KUKAKuka/mitä: KULMA-yhteisöAvaintoimijat: Ari Matikainen, elokuvaohjaaja, Jukka Karttunen, tuottaja ja Hanna Suhonen, läänintaiteilija.Erikoistuminen: Kulttuurituotanto, teatteri, elokuva, työhyvinvointi ja alueellinen yrittäminen Paikkakunta: Joensuu ja Pohjois-Karjalan alue

INNOVAATIOMikä: KULMA – Kulttuurista elinkeino maaseudulleTehtävä: Tuoda pohjoiskarjalaiseen kulttuurielämään uudenlaisia tehokkaita ajattelu- ja toimintatapoja yhdistää kulttuuri ja paikallisten yrittäjien tarjonta ja yhteistyö-mahdollisuudetToimintaperiaate: Osakeyhtiö ja yhdistys, joilla eriytetyt tehtävät: maa-alueitten ja tilojen vuokra ja infra; kulttuurin tuotteistaminen (paketointi), teatterityöpajat, työhyvinvoin-tihankkeet ja kehitystyö, video/elokuvapajat ja muut tuotteistetut kulttuurihank-keet. Toiminta-alueet: Teatteri, elokuvat, videot, kuvataide, musiikki > yhteistyö hotelli- ja ravintola-alan, maaseutu- ja elämysmatkailun, paikallisyrittäjyyden ja joukkoliikenteen kanssa. Liiketoimintaulottuvuus: Kulttuurilla työllistävä vaikutus. Tarvitsee ympärilleen koneistoja, joita pyörittä-vät ihmiset. Kimmoke: Kyllästyminen paikallisen kulttuurielämän passiivisuuteen, markkinoinnin osaa-mattomuuteen ja sisällöttömän rahan kerjuuseen – jos tuotteita ei edes tarjota myyntiin. Halu muuttaa passiivisuus aktiivisuudeksi.Eettinen hyöty: Kulttuuri saa yhteiskunnassa hyväksytyn aseman myös talouden ja työhyvinvoin-nin generaattorina. Työllisyys parantuu ja ihmiset saavat lisää inspiroivaa sisältöä arkeensa.

06innohaukka™KULTTUURI

© 2

010

KU

LMA

Hyvinvointia kulttuurikulmallaJoukko pohjoiskarjalaisia sisällöntuottajia ja kulttuurin edustajia huomasi tarvitsevansa selkeän konseptin, jolla koko maakunta astuu uudelle tasolle kulttuurin tuotannossa ja tarjonnassa. Päätarkoitukseksi muodostui kulttuurin valjastaminen merkittäväksi elinkeinoksi koko maakunnalle.

Pohjois-Karjalan maakunnan 18 000 neliöki-lometrin kokoisella alueella asuu noin 175 000 ihmistä. Sen keskus ja suurin kaupunki on reilun 70 000 asukkaan Joensuu. Pelkästään Joensuun seutukunnassa on likemmäs 120 000 asukasta eli suurin osa maakunnasta.

Maakunnan työttömyysaste on korkea ja yli maan keskiarvojen. Tosin viimeisen vuoden aikana on työttömien määrä vähentynyt kaikista maakunnista eniten.

Ikääntyminen ja työttömien määrä on kiinnostava kysymys. Vaikka näiden kahden kehityksen välinen yhteys ei olisi suoraviivaista, ei työpaikkojen määrä (ainakaan perinteisillä toi-

mialoilla) ole maakunnassa välttämättä kasvussa. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton mukaan

rakentamisen, kaupan ja muiden palveluiden liikevaihtoluvut olivat tämän vuoden alussa vielä pienessä kasvussa. Vuotta aiemmin oli teollisuuden liikevaihto laskenut vuoden ensimmäisellä neljänneksellä peräti yli

Elokuvaohjaaja Ari Matikainen ja KULMA haluavat yhdistää kulttuurin tekijät ja maakuntien voimavarat yhteen.

