Onko kirkko huumorintajuton?

Stand up -koomikko Mikko Vaismaa pohtii:

Han

nu

Juko

la

Virkisty ja viihdyseurakuntien kesätapahtumissa:

tapahtumaliite

Tamperelainen seurakuntalehti

Kesäkuu 2015

Han

nu

Juko

la

siltalehti.fi

Sivut 8–10

Toivon ja Taiton kummi Lindalöytyi pankista

sivu 4

Han

nu

Ju

kola

Mille pareillekirkko suoaamenensa?

sivut 6–7

Han

nu

Ju

kola

Hiljainen polku vie kysymystenäärelleSivu 16

Ulla

Hal

ttu

ne

n

2 SILTA 6/2015

PÄÄKIRJOITUSKirsi Airikkavt. päätoimittaja

HE

LM

I

Tampere 3.6.2015

JuhannuksenjumalanpalvelusGaddin kappelilla 20.6. klo 10jo 30. kerran!

kesäkuu

Kirkollinen vihkiminen pysyy puheenaiheena tu-levina kuukausina ja vuosina. Vaikka keskustelua on käyty joulukuusta lähtien eduskunnan hyväksyttyä sukupuolineutraalin avioliittolain, varsinaisen lähtö-laukauksen keskustelulle antoi kirkolliskokous.

Kirkon ylin toimielin kirkolliskokous päätti, että evankelisluterilainen kirkko jatkaa keskustelua tasa-arvoi-seen avioliittolakiin suhtautumisesta. Päätös syntyi yksimielises-ti 8. toukokuuta Turun kirkolliskokouksessa. Aiheesta käytettiin yhteensä 27 puheenvuoroa.

Sukupuolineutraali avioliittolaki mahdollistaa avioliiton myös samaa sukupuolta oleville pareille. Laki astunee voimaan vuonna 2017. Kirkolla on siihen asti aikaa miettiä, voivatko Jumalan siu-nausta avioliitolleen toivovat homo- ja lesboparit saada kirkolli-sen vihkimyksen tai avioliiton siunauksen vai saavatko he rukoil-la liittonsa puolesta yhdessä papin kanssa.

Kirkolliskokous sai käsiteltäväkseen edustaja-aloitteen, jonka on allekirjoittanut 16 edustajaa. Siinä toivottiin kirkolliskokouk-sen arvioivan uuden avioliittolainsäädännön seurauksia kirkolle. Aloitteessa toivottiin kirkolliskokouksen tukevan avointa ja kaik-kia osapuolia kunnioittavaa keskustelua avioliitosta ja perheestä. Tavoitteena on myös osoittaa, että kirkko arvostaa perheitä, jois-sa vanhemmat ovat samaa sukupuolta.

Aloitteen esittelijänä toimi Kalervo Salo, kirkolliskokousedus-taja ja Espoon Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra. Hänen mukaansa keskustelu selventää ihmisten kantoja, ja ihmiset tar-kentavat keskustelun myötä omia näkökantojaan. Ehkä opimme myös jotain arvokasta itsestämme, Salo muotoilee.

On hienoa, että kirkolliskokous teki rohkean päätöksen kes-kustelun jatkamisesta. Avoimuutta osoittaa myös se, että avio-liittokeskustelua käytiin Kouvolan kirkkopäivillä 23. toukokuu-ta. Vihkiikö kirkko -paneelikeskustelun järjestivät Yhteys-liike ja Tulkaa kaikki -liike.

Suhtautuminen seksuaalivähemmistöjen avioliittoon on kirkon tulevaisuutta vahvasti suuntaava kysymys, joka kirkon on vääjäämättä ratkaistava. Tasa-arvoisen avioliittolain on pelätty re-pivän kirkon kahtia. Keskustelusta ja ratkaisun tekemisestä ei kui-tenkaan voi perääntyä, muuten kirkko menettää uskottavuutensa.

Nyt on aika keskustella kirkon suunnasta rakentavasti ja asial-lisesti. Tulevaisuuteen voi vaikuttaa vain kirkon jäsenenä.

Rohkeutta tulevaan valoi Helsingin piispa Irja Askola, joka saarnasi kirkolliskokouksen aamumessussa. Askola nosti kirkon päättäjien pohdintaan, miten tarkastella yhteiskuntaa, omaa pu-hetapaa ja sen jättämää jälkeä.

”Miksi me emme olisi tässä ajassamme niitä kristittyjä, joista huolen sijasta heijastuu luottamus, joista pelokkuuden sijasta pal-jastuu iloinen neuvokkuus, joista käpertymisen sijasta löytyy tila avaralle armolle ja uusille mahdollisuuksille”, Askola kysyi. �

” Miksi me emme olisi niitä kristittyjä, joista huolen sijasta heijastuu luottamus?

Kirkolliskokous avasi keskustelun

Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisten tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä. Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut. (Ef. 2: 8–10)

KESÄLLÄ KIRKKOON?

Tiekirkot ovat täällä taas. Samat kirkot, jotka muulloin saat-tavat nukkua tal-viunta, ovat kesällä auki kulkijoille.

Kotimaan mat-kailija voi hetken kuvitella olevansa kaukana: yhtäkkiä hän onkin elokuvis-ta tutussa vieraassa maassa, jossa on luontevaa poiketa kirkkoon ja istah-taa hetken, sytyttää kynttilä, ristiä käten-sä, levätä.

Opas esittelee kirkkoa, jos kävijä sitä toivoo, tai antaa tämän olla rauhassa. Kesä jatkuu. Kesä.

PALSTAN TEKSTIT: Jukka-Pekka Ruusukallio

Han

nu

Juko

la

7.6. Katoavat ja katoamattomat aarteetLottovoitosta moni unelmoi, mutta Jeesus sanoo kaikille: Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa.

14.6. Kutsu Jumalan valtakuntaanJumalan valtakunta on tärkeämpi kuin oman isän hautajaiset! Kaikki syyt olla vas-taamatta Jeesuksen kutsuun ovat siis teko-syitä.

20.6. Juhannuspäivä eli Johannes Kastajan

päiväHänen nimensä on Johannes, luki maail-man kuuluisimmassa kirjoitustaulussa. Ni-millämme me Jussit ja Jukat julistamme: Ju-mala on armollinen.

21.6. Evankeliumia MatteukselleTullimies Matteuksen elämä muuttui, kun hän lähti Jeesuksen seuraan. Vapahtaja tuk-ki arvostelijoiden suut: Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat.

28.6. Armahtakaa!Helposti tuomitsemme tai ainakin arvoste-lemme toisiamme. Samalla asetumme mui-den yläpuolelle, vaikka eihän meillä ole sii-hen mitään oikeutta.

TULEVAT PYHÄT 3.6.–1.7.2015

3SILTA 6/2015

❶ Tampereella järjestettiin kevääl-lä ihmiskauppa-aiheinen seminaari. Milloin ihmiskauppaa on syytä epäillä, Rikosuhripäivystyksen Sisä-Suomen aluejohtaja Katariina Westman?– Jos henkilö ei puhu itse asiaansa, vaan kaikki hoituu epävirallisen tulkin välityksellä, vaikkapa työnantajan. Sa-moin jos henkilö ei tiedä omia pankki- tai osoitetietojaan. Asuntokin voi olla työnantajan.

– Usein mahdollinen uhri on pe-lokkaan tai ahdistuneen oloinen, mikä saattaa meistä tuntua vain kielitaidot-toman henkilön normaalilta epävar-muudelta.

❷ Mitä pitää tehdä, jos epäilee jon-kun olevan ihmiskaupan uhri?– On hyvä keskustella henkilön kans-sa rauhallisesti ja ystävällisesti, pyrkiä saamaan selville hänen arkensa yksi-tyiskohtia, esimerkiksi työaikoja. On tärkeää, ettei keskustelua käydä epävi-rallisen tulkin välityksellä, koska tulk-kaamassa voi olla rikokseen osallistuva henkilö. Tampereella voi aina konsul-toida esimerkiksi sosiaalipäivystys-tä, Rikosuhripäivystystä tai Pro-tuki-pistettä.

❸ Seminaarissa todettiin viran-omaistoiminnan olevan valovuo-sien päässä todellisuudesta. Kuinka niin?– Suomessa ei tunnisteta ihmiskaup-

paa yhtä hyvin kuin monissa muissa Euroopan maissa, erityisesti seksuaali-seen riistoon perustuvaa. Viranomaisil-lekaan ei ole karttunut paljon kokemus-ta ihmiskauppaan liittyvistä asioista esimerkiksi rikosprosessin kautta.

– Monet meillä tunnistetut uhrit ovat asioineet eri viranomaisten kans-sa, mutta heidän tilannettaan ei ole tunnistettu. Heidän lapsensa ovat saat-taneet olla päiväkodissa tai koulussa, eikä perheiden vaikea tilanne ole tullut esiin sitäkään kautta.

– Usein mahdollinen uhri ei itse pidä itseään uhrina, vaan kokee ehkä olevansa hankalassa tai mahdottomas-sa tilanteessa. Vieraassa maassa ilman kielitaitoa ja järjestelmän tuntemusta, mahdollisesti peloteltuna, ei ole yksin-kertaista lähteä hakemaan apua.

– Tampereellakin on tunnistettu ih-miskaupan uhreja ja Pirkanmaan kärä-jäoikeudessa on käsitelty ja tuomittu ih-miskaupparikoksia. Tietoa ja kokemusta on saatu lisää viime vuosien aikana.

❹ Mikä Tampereen mallissa on erityistä?– Tampereella herättiin huomaamaan, että tarvitaan yhteistyötä, jotta tietoa ja kokemusta voidaan jakaa. Yritys laatia polku ihmiskaupan uhrin tunnistami-seksi ja auttamiseksi palveluverkostos-sa on lisännyt kaikkien tahojen tietä-mystä.

– Usein yksittäiset tapaamiset eivät herätä epäilyä ihmiskaupasta. Konsul-

taatioiden kautta pystytään paremmin huomaamaan ihmiskaupalle tyypilli-siä piirteitä.

❺ Miten uhrien oikeuksia pyritään parantamaan?– Sisäministeriön poliisiosaston suun-nitteluyksikköön perustettiin ihmis-kaupan vastaisen toiminnan koordi-naattorin virka. Aiheesta koulutetaan esimerkiksi viranomaisia. Suomesta puuttuu vielä asiaan perehtyneitä asi-anajajia, poliiseja ja syyttäjiä. �

Asta Kettunen

Apua: riku.fi , pro-tukipiste.fi , monikanaiset.fi , evl.fi /palvele-vapuhelin

Kaupataanko Tampereella ihmisiä?

Asta K

ettu

ne

n &

ihm

isoike

ud

et.n

et/ih

miskau

pp

a

• naisten seksuaalisen hyväksikäytön tarkoituksessa tapahtuva ihmiskauppa, useimmiten pakkoprostituutio

• työperäinen ihmiskauppa

• lapsiin kohdistuva seksiturismi

• elinten myyminen

• laittomat adoptiot

• virtuaalinen ihmiskauppa

(Lähde: vapautauhri.fi )

IHMISKAUPAN MUOTOJA:

kysymystäkysymystä

Palkittujen nuorten graafi sten suunnittelijoiden julisteet ottivat kantaa ihmiskauppaan. Julistekampanja oli osa Unioni Naisasialiiton projektia. Katso myös ihmisoikeudet.net/ihmiskauppa

Isosaari on täynnä toimintaa kesän alusta elokuun 3. päivään asti.

Leirikeskuksetelävät kesällähuippuaikaaSeurakuntien leirikeskuksissa on ke-sällä säpinää.

– Tulijoita olisi enemmän kuin on tarjontaa, vahvistaa leirikeskushoitaja Ari Hintala.

Ruuhkaa lisää se, että järjestäjät ha-luaisivat tapahtumansa mieluiten ke-säkuulle. Kaikki eivät kuitenkaan mah-du rakennuksiin haluaminaan aikoina, eikä perustoimintaakaan voi niissä täy-sin pysäyttää.

Seurakunnilla on vielä yhdeksän lei-rikeskusta. Tarkoitus on järkeistää ra-kennuskantaa. Pättinniemen leiri-keskuksesta Aitolahdessa kehitetään pääleirikeskusta.

– Tälle vuodelle on varattu suunnitte-lumääräraha Pättinniemen uudisraken-tamiselle. Tämänhetkisen tiedon mukaan rakentamaan päästään syksyllä 2016 ja leireille 2017, osittain uusiin tiloihin.

Pättinniemeen tulee uusia rakennuksia ja osa vanhoista puretaan. Vesihuollon järjestelyt ovat viivästyttäneet aloitusta.

Metsähallituksen vuokratontilla sijait-sevaa Rajalaa lukuun ottamatta keskuk-set ovat seurakuntien tonteilla. Rajalan tontin ostamisesta on silloin tällöin käy-ty keskustelua.

Julkujärvi on nyt lähes käyttämättö-mänä muutamia ulkopuolisia vuokraa-jia lukuun ottamatta. Se voidaan vuok-rata tai jopa myydä.

– Tällä hetkellä siitä on enemmän ku-lua kuin tuottoa, Hintala vahvistaa.

Toinen rakentamishanke on Luh-taanrannassa, jossa on keväästä syk-syyn vilkasta päivä- ja iltatoimintaa. Investointisuunnitelmassa on päära-kennuksen uusiminen, mihin tarvitaan kaavamuutosta.

– Joka paikassa on korjaustarpeita, ja korjausvelka kasvaa koko ajan, Hintala huomauttaa.

Torppa on ahkerassa käytössä ympä-ri vuoden. Partiolaiset käyttävät talvisin Lähteenmäen kämppää Lempäälässä. Kesäaikaan siellä eletään hiljaiseloa.

Ilkko on tänä kesänä suljettuna kak-si viikkoa.

Isosaaressa, Pättinniemessä ja Aito-lahden vanhassa pappilassa muonituk-sesta huolehtii kolmatta vuotta ulko-puolinen yritys. Oman henkilökunnan käyttöön ei ole paluuta.

– Ammattihenkilökuntaa on vaikea saada kahdeksi kuukaudeksi. Allergiat ja haastavat olosuhteet lisäävät vaati-muksia.

– Sen sijaan Rajalassa on emäntä ym-pärivuotisesti paikan päällä, ja kokonai-suus toimii hyvin. �

Asta Kettunen

Em

il Bo

by

rev

4 SILTA 6/2015

– Ilmoittauduin kummipankkiin vuosi sitten, kertoo Lin-da Huhtinen.

Hän tapasi tuoreet kummipoikansa Toivon ja Taiton vain vähän ennen toukokuista Aamukaste-tilaisuutta.

– Tämä tuli hyvään saumaan. Aamukasteesta alkoi mei-dän yhteinen taival, mikä on ihana juttu.

Kummitoimintaan hän tutustui jo jäähallilla järjestetyssä kummiottelussa viime syksynä.

– Juttelin äitien kanssa, katseltiin urheilua, ja siellä oli myös lasten rauhoittumispiste, jossa askarreltiin pinssejä. Oli tosi kivaa, hän muistelee.

Huhtinen uskoo, että uuden aikuisen olo arjessa on mu-kavaa lapsille, mutta se voi tuoda jotain uutta myös vanhem-pien elämään. Hän on muuttanut Tampereelle muualta, jo-ten uusien ystävien löytyminen tätäkin kautta on myönteistä.

– Tehdään poikien kanssa kaikkea mitä vanhemmatkin, käydään esimerkiksi ulkona yhdessä.

Harjoitusta lasten kanssa olemiseen ovat antaneet siskon poika ja oma pikkuveli.

Veljesten, viisivuotiaan Toivon ja kolmevuotiaan Taiton, kastaminen oli vain jotenkin jäänyt, mutta nyt sille oli sopi-va aika, heidän vanhempansa kertovat.

