inkoon viisaan ja turvallisen liikkumisen suunnitelma · •inkoon edellinen...

INKOON VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA 2016

Kuva: Inkoon kunta (2016)

SISÄLLYSLUETTELO

1. Taustaa

2. Työn sisältö ja tavoitteet

3. Työvaiheet

4. Viestintä ja medianäkyvyys

5. Nykytila

Liikennejärjestelmä

Liikkuminen

Toimintaympäristö

Liikennekäyttäytyminen

Liikenneonnettomuudet

6. Visio ja tavoitteet

7. Liikennekasvatustyön ja viestinnän toimintaohjelma

Koulujen lähiympäristöjen turvallisuus

Nuorten mopokäyttäytyminen

Suojatieturvallisuus

Kuntalaisten kannustaminen viisaaseen liikkumiseen

8. Liikenneympäristön toimenpideohjelma

Toimenpidekartat ja -taulukot

Koulujen ympäristöjen turvallisuus

• Työn tilaajina olivat Uudenmaan ELY-keskus ja Inkoon kunta.

• Sidosryhminä mukana työssä olivat Liikenneturva ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitos.

• Konsulttina toimi Ramboll Finland Oy.

• Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet Minna Penttinen, Ilkka Rissanen, Alexandra Forsén ja Benjamin Lundin Inkoon kunnasta, Marko Kelkka, Sonja Heikkinen ja Jarmo Puharinen Uudenmaan ELY-keskuksesta, Olli Lehto Liikenneturvasta sekä Jussi Päivänsalo Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksesta.

• Rambollissa työstä vastasivat projektipäällikkö Erica Roselius, Hanna Reihe (liikenneympäristö), Terhi Svenns (liikennekasvatus) sekä Marika Leppäniemi (suunnittelija).

TYÖSSÄ MUKANA OLLEET TAHOT

• Inkoon edellinen liikenneturvallisuussuunnitelma valmistui vuonna 2008.

• Inkoon uusi viisaan ja turvallisen liikkumisen suunnitelma laadittiin 05/2016-12/2016.

• Valtakunnallisena liikenneturvallisuusvisiona on, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä.

• Valtakunnallisena tavoitteena on puolittaa liikennekuolemien määrä ja vähentää loukkaantuneiden määrää neljänneksellä vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

• Määrällisenä tavoitteena on, että liikenteessä kuolisi vuosittain alle 136 ja loukkaantuisi alle 5750 ihmistä vuoteen 2020 mennessä.

TYÖN TAUSTA

TYÖN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET

• Työssä selvitettiin liikkumisen ja liikenneturvallisuuden sekä liikenneturvallisuus-työn nykytila Inkoossa.

• Työn tavoitteena oli laatia konkreettinen ja realistinen viisaan ja turvallisen liikkumisen suunnitelma Inkoon kunnan viisaan liikkumisen työn ja liikenneturvallisuustyön tueksi.

• Työssä asetettiin turvalliselle ja viisaalle liikkumiselle lupaukset, painopisteet sekä liikenneonnettomuuksien numeerinen vähenemätavoite.

• Tavoitteisiin pyritään viisaan ja turvallisen liikkumisen suunnitelmalla, joka sisältää sekä liikennekasvatus- ja viestintäosuuden että liikenneympäristöosuuden.

• Uudessa suunnitelmassa keskityttiin erityisesti koulujen liikenneturvallisuuden parantamiseen.

• Viisaan ja turvallisen liikkumisen suunnitelman aikajänne on useampi vuosi, mutta suunnitelmaa tulee päivittää tarpeen mukaan toteutettujen toimenpiteiden osalta säännöllisesti.

TYÖVAIHEET 01 Aloituspalaveri ja lähtötietojen kokoaminen kunnalta, ELY-keskukselta ja muista lähteistä (05/2016) 02 Nykytilan analysointi (liikenne, liikkuminen ja liikenneturvallisuus) (06-09/2016) 03 Koulujen vaaranpaikkoihin keskittyvä maastokäynti (06/2016) 04 Vaaranpaikkakokous ja toinen maastokäynti (08/2016)

05 Toimenpidesuunnitelman työstäminen (09-11/2016) 06 Hallintokuntien tapaaminen ja toimintaohjelman työstäminen (10-11/2016) 07 Työpalaveri ja toimenpideohjelman viimeistely (11/2016) 08 Inkoon viisaan ja turvallisen liikkumisen suunnitelman valmistuminen ja suunnitelmasta tiedottaminen (12/2016)

Taustakartta: Logica/MML

LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN NYKYTILA INKOOSSA

• Kantatiellä 51 ja maantiellä 186 nopeusrajoitus on paikasta riippuen 80-100 km/h. Muilla Inkoon maanteillä nopeusrajoitus on tyypillisesti 60-80 km/h.

• Keskustan kaduilla yleisin nopeusrajoitus on 40 km/h.

• Inkoon jalankulku- ja pyöräilyväylien verkko on keskittynyt Inkoon keskustaan. Myös Tallbackasta ja Elisaaresta löytyy jalankulku- ja pyöräilyväyliä.

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TUNNUSPIIRTEITÄ INKOOSSA

• Inkoon tärkeimmät maantiet ovat kt 51 Helsingin ja Raaseporin suuntaan, mt 112 Lohjan suuntaan, mt 186 Mustion suuntaan ja mt 1050 Fagervikin suuntaan.

• Kesäisin Inkoossa on paljon loma-asukkaita, jotka lisäävät kesäkauden liikennettä.

• Inkoon vilkkain maantie on kt 51, jossa liikkuu noin 6 700 ajoneuvoa /vrk. Kesäisin liikenne vilkastuu, jolloin tiellä liikkuu noin 8 500 ajoneuvoa/vrk.

INKOON JOUKKOLIIKENNE

JUNAAN PÄÄSEE LIITYNTÄKULJETUKSELLA

• Inkoon rautatieasema sijaitsee Tallbackassa. Inkoossa ei ole nykyisin säännöllistä rautatieliikennettä. Lähiliikenteen junat lakkasivat pysähtymästä Inkoossa maaliskuussa 2016.

• Inkoon rautatieasemalta on liityntäkuljetus Karjaan ja Kirkkonummen asemille. Liityntäbussit palvelevat erityisesti työmatkaliikennettä.

• Liityntäbusseja kulkee arkisin kolme vuoroparia. Liityntäkuljetusta ei järjestetä viikonloppuisin.