KU

VA

: ILO

NA

KA

Ng

As

06innohaukka™KULTTUURI

30 prosenttia. Tällaisten muutosten palautumiseen menee aikaa ja kysymykseen tuleekin kokonaan uusien ratkaisujen löytäminen.

Pohjois-Karjala on ruuhka-Suomesta ja taloudellisista keskuksista etäällä, mutta sillä on ainutlaatuisia etuja, kuten luonto ja erityiset kansalliset vaaramaisemat. Maakunta onkin viime vuosina satsannut matkailumarkkinointiin ja näyttäviin kam-panjointeihin, myös EU-rahojen ja paikkamarkkinoijien asiantuntijavoimin. Konk-reettisinta ja vaikuttavinta mainontaa ovat kuitenkin olleet elokuvat ja TV-sarjat, joiden myötä maakunnan maisemat ovat tulleet läheisiksi. Kontiolahdelle rakennettu

SF-Filmikylä on täynnä idylliä, puutaloja ja tun-nelmaa. Rakentajiensa ja luojiensa mukaan sen tulisi olla kylä, jonne kaikki haluaisivat muuttaa. Sitä markkinoidaan myös matkailukohteena.

Maakuntaan mahtuu rikas ja aktiivinen kulttuurielämä. Ilmapiiri on valmiiksi kulttuuri-myönteinen. Pelkästään kesäteattereita on tarjol-la yli 20. Viime kesänä ne keräsivät yhteensä yli 100 000 kävijää. Suhteessa maakunnan kokoon tämä tarkoittaa valtavaa potentiaalia.

Tämän voimavaran äärellä ovat seisseet maa-kunnalliset kulttuurivaikuttajat, elokuvaohjaaja Ari Matikainen, tuottaja Jukka Karttunen ja läänintaiteilija Hanna Suhonen.

He väittävät, että kulttuurilla on maakunnas-sa mahdollisuuksia paljon suurempiin mitta-suhteisiin. Kulttuuri pystyisi elättämään monia ihmisiä enemmän kuin nyt. Lisäksi liian paljon hyviä juttuja jää pöytälaatikoihin.

sisällöt lähtökohdiksiKolmikko on nimennyt ideansa Kulmaksi. Sanassa yhdistyy lyhennettynä koko ajatus: kulttuurista elinkeino maaseudulle, ensi alkuun Pohjois-Karjalan alueelle. Keskeisintä Kulmassa on nostaa sisällöt lähtökohdiksi kaikelle toimin-nalle. Monet hankkeet erityisesti kulttuurin alu-eelta ovat heidän mukaansa lähteneet liikkeelle väärässä järjestyksessä. On luotu kehykset ja puitteet, mutta sisällön miettiminen on jäänyt taka-alalle. Vertauskuvallisesti hankkeet ovat olleet jäähalleja ilman pelaajia ja joukkueita.

Kulman ideoijat painottavat voimavarojen kartoittamista. On tärkeä tietää mitä maakunta osaa. Sen jälkeen kulmalaiset sanovat voivansa konkretisoida ideansa eli paketoida kulttuurin elinkeinoksi. Paketointi tarkoittaa yrityselä-män ja taiteenmuotojen yhdistämistä yhteiseksi voimavaraksi. Keskeistä ensiaskelta edustaa kulttuurin ymmärtäminen esimerkiksi työhyvin-voinnin kautta.