Vanhempia kastetilaisuus miellytti; se vaikutti lämmin-henkiseltä ja lapsiperheet huomioivalta. Pojat kastoi Tuo-miokirkkoseurakunnan pastori Merja Halivaara.

Myös kummien löytyminen seurakuntien kautta oli iloi-nen asia.

– Kummit vaikuttivat tehtäväänsä sopivilta, kertoo lasten äiti Ingunn Strömnes.

Synttärikutsuja kummeille on kuulemma luvassa.

Seurakunta auttaa kummien etsinnässäKummipankissa on nyt noin 30 kummia ja sitä kautta kum-

milapsen saaneita viisi. Toukokuun Aamukasteessa kirk-koon liitettiin 19 lasta ja nuorta. Seuraava Aamukaste jär-jestetään joulukuussa.

Pääsääntö on, että lapsella on kaksi kummia. Poikkeuk-sellisesti riittää kuitenkin yksi kummi.

– Epävirallisten kummien määrä on lisääntymässä, kun vanhempien ikäluokassa yhä harvempi kuuluu kirkkoon, pastori Jussi Laine arvioi.

– Seurakunnat voivat kuitenkin auttaa kummien löytä-misessä.

Lisätietoja kummipankista saa oman seurakunnan pasto-reilta sekä osoitteen suurellasydamella.fi Tampereen sivuilta kohdasta Liity kummipankkiimme.

Kummin kaa tulee taasTappara kutsui jäähallille viime lokakuussa erityisesti kum-meja ja kummilapsia otsikolla ”Kummin kaa peliin”. Yh-teistyökumppaneita tapahtumassa olivat Tampereen seura-kunnat ja kummius.fi.

Seurakuntien pisteellä jäähallissa askarreltuja kummirin-tanappeja tehtiin satoja. Seuraava suuri kummitapahtuma järjestetään Särkänniemessä 6. kesäkuuta.

Yhteistyökumppaneina siinä ovat seurakuntien ja Tappa-ran lisäksi ainakin Jääkiekkoliitto, pesäpallojoukkue Man-sen Räpsä, Salibandyliitto, Suomen Hippos ja Varalan Ur-heiluopisto. �

Asta Kettunen

tampereenseurakunnat.fi /palveluja/kas-te/aamukaste tampereenseurakunnat.fi /kuvagalleriaKatso myös: kummius.fi

Lämmintä henkeä kasteella

Taito ja Toivo Huila, kummipankki-vapaaehtoinen Linda Huhtinen sekä pastori Jari Pulkkinen osallistuivat Aamukaste-tilaisuuteen.H

ann

u J

uko

la

Syntisten yö Tuomiokirkossa Syntisten yö on yhteislaulutilaisuus kaikille, jotka haluavat laulaa rakastetuimpia suomalaisia lauluja. Tamperelaiset Moro-lehden lukijat äänestivät tilaisuuteen kuusi laulua pastori Jaakko Heinimäen uudesta Syntisten virsikirjasta.

Eniten ääniä kahmi Juice Leskisen

Viidestoista yö. Mukaan pääsivät myös Vanha holvikirkko, Suojelusenkeli, Päivänsäde ja menninkäinen, Romanssi sekä Suvivirsi. Iltaa isännöi Jaakko Heinimäki.

Syntisten yö järjestetään Tapahtumien yönä 6.8. klo 21 Tuomiokirkossa. Kolehti kannetaan vähävaraisille tamperelaisille.

Hanhiniemi-Rauhala M.A.D. tunnelmoi Syntisten yössä.

Kansalaistalo Mattilasai tunnustustaMiesten kansalaistalo Mattila, Suo-men Merimieskirkko ja Huoma – Hen-kirikosten uhrien läheiset -yhdistys ovat saaneet tämänvuotiset Raha-au-tomaattiyhdistyksen Vaikuttavaa!-tun-nustukset.

Palkitut valittiin lähes tuhannesta RAY:n tukemasta järjestöstä.

Mattila on miesten olohuone Tampe-reen Laukontorin laidalla. Toimintaan osallistuu aktiivisesti sata miestä, joista puolet on kantasuomalaisia.

Miehet suunnittelevat toiminnan ja tekevät päätökset. Toiminnasta vastaa Setlementtiyhdistys Naapuri.

Huoma tekee työtä läheisensä henki-rikoksen uhrina menettäneiden omais-ten tukena. Suomen Merimieskirkko ehkäisee yksinäisyyttä Suomen ulko-puolella.

Hengellisyyttä, moottoripyöriä, bensaa ja musaaJo perinteeksi muodostunut Biker´s Church järjestetään Laukontorilla sun-nuntaina 7. kesäkuuta kello 13–15.

Pyrkimyksenä on tuoda matalan kyn-nyksen hengellinen tapahtuma keskel-le kaupunkia ja poistaa ennakkoluuloja sekä motoristeja että kristillisiä tapahtu-mia kohtaan.

Moottoripyöräletka lähtee liikkeelle Tampere-talolta noin kello 12.30 ja saa-puu Laukontorille kello 13. Letkaan voi osallistua jokainen.

Jumalanpalvelusosuus alkaa sen jäl-keen. Kyseessä on vauhdikas Aron & Cool Companyn tahdittama Biker’s Church -messu, joka televisioidaan YLE TV1:ssä. Tilaisuus jatkuu 50-luvun malliin Elvis Presleyn musiikilla.

Asta K

ettu

ne

n

5SILTA 6/2015

Paikallisseurakunnille helposti selailtavat sivut Seurakuntien uudistuneet verk-kosivut aukeavat tutussa osoitteessa tampereenseurakunnat.fi /seurakun-nat kesäkuun alussa. Paikallisseura-kuntien sivut on uusittu sekä raken-teeltaan että ulkoasultaan.

Sivut palvelevat käyttäjää entistä paremmin, sillä ne soveltuvat selailta-vaksi mobiililaitteilla.

– Sivuista on rakennettu responsii-viset eli ne mukautuvat päätelaitteen mukaisesti. Oleellinen näkyy ruudul-ta yhdellä vilkaisulla eikä sivuja tar-vitse vierittää sivusuunnassa, kertoo Tampereen seurakuntien verkkotoi-mittaja Virve Jylhäsalo.

Tarve sivujen uudistamiseen syntyi seurakuntien rakennemuutoksesta. Tampereen kymmenestä suomenkie-lisestä seurakunnasta muodostet-tiin neljä seurakuntaa viime vuoden alussa.

Sivuilta on helppoa löytää tietoa toiminnasta ja palveluista, vaikka ei tuntisikaan seurakunnan organisaa-tiota. Seurakunnan etusivulla on lin-kit lähikirkkoalueisiin ja toimintaan. Valokuvat tuovat sivuille tunnelmaa ja pilkahduksia seurakunnan toimin-nasta.

– Käyttäjätutkimuksissa tapahtu-mat ja toiminta ovat jatkuvasti yksi pääsyy sivuille tulemiseen. Siksi ta-pahtumat ja linkit toimintaan on nos-tettu etusivulle, sanoo Jylhäsalo.

Viestintää ja yhteisöllisyyttäVerkkosivu-uudistuksen taustalla on myös muuttunut tapa käyttää nettiä ja sosiaalisen median palveluja sekä tarve tarjota seurakuntalaisille mah-dollisuus yhteisöllisyyteen verkossa.

– Tavassa käyttää seurakuntienkin sivuja on tapahtunut valtava muu-tos parin viime vuoden aikana. Kun vuonna 2013 seurakunnan sivuja se-lasi puhelimella tai tabletilla noin 15 prosenttia kävijöistä, niin nyt vastaa-va luku on yli 40 prosenttia, kertoo

viestintäjohtaja Sami Kallioinen. Mobiilisti käytetään erityisen paljon

sosiaalisen median palveluja. Tällöin mobiilisti hyvin toimivat sivut autta-vat yhteisöllisyyden syntymistä, kun esimerkiksi Facebookin kautta jaettua seurakunnan sivua on helppo lukea kännykällä.

– Tavoitteena on uudistaa kaikki seurakuntayhtymän ja yhteisöjen si-vustot lähitulevaisuudessa.

Myös Silta-lehti saa uudet, mobii-lilaitteille suunnitellut sivut tämän vuoden aikana, lupailee Jylhäsalo.

Alustana toimii edelleen turkulai-sen Poutapilvi-yrityksen tarjoama verkkojulkaisujärjestelmä. �

Kirsi Airikka

Verkkosivujen uudistajat Riitta Jussila (vas.) ja Virve Jylhäsalo esittelevät sivustoa viestintäjohtaja Sami Kallioiselle. Uusien sivujen ulkoasu on raikas ja nykyaikainen.

Kaavamuutoshaku Kalevankankaalle ja PättinniemeenKahdelle, Tampereen seurakuntien omistamalle tontille haetaan kaava-muutosta. Tampereen seurakuntien yh-teinen kirkkoneuvosto päätti kaava-muutosten hakemisesta 21. toukokuuta.

Kalevankankaan tontille haetaan kaa-vamuutosta, joka mahdollistaisi asuin-rakentamisen.

– Samassa yhteydessä osa alueesta kaavoitetaan seurakuntayhtymän hau-tausmaan huoltoalueeksi, kertoo hallin-tojohtaja Jukka-Pekka Fabrin.

Aluetta koskevien suunnitelmien val-mistuminen kestää joitakin vuosia.

– Kaavamuutos koskee entisten kasvi-huoneiden aluetta, joka nyt on tyhjänä. Sen toteutuminen mahdollistaisi asuin-rakennusten rakentamisen ja huoltotilo-jen uusimisen.

Toinen kaava-asia koskee Pättinnie-meen suunniteltua suurleirikeskusta, jonka rakentamisesta seurakuntayhty-mä on jo tehnyt päätöksen.

Leirikeskuksen rakentaminen edellyt-tää, että alueelle laaditaan ranta-asema-kaava. Rantakaava laaditaan arkkiteh-ti Petteri Nevan tekemän suunnitelman perusteella. Suunnittelu aloitetaan välit-tömästi. Tavoitteena on päästä rakenta-maan leirikeskuksen ensimmäistä vai-hetta mahdollisimman nopeasti.Juttu leirikeskuksista sivulla 3

Lapset höntsäilemäänLapsilla on koko kesän ajan mahdolli-suus osallistua liikuntaan Koulukadun kentällä kaksi kertaa viikossa turvallisten aikuisten ohjaamana. Toimintaa orga-nisoivat Pelastakaa Lapset -yhdistyksen valmentamat, aikuiset Sporttikummit.

Toiminnalla halutaan mahdollistaa liikkuminen kaikille lapsille. Tarkoituk-sena on tuottaa liikunnan iloa ja yhdes-sä olemisen riemua. Kesän aikana on luvassa jalkapalloa, sählyä ja tennistä.

Höntsyilyyn voi tulla yksin, oman vanhemman tai kaverin kanssa. Pelai-lu on maksutonta. Toimintaa Kouluka-dun kentällä on koko kesän joka torstai ja sunnuntai.

Ohjelma: pelastakaalapset.fi

Silta-lehden lukijoilla on mahdollisuus osal-listua lehden lukemistutkimukseen. Kyselyyn voi vastata 3. heinäkuuta saakka. Tutkimuksen toteuttaa Innolink Research Oy.

Kyselylomake: innolink.fi/asiakkaat/silta

Osallistu Sillan lukemistutkimukseen

Han

nu

Juko

la

”Oleellinen näkyy ruudulla yhdellä

vilkaisulla.”

LAAJA VALIKOIMA ARJEN APUVÄLINEITÄ

Liikunta Kotiapteekki Kehon tuet Apuvälineet Hygienia Haavanhoito Virtsankarkailu Katetrit

09 276 360 asiakaspalvelu@fennomedical.fiFENNO MEDICAL OY TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

TILAA UUSI POSTIMYYNTI-

KUVASTO VELOITUKSETTA

6 SILTA 6/2015

intersukupuolinen

intersukupuolinen

apilaperhe

vanhem

muus

älkö

öt y

htykö

älkö

öt y

htykö

älköön ihm

inenm

erkityksellistä

merkityksellistäsosiaalinen

rakkaus

merkityksellistä

Raam

attu

laki

vanhem

muus

rakkaus

sukupuolineutraali

Jumala

rakastaa

siu

nau

s

vanhem

muus

avio

liit

to

intersukupuolinen

cis-ihmin

en

ho

mo

trans

älköön ihm

inen

androgyyni

suaalisuudesta, ikiaikaisista perinteistä ja Raama-tun sanasta.

Uuden lain vaikutuksia?Kirkolliskokoukseen tuodussa aloitteessa toivottiin kokouksen arvioivan muun muassa uuden avioliit-tolainsäädännön seurauksia kirkolle. Aloitteen oli allekirjoittanut 16 kokousedustajaa. Täysistunnos-sa siitä käytettiin 27 puheenvuoroa.

Alullepanija oli Espoon Leppävaaran seurakun-nan kirkkoherra Kalervo Salo.

– Keskustelu aiheesta oli asiallinen, vaikkakin ih-misten mielipiteet monin tavoin toisistaan poikke-sivat. Piispoillakin oli asiasta erilaisia näkemyksiä. Tuo keskustelu nähdäkseni oli jo sinällään aloitteen hengen mukainen, Salo sanoo.

– Kirkolliskokous lähetti aloitteen lähetekeskuste-lun jälkeen valiokuntaan, joka pohtii jatkotyöskente-lyä. Tässä vaiheessa en osaa ennakoida, millaiseen ratkaisuun valiokunta päätyy.

Hänen mukaansa edellisen prosessin myötä jär-jestettiin vuonna 2007 kaksi kutsuseminaaria, jossa kirkon piirissä esiintyviä näkemyksiä homoseksuaa-lisuudesta ja rekisteröidystä parisuhteesta ruodittiin monipuolisesti.

– Aloitteessa on mainittu tuon prosessin pohjal-ta syntyneet kirjat. Ehkä tässä olisi yksi malli jatko-työskentelylle.

Aihe tulee käsittelyyn kirkolliskokouksen seuraa-vassa istunnossa marraskuussa.

Aito avioliitto -yhdistys puolestaan kerää nimiä kansalaisaloitteeseen, jossa allekirjoittaneet esittävät miehen ja naisen välisen avioliiton nimeämistä Ai-doksi Avioliitoksi. Pelkkä avioliitto-termi jäisi samaa sukupuolta edustaville pareille.

Yksi perustelu kansalaisaloitteessa sukupuoli-

KIRKOLLISKOKOUKSESSA ESITELLYT VAIHTOEHDOT:

• Kirkko vihkii nykykäytännön mukaisesti ainoastaan eri sukupuolta olevia ihmisiä

• Kirkko luopuu vihkioikeudestaan ja siunaa avioliittonsa solmineita

• Kirkko vihkii avioliittoon eduskunnan päätöksen mukaisesti sekä samaa että eri sukupuolta olevia ihmisiä

Keitä kirkko vihkii?

Asia oli esillä kirkkopäivien pa-neelissa Kouvolassa.

– Keskustelun tavoite oli et-siä toisten vakaumusta kun-nioittavaa tietä eteenpäin, käynnistää avointa keskuste-lua kirkossa, saattaa yhteen

eri puolilta asiaa lähestyviä vaikuttajia, luoda ym-märrystä siitä, mistä avioliitossa on kysymys, jakaa tietoa ja luoda vuorovaikutteinen tilanne, summaa paneelikeskustelua juontanut diakoniapappi Arja Penttinen.

– Keskustelua on nyt käytävä ja annettava tilai-suuksia yleisön kuulla ja ottaa osaa keskusteluun.

Realismia on, että kirkko vihkii avioliittoon ai-noastaan eri sukupuolta olevia henkilöitä. Mutta kuinka kauan?

