ilmarisen talousennuste syksy 2016

ILMARISENTALOUSENNUSTE, SYKSY 2016

Jaakko Kiander 11.10.2016

• Julkistus keväisin ja syksyisin

• Erityisesti yritysnäkökulma

• Keskiössä:

– BKT:n kasvu

– Työllisyyden kehitys (palkansaajat, yrittäjät)

– Palkkasumma, työvoimakulut, TyEL-maksut

ILMARISENTALOUSENNUSTE

TALOUS-NÄKYMÄT

ILMARISEN ENNUSTE: TALOUSKASVU ON ELPYMÄSSÄ

2015 2016 2017

BKT muutos, % +0,2 +1 +1,5

Yksityinen kulutus +1,4 +2 +1

Julkinen kulutus +0,4 +0 +0

Investoinnit +0,7 +2 +3

Tuonti +1,9 +1 +2

Vienti –0,2 +0 +3

Inflaatio, KHI-muutos –0,2 +0,5 +0,5

Ansiotason muutos +1,2 +1 +0,5

Työllisyysaste 68,1 68,5 69,0

Työttömyysaste 9,4 9,0 8,6

EMU-jäämä -2,8 -2,1 -1,9

Julkinen velka 63,6 65 67

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

s

Talouskasvu on nopeutumassa. Kasvu

johtuu yksityisestä kulutuksesta ja

rakennusinvestoinneista.

Työllisyys kasvaa hieman. Yhteiskunta-

sopimus parantaa kilpailukykyä täysi-

määräisesti vasta vuoden 2017 jälkeen.

Yritysten työvoimakustannukset alenevat

ensi vuonna ja työnantajien sova-maksut

alenevat asteittain vuoteen 2020 asti.

Viennin kilpailukyky parantuu vähitellen.

VUODESTA 2012 MADELLUT TALOUS JATKAA HIDASTA KASVUABruttokansantuote ja ennuste 2000–2017, indeksi 2010=100

80

85

90

95

100

105

110

171615141312111009080706050403020100


s

Vuonna 2015 alkanut

hidas talouskasvu

jatkuu myös vuonna

2017. Kasvu perustuu

lähinnä kotimarkkina-

kehitykseen.

YKSITYISEN KULUTUS TOIMII TALOUDEN VETURINAYksityinen ja julkinen kulutus sekä ennuste 2000–2017, indeksi 2010=100

75

80

85

90

95

100

105

110

171615141312111009080706050403020100

Julkinen

kulutus

Yksityinen

kulutus


s

Yksityistä kulutusta

kasvattaa myönteinen

työllisyyskehitys,

säästämisasteen lasku

ja matala inflaatio.

Tuloverokevennysten

ansiosta ostovoiman

odotetaan kehittyvän

myönteisesti.

INVESTOINNIT KASVAVAT SEURAAVINA VUOSINA Investoinnit ja ennuste 2000–2017, indeksi 2010=100

70

80

90

100

110

120

130

171615141312111009080706050403020100


s

Rakennusinvestointien

voimakas kasvu

kasvattaa koko

kansantalouden

investointeja vuosina

2016–2017.

Teollisuuden kone- ja

laiteinvestoinneissa

odotetaan kasvua

vuodelle 2017.

RAKENTAMISEN INVESTOINNIT OVATNOUSSEET 20 % VUODEN TAKAISESTAUudisrakentamisen kokonaistuotanto 2000–2016, vuosimuutos

-30

-20

-10

0

10

20

30

1615141312111009080706050403020100

Lähde: Tilastokeskus, Rakennusteollisuus, Forecon Oy

s

Investoinneissa

voimakas kasvu

vuonna 2016, mutta

silti niiden taso ei ole

vielä lähellä

historiallista huippua.

Uudisrakentamisen

arvo on noin 10 mrd €

ja se muodostaa noin

neljänneksen kaikista

investoinneista.

%

VIENTI KASVAA 3 % VUONNA 2017

Tuonti ja vienti sekä ennuste 2000–2017, indeksi 2010=100

70

80

90

100

110

120

130

140

171615141312111009080706050403020100

TuontiVienti


s

Pitkään lamassa olleen

viennin odotetaan

lähtevän varovaiseen

kasvuun vuonna 2017.

