synti pahe - pykala.fi

synti &

pahe

Mergers & Acquisitions, Finance & Capital Markets, Dispute Resolution, Corporate & Commercial

Lisätietoja lakimiesharjoittelusta antaa HR Manager Mirka Palm ([email protected] ). Lisätietoja Dittmar & Indreniuksesta: www.dittmar.fi

Dittmar & Indrenius tarjoaa säännöllisin

väliajoin muutamalle oikeustieteen

opiskelijalle lakimiesharjoittelupaikan.

Tavoitteena on antaa harjoittelijoille

monipuolinen ja realistinen kuva

asianajajan työstä liikejuridiikkaan

erikoistuneessa asianajotoimistossa.

Lakimiesharjoittelu

»

Pääkirjoitusinterintervivos

vivos®05|0605|06

Alaston saksofonistiM.A. Numminen kertoo Basso-lehden numerossa 3/2006 tapauksesta, joka sattui hänen esiintyessään nuorena bigbandinsä kanssa oikeustieteen opis-kelijoiden juhlissa. Tuolloin oli yhtyeen saksofonisti hetken mielijohteesta päättänyt hypätä fl yygelin päälle vetämään soolon ilman vaatteita. ”Me luulimme, että tämä oli hyvä juttu muidenkin mielestä, mutta mitä tekivät lakitieteen opiskelijat? Kutsuivat poliisit paikalle!” M.A. Numminen ker-too. Seuraavana päivänä Ilta-Sanomien kannessa komeili otsikko: ”Alaston saksofonisti oikeustieteen opiskelijoiden juhlissa”.

Alaston pykälistiNykyisin Suvilahdenkadulla aikaa vähänkään viettänyt voi todeta asen-teiden muuttuneen noista ajoista melkoisesti. Alastonta saksofonistia-kaan kukaan tuskin tajuaisi toistamiseen vilkaista, saati sitten hälyttää poliisia paikalle tätä taltuttamaan. Pikemminkin saattaisi jäädä villiinty-neen alastoman pykälistijoukon jalkoihin heidän rynnätessään saunasta viuhahtamaan korttelin ympäri. Järjestömme yleinen siveellisyystaso on varmastikin siis noista ajoista laskenut, mutta niin ovat muokkautuneet myös ympäröivän yhteiskunnan moraalinormit. Se, että vedetään kännit ja juostaan munasillaan korttelin ympäri, on tuskin radikaalia kenenkään mielestä. Keskivertopykälisti on edelleen keskivertoelitisti ja niin ikään konservatiivi suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Pykälää ei siis edel-leenkään voi pitää minään synnin ja paheen pesänä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö nuo aiheet olisi mielenkiin-toisia. Ja mielenkiintoisia ne ovatkin, varsinkin oikeustieteilijöille, jotka tutkivat lakia, joka puolestaan on aina sidoksissa yhteiskunnan moraali-käsityksiin, joiden kautta puolestaan määrittyy myös se, mitä pidetään syntinä ja paheena. Vaikka nykypäivän maallistuneessa yhteiskunnassa harvoin kukaan jaksaa puhua synneistä tai paheista, ovat ne silti sanoina jännittäviä ja saavat meidät sävähtämään ne kuullessamme. Siksi onkin mielenkiintoista nähdä, minkälaisia kirjoituksia teeman valinta on tuonut toimituksemme eteen.

JäähyväisetToimituksesta puheen ollen, on tämä käsissänne pitämä lehti viimeinen, joka tällä kokoonpanolla on kunnianaan ollut iloksenne tehdä. Minulla itselläni on ollut todella hauska vuosi lehteä tehdessä ja toivon, että se on näkynyt myös lukijoille. Hieman haikein mielin jätän lehden seuraaja-ni vastuulle, mutta lohduttaudun ajatuksella, että kuka vaan Pykälä ry:n jäsen on aina tervetullut kirjoittamaan Inter Vivokseen, vaikkei kuuluisi-kaan toimitukseen. Jokainen Pykälän jäsen, siis myös minä itse jatkossa, on tämän lehden potentiaalinen freelance-toimittaja!

Samu LassilaPäätoimittaja

synti & pahes eynti & pahesynti & pahesynti & pahesynti & pahesynti & pahe

”Keskivertopykälisti on

keskivertoelitisti ja

konservatiivi

Seitsemästoista vuosikerta 5|2006http://www.pykala.fi /[email protected]

PAINOCosmoprint Oy

Julkaisija:Pykälä ry

PÄÄTOIMITTAJASamu [email protected] + 358 40 576 4311

TOIMITTAJATAntti [email protected] +358 40 772 6767Mikko [email protected] +358 44 040 6417Mikko Pitkä[email protected] +358 40 745 9791Marjo [email protected] +358 50 539 5112

ULKOMAANKIRJEENVAIHTAJAJukka [email protected] +358 50 366 3749

KIRJOITTAJATHallitus 2006 | Mikko HeinonenSaara Jämes | Jukka KekkonenOlli Kiuru | Ville P. KomulainenLaura S. Kuusisto | Eero KärkiMarius Niemelä-Röed | Miika PusaMikael Nuotto | Martta OctoberJerker Pitkänen | Eliisa ReenpääSari Uusi-Rauva

KANNEN KUVA Saara Jämes

ULKOASU & TAITTOVille [email protected] + 358 50 584 2158

[email protected]

inter vivos

05|06 Sisältö

Bonus Pater Familias

Kiitos Pykälälle, pykälisteilleja yhdistymisvapaudelle

Helsingin yliopiston ylioppilas-kunta juhli vuosijuhlaansa viime

marraskuussa. Juhlassa käytetyissä puheenvuoroissa olivat kantavana tee-mana sananvapaus ja muut kansalaisoi-keudet. Teema näkyi myös juhlassa jae-tuissa tunnustuksissa. Ylioppilaskunta muun muassa palkitsi Suomen PENin sananvapauden ja ylioppilaskunnan pyrkimysten edistämisestä. Palkinnon vastaanottanut kirjailija Kirsi Kunnas käsitteli puheessaan monien sananva-pauden puolestapuhujien valitettavaa kohtaloa omaa satuhahmoaan lainaa-malla: ”Jos puhuu suoraan, voi joutua suoraan nuoraan”. Sananvapauden kanssa käsi kädes-sä kulkee myös toinen luovuttamaton oikeus, yhdistymisvapaus. Vapaus sanoa mielipiteensä sekä kokoontua ja yhdistyä oman asiansa ajamiseksi ovat toimivan kansalaisyhteiskun-nan edellytyksiä sekä perustekijöitä. Ilman näitä oikeuksia yhteiskunnan kehitys pysähtyy ja yhteiskuntaa ra-kennetaan muita kuin sen kansalaisia varten.

Erilaiset perusoikeudet kuten sa-nanvapaus ja yhdistymisvapaus ovat tärkeitä myös Pykälälle eikä vähiten sen takia, että Pykälä on lakimiesjär-jestö. Ilman näitä oikeuksia Pykälää eikä lukuisia muitakaan suomalaisia kansalaisyhdistyksiä olisi olemassa. Asiaa ja sen tärkeyttä tulee harvoin ajatelleeksi, mutta vertailukohde löytyy yllättävän läheltä: ollessani Pykälän talvella järjestetyllä Latvian matkalla kysyin paikallisen asianajo-toimiston työntekijältä minkälaisia mahtavat olla paikallisten oikeustie-teen opiskelijoiden järjestöt. Vastaus oli, että niitä ei juuri ole. Syynä tä-hän on tietysti pitkä aikakausi, jol-loin miehittäjävaltio ei suhtautunut kovin kannustavasti kansalaisten yhdistymisvapauteen, opiskelijajär-jestöistä puhumattakaan. Suomalaiset oikeustieteen opis-kelijoiden järjestöt ovat moneen muuhun, erityisesti ulkomaalaiseen opiskelijajärjestöön verrattuna de-mokraattisia järjestöjä, joissa kaikilla jäsenillä on niin halutessaan todelli-nen mahdollisuus vaikuttaa järjestön toimintaan ja sen suuntaan. Aiheesta

puhui myös Lakimiesliiton pu-heenjohtaja Heikki Halila

Porissa järjestetyssä Sakke 2006 -tapahtumassa. Olen kuitenkin itse sitä mieltä, että tätä demokratiaa ja jä-senistöstä lähtevää vaikut-tamista tarvittaisiin vielä paljon enemmän. Liian harvoin nimittäin

näemme kiihkeitä vaaleja tärkeistä henkilö- ja asiaky-symyksistä sekä yleisiä kes-kusteluja siitä, mihin suun-taan toimintaa halutaan ohjata. Paras paikka tällaiselle kes-kustelulle olisi toimintasuun-

nitelman hyväksyvän yhdistyksen kokouksen lisäksi myös jonkinlai-nen vapaamuotoinen foorumi kuten Internet-sivujen keskustelupalsta. Vasta silloin kun käymme yhdis-tyksessämme tällaista keskustelua aktiivisesti ja tosissaan, käytämme sanan- ja yhdistymisen vapauttam-me täysimääräisesti. Näitä taitoja on hyvä harjoitella myös jo opiskelu-aikana, sillä kansalaisoikeuksien ja

-vapauksien puolustaminen on jokai-sen oikeudenmukaisen lakimiehen tehtävä.

Pykälän toimintavuosi 2006Vuosi 2006 sujui Pykälässä hyvin. Erilaisissa tapahtumissa oli paljon in-nokkaita osallistujia ja uudet opiske-lijat lähtivät aktiivisesti toimintaan mukaan. Monia tapahtumia kehitet-tiin ja uudistettiin. Sörnäisten tilaa kehitettiin edelleen investoimalla käytön vaatimiin kohteisiin vaikka pääinvestointi itse tilaan tehtiinkin jo vuoden 2004 lopulla. Näkyvien muutosten lisäksi vuonna 2006 pai-niskeltiin monien hieman näkymät-tömimpien mutta kuitenkin merkit-tävien uudistusten kanssa. Tällaisia olivat normaalien hallinnollisten ke-hityskohteiden lisäksi muun muassa Paragraaffi Oy:n toiminnan uudel-leenjärjestely sekä koko konsernin taloushallintojärjestelmän uudistus. Käytännössä nämä muutokset tulevat näkymään toiminnan tehostumisen muodossa. Paragraaffi n osalta muu-tos tullee näkymään myös Pykälän jäsenille kasvavan työpaikkatarjon-nan muodossa. Jos mainittuja hallin-nollisia uudistuksia ei olisi nyt tehty, olisivat seuraukset näkyneet toden-näköisesti parin seuraavan vuoden päästä Pykälän vuosittaisen toimin-nan vaatiman tulovirran

6 | inter vivos 05|06

”pienentymisenä tai sen hankkimisen vaikeutumisena. Vuonna 2006 saatiin myös ensim-mäisiä kokemuksia uudesta valio-kuntarakenteesta, jossa Pykälän hal-lituksen jäsenet toimivat valiokunti-en puheenjohtajina. Uudistus koski kaikkia valiokuntia oikeusapuvalio-kuntaa lukuun ottamatta. Palaute uu-distuksesta oli joulukuussa järjeste-tyssä kiitosristeilyn kehitysseminaa-rissa pääosin positiivista. Useimmat positiiviset palautteet liittyivät tie-donkulun parantumiseen sekä orga-nisaatio- ja päätöksentekorakenteen selkiytymiseen. Viimeksi mainituilla viitattiin myös siihen, että yhteis-ten päämäärien tavoitteleminen on tehostunut. Samalla heräsi kuiten-kin keskustelua tietyille henkilöille kasautuvasta suuresta työtaakasta. Nämä kehitysideat liittyivät lähinnä työnjakoon valiokunnan puheenjoh-tajan sekä varapuheenjohtajan välillä. Tämän asian ja monen muunkin osal-ta tuleville hallituksille, valiokunnil-le ja muille toimijoille jää vielä paljon kehitettävää ja mietittävää. Iloinen asia on kuitenkin ollut se, että useimmat ihmiset ovat vaikut-taneet tyytyväisiltä Pykälän viime toimintavuoteen. Erityisesti monien käytännön järjestelyjen suhteen on ollut nähtävissä niin sanottua ”sa-massa veneessä soutamisen” men-taliteettia. Tarkoitan tällä sitä, että ihmiset ovat ymmärtäneet, että me kaikki toimimme Pykälässä yhdessä ja yhteisten päämäärien puolesta. Jos kaikki soutavat eri tahtiin ja suun-taan, vene ei liiku mihinkään, mutta kun soudetaan yhteisvedoin, vene menee eteenpäin kohti haluamaam-me määränpäätä. Juuri tämä ”samassa veneessä sou-taminen” on tehnyt Pykälästä sel-laisen kuin se on. Jos hajottaisimme kaikki toimintomme pieniksi yksi-köiksi kuten monien tiedekuntien tai vastaavien opiskelijatoiminnan osalta on tapahtunut, olisimme vain kasa toistensa kanssa päällekkäistä toimin-taa tekeviä pieniä kerhoja. Pykälän

sijasta tiedekunnassa voisivat ni-mittäin olla myös Rikosoikeuden opiskelijoiden opiskelijayhdistys ry, Oikeusavun ystävät ry, Pohjoismaiset oikeustieteen opiskelijat ry sekä Juridinen tanssi- ja näytelmätaide ry. Millään näistä ei tietenkään olisi riit-täviä resursseja hankkia toimintaan-sa varten tiloja, pyörittää yleistä sekä talouspuolen hallintoa tai mahdolli-suutta sanoa, että edustamme tässä

asiassa kaikkia Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoita. Juuri tämän takia meidän kannat-taakin toimia yhdessä ja yhteisten päämäärien puolesta. Silloin voimme saavuttaa helpommin ja halvemmalla enemmän sellaisia asioita joita halu-amme. Samalla meidän on kuitenkin muistettava, että olemme itse tästä kaikesta ja sen onnistumisesta vas-tuussa; emme saa juuri mitään auto-maattisesti vaan jokainen toiminnan vaatima euro ja kerhohuoneiston vaa-tima tuoli on hankittava itse. Vuonna 2006 hankimme muuten omatoimi-sesti toistasataatuhatta euroa toimin-tamme normaaleja menoja varten.

Vanhat pois tieltä, vallankumous tulee!Opiskelijajärjestöjen samanaikaises-ti suurin vahvuus ja heikkous ovat jatkuvasti vaihtuvat toimijat ja teki-jät. Kun kalenterivuosi vaihtuu, suo-ritetaan opiskelijajärjestöissä aina

”vuosisadan henkilöstöuudistus”. Menettely takaa sen, että linjaa kor-jataan jatkuvasti ja että uudet ideat pääsevät valloilleen. Perinteet ja jatkuvuus ovat kuiten-kin useimmiten hyvästä. Pykälässä niitä ylläpitävät useat instituutiot.

Tällaisia ovat esimerkiksi taloustoi-mikunta, jolla on säännöissä mää-ritelty neuvoa-antava tehtävä tai yhdistyksen sisäinen tehtäväkierto. Monet ihmiset siirtyvätkin hoita-maan jotakin muuta tehtävää van-han homman jälkeen tai osallistuvat toimintaan vapaamuotoisemmin. Itse olen tähän ”tehtäväkiertoon” osallistunut syksystä 2003 asti aloi-tettuani opiskelun tiedekunnassa. Kolme ja puoli vuotta kestäneelle matkalle on mahtunut monenlaista hommaa ja käännettä. Samalla on tullut myös opittua ja nähtyä paljon. Pykälä onkin yhdistykseksi poik-keuksellisen hyvin toimiva ja elin-voimainen yhdistys. Minulle on ol-lut suuri ilo saada osallistua Pykälän toimintaan ensimmäisestä opiskelu-syksystäni asti. Paljon olen joutunut osallistumisen eteen antamaan, mut-ta tässä vaiheessa voin todeta, että enemmän olen saanut. Toivon että myös muut Pykälän jäsenet ovat ko-keneet samoin. Parasta Pykälässä on ollut mah-dollisuus päästä tutustumaan lukui-siin ihmisiin, näkemään tekemisen ja elämisen iloa sekä tekemään asioita joista pitää. Haluan kiittää näistä asioista ja vuosista kaikkia niitä ih-misiä, joiden kanssa olen saanut olla tekemisissä ja jotka ovat olleet tu-kemassa ja auttamassa sekä Pykälää rakentamassa. Välillä olemme olleet vakavien asioiden edessä, välillä taas juhlatunnelmassa ja joskus on pääs-ty nauttimaan mahtavasta onnistu-misen tunteesta. Kiitos siitä kuuluu kaikille teille! Hommia on vielä pal-jon edessä, mutta nyt on aika antaa tilaa uusille tekijöille.

Menestystä Pykälälle ja pykälisteille tulevaisuuden haasteisiin!

Eero Kärkihallituksen puheenjohtaja 2006Pykälä ry

Suomalaiset oikeustieteen opiskelijoiden järjestöt ovat moneen muuhun, erityisesti ulkomaalaiseen opiskelijajärjestöön ver-rattuna demokraattisia

synti ja pahe. | 7

Mikko Heinonen

HELP-edustajistoryhmän pj

HELP desk - kuulumisia Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistosta

Siitä onkin jo tovi, kun viimeksi raapustin edustajistokuulumi-

sia IV:n sivuille. Välissä on kulunut kesä sekä syksy. Myös joulupuurot on jo ahdettu napaan ja sulateltu siinä vaiheessa, kun tämä läpyskä kolahtaa postiluukusta. Tämä tar-koittaa myös sitä, että Inter Vivos on tarjonnut vuoden 2006 phukseille tähän mennessä ainoastaan HYY Yh-tymään keskittyviä kuulumisia Seppo Kymäläisen kynästä. Aloitetaan siis perusteista.

Oikeudellista lääketiedettäKahden vuoden välein yliopisto-kampuksille ilmestyy tavanomaisten ilmoitustaulujen lisäksi ylimääräisiä ilmaisualustoja, joihin isketyissä ju-listeissa toinen toistaan kirkkaam-mat hymyt ja nasevat iskulauseet pyrkivät kiinnittämään ohikulki-jan huomion. Hiukan myöhemmin kampuksille nousevat myös äänes-tystiskit vaaliuurnineen. Kaikkea tätä ennen sinuakin on mahdollisesti kosiskeltu edustajaehdokkaaksi vaa-lilistoille tai tarjottu henkilökohtai-sempaa äänisijoitusneuvontaa. Nämä

ovat varmoja merkkejä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edusta-jistovaaleista, joiden päämääränä on muodostaa ylioppilaskunnan ylin päättävä elin: 60-jäseninen edusta-jisto. Vuoden 2005 syksyllä vaali-kampanjoinnin tai ainakin vaaliuur-nat huomioi n. 35 % ylioppilaskun-tamme 32 000 jäsenestä. Tämän saa-vutetun äänisaldon jakautuminen merkitsi Pykälän, lääketieteenkan-didaattiseuran (LKS), eläinlääketie-teen kandidaattiyhdistyksen (EKY) ja hammaslääketieteen kandidaatti-seuran (HLKS) muodostaman HELP-edustajistoryhmän vahvistumista, sillä paikkamäärämme nousi neljästä viiteen. Tällä viiden hengen ryhmäl-lä ja yhdellä hallitusedustajallamme on nyt vuoden kokouk set takanaan ja toiset edessä. Seuraavassa muuta-mia tarinoita kuluneelta syksyltä.

Huvilatunnelmaa 20-luvultaKesäkauden lähestyessä loppuaan edustajistoryhmiä pyydettiin otta-maan kantaa jo pitkään hautuneeseen projektiin. Kysymyksessä oli Villa Kuunariksi ristitty huvila Jollaksen

rannassa, jolle Helsingin kaupunki ei ole löytänyt käyttöä saati kunnos-tushaluja. Ylioppilaskunnan silmissä taas välkehti hulppea rantahuvila, jonka puitteissa järjestöt ja jäsenet voisivat nauttia Suomen lyhyestä kesästä pallogrillin ja Pommacin ää-rellä tai keskustella akateemisia sau-nan lauteilla. Siirtyminen haaveilusta toteuttamistasolle mahdollistui, kun kaupunki päätti järjestää odotetun tarjouskilpailunsa huvilan omistus-oikeudesta. Kun osallistujien edelly-tettiin vielä olevan yleishyödyllisiä järjestöjä, joilla on rahkeet raken-nuksen kunnostamiseen oli selvää, että varteenotettavat kilpakump-panit olivat vähissä. Kukaan ei ky-seenalaistanut tilaisuuden ainutlaa-tuisuutta ja myyntihinnan odotet-tiin pysyvän naurettavan alhaisena huomioiden rakennuksen sijainti. Kunnostushanketta voitiin arvioida myös merkittävänä kulttuuritekona. Toinen asia sitten on, että vuosikym-menet eivät ole kohdelleet hyljättyä huvilaa silkkihansikkain. Kunnossa ovat virkamiesarvioiden mukaan lä-hinnä rakennuksen hirsirakenteet. Tietysti rakennus on tämän lisäksi kaupunginmuseon pyynnöstä suo-jeltu, mikä asettaa omat vivahteensa kunnostusprojektiin. Kesän aika-na tarkentuneet kustannusarviot nousivatkin lopulta niin korkeiksi, että monet olivat valmiita jättämään rötiskön mätänemään. Hallituksen päätöksellä (ään. 9-4) kilpailuun kuitenkin osallistuttiin ja 15 000 euron myyntihinnalla HYY omistaa nyt tämän kulttuurihistoriallisesti arvokkaan pytingin, jolla tulevai-suudessa on näillä hinnoilla olta-va myös käyttöarvoa! Rakennus- ja kunnostusinvestointeihin arvioidaan uppoavan nimittäin n. 400 000 - 600 000 euroa ja toimintataloutta tule-vat rasittamaan huvilan vuosittaiset käyttökustannukset.

Kehittäviä avauksiaHYY:llä on näppinsä pelissä mones-sa asiassa. Syksyn aikana on saanut


”nauraa (tai itkeä) esimerkiksi Heinä-luoman laskutaidottomuudelle, mitä tulee opintukien määrään. Tämä on liittynyt muun muassa HYY:n aja-maan opintorahakampanjaan, jota on edistetty niin yksilöllisillä posti-korteilla kansanedustajille kuin kol-lektiivisella mielenosoituksella Ar-kadianmäellä. Samoin olet saattanut saada kouraasi suklaarahan tai huo-mioinut luentosalien ovissa ”Tänään luennot 0 euroa” -julisteita, joiden tarkoituksena on muistuttaa lukukau-simaksukysymyksistä. Tämän yliop-pilaskunnan yleisen vaikuttamistyön tarkempi erittely ei tässä artikkelissa ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista vaan tyydyn viittaamaan vain Suo-men ylioppilaskuntien liiton koti-sivuille (www.syl.fi ), joilta löytyvät kampanjoiden teemat ja kuulumiset. Syksyn ensimmäisessä edustajistoko-kouksessa päätettiin kuitenkin erääs-tä vaikuttamistyön muodosta yliop-pilaskunnan toimintatalouden tasol-la, jonka vielä mainitsen. Edustajisto päätti nimittäin valmistella tulevien vuosien talousarvionsa lisäämällä budjettiin kehitysyhteistyömäärä-rahan, joka vuoteen 2008 mennessä olisi 0,7 prosenttia talousarvion lop-pusummasta. Esitys sai tulta alleen jo keväällä, jolloin vastalauseitakin vielä esiintyi, mutta syksyn puolella ansiokkaasti valmisteltu määräraha-esitys meni mukisematta läpi aina talousarvioon asti. Vastustaminen olisi varmasti jäänytkin vain yksi-näisiksi soraääniksi. Budjetoidulla summalla sekä ulkoministeriön tuel-la on tarkoitus rahoittaa täysin uusi kehitysyhteistyöhanke, jonka lisäksi vanha vapaaehtoismaksukäytäntöön perustuva toimintamuoto säilyy.

Melua matalaltaRakentaminen maksaa. Ikävä kyllä aina odotettua enemmän, kun puhu-taan ylioppilaskunnasta. Edustajisto-ryhmien toiveiden pohjalta oli aikoi-naan luotu tilaohjelma niin kutsut-tua kolmatta ylioppilastaloa varten, jonka on tarkoitus valmistua HYY:n

järjestöjen käyttöön syksyllä 2008 Domman yhteyteen Leppäsuolle. Tä-män tilaohjelman mukaiset ratkaisut johtivat kuitenkin yllättäviin me-noeriin ja hallitus peräsi valtuuksia arvioitujen vuotuisten kustannusten nostamiseksi 380 000 eurosta 650 000 euroon! Edustajistossa tietysti tivattiin syitä suunnitteluprosessin epäonnistumiselle, mutta samalla oli tiedostettava, että jatkoviivästykset kerryttävät omia lisäkustannuksi-aan. Ongelmaksi oli lähinnä muodos-tunut, että haluttujen tilojen melu-taso tulisi olemaan sitä luokkaa, että ilman massiivisia äänieristyksiä kaa-

vailtu opiskelijaelämä ei olisi mahdol-lista. Myös pidemmillä ylioppilailla olisi vaikeuksia esiintyä esimerkiksi spex-näytöksissään ilman, että kel-larikerroksen lattiaa louhittaisiin sy-vemmäksi. Tilaohjelma oli niin ikään yliminimoinut tukitilojen tarpeen eli opiskelijat saavat Leppätalolla-kin haahuilla käytävillä ja auloissa sekä käydä rakentavaa pakkoruotsi-keskustelua kasvaneiden wc-tilojen puitteissa. Loppujen lopuksi päätös oli kalleudestaan huolimatta järkevä, sillä kenenkään edun mukaista ei oli-si tarkoitukseensa soveltumattomien tilojen rakentaminen. HYY ja Helsin-gin Kauppakorkeakoulun tukisäätiö ovatkin allekirjoittaneet marraskuus-sa Kiinteistöosakeyhtiö Leppätalon perustamis- ja osakassopimuksen, ja rakennustyöt aloitetaan rakennuslu-van myötä keväällä 2007.

Menoista tuloihinMikäli olet jaksanut lukea tähän asti, olet mahdollisesti huomioinut

menokeskittyneen lähestymistapani edustajistotoimintaan. Valitettavasti tämä oli myös tapa, jolla edustajisto lähestyi joulukuun 14. päivä vuo-den 2007 talousarvioehdotusta. Sen lisäksi, että viime vuoden höyläyk-sistä oli noustu jälleen aikaisemmalle menotasolle, esitettiin edustajistossa lähinnä lisämenoehdotuksia, joista vain muutaman rahoitus perustui muualta leikattuihin menoihin. Lo-put ehdotuksista turvautuivat ra-hoituskysymyksissä niin kutsuttuun pukinkonttiin eli ylioppilaskunnan käyttörahastoon, johon HYY Yh-tymä jakaa vuosittain voittojaan ja jonka on tarkoitus toimia ylioppi-laskunnan puskurina esimerkiksi pahojen päivien varalta. Kaikesta edellä kirjoitetusta on voinutkin jo päätellä, että tulevien investointien myötä HYY Yhtymän voitonjako on tulevina vuosina pienentymässä ja tämän myötä myös käyttörahastom-me saldo laskemassa. Käyttörahastoa kun verottaa vuosittainen toiminta-talouden alijäämä. Tähän alijäämän suuruuteen vuonna 2007 olisi edus-tajisto voinut vaikuttaa pitämällä talousarvion kulut kurissa tai prio-risoimalla joitakin palveluja toisten kustannuksella. Sen sijaan priori-sointia harjoitettiin lähinnä lisäämäl-lä joitakin menoja toisia enemmän. Toivonkin, että tulevaisuudessa tu-lopuoli uskallettaisiin lyödä lukkoon ennen menojen käsittelyä. Tällöin olisi mahdollista, että jäsenmaksui-hin ei kohdistuisi korotuspaineita (vaikka 35 sentin indeksikorotuk-sesta puhuttiinkin). Omalla kohdal-lani ajauduin periaatepäätöksestäni lipsumiseen, kun halusin turvata myös käyttörahaston tulevaisuuden. Odotankin mielenkiinnolla vuoden 2007 hallitustyöskentelyä ja vaiku-tusmahdollisuuksiani, kun siirryn edustajiston rivijäsenestä hallituk-sen jäseneksi.

Syksyn aikana on saanut nauraa tai itkeä

esimerkiksi Eero Heinäluoman

laskutaidottomuudelle, mitä tulee opintukien

määrään.

synti ja pahe. | 9

PUHEENJOHTAJAPykälä ry:n vuoden 2007 hallituksen puheenjohtaja Risto Sandvik on 25-vuotias neljännen vuoden oikeustie-teen opiskelija. Aikaisemmin Risto on toiminut Pykälässä emäntänä, opintovaliokunnan varapuheenjoh-tajana, vuosijuhlamarsalkkana sekä vuonna 2006 hallituksen opintovas-taavana. Riston ansiosta Pykälällä onkin pitkästä aikaa hallituksen pu-heenjohtaja, jonka tausta on opinto-sektorilla. Muiden tehtäviensä lisäk-si Risto on ollut mukana rakentamas-sa ja kehittämässä Pykälän vuonna 2005 julkaistuja Internet-sivuja sekä muita tietotekniikkaan liittyviä rat-kaisuja. Hän opiskeleekin oikeustie-teellisen tiedekunnan lisäksi tieto-jenkäsittelytieteen laitoksella. Risto on ollut aktiivisesti mukana Pykälän toiminnassa, koska ”toi-

minta on ollut mukavaa ja kehitys hyvää”. Hän toivookin positiivisen kehityksen kaikilla sektoreilla jat-kuvan myös tulevaisuudessa. Näihin talkoisiin hän toivoo kaikkia yhdis-tyksen toimijoita ja yhteistyökump-paneita mukaan ja vaalipuheessaan hän totesikin pilke silmäkulmassa, että ”yksin en tätä kaikkea saa jär-jestettyä, joten toivottavasti olette kaikki ensi vuonna mukana”. Haasteena vuodelle 2007 Risto nä-kee Pykälän toiminnan jatkuvuuden kehittämisen. Vaikka opiskelijayh-distyksille onkin ominaista tietty ihmisten vaihtuvuus, toivoo Risto, että toimintamalleja voitaisiin kehit-tää niin, että mahdollisimman moni luottamustehtävää hoitava jatkaisi toimintaa useamman vuoden. Lisäk-si hänellä on suuri halu opintosekto-rin asiantuntemuksensa kautta täh-

dätä tiedekunnan kanssa tehtävän yhteistyön avulla siihen, että tiede-kunta olisi mahdollisimman miellyt-tävä opiskelupaikka kaikille opiske-lijoille. ”Hyvä opiskeluilmapiiri ja -ympäristö ovat ehdottoman tärkeitä meille kaikille nyt kun valmistunei-den määrätkin ovat hieman pudon-neet” Risto toteaa. Tärkeänä asiana hän mainitsee myös Pykälän tilojen pysymisen kunnossa ja viihtyisinä. ”Ne kun muodostavat pääosan varal-lisuudestamme ja ovat toimintamme elinehto” hän kertoo. Riston Pykälä-vuosiin mahtuu jo tässä vaiheessa paljon erilaisia eri-koisia tapahtumia ja muistoja. Välillä on päädytty phuksien haalaribileistä aamulla yhdeksältä Sörnäisten ravin-tola Iloiseen Katupoikaan ja joskus on ajeltu ihmisiä kesken Pykälä-vii-kon sairaalaan umpisuolileikkauk-

20072007kuvassa vasemmalta: susanna, tuomas, liisa, hannu, risto, janne, eero, kiti ja tero

hallitus

Pykälä ry:n uusi hallitus


seen. Päätökseen lähteä hoitamaan hallituksen puheenjohtajan tehtävää ei kuitenkaan vaikuttanut halu saada lisää erikoisia kokemuksia vaan Ris-ton motto, jonka mukaan ”toiminta tarvitsee tekijöitä”. Harrastuksinaan hän mainitsee suunnistuksen ja jalkapallon. Jal-kapallossa hänen tarkoituksensa on kehittyä yhtä hyväksi pelaajaksi ikämiessarjassa kuin hänen idolinsa ikämiesten Suomen mestari Jukka Kekkonen. Vuodelta 2007 Risto toivoo yllä-tyksellisesti maailmanrauhaa sekä antoisaa opiskelu- ja Pykälä-vuotta kaikille Pykälän jäsenille!

SIHTEERISihteeriksi vuodelle 2007 valittiin toisen vuoden opiskelija Liisa Reu-nanen, joka on jäsenistölle tuttu mo-nistakin eri yhteyksistä. Jokainen Pykälän sitsipöydässä vuonna 2006 istunut henkilö on päässyt nautti-maan tämän ulkoasiainvaliokunnan emännän herkullisista kokkauksista ja nähnyt, kuinka Liisa on osoittanut lahjakkuutta myös nestemäisten vil-jatuotteiden nauttimisessa. Hengen-ravintoa Liisa on tarjonnut pykälis-teille valovoimaisena spexnäyttelijä-nä heti phuksisyksystä lähtien. Liisa päätti hakea hallitukseen, koska antoisan valiokuntavuoden jälkeen tekemisen halua riitti edel-leen. Edes kv-sitseille valmistetun viinahyytelön raaputtaminen ruoka-sodan jälkeen irti kerhohuoneiston seinistä ei hyydyttänyt Liisan hymyä ja intoa. Sihteeriksi Liisa haki, koska hän haluaa emäntävuoden aikana tu-tuksi tulleen käytännön toiminnan lisäksi kokeilla myös hallinnollisem-pia tehtäviä. Vuonna 1985 syntynyt Liisa on luonteeltaan ystävällinen, auttava ja luotettava. Liisa kertoo myös tu-tustuvansa helposti uusiin ihmisiin, mistä onkin varmasti hyötyä tälle hallituksen jäsenelle, joka mainitsee yhden hallitusvuoden tavoitteistaan

olevan tutustua myös muiden aine-järjestöjen toimintaan. Lisäksi Liisa haluaa tietysti järjestää yhdistyksel-le onnistuneet vuosijuhlat. Jousta-vasta ja sosiaalisesta Liisasta yhdis-tys saa varmasti edustavan sihteerin ja hallituskumppanit hyvän toverin joukkoonsa vuodelle 2007.

TALOUDENHOITAJATaloudenhoitajan pestiä vuonna 2007 hoitaa 22-vuotias urheilullinen Susanna Karlsson. Susanna on tällä hetkellä toisen vuoden opiskelija ja hänen tiedetään olevan reipas kil-pauimari ja vauvauintivalmentaja. Susanna on aikaisemmin pelannut koripalloakin. Ura tosin päättyi yh-teen päivään Susannan todettua yh-teistyön pallon kanssa olevan lähes mahdotonta. Susanna muistetaan Pykälä-pii-reissä sekä matrikkeli- että haalari-toimikunnasta, ulkoasiainvaliokun-nasta, nuoremman fuksikapteenin pestistä ja ehkä ihquista kookosbiki-neistä Hupelluksen Hemsedalin mat-kalta. Susanna on ollut myös mukana vuoden 2006 spexissä soittamassa bändissä viulua. Taloudenhoitajan suuriin saappaisiin Susanna astuu nyt erittäin odottavaisin mielin. Hän uskoo, että alkaneesta vuodesta tulee loistava huolimatta siitä, että tehtävät tuntuvatkin vielä hieman sekavilta. Paperihommien ja yksinpuurta-misen vastapainoksi Susanna nime-ää yhteisen hallitustyöskentelyn. Susanna uskoo, että vuoden 2007 hallituksessa on hyvä porukka, joka toimii hyvin yhdessä. Kysymykseen miten olet valmis sijoittamaan Py-kälän rahoja Susanna vastaa seuraa-vasti: “Koko yhdistys on olemassa sen jäsenistöä varten, joten minun ja koko hallituksen on kuunneltava py-kälistejä. On pystyttävä tarjoamaan monipuolista toimintaa ja siihen olen myös itse valmis panostamaan. Toi-saalta on myös tunnettava vastuu seuraavia vuosikursseja kohtaan. Hallituksen tehtävänä on tämän-

hetkisen toiminnan ylläpitämisen ja kehittämisen lisäksi toiminnan turvaaminen vähintäänkin yhtä laa-dukkaana myös jatkossa.“ Susanna toivoo, että mahdolli-simman moni jäsenistöstä lähtisi kehittämään yhdistyksen toimintaa tekemällä aloitteita hankinnoista ja tapahtumista. Millaisia ideoita vain mieleen tuleekin, Susanna on valmis kuuntelemaan.

OPINTOVASTAAVAYhdistyksen sääntömääräinen syys-kokous uskoi vuoden 2007 opintoasi-at 21-vuotiaan 3. vuoden opiskelijan Tuomas Rytkösen käsiin. Tuomas tuo yhdistyksen toimintaan jatkuvuutta suorastaan ainutlaatuisella tavalla: Tuomaksen isä Kari on 1980-luvulla toiminut sekä hallituksen että yhdis-tyksen puheenjohtajana. Pykälän nykyisen jäsenistön suo-sioon Tuomas on kuitenkin ratsas-tanut täysin omilla avuillaan. Fuksi-vuotensa vappuna vuoden vapaaeh-toiseksi kruunattu Rytkönen tunne-taan mukavana ja toimeliaana seura-miehenä, jonka lähistöllä aina sattuu ja tapahtuu. Asiaan vihkiytyneet tietävät myös Tuomaksen suhteiden tiedekuntaan olevan jo valmiiksi kunnossa, joten opintosektorilla voi-daan heti vuoden alusta käydä niin sanotusti "hommiin". Jäsenistö voi-kin nukkua yönsä rauhassa Tuomak-sen johtaman opintovaliokunnan valvoessa Porthanian pyöröovien liikkeitä ensi vuoden ajan. Vahtivuorojen välissä tuore opin-tovastaava ehti myös vastata muuta-maan toimituksen esittämään kipe-rään kysymykseen: - Vuoden 2007 noppamissio?: ”Ainakin nykyinen keskuste-luyhteys tiedekuntaan tulee pitää avoinna. Hyvät välit mahdollistavat tehokkaamman vaikuttamisen. Te-hokkuutta lisäisi myös, jos hallinto-edustajien välistä yhteistyötä saatai-siin kehitettyä entistä tiiviimmäksi. Tavoitteenani on yleisesti ottaen saa-

synti ja pahe. | 11

da opiskelijoiden kannalta positii-visia muutoksia aikaan tutkinnossa. Esimerkiksi oppiaineiden sisäisten kurssien arvosteluperusteita tulisi yhtenäistää.” - Kuka on idolisi? ”Näin äkkiseltään tulee mieleeni joulupukin vähemmän kuuluisa su-kulainen Santa Faija.” - Opinnot ja sinä? ”Tulemme toimeen keskenämme, mutta jokaisen suhteen eteen tulee tehdä töitä, jotta se kehittyisi parem-maksi.”- Jatka juttua: "Suomalainen, ruot-salainen, norjalainen ja Jukka Kek-konen..." ... pelasivat salibandya ja ottelun jälkeen keskustelivat Suomen ja Es-panjan sisällissodista.

TIEDOTUSVASTAAVA Vuoden 2007 hallituksen tiedotus-vastaavaksi syyskokous valitsi Eero Blåfi eldin. Eero on 25-vuotias teho-kas ja näkyvä pykälisti, joka pal-jastaa opiskelleensa ennen oikista viitisen vuotta Etu-Töölön kauppa-koulussa. Hän uskoo omistavansa vielä vuodenkin päästä vähemmän kauluspaitoja kuin Risto Sandvik tai Hannu Häkkänen ja hänellä on tä-män lisäksi selkeät päämäärät muun muassa kerhotilojen kehittämisen suhteen. Opinahjon vaihtamisesta moni voisi suoraan sanoa paljonkin hyvää, mutta annettakoon tiedotussektorin tulevan ylimmän viranhaltijan ker-toa itse loikkauksestaan: “Koko ha-kemisprosessi perustui aika pitkälle sattumaan. Aiemmin en olisi ikinä voinut kuvitella suorittavani tupla-tutkintoa enkä varsinkaan meneväni oikikseen. Kuitenkin keväällä 2005 silloinen tyttöystäväni sai tietää lähtevänsä seuraavana syksynä ul-komaille opiskelijavaihtoon ja kaipa-sin myös itse jotain hauskaa ja uutta syksyksi. Mietin asiaa noin päivän ja kävin hakemassa oikiksen pääsykoe-kirjat kaupasta. Ehdin vielä ilmoit-tautua Pykälän vastaustekniikka-kurssille. Kirjoja lukiessa iski sitten oikea motivaatio päästä sisään“. Vaikka Eero viettää tiedekunnas-sa vasta toista opiskeluvuottaan, on

hänen Pykälä-referenssiensä määrä ehtinyt jo kasvaa melkoisen suurek-si. Jo phuksina hän oli mukana pe-rustamassa Pykälään uutta, aktiivis-ta viinikerhoa nimeltä Pohjasakka, jonka puheenjohtajana hän on siitä asti myös toiminut. Phuksisyksyn haalaritoimikuntailun ja silloin al-kaneen viinikerhoilun lomassa Eero lähti Antti Laitilan aisapariksi UAV:n varapuheenjohtajan virkaan. Kun Eerolta kysytään, mikä järjes-tötoiminnassa miellyttää, on vastaus tiivistettynä lyhyt: "Yhteisöllisyys on parasta". Eero pitää tehtävän-hoitoa monella tasolla opettavana ja oivana tilaisuutena tutustua uu-siin ihmisiin sekä tehdä asioita, joi-ta muuten ei koskaan tulisi tehtyä. Epämiellyttäviä puolia hän ei järjes-tötoiminnassa juurikaan näe. "Ehkä rakentavan palautteen puutteen voi-si sellaiseksi laskea, kovin usein ei kuule mitään kommentteja järjeste-tyistä tapahtumista", Eero pohtii. Kehittämistä vaativana osa-aluee-na Eero näkee Pykälän toimijaraken-teen phuksipainoitteisuuden: "Liian monet unohtavat Pykälän phuk-sisyksyn jälkeen". Hän pitää kui-tenkin vuoden 2006 phuksien laajaa kiinnostusta Pykälän toimintaan erittäin hyvänä seikkana. "Toivon, että myös ne, jotka eivät päässeet esimerkiksi valiokuntiin, jatkaisivat Pykälän toiminnassa jollain tavalla", Eero laskeskelee.

ULKOASIAINVASTAAVA Vuodeksi 2007 Pykälän ehdottomasti värikkäimpään eli int.sekin virkaan valikoitui edellisvuonna 21-vuotista olemassaoloaan juhlinut Hannu Häk-känen, joka vaikuttaa tiedekunnassa ja Pykälässä toista vuottaan. Vaikkei ikää vielä taakaksi saakka harteilla olekaan, on Hannu ehtinyt Pykäläs-sä jo moneen mukaan ja on ehtinyt ahertaa haalaritoimikunnassa, spe-ximarkkinoinnissa, UAV:n excursio-vastaavana sekä viinikerho Pohjasa-kan perustajajäsenenä. Ulkoasiainvastaavan pestissä Han-nua kiinnosti erityisesti mahdolli-suus avartaa horisonttiaan yhteis-työssä Pykälän ulkopuolisten taho-jen kanssa, ja muutaman kv-viikon

käyminen vahvisti hinkua virkaan entisestään. Vaikka pohjoismainen yhteistyö tärkeä osa ulkoasiainvas-taavan työsarkaa onkin, ei Hannu unohda myöskään muunlaisesta ul-kosuhdetoiminnasta kiinnostuneita. Hän kehottaakin kaikkia osallistu-maan esimerkiksi poikkitieteellisille sitzeille ja heittää ilmoille sellaisen-kin idean, että Pykälä voisi yhteis-työssä vaihtareiden tai vaikkapa ELSA:n kanssa järjestää kansainvä-lisen seminaarin ajankohtaisista ju-ridisista aiheista. Ulkoasiainaktivi-teetteja Hannu aikoo kehittää mm. lisäämällä yhteistyötä valtsikan, lää-kiksen ja Polin suuntaan; muina ke-hitysideoina hän mainitsee esimer-kiksi kerhohuoneiston muuttamisen viihtyisämmäksi. Opinnoissaan Hannu on ollut erityisen kiinnostunut työ- ja sopi-musoikeudesta. Ensi vuoden opinto-suunnitelmaa hän ei ole kuitenkaan vielä ehtinyt laatia. Yliopiston ja Pykälän seinien ulkopuolella häntä inspiroivat autot, matkustelu sekä yrttiset alkoholijuomat.

NUOREMPI YLEISVASTAAVA Vuoden 2007 hallituksen nuorem-maksi yleisvastaavaksi valittiin Kiti Karvinen. Hän on 22-vuotias, savolai-suudestaan ylpeä toisen vuoden opis-kelija, jonka tunnistaa positiivisesta asenteesta sekä iloisesta naurusta. Kiti toimi mallikkaasti vuoden 2006 yleisvaliokunnan sihteerinä ja vuo-den yleisvastaavan ja YVK:n hommia seurattuaan hän vakuuttui siitä, että yleisvastaavan pesti on kuin tehty häntä varten – ja siinä Kiti on täydel-lisen oikeassa! Kiti kertoo, että hänen pykälistiuransa alkoi phuksisyksynä legendaarisesti sonniaistoimikunnan taloudenhoitajana. Kaikista ikimuistoisinta tähän mennessä opiskeluajalla on kuiten-kin Kitin mukaan ollut valinta Vuo-den Phuksiksi 05. Valinta osui eh-dottomasti nappiin! Jos Kitiltä yrit-tää udella, mikä on ollut tähän men-nessä ikävintä Pykälän toiminnassa, hän toteaa tyylilleen uskollisesti, että ei sellaisia tule mieleen; vain po-sitiiviset asiat ovat jääneet pinnalle. Kiti kiittelee positiivisesta asentees-


taan äitiään, jota hän kuvailee sisuk-kaaksi ja aikaansaavaksi ihmiseksi. Äidin opit ovat menneet perille, sillä Kitin periaatteen mukaan "asioilla on tapana järjestyä, tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin". Kitin odotuksena on, että ensi vuodes-ta tulee hänen tähän astisen elämänsä le-gendaarisin ja Kiti odottaa ensi vuotta in-toa täynnä kuin ilmapallo. Tätä intoa hän aikoo käyttää mm. Pykälän kerhotilojen viihtyisyyden parantamiseen ja hänen ta-voitteenaan on tehdä Pykälästä sellainen paikka, jossa muutkin kuin aktiivijäsenet viihtyvät vapaa-ajallaan. Jos Kiti saisi valita, mikä viina kuvaisi häntä parhaiten, hän olisi kuin hyvä samppanja: helmeilevä, pirskahteleva, pirteähappoinen ja elegantti. Kiti toteaakin, että skum-pan avulla on vietetty syksyn aikana muutama ikimuistamaton ilta. Kiti vinkkaa, että hänen paheensa liitty-vät kiinteästi juhlimiseen ja nautis-keluun - hyvään juomaan ja hyvään seuraan. Lopuksi Kitin terveiset pykälisteille:"Drink coffee, do stupid things fas-ter with more energy! Näillä men-nään kohti vuotta 2007; lupaan teh-dä kaikkeni että kaikilla olisi kivaa ja jokainen viihtyisi Pykälän riveissä parhaalla mahdollisella tavalla! Jos on jotain sydämellä, niin nykikää rohkeasti hihasta! Ja saa tulla muu-tenkin jutustelemaan! Näemme luul-tavasti ensi vuoden aikana useaan otteeseen!".

VANHEMPI YLEISVASTAAVAToiseksi uudeksi yleisvastaavaksi yhdistyksen kokous valitsi joulun välipäivinä 23 vuotta täyttäneen Tero Niemisen. Tero on hänkin tois-ta vuotta tiedekunnassa ja hän on lähtenyt heti phuksisyksynä ulot-tuvuustoimikunnan jäsenenä aktii-visesti mukaan Pykälän toimintaan. Myöhemmin syksyllä Tero tuli puo-livahingossa valituksi yleisvaliokun-nan isännäksi vuodelle 2006. Teron kohdalla isännistä aikoinaan käytet-ty tehtävänkuvaus "edustaa valio-kunnan miehistä voimaa" on ainakin pitänyt hyvin paikkansa. Tero on entinen jääkiekkoilija, jonka lempi-juoma on maito, mutta heti seuraava-

na listalla on kuitenkin olut. Maidon ja oluen lisäksi viinikin taitaa silloin tällöin maistua, sillä Tero on myös viinikerho Pohjasakan aktiivijäsen. Vuoden 2006 syksynä Tero on myös hääräillyt spexin keittiössä emäntänä. Mieleenpainuvimpana, mutta ehkä myös kaoottisimpana Pykälä-muisto-na Tero mainitsee kevään 2006 sillik-sen, jonka isännät järjestivät Pykä-lä-viikon päätteeksi. Tero on selkeä joukkuepelaaja, joka on aina valmis auttamaan tovereitaan, jos tarve vaa-tii. Tämä on tullut todettua jo hänen hallitusvuottaan edeltäneen valio-kuntavuoden aikana; uusi hallitus saakin Terosta varmasti luotettavan ja vastuuntuntoisen yleisvastaavan.

inter vivoksen toimitus 2006 toivottaa uudelle hallitukselle onnea ja menestystä!

synti ja pahe. | 13

De fl esta av er har säkert hört talas om Codexare någon gång och har ni inte hört talas om dem har ni säkert ändå sett en utan att veta om det. Co-dexare är de där fi gurerna som talar i tungor under föreläsningar och som ställer en massa underliga krav på fö-reläsaren, de är de personer som bär underliga blåvita halsdukar och väg-rar att gå med halare på. Jo, jag tror nog att ni alla vet vad jag talar om. Eftersom det är ett faktum att man är rädd för det man inte känner till, tänker jag nu introducera Conrad Co-dexare till er, så att okunskapen och rädslan samtidigt skall försvinna.

Den 6.11.2006, en typisk dag i Conrad Codexares livConrad Codex-are vaknade då hans butler Matti Meikäläinen väck-te honom denna fi na november-morgon. Han steg upp och vandrade lite morgontrött omkring i sin lilla studentlya på 180 m², som han köpt i det fi nlands-svenska student-kvarteret Eira. Medan Matti M. förberedde hans frukost inledde Conrad sina mor-gonsysslor. Det första som hörde därtill var något som hade gjorts i Conrads släkt se-dan urminnes tider, näm-ligen att inleda morgonen med att gå ut på balkongen och spotta ner på pöbeln. Om Conrad inte gjorde detta vakna-de han aldrig riktigt ordentligt, och idag var det ju ändå sits på riddarhu-set alltså måste man vakna. Efter att Conrad hade ätit frukost och hånat Matti M. för sitt påbrå, var det dags att gå på kaffe. Han virade sin Burberryhalsduk runt halsen och så bar det av. Conrad hade bestämt träff med sin kompis

Carl-Henrik von Pippeldorf III vid Café Strindbergs. Strindbergs är ett café som ligger på gåavstånd från det ställe där fi nlandssvenskar i all-mänhet träffas, nämligen Stockmann. Carl-Henrik hade trevliga nyheter; han hade just fått sina Juris Kandi-dat-papper i handen och hans pappa, Car-Henrik von Pippeldorf II hade gjort honom till delägare på byrån Pippeldorf&Pippeldorf&Son. Detta måste fi ras, alltså ringdes societeten och ett fl ertal codexare anlände. Conrad hade dock tröttnat på Strindbergs så de gick över gatan för att luncha. Ett fl ertal fl askor champagne beställdes till bordet, puff som det också kallas, och man sjöng några trevliga fi nlandssven-

ska dryckesvisor Carl-Henrik till ära. Klockan började närma sig 15 och cocktailtillfället på Svenska Klubben skulle snart börja, alltså tog Conrad en Taxi hem för att byta kläder. Då Conrad kom hem blev han fl y förbannad, den enfaldige Matti M. hade strykt smokingskjortan för ti-digt och den kändes inte alls så varm och skön som den borde när Conrad

skulle sätta på den. Efter att Matti M. som straff fått stryka skjortan på nytt medan Conrad slängde snus-prillor på honom var det dags att bege sig mot Svenska Klubben. På vägen dit såg Conrad en skara män-niskor som stod och skrek: ”Nouse jo, opintoraha!”. Conrad misstänkte att de var studerande, men förstod inte vad det var de skrek om. Var

”opintoraha” någon sorts dividend, och skulle det inte då har varit lätt-tare att be sin pappa köpa företaget och höja på dividenderna? Conrad hade redan som ung lärt sig att inte bry sig om vad pöbeln sysslade med så han bad taxin köra lite snabbare. Väl på Svenska Klubben var det dags för mera champagne. Efter någ-

ra glas puff och fl era axelklapp bar det av mot Riddarhuset där sitsen gick av sta-peln. Efter X antal

”Helan går” börja-de Conrad känna sig lite rund un-der fötterna. Han kände sig rätt så modig och höll ett tal där budskapet var: Må den fi n-ska pöbeln ruttna i helvetet! Efter talet möttes han av stora applå-der och glädjetjut vilket innebar att det dracks mera champagne. Som avslut på kvällen var det nachspiel

på Nylands Nation, samt efternachspiel på Codex klubblokal i centrum av Helsingfors.

Så ser alltså en vanlig dag ut för Conrad Codexare, inte allt för olik er kan jag tänka mig. Alltså, det fi nns ingen orsak för er att vara rädda för dessa personer som går under nam-net codexare. Så nästa gång ni ser en codexare på gatan, eller på en före-läsning är det bara att gå fram och säga hej, detta förstår även dom.

En dag i Conrad Codexares liv- en fördomskrossande berättelse -

Teks

ti: Je

rke

r P

itk

än

en

Che

f.red

’06,

Co

de

xp

ress

en


Moni myöntää syövänsä särkylääk-keitä liian paljon. Tunnistatko Sinä itsesi seuraavasta kuvauksesta?

Itsepetoksen ja tuhansien tekosyi-den jälkeen aloitat viimein tent-

tiin lukemisen, mutta kuten tavallis-ta, aivan liian myöhään. Paahtaessasi sopimusoikeuden yleisiä oppeja yön synkkinä tunteina, ennen H-hetkeä, saat mojovan päänsäryn tenttikirjan tuijottamisesta ja nappaat jonkin mukavan lääkefi rman valmistaman särkylääkkeen poskeesi jaksaaksesi vielä edes hetkisen lukea. Seuraavana aamuna vähien yö-unien jälkeen herätessäsi huomaat hartioittesi olevan aivan juntturassa sängyssä pyöriskelystä – näit nimit-täin levottomia unia isoista pahoista pykälistä, jotka sinun pitäisi seuraa-vana aamuna pystyä sylkäisemään paperille pelottavan tenttivalvojan haukankatseen alla. Tunnet ehkä

pienen omantunnon pistoksen, mut-ta kävelet silti lääkekaapillesi (tai lääkejemmallesi mikäli yrität peitel-lä liikakäyttöäsi) ja pistät Ibumaxia huuleen. Varmuuden vuoksi pakkaat särkylääkepaketin vielä sievästi tent-titarvikepussukkaasi, jotta voit tar-peen tullen hakea sieltä helpotusta. Tentin jälkeen edessä on tieten-kin tenttibisse – meni itse tentti sit-ten hyvin tai huonosti, niin hyvästä yrityksestä täytyy kuitenkin itsensä aina palkita, sehän on selvä. Tämä viaton olut kuitenkin harvinaisen usein venähtää useammaksi kuin yh-deksi. Toilailun seurauksena koput-taa pääkoppaasi seuraavana aamuna Keijo Kankkunen! Kiroat huonoa it-sekuriasi ja kulautat särkylääkkeen alas tasoittavan kera. IV testasi yleisimpiä särkylääk-keitä, ja erittäin tieteellisten kokei-den jälkeen päädyimme seuraavaan: Ibuprofeenivalmisteet tuntuvat toi-

mivan krapulaan selkeästi parhaiten esimerkiksi parasetamoli-, ketopro-feeni- tai asetyylisalisyylihappoval-misteisiin verrattuna. Markkinoiden näkyvin ibuprofeenituote on Bura-na, mutta IV suosittelee (pakon edes-sä) käyttämään puolet edullisempaa Ibumaxia, sillä se on käytännössä aivan sama tuote kuin brändätty su-kulaisensa Burana. Myös viimeisimmässä City-lehdes-sä oli kirjoitus Kankkusesta. Tekstin mukaan särkylääkkeet helpottavat oloa krapulassa, sillä ne poistavat aivojen turvotusta, josta huono olo krapulassa osittain johtuu.

Huom! Tämän tekstin tarkoituksena ei ole rohkaista opiskelijoita yliam-puvaan kipulääkkeiden käyttöön. Toivomme, että kirjoituksen luettu-asi mietit, oletko Sinä riski- vai koh-tuukäyttäjä.

pikkupaheita

Teks

ti &

kuva

: Sa

ara

Jä

me

s

synti ja pahe. | 17

teksti ja kuvat: Mikko Pitkänen

Seitsemän kardinaalipahetta


LLahjakas kyömynenäi-nen italialainen Dante Alighieri (1265-1321) vaikutti myöhäiskeski-ajalla sivutoimisena helve-

tin arkkitehtina. Hänen pääteoksensa Jumalainen näytelmä (1321) esittelee vii-meisessä osassaan tämän yhdeksänpiiri-sen alamaailman. Tuossa valtaisassa sup-pilossa viruvat kuolemansyntiset, kukin onnettoman ominaisuutensa mukaisessa paikassa. Viimeistään meidän aikanamme kuo-lemansynnit on aihe, josta on pakko kirjoittaa nimimerkillä Kokemusta on. Tämän kiistämällä syyllistyisi siihen te-kopyhyyteen, minkä harjoittajat Dante on sysännyt helvetin kahdeksanteen piiriin toisten ylpeiden seuraan. Mutta mistä on jäljitettävä ylpeyden ja muiden suurten syntien alkuperää?

Syntien syntyPahuus ja tuomitseminen saa alkun-sa vastakkainasettelusta. Vastak-kainasettelu taas syntyy siitä, että ihmisen mielestä on välttämätöntä nähdä yksilö, teko tai kehityssuun-ta pahana. Näin muotoutuu sillaton kuilu, jonka ylittävät vain loikkarit ja aseistetut mielipiteet. Tuollainen kuilu rakentui 300-luvun Roomassa. Kun kristinuskon suosio valtakunnassa kasvoi, syntyi myös näkymä sen välineellistymi-sestä. Jotkut uskovaiset tiedostivat suunnan ja vetäytyivät Egyptin erä-maahan varjellakseen uskontonsa puhtautta. Eräs heistä oli Pyhä An-tonius (n. 250-356), jonka väitetään laatineen veljiensä käyttöön elämän-taito-oppaan. Tuon hyvän munkin käsikirjoi-tuksen osana on luettelo 25 paheesta, joista seitsemän on rekrytoitu nykyi-siksi kuolemansynneiksi. Valintame-nettely saatiin päätökseen 1200-lu-vun alkupuolella, noin vuosisata en-nen Divina commedian ilmestymistä. Seuraavassa seurataan tuon Danten klassikon syntilajittelua, lievimmäs-tä törkeimpään matkaten.

IrstausHekumallisuus, himokkuus, kiimai-suus, likaisuus – rakkaalla paheella on useita synonyymejä. Ja tottahan

on, että nykyisin tätä pahetta voi-daan pitää ennemminkin normaali-na kuin luonnottomana. Voi myös sanoa, että hekumalliset toteuttavat elämän tarkoitusta: sen ylläpitämistä – joskin kai yleensä vahingossa. Teknologisena aikanamme tä-män hyveen toteuttamista edistävät useat kanavat. Joillekin ehkä riit-tää matkaviestimen, webcamin ja Suomi24:n välityksellä tuotettu kau-kolämpö. Mutta yleensä etäyhteys-kin johtaa sähköntoimitussopimuk-seen. Läheisyys on arvossaan tänä individualismin aikakautenakin. Silti puhdas kiimaisuus jättää ih-misen ehkä vähän alemmalle por-taalle kuin rakkaus. Himokkaana Matti tai Susan ei ole välittäjä vaan pelkkä diileri, jakaja. Eikä hitaus kuulu ammattitaitoisen jakajan omi-naisuuksiin. Kortit isketään pöytään nopeasti, ja katsotaan mitä käteen jää. Ja hyvin usein meno voi olla tyyppiä ”No limit”.

KohtuuttomuusIhmisen on parempi valittaa kylläi-syyttään kuin nälkäänsä. Ruokailu on eräs välttämättömimmistä nautinnois-ta, eikä siitä tule tinkiä varsinkaan juhlapyhinä. Kauppojen suljettuus ei ole tekosyy säästää ruokakomeronsa sisältöä. Lomalla lepääminenkin on-nistuu paremmin täysin vatsoin. On myös muistettava juoda. Parin lasillisen jälkeen maailma usein hie-man kirkastuu, ja muutaman saman-laisen myötä ympäristö alkaa näyttää aivan selvältä. Tissuttelun hyväksyt-tävyydestä jotain kertoo munkkien viininviljely, oluenpano ja liköörin-valmistus. Kohtuuttomampaa onkin olla kokonaan juomatta kuin juoda: Ainakin vastuullisessa asemassa ole-van täysraittius tuntuu altistavan lii-aksi muille suurille synneille. Molempien ääripäiden osalta kannattaa muistaa dekkarikirjailija

G.K.Chestertonin huomio: "Alko-holisti ja absolutisti tekevät saman virheen: he suhtautuvat viiniin kuin rohtoon eikä juomaan." Mutta toki molempia vakaumuksia on kunnioi-tettava, maksavathan niiden edusta-jat valinnastaan melkoista henkistä veroa.

AhneusOn tervettä osata olla järkevästi ahne. Tätä taitoa mitataan mm. Haluatko miljonääriksi -ohjelmassa. Järkevää on tiedostaa riskien todennäköisyys ja tehdä valintansa sen mukaan. Kun taskussa on varmat 10.000 euroa, ei kannata ryhtyä hakuampumaan 15.000:n takia, jos epäonnistumises-ta seuraa pudotus 2.000 euroon. Järkevä ahneus saa ammattilaisen vaatimaan palkankorotusta tai ylen-nystä. Vähään tyytyvä ihminen ei tule ajatelleeksi, miten paljon parem-min asiat voisivat olla, jos hän tavoit-telisi muutoksia. Kaikki unelmathan saavat alkunsa ahneudesta. Moni meistä sentään haluaa olla kuuluisa tai ainakin arvostettu. Mikä olisikaan tällaiseen asemaan helpompi tie kuin raha? Juutalaisen sananlaskun mukaan: ”Kun sinulla on rahaa taskussa, olet viisas ja kau-nis ja laulatkin hyvin.” Suosio on ostettavissa, kuten melkein kaikki muukin. Al Caponen mukaan ”kysy-mys on vain hinnasta”.

LaiskuusHektisenä aikakautenamme lorvailu on kuolemansyntinä erittäin hyö-dyllinen. Kun ihminen antaa itsel-leen riittämiin aikaa palautua työn rasituksista, loppuunpalamisen riski haihtuu savuna ilmaan. Jokaisella on oikeus vapaa-aikaan. Ilman sitä työ-teho putoaa. On mukavaa loikoilla riippuma-tossa tai heittäytyä saippuasarjojen syleilyyn. Tiskit ja imuroinnin ehtii huomennakin. Ja kaikki delegoita-vissa oleva työ on hyvä delegoida. Yhteistyöllä – johtajan ja alaisen kit-kattomalla symbioosilla – saadaan aikaan paljon. Toki kaikkea työtä ei voi välttää. Maisteriksi aikovan on turha jättää tenttikirjoja hyllyyn pölyttymään.

Tissuttelun hyväksyttävyydestä

jotain kertoo munkkien viininviljely, oluenpano ja

liköörinvalmistus.

synti ja pahe. | 19

Ja leipätyötä silmäillen laiskuus so-pii huonosti yksiin myös lakimie-hen eettisten ohjeiden 3 §:n kanssa: ”Lakimiehen on hoidettava hänelle uskotut tehtävät ammattitaitoises-ti, huolellisesti ja viivyttelemät-tä.” Muutoinkin on usein niin, että enimmälti muut asettavat meille odo-tuksia ja määräaikoja. Vastausvaih-toehtoinamme ovat mukautuminen, eriytyminen ja neuvottelu.

VihaViha tuo virkistävää vaihtelua ta-vanomaisuuden keskelle. Arkiseksi käyvää tympiintymistä ei pidä kasa-ta sisällään patoutumiksi. Tunteiden tulee antaa näkyä. Kunnon adrenalii-nipurkaus piristää, eikä maksakaan mitään. Ihannetapauksessa ihminen kykenee vapauttamaan vihansa yk-sinäisyydessä, mutta julkista purka-usta ei pidä vältellä. Oikeaoppiseen vihastumiseen ei liity mitään fyysistä: Kyse on sil-kasta äänihuulten ja sanavaraston täysipainoisesta hyödyntämisestä. Suuttuessaan ihmisellä on tilaisuus olla luova – kehitellä mitä erikoisim-pia ilmauksia kuvaamaan polveile-vaa tenttikirjaa, petollista ystävää, palvelutaidotonta myyjää tai kyk-looppia erotuomaria. Taiteenlajina vihastuminen sijoittuu joltiseenkin teatterin ja karaoken väliin. Kaiken muun hyvän lisäksi huu-taminen ja sadattelu ovat ihan hyvä vaihtoehto itkemiselle: On parempi rääkyä äänensä käheäksi kuin vetis-tellä silmänsä punaiseksi, sillä monet meistä viihtyvät paremmin hiljaisten kuin punasilmäisten seurassa.

KateusUsein ruoho on aidan toisella puo-len niin paljon vihreämpää, että väri tarttuu katsojaan. Ja kuten jokai-nen ruohotahroja kohdannut tietää, kulööriä on työlästä poistaa. Ajan mittaan se kuitenkin haalistuu. Pa-lautumista odotellessa kauneutta ka-dehtivien kannattaa tunnustaa väriä kurkkunaamiolla. Muille riittää ver-hoksi Lordi-maski. Kateuden sisarena on ahneus ja anoppina viha. Näiden sukulaisten-sa tavoin kateudella on terveysvai-

kutuksia. Keskeisin niistä on, että kateus saa meidät irrottautumaan itsemme ja arkemme tarkastelusta. Kiinnostummekin siitä miten muilla menee. Tämä naapurien ominaisuuk-sien ja omaisuuksien katkera ihailu on siis merkki ulospäinsuuntautu-neisuudesta. Muiden hyvinvoinnin huomaa-minen johtaa usein myös tervee-seen kilpailuun. Haluamme voittaa naapurimme. Ja niin sinitarraamme vaatenaulakon vierusseinään aane-losen. Vedämme siihen viivan aina, kun naapuri käy lainaamassa meiltä sokeria, suolaa tai rahaa. Ehkä tämä itsetuntoasiakirja indikoi riittämiin, ettei meidän tarvitsekaan olla kateel-lisia. Vaikka se tervettä onkin.

YlpeysYlpeys on Danten suurteoksessa kuo-lemansynneistä vakavin. Samalla on kuitenkin luonnollista, että jokainen meistä katsoo itseään ja omia saavu-tuksiaan. Onkin syytä kysyä, miksi turhaan pitäisi hävetä sitä, millainen on tai mitä on saanut aikaan. Pieni ylpeys identiteetistä ja omista saavu-tuksista kannattelee ihmistä. Ylpeys on itsetunnon peruskivi. Ilman tervettä tietoisuutta itses-tään ihminen on muiden toiveiden armoilla. Tässä palvelijuuden kuri-muksessa hän kokee olonsa turvat-tomaksi ja avuttomaksi: Mitään hän ei ymmärtäisi tai osaisi tehdä itse-näisesti. Siksi hänelle on arvokasta, että muut tunnistavat välttämättö-män. Oireena ovat jatkuvat "Missä olisinkaan ilman teitä" -kommentit. Tällaista fraasia eivät ylpeät viljele. Toki ylpeyskin voi toimia vasta-voimana. Liiaksi ylpistynyt ihminen muistuttaa liputonta salkoa. Hän ku-rottelee korkealle täysin paikallaan. Eikä ainoakaan ohikulkija havaitse hänessä mitään arvokasta, kaunista tai juhlavaa. Mutta ylpeä näkee koko ajan varressaan lipun, vaikka tönöt-tääkin sijoillaan pelkistettynä ja toi-

mettomana. Ja juuri tuo ylpeyden aikaansaama kunnianhimottomuus luo ottolapsisuhteen ylpeyden ja laiskuuden välille.

LoppupuheenvuoroKuolemansynteihin kätkeytyy pal-jon hyvää ja puolustettavaa. Sopivas-sa sekoitussuhteessa ne ovat luon-nollinen osa meitä. Nykyisin onkin helppo allekirjoittaa Martti Lutherin sanat: "Joka ei naisia, viiniä ja laulua rakasta, on koko ikänsä typerys." Todellakin on suurta hölmöyttä elää juopumattomana, sivuuttaa koko vaelluksensa ajan kaikki nuo voi-manlähteet. Nykyisin tuo paha kolminaisuus on arkipäivää, ja sana "synti" lau-sutaan yleensä hymyillen. Ja miksi meidän tulisikaan vakavoitua siitä, että meillä on hauskaa, että tunnem-me itsemme voimakkaiksi? Tai vihan ja kateuden osalta, miksi turhaan suhtautua välinpitämättömästi ym-päristömme ärsykkeisiin? Ei kannata heti lakaista maton alle rohkeita ja voimakkaita ajatuksiaan, sillä juuri ne julki tuomalla ihminen on rehel-linen. Ja mikä olisikaan suurempi hyve kuin vilpittömyys?

Teoksia:

Dante Alighieri: Divina commedia (1321), suom. Eino Leino (Otava 1912-14)

David Fincher (ohj.): elokuva Se7en (1995)

Jaakko Heinimäki: Seitsemän syntiä (Like 1999)

Lapinlahden linnut: Seitsemän kuolemansyntiä -sketsisarja (YLE 1988)

Raamattu:erit. Sananlaskujen kirja 6:16-19

Martti Luther: Joka ei naisia, viiniä ja

laulua rakasta, on koko ikänsä typerys


Vastuuta omasta elämästäei voi ulkoistaa.Tule kanssani elokuviin 6.2.2007.

Tarkemmat tiedot osoitteesta:www.akpiepponen.fi.

Kokoomus, Helsinki.

Anna Kaarina Piepponen.Oikeustieteen kandidaatti.Eduskuntaan.

Pykälän puheenjohtaja 1997. Pykälän hallituksen puheenjohtaja 1992.

AKPIEPPONEN_190x270.indd 1 5.12.2006 10:43:16

Jumala haluaa, että olisimme on-nellisia ja nauttisimme elämäs-

tämme. Ensinnäkin, termi ”pahe” – ja kaikki mitä se pitää sisällään – ei kuulu uskonnon piiriin. Vahvat himot substanssien tai asioiden pe-rään eivät tee ihmisestä moraalises-ti huonompaa. Jumala ei myöskään – kaikessa omnipotenttisuudessaan ja omniscientisuudessaan – ole ”ni-pottaja”, joka suuttuu aivan pienis-täkin asioista. Vasta jos ns. ”paheet” alkavat olla este jokapäiväiselle toi-minnalle, on niihin suhtautuminen muuttunut epänormaaliksi. Kukin käyttäköön omaa älyään miettiäk-seen tuoko jokin asia enemmän hait-taa kuin hyötyä. Mutta toisin kuin paheet, synti on osa luomakuntaa, osa lankeemusta. Brittiläisen John Macquarrien mu-kaan se on ”poiskääntymistä Luo-jasta luotuihin ja turvan hakeminen niiden kautta”. Ihminen syyllistyy idolatriaan. Ja aina kun henkilö, kreikkalaisen Origeneen mukaan, vaipuu Luciferin tavoin tähän ha-luun olla Jumalan kaltainen; astua pimeyteen, minne Hän ei näe; me unohdamme Herran. Me viilenem-me (kr. psychestai; psyche, viileä), me lankeamme. Macquarrien sanoin, olemme silloin sellaisessa perisynnin tilassa, josta me emme omin voimin pysty vapautumaan. Toivoa kuitenkin on. Rakkaudes-saan maailmaa kohtaan, Jumala ei halua, että kukaan luoduista huk-kuisi omiin vääriin tekoihinsa. Tämä on hänen luomakuntaansa, ja Hän haluaa, että kaikilla olisi osa Para-tiisin ikuisesta elämästä. Sen takia Jumalan interventio sovituksen eli reconciliationin kautta on välttämä-töntä. Tämä pelastava toiminta on universaalista; se tekee koko luo-makunnasta mielekkään. Siksi myös synti ja sen läsnäolo on tärkeä, koska ilman sitä, koko reconciliaation pro-sessi ei käynnisty. Mutta mikä on tämä jumalallinen interventio? Se on Jeesus Kristus. Hän on se, joka pesee Herran luoman universumin puhtaaksi synneistään - niin menneistä, nykyisistä kuin myös tulevistakin. Hän on se Sapatin uhri, joka pyhittää meidät.

Tästä muistuttaa myös joulun sanoma :

”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon,

että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo,

joutuisi kadotukseen,vaan saisi iankaikkisen elämän.”

(Joh. 3:16)

Näin ollen, pelastus – kuten Luther sen ymmärsi – on mahdollinen vain ja ainoastaan Jeesuksen Kristuksen kautta. Sola Fide, Sola Gratia, Sola Christus. (So don´t worry, be happy). Ja toisaalta, Jumalaan ja hänen Poi-kaansa uskominen on varman päälle pelaamista. Jos Jumala ei eksistoi, ja ihminen on elänyt elämänsä Häneen uskoen, ei mitään ole menetetty. Jos Jumala on olemassa ihminen on voit-tanut kaiken. Jos taas emme usko Ju-malaan ja Hän on olemassa, olemme hävinneet kaiken. Samalla tavoin, jos näemme – tun-temattomiksi jääneiden kreikka-laisten fi losofi en mukaan – itsemme syntisinä, emme ole ymmärtäneet kristillistä pelastushistoriaamme oi-kein. Kristus inkarnoitui ihmiseksi juuri sen takia, ettei meidän tarvitsi-si kantaa huolta omasta ”korruptoi-tuneisuudestamme”. Ollakseen van-hurskas on oltava myös vanhurskas ajatuksessa. Kun ihminen pitäytyy tässä us-kossa, uskossa omnipotenttiin ja om-niscienttiin triniteettiseen Jumalaan, ovat hänen tekonsa myös hyvää tuottavia. Lain tuomarina voi silloin olla varma siitä, että annetut tuomiot ovat oikeudenmukaisia ja oikeita. Jumala antaa viisautta ja taitoa tuo-mita oikein, aivan kuten kuningas Salomollekin. Jumala on aina omien luotujen-sa kanssa. Hän ei koskaan hylkää tai unohda pienimmistä kaikkein pienintäkään. Hän on meidän kans-samme aikojemme loppuun saakka. Jo tämä itsessään on lupaus pelas-tuksesta.

R. Marius Niemelä-RöedTeologian yo.Teologinen tiedekuntaHelsingin yliopisto

JUMALA PAHEET JA SYNNIT

VERSUS

Vähemmän tunnettu, 1300-luvun mys-tikoiden leikkipuistolallatus S. Parken teoksesta One-Minute Mystic : For those with only 59 Seconds to Spare - antaa ihmiselle viitteitä siitä, miten elämään pitäisi suhtautua ilman pelkoa siitä, että paheemme tai syntimme johtavat ikuiseen kadotukseen.

Jumalan Aakkoset:

Yy kaa koo, aa bee cee,taivaassa jokumua kaipailee.

Juhlat on siellä, ne täällä jo alkaa.Me nauramme, tanssimme

nostamme jalkaa.

Aa bee cee, ii pee hoo,Isä, Poika, HenkiJa vastaus on joo.

Rouva Salaisuus,Herra Klovni hän on,Suuri Jumalaisuus,

aivan vastustamaton.

Siis aa bee cee, portin taivaaseen

Jumala avaalapsilleen.

Kuva: Saara Jämes


LUULETKO OSAAVASI LAULAA?

Arvioimme kykysi ilmaiseksiAsiantunteva raati, ei tv-kameroita

Tervetuloa mukaan!

klo 20.30 alkaen Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa,

Mannerheimintie 3 B, 2. krs.Lisätietoja: www.yl.fi

tai tiedottaja Mika MäkinenGSM 050 5553425, [email protected]

Maan maineikkain mieskuoro Ylioppilaskunnan Laulajat ottaa uusia jäseniä

30.1, 6.2 ja 13.2. Pääsykokeita järjestetään tiistaisin

Mielenkiintoni musiikkiin ja kuorolauluun heräsi ala-as-

teella Seppo Hovin musiikkiluo-kalla ollessani. Ilmoitin tuolloin määrätietoisesti vanhemmilleni, että haluan liittyä erääseen varsin tun-nettuun poikakuoroon . Syynä liit-tymishalukkuuteeni oli - itse musii-kin lisäksi tietysti – että rekrytoin-titilaisuudessa oli kerrottu kuoron tuoreesta Japanin matkasta ja muista maailmanvalloituksista. Tästä siis alkoi varsinainen kuo-roharrastukseni, joka täydensi sopivasti muuten hyvin urheilu-painotteista harrastustoimintaani. Laulaminen kuorossa jatkui koko lapsuus- ja nuoruusiän, mutta tau-kosi lukioaikoina, kunnes taas opis-keluaikani alkutaipaleella tapasin vanhan kaverini kuorovuosilta. Hän nimittäin ilmoitti olevansa jäsenenä nykyisin Ylioppilaskunnan Lau-lajissa eli YL:ssä, ja tulleensa juuri Japanista, jossa oli YL:n kanssa ollut kiertueella. Myyntipuheet oli pidetty. Pää-dyin näin pääsykoepäivänä Vanhalle Ylioppilastalolle ja YL:n pääsyko-keeseen. Tavailin siellä sitten YL:n taiteellisen johtajan Matti Hyökin ohjeistuksen mukaisesti erinäköisiä sointukuvioita vaihtelevalla menes-tyksellä ja taisin-pa myös jonkun vapaavalintaisen laulunkin lurittaa. Lopputuloksena oli joka tapauksessa pääsykokeen läpäiseminen. Pääsykokeen läpäiseminen ei kui-tenkaan tuntunut silloin lainkaan niin hyvältä kuin sitä edeltävän pää-sykokeen eli oikeustieteellisen tiede-kunnan pääsykokeen läpäiseminen. Aikaisemmasta tuntemuksesta huo-limatta YL:n pääsykokeen läpäisemi-

nen on kuitenkin vuosien vieriessä alkanut merkitä yhä enemmän ja enemmän. YL:stä on itse asiassa vuo-sien saatossa tullut elämäntapa ja eh-doton harrastusten kuningas. Laula-minen YL:n riveissä on mahdollista-nut musiikin tekemisen yhteistyössä maailman parhaimmiston kanssa sekä avannut ovet kuuluisimpiin konserttisaleihin ympäri maailman. YL:n kautta on myös voinut olla osana Suomen kulttuurielämää sekä vaikuttaa monin eri tavoin sen kehi-tykseen. Jokavuotisena oikeutena on myös ollut tilaisuus välittää joulun-sanomaa monituhatpäiselle kuulija-kunnalle. Keikkoja on vuosien saa-tossa kertynyt useita satoja pitkin ja poikin maailmaa. Nämä ovat asioita, joista tavallisessa harrastustoimin-nassa voi usein vain unelmoida. YL:n korkeatasoisesta taiteellisesta tasosta johtuen ei turistina oleminen YL:ssä omalta osaltani ole aina vain rajoittunut ulkomaanmatkoihin ja siellä vapaahetkinä järjestettyihin bussiajeluihin. Olen nimittäin joutu-nut leimaamaan turistipassin tasai-sin väliajoin myös tavallisiin tiistai-harjoituksiin Vanhalle tullessani. Jos nimittäin joku nykysäveltäjistämme on päättänyt pistää parastaan teok-sen vaativuustason suhteen, on olo-ni vieruskavereiden seassa tuntunut joskus kuin japanilaisesta turistista Senaatintorilla. Toisaalta juristilla on aina koti-kenttäetu tietyissä asioissa organisaa-tiosta riippumatta. Juristia tarvitaan aina ja jokaisessa organisaatiossa, jos ei muutoin, niin ainakin hallinnon pyörittämisessä. Tähän koulutuk-semme antaa erinomaiset valmiudet, ja hallinnollisten asioiden parissa

tuntee olonsa aina yhtä kotoisaksi kuin helsinkiläinen edellä maini-tussa paikassa. Tästä tuntemuksesta johtuen tuntuikin aikoinaan varsin luonnolliselta valinnalta alkaa pyö-rittää YL:n mittavaa ja varsin kan-sainvälistä sopimusliikennettä sekä hoitamaan yhdistyksen taloutta ja varoja. Kyseisten tehtävien hoito on itse asiassa ollut kuin opiskelun jäl-keinen syventävien opintojen kurssi käytännön yritystoiminnasta sekä siihen liittyvästä juridiikasta. Suvereenin taiteellisen antinsa li-säksi YL on siis pystynyt tarjoamaan myös professionaalisesti erittäin haastavan ympäristön ja tukenut näin ollen myös ammatillista kehi-tystä. Aina tämä yhteiselo normaalin leipätyön ja YL:n välillä ei luonnolli-sestikaan ole sujunut täysin kitkatta, vaan harrastustoiminta on usein jou-tunut väistymään velvollisuuksien tieltä. Toisaalta joskus taas näiden kahden yhdistäminenkin on ollut mahdollista. Nykyisissä työtehtä-vissäni Asianajotoimisto Hedman Osborne Clarkella työskentelen kansainvälisen liike- ja sopimus-juridiikan alalla, joiden tehtävien puitteissa on ollut mahdollista myös suunnitella työmatkoja osaksi YL:n kiertueita. Ennen kaikkea jäsenyys YL:ssä on kuitenkin merkinnyt pitkäaikaista musiikin ja laulun opiskelua sekä it-sensä kehittämistä tällä taiteen saral-la. Tähän kun vielä yhdistää joukon samoilla tavoitteilla ja perusarvoilla varustettuja musiikin puoli- tai täy-siammattilaisia sekä muutaman ju-ristin ja insinöörin, ovat täydelliset ainekset elämänpituiselle harrastuk-selle kasassa.

Teksti: Olli Kiuru kuva: YL

JURISTINA JA TURISTINA YLIOPPILASKUNNAN LAULAJISSA

synti ja pahe. | 25

"Oikikseenkin pääsee helpommin kuin Mäkkäriin," mainostaa McDonald's työnhakuilmoituksessaan. Inter Vivos ryhtyi mainoksen nähtyään salama-na selvittämään millaisen kurimuk-sen takana noin haluttu työpaikka voikaan olla. Toimittajien aloitettua tutkimuksensa jylhä totuus loi heihin nöyränkunnioittavan hiljaisuuden: McDonald’sin mainoksen kivenkovan datan mukaan McTyöpaikkaa havit-televista vain noin 15 % saavuttaa haluamansa, kun taas oikikseen pää-sykokeen suorittaa hyäksytysti peräti 20 % pyrkijöistä. Vaikeusasteeltaan Mäkkäri sijoittuukin täten jonnekin oikiksen ja teatterikorkeakoulun vä-liin. Mistä oikein on kyse?

McDonald’s on arvostettu työn-antaja ja yksi Suomen suu-

rimpia nuorten työllistäjiä. Suuresta työpaikkojen määrästä huolimatta kilpailu vapaista paikoista on kovaa ja moni nuori joutuu käymään läpi melkoisen koitoksen ennen kuin ovet aukeavat haviteltuun McTyöhön. "Oikiksen pääsykokeisiin luetaan kahdesta neljään kuukautta, mutta Mäkkärin pyrkijät aloittavat lukun-sa yleensä jo joulukuussa ja saattavat puurtaa seitsemänkin kuukautta," linjaa perheravintolaan töihin pyrki-vä abiturientti Arnold Peltonen. Tä-män vuoden pääsykoe koostuu mel-ko haastavista osa-alueista, upporas-vapaistimen käytöstä sekä jäätelö- ja pirtelökoneen toiminnasta. "Onnek-si sentään asiakaspalvelun perusteet

ovat tänä vuonna poissa pääsykoe-vaatimuksista," Peltonen huokaa helpottuneena. Salmonellakoe vie kuitenkin jälleen monen pyrkijän yöunet, sillä kuten Peltonen itsekin toteaa, ”siihen ei voi oikein lukea, eivätkä valmennuskurssitkaan voi auttaa kuin rajallisesti”. Mäkkärin pääsykoevalmistelut ovat monelle taloudellisesti anka-ra koettelemus. Jotkut rahoittavat pääsykokeisiin lukemisensa ja val-mennuskurssinsa lainarahalla, toiset taas saattavat turvautua esimerkiksi ”välivuoden” aikaisiin oikeustieteen opintojen perusteella maksettaviin opintotukiin. "Mielestäni rahoituk-sen järjestäminen on yksi pyrkimi-sen haastavimpia aspekteja, mutta se toisaalta mittaa myös pyrkijän motivaatiota," pohtii Liina Kuikka, 22-vuotias alanvaihtoa harkitseva oikeustieteilijä. "On tietenkin hel-pompaa, jos vanhemmat rahoittavat elämistä lukuaikana, mutta toisaalta me omarahoitteiset voimme ainakin perustellusti uskoa motivaatiomme olevan hyvällä tolalla”, Kuikka kuit-taa. Mäkkäriä työpaikkana harkit-seville nuorille Kuikka antaa arvok-kaan neuvon: "Mäkkäriin pääsy on kovan taistelun takana. Kannattaa miettiä tarkkaan mitä elämässään ha-luaa tehdä. Täällä lukusalissa puur-taa monia, joille tärkeintä on aino-astaan tehdä vanhempansa ylpeiksi. Jos ei ole täysin varma siitä, että haluaa juuri Mäkkäriin eikä esimer-kiksi Kotipizzan opistoon, saattaa lukuprosessi käydä liian rankaksi

kevään mittaan”. Kuikka itse mainit-see pyrkimisensä syyksi halun tehdä haastavaa työtä, vaikka toteaa, että päätöstä toki helpotti juristisuvun lämmin tuki. Arnold Peltonen on pitkälti Kuikan kanssa samaa mieltä. ”Vanhempien paine voi usein olla kova ja vaikut-taa ratkaisevasti nuoren päätökseen hakea töitä Mäkkäristä”, Peltonen linjaa. ”Tärkeintä lukumotivaation kannalta on kuitenkin oma kutsu-mus: kun tietää haluavansa koota hampurilaisia ammatikseen, myös pääsykoeurakkaan osaa suhtautua positiivisesti”. Peltonen vakuuttaa, että valinta tulevasta työpaikasta oli hänen omansa, mutta tunnustaa sittemmin hieman hämillään, että hänen molemmat vanhempansa ovat kyllä töissä McDonald’s:lla. Pääsykoeprosessi rasittaa pyrkijöi-tä myös muuten kuin taloudellisesti, mutta toisaalta hyvä paineensietoky-ky kuuluu alan perusvaatimuksiin. "Oikikseen pyrkijöiden vaihteleva lukumoraali saattaa ilmetä esimer-kiksi kofeiinitablettien liikakäyttö-nä, oksenteluna pääsykokeessa tai muuten vain epämääräisenä hourai-luna kirjastolla”, pohtii Mäkkäriin kolmatta vuotta pyrkivä Tauno Lak-ka-Tenttu. ”Uskon kuitenkin, että kyse on pohjimmiltaan heikosta itse-tunnosta. Mäkkäriin pyrkiessä joutuu usein tekemisiin palovammojen, tukeh-tumisongelmien ja ihopaiseiden kanssa, erityisesti jos pääsykoe-vaatimuksiin kuuluu ranskalaisten

Kunnian KaloritTeksti: Ville P. Komulainen & Mikael Nuotto

kuuma linkki: w

McLukeminen McPääsykoe McTyö

valmistamista. Ne, joiden kantti ei kestä, hakeutuvat luonnollisesti hel-pommille aloille kuten oikikseen, mikä puolestaan aiheuttaa sen, että sikäläisiin pääsykokeisiin valikoituu tasoltaan hyvin vaihtelevaa ainesta”, Lakka-Tenttu fi losofoi ja selkeyttää ajatustaan tilastolla: "oikikseen pyr-kijä lihoo kevään aikana keskimää-rin ainoastaan kolme kiloa, kun taas Mäkin pääsykoeprosessi lihottaa pyrkijää noin neljäkymmentäkaksi kiloa." Lakka-Tenttua ylimääräisen lihomisen aiheuttamat terveysriskit eivät kuitenkaan huoleta: "On selvää että näin rankan kokemuksen läpi-käyminen jättää pyrkijään jälkensä. Kyse on kuitenkin pohjimmiltaan lieveilmiöstä ja rankassa prosessissa onnistuminen antaa pyrkijälle lopul-ta hurjasti itseluottamusta. Vaikka miten asiat menisivät myöhemmin päin persettä, voi aina löytää oman arvonsa Mäkkäristä", toteaa Lakka-Tenttu ylpeänä omasta valinnastaan. Onko Mäkkiin minkäänlaista oi-kotietä? "Ei periaatteessa", vastaa McDonald’s:n valmennuskurssien Euroopan aluepäällikkö Max Cha-lorie. ”Toiset saattavat hakea työ-kokemusta esimerkiksi Hesburge-rilta, mutta tällaisen työn antaman tietotaidon merkitys lienee lähinnä triviaali kun haetaan työpaikkaa meidän talostamme. McDonald'siin hyväksytyistä noin 56 prosenttia on käynyt jossain pyrkimisensä vai-heessa valmennuskurssin”, toteaa Chalorie. ”Prosentti on siten hieman alhaisempi kuin esimerkiksi oikik-

seen hyväksytyillä, mutta mielestäni asia on selitettävissä erilaisilla si-säänpääsykriteereillä”. McDonald’s edellyttää Chalorien mukaan työn-tekijöiltään ennen kaikkea luonnol-lista älykkyyttä, lahjakkuutta selvitä erilaisista haasteista hyvinkin intui-tiivisesti sekä tietysti erittäin korke-aa paineensietokykyä. ”Esimerkiksi oikikseenhan pääsee kuka tahansa lukemalla ja kurssin käymällä. On myös luonnollista, että jotkut tar-vitsevat avukseen kursseja hiukan enemmän kuin muut”, naurahtaa Chalorie ja iskee silmää. Huono va-linta ei valmennuskurssi Chalorien mielestä ole kuitenkaan Mäkkäriin-kään pyrittäessä. "56 prosenttia on kuitenkin melko suuri osuus, ja ta-voitetta ajatellen valmennuskurssin hinta on edullinen sijoitus - vaikka kurssin joutuisikin käymään muuta-mana vuonna peräkkäin." Lopullinen palkinto uutteralle McDonald'siin pyrkivälle on kuiten-kin selvä: kun ovet kultaisten kaa-rien alle aukeavat, on monella hymy herkässä. McDonald’s:n Ala-Tik-kurilan ravintolassa työskentelevä Susanne Kilju tervehtii Inter Vivok-sen toimittajia säteilevällä hymyllä. "Työskentelen Mäkissä nyt neljättä vuotta ja hehkun edelleen onnesta joka aamu kun tulen töihin," Kilju hihkaisee. ”Kyllähän tänne pyrki-essä tuhrautui melkein viisi vuotta nuoruudesta, mutta näin jälkikäteen on helppo hymyillä, enkä voi sanoa, että olisin katunut päivääkään”, hän toteaa tyytyväisenä. "McDonald's on

täydellinen työpaikka: se on jousta-va, hyväpalkkainen ja monipuoli-nen, ja mikä parasta, työssä tuntee jatkuvasti olevansa arvostettu". Su-sanne Kilju on saanut nimensä kaksi kertaa Kuukauden työntekijä -pla-kaattiin, ja hänet ylennettiin hiljat-tain jo toistamiseen. Aluksi työteh-tävät ylenivät siivoojasta ranskalais-ten paistajaksi, ja nyt Kilju kääntelee ylpeänä pihvejä. "Minulla on hyvät saumat päästä asiakaspalveluun tis-kille kahden vuoden sisällä", neito tuumaa. "Se on ehdottomasti suosi-tuin työtehtävä, mistä syystä sinne pääseminen kestääkin tovin. Tiedän kuitenkin että kutsumukseni on siel-lä, vaikka esimerkiksi tulevaisuuden työllistymisen kannalta saattaisi ehkä olla kannattavampaa vaikkapa erikoistua pelkästään friteeraami-seen”. Pyrkijöille Kiljulla on lyhyt mut-ta ytimekäs neuvo: "Koettakaa jak-saa. Lukeminen on raskasta ja välillä tuntuu toivottomalta, mutta älkää antako toisten pyrkijöiden näennäi-sen tyyneyden lannistaa. Heillä on aivan samat paineet kuin teillä itsel-länne. Voin McPääsykokeen läpäis-seenä vakuuttaa teille jokaiselle, että häämöttävä palkinto on jok'ikisen uurastetun minuutin väärti". Inter Vivos toivottaa tämän neu-von myötä mitä parhainta lukuintoa kaikille McDonald'siin pyrkiville. Onni kuuluu niille jotka jaksavat nähdä unelmiensa eteen vaivaa!

www.mcfaktat.fi

McTavoitteet McElämä

HALUATKO TOTEUTTAA UNELMASI

HAMPURILAISTIETEEN AMMATTILAISENA?

mcpääsykoekeskusme teemme sen mahdolliseksi

kilpailu huippupaikoista on kovaa - me tiedämme sen

liity huippuosaajien joukkoon - me autamme sinua saavuttamaan tavoitteesi

lisää infoa osoitteista:

www.mcvalmennuskurssit.fi

www.mctulevaisuus.fi

www.whitecase.com

Helsinki

OCT 2006 | 01895

WHITE & CASE LLP

Banking and FinanceCapital MarketsMergers and Acquisitions

Maailmassa on erinäinen määrä elollisia ja elottomia kohteita,

joita ihmiset ovat massoiksi asti ha-lukkaita näkemään. Elollinen kohde voi olla vaikkapa kuuluisa henkilö ja eloton kohde vaikkapa nähtävyys. Näistä lähtökohdista pitäisi sitten päästä synteihin ja paheisiin. Noihin sanoihin tuntuu liittyvän jotain nega-tiivista, jotain, mitä emme pidä suota-vana. Synnistä tulee mieleen uskonto, kristinusko ainakin. Paheilla voinee olla myös maanläheisempi merkitys. Jonkinlainen moraalinen arvelutta-vuus niihin joka tapauksessa liittyy. Jokin kaiketi myös yhdistää Inter Vivoksen teemaa sekä ihmisjoukko-jen kiinnostusta päästä näkemään se joku tai jokin. Jos toisaalta uteliaita vaeltaa Helsinki-Vantaalle maahan

saapunutta Conan O’Briania katso-maan tai turistit jonottavat päästäk-seen Eiffel-torniin, pyrkimyksissä ei taida olla paheen makua synnistä puhumattakaan. Jotain sidettä on siksi haettava. Muotoilen sen kysy-mykseksi: kuinka suotavaa on pyr-kiä katsomaan nähtävyyttä, joka on kuollut paavi?

Turistimatka VatikaaniinHuhtikuun toisena päivänä vuonna 2005 koin mielenkiintoisen yhteen-sattuman. Tuona lauantaipäivänä, itse asiassa lauantaiaamuna, alkoi al-lekirjoittaneen ja seuralaiseni piden-netty viikonloppureissu Roomaan. Valmistelut oli hoidettu jo hyvissä ajoin, ja odotimme normaalia turisti-matkaa pizzaan syömään ynnä antii-

kin reliikkejä ihmettelemään. Päivän kääntyessä illaksi meille kuitenkin valkeni, että ajankohta oli harvinai-nen olla ikuisessa kaupungissa, paa-vi oli kuollut edellisiltana. Toisen yhteensattuman vuoro oli maanantaina, sillä satuimme Vatikaa-niin juuri, kun jonotus paavin ruu-miin luo alkoi. Hetken mielijohteesta menimme mukaan jonottamaan. Jos-sain vaiheessa seisoskelua kävi kui-tenkin ilmi, että jonotus tulisi vie-mään tunteja, joten poistuimme. Paa-vin missaaminen oli pienoinen pet-tymys, mutta myöhemmin aloinkin pohdiskelemaan, miksi oikeastaan halusin mainitussa jonossa seisoa. Katolilaisille lienee hurskautta käydä heittämässä jäähyväiset kirk-konsa johtajalle, mutta allekirjoit-

VUOSIKYMMENEN RUUMIINVALVOJAISET


taneen kohdalla tästä ei ollut kysy-mys. Motiivini käydä tuolloin Pie-tarinkirkossa olisi ollut lähinnä se, että kuolleen paavin näkeminen oli-si ollut "jännää". Olisin hakenut ai-nutkertaista kokemusta, jotain, mitä ihan kaikki eivät ole tehneet. Häve-liäisyys pakottaa kuitenkin kysy-mään, kuinka soveliasta on kohdella kuollutta ihmistä nähtävyytenä. Olisiko se ollut syntistä, paheellista, epäkorrektia, ei sen ihmeempää vai jopa suotavaa?

Kuuluisien vainajien viehätysIhan vastaavaa tilannetta ei ole tullut vastaan, vain sinne päin. Pari vuotta sitten osallistuin Adolf Ehrnroothin hautajaisiin, mutta saatan toisaalta jollain tapaa ihailla kyseistä herraa. Tilanne ei ole sama kuin Vatikaanis-

sa. Moskovassa en ole käynyt, mut-ta mausoleumissaan lepäävä Lenin kuuluu olevan suosittu vierailu-kohde. Hänen kohdallaan päästään jo samantapaiseen asetelmaan kuin paavin, mutta Leninistä on toisaalta haluttu tehdä nähtävyys. Kuiten-kin myös Vatikaanin Pietarinkirkko on täynnä edesmenneiden paavien hautoja, ja kirkko näine sisältöineen on suorastaan turistirysä. Vierailijan uskonmaailma on merkityksetön, yleinen kiinnostus riittää. Edellä olevaan kysymykseen voi hakea vastausta kysymällä edelleen, mitä pahaa paavin luona käymisessä olisi sitten ollut. Hyvää vastausta en voi antaa, epäilyni taustalla kun ei itse asiassa ole mitään erityistä pe-rustetta. En edes tiedä, onko ero elä-vän kirkonmiehen morjenstamiseen

sittenkään niin suuri. Ehkäpä esit-tämäni kyseenalaisuus palautuukin siihen, kuinka vakavasti katolilaiset itse tuntuvat koko paavi-instituuti-on ottavan. Paavin kuolema oli heil-le iso asia, sen pystyi paikan päällä selvästi aistimaan. Heidän reak-tionsa paavin poismenoon ja niiden taustalla vallitsevat ajatusmaailmat verrattuna omiini toivat mieleen, että kenties olisi hyvä olla sekaan-tumatta surumenoihin. Tällöin kyt-kös syntiin ja paheeseen taitaa jäädä heikoksi, parempi olisi puhua kor-rektiudesta. Joku voi oikeutetusti pitää suotavana jonosta poistumis-tani, joku toinen taas katsoa, ettei sille ollut moraalista tarvetta. Ehkä-pä saan synninpäästön jo sillä, että osoitan hienovaraisuutta edes ajat-telemalla asiaa.

Tätä kirjoitettaessa en tiedä, mitä muita kirjoituksia Inter Vivoksen käsillä olevaan numeroon tulee, mutta ties vaikka joku on pohtinut syntien ja paheiden syvintä olemus-ta. Noita ajatuksia voi sitten peilail-la edellä esitettyyn tajunnanvirtaan siitä, olisiko ollut korrektia mennä kuolleen paavin luo ihan uteliaisuu-desta. Jos jollakulla on näkemys, saa mielellään tulla kertomaan.

synti ja pahe. | 31

Eräänä kauniina ja tuulisena mar-raskuisena torstaina se vihdoin

tapahtui, mitä oli jo kauan odotettu. Pykälistit lähtivät joukolla jatka-maan Baltian valloitustaan, joka oli alkanut edellisenä vuonna menes-tyksekkäällä Tallinnan vierailulla. Tänä vuonna jatkaisimme valloitus-tarinaamme Riikaan, tuohon vuo-sisatojen ajan kukoistaneeseen Lat-vian helmeen. Lähdimme matkaan innokkaina, mieli täynnä tulevien seikkailujen odotusta.

Kohtalon oikkujaKohtalo oli kuitenkin päättänyt teh-dä valloituksestamme haasteellista. Jo alkumatkasta se kasasi tiellemme esteitä, sillä romanttinen Tallink-merkkinen laivamme saapui määrän-pääsatamaansa pari tuntia myöhässä. Pykälistit kuitenkin osoittivat rau-tahermoisuutensa pitämällä pään-sä kylmänä, tilaamalla lisää kylmiä juomia. Myös laivan henkilökunnan järjestämä viinapullokilpailu sai jou-kossamme liikettä aikaan, sillä kuka-pa ei haluaisi olla kaikkien kadehti-ma renkaanheittomestari. Kaikeksi harmiksi joukostamme ei löytynyt voittajaa, sillä paikalla olleet vart-tuneemman väestön edustajat olivat selkeästi olleet kyseisessä tilanteessa aikaisemminkin, ja kokemuksensa avittamina onnistuivat haalimaan kaikki ilmaiset viinat itselleen. Tallinnasta matka jatkui yksityis-bussilla kohti Riikaa. Hattua täytyy nostaa kuskillemme, joka jaksoi olla ystävällinen siitä huolimatta, että kyydittävinä oli joukko tässä vai-heessa jo melkoisen iloisella tuulella olevia pykälistejä. Bussimatka kesti monta tuntia, mutta hyvässä seurassa aika kulki kuin siivillä. Bussimatka antoi myös oivan tilaisuuden tutus-tua toistemme synkimpiin salaisuuk-siin, pakoon kun ei päässyt. Myös

korttipakka oli kovassa käytössä kiitäessämme halki lumisten Baltian peltojen. Ja pelin luonteeseenhan luonnollisesti kuului urheilujuoman nauttiminen parhaan mahdollisen suorituksen aikaansaamiseksi.

Vihdoin perilläSaavuttuamme kauniiseen talviseen Riikaan majoituimme hotelliimme, jonka henkilökunta osoittautui myös kiitettävän pitkämieliseksi. Majoi-tuksemme ei kuitenkaan sijainnut aivan keskustassa, joten päätimme lähteä tutustumaan paikallisiin. Ja missä suomalainen luontevammin tutustuisikaan itselleen tuntematto-miin ihmisiin kuin julkisessa liiken-nevälineessä. Paikallisbussi tarjosi oivan mahdollisuuden kysellä rii-kalaisilta heidän elämästään, tavois-taan, kulttuuristaan ja historiastaan. Riikalaisten onneksi yhteistä kieltä ei kuitenkaan löytynyt ja siirryimme laulamaan juomalauluja kanssamat-kustajien iloksi. Riikan keskusta osoittautui erit-täin kauniiksi, varsinkin vanha kaupunki. Vieri vieressä oli toistaan tunnelmallisempia pieniä kahviloita ja ravintoloita, joista nautimme suu-resti matkamme aikana. Erityisen kauniiksi kaupungin teki lumipei-te, joka oli vierailumme kunniaksi saatu hankittua paikalle. Talvista tosiaan oli, vaikka sitä ei aina olisi uskonut kun katsoi kuinka lyhyissä hameissa paikalliset uskaltautuivat uhmaamaan pakkasta. Mutta erittäin edustavia paikalliset tyttölapset oli-vat, ainakin jos on uskominen seu-rueemme miespuolisten henkilöiden hyväksyviä katseita ja kommentteja.

ExcutMatkamme virallista antia tarjosivat ekskursiot. Kävimme vierailulla Lat-vian parlamentissa sekä paikallisessa

asianajotoimistossa Lejins, Torgans & Partners. Molemmat vierailut olivat erittäin antoisia, ja tarjosivat paljon tietoa Latvian historiasta, yhteis-kunnasta ja politiikasta. Erityisen mielenkiintoista oli kuulla nuorilta latvialaisilta lakimiehiltä heidän aja-tuksiaan työstään ja urastaan. Näiden ekskursioiden lisäksi suurin osa jou-kostamme kävi tutustumassa myös Latvian miehitysmuseoon, jossa oli seikkaperäisesti esitetty Latvian vai-heet ensin Saksan, ja sitten Neuvos-toliiton miehityksen alla. Näyttelyä olisi voinut tutkia vaikka koko päi-vän, mutta eräät joukostamme päätti-vät, että on parempi idea kilpailla sii-tä, kuka kiertää museon nopeimmin. Muutama minuutti siinä meni. Ehkä uskomattominta matkal-la oli taas kerran se, kuinka hyvin pykälistit toisiaan kestävät. Kaikis-ta kaupungin hienoista baareista huolimatta useana iltana kaikkien mielestä hauskinta oli istua poru-kalla hotellilla ja pelailla tässä vai-heessa jo niin tutuksi tullutta juo-mapeliä. Tiettävästi kukaan ei edes pahemmin hermostunut matkaseu-raansa, mitä voi pitää melkoisena saavutuksena. Samaa ei voi sanoa hotellinaapureistamme, jotka eivät olleet tutustumisleikkiemme aihe-uttamiin ilonpurkauksiin aivan niin tyytyväisiä. Jostain syystä he eivät myöskään halunneet liittyä hilpeään seuraamme. Kaikki eivät vaan osaa pitää hauskaa. Mutta onneksi me osaamme. Kaiken kaikkiaan siis voisi sanoa että asteikolla yhdestä viiteen reissu oli hyvä. Näihin kuviin ja näi-hin tunnelmiin. Jäämme odottamaan innolla ensi vuoden reissua.

Sari Uusi-Rauvamatkavastaava -06, UAV

Pykälän matka Riikaan


synti ja pahe. | 33

Oikeushistorian oppiaine lienee alal-taan yksi laajimmista – jopa kaikki tieteenalat huomioon ottaen. Filosofi Esa Saarinen on taannoin 1980-lu-vun alussa luennoillaan luonnehtinut fi losofi an tarkastelujen kohdistuvan kaikkeen mahdolliseen inhimillisessä elämässä korostaen näin – mielestäni oikeutetusti – alansa valtaisaa laa-juutta… Sehän kattaa oikeudellisiksi luonnehdittujen ilmiöiden tarkastelun miltei ajasta ja paikasta riippumat-ta. Yhtä lailla antiikin kulttuurien moninaiset kuin nykyajan maailman monimutkaiset oikeudelliset ilmiöt voivat olla oikeushistoriallisten tar-kastelujen, tutkimuksen ja opetuksen fokuksessa.

En ole varma, onko oikeushis-torian kohdealueen suunnaton

laajuus ja yritys tuoda se havainnol-lisesti opiskelijoiden eteen yksi syy oppiaineen vahvaan asemaan Hel-singin yliopiston oikeustieteellises-sä tiedekunnassa. Oikeushistorian vankkaa asemaa kuvastavat parhai-ten kylmät tunnusluvut: aineessa on viimeisen kahdenkymmenen viiden vuoden aikana tehty kymmenisen gradua vuosittain ja viimeisen kah-denkymmenen vuoden aikana väi-töskirjoja on syntynyt lähes joka vuosi. Kuvaavaa on sekin, että kolme (Heikki Pihlajamäki, Mia Korpiola, Kaius Tuori) viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistua väitöskir-jaa on kirjoitettu englanniksi vas-taväittäjän ollessa yhdysvaltalainen. Lisäksi oikeushistorian opettajat ovat saaneet useita tunnustuspalkintoja opetukseen ja aineen maine opetuk-sen kehittämisen etulinjassa on kiis-

taton. Mainittakoon tässä vain muu-tamia esimerkkejä aineen avantgar-distisuudesta… Oppiaineen piirissä aloitettiin englanninkielinen opetus – yhteistyössä Renvall instituutin kanssa – jo 1980 luvulla. Voidaankin sanoa, että oppiaine oli – myös tut-kimuksen saralla – hyvin kansain-välistynyt opettajien monien yhteis-työkuvioiden kautta jo paljon ennen kuin kansainvälistyminen nousi

yliopistolla merkittäväksi trendiksi. Oikeushistoria toi ensimmäisenä op-piaineena opiskelijoille oman opinto-oppaansa ja aineen piirissä aloitettiin ”myöhästyneiden tutkielmien/gra-dujen” yksilöllisesti räätälöity ohja-us jo 1990-luvun alkupuolella. Oppi-aineessa on myös jatkuvasti kokeiltu uusia opetus- ja tenttimistapoja ja koetettu oppia kokemuksista kehit-tämällä niitä jatkuvasti. Itse asiassa tällaisen oikeushisto-rian asema on aivan ainutlaatuinen myös Pohjoismaissa ja harvinainen myös laajemmassa kansainvälisessä kontekstissa. Onkin syytä kysyä, miten tähän on tultu? Taustalla on pitkä prosessi ja mo-nia tekijöitä. Oppiaineen professorit

ovat Yrjö Blomstedtista (1964-1974) lähtien – joka voimakkaasti korosti oikeushistorian olevan osa kulttuu-rihistoriaa – aktiivisesti kehittäneet aineensa opetusta ja pyrkineet kas-vattamaan uutta tutkijasulkupolvea. Erityisen suuret ansiot tällä saralla, ja myös oikeushistorian tutkimuk-sen tekijänä ja metodisena kehittäjä-nä olivat Heikki Ylikankaalla (1977-1992), joka koulutti nuorista oike-ustieteilijöistä kokonaisen oikeus-historioitsijoiden sukupolven ( Sami Mahkonen, Markku Tyynilä, Jukka Kekkonen. Pia Letto-Vanamo, Kaisa Korpijaakko, Anu Pylkkänen.) Oikeushistorian menestyksen voisi hiukan yksinkertaistaen liittää siihen, että oppiaine on kyennyt uu-distumaan monipuolistumalla tut-kimuskohteiltaan ja ennen kaikkea löytämällä sellaisia tapojaanalysoida oikeutta, jotka ovat osoittautuneen relevanteiksi ja he-delmälliseksi myös nykypäivän perspektiivistä katsoen. Mennei-syydestä on yritetty ottaa niin sa-notusti tuli eikä tuhka. Näen tässä katsannossa erityisen merkityksellisenä historiallisten ver-tailujen kehittelyn ja pyrkimyksen empiiristen aineistojen hyödyntä-misen kautta sellaisiin tutkimuksel-lisiin tuloksiin, joista voi aueta tie myös yleistyksiin. Helsinkiläinen oikeushistoria – sallittakoon ilmaisu – ei ole sitoutunut tieteenalakohtai-siin reviirirajoihin tai pyrkinyt kah-litsemaan uuden tutkijasukupolven pyrkimyksiä löytää uusia analyysi-tapoja. Voimakas pyrkimys jatkuvaan uu-distumiseen ei ole Helsingissä kuiten-

OIKEUSHISTORIAN MAAILMA

Jukka Kekkonen

Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professoriDekaani

Oikeushistorian asema meillä on aivan

ainutlaatuinen Pohjoismaissa ja

harvinainen myös laajemmassa

kansainvälisessä kontekstissa

ase


kaan johtanut oppiaineen tieteen-perinteen syrjäyttämiseen tai hyl-käämiseen. Päinvastoin sekä oike-ushistorian opetuksessa että monien aineen tutkijoiden tutkimuksissa käydään käsiksi oppaineen klassilli-siin teemoihin roomalaisen oikeuden reseptiosta alkaen. Pelkällä perin-teen vaalimisella ei kuitenkaan oike-ushistoria sen enempää kuin mikään muukaan tieteenala elä. Viimeisten vuosikymmenten aika-na oikeushistorian asemaa meillä ja muualla on alkanut vahvistaa maa-ilman ja ympäröivän yhteiskunnan muutos. Kiihtyvän globalisaation ja tiivistyvän integraation maailmassa oikeushistorian kaltaisten aineiden antama kulttuuritietoisuus, samoin kuin oikeushistorian metodiin liit-tyvä perustehtävä – oikeuden yh-teiskunnallisten ja kulttuuristen kontekstien rakentaminen – on en-tistä tärkeämpää, myös käytännön lakimiehille.33 Samaa pätee paral-leelisesti myös muihin oikeuden yleistieteisiin. Monimutkaistuvassa maailmassa ongelmien esille pelkis-täminen ja niiden oikeudellisten ja kulttuuristen yhteyksien tajuaminen on entistäkin arvokkaampaa. Samaa koskee oikeudellisten systeemiyh-teyksien tajuamista ja oikeusjärjes-tyksen keskeisten arvopäämäärien ja periaatteiden huomioon ottamista oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa. Tässä ja nyt ja nähtävissä olevassa tulevaisuudessa oikeushistoriallinen tutkimus tarjoaa erinomaisen nä-kökulman ja myös mahdollisuuden analysoida oikeudellista muutosta kaikessa rikkaudessaan. Oppiaineen opettajat tekevät par-haansa sen eteen, että oppaineen perintöä ei tärvellä ja että oppiaine myös jatkossa vetää puoleensa tiede-kunnan lahjakkaimpia opiskelijoita.

Ikimuistoinen hallitusvuosi (täs-tä syksystä puhumattakaan) on

vierähtänyt aivan käsittämätöntä vauhtia – vastahan me suunnittelim-me hallitusvuotemme tapahtumia ja tavoitteita. Tänäkin syksynä yleis-vastaavat ovat olleet uskomattoman tyytyväisiä uusien fuksien aktiivi-suuteen. Jo monta kertaa olemme myyneet tapahtumien pääsyliput loppuun, ja mikä parasta uudet fuk-sit pyrkivät innokkaasti valiokun-tiin. Valiokuntavaalikokous kesti yh-teensä jopa neljä ja puoli tuntia mo-nien äänestysten vuoksi! Niille fuk-seille, jotka eivät tulleet valiokuntiin valituiksi, tiedoksi, että teille löytyy myös aivan varmasti paljon tehtävää Pykälän toiminnasta – Pykälässä on kerhoja, toimikuntia ja valmennus-kurssitoimintaa muutamia tehtäviä mainitaksemme [sekä tietenkin IV, toim. huom.]. Muistakaa tarkkailla pykälä-infon sähköposteja alkuvuo-desta sillä isännät keräävät piakkoin sillistoimikunnan, johon kaivataan innokasta apuvoimaa. Kaikille aktiivisille pykälisteil-le yleisvastaavilla on yksi erittäin tärkeä toivomus: koska Pykälällä ei ole omaa siivoojaa, kaikki pykälistit ovat vastuussa upeista, omistamis-tamme kerhotiloista. Tämä ei tarkoi-ta, että sinun pitäisi aina Pykälästä lähtiessäsi tarttua lattianpesukonee-seen tai siivousrätteihin vaan sitä, että tiskaat omat tiskisi ja siivoat muutenkin omat jälkesi. Ja jos jota-kin teknistä vempainta ei osaa käyt-

tää, kannattaa reilusti kysellä niiden toiminnoista vaikka yleisvastaavilta tai valiokuntalaisilta. Yleisvastaavat haluavat kiittää ulottuvuuspoikia ja sonniaistyttöjä onnistuneista bileistä! Pykälän pik-kujouluissa Tavastian lavalle nousi tänä vuonna loistava Zen Café. Ta-vastialla meno oli koko puolitoista tuntia kestäneen keikan aikana ka-tossa, mutta jatkoilla Pykälässä taisi silti olla paremmat bileet. Tanssilat-tia oli aivan täynnä juhlijoita vielä puoli kuudelta aamulla! Yleisvastaavat haluavat kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitaan - erityisesti SK-Suskia ja Milkaa - muuta hallitusta sekä valiokuntia. Luovutamme yleisvastaavan tehtä-vämme luottavaisina seuraajillemme Kitille ja Terolle!

P.S. Pikkujoulujen ja mui-denkin syksyn bilei-

den jäljiltä Pykälään on eksynyt jos jonkinlaista tavaraa. Voit tiedustella löytötavaroita yleisvastaavilta ([email protected] ) tai tulla itse penkomaan varastoon löytötavara-laariamme. Emme kuitenkaan pysty säilyttämään tavaravuoria ikuisuuk-siin, joten kannattaa toimia nopeasti bileiden jälkeen omaisuutensa pe-lastaakseen. Arvokkaat löytötavarat viemme aina toimistolle, mistä niitä voi tiedustella tuntomerkkejä vas-taan.

Osavuosi-katsaus

05/06Yleisvastaavat

Laura Kuusisto ja Eliisa Reenpää

synti ja pahe. | 35

Tänä syksynä on jokainen valveu-tunut pykälisti saanut sanava-

rastoonsa uuden termin: Gambiitti. Pykälä ry:n tämän vuoden Spexin, Ruotsalaisen Gambiitin, herkullista piispa-hahmoa lainatakseni: ”Syntisiä te olette kaikki, mutta nyt: Asiaan!”

Pelin avausTurkin EU-jäsenyysneuvotteluissa yhtenä pelinappulana shakkilau-dalla on toiminut ihmisoikeuksien torni. Neuvotteluissa päähuomio kuitenkin on keskittynyt Turkin suhtautumiseen Kyproksen tilantee-seen. Aina välillä on pienempiä siir-toja tehty myös ihmisoikeustornil-la. Joutuuko ihmisoikeuksien torni syödyksi neuvottelujen kiihtyessä? Uhrataanko torni jo pelin aikaisessa vaiheessa tilan tekemiseksi Kyprok-sen neuvotteluille?

TiedustelupartioPäätimme ottaa asiasta selvää. Suo-messa toimivat valveutuneet ih-misoikeusjuristit suunnittelivat ja toteuttivat matkan Turkin pyhim-pään, Istanbuliin, tarkastelemaan ihmisoikeuksien toteutumista käy-tännössä. Monet olivat lukeneet leh-distä PKK:n taistelijoiden ja Turkin armeijan tulitauosta kesällä 2006, sekä viime vuosina käytyjen hui-vikeskustelujen aikana pohtineet itsekseen naisten asemaa Turkin kaltaisessa maallistuneessa valtios-sa, jossa pääosa kansasta kuitenkin Islamia tunnustaa. Demla ry järjes-tikin Oikeus-lehden lukijamatkana 23- henkiselle juristidelegaatiolle (hieman tarkentaen 22 juristia ja yksi opiskelija) mielenkiintoisen mahdollisuuden kurkistaa huivin tuolle puolen: Miten Turkissa suh-taudutaan EU:n jäsenyysneuvotte-

lujen myötä kasvaneeseen ihmis-oikeusretoriikkaan ja ehkäpä sen seurauksena lisääntyvään ihmisten väliseen tasa-arvoon?

Joukkojen esittelyOikeuspoliittinen yhdistys Demla ry on vuonna 1954 perustettu puo-lueisiin sitoutumaton aatteellinen yhdistys, jonka tavoitteena on suo-malaiseen oikeus- ja yhteiskuntapo-litiikkaan vaikuttaminen. Pitkälti ihmisoikeuksista kiinnostuneiden juristien yhdistyksenä se pyrkii edistämään perus- ja ihmisoikeuk-sien toteutumista ja puolustamaan oikeusturvaa, tasa-arvoa, ympä-ristökysymyksiä sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Puhdassy-dämisistä oikeusoppineista (ja itses-täni) koostunut delegaatiomme siis suuntasi lokakuussa tapahtumien keskipisteeseen. Valmiiksi suunni-teltu ohjelmamme sisälsi muun mu-assa Turkin Amnestyn suomalaisen toiminnanjohtajan, ansioituneen Ville Forsmanin tapaamisen, tutus-tumisen paikallisiin ihmisoikeusak-tiiveihin TOHAV -lakimiesjärjestön vieraana sekä käynnin todellisessa

IHMISOIKEUKSIEN GAMBIITTI?Demla ry:n delegaation tutkimusmatka Turkin ihmisoikeustilanteeseen


harvinaisuudessa, väkivallan uh-reiksi joutuneiden naisten tuki-keskuksessa, joita Turkissa on alle kymmenen (noin 40 miljoonaa naista kohden).

Ensimmäinen koettelemusMatkamme aluksi kuulimme kurdien asemasta maassa, jossa heitä on vä-hemmistönä arviolta noin 18 % koko populaatiosta. Keskustellessamme paikallisten kurdien aseman kohen-nusta ajavien juristien kanssa saim-me muun ohella kuulla, etteivät kur-dit saa edelleenkään opetusta omalla kielellään ja kurdialueen koulujen virkoihin nimitetään yleisesti vasta-valmistuneita opettajia. Opetuksessa ei oteta huomioon, etteivät koulun-sa aloittavat lapset ymmärrä tur-kinkielistä opettajaansa. Maassa ei ole merkittävää kunnallista itsehal-lintoa, vaan keskushallinto osoittaa määrärahat eri puolille maata, jolloin vähemmistöjen asuttamat (Koillis- ja Kaakkois-Turkki) alueet kärsivät. Kurdit eivät voi antaa lapsilleen kur-dinkielisiä nimiä: kurdien nimet, joissa perinteisesti esiintyy turkin kielestä puuttuvat kirjaimet W, Q ja X, eivät kelpaa väestörekisteriin. Kuitenkin muita kieliä edustavissa vierasperäisissä nimissä esiintyvinä edellä mainittuja kirjaimia nimikäy-tännössä sallitaan, joten kyseessä on selvästi tiettyä kansanryhmää syrji-vä käytäntö.

Toinen koettelemusSeuraavaksi tutustuimme naisten asemaan tapaamalla pienen joukon väsyneitä, muttei vielä kaikkea toi-voaan menettäneitä vapaaehtoisia, jotka työskentelevät käsivoimin ja vaatimattomien ulkomaisten lahjoi-tusten avulla massiivista rakenteel-

lista syrjintää vastaan. Vierailimme Sahmaran naisten keskuksessa, joka on yksi muutamasta mitättömästä naisiin kohdistuvan järjestelmällisen väkivallan ja syrjinnän kanssa kamp-pailevista tukikeskuksista. Väkivalta on Turkissa perheen sisällä äärimmäi-sen yleistä. Erityisen heikko asema on naisilla ja lapsilla. Esimerkiksi avioero on usein tosiasiallisesti mahdoton nai-sille, joilla ei ole minkäänlaista sosiaa-liturvaa perheen ulkopuolella. Naisen asema on käytännössä riippuvainen hänen sosiaalisesta ja koulutuksel-lisesta taustastaan sekä asuinpai-kasta. Etenkin maaseudulla naisten kohtelu perustuu vanhoillisiin pe-rinteisiin, jotka seuraavat heitä kau-punkiin muutettaessa. Edelleenkin avioliittoja sovitaan vanhempien kesken. Naiset kärsivät väkivallasta

ja seksuaalisesta häirinnästä, johon viranomaiset suhtautuvat välinpi-tämättömästi ja syyllistyvät siihen itsekin. ”Kunniamurhia” tapahtuu edelleen. Niiden tekijöiksi valitaan suvuista alaikäisiä poikia, jotka saa-vat lievän rangaistuksen jos sitäkään ja palattuaan vankilasta saavat san-karin vastaanoton. Erityisesti sosiaaliturvan puute rajaa naisten valinnan mahdolli-suudet tasan yhteen: väkivaltaiseen parisuhteeseen jäämiseen, sillä kun-nallista lastenhoitoa ei tietenkään ole tarjolla, joten erosta haaveileville naisille, joilla ei paluuta lapsuutensa perheisiin avioeron jälkeen usein-kaan enää ole, jää käytännössä jäl-jelle vain tuo yksi, jos eivät halua jättää lapsiaan. Järjestelmä on tieten-kin omiaan vääristämään entisestään valta-asetelmia miesten ja naisten vä-lillä ja mahdollistaa aviomiesten ty-rannimaisen käytöksen. Vastuuseen joutuminen naisiin kohdistuvista loukkauksista etenkin, jos kyseessä on oma sukulainen, on äärimmäisen poikkeuksellista.

Huojuva torniTämä oli siis kohtaamamme todel-lisuus ja arkipäivä nykyaikaisessa Istanbulissa! Mitä tapahtui ihmisoi-keuksille? Totuus, jonka kuulimme usean eri paikallisen ihmisoikeusvai-kuttajan suusta, oli, että Turkki on omaksunut vain näennäisesti EU:n

Opetuksessa ei oteta huo-mioon, etteivät koulunsa aloittavat lapset ymmärrä turkinkielistä opettajaansa.

synti ja pahe. | 37

asettamia vaatimuksia. Se on säätänyt lakiuudistuksia (muun muassa hil-jattain kieltänyt koulujen rehtorien oikeuden oppilailleen suorittamiin neitsyystarkastuksiin), mutta niitä ei käytännössä panna täytäntöön. Ihailtavaa valoisuutta pilkahteli sil-ti paikallisissa kollegoissamme kes-kustelujemme aikana. Vaikka Turkin ihmisoikeustilanne ei olekaan oleel-lisesti parantunut EU-jäsenyysneu-votteluista huolimatta, siellä vaikut-taa kuitenkin olevan toiveikkuutta sen suhteen, että EU-jäsenneuvotte-lujen myötä säädetyt lukuisat uudet lait myös käytännössä ympäröivän maailman huomion ja painostuksen kautta tulisivat vielä sovellettavaksi ja ihmisoikeusolot maassa myös to-siasiallisesti sitä kautta paranisivat. Vaikuttaa siis siltä, että ihmisoikeuk-sien tornia ei missään nimessä saa

uhrata pelin avauksessa gambiitin tavoin. Vaikka tavallisen turkkilai-sen naisen tai kurdin arki on vielä kaukana vaikkapa tanskalaisen tai suomalaisen kanssasisarensa arjesta, on äärimmäisen tärkeää, että torni pidetään elossa ja aktiivisena neu-vottelujen edetessä. Ja niistä huoli-matta.

Maalliset nautinnot Delegaatiomme malttoi maailman pelastamisen ohella tutustua hieman myös paikallisiin antimiin. Lupsakka ihmisoikeusjuristiporukka toteutti solidaarisuuden aatetta käytännös-sä esimerkiksi tarjoamalla hieman säälittävälle opiskelijajäsenelleen aterian eräässä hienossa illallisravin-tolassa, jonne pysähdyimme kertaa-

maan päivän tapahtumia. Mahtavaa porukkaa. Mainittakoon myös, että paikallinen olut oli halpaa ja sitä oli tarjolla riittävästi Ramadanista huo-limatta. Istanbulin keskustassa oli myös varsin turvallista liikuskella myös öisin, ja länsimaisittain pukeu-tunutta paikallista nuorisoa on jou-koittain liikkeellä.

TurvallisuuspoliisiMainitsemisen arvoinen ja jännittävä kuriositeetti matkalta oli paikallisen turvallisuuspoliisin yhteydenotot ryhmäämme, mikä kuvastaa osal-taan maan turvallisuusviranomais-ten rajoittamatonta toimintaa. Neljä tuntemattomaksi jäänyttä henkilöä lähestyivät eri tilanteissa delegaati-on osallistujia kyselleen matkan tar-koitusta ja ohjelmaa. Kyseisillä hen-kilöillä oli myös selvästi etukäteen

hankittua tietoa matkan osal-listujista ja tarkoituksesta, vaikka matkamme sinänsä ei ollut lainkaan ollut julkisuudessa. Yleisesti ottaen poliisit puuttuvat herkästi mielenosoituksiin ja mm. Naisten päivän mielenosoitus ha-jotettiin väkivaltaisesti. Poliisia on vaikea syyttää ja saattaa vastuuseen väkivaltaisuuksista. Viranomaisilla on velvollisuus viedä pidätetty tut-kittavaksi valtion oikeuslääketieteel-liselle klinikalle, joissa lääkärin tut-kimukset tehdään usein poliisiviran-omaisen läsnä ollessa. Tällöin kidu-tusvammat toteavan lääkärinlausun-non saaminen on vaikeaa. Suureksi ongelmaksi viime vuosina on tullut poliisilaitosten ulkopuolella tapah-tuva kidutus. Tällöin kiinniotettuja ei kirjata viranomaisrekistereihin ja

viranomaisten syytteeseen saaminen vaikeutuu. Turkki onkin toistuvasti langettavista tuomioista huolimatta vastaamassa kidutusjutuissa Stras-bourgissa.

SYNNINPÄÄSTÖ Tunsitko piston orastavan ihmisoi-keusjuristin sydämessä? Jäikö ve-ronpalautuksista ylimääräistä rahaa jäljelle? Voit tukea Sahmaran naisten keskuksen toimintaa lahjoittamalla Ensi- ja Turvakotien liiton tukiohjel-man kautta rahaa suoraan keskuksen toiminnalle. Viitenumero ohjaa rahat oikeaan tarkoitukseen. Tili: 101230-207454, Viite: 10090, lisätietoja lahjoituksesta tarvittaessa: [email protected], 050-5201730

RIPITYSSinne ne ovat menneet muutkin vahvat ja viisaat. Liity siis sinäkin! Jäseneksi Demlaan voi liittyä kuka tahansa oikeuspoliittisista asioista kiinnostunut henkilö. Vaikka suu-rin osa jäsenistämme on lakimiehiä tai oikeustieteen opiskelijoita, ei oikeustieteellinen koulutus ole jä-senyyden edellytys. Demla järjestää kesäisin Lahdessa myös ajankohtai-sen ja huippumielenkiintoisen ke-säseminaarin. Ensi kesän aiheena on kontrolli. Lisätietoja jäseneksi liit-tymisestä tai kesäseminaareista saat sivuilta www.demla.fi .


Miami Vice: Siis se legendaarinen kasarisarja, ei tämä uusi ja laimea leffa. Tästä ei kasariestetiikka juuri parane, toimituksen takatukka-idolit kamppailevat alamaailmaa vastaan Miamin kuumassa paheita pursuavassa kau-pungissa.

Nautiskelijat.net: Tutkiskele täältä tietoutta paheeseen kuin paheeseen. Kaikki Viskeistä kahviin ja suklaa-seen. Motto: ” Jos luovut tupakasta, viinistä ja rakastelusta, et itse asiassa elä kauemmin, elämä vaan tuntuu pitemmältä.” - Clement Freud.

Vice Magazine: ”This magazine is a collection of the irreverent, hilarious and downright scary gonzo journa-lism that brought three losers from the crack houses of Le Plateau to the deluxe apartments of Manhattan.” Ehdottoman tiukka lehti. Ellei IV jo ole tätä, niin tässä on tämänkin lehden tulevaisuus!

The Vice Fund: Harkitsetko sijoittajaksi ryhtymistä? IV:n ehdoton ja pomminvarma sijoitusvinkki: paheteolli-suus. Tämä rahasto sijoittaa rahasi alkoholi-, tupakka-, uhkapeli-, ilmailu- ja puolustusteollisuuteen. Nämä alat eivät ikinä tule kärsimään taantumista!

inter vivos suosittelee : iv-lista IMIIII

IIINaIIIIIIII

IIIIVice IIIIIIII

IIVTheIIIIIIII

Experto Credite

Risto SandvikOpintovastaava 2006

Opintovastaavankin saatua opin-tovuotensa onnellisesti pää-

tökseen on jälleen aika tarkastella jälkiviisaasti vuoden tapahtumia. Opintovuoden päätökseen saattami-nen ei tunnetusti edellytä kuin ajan kulumista, joten allekirjoittaneen-kin vuoden oikeustieteen opiskelut koostuvat yhdestä aineopintotentis-tä. Viimeisimpien tietojen mukaan Pykälän hallituksen jäsenet eivät ole ainoita opinnoissaan hidastel-leita, vaan ilmiö on koko tiedekun-nan laajuinen. Tiedekunnan rahoi-tus riippuu pitkälti valmistuneiden määrästä, joten tilanteesta on syytä olla erittäin huolissaan. Kaikki ovat varmasti huomanneet, että tiedekun-taamme ei ole muutenkaan liiemmäl-ti resursseilla siunattu. Valmistuneiden määrän notkah-tamisen syitä on vaikea täsmällisesti määrittää. Eikö putki vedä? Kiinnos-taako noususuhdanteessa työnteko opiskelua enemmän? Pakottaako opintotuen alhaisuus työntekoon? Ehkä opiskelijat, jotka muistavat vain Neuvostoliiton jälkeisen maail-man, ovat laiskempia kuin ennen tai ehkäpä opetuksen määrä tai taso on laskenut. Syitä on varmasti enem-män kuin yksi ja eri tekijät saattavat vaikuttaa toisiinsa arvaamattomilla tavoilla. Tiedekunnan kontekstissa on kuitenkin mielekästä puhua sel-laisista tekijöistä, joihin tiedekunnan omilla toimilla voidaan vaikuttaa.

PUTKESSAHelposti havaittava yhteensattuma on tietysti valmistuneiden määrän

putoamisen ja tutkinnonuudistuk-sen samanaikaisuus. Putkimallin nähtyä päivänvalon on valmistu-neiden määrä laskenut kuin lehmän häntä. Totuuden nimissä on kuiten-kin sanottava, että tälläkin palstalla paljon käsitellyssä putkimallissa on myös hyviä puolia. Kyselyiden pe-rusteella erityisesti uudet opiskelijat ovat kokeneet opintoputken hyödyl-liseksi ja opintojen suunnittelua hel-pottavaksi asiaksi. Totta onkin, että ennen putkea oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto oli tuoreelle opiskelijalle varsin vaikeasti hahmo-tettava kokonaisuus, josta kukaan ei tuntunut osaavan sanoa, että mistä päästä se kannattaa aloittaa. Selvää oli vain, että tutkielma kannattaa suorittaa tutkinnon loppupuolella. Opintojen suunnittelun helpot-tumisesta huolimatta viime vuonna putken mukaisesti aloittaneista opis-kelijoista on tällä hetkellä putkessa alle 20 prosenttia. Koko tiedekun-nan opiskelijamassasta tämä yhden vuosikurssin 20 prosenttia edustaa suorastaan häviävän pientä osaa. Koko tiedekunnan opetustarjonnan ja -järjestelmän suunnittelu tämän vähemmistön ehdoilla on mielestäni yksi syy opintojen yleiseen hidastu-miseen. Putkimalli mahdollistaa ete-nemisen putken mukaisesti (mikäli kirjat riittävät ja ei kuulu tenteissä reputtavan viidesosan joukkoon) tai putkea hitaammin, mutta varsinkin putkimallia nopeampi eteneminen on tutkinnonuudistuksen myötä vai-keutunut. Putkitutkintomalli ei huomioi millään tavalla sitä tosiseikkaa, että suurin osa tiedekuntamme opiskeli-joista käy opiskelujen ohella töissä ja lähtee jossain opintojen vaiheessa vaihtoon ulkomaille. Varsinkin työs-säkäymisen syyt ovat nähdäkseni tiedekuntamme vaikutusmahdolli-suuksien ulkopuolella, joten asian kanssa kamppailun sijasta olisi syy-tä ottaa lusikka käteen ja maistaa joulupuuroa. Hämeessä tiedettiin jo ammoisina aikoina, että kaiken vii-

sauden alku on tosiasiain tunnusta-minen. Vuoden 2006 aikana putkimalli on osoittautunut haastelliseksi erityises-ti opetuksen käytännön järjestelyjen suhteen. Monta kertaa kuulustelu-jen tuloksien julkistamisen ja uusin-takuulustelun välissä on ollut vain hyvin lyhyt aika (esimerkiksi alle vuorokausi), kun oikeusