hyvinvoiva työyhteisö, houkutteleva työpaikka · 2012. 10. 11. · toivo: on halua kulkea...

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Hyvinvoiva

työyhteisö,

houkutteleva

työpaikka

Miksikö?

Näkökulman vaihdos: valittamisesta voimavaroihin

Työyhteisön hyvinvointia voi parantaa pienillä teoilla ja olemalla ihmisiksi

Lopetetaan vaikenemisen kulttuuri ja opetellaan puhumaan

Työnilonjulistus


http://www.cleaningwomen.com/

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=mfO1kPnf2I8

Viimeinen kvartaali

http://www.cleaningwomen.com/

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=mfO1kPnf2I8


Valittajien kuoro

”Miksi tietokoneeni on niin kovin hidas / Ja hiuksetkin on tänään

miten sattuu. / Haluan rahani takaisin. / Olen väsynyt Soleen./

Minulla on ikävä esimies./ Minulla on mahdoton alainen.”

500 valitusta

uusimmalla

kuorolla

Brasiliassa

http://www.complaintschoir.org/news.html

http://www.complaintschoir.org/news.html


Millä menestymme huomenna?

Sosiaalinen pääoma

= yhteisön kunto: johtaminen, yhteisöllisyys

Psykologinen pääoma

= työntekijän henkinen kunto: itseluottamus, toiveikkuus, optimismi, sitkeys

+ Rakennepääoma

= organisaation toimivuus ja oppimiskyky, työn hallinta

50-90 % tulevaisuuden arvosta


Näkökulman vaihdos tarpeen

Voimavaralähtöinen

työhyvinvointimalli –

huomio työn ja yksilön voimavaroihin

ja niiden lisäämiseen, ei vain siihen,

mikä on huonosti.

”Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen.”

M. Seligman


Enempi hengestä kuin ruumiinliikkeistä

On pidettävä huolta terveydestä ja

harjoitettava kohtuullisesti

ruumiinliikkeitä. Mutta pidettäköön vielä

paljon enemmän huolta hengestä ja

mielestä, sillä nämä ikään kuin kuluvat

loppuun.

Marcus Tullius Cicero


Myönteiset tunteet

Myönteiset tunteet

Uudet ajatukset,

teot, suhteet

Rakentaa kestäviä

Rakentavat kestäviä

henkilökohtaisia voima-

varoja (sos.tuki, sitkeys,

luovuus, taidot ja osaaminen)

Hyvä terveys,

onnellisuus

Cohn & Fredrickson, 2009

Avartavat havaintokykyä


Broaden and build – hypoteesin

testaaminen työssäolevilla (N=139)

päivittäisten myönteisten tunteiden kokeminen lisää henkilökohtaisia voimavaroja

It-alan yritys, alku- ja lopputestaukset

puolet tutkituista harrasti rakastavan ystävällisyyden meditaatiota (LKM) päivittäin, tähän annettiin alussa opetusta kuusi X 60 min.,

se sisälsi ryhmämeditaatiota,

edellisen viikon kehityksen seuraamista ja

miten siirtää meditaatio arkeen ohjeistettiin tekemään harjoituksia vähintään 5 päivänä viikossa

päivittäinen raportointi 9 viikon ajan, jossa osallistujat kertoivat tunteistaan ja edellispäivän meditaatiostaan

koeryhmä ja kontrolliryhmä, joiden tiedollisia, sosiaalisia, psykologisia ja fysiologisia voimavaroja seurattiin


Tulokset- elämäntyytyväisyys kasvoi

Päivittäin seurattiin positiivisia emootioita: huvittuneisuus,

kunnioitus, tyytyväisyys, ilo, kiitollisuus, toiveikkuus,

kiinnostuneisuus, rakkaus ja ylpeys +

Muutos myönteisissä

emootioissa Muutos resursseissa

Muutos elämän-

tyytyväisyydessä

-mindfulness +

-tavoitteiden asettamisen kyky +

-tulevaisuudesta nauttiminen +

-elämänhallinta +

-itseluottamus +

-elämän tarkoituksellisuus +

-saatu sosiaalinen tuki +

-sairauden oireet -

-tavoitteellisuus

-menneisyyteen myönteisesti

suhtautuminen

-nykyhetkeen myönteisesti

suhtautuminen

-myönteinen ajattelutapa

-kehittymishalu

-itsenäisyys


Positiivisesti poikkeava

käyttäytyminen

synnyttää luottamusta itseen ja toisiin (trust in

self and others)

lisää ykseyden, yhteisöllisyyden tunnetta

(feeling of oneness)

edistää luovuutta (creativeness)

ja auttaa isomman ”kuvan” näkemistä (seeing

the bigger picture)


