KUKAKuka/mitä: Vuolenkosken kylä /Omakylä Vuolenkoski OyAvainhenkilöt: Janne Koukonen, toimitusjohtaja ja Mikko Haapanen, hallituksen pjAsukkaat: 450, vapaa-ajan asukkaita 3500Yrityksen omistajat: 117 asukasta ja 21 yritystäErikoistuminen: kunnalta ostetun maa-alueen jalostaminen ja myynti, Vuolen- kosken kehittäminen asumisen ja yrittäjyyden osalta Paikkakunta: Vuolenkoski, Iitti

INNOVAATIOMikä: Maaseutukylien kylälähtöinen kehittäminen paikallisten omistuksessa olevan elinkei-no- ja kehitysyhtiön kautta.Tehtävä: Kylän kehittäminen paikallisista lähtökohdista käsin. Osakeyhtiömallin hyödyntämi-nen kylän kehittämisessä.Toimintaperiaate: Kyläläisten omistama elinkeino- ja osakeyhtiö rahoittaa toimintansa alkuvaiheessa kunnalta raakamaan hinnalla ostamansa maa-alueen myynnillä. Yhtiön ensimmäinen projekti on kyläkeskuksen kehittäminen ja elinkeinopalveluiden tuominen kylään.Kohteet: Kylälähtöisestä kehittämisestä kiinnostuneet kylät, joissa kohtalaisesti asukkaita ja va-paa-ajan asukkaita haja-asutusalueella. Peruspalvelurakenne ja vahva kolmas sektori valmiina.Liiketoimintaulottuvuus: Oman kylän kehityshankkeet, maanmyynti; kylän kehittämisen konsepti, sovelletta-vissa useisiin kyliin.Kimmoke: Kuntien kasvaessa palvelut keskittyvät kuntakeskuksiin. Kylälähtöisellä kehittämisellä paikalliset tavoittelevat haluamiaan palveluita kyläkeskukseen.Eettinen hyöty: Pienten kylien omaehtoinen kehittäminen. Tarvittavien palveluiden saatavuuden tur-vaaminen. Yhteisöllisyyden kasvaminen.

05innohaukka™MAASEUTUASUMINEN

© 2

010

Er

IKs

sO

N A

rK

KIT

Ehd

IT O

Y

Kyläyhteisöstä kyläyhtiöksiIitin kunnassa, pohjoisessa Kymenlaaksossa sijaitsevassa Vuolenkosken kylässä asiat on totuttu hoitamaan itse. Kyläläiset ovat perustaneet elinkeino- ja kehitysyhtiö Omakylä Vuolenkoski Oy:n. sitä pyörittävät ja omistavat paikalliset kehittääkseen kylälähtöistä liiketoimintaa.

Vuolenkoskella on ollut todistettavasti toimin-taa jo 6000 vuotta sitten, kun samalla paikalla ihmiset tekivät kalliomaalauksia. Tänä päivänä toimeliaisuus tuntuu jatkuvan. Vuolenkoskelaiset ovat ylpeitä paikallisesta ahkeruudesta ja tal-koohengestä, joilla on saatu aikaan kylään muun muassa valaistu kevyen liikenteen väylä.

Kaikkeen ei talkootyöllä kuitenkaan kykene. Vuolenkosken kylälähtöistä kehittämistä varten Mikko Haapanen ja Steen Manelius perustivat vuonna 2007 yhtiön, joka seuraavan vuoden alussa siirtyi kyläläisten omistukseen.

Nyt elinkeino- ja kehitysyhtiö Omakylä Vuo-lenkoski Oy vastaa kylän vision toteuttamisesta ja kylän yhteisten palvelujen organisoimisesta. Sen omistavat nykyisin Vuolenkoskella asuvista

noin 450 vakituisesta ja 3500 vapaa-ajan asuk-kaista 138 osakasta. He ovat vakituista tai vapaa-

ajan asukkaita, mukana on myös 21 paikallista yritystä. Vuolenkosken osakeyhtiö-mallissa kohtaavat kyläyhteisön henki ja osakeyhtiön kyky nopeaan päätöksentekoon

Vuolenkoski aikoo kääntää muuttovirran takaisin maaseutuasumiseen.