Toukokuinen kirkolliskokous antoi potkua ylei-selle keskustelulle. Ei ihme, että kysymys oli sillekin vaikea. Yhtä aikaa puhutaan lakipykälistä ja sek-

”Naimalupa” yhä tärkeäKirkolliskokouksen tamperelaisjäsen, sairaala-sielunhoidon johtaja Antti Sipola ei usko, että lä-hivuosina löytyisi riittävää yksimielisyyttä samaa sukupuolta olevien vihkimiselle. Sen taakse oli-si saatava kirkolliskokouksessa kolmen neljäsosan enemmistö.

Itse hän olisi vihkimiseen hyvin valmis.– Olisi ihana julistaa kirkolta siunausta heidän

päätöksensä puolesta ja vahvistaa liiton julkista-mista.

– Pitää olla varma, että vihkijä on asian takana. Mutta ei voi olla listoja, että kuka vihkii ja siunaa tai kuka työskentelee kenenkin kanssa.

Sipola ei lämpene vihkioikeudesta luopumiselle.– Kirkollinen vihkiminen on monelle tärkeä, ja

vaikuttaa siltä, siltä, että se on yhä tärkeä myös rippikoululaisille. �

Lisää: siltalehti.fi Kirjoja sivulla 17

neutraalin avioliittolain kumoamisesta on, ettei la-kiehdotuksesta tehty lapsivaikutuksen arviointia.

Translainsäädäntöön muutoksia?Hallituksen on annettava esitykset sukupuolineut-raalin avioliittolain edellyttämistä muutoksista muihin lakeihin tämän vuoden loppuun mennessä. Näihin lakeihin kuuluu esimerkiksi rekisteröidystä parisuhteesta annettu laki.

Sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen edelly-tyksiä pohtinut työryhmä luovutti loppuraporttinsa toukokuussa. Siinä esitetään luonnos uudesta trans-laista.

Työryhmä ehdottaa muun muassa, että tulisi ar-vioida, miten sukupuolensa vahvistaneiden henki-löiden vanhemmuudesta olisi säädettävä. Se katsoo, että translain sääntelyssä tulee ottaa huomioon su-kupuolineutraalin avioliittolain aiheuttamat muu-tostarpeet.

– Asian eteneminen riippuu hallituksen linjauk-sista, vahvistaa lakimies Merituuli Mähkä sosiaa-li- ja terveysministeriöstä.

Rakkaus, laki ja RaamattuPapeista 40 prosenttia olisi valmiita vihkimään ho-mopareja, selviää Lännen Median kyselystä viime vuodelta. Siihen vastasi liki 400 pappia eri puolil-ta Suomea.

Tampereellakin mielipiteet vaikuttavat pienen tie-dustelun perusteella hajaantuvan.

Esimerkiksi Marita Hakala, Ilkka Hjerppe, Jussi Laine, Juha Mattila, Päivi Stelin-Valka-ma ja Ismo Kunnas kannattavat sitä, että kirkko vihkisi sekä samaa että eri sukupuolta olevia pare-ja. Kantaansa he perustelevat rakkaudella ja lain noudattamisella.

Sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan maaliskuun alussa 2017. Silloin maistraatti alkaa vihkiä avioliittoon pareja sukupuoleen katsomatta. Pitäisikö kirkon seurata?

TEKSTI: Asta KettunenKUVA: Hannu Jukola

7Silta 6/2015

Avioliitto puhuttaa kirkkoa vielä pitkäänMiten kirkon tulisi toimia, kun eduskunta viime marraskuussa hyväksyi tasa-arvoisen avioliittolain? Tätä kimuranttia kysymystä käytiin läpi Kouvolassa toukokuun lopulla pidetyillä Kirkkopäivillä. Yhteys- ja Tulkaa kaikki -liikkeiden järjestämässä paneelikeskustelussa tunteet olivat pinnassa. Kipa-koita välihuutoja kuului eikä kyyneleiltäkään väl-tytty.

Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kallia-la uskoi, että keskustelua avioliitosta käydään myös kirkon sisällä vielä pitkään.

– Asiasta keskustelu on myös välttämätön-tä. Avioliitossahan ei ole kyse vain kulttuurista tai symboleista, vaan paljon suuremmasta asiasta.

Kalliala toivoi keskustelun säilyvän koko ajan toi-sia kunnioittavana, vaikka aihe onkin hyvin tuntei-siin vetoava.

– Tärkeintä ei ole se, kenen kanta voittaa, vaan se, että pääsisimme mahdollisimman aitoon yksi-mielisyyteen.

Luomiskertomus uusiksi?Kouvolan tilaisuuteen oli kutsuttu mukaan myös uuteen avioliittolakiin kielteisesti suhtautuvia.

Kirkolliskokousedustaja, pastori Aino Vesti nau-rattikin yleisöä kertomalla olevansa paikalla taantu-muksen kasvoina. Hän korosti puheenvuorossaan biologisen vanhemmuuden merkitystä.

– Kunnioitan Jumalan luomistarkoitusta, jonka Raamatussa myöhemmin Jeesus ja Paavali vahvis-tavat. Homoseksuaalinen suhde ei mielestäni sovi luomiskertomukseen ilman koko tarinan kirjoitta-mista uudelleen, turkulaispastori sanoi.

Helsinkiläinen yliopistopappi Laura Mäntylä toi paneeliin kokemusasiantuntijuutta. Hänen liittonsa naisystävän kanssa virallistetaan loppukesällä.

Mäntylä kehotti syventymään kristinuskon ih-miskuvaan. Siinä kaikki ovat yhtä arvokkaita, ja rak-kaus kuuluu jokaiselle.

– Häviääkö halu kuulua instituutioon, joka tuo-mitsee? Menettävätkö ihmiset mahdollisuuden us-koa kolmiyhteiseen Jumalaan?

Yleisön joukosta kommentoinut Helsingin Kal-lion seurakunnan pastori Marjaana Toiviainen pai-notti, että kirkon tulisi edetä tyvestä latvaan.

– Aluksi pitäisi luoda turvallinen tila, jotta kaikki uskaltaisivat tulla esimerkiksi ehtoolliselle tai kas-teelle. Omassa seurakunnassani törmään tällaisiin asioihin.

Vihkikaavoja kehitettäväRuotsinpyhtään vt. kirkkoherra Antti Yli-Opas huo-mautti avioliiton teologian ohuudesta suomalaises-sa keskustelussa. Hän on käsitellyt aihetta väitös-kirjassaan.

– Vihkikaavoja on aivan välttämätöntä kehittää. Vanhat vihkimisen tai parisuhteen siunaamisen kaavat eivät enää uudenlaisessa tilanteessa toimi.

Yli-Opas nosti keskusteluun myös avioliiton yh-teiskunnalliset ulottuvuudet.

– Avioliittoa voidaan pitää yhtenä yhteiskuntam-me perusrakenteista. Sehän on paitsi yksityinen myös julkinen asia.

Tutkija muistutti lisäksi lainsäädännön rajallisista vaikutusmahdollisuuksista.

– Asennetason muutokset ovat aivan eri asia. Niitä ei saada lakeja säätämällä aikaan. ✦

Vesa Keinonen

”Avioliitossahan ei ole kyse vain kulttuurista tai symboleista, vaan paljon

suuremmasta asiasta.

– En välttämättä vielä vihkisi, ennen kuin asiasta on vi-rallinen päätös kirkossa, mutta sen jälkeen en näe estettä, Kunnas rajaa.

Toisaalta esimerkiksi Tarvo Laakso, Veli-Pekka Ott-man, Timo Pöyhönen, Soile Rantavuori-Kähärä, Juha Seppälä ja Mauri Nieminen ovat sillä kannalla, että kir-kon tulee vihkiä vain eri sukupuolta olevia. Perustelut löy-tyvät Raamatusta.

– Ei se, että jotakin kirkollisten toimitusten piiristä sul-jetaan pois, tarkoita, etteikö ihmisistä välitettäisi. Kirkolli-silla toimituksilla myös ohjataan oikeaan, Rantavuori-Kä-härä sanoo.

”Ei kukaan ole ääliö, jos hän ei kannata tasa-arvoista avio- liittolakia. Se voi olla hänelle täysin vieras ja lähtökohtaisesti luonnottomalta tuntuva asia.

Yliopistopappi Laura Mäntylä blogissaan (http://ristinahomous.blogspot.fi)

Perheneuvonnassa käy monenlaisia perheitäTampereen seurakuntien perheneuvonnassa käy asi-akkaina monella tavalla rakentuneita perheitä. Perheneu-vojien mukaan keskustelut eivät juuri ole koskeneet sek-suaalisen suuntauksen takia kohdattua syrjintää.

– Samanlaisia parisuhteeseen liittyviä ongelmia samaa sukupuolta olevilla pareilla on kuin muillakin, Heidi Ala-talja summaa.

– Lähipiirin tuki on tärkeä asia missä tahansa perhees-sä, perheneuvontatyön johtaja Heikki Syrjämäki lisää.

Hänen mielestään papille, joka ei halua vihkiä homo-pareja, voidaan jättää oikeus kieltäytyä.

– Ei ketään voida pakottaa vihkimään ketään. Ja kuka haluaisi vihkimään sellaisen, joka on liittoa vastaan, hän pohtii.

Mitä kirkko menettää, jos siunattavaksi tai vihittäväksi tulevat kaikki parit, ja murentaako se uskoa, perheneuvo-jat miettivät yleistä keskustelua. Entä voidaanko lapsien hankkiminen kieltää joiltain pareilta siksi, että joidenkin toisten mielestä heillä ei saa olla lapsia?

Samaa mieltä lyhyeen keskusteluun kokoontunut per-heneuvonnan väki on siitä, että julkisessa keskustelussa puhe vääristyy: samaa sukupuolta olevien suhde mielle-tään vain seksisuhteeksi, vaikka se sisältää parisuhteen muutkin puolet.

Luopuisiko kirkko vihkioikeudestaan?Syrjämäen on vaikea ymmärtää, miksi kirkko luopuisi vih-kioikeudesta.

– Meillä on asiasta erilaisia mielipiteitä, mutta jos kirkko luopuu vihkimisestä välttääkseen keskustelua siitä, miten eri tavoin avioliitto voidaan ymmärtää, se on pään pistä-mistä pensaaseen.

Taina Paajanen taas tarkastelee avioliitoa oikeudel-

lisena ja lainsäädännöllisenä kysymyksenä – hengellinen puoli on asia erikseen.

– Siunaaminen on se iso juttu, Alatalja huomauttaa.Hän ajattelee, miten loukkaava on toteamus, ettet kel-

paisi vihittäväksi tai siunattavaksi yhdessä rakastamasi kumppanin kanssa.

– Saat olla sitä ja tätä, mutta olet ikään kuin huonompi ihminen. Kohtelu ei ole tasa-arvoista.

– Tämä on identiteetin ja olemassa olemisen kysymys, ja myös valtakysymys: saako kirkko käyttää tuollaista val-taa, Anita Puskala miettii.

Nykyinen avioliittokäytäntö on sekoitus hengellistä ja maallista puolta.

– Isoin kysymys on, mitä avioliitosta ajatellaan hengel-lisesti. Meille luterilaisille se ei ole sakramentti, sitä ei ole tehty pyhäksi, Pertti Salminen toteaa.

– Avioliiton paikka pitää ratkaista kirkossa, ja jos se ei ole hengellinen perusasia, siitä voidaan luopua.

– Kyse on virkamiestyöstä, jos ei hengellinen puoli ole mukana, Puskala sanoo.

Syrjämäki huomauttaa vahvasta avioliittoon liittyväs-tä perinteestä: liiton ytimeksi mielletään kahden ihmisen välinen suhde.

Instituution tärkeimmäksi tehtäväksi voidaan mieltää myös lasten kasvattaminen. Jos näin ajatellaan, mutta lap-sia ei tule, parin naimisissa olo ei ole olennaista, keskus-telijat pohtivat.

Onko instituutio jo muuttunut, kun yhä pienempi osa pareista vihitään? Parisuhdettahan voidaan suojella myös avoliitossa.

– Toisaalta, ihmiset tarvitsevat siirtymäriittejä, Syrjä-mäki huomauttaa. ✦

Asta Kettunen

– Jokaisella lapsella on lähtökohtaisesti oikeus isään ja äitiin. Sateenkaariperheet itse puhuvat pal-jon laajemmasta kuin homoseksuaalisista perheistä eli ei vain kahden henkilön ”liitoista”, Nieminen li-sää kantaansa.

Laakso ei panisi pahakseen, vaikka kirkko luopuisi vihkioikeudestaan ja siunaisi vain eri sukupuolta ole-via pareja.

– Kuka tahansa saa tulla yksilönä alttarille siunaus-ta pyytämään.

Ulla Ruusukallio ottaa neutraalin kannan: ”Olen kirkon virkamies. Niin nyt kuin tulevaisuudessakin minä vihin ja siunaan juuri niin kuin työnantajani minua oh-jeistaa.”

Timo Takala pitää nykytilanteessa realistisena vaih-toehtona sitä, että kirkko vihkii avioliittoon ainoastaan eri sukupuolta olevia henkilöitä.

– Toivon, että papilla olisi mahdollisuus siunata samaa sukupuolta olevien avioliitto ja rukoilla yhdessä heidän kanssaan heidän elämänsä ja liittonsa puolesta.

– Kirkon ei tästä eikä mistään muustakaan syystä pidä luopua vihkioikeudestaan.

Hän toivoo kirkkoon ja suomalaiseen yhteiskuntaan avointa ja kunnioittavaa keskustelua avioliitosta, perhees-tä, vihkimisestä ja lähisuhteista.

– Olen avoin sille, että tulevaisuus avaa myös muita mahdollisuuksia kuin niitä, jotka nyt vaikuttavat realisti-silta. Vuorovaikutuksessa voimme oppia jotain arvokasta toisiltamme ja itsestämme.

Piispa Matti Repo toteaa, että kun kirkolliskokous 2010 ja piispainkokous 2011 hyväksyivät ohjeen rukouk-sesta parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja heidän puolestaan, se tehtiin sillä varauksella, että lain muuttu-essa tämä päätös on edelleen kestävä.

– Aika näyttää, vaaditaanko muita toimenpiteitä ja millaisia. ✦

Stand up -koomikko Mikko Vaismaa nimeää itsensä kristityksi stand up -koomikoksi. Hän hauskutti yleisöä Kirkon nuorisopäivillä Tampereella toukokuussa.

8 Silta 6/2015

9SILTA 6/2015

”HALUAN HERÄTELLÄ IHMISIÄ AJATTELEMAAN ITSE”

• Mikko Vaismaa

• Stand up -koomikko

• Syntynyt 17. huhtikuuta 1971

• Koulutukseltaan luokanopettaja

• Esiintynyt myös taitelijanimellä K-Mikko

• Vuoden stand up -tulokas vuonna 2007

• Suomen Lähetysseuran Tasaus-lähettiläs vuonna 2010

• Naimisissa, kolme lasta

TEKSTI: Juhana Unkuri KUVAT: Hannu Jukola

Mikko Vaismaa näki stand upia ensimmäi-sen kerran Jyväsky-lässä Seisomapaik-ka stand up -klubilla vuonna 2004, jolloin se oli Suomessa vielä

varsin harvinainen esiintymismuoto.– Olen esiintynyt lapsesta asti, ja huumori on

liittynyt esiintymisiini aina enemmän tai vähem-män. Tuon keikan nähtyäni tiesin stand upin ole-van tyylilaji, jolla saan sanottua sen, mitä haluan sanoa, ja miten haluan asiani sanoa.

Ensimmäisen oman keikkansa Mikko Vais-maa teki vuonna 2005 jyväskyläläisellä stand up -klubilla. Aluksi mies keikkaili lähinnä seurakun-nissa, koska hänellä oli niihin valmiiksi hyvät suhteet.

