inkoon kunta inkoon ulkosaariston …...biologi jari hietaranta on vastannut osayleiskaavatyön...

INKOON KUNTA

INKOON

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

ULKOSAARISTON RANTAOSA-

YLEISKAAVA JA

21.3.2000

SELOSTUS

21.03.2000 1

Inkoon kunta - Rantayleiskaavan muutos ja ulkosaariston rantaosayleiskaava

1 ESIPUHE 4

2 LÄHTÖTILANTEEN KUVAUS, TAUSTATIEDOT, SUUNNITTELUTILANNE 5

2.1 Vanha kaava 5

2.2 Lakimuutokset (luonnonsuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki) 5

2.3 Seutukaava ja seutukaavan tarkistus 6

2.4 LIFE 6

3 KAAVOITUSPROSESSIN KUVAUS 6

3.1 Osallistuminen ja vuorovaikutus 6

3.2 Selvitykset 83.2.1 Luonto 83.2.2 Maisema 93.2.3 Kulttuuriympäristö 113.2.4 Maanomistus 123.2.5 Kantatilaselvitys ja tilojen rekisteritiedot 123.2.6 Muut selvitykset 13

3.3 Suunnittelutavoitteet ja mitoitus 14

3.4 Suunnittelun vaiheet (neuvottelut, lausunnot) 19

4 OSAYLEISKAAVAN KESKEISET PERUSTELUT 21

4.1 Suunnittelun pääajatukset 21

4.2 Rakenteellinen kokonaisratkaisu ja mitoitus 21

4.3 Kaavaratkaisujen perustelut 22

4.4 Esiintyneet ristiriidat 244.4.1 Rantayleiskaavoitukseen kohdistuvat vaatimukset 244.4.2 Tulevaisuuskuvista ei syntynyt kehityskuvaa 254.4.3 Seutukaavan toteuttaminen 254.4.4 Muita ristiriitoja 25

5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 26

5.1 Arviointimenetelmä 26

5.2 Vaikutukset luontoon ja maisemaan 26

5.3 Vaikutukset Natura 2000 –alueisiin 285.3.1 Tausta 285.3.2 Inkoon saaristo 295.3.3 Itäisin osa Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueesta (Hättö) 325.3.4 Toteuttamiskeinot 33

SELOSTUS

21.03.2000 2


5.4 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön 34

5.5 Vaikutukset ihmiseen ja yhteiskuntaan 34

6 TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA 35

SELOSTUS

21.03.2000 3


LIITTEET

LUONTO JA MAISEMA

1. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu tai rauhoitettavaksi tarkoitettu valtiontoimesta toteutettava alue (SL-kohteet nrot 501-536).

2. Arvokas luontokohde tai alueen osa (sl-alueet nrot 31-96)

3. Arvokas luontokohde tai alueen osa (sl-pisteet nrot 100-170)

4. Alue, jolla ympäristö säilytetään (/s-kohteet nrot 200-226)

5. Arvokas maisemakokonaisuus (ma-alueet nrot 400-416)

RAKENNETTU YMPÄRISTÖ

6. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja ympäristöt (sr-kohteet nrot 170-189, 230-245)

7. Muinaismuistokohteet (sm- kohteet nrot 300-302)

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

8. Vaikutustarkastelukartta

MUU KAAVOITUSPROSESSIN AIKANA TUOTETTU MATERIAALI

9. Maa ja Vesi Oy 1997. Inventering av ytterskärgården I Ingå.

10. Maa ja Vesi Oy 1999. Inkoon ulkosaariston rantaosayleiskaava. Rakennus- jakulttuurihistoriallisesti arvokkaat suojelukohteet. Kohdekuvasto.

11. Maa ja Vesi Oy 1998. Inkoon ulkosaariston rantaosayleiskaava.Kehityskuvaraportti. Raportti käsittää suunnittelualueen luonnonympäristön jakulttuuriympäristön nykytilan kuvauksen sekä seminaareissa tuotettuja alueennykytilaa ja tulevaisuutta koskevia näkemyksiä. Raporttia ei ole käsiteltykunnanhallituksessa tai kunnanvaltuustossa. Liitteinä

Luonnonympäristön ja maiseman inventointi (1:30 000)

Rakennetun ympäristön inventointi (1:30 000)

Nykytila ja tulevaisuuskuva A: Suunnitteluseminaarit 1:80 000

Suunnitteluperiaatteet ja tulevaisuuskuva B: Suunnittelija 1:80 000

12. Kaavan tilatiedot- paikkatietorekisteri

13. Luontotietorekisteri

SELOSTUS

21.03.2000 4


1 ESIPUHEInkoon kunta antoi Maa ja Vesi Oy:lle keväällä 1997 tehtäväksi laatia Inkoon ulkosaa-ristoon vahvistettavaksi tarkoitetun rantaosayleiskaavan. Alueelle on laadittu aiemminrantaosayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi 10.8.1989, mutta joka jäi ympä-ristöministeriön päätöksellä (22.6.1992) vahvistamatta Laverörarnan saariryhmää lu-kuun ottamatta. Aiemmin laaditussa osayleiskaavassa mm. kantatilaselvitykseen liittyiepätarkkuutta eikä luontoselvityksiä oltu riittävästi huomioitu osayleiskaavaratkaisussa.Kantatilaselvityksen lisäksi laadittiin luontoa ja maisemaa sekä rakennettua kulttuuriym-päristöä koskevat selvitykset ja lisäinventoinnit.

Työssä on korostettu erityisesti avointa ja vuorovaikutteista suunnittelumenetelmää.Tämä on tapahtunut mm. useiden seminaarien, yleisötilaisuuksien, ns. kaavakioskin,maanomistajien kanssa käytyjen henkilökohtaisten neuvottelujen ja tehostetun tiedotta-misen välityksellä.

Rantayleiskaavoitustyö liittyy EU:n osittain rahoittamaan LIFE-projektiin, jossa on mu-kana seitsemän Suomenlahden rannikkokuntaa. Projektin tavoitteena on mm. turvatasekä ainutlaatuisen saaristoalueen säilyminen että alueen kehittämismahdollisuudet, ke-hittää yhteistyömalleja sekä saada kokemuksia uusista suunnittelumenetelmistä ja uudenluonnonsuojelulain, yva-lain ja rakennuslain muutoksen soveltamisesta.

Osayleiskaavatyötä on valvonut ja ohjannut Inkoon kunnanhallitus. Lisäksi osayleis-kaavatyön eri vaiheita on kommentoinut kunnanhallituksen tätä kaavoitustyötä vartennimeämä työryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut Gustaf Sundman.

Maa ja Vesi Oy:ssä osayleiskaavatyöstä ovat vastanneet dipl.ins. Pekka Normo31.12.1998 asti ja tämän jälkeen tekn. lis. Johanna Pekkanen ja arkkit. Kristina Karls-son. Biologi Jari Hietaranta on vastannut osayleiskaavatyön luontoselvityksistä, maise-ma-arkkitehti Leena Ihalainen maisemaselvityksestä ja arkkitehti Kristina Karlsson ra-kennetun ympäristön kulttuurihistoriallisesta selvityksestä. Dipl.ins. Iris Broman on vas-tannut osayleiskaavatyön paikkatietoympäristöstä.

Vantaalla 21. päivänä maaliskuuta 2000

Pasi Rajala Johanna PekkanenOsastopäällikkö TkL

SELOSTUS

21.03.2000 5


2 LÄHTÖTILANTEEN KUVAUS, TAUSTATIEDOT, SUUNNITTELUTILANNE

2.1 Vanha kaava

Edellisen rantayleiskaavaehdotuksen hylkäämisperusteet ovat asettaneet omalta osaltaan lähtökoh-tia suunnittelulle

Inkoon ulkosaaristoon laaditaan vahvistettavaksi tarkoitettu rantaosayleiskaava. Alueel-le on laadittu aiemmin rantaosayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi 10.8.1989,mutta joka jäi ympäristöministeriön päätöksellä (22.6.1992) vahvistamatta. Aiemminlaaditussa osayleiskaavassa mm. kantatilaselvitykseen liittyi epätarkkuutta eikä luon-toselvityksiä oltu riittävästi huomioitu osayleiskaavaratkaisussa.Seuraavassa on esitetty tiivistetysti vahvistamatta jätetyn rantaosayleiskaavan hylkää-misperusteita ja siitä johtuvia parannusesityksiä tätä kaavatyötä varten.

Kaavassa turvataan harvinaisten ja uhanalaisten kasvien elinpaikkojen säilyminenniin ettei näille alueille osoiteta niitä uhkaavaa toimintaa.

Kantatilavuosi asetetaan viimeistään vuodeksi 1969, jotta maanomistajien oikeu-denmukainen kohtelu voidaan turvata.

Luontoinventoinnissa osoitetaan luonnonoloiltaan arvokkaimmat ja herkimmätalueet ja turvataan näiden arvojen säilyminen. Ulkosaariston alueelle ei osoitetaniin suurta uudisrakentamisen määrää, että sen tuomat muutokset ja kulutus ai-heuttavat luonnolle liiallista rasitusta.

Kaavassa osoitetaan riittävästi suuria yhtenäisiä virkistysalueita ja maihinnousu-mahdollisuuksia tarjoavia rantoja.

2.2 Lakimuutokset (luonnonsuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki)

Edellisen kaavaehdotuksen laatimisen jälkeen on lainsäädännössä tapahtunut muutoksia.Uusi luonnonsuojelulaki astui voimaan 1.1.1997. Luonnonsuojelulain yleissäännöksenmukaan luonnonsuojelulain tavoitteena on

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminenluonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen

luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukeminen

luonnontuntemuksen ja yleisen luontoharrastuksen lisääminen

Suotuisaan suojelun tasoon pyrkiminen

Luonnon- ja maisemansuojelun edistäminen kunnan toimesta omalla alueellaan

Luonnonsuojelulaki aiheutti muutoksia 12 muuhun lakiin.

Uusi maankäyttö ja rakennuslaki astui voimaan 1.1.2000. Lakiuudistuksessa on erityi-sesti korostettu mm. vuorovaikutuksen ja kuntien vastuun ja päätöksentekovallan lisää-mistä kaavoitusprosessissa. Vaikka kaavoituksessa on noudatettu vanhan rakennuslainmukaisia menettelytapoja, on valmistelussa huomioitu uuden maankäyttö- ja rakennus-

SELOSTUS

21.03.2000 6


lain edellyttämät periaatteet. Erityisesti tämä on näkynyt osallistumisen ja vuorovaiku-tuksen järjestämisessä prosessin aikana. Kaavaa laadittaessa on myös tarkistettu ja otet-tu huomioon samaan aikaan valmisteltavana olleen maankäyttö- ja rakennuslain sisältö-vaatimusten merkitys.Uusi laki aiheutti pieniä muutoksia mm. kaavamääräyksiin ja niiden perusteisiin virkis-tys- alueitten rakentamisrajoitusten sekä sr- ja SL- alueitten suojelumääräysten osalta.Rakennuslain 124a § mukainen toimenpidekielto korvautui maankäyttö- ja rakennuslain128 § toimenpiderajoituksella. Vanhan rakennuslain mukainen toimenpidelupa korvau-tui maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella maisematyöluvalla.Sekä vanhan rakennuslain että uuden maankäyttö ja rakennuslain yleissäännöksen mu-kaan alue on kaavoitettava ja sen käyttäminen muutoin suunniteltava luonnonvarojen jaympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla. Kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaes-sa samoin kuin lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on nou-datettava mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään.

2.3 Seutukaava ja seutukaavan tarkistus

Alueelle on vahvistettu seutukaava 28.2.1985. Siinä on aluetta koskevia virkistys- jasuojelualuevarauksia. Seutukaavaa ollaan parhaillaan tarkistamassa.

