inter vivos03|2011Pykälä ry:n jäsenlehti.

Pääkirjoitus

3

Sataa. Väsyttää. Jalkoihin sattuu. Aurinko on laskenut jo ajat sitten, ja pelkkä ajatuskin kuu-den kilometrin päähän leirintäalueelle matkaamisesta tekee pahaa. Vielä kuitenkin pitäisi pysyä kasassa teltalle asti, jotta aamulla voisi taas herätä täynnä energiaa auringon lämmit-täessä telttaa (tai vaihtoehtoisesti viereisen teltan aamupopitukseen).

Tällä hetkellä on kuitenkin väsynyt olo. Telttamme on lukittu, ja ystäväni, joilla makuupus-sin lämpöön mahdollistava avain on, ovat eturivissä (minun tavoittamattomissani) keikan loppuun asti. Katsahdan kelloani. Keikka kestänee vielä ainakin tunnin. Huoh. Väsymys al-kaa painaa entistä enemmän. Huomaan nuokkuvani pystyältäni. Istua ei väenpaljoudessa mahdu. Mitä minä täällä teen? -ajatus pyöri päässäni monen monta kertaa, ja muutama kyynelkin alkaa muodostua silmän sisänurkkaan.

Yhtäkkiä kuitenkin herään ympäröivien ihmisten olemassa-oloon. Vieressäni tanssahteleva mies hurraa bändille sellai-sella energialla ja äänen voimakkuudella, että bändi kuu-lee sen varmasti jopa kaikista niistä 60.000 edessämme olevasta ihmisestä huolimatta. Toisella puolellani huu-toon yhdytään. Kaukana lavalla riehuva bändi aloittaa seuraavan biisin. Huomaan tunnistavani biisin itsekin. Yhtäkkiä tunnen valtaisan energiavirran ympärilläni. Ympärilläni olevat ihmiset luovat valtaisan energia-massan, joka huokuu innostusta ja riemua. Antaudun energian virtaan, ja yhtäkkiä huomaan pienoisen hy-mynpoikasen ilmestyneen suupieleeni. Väsymys ja kyl-myys kaikkoavat. Minua alkaa hymyilyttää. Minua alkaa laulattaa. Minulla on hyvä olo. Festarit – kesän erottamaton osa monelle. Tänä vuonna löy-sin itseni 80.000 ihmisen festareilta Saksasta. Festarit ovat vä-syttäviä, mutta silti niille tulee mentyä uudestaan ja uudestaan. Miksi? Festarireissut ovat aina fyysisesti raskaita, mutta festareilla ol-lessaan huomaa, mistä termi ”festaritunnelma” saa syntynsä. Festareille men-nään tunnelman takia. Joka ilta telttaan mennessä olo on kuoleman väsynyt, mutta aamul-la saatuaan nukuttua hädin tuskin muutaman tunnin olo on taas virkeä. Ja taas jaksaa. Ensi vuonna uudestaan!

Kesä- ja festariterveisin,

ps. tervetuloa uudet phuksit Inter Vivoksen pariin – antoisia lukuhetkiä!

03|2011 sisältö.JULKAISIJA

Pykälä ryPÄÄTOIMITTAJA Isabella LehtiTOIMITUSInes Huhta | Annika JuvonenAleksa Kavasto | Laura Kirvesniemi Anette Laulajainen | Katariina Paakkanen | Vilma Pasanen | Mikko Rudanko

KUVITTAJATSamuli Huttula | Albert MäkeläTAITTOJasmiina JokinenSÄHKÖPOSTIOSOITTEETetunimi.sukunimi@helsinki.fiHuom! taittajalla ja päätoimittajalla muotoaetunimi.sukunimi@pykala.fiILMOITUSMARKKINOINTIYrityssuhdetoimikuntayrityssuhdetoimikunta@pykala.fiMEDIATIEDOThttp://pykala.fi/julkaisut/mediakorttiINFORMATION IN ENGLISHhttp://www.pykala.fi/ulkosuhteet/for-exchange-students PAINOForssan Kirjapaino Oyilmoitushinnat ja julkaisijan yhteysdiedotviimeisellä sivulla

ANNA PALAUTETTA NETISSÄhttp://www.pykala.fi/julkaisut/ivpal-aute

Helsingin yliopiston oikeustieteenopiskelijoiden ainejärjestöPykälä ry:n jäsenlehti Inter Vivos.Kahdeskymmenesensimmäinen vuosikerta#3/2011Levikki 1800-2000 kpl

V a k i o t 3 Pääkirjoitus

6 IV Tenttaa, Top IV

7 Bona Mater Familiae

8 Heikin palsta

11 Experto Credite

12 Kuulumisia HYY:stä

13 Paragraaffin palsta

16 IV Ajankohtaiset

20 IV Wine&Dine

26 Onnea valmistumisesta

38 Kolumni: Ihmisarvo kaupan

43 Julkinen runosuoli

49 Osavuosikatsaus

50 Kolumni: Hei rakkaat kesätyöttömät (ja ehkä myös ne työllistyneetkin)

54 Perhonen

S a r j a t27 Boksissa on elämää

36 Oikeus harrastaa

42 Professorin erehdys

s.18ELSA:n Institutional Study Visit 2011 Matkapäiväkirja huikeasta reissusta

s.20Bisseä vai siideriä? IV WINE&DINE:ssa kesäjuomat vertailussa

s.24HYY:n edustajistovaalit tulossa Muista vaikuttaa!

s.21Onko tiedekuntamme tenttien työmäärissä eroja? Toimittajamme selvittivät tilanteen

s.44Joka phuksin ja phuksinmielisen puuhasivut

s.40Suomi on käynnistänyt suursodan piratismia vastaan Selviääkö Paavo Piraatti?

s.38IhmisoikeudetTunteeko prostituutio sellaista käsitettä?

s.36KalliokiipeilyKesäinen laji ulkoilmaihmiselle

s.32European Law Moot Court 2011 Näin joukkueemme pärjäsi

54

Kann

en k

uva:

Jasm

iina

Joki

nen

BONA MATER FAMILIAE

Polttaa, asfaltti polttaa, on paras päivä kesän lyhyen, voi pojat kyl-lä tunnen sen! Ja mitä tekeekään oikkari? Istuu virastossa tai asian-ajotoimistossa ja työskentelee ah-kerasti.. Vai istuuko?

Suurin osa opiskelijoista työskentelee kesäisin, eivätkä oikeustieteen opis-kelijat tee tässä asiassa poikkeusta. Moni oikkareista tuntuu töiden lisäk-si ilmoittautuneen myös vähintään yhteen kesätenttiin. Opiskelijan arki saattaakin välillä tuntua melkoiselta suorittamiselta, kun huomaa kesät talvet istuvansa töiden jälkeen oikik-sen kirjastossa pänttäämässä säädök-siä ja oikeusperiaatteita. Useimmat tiedekuntamme opiskelijoista työs-kentelevät myös lukukausien aikana, joten onneksi moni pääsee kesällä viettämään myös ansaittua lomaa. Myös niiden, joilla ei varsinaista lo-maa kesällä ole, kannattaa kuitenkin ottaa kesästä kaikki irti ja muistaa rentoutua työn sekä mahdollisten opiskelujen ohella.

Kesässä onkin mielestäni parasta se, että päivät tuntuvat pidemmiltä va-loisan ajan jatkuessa pitkälle yöhön. Niinpä töiden jälkeenkin on vielä runsaasti aikaa nauttia kesästä, ka-vereista ja vapaa-ajasta. Vai mikä on-kaan ihanampaa, kuin istua puistossa hyvässä seurassa pikkutunneille asti ilman, että tarvitsee pukea pitkähi-haista päälle, eikä pimeästä ole tie-toakaan? Kesällä tuntuu myös olevan paljon helpompi houkutella kavereita töiden jälkeen terassille, stadikalle tai ihan muuten vaan viettämään ai-kaa. Kesällä ei ole niin väliä, vaikka aamulla pitäisi herätä aikaisin, vaan nukkua ehtii viikonloppunakin. Ja kesätenttiinkin ehtii lukea sitten sa-depäivänä..;)

Sommaren är kort

Kaikki hyvä kuitenkin loppuu aika-naan, niin myös kesä. Itse kuitenkin odotan jo syksyä innokkaana, sillä syksy tuo tulleessaan oikeustieteel-liseen tiedekuntaan ja samalla myös Pykälään ison joukon uusia innokaita phukseja. Uudet opiskelijat pyöräh-tävät sisään Porthanian kuuluisis-ta pyöröovista elokuun viimeisenä päivänä ja samana iltana polkaistaan Pykälän syksy käyntiin perinteisten Punssikahvien muodossa.

Pykälän syksy on luonnollisesti phuksipainotteinen, mutta toki kaik-kien vanhempienkin tieteenharjoit-tajien toivotaan osallistuvan syksyn tapahtumiin sankoin joukoin. Mikä-li bilettäminen ei jaksa kiinnostaa, kannattaa esimerkiksi hakeutua Inter Vivoksen tai Helsinki Law Review’n toimitukseen. Syksyllä on myös help-po lähteä mukaan eri kerhojen toi-mintaan, kun uusia jäseniä kaivataan valmistuneiden tilalle. Pykälän valio-kuntiinkin ovat toki enemmän kuin tervetulleita myös vanhemmat opis-kelijat; etenkin opintovaliokunnassa tiedekunnan käytäntöjen tuntemises-ta on paljon hyötyä. Ja jos mikään jo olemassa olevista konsepteista ei in-nosta, niin toki aina voi esittää uusia ideoita tai kehittää itse uusia tapoja toimia yhdessä. Tärkeintä on se, että Pykälän toiminta on pykälistien nä-köistä!

Toivottavasti tapaamme syksyllä Py-kälässä, olitpa sitten phuksi tai van-hempi konkari!

Kesätunnelmissa, mutta syksyä jo odottaen

Sommartider hej, hej, sommartider!

Kristiina Lindholmhallituksen puheenjohtaja 2011

IV TENTTAA TOP IV

Kevätlukukauden viimeinen tentti on takana, ja kesäaurinko kurkkii Portsun ikkunoista. Mikä on ollut parasta kuluneessa keväässä?

Elisa M.Mä rakastuin siihen pomp-pulinnaan silliksellä!

Tero J.Pakko sanoa, että lätkän MM-kulta.

Timo N.Eduskuntavaali-ehdokkuus.

Saara J.

Nykin matka!

Kesän koittaessa koittaa monelle oikkarille entuudestaan tuntematon ongelma: vapaa-aika. Mitä sillä oikein on tarkoitus tehdä? Eikö tenttikirjoja kuulu aina selailla yötä myöten? Eikö ainejärjestö järjestäkään menoa ja meininkiä jokaiselle päivälle? Ei hätää, IV kokosi vinkit, joilla saa pitkäveteisimmänkin lo-mapäivän kulumaan kuin siivillä tuttujen ja turvallisten aska-reiden parissa.

Pänttääminen

Kesätentit voivat olla jo ohi tai vielä liian kaukana edessäpäin, joten jokaista hetkeä ei yhtäkkiä tarvitsekaan viettää nenä ki-inni tenttikirjassa. Onneksi maailmassa on muitakin tekstejä päntättäväksi kuin syvällisiä oikeudellisia analyyseja ufojen esineoikeudellisesta asemasta. Nappaa vaikka bussista mukaan ilmaisjakelulehti ja ota tavoitteeksesi osata sen sisältä mahdol-lisimman tarkkaan ulkoa iltaan mennessä. Tankkaa jokainen nimi, tapahtumapaikka ja kuvateksti huolella. Illan tullen voit päteä nippelitiedoilla terassiporukan ratoksi.

Kirjasto

Kirjastot kokevat huolestuttavan yleisökadon kesän ajaksi. Siksi sinne kannattaa suunnata juuri nyt, kun sekaan mahtuu vaivatta. Kun tärkeä tentti ei siinnä viikon päässä, voit huolel-la tehdä sitä mitä yleensäkin teet kirjastossa parhaiten. Muita opiskelijoita voi pälyillä minkä jaksaa, eikä kukaan häiriinny jatkuvasta kännykän näppäilystä. Muista myös pitää runsaasti taukoja, joiden aikana ehdit vaihtaa kaikki ajankohtaiset juorut muiden kanssa, ja lounaalla on viivyttävä vähintään kaksi tun-tia. Ennen kuin huomaatkaan, on kello lyönyt viisi ja voit hy-vällä omallatunnolla suunnata ulos nauttimaan auringosta, eikä tenttimenestyksesi ole kärsinyt lainkaan – mitään tenttiä kun ei edes ole tulossa.

Stressi

Vapaa-aika tuo usein tullessaan myös kummallisen kevyen ja stressittömän olon. Tutun ja turvallisen sydämentykytyksen saa aikaan muutamilla yksinkertaisilla toimenpiteillä. Jätä kaikki –siis aivan kaikki – viime tinkaan. Voit vaikka aloittaa päiväsi asettamalla herätyskello soimaan puolta tuntia myöhemmin kuin tarve on, jolloin saat mukavan reippaan ja hermoja raasta-van töihin lähdön aikaiseksi. Älä myöskään vahingossakaan maksa laskuja ajallaan, vaan odota eräpäivään ja yli. Kun sitten sähköt katkaistaan, voit maksella laskun ja viettää mukavasti aikaa sotkua selvitellessä.

Bileet

Kun Porthania tyhjenee kesän ajaksi, tyhjenee myös Pykälä ja sen tapahtumakalenteri. Onneksi Suvilahdenkadun kerhotilat ovat jäsenkunnan käytettävissä omalla avaimella milloin itselle vain parhaiten sopii, eikä kesä ole poikkeus. Äkkiäkös on kun-non hulabaloo kasassa, kun After Workien jälkeen kutsut mu-utaman pykälistikaverin OPM:ien kera tuomaan eloa ankeisiin tiloihin. Todellista hurmosta voit kokea viimeistään luututessasi taas pitkästä aika vessoja oksennuksesta aamyön tunteina. Ah, Pykälä!

IV työryhmä

76

HEIKIN PALSTA

Vaivaako mieltäsi probleemi, johon et ole saanutvastausta tenttikirjoistasi?

Älä enää menetä yöuniasi! Käänny viisaampasi puoleen, ja kysy Heikiltä.

Lähetä oma kysymyksesi nyt osoitteessa http://pykala.fi/julkaisut/kysy-heikiltae

asennevamma?

Mitä teen, kun opinnot tökkivät eikä mikään oikeudenala oikein kiinnosta? Ahdistaa ajatuskin urasta juristina, että valmistumisen jälkeenkin pitäisi plärätä noita typeriä vihreitä kirjoja ja olla tekemisissä riitelevien ihmisten, hallintokoukeroiden ja loputtoman paperityön kanssa. Vai onko minulla vain liian suppea kuva juristeista ja juristin työstä? Miksi itse valitsit oikiksen ja mitä kaikkea lakimiehenä voi tehdä?-surku

Hei surku, Pää pystyyn – olisit voinut valita paljon huonomminkin! Juristin työssä on myös hyviä puolia: oivalluksen iloa, tyytyväisiä ihmisiä ja loppuun saatettuja paperitöitä. Muuttuvassa maailmassa työ on, jos niin suuntaudut, yhä kansainvälistyvämpää ja kiinnostavampaa. Se voi olla myös kaukana kuivasta pykäläjuridiikasta, jos valitset esimerkiksi jonkun niin dynaamisen ja kehittyvän erikoistumisalueen kuin oikeushistorian tai vertailevan oikeustieteen. Lue myös kieliä, se kannattaa (ks. seuraava vastaus!). Kaikki muutkin oikeustieteen alueet ovat kiinnostavia, jos niin asennoidut. Oikeustiede on edelleen loistava portti yhteiskunnan ja maailman ymmärtämiseen, vaikka onhan niitä toki muitakin. Oma tarinanani oli aika perinteinen. En tiennyt juridiikasta mitään, mutta tumpelona ja epämatemaattisesti orientoituneena lääkärin ja insinöörin hommat olivat pois laskuista. Suoritusorientoitunut hikari kun silti olin, yliopistoon oli päästävä. Oikis vaikutti siis hyvältä vaihtoehdolta. Kielet olisivat myös kiinnostaneet, mutta kun opo sanoi, että niitä lukemalla voi tulla vain opettajaksi, suuntauduin oikikseen. Opon ohje oli tietysti virheellnen, mutta onneksi olen saanut käyttää kieliä yllin kyllin myös tällä uralla. Itse asiassa oikeushistorioitsijan duuneista ei selviä ilman monipuolista kielitaitoa,, ja se on ollut minulle suuri ilo.