ARKIMATKAT ONNISTUVAT BUSSILLA

• Inkoon bussiliikenne perustuu vakio- ja pikavuoroliikenteeseen. Vuorotarjonta on melko vähäistä.

• Eniten vuoroja on Helsingin suuntaan, jonne ajetaan noin 8-9 vuoroa / suunta arkisin ja 2-3 vuoroa / suunta viikonloppuisin.

• Muita tärkeitä suuntia ovat Lohja, Raasepori ja Siuntio. Osa bussiliikenteen vuoroista kulkee vain arkisin kouluvuoden aikana.

JALANKULKU- JA PYÖRÄILY-YHTEYDET INKOON KESKUSTASSA

JALANKULKU- JA PYÖRÄILYVÄYLÄT INKOON KESKUSTAN ULKOPUOLELLA

AUTOISTUMINEN ON KASVANUT INKOOSSA

• Vuonna 2012* yli 85 %:lla Inkoon asuntokunnista oli käytössään yksi tai kaksi autoa. Yhden ja kahden auton asuntokuntia oli suunnilleen yhtä paljon.

• Näin ollen autottomien asuntokuntien osuus Inkoossa on alle 15 %.

• Tilastokeskuksen mukaan liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä suhteessa asukaslukuun on kasvanut viime vuosina Inkoossa. Vuonna 2011 Inkoossa oli 557 henkilöautoa tuhatta asukasta kohden, kun vuonna 2015 henkilöautoja oli 575 kappaletta tuhatta asukasta kohden.

• Autojen määrä on kasvanut hieman viime vuosina. Väestön määrä on puolestaan hieman vähentynyt.

*) Lähde: Uudenmaan liitto, Uusimaa-tietopankki 2014

Inkoo 2011 2012 2013 2014 2015

Henkilöautot 3097 3086 3122 3127 3188

Väestö 5561 5538 5562 5560 5541

TYÖPAIKAT JA PENDELÖINTI

• Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Tilastokeskuksen mukaan Inkoon työpaikkaomavaraisuus oli 54 % vuonna 2013.

• Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 Inkoossa oli yhteensä 2465 työllistä, joista 37 % työskenteli asuinkunnassaan ja 63 % Inkoon ulkopuolella.

• Inkoosta pendelöidään eniten Helsinkiin ja Espooseen.

• Työssäkäynti Länsi-Uudeltamaalta pääkaupunkiseudulle on lisääntynyt jatkuvasti, minkä takia työmatkat ovat pidentyneet (Uudenmaan liitto, Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035).

LIIKENNERIKKOMUKSET INKOOSSA*

• Liikenneturvallisuuden vaarantaminen oli tyypillisin liikennerikkomus Inkoossa vuosina 2011-2015.

• Vuonna 2015 Inkoossa jäi kiinni 34 rattijuoppoa, joista kolmasosa ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan (veren alkoholipitoisuus vähintään 1,2 promillea).

• Myös muutamia ruorijuoppoja jäi kiinni vesialueilla.

• Vuosittain noin 20 kuljettajaa jää kiinni kulkuneuvon kuljettamisesta ilman ajo-oikeutta.

• Liikenteen valvontapyynnöt liittyvät pitkälti mopojen ja moottoripyörien häiritsevään ajoon.

• Poliisi on kohdentanut valvontaa mopojen ja moottoripyörien häiritsevään ajoon.

*) Lähde: Länsi-Uudenmaan poliisi

ONNETTOMUUSANALYYSI INKOON TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISTA

INKOON LIIKENNEONNETTOMUUDET KARTALLA

• Inkoossa tapahtuneet tieliikenneonnettomuudet vuosilta 2011–2015 on paikannettu karttapalveluun: http://arcg.is/2bBvmY6

http://arcg.is/2bBvmY6

http://arcg.is/2bBvmY6

TRAFIKOLYCKOR I INGÅ ÅREN 2011-2015 LIIKENNEONNETTOMUUDET INKOOSSA VUOSINA 2011-2015

Källa: Trafikverkets olycksregister / Lähde: Liikenneviraston onnettomuusrekisteri

STAMVÄG 51:S INVERKAN PÅ ANTALET OLYCKOR I INGÅ KANTATIEN 51 VAIKUTUS INKOON ONNETTOMUUSMÄÄRIIN


FAGERVIKVÄGENS (LT 1050) INVERKAN PÅ ANTALET OLYCKOR I INGÅ FAGERVIKINTIEN (MT 1050) VAIKUTUS INKOON ONNETTOMUUSMÄÄRIIN


TRAFIKOLYCKOR SOM HAR LETT TILL PERSONSKADOR I INGÅ I ÅREN 2006-2015 HENKILÖVAHINKO-ONNETTOMUUDET INKOOSSA VUOSINA 2006-2015

Källa: Trafikverkets olycksregister och Statistikcentralen

Lähde: Liikenneviraston onnettomuusrekisteri ja Tilastokeskus

ONNETTOMUUSLUOKAT

Lähde: Liikenneviraston onnettomuusrekisteri

OLYCKSPLATSERNA MED PERSONSKADOR I INGÅ ÅREN 2011-2015 INKOON HENKILÖVAHINKOON JOHTANEIDEN ONNETTOMUUKSIEN TAPAHTUMAPAIKAT VUOSINA 2011-2015


OLYCKSPLATSERNA MED EGENDOMSSKADOR I INGÅ ÅREN 2011-2015 INKOON OMAISUUSVAHINKOON JOHTANEIDEN ONNETTOMUUKSIEN TAPAHTUMAPAIKAT VUOSINA 2011-2015


INKOON ONNETTOMUUSPAIKAT VUOSINA 2011-2015

• Vuosina 2011-2015 Inkoossa tapahtui yksi kuolemaan johtanut onnettomuus. Kyseessä oli kohtaamisonnettomuus, joka tapahtui kantatiellä 51.

• Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia tapahtui eniten Fagervikintiellä (mt 1050) ja kantatiellä 51.

• Fagervikintiellä tapahtui 11 loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta, joista 7 oli yksittäisonnettomuuksia ja 4 moottoriajoneuvo-onnettomuuksia.

• Kantatiellä tapahtui 10 loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta, joista 4 oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia, 3 yksittäisonnettomuuksia ja 3 eläinonnettomuuksia.

• Loukkaantumiseen johtaneet yksittäisonnettomuudet olivat tieltä suistumisia.