Vaismaa valittiin Vuoden stand up -tulokkaaksi vuonna 2007. Tämän jälkeen kyselyitä alkoi tulla aiempaa enemmän klubeille ja festareille. Tuossa vaiheessa hän alkoi tehdä stand upia päätyökseen.

Vaismaa nimeää itsensä kristityksi stand up -koomikoksi.

– Minulla on kristityn identiteetti ja usko on iso osa elämääni. En kuitenkaan korosta esityk-sissäni tätä näkökulmaa, enkä halua sijoittaa itseäni mihinkään lokeroon. En ole myöskään evankelista. Ensisijaisesti olen stand up -koomik-ko. Päätavoitteeni on saada ihmiset nauramaan.

Vaismaa uskoo, että hänen vakaumuksensa näkyy komiikassa. On plussaa, jos ihmisille vä-littyy miehen arvomaailmaan liittyviä asioita.

– Puhun esityksissäni rehellisesti esimerkik-si omasta elämästäni ja perheestäni. Kannatan avioliittoa ja perinteisiä perhearvoja, vaikka se ei ole nykyään mediaseksikästä. En halua kuiten-kaan antaa valmiita vastauksia. Haluan herätellä ihmisiä ajattelemaan itse.

Jokin pointti ja oivallusVaismaa keikkailee stand up -klubien ja -festa-reiden sekä seurakuntien lisäksi esimerkiksi kou-lutuspäivillä ja hääjuhlissa. Hän toteaa olevan-sa kaikenlaisissa esiintymisympäristöissä oma itsensä. Keikkapaikka tuo esitykseen kuitenkin hienosäätöä.

– Hengellisissä tapahtumissa voi puhua avoi-

Usko on iso osa Mikko Vaismaan elämää. Ensisijaisesti hän kuitenkin on stand up -koomikko, jonka päätavoite on saada ihmiset nauramaan. Vakaumus ja arvomaailma välittyvät miehen komiikassa.

Ei tarvitse alkaa tehdä kärryn-pyöriä. Jokaisella on omat vahvuu-tensa ja tapansa kohdata ihmisiä.

KUKA?

memmin uskonasioista. Klubikeikoilla ja muilla on oltava varovaisempi. Joku voi helposti tulki-ta niin, että nyt heitä ollaan käännyttämässä.

– Toisaalta kohdeyleisö vaikuttaa aina juttui-hin. Jos yleisö koostuu esimerkiksi 15-vuotiais-ta, en kerro jutuissani työelämästä tai anoppi-suhteesta.

Vaismaalla ei ole aihealueita, joita hän ei mis-sään tapauksessa halua käsitellä.

– Tärkeintä on, että voi seistä omien sanojensa takana. Jutun on oltava oikeasti hauska. Siinä pi-tää olla jokin pointti ja oivallus. En halua mennä siitä, missä aita on matalin.

Kohtaaminen mahdollistaa huumorin– Monilla on vahva mielikuva siitä, että usko-vat ja kirkko ovat jäykkiä, huumorintajuttomia ja kuivia. Missään tapauksessa syy ei ole pelkäs-tään ennakkoluuloissa. Kirkko näyttäytyy mo-nesti aika elottomana paikkana, Mikko Vaismaa pohtii.

– Kirkon sisällä on kuitenkin paljon elämää. Siellä on paljon tilanteita ja tilaisuuksia, jotka

10 Silta 6/2015

Lauri Thurénin mukaan Raamattua kan-nattaa lukea myös pilke silmäkulmassa. Kun Raamatusta ja kristinuskosta löytää huumo-rin, ihminen voi päästä lähemmäs Raama-tun ydinsanomaa.

Jotkut pitävät kristinuskoa synkkänä ja ikävänä uskontona. Eksegetiikan professo-rin, pastori Lauri Thurénin mukaan ajatus ei saa tukea ainakaan Uudesta testamentis-ta, Vanhasta testamentista eikä ensimmäis-ten vuosisatojen kristillisyydestä.

– Kristinuskon taustalla on juutalaisuus, joka on hauska uskonto. Juutalaisilla ei ole vaikeuksia yhdistää huumoria ja pyhyyttä. Huumorittomuutta ja jonkinlaista synkkyy-den korostamista on tullut kristinuskoon ja kirkkoon kreikkalaisten laimennettujen filo-sofioitten myötä. Niissä on ajateltu, ettei elä-mästä saa nauttia, koska maailma on paha.

– Kristinusko ja juutalaisuus taas koros-tavat maailman olevan hyvä, koska Jumala on aikanaan luonut maailman hyväksi. Sik-si maailmassa saa iloita ja nauttia, meillä saa olla huumoria. Kristittyjen olisikin hyvä palata juurilleen ja löytää tämä ajatus uu-destaan, rohkaisee Thurén, joka työskente-lee Joensuun yliopiston teologian osastolla.

Hän on kirjoittanut teokset Raamatun käyttöohje ja Raamatun käyttöohje 2, jotka si-sältävät myös huumoriin liittyviä näkökul-mia. Thurénin mielestä Raamattua on pyrit-

tävä lukemaan samalla tavalla kuin varhaiset kristityt tekivät.

– Raamattua pitäisi lukea vähän pilke sil-mäkulmassa. Sieltä kannattaa uskaltaa löy-tää kaikkea hauskaa. Varhaiset kristityt eivät ajatelleet, että uhkana olisi pyhien arvojen rienaaminen tai loukkaaminen.

Professori arvelee, että Raamatun sisäl-tämä huumori katoaa helposti tieteellisen tutkimuksen ulottumattomiin. Huumori on osittain kulttuurisidonnaista ja käännökset kadottavat siitä usein ison osan.

– Varsinkin Vanhan testamentin huumori on monesti pitkälti kieleen perustuvaa. Sa-naleikkejä on vaikea kääntää suomeksi.

Raamatussa oleva tapahtumiin perustu-va huumori on helpommin tunnistettavissa.

– Esimerkiksi Joonan kirja on oikeastaan kokonaisuudessaan kummallisen huumo-rin sävyttämää. Hurskas profeetta kieltäy-tyy tehtävästä, päätyy veisaamaan virsiä kalan vatsaan ja menee saarnaamaan vi-hollismaan pääkaupungille parannusta. Joona onnistuu tehtävässään, mutta suut-tuu Jumalalle.

Uuden testamentin kirjoista Thurén nos-taa esiin Johanneksen evankeliumin.

– Se on täynnä mustaa huumoria ja toi-saalta sisältää syvällisempää teologiaa kuin muut evankeliumit.

Paavalia ei pidetä yleensä humoristi-na. Thurénin mukaan myös häneltä löy-tyi huumoria. Esimerkkinä hän mainitsee Ensimmäisen korinttilaiskirjeen, jossa Paavali puhuu seurakunnasta Kristuksen ruumiina.

– Hän pohtii, mitä silmä sanoisi jaloil-le, mitä pää sanoisi kädelle ja niin edelleen. Paavalilla on ollut selvästi hauskaa, kun hän on kehitellyt kuvitteellista eri ruumiinosien käymää dialogia.

Ideologian pahin vastustajaThurénin mukaan ironiaa ja sarkasmia voi-daan nähdä myös siellä, missä niitä ei vält-tämättä oikeasti ole.

– Jos raamatuntutkijat eivät ymmärrä jo-tain Jeesuksen opetuksen sanomaa, he voivat väittää sen olevan ironiaa ja sarkasmia. Näin ihmisen ei tarvitse kohdata sitä ajatusta, että Jeesus olikin siinä kohtaa ihan tosissaan.

Kun Raamatusta ja kristinuskosta löytää huumorin, ihminen voi samalla päästä lä-hemmäs Raamatun ydinsanomaa.

– Silloin kristinusko ei pysy enää etäise-nä ideologiana, vaan koskettaa ihmistä sy-vemmin. Kun jollekin asialle nauraa, se ei jää aivoihin.

– Joskus on sanottu, että huumori on ide-ologian pahin vastustaja. Erilaiset ismit, esi-merkiksi kommunismi tai fasismi, ovat luon-teeltaan ryppyotsaisia. Huumori sen sijaan palauttaa ihmiset maan pinnalle. Samalla tavalla on terveen kristillisyyden merkki, jos siihen mahtuu huumoria.

Thurénin mielestä pappien ja muiden kir-kollisten puhujien kannattaa viljellä puheis-saan riittävästi huumoria.

– Suomalainen kristillisyys on joskus vä-hän synkkämielistä. On meidän kirkossam-me silti varsin paljon hauskoja pappeja ja muita puhujia. He tapaavat olla samalla us-kon kanssa hyvin tosissaan, eivätkä lyö kris-tinuskoa läskiksi tai laimenna sitä. He ovat päinvastoin uskosta hyvinkin innoissaan ja saattavat sen takia heittää väliin reipasta huumoria. ✦

Raamatussa on huumoria

ovat täynnä eloisia ja iloisia ihmisiä. On-kin mystinen kysymys, miksi kirkko näyt-täytyy monesti ulospäin toisenlaisena.

Vaismaan mukaan kysymys voi olla osit-tain siitä, miten ajatus pyhästä mielletään.

– Pyhyys yhdistetään kirkkoon ja uskon-toon. Jotkut mieltävät pyhän synonyymeik-si hiljaisen, hitaan, kauniin ja rauhallisen. Sen sijaan pyhän synonyymeinä pidetään harvemmin vauhdikasta, iloista ja värikästä.

Miehen mukaan tällainen kahtiajako on oikeastaan aika absurdi. Ei ole niin, että py-hän voisi tavoittaa vain hiljaisuudessa ja py-sähtyneissä tilanteissa.

Vaismaan mielestä on tärkeää, että kirkko ja sen työntekijät laskeutuvat ylhäältä alas, ihmisen tasolle.

– Paljon sitä on jo tapahtunutkin. Monet papit ovat laskeutuneet kymmenen viime vuoden aikana alas saarnapöntöstä, sekä vertauskuvallisesti että konkreettisesti. Seu-rakuntalaisia uskalletaan kohdata aiempaa rohkeammin. Kirkossa on tajuttu, etteivät seurakuntalaiset halua tulla mukaan toi-mintaan, jos he eivät koe tulevansa koh-datuiksi.

Vaismaan mielestä pappien tai kirkon muiden työntekijöiden ei tarvitse yrittää olla hauskempia ja vauhdikkaampia.

Mikko Vaismaan mukaan jutun on oltava oikeasti hauska. Siinä pitää olla jokin pointti ja oivallus.

– Ei heidän tarvitse alkaa tehdä kärryn-pyöriä. Jokaisella on omat vahvuutensa ja tapansa kohdata ihmisiä. Jotkut ovat haus-koja, jotkut jotain muuta. On tärkeää, että jokainen pyrkii käyttämään rohkeasti omia vahvuuksiaan, joiden avulla on läsnä.

– Totta kai ihmisen kannattaa aina vä-lillä hypätä pois omalta mukavuusalueel-taan ja kokeilla uutta. Työyhteisön kan-nattaa rohkaista ja kannustaa tekemään asioita välillä myös uudella tavalla. Näin seurakunnissa monesti tehdäänkin, ei se

ole kirkolle mitenkään vieras tapa toimia.

Ryhmäytyminen tukee huumoriaAito kohtaaminen mahdollistaa myös huu-morin. Kun kirkon työntekijöiden ja seu-rakuntalaisten välillä on hyvää vuorovai-kutusta, mahdollinen huumorikaan ei tule yllätyksenä.

– Ei tule ajatusta, että apua, mitä täällä tapahtuu. Kun seurakunnan työntekijät ovat helposti lähestyttäviä, seurakuntalaiset voi-vat ottaa itse asioita puheeksi. Oleminen ja eläminen seurakuntayhteydessä muodostu-vat luontevaksi. Yhteinen huumori on osa hyvää vuorovaikutusta.

Huumori kukoistaa tunnetusti kirkon nuorisotyössä. Vaismaan mukaan tämän taustalla on muun muassa vahva ryhmäy-tyminen.

– Nuorillahan on esimerkiksi kaikenlaisia leirejä ja he ovat muutenkin ryhmäytynyttä porukkaa. Monet käyvät samaa koulua ja saattavat olla samalla luokallakin. Ei yhtei-nen huumori ole nuortenkaan kohdalla mi-kään automaatio. Jos esimerkiksi eri luokil-ta tuotaisiin tunnin ajaksi yhteen toisilleen vieraita nuoria, ei siinä välttämättä huumo-ria syntyisi.

Myös aikuisten ryhmäytyminen tukee yh-teisen huumorin syntymistä.

– Esimerkkinä on vaikkapa jokin miesten seurakunnallinen saunailta. Huumoria alkaa syntyä automaattisesti ilman erillistä päälle liimausta. Kyllä se sieltä tulee, kun ihmisiä kokoontuu yhteen.

Vaismaa muistuttaa, että seurakunnat tar-joavat paljon erilaista pienryhmätoimintaa.

– Monet mieltävät seurakunnan toimin-nan siten, että tarjolla on vain messuja ja kirkollisia toimituksia. Tällainen mielikuva ei ole oikeastaan seurakuntien syytä. Käy-tännössä tarjolla on kaikenlaisia miesten ja naisten piirejä, lasten toimintaa, perhetoi-mintaa ja niin edelleen. Kun seurakunnan toimintaan lähtee mukaan, sieltä huomaa löytävänsä hyvinkin elävää toimintaa. ✦

”Kirkossa on tajuttu, etteivät seurakuntalaiset halua tulla mukaan toimin-taan, jos he eivät koe tulevansa kohdatuiksi.”

”Paavalilla on ollut selvästi hauskaa, kun hän on kehitellyt kuvitteellista eri ruumiinosien käymää dialogia.”

11SILTA 6/2015

OPISKELEMAAN

Lue lehti netissä siltalehti.fi

Haluatko keskustella parisuhdettasi askarruttavista asioista?

Parisuhdepysäkille ovat tervetulleita 60+ -ikäiset sinkut, parit, lesket ja eronneet, jotka halua-vat jutella parisuhteeseen, seksuaalisuuteen ja erilaisiin elämäntilannemuutoksiin liittyvistä asioista.

Parisuhdepysäkille voi tulla juttelemaan työnteki-jän kanssa joko yksin tai kumppanin kanssa yhdessä. Tavoitteena on löytää uusia voimavaroja ja vuorovaikutustapoja sekä edistää seksuaaliter-veyttä ja lisätä elämänhallintataitoja.

Parisuhdepysäkin palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia.

Lämpimästi tervetuloa!

ParisuhdepysäkkiTuomiokirkonkatu 15 D 4. krs, Tampere

Soita ja varaa aika 040 – 592 6496

P U O L U S T A J A - elämän eri vaiheissa

Täytähakemuksesi

netissä

www.heo.fi

Valmentauduyliopistoon ja

AMKiin

Lukuvuoteen sisältyytyöharjoittelu.Opiskelu oikeuttaaopintotukeen.

w

Vayl

LLtyOo

Opiskele

KULTTUURIA,MEDIAAYLIOPISTO-OPINTOJAkeskellä Helsinkiä!Lukuvuosi 19.8.2015 -

27.5.2016

®

Rentouta selkäsi!

Lordos-selkälauta 95 €Tilaa www.lordos.fi tai poikkea

Mephisto, Satamakatu 8, Tampere

Jalkahoitokotikäyntinä

50€Jalkahoidon ammattitutkinnon

suorittanut sairaanhoitajaSatu laurellp. 050 558 0232

(Teisko + 5 €)

Selkä kuntoon

Jalkahoidot

Ammattilaiset palvelevat

www.piplia.fi ■

VIRSIKIRJAT

Pvoimasanoja

IPLiA. Tutustu laajaan valikoimaan www.pipliakauppa.fi Tilaa ajoissa kultainen painatus kanteen!