05innohaukka™MAASEUTUASUMINEN

KU

VA

: JA

AK

KO

JA

sKA

rI

ja tehokkaaseen toimintaan. Päätöksistä keskustellaan, mutta tarvittaessa pystytään etenemään rivakasti.

Siemen uuteen toimintamalliin kylvettiin viitisen vuotta sitten käynnistyneen Servilla-selvityshankkeen yhteydessä. Servillassa olivat mukana Iitin, Jaalan ja Valkealan kunnat, joista jälkimmäiset kuuluvat nykyisin jo Suur-Kouvolaan. Selvi-tyksen tarkoituksena oli arvioida ja määritellä alueen houkuttelevuutta, potentiaalisia kehittämiskohteita sekä toiminta- ja toteutusmallia. Sen konkreettisina tavoitteina oli saada hankealueelle vuoteen 2015 mennessä 2500 uutta vapaa-ajan ja vakituisen asumisen asuntoa ja niihin noin 8000 uutta asukasta. Hankkeen pohjalta syntyi Iitin ja Kouvolan yhteinen Omakylä-hanke, jonka tavoitteeksi asetettiin Vuolenkosken alueen vetovoimaisuuden lisäämisen rakentamalla toimintamalli modernein palve-

luin varustetuille kylille ja niitä täydentäville asuinalueille. Vuolenkoskesta tuli pilottikohde, koska se oli ainut alueelta kartoitetuista 25 kyläs-tä, jossa asiassa lähdettiin etenemään.

Kyläyhdistystoiminta on Vuolenkoskella ollut aina aktiivista. Osakeyhtiömalli on tuonut siihen myös liiketoimintaulottuvuuden. Yhdessä tekemiseen on tullut lisää vastuullisuutta, tehoa ja volyymia viemättä päätöksentekoa kuitenkaan pois paikallisten ulottuvilta: kyläläisten omis-tuksessa olevan yhtiön osakkaat kun ovat kylän vakituisia ja vapaa-ajan asukkaita sekä yrityksiä. Myös osakeyhtiön hallitus muodostuu pääosin kyläläisistä.

Luodun yrityksen missio on kehittää Vuo-lenkosken kylää kylälähtöisesti. Elinkeinoajat-telussa kylä tarvitsee asukkaita ja asukkaat puolestaan palveluita. Sitä myötä sen toimenku-vaan kuuluvat kehittämis-, koulutus-, kiinteistön-jalostus-, markkinointi- ja neuvontapalveluiden organisoiminen ja tuottaminen kylän yrittäjille, asukkaille ja ulkopuolisille asiakkaille.

YTJ kertoo yrityksen päätoimialaksi muualla luokittelemattomat rahoituspalvelut, pois lukien vakuutus- ja eläkevakuutustoiminnan. Sopivam-paa toimialaa ei taida järjestelmä toistaiseksi tuntea.

Iitin kunnalla kun ei varsinaista elikeinopal-velupuolta omasta takaa ole, on yhtiölle jäänyt sopiva markkinarako. Yhtiö ja yhteisö kehittävät Vuolenkoskea kylän tarpeiden mukaisesti, ei kunnan tai kaupungin. Tässä piilee innovaatio.

rima korkealleKoko hanke lähti aidosti liikkeelle, kun 7000 asukkaan Iitin kunta myi omistaman-sa asumiseen ja tulevaan kyläkeskukseen kaavoitetun 7,5 hehtaarin maa-alueen raakamaan hinnalla Omakylä Vuolenkoski Oy:lle. Osakeyhtiö puolestaan on myynyt omakoti- ja rivitalotontteja eteenpäin käypään hintaan ja rahoittanut toimintansa alun tästä saamillaan tuloilla.

Yritys osti maa-alueet vaiheittain. Esimerkiksi kaavatien rakentaminen alkoi syk-syllä 2009 ja valmistui kesällä 2010. Kunnallistekniikka niin ikään valmistuu vasta

Vuolenkosken tuote on luonnonkaunis maisema.