Rakas kielitaidoton, Nyt päästiin lempiteemaani (ks. myös edellinen vastaus). Tästä rakastan paasata. Auttavalla englannilla kyllä pärjää, jos tyytyy liikevaihtovero-oikeuden avustavan henkilöstöhallintojuristin tehtäviin – en tosin olisi enää siitäkään ihan varma. Kaikki merkittävämmät hommat edellyttävät kuitenkin hyvää englannin kielen taitoa, vähintään. Sillä voi jotenkuten sinnitellä, mutta jokainen uusi kieli avaa tietysti uusia mahdollisuuksia ja tuo kilpailuetuja muihin työnhakijoihin nähden. Saksaa, venäjää ja ranskaa osaa yhä harvempi (Näin on! Tutkimustuloksia löytyy.), joten niitä lukemaan. Espanja on helppo ja hyödyllinen kieli, jota harva viitsii lukea kuitenkaan jostain ihme syystä peruskurssia enempää. Arabia, kiina ja japani olisivat tosi viisas satsaus, mutta let’s face it: jos et ole kielellisesti suuntautunut, unohda ne. Työelämän kannalta on nimittäin niin, että kieli pitää osata hyvin, jotta siitä on hyötyä. Omaksi ilokseen voi tietysti lukea vain vähänkin esimerkiksi jotain eksoottista kieltä. Ruotsia

Money talks

Arvoisa Heikki, nyt pännii – ja paljon. Erehdyin ostamaan asunto-osakkeen taloyhtiöstä, jossa muut ovat yhtä laiskuria lukuun ottamatta yliaktiivisia talkoointoilijoita. Olen täysin kyllästynyt kaikenmaailman rikkaruohojen nyppimiseen ja haluaisinkin tietää, voinko pelata itseni rahalla ulos. Koska en myöskään halua ruveta taloyhtiön toiseksi laiskuriluuseriksi, mietin, josko asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestystä voisi muuttaa niin, että talkootyöt voitaisiin hoitaa vaihtoehtoisesti rahalla. Sitähän minulla tunnetusti on. Tällainen yhtiöjärjestyksen määräys ratkaisisi myös toisen ongelman, nimittäin iänikuisen riitelyn taloyhtiömme laiskurin aikaansaamattomuudesta. Tiedän, että hän voi – kuten itsekin voisin – nautiskella iltaoluesta terassillaan, kun muut rakentavat yhteistä piha-aitaa, mutta rauhan tähden olisi helpottavaa, jos olisi olemassa häntäkin velvoittava talkoo- tai maksuvelvollisuus. Sitä paitsi laiskuri ei ikinä vaivaudu yhtiökokouksiinkaan, joten hän ei voisi tällaista päätöstä vastustaakaan. Vai?-Turhautunut osakkeenomistaja

on jokaisen juristin osattava sujuvasti. Tämä on minulle periaatekysymys, enkä kuuntele mitään naurettavia ”järkisyitä” tässä asiassa. Toivottavasti ei tullut nyt paineita! Muista kuitenkin, että kysymys on myönteisestä asiasta: kielitaitoiset lakimiehet saavat kiinnostavimmat työtehtävät, ja vieraat kielet ovat hauskoja!

Kieltenopiskelu

Hei Heikki! Olen hieman laiskanpuoleinen opiskelija enkä jaksaisi lukea muita kieliä kuin englantia rakkaan ja helpon suomenkielen lisäksi. Ruotsi varsinkin tuottaa suurta tuskaa. Kysyisinkin, kuinka tärkeää juristille on osata muita kieliä kuin englantia työmarkkinoilla ja jo työpaikan saavutettuaan? Katsovatko potentiaaliset työnantajat karsaasti tyydyttävää arvosanaa virkamiesruotsin kohdalla? Haistavatko he läpi että taitoni eivät ole edes tyydyttävän tasolla? Kannattaisiko aloittaa joku eksoottinen kieli vielä tässä vaiheessa opiskeluja, jotta saisi itsestään edes hieman houkuttelevamman kuvan? Tack så mycket!-Kielitaidoton

98

Olivia Yli-PelkonenOpintovastaava 2011

Sitä sanotaan, että kesä on se aika vuodesta, jol-loin on hyvä saada rästiin jääneet tentit ja muut kasaantuneet tehtävät hoidettua pois alta. Tämä-kään vuosi ei tuo poikkeusta tähän hyväksi todet-tuun menetelmään. Kolme kuukautta on pitkä aika vietettäväksi ilman tenttikirjoja, ja jotenkin sitä lukutaitoakin on pidettävä yllä. Toinen kesätentti-päivä odotteleekin jo mukavasti edessäpäin ennen syksyn opintojen alkua.

Todettakoon, että vaikka tentit kuuluvatkin usean meistä kesään, on niiden jälkeen hyvä aika lähteä miettimään tulevaa syksyä, vaikka kesä olisikin kauneimmillaan. Syksy tulee olemaan varsin kiireinen monenlaisten tapahtumien ja tilaisuuk-sien parissa. Varsinkin uusille opiskelijoille syksy on kiireinen jo sen takia, että kaikki on vielä uutta ja jännittävää, ja uuden tiedon määrä tulee olemaan valtava ensimmäisten viikkojen aikana. Oikean opiskelurytmin löytäminen vie aikaa ja phuksisyksynä haasteena onkin päästä mukaan tiedekunnan arkeen ja aloittaa tulevien opintojen suunnittelu. Tämän ohella on hyvä huomioida se, että aivan opintojen alkuvaiheessakin on hyvät mahdollisuudet lähteä vaikuttamaan siihen, miltä opiskelijoiden arki opintojen parissa näyttää. Opintovaliokunta on avoinna jokaiselle Pykälän jäsenelle, ja toimintaan on tärkeää saada mukaan opiskelijoita, joilla on halukkuutta lähteä viemään opiskelijoiden ajatuksia eteenpäin.

Opintovaliokunta aloittaa syksyn kokoukset jo heti elokuussa, ja tarkoituksena on, tulevien ta-pahtumien suunnittelun rinnalla, lähteä edelleen kehittämään valiokunnan toimintaa aktivoimalla uusien opiskelijoiden ohella vanhempia tieteen-harjoittajia mukaan opintojen kehittämisen pariin.

Kaiken tämän keskellä on mahdollista päästä vai-kuttamaan myös vaalien muodossa, sillä syksyllä ovat edessä sekä hallintovaalit että edustajistovaa-lit, joihin kannattaa asettua ehdokkaaksi!

Ennen syksyä on suotavaa muistaa myös kerätä voimia ja energiaa tulevaa lukuvuotta varten. Tätä ajatellen lakikirjojen hylkääminen päiväksi tai pariksi on varsin varteenotettava vaihtoehto.

Rentouttavia kesäpäiviä!

Partnerin kuolema aktin aikana

Hei Heikki ja kiitokset pykälisteille ajatuksia herättävästä lehdestäKiltahuoneellamme pohdimme moraaliin ja seksiin liittyviä kysymyksiä. Seksistä sisarusten ja eläinten kanssa puheenaihe ohjautui vainajiin. Tähän liittyen olisi kaksikin kysymystä:Mikä on henkilön oikeudellinen vastuu, jos kumppani kuolee aktin aikana eikä tätä heti huomaa ja lopettaa huomattuaan tai jatkaa siitä huolimatta, että on tietoinen partnerin heikentyneestä tietoisuudesta? Oletetaan lisäksi, että partneri ei ole tuottanut kuolemaa.Ensimmäiseen tapaukseen voitaneen soveltaa rikosoikeuden periaatetta, jossa tekijän on oltava tietoinen tai hänen olisi voinut olettaa tietävän asiasta. Jos lisäksi oletetaan, että tapaus voidaan näyttää toteen. Minkälainen merkitys on sillä, että seksi on aloitettu elävän ihmisen kanssa? Onko perhesiteillä merkitystä asiaan?PS. Tenttikirjamme eivät vastanneet kysymykseen.-Uneton sähköteekkari Otaniemessä

Turhautunut osakkeenomistaja, Minäkään en pidä piha-aitojen värkkäämisestä. Jos naapureiden kanssa haluaa olla, luontevampaa yhdessäoloa on oluen nautinta jonkun osakkaan terassilla. Ei muuta kuin siis esitys yhtiökokoukseen ja ulkoistatte ikävät pihatyöt tyystin. Järkevältä ei vaikuta sen sijaan vaihtoehto, että joku yksittäinen osakas voisi maksaa itsensä ulos. Mitä sitten käytännössä tapahtuisi, antaisitko rahat muille osakkaille vai palkattaisiinko rahoilla huoltoyhtiön edustaja kitkemään rikkaruohoja talkoisiin ja syömään puolestasi talkoomakkaroita? Ei kuulosta toimivalta ratkaisulta. Jos ulkoistus ei mene läpi, yritä vaikuttaa siten, että talkoot saadaan vähennettyä minimiin. Jos sekään ei auta, sinun on alettava lintsailla.

Hei teekkari, Ihme, ettet tätä tiedä – yleensähän insinöörit ovat myös parhaita juristeja. Ymmärrän toki, ettei sähkötekniikan oppikirjoissa oteta tällaisiin asioihin kantaa. Tilanne ei ole oikeudellisesti kovin kiinnostava, eikä poikkea merkittävästi esimerkiksi tapaturmaisesta kuolemasta. Näin siis, jos mahdollinen tuottamus kuolemaan todella suljetaan pois. Moraalinen puoli on asia erikseen, mutta siihenkään et ymmärtääkseni halunnut kannanottoani. Täysin toinen asia ovat sitten muut seurannaisvaikutukset. Viittaan vain Ranskan presidentin Felix Fauren traagiseen kuolemaan rakastajattarensa sylissä vuonna 1899. Episodia seurattiin aikakauden Euroopan lehdistössä tarkkaan, ja tapahtumalla oli laajat poliittiset seurannaisvaikutukset.

EXPERTO CREDITE

1110

pGEdustajistovaalit

– syksyn yhteinen ponnistus

PARAGRAAFFIN PALSTA

Toivottavasti aurinko paistaa lukiessasi tätä, ja lokakuu tuntuu syystäkin kaukaiselta.Vaikka sinne on vielä ai-kaa, toivon että merkitset jo nyt kalenteriisi muistutuk-sen käydä äänestämässä ylioppilaskuntamme edustajis-tovaaleissa 18. ja 19. lokakuuta.

Äänestäminen on pieni askel sinulle, mutta se on suu-ri harppaus sen puolesta, että saamme mahdollisimman monta oikeustieteilijää HYY:n edustajistoon. 60-paikkai-nen edustajisto päättää viime kädessä siitä, mitä saat jä-senmaksurahojesi vastineeksi.

Edustajistoryhmä HELP on sitoutunut ajamaan oike-ustieteilijöiden etua ja ylipäätään järkevää politiikkaa ylioppilaskunnassa myös tulevalla edustajistokaudella. Ryhmämme koko ja vaikutusvalta ratkaistaan jälleen lokakuun vaaleissa. Viime vaaleissa syksyllä 2009 saim-me historiamme parhaan tuloksen, kahdeksan edusta-jistopaikkaa. Kolme paikoista tuli Pykälään, loput viisi ryhmätovereillemme eri lääkiksissä. Vaalitulosta voidaan kuitenkin edelleen parantaa, mikäli jokainen muistaa käydä äänestämässä.

Äänestäjä tarvitsee tietysti ehdokkaan. Ehdokashankin-tamme edistyy hyvin, mutta kaikki vähänkään ylioppi-laskuntapolitiikasta kiinnostuneet ovat enemmän kuin tervetulleita mukaan! Ehdokkaita kaivataan kaikilta vuosikursseilta ja kaikista piireistä. Ehdokaslistalla eri-laisuus on todellakin rikkaus.

Ehdokkuus ei vaadi paljon, mutta se voi antaa paljon. Edustajistovaaliehdokkuutta voi oikeastaan suositella aivan kaikille. Moni juristi päätyy politiikkaan vähin-tään kuntatasolla, joten jos politiikka kiinnostaa, yliop-pilaskunta on loistava tilaisuus ottaa tuntumaa alaan. Ja jos politiikka ei kuulu tulevaisuudensuunnitelmiisi, yliopistossa pääset kokeilemaan sitäkin. Ota siis yhteyt-tä vaikka saman tien ja lähde ehdolle! Ehdokasasettelu päättyy 19.9. Vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiin ehdokkuudesta.

HYY:n edustajistossa päätetään tärkeistä asioista ja se muistuttaa toiminnaltaan muita poliittisia elimiä, kuten eduskuntaa ja kunnan- ja kaupunginvaltuustoja. Ero-na on kuitenkin se, että HYY-politiikkaan voi osallistua

tunnustamatta puoluepoliittista väriä. HELP on puo-luepoliittisesti sitoutumaton ryhmä ilman ryhmäkuria. Toimintaan voi tulla millä poliittisella taustalla tahansa tai ilman sellaista. HELP vaikuttaa myös monissa HYY:n elimissä, joten vastuuta, tehtäviä ja arvokasta kokemusta on halukkaille tarjolla.

HELP ei käy vaalikamppailuun vain voittaakseen vaa-lit. Hyvä vaalitulos on välitavoite, lopullinen tavoite on vaikuttaa ylioppilaskunnassa meidän kaikkien parhaak-si. Kerro siis meille, mikäli kaipaisit ylioppilaskunnalta jotain mitä se ei tällä hetkellä tee, tai sinulla on muuten ideoita tai toiveita HYY:n tai HELPin suhteen.

Palataan vaaliasioihin syksyllä. Nyt toivotan kuitenkin hyvää kesää!

Terveiset lukijoille kesälaitumilta. Kuten mo-nissa muissakin työpaikoissa, myös Paragraaf-fissa keskikesän kuumimpia helteitä vietetään toimiston sijasta ulkoilmasta nauttien. Syksyn valmistelu on saatu pitkälle jo kesäkuun aika-na, joten heinäkuussa on hyvä hengähtää en-nen kuin hektinen syksy käynnistyy.

Syksy alkaa tuttuun tapaan elokuun lopussa uusien opiskelijoiden astuessa Porthanian ovis-ta tutustumaan tulevaan opinahjoonsa sekä oikeustieteelliseen alaan ja sen tuomiin työl-listymismahdollisuuksiin. Rennommissa mer-keissä phuksit toivotetaan tervetulleiksi puns-sikahveilla, jotka pidetään poikkeuksellisesti keskiviikkona, 31.8. Molemmissa tapahtumissa edustajamme ovat näkyvästi esillä sinisissä pai-doissaan.

Toimisto avaa ovensa kesäloman jäljiltä tiistai-na 6.9. kello 11.30. Tällöin kirjamyynti pyöräh-tää tavalliseen tapaan käyntiin. Myös tulevana vuonna juridisen kirjallisuuden hankkiminen Paragraaffin kautta on halpaa. Myymme kaik-kien suurten kustantajien juridisia teoksia jopa 40 prosenttia ohjehintoja halvemmalla. Henki-löstöpalvelut toimivat myös kesällä tavalliseen tapaan, allekirjoittaneet ovat tavoitettavissa yritykseen liittyvissä asioissa puhelimitse ja sähköpostitse normaaliin tapaan.

Moni vanhempi tieteenharjoittaja miettii jo hyvissä ajoin kesällä syksyn suunnitelmiaan, joihin usein sisältyy työntekoa joko osa-ai-kaisena tai kokopäiväisesti. Jos syksyllä aikoo tehdä töitä, eikä sopimusta minnekään päin ole solmittuna, ei hätää. Oikkaripörssissä syk-syä koskeva ilmoittelu kiihtyy elokuun loppua kohden ja tarjolla on aiempien vuosien tapaan runsaasti haastavia ja monipuolisia työtehtäviä opintojensa eri vaiheissa oleville kaikilta työn-antajasektoreilta.

Syyskuun lopussa Lakimiesliitto järjestää pe-rinteikkään Lakimiespäivän Finlandia-talossa, johon osallistuminen kannattaa vuosikurssista riippumatta. Tänä vuonna uutuutena järjes-tetään opiskelijoille suunnattu rekrytointita-pahtuma, joka ei edellytä osallistumismaksun maksamista, vaan on kaikille avoin. Tapahtu-ma on herättänyt työnantajien puolelta suurta kiinnostusta ja näytteilleasettajia on runsaasti. Paikalla on tietysti myös edustus Paragraaffilta. Toivottavasti mahdollisimman moni lukija osal-listuu tapahtumaan jollakin tavalla.

Hauskaa kesää kaikille ja onnittelut uusille oi-keustieteilijöille!

PG:n pojat,

Jon ja TeroMatti Tyynysniemi

HELPin vaalipäällikkö0503450699matti.tyynysniemi@helsinki.fi

PS. Erityiset onnittelut vielä uusille phukseille opiskelupaikasta!

1312

kuulumisia hyy:stä

terveisiä sisarainejärjestöltä:

JUSTUS

Sommarhälsningar från Justus

I skrivande stund har värmen äntligen anlänt till Justus hemstad Vasa. Solen lyser in i det tomma biblioteket dit justusiterna vanligtvis flockas varje dag. Vi är nu spridda över hela landet, och har bytt ut tentlitteraturen mot inkomstbringande sommar-sysslor och diverse förströelser som hör sommaren till. Studiestressen är som bortblåst. Kall öl, grill-ning och långa nätter i shorts och t-shirt är allt mycket trevligare under denna årstid. Själv försöker jag ta till vara på varenda le-dig stund jag får från mitt väldigt studieanknyta jobb som tomat-packare.

Förutom för de stackare som sk-river sommartenter, så är somma-ren ett välkommet avbrott i stu-dierna. Det är viktigt att vila upp (genom mycket arbete och mycket festande) för att på hösten åter igen kunna invadera läsesalarna (och sitzerna och kv-veckorna, som sätter sommarens ”festan-de” i perspektiv). Nyfikenheten på nästa års fuxar börjar också komma så småningom. Vi justusiter laddar alla upp våra batterier för det som komma skall, detta år är ett stort år för oss – vi fyller hela 20 år, vilket om man ska använda den klassiska pa-rallellen till mänskligt åldrande innebär att vi nu äntligen har lämnat de valpiga tonåren bakom oss. I november kulminerar vårt jubileumsfirande med en årsfest som kommer vara värd att minnas och besökas.