2.4 LIFE

Rantayleiskaavoitustyö liittyy EU:n osittain rahoittamaan LIFE-projektiin, jossa on mu-kana seitsemän Suomenlahden rannikkokuntaa (Tammisaari, Inkoo, Porvoo, Pernaja,Ruotsinpyhtää, Pyhtää, Virolahti). Tämä LIFE-projekti on osa Euroopan Unionin yhte-näisen rannikkosuunnittelun demonstraatio-ohjelmaa (ICZM, Integrated Coastal Mana-gement Demonstration Programme).

Tavoitteena on mm. turvata sekä ainutlaatuisen saaristoalueen säilyminen että alueenkehittämismahdollisuudet, kehittää yhteistyömalleja sekä saada kokemuksia uusistasuunnittelumenetelmistä ja uuden luonnonsuojelulain, yva-lain ja rakennuslain muutok-sen soveltamisesta.

3 KAAVOITUSPROSESSIN KUVAUS

3.1 Osallistuminen ja vuorovaikutus

Työssä on käytetty avointa ja vuorovaikutteista suunnittelumenetelmää.

Suunnittelun tärkeänä lähtökohtana on pidetty sitä, että kunnan asukkailla,maanomistajilla, luottamushenkilöillä ja muilla intressiryhmillä on tavanomaistasuuremmat mahdollisuudet vaikuttaa suunnitteluun jo työn alkuvaiheista lähtien.

TiedottaminenKaavoituksesta on tiedotettu lehtien välityksellä ja kunnan ilmoitustaululla eri kaavapro-sessin vaiheissa, kuten

SELOSTUS

21.03.2000 7


kaavakioskista, jossa esiteltiin perusselvitykset ja suunnitteluperiaatteet

kaavaluonnoksen rakennusasetuksen 154§:n nähtävillä olostaKaavoituksesta on myös tiedotettu internetissä Inkoon kunnan kotisivuilla.

Kirjeenä toimitettiin kutsut lisäksi erikseen niille maanomistajille, joiden nimi- ja osoite-tiedot on saatu maanmittauslaitoksen rekistereistä tai suunnittelijalle lähetetyn palaut-teen välityksellä.

KaavakioskiEnnen varsinaisen kaavoitustyön alkua järjestettiin kunnantalolle 5.-16.5.1998 ns. kaa-vakioski, jossa oli nähtävillä rantaosayleiskaavoitusta koskevaa aineistoa (mm. luon-toinventointi ja rakennetun ympäristön inventointi). Alueen tiloja koskeviin tietoihin jamuuhun lähtökohtamateriaaliin saattoi tutustua myös näyttöpäätteen välityksellä.

Osayleiskaavan suunnittelija oli paikalla kahtena päivänä ja muutoin paikan päällä olimahdollisuus keskustella kunnan rakennustarkastajan kanssa.

Maanomistajat ja asukkaat saivat jättää kirjallisia toiveita, näkemyksiä saaristoalueenkehittämisestä jne. Maanomistajien kommentit ja toivomukset joita jätettiin yhteensä113 kpl, numeroitiin ja vietiin kartalla. Lisäksi niistä tehtiin kirjallinen yhteenveto, jossaesitettiin yleisimmät ja merkittävimmät esille tulleet näkökohdat.

Neuvottelut suurmaanomistajien kanssaAlueen suurimpia maanomistajia, joilla oli muunnettua rantaviivaa yli 1,5 km (28kpl)kutsuttiin syksyn 1998 aikana erikseen Maa ja Vesi Oy:n toimistoon, jolloin heillä on ol-lut tilaisuus kertoa tarkemmin omaa aluettaan koskevista toiveistaan ja suunnitelmis-taan.

Rakennusasetuksen 154 §:n mukainen kuuleminenOsayleiskaavaluonnoksen laatimisvaiheen 1. Kaavaluonnos oli nähtävillä kunnantalolla3.-13.11.1998. Esillä oli osayleiskaavan ja muut perusselvitykset selostuksineen. Parinpäivän aikana 6.-7.11.1998 maanomistajien ja muiden kiinnostuneiden oli mahdollistakeskustella ja tutkia suunnittelijan kanssa yksityiskohtaisesti kaavaratkaisuun liittyviämaanomistajakohtaisia tietokantoja ja muuta lähtökohtamateriaalia näyttöpäätteeltä.Muutoin nähtävillä oloaikana päivysti joko kunnan rakennustarkastaja tai kunnaninsi-nööri.

Huomautukset koskivat enimmäkseen pieniä tarkistuksia (101 kpl) ja niistä laadittiin lu-ettelo, jossa on kuvattu huomautuksen sisältö, tehty ratkaisu ja perustelu ratkaisulle. Li-säksi kirjattiin ne tapaukset, joihin kunnanhallitus ottaa erikseen kantaa kunnanvaltuus-ton hyväksymien suunnittelu ja mitoitusperiaatteiden kohdan 17 perusteella (liite).

ReferenssiryhmäKunnanhallituksen nimeämä työryhmä on osallistunut aktiivisesti kaavatyön eri vaihei-siin. Sen käsiteltävänä ja kommentoitavana ovat olleet kaikki kunnanhallitukseen men-neet kaavatyön eri vaiheiden asiat. Suunnittelija on ollut esittelemässä eri kaavatyövai-heita referenssiryhmälle.

SELOSTUS

21.03.2000 8


Luottamushenkilöt, viranomaisetLuottamushenkilöt ja kunnan hallintokunnat osallistuivat suunnitteluun jo työn ensi vai-heessa. Touko- ja lokakuussa 1997 pidettiin kunnan luottamuselimille suunnittelusemi-naarit, joissa tuotettiin ryhmätöinä luottamushenkilöiden näkemyksiä ulkosaariston ny-kytilasta, sen tärkeimmistä resursseista ja arvoista sekä ryhmien tavoitteelliset tulevai-suuskuvat (strategisia kannanottoja, ympäristötavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia).Suunnittelija laati myös oman tulevaisuuskuvansa.

Seminaareissa tuotettu aineisto toimi mielipiteiden kartoittajana ja loi pohjaa jatkotyös-kentelylle. Aineisto on koottu erilliseen raporttiin

Maa ja Vesi Oy 1998. Inkoon ulkosaariston rantaosayleiskaava. Kehityskuvaraportti.

Raporttia ei ole käsitelty kunnanhallituksessa tai kunnanvaltuustossa.

3.2 Selvitykset

Kaavoitusprosessin aikana laadituista selvityksistä (kts. liiteluettelo) on seuraavaankoottu vain kaavoituksen kannalta oleelliset asiat.

3.2.1 Luonto

Lilla- Hallstö

Luonnonympäristöä koskeva aineisto ja lähtötietoaineisto kerättiin aluksi olemassa ole-vasta, runsaasta inventointiaineistosta

SELOSTUS

21.03.2000 9


Heikkinen, Nina. 1995. Botanisk inventering; Ingå yttre skärgård. Ingå kommun och Nylands för-bund. Nylands förbunds publikationer C11/1995. Helsingfors.

Laaksonen & Vähälummukka 1994. Inkoon ulkosaariston linnustokartoitus ja saarten arviointi ke-sällä 1994.

Bonn, Thomas 1992. Skärgårdbotanisk inventering I Ekenäs och Ingå. Västra Nylands Regionplan-förbund. Karis

Lisäksi on ollut käytössä mm. valtakunnalliset suojeluohjelmat, rauhoituspäätökset,useita kunnasta saatuja inventointeja koskien luontoa, pohjavesiä, muinaismuistoja jne.Luonnonympäristön ominaispiirteiden kuvauksessa käytettiin lähtöaineistona satelliitti-kuvista peräisin olevaa maankäyttö- ja puustotulkinta-aineistoa. Olemassa olevaa inven-tointimateriaalia täydennettiin kesällä 1997 maastotutkimuksilla. Kenttätöissä kiinnitet-tiin erityistä huomiota uudessa ympäristölainsäädännössä (vesilaki, metsälaki, luonnon-suojelulaki) mainittuihin luontotyyppeihin sekä tarkastettiin jo aikaisemmin inventoitujakohteita. Tavoitteena oli myös löytää laajat rakentamattomat alueet ja kohteet, joillanimenomaan rakentamattomuus muodosti merkittävän arvon. Kaikille kohteille laadittiinarvoluokitus. Myös maanmittauslaitoksen tuottama luokitus yleistettiin lisäksi saaristoninventointia paremmin palvelevaksi. Tavoitteena oli löytää potentiaalisesti arvokkaatalueet, jotka sitten pyrittiin maastossa tarkistamaan. Inventoiduista luontokohteista onkoottu erillinen raporttiMaa ja Vesi Oy 1997. Inventering av ytterskärgården I Ingå.

Lisäksi merkittävimmät kohteet on kuvattu liitteenä olevissa taulukoissa.

Alue muodostuu vaihettumisvyöhykkeestä sisäsaariston ja ulkosaariston välillä. Sitäkutsutaan ulkosaaristovyöhykkeeksi. Geologisesti alue on hyvin rikkonaista. Eri suun-taisia murroslinjoja on runsaasti mm. Västra Långöltä Porsölle ulottuva itä-länsi- suun-tainen linja sekä maisemaltaan kaunis em. linjaa risteilevä Ryssklobben ja Porsön mur-roslinja.

Osa-alueella on laaja luonnonsuojelualue Hättössä ja sen eteläpuolella. Luonnonsuojelu-lain mukaisia arvokkaita ympäristöjä on useilla saarilla. Maatuvia vesialueita ja fladojaesiintyy Mangrundetilla. Ulkosaaristossa on useita Natura-2000 ehdotukseen kuuluvialinnustollisesti arvokkaita luotoja.

3.2.2 Maisema

Suunnittelualue sijaitsee ulkosaaristovyöhykkeellä ja sen maisemakuva on pääosin luon-nonmaisemaa. Paikoitellen, kun ranta-asutus on tiivistä ja luonnonmaiseman elementitovat selvästi taustalla, voidaan puhua kulttuurimaisemasta. Mantereella tai sisäsaaristos-sa sijaitseviin laajoihin kulttuurimaisema-alueisiin verrattuna ovat suunnittelualueenkulttuurimaisemat kuitenkin varsin pienimuotoisia ja ne keskittyvät yleensä kalastustilo-jen yhteyteen, tai niiden välittömään läheisyyteen.

Kaava-alueen maisemakohteet on jaoteltu kolmiportaisesti;1. laaja-alaiset, pääosin luonnonmaisemaa edustavat maisema-alueet voivat rajautua

yksittäisen saaren osaan tai jopa useampien saarien muodostamaksi kokonaisuudek-si. Luonnonmaiseman elementeistä on arvioitu niiden merkitystä laajemmassa mai-

SELOSTUS

21.03.2000 10


semakokonaisuudessa (esim. keskeiset maisematilaa rajaavat reunavyöhykkeet, me-rimaiseman kiintopisteet ja maamerkit, kuten ympäristöstään kauaksi erottuvat ran-takalliot tai karikot, yksittäiset maisemapuut ja erottuva kasvillisuus). Muita arvioin-tikriteereitä ovat olleet edustavuus, ympäristön koskemattomuus, vaihtelevuus jaluonnonkauneus.

2. Tiedot arvokkaista kulttuurimaisema-alueista on koottu kulttuuriympäristön selvi-tykseen niiltä osin kun ne liittyvät välittömästi rakennettuun ympäristöön. Suunnitte-lualueen kulttuurimaisemat ovat tyypillisesti pienialaisia, kalastustilojen pihapiirien,viljelysten ja (usein käytöstä poistuneiden) laidunalueiden muodostamia kokonai-suuksia.

