeliaisuutta alueella. Kysyntä voi kohdistua esimerkiksi maansiirtotöihin, ravitsemuspalveluihin ja rakennusmateriaaleihin.


Tuulivoiman purkamisen aiheuttama työvoiman tarve voidaan rinnastaa rakentamisvaiheeseen. Sulkemisvaihe on kuitenkin kestoltaan lyhyempi.

10.3.7 Yhteenveto osayleiskaavan vaikutuksista

Hankkeessa laaditut selvitykset ja vaikutusten arviointi ovat yleiskaavoituksen pohjana. Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen

suunnitelman laatua. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä oleviin


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

perustietoihin ja selvityksiin, alueella suoritettuihin maastokäynteihin, karttatarkasteluihin, tehtyihin mallinnuksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin,

lausuntoihin ja huomautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin.

Alla olevassa taulukossa arvioidaan yleiskaavan vaikutuksia eri alueille. Tarkastelussa käytettiin seuraavaa arviointiluokitusta:

0 ei vaikuta nykyiseen tilanteeseen + parantuu hieman nykyiseen tilanteeseen verrattuna ++ parantuu nykyiseen tilanteeseen verrattuna +++ parantuu huomattavasti nykyiseen tilanteeseen

verrattuna - huononee hieman nykyiseen tilanteeseen verrattuna -- huononee nykyiseen tilanteeseen verrattuna --- huononee huomattavasti nykyiseen tilanteeseen

verrattuna ( ) sulkeisiin merkitty merkintä riippuu toteuttamisesta.

OSA-ALUE ARVIO PERUSTELUT

Ekologiset vaikutukset

Maa- ja kallioperä

0 Osayleiskaavalla ei osoiteta alueelle sellaisia toimintoja, jotka vaikuttaisivat oleellisesti maa- ja kallioperään.

Pohja- ja pintavedet 0 Alueelle ei sijoitu pohjavesialueita eikä tuulivoimaloiden

rakentaminen vaikuta oleellisesti pintavesistöön.

Kasvillisuus ja

luontotyypit

- Välittömät rakentamispaikkojen aiheuttamat vaikutukset

kohdistuvat hyvin yleisiin metsän kasvupaikkatyyppeihin ja lajistoon. Nykyisiltä kaavassa esitetyiltä voimalan

rakennuspaikoilta ei paikannettu erityisiä luontoarvoja. Rakentamistoimet on sijoitettu siinä määrin etäälle, että

kaavassa esitetyille luontokohteille tai uudelle yksityismaan suojelualueelle ei aiheudu merkittäviä

välillisiä vaikutuksia hydrologisten tai valo-olosuhteiden muutoksen myötä. Kaava-alueella ei esiinny selvitysten

perusteella huomionarvoista putkilokasvilajistoa.

Pesimälinnusto - Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat

voimakkaampina melko pienelle alueelle

rakennuspaikkojen läheisyyteen ja muuttuva pinta-ala on varsin vähäinen suhteessa kaava-alueen kokonaispinta-

alaan, joten suorat rakentamisen aikaiset vaikutukset eri lintulajien elinympäristöihin jäävät vähäisiksi. Kaava-

alueelta rajattuihin linnustollisesti arvokkaisiin kohteisiin ei kohdistu rakentamista. Näin ollen kohteiden elinympäristöt

eivät suoraan muutu voimaloiden rakentamisen myötä ja tuulivoimarakentamisen osalta suojelullisesti arvokkaan

linnuston elinympäristöihin kohdistuu korkeintaan vähän muutoksia., mutta rakentamisen myötä elinympäristön

pirstoutuminen lisääntyy, mikä jossain määrin heikentää

laajojen metson reviirien elinkelpoisuutta.

Muuttolinnusto - Kaava-alue ei sijoitu lintujen tärkeille muuttoreiteille.

Kaava-aluetta lähin lintujen muuttoa tiivistävä ja ohjaava tekijä on Kokemäenjokilaakso, joka on alueellisesti

merkittävä muuttoreitti. Laakson tiivistävä ja ohjaava

vaikutus ei kuitenkaan ulotu kaava-alueelle saakka. Lisäksi

voimalat sijoittuvat niin etäälle toisistaan, että linnuilla on


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

hyvin tilaa lentää myös tuulivoimaloiden välisellä alueella. Taraskallion tuulivoimapuistosta ei arvioida aiheutuvan

merkittäviä negatiivisia vaikutuksia alueen kautta

muuttavalle muuttolinnustolle.

Metso --- Voimalapaikkojen rakentamisen aiheuttamalla

vähäiselläkin lisäyksellä elinympäristön pirstoutuneisuuteen tai voimaloiden aiheuttamilla

kuolettavilla törmäyksillä (törmäykset voimaloiden runkoihin) voi olla merkittävä vaikutus kaava-alueen

kelpoisuuteen metson elinympäristönä ja metson säilymiselle alueella. Metsoon kohdistuvien törmäysriskien

vähentämiseksi voimalan rungon alaosa suositellaan maalattavaksi tummaksi tai muun ympäristön väriseksi

puuston latvusten alapuoliselta osalta. Metsoon kohdistuvia vaikutuksia on pyritty minimoimaan myös

osoittamalla voimalat vähintään 400 metrin etäisyydelle metson soidinalueesta. Tämän myötä soidinpaikan

arvioidaan pysyvän paikalla jatkossakin.