• Loukkaantumiseen johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien syyt vaihtelivat, mutta usein onnettomuuksiin liittyi kääntymässä oleva ajoneuvo.

• Omaisuusvahinkoja tapahtui eniten kantatiellä 51, mutta myös muun muassa Fagervikintiellä, Eteläisellä Salontiellä, Virkkalantiellä ja Barösundintiellä.

• Omaisuusvahingot olivat tyypillisesti peuraonnettomuuksia.

VUODENAIKAVAIHTELUN VAIKUTUS ONNETTOMUUKSIIN INKOOSSA VUOSINA 2011-2015

• Vuosina 2011-2015 lähes puolet henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista (16 / 35 onnettomuutta) tapahtui kesäkuukausien (kesä-, heinä- ja elokuu) aikana.

• Tietyt onnettomuustyypit näyttivät painottuvan lumettomaan aikaan. Esimerkiksi kaikki henkilövahinkoon johtaneet kääntymis- ja kohtaamisonnettomuudet tapahtuivat touko-syyskuussa.

• Loukkaantumiseen johtaneita yksittäisonnettomuuksia tapahtui ympäri vuoden, mutta yksittäisonnettomuuksia näyttää tapahtuneen kesäaikaan hieman enemmän kuin muina vuodenaikoina.

Lähde: Liikenneviraston onnettomuusrekisteri

ANTAL OLYCKOR MED PERSONSKADOR PER CAPITA ÅREN 2006-2015 HENKILÖVAHINKO-ONNETTOMUUKSIEN MÄÄRÄ ASUKASTA KOHDEN 2006-2015

Källa: Trafikverket och Statistikcentralen

Lähde: Liikennevirasto & Tilastokeskus

DELAKTIGA I OLYCKOR ÅREN 2005-2016 ONNETTOMUUKSIEN OSALLISET VUOSINA 2005-2016

Källa: Statistikcentralen / Lähde: Tilastokeskus

DELAKTIGA I OLYCKOR FÖRDELADE ENLIGT ÅLDER ONNETTOMUUKSIEN OSALLISET IKÄRYHMITTÄIN



DELAKTIGA I OLYCKOR OCH ÅLDERSGRUPPENS STORLEK ONNETTOMUUKSIEN OSALLISET JA IKÄRYHMÄN KOKO



ONNETTOMUUSKUSTANNUSTEN MUODOSTUMINEN

• Liikenneonnettomuudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia kustannuksia.

• Liikenneonnettomuuksista aiheutuvia kustannuksia voidaan arvioida onnettomuuksille määritettyjen yksikkökustannusten perusteella.

• Onnettomuuskustannuksiin sisältyvät sekä onnettomuuden aineelliset vahingot että uhrien hyvinvoinnille koituneet aineettomat menetykset. Taloudellisia menetyksiä ovat esimerkiksi

• onnettomuuden uhrin työn arvon menetys (palkka- ja sosiaalikulut),

• terveydenhuollon menot uhrien hoidosta ja kuntoutuksesta,

• sosiaalihuollon menot vammautuneille ja invalidisoituneille,

• ajo-neuvovahingot ja liikenneympäristölle aiheutuneet vahingot sekä muut vastaavat suorat rahalliset kulut.

• Kunnan osuus onnettomuuskustannuksista on arvioitu olevan noin 15–20 % onnettomuuskustannuksista.

Esimerkkejä eri onnettomuustyyppien onnettomuuskustannusten yksikköarvoista 2015. Lähde: Tieliikenteen onnettomuuskustannusten tarkistaminen (Trafin tutkimuksia 5/2016)

Onnettomuustyyppikohtaiset yksikköarvot Euroa

Kuolemaan johtanut onnettomuus 3 109 900

Vammautumiseen johtanut onnettomuus 127 600

Omaisuusvahinko-onnettomuus 2 200

OLYCKSKOSTNADER I INGÅ I ÅREN 2011-2015 ONNETTOMUUSKUSTANNUKSET INKOOSSA VUOSINA 2011-2015

• I Ingå skedde en olycka med dödlig utgång,

34 olyckor med personskador och 316 olyckor med egendomsskador 2011–2015.

• Kostnaderna för vägtrafiksolyckor var i genomsnitt ca 1,6 miljoner årligen.

• Olyckorna i vägtrafik kostade Ingå kommun ca 244 000–326 000 € årligen.

• Inkoossa tapahtui 1 kuolemaan johtanut, 34 loukkaantumiseen johtanutta ja 316 omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta vuosina 2011–2015.

• Tapahtuneista tieliikenneonnettomuuksista aiheutui keskimäärin noin 1,6 miljoonan kokonaiskustannukset vuosittain.

• Inkoon kunnalle aiheutui noin 244 000–326 000 euron vuosittaiset kustannukset tieliikenneonnettomuuksista.

à 2 200 € à 127 600 € à 3 109 900 €

Olyckor med

materiella skador (€)

Omaisuusvahinkoon

johtaneet (€)

Olyckor med

personskador (€)

Loukkaantumiseen

johtaneet (€)

Olyckor med

dödlig utgång (€)

Kuolemaan

johtaneet (€)

Sammanlagt på 5 år (€)

Yhteensä 5 vuoden

aikana (€)

Sammanlagt per år

(€/är)

Yhteensä vuotta

kohden (€/v)

Kommuns andel

15-20 % per år (€/år)

Kunnan osuus

15-20 % vuosittain (€/v)

695 000 € 4 338 000 € 3 110 000 € 8 144 000 € 1 629 000 € 244 000—326 000 €

Ingå / Inkoo

2011-2015

I tabellen presenteras kostnader som de redovisade trafikolyckorna har orsakat i Ingå 2011-2015.

Taulukossa on esitetty tilastoiduista tieliikenneonnettomuuksista aiheutuneet kustannukset Inkoossa vuosina 2011–2015.

YHTEENVETO INKOON LIIKENNEONNETTOMUUKSISTA 2011-2015

• Inkoossa tapahtui 1 kuolemaan johtanut, 34 loukkaantumiseen johtanutta ja 316 omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta vuosina 2011–2015.

• Onnettomuuksia tapahtui eniten kantatiellä 51 ja Fagervikintiellä (mt 1050).

• Inkoossa suurin osa onnettomuuksista (58 %) oli peura-onnettomuuksia, jotka olivat pääosin omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia.

• Henkilövahinko-onnettomuuksista merkittävä osa (43 %) oli yksittäisonnettomuuksia, kuten tieltä suistumisia.