05innohaukka™MAASEUTUASUMINEN

KU

VA

T: J

AA

KK

O J

AsK

Ar

I

Merja Kokkonen on aktiivinen kyläläinen ja kioskiyrittäjä.

syksyksi 2010. Kaavoitetun raakamaan hinta oli sopimuksen mukaan euro neliöltä. Omakylä Vuolenkoski Oy:n toimitusjohtaja Janne Koukonen kiittelee hank-

keeseen mukaan lähteneen Iitin kunnan ennakkoluulottomuutta ja innovatiivisuutta. Kiitoksia saa erityisesti kunnanjohtaja Pentti Toivanen, joka yhdessä Mikko Haa-pasen konsulttiyhtiön kanssa on pohtinut Vuolenkosken tilannetta. Nyt kunta näkee, että Vuolenkoskella pystytään toimimaan aikaisempien näyttöjen mukaisesti. Kunta hakee edelleen yhteistä näkemystä Mikko Haapasen kanssa. Hän on myös kuntaa kehittävän yhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Sen sijaan että palveluita koskevia toiveita huudeltaisiin kuntaan päin, antaa kunta tässä mallissa kylälle mahdollisuuden hoitaa asiansa omasta näkökulmastaan parhaalla tavalla. Omakylä Vuolenkoski Oy:n toiminnasta on hyötyä kunnalle, jolle tuloutetaan viidennes tonttimyynnin tuloista. Kunnalle on luvassa myös verohyötyjä, mikäli yritys onnistuu houkuttelemaan alueelle lisää asukkaita ja yrityksiä.

Myös näkyvyyshyötyjä on ajateltu käytännössä. Iitin kunta on antanut konkreet-tista apua esimerkiksi Rakennusmessuilla vuosi-na 2008-2010. Kunta on osallistunut messukus-tannuksiin ja kylältä on tullut osastolle miehitys. Kuluttajat ja loppukäyttäjät kun mieluummin keskustelevat oikeitten asukkaitten kanssa kuin virkansa puolesta toimivan henkilöstön kanssa. Kuluina messut maksoivat 3000 €, josta kunta maksoi puolet.

Ensimmäisessä vaiheessa yrityksen toiminta keskittyy kehitettävään kyläkeskukseen ja uusi-en asuntojen tonttien myymiseen sen omistamal-la maa-alueella. Kyläkeskukseen on keskitetty asukkaiden tarvitsemia palveluja kaupasta hyvinvointiin, asiointi- ja yrittäjäpalveluihin sekä harrastustoimintaan.

Kehitysyhtiö hakee kylään päivittäispal-veluyrittäjien lisäksi myös kylän ulkopuolelle palveluita tuottavaa yritystoimintaa. Metsien ja vesistöjen äärellä voisivat viihtyä esimerkiksi luovan alan työntekijät, Koukonen visioi.

Kyläkeskuksen hehtaarin tontilla on ra-kennusoikeutta hulppeat 10 000 kerrosneliötä liiketiloihin ja asumiseen neljässä kerroksessa. Alueen rakentamisen kustannukset ovat arvi-oiden mukaan 24 miljoonaa euroa. Omakylä Vuolenkoski Oy:n tarkoitus ei Koukosen mu-kaan kuitenkaan ole toimia rakennuttajana, vaan olla muilla tavoin mukana kylän kehittämisessä. Näitä tapoja ovat markkinointi ja kyläkonseptin kehittäminen sekä rahoituksen hankkiminen.

Brändin rakentaminen sen sijaan kuuluu voimakkaasti Omakylä Vuolenkosken markkinoinnista vastaavan elinkeino- ja kehitysyhtiön tehtäviin. Tässä Vuolenkoskel-la on mistä ottaa mallia. Paikkakuntamarkkinoinnista ovat viime aikoina innostuneet niin seudut, kunnat, kaupungit kuin kylätkin. Joukko kunta- ja seutumarkkinoinnin kehittämistyötä tekeviä järjestöjä jopa järjestää vuosittain kuntamarkkinoinnin SM-kisat, joissa mitellään neljässä sarjassa: matkailu, rekrytointi, kilpailukyky sekä vuoden markkinointituote.

05innohaukka™MAASEUTUASUMINEN

Kyläkeskuksen suunnitelmat ovat kunnianhimoisia ja rima on asetettu korkealle.