3. Ei-rakennettujen ympäristöjen osalta (esim. pihapiireistä erillään sijaitsevat perinne-biotoopit, kuten niityt ja luonnonlaitumet) on arvokkaat pienmaisemat koottu luon-toselvitykseen. Luontoselvitykseen on koottu myös pienialaisia luonnonmaisemal-taan arvokkaita alueita, jotka eivät liity laajempaan merkittävään maisemakokonai-suuteen. Tällaisia ovat mm. yksittäiset maisemapuuryhmät ja pienialaiset kallio- taikivikkorannat. Monet geologisena muodostumana arvokkaat alueet ja kohteet ovatmyös maiseman kohokohtia.

Tiedot luonnonmaisemasta on koottu kesällä 1997 tehtyjen maastokäyntien, olemassaolevan selvitysaineiston, peruskarttatarkastelun ja viistoilmakuvien pohjalta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että maisemakuvan säilymisen kannalta kaikkein kriitti-simmät alueet ovat ulkosaariston ja merivyöhykkeen vaihettumisalueilla, missä kook-kaammat puustoiset saaret alkavat väistyä pienten vähäpuustoisten saarien ja luotojentieltä. Edellä kuvattuja arvoja sisältyy mm. seuraaviin saariin ja kohteisiin:

Stora Fagerön ranta-alueetLilla Fagerön ranta-alueet ja saarien mosaiikkiPorsöVästerklobbenRyssklobbenStora ja Östra Långön välinen salmiLilla Lövön eteläpuoliset ranta-alueetÄngön eteläpuoleinen niemiHättön etelä- ja länsirantojen salmi ja lahdetTjugonholmenPåvskärStora Sandön KopparbergetOxenin kivikkorannatGroplandsklobbenin rantakalliot

Inkoon saariston lomarakentaminen on ollut toistaiseksi maltillista, mutta on todennä-köistä, että rantarakentaminen ja virkistyskäyttö kiihtyy tulevina vuosikymmeninä ja ke-hitys tulee muuttamaan nykyistä luonnonmaisemaa vähitellen yhä enemmän tekomuoto-ja käsittäväksi. On tärkeätä, että maisemakuvallisesti kyseenalaisia lomarakennuksia taimuita rakenteita tulee vähän ja ne kyetään sijoittamaan maiseman kannalta vähemmänhäiriöherkille alueille.

SELOSTUS

21.03.2000 11


On erityisen tärkeätä, että pienet luodot ja saaret maisemakuvallisesti herkällä vaihettu-misalueella ulkosaaristovyöhykkeen ulkoreunalla jätetään rakentamatta, koska tällaisellaalueella maisemasta rakennusten ja rakenteiden poikkeavat muodot ja värit korostuvatväärällä tavalla. Välttämällä tällaisille alueille rakentamista säilytetään myös maisemaku-valle ja alueelle tärkeiden solmukohtien (identiteettien) säilymistä mikä edelleen vahvis-taa asukkaiden alueellisesta identiteettiä.

3.2.3 Kulttuuriympäristö

Andö

Kulttuuriympäristöä koskeva aineisto on kerätty olemassa olevien inventointien ja ilma-kuvien pohjalta. Lähteinä on käytetty mm Ola Brenner kirjoittamat“Torpare och landbönder i Ingå “ ja “Segelsjöfart i Ingå”, Miljöbyrån Ab:n kokoama “Kultur-landskap i Barösund” 1983, ja Länsi- Uudenmaan seutukaavaliiton inventointi 1993 alueen kult-tuurihistoriallisista rakennuksista ja maisemasta sekä maanmittaushallituksen pitäjänkarttojavuodelta 1935. Kohteita on tarkistettu maastokäyntien ja tarkkojen värillisten viistoil-makuvien pohjalta. Merkittävimmät kohteet ja kulttuurimaisemakokonaisuudet onkoottu kuvineen erilliseen raporttiinInkoon ulkosaariston rantaosayleiskaava. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat suojelu-kohteet. Kohdekuvasto.1999

Sijainti- ja ominaisuustiedot muinaismuistolain piirin kuuluvista muinaisjäännöksistä onsaatu Uudenmaan maakuntamuseolta. Museovirasto on antanut vastaavat tiedot ve-denalaisista, muinaismuistolain nojalla rauhoitetuista yli 100 vuotta vanhoista hylyistä.Kohteen on tarkemmin kuvailtu erillisenä liitteenä olevassa luettelossa.

Suunnittelualueella uudempi näkyvämmin sijoittuva lomarakentaminen on valtaamassayhä voimakkaampaa asemaa maisemassa, joka ulkosaaristossa on paitsi ekologisesti,myös visuaalisesti erittäin herkkää. Ulkosaaristossa on jäljellä vielä runsaasti myös van-haa rakennuskantaa. Alueella on runsaasti viime vuosisadalta peräisin olevia osittainhyvinkin alkuperäismuodossaan säilyneitä kalastustiloja. Nämä muodostavat pihapiirei-

SELOSTUS

21.03.2000 12


neen ja rantaa ryhmittävine aittoineen saariston arvokkaan ja sille ominaisen kulttuuri-miljöön. Läntisessä saaristossa on runsaammin säilyneitä vanhoja kalastajatiloja, kuntaas itäisessä saaristossa on havaittavissa Porkkalan vuokra-ajan hävittäneen suurenosan perinteisestä ympäristöstä. Pääosa kalastustiloista on nykyisin lomakäytössä.Ammattikalastajia asuu edelleen Kälkön, Lövgrundetin, Gammelbylandetin, Basthol-menin, Starlandetin, Bejarholmenin, Skeppön ja Sådön saarilla.

Oman kerrostumansa saaristossa muodostavat 1800-luvun lopulta höyrylaivojen reittienvarsille rakennetut huvilat ja sisäsaariston täysihoitolat. Ulkosaaristossa näitä vanhojahuviloita on vähemmän (Södra Käringarna, Tingsholmenin, Gåsön, Tiftön ja Kälkönsaarilla).Merkittävimmät kohteet on merkitty liitteenä olevalle kartalle ja kuvailtuliitteenä olevassa taulukossa.

3.2.4 Maanomistus

Suunnittelualueella on 493 tilaa, joilla on 342 maanomistajaa. Kartalla on esitetty ns.suurmaanomistajat, jotka omistavat muunnettua rantaviivaa enemmän kuin 1,5 km. Jul-kisyhteisöt (Suomen valtio, seurakunta yms.) on osoitettu kartalla punaisella.

3.2.5 Kantatilaselvitys ja tilojen rekisteritiedot

Vahvistettavissa rantayleiskaavoissa loma-asutuksen rakennusoikeus määräytyy ns. kan-tatilaperiaatteen nojalla. Tämä takaa riittävän tarkkuuden ja mahdollisimman tasapuoli-sen maanomistajien kohtelun. Kantatilavuodeksi valittiin yleisesti käytetty 1.7.1959, jo-ka on rakennuslain voimaantulopäivämäärä. Kantatilaselvitys teetettiin Lohjan maanmit-taustoimistossa.Jokaiselta tilalta selvitettiin lisäksi mm. seuraavanlaiset tiedot (tilarekisteri liitteenä):

Kylä

Rekisterinumero

SELOSTUS

21.03.2000 13


Tilan nimi

Omistaja

Palstojen lukumäärä

Muunnettu rantaviiva, joka tarkoittaa peruskartan rantaviivan oikaisua siten, ettähuomioidaan kapeat niemet ja rantaviivan pienet mutkat.

Pinta-ala

Rakennusten määrä

Tilan rekisteröintipäivämäärä

Kantatila 1.7.1959

Pysyvä asutusKohdassa 3.3 on esitetty tarkemmin loma-asutuksen rakennusoikeuden määrittämsenperusteet.

3.2.6 Muut selvitykset

Ote geologisesta kartasta

Geologisen tutkimuskeskuksen (GTK) toimesta laadittiin suunnittelualueelle numeeri-nen maaperäkartta ja siitä johdettu rakennettavuutta kuvaava teemakartta. Teemakartal-la on esitetty hyvin, keskinkertaisesti ja huonosti rakentamiseen soveltuvat alueet. Kar-talla on lisäksi esitetty erikseen varsinaiset avokallioalueet, alle yhden metrin maaker-roksen peittämät kallioalueet sekä jyrkänteet.

SELOSTUS

21.03.2000 14


Rakentamisen kannalta epäedullisia alueita ovat erityisesti herkät turve- ja hienohiekka-alueet ja kulutusta huonosti kestävät avokallioalueet ja jyrkät irtomaapeitteiset rinnealu-eet. Jyrkillä rinteillä eroosio- ja kulutus on tasamaita huomattavasti suurempaa. Myöskasvillisuuden uudistuminen on hitaampaa jyrkillä rinnealueilla.

Rakennettavuusluokitus yhdessä metsäkuvioluokituksen ja ekologisen inventoinninkanssa on ohjannut suunnittelua.

Lisäksi suunnittelussa on hyödynnetty tätä kaavoitustyötä varten kuvattua noin 1300värillistä viistoilmakuvaa ja maanmittauslaitoksen mustavalkoisia ilmakuvia. Kuvia tul-laan myöhemmin hyödyntämään myös kaavan toteuttamisvaiheessa.

3.3 Suunnittelutavoitteet ja mitoitus

Suunnittelussa käsitellään ja osoitetaan tarpeelliset maankäyttövaraukset eri maankäyt-tömuotoja varten. Näitä ovat mm. pysyvä asutus, loma-asutus, elinkeinotoiminnot (ka-lastus, matkailu, veneily) suojelu ja virkistys.

Suunnittelussa on tavoitteena sellainen kokonaisratkaisu, jossa luonnon ja ihmisen toi-mintojen ja tarpeiden välillä vallitsee kestävä tasapaino.

Keskeisenä tavoitteena on saariston elinkelpoisuuden edistäminen niin, että samalla tur-vataan luonnonarvojen ja –varojen säilyminen.

SELOSTUS

21.03.2000 15


Kunnanvaltuusto hyväksyi 25.6.1998 seuraavat suunnitteluperiaatteet loma-asutuksensuunnittelussa ja mitoituksessa sovellettaviksi.

1) Suunnittelualue jaetaan kahteen osa-alueeseen, jotka ovat vyöhyke I ja vyöhyke II. Loma-asutuksen suunnittelussa sovelletaan eri vyöhykkeitä varten eri mitoitusperiaatteita.

2) Loma-asutuksen teoreettinen enimmäisrakennusoikeus määräytyy ns. kantatilaperiaatteen nojal-la. Tämä tarkoittaa, että rakennusoikeus lasketaan ensisijaisesti kantatiloille. Kantatiloja ovat netilat, jotka oli merkitty maarekisteriin 1.7.1959 (rakennuslain voimaantulon päivämäärä) mennes-sä. Kantatiloja ovat lisäksi myös kaikki ne tilat, joiden kauppa tai muu saanto on tapahtunut vii-meistään mainittuna päivämääränä.

3) Kantatilan teoreettisen enimmäisrakennusoikeuden määrä lasketaan mitoitusnormin perus-teella ja ilmoitetaan loma-asuntojen rakennuspaikkoina (lay). Loma-asuntoyksiköllä (lay)tarkoitetaan yhtä loma-asunnon rakennuspaikkaa.

4) Kantatilan jäljellä oleva teoreettinen rakennusoikeus = enimmäisrakennusoikeus-käytettyrakennusoikeus.

5) Käytetyksi rakennusoikeudeksi kirjataan nykyinen rakentamistilanne. Yksi rakennettu loma-asunto = yksi käytetty loma-asuntoyksikkö (lay).

6) Nykyisen laillisesti pystytetyn loma-asunnon voi yleensä laajentaa (rakennussäännön määrä-ysten mukaisesti), peruskorjata tai sen voi täysin muutoskorjata, vaikka alueen rakennusoi-keus teoreettisesti nähden jo on täysin käytetty.