• Vuonna 2012 tapahtunut kuolemaan johtanut onnettomuus oli kohtaamisonnettomuus.

• Valtaosa onnettomuuksista (yli 90 %) tapahtui taajama-alueiden ulkopuolella.

• Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista 80 % tapahtui linjaosuuksilla ja 20 % liittymissä.

• Kuljettaja oli alkoholin tai huumaavien aineiden vaikutuksena alaisena noin joka kymmenennessä henkilövahinkoon johtaneessa onnettomuudessa.

• Liikenneonnettomuuksista aiheutui arviolta 300 000 euron vuosittaiset kustannukset Inkoon kunnalle.

YHTEENVETO INKOON LIIKENNEONNETTOMUUKSISTA 2011-2015

• Nuorille aikuisille tapahtui suhteellisesti enemmän onnettomuuksia kuin muille ikäluokille. Inkoossa 18–19-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 1 %, mutta onnettomuuksiin joutuneista noin 2,5 % oli 8–19-vuotiaita.

• Tilastojen mukaan Inkoossa ei tapahtunut yhtään jalankulku- tai polkupyöräonnettomuutta vuosina 2011–2015, mutta kaikki jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden onnettomuudet eivät tule poliisin tietoon.

• Inkoossa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuus on tilastojen mukaan muuta maata parempi, mutta autoilijoiden turvallisuus muuta maata huonompi.

• Asukaslukuun suhteutettuna Inkoossa tapahtuu vähemmän liikenneonnettomuuksia jalankulkijoille ja pyöräilijöille kuin koko maassa keskimäärin.

• Asukaslukuun suhteutettuna Inkoossa tapahtuu enemmän liikenneonnettomuuksia henkilöauton kuljettajille ja matkustajille sekä moottoripyöräilijöille kuin koko maassa keskimäärin.

• Huom! Inkoon asukas- ja liikennemäärät kasvavat kesällä kesäasukkaiden ja turistien vuoksi. Näitä ei huomioitu laskuissa.

• Onnettomuusriski Inkoossa oli 1,26 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta / 1000 asukasta, kun koko maassa riski oli 1,03 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta / 1000 asukasta.

INKOON LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN VISIO JA TAVOITTEET

TAUSTAA VISION MÄÄRITTÄMISELLE

• Valtakunnallinen liikenneturvallisuustyön visio:

Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.

• Uudenmaan ELY-keskuksen visio:

Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Liikkuminen on vastuullista ja koetaan turvalliseksi.

• Valtakunnallisena tavoitteena on puolittaa liikennekuolemien määrä ja vähentää loukkaantuneiden määrää neljänneksellä vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

• Vuosina 2011–2015 Inkoon tieliikenteessä kuoli laskennallisesti 0,2 ihmistä / vuosi ja loukkaantui 6,8 ihmistä / vuosi.

ONNETTOMUUKSIEN VÄHENEMÄTAVOITE

Inkoon osalta

määrällinen tavoite on,

että kukaan ei kuole ja

enintään 5 henkilöä

loukkaantuu

liikenteessä vuonna

2020.

INKOON VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA

Liikennekasvatustyön ja viestinnän toimintaohjelma

VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN EDISTÄMISEN YHTEYSHENKILÖT INKOON KUNNASSA

Taho Nimi Titteli

Tekninen Alexandra Forsén Tekninen johtaja

Kaavoitus Minna Penttinen Kaavoituspäällikkö

Sivistys Merja Olkinuora Sivistystoimenjohtaja

Varhaiskasvatus Charlotta Nyholm Päivähoidonohjaaja

Västankvarns skola Heidi Mangström Rehtori

Kyrkfjärdens skola Rigmor Andersson Rehtori

Merituulen koulu Satu Suonpää Rehtori

Degerby skola Magnus Ljungqvist Rehtori

Nuoriso Dennis Bäckman Nuorisotyöntekijä

Perusturva Anne Öhman Perusturvajohtaja

ERI OSAPUOLTEN ROOLIT JA VASTUUT LIIKENNETURVALLISUUSTYÖSSÄ

• Liikenneturvallisuusryhmä toimii kunnassa tehtävän liikenneturvallisuustyön

perustana. Ryhmä seuraa ja organisoi oman kunnan alueella tehtävää

liikenneturvallisuustyötä ja liikkumisen ohjauksen työtä. Liikenneturvallisuusryhmän

kautta liikenneturvallisuustyö tavoittaa kaikki kuntalaiset.

• Hallintokuntien edustajat voivat kukin omassa työssään edistää

liikenneturvallisuutta. Näin tavoitetaan mahdollisimman suuri joukko kuntalaisia.

• Asiantuntijatahot (mm. Liikenneturva, ELY-keskus ja poliisi) vaikuttavat osaltaan

liikenneympäristön kehittämiseen, liikennekasvatukseen ja valvontaan.

Asiantuntijatahot tuovat liikenneturvallisuustyöhön ideoita, seudullista näkemystä ja

laaja-alaisuutta.

• Sidosryhmien edustajat (kuten yhdistykset ja järjestöt) tuovat paikallista

näkemystä ja käyttäjäkokemuksia turvallisen ja viisaan liikkumiseen edistämiseen.

LIIKENNE-TURVALLISUUSTYÖN VUOSIKELLO

TAMMI-HELMI

- Vuoden 1. kokous

- Työn seuranta; tilastot, edellisen vuoden toimintakooste

- Alkaneen vuoden toiminnan käynnistäminen

- 112-päivä

MAALIS-HUHTI

- Tiedotus vuoden teemasta

- Yksiköiden sitouttaminen vuoden tapahtumiin

(- 1. seudullinen ryhmä)

- Aktiivinen jakso hallintokunnissa!