Vår årsfest kommer i år även att gästas av studeran-den från hela norden, då vi i Justus har äran att få ordna vår första Nordiska vecka. Förhoppningsvis får vi se många av er pykälister både på årsfesten och under veckan . Våra kreativa ådror pulserar med idéer för de nordiska gästerna – ingen ska resa hem utan en salig känsla och nya perspektiv på li-vet. Har man jubileumsår ska det firas ordentligt. Storleksmässigt kommer vi alltid förbli en lillebror till er pykälister, men i fråga om stämning och goda

stunder har vi mycket att erbjuda.

Till hösten kommer ni i Pykälä att få sällskap av justusiter som kommer till Helsingfors för att studera till magister. Detta gör förhållandet mellan våra ämnesföreningar lite speciellt – ett stort antal av oss har infiltrerat er förening, och bli-

vit pykälister, under de 20 gångna åren. Fastän vi nu för tiden har ett

magister pilot-program i Vasa, kommer detta flöde knappast att avta. Förutom

denna konkreta sammanblandningsprocess, ser vi framemot ett fortsatt samarbete och utbyte med er i Pykälä, den gamle räven bland Finlands juridiska ämnesföreningar. Vi ser självklart även framemot att få fira vårt jubileumsår i ert sällskap.

Efter vad som skulle få vara den varmaste och soli-gaste sommaren genom tiderna, så följer definitivt en av de mest intressanta höstarna för Justus. Vi ses i höst, tills dess – Glad sommar!

COU RIER• Forlawstudentsattheearlystageoftheirstudies• Possibilitytoworkpart-time,1-3daysperweek• Tasksvaryfromdifferentofficeroutinestoassistingourcourierandhelpdesk

T RAINEE • Forthird/fourth-yearlawstudents

(aminimumof160studycreditsrequired)• Work2-3daysperweek• Tasksincludeassistingourlawyersindifferentassignments

GROUP T RAINEE • Forstudentswhoarefinalisingtheirstudies• Fulldayjobforafixedperiodof4months.

Traineeperiodsstartthreetimesayear;January,MayandSeptember• Asagrouptraineeyoucanconcentrateonaparticularfieldoflawthatinterestsyoumost,

beingapartofoneofourpracticegroupteams.• Jobtasksaresimilartotheonesofourfirm’syoungerassociates.

AsoneofFinland’stop-tierlawfirms,AttorneysatlawBoreniushasalwaysinvestedintheacademicandprofessionaldevelopmentoflawstudents.Wehavecreatedtraineeprogrammesforstudentsindifferentstagesoftheirstudies,

offeringanexcellentopportunitytoseeandexperiencewhatitisliketoworkataleadingbusinesslawfirm.

Weseeklawstudentswithtalent,enthusiasm,ambition,imagination,curiosity,goodlanguageskillsandeagernesstolearn.

Howtoapply?Gotowww.b orenius.com/Students1514

IV AJANKOHTAISET

Kuljeskelu

Matkailu avartaa, ja kesällä sitä on entistä hauskempi harrastaa! Jos opintotuesta ei ole jäänyt tarpeeksi lentolippuihin, voit aina kokeilla kotimaanmatkailua. Tutustu vaikkapa sisarainejärjestöjemme kotikau-punkeihin, Vaasaan, Turkuun ja Rovaniemeen, tai lähde harjoittamaan kielitaitoasi Ahvenanmaalle. Yli päivän kestävillä matkoilla säästät majoituskuluissakin, jos onnistut puhumaan itsesi paikallisen kaverin – tai oikeastaan kenen tahansa paikallisen - majoitettavaksi. Tapahtumatarjontaa etsiville suosittelemme perinteisten festareiden lisäksi kokeilemaan myös niitä paikallisia (siis suomalaisia) erikoisuuksia, kuten suopotkupalloa Hyrynsalmella tai kännykänheittoa Savonlinnassa. Turustakin saatat tänä vuonna löytää kulttuuria..

Kauppislaisen vinKit phuKsiaisiin

Teksti: Sara Lehtinen

Phuksiaiset, fuksijaiset, pupujaiset, mursujaiset mitä näitä nyt on.. jokainen tarkoittaa samaa ikimuistettavaa tapahtumaa, jolloin tuoreet ja puhtoiset uudet opiskelijat otetaan virallisesti mukaan opiskelijayhteisöön. Jokainen muistaa omat kastajaisensa, enemmän tai vähemmän selvästi. Kuka ui suihkulähteessä ilman rihman kiertämää, kuka puki jätesäkin ja pupun kor-vat päälleen ja hyppeli ympäri kaupunkia, kuka sai uusia samanhenkisiä kavereita. Fakta kui-

tenkin on, että fuksijaiset ovat yksi opiskelijaelämän huippukohdista.

Ennen opiskelijaelämän ensimmäistä suurta huipentumaa kannattaa kuitenkin valmistautua. Odota parasta ja pelkää pahinta. Omat iki-ihanat tiedekuntasi jäsenet ovat käyttäneet aikaa ja energiaa suunnitellessaan uusien opiskelijoiden päänmenoa. Kaikilla on tarkoitus olla hauskaa, mutta vanhemmat vuosikurssilaiset saattavat tulkita käsitteen ”hauska” välillä hieman laajasti. Varsinkin kun kyse on fuksiaisista. Ensimmäinen ja ehkä tärkein vinkki on kuitenkin lähteä tähän railakkaaseen riittiin avaralla mielellä. Toiseksi on hyvä ottaa huomioon myös fyysinen suorituskyky. Sitä voi aamulla miettiä oliko tyhjällä vatsalla lähteminen elämäsi päätös. Ja lo-puksi on hyvä muistaa, että edes me vanhemmat vuosikurssilaiset emme ole jumalia −emme

edes fuksijaisiltana.

Jos yliopistokampusta on kesähelteellä ikävä, mutta työpaikan sijainti ei mahdollista kesälounaita koko kesän auki olevassa Portsussa, ei hätää ole. Portsun lähistöllä Yliopistonkadun Wrong noodle barista saa kaikista normaalihintaisista ruoista 10 % alennusta näyttämällä lyyra-korttia. Etu on voimassa arkisin kello 14 jälkeen eli juuri sopivasti työpäivän jälkeen. Otapa siis opiskelijakorttisi messiin, ja käy vaikka töiden jälkeen päivällisellä oikiskavereidesi kanssa Wrong noodle barissa.

Teksti: Isabella Lehti

KUUKAUDEN OPISKELIJA-ALENNUS

Kesäkissan/-kollin metsästys

Jokakesäinen klassikkolaji on varteenotettavaa ajanvietettä lähinnä niille, jotka eivät vielä ole napanneet omaa hyrisijää iltojaan lämmittämään. Tässä lajissa aikaa saa kulumaan juuri niin paljon kuin haluaa, ja mahdollisia harrastuspaikkojakin löytyy kaupungista pikkukyliin saakka. Kannattaa kuitenkin varoa, ettei kesälemmikiksi tarkoitettu tapaus jää syksyn saapuessa nurkkiin pyörimään. Tämän välttämiseksi kannat-

taakin kertoa otukselle heti kättelyssä, ettei pitkäaikaisempaa omistautumista ole luvassa.

Löhöily

Toimeliaalle oikkarille tämä saattaa kuulostaa kirosanalta, mutta tosiasiassa kaikki kaipaavat aina silloin tällöin pientä rentoutumista ja puhdasta tekemättömyyttä. Nappaa siis huopa ja suuntaa rannalle tai puistoon, tai rojahda mökin riippumattoon koisimaan. Tarpeeksi energiaa kerättyäsi saatat vaikka jaksaa

lukea muutakin kuin tenttikirjoja.

Ahdistaako toimettomuus? Jäikö kesätyöpaikka saamatta ja kesätenttiin ilmoittautuminenkin jotenkin unoh-tui? Älä huoli, kyllä kesän saa kulumaan muutenkin! Tässä muutama idea..

Teksti: Jasmiina JokinenKuva: Veera Vepsä

1716

ELSA mAtkALLA EU:n SydämESSä

9.5. MaaNaNTaI

Me kaksikymmentäneljä ELSA:n Institutional Stu-dy Visit:lle lähtijää tapasimme Helsinki-Vantaalla klo 8:00 ja suuntasimme laukkuinemme kohti Kes-ki-Eurooppaa. Matkustimme lentäen Zürichiin, jos-ta jatkoimme matkaa junalla Strasbourgiin. Todelli-nen tournée oli alkamassa! Päivän matkustamisen jälkeen löysimme illalla viimein perille hostelliin, ja pääsimme majoittumaan muutaman hengen huonei-siin.

10.5. TIISTaI

Vierailupäivä numero yksi alkoi varhain, mutta ai-kainen herätys palkittiin. Päivän alkajaisiksi suun-tasimme ratikalla kauniin Strasbourgin kaupungin läpi Euroopan parlamenttiin. Parlamentissa pää-simme tapaamaan suomalaista meppiä Anneli Jäät-teenmäkeä ja saimme yleisesittelyn parlamentista. Lisäksi saimme tilaisuuden seurata tunnin ajan parlamentin täysistuntoa. Ainakin allekirjoittaneet hämmentyivät, kun näkivät istuntosalin todellise-na edessään: yleensähän parlamentin kiivaita pu-heenvuoroja ja sekasortoisia äänestyksiä näkee vain televisiosta!

Myöhemmin iltapäivällä hajaannuimme ostoksille, katukahviloihin ja terasseille. Ehdimme myös tu-tustumaan paikallisiin nähtävyyksiin sekä nautti-maan auringosta ja lämmöstä Strasbourgin vanhan kaupungin kujilla ja suihkulähteillä.

11.5. KESKIVIIKKo

Kahden Strasbourgissa vietetyn hostelliyön jäl-keen pakkasimme laukkumme ja suuntasimme kau-pungin viimeiseen vierailukohteeseen, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Tuomioistuimessa saimme tuomari Päivi Hirvelän vieraina kattavan esittelyn ihmisoikeussopimuksesta ja tuomioistui-men toiminnasta. Vierailu elävöitti tenttikirjoista opittua ja jätti pysyvän jäljen ainakin ihmisoikeus-juristin työstä kiinnostuneisiin oikkareihin.

Vierailun jälkeen jätimme Strasbourgin taaksemme ja matkustimme kääpiövaltio Luxemburgiin, joka on EU-tuomioistuimen kotikaupunki. Illalla ehdim-me pyörähtää Luxemburgin idyllisessä keskustassa – toiset syömässä herkullisia pasta-annoksia, toiset nauttimassa kauniista maisemista.

12.5. TorSTaI

Matkan kenties odotetuin vierailu koitti torstai-aamuna, kun pääsimme tutustumaan EU-tuomio-istuimeen. Vierailupäivämme alkoi tuomioistuimen suullisella käsittelyllä. Seurasimme simultaanitul-kattua istuntoa paikan päällä tyylikkäässä istun-tosalissa, jossa arvovaltaiset tuomarit viitoissaan istuivat vain muutaman metrin päässä meistä. Is-tunnon jälkeen tapasimme suomalaiset tuomarit Allan Rosasin ja Heikki Kannisen sekä julkisasia-mies Niilo Jääskisen. Pääsimme myös lounastamaan tuomioistuimessa ja tutustumaan rakennuksen suu-

reen istuntosaliin. Tätä parempaa vierailua emme olisi voineet toivoa!

Päivän kruunasi vierailu Suomen Luxemburgin-suurlähettilään virka-asuntoon, jossa tapasimme suurlähettilään ja muuta suurlähetystön henki-lökuntaa. Vierailulla saimme ajankohtaista tietoa mm. Luxemburgista ja diplomaattiurasta. Harvi-nainen excu-kohde osoittautui todella mielenkiin-toiseksi!

Torstai-iltana hieman jo väsyneinä matkustimme junalla viimeiseen etappiimme, Belgian Brysseliin.

13.5. PErJaNTaI

Matkamme viimeinen vierailukohde oli Euroopan komissio Brysselissä. Komissiossa kuulimme EU:n toiminnasta, sisämarkkinoista kuluttajanäkökul-masta sekä EU:n virkamieskilpailusta. Esittelyn jälkeen jokainen reissussa mukana ollut tietää, kuinka Euroopan unioniin oikeasti pääsee töihin! Kenties joku meistä muutaman vuoden kuluttua asuu ja työskentelee Brysselissä komission laki-osastolla.

14.-15.5. lauaNTaI Ja SuNNuNTaI

Viikonloppuna rentouduimme belgialaisten herk-kujen, vohveleiden ja oluen, parissa. Innokkaim-mat jaksoivat etsiä väkijoukon ympäröimän Man-neken Pis -patsaan ja ostaa tuliaisiksi herkullisia suklaita. Brysselissä pääsimme kunnon turistien tavoin myös todistamaan värikästä Brussels Gay Pride -kulkuetta, pubeissa esitettyä Suomen hui-keaa semifinaalivoittoa Venäjästä ja hurraamaan Paradise Oskarin euroviisuesitykselle.

Seitsemäs ja samalla viimeinen reissupäivä käytet-tiin kotimatkan tekoon. Loistavasti sujuneen ISV-viikon päätteeksi ehdimme vielä Suomeen todis-tamaan MM-lätkävoittoa kotisohvalla rentoutuen. Uskoisimme, että matkastamme Keski-Eurooppaan syntyi meille kaikille superhienoja muistoja ja ken-ties jopa uusia tulevaisuuden haaveita!

Teksti: Mari Rusila ja Jenni Wilkko

Mikä ElSa?

ELSA on maailman suurin riippumaton oikeustieteen opiskelijoiden järjestö. Jäseniä ELSA:lla on noin 30 000, mihin kuuluu oikeustieteen opiskelijoita ja hiljattain valmistuneita lakimiehiä, joita yhdistää kiinnostus oikeustieteisiin ja kansainvälisyyteen.

lähde: http://www.elsa-finland.fi/fi

1918

IV Wine&Dine IV selvittää:opintopisteet suhteessa työmäärään

Kesä on ulkoilun aikaa, ja ulkoillessa tarvitsee hieman suun kostuketta, jotta ei auringon pistos pääse yllättä-mään. Inter Vivos vertailee kesänumerossaan muutamia kesäisiä janon sammuttajia.

Teksti: Aleksa InkiläinenKuva: Jasmiina Jokinen

Tuntuvatko tenttien sivumäärät liian suurilta? Tuntuuko eri aineiden sivumäärissä olevan suuria eroja? IV päät-ti selvittää totuuden tenttikirjojen ja opintopisteiden vastaavuuden takana – kuinka monta sivua yhden opin-topisteen eteen on todella luettava eri aineissa, ja onko tämä inhimillisesti edes mahdollista?

Teksti: Kata Paakkanen, Ines HuhtaKuvat: Ines Huhta

ai mikä opintopiste?

Vuonna 2005 Bolognan prosessin jälkeen yliopistoissa otettiin käyttöön opintoviikkojen sijaan opintopis-teet. Opintopisteiden on tarkoitus mitata yhtenevästi opintoihin käytettävän työn määrää, ja yksi opin-topiste on mitoitettu vastaamaan noin 27 tuntia opiskelua. Vaikka opintopisteet kertovat nyt selkeästi opiskeluun (ainakin teoriassa) tarvittavan työn mää-rän, eivät ne silti kerro mitään tarvittavan opiskelut laadusta. Myös käytännössä yhden opintopisteen eteen tehtävä työmäärä vaihtelee eri korkeakoulujen ja laitosten välillä.

oi opintopiste, missä lienet?

Oheiseen taulukkoon on kerätty erilaisten oikeus-tieteellisten aineiden sivumääriä ja verrattu niitä aineista saatuihin opintopisteisiin. Aivan kaikkia

aineita ei taulukkoon saatu mm. kirjojen vaikean saatavuuden vuoksi. Lisäksi osaan kursseista (kuten perheoikeudessa) kuuluu vielä pakollista opetusta, jota ei laskussa voitu ottaa huomioon. 13 eri aineen keskinäinen vertailu kertoo kuitenkin jo melko paljon eri oppiaineissa vaadittavista lukumääristä.

Keskimääräinen sivumäärä yhtä opintopistettä kohti oli 156, ja yllättävän moni aineista oli melko lähellä tätä arvoa. Joukosta erottuivat kuitenkin muutamat poikkeukset: vähäisimmällä sivumäärällä yhden opintopisteen sai haalittua kasaan eurooppaoikeu-dessa, jossa sivuja oli luettavana yhtä noppa kohden vaivaiset 121, eli 35 sivua alle keskiarvon. Eniten kirjoja taas sai päntätä työoikeuden tenttiä varten: siinä yhden nopan saamiseen vaadittiin huikeat 78 sivua tätä enemmän eli kokonaiset 199 sivua, mikä oli 43 sivua keskiarvoa enemmän.

2120

laitilan Brändy long Drink 3,26 e

En ole koskaan erityisemmin pitänyt ronkelos-ta, ja brändy ei edes kuulosta kovin kesäisel-le, mutta: tämä on hyvää. Ihan kuin Pom-macia. Sillä erotuksella, että seura muuttuu hauskaksi ja itsekin suunnittelet uraa Stand up -koomikkona, hengailet todella hyvän-näköisessä seurassa ja itsekin olet melkein huippumalli. Samaa efektiä ei todellakaan tule Pommacia litkiessä. Tähän jää kouk-kuun, ja yhden Brändyn jälkeen on kuin toinen mies (tai nainen), ja se toinen mies (tai nainen) juo sitten ne kaikki loput ja käyttäy-tyy todella edesvastuuttomasti...

Karhumäyräkoira n. 10-12 e

Tämä kaikkien kesänaisten ja kesämiesten uusi lempirotu on pettämätön. Tällä saat karhun voimat ja mäyriksen metsästysvietin. Tästä voi myös samalla rahalla taiteilla itsel-leen kesäpäähineen, mutta se saattaa aiheuttaa säteilyllään käyttäjänsä päässä amismia ja kuolaamista.