Innostus tarttuu

Jokainen toimija (esimies, alainen, kollega ja asiakas) voi vaikuttaa kannattavuuteen palveluliiketoiminnassa, valitsemalla positiivisen käyttäytymisen neutraalin tai negatiivisen käyttäytymisen sijasta.

Yrityksen johdon positiivinen käyttäytyminen toimii roolimallina koko henkilöstölle; innostus, energia ja myötäeläminen tarttuvat.

(M. Fischer 2012, Väitöstiedote, väitöskirja http://lib.tkk.fi/Diss)


Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät ORGANISAATIO

MINÄ ITSE JOHTAMINEN

TYÖN HALLINTA

• tavoitteellisuus

• joustava rakenne = rakenne-

•jatkuva kehittyminen pääoma

• toimiva työympäristö

• osallistava ja kannustava

johtaminen

= vertikaalinen sosiaalinen

pääoma

• RYHMÄ

• psykologinen

pääoma

•terveys ja

fyysinen kunto

• vaikuttamismahdollisuudet

• kannustearvo: oppiminen ja

monipuolisuus = rakennepääoma

•avoin vuorovaikutus -

työyhteisötaidot

= horisontaalinen

sosiaalinen pääoma

TYÖYHTEISÖ

Manka 1999, 2006, 2011

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 13 13

1. Organisaation keinoja hyvinvointiin

yhteinen tavoite jokaisella työyhteisön jäsenellä on yhteinen käsitys

tavoitteista ja he toimivat yhdessä niiden toteuttamiseksi

palasiin pilkkominen, toteutumisen seuraaminen ja itsearviointi - työhyvinvointisuunnitelma

joustava rakenne mahdollistaa sananvallan itseohjautuvuuden kasvattaminen

työn hallinnan tunne, jokaisen arvostaminen

osaamisen kehittäminen ja sosiaalistuminen

itseluottamuksen vahvistaminen, onnistumisen kokemusten mahdollistaminen ja oppimisen kulttuuri – työkavereiden ja asiakkaiden kohtaamisella

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 14 Pekka Jylhä: | It is not too late, 2009, Stuffed hare, light

http://theendofbeing.com/2011/01/05/and-the-hare-pekka-jylha-and-sculpture-as-existential-fable/5-3

Ei ole vielä liian myöhäistä























Yhteisöllisyys vaikuttaa terveyteen

työyhteisön vähäiseen

sosiaaliseen pääomaan

liittyi 1,3-kertainen

sairastumisen riski, myös

20- 50% korkeampi

masennuksen ilmenemisen

riski

vähäiseen yksilön

sosiaaliseen pääomaan

liittyi 1,8 -kertainen

sairastumisriski

.

Oksanen 2009

vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi

Johtaminen Työyhteisö +


2. Hyvinvointia edistävä johtajuus

reiluus, oikeudenmukaisuus ja valtuuttaminen

synnyttävät luottamusta ja hallinnan tunnetta

vastavuoroisuus

mahdollistaa hyviä työyhteisötaitoja

henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen

voimavarat ovat kunnossa

sosiaalisen ja emotionaalisen tuen antaminen – lisää tunneälyä!

työntekijät kokevat olevansa arvokkaita ja arvostettuja

optimismin vahvistaminen

menneisyyden ”armollinen” tulkinta – ei syyllistämistä

nykyisyyden hyväksyminen

tulevaisuuden mahdollisuuksien hakeminen


3. Työyhteisön keinoja

positiivinen vuorovaikutus

ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen,

”tähtihetket”

työyhteisötaitojen opetteleminen

avoimuus, reiluus, auttaminen ja aktiivisuus

jokaisen työn arvostus

älylliset lähestymistavat

hyvien asioiden miettiminen, reflektointi porukalla: mikä

meillä on hyvin ja missä on kehittämisen varaa?

yhteisten “pelisääntöjen” tekeminen


Osaa sanoa huomenta, kiitos ja näkemiin

Jaa kaikki

Kaikkien kanssa pitää leikkiä.