TOUKO

(- Vuoden 2. kokous)

- Tapahtumapäivät

- Alkusyksyn toiminnasta sopiminen

- Kulkutapa vaihtuu: aktiivista liikenne-turvallisuus- ja liikkumisen ohjaustyötä

- Pyöräilyviikko

KESÄ-HEINÄ

- Aktiivinen tiedotusjakso; kesäliikenteen turvallisuus

- Liikenneympäristön parantamistoimet

käynnissä

ELO

- Syksyn suunnitelman tarkistaminen

- Tapahtumat, tiedotus (mm. koulun alku)

- Materiaalien ja koulutustilanteen tarkistaminen

SYYS-LOKA

- Vuoden 2. / 3. kokous

- Kulkutapa vaihtuu: aktiivista liikenne-turvallisuus- ja liikkumisen ohj.työtä

- Liikenneympäristön parantamistarpeet

- Liikkujan viikko, vanhustenviikko

MARRAS-JOULU

- Tulevan vuoden teemasta sopiminen ja toiminnan ideointi; toiminta-suunnitelma

(- Vuoden 4. kokous)

(- 2. seudullinen ryhmä)

PAINOPISTEET VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN EDISTÄMISESSÄ

01

02

03

04

Koulujen lähiympäristön turvallisuuden parantaminen

Nuorten mopokäyttäytyminen fiksummaksi

Suojatieturvallisuuden lisääminen

Kuntalaisten kannustaminen viisaaseen liikkumiseen

MITÄ TEHDÄÄN?

Taataan turvalliset saattoliikennejärjestelyt koulujen pihoissa ja lähialueilla.

Parannetaan kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia kouluille.

Parannetaan koulujen saattoliikenteen turvallisuutta ja lisätään lasten itsenäistä liikkumista vaikuttamalla vanhempien liikkumistottumuksiin.

TAUSTAA

• Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen koulumatkaan.

• Inkoossa on neljä alakoulua:

• Degerby skola (noin 100 oppilasta)

• Kyrkfjärdens skola (noin 160 oppilasta)

• Merituulen koulu (noin 220 oppilasta)

• Västankvarn skola (noin 40 oppilasta)

• Kuljetusoppilaita ja saattoliikennettä on melko paljon.

1) KOULUJEN LÄHIYMPÄRISTÖN TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN

MITÄ TEHDÄÄN?

Lisätään vanhempien tietoisuutta turvallisesta mopoilusta (mm. turvavarusteet, mopon virittäminen) ja korostetaan kasvattajan vastuuta nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttamisessa.

Käsitellään nuorten kanssa mopoilua ja sen sääntöjä nuorisotalolla ja yläkouluissa. Pyritään fiksuun mopoiluun.

Seurataan turvavarusteiden käyttöä ja tarvittaessa puututaan siihen.

TAUSTAA

• Liikenteen valvontapyynnöt Inkoossa liittyvät pitkälti mopojen ja moottoripyörien häiritsevään ajoon.

• Poliisi on kohdentanut valvontaa mopojen ja moottoripyörien häiritsevään ajoon, mutta poliisilla on käytössään rajalliset resurssit.

• Poliisin valvonta ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös kunnan omaa liikennekasvatusta ja viestintätyötä.

2) NUORTEN MOPOKÄYTTÄYTYMINEN FIKSUMMAKSI

MITÄ TEHDÄÄN?

Huolehditaan, että suojatiet ja suojatiemerkit ovat kunnossa ja oikeissa paikoissa. Parannetaan suojateiden turvallisuutta lisäämällä niiden havaittavuutta. Huolehditaan riittävistä näkemistä suojateiden yhteydessä.

TAUSTAA

• Kuljettajan on lain mukaan annettava tietä jalankulkijalle, joka on ylittämässä suojatietä.

• Liikenneturvan mukaan autoilijat kokevat usein, että jalankulkijat tulevat suojatielle yllättäen. Jalankulkijoiden mielestä autoilijat eivät aina pysähdy antamaan tietä, vaikka jalankulkija odottaa ylipääsyä.

• Suomessa yli puolet kuolemaan johtaneista jalankulkuonnettomuuksista tapahtui suojateillä viime vuosina.

3) SUOJATIETURVALLISUUDEN LISÄÄMINEN

MITÄ TEHDÄÄN?

Parannetaan kävely- ja pyöräily-yhteyksiä kunnan alueella. Huolehditaan joukkoliikennepysäkkien kunnosta. Tarjotaan kuntalaisille selkeää ja helposti löydettävissä olevaa tietoa joukkoliikenteestä (reitit, vuorot, yms.) Kannustetaan kuntalaisia viisaisiin liikkumisvalintoihin työ- ja vapaa-ajan matkoilla.

TAUSTAA

• Autoistuminen on kasvanut viime vuosina Inkoossa.

• Joukkoliikennetarjonta on melko vähäistä.

• Suomessa on valtakunnallisena tavoitteena lisätä kävellen ja pyörällä tehtyjen matkojen määrää 20 % vuoteen 2020 mennessä (vuoden 2005 tasoon verrattuna).

• Viisas liikkuminen on ympäristöystävällistä, terveellistä, turvallista ja taloudellista liikkumista.

4) KUNTALAISTEN KANNUSTAMINEN VIISAASEEN LIIKKUMISEEN

MITÄ TEHDÄÄN?

Taataan turvalliset saattoliikennejärjestelyt koulujen pihoissa ja lähialueilla.

Parannetaan kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia kouluille.

Parannetaan koulujen saattoliikenteen turvallisuutta ja lisätään lasten itsenäistä liikkumista vaikuttamalla vanhempien liikkumistottumuksiin.

1) KOULUJEN LÄHIYMPÄRISTÖN TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN – MITEN?

Vanhempainillassa kerrotaan turvallisesta ja viisaasta

liikkumisesta – miten vanhemmat voivat itse

vaikuttaa lapsensa turvalliseen ja itsenäiseen

liikkumiseen. Teemat ikäryhmittäin.

Tarkistetaan Degerbyn koulun ja päiväkodin

saattoliikennejärjestelyt uudelleen (uusi Ekopiste) ja sovitaan parantamis-toimenpiteistä yhdessä

koulun ja teknisen toimen kanssa.

Jaetaan vanhemmille tietoa ja esimerkkejä viisaan liikkumisen

edistämisestä (tapaamiset, Wilma-

viestit). Aiheena sekä vanhempien oma että

lasten liikkuminen.

Tiedotetaan syksyllä (ja kokeillaan?) kävelevää / pyöräilevää koulubussia vanhempainyhdistyksen

organisoimana.

Opettajat ja muu henkilöstö toimivat esimerkkinä

turvallisesta ja viisaasta liikkumisesta.

Turvavarusteiden käyttö, osallistuminen viisaan

liikkumisen teemapäivään, mukaan Kilometrikisaan jne.

Järjestetään koulu-

kuljettajien koulutus-tilaisuus.

Toteutetaan valvottu koulubussi syksyn alussa: sovitaan

yhteiset pelisäännöt, vanhempia on aluksi

mukana koulu-kuljetuksissa.

Nimetään koululle liikenneturvallisuustyön

yhteyshenkilö, joka seuraa ja tiedottaa

ajankohtaisista liikkumis- ja liikenneturvallisuus-

aiheista.

Tarkastellaan Kyrkfjärdenin koulun

piha-alue (Ekopiste) ja sovitaan parantamis-

toimenpiteistä yhdessä koulun ja teknisen

toimen kanssa.

Järjestetään heijastinpäivän tempaus 1.10.

(vanh.yhdistys + koulut)

Viisas ja turvallinen liikkuminen

mukana harraste-messuilla.

2) NUORTEN MOPOKÄYTTÄYTYMINEN FIKSUMMAKSI

MITÄ TEHDÄÄN?

Lisätään vanhempien tietoisuutta turvallisesta mopoilusta (mm. turvavarusteet, mopon virittäminen) ja korostetaan kasvattajan vastuuta nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttamisessa.

Käsitellään nuorten kanssa mopoilua ja sen sääntöjä nuorisotalolla ja yläkouluissa. Pyritään fiksuun mopoiluun.

Seurataan turvavarusteiden käyttöä ja tarvittaessa puututaan siihen.

Yhteistyö Lohjan kanssa: 7. luokan vanhempainillassa

puhutaan mopoilusta ja mopon hankinnasta ennen mopoikää. Mukana esim. Liikenneturvan kouluttaja.

Järjestetään mopoaiheinen nuortenilta, jossa mukana

mm. moottoriurheilun edustaja, paikallinen autokoulu. Esitellään

positiivisessa hengessä fiksua mopoilua, käydään läpi

ajovarusteita yms.

Yhteistyö Lohjan kanssa: Mopoaiheinen info yläkoululla. Mukana mm. Liikenneturvan

kouluttaja, paikallinen autokoulu, poliisi. Viestitään fiksusta

mopoilusta. Käydään läpi väärien valintojen aiheuttamat sanktiot

tulevaisuudelle.

Järjestetään nuorten, nuorisotoimen ja teknisen

toimen yhteinen tapaaminen, jossa kuullaan nuorten toiveita.

Esim. olisiko mahdollista osoittaa luvallinen

harjoittelupaikka mopoilijoille?

Yhteistyö Lohjan kanssa: 8./9. luokan vanhempainillassa puhutaan mopoilusta ja nuorten liikennekäyttäytymisestä. Mitä

vanhemmat voivat ja pitää tehdä? Poliisi kertoo / toimittaa tilaisuuteen

tilastoja Inkoon (=vanhempien omien) nuorten liikenne-käyttäytymisestä. Mukana myös esim. Liikenneturva,

paikallinen autokoulu. Toteutetaan haastava

mopovisa nuortenillassa (esim. yhteistyössä autokoulun

kanssa). Pyydetään paikalliselta vakuutusyhtiöltä /

yritykseltä / autokoululta liikenneturvallisuusaiheinen

palkinto voittajalle.

Yhteistyössä Lohjan kanssa: Koulukuljetusten pelisäännöt (Lohja vastaa kuljetuksista) -

kyytiä odotettaessa, ajoneuvossa ja määränpäässä.

MITÄ TEHDÄÄN?

Huolehditaan, että suojatiet ja suojatiemerkit ovat kunnossa ja oikeissa paikoissa. Parannetaan suojateiden turvallisuutta lisäämällä niiden havaittavuutta. Huolehditaan riittävistä näkemistä suojateiden yhteydessä.

3) SUOJATIETURVALLISUUDEN LISÄÄMINEN

Inventoidaan katuverkolla olevat suojatiet ja tarkistetaan niiden ohjeiden mukainen varustelutaso (mm.

liikennemerkit). Tarkistetaan riittävät

näkemät.

Parannetaan suojateiden havaittavuutta lisäämällä

liikennemerkkeihin heijastinvarsia.

Korjataan inventoinnin perusteella havaitut puutteet suojateiden

varustelutasossa. Tehdään tarvittavat näkemäraivaukset. Tehdään paikallismediaan

suojatieaiheinen juttu (kunnan viestintä toimittaa medialle).

Kerrataan ja muistutetaan suojatiesäännöistä sekä

autoilijan että jalankulkijan osalta.

Kerrataan ja muistutetaan suojatiesäännöistä kouluissa

oppilaiden kanssa. Harjoitellaan turvallista tien

ylittämistä. Muistutetaan myös heijastimen käytöstä

pimeällä.

Opetellaan turvallista tien ylittämistä

päiväkodissa lasten kanssa.

Järjestetään suojatietempaus:

jalkautuminen katuverkon suojateille.

Mukaan mm. vanhempainyhdistys, Liikenneturva, poliisi.

MITÄ TEHDÄÄN?

Parannetaan kävely- ja pyöräily-yhteyksiä kunnan alueella. Huolehditaan joukkoliikennepysäkkien kunnosta. Tarjotaan kuntalaisille selkeää ja helposti löydettävissä olevaa tietoa joukkoliikenteestä (reitit, vuorot, yms.) Kannustetaan kuntalaisia viisaisiin liikkumisvalintoihin työ- ja vapaa-ajan matkoilla.

4) KUNTALAISTEN KANNUSTAMINEN VIISAASEEN LIIKKUMISEEN

Toteutetaan viisaan ja turvallisen liikkumisen

suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuden

parantamiseksi.

Tehdään juttu viisaasta liikkumisesta

paikallislehteen. Mitä tarkoittaa viisas

liikkuminen? Kerrotaan vinkkejä ja esimerkkejä,

mitä jokainen kuntalainen voi tehdä.

Kannustetaan viisaaseen liikkumiseen arjen matkoilla erilaisten kilpailuiden kautta. Esim. liikkumiskilpailun järjestäminen hallintokuntien välillä, osallistuminen Kilometrikisaan kunnan yksiköiden / kyläyhdistysten / yritysten / luokkien

kesken.

Lisätään kimppakyytejä kunnan ja yritysten

työasiamatkoilla edellyttämällä

kimppakyytejä aina, kun mahdollista. Kimppakyytien tarjoaminen esim. kunnan

nettisivuilla.

Kehitetään palveluliikenteen

tarjontaa kunnassa.

Liityntäpysäköinti-paikkojen lisääminen

kunnassa (esim. kimppakyydit

Helsingin suuntaan).

Kimppakyytien hyödyntäminen

harrastus-matkoilla (esim.

uintimatkat).