7) Nykyiset loma-asunnot sekä rakennuspaikoiksi lohkotut rakentamattomat rakennuspaikatosoitetaan loma-asuntojen rakennuspaikkoina.

8) Rakennusoikeus jaetaan nykyisille tiloille / palstoille saarella olevien palstojen kesken muun-netun rantaviivan suhteessa.

9) Saman maanomistajan tilat yhdessä muodostavat ns. maanomistusyksikön. Maanomistusyk-sikön kaikkien tilojen teoreettiset rakennusoikeudet lasketaan yhteen. Maanomistusyksikönsisällä voidaan rakennusoikeutta siirtää tilalta / palstalta toiselle, jos näin saavutetaan työlleasetettujen tavoitteiden kannalta parempi ratkaisu. Kun tällaisia siirtoja toteutetaan, pyritäännoudattamaan joustavuutta kohtuuttomien ratkaisujen välttämiseksi.

10) Rantarakennusoikeutta on vain rantaan ulottuvilla palstoilla.

11) Kaikki itsenäiset tilat, jotka noudattaen lakia jakoperusteista (14.12.1951/604), on lohkotturakennuspaikoiksi ja jotka jakoajankohtana täyttivät rakennussäännön määräykset koskienrakennuspaikkaa, saavat tänään ainakin yhden (1) rakennusoikeuden, katsomatta kantatilanjo käytetyn rakennusoikeuden suuruuteen.

12) Jos jokin kantatila on ylittänyt mitoituksen mukaisen rakennusoikeutensa, ei se kantatilape-riaatteen mukaan vähennä muiden kantatilojen rakennusoikeutta.

13) Rakennusoikeus lasketaan mitoitusnormeihin perustuen, jotka perustuvat kansallisiin suoje-luohjelmiin ja ehdotettuun Natura-alueeseen. Yksityisten luonnonsuojelualueiden mitoitus-ten lähtökohtana ovat suojelumääräykset, joista on sovittu alueiden perustamisen yhteydes-sä.

14) Rakennuspaikoille sallittavat rakennusten enimmäiskerrosalat, rakennusten lukumäärä, si-joitus (mm. vähimmäisetäisyys rannasta) sekä rakennuspaikan vähimmäiskoko ja rantara-

SELOSTUS

21.03.2000 16


kentamisoikeuden sallivan rantaviivan vähimmäispituus ratkaistaan ja päätetään erikseenvarsinaisen suunnitteluvaiheen aikana.

15) Rakennuspaikka osoitetaan pääasiassa jokaiselle kantatilalle ja nykyisille tiloille teoreetti-sesti lasketun rakennusoikeuden perusteella. Rakentamista rajoittavat tekijät, jotka mahdol-lisesti rajoittavat rakentamista huomioidaan rakennuspaikkojen sijoittamisen yhteydessäkaavoitusta laadittaessa. Rakentamista rajoittavia tekijöitä ovat jyrkät rannat ja saaret; ma-talat ja mutaiset rannat; rannat, jotka ovat alttiina voimakkaalle tuulelle ja merenkäynnille;pienet paljaat saaret ja luodot; maisemat, joissa ilmenevät erityisen herkästi haavoittuvatrannat ja alueet; läheisyystekijät, joilla tarkoitetaan : kapeat kannakset, poukamat, salmet jalähekkäin sijaitsevat rannat, rajoitukset, jotka muodostavat nykyinen asutus ja nykyinenelinkeinoelämä, mm. kalastus.

16) Mitoitus perustuu pääsääntöisesti muunnetun rantaviivan pituuteen. Vyöhykkeille I ja IIasetetaan omat mitoitusnormit. Pienillä saarilla (1 - 5 ha) mitoitus perustuu kuitenkin saa-ren pinta-alaan. Mitoitusnormi on pienillä saarilla sama molemmilla vyöhykkeellä.

17) Mikäli hyväksyttyjen suunnittelu- ja mitoitusperiaatteiden toteuttamisen todetaan olevanyksityisen maanomistajan kannalta kohtuutonta, tulee ne käsitellä erityistapauksina, joidenosalta kunta tekee aina erikseen päätöksen

SELOSTUS

21.03.2000 17


Vertailu aiemman vahvistamattoman kaavan ja uuden mitoitusvaihtoehdon välillä.

SELOSTUS

21.03.2000 18


Suunnittelualueella on sovellettu seuraavia mitoitusnormeja:

Mitoitusvyöhyke I (ulkovyöhyke):Saaren pinta-ala mitoitusnormi< 1ha 0 lay1 ha – 2,99 ha enintään 1 lay / saari3 ha – 4,99 ha enintään 2 lay / saari5 ha - enintään 2 lay / muunnettu ranta viivakilometri

Mitoitusvyöhyke II (sisävyöhyke):Saaren pinta-ala mitoitusnormi< 1ha 0 lay1 ha – 2,99 ha enintään 1 lay / saari3 ha – 4,99 ha enintään 2 lay / saari5 ha – enintään 4 lay / muunnettu rantaviivakilometri

lay = loma-asuntoyksikkö = 1 rakennuspaikka rakennuksineen

SELOSTUS

21.03.2000 19


3.4 Suunnittelun vaiheet (neuvottelut, lausunnot)

Neuvottelut, osallistujat Ajankohta Neuvottelun pääasiallinen sisältöLIFE-projektin seminaari 1/1997 AloituskeskusteluLIFE-projektin seminaari 4/1997 International Coastal Zone Management

(ICZM) ja uusi lainsäädäntö

Nykytilan analyysi ja tulevaisuuskuva –suunnitteluseminaari I

LuottamushenkilötViranhaltijatMaanomistajien / asukkaiden edus-tajana referenssiryhmä

22.5.1997 Nykytilan analyysi ja tulevaisuuskuva

Nykytilan analyysi ja tulevaisuuskuva –suunnitteluseminaari II

LuottamushenkilötViranhaltijatMaanomistajien/asukkaiden edusta-jana referenssiryhmä

28.10.1997 Nykytilan analyysi ja tulevaisuuskuva

LIFE –projektin seminaari 6/1997 ICZM kokemuksia maailmaltaKaavamääräysten kehittäminenYmpäristövaikutusten arviointiPerinteiset saariston rakentamistavat

LIFE –projektin työkokousKonsultitOhjausryhmä

9/1997 Vesi- ja jätehuoltoTutustuminen Pyhtään saaristoon


9/1997 Natura -alueiden huomioonottaminenkaavoissa


9/1997 Viron rannikkoalueiden suunnittelu

LIFE -projektin seminaari 9/1997 Suomenlahden visiot,Tutustuminen Vironlahden saaristoon

LIFE -projektin työkokousKonsultitOhjausryhmä

10/997 Kaavojen mitoituksen laatiminen

LIFE -projektin sidosryhmäseminaari 10/1997Referenssiryhmän kokous 13.1.1998Referenssiryhmän kokous 19.2.1998KH kokous 2.3.1998LIFE -projektin työkokous 3/1998 Keskustelu kaavamääräyksistä

SELOSTUS

21.03.2000 20


KonsultitOhjausryhmäYM:n asiantuntijat

Epävirallinen neuvottelu Uudenmaanympäristökeskuksessa

2.4.1998

KaavakioskiAvoin kaikille

5.-16.5.1998 Maanomistajien suullisia ja kirjallisiakommentteja

Referenssiryhmän kokous 25.5.1998KH kokous 1.6.1998KV kokous 11.6.1998KH kokous 15.6.1998KV kokous 25.6.1998 Päätös suunnitteluperiaatteista ja nor-

meistaEpävirallinen neuvottelu

Uudenmaan ympäristökeskusUudenmaan liittoKunnan edustajia

30.9.1998


10/1998 Kaavojen esittelytKeskustelu kaavojen tavoitteiden japrojektin tavoitteiden toteutumisesta

Referenssiryhmän kokous 14.10.1998KH kokous 19.10.1998KH kokous 2.11.1998Osayleiskaavaluonnos nähtävillä

RakA 154§:n mukaan3.-13.11.1998 101 huomautusta

Rakennuslautakunnan kokous 10.11.1998 LausuntoYmpäristölautakunnan kokous 18.11.1998 LausuntoNeuvotteluUudenmaan ympäristökeskus(4)Uudenmaan liitto (1)Kunnan edustajia (6)

20.11.1998

NeuvotteluTammisaaren maakuntamuseo

26.2.1999

NeuvotteluTammisaaren maakuntamuseo

12.3.1999

Referenssiryhmän kokous 22.4.1999KH kokous 17.5.1999Referenssiryhmän kokous 1.6.1999KH kokous 14.6.1999Ympäristölautakunnan kokous 23.6.1999 Lausunto luonnoksesta 26.5.1999Epävirallinen neuvottelu

Uudenmaan ympäristökeskusKunnan edustajia

6.9.1999

SELOSTUS

21.03.2000 21


Epävirallinen neuvotteluUudenmaan ympäristökeskusKunnan edustaja

13.9.1999

Referenssiryhmän kokous 16.9.1999Epävirallinen neuvottelu

Uudenmaan ympäristökeskusKunnan edustajia

23.9.1999

Referenssiryhmän kokous 28.9.1999KH kokous 4.10.1999Osayleiskaavaehdotus nähtävilläRakA 29§:n mukaan

14.10.-15.11.1999

64(66) muistutusta

Virallinen yleiskaavaneuvotteluUudenmaan ympäristökeskuksessa

18.11.1999

KH kokous 14.2.2000 Muistutusten vastineiden käsittelyKH kokous 27.3.2000 Muistutusten vastineiden käsittely

Rantaosayleiskaavan ja rantayleis-kaavan muutoksen hyväksyminen

4 OSAYLEISKAAVAN KESKEISET PERUSTELUT

4.1 Suunnittelun pääajatukset

Edellinen osayleiskaavaehdotus oli jäänyt vahvistamatta ympäristöministeriössä, jotentavoitteena oli laatia vahvistettava ulkosaariston osayleiskaava. Ympäristöministeriönhylkäämisperusteet ovat asettaneet omalta osaltaan lähtökohtia suunnittelulle.

Tavoitteena on ollut luoda hallittu suunnitteluprosessi, jossa lainsäädännössä tapahtu-neet muutokset otetaan huomioon ja erilaiset intressit koskien esim. luontoa, maisemaa,maanomistajia, asukkaita ja viranomaistahoja sovitetaan yhteen.

Suunnittelutyössä on erityisesti painotettu paikkatietopohjaista työskentelytapaa. Tämäon mahdollistanut mm. vaihtoehtojen tarkastelun ja suunnitteluaineiston havainnollista-misen. Kunta on myös hyödyntänyt paikkatieto-aineistoa suunnittelutyön aikana. Osal-listuminen ja vuorovaikutus on ollut toinen suunnitteluprosessin kehittämisen painopis-tealue.

4.2 Rakenteellinen kokonaisratkaisu ja mitoitus

Rantaviivaa suunnittelualueella on noin 383 km ja muunnettua rantaviivaa noin 253 km.Osayleiskaava-alue on jo nykyisin laajalti rakennettu. Uutta rakentamista ei pääsääntöi-sesti ole esitetty luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäville ja aroille alueille.Rakentamiselta vielä lähes vapaina säilyneitä aluekokonaisuuksia on pyritty säilyttämäänluonnontilaisina. Uusi rakennusoikeus jakautuu alueelle melko tasaisesti. Suurimmista,paljon lisärakennusoikeutta saavista saarista voidaan mainita mm. Kälkö, Ängö, StoraLövö, Laverörarna ja Stora Långö. Olemassa olevia loma-asuntoja on alueella 398. Uu-

SELOSTUS

21.03.2000 22


sia loma-asumiseen (RA tai RA-1) tarkoitettuja rakennuspaikkoja on kaavassa osoitettu160 kpl ja ympärivuotiseen asuinkäyttöön (A) nykyisinkin ympärivuotisessa asuinkäy-tössä olevat rakennuspaikat (33). Selostuksen liitteenä on tilarekisteri, josta ilmenee ra-kennuspaikat tiloittain.