VIENTI JA TUONTI LÄHELLÄ TASAPAINOA

Kauppatase ja vaihtotase 2007–2016, 12 kk keskiarvo

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

16151413121110090807


s

Viennin heikkoudesta

huolimatta kauppatase

on pysynyt lähellä

tasapainoa usean

vuoden ajan. Tämä on

johtunut osin öljyn

hinnan laskusta, joka

on supistanut tuontia. Vaihtotase

Kauppatasemrd €

MONI KULUTTAJA LUOTTAA SUOMEN JA OMAAN TALOUTEENKuluttajien luottamus -indeksi 2000–2016

-20

-10

0

10

20

30

1615141312111009080706050403020100

Lähde: Tilastokeskus

s

Kuluttajien luottamus

Suomen ja omaan

talouteen on

parantunut. Tämä

heijastuu yksityisen

kulutuksen kasvuun ja

säästämisasteen

laskuun.

PALVELUALAN JA RAKENTAMISEN LUOTTAMUS ON NOUSUSSAYritysten luottamus -indeksit 2000–2016

-60

-40

-20

0

20

161514131211100908070605

Teollisuus

Rakentaminen

Palvelut

Vähittäiskauppa

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto

TYÖVOIMAKUSTANNUKSET LASKEVAT VUONNA 2017Kiky-sopimuksen mukaiset muutokset ja ennuste 2015–2020

1,7

1,2

-2,3

0,50,9

1,5

-3

-2

-1

0

1

2

2015 2016 2017 2018 2019 2020

Palkkaliukuma

Sopimuspalkka

Sosiaali-vakuutusmaksut

Työaika

Vaikutusyhteensä

Lähde: Ilmarinen

s

Kiky-sopimuksen

mukaan palkkoja ei

koroteta vuonna 2017

lainkaan ja työaika

pitenee. Lisäksi

sosiaaliturvamaksujen

alennukset pienentävät

työvoimakuluja

vuosina 2017–2019.

%

VERONKEVENNYSTEN ANSIOSTA KÄTEEN JÄÄVÄT ANSIOTULOT EIVÄT SUPISTUArvioitu verojen jälkeisten keskiansioiden vuosimuutos 2015–2020

-2

-1

0

1

2

3

4

5

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Lähde: Ilmarinen

s

Valtio kompensoi

palkansaajien sova-

maksujen korottamisen

yhteensä 515 M€

tuloverokevennyksellä.%

TYÖ-MARKKINAT

PALKAT JA KESKIMÄÄRÄINEN ELÄKE OVAT NOUSSEET 60 % VUODESTA 2000Hinnat, palkat ja eläkkeet sekä ennuste 2000–2017, indeksi 2000=100

90

100

110

120

130

140

150

160

170

171615141312111009080706050403020100

Inflaatio (KHI)

Keskimääräinen palkka (AHI)

Eläkeindeksi

Keskimääräinen eläke

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, Eläketurvakeskus

s

Keskimääräinen eläke

on noussut vuodesta

2000 lähes yhtä

nopeasti kuin palkat.

Keskeisin syy on

eläkkeelle jäävien yhä

parempi eläkekertymä.

TYÖTTÖMYYS LASKEE, MUTTA PITKÄAIKAIS-TYÖTTÖMYYS ON EDELLEEN NOUSUSSATyöttömyysaste ja ennuste 2000–2017, 12 kk keskiarvo

0

2

4

6

8

10

12

14

171615141312111009080706050403020100

Työttömyys

(TEM)

Työttömyys

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö

s

Pitkäaikaistyöttömiä oli

heinäkuussa 128 000.

Määrä on lisääntynyt

13 % viime vuodesta.

Vaikeasti työllistyviä oli

224 000 eli 60 %

työttömien määrästä.

%

SUOMEN TYÖLLISYYSASTE ON PARHAITA EU-MAITA ALHAISEMPITyöllisyysaste Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste 2000–2017

60

65

70

75

80

171615141312111009080706050403020100

Ruotsi

Suomi

SaksaIso-Britannia

Lähde: Ilmarinen, OECD

s

Suomen työllisyysaste

on parhaita maita

jäljessä, mutta silti EU-

maiden keskiarvoa

parempi.