© 2

010

Er

IKs

sO

N A

rK

KIT

Ehd

IT O

Y

Innovaation monistettavuus ja soveltuvuusVuolenkoskelaisten osakeyhtiömalli ei ole vielä valmis tuote, sillä konsepti tarkentuu hankkeen edetessä. Koska Omakylä-hankkeessa oli alun alkaen mukana 25 kylää, nojaa Vuolenkoskenkin toiminta jo valmiiksi yleisemmälle, myös muille kylille soveltuvalle pohjalle. Mukana ollut ulkopuolinen konsulttiyhtiö on edelleen mukana Omakylä-hankkeessa. Sen avulla konseptiajatusta on myös mahdollista viedä eteen-päin. Pilottikylässä myyräntyön tehneellä hallituksella ja yrityksen osakkailla on kehitystyön jäljiltä arvokasta tietotaitoa ja osaamispääomaa hyödynnettäväksi myös

muissa kylissä. Vuolenkoskelle korva-

merkityn mallin pohjalta on mahdollisuus rakentaa räätälöity versio myös muihin kyliin niiden omasta visiosta ja strategiasta käsin.

Toimitusjohtaja Kou-konen näkee, että mallille on selvästi kysyntää, ja että tekijöitä löytyy, kunhan asia tuodaan oikealla tavalla esiin. Vuolenkoski ei suinkaan ole ainoa kylä, joka haluaa turvata lähipalvelujen saatavuuden. Trendinä on, että kuntakoot kasvavat, palvelut keskittyvät kuntakeskuksiin, eikä kyläläis-ten ääni pääse kuuluville.

Suomessa on useita Vuo-lenkosken kaltaisia, hyvien liikenneyhteyksien varrella ja kaupunkikeskuksien lähialu-eilla sijaitsevia kyliä, joissa on haja-asutusalueella kohtalaisen paljon väestöä ja vapaa-ajan asujia sekä entuudestaan oleva pohja palveluverkostolle. Yhteistyö kunnan kanssa on sujuttava, sillä osakeyhtiön toiminnan pohjalla on kunnan kaavoittama ja raakamaan hintaan myymä maa-alue. Konseptoinnin ja monistet-tavuuden kannalta tämä on selvä heikkous. Kunnat ja päätöksentekoprosessit ovat vaihtelevia.

Koukonen uskoo kuiten-kin, että keskutelujen pohjalta kaikki tahot ovat potentiaali-

sia. Asenne on tärkeä. Kuntien ja kaupunkien kehittämisen lisästrategiaksi on otetta-va myös maaseutuasuminen ja sen kehittäminen. Muuten homma ei onnistu.

Vahva yhdistyspohja on yksi osakeyhtiömallin mahdollistavista tekijöistä, ainakin

05innohaukka™MAASEUTUASUMINEN

Yhteisökylissä tehdään yhdessä

Yhdessä tekemällä voi rakentaa mieleistään asumisympäristöä. Suo-meenkin on syntynyt useita yhteisökyliä tai ekokyliä, joissa asumisella on sekä ekologisia että sosiaalisia tavoitteita.

Mahdollisuus elää ympäristöä säästäen saman henkisessä yhteisössä viehättää yhä useampaa. Vihdin Linnanniittuun on syntymässä ekokylä, ja myös Teiskon seudulle on suunnitteilla uusi yhteisökylä. Jo ennes-tään eko- tai yhteisökyliä löytyy useita eri paikkakunnilta kuten Turun saaristosta, Keuruulta ja Kuopiosta.

Yhteisöllinen asuminen ja oleminen koetaan houkutteleviksi, tietää yhteisökyläasumisen pitkän linjan asiantuntija, useita yhteisökyliä perustamassa ollut Hannes Tuohiniitty, joka on mukana myös Teis-kon hankkeessa. Suosio voi olla myös vastareaktio ylikorostuneeseen individualismiin. Lisäksi yhteisökylä on tapa kokeilla trendikkääksikin muodostunutta maallemuuttoa ilman pelkoa yksinäisyydestä, hän arvioi.

Vaikka tilaa useimmillekin asukkaille olisi, ovat tällä hetkellä toimivat suomalaiset yhteisökylät tyypillisesti muutaman kymmenen asukkaan yhteisöjä. Joissakin yhteisökylissä täysvaltaiseksi jäseneksi pääsee vasta koeajan jälkeen. Yhteisöllisyyden muotoja on toki yhtä monta kuin on yhteisöjäkin, mutta kommuuneihin ei kyliä kannata sekoittaa – perheet asuvat omissa taloissaan ja talouksissaan, vaikka osa tiloista olisikin yhteisiä, ja yhteisö kokoontuisikin säännöllisesti saman ruokapöydän ääreen.

Asukaslähtöistä yhteistoimintaa järjestetään ja yhteistä omaisuutta hallinnoidaan esimerkiksi osuuskunnan tai osakeyhtiön kautta. Tuo-hiniityn mukaan asukkaat pääsevät vaikuttamaan hyvin paljon siihen, mitä kylässä tapahtuu. Päätökset pyritään tekemään konsensusmenette-lyllä.

Nimensä mukaisesti ekokylissä pyritään mahdollisimman ekologi-seen asumiseen, jota tavoitellaan muun muassa energian säästön, uusiu-tuvien energiamuotojen suosimisen, kierrätyksen ja ekologisen ruoan-tuotannon keinoin. Myös rakennusprojekteissa pyritään ekologisuuteen. Rakenteilla oleviin ekokyliin on suunnitteilla muun muassa saviolki- ja savipaalirakentamista, olki- tai ruokopaalitaloja sekä hirsitaloja. Toki myös tavanomaisempia energiapihejä rakennusratkaisuja nähdään.

05innohaukka™MAASEUTUASUMINEN

Vuolenkoskella, jossa asioita on totuttu hoitamaan yhdessä. Kyläläiset ovat hankkei-siin sitoutuneita ja paikallismielisiä. Unohtaa ei sovi kyläläisten paikallis- ja histo-riantuntemusta.

Kylien ja kuntien yhteistoiminnan lisäämiseen on herätty myös muualla. Syys-kuussa 2010 käynnistynyt Voimistuvat Kylät -kampanjan tavoitteena on lisätä koulutuksella ja eri toimijatahojen yhteistyöllä kylien ja kuntien vuoropuhelua sekä keskinäistä yhteistyötä muun muassa kylien palveluiden uudelleen järjestämisessä. Kampanjan päävastuu on Suomen Kylätoiminta ry:llä.

Vuolenkosken osakeyhtiön pesämuna on syntynyt halvalla ostetun maan myyn-nistä moninkertaiseen hintaan. Myytävä maa loppuu aikanaan ja jatkossa tuloja on tultava muualta. Koukonen kertoo, että kunta on halukas ulkoistamaan elinkeinopalveluita kylälähtöisesti osakeyhtiön hoidettaviksi. Tässä onkin Vuolen-kosken jatkon kannalta osakeyhtiön liiketoimin-nan tulevaisuus. Vuolenkoskella vaihtoehtona on kylän vesivoimalaitos ja sen mukanaan tuoma mahdollisuus toimia energiayhtiönä.

Juuri omaenergiahankkeeseen Omakylä Vuolenkoski Oy on saanut rahoitusta ELY-keskukselta. Koukoselta keskuksen toiminta saa kuitenkin moitteita kankeudesta. Sen sijaan Koukonen kaipaisi mahdollistavaksi tekijäksi ulkopuolista tahoa, jolla olisi resursseja kehittää ideaa myös jatkoa ja seuraavia kohteita ajatellen. Yksityisiin rahoittajiin Koukonen suhtautuu varoen, koska rahoittajalla voisi olla liian korkeat tuotto-odotukset. Puhtaasti liiketoiminnan ja osakeyhtiön kannalta katsottuna vaihtoehto on varteenotettava.

InvestointejaOmakylä Vuolenkoski Oy:n raha-asiat ovat osa-keyhtiön käsissä. Se tarkoittaa kestävää ansainta-logiikkaa ja voiton tavoittelua, niin kuin osa-keyhtiön kuuluukin. Investointitarpeita on edessä etenkin suurten rakennushankkeiden muodossa. Ne ovat miljoonaluokissa, mutta konseptoinnin

ja erottuvan markkinoinnin avulla on mahdollista vauhdittaa kiinnostusta Vuolen-koskea ja sen hankkeita kohtaan.

Teoreettinen tuotteistuskustannus

Konseptointi ja monistusmalli (LTS) 12.000 €Markkinointimateriaalit 8.000 €Mainonta 40.000 €Myyntimateriaalit 10.000 €

Toimitusjohtaja Janne Koukonen on ylpeä Vuolenkosken kylän ainutlaatuisesta yhteisöllisyydestä.

KU

VA

T: J

AA

KK

O J

AsK

Ar

I

Konseptoinnin jatkokuluja olisi budjetoitava arviolta 70.000 €. Niistä suurimman osuuden nielee mainonta. Älykkäillä kohderyhmämedioilla peitto on mahdollista saada kuitenkin varsin kattavaksi. Vuolenkosken imu varsinkin loma-asujien keskuu-dessa on jo riittävän hyvä, joten potentiaalia ovat erityisesti yritysten edustajat.

Vuolenkoski ja trenditMaailmassa asuu ensimmäistä kertaa enemmän ihmisiä kaupungissa kuin maa-seudulla. Joidenkin ennusteiden mukaan vuonna 2030 jo 70 prosenttia maailman väestöstä, eli viisi miljardia ihmistä, asuu kaupungeissa. Kehityksen suunta Suomessa on sama. Turun kaupungin perustamisesta teollistumiseen, suuresta maaltamuutosta tähän päivään suomalaisten kaupunkien väkimäärät ovat kasvaneet. Vuoden 2009 lopussa jo 3,6 miljoonaa suomalaista asui kaupunkimaisissa kunnissa.

Toisaalta kaupunkiin yritetään tuoda kylämäisiä piirteitä. Esimerkiksi Vantaan kartanonkosken kylämäisessä miljöössä vietetään koko kylän puurojuhlia, ja Hel-singin Jätkäsaareen nousee asukkaiden visioiden mukaan rakennettava yhteisöllinen kerrostalo. Siirtomaapuutarhojen kysyntä on tarjontaan nähden moninkertainen, ja kaupunkiviljelijöiden sadonkorjuujuhlissa maistellaan jopa junaradan varressa kasvanutta satoa.

Vaikka muuttoliikkeen iso virta käy edelleen maaseudulta kaupunkiin päin, myös vastavirtaan ui yhä useampi. Enää ei tarvitse odottaa eläkeikään muuttaakseen aurin-korannalle mieluisamman ympäristön ja yhteisöllisemmän elämäntavan perässä. Kaupungista pakenevat nyt kolmikymppiset, jotka etsivät maaseudulta rehdimpää ja yksinkertaisempaa elämänmuotoa – ja ottavat työt mukanaan. Etätöiden tekeminen ei koskaan ole ollut yhtä helppoa. Myös Vuolenkoski havittelee kyläänsä etätyöläisiä.

Linkkejä

http://www.vuolenkoski.fihttp://www.omakylävuolenkoski.fihttp://www.kylatoiminta.fihttp://www.maaseutu.fihttp://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/2630121DCDC1B6FCC2256F9E004A48E1/$file/030205_kuopio_ainomarja_kontio.pdfwww.kunnat.nethttp://www.piiri.info/http://www.marmai.fi/uutiset/article329443.ecehttp://www.sekes.fi/http://www.suoma.fi/Suomeksi.iw3http://www.voimistuvatkylat.fi/http://www.maaseutupolitiikka.fi/

Yhteisö- ja ekokylät

http://teiskon.yhteisokyla.fi/http://www.yhteisokyla.net/http://vihdinekokyla.fi/http://www.keuruunekokyla.fi/http://www.kivis.fi/fi/mika.htmlhttp://rihmasto.fi/node/10http://rihmasto.fi/

05innohaukka™MAASEUTUASUMINEN

s W

O T

sWOT: Vuolenkoski – kylälähtöinen kehittäminen

Vahvuudet• Tuo kyläläiset aktiivisiksi oman

elinpiirinsä kehittäjiksi

• Tuo lähipalveluita sinne, mistä ne ovat jo poistuneet tai uhkaavat kadota

• Edistää yhteisöllisyyttä kylässä

• Hyödyntää paikallistuntemusta ja osaamista

heikkoudet• Toiminnan käynnistyminen edellyttää

kunnalta kaavoitetun maan myymistä raakamaan hinnalla

• Toiminta kuormittuu pienen aktiivi-simman joukon niskaan

• Prosessi vielä niin alussa, että ei vielä muotoutunut helposti kommunikoita-vissa olevaksi tuotteeksi

• Osakeyhtiön tulot maakauppojen jälkeen epävarmoja

Mahdollisuudet• Esittää yhden vaihtoehdon kylien

ja kuntien vuorovaikutuksen parantamiseksi

• Suomessa lukuisia Vuolenkosken kaltaisia kyliä, joihin malli olisi sovellettavissa

• Kuntakokojen kasvaessa ihmiset kaipaavat paikallista kyläiden-titeettiä

Uhat• Kyläläisten sitouttaminen ja mukaan

saaminen voi olla vaikeaa aktiivisen kolmannen sektorin tai muun yhteisen toiminnan puuttuessa

• Rahoittajien löytyminen rakentami-seen - etenkin taantuman jälkimai-ningeissa

• Kunnat eivät lähde hankkeeseen mukaan

• Paikallinen perinnemaisema jarruttaa innovatiivista rakentamista

Ulk

oise

t te

kijä

t si

säis

et t

ekijä

t

Auttavat tekijät haittaavat tekijät

Vuolenkoski on kylänä ja yrityksenä hyvin perillä erilaisista innovaatiojärjestelmään kuuluvista asi-oista. Koko maaseutuasumisen innovaatio laitettiin Vuolenkosken tapauksessa alulle kuntalähtöisessä Servilla-hankkeessa, jonka Iitin kunta toteutti yhdessä sittemmin Kouvolan osaksi tulleiden Jaalan ja Valkea-lan kuntien kanssa. Myös Omakylä-pilottikohteena oleminen on tärkeä osa järjestelmää. Voi jopa sanoa, että Vuolenkoski on innovaationa järjestelmän lapsi.

Sittemmin Omakylä Vuolenkoski Oy on saanut rahoitusta ELY-keskukselta. Koukonen kertoo kuiten-kin pettyneensä toimintaan, jonka hän näkee kankeu-dellaan pikemminkin hankaloittavan kuin edistävän innovaation kehittämistä.

Palvelutarjonnan esiselvityshankkeessa ovat mukana Euroopan maaseudun kehittämisen maata-lousrahasto – Eurooppa investoi maaseutualueisiin,

ELY-keskus ja Pohjois-Kymen kasvu. Sitran kanssa yritys on ollut puheissa muun muassa kyläkeskuksen palveluiden ja yrittäjien haarukoimisen sekä rakenta-misen etenemisen kartoittamiseksi.

Innovaation jatkoksi eli rahoittamiseksi ja monista-miseksi Vuolenkosken on löydettävä innovaatiojärjes-telmään kuuluva taho tai jopa yksityinen kumppani.

Mieluiten toimitusjohtaja Koukonen näkisi in-novaation mahdollistavana tekijänä ja kumppanina rahoittajatahon, jolla riittäisi mielenkiintoa ja rahkeita myös innovaation kunnolliseen jatkokehitykseen. Yksityisen tahon tuotto-odotukset hirvittävät, samoin riski siitä, että innovaation kaatuessa pyörittämiseen joku muu rahastaisi idealla.

Seuraavaksi Omakylä Vuolenkoski Oy jatkaa ky-läkeskuksen kehittämistä. Vuolenkosken kyläkeskus ja rannan polttoainejakopisteen toteutus ovat listalla.

suhteet innovaatiojärjestelmään

Lisätietoja:Janne Koukonen, + 358 440 490 487, janne.koukonen@vuolenkoski.fi Rami Kangas, + 358 40 578 4319, rami.kangas@nikola.fi

05innohaukka™MAASEUTUASUMINEN