Kaavassa on osoitettu kahdeksan matkailupalvelujen aluetta (RM), joiden rakennusoi-keus yhteensä on 2650 k-m2. Lukuun sisältyy alueella jo olemassa oleva rakennusoike-us n. 1000 k-m2.

Kaavassa on lisäksi osoitettu kaksi yksityisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PK), joi-den rakennusoikeus on 350 k-m2. Tästä rakennusoikeudesta Södra Sådön alueella onkäytetty osa.Vesiliikenteen alueita on kaavassa osoitettu kuusi. Näiden yhteenlaskettu rakennusoike-us on 460 k-m2, josta Lilla Ångestöä lukuun ottamatta pääosa on toteutunut.

Virkistysalueita on kaavassa osoitettu 140 ha:n ja suojelualueita 240 ha:n alueelle.Kuudella virkistysalueella on rakennusoikeutta yhteensä 1750 k-m2.

4.3 Kaavaratkaisujen perustelut

Pysyvä asutus ja loma-asutusOsayleiskaavassa on osoitettu sekä vakituiseen (A) että loma-asumiseen (RA) tarkoitet-tuja rakennuspaikkoja. Vakituiseen asumiseen on osoitettu nykyisin ympärivuotisessakäytössä olevat rakennuspaikat. Myöhemmin mahdollisesti syntyvät tarpeet ympärivuo-tisen asutuksen lisäämiseen ratkaistaan erillisellä käyttötarkoituksen muutoksella.

Osayleiskaavassa on osoitettu kahdentyyppisiä loma-asuntoalueita. Loma-asuntoalueella, jolla on ympäristöarvoja (RA-1) on pienempi rakennusoikeus kuin taval-lisella RA-alueella. RA-1-alueiksi on osoitettu mm. alle yhden hehtaarin kokoisilla saa-rilla sijaitsevat vanhat rakennuspaikat ja rakennuspaikat silloin kun saaren mitoitus onylittynyt (esim. 1-3 ha:n saarella enemmän kuin yksi rakennuspaikka).

Kaavassa on lisäksi osoitettu Bastholmenin kaksi kalastustukikohtaa sekä Hättön luon-nonsuojelualueella (Ändholmsklobben ja Ormskär) sijaitsevat rauhoitusmääräysten mu-kaiset vartiorakennukset. Näiden kohteiden rakennusoikeus on määrätty erikseen.

Kaavassa annetaan erityisiä määräyksiä kaava-alueen rakennuspaikkojen vesi ja jäte-huollosta. Alueelle ei saa rakentaa vesikäymälää. Säiliöllinen kuivakäymälä on sijoitetta-va vähintään 30 m etäisyydelle rantaviivasta ja 10 m etäisyydelle viereisen rakennuspai-kan rajasta. Jätevedet tulee imeyttää maaperään vähintään 30 m päässä rantaviivasta.Poikkeuksena ovat rantasaunat, joiden jätevesien osalta vähimmäisimeytysetäisyys on15 metriä.

SELOSTUS

21.03.2000 23


Matkailupalvelut ja elinkeinojen tukeminenLomakylille ja muille vastaaville matkailua palveleville toiminnoille on varattu alueita(RM) yksityisten maanomistajien toiveiden mukaisesti pääasiassa kaava-alueen itäosaan(Stora Fagerö, Halstö, Torrharun, Käringarna, Furuholmen, Södra Sådö).

Muita palvelualueita (PK) on osoitettu Södra Sådöhön (Berglund), jossa toimii matkai-lupalveluita tarjoava yrittäjä ja Käringarnaan, jossa maanomistaja on esittänyt ajatuksiakioskin avaamisesta väylän läheisyyteen.

VirkistysAlueella voimassa olevassa seutukaavassa on osoitettu useita, lähinnä yritysten ja yhtei-söjen alueita virkistysalueiksi, jotka on tarkoitettu pääasiassa tehokasta retkeilytoimin-taa varten (VI2). Seutukaavan suunnittelumääräysten mukaan VI2-alueella tulee ottaahuomioon sen pääasiallinen käyttötarkoitus retkeilyalueena, jonne tulee varata tukialu-eet retkeilytoiminnalle. Seutukaavan suositusten mukaan alueelle tulisi lisäksi tarvittaes-sa laatia käyttösuunnitelma.

Osayleiskaavassa VL-, VR- ja VR-1-alueita on osoitettu Vantaan kaupungin maille(Bjurs) seutukaavan ja vanhan vahvistamatta jääneen osayleiskaavan mukaisesti, seura-kunnan alueelle Stora Fagerössä, Inkoon kunnan alueelle Östra Langössä, FinlandsSvenska Adventkyrkanin alueelle Södervikissä, Daniscon alueelle Tiftössä, joillekin yh-teisille alueille Norra Sådössä ja Lilla Ångestössä, metsähallituksen maille Bastholmar-nan kalastustukikohtien yhteydessä sekä Trutgrundenin pienelle ulkoluodolle.

Väylän läheisyydessä sijaitsevalle Lilla Ångestölle on ollut mahdollisuus osoittaa hiemansuurempi retkeily- ja virkistysalue (VR), jolla voidaan tukea erityisesti itäosan virkistys-palveluja. Muilta osin virkistysalueita ei ole yritysten ja yhteisöjen maille osoitettu, vaanseutukaavan virkistysaluevaraukset on osayleiskaavassa merkitty MU-1 -merkinnällä.

VesiliikenneVenesatamille on varattu alueita Andöstä, Norra Sådöstä, Bejarholmenista, Arvskäristä,Lilla Ångestöstä sekä Norra Sådöstä. Lilla Ångestötä lukuun ottamatta kaikki satamatovat olemassa olevia. Metsähallituksen alue Lilla Ångestössä on siirtynyt Merikarhutry:n omistukseen, ja alueelle tullaan rakentamaan vesiliikennettä palvelevia rakennuksia.

SuojeluLuonnonsuojelulain nojalla rauhoitetuiksi tai rauhoitettaviksi tarkoitetuiksi valtion toi-mesta toteutettaviksi alueiksi (SL) on osayleiskaavassa osoitettu pääsääntöisesti ole-massa olevat luonnonsuojelualueet sekä Natura-rajaukseen kuuluvat pienet saaret tailuodot, joilla ei ole rakennusoikeutta.

Luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain mukaiset suojeltavat luontotyypit sekä suoje-luohjelmien mukaiset alueet (pistekatkoviiva) tai pistemäiset kohteet (neliö) on osoitettukaavassa pääasiassa maankäyttöluokan päälle piirretyllä lisämerkinnällä sl. Tällaisellaalueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.Liitteenä luettelo suojelukohteista.

SELOSTUS

21.03.2000 24


Rakennetun ympäristön osalta käytössä on lisämerkintä sr (yksittäiset rakennukset jarakennusryhmät). Liitteenä luettelo kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista jaympäristöistä. Luonnonympäristön osalta alinta suojeluhierarkiaa edustaa kaavassamerkintä /s, jolla on merkitty paikallisesti arvokkaat alueet.

Rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita suojelukohteita on alueella yhteensä 34 kpl.

4.4 Esiintyneet ristiriidat

4.4.1 Rantayleiskaavoitukseen kohdistuvat vaatimukset

Tällä vuosikymmenellä rantayleiskaavoituksen sisällölle on tullut paljon uusia vaatimuk-sia. Näitä ovat mm. uuden luonnonsuojelulain asettamat vaatimukset sekä metsä- ja ve-silain uudistukset samoin kuin paljon resursseja vaativa kantatilakohtainen loma-asutuksen mitoitusperiaatekin.

Rantayleiskaavoitus nykyisenkaltaisena prosessina on vaativa ja lähtökohdiltaan jo var-sin ristiriitainen. Suunnittelualueet ovat yleensä laajoja, Inkoon osaltakin suunnittelualuekäsittää lähes 400 km rantaviivaa ja yli 1000 saarta. Suunnittelukohteina on ollut lähes500 tilaa, jotka ovat noin 350 eri omistajan hallussa. Tehtävänä on ollut laatia yleiskaa-vatasoinen suunnitelma, mutta eri tahojen vaatimukset ja esitetyt lähtökohdat ovat kui-tenkin detaljitasoisia jo alkaen perusinventoinneista aina rakennuspaikkojen sijoitteluunasti.

SELOSTUS

21.03.2000 25


4.4.2 Tulevaisuuskuvista ei syntynyt kehityskuvaa

Strategisen suunnittelumallin ja alueiden kehityskuvien luomisen eräänä tärkeänä etunaon, että luottamushenkilöt ja hallintokunnat sekä maanomistajat ja asukkaat pääsevätmukaan suunnittelun valmisteluun eikä vain arvioimaan suunnittelijan laatimia ”valmiita”suunnitelmia. Tässä yleiskaavatyössä oli tarkoitus laatia työn lähtökohdaksi suunnittelu-alueen kehityskuvatarkastelu, jossa eri sidosryhmät ja eri intressiryhmät asettaisivataluksi työlle omia lähtökohtia ja tavoitteita, joka sitten jalostettaisiin yhdeksi alueen ke-hityskuvaksi ja suunnittelutyön perustaksi.

Työssä ei täysin saavutettu työohjelman tavoitteita, koska sellaista yhtä kehityskuvaa,joka olisi voitu hyväksyä, ei lopulta voitu muodostaa. Keskustelua käytiin enemmän yk-sityiskohdista yleisten tavoitteiden sijaan. Lisäksi kehityskuvan sitovuutta pelättiin sekämaanomistajien että päättäjien taholla. Kunnassa tuntui vaikealta päättää periaatteistaennen kuin voitiin nähdä, mitä ne tarkoittavat käytännössä. Työvaihe ei silti ollut tarpee-ton, vaan vei omalta osaltaan prosessia eteenpäin ja edesauttoi sen vuorovaikutteisuutta.

4.4.3 Seutukaavan toteuttaminen

Voimassa olevan seutukaavan (vuodelta 1985) virkistysaluevaraukset ovat aiheuttaneetpaljon keskustelua tämän yleiskaavatyön yhteydessä. Myös valmisteilla olevassa seutu-kaavassa on aluetta koskevia virkistysaluevarauksia. Osa varauksista sisältää loma-asutusta.Seutukaavan virkistysaluemerkinnät koskevat usein pieniä, yksityisten omistamia maita.Ristiriitatilanteen on muodostanut näiden alueiden maanomistajien halu saada rakennus-oikeutta merkittäväksi kaavaan. Samoin joidenkin julkisyhteisöjen seutukaavassa virkis-tyskäyttöön merkityille alueille on myös haluttu osoitettavaksi rakennusoikeutta.

Seutukaavavarauksista on käyty Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan liitonedustajien kanssa useita neuvotteluja. Viranomaisten kanta on ollut se, että seutukaava-varaukset tulee toteuttaa mahdollisimman VI-alue merkinnän tyyppisinä.

Ristiriita on pyritty ratkaisemaan siten, että erilaisten julkisyhteisöjen (Vantaan kaupun-ki, metsähallitus, seurakunnan yms.) alueita on osoitettu virkistyskäyttöön ja yksityistenomistuksessa olevia maa-alueita, jotka seutukaavassa oli varattu virkistyskäyttöön onosoitettu MU-1 -merkinnällä ja mahdollisuuksien mukaan siirretty rakennusoikeus muu-alle.