”Kylhän se säilyy, jos ei se mee” Ellu

Sheppy´s organic omenasiideri 4,98 e

En ymmärrä ihmisiä, jotka vetävät kiduksiinsa jotain mangomelonikermaaperseessälight-hie-rontaöljy-sidukoita. Siiderissä täytyy olla aitoa makua, eikä mitään noista edellä mainituista. Tämä on sitä itseänsä, luomua, kuivaa ja samalla kuitenkin niin ihanan märkää. Hinta on vähän tyyriimpi, mutta I´m worth it!

apfel Bier Hedelmäolut 3,59 e

Omena päivässä pitää lääkärin loitolla. Apfel Bier on saksalainen ihanan raikas kesäolut. Olut on tehty vanhassa luostarissa, joka sai virallisen oluenpanoluvan keisari Rudolf II:lta vuonna 1589. Ei ihme, että luostarit olivat kovassa huu-dossa keskiajalla. Ne naiset, jotka tykkää vaan sidukasta ja koittaa päästä pissistelystä eroon, niin tää on ihq!

puu aineesta, esimerkiksi rikosoikeudessa varmaan-kin on enemmän, mutta yleisesti ottaen määrä on juuri tuo.”

Kysyimme Paulalta myös, onko olemassa jokin aine, jossa Paula kokee olleen merkittävästi enemmän tai vähemmän luettavaa suhteessa siitä saatuihin opinto-pisteisiin? Jos on, niin mikä? ”Puheviestintä ja muut sellaiset aineet tietenkin, joita varten ei varsinaisesti tarvitse lukea, mutta ainakin perhe ja rikos olivat sellaisia, joissa tuntui olevan hirveästi luettavaa.”

Taulukosta selviää, että Paula on oikeassa: rikosoi-keudessa luettavaa on 183 sivua opintopistettä kohti, perheoikeudessa taas 167 sivua – molemmat siis yli keskiarvon. Yllättivätkö sivumäärät Paulan?

”Ei oikeastaan, en ollut tosin odottanut, että se on noin iso määrä per opintopiste.”

Paulan on myös helppo uskoa, että eurooppaoikeus on sivumäärältään vähäisin. Sen sijaan työoikeuden sijoittuminen työläimmäksi sivumäärissä mitattuna yllättää hänet.

”En pitänyt työoikeutta sitä suorittaessani työläänä, mutta ehkä se liittyy siihen, että tein useampia luen-tokuulusteluja”, Paula pohtii.

Itse hän on omien sanojensa mukaan nopea lukija, jos aihe on kiinnostava ja selkokielinen, mutta mikäli kyseessä on tylsempi aihe ja teksti on huonoa kieltä, on lukeminen todella takkuilevaa ja hidasta.

Z (op.) x Y(s.) / (unettomat yöt aleksandriassa) = 1 x väsynyt opiskelija ?

Seuraavaksi tutkimme näiden lukujen pohjalta sitä, kuinka paljon opiskelutunteja yhden opintopisteen eteen olisi todellisuudessa tehtävä. Tämä osoittautui hieman hankalammaksi tehtäväksi, koska lukemiseen käytettävä aika on riippuvainen lukijan lukunopeu-desta, johon taas vaikuttavat monet seikat, kuten yksilölliset ominaisuudet (kuten näkö ja mahdolliset lukihäiriöt) sekä lukutekniikka ja lukemisen tarkoi-tus (opetellaanko uutta tekstiä, kerrataanko vanhaa vai onko tarkoitus selailla teksti läpi vai opetella se huolella). Uuden tekstin oppimiseen tähtäävä luke-misnopeus on keskimäärin arviolta noin 200 sanaa minuutissa. Yhteen sivuun tekstiä mahtuu noin 600 sanaa, joten tunnissa keskivertolukija voi kahlata noin 20 sivua. Näin laskettuna kurssien työmäärät yhtä

opintopistettä kohti vaihtelevat hieman yli kuudesta tunnista vajaaseen kymmeneen tuntiin (6,05 euroop-paoikeus ja 9,95 työoikeus). Tätä tarkastellessa on kuitenkin hyvä huomioida, että laskuissa on oletettu että luentomateriaali luetaan vain kerran läpi ilman muistiinpanojen tms. tekemistä tai tarvittavien säädös-ten lukemista, jolloin varsinainen oikea lukemiseen ja oppimiseen kuluva aika on luultavasti huomattavasti pidempi.

opiskelijan mietteitä

Miltä taulukosta selviävät tulokset satunnaisen opis-kelijan mielestä kuulostavat? Kysyimme asiaa vuonna 2009 opintonsa aloittaneelta Paula Suomelalta: ”Keskimääräinen sivumäärä yhtä opintopistettä kohti (156s.) kuulostaa ihan oikeasuuntaiselta. Tietysti riip-

Inter Vivoksen tekemä laskelma paljastaa, mihin tentteihin on eniten luettavaa suhteessa opintopisteisiin.

2322

Yrittäisit edes!

Aluksi muistuttaisin opiskelijaelämän olevan vain välivaihe matkalla kohti työelämää. Provo-sointi siksi, että opiskelijoilla olisi valtava määrä tapoja vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan – jopa HYY:ssä. Näin ei valitettavasti tehdä.

HYY on yksi maailman vauraimmista ylioppi-laskunnista, jonka aatteellisen, tai poliittisen puolen vuosibudjetti on yli neljä miljoonaa euroa. Budjettia toki paisuttaa kassakaappiso-pimusten ja perinteiden aikaansaamat valtavat tila- ja järjestötuet – mutta senkin jälkeen bud-jetissa olisi tilaa uutta luovalle vaikuttamistyölle yllin kyllin. Varsinainen HYY:n kes-kustoimiston edunvalvonta on kuitenkin historian saatossa muotoutunut lähinnä yhteydenpidoksi muuta-miin puolueisiin ja vanhoihin HYY-tuttuihin – sekä vierailuihin SYL:n toi-mistolle Kamppiin.

Keskittymistä asioihin asioina ei auttane, että HYY:n hallitus ja näin ollen HYY:n virallinen linja on vahvasti puoluepoliittinen – vaikka mandaatti sille on vähintäänkin kyseen-alainen. Noin 29.000 äänioikeutetusta viime edustajisto-vaaleissa äänesti vain vajaa kolmannes. 60-hen-kisestä edustajistosta 18 edaattoria edustaa puo-lueita. Lopputuloksena ää-nillä, jotka edustavat kymmenesosaa HYY:n opiskelijoista, pyöritetään täysin sattumanvaraista, HYY:n tapauksessa vihervasemmistolaista politiikkaa. Ei ihme, etteivät opiskelijat aina koe ylioppilaskuntaa omakseen.

Kritiikkini koskee puoluepolitiikkaan jumittu-misen ohella edunvalvonnan blokkiajattelua. Valtakunnallisesti meillä on valtavia lobbareita niin eläkeläisten, perheyritysten, veron-maksa-jien, elinkeinoelämän kuin ammattiyhdistysten asialla. Opiskelijoiden lobbaus-koneisto pyrkii olemaan yksi kala tässä lammikossa. Ylioppi-laskuntien kattojärjestö SYL on päättäväisesti ajamassa opintotukea indeksiin. Jutun kirjoitus-hetkellä tavoite näyttäisi olevan toteutumassa. Onnittelut siitä. Pelkäänpä että opiskelijalobba-reiden vatsat ovat tästä pullollaan vielä kauan.

Samaan aikaan kun kaikki tarmo on HYY:ssä ja SYL:ssä käytetty indeksin saavuttamiseen, maa-ilma ympärillä on muuttunut. Nokia-aikakauden jälkeen Suomeen tarvitaan valtava määrä uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Suuryrityksiin työl-listymisen tavoittelun rinnalle tarvitaan opis-kelijoille vaihtoehtoja. Uusia ajatuksia opiske-lijanäkökulmasta on tuonut erityisesti AaltoES. Tavoitteeksi on asetettu suomalaisen ekosystee-min luominen tulevaisuuden Angry Birdseille sekä asenteiden muuttaminen yrittäjyysmyön-teisimmiksi; molemmat ovat sekä valtavia haas-teita että upeita mahdollisuuksia.

Yrittäjyys ja työelämän kansainvälistyminen – työurien pidentämisen ohella – ovat keskus-telunaiheita, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin myös valmistuttuamme. Näihin kaivattaisiin huomattavasti suurempi panos kuin tähän asti opiskelijalobbareilta. Vertailun vuoksi, Helsin-

Kouluttaudu Edilex Pro-seminaareissa!

22.9. Onnistunut rekrytointi – Lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö rekrytointiprosessissa

27.9. Ulkomaanprojektit ja – työskentelytilanteet verotuksessa

29.9. Vesilain erityiskysymykset

29.9. Asuntokauppariidat

6.10. Syrjintä, häirintä ja vastatoimien kielto

25.10. Uusi jätelaki

27.10. Työssä ja vapaalla – Sosiaalisen median juridiikka yrityksissä ja työelämässä

3.11. Kansainvälinen sopimusneuvottelu ja vientikaupan ongelmakohdat

17.11. Määräaikaiset työsopimukset ja sijaisuudet - uusi lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö

18.11. Ulkopuolisen työvoiman käyttö

22.11. Varojenjaon suunnittelu listayhtiöissä ja listaamattomissa osakeyhtiöissä

Syksyn ohjelmistossa mm.

Katso kaikki syksyn seminaarit osoitteessa www.edilexpro.fi ja hae Pykälän vapaapaikkaa!

gin Yliopiston piirissä ei ole tietoakaan yrit-täjyysverkostosta ja kansainvälisistä tutkin-to-ohjelmista ja opiskelijoista huolimatta yliopistolla ja ylioppilaskunnassa asiointi tapah-tuu kätevästi suomeksi, ruotsiksi – tai ei lainkaan. HELP, Pykälän edustajistoryhmä HYY:ssä vahvistuu tulevia vaaleja silmällä pitäen kun Tsemppi Group ja sen jäseninä kan-sainväliset opiskelijat liittyvät neljänneksi vaaliliitoksemme. Tämä on mahtava tilai-suus kaikille, jotka haluavat olla tuomassa uusia ideoita pölyttyneisiin ajattelumallei-hin opiskelijaedunvalvonnassa – ja viemään ryhmää kohti uutta vaalivoittoa. Tutustu Matti Tyynysniemen kirjoitukseen edus-tajistovaaleista sivulla 12 ja lähde mukaan osoittamaan että yritteliäällä asenteella saadaan luotua uutta yhteiskuntaa niin HYYssä kuin laajemminkin!

Kesäisin terveisin

Antti KerppolaHYY:n edustajiston jäsenHELP, Pykälän vaaliliitto, opp.

24

Tällä kertaa valmistuneiden joukkoon pääsi liittymään Lasse Luoma, joka tunnetaan ennen kaikkea spexin maailmasta.

Teksti: Annika Juvonen

Paljon onnea valmistumisesta! Tuntuiko valmistuminen täysin uuden elämän alulta? Kiitos vaan. Valmistuminen tuntui ehkä pikemminkin kauan odotetulta päivitykseltä, joka korjasi joitain ärsyttäviä bugeja. Parhaimpia uusia ominaisuuksia ovat mm. parannettu taloushallinto, aidommilta tuntuvat viikonloput ja parantunut lounaiden laatu.

oliko oikikseen päätyminen ja maisteriksi valmistuminen suuri tavoitteesi jo lapsuudesta lähtien, vai kypsyikö haave myöhemmin? Suuri tavoitteeni oli olla roskakuski-astronautti ja vähän vieläkin. Oikikseen nimenomaan päätyi eikä tähän prosessiin kovin paljon haaveita mahtunut. Siksi iloinen yllätys oli, että tämähän on lopulta aika hauskaa hommaa.

Sinut tunnetaan erityisesti spexistä. Mikä on unohtumattomin muistosi spexajoilta? Ah, muistoja on niin paljon, ettei tiedä mistä valita: valtava jännitys ennen ensimmäisen esityksen ensimmäistä kohtausta, suuri onni ja mielenliikutus kun mokattiinkin vain vähän, enskabileet, kaatajaisten havinat, zidane-bisset jne. Paras silti kaikista on yhteishenki ja aito yhteenkuuluvuuden tunne.

Mitä jäät kaipaamaan opiskeluajoistasi? Entä mitä et ollenkaan?Edellisestä vuodatuksesta ehkä jo saattaa arvata, että Spexiähän se mies aina kaipaa. Siinä sivussa sitten opiskelutoveruutta ja aamuöisiä kotimatkoja. Asioita joita en kaipaa laisinkaan: tiedekunnan tietokoneiden mauttomia avausaikoja, samaan pyöröovisektoriin ängennyttä ääliötä, pelon ja pakokauhun hajua tenttisalissa sekä tunnetta, että olen jo liian vanha.

Missä näet itsesi viiden vuoden päästä? Entä kymmenen? Tulevaisuuden näkeminen on aina ollut vahvuuteni, vaikka minua onkin joskus pilkattu sen tähden. Päivälleen vuoden päästä istun kirpeän kloorin hajuisen altaan vierustalla Marbadoksen kolmen ja puolen tähden laatulomakeskittymässä siemaillen mansikkadaiquiria seitsemän kiloa nykyistä viisaampana. On elämäni ensimmäinen oikea kesäloma ja olen päättänyt viettää sen tyylillä. Kymmenen vuoden päästä Marbados on vaihtunut mökkiin Puruvedellä ja mansikkadaiquiri Harley Davidsoniin. Olen ehkä myös vielä viisaampi.

Millaisia terveisiä haluaisit jättää vielä opintojaan jatkaville? Tietysti uusille fukseillekin saa lähettää terveiset samalla! Hyvät nykyiset ja tulevat opiskelijat. Muistakaa, että yliopistovuodet ovat yleensä aika kivoja ja että jokainen hylsy tarkoittaa, että olet yhtäkkiä tuplasti perehtyneempi kyseisellä tieteenalalla. Kiirehtiä ei siis kannata, paitsi sitten kun alkaa tuntua siltä. Menkää Spexiin!

ONNEA VALMISTUMISESTA!

Oikkarin työllistymismahdollisuudet ovat nykyään laajemmat kuin koskaan.

Lasse Luoma Sarjassa vieraillaan pykälistien kotona

Tässä numerossa vieraillaan seminaaritoimikunnan puheenjohtajan, Jesse Viljasen, kotona Meilahdessa.

Teksti ja kuvat Ines Huhta

Boksissa|on|elämää

2726

mista. Nyttemmin Jesse hallitsee oikuttelevan sähköjär-jestelmän, ja malttaa imuroida loppuun, ennen kuin lait-taa veden kiehumaan. Aamuaurinko paistaa ikkunoista sisään, mikä on Jessen mukaan positiivista tai negatiivista riippuen mielentilasta ja vuo-denajasta.

Jesse kertoo kaiva-neensa edellisenä il-tana esiin vuodelta

2007 alkavan vieraskirjansa, joka paljastaa, että asunnossa on vuosien varrella niin tavattu Code-xin hallituksen kanssa kuin pidetty valiokuntien kokouksiakin. Jessen residenssi on pykälistien pa-rissa tunnettu etenkin legendaarisista jatkoistaan. Ohjeet onnistuneiden jatkojen järjestämiseen ovat, että käytävässä on oltava hiljaa ja tupakoi-dessa ulkona on oltava hiljaa. Tosin kyseisten oh-jeiden noudattaminen on toiminut vaihtelevasti. Äänieristys käytävässä on onneton, joten esimer-kiksi ovien availu kuuluu helposti toisaalle.

”Alakerran naapuritkin ’jatkoilla’ käyneet”, Jesse hymähtää ja myöntää, että jossain vaiheessa asias-ta tuli valituskin. Jessen onneksi vuokraisännän reaktio asiaan oli toteamus: ”Hyvä että nuorella miehellä sosiaalista elämää, mutta koita rajoittaa juhlat viikonloppuun”. Jesse sanoo itsekin ymmärtävänsä että torstaiaamu ja 20 ihmistä yksiössä ei ole paras idea.

Jessellä on takanaan värikäs ura Pykälä-aktiivina, jonka aikana hän on muun muassa häärinyt kah-tena vuonna yhdistyksen hallituksessa. Viime ai-koina aika on kulunut taloustoimikunnan sekä se-minaaritoimikunnan parissa, jonka puheenjohtaja Jesse tällä hetkellä on. Hän mainisee, että SPR:n kanssa yhteistyössä järjestetty humanitaarisen oi-keuden seminaari osoittautui menestyksekkääksi, ja toivoo, että ensi syksynä joukko uusia innok-kaita phukseja löytää tiensä toimikunnan rivei-hin. Jesse tahtookin lähettää uusille phukseille terveisiä:

”Pykälä on harrastuksena loistava harrastus. Kan-nattaa ainakin kokeilla ja tulla katsomaan, mistä on kyse - kaikille löytyy varmasti jotakin. Tässä tiedekunnassa ei takuulla ole pahemmin muita mahdollisuuksia tavata niitä muita opiskelijoita,

joiden kanssa tulee kuitenkin olemaan tekemisissä lop-puelämänsä.”

Eteiseen eloa tuovat paitsi viininpunainen haalari ja viehättävät ainejärjestöhuivit, myös iloisen väriset kengät sekä hauska eteis-matto, jonka avulla Jesseltä ei kotoa lähtiessä unohdu mitään oleellista.