Kulman konsepti huomioi myös valmiit ja olemassa olevat palvelut, kuten maatila- ja elämysmatkailun: Ne tulee saada teke-mään käytännön yhteistyötä kulttuurin kanssa. Sisältö pitää löytyä moottoriksi, vain

06innohaukka™KULTTUURI

TOIMIALAT

Elokuva

Teatteri

Tanssi

Kulttuuri-matkailu

Lastenkulttuuri

Musiikki

Raja-alue

Vienti

TOIMIJAT

EnterTnT

Rahasto

EFFC

studiot

LAKU

Tanssi-keskus

Teatteri

sitä kautta voidaan kaikkien voimavarat yhdistää aidolla tavalla. Taito luoda elävä innovaatio on yhdistää olemassa olevat sisällöt aloittamatta

infran rakentamisesta. Kyse on siis yksinkertaisesti päinvastaisesta prosessista. Normaalisti perustetaan hanke ja kysytään vasta sitten onko kiinnostuneita. Kulma koettaa kartoittaa ja antaa puitteet, jotka ovat hyödyllisiä kaikille.

Suuremmassa kasvuvisiossa Kulma on alueellinen kulttuurikeskus, jonka ”päi-vänvarjon” suojissa kaikki kulttuuritoimijat operoivat yhden luukun periaatteella.

Case Hasaniemi ja teatterin monistusHasaniemen teatterialue, parhaimmalla paikalla keskellä Joensuuta oli päässyt pahasti rapistu-maan. Yritys, jossa on mukana myös näyttelijä Ismo Apell, vuokrasi maa-alueen, laittoi paikat kuntoon, valmisti kaksi näytelmää ja toteutti yhteensä 60 näytöstä erinomaisella vastaanotolla.

Markkinointi oli toimivaa ja sopiva paikal-lisuus toi lisäpotkua alueelliseen yhteistyöhön ja saavutettuun suosioon. Hasaniemessä olivat Joensuun palvelut hotelleineen ja ravintoloineen lähellä, laajennettiinpa yhteistyötä myös yksityi-sen lentoyhtiön kanssa. Teatteritekijöiden visio on kuitenkin laajempi. Miksei viedä konseptia maaseudulle monistetussa muodossa, mukaan savusaunat ja muut ympäröivän maaseutumat-kailun mahdollisuudet.

Hasaniemi toteutti Ulvova mylläri- ja Fedja-setä, kissa ja koira -näytelmät markkinointima-teriaaleineen. Ne ovat ensi kesäksi siirtymässä uudelle paikkakunnalle valmiine lavasteineen ja pukuineen. Jopa julisteet suunniteltiin alun perin sillä periaatteella, että näyttelijöiden kuvat ja nimet olivat vaihdettavissa tarpeiden ja vaih-dosten mukaan helposti. Lisämyyntiartikkelit, kuten musiikki, levyt ja oheistuotteet olivat

valmiita ja sellaisenaan siirrettävissä seuraavaan kohteeseen.

Tuote oli syntynyt, ja teatteripiireissä sitä pidettiin mullistavana ajatteluna. Originaliteetin ja taiteellisen riippumattomuuden puolustajille ajattelu saattaa olla myrkkyä, mutta kaupallisuu-den kannalta toimenpide oli suorastaan koulukir-jamainen.

Ansaintana teatterilaisille on saada prosentit markkinoinnista ja valmiista rekvisiitoista. Pe-rusajatuksena on ottaa myös muut taiteenmuodot mukaan ja viedä mallia maakunnallisesti, jopa

kansallisesti, eteenpäin.

Kulttuuriympäristö ja KULMA:n asemoituminenKulma on tällä hetkellä yhtä kuin Jet ry ja EnterTnT Oy. Se koostuu siis osakeyhti-östä ja yhdistyksestä, joilla kummallakin on omat roolinsa. Osakeyhtiön harteilla on

06innohaukka™KULTTUURI

”Ideamme on yksinkertainen, mutta jota kukaan ei ole kuitenkaan tehnyt.”- ARI MATIKAINEN

Hasaniemen teatterialue rakentuu Joensuussa.

© 2

010

KU

LMA

KU

VA

: ILO

NA

KA

Ng

As

esimerkiksi teatteriesityksissä vuokrata maa-alueet ja hoitaa erilaiset infrastruktuu-reihin liittyvät asiat. Yhdistys puolestaan kehittää sisältöä.