Kaksiosainen, hopeinen riipus, jonka osat sopi vat kauniisti yhteen. Lahja hänelle, josta välität. ■ 49 €

Keväällä lauletaan yhdessä! Virsikirjat saatavana tasku- ja keskikokoisena.

KULJEN KANSSASI -RIIPUS

NAHKAKANTISET RAAMATUT

Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi

ONNEA JA SIUNAUSTA

Kaikilla kiælillä

LAKITOIMISTO RAJAMÄKIl perunkirjoitukset ja

perinnönjaotl avioerot ja ositukset

l lasten huolto-, tapaamis- ja elatusasiat

l testamentit, avioehdot ja edunvalvontavaltuutukset

l kauppakirjat ja sopimuksetl riitaoikeudenkäynnitl rikosoikeudenkäynnitMaksuton puhelin- ja sähköpostineuvonta

Itsenäisyydenkatu 2, Tre0400 638411

vesa.rajamaki@lakitoimisto.com

12 SILTA 6/2015

TEKSTI: Asta KettunenKUVAT: Jussi Laitinen

Väkeä alkaa kasautua Messukylän vanhan kirkon kulmalle, tarkem-min sanottuna lainaviljamakasii-nin luokse. Talkoolaisia saapuu sekä kylän perinneseurasta että omakotiyhdistyksestä.

Eipä aikaakaan, kun perinne-seuran sihteeri Taina Petrell on lukenut listaansa ja alkaa jakaa tehtäviä.

– Kirvesmiehiä kaivattaisiin lisää. Minä kyllä osai-sin, mutta eivät taida nuo miehet päästää minua siihen hommaan, hän hymähtää.

Jarmo Jalonen ja Matti Jokinen huolehtivat sii-tä, ettei kukaan putoa vinssiaukosta tulevien juhlien aikana. Aukosta on aikoinaan pudotettu viljaa alhaal-la odottaneisiin, täyttyviin laareihin, mutta nyt reikä joutaa peittää.

Portaiden yläpäähän rakennetaan kaidetta. Heli Rinta ja Aune Koskela ryhtyvät kiskomaan kasvien rönsyjä pois, jotta kirkkomaan vieressä oleva aita ei rehottaisi villinä.

Maarit Halonen kurkottelee roskia pois talon alta. Vähitellen ihmisiä kasaantuu paikalle lisää, ja tal-

kooväkeä on lopulta puoliväliin kolmattakymmentä.

Maakuntamuseo valvooMakasiinille vedetään sähkökaapelia kirkkomaan puo-

lelta. Messukylän vanhan kirkon alusta ja kirkkopiha ovat muinaismuistolain alaisia paikkoja, joten maakun-tamuseoa kiinnostaa, mitä paikalla tehdään ja miten.

– Maakuntamuseo ja seurakunnat pitävät huolta ar-keologisen perinnön huomioon ottamisesta, kertoo tut-kija ja arkeologi Ulla Lähdesmäki.

Paikkoja siis vaalitaan, ja pidetään huolta, jotta mi-tään korvaamatonta ei vahingoitu.

Lähdesmäki kertoo, ettei ole tarkoin rajattua, mikä on muinaismuisto ja mikä ei. Joskus keskiaikaisten kirkkojen luota kaivettaessa löytyy rautakautista kal-mistoa tai esikristillisiä palvontapaikkoja. Toisaalta esiin saattaa tulla kirkkomaan ulkopuolelle haudat-tuja vainajia.

Tutkija Miinu Mäkelä on ollut inventoimassa Pitkä-niemen sairaalan ja Liuksialan kartanon hautausmaita. Hän muistuttaa, että ympäristössämme voi olla myös unohtuneita hautausmaita ja kirkon paikkoja.

Rakennuskulttuuriin perehtynyt Mäkelä on huo-mannut viljamakasiinin kiehtovan ihmisiä. Moni on miettinyt, mikä tuo rakennus mahtaa olla, tai pyrki-nyt kurkistamaan oviaukosta, kun paikalla on käynyt vaikka kaupungin virkailijoita.

– Euroopan kulttuuriympäristöpäivien yhteydessä viime syksynä meillä oli täällä pieni näyttely, jossa kävi noin 80 henkeä. Ihmisiä kiinnosti, mikä tämä paikka on, tai he halusivat päästä käymään sisällä.

Perinneseura adoptoi makasiinin viime syksynä. Seinästä paljastui spranelli-ammuksen jälki vuodelta 1918, ja myös kuula löytyi, kun talkoolaiset ryhtyivät ensi kerran toimeen. Messukylässä onkin käyty anka-ria taisteluita keväällä 1918.

Varkaita ja otuksiaLainajyvästön perusajatus oli, että taloista kerättiin pa-han päivän varalle viljaa maan ja varallisuuden suh-teessa.

– Viljarahastoja voi ajatella pankkien esiasteiksi. Pankkitoiminnan kehittyessä varastojen toiminta ai-kaa myöten loppui, Mäkelä kertoo.

Ovessa oli monta lukkoa, jotta yksi henkilö ei pääs-syt viemään viljaa.

– Laarit olivat irti seinästä, ettei kukaan päässyt po-raamaan reikää seinään ja varastamaan viljaa.

Toinen riski olivat jyrsijät, ja siksi laarien pohjassa oli täälläkin metallilevy.

– Yleensä lainaviljamakasiinit sijaitsivat juuri kirkon vieressä, jotta ne olisivat yhteisellä, tärkeällä paikalla.

Seinässä olevan vanhan lukon vieressä on tukkimie-hen kirjanpitoa.

– Yleinen ongelma oli, ettei kirjanpito tahtonut pi-temmän päälle täsmätä.

Kirjaa pidettiinkin monesti seurakunnan toimes-ta.

Komeaa kotiseutuhenkeäkirkon kupeessa

Markku Mäkinen ja Matti Jokinen mallaavat kaiteiden sijoitusta.

Seinää täytyy korjata ennen punamultaus-ta. Heli Rinta, Miinu Mäkelä, Taina Petrell ja Maarit Halonen miettivät korjaus-ratkaisuja.

Aune Koskela ja Heli Rinta pistävät toimeksi.

13SILTA 6/2015

Kirkkoretken osaksiKaivuri saapuu, ohjaimissaan Jesse Koski. Kaa-pelin reitin alta ei löydy museoitavaa, mutta sopiva kivi rappuihin kuitenkin.

Seuraavana päivänä jatketaan, ja jäljelle jää vie-lä ainakin punamultaus. Rikkinäisimpiä kohtia on korjailtava sitä ennen.

Ehostunut rakennus herätti kiinnostusta heti, sil-lä messukyläläisiä kolmasluokkalaisia kävi kirkko-retkellään tutustumassa myös viljamakasiiniin.

Rakennus ehti päästä tarpeelliseen kuntoon ke-sän ensimmäisen Kivikirkon messun alla.

– Perinneseura tarjoaa kahvit vain ensimmäisen messun yhteydessä, mutta makasiinia voivat käyttää muutkin kahvittajat, Petrell huomauttaa.

Seinävieren hevosparkkipaikat – joita varten ren-kaat ovat seinissä – eivät sentään taida täyttyä.

– Meillä on yleensä ollut hyvät suhteet yläker-taan, talkooporukan puuhamiehiin kuuluva Matti Paavola viittaa säätilaan. �

• Lainaviljamakasiini on rakennettu vuonna 1846.

• Se sijaitsee Messukylän vanhan kirkon kiviaidan vieressä.

• Makasiinirakennuksen ja 2 metriä sen ympärille ulottuvan hoitoalueen omistaa Tampereen kaupunki.

• Myös Messukylän vanhaa kirkkoa on käytetty viljavarastona.

• Perinneseuran tarkoitus on vaalia entisen Messukylän pitäjän perinteitä sekä syventää alueen nykyisten asukkaiden kotiseututuntemusta ja paikallishenkeä.

• Kivikirkon messut pidetään kesäsunnuntaisin kello 18. Kesän ensimmäisen messun 7.6. kahvitus on lainaviljamakasiinilla.

MAKASIINI JA MESSUT

Toiminnassa 90 vuottaJyvästön toiminta alkoi Messukylässä vuonna 1846 senaatin käskystä ja lakkasi vuonna 1936. Ensi vuonna tämän pankin esiasteen toiminnan alka-misesta tulee siis kuluneeksi jo 170 vuotta.

Lainamakasiini täytettiin viljalla osakastalojen manttaaliluvun mukaan. Lainaston tarkoituksena oli taata, että siemenviljaa oli aina saatavilla. Lai-nauksia tehtiin vuosittain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Makasiini oli lukittuna usealla lukolla, jotka avat-tiin vain kolmena päivänä keväisin ja syksyisin. Tällöin lainattava ja annettava vilja mitattiin tark-kaan ja laitettiin kirjanpitoon.

Nälkävuosina 1867–1868 tehtiin erillinen pää-tös, että syksyllä 1867 lainatut suviviljat sai palauttaa vasta lokakuussa 1868.

Makasiinin varoja alettiin 1800-luvun lopulla käyttää kunnan tarkoituksiin. Esimerkiksi kirjas-tonhoitajan palkka maksettiin vuodesta 1885 al-kaen viljana. Vaikka viljat yritettiin suojata var-kauksilta, ryöstelyä esiintyi ajoittain, ja lukkojen määrää ovessa lisättiin. Lopulta ovessa oli viisi lukkoa, joiden avaimet olivat eri ihmisten hallussa.

Pastori L. G. W. Törnvall alkoi pitää tilejä suomek-si vuonna 1866.

(Lähde: adoptoimonumentti.fi )

Matti ja Sirkka Paavola ovat antaneet toisilleen määräyksiä jo viisikymmentä vuotta, joten mikäpä sen näihin talkoisiin muuttaisi. Vasemmalla talkootaukoa pitää Liisa Kahila.

Kerttu Luoma-aho toi mukanaan 1800-luvulla käsin kudottuja villakankaita. Hän lahjoittaa ne makasiinin käyttöön.

Miinu Mäkelä tutkailee seinään juntattua jykevää

lukkomekanismia.

Kirkko ja lainaviljamakasiini ovat seisseet vieretysten 169 vuotta.

Ihanteellinen kohdeLainaviljamakasiini on Suomen ensimmäinen adoptoitu rakennus.

Tutkija Miinu Mäkelän mukaan makasiini on ihanteellinen kohde adoptoinnille.

– Se on tärkeä ja näkyvä paikka, jol-la on historiallista merkitystä

– Rakennuksen adoptointi on mo-nella tavalla haastavampaa kuin muun muinaisjäännöksen, mutta tämäkin on lähtenyt kivasti liikkeelle. Jokunen koh-de on jo adoptoitu ja joihinkin muihin on kiinnostusta, Mäkelä kertoo.

Suurin osa adoptoinnin kohteista on yksityisten tai kuntien omistamia. Kohteita voi löytyä myös kirkkojen yhteydestä, ja museo ottaakin mielel-lään ideoita vastaan.

Adoptoi monumentti -toiminta al-koi maakuntamuseossa vuonna 2009, jolloin allekirjoitettiin ensimmäiset muinaisjäännösten hoitosopimukset. Esikuva toiminnalle oli saatu Skot-lannista.

Pirkanmaalla on runsaasti muinais-jäännöksiä. Adoptoitavaksi soveltuvia ovat esimerkiksi linnavuoret, kiviai-dat, röykkiöhaudat, pyyntikuopat, muinaiset asuinpaikat, polttokenttä-kalmistot ja puolustusvarustukset.

Myöhemmin toiminta laajeni kos-kemaan rakennuksia ja muistomerk-kejä.

Adoptoituja kohteita on jo 14, jou-kossa esimerkiksi Reuharinniemen hautaröykkiö.

Toiminnan tarkoitus on saada pai-kalliset asukkaat mukaan kotiseutun-sa historiasta ja muinaisuudesta ker-tovien kohteiden hoitotyöhön, johon maakuntamuseo antaa tukea ja tie-toa.

Adoptoija ei omista kohdettaan, vaan huolehtii siitä, tarkkailee sen kuntoa, voi tutkia kohteen historiaa ja järjestää tapahtumia.

Hoito on vapaaehtoistyötä. Adop-tio voikin olla yksi keino pitää histo-

riaa elävänä, kun yhteiskunnan varat eivät riitä kunnossapitoon. �

Asta Kettunen

adoptoimonumentti.fi rakennusperinto.fi

Ast

a K

ett

un

en

14 SILTA 6/2015

Tiia Hiissa haluaa olla mukana madaltamassa kynnystä tulla mukaan Uuden Verson toimintaan.

Hyv

ä ty

ypp

i

Kaikki saavat tulla omana itsenään

Pääasiassa nuorista aikuisista koostuva Tampereen seurakun-tien Uusi Verso -yhteisö tunne-taan erityisesti Varikkomessuis-ta, joita järjestetään Pispalan kirkossa joka toinen sunnuntai. Yhteisöllä on paljon muutakin toimintaa.

Uusi Verso myös sitouttaa uudet tulijat tiiviisti joukkoonsa. Siitä huolehtii osaltaan Tankkitiimi, jota vetää Tiia Hiissa.

Tampereen Leinolassa asuva lastentarhanopet-taja meni itse mukaan Uuteen Versoon vajaa kym-menen vuotta sitten.

– Se tuntui heti omantyyliseltä paikalta. Varik-komessuissa pidin erityisesti rentoudesta. Ihmisiin tutustuminen loi kotoisan tuntuman, Hiissa kertoo.

Tiian mukaantulon aikoihin Uudessa Versossa ei ollut vielä Tankkitiimiä.

– Uusia tulijoita ovat aikaisemmin palvelleet Ter-vetulotiimi ja Starttikurssi. Jälkimmäinen miellettiin kuitenkin vähän jäykänoloiseksi. Kaivattiin jotakin rennompaa.

Pari vuotta sitten perustetussa Tankkitiimissä on noin kymmenen jäsentä. He vastaavat Varikkomes-suihin tulijoiden tervehtimisestä ovella.

– Tiimin nimi tulee punaisesta tankista, joka on messumme info- ja kohtaamispiste. Kyseessä on oi-keastaan tynnyri, mutta sitä on joskus alettu kutsu-maan tankiksi, Tiia naurahtaa.

Tankkitiimin toinen päätehtävä on järjestää Si-säänajoja. Ne ovat vapaamuotoisia tilaisuuksia, jois-sa uudet tulijat pääsevät tutustumaan muihin uusi-versolaisiin.

– Iltojen aikana puuhailemme yhdessä jotain ki-vaa. Toki yksi tavoite on myös kertoa kaikesta, mitä yhteisössämme tapahtuu.

Sisäänajot pidetään useimmiten jonkun kodissa.

Osallistujat tuovat nyyttäriperiaatteella mukanaan pientä tarjottavaa.

– Teemme sellaisia asioita, joita ihmiset halua-vat. Pelaamme lauta- tai pihapelejä, leivomme pul-laa tai grillailemme. Joskus olemme myös käyneet laser-taistelemassa ja hohtokeilaamassa.

Tankkitiimin vetäminen ja muut yhteisön vastuu-tehtävät ovat merkinneet Tiia Hiissalle myös omaa hengellistä kasvua. Hän kokee tehtävänsä tärkeiksi.

– Varikkomessuun tai muuhun Uuden Verson toimintaan mukaan saapuvan pitää tuntea itsensä tervetulleeksi. Kaikki saavat tulla omana itsenään. On hienoa, kun pystyn auttamaan siinä, nainen hy-myilee.