4.4.4 Muita ristiriitoja

Eräs ristiriitoja herättänyt teema liittyi mitoitusvyöhykerajauksiin. Luonto- ja maisema-olosuhteiden perusteella olisi ollut perusteita varsin pienipiirteisiin vyöhykerajauksiin.Näihin olisi myöhemmin liittynyt erilaisia suunnittelutavoitteita ja mitoitusnormeja. Päät-täjät kokivat kuitenkin liian sitovaksi päättää vyöhykerajauksista ennen kuin oli nähtä-vissä niiden tarkemmat suunnittelutavoitteet ja mitoitusnormit sekä vaikutukset maan-käyttöön.

SELOSTUS

21.03.2000 26


Työssä päädyttiin siten suunnittelualueen jakamiseen luonto- ja maisemaselvitysten pe-rusteella kahteen mitoitusvyöhykkeeseen; vyöhyke I (ulkovyöhyke) ja vyöhyke II (sisä-vyöhyke). Merialuevyöhyke käsittää ulkosaaret, puuttomat luodot jne. jatkaen Tammi-saaren merialueen vastaavaa rajausta .

Kunnanhallitus oli asettanut erityisen referenssiryhmän tuomaan esille paikallista näkö-kulmaa. Referenssiryhmä käsitteli ja kommentoi yksityiskohtaisesti jokaista kaavatyö-vaihetta. Referenssiryhmän kommentit toivat paljon arvokasta tietoa suunnittelutyötävarten ja sen kautta nousivat esille myös suunnittelun suurimmat ristiriitakysymykset.

5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

5.1 Arviointimenetelmä

Ympäristövaikutusten arviointi on kytkeytynyt kaavaprosessin eri vaiheisiin. Ympäris-tövaikutusten arvioinnin kannalta keskeisiä kaavaprosessin osia ovat olleet ohjelmointi,selvitykset, mitoitus ja suunnittelu. Ohjelmoinnin yhteydessä on määritelty arvioinninvaikutus kaavaprosessin etenemiseen sekä työvaiheiden sisältö. Selvitysvaiheessa tärke-ää on ollut selvitysten kohdentaminen ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin aluei-siin ja asioihin. Kenttätyöt kohdistettiin alueille, joiden ympäristöarvot olivat todennä-köisesti merkittäviä tai joille voitiin olettaa kohdistuvan rakentamispaineita. Mitoitus-vaiheessa merkittäviä ovat olleet ympäristön asettamat lähtökohdat rakentamisen mää-rälle.

Muutamalta esimerkkialueelta laadittiin esimerkkeinä kahdella erilaisella mitoitusnormil-la (2 ja 4 lay/km sekä 3 ja 5 lay/km) toteutettua kaavaratkaisua, joita havainnollistettiinviistoilmakuvia apuna käyttäen. Puhtaasti laskennallisesti tarkastellen suurempi mitoi-tusnormi oli lisännyt osayleiskaava-alueelle sijoitettavan rakennusoikeuden määrää yli20%.lla. Myös aikaisemmin vahvistamatta jääneen yleiskaavan mitoitusperiaatteidenympäristövaikutukset olivat yhtenä tarkastelun kohteena. Näiden vaihtoehtojen ympäris-tövaikutuksen perusteella kunnanvaltuusto päätti, että osayleiskaavan suunnittelun poh-jaksi otetaan kaikista maltillisin mitoitus. Uudessa kaavassa on kokonaisuudessaan noin90 rakennuspaikkaa vähemmän kuin vahvistamatta jääneessä kaavassa.

5.2 Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Mitoitusvyöhyke I (ulkovyöhyke)Merivyöhykkeelle on osayleiskaavassa osoitettu 23 kpl uusia rakennuspaikkoja, mitä onpidettävä melko suurena lisäyksenä (nykyisin rakennuspaikkoja on 59 kpl).

Ulkovyöhykkeen alue kuuluu merkittävältä osin Natura-alueeseen, joten kaavaratkaisunvaikutuksia (mm. Påvskär) on tarkasteltu tarkemmin kappaleessa 5.3. Kovin selkeitähaitallisia vaikutuksia ei ulkovyöhykkeelle kohdistu. Jo ennestään melko tiiviisti raken-nettuihin Norra Trollholmeniin ja Ärtrisharuniin on osoitettu joitakin lisärakennuspaik-koja. Myös Tiftön länsiosa on osoitettu kokonaan rakentamiselle, joskin tällä ratkaisullavoidaan vähentää rakentamista muilla Daniscon omistamilla alueilla (esim. Tjugonholm).

SELOSTUS

21.03.2000 27


Kaavaratkaisuilla on voitu jättää laajojakin alueita rakentamisen ulkopuolelle ja pyrittyohjaamaan lisärakentaminen jo olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen. Tämä onnähtävissä mm. Stora Långössä, jossa lisärakentaminen on keskitetty kokonaan saarenpohjoisrannalle ja huomattavasti harvapuustoisempi, kallioisempi eteläranta on voitu jät-tää rakentamisen ulkopuolelle. Myös Västra Långön luonnonmetsä on kaavaratkaisullavoitu säilyttää.

Mitoitusvyöhyke II ( sisävyöhyke)Uusia rakennuspaikkoja tulee yhteensä 138 kpl. Suurelta osin rakennuspaikkojen lisäyk-set ovat vain yksittäisiä uusia rakennuspaikkoja. Tiedossa olevat arvokkaat luontokoh-teet on säilytetty rakentamisen ulkopuolella.

Merkittävimmistä muutoksista mainittakoon Kalkön länsiosan yhdeksän uutta raken-nuspaikkaa. Ne lisäävät rantaviivan sulkeutuneisuutta merkittävästi.

Lillä Lövö jää rakentamisen ulkopuolelle ja uudet rakennuspaikat on keskittäen sijoitet-tu Stora Lövön länsiosaan ja Laverörarnan pääsaarelle. Vaikka näillä saarilla ei ole to-dettu merkittäviä ympäristöarvoja, aiheuttavat uudet rakennuspaikat merkittävää lisä-rasitetta saarten luonnolle. Lillä Lövön kannalta ratkaisua on pidettävä hyvänä.

Positiivisena on myös pidettävä Lilla Fagerön eteläpuolen pienten luotojen jäämistä ra-kentamisen ulkopuolelle sekä Stora Fagerön säilymistä virkistyskäytössä (ks. kappale5.3).

Tingsholmenin, Gammelbylandetin ja Gåsö-Utterön alueelle on sijoitettu täydennysra-kentamista. Merkittävimmät muutokset tällä alueella koskevat rakentamattomien Utte-rön saaren sekä pienempien saarien Granholmen, Lilla Ekholm ja Bergskär osoittamistarakennuspaikoiksi. Ratkaisu on turvannut kuitenkin mitoitusta alhaisemman rakennus-paikkamäärän ko. alueella sekä luonnonkauniin Utterön ja Gåsön välisen salmen säily-misen vapaana.

Laskennallista mitoitusta alhaisempi rakennuspaikkamäärä toteutuu myös Ängön,Skeppön ja Granön saarilla. Maanomistajien kanssa yhdessä mietitty ratkaisu on toisaal-ta jonkin verran aiheuttanut rakennuspaikkojen hajasijoittumista erityisesti Ängön länsi-osassa.

Lilla Ångestön uusi rakennuspaikka ei sijoitu muun rakennuskannan yhteyteen.

Stora Långön pohjoisrannalle tulee runsaasti uutta loma-asutusta. Vaikka saaren luon-toa on pidettävä melko tavanomaisena, aiheuttaa lisärakentaminen merkittävän lisärasi-tuksen alueen luonnolle mm hajauttamalla asutusrakennetta.

Kaava-alueen itäisimmissä osissa on jouduttu osoittamaan muutamia rakennuspaikkojaennestään rakentamattomille saarille.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaavaratkaisussa on pyritty sijoittamaan uudet loma-asunnot pääosin olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen ja yritetty mahdollisuuksien

SELOSTUS

21.03.2000 28


mukaan jättää rakentamattomia saaria rakentamisen ulkopuolelle. Vaikka arvokkaatluontokohteet on pääosin kyetty säilyttämään, haitalliset vaikutukset eivät kaikilta osinole vältettävissä ja ympäristön kannalta ongelmallisia ratkaisuja joudutaan hyväksymään.Kiinteistöjaotuksen ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi liikkumavaraa ra-kennuspaikkojen sijoittamisessa on käytännössä hyvin vähän. Silloin kun siihen on ollutmahdollisuuksia, on sijoittaminen aina perustunut ympäristölähtökohtiin.

Ympäristövaikutukset on esitetty liitteenä olevalla vaikutuskartalla alueittaisesti. Alueeton muodostettu karttarajauksen pohjalta mahdollisimman luonteviksi kokonaisuuksiksi.Näiden alueiden sisällä tapahtuvat muutokset on kuvattu ja arvioitu niiden aiheuttamiavaikutuksia luonnonympäristöön ja maisemaan. Vaikutuskuvauksessa on erityisestihuomioitu ympäristöllisesti arvokkaat kohteet ja suojelualueet. Rasteriesityksellä (vihre-ät ja punaiset alueet) on pyritty tuomaan esille ne kaavaratkaisut, joilla on joko hyviä taihuonoja vaikutuksia nykytilanteeseen verrattuna.

5.3 Vaikutukset Natura 2000 –alueisiin

5.3.1 Tausta

Valtioneuvosto teki 20.8.1998 päätöksen Suomen ehdotuksesta Natura 2000 –verkostoksi. Luonnonsuojelulain 10. Luvun säännöksiä sovelletaan valtioneuvostonpäätökseen sisältyneisiin alueisiin.Mikäli tietty hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muidenhankkeiden tai suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura-alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura-verkostoon,on hankkeen toteuttajan arvioitava vaikutukset riippumatta siitä, onko hanke taisuunnitelma luvanvarainen (LsL 65 §). Tarkastelu tehdään niiden luontotyyppien jalajien kannalta, joiden vuoksi alue on otettu Natura 2000 –verkostoon.

Viranomainen ei saa myöntää lupaa eikä hyväksyä suunnitelmaa, jos vaikutustenarviointi- ja lausuntomenettely osoittavat, että hanke tai suunnitelma merkittävästiheikentää Natura-alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytettytai tarkoitus sisällyttää Natura 2000-verkostoon (LsL 66 §).

Natura 2000-verkoston suojelutavoitteiden saavuttaminen saattaa aiheuttaa rajoituksiamyös verkostoon otetun alueen ulkopuolella. Tästä johtuen arviointi ja lupaharkintakoskee myös verkoston ulkopuolisia hankkeita ja suunnitelmia, mikäli netodennäköisesti merkittävästi heikentävät niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksialue on otettu Natura 2000 -verkostoon.

Natura 2000 –verkoston toteuttamisesta säädetään luonnonsuojelulain 68 §:ssä.Verkostoon sisältyvillä alueilla toteutetaan suojelutavoitteita vastaava suojelu.Toteuttamisen luonne voi vaihdella, mutta toteutustavan ja suojelumääräysten tuleekuitenkin olla sellaisia, että ne vastaavat Natura-alueiden perusteena olevienluontotyyppien ja lajien ekologian vaatimuksia ja turvaavat niiden suotuisan suojeluntason säilymisen ja saavuttamisen.

SELOSTUS

21.03.2000 29


Inkoon ulkosaariston kaava-alueella on kaksi Natura-aluetta: Inkoon saaristo sekäitäisin osa Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahdenmerensuojelualueesta (Hättö).

5.3.2 Inkoon saaristo

Natura-alueen yleinen kuvausInkoon saaristo –kohde sijaitsee Inkoon ulkosaaristossa. Kohteeseen kuuluvat StoraFagerön ja Hästenin/Hästklackarnan välinen vyöhyke lukuunottamatta Påvskäriä, StoraFagerön lounaisosaa ja Fagerögrundenia. Aiemmin rauhoitettuun Timmerönsuojelualueeseen kuuluvat vesialueet sisältyvät myös Natura-kohteeseen.

Alueella on rikas ja monipuolinen linnusto. Natura-kohteen saaret ja luodot ovatpääasiassa vähäpuustoisia ja kallioisia. Poikkeuksena on Stora Fagerö. Se onepäyhtenäiseen harjujaksoon liittyvä harjusaari, jossa on harjuselännettä, muinaisrantoja,särkkämuotoja ja hiekkarantoja.

Alue on erityisesti linnuston kannalta merkittävä. Alueella pesivät mm. räyskä, riskilä,selkälokki, karikukko ja lukuisa joukko kala- ja lapintiiroja. Harmaahaikaran suurinpesivä populaatio Uudellamaalla löytyy tältä alueelta.

Natura-alueeseen kuuluu 135 ha maa-alueita ja jo perustettuun suojelualueeseenkuuluva vesialue, jonka pinta-ala on 68 ha.

Vaikutusten tarkastelu kohteittain:

OXEN, YTTERHARUN, TROLLGRUNDEN, ÅDGRUNDET-RÖNNGRUNDETYMPÄRISTÖINEEN

Neljään erilliseen (Stora Långö/Oxen, Ytterharun, Trollgrunden, Ådgrundet-Rönngrundet) suojelualueeseen sisältyvät lähes kaikki Barönselän länsi- japohjoislaidalla sijaitsevat luodot. Kolme ensin mainittua sisältyvät samaanrauhoituspäätökseen ja ovat samojen omistajien hallussa. Luotojen koko vaihteleemuutamista hehtaareista pieniin kareihin.

Uudenmaan saaristo- ja rannikkoprojektista 1993 saatujen tietojen mukaanpesimälinnusto on alueella runsas, joskin alueella pesivien lajien määrä on karuistaluontosuhteista johtuen tyypillisen niukka. Alueella pesii uhanalaista linnustoa. Myösketojen lajisto on monilla luodoilla edustavaa.

Pohjoisosan luotojen lähisaarissa on runsaasti loma-asutusta. Uudenmaan rannikko- jasaaristoprojektista 1993 saatujen tietojen mukaan alueella tapahtuu lintujen häirintää.Yleinen vilkkaasti liikennöity veneväylä kulkee Natura-alueen halki ja loppukesällä ovatalueen luodot Inkoon ja Siuntion venesatamista tulevien vapaa-ajan kalastajien

SELOSTUS

21.03.2000 30


suosimia. Alueen eteläosia (Ådgrundet-Rönngrundet ja Ytterharun) voidaan läheisenBågaskärin merivartioaseman vuoksi vartioida.

Kokonaisuutena voidaan todeta, että lisärakentaminen ei aiheuta välitöntä vaikutustaNatura-alueen luonnolle. Stora Långön eteläosiin ei osoiteta kaavassa lainkaanlisärakentamista. Tingsholmeniin osoitetaan kaksi uutta rakennuspaikkaa. Gåsönkohdalla tilanne on samansuuntainen; saarelle osoitetaan kolme uutta rakennuspaikkaaolemassa olevan rakennuskannan yhteyteen. Mangrundiin osoitetaan kolme uuttarakennuspaikkaa. Lähimmillään uudisasutus sijoittuu n. 200 m etäisyydelle Natura-alueesta.

Lisärakentamisen ei voida katsoa aiheuttavan merkittävää lisähaittaa luonnollenykytilanteeseen verrattuna. Pitkällä ajanjaksolla tarkasteltuna voivat välillisetvaikutukset (lisääntynyt liikenne, melu ym.) aiheuttaa linnustollisia muutoksia. Riskiä onkuitenkin pidettävä vähäisenä.

PÅVSKÄR

Påvskärin saari on entuudestaan rakentamaton ja se sijaitsee keskellä ulkosaaristoa jakeskellä Natura-rajausta, mutta kuitenkin siten että itse Påvskär ei kuulu Naturaan.Saari muodostaa maisemallisen kiintopisteen merivyöhykkeen reunalla, ja sillä onluontoinventointien mukaan kaksi luonnonympäristöltään arvokasta kohdetta (sl 55,sl 153).

Påvskäriin osoitetaan kaavassa kaksi uutta rakennuspaikkaa. Samalla Gåsö-Utterö-Kistskär-alueelle sekä lähialueen saarille Granholmen, Lilla Ekholm ja Bergskär on voituosoittaa kahdeksan rakennuspaikkaa vähemmän.

Rakentaminen ei suoraan uhkaa Påvskärin saaren arvokkaita alueita, mutta saarenkuluminen saattaa kyllä lisääntyä nykytilanteeseen verrattuna. Tosin jo nykyäänPåvskäriä käytetään maanomistajalta saatujen tietojen mukaan veneilijöidentukikohtana, myös luontoa häiritsevällä tavalla (långvarigt tältande utan tillstånd,huggande av skog för brännved samt eldande utan tillstånd, avstjäpningsplats för delångvariga tältarna, okontrollerad fågeljakt mm.) Lisäksi saaren länsipuolella kulkeeNatura-alueen halkova yleinen veneväylä.

Lisääntynyt ihmistoiminta alueella aiheuttanee jo tällä hetkellä välillisiä vaikutuksialäheiselle Naturaan kuuluvalle Påvskävsgrundetin lintuluodolle. On todennäköistä, ettäihmistoiminta aiheuttaa ainakin hetkellisiä muutoksia muidenkin lähiluotojen linnustossa.Useimmat lajit ovat kuitenkin jo joutuneet tottumaan ihmistoimintaan ja saarenlänsipuolelta kulkevan veneväylän vilkkaan vesiliikenteen aiheuttamaan häiriöön.

Påvskäriin esitettyjen rakennuspaikkojen ei voida katsoa lisäävän mainittavasti häiriötätai liikennettä alueella nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Rakennuspaikat saattavat jopapäinvastoin rauhoittaa luvatonta retkeilyä alueella ja vaikuttaa siten positiivisestieteläpuolisen lintusaaren suojeluarvojen säilymiseen.

SELOSTUS

21.03.2000 31


STORA FAGERÖ

Stora Fagerö on valtakunnallisen harjututkimuksen kohde, metsäinen harjusaari. Alueeninventoinneista saatujen tietojen mukaan rannat ovat osittain hiekka- ja osittainsomerikkorantoja. Saaren luonto on monipuolista. Pohjoisosassa on vanhempaa kuivankankaan männikköä, itäosassa vanhahkoa kuusimetsää. Arvokkaimmat alueet löytyväteteläosista, Fageröbalgetin ympäriltä. Fageröbalgetin länsipuolella on kuusivaltaistavanhaa metsää, jossa on myös vanhoja koivuja ja mäntyjä. Lahopuuta on melko paljon.Fageröbalgetin pohjoisosassa on vesitaloudeltaan luonnontilainen luhtainentervaleppämetsikkö, joka sijaitsee korven ja ruovikkoisen rannan välissä.

Stora Fagerö kuuluu Natura-rajaukseen saaren lounaisosaa lukuunottamatta. Rajauksenulkopuolella olevan vanhan, ympärivuotisen kalastajatilan yhteyteen on kaavassaosoitettu pieni RM-alue, jonka rakennusoikeus on 250 k-m2. Kaavassa on haluttu tukeasaaristolaisten elinkeinotoimintaa ja siksi esim. vuokramökkitoimintaa koskeviinhankkeisiin on mahdollisuuksien mukaan suhtauduttu myönteisesti.

Lisäksi seurakunnan alueelle, itärannalla sijaitsevan vanhan rakennuksen yhteyteenosoitetaan VR-alue, jonka rakennusoikeus on 750 k-m2. Seurakunnalla on suunnitteillatoteuttaa alueelle leirikeskus (sauna, talousrakennuksia, vierasmajoja, kappeli).Luonnonympäristön kannalta on hyvä, että seurakunnan rakennusoikeus voidaan StoraFagerössä keskittää n. 3 ha:n alueelle olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen.

Stora Fagerö on jo nykyisin kuntalaisten virkistyskäytössä. Siten alueen toiminta eimuutu nykyisestä tilanteesta. Lisääntyvä virkistys- ja retkeilytoiminta voi aiheuttaamuutoksia alueen luonnossa, esimerkiksi maapohjan kulumista ja kasvillisuudentärveltymistä. Luontoon kohdistuvia haittoja voidaan kuitenkin lieventää ohjaamallavirkistyskäyttöä rajatuille, kulutusta kestäville alueille ja ohjaamalla maihinnousutapahtumaan näille alueille (esim. RM 250- ja VR 750- alueet). Lisäksiluonnonympäristön kannalta arvokkaimmat alueet Fageröbalget ja pohjoiskärjenhiekkarannat on voitu suojella ja keskittää Stora Fagerön lisärakentaminen alueen keski-ja lounaisosiin.

TIMMERÖ

Timmerön suojelualue on uloimman saariston laajahko saariryhmä, johon kuuluu muu-tama pieni saari ja suuremman saaren osa, lukuisia pieniä luotoja sekä näitä ympäröivävesialue. Uudenmaan saaristo- ja rannikko projektista 1993 saatujen tietojen mukaanTimmerö on linnustoltaan Uudenmaan oloissa hyvin runsas ja monilajinen. Siellä onuseita uhanalaisia tai muuten suojelun kannalta merkittäviä lajeja. Suojelualue on mer-kittävä myös maisemallisesti ja kasvitieteellisesti.

Timmerön saaren itäinen osa kuuluu Natura-alueeseen. Läntisessä osassa saarta onentuudestaan yksi rakennuspaikka ja kaavassa sinne osoitetaan samalle omistajalle kaksiuutta rakennuspaikkaa. Maanomistajalla ei ole maata muualla kaava-alueella eikärakennusoikeutta voida sen vuoksi siirtää.

SELOSTUS

21.03.2000 32


Timmerön eteläpuolella sijaitsevalle, rakennetulle Langlön saarelle osoitetaan myösuutta rakentamista. Kahdesta uudesta rakennuspaikasta toinen sijoittuu lähelle Natura -alueen rajaa voimassa olevan poikkeusluvan mukaisesti. Langlöllä on lisäksi kaksimerkittävää lajistokohdetta, joiden läheisyyteen ei ole osoitettu rakentamista.

Timmerön ja Langlön osalta kaavaratkaisu voi aiheuttaa linnustossa vähäistähäiriintymistä erityisesti pesintäaikana. Uudenmaan saaristo- ja rannikkoprojektista 1993saatujen tietojen mukaan alueen linnustoa häiritään jo nykyisellään, vaikka läheisenBågaskärin merivartioaseman ja alueen omistajien ansiosta alueen käyttöä voidaan osinvalvoa.

Ottaen huomioon alueella jo nyt sijaitsevat kahdeksan lomarakennusta ja niistäaiheutuva vesiliikenne ja muu mahdollinen häiriö, ei kaavassa osoitetutlisärakennuspaikat merkittävästi lisää linnustolle aiheutuvaa haittaa nykytilanteeseenverrattuna.

TRUTGRUNDEN

Rakentamaton pikkuluoto Trutgrunden sijaitsee Inkoon itäisessä saaristossa ÖstraLangön eteläpuolella. Tämän Natura-luodon, jota ei ennestään ole rauhoitettu,kaavamerkinnästä on keskusteltu eri yhteyksissä. Inkoon ympäristölautakunta on18.11.1998 ottanut kannan, että luoto on lintujen pesinnän kannaltavähempimerkityksellinen kohde eikä täten vaadi SL-merkintää. Myös Uudenmaanympäristökeskus on hyväksynyt Inkoon ympäristölautakunnan kannan, ettäTrutgrundenin kaavamerkintä on VR. Trutgrundenille ei osoiteta rakennusoikeutta eikäsaaren käyttäminen muutu nykyisestä. Näin ollen Trutgrundenin ympäristöarvojen eivoida katsoa heikentyvän nykyisestä.