Pelaa reilua peliä

Pane tavarat takaisin sinne mistä ne otit

Siivoa omat sotkusi

Pyydä anteeksi, kun loukkaat jotakuta

Jokaisella on oma nimi

Pese kätesi, ennen kuin alat syödä

Vedä vessa

Pulla ja maito tekee välillä hyvää

Elä tasapainoista elämää

Opi jotain, piirrä, maalaa, laula, tanssi, leiki, tee työtä

vähän joka päivä.

Kun lähdet ulos maailmaan, varo liikennettä, pidä

toista kädestä ja pysyttele yhdessä muiden kanssa.

Tajua ihme

Ohjeita lastentarhasta

Vrt. Fulghum R.


Positiivinen palaute


Pekka Jylhä

Syntipukki 2005
























Veli Granö 2011 http://www.av-arkki.fi/teokset/profeetta/

Miten voin kehittyä? Erakoksiko?

http://www.av-arkki.fi/teokset/profeetta/




4. Katse peiliin eli omat keinot

itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, ”peiliin

katsominen”, harjoitteleminen

stressin tunnistaminen – kiireisenä pinna kiristyy

terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio)

palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni,

huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio)

keho vaikuttaa tulkintaan – rentous ja positiivisuus


Psykologinen pääoma

oli yhteydessä

parempaan

suoriutumiseen työssä,

työtyytyväisyyteen ja

sitoutumiseen.

vaikutti siihenkin, miten

työyhteisön tukea

pystyttiin

hyödyntämään työssä

on opittavissa

Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008.

itseluottamus, toiveikkuus, optimismi ja sitkeys


Mistä se syntyy?

Itseluottamus: ihmisellä on tarvittava itseluottamus ja tehokkuususkomukset omista kyvyistä onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisesta= hallinnan tunne

Toivo: on halua kulkea tavoitteita kohti (”tahtovoima”) ja

tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia polkuja niiden

saavuttamiseen (”keinovoima”)

Realistinen optimismi: ihminen ajattelee menestyvänsä

nyt ja tulevaisuudessa.

Sitkeys: kohdattaessa ongelmia ja esteitä, ne eivät

lannista, vaan ihminen kestää ne ja aloittaa alusta.


Myönteiset vahvistukset

etsi vahvuuksiasi ja pienennä kielteisten kokemusten merkitystä oppimalla niistä

ajattele sitä, mikä tuottaa iloa ja tee sitä

älä arvostele suorituksiasi ja vertaile niitä muihin

anna itsellesi anteeksi: olet riittävän hyvä

tartu kielteiseen tunteeseen heti sen ilmaannuttua, mieti, mitkä tosiasiat tukevat tunnetta, mitä vastaväitteitä on olemassa, mitä pahimmillaan voi tapahtua ja mitä voisit tehdä, jotta näin ei kävisi

entäs sisäinen höpöttäjä päässäsi: moittiiko vai kehuuko?

http://www.youtube.com/watch?v=qR3rK0kZFkg

http://www.youtube.com/watch?v=qR3rK0kZFkg


Henkilökohtainen työhyvinvointi

Warr 1990, Hakanen 2004, Manka 2007

Innostus

”Ihania haasteita”

Ahdistus

”Minulta vaaditaan liikaa”

”Yöuni pätkii”

Masennus

”Minusta ei ole mihinkään”

”En jaksa lähteä työhön.”

Mukavuus

”Ihan kivaa!”

”Olisiko jo aika

saada uutta?”