TEKSTI: Vesa KeinonenKUVA: Jussi Laitinen

Lisätietoja: uusiverso.fi

15SILTA 6/2015

KIRKKOVUODEN KIEMUROITA SAARNAVUOROTEKSTI: Pirjo Silveri

Lukijalta

Suvisydän on sekä luonnossa että kirkko-vuodessa vihreää kasvun kautta. Tärkeitä kirkollisia juhlia ovat Pyhän Kolminaisuu-den päivä, Johannes Kastajan syntymäpäi-vä eli juhannuspäivä, apostolien päivä ja kirkastussunnuntai.

Kesän koittaessa vuoden suurimmat Kristukseen liittyvät juhlat ovat takana. Nyt esiin nousevat muut Raamatun pyhät hen-kilöt ja yksittäiset uskon salaisuuksia kos-kevat teemat.

Viikon päästä helluntaista on Pyhän Kol-minaisuuden päivä (31.5.2015), jota on län-tisessä kirkossa vietetty vuodesta 1334. Se muistuttaa mysteeristä: on vain yksi Juma-la, joka samalla on Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kolme eri persoonaa elää keskinäisessä rak-kaudessa läpäisten toinen toisensa.

Neljästä kesän juhlasta vanhin on 400-lu-vun alusta asti vietetty Johannes Kastajan muistopäivä. Se ei ole kristikunnassa ai-noa Jeesuksen edelläkävijään liittyvä päi-vä, mutta meillä uskonpuhdistus karsi juhlakalenterista pyhille omistettuja päiviä niin, että jäljelle jäi vain Johan-neksen syntymäpäivä.

Raamatullista laskentoa seuraten on tasan kuusi kuu-kautta ennen joulua. Johannes Kastajaa on Suomessa juhlittu vuodesta 1955 lähtien kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina, tänä vuonna juhannuspäivä on 20. kesäkuuta.

Apostolien päivän juuret ulottuvat vuoteen 258, jol-loin kristityt jo viettivät Pietarin ja Paavalin muistopäivää.

Tieto on säilynyt marttyyrien listassa, De-positio Martyrumissa. Keskiajalla vakiintui tapa viettää Pietarin ja Paavalin kuoleman muistopäivää kesäkuun lopussa.

Ruotsi–Suomen juhlapyhäuudistukses-sa 1772 apostolien päivät erillisinä pyhi-nä kuitenkin poistettiin, ja niiden sisällöt siirtyivät kuudenteen sunnuntaihin hel-luntaista (5.7.2015). Liturginen väri vaihtuu yhden päivän ajaksi vihreästä punaiseen, mikä sopiikin Kristusta jopa kuolemaan asti uskollisesti tunnustaneille apostoleille.

Kirkastussunnuntaita (19.7.2015) on Suomessa vietetty 1500-luvulta lähtien. Sen taustalla on Raamatussa kuvattu häm-mästyttävä tapahtuma. Mestarinsa kans-sa vuorelle kiivenneet opetuslapset näkevät Jeesuksen kirkastettuna keskustelemassa Mooseksen ja Elian kanssa, ja he kuulevat Jumalan äänen ilmoittavan Jeesuksen ole-van Jumalan rakas Poika.

Kirkastussunnuntain evankeliumia olemme tottuneet katselemaan läpi vuoden, sillä samai-nen kertomus on yksi vanhojen kirkkojen suosituimmis-ta alttaritaulun aiheista.

Tampereella esimerkiksi Aleksanterin kirkossa on Aleksandra Såltinin maalaama Kristuksen kirkastus, jos-sa Jeesus ilmestyy ylösnousemuksensa jälkeen niin, että kuvassa näkyvät niin Vanhan testamentin profeetat kuin Jeesuksen opetuslapset. �Kirkkovuoden kiemuroita -palstan asiantuntijana on pastori Heikki Repo.

Kesä on kasvukautta

Aleksanterin kirkon alttaritaulu Kristuksen kirkastus oli entisöitävänä vuonna 2015. Taulun nostivat paikalleen seurakuntien kiinteistöpalveluiden miehet.

Pyhiinvaellukset kuuluvat kaikilleHaluan vastata nimimerkille Ei ka-tolilainen, joka kirjoitti Sillan Lu-kijalta-palstalle pyhiinvaelluksista (Pyhiinvaellukset eivät kuulu lu-terilaiseen arvomaailmaan, Silta 4/2015).

Rauha sinulle! Olen katolilainen, mutta en ole käynyt usein pyhiin-vaelluksilla käytännön syistä. Kui-tenkin joka kerta käydessäni py-hiinvaelluspaikassa, tuloksena on ollut hengellisen elämän ja sisäisen rauhan syveneminen.

Luettuani kirjan pyhästä Fran-ciscus Assisilaisesta mielessäni on ollut vierailu Assisissa. Mielestä-ni nämä pyhiinvaelluspaikat eivät kuulu vain katolilaisille.

Meille todella pyhä ja kaiken py-hin on kolmiyhteinen Jumala. Kun-nioitamme Neitsyt Mariaa suuresti ja pyydämme hänen esirukoustaan Jumalan edessä. Hän on taivaalli-nen huolehtiva Äitimme, puolesta-puhujamme – Advocata Nostra.

Ihmiset, joista puhutaan pyhi-nä noudattavat elämässään hyvin pitkälle Jeesuksen esimerkkiä. He menevät jopa niin pitkälle, että va-paaehtoisesti suostuvat kärsimään ihmisten vuoksi Jeesuksen rinnalla, esimerkkinä isä Pio.

Moni heistä sai jo lapsena kutsun Jeesukselta ja on ottanut sen vas-taan. He vain jatkavat ensimmäis-ten Raamatussa jo mainittujen seu-raajien jalanjälkiä. Jokainen, jopa

syntinen, voi muuttua pyhäksi, jos luopuu pahasta ja alkaa seurata Jee-susta. Näin teki esimerkiksi Magda-lan Maria.

Olen aina osallistunut yhtei-siin ekumeenisiin tapahtumiin sekä saanut tuntea muiden kirkko-jen kristittyjen ystävyyden. Se on lohduttanut minua suuresti aika-na, jolloin ääriryhmien vihamieli-syys kristinuskoa kohtaan ja erilais-ten ei-kristittyjen lahkojen esiintulo kasvavat maailmassa.

Näiden ryhmien ideologiat loi-tontavat ihmisiä Jeesuksesta, ja se surettaa minua. Miksi sinä Ei-ka-tolilainen näet katolisessa kirkossa vaaroja? Itse tiedän, että tämä kirkko noudattaa Raamattua ja pyhä mes-su on puhdas yhteisen Jumalamme palvonta.

Oi kristityt, ojentakaamme toisil-lemme kättä ja olkaamme yhtenäi-siä. Silloin mikään ei voi vaarantaa kristinuskoa maailmassa.

Tavallinen katolilainen

Väestön keskitys on vastuutontaIhmetyttää loputon kaupunkeihin rakentaminen (kolumni Kaupunki tarvitsee joutomaata, Silta 3/2015). Katsoessa maailman suurkaupun-kien elämää luulisi kaikkien ym-märtävän, että sellainen on tulossa tiensä päähän.

Miksi laittaa rahat paikkoihin, joissa väestön työllistyminen on mahdollista vain osalle? Muita

haittoja ovat valtavat terveysmenot liikkumattomilla sohvaperunoilla sekä mielenterveysongelmat. Ka-tastrofi n aikana väestöllä on mah-dollisesti tukalat oltavat.

Väestön keskitys suuriin kes-kuksiin on erittäin lyhytnäköistä ja vastuutonta. Monille töitä riittäisi paremmin, jos asuisimme enem-män hajallaan ja tyytyisimme koh-tuulliseen elintasoon.

Miten köyhempi Suomi pärjä-si ennen paremmin? Miksi nyt, en-nennäkemättömän elintason tul-tua, rahat eivät riitä millään ja maamme rypee ongelmien suossa?

Parempi Suomi

Kirjoita mielipiteesi yleisönosastoonKirjoita Sillan yleisönosastoon mieltäsi askarruttavasta asiasta tai anna palautetta lehdestä. Tekstin ihannepituus on noin 1200 merk-kiä välilyönteineen.

Liitäthän viestiisi nimesi ja yh-teystietosi, vaikka kirjoittaisitkin nimimerkillä. Myös lehden sähköi-sen palautelomakkeen kautta pa-lautetta antavan ja lukijapalstalle palautteensa toivovan on mainitta-va nimi ja yhteystiedot.

Palautetta ja lukijapostia voi lä-hettää osoitteisiin: toimitus@sil-talehti.fi , Silta, Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä, PL 226, 33101 Tampere ja siltalehti.fi /palaute.

Kim

mo

Ah

on

en

Jeesuksen seuraaminenei tarkoita eristäytymistä Mistä tekstistä saarnaat?

Tekstinä on Luuk. 9:57–62. Siinä puhutaan Jee-suksen seuraamisesta. Ketuilla on turvallises-ti luolansa ja linnuilla pesänsä, mutta mitä kut-su Jumalan valtakuntaan tuo tullessaan? Mikä on seuraajan paikka?

Mikä on saarnasi näkökulma?

Saarnaan Kivikirkon messussa illalla. Jo tilaisuu-den puitteet herättävät ajatukset luontoon ja his-toriaan. Menneisyys on läsnä. Mikä on ihmisen osa tämän keskellä?

Mitä haluat saarnassasi viestiä?

Raamatun sanojen tosissaan ottaminen ei tarkoita eristäytymistä tavallisesta elämästä. Toisaalta ei lii-oitteluakaan. Jeesuksen seuraajat hänen aikanaan ja tänään ovat monin sitein kiinni läheisissään. Vaatimukset ehdottomasta seuraamisesta ovat aina tuntuneet vaikeilta ja herättäneet ahdistusta, pelkoakin. Mikä olisi hyvä tapa olla seuraaja ja lä-himmäinen? Miten osaisin elää täysillä tätä hetkeä ja päivää, ja samalla pitää katseen kiinni päämää-rässä? Elämässä jatkuva taakse vilkuilu lisää epä-varmuutta ja nakertaa rohkeutta.

Oliko tekstissä jotakin vaikeaa?

Mitä Jeesuksen seuraaminen on tänään? Yhteis-kunnan rakenteet ja kristinuskon asema maas-samme eroavat Jeesuksen ensimmäisten seu-raajien todellisuudesta. Millä tavoin kuulemme ja toteutamme Jeesuksen kutsun?

Löydätkö päivän tekstistä yhtymäkohtia omaan elämääsi?

Elämä on jatkuvaa hakemista oikean ja väärän vä-lillä. Tämän päivän maailmaan ei ole valmiita mal-leja ja yleispäteviä ohjeita.

Minkä kirja olet lukenut viimeksi?

Yöpöydälläni on kesken Finlandia-palkittu Jus-si Valtosen kirja He eivät tiedä mitä tekevät. Oi-keastaan siitä löytyy liittymäkohtia myös tämän päivän aiheeseen. Ihmisen valinnat tahattomas-ti aiheuttavat jotain, mitä ei voi aavistaa tai suun-nitella etukäteen. Maailma ei ole sama kuin ei-len. Huomistakaan ei voi täysin ennakoida. Miten voi tietää, että valintani johtavat hyvään ja oikeaan suuntaan – niin kuin pohjimmiltani haluan? �

Anne-Maarit Rantanen saarnaa Kivikirkon mes-sussa sunnuntaina 14.6. kello 18 Messukylän van-hassa kirkossa.

” Mikä olisi hyvä tapa olla seuraaja ja lähimmäinen?

Anne-Maarit Rantanen Linnainmaa–Uusikylän lähikirkon aluepappi Messukylän seurakunnassa

Han

nu

Juko

la

16 SILTA 6/2015

KOLUMNITIESITKÖ

SILTA

Kommentoi kolumnia: siltalehti.fi

siltalehti.fi 2. vuosikerta • Kustantaja/ julkaisija: Tampereen ev. lut. seurakunnat• Toimitus: vt. päätoimittaja Kirsi Airikka, p. 050 381 0970, toimitussihteeri Asta Kettunen, p. 050 438 2716, s-posti: toimitus@siltalehti.fi ja etunimi.sukunimi@evl.fi . Osoite: Seurakuntien talo,Näsilinnankatu 26, PL 226, 33101 Tampere.• Ilmoitusmyynti, -valmistus ja -laskutus:Medialiike, Tampere Myynti, laskutus: Mervi Juutilainen, p. 044 520 5560, mervi.juutilainen@medialiike.fi

Ilmoitusvalmistus: Tuija Lautiainen, p. 044 532 2300, tuija@seema.fi • Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy. Jakelupalaute: jakelupalaute@kotimaa.fi , p: 020 7 54 2 267Osoitteellinen jakelu: Itella Oytilaukset: sari.laakso@evl.fi , p. 040 804 8066• Taitto: Kotimaa Oy• Painosmäärä: 95 000 kpl • Paino: Alma Manu, Tampere• ISSN: ISSN 2342-0979 (painettu) ISSN 2342-0987 (verkkojulkaisu),• Seuraavat lehdet ilmestyvät: 1.7., aineisto 15.6. mennessä, 5.8., aineisto 20.7. mennessä.

Näkymättömät mustelmatLapset ovat tärkeitä. Oikeastaan lapset ovat tär-keintä. Kaikkea tekemistämme tulisi tarkastella sen kautta, miten heitä kohtelemme. Olisiko yhteis-kunta onnistunut, jos se olisi hyvä paikka aikuisille, mutta kohtelisi lapsia huonosti? No, ei olisi. Sama pätee meihin jokaiseen. Se, miten huomioimme lapset, kertoo millaisia oikeasti olemme.

Lastensuojeluilmoitukset ja lasten huostaan-otot herättävät tunteita ja huomioita. Kauhistum-me silloin, kun lapsia ei ole kyetty suojelemaan va-hingoittavilta aikuisilta. Yhtä hyvin kauhistelemme sitä mahdollisuutta, että lapset otettaisiin huostaan suotta. Vaikea tehtävä on niillä, jotka näitä päätök-siä tekevät.

Kaltoin kohtelu näkyy aina, tosin joskus vasta vuosien päästä. Mustelmat ovat näkyvillä. Henkiset vauriot, ne näkymättömät mustelmat, tulevat esiin vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua. Sitten on vielä enemmän piiloon jääviä ilmiöitä. Joskus lapset jätetään huomiotta. Joskus heidät jätetään huomioimatta. Kumpaakaan ei tule hyväksyä.

Suuri osa kaltoin kohtelusta jää tekijän ja uhrin keskinäiseksi salaisuudeksi. Perheessä tapahtuva väkivalta on usein perheen yhteinen salaisuus. Las-ta voidaan kieltää puhumasta väkivallasta tai jopa syyllistää siitä, että hän aiheuttaa itseensä kohdistu-van väkivallan tai kaltoin kohtelun.

Jokaisella on oltava oikeus turvalliseen, väkival-lattomaan kotiin. Sen oikeuden toteuttamiseksi meidän kaikkien on tehtävä voitavamme. Tarvitaan siis toimia kaltoin kohtelun ja väkivallan kitkemi-seksi. Sen lisäksi tarvitaan toimia lasten hyvinvoin-nin lisäämiseksi.

Minua on hämmästyttänyt, miten vähän huo-miota on saanut eräs viime aikojen tärkeimmistä kirkollisista päätöksistä. Se voi olla jopa merkittävin päätös, mitä kirkossa on aikoihin tehty.

Kirkko on sitoutunut lapsivaikutusten arvioin-tiin. Toimintaa ja päätöksiä on kirkossa punnitta-va lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta. Se edistää ja vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia, osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Lasten hy-vinvointi lisääntyy. Hienoa, vai mitä? Vai, ketä kiin-nostaa…

Tämä oli siis merkittävä, lapsia koskeva hyvä uu-tinen kirkosta. Miksi se ei ole herättänyt suurempaa huomiota? Luulisi meidän kaikkien kiinnostuneen siitä, että näin edistetään lasten hyvinvointia.