MITÄ TEHDÄÄN?

Kannustetaan ja edistetään eri tavoin kaikkien ikä- ja liikkujaryhmien viisasta ja turvallista liikkumista Inkoossa.

5) MUU TOIMINTA VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN EDISTÄMISEKSI

Henkilöstön liikenneturvallisuusaiheiset

koulutustilaisuudet: Miten me voimme edistää omaa ja

asiakkaidemme viisasta ja turvallista liikkumista arjen

työssämme? (kaikki hallintokunnat)

Turvallisen ja viisaan liikkumisen ajankohtaisten teemojen

nostaminen esiin mediassa. Esim. pimeällä liikkuminen,

pyöräily, kesäliikenne. (kunnan viestintä + paikalliset mediat)

Liikenneturvallisuusaiheiset tapahtumat ja tempaukset eri kohderyhmille. Mukana mm.

paikallisia järjestöjä, yhdistyksiä ja yrityksiä. Esim. heijastintempaus,

suojatiepäivystys. (kaikki hallintokunnat)

Turvallisen ja viisaan liikkumisen materiaalien hankinta ja ylläpito mm. Liikenneturvalta. (kaikki

hallintokunnat)

Liikenneturvallisuusaiheiset tilaisuudet ja tietoiskut

ikäihmisten kokoontumisissa. Aiheina

esim. ikäautoilu, turvallinen pyöräily, sähköpyörän kokeilu. (ikäihmisten

järjestöt)

Siirrettävien nopeusnäyttötaulujen

käyttö esim. koulujen ja päiväkotien lähellä.

Tuloksista juttu mediaan. (tekninen toimi,

viestintä)

Liikenneympäristön esteettömyyden ja

turvallisuuden kartoittaminen arjessa. Mm. penkit

katuverkolla, asioinnin esteettömyys, penkit liikkeissä

liukuesteiden käsittelyä varten. (vanhus- ja vammaisneuvostot)

Yhteistyön kehittäminen ikäihmisten ja muiden

kuntalaisten välillä. Esim. saattaja-avustaja, kuntosali-

käyntiin kannustaminen. (perusturva, sivistys, vapaa-aika)

Turvavarusteiden hankinta /

lainausmahdollisuus kunnan

henkilöstölle (esim. liukuesteet,

heijastinliivit). (kaikki

hallintokunnat)

TURVALLISEN JA VIISAAN LIIKKUMISEN EDISTÄMISEKSI ME KUNNASSA LUPAAMME…

…keskustella turvallisesta

liikkumisesta arjen työssämme

asiakkaidemme, heidän omaistensa ja

kollegoidemme kanssa. Kerromme esimerkiksi

turvavarusteiden käytön tärkeydestä.

…kehittää omaa viisaan ja turvallisen liikkumisen tietämystämme, jotta

voimme hyödyntää sitä omassa työssämme.

…edistää viisasta ja turvallista liikkumista

Inkoossa kiinnittämällä huomiota omaan

liikenne-käyttäytymiseemme ja liikkumisvalintoihimme. Oma esimerkkimme on

tärkeä.

…edistää viisasta ja turvallista liikkumista viestittämällä

kollegoilleni ja/tai asiakkaillemme kunnan viisaan ja turvallisen liikkumisen suunnitelmasta. Samalla voimme muistuttaa

ajankohtaisesta liikenneturvallisuusaiheesta

(esim. heijastin).

LIIKENNEYMPÄRISTÖN TOIMENPIDESUUNNITELMA

TOIMENPITEIDEN PRIORISOINTI

• Liikenneympäristön parantamisen toimenpidesuunnitelmassa pääpaino on nopeasti toteutettavissa ja kustannustehokkaissa toimenpiteissä.

• Toimenpiteet on luokiteltu kolmeen kiireellisyysluokkaan: I, II ja III.

• Kiireellisyysluokassa I on pieniä ja nopeasti toteutettavissa olevia toimenpiteitä, kuten liikennemerkkien lisäyksiä ja siirtoja, näkemäraivauksia ja nopeusrajoitusten muutoksia.

• Kiireellisyysluokan II ja III toimenpiteet vaativat enemmän rahoitusta ja lisäsuunnittelua.

• Inkoon viisaan ja turvallisen liikkumisen suunnitelmassa kantatielle 51 kohdistuvat tarpeet on eritelty omaksi kokonaisuudeksi, sillä kantatien 51 toimenpiteet etenevät erillisten suunnitelmien mukaisesti ELY-keskuksen kautta.

01

03

Nykytilanne:

• Koulussa luokat 0-4, oppilaita 39 (2016)

• 1/3 oppilaista tulee kävellen ja pyörällä, loput ovat koulukuljetettavia

• Mt 11081 talvikunnossapidossa ongelmia, myös näkemät paikoitellen heikot, kun puut ja pensaat kasvaneet lähelle tietä

• Nykytilanteessa koulutaksi joutuu peruuttamaan pois jättöpaikalta

• Nopeusrajoitus mt 11081 (Västankvarnintie) 50 km/h, suositusnopeus-rajoitus koulun kohdalla 30 km/h

• KVL 168 ajon./vrk (KVL ras. 9 ajon./vrk)

VÄSTANKVARNS SKOLA (11081/1/4000, VÄSTANKVARNINTIE 399)

02 04 & 05

Kartta: Liikennevirasto

Esitetyt toimenpiteet 01+02 Uusi saattoliikennepaikka (kiertolenkki nykyisen tonttiliittymän viereen) + Nykyisen saattoliikenne-paikan poistaminen käytöstä (yhteys jatkossa vain kevyelle liikenteelle) 2, 7000€ (ajokieltomerkki + väistämisvelvollisuusmerkki + yksisuuntaisen merkki + ojan täyttö + rumpu), HUOM! Vaatii erillisen suunnitelman ja vanhempien ohjeistuksen, kunta 2, 600€ (ajokielto + ei koske luvan saaneita –lisäkilpi) vaatii erillisen suunnitelman ja vanhempien ohjeistuksen, kunta

03 Aidan korjaus pihan länsilaidalla 1, 1000€, kunta

04 Nopeusrajoituksen alentaminen mt 11081 koulun kohdalla 40 km/h

1, 650€, ELY

05 Siirrettävät nopeusnäytöt koulun kohdalle muistuttumaan ajonopeuksista 1 tieto Sitoon näyttötaulujen ohjelmoimiseksi, ELY ja poliisi