Jessen asunnosta löytyy useampia kasveja, ja hän tunnustaakin olevansa innokas viherpeukalo. Muun muassa Pykälän toimiston kasvit nauttivat kesän aikana Sannan lomaillessa Jessen hellästä hoidosta.

Jääkaapin ovi on koristeltu omistajaan-sa osuvasti kuvaavin yksityiskohdin.

Jesse Viljasen koti Mannerheimintien kupeessa lienee tuttu yhdelle jos toisellekin pykälistille. Sympaattinen isäntä on vastassa toimittajaa pakahduttavan ihanan leh-tivihreän keskellä ulkoportailla, ja johdattaa vieraansa rappukäytävän kautta sisään näppärään 23 neliön yk-siöönsä. Paikalla aikaisemmin käymättömänä ei arvaisi, että kuluneen viikon aikana asunnon yleisilme on koke-nut mittavan mullistuksen. Aiemmin asuntoa hallinnut sohvan ja parven yhdistelmä on poissa. Lattiatasossa si-jaitsevan sängyn kanssa kokonaisuus on paljon avaram-pi. Jesse kertoo, että yksi syy parvesta luopumiseen oli mukavuudenhalu, sillä jatkuva kiipeäminen oli toisinaan hankalaa ja rasittavaa.

”Lisäksi sohva oli aika kauheassa kunnossa. Kyseessä oli siis vuodesohva, jonka vuodesohvaominaisuus ei enää toiminut, joten päätin laskea koko sängyn alas.”

Hän huomauttaa, että osa kavereista vastusti sohvasta luopumista, koska ilman sitä Jessen luo mahtuu paljon vähemmän vieraita yöpymään.

”Asunto muuttui kyllä tosi radikaalisti, hämmästelen sitä koko ajan. Ihan kuin olisi muuttanut uuteen asuntoon, olen suunnitellut jo vähän tupareita”, Jesse virnistää.

Jessellä ja hänen kotikadullaan on takana pitkä yhteinen taival. Armeijan jälkeen hän asui myös samalla kadulla. Jouduttuaan muuttamaan pois edellisestä asunnostaan Jesse etsi kuumeisesti kämppää, mutta etsintöjä hanka-loitti Jessen vessan koolle asettama vaatimus: sinne piti mahtua pesukone. Löydyttyään Jessen asunto oli tuol-loin vuokraltaan kalliimpi kuin monien muiden vastaa-

vien yksiöiden, mutta koska vuokra ei sittemmin ole noussut, on se nykyään itse asiassa ihan edullinen. Neljä ja puoli vuotta Jesse onkin jo tullut asunnossaan asu-neeksi, ja hän uskoo, että myös loppuopiskeluaika kuluu siellä. Toki Jessen unelma-asunnossa olisi ainakin toinen huone, parveke sekä astianpesukone – Jesse ei ole ai-van varma, kumpi jälkimmäisistä on välttämättömämpi. Jesse kuitenkin pitää nykyistä kotiaan todella hyvänä, koska kaikki toimii. Asunnossa ei ole liian kylmä eikä kuuma, ja säilytystilaa on ruhtinaallisesti, kahden ullak-kokomeron verran. Henkilökemiatkin pelaavat.

”Hyvät suhteet vuokraisäntään niin ei kannata lähteä, Jesse naurahtaa. ”Jos sattuisin lähtemään vielä tässä jossain vaiheessa vaihtoon, ei ulosvuokraamisestakaan luultavasti olisi ongelmia. Aiemmin yksi kaveri ollut ihan kirjoillakin ja toinen vaan asunut kesän, ja se on ollut ihan ookoo.”

Jesse viihtyy asunnossaan myös sen sijainnin vuoksi. Vaikka vilkas Mannerheimintie on lähestulkoon taka-pihalla, välissä olevat puut erottavat talon tehokkaasti kaupungin vilinästä ja tuovat ympäristöön vihreyttä. Samaan aikaan kulkuvälineet ovat silti lähellä. Kotoa on lisäksi helppo lähteä reippailemaan esimerkiksi Meilah-den kallioille, Pikku-Huopalahteen tai Munkkiniemen rantaan, mikä on Jesselle ulkoilmaihmisenä tärkeää. Myös Jessen sydäntä lähellä oleva Uimastadion on lähel-lä. Mitään huonoa asunnosta on vaikea löytää. Koska ky-seessä on vanha talo, toimivat sähköt hieman kummalli-sesti. Muutettuaan Jessellä meni hetki tottua siihen, että esim. pesukone, imuri ja vedenkeitin eivät toimi samaan aikaan, vaan aiheuttavat yhdessä sulakkeiden paukku-

2928

An international team & outstanding work experience & challenging assignments & rewarding working environment & that’s the trainee programme at

Abu Dhabi & Beijing & Bratislava & Brussels & Budapest & Düsseldorf & Frankfurt & The Hague & Hamburg & Helsinki & Hong Kong & London & Lyon & Madrid & Milan & Munich & Paris & Prague & Rome & Shanghai & Singapore & Stockholm & Warsaw

twobirds.com

Haluatko työskennellä yhdessä johtavista kansainvälisistä asianajotoimistoista, osaavien ihmisten ja mielenkiintoisten työtehtävien parissa? Tarjoamme oikeustieteen opiskelijoille mahdollisuuden tutustua liikejuridiikan maailmaan aitiopaikalta – keskellä asianajotoiminnan arkea.

Kiinnostuitko? Lisätietoja Trainee-ohjelmasta saat osoitteesta twobirds.com (Ura)

000282-01

FinlandGRadvert_000153-02.indd 1 27/06/2011 14:24:58

Ikäsyrjinnän välttämiseksi Jesse muistuttaa vanhempia tieteenharjoittajia, että myös myöhempinä vuosina voi lähteä mukaan.Lopuksi on vielä kysyttävä, millaisissa merkeissä Jesse aikoo kesänsä viettää. Hän kertoo, että taskusta löytyy Uimastadionin kausikortti, ja tarkoituksena onkin suun-nata Stadikalle aina mahdollisuuksien mukaan. Muuten-kin Jesse toivoo kesän sujuvan ulkoillessa aurinkoisessa ja lämpimässä kesäsäässä, ja suunnitelmiin kuuluu myös purjehtiminen vanhempien kanssa purjeveneellä.

”Kesä on siitä mukavaa aikaa, että vaikka töissä käykin, ei tarvitse stressata muusta kuin kesätentistä, johon täy-tyy ahkerasti’ lukea”, Jesse nauraa, ja antaa sitten yksin-kertaisen ohjeen, johon on helppo yhtyä:

”Rentoutukaa, hyvät ihmiset!”

Seinällä roikkuvat kv-viikkopassit ovat muistoina Jessen ahkerasta osallistumisesta noihin ikimuistoi-siin tapahtumiin.

Kirjoituspöytä on kuulunut alunperin Jessen isälle. Pöytä on hiljattain siirtynyt Jessen tädiltä Jesselle, ja se luo asuntoon ryhtiä ja hauskaa toimistomaista ilmettä.

30

ELMC – Parasta Mitä oPiskELuaikana voi tEhdä housut jaLassa

kalla ”haali niin paljon vähänkään asiaa koskettavaa materiaalia kuin on mahdollista”. Google laulaa ja Eur-lexin hakutoiminnot tulevat enemmän kuin tutuiksi. Vähitellen saamme koottua materiaalin oi-keudenkäyntikirjelmiksi. Esitämme korkealentoiset tuotoksemme ensi kertaa valmentajillemme. Jännit-tää. Valmentajamme ovat kuitenkin huippumukavia ja kannustavia. Olemme onnistuneet keräämään jo jotain käytettäviäkin argumentteja. Paljon on vielä matkaa kuitenkin valmiisiin tuotoksiin, kuten kir-jelmien reunoissa olevat punakynämerkinnät an-tavat ymmärtää. Huomaamme myös, että kilpailun oikeuskirjelmät laaditaan täysin erilaisella tyylillä, johon olemme tiedekunnassa aikaisemmin tottu-neet.

Deadline lähestyy

Syksyn aikana Aleksandrian ryh-mätilat ja yöavain tulevat tarpee-seen, sillä joukkueemme tapaa usean kerran viikossa hiomaan lä-hetettäviä tekstejä. Välillä kinas-telemme puolipäivää siitä, ovatko kilpailukysymyksen tekijät laati-neet kysymyksen väärin ja kuinka monella tavalla kysymystä voidaan tulkita. Pääsemme kuitenkin aina yhteisymmärrykseen ja suurem-milta konflikteilta vältytään. Paras-ta kilpailussa onkin joukkuetoverit ja se vapautunut ilmapiiri, jossa voi esittää tyhmiäkin kysymyksiä.

Vaikka olimme joukkueen kanssa sopineet, että lähetämme oikeusta-

pauskirjelmät riittävän aikaisin ennen määräaikaa, huomaamme kymmenen minuuttia ennen kirjelmi-en lähettämistä, että töistämme puuttuu sivunume-roinnit ja lähettämiseen tarvittavat salasanat ovat hukassa. Lähetämme kirjelmät kokonaista minuut-tia ennen määräaikaa.

“Your lordships, this Concludes the applicant’s argumentation”

Joukkueemme päättää pitää ansaitun joululoman syksyn ahkeroinnin vastapainoksi. Virkistävän tau-on jälkeen palaamme jälleen tuttuun Aleksandriaan valmistautumaan kisan toiseen osuuteen, puhei-siin. Aloitimme puheiden kirjoittamisen, vaikka joukkueemme ei vielä tiedä, pääseekö se jatkoon alueellisiin finaaleihin. Kilpailun järjestäjät lupaa-vat nettisivuillaan ilmoittavansa jatkoon pääsevät joukkueet tammikuun aikana. Tästä syystä jouk-kueemme kehittyy parin viikon aikana varsin tai-tavaksi refresh-napin käyttäjiksi. Vihdoin tulokset julkaistaan ja Team 7 on jatkossa. Olo on aivan mah-tava, ja koemme olevamme oikeilla jäljillä tapauk-sen kanssa. Suuntaamme ajatukset kohti alueellisia karsintoja. Saksan Heidelberg – here we come!

Suulliseen osaan valmistautuminen oli hauskaa ja hyvin erilaista verrattuna kirjallisen työn tekemi-seen. Vaikka päihimme oli kertynyt valtava mää-rä tietoa, haasteena oli saada ilmaistua tämä tietä-mys rajoitetussa ajassa, itsevarmasti ja luontevasti.

Saako homoja pilkata TV:ssä?

Kuvitteellinen oikeustapauskilpailu on ilmestynyt kisajärjestäjän nettisivuille, ja jokainen joukkueen jäsenemme jännittää tiedekunnan alkukarsin-toja. Vaikka oikeustapausta lukisi monta kertaa lävitse, tuntuu silti, että ta-paus ei heti aukea. Jotain pu-hutaan sananvapaudesta, sijoittautumisoikeudesta sekä seksuaalivähemmis-töistä. Mediaoikeuden

opinnoistakin olisi hyötyä. Tiedekunnan alkukar-sintoihin mennään asenteella ”ei kai kukaan huo-maa, että mä en tajua tästä mitään”. Jo alkukarsin-noissa selviää, että kilpailusta ei selviä pelkästään

pitämällä törkeää pokkaa ja esittämällä itse-varmaa, vaan kisaaminen edellyttää

raudanvarmaa asiantuntemusta, niin EU-oikeuden ylei-sistä perusteista kuin kilpailukysymyksen erityiskysymyksistä.

Ensi vaiheessa jouk-kueemme etenee kir-jallisissa töissä taktii-

European Law Moot Court 2011

Helsingin yliopiston joukkue osallistui kansainväliseen European Law Moot Court Competition -oi-keustapauskilpailuun. Lue joukkueen kisaraportti ja lähde ensi vuonna mukaan!

Teksti: Peter Hänninnen, Liisa Reunanen ja Tuulia Tanskanen.

3332

Hae viimeistään 21.9.2011 osoitteessa www.pwc.com/fi/taxday Hakulomake aukeaa 15.8.2011.

Päivän ohjelma pähkinänkuoressa:

12.00 Tervetuloa PwC:lle!12.10 Yritysesittely ja veroasiantuntijan työ

käytännössä12.40 Tietopaketti kansainvälisen verotuk-

sen eri osa-alueista14.30 Kahvitauko ja keskustelua PwC:n

veroasiantuntijoiden kanssa sekä tilaisuus kysyä harjoittelumahdolli-suudesta (Kisälli-ohjelma) ja työsken-telystä PwC:llä

15.00 Case study17.00 Casen purku ja päivän yhteenveto18.00 Siirtyminen Annankadulle A21

Cocktail-loungeen viihtymään ruoan, viinin ja seurustelun merkeissä. Illan aikana A21:n ammattitaitoiset baa-rimestarit tutustuttavat cocktailien tekemisen saloihin cocktailkoulussa. Pääset myös itse tekemään juomase-koituksia tiskin takana – tietenkään kattavaa maistelua unohtamatta!

Kenelle: Vero-oikeuden graduvaiheen opiskelijalle, jota kiinnostaa ura verotuksen ammattilaisena

Mitä: Tietoa ja lisämotivaatiota syven-täviin opintoihin

Milloin: Torstaina 29.9.2011 klo 12 alkaenMissä: PwC:n toimitiloissa Helsingin

Ruoholahdessa ja iltaohjelma Annankadulla A21 Cocktail-loun-gessa

PwC Tax Day Kiinnostaako sinua vero-oikeus? Haluatko ajankohtaista käytännön tietoa kansainvälisestä verotuksesta? Oletko miettinyt, mitä veroasiantuntija oikeasti tekee työkseen? Haluatko tietää, mitä työmahdollisuuksia PwC voisi tarjota juuri sinulle?

PwC Tax Day on juuri sinua varten!

Jos vastauksesi ylläoleviin kysymyksiin on myöntävä,

Nähdään syyskuussa!

Paikkoja on rajoitetusti. Hakulomakkeessa kysytään gradun aihe. Muun muassa tämän perusteella valitaan mukaan mahtuvat opis-kelijat.

Kaikille hakijoille ilmoitetaan valinnoista 23.9.2011 mennessä.

Lisätietoja tapahtumasta antaa Mirjami Oja, mirjami.oja@fi.pwc.com.

Vaikka jokainen valmisteli mahdollisimman hyvän puheen, ei se itsessään vielä riittänyt. Vieläkin tär-keämpää oli osata vastata luontevasti ja täsmällises-ti ja ennen kaikkea oikein kilpailun tuomariston esittämiin kysymyksiin. Kilpailupäivän lähestyes-sä käymme vielä harjoittelemassa Ulkoministeriön EU-tuomioistuinasiayksikössä sekä asianajotoimis-to Krogeruksella. Kiitämme molempia hyvistä kom-menteista!

Itse esiintyminen simuloidussa oikeudenkäynnissä oli jännittävä, mutta antoisa kokemus. Vaikkei jouk-kueemme saavuttanutkaan kovasta työstä huolimat-ta jatkopaikkaa, olemme onnellisia panokseemme. Kilpailun edetessä kaksikielisesti (ranska ja eng-lanti) osa joukkueesta ymmärtää myös, miksi olisi pitänyt kuunnella äitiä ja lukea yläasteella ranskaa. Kilpailun päätyttyä siirrymme hyvillä mielin naut-timaan juhlaillallista, tutustumaan muiden maiden joukkueisiin ja bailaamaan suosikkituomareiden kanssa saksalaisiin yökerhoihin.

Ensi syksyllä uusi joukkue

European Moot Court on kaikkea mitä tavalliset opinnot eivät ole: ryhmätöitä, suullista työskente-lyä ja kansainvälistä kokemusta kerryttävää. Kisan

parhaita kokemuksia on argumentoinnin oppimi-nen, kielitaidon karttuminen, matkustaminen sekä tietysti joukkuekaverit. Taustajoukoissa ja uutta joukkuetta tukemassa on suuri joukko edellisten vuosien kilpailijoita, tiedekunnan henkilöstöä sekä asianajotoimisto Krogeruksen juristeja. Lisäksi tu-tustut edellisten vuosien kilpailijoihin eri ELMC konkarien yhteisissä kinkereissä.

Jos EU-oikeus, esiintymiskokemus, ryhmätyötaito-jen kehittäminen ja 16 opintopistettä vähäänkään kiinnostavat sekä kansainväliseen oikeustapaus-kilpailuun osallistuminen houkuttaa, ota heti yh-teyttä ensi vuoden valmentajaan Tuulia Tanskaseen (tuulia.tanskanen@helsinki.fi tai p. 044 525 8089) tai seuraa pykälä-infoa syyskuussa. Aloitustapaa-minen on syyskuun alussa.

Helsingin yliopiston joukkueessa kisasivat tänä vuon-na Peter Hänninen, Siobhan O’Donoghue, Liisa Reu-nanen ja Tuulia Tanskanen. Valmentaja toimi Kiira Lehtonen ja mentorina Sonya Walkila. Molemmille lämmin kiitos! Joukkuetta sponsoroi asianajotoimis-to Krogerus Oy.

34

oikeus harrastaa: KALLIOKIIPEILY

Kesän kunniaksi tutustumme sarjassamme kalliokiipeilyyn, jota voi harrastaa luonnon keskellä kesäauringossa. Tämä urheilumuoto on elämäänsä jännitystä kaipaavien hurjapäiden suosiossa, mutta sopii myös ulkoilua päivän-paisteessa rakastavalle. Ihan kevyestä sunnuntaikävelystä ei kuitenkaan ole kyse, sillä laji on fyysisesti raskas ja vaatii kylmiä hermoja. IV haastatteli Nooraa, toisen vuoden oikkaria, joka hurahti lajiin viime kesänä.