Syitä kaksijakoisuuteen on myös järjestelmässä. Jos Kulma olisi pelkkä osake-yhtiö, se olisi ulkona Opetusministeriön kulttuurille suunnatuista avustuksista. Jos se puolestaan olisi pelkkä yhdistys, niin rakenteiden luominen ELY-keskusten ja muiden vastaavien tahojen avulla olisi mahdotonta.

Osaamiskeskittymän rakentaminen on kuitenkin jo vauhdissa, ja tehdäänhän maakunnassa muutenkin kaikenlaista. Verkostoituminen on avainasemassa.

Pohjois-Karjalassa kuvattiin viime kesänä kolme täyspitkää elokuvaa. Samanaikaisesti on kehitetty elokuvamatkailua: kuvauspaikat ovat suosittuja kohteita. Lisäksi elokuvamatkailuun voi kehittää muita palvelutuotteita.

Niin kuin aina visioissa, hankkeissa ja inno-vaation orasvaiheissa, järjestelmien ja yhteiskun-nan roolit voivat olla ratkaisevia. Elokuva-alalla suorastaan strategisia. Paras esimerkki tulee Ruotsista. Trollhättanin kaupunki ymmärsi jo varhain, että viihdeteollisuus on kannattavaa lii-ketoimintaa. Ruotsin kunnat Trollhättan etune-nässä alkoivat antaa rahaa elokuvan tekemiseen.

Kun ruotsalaiset kuntapäättäjät antavat rahaa elokuvantekijöille, he velvoittavat käyttämään alueen palveluita. Samaa mallia kulmalaiset ha-luaisivat soveltaa myös Pohjois-Karjalaan. Mah-dollisuudet ovat paljon laajemmat kuin pelkkä ”tervetuloa”-periaate ja saavutetut imagoedut.

RahoitusnäkymätKulman lyhyen aikavälin tavoite on viedä idea seuraavalle tasolle eli konkretisoida ja kaupallis-taa yksinkertainen ajatus toimivaksi innovaatiok-si. Tällä hetkellä rajoitteena ovat ajallinen kapa-siteetti ja systemaattisuus sekä siihen vaadittavat varat. Yllätyksenä voi toki tulla vastaan idean toteutuminen käytännössä. Puhaltavatko elinkei-noelämä ja kulttuurin tekijät samaan hiileen?

Verkostoituminen vaatii aikaa eikä markki-nointia kannata tehdä harrastelijamaisesti eikä kovin pienellä budjetilla.

Seuraavassa laskelmassa on arvioitu tulevia kuluja lähinnä palkkakulujen (arvio 1,5 henki-lötyövuotta kokopäivätoimisesti) ja ammatti-maisten palvelunostojen (LTS & markkinointi) näkökulmasta. Suurimmat odotettavissa olevat kuluerät ovat palkkakulut:

06innohaukka™KULTTUURI

ASIAKKAATYr

ityk

set

Kun

nat

Kou

lut

Mat

kaili

jat

Kul

utta

jat

YHTEISTYÖTAHOT

Maakuntaliitto

Taidetoimikunta

Kunnat

Karelia Expert

ELY

PKAMK

PKKY

IsLO

LTK

Investointinäkymä

KULMA – konseptointi ja LT-suunnittelutyö 10.000 €Tuotekehitys ja kaupallistaminen 8.500 €Markkinointikonsepti ja www-sivut 12.500 €Myyntimateriaalit 5.000 €Palkat ja muut palkkiot + matkakulut 60.000 €

Peruskuluja tämän hetkisestä KULMA-innovaation vaiheesta > innovaation seuraa-vaan kehitysvaiheeseen arvioidaan tulevan yhteensä noin 96.000 €.