EU-maat

%

SUOMESSA TYÖN KUSTANNUKSET TULEVAT NOUSEMAAN MUITA EU-MAITA VÄHEMMÄNYksikkötyökustannukset Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste 2000–2017, 2000=100

90

100

110

120

130

140

171615141312111009080706050403020100

Saksa

SuomiRuotsi

Iso-Britannia

Lähde: Ilmarinen, OECD

s

Kiky-sopimuksen

ansiosta Suomen

työvoimakustannusten

nousu jää selvästi

kilpailijamaita pienem-

mäksi lähivuosien

aikana, minkä

seurauksena hinta-

kilpailukyky paranee.

Euro-alue

SUOMEN SIJOITUS KILPAILUKYKY-VERTAILUISSA ON HYVÄ, MUTTA LASKEVASuomen sijoitus kilpailukykyvertailuissa 2000–2016

1

6

11

16

21

26

1615141312111009080706050403020100

WEF

sija 10/140

IMD

sija 20/61

Lähde: IMD ja WEF

s

Sveitsi, Singapore ja

Yhdysvallat ovat

kilpailukykyvertailujen

kärkisijoilla.

Suomi häviää

vertailuissa Euroopan

kärkimaille, kuten

Saksalle, Ruotsille ja

Iso-Britannialle

TULOVEROPROSENTTI LASKEE KIKY-SOPIMUKSEN ANSIOSTA Palkansaajien tuloveroprosentit 1999–2017

31

22 23

37

29 31

44

37 38

50

43 45

0

10

20

30

40

50

60

91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17

8814 €/kk

5509 €/kk

3305 €/kk

2203 €/kk

Lähde: Veronmaksajien keskusliitto

s

Kiky-sopimuksen

ansiosta palkansaajien

verotus kevenee 515

M€ ensi vuonna. Osto-

voima kasvaa 0,7 % eli

keskituloinen saa 20 €

lisää kuukaudessa.

%

PALKASTA JA ELÄKKEESTÄ MAKSETAAN VEROA SAMAN VERRANEläkkeen ja palkan veroprosentit eri tuloluokilla 2016

0

10

20

30

40

50

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Veroprosentti 31 %

keskipalkalla

Veroprosentti 18 %

keskieläkkeellä

Lähde: Veronmaksajien keskusliitto

%

VUODESTA 2010 VEROTUS ON KIRISTYNYT SUHTEESSA BKT:EENVerot suhteessa bruttokansantuotteeseen 1975–2015

4441

4643

3536

2119

24231920

1098743

131314141214

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

151311090705030199979593918987858381797775

Eläkelaitokset

Valtio

Yhteensä

Muut esim.

paikallishallinto


%

JULKINEN TALOUS JA ELÄKKEET

VALTION VELKAANTUMISASTE HIDASTUU VUONNA 2017Julkisyhteisöjen velka ja ennuste 2000–2017, % BKT:sta

64

25

33

0

10

20

30

40

50

60

70

171615141312111009080706050403020100


Jäämä, mrd euroa

2015 2016 2017

Valtio –6,3 –5,5 –5

Kunnat –1,3 –1 –1

Sotu +1,9 +2 +2

Yhteensä

% BKT:sta

–5,8

–2,8 %

–4,5

–2,1 %

–4

–1,9 %

Velka, mrd euroa

2015 2016 2017

Valtio 113 118,5 123,5

Kunnat 18,5 19,5 20,5

Sotu 3,1 3 2

Yhteensä

% BKT:sta

133

63,6 %

138

65 %

144

67 %

%

VELAN VASTAPAINONA ON MERKITTÄVIÄ JULKISEEN TALOUTEEN LUETTAVIA VAROJAJulkisyhteisöjen velka ja eläkevarat 2000–2016, mrd euroa

130

7159

177

103

67

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

171615141312111009080706050403020100

mrd €

Valtion ja

kuntien velka

Eläkevarat


s

Eurostatin ja OECD:n

käytännön mukaan

kaikki lakisääteiseen

eläkejärjestelmään

kuuluvat varat mukaan

lukien yksityisen

sektorin työeläkevarat

tilastoidaan osaksi

julkisen sektorin

taloutta.