Toivottavasti tavallisia seurakuntalaisia asia kiin-nostaa niin paljon, että he seuraavat, miten kirkon työntekijät ja luottamushenkilöt toteuttavat las-ten hyvinvointia päätöksissään. Kun kirkko sitou-tuu päätökseen, se on uskollinen omille arvoilleen ja vahvistaa omaa uskottavuuttaan. �

” Suuri osa kaltoin kohtelusta jää tekijän ja uhrin keskinäiseksi salaisuudeksi.

Heikki SyrjämäkiKirjoittaja on Tampereen seurakuntien perheneuvonnan johtaja. Vapaa-aika kuluu lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi liikun-nan, koirien ja museoautojen parissa. Hän toimii myös viittomakielisten hyväksi.

Han

nu

Juko

la

Viinikan Hiljainen polku kutsuu ih-misiä tutustumaan vehreään kaupungin-osaan ja luonnonympäristöön. Reitti tarjoaa myös mahdollisuuden hiljen-tymiseen.

Polkua on uudistettu tänä kevää-nä. Viinikanpuistossa sijaitsevat tau-lut ovat saaneet uudet kuvat ja tekstit.

– Toivon, että ihmiset pysähtyisivät kuvien ja tekstien äärelle tarkastele-maan omaa elämäntilannettaan. Itsel-tään voisi kysyä, mitä kaipaan. Elä-mässä voi olla ilonaiheita tai surua, joka on jäänyt surematta, sanoo pas-tori Ulla Halttunen, joka on kirjoit-tanut tekstit tauluihin. Myös valokuvat ovat Halttusen omasta kuva-arkistosta.

Halttunen toimii Kansan Raamattu-seuran pastorina, mutta korostaa teh-neensä työn kuvaamista ja kirjoittamis-ta harrastavana seurakuntalaisena.

Eteläisen seurakunnan kirkkoherran Jussi Mäkisen mukaan puistossa ris-teilevistä poluista voi päätellä, että tau-lut kiinnostavat ihmisiä.

– Polku on seurakunnalle yksi tapa mennä kirkon seinien ulkopuolelle, kohdata ihmisiä ja saada heidät poh-timaan elämän merkityksellisiä asioita.

Viinikka on kuin puutarhaViinikanpuiston ohella Hiljaiseen pol-kuun kuuluu noin kahden kilometrin reitti, jota voi kulkea esitteen kanssa. Polku kiertää Viinikan kirkon ympä-rillä olevissa puistoissa sekä Iidesjär-ven maisemissa. Esite sisältää kartan, tietoa alueesta sekä hiljentymisajatuk-sia.

Viinikan kirkon ympärille 1920-lu-vulla syntynyt kaupunginosa on Tam-pereen ensimmäinen suunniteltu esi-kaupunki. Vehreys on muotoutunut vuosikymmenien kuluessa asukkaiden vaaliessa kotiensa pihoja. Viinikassa on noin kymmenen puistoa. Iidesjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.

Luonto on läsnä myös Ulla Halttu-sen kuvissa ja teksteissä.

– Luonto elää omaa elämäänsä lähellä. Myös kaupunkimiljöössä ih-misten on mahdollista nauttia eläinten tarkkailemisesta sekä veden ja puiden lähellä olemisesta.

Polku huipentuu kirkkoon Hiljaisen polun kulkijoiden on mah-dollista päättää vaelluksensa Viinikan kirkkoon, jota on viime vuosina viritet-ty hiljaisuuden kirkoksi. Sen kiinnosta-va arkkitehtuuri ja runsas symboliik-ka houkuttelevat kävijöitä ulkomaita myöten.

– Kirkon luostarimainen olemus ja kristilliset vertauskuvat tarjoavat mah-dollisuuden omatoimiseen hiljentymi-seen. Samalla kulkija voi hengähtää hetkisen ja tutustua kirkkoon, kutsuu kirkkoherra Mäkinen.

Kirkkoon kulkijaa johdattaa myös Ulla Halttusen valokuva kirkontornis-

ta. Kuvassa on vahva viesti toivosta.”On aikoja, jolloin polku kulkee pimeäs-

sä. Toisinaan saamme kylpeä valossa. Jos-kus yksi valonsäde riittää näyttämään seu-raavan askeleen”, kirjoittaa Halttunen.

Kaksi vuotta sitten syntynyt Hiljai-nen polku on yhteisöhanke. Seurakun-tayhtymän ja Viinikan lähikirkon lisäksi mukana ovat olleet Tampereen kaupun-ki, Pirkanmaan liitto, Tampereen Nor-maalikoulu ja Silta-Valmennus. �

Kirsi Airikka

tampereenseurakunnat.fi /hiljainenpolku

Hengähdä Hiljaisella polulla

” Polkuni kulkee eteenpäin. Se mikä on totta tänään, voi muuttua.”

• Ohjattu Hiljaisen polun tutustumiskävely su 7.6. messun jälkeen. Lähtö kirkon pääovelta.

• Tiekirkko on avoinna 8.6.–14.8., ma–pe klo 11–18, suljettu 19.6. Kaartotie 1.

VIINIKAN KIRKKO

Ulla Halttunen ja Jussi Mäkinen kutsuvat kaupunkilaisia Viinikan Hiljaiselle polulle.

Han

nu

Juko

la

17SILTA 6/2015

HAUTAJAIS-KUVAUS

MUISTOKUVA

Kuvaamme ammattitaidolla

hautajaiset. Hintaan 249,- sis. siunaustilaisuuden

KUVAUS ja kaunis KUVAKIRJA.

Valmistamme muis-tokuvan henkilöstä

esim. rajaamalla ryhmäkuvasta.

Teemme taustan-poiston ym. kuvan-

käsittelyn.Soita lisätietoja010 420 7700

Lue lehti netissä siltalehti.fi

Luotettava asiantuntija yli 60 vuoden kokemuksellaMAKSUTON NEUVONTA

Teitä palveleeAila ja Kalevi Alanen sekä Mikael Salo

Tuomiokirkonkatu 26, vastp. Stockmannia, TampereAsiakkaillemme maksuton pysäköinti Stockmannin parkkihallissa

ja P-Hämpin parkkiluolassa

Puh. (03) 212 4164 myös liikeajan jälkeenark. 9–16.30

hautaustoimisto.moisio@kolumbus.fiwww.moisionhautaustoimisto.fi

Rongankatu 2, 33100 Tampere, puh. 03 211 0331

Tammerkosken Kukka- ja Hautauspalvelu

Arkut, kuljetuksetAsiakirjatKukat ja sidontatyötMuistotilaisuudetPitopalvelutHautakivimyynti

Luotettavaa palvelua ja asiantuntemusta kaikissa hautaukseen liittyvissä asioissa.

Verhoilua 25 vuoden kokemuksella

Verhoiluliike Yli-HeikkiläNyyrikintie 1, Tampere 040 739 1822 www.kolumbus.fi/timylihe

KOTI KAUNIIKSIVerhoilemme teidän keittiön tuolit, sohvat, nojatuolitKankaista hyvät valikoimat. Valmistamme myös teille sohvia määrämitoilla, haluamallanne kankaalla.

Puhtauttayrityksilleja taloyhtiöille

Ilse 010 3200 731

ja taloyhtiöillePirkkaClean®

www.kaihdinpukkila.

ILLE

monipuolisinden sisustusmyymälä

Suurivalikoima

on esillämyymälässämme,

tervetuloa!

A VELOITUKSETON

NNITTELUKÄYNTI

YRITYKSIIN,YHTEISÖIHINJA KOTEIHIN

Suuri valikoima on esillä myymälässämme, tervetuloa!

• Sälekaihtimet• Parveke- ja terassikaihtimet• Paneeli, rulla- ja laskosverhot• Verhokiskot ja -tangot• Liuku-, taite- ja tilanjako-ovet• Aurinkosuoja- ja turvakalvot• Markiisit ja screenit ym. alan tuotteet

UUTUUKSIA PARVEKKEILLE JA TERASSEILLE

Pirkanmaan monipuolisinauringonsuojatuotteiden sisustusmyymälä

MITTATILAUSTYÖNÄ:• Sälekaihtimet• Parveke- ja terassikaihtimet• Paneeli, rulla- ja laskosverhot• Verhokiskot ja -tangot• Liuku-, taite- ja tilanjako-ovet• Aurinkosuoja- ja turvakalvot• Markiisit ja screenit ym. alan tuotteeet www.kaihdinpukkila.

Suurivalikoima

on esillämyymälässämme,

tervetuloa!

TILAA VELOITUKSETON

SUUNNITTELUKÄYNTI

YRITYKSIIN,YHTEISÖIHINJA KOTEIHIN

LIUKUOVET JA KAAPISTOTRVEKKEILLE JA TERASSEILLE

irkanmaan monipuolisinsuojatuotteiden sisustusmyymälä

LAUSTYÖNÄ:timet- ja terassikaihtimetrulla- ja laskosverhot

ot ja -tangot, taite- ja tilanjako-ovet

Aurinkosuoja- ja turvakalvotiisit ja screenit

ym. alan tuotteeet www.kaihdinpukkila.

Suurivalikoima

on esillämyymälässämme,

tervetuloa!

TILAA VELOITUKSETON

SUUNNITTELUKÄYNTI

YRITYKSIIN,YHTEISÖIHINJA KOTEIHIN

MITTATILAUSTYÖNÄ:

K A I H D I N P U K K I L A

Kaihtimien ja markiisien erikoismyymälä

Kaihdin Pukkila • Viinikankatu 36, 33800 TamperePuh. (03) 3122 0900 tai 0400 633 227

Normaalius, häpeä ja perheet esillä kirjoissaMiksi seksuaalietiikan kysymykset herättävät kirkossa niin isoja tunteita, ihmettelee muuan pappi.

Teologian tohtori Teemu Ratisen teos Synnistä Jumalan lahjaksi – Muuttu-va seksuaalisuus ja usko (Kirjapaja) ottaa kantaa siihen, miksi kirkollinen keskus-telu seksuaalisuudesta on niin vaikeaa. Teos antaa uutta näkökulmaa myös ta-sa-arvoista avioliittolakia koskevaan keskusteluun.

– Kun kirkollisessa keskustelussa normitetaan oikeaa ja väärää seksuaa-lisuutta tai pohditaan seksuaalisuuden

ja kristillisen ihmiskäsityksen suhdet-ta, määritellään samalla normaalia ja epänormaalia ihmisyyttä, Ratinen kir-joittaa.

Seksuaalisuuden kokemista määrittä-vät muun muassa näkemykset synnis-tä ja Jumalasta. Ikä määrittää sitä, miten seksuaalisuus koetaan ja millaista sa-nastoa käytetään.

Teologinen keskustelu hyötyisi kir-joittajan mukaan siitä, että seksuaali-suus ymmärrettäisiin moniulotteise-na ilmiönä sen sijaan, että jumiudutaan puhumaan homoseksuaalisuuden syn-nystä ja syistä. Homoseksuaalisuus ym-märretään selitystä kaipaavana, nor-maalista poikkeavana ilmiönä.

Kirja perustuu Ratisen väitöskirjaan Torjuttu Jumalan lahja (2014). Aineis-tona on 146 kirjettä eri-ikäisiltä suoma-laisilta.

Monipuoliset perheetSateenkaaren alla – kertomuksia per-heistä (Atena) ilmestyi kuin tilauksesta näkökulmana juuri vauhtia saaneeseen avioliittokeskusteluun.

Maria Rintamäki, Hanna-Leena Au-tio, Karoliina Riihiluoma ja Liisa Suvan-ne metsästivät rohkeasti esiin erilaisten perheiden kokemuksia. Autio on tam-perelainen ja ollut mukana sateenkaari-messujen järjestämisessä.

Kirjassa perheistään kertovat naispa-rit, miesparit, apilaperheet, trans-van-hemmat, yksinhuoltajahomot ja -les-

bot, tukiperheet, sukusolujen luovuttajat ja etävanhemmat. Tarinansa kertovat myös sateenkaari-isoäiti sekä sateen-kaariperheessä kasvanut nuori nainen.

Erityisesti lapsen toive nousee teok-sesta vahvasti esiin.

Kirjasta voi lukea, että sateenkaariper-heet ovat tavallisia lapsiperheitä ongel-mineen ja iloineen. Vähitellen asenteet muuttuvat suvaitsevaisemmiksi ja eri-laiset perhemuodot hyväksytään.

Muuttuva kumppanuusAntti Yli-Oppaan väitöskirja Avioliiton teologia Englannin kirkossa ja Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuosi-na 1963-2006 (Kirkon tutkimuskeskus, 2010) tuo esille kirkon avioliittokäsityk-sen muutoksia.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viimeisin vihkikaava ei mainitse lap-sia. Kuitenkin muissa lähteissä aviolii-ton lapsiin liittyvät tarkoitukset kuva-taan oleellisina.

Seksuaalisuuden toteuttaminen avio-liiton tarkoituksena on menettänyt luo-miseen perustuvan merkityksensä vih-kikaavoissa, vaikka piispat antavat sille kannanotoissaan oleellisen merkityk-sen.

Sukupuolten erilaisuuden korostami-sesta on siirrytty miehen ja naisen roo-lien ja ominaisuuksien toisiaan täy-dentävään tulkintaan. Kehitys ennakoi Yli-Oppaan mukaan jatkuvaa muutosta kumppanuuden tulkinnassa.

Avioliitto on kirkon teologian tulkin-nassa miehen ja naisen välinen suhde, jonka muoto muuttuu aikakauden mu-kaan. �

Lainaus Kotimaa.fi :n keskustelusta:”Noilla kanssasi mm. Raamatun suku-puolietiikasta eri mieltä olevilla teolo-geilla on varmasti vähintään yhtä pi-tävät perusteet omille kannanotoilleen kuin sinullakin omallesi…”

Asta Kettunen Teemu Ratinen

18 Silta 6/2015

tEKSti: Pirjo Lääperi KUVa: Hannu Jukola

Ohjaako meitä sokea kohtalo ja tuntema-ton sattuma vai joh-datus? Sattuma si-sältyy ja vaikuttaa kaikkeen, mitä ta-pahtuu. Historia, tie-

de, luonto, yhteiskunta ja kulttuuri ovat täynnä sattumia. Ihmisellä on vapaa tahto ja hän voi itse tehdä valintoja. Mikä osuus on johdatuksella?

Tieteen päivien teema tänä vuonna oli sattuma. Sattuma määritellään niin, että asiat osuvat yhteen tietyllä odotusarvolla.

Lottoarvonta tapahtuu pallojen sat-tumanvaraisten liikkeiden seurauksena. Joka viikko joku veikkaaja voi saada mil-joonapotin, mutta useimmat jäävät ilman voittoa. Silti he lottoavat seuraavallakin vii-kolla onnekkaan sattuman toivossa, vaik-ka tilastollinen todennäköisyys voittoon on pieni.

Merkitys ohjaa havaintoja– Jollekin ihmiselle kaikki on sattumaa, maailman synnystä alkaen. Toinen näkee

”Jumala ottaa käyttöön tavallisia, ryvettyneitä ihmisiä, ei superihmisiä. Jumalalta saa voiman, viisauden ja taidon, kun antaa itsensä hänen käyttöönsä.”

Ohjaako elämää sattuma vai johdatus?

johdatusta siinäkin, missä sitä ei ole. Ihmi-nen antaa itse merkityksen asioille ja peilaa kokemansa tuota merkitystä vasten, sanoo sairaalapastori Ulla Ruusukallio.

Hän työskentelee Pitkäniemen psykiatri-sessa sairaalassa ja kuvailee potilaiden mie-lialoja.