Linkkejä

Pohjois-Karjalahttp://www.pohjoiskarjala.fihttp://www.visitkarelia.fihttp://www.pkamk.fihttp://pohjois-karjala.virtualserver18.nebula.fi

Alueellisia kulttuurilinkkejähttp://www.suomenfilmikyla.fi/filmikyla/http://www.hasaniemi.fihttp://www.skr.fi/pk/http://www.kinocompany.fi/

Muita kulttuurituotannon esimerkkejähttp://www.korjaamo.fi/http://www.rytmikorjaamo.com/http://www.billnas.fihttp://www.akuntehdas.fihttp://www.kaapelitehdas.fi/http://www.filmivast.se

06innohaukka™KULTTUURI

s W

O T

sWOT: KULMA – kulttuurista elinkeino maaseudulle

Vahvuudet• Idea on yksinkertainen eikä vaadi

kallista infran rakentamista

• Sisältöjä ja palveluita on jo paljon tarjolla

• Ilmapiiri on kulttuurimyönteinen ja innokas

• Viihdeteollisuuden laskennalliset liiketoimintamahdollisuudet hyvät

• Ympäristö ja maisemat luovat potentiaaliset puitteet

Heikkoudet• Yhdistettävä kenttä ja toimijat

hajallaan ja toiminta itsenäistä

• Kulttuurimuodoissa paljon kon-servatiivisia ja sisäänkirjoitettuja konventioita

• Osaaminen teatteri- ja elokuvapai-notteista

Mahdollisuudet• Maakunta ja kunnat ottavat kult-

tuurin mukaan strategiaansa

• Kulttuuri luo aidosti uusia työ-paikkoja ja liiketoimintaa

• Kulttuurimuotojen monistettavuus ja konseptointiajattelu kehittyvät

Uhat• Elinkeinoelämä ei lähde mukaan

• Palveluverkosto ei joiltain osin täytä standardeja – heikoin lenkki määrittää tason

• Kulma etenee liian hitaasti ja saa hankkeen statuksen

• Rahaa ei ole käytettävissä ja toi-minta tyrehtyy

• Kulttuurin kulma on liian kapea

Ulk

oise

t te

kijä

t si

säis

et t

ekijä

t

Auttavat tekijät Haittaavat tekijät

Kulmalaisilla on erinomaiset tiedot innovaatiojärjes-telmästä ja muista yhteiskunnallisista instrumenteista, joilla ideoita voi viedä eteenpäin. Suhteita heillä on valmiiksi ELY-keskukseen, Tekesiin, Pohjois-Karjalan Maakuntaliittoon, Pohjois-Karjalan kuntiin, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun, EU:hun (Vipuvoi-maa EU:lta), ja Josekiin (Joensuun Seudun kehittä-misyhtiö JOSEK Oy). Lisäksi suhteita on olemassa elinkeinoelämään ja kulttuuritoimijoihin.

Sapiskaa saa kuitenkn kulttuuripuolen rahoitus, jonka kulmalaiset kokevat joustamattomaksi, siinä vähässä mitä sitä on. Nyt rahoituksissa käytetään

esimerkiksi sellaista termistöä, joka kuuluu aivan eri toimialoille. Kritiikkiä saa kulttuurin rakenteita tu-keva rahoitusmuoto. Varsinkin koulutusta rahoitetaan aivan liikaa. Itse tuotteita, vaikkapa elokuvaa, ei juuri lainkaan. Vertailukohtana toimivat muut Pohjoismaat, joissa käytetään koulutukseen ja lopputuotteen tuke-miseen yhtäläiset investoinnit.

Kulman seuraava vaihe on rahoitus ja idean vieminen konkreettiselle tasolle. Ensimmäinen ajatus on saada vähintään 1,5 henkilötyövuotta tekemään Kulman eteen töitä.

suhteet innovaatiojärjestelmään

Lisätietoja:Ari Matikainen, + 358 50 551 2235, ari@kinocompany.fiHanna Suohonen, hanna.suhonen@minedu.fiRami Kangas, + 358 40 578 4319, rami.kangas@nikola.fi

06innohaukka™KULTTUURI