TYÖTTÖMIÄ JA TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA ON 3,2 MILJOONAA HENKILÖÄTyölliset sekä työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat, miljoonaa henkilöä

2,3

1,9

2,4 2,3

2,7

3,22,9

3,2

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13

Milj

hlö

ä


s

Työvoiman ulko-

puolella ovat mm.

lapset, eläkeläiset ja

opiskelijat.

Työikäiseen väestöön

kuuluvia on Suomessa

3,5 miljoonaa, joista yli

miljoona ei ole töissä.

Työlliset

Työttömät ja

työvoiman

ulkopuolella

...ELI 1,4 HENKILÖÄ JOKAISTA TYÖLLISTÄ KOHDENElatussuhde 1987–2014

114

170

141

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13

Ei työssä/ Työssä


s

Työvoiman ulko-

puolella ovat mm.

lapset, eläkeläiset ja

opiskelijat.

Työikäiseen väestöön

kuuluvia on Suomessa

3,5 miljoonaa, joista yli

miljoona ei ole töissä.

%

ELÄKEMENOT OVAT KASVUSSA

Eläkemenot ja -maksut 1975–2014, mrd euroa nimellinen arvo

28

14

10

15

7

4

1

13

0

5

10

15

20

25

30

1412100806040200989694929088868482807876

mrd €

Kokonais-

eläkemeno

Yksityisen sektorin

eläkemenoYksityisen sektorin

eläkemaksutulo

Lähde: Kela, Eläketurvakeskus

s

Eläkelaitosten mak-

samat eläkkeet ovat

lähes kaksinkertais-

tuneet vuodesta 2000.

Yksityisen sektorin

työeläkkeiden lisäksi

Keva maksaa eläkkeitä

4,6 mrd €, valtio mak-

saa eläkkeitä 4,5 mrd €

ja Kela maksaa eläke-

etuuksia 2,7 mrd €.

VANHUSHUOLTOSUHTEEN SUURI MUUTOS ALKOI VUONNA 2010Vanhushuoltosuhde ja -ennuste 1980–2040

44

34

2723

18

37

30

2422

0

10

20

30

40

50

2040203520302025202020152010200520001995199019851980

Koko Suomi

Tampereen seutu

yli 65-vuotiasta/ työikäinen


s

Suomessa väestö

keskittyy kasvu-

keskuksiin ja erityisesti

yliopistokaupunkeihin,

mikä näkyy niissä

keskimääräisempänä

edullisempana

ikärakenteena.

%

50-VUOTIAS VOI ODOTTAA OLEVANSA 20 VUOTTA ELÄKKEELLÄ50-vuotiaan eläkkeellesiirtymis- ja eliniän odote 2000–2015

6361

8380

50

60

70

80

15141312111009080706050403020100

50v. eläkkeelle-

siirtymisiän odote

50v. eliniän odote

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, Eläketurvakeskus

s

Keskimääräinen

eläkkeellejäämisikä on

2000-luvulla seurannut

eliniän odotteen

kehitystä. Samalla yli

60-vuotiaiden

työssäkäynti on

lisääntynyt.

vuotta

JOHTO-PÄÄTÖKSIÄ

Riskit• Brexit varjostaa EU:n tulevaisuutta

• USA:n presidentinvaalit

• Kotitalouksien velkaantumisaste on korkea useassa Euroopan maassa

• Eräiden eurooppalaispankkien tilanne on heikko

• Matalan korkotason ongelmat

Mahdollisuudet• Luottamus paranee pikkuhiljaa

• EU-taloudet elpyvät

• Suomen kilpailukyky paranee asteittain

POLIITTISET RISKIT OVAT MERKITTÄVIÄ

TAMPEREELLA ON HYVÄT EVÄÄT MENESTYMISELLE• Nuorekas ja dynaaminen

talousalue

• Vahva teknologinen osaaminen

• Vahvat yliopistot

• Lupaavia start-uppeja

• Vahvat investoinnit infraan ja rakentamiseen

KIITOS!

ilmarisen talousennuste syksy 2016

Economy & Finance