– Masennus muuttaa havaintoja ja huo-mio kiinnittyy kielteisiin asioihin, eikä huo-mata onnellisia asioita tai niitä, jotka ovat edelleen hyvin elämässä.

Ruusukallio on joskus neuvonut potilas-ta pitämään aurinkopäiväkirjaa, johon voi merkitä edes kolme hyvää asiaa joka päivä. Viikon lopussa on koossa 21 hyvää asiaa, joita voi muistella. Näin voi rukata omia ha-vaintojaan myönteiseen suuntaan.

– Jumala johtaa joskus vaikeuksiin ja jäl-keenpäin ihminen huomaa, että kokemus olikin hyväksi. Kaikki kamalat asiat eivät tietysti ole hyväksi. Jos henkilö ajaa ylino-

peudella kolarin, osittain onnettomuuden syynä on ihmisen väärin käytetty vapaa tah-to. Jumala ei kävele meidän tahtomme yli, Ruusukallio pohtii.

Koska ihmisellä on vapaa tahto, meidän tulee kantaa vastuu teoistamme, emme voi syyttää kaikesta sattumaa tai Jumalaa.

Sanotaan, että rukoilevalle ihmiselle ta-pahtuu paljon onnekkaita sattumia.

– Niitä tapahtuu kaikille, mutta rukoilija näkee niissä rukousvastauksia, joita toinen ei havaitse. Jumala ei tarvitse rukouksiam-me, mutta me itse tarvitsemme niitä muis-taaksemme, mistä apua saa, Ruusukallio vastaa.

Apu Jumalalta ihmisten kauttaMartti Lindqvist kirjoittaa, että Jumala an-taa meidät toisillemme, kuulee rukoukset ja tietää tarpeet. Hän antaa oikeiden ihmisten kohdata. Moni katsoo taivaalle apua anoen,

mutta kohtaamiset tapahtuvat maan pinnal-la toisten ihmisten kanssa. Kohtaamme ne ihmiset, jotka täytyykin ja tulemme autetuik-si puolin ja toisin.

Jumalan johdatusta kuvataan Raamatus-sa, kun Mooses johdatti kansaa kohti luvat-tua maata. Kansa purnasi, kun se kohtasi nälkää ja vitsauksia, mutta Mooses pysyi us-kollisena näylleen. Pietari kielsi Jeesuksen. Silti hänestä tuli kallio, jolle Jeesus rakensi seurakunnan.

– Katsotaanko mokia vai Jumalan kut-sua? Jos ihminen katsoo vain itseään, moni asia jää saavuttamatta. Jumala ottaa käyt-töön tavallisia, ryvettyneitä ihmisiä, ei supe-rihmisiä. Jumalalta saa voiman, viisauden ja taidon, kun antaa itsensä hänen käyttöönsä, Ruusukallio lopettaa. ✦

Luettavaa: Ilari Hetemäki ym. (toim.) Kaikkea sattuu, Gaudeamus 2015

– Olen karvalakkikristitty. Luotan siihen, että kun on tehnyt parhaansa, sen jälkeen voi luottaa, että ne asiat tapahtuvat itsestään, joiden pitääkin tapahtua. Päädyin sairaalapastoriksi vasta läpikäytyäni monenlaiset kompuroinnit. Ne kääntyivät vahvuudeksi, jolla voin auttaa toisia, pastori Ulla Ruusukallio toteaa omaan elämänkokemukseensa viitaten.

19Silta 6/2015

Kivikirkko soi -sarjan konsertissa Toi-set meistä Messukylän vanhassa kir-kossa lauantaina 6. kesäkuuta esiinty-vät Matti Heinivaho, vibrafoni ja laulu, Anu Ahjokoski, basso ja Petri Ahjokos-ki, kitara.

– Haluamme tarjota intiimin konser-tin, jossa soitamme hengellistä ja muu-ta tilaisuuteen sopivaa musiikkia omal-la tavallamme, kevyesti ja jazzmaisesti, Petri Ahjokoski kertoo.

Valmistuttuaan Birminghamin kon-servatoriosta Anu ja Petri Ahjokoski ovat työskennelleet muun muassa teattereis-sa, televisiossa, Tampere Filharmonias-sa sekä opetustehtävissä.

Konsertin ohjelmistoon kuuluu Mat-ti Heinivahon isoisän, Paavo Halmeen (1876–1964) sekä trion jäsenten sävel-lyksiä, jazzohjelmiston tunnelmapalo-

ja, spirituaaleja, omia sovituksia virsis-tä, suomalaista hengellistä musiikkia ja suomalaisia pohdiskelevia lauluja.

Konsertin otsikko on lainattu Rauno Lehtisen säveltämästä ja Mikko Haljoen sanoittamasta laulusta.

Heinivahoa puhuttelee erityisesti lau-lun säe kaipauksesta: ”Niin luulin mon-ta vuotta, yksin vain kuohuissa väyläni löytää mä voisin. Kaipasin silloin laivaa valkeaa, joka viedä voi aaltojen taa.”

– Se on hieno laulu. Jokainen ym-märtää valkean laivan merkityksen omalla tavallaan. Minä ajattelen sen Ju-malaksi, sanoo Heinivaho.

Toiset meistä Messukylän vanhassa kirkossa la 6.6. klo 18. Vapaa pääsy, oh-jelma 10 € ✦

Asta Kettunen

Kaipausta kevyesti

Petri Ahjokoski, Matti Heinivaho ja Anu Ahjokoski Isä Meidän -levyn kansikuvassa. Matti Heinivahon 70-vuotislevy on kunnianosoitus sekä hänen isoisälleen Paavo Halmeelle että Messukylälle.

Ilo on lahja, mutta se on myös ihmisel-le annettu tehtävä. Jos on voimia vali-ta katseensa suunta, kannattaa katsoa iloon. Näin ajattelee tamperelainen pas-tori, laulaja ja harrastajavalokuvaaja Ulla Halttunen.

– Kameran kanssa kulkeminen on avannut silmäni näkemään sellaista, jonka aiemmin olisin sivuuttanut. Iloa voi siis löytyä, kun kiinnittää huomio-ta hyviin ja kauniisiin asioihin, miet-tii Halttunen, joka työskentelee Kansan Raamattuseurassa.

Halttunen kuvaa mieluiten luontoa – maisemia, kasveja ja eläimiä.

– Monien kuvieni viesti on, että myös kaupunkimaisessa miljöössä ihmisten on mahdollista nauttia eläinten tarkkai-lemisesta sekä veden ja puiden lähellä olemisesta, pohtii Halttunen.

Valokuvaus- ja kirjoittamisharrastuk-sen myötä syntyi myös Halttusen en-simmäinen oma teos Katso iloon, joka sisältää valokuvia ja tekstejä.

Halttunen uskaltaa käsitellä teksteis-sään myös kipeitä ja vakavia asioita, ku-ten yksinäisyyttä, väsymystä, petty-mystä, surua ja luopumista. Niidenkin

kokemisen ja hyväksymisen jälkeen hän valitsee toivon ja ilon. ✦

Katso iloonUlla HalttunenKaras-Sana Oy, 2015

Kirsi Airikka

Katso iloon

Ulla Halttunen onnistui taltioimaan kamerallaan mökkitiellä vastaan tulleen ketun.

Mihin me kuulumme?Itsensä etsimisen ja löytämisen te-matiikka näkyy elokuussa Tampe-reen Teatterikesässä, joka järjeste-tään 47. kerran 3.–9. elokuuta.

Kesän esitykset käsittelevät kuulu-mista ja liittymistä. Millä tavoin lii-tymme toinen toisiimme, mihin me kuulumme perheemme, sukumme, yhteisömme historiassa? Miten löy-dämme paikkamme?

Tämän hetken omaäänisimpiin kotimaisiin teatterintekijöihin kuu-luva Milja Sarkola vierailee Teatte-rikesässä kahden esityksen voimin. Hänen Lilla Teaterniin ohjaaman-sa Kattona tähtitaivas kertoo elämän-myönteisen kasvutarinan 13-vuoti-aasta Jennasta.

Q-teatterin Jotain toista on puo-lestaan Sarkolan teos seksuaalises-ta halusta. Se nostaa esiin teemoja omasta henkilöhistoriasta ja laajem-masta kuulumisesta sukuun, yhtei-söön ja yhteiskuntaan.

Pääohjelmiston esityksissä etsitään

omaa paikkaa, kuulumista johon-kin ja kykyä kohdella toista ihmis-tä oikein. Nuorten ja aikuisten välistä suhdetta sekä kiusaamista käsitellään useammassakin näytelmässä.

Kajaanin Kaupunginteatterin ja Vaara-kollektiivin Tänään koulun jäl-keen on näyttelijä Janne Kinnusen kokemuspohjainen esitys koulukiu-saamisesta ja kiusaamisen hiljaisista hyväksyjistä.

Turun Kaupunginteatterin ja Tu-run Nuoren Teatterin Meganin ta-rina kertoo myös todellisen tari-nan: Hilkka-Liisa Iivanaisen ohjaama ajankohtaisdraama tuo näyttämöl-le nettikiusaamisen kaikessa raadolli-suudessaan.

Pääohjelmiston vieraaksi saapuu 19 teatteriryhmää, joista kahdeksan on kansainvälistä. Esityksiä on kaik-kiaan 41. ✦

teatterikesa.fi

Meganin tarina tuo näyttämölle nettikiusaamisen kaikessa raadollisuudessaan.

Kalevan kirkolle perustetaan kesä-kuoro, joka tarjoaa tekemistä laulami-sesta innostuneille tamperelaisille.

Kuoroon etsitään innokkaita, sävel-korvan omaavia laulajia, sekä naisia että miehiä. Ohjelmisto koostuu uu-dehkosta hengellisestä musiikista.

Kuoro harjoittelee keskiviikkoisin kello 18 Kalevan kirkon aulassa. En-simmäinen kokoontuminen on 3. ke-säkuuta. Kuoroon ei tarvitse ilmoittau-tua ennakkoon.

Lisätietoja: kanttori Kari Nousiainenkari.nousiainen@evl.fi, p. 050 304 1365

Kesäkuoro kutsuu kaupunkilaisia

Lähes 17 vuotta suljettuna ollut Nä-silinna avautuu yleisölle kesäkuussa. Näsilinna, alkuperäiseltä nimeltään Milavida, valmistui vuonna 1898. Sen on rakennuttanut Finlaysonin puu-villatehtaan omistajasukuun kuulu-nut Peter von Nottbeck.

Tampereen kaupunki osti raken-nuksen vuonna 1905. Se luovutettiin Hämeen museon kotipaikaksi.

Museon avajaisia vietetään 12. ke-säkuuta, jolloin avautuu kaksi näyt-telyä: Unelmien askeleet – Salvatore Ferragamo 1898–1960 sekä Nottbec-kit – Tampereen kosmopoliitit.

Museo Milavida Milavidanrinne 8Avoinna 12.6. alkaen ke–su 11–17

Museo Milavida avataan kesäkuussa

Ville Leinonen laulaa Risuharjun kesäriehassa4.6. klo 12Epilän toimintakeskuksessa, Suurmäenkatu 5

Ulla H

alttun

en

Tam

pe

ree

n T

eatte

rikesä/ O

tto-V

ille V

äätäine

n

Jukka K

uu

sisto

20 SILTA 1/2014

Moni tunnettu laulaja jää iankaikkisesti vaille omaa hittiään.

Laulaja-lauluntekijä ja monipuolisuusmuusikko

Jouko Mäki-Lohiluoma, 55, voi jo nyt to-deta, että hittikin on häneltä holahtanut lau-lajantaipaleellaan. Mäki-Lohiluoman päästä vuonna 2008 tupsahtanut iskusävelmä Tran-sitmies iskeytyi moniin perin tenhoavasti.

Mies musisoi edelleen Yhden Joukon yhtyeessä ja jo 15-vuotisjuhliaan viettäväs-sä Herra Heinämäen Lato -orkesterissa. Hän on ehtinyt tehdä myös hyväksytyn virren ja tukun varhaisnuorisomusiikkia.

Tampereella tämä eteläpohjalaislähtöi-nen mies on asunut vuodesta 1992.

– Tampere on hieno kaupunki. Se on suo-malaisittain suurkaupunki vailla suurkau-pungin haittoja, pahoja autoruuhkia ja muu-ta semmoista. Tampere on myös perheeni kotikaupunki, joten en minä nyt Tamperetta parempaa paikkaa asuttavaksi tiedä, Pispa-laan kotiutunut muusikko sanoo.

– Oman seurakuntani, Harjun seurakun-nan, tapahtumissa olen musisoinut paljon, Mäki-Lohiluoma sanoo.

Harjun tilaisuuksissa Joukolla on aina kuulijoita toisin kuin Turun seurakuntien järjestämässä perhepäivässä, jossa hänellä oli nolla kuulijaa:

– Se oli sen kevään ensimmäinen täysin aurinkoinen päivä ja isät pelasivat poikiensa kanssa jalkapalloa, kuten oikein olikin, Jou-ko Mäki-Lohiluoma toteaa.

Vantaalla hänellä oli kuulijoita pilvin pi-mein.

– Vantaan Ankkarokissa soitin kerran-kin kakkoslavalla, siinä mistä ihmiset tu-livat sisään. Dingoahan väki lähinnä tuli kuuntelemaan, mutta saatoin siinä todeta, että 70 000 ihmistä oli tuossa tapahtumas-sa, Mäki-Lohiluoma muistelee.

Yksi mies, monta soitintaMuusikolla oli näissä katsojamäärältään ääripäätapahtumissa se veikeältä vaikut-tava Yhden Joukon Yhtye. Hän on yh-

tyeen ainoa muusikko ja soittaa saman-aikaisesti rumpuja (bassorumpu, virveli, ”hi-hat”, aksenttipelti), bassoa, kitaraa ja huuliharppua.

Mäki-Lohiluoma on totisesti soittanut useanlaisissa tiloissa ja tilaisuuksissa, jopa lämpökattilan kupeessa. Kirkoissa ja kir-kollisissa tiloissa hän esiintyy mielellään – itse asiassa kirkko on hänelle tärkeä asia.

– Jos yhtäkkiä otettaisiin pois se hyvä mitä kirkko tekee, niin moni ällistyisi. Ih-mettelen niitä ihmisiä, jotka perin kevyesti eroavat kirkosta. Jos ihmisillä on tyytymät-tömyyttä kirkkoa kohtaan, niin kirkonhan voi ainakin paikallistasolla vallata helposti, sillä kirkollisten vaalien äänestysprosentti on tosi pieni, Mäki-Lohiluoma sanoo.

Mies on myös kelpuutettu kirkollisen herätysliikkeen kesäjuhlan puhujaksi, sillä hän sai puhua körttiläisten herättäjäjuhlilla Espoossa vuonna 2008.

Jouko Mäki-Lohiluoma on yhä urheilulli-nen ja vanttera mies. Hän on hypännyt voi-maa, nopeutta, tekniikkaa ja rytmiikkaa vaa-

tivassa seiväshypyssä korkeimmillaan 520 senttiä olleen riman yli.

– Hyppään seivästä yhä. Tänä kesänä tarkoitukseni on ylittää neljä metriä, Jouko Mäki-Lohiluoma sanoo. ✦

Hannu Ranta

Soittoa ja seivästä on yhden Joukon kesä

Muusikko Jouko Mäki-Lohiluoma viihtyy perheineen ja lemmikkikoiransa Alman kanssa hyvin Pispalassa. Myös Harjun seurakunta on tullut tutuksi.

Han

nu

Juko

la

Ensi nuMERossa:•Costello Hautamäki viihtyy veden äärellä ja auttamistyössä •Lapsiavioliittoja ehkäistään Etiopiassa •Tule mukaan Tapahtumien yöhön 6.8.