Muut eläinlajit - Useimpien eläinten (mm. kettu, metsäjänis, rusakko, hirvieläimet, pikkunisäkkäät) arvioidaan ennen pitkää

tottuvan tuulivoimaloiden aiheuttamiin häiriöihin ja olemassaoloon, kuten ne tottuvat myös mm. tie- ja

raideliikenteeseen sekä metsätyökoneisiin. Tuulivoimapuiston toiminnanaikaiset vaikutukset alueen

nisäkäslajistoon arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi.

Pohjanlepakko - Varsinaisia lisääntymiskolonioita ei havaittu. Alueella on eri-ikäisiä talousmetsiä, joilla esiintyviin lepakkolajeihin

tuulivoimapuistoilla on yleisesti havaittu olevan vain vähäisiä vaikutuksia. Alueen rakentaminen tulee

vähäisessä määrin muuttamaan alueella esiintyvien pohjanlepakoiden elinympäristöjä, mutta suurin osa

kaava-alueesta säilyy kuitenkin nykytilansa kaltaisena ja

vaikutusten arvioidaan olevan korkeintaan vähäisiä.

Liito-orava - Rajatuille reviireille ei ole osoitettu rakentamista, joten

reviirien lisääntymisen kannalta keskeisten ydinalueiden elinympäristö ei muutu hankkeen toteutumisen myötä.

Liito-oravan ei arvioida olevan erityisen meluherkkä laji, mistä kertoo lajin esiintyminen esimerkiksi

vilkasliikenteisten väylien varrella ja ihmisasutuksen välittömässä läheisyydessä. Näin ollen vaikutusten

arvioidaan jäävän korkeintaan vähäisiksi.

Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Ihmisten elinolot ja

elinympäristö

- Suunnittelussa on arvioitu toteuttamisesta aiheutuvat melu- ja välkehaitat ympäristöministeriön

mallinnusohjeistuksen mukaisesti. Mallinnustulosten perusteella keskiäänitasot jäävät valtioneuvoston

asetuksen ohjearvojen alapuolelle kaikkien alueen rakennusten kohdilla. Kun otetaan huomioon rakennuksien

ääneneristävyys, melutasot jäävät asetusarvojen alapuolelle koko taajuusvälillä. Mallinnusten perusteella

vuotuinen välkevaikutus jää alle 8 tunnin kaikkien kiinteistöjen kohdalla. Myös päiväkohtainen välkeaika jää

alle 30 minuutin ohjearvon kaikkien alueen rakennusten

kohdalla.

Kaupunkikuva ja maisema sekä

kulttuuriperintö ja

- Kokonaisuutena arvioiden tuulivoimalat aiheuttavat kohtalaisen muutoksen maisemaan. Voimaloiden

näkeminen ja kokeminen on hyvin kokemusperäinen asia,

johon vaikuttaa myös kokijan oma suhtautuminen

muuttuneeseen näkymään. Näin ollen muutosta ei voida


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

rakennettu

ympäristö

lähtökohtaisesti pitää positiivisena tai negatiivisena. Maisemaselvityksen perusteella hanke ei heikennä

merkittävästi selvitysalueella sijaitsevien maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta merkittävien kohteiden

arvoa.

Taloudelliset vaikutukset Luonnonvarojen hyödyntäminen

++ Osayleiskaava mahdollistaa tuulivoiman hyödyntämisen. Osayleiskaava ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia maa- ja

metsätalouden harjoittamiseen alueella.

Vaikutukset lähialueen talouteen

++ Tuulipuistot ovat rakennushankkeita, jotka vaikuttavat aluetalouteen mm. työllisyysvaikutusten ja verokertymän

kautta. Hankkeet tuottavat kunnalle verotuloja ja

tuulipuiston maanomistajille vuokratuloja.

Vaikutukset seudun talouteen

+ Toteutuessaan hanke voi tarjota uusia mahdollisuuksia alueen teollisuudelle ja elinkeinoelämälle liittyen

esimerkiksi rakennustöihin ja palvelutarjontaan ja sillä

arvioidaan olevan vähäinen positiivinen vaikutus.

Liikenteelliset ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset Alue- ja

yhdyskuntarakenne

0 Alueelle tai sen läheisyyteen ei kohdistu sellaisia

yhdyskuntarakenteen tai maankäytön kehittämistarpeita, jotka eivät olisi sovitettavissa yhteen

tuulivoimarakentamisen kanssa.

Yhdyskunta- ja energiatalous,

tekninen huolto

+/- Tuulivoimapuiston rakentaminen ja huolto edellyttävät tieyhteyttä jokaiselle tuulivoimalalle, minkä ansiosta

alueen olemassa olevaa tiestöä täydennetään ja huolletaan. Tuulivoimaloiden rakentaminen lisää

tilapäisesti raskasta liikennettä alueelle.