Ei kartalla Mt 11081 talvikunnossapidon parantaminen 1, 1700€, ELY Näkemäraivaukset mt 11081 1, 1000€, ELY

Nro Toimenpide-ehdotus Kustan-nus-arvio

Kiireel-lisyys-luokka

Toteu-tus-vastuu

01

Uusi saattoliikennepaikka (kiertolenkki nykyisen tonttiliittymän viereen, ajokieltomerkki + väistämisvelvollisuusmerkki + yksisuuntaisen merkki + ojan täyttö + rumpu). HUOM! Vaatii erillisen suunnitelman ja vanhempien ohjeistuksen

7000 € 2 Kunta

02 Nykyisen saattoliikenne-paikan poistaminen käytöstä (yhteys jatkossa vain kevyelle liikenteelle: ajokielto + ei koske luvan saaneita –lisäkilpi). HUOM! Vaatii erillisen suunnitelman ja vanhempien ohjeistuksen

600 € 2 Kunta

03 Aidan korjaus pihan länsilaidalla 1000 € 1 Kunta

04 Nopeusrajoituksen alentaminen mt 11081 koulun kohdalla 40 km/h

650 € 1 ELY

05 Siirrettävät nopeusnäytöt koulun kohdalle muistuttumaan ajonopeuksista tieto Sitoon näyttötaulujen ohjelmoimiseksi

- 1 ELY + poliisi

Ei kartalla Mt 11081 talvikunnossapidon parantaminen 1700 € 1 ELY

Ei kartalla Näkemäraivaukset mt 11081 100 € 1 ELY

01

02

Nykytilanne:


• Koulukuljetuksia 2 bussia ja 4 taksia/pikkubussia

• Nopeusrajoitus Museotiellä 30 km/h

• Saattoliikenteelle ei erillistä jättöpaikkaa, saatto-

liikennettä paljon (sekä koulukuljetuksia että vanhempien kyydissä tulevia)

• Päiväkodin liittymä Museotielle epämääräinen ja näkyvyys on heikko.

• Koululle ei johda JK+PP-yhteyksiä

KYRKFJÄRDENS SKOLA (MUSEONTIE 7)

01

03

03

04

04

Kartta: Liikennevirasto

Nro Toimenpide-ehdotus Kustan-nusarvio


Toteu-tus-vastuu

01

Museotien ja päiväkodin tien liikennejärjestelyiden selkeyttämien (osittain tai kokonaan yksisuuntaiset kadut)

2000 € 1 Kunta

02 Päiväkodin ja Museontien liittymän selkeyttäminen + näkemäraivaukset

1000 € 1 Kunta

03 Vanhemmille ja koulukuljetuksille omat selkeät jättöalueet. HUOM! Vaatii erillisen suunnitelman

1 Kunta

04 Kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen koulun lähialueella sekä etelästä että pohjoisesta. HUOM! Vaatii tarkemman suunnitelman erillisen JK+PP-väylän rakentamisesta (n. 400 m)

200 000 € 3 Kunta

02 03

Nykytilanne:


• 70 % oppilaista koulukuljetuksen piirissä.

• Nopeusrajoitus mt 11146 (Päivöläntie) ja

11147 (Degerbyntie) koulun kohdalla 40 km/h

• Mt 11146 KVL 509 ajon./vrk (KVLras. 32 ajon./vrk), mt 11147 KVL 463 ajon./vrk (KVLras. 30 ajon./vrk)

DEGERBY SKOLA (11146/1/30, DEGERBYNTIE 106)

01

04 Nro Toimenpide-ehdotus Kustan-

nusarvio Kiireel-lisyys-luokka

Toteu-tus-vastuu

01

Mt 11146 suojatien havaittavuuden parantaminen: valaistuksen lisääminen suojatien kohdalle, heijastinvarsien lisääminen suojatiemerkkeihin + levikkeen parempi talvikunnossapito

5000 € 1 ELY

02 Näkemäraivauskehotus päiväkodin tonttiliittymään

- 1 ELY

03 Pyöräpysäköinnin siirtäminen parempaan paikkaan, pysäköintialueen jäsentely, saattoliikenteen reittien selkeyttäminen liikennemerkeillä

5000 € 1 Kunta

04 Pysäköinti-/saattoliikennealueen ja kierrätyspaikan järjestelyiden selkeyttäminen (Pysäköintipaikan selkeä opastaminen)

1000 € 1 Kunta

Kartta: Maanmittauslaitos

01 02

Nykytilanne:


• Yli puolet oppilaista koulukyyditettäviä (9 taksia ja 2 bussia)

• Nopeusrajoitus koulun kohdalla 40 km/h

• Koulu saneerattu viime vuonna, jolloin myös koulukuljetusten saattoliikennepaikat on uudistettu

• Vanhempien saattoliikennepaikka koulun vieressä (urheilukentän pysäköintipaikka) on jäsentymätön ja talvella pimeä

• Tähteläntien – Urheilutien - Suurkirkontien liittymäalue jäsentymätön ja vaikeasti hahmotettavissa

MERITUULEN KOULU (URHEILUTIE 3)

03 Kartta: Google Maps

Nro Toimenpide-ehdotus Kustan-nusarvio


Toteu-tus-vastuu

01

Vanhempien saattoliikennepaikan / urheilu-kentän pysäköintialueen jäsentäminen + valaistuksen parantaminen + JK+PP-yhteyden ja suojatien rakentaminen etelälaidalle. HUOM! Vaatii erillisen suunnitelman

200 000 € 2 Kunta

02 Puuttuvien liikennemerkkien lisääminen saattoliikenne- / pysäköintipaikalle (yksisuuntainen ajo)

1200 € 1 Kunta

03 Tähteläntien – Urheilutien - Suurkirkontien liittymä-alueen jäsentäminen (esim. kiertoliittymä) HUOM! Vaatii erillisen suunnitelman (Ks. Toimenpidelistan toimenpide-id 119)

250 000 € 3 ELY + kunta

TACK! KIITOS!

Tilläggsinformation / Lisätietoja

Ingå kommun Inkoon kunta Teknisk chef

Tekninen johtaja Alexandra Forsén

[email protected]

ELY-centralen i Nyland Uudenmaan ELY-keskus

Trafiksystemsexpert Liikennejärjestelmäasiantuntija

Herkko Jokela [email protected]

mailto:[email protected]




inkoon viisaan ja turvallisen liikkumisen suunnitelma · •inkoon edellinen...

Documents