Mielipaha - Mielihyvä +

stressi

työuupumus

työn imu

työssä viihtyminen V

irit

tym

inen

-

+


AIKA

VAIKUTTAVUUS

Ylikuor-

mitusraja Hälyttävät

esioireet :

Fysiologiset

Uupuminen

Krooninen

väsymys

Alentunut

itsetunto

Kyynisyys

Työkyvyt-

tömyys

Tilapäinen

väsymys

Uni-

häiriöt

Vaatimukset

kasvavat

Mikään ei

riitä

En kelpaa

Olen lopussa

Olen

kestävyy-

teni rajoilla Kukaan ei

välitä

Positiivinen

stressi

Hienoa

työskennellä

Energian rapautuminen

Stressin kehittyminen


Palautuminen edistää hyvinvointia

On tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista.

Irrottautuminen on vaikeinta työntekijöillä, jotka ovat ylisitoutuneita työhönsä (ns. työholistit) ja tuntevat pakonomaista tarvetta tehdä työtä.

Irrottautuminen on tärkeää kuitenkin myös silloin, kun työnteko on mukavaa, sillä se takaa, että nautimme työstämme jatkossakin.


Luonto rauhoittaa

luonnon katselu tai siellä oleilu rentouttaa noin 4-7 minuutin kuluttua

mikroelpymishetket työssä virkistävät

jo viisi minuuttia liikuntaa vihreässä ympäristössä voi edistää mielenterveyttä, väittävät brittitutkijat. Vaikutus tehostuu, jos alueella on myös järvi, joki tai muu vesistö. Erityisen suotuisasti luonnon-ympäristö vaikuttaa nuoriin.

Korpela 2009, (toim.) Kinnunen & Mauno; Barton J. & Pretty j. 2010


Julistuksella haastamme mahdollisimman monet työpaikat työhyvinvointitalkoisiin.

Työnilo on työnantajan näkökulmasta pääomaa, mutta se on myös työntekijän päänasia.

Ymmärtäkäämme työhyvinvointi laajasti työyhteisön toimivuudeksi, siksi sitä pitää suunnitelmallisesti johtaa

Ottakaamme käyttöön myös uudenlaisia tunnuslukuja, joilla voimme ennaltaehkäistä mahdollisia riskejä.

Hyvä johtaminen on vastavuoroista, esimiehen optimismi siirtyy työntekijöihin

Työstä nauttiminen on sallittua ja jopa toivottavaa. Yhteisöllisyys vie huipulle.

Järjestäkäämme hautajaiset Jollekin Muulle

Ole oman elämäsi ohjaksissa ja pidä itsestäsi huoltokirjaa.

Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työtä- tee joka päivä jotakin kivaa

Työnilonjulistus 2012

Tampere 10.1.2012 www.uta.fi/jkk/synergos


Lisätietoa Manka M-L & Mäenpää M. 2010. Tulevai-

suuden osaajaksi. Tulosta osaamis-

tarpeiden tunnistamisella. Tampereen

yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö.

Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. &

Harju R. 2010.Työn iloa ja imua –

työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille.

Tampereen yliopisto, STM, Esr &

Kuntoutussäätiö.

Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.&

Nuutinen S. 2009. Työyhteisötarinoita –

ongelmista ratkaisukeskeiseen

kehittämiseen.

Manka M-L. 2008. Tiikerinloikka työniloon

ja menestykseen Talentum

Manka M-L. 2007. Työrauhan julistus –

miten olla ihmisiksi alaisena ja

esimiehenä. Kirjapaja

Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen,

S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä

kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja

koulutuskeskus Synergos & Esr.

Manka M-L. , Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A.

2012. TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS.

Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut

johtamisen tukena kunnissa. Tampereen

yliopisto, Tekes, KT ja Keva.

Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro.

Manka, M-L & Hakala, L. 2011. Henkilöstö-

tunnusluvut johtamisen tukena. Tukea

tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin

kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr &

Kuntoutussäätiö.

www.uta.fi/jkk/synergos

http://www.uta.fi/jkk/synergos

hyvinvoiva työyhteisö, houkutteleva työpaikka · 2012. 10. 11. · toivo: on halua kulkea...

Documents