Liikenne 0 Rakentamisesta aiheutuva liikennehaitta tuulivoimapuiston

lähiympäristössä on tilapäinen, joten vaikutukset liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen ovat

kokonaisuutena ohimeneviä. Osayleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakentaminen ei vaikuta merkittävästi

lentoliikenteeseen.

Vaikutukset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamiseen Melu- ja

välkehaittojen ehkäisy

- Tuulivoimaloista aiheutuu melu- ja välkehaittoja, mutta

mallinnuksen perusteella ohjearvot eivät ylity, joten

haittojen ei arvioida olevan merkittävän haitallisia.

Onnettomuusriskin

minimointi

0 Valtatietä lähimmän voimalan ohjeellinen sijainti on

osoitettu noin 630 metrin etäisyydelle tiestä ja tuulivoimaloiden rakennusalan etäisyys sijoittuu

lähimmillään noin 430 metrin päähän tiestä.

Vaikutukset

maanpuolustuksen tarpeisiin

0 Osayleiskaavalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia

puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja

käyttöön eikä sotilasilmailuun.

Ilmasto

++ Osayleiskaavalla edistetään tuulivoimaenergian tuotantoa,

mikä tukee Suomen kansallisia ilmastotavoitteita

uusiutuvan energian tuotannosta.

Valtakunnallisesti arvokkaat

kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet

- Maisemaselvityksen perusteella hanke ei heikennä merkittävästi selvitysalueella sijaitsevien maiseman ja

kulttuuriympäristön kannalta merkittävien kohteiden

arvoa.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Luonnon monimuotoisuuden

kannalta tärkeät alueet

-- Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet on osoitettu kaavakartalla ja ne on huomioitu nykyisessä

voimalasijoittelussa. Tuulivoimalat ohjataan kaavassa sijoitettavaksi vähintään 100 metrin etäisyydelle luonnon

monimuotoisuuden kannalta tärkeistä alueista. Kokonaisuutena yleiskaavalla ei arvioida olevan

merkittävästi heikentävää vaikutusta luonnonmonimuotoisuudelle. Kuitenkin alueellisesti

uhanalaiseen metsoon kohdistuvat vaikutukset voivat olla merkittäviä. Kaavassa esitetyillä ratkaisuilla on pyritty

minimoimaan metson elinympäristöihin kohdistuvia

vaikutuksia.

Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa

Yhteisvaikutukset linnustoon

- 40 kilometrin säteellä Taraskallion alueesta sijaitsee yhteensä 31 tuulivoimalaa, mikäli kaikki tiedossa olevat

hankkeet toteutuisivat. Suunnittelualue ei sijoitu merkittävien päämuuttoreittien varrelle ja lähimpien

tuulivoima-alueiden voimaloiden määrät ovat vähäisiä ja

sijoittuvat etäälle toisistaan, mistä johtuen Taraskallion

tuulivoimahankkeen toteuttamisella arvioidaan olevan korkeintaan vähäisiä haitallisia yhteisvaikutuksia

linnustoon.

Yhteisvaikutukset maisemaan

- Maisemaselvityksen perusteella yhteisvaikutukset jäävät vähäisiksi.

11 Osayleiskaavan toteutus ja seuranta

Tuulivoimapuiston yleiskaavassa on määrätty, että yleiskaavaa voidaan MRL 77 a §:n mukaisesti käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena. Rakennuslupa voidaan myöntää, kun yleiskaava on saanut lainvoiman. Lopullinen toteutusaikataulu ei ole vielä tiedossa.

Lopulliset tutkavaikutukset tulee selvittää ja hankevastaavalla tulee olla puolustusvoimien suostumus viimeistään ennen maanpäällisten rakennustöiden aloittamista.

Rakentajan on otettava yhteys alueen eri radiojärjestelmien käyttäjiin ja kerrottava heille rakenteilla olevasta tuulivoimapuistosta.

Tuulivoimaloiden maa-alueiden vuokra- ja korvauskysymykset ratkaistaan YIT Rakennus Oy:n ja maanomistajien kahdenvälisillä sopimuksilla.


1.6.2020 Liite 2



Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

12 Yhteystiedot

Huittisten kaupunki Seija Holmi maankäyttöpäällikkö Katariina Viiri kaavoitusinsinööri

p. + 358 44 560 4395 E-mail: [email protected] p. +358 44 560 4195 E-mail: [email protected]


Johanna Närhi (1.3.2020 asti)

projektipäällikkö

Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

Puh. +358 40 746 5533 E-mail: [email protected]

Ruusa Degerman (1.3.2020 alkaen) projektipäällikkö

Osmontie 34, 00601 Helsinki Puh. +358 41 730 2945 E-mail: [email protected]

YIT Suomi Oy Rakennus Erika Holmberg kehitysinsinööri Mika Virtanen

hankekehityspäällikkö

Puh. +358 40 730 1050 E-mail: [email protected] Puh. +358 50 372 8049

E-mail: [email protected]

huittisten kaupunki / yit suomi oy rakennus...2020/06/01 · kaavaselostus 2 (73) 1.6.2020 fcg...

Documents