5.3.3 Itäisin osa Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueesta(Hättö)

Natura-alueen yleinen kuvausKaava-alueelle ulottuu Hangon ja Tammisaaren puoleisesta Natura-alueesta ja senosakokonaisuudesta Nothamn-Strömsö-Hättö vain Hättön jo aikaisemmin perustettuluonnonsuojelualue.

Laaja, Inkoon puolellekin ulottuva Tammisaaren ja Hangon merensuojelualue on osaHELCOMin suosittamaa BSPA-verkostoa ja todettu ympäristöministeriön asettamanvesistöjen erityissuojelutyöyhmän raportissa erityisiä suojelutoimia vaativaksimerialueeksi. Laajalla merialueella tavoitteena on merenpohjan, vedenalaisen luonnon javeden laadun suojelu. Alueen laaja vyöhykkeisyys ulkomereltä lähes makean vedeneliöyhteisöihin mahdollistaa poikkeuksellisen monipuolisen lajiston kehittymisenalueella, minkä vuoksi sen merkitys tutkimuksen kannalta on erittäin suuri. Alueenlukuisat fladat ja matalat merenlahdet ovat linnustolle tärkeitä pesimä- jalevähdysalueita.

SELOSTUS

21.03.2000 33


Merilinnuston suojelemiseksi perustetut suojelualueet Nothamn-Strömsö-Hättö ovatNatura-verkostossa täydentämässä laajaa merensuojelualuekokonaisuutta. Natura 2000–luontotyypeistä alueella esiintyvät karit ja kalliorantojen leveävyöhykkeellisetvedenalaiset osat, Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot sekä ulkosaariston jamerivyöhykkeen saarien ja luotojen ryhmät. Hättön suojelualue käsittää osaksiluonnontilaista saaristoa, osaksi ulkolaisten puiden ja eläinten kokeilualuetta.

VAIKUTUSTEN TARKASTELU HÄTTÖN OSALTA

Hättö on ulkosaariston laaja suojelualue, johon kuuluu kaksi suurta saarta (Hättö jaÄndholmen) ja muutama pienempi saari, parisenkymmentä eri kokoista luotoa sekä näi-tä ympäröivä vesialue.

Uudenmaan saaristo- ja rannikkoprojektista 1993 saatujen tietojen mukaan pääsaarissaharjoitetaan ulkomaisten puu- ja eläinlajien viljely- ja istutuskokeita, muut saaret ja luo-dot ovat luonnontilaisia. Hättössä on lisäksi vanha, laaja huvilapihapiiri sekä yrityksenedustus- ja henkilökunnan vapaa-ajan käytössä oleva loma-asutusalue.

Pääsaarta ympäröivillä suojelualueen ulkopuolisilla saarilla on runsaasti loma-asutusta,joten suojelualueen lähivedet ovat jo nykyisin melko rauhattomia. Alueen läpi johtaasaariston ulompi veneväylä.

Kaavassa ei osoiteta Natura-alueelle uutta rakentamista. Uusia rakennuspaikkojaosoitetaan lähirannoille vain kaksi, joista toinen jo olemassa olevan saunan yhteyteenHalsholmenilla. Lisärakentamisella ei siten ole välillisiä tai välittömiä vaikutuksiaNatura-alueen luonnonympäristöön.

5.3.4 Toteuttamiskeinot

Ympäristövaikutuksia kuvaavalla kartalla on esitetty Natura-alueiden rajaus,lisärakentamispaikat sekä alueet, joille lisärakentaminen voi aiheuttaa ympäristöarvojenheikentymisen vaaraa.

Inkoon saariston Natura-alueen toteuttamiskeinona on valtioneuvoston päätöksessämaankäyttö- ja rakennuslaki, lukuun ottamatta Timmerön ja Hättön olemassa olevialuonnonsuojelualueita, joiden toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulaki. Lähtökohtanaon ollut, että laadittavalla kaavalla turvataan Natura-alueen valinnan perusteena olleetluonnonarvot.

Natura-alueilla Inkoon ulkosaaristossa alueita on varattu pääasiassa suojelualueiksi (SL)lukuunottamatta Hättön huvila-aluetta (A-1 ja RA), Trutgrundenia (VR-1) sekä StoraFagerötä (SL, VR-1, VR 750, MU ja MU-1).

Hättön huvila-alueen kaavamerkintä perustuu aluetta koskevaan rauhoituspäätökseen,jonka mukaan huvila-alueella rakentaminen on sallittua sekä alueen käyttämiseen

SELOSTUS

21.03.2000 34


rauhoituspäätöksen mukaisesti. Trutgrundenin VR-merkintä perustuu Inkoonympäristölautakunnan ja ympäristöviranomaisten kanssa käytyihin neuvotteluihin. StoraFagerön kaavamerkinnät VR-1ja VR 750 perustuvat alueen virkistyskäyttöön. Saarenarvokkaimmat alueet on osoitettu merkinnöillä SL ja MU sekä MU-1.

5.4 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

YhdyskuntarakenneOsayleiskaava-alue on jo laajasti loma-asutuksen piirissä. Uusi loma-rakentaminen si-joittuu pääosin olemassa olevan loma-asumisen välittömään yhteyteen. Sekä alueen län-si- että itäosaan sijoittuu muutama merkittävämpi uuden lisärakentamisen keskittymä(ks. Liitekartta), muutos on kuitenkin yhdyskuntarakenteellisesti vähäinen. Uloimmallasaaristoalueella (ulkovyöhyke) lisärakentaminen on yhdyskuntarakenteen ja rakennetunympäristön kannalta vähäistä.

Liikenneverkko, matkailu ja virkistysAlueen läpi johtaa yksi merkittävimmistä itä-länsisuuntaisista Suomenlahden veneväylis-tä, jossa liikkuu venekautena huomattava määrä mm. huviveneilijöitä. Osayleiskaavassaei ole osoitettu uusia ohjeellisia veneväyliä. Huviveneliikenne pysyy siten nykyisillä rei-teillään. Veneilyreitin varrelta sekä sen itä- että länsiosasta on osoitettu VR ja VL-alueita veneilijöiden käyttöön.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ja ympäristötOsayleiskaavaan on osoitettu 35 kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennettua ympä-ristöä (sr ja /s- merkinnöillä). Riittävillä aluevarauksilla ja kaavamääräyksillä turvataannäiden kohteiden rakennusten että lähiympäristön kulttuurihistorialliset arvot.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen läheisyyteen ei ole pää-sääntöisesti sijoitettu uutta lomarakentamista. Alueet rajautuvat useimmiten myös MU-alueisiin, jolloin kulttuurihistoriallinen perintö laajasti ottaenkaan ei ole uhattuna. Ympä-ristövaikutusten arviointikarttaan on merkitty kolme rakennus- ja kulttuurihistoriallistaarvokasta kohdetta, joihin saattaa kohdistua merkittäviä negatiivisia ympäristövaikutuk-sia, mikäli rakentamisessa ei kiinnitetä riittävästi huomiota rakentamistapaan.

5.5 Vaikutukset ihmiseen ja yhteiskuntaan

Asuminen ja virkistysLisääntyvä loma-asutus lisää veneliikennettä ja saattaa aiheuttaa häiriöitä nykyiselle asu-tukselle. Lisärakentaminen myös sulkee ja rajoittaa ranta-alueiden käyttöä jokamiehen-oikeuden mukaiseen liikkumiseen ja virkistykseen. Toisaalta uusien virkistysalueiden jaretkisatamien rakentaminen mahdollistaa vapaa-alueiden paremman hyödyntämisen.Kaava-alueen rantaviivan pituus on kaiken kaikkiaan 385 km. Olemassa oleva ja uusirakentaminen yhdessä sulkee vapaata rantaviivaa noin 60 km matkalta (Kun yhden ra-kennuspaikan rantaviivan pituudeksi on arvioitu 100 m).

Varsinaisia virkistysalueita on yhteensä 140 ha kahdellatoista eri alueella veneilyreittienläheisyydessä. Vapaata rantaviivaa näillä alueilla on yhteensä noin 13 km. Suojelualueitaon osoitettu 240 ha. Lisäksi rakentamattomia pienempiä saaria on yli 900.

SELOSTUS

21.03.2000 35


Elinkeinotoiminta ja työllisyysTyöllisyyteen osayleiskaavan toteuttamisella on vähäinen, mutta pääosin myönteinenvaikutus. Osayleiskaavaratkaisuilla on haluttu tukea olemassa olevaa kalastuselinkeino-toimintaa säilyttämällä kalastajatilat nykyisessä käytössään pysyvän asutuksen alueinasekä osoitettu muutamia uusia alueita lomakylien ja muiden vastaavien matkailua palve-levien toimintojen tarpeisiin.

Lisärakentaminen ja uusi kesäasutus tuo työtilaisuuksia paikalliselle väestölle erilaistenpalveluiden, taksiveneiden, postinkannon, korjaus- ja rakentamistöiden, veneiden tal-visäilytyksen ja erilaisten tuotteiden esim. savukalan suoramyynnin yms. kysynnän kas-vun muodossa.

KuntatalousOsayleiskaavan uudet asumisvaraukset koskevat loma-asutusta. Pysyvään asumiseen onosoitettu ainoastaan nykyisin ympärivuotisessa asuinkäytössä olevat kohteet. Siten kun-tapalvelujen (esim. koulukuljetukset tai sosiaalipalvelut) kustannusten vaikutukset eivätole merkittäviä.

Yksityistaloudelliset arvotOsayleiskaavassa on osoitettu 160 uutta lomarakennuspaikkaa. Tämä lisää näiden kiin-teistöjen arvoa huomattavasti. Toisaalta olemassa olevien asuin- ja lomakiinteistöjen ar-vo saattaa paikoin heiketä lisääntyvien häiriöiden vuoksi.

6 TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA

Osayleiskaavan toteuttaminenOsayleiskaavassa on määritelty yksiselitteisesti rantavyöhykkeelle sijoittuvienrakennuspaikkojen enimmäismäärä. Omarantaisten rakennuspaikkojen rakennusluvatvoidaan myöntää vahvistetun yleiskaavan perusteella.

Matkailupalvelujen alueelle (RM) haettavan rakennusluvan vaikutusten arvioimiseksi ontarpeen laatia alueen käyttö- ja ympäristösuunnitelma.

SL-alueet toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla valtion toimesta, joko maanomistajantai valtion aloitteesta.

Virkistysalueiden toteuttaminen on pääosin kunnan vastuulla.

Jotta uusi lomarakentaminen muuttaisi mahdollisimman vähän ulkosaaristonerityislaatuista maisemakuvaa ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennettujaympäristöjä, tulee alueelle laatia rakentamistapaohjeet soveltaen mahdollisestiTammisaaren ulkosaaristoon juuri valmisteilla olevaa saaristomaiseman rakentamisenopasta.

Osayleiskaavan toteuttamisen ja ympäristövaikutusten seuranta

SELOSTUS

21.03.2000 36


Kaavan toteutumista ja todellisia ympäristövaikutuksia tulee selvittää kaava-alueen erimaankäyttöalueilla tietyin aikavälein. Erityistä huomioita on kiinnitettävä A, RM, VR, jaLV sekä SL-alueiden seurantaan.

inkoon kunta inkoon ulkosaariston …...biologi jari hietaranta on vastannut osayleiskaavatyön...

Documents