Teksti: Vilma PasanenKuvat: Anniina Markkula, Samuli Huttula

Mistä lähti innostus kalliokiipeilyyn?Kävin vuonna 2005 seinäkiipeilykurssin, jonka jälkeen olen käynyt satunnaisesti seinällä. Kalliokiipeilystä in-nostuin viime kesänä nähtyämme kämppiksen kanssa ilmoituksen partion kalliokiipeilykurssista. Kallio oli sellainen uusi juttu, josta oli tarkoitus saada lisää moti-vaatiota seinäkiipeilyynkin.

oliko aloittaminen vaikeaa? onko esimerkiksi aloit-telijoille tarjolla sopivia paikkoja, tai vaaditaanko alussa paljon rahallista panostusta?Lajiin oli helppo päästä sisään. Itse kävin viikonlop-pukurssin, johon kuului yksi teoriailta ja loppuaika kiipeilyä. Kallioilla on paljon reittivaihtoehtoja, joista löytyy sopivia niin aloittelijoille kuin kokeneemmille-kin. Jokaiselle löytyy varmasti jotain. Alussa oppiminen oli myös nopeaa. Aamun ja illan välissä saattoi tapahtua suurta kehitystä. Vaikeissakin kallioissa on yleensä vain yksi todella hankala siirtymä tai kohta, joka tekee reit-istä haastavan.Toisaalta laji on aika hintava, jos siihen oikeasti alkaa panostaa. Varusteet ovat kalliita, mutta ulkoseinien käyt-tö on ilmaista. Seinäkiipeily tulee huomattavasti halvem-maksi, koska siihen tarvitsee ainoastaan omat kengät. Valjaita ja kenkiä saa myös vuokralle kaikista kiipeily-seiniä ylläpitävistä urheilukeskuksista.

Vaatiiko laji kovaa kuntoa?Raskaus riippuu reitinvalinnasta. Reitit on pisteytet-ty raskauden ja vaikeuden mukaan. Kalliokiipeily on kuitenkin koko kropan laji, ja tulee käytettyä sellai-siakin lihaksia joita ei tiennyt olevan olemassakaan. Syke pysyy korkealla koko ajan, vaikka liike onkin hidasta. Kiipeily on todella staattinen laji ja treenaa syviä lihak-sia. Jo seinällä pysyminen vaatii kokonaisvaltaista ke-honhallintaa. Hirveää habaa ei vaadita: jokainen kan-nattaa lajissa vain omaa kroppaansa, ja usein parhaiten kiipeävät kevytrakenteiset ja notkeat.

Voiko kiipeilyä harrastaa itsenäisesti vai käytkö tunneilla?Itse käyn ryhmässä, koska vielä ole ostanut tarvittavia varusteita. Tietysti, jos on omat varusteet, reiteille pää-see itsenäisesti. Helsingissä on jonkin verran kallioki-ipeilyyn varattuja paikkoja, ja niiden käyttö on ilmaista. Kalliolle ei kuitenkaan mennä minkään pyykkinarun kanssa roikkumaan, vaan pitää oikeasti olla kunnolliset varusteet. Kiipeily on myös varsin tapaturma-altis laji, etenkin jos ei hallitse perusteita tai suhtautuu ylimielis-esti varotoimiin. Siksi suosittelen kaikille painavastialkeiskurssin käymistä.

Kuinka paljon aikaa vietät kiipeilyreissulla?Yleensä 5 tuntia kerralla. Kaikkein parhaimpia ovat kuitenkin koko viikonlopun reissut, joille lähdetään isolla porukalla. Oma alkeiskurssiryhmäni kiipeili koko kesän yhdessä.

Monia varmasti pelottaa ajatus roikkua jyrkänteellä köysien varassa. onko laji oikeasti vaarallinen?Kyllä on. Itselleni ei ole vielä sattunut mitään sen kum-mempaa, mutta olen kerran nähnyt putoamisen. Lisäksi olosuhteet ovat yleensä sellaiset, että jos jotain käy niin käy todella pahasti. Jos varmistukset pettävät, niin pu-toaa korkealta ja kovaan maastoon.Lisäksi joka kerran jälkeen on mustelmia ja naarmuja ja-loissa ja käsissä. Niiden syntymistä eikiipeillessä edes huomaa.

Kenelle suosittelisit lajia?Ulkoilmaihmiselle, joka kaipaa kokonaisvaltaista lajia ja haasteita. Lajissa on olennaista, että voi luottaa kiipei-lykaveriinsa: varmistaminen ja ankkureiden tekeminen (köysien kiinnittäminen) on tarkkaa puuhaa.

Kalliokiipeilyn eri tyylejä:

Yläköysikiipeily: Yläköysikiipeilyssä köysi kulkee kal-lion laella olevan ankkurin ja alhaalla olevan varmistajan kautta kiipeilijään. Yläköysikiipeily on aloittelijoilla suosi-teltu vaihtoehto, ja turvallisin tapa aloittaa kiipeily.

liidaus: Liidauksessa eli alaköysikiipeilyssä kiipeilijällä ei ole varmistajaa, vaan hän kuljettaa itse köyttä mukanaan alhaalta ylöspäin. Kiipeilijä kiinnittää siis itse itsensä kal-lioon.

Boulderointi: Boulderointi on matalilla seinillä, kiven-järkäleillä tai matalilla kallioreiteillä tapahtuvaa kiipeilyä, jossa ei käytetä köysiä. Kiipeillessä pysytellään yleensä muutaman metrin korkeudessa. Boulderoinnissa kiipeilijän turvallisuuden takaavat kiipeilypaikan alla olevat paksut patjat.

Lisätietoja kalliokiipeilystä kiipeilystä ja kiipeilykursseista saat kiipeilyliiton sivuilta:

http://www.climbing.fi/skil/

MuISTaTHaN aINa KIIPEIllESSÄSI TurVallISuuSNÄKÖKoHDaT!

lENKKEIlIJÄ EI olE oNNEllINEN lÖYTÄESSÄÄN MaaHaN TÖMÄHTÄNEEN PYYK-KINaruuN SoTKEuTuNEEN KIIPEIlIJÄN SYrJÄMETSÄSTÄ. KÄYTÄTHÄN SIIS aINa

KallIoKIIPEIlYYN TarKoITETTuJa rEITTEJÄ Ja aSIallISIa VaruSTEITa.

3736

IHMISARVO KAUPAN

Teksti: Aleksa Inkiläinen

Niin positiivinen tapahtuma kuin Suomen toinen lätkän kultamitali olikin, toi se mieleeni vähemmän positiivisen tapahtuman, nimittäin Saksan MM-kisat vuodelta 2006. Saksan MM-kisoissa itsessään ei ollut mitään pahaa, mutta urheilutapahtuman ympärille rakennettu avoin prostituution mainos-taminen oli masentavaa. Saksaan rakennettiin 3000 neliömetrin alue tätä maailman vanhinta ammat-tia varten. Seksiorjakauppa kukoisti, kun maahan tuotiin köyhistä maista kymmeniä tuhansia nuo-ria naisia ja tyttöjä lisääntynyttä kysyntää varten. Tässä tapauksessa pelin häviäjät olivat jo selvillä: naiset ja lapset, joita salakuljetetaan tätä tarkoitus-ta varten Saksaan tai muualle maailmaan. He ovat tässä pelissä häviäjiä. Rahat menevät suurimmaksi osaksi suoraan välittäjien taskuun.

Samaan aikaan Saksan MM-kisojen kanssa Suomes-sa valmisteltiin prostituution kokonaan kieltävää lakiehdotusta. Kuten meistä moni varmasti tietää, tällaista lakia ei Suomessa tällä hetkellä ole. Suomen lainsäädäntö kieltää seksin ostamisen vain sellai-silta henkilöiltä, jotka ovat ihmiskaupan tai parituk-sen uhreja. Lisäksi seksin ostaminen ja myyminen yleisillä paikoilla on järjestyslain mukaan kielletty. Seksin myyntiä ei siis ole edelleenkään kokonaan meillä kielletty.

Interpolin mukaan seksiorjakauppa on, ihmiskaup-pa mukaan lukien, nopeiten kasvava rikollisuuden muoto Euroopassa. Yhdysvaltain ulkominister-iön julkaiseman raportin mukaan Suomi on sek-sikaupan läpikulkumaa sekä päätemaa. Näin on todistettu vääräksi monen naiivit kuvitelmat siitä, että ”eihän meillä täällä Suomessa”.

On olemassa prostituoituja, jotka väittävät, että he nauttivat ammatistaan ja tekevät sitä vapaaehtois-esti. Ensinnäkin kyseenalaistan tämän tyyppisiä kommentteja suuresti. On toki mahdollista, että joissain tapauksissa takana ei ole järjestäytynyttä rikollisuutta. Mielestäni kuitenkin jokainen ih-minen, joka kunnioittaa itseään ja ruumistaan, ym-märtää, että prostituutio ei kuulu itseään ja muita

kunnioittavaan elämään. Prostituutio on yksinker-taisesti ihmisarvoa alentavaa, eikä sitä ei tulisi sallia missään olosuhteissa. Kun ihmisistä tehdään esin-eitä, syntyy mielikuva, jonka mukaan rahalla voisi ostaa ihmisarvon.

Lait kertovat tämän päivän arvoista ja asenteis-ta. Sallimalla prostituutio edes osaksi, annamme kansalaisille ja esimerkiksi nuorille tytöille sen ku-van, että itsensä myyminen rahasta on ihan ok ja jokaisen henkilökohtainen valinta. Miksei yhtälail-laheroiinin vetäminen ole jokaisen henkilökohtainen valinta? Kyseessä ei ole henkilökohtainen valinta silloin, kun sen takana on piilossa syvempiä ongel-mia, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntaamme. Sal-limalla prostituution, esitämme samalla avoimen kutsun myös rikollisliigoille. Asioiden taustat ja vaikutukset pitää tiedostaa ja nähdä, eikä vaan sinisilmäisenä todeta, että jokaisen oma valinta. Prostituutiossa kun ei ole ainoastaan kyse naisista tai enenevässä määrin myös miehistä, jotka myyvät ruumistaan. Siihen kytkeytyy läheisesti huumeet, pakottaminen, hyväksikäyttö, järjestäytynyt rikol-lisuus ja taudit kuten HIV. Mielestäni ihmisruumi-illa ei ole hyväksyttävää tehdä kauppaa. Meidän kaikkien tulisi pyrkiä pitämään yllä sellaista yht-eiskuntamallia, missä ihmisten on hyvä olla, ja hei-jastaa arvojamme säätämillämme lailla.

Saksan tapauksessa positiivista oli se, miten muut maat tilanteeseen reagoivat. Saksa sai paljon negatiivista palautetta. Muun muassa Yhdysvalto-jen silloinen ulkoministeri Condoleezza Rice var-oitti Saksaa. Myös monet muut maat ja poliitikot tuomitsivat toiminnan. Tietysti poliitikoistakin löytyy niitä, jotka liputtavat prostituution sallim-isen puolesta. Usein juuri miespoliitikot. Voimme vain arvailla, kuinka hyvin heillä itsellään pysyy housut jalassa. Kaikesta huolimatta Saksassa pros-tituutio on edelleen laillista ja rekisteröityinä pros-tituoituina työskentelee maassa tällä hetkellä noin 150 000 naista.

Asianajotoimisto Peltonen, Ruokonen & Itäinen Oy

tarjoaa laadukasta liikejuridiikan asiantuntijapalvelua,

joka kattaa monipuolisesti kotimaisen ja kansainväli-

sen liikejuridiikan eri alueet. Toimistossamme on tällä

hetkellä 25 lakimiestä.

Yksilöllinen palvelumme perustuu

työn korkeaan laatuun

asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämiseen

kustannustehokkaaseen toimintaan

Toimistomme palvelee tehokkaasti ja joustavasti koko

liikejuridiikan alueella. Meillä on kokemusta sekä

resursseja isojen ja vaativien toimeksiantojen hoitami-

seen. Vuonna 1970 perustettu Peltonen, Ruokonen &

Itäinen Oy sijaitsee Helsingissä.

Peltonen, Ruokonen & Itäinen Oy Fabianinkatu 23, 00130 Helsinki | Puhelin (09) 4176 030

offi ce@peltonenlaw.fi | www.peltonenlaw.fi

Teksti: Vilma Pasanen

Ihmiskauppa on henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen kohdistuva rikos. Se on kri-minalisoitu Suomen rikoslaissa 25 luvun 3 §:ssä ja törkeä ihmiskauppa 3a §:ssä. Yritys on rangaista-va. Olennaista on uhrin riippuvaisen aseman hy-väksikäyttö tai uhrin erehdyttäminen esimerksi pakkotyöhön tai prostituoiduksi.

Ihmiskaupan vastainen työ Suomessa perustuu Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin, joita ovat esimerkiksi Euroopan neuvoston ihmiskau-pan vastainen sopimus ja Kansainvälisen järjes-täytyneen rikollisuuden vastainen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus.

Ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä valvoo Suomessa vähemmistövaltuutettu, joka toimii ihmiskaup-paraportoijana. Lisätietoa vähemmistövaltuute-tun tehtävistä saat vähemmistövaltuutetun netti-sivuilta.

Prostituutio on edelleen yleinen ongelma varsin-kin Itä-Euroopassa. Meilläkin tuomioistuimes-sa olleet ihmiskauppaa koskevat tapaukset ovat liittyneet lähinnä seksuaaliseen hyväksikäyttöön paritustoiminnassa. Suomessa tällä hetkellä kas-vanana ongelmana on kuitenkin ihmiskauppaa lähenevä erityisesti ulkomaisten työntekijöiden kiskonnantapainen työsyrjintä. Tästä ongelmasta on raportoinut Euroopan kriminaalipolitiikan ins-tituutti HEUNI.

Yksi suurimmista haasteista ihmiskaupan parissa on uhrien hankala tunnistettavuus. Uhrit eivät usein itsekään tiedä joutuvansa ihmiskaupan koh-teeksi. Lisäksi ihmiskauppiaiden kynsiin päädy-tään usein sukulaisten tai tuttujen kautta. Tällöin uhrin ja kauppiaan välille on jo syntynyt luotta-mussuhde, jota voi olla hankala rikkoa.

Taistelussa ihmiskauppaa vastaan korostetaan uh-rilähtöistä ajattelutapaa. Avun hakemisen tulisi olla mahdollisimman helppoa ja kynnyksen avun saamiseen matala. Suomessa ihmiskaupan uhrille on myös voitu vuodesta 2006 alkaen myöntää ti-lapäinen oleskelulupa ja tähän liittyvä erityinen harkinta-aika. (Ulkomaalaislaki 52a §, 52b§)

Infoa ihmiskaupasta

Haluatko lisätietoa ihmiskaupasta?

http://www.poliisi.fi/poliisi/krphttp://www.ihmiskauppa.fi

http://www.poliisi.fi/intermin/vvt/home.nsf/pages/index1 (vähemmistövaltuutettu)38

Vantaalla järjestettiin toukokuussa Suomen ensimmäinen Extremerun-tapahtuma. Suomalainen Paavo Piraatti ei ehtinyt kiireiltään osallistua tapahtumaan, joten Inter Vivos päätti rakentaa hänel-le oman radan. Selviääkö Paavo Piraatti maaliin asti?

Teksti: Isabella Lehti

PIRAATIN ESTERATA

HIEKKAESTE

”Upottava juoksuhiekka kuumassa kesähelteessä. Ääh ja puuh!”

Uudessa Seelannissa hyväksyttiin huhtikuussa 2011 laki, joka velvoittaa verkkopalveluntarjoajia lähettämään va-roituskirjeitä laittomasti tiedostoja kopioiville asiakkail-leen. Ranskassa vastaavantyyppinen laki tuli voimaan vuonna 2010. Suomesta kerrottiin harkinnassa olevan samantyyppinen varoituskirjeet mahdollistava lakiesitys.

LIUKUMÄKI

”Tästä mennään ja lujaa!”

Vauhtia Paavo Piraatille antaa EU-tuomioistuimen alustava päätös, jos-sa todettiin teleyrityksille asetettavat velvollisuudet suodattaa verkko-liikennettä EU-lainsäädännön ja ihmisoikeuksien vastaisiksi. Liukumä-en jyrkkyyden päättänee lopullinen päätös asiassa.

VESIESTE

”Uimaanko tässä joutuu? Sammakoiden ja muiden pienelukoiden seassa mutaisessa lammessa..”

Käy ilmi, että opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut salassa netti-sensuurimuistiota. Salaperäisen muistion julkaisi toukokuussa sivuillaan Piraattipuolue. Muistiossa on käsitelty tekijänoikeuslain 56 g §:n lisä-ystä, jonka toteutuessa teleyrityksiä voitaisiin pakottaa estämään pääsy tekijänoikeuksia loukkaaviin verkkosivuihin. Samalla tuomioistuimelle haluttaisiin antaa valta velvoittaa teleyritys luovuttamaan tekijänoikeu-den rikkojan yhteystiedot tuomioistuimelle.

Tekijänoikeuslain 56 g § nykymuodossaan: ” Jos joku loukkaa tekijänoi-keutta, tuomioistuin voi kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa.”

KIIPEILYSEINÄ

”Keskelle liukumäkeä ilmestyy tiiliseinä. Katoaakohan se siitä vai pitäi-sikö vauhtia hidastaa?”

Suomen tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK yrittää estää suomalaisia pääsemästä ruotsalaiselle Pirate Bay – sivustolle jättämällä 26.5.2011 Helsingin käräjäoikeudelle hakemuksen, jonka tähtäimessä on Internet-operaattori Elisan velvoittaminen estämään asiakkailtaan palvelun käytön. Tuomio asiassa saataneen syksymmäl-lä.

Piraattiliitto määrittelee piratismin seuraavanlaisesti:

” ’Piraatti’ -sanaa käytetään nykyään kolmessa eri merkityksessä. Sillä voidaan viitata a) perinteiseen merirosvoon, b) kaupalliseen tuoteväärennökseen tai c) tekijänoikeudella suojattuja tiedostoja Internetissä jakavaan kansalaiseen.

’Piratismi’ voi vastaavasti tarkoittaa a) merirosvoutta, b) väärennettyjen merkkituotteiden bisnestä tai c) kulttuurin ’luvatonta’ nettijakamista kansalaisten kesken.”

lähde: http://piraattiliitto.org/node/54140

professorin erehdys

Seuraavan jakson avainsanat:

terapiatotuus

rikoksen vanhentuminenvähentynyt syyntakeisuus

mediavalta

Jul k i n e n Run o s u o l i Kerro nyt, mikä on!

http://pykala.fi/julkaisut/julkinen-runosuoliSaatuaan konjakkilasin käteensä professori J.K. Soraharju yritti selkiyttää ajatuksiaan. Edes ryypystä erääntyvä, professorin mielestä kiskurimaisen korkea hinta ei nyt raivostuttanut häntä kuin välähdyksen omaisesti.

Olympiavuosi 1952 Helsingissä. Sodasta vielä toipumassa olevan valtion voimainnäytös, joka toi Helsinkiin jazzia ja muita kummallisia ja professorin mielestä dekadentteja ja suorastaan vastenmielisiä muotivirtauksia. Puhumattakaan eri rotuisten ja hillityistä käytöstavoista tietämättömien urheilijoiden ja kisavieraiden tulvaa kaupunkiin.

Soraharju ei totisesti piitannut urheilusta – sydämessään hän piti sitä oopiumina kansalle – mutta ei ollut voinut kieltäytyä, kun hänen lapsuudenystävänsä ja pitkäaikaisen naapurinsa Nils. G. Storbacka oli pyytänyt häntä kanssaan seuraamaan yleisurheilua Stadionille. Storbacka oli luonteeltaan dominoiva johtajatyyppi, jonka toiveista oli vaikea kieltäytyä.

Stadionin tapahtumista professorin mieleen jäi kuitenkin ainaiseksi muistikuva siitä, miten suomalainen yleisö juhli hillittömästi tummaa brasilialaista Aldemar Ferreira Da Silvaa, kun tämä rikkoi toistuvasti kuudentoista metrin rajan kolmiloikassa ja kirjasi lopulta viidennen kierroksen tuloksekseen uskomattoman maailmanennätyksen 16.22. Hornankattilan kiehunnassa oli Soraharjun mielestä jotain primitiivistä ja pelottavaa.Pahin seurasi kuitenkin illalla. Storbacka, joka sittemmin väitteli hyvin arvolausein ”trauman käsitteestä Sigmund Freudin varhaisessa tuotannossa” ja sai perhe- ja muita suhteitaan hyväksikäyttäen (suomenruotsalainen kun oli, kuten pahat kielet sanoivat) Helsingin yliopiston psykiatrian professuurin hämmästyttävän nuorena, houkutteli hänet ensin läheiseen krouviin oluella, josta matka jatkuin keskustassa sijainneen hotellin yökerhoon, jonka maine oli ainakin lievästi syntinen.

Kuva siitä illasta oli sekä tuskallisen selvä että samalla niin epäselvä. Yökerhoon pelmahti puolen yön tienoilla

valtaisa joukko mitä kirjavinta väkeä, osa ulkomaalaisia, ja osa heistä hyvinkin vähäpukeisia. Soraharju oli vastoin tapojaan ottanut useamman grogin liikaa ja innostunut kommunikoimaan heikohkosta englannin kielen taidostaan huolimatta erään ulkomaalaisporukan kanssa.

Lopulta päädyttiin jatkoille Storbackan ja ulkomaalaisten kanssa läheiseen hotelliin. Ainoa varma muistikuva aamuyön tunneista oli se, että professorin seksuaaliset tarpeet saivat nopean ja voimaperäisen täyttymyksen. Tuo samalla niin vahva ja epäselvä muistikuva oli riivannut professoria tästä eteenpäin.

Esiaviollinen suhde oli pikkuasia sen rinnalla, mikä professorin mieltä raastoi. Oliko hän syyllistynyt rangaistavaan tekoon rikoslain 20 luvun 12 pykälän tai muiden siveellisyysrikoksia koskeneiden rangaistussäännösten nojalla?

Professori inhosi muutenkin rikosoikeutta oikeudenalana ja sen alan tärkeileviä kollegoita. Soraharjun mielestä se oli mitätön oikeudenala, jonka piirissä oli ollut kaiken maailman poliitikkoja parantamassa maailmaa milloin mihinkin suuntaan tieteen varjolla.

Viimeinen kulaus konjakista ja laskun maksaminen. Umpikujasta saattaisi olla tie ulospäin, mutta siihen sisältyisi suuria riskejä. Olisiko professorin torjuttava luontainen inhonsa tyhjästä ihmisiä rahastaviin psykiatreihin? Olisiko nyt vuosia myöhemmin otettava yhteyttä sietämättömän itsevarmaan ja ylimieliseen Storbackaan, josta oli tullut todellinen superjulkkis hänen otettua kolmanneksi vaimokseen missikisojen valitseman lehdistön ihannetytön?

Soraharju poistui kahvilasta ja asteli kiivaasti hengittäen läheiseen puhelinkoppiin. Käsien vapinasta huolimatta Storbackan numero löytyi helposti. Professori kaivoi kolikon lompakostaan ja pudotti sen puhelimen nieluun.

Tarinaa jatkaa oikeushistorian professori Jukka Kekkonen.

Kummat ovat onnellisempia: lakia luke-neet vai Lucky Lukea lukeneet? Jos saan ympästä hylätyn, niin tarkoittaako se, että luennoitsija on epäonnistunut? Tar-koittako ko. aineen erinomainen arvosa-na, että en osaa priorisoida elämääni?Kysynpähän vain

Kummastuttaa se, että heti sitä ollaan jät-timäisiä kiekkoilufaneja, kun jääkiekos-sa voitetaan MM-kultaa. Onhan kulta hieno asia, mutta ei kai se sentään lajista ole kiinni.Ihmestys ja hämmästys

Jotenkin säälittää se, että jostakin ex-custa pyritään tekemään ainoastaan ylemmille vuosikursseille mahdollinen osallistua. Sitten kun ei saada tarpeek-si osallistujia, niin alempienkin vuosi-kurssien opiskelijat pääsevät armosta mukaan. Miksi, jos alun perin sisältö on tarkoitus olla ollut sellainen, että se sopii vain ylemmän vuosikurssin opiskelijoil-le? Nyt he joutuvat kuuntelemaan jotain yleislöpinää, eikä päästä itse asiaan. Kai nyt vähemmälläkin porukalla yritys voi ottaa excuilijoita vastaan. Vai onko se niin noloa isolle aa-firmalle tarjota vissyä vain 15 hengelle? Vain muutaman osallis-tujan vielä ymmärtää noloksi järjestäjien

kannalta. Toisaalta hyvä kysymys on, miksi osallistumismahdollisuus jaotel-laan vuosikurssin mukaan, kun osa vaik-kapa toisen vuosikurssin opiskelijoista on oikeasti jo neljännen vuosikurssin ”tasolla” opiskelussaan. Excuvastaavat, olkaa hyvät ja kyseenalaistakaa omat nä-kemyksenne excujen järjestämisestä.Nimetön

Miksi tänä vuonna ei voinu suorittaa oikeusteoriaa kokonaan luentosarjoilla? Eihän Kaarlo Tuorin kirjoista tajuu he-von vi##uakaan ellei oo perkele huma-nisti!tunge ne oikeuden tasot perseesees

Kuumuus on joo ihan kiva, mutta voisko ihmiset (ja lehdet) puhua vaihteeksi jos-tain muustakin!Hottis

Minkä helvetin takia eurooppaoikeuden luentokuulustelussa kysytään EU-tuo-mioistuimen tuomareiden lukumäärää? Ja miksi puolet pisteistä tulee oikein / väärin -väittämistä? Ei kai tämä mikään ammattikorkeakoulu ole?Jytky

Hahahaahhaaa ei vi##u, mikä URPO se tärisevä kynä!! :D En kestä!! Teki mieli mennä kattomaan oliks se oikeesti siellä Stockan kellon alla vappuaattona venai-lemassa jotain naista.. Näitä luusereita on nähtävästi moneen!Normaali

Odotin sinua koko vappuaattoillan siinä kellon alla, mutta et tullut. Etkö tunne-kaan samoin? Särjet sydämeni. En tiedä, mitä tehdä! Jos luet tämän, otathan yh-teyttä: etunimi.sukunimi@helsinki.fi.Päivystän yötä päivää sähköpostin äärel-lä viestiäsi odottaen.Tärisevä Kynä

Oikeastaan kadehdin niitä, jotka ”joutu-vat” opiskelemaan koko kesän. He myös ”joutuvat” käymään rannalla aurinkoi-sina päivinä, ”joutuvat” saamaan ne halvat ulkomaanlennot keskellä viikkoa ja ”joutuvat” nukkumaan pitkään ja vii-pymään terassilla yömyöhään silloin kun haluavat.työmyyrä

Pieni hymy kesällä saattaa olla onni syk-syllä. <3

KÄPYLEHMÄKESÄ!

Teksti ja kuvat: Isabella Lehti ja Anette Laulajainen

Logistisista ongelmista johtuen toimituksemme ei tänä kesänä löy-tänyt itseään Merikarvialta virallisista käpylehmien MM-kisoista.

Tästä kuitenkaan lannistumatta päätimme järjestää epävirallisen Inter Vivoksen käpylehmäpäivän Kaivarissa – Pykälä-laakson tuntumassa. Päivä lähti käyntiin käpyjen metsästyksellä. Kaivarissahan tunnetusti on

havupuita hieman heikonlaisesti, joten käpyjä piti hieman metsästää. Onneksi muutama havupuu matkanvarrelta löytyi, ja niin saatiin tarveaineet kasaan ra-

kentelua varten. Käpylehmät valmistuivat näppärien toimittajiemme käsissä erittäinkin nopeasti, ja pysyivät yllättäen koossa va-lokuvauksen ajan, kunnes heti sen jälkeen villiintyivät ja lähtivät vauhdilla kierimään karkuun kallion seinämää alaspäin. Hulvattomia nuo käpylehmät :)

4342

JOKA PHUKSIN PUUHASIVUTHei phuksi ja tervetuloa Inter Vivoksen pariin! Syksyn odottelua varten Inter Vivoksen toimitus on koonnut sinulle hieman kesäpuuhaa sadepäivien tai rannalla löhöämisen virkistykseksi. Henkinen orientaatio oikista varten on hyvä aloittaa jo kesän vielä helliessä.

ETSI SAnAT

Olennaisten asioiden löytäminen niin tentti- kuin lakikirjoistakin saattaa tuottaa päänvaivaa harjaantumattomalle, joten sitä kannattaa harjoitella jo etukäteen! Aloita etsimällä oheisesta ruudukosta seuraavat opiskeluun ja kesään liittyvät sanat:

oikeustiede yliopisto lakikirja aurinko hellephuksi uimaranta palmu pykälä opiskelija

KESÄVISA

Mitä tiedätkään kesästä? Testaa kesätietämyksesi IV:n kesävisassa! Kerää vaikka kaveriporuk-ka ja selvitä, kuka on porukan kesätietäjä!

4544

1. Mistä sana ”kesä” on luultavasti peräisin?a) se on latinalainen lainasanab) se on indoeurooppalainen lainasanac) se on venäläinen lainasana

2. Missä on mitattu Suomen kaikkien aikojen lämpöen-nätys 1.6.2011 mennessä?a) Joensuun Liperissäb) Helsingin Kaisaniemessäc) Turussa

3. Minkä vuoden kesähitti oli Mamban Vielä on kesää jäljellä?a)1999b) 2002c) 2005

4. Mikä kansa aloitti oluen valmistuksen?a) sumeritb) roomalaisetc) egyptiläiset

5. Mikä on luultavasti yleisömäärältään maailman suurin festaritapahtuma?a) Summerfest Milwaukeessab) Roskildec) Glastonbury Festival Somersetissä, Englannissa

6. Mikä on maailman myydyin jäätelömerkki?a) Mövenpickb) Ben & Jerry’sc) Magnum

7. Erään jäätelösortin nimeksi suunniteltiin samettijääte-löä. Millä nimellä tämä jäätelösortti tunnetaan nykyään?a) pehmisb) sorbettic) pirtelö

8. Mihin maahan suomalaiset matkustavat eniten?a) Ruotsiinb) Espanjaanc) Viroon

9. Mikä on Suomen suurin mökkikunta? a) Kuusamob) Kuopioc) Länsi-Turunmaa

10. Kuinka monta mökkiä löytyykään Suomesta?a) n. 500 000b) n. 750 000c) n. 1 000 000

11. Mitä voi löytää vanhan juhannustaian mukaan näh-dessään metsässä virvatulen palavan?a) kummituksenb) tulevan sulhasensa/morsiamensac) aarteen

12. Kuka kirjoitti kirjan Vaarallinen juhannus?a) Juhani Ahob) Tove Janssonc) Aleksis Kivi

13. Mikä seuraavista EI ole mansikkalajike?a) Fragaria × ananassab) Fragaria vescac) Fragaria cupendis

14. Mitä seuraavista saunassa ei saanut vanhojen usko-musten mukaan tehdä?a) synnyttääb) kiroillac) kertoa tarinoita

15. Missä juostaan nakukymppi?a) Padasjoellab) Kajaanissac) Porlammilla

16. Minkä lajin maailmanmestaruuskisat järjestetään vuosittain Sonkajärvellä?a) eukonkantob) saunominenc) suojuoksu

45

ETSI EROAVAISuudET

Sama tenttisali, mutta jotain on muuttunut... Etsi kuvista 10 eroavaisuutta!

1

23

14

18

19

13

10

4

11

12

6 16

7

158

9

5

17

4746

ORIEnTAATIORISTIKKO

Mitä kaikkea tiedät opiskelijaelämästä? Testaa tietosi!

1) phuksien ’tulikaste’2) tänne kerätään tiedot kaikista samana vuonna aloittaneista phukseista3) phuksin tuki ja turva4) Heikin palstan kirjoittaja on Pykälän … 5) haalareidemme väri6) mitä täällä oikein opiskellaan?7) sisarainejärjestö Vaasasta8) jokakeväinen iltapukutilaisuus Pykälän kunniaksi9) oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani10) akateeminen pöytäjuhla11 (vaaka) vappuna aktiiviset phuksit saavat tämän ’arvonimen’12) Pykälän järjestämä baariviesti Kalliossa13) tulee tilille joka kuun 5.päivänä14) Pykälän musikaalispektaakkeli15) siellä pidetään suurin osa oikiksen luennoista16) sinne suunnataan mm. vapunpäivänä17) pitää opiskelijan vatsan täynnä18) joka opiskelijan luottovaate kestää säässä kuin säässä19) jäsenyys kertoo, mistä olet kotoisin

03/11

Tämä lehden ilmestyessä on kesä jo pitkällä ja tiedekuntaan valitut uudet phuksitkin selvillä. Koska jokainen vastaleivottu phuksintaimi tietysti janoaa tietoa elämästä pääsykokeen paremmalla puolella, ovat yleisvastaavat päättäneetkin jakaa heille pitkän Pykälä-kokemuksensa sivutuotteena syntynyttä viisauttaan.

Tästä syystä yleisvastaavat ylpeänä esittävät:

PHuKSIN (Ja PHuKSINMIElISEN) SYKSYN SElVIYTYMISoPaS

1§ PunssikahvitPunssikahveilla Pykälä näyttäytyy phukseille ensi kertaa sellaisena, kuin kaikki sen tuntevat. Kuuman kostea ja välitön tunnelma pyyhkii pois turhat estot ja saattaa johtaa jopa uusiin ihmisiin tutustumiseen. Yleisvastaavat kehottavatkin phukseja tutustumaan avoimin mielin (ja avosylin) paitsi toisiinsa, myös vanhempiin tieteenharjoittajiin – tosin asiaankuuluvaa varovaisuutta noudattaen (Ks. 5 §).

2§ Yhdistyksen kerhotilatKavereiden kesken Pykälä. Jokaisen pykälistin jos ei toinen olohuone, niin vähintään kantapaikka. Yleisvastaavien valtakunta.

3§ KossuTämä jumalten juoma kuuluu Pykälän vakiokalustoon ja siihen tulee itse kukin varmasti törmäämään syksyn aikana tilanteessa jos toisessakin. Kossu saattaa kuitenkin yllättää niin phuksin, kuin

vanhemmankin tieteenharjoittajan, mikäli siihen ei suhtaudu asiaankuuluvalla hartaudella. Yleisvastaavat pyytävätkin mahdollisen pahan olon yllättäessä välttämään lavuaareja (Ks. 2 §).

4§ VolgaEi bileitä ilman Volgaa. Kappaleeseen liittyy Pykälässä eräs erittäin perinteikkääksi muodostunut tanssillinen koreografia. Huolestua ei kuitenkaan kannata, sillä edellä mainittua koreografiaa tuskin voi pitää erityisen haastavana ja se tuleekin varmasti itse kullekin tutuksi syksyn aikana. Varansa kannattaa kuitenkin tanssin huumassa pitää, sillä muun muassa toinen allekirjoittaneista on saanut tanssin seurauksena mustan silmän…

5§ Vanhemmat tieteenharjoittajatVanha sanonta ”phuksia ei kuksita” on pykälistien piirissä enemmäkin kehotus kuin kielto. Tuoreiden phuksien onkin syytä pitää silmänsä auki Pykälässä vaanivien puumanaisten ja vanhojen setien varalta, joko vältelläkseen tai houkutellakseen – kukin tyylillään.

6§ Bileiden jälkeiset aamuluennotYleisvastaavat kehottavat välttämään turhaa stressiä, sillä kaikista tenteistä pääsee kuitenkin läpi ennen valmistumista.

Kaikille tiedekunnassa (ja ennen kaikkea pykälässä) aloittaville phukseille on yleisvastaaville vielä seuraavanlainen viesti: Nauttikaa tulevasta syksystä – se tulee olemaan elämänne paras!

osavuosikatsaus Stina Europaeus ja Otto PulkkinenHallituksen yleisvastaavat

VÄRITÄ HAALARIMERKIT

Nyt niitä saa, haalarimerkkejä! Väritä mielesi mukaan!

4948

Teksti Annika JuvonenKuva: Albert Mäkelä

Hei rakkaat kesätyöttömät (ja ehkä myös ne työllistyneetkin)

Toivottaakseen tervetulleiksi kaikki tulevan syksyn phuksit, on ehkä paikallaan kertoa, millaiseen sakkiin on sukeltamassa. Keskustelu on löytynyt iki-ihanalta ja aina niin viihdyttävältä Suomi24:n keskustelupalstalta. Tervetuloa joukkoon!

Millaista porukkaa oikiksessa?

………. 30.4.2011 02:24

Millaisia ihmisiä oikiksessa on ja millainen ilmapiiri ihan yleensä? Pitääkö se paikkansa, että oikis on jonkinlainen “snobi-paikka”? Onko siellä paljon rikkaiden lapsia, jotka katsovat muita kuin halpaa makkaraa?:D

30.4.2011 10:24

Kauniita, komeita, älykkäitä, tyylikkäitä. über-ihmisiä, du vet.

Vitsi vitsinä. ;)

Heijjjj 2.5.2011 16:42

Joo on snobipaikka. 90 % opiskelijoista kulkee luennoilla jakkupuvut päällä ja katsovat tosiaan muita kuin halpaa makkaraa. ;)

smirgeli1414 6.6.2011 20:09

Se porukka, joka bileissä käy ja yleensäkin hengailee eniten tiedekunnan kahvilassa yms. pelipaikoilla on helposti juurikin sellaista tärkeilijää ja ylimielistä sakkia. Älykästä keskustelua kuulee harvoin, sillä viina, urheilu ja muut teini-idioottimaisuudet hallitsevat keskusteluja. Tämä on ymmärrettävää, sillä iso osa heistä on lukiosta suoraan tai lähes suoraan opintojaan jatkavaa tärkeilijäteinityttö/-poika -mentaliteetilla varustettuja ensimmäiseen vuokrakämppäänsä opintojen myötä muuttaneita kakaroita. Tällaisten ihmisten katsantokanta elämään on kovin kapea. Putkinäko yhdistettynä pseudoelitismiin on karmaiseva yhdistelmä.

Sitten on tietenkin ne muut.

for Your INforMaTIoNPYKÄLÄ RYY-tunnus 0288776-8TOIMISTOMannerheimintie 3 BFI-00100 HelsinkiToimisto avoinna ti-to klo 11.-16.30tel. +358 9 278 5003fax +358 9 278 5004HuOnEISTOSörnäisten rantatie 33 BFI-00500 Helsinkitel. +358 9 682 1858OSOITTEEnMuuTOKSEThttp://www.pykala.fi/julkaisut/yhteystietojen-muutosYRITYSSuHdETOIMIKunTALasse Lievonen+358 50 490 6775Janne Parikka+358 50 369 4948Sini Reijonen+358 40 867 3094SÄHKÖPOSTIOSOITTEETetunimi.sukunimi@pykala.fi

Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä taikka asiakkaasta tai asiakkaan käyttämästä mainostoimistosta johtuvasta syystä voida julkaista, Pykälä ry ei vastaa tästä mahdol-lisesti aiheutuvasta vahingosta. Pykälä ry:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaise-misessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan määrän palauttamiseen. Huomau-tukset on tehtävä kirjallisesti kahdeksan päivän kulues-sa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisu-ajankohdasta lukien.

Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa korvauksetta käyttää uudel-leen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.

Ilmoitushinnat2/1 väri 980€1/1 kansi 680€ 1/1 väri 630€1/2 väri 360€1/4 väri 200€Mediatiedotwww.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

KIRJOITTAJATStina Europaeus | Ines Huhta | Peter Hänninen | Jasmiina Jokinen | Annika Juvonen | Aleksa Kavasto | Jukka Kekkonen | Antti Kerppola | Laura Kirvesniemi | Anette Laulajainen | Isabella Lehti | Sara Lehtinen | Kristiina Lindholm Tero Nieminen | Katariina Paakkanen Vilma Pasanen | Heikki Pihlajamäki | Otto Pulkkinen | Liisa Reunanen | Mari Rusila Tuula Tanskanen | Jon Termonen | Matti Tyynysniemi | Johan Vilén | Jenni Wilkko Olivia Yli-Pelkonen

inter vivos

Hei sinä rakas kesätyötön kohtalotoverini! Onhan se niin surullista viettää yksi kesä toimiston seinien ulko-puolella. CV on täysin pilalla, ja on aivan mahdotonta saada enää ikinä kesätöitä. Kesätöissä olevat kaverit eivät varmastikaan halua tavata sinua. Raha loppuu sekunnissa, maailma kaatuu ja tunnelma saavuttaa absoluuttisen nollapisteen. Olet totta kai maailman-kaikkeuden epäonnistunein ilmestys, jos tänä kesänä työpaikan ovet eivät syystä tai toisesta avautuneet.

Katselepa kuinka se onnekas opiskelijatoverisi herää joka aamu ennen kello kahdeksaa. Duunia, duunia ja duunia. Se joka päivä töitä tekee, joka ainoa aamu seitsemäksi menee. Hikihatussa tulikuumassa toimis-tossa. Sieltähän se katselee ulos haikaillen vapaa-aikaa. Kadehtien sinua. Parhaassa tapauksessa se on vielä päättänyt suorittaa kesällä opintoja ja viettää kesäiltan-sa kirjastossa. Syksyllä se sitten huomaa, kuinka kesä on lentänyt ohitse. Niin kuin viime kesäkin. Yllätykse-nä ja täysin pyytämättä. Täydellistä elämää? Totta kai. Niinhän me kaikki haluamme elää.

Kesähän on kovin pitkä aika olla työtön: kolme kuu-kautta. Suomen kesä on tunnetusti äärettömän pitkä. Jokainen työnantaja havaitsee varmasti työttömyytesi myös kymmenien vuosien päästä. Miten saatoit olla työttömänä yhden opiske-luaikasi kesän? Katastro-faalista. Vietät työelämässä

vuosikausia tämän kesän jälkeen. Hurjaa. Työelämässä lomailet suurin piirtein yhden kuukauden joka kesä. Joskus 65-vuotiaana sitä vaan huomaa, kuinka silloin nuorempana olisi pitänyt osata nauttia kesistä. On-han se vaan kivempaa tarinoida nuoruuden hurjista seikkailuista kuin hikisistä itseään toistavista päivistä toimistossa. Muistella, kuinka silloin osasi nauttia elämästään.

Et luultavasti tienaa tänä kesänä kaikkein eniten. Maa-ilmanympärimatka syksyllä 2011 jäänee haaveeksi – sori nyt vaan, oli pakko kertoa. Etkä välttämättä huris-tele Ferrarilla keskustaan luentojen alkaessa. Rahahan tunnetusti hallitsee maailmaa. Tarvitsetko kuitenkaan Louis Vuittonin laukkua? Oletko onnellisempi, jos voit ostaa kolmen kuukauden välein uuden kännykän? Tai lounastaessasi yksin Farangissa kavereidesi safkatessa Unicafessa? Ne viime vuoden aurinkolasit ja kesämekot ovat edelleen nättejä päälläsi, usko vaan. Kuuntele vain puhetta vastuuttomista nuorista. Aina sitä ennenkin tehtiin töitä 40 tuntia viikossa. Koko kesä. Nykyajan nuoriso on vaan niin paljon laiskempaa kuin silloin ennen. Sulje silmäsi auringon laskiessa Hietsussa. Nauti hitaista aamuista, jäätelöstä, terasseis-ta ja kesästä. Töihin ehtii myös myöhemmin – ehkä se

unelmiesi työpaikka odottaa jo syksyllä. Tämä kesä on nyt. Ja se on sinun elämäsi kesä.

5150

KESÄVISA:

1 b), 2 a), 3 b), 4 a), 5a), 6 c), 7 a), 8 c), 9 c), 10. a), 11 c), 12 b), 13 c), 14 b ja c, 15.a), 16 a)

ETSI SAnAT:

1. phuksiaiset2. matrikkeli3. tutor4. inspehtori5. viininpunainen6. oikeustiede7. Justus8. vuosijuhla9. Kimmo Nuotio10. sitsit

11. pykälisti12. Kertun kepittäjäiset13. opintotuki14. spex15. Porthania16. ullis17. Unicafe18. haalarit19. osakunta

ETSI EROAVAISuudET:

RISTIKKO:

5352

JOKA PHUKSIN PUUHASIVUT

-ratkaisut-

Local talent. Global expertise.

White & Case means the international legal practice comprising White & Case LLP, a New York State registered limited liability partnership, White & Case LLP,

a limited liability partnership incorporated under English law and all other affiliated partnerships, corporations and undertakings.

Worldwide. For Our Clients. 37 Offices. 25 Countries.

www.whitecase.com

If you want to experience the challenge of working in a truly global law firm, then White & Case is your choice. Widely acknowledged as one of the strongest and most capable law firms in Finland, everything we do is shaped by our clients, by where they operate and the legal issues and challenges they face.

So if you are interested in further information about a career with a truly global outlook please visit: www.whitecase.com/careeropportunitieshelsinki

White & Case LLP is a leading global law firm with lawyers in 37 offices across 25 countries. Our lawyers in the Helsinki office focus on domestic and international capital markets, M&A, real estate and bank financing transactions.

Asianajotoimisto White & Case Oy, Eteläranta 14, FI‑00130 Helsinki, FinlandTelephone: + 358 9 228 641Facsimile: + 358 9 228 64 228

LON0311077

Kesä on vihdoin täällä. Nyt on kaikkien aika siirtyä naut-timaan auringosta ja toistensa seurasta. Kesälaitumilla ma-koillessa on mukava muistella kuluneen kevään tapahtumia (ja valmistautua henkisesti syksyä ja sen tuomia uusia iha-nia elämyksiä ja tuttavuuksia varten).

Pykälä-viikon jälkeen moni pykälisti linnoittautui kirjas-toon valmistautumaan kevään viimeisiä tenttejä varten. Opiskelun vastapainona osattiin kuitenkin nauttia elämästä ja alkukesän huumasta. Turussa nähtiin monia pykäliste-jäkin suorittamassa Akateemista ajolaivuritutkintoa. Au-rajoki ja teekkarimiehet koituivat eräälle hallitusneitosel-le kohtalokkaaksi yhdistelmäksi, ja ressun jälkeen olikin suunnattava puhelinliikkeeseen. Toinen hallitusneitonen nähtiin läheisissä tunnelmissa paikan päältä löytyneen ko-mistuksen seurassa.

Onneksi myös Suomen kiekkoleijonat pitivät juhlatunnel-maa yllä, ja kuudentoista vuoden odotus palkittiin. Helsin-gissä kisakatsomoita oli pykälisteilläkin useampia, mutta voiton varmistuttua moni ryntäsi juhlistamaan tapahtunut-ta Kauppatorille. Aivan erityiset jatkot järjestettiin lähei-sessä puistossa, jonne suuri joukko lainoppineita kerääntyi nauttimaan erään anteliaan pykälistimiehen avokätisesti hankkimia juomia. Vasta aamun sarastaessa lähdettiin puis-tosta vähitellen jatkamaan matkaa kohti kotia tai jatkojen jatkoja.

Seuraavana päivänä krapulasta huolimatta suunnattiin voittoa juhlistamaan takaisin torille, jonne koko maailman-mestaruusjoukkue saapui ilakoimaan. Toritapahtuman jäl-keen juhlatunnelman huumaa pidettiin yllä monissa juh-lapaikoissa. Osa pykälisteistä oli päättänyt lähteä iskemään komeita leijonamiehiä päätymällä ihan ravintola Teatteriin asti. Huhut kertovat että eräs pykälistineitokainen olisi tuolla retkellä päässyt suutelemaan itse ilmaveivien sanka-ria.

Myös emännät kunnostautuivat leijonanmetsästyksessä, sillä perhosen korviin on kantautunut, että eräät kaksi neitokaista olivat menneet kärkkymään humalaisia pelaa-jia ravintola Teatterin eteen yöllä. Täältä matka olisi sitten tietojen mukaan jatkunut kiekkoleijonien hotelliin, jonne he olivat hankkineet vahvistukseksi muutaman muun ruo-anlaittotaitoisen ystävänsä ja päätyneet juomaan emännän-pullon pelaajien laulaessa säestykseksi. Lopulta huhujen mukaan neitoset olisivat päätyneet nimeltämainitsematto-man leijonakomistuksen hotellihuoneeseen, ja loppuillan kulku on jäänyt väkijuomahuurun hämärään.

Kyseisen illan tapahtumat kuitenkin osoittivat, että py-kälistinaisille kaikki on mahdollista. Tästä innostuneena myös muut pykälistineidot lähtivät keskiviikkona leijonan-metsästykseen Baarikärpäseen. Jatkoille päädyttiin tietojen mukaan myös tällä kertaa jonnekin hotelliin, jossa oli ol-lut varsin villi meno. Leijonien lisäksi myös muita julki-moita oli noissa juhlissa ilmeisesti ollut mukana. Huhujen mukaan itse ilmaveivien kuningas olisi viihtynyt tiiviisti pykälistinaisten seurassa. Eräs pykälistineito oli viettänyt tietojen mukaan niin helliä hetkiä kiekkosankarin kanssa että oli siinä tohinassa ”sairastunut” siten, ettei seuraavana päivänä ollut kyennyt saapumaan töihin.

Kun maailmanmestaruusjuhlat oli juhlittu, olikin aika siir-tyä odottelemaan kevätkauden päättäjäisiä ja kiitossitsejä. Sitseillä eräs porukka piti yllä niin suurta ilakointia, että he jopa aiheuttivat hieman pahennusta pykälistitovereissaan. Tätä porukkaa ei muiden alakulo tuntunut kuitenkaan häi-ritsevän vaan he jatkoivat huuteluaan läpi sitsien. Jatkoille pöytäjuhlista siirryttiin Kaivolle.

Kaivolla läheisissä tunnelmissa viihtyi ainakin eräs spexu-aalinen pari, joiden on myös tiettävästi huhuttu lähtevän samaan osoitteeseen yöksi. Myös vanhemmilla tieteen-harjoittajilla ja jo valmistuneilla herroilla näytti olevan lä-heinen tunnelma phuksikaunottarien kanssa. Lienevätkö vanhat herrat ja phuksikaunottaretkin päätyneet lopulta samaan osoitteeseen jatkoille, sillä tällaisesta perhonen on ainakin kuullut huhuttavan. Perhonen myös ilahtui huo-matessaan että eräs tumma codexarityttö ja pykälistimies viihtyivät tiiviisti yhdessä. Heidät on nähty viettävän pal-jon aikaa viime aikoina keskenään. Ehkä ilmassa on jotakin vakavampaa.

Myös tanssilattialla meno näytti villiltä. Taisi siinä lopulta käydä niin että useampikin pariutui tuona kauniina alku-kesäisenä iltana. Jatkoja ainakin järjestettiin tuttuun ta-paan ympäri kaupunkia.

Kuluneesta lukuvuodesta voitaneen todeta, että uudet phuksit ovat kuitenkin toden totta pysyneet vanhempien tieteenharjoittajien vauhdissa mukana. Perhonen jää innol-la odottamaan tulevan syksyn phuksien liittymistä jouk-koomme. Nyt perhonen liihottelee kuitenkin hetkeksi ke-sän viettoon ja toivottaakin kaikille oikein aurinkoista ja

rakkaudentäyteistä kesää!

Lisätehoa opintoihin. Käytä ilmaiseksi yliopiston koneelta tai mistä vain Nelliportaalin kautta.

Nopea, tehokas, helppo. Tutustu! www.suomenlaki.com

www.suomenlaki.com

Yhdellä haulla kaikki: Suomenlaki.com on nopea ja monipuolinen juridinen hakupalvelu,

joka sisältää lainsäädännön, oikeuskäytäntöä, lakien esitöitä ja oikeuskirjallisuutta. Haku kohdistuu aina koko aineistoon ja hakutuloksia

voi selata osioittain.

Säädösmuutokset päivittäin sähköpostiin:Saat uusimmat päivitykset joka arkiaamu sähköpostiisi tilaamalla

maksuttoman Suomen Laki -kirjeen.

Räätälöi palvelu:Voit räätälöidä palvelua kokoamalla usein tarvitsemaasi

aineistoa Oma salkku -osioon.

Inter_Vivos_suomenlakicom.indd 1 8.6.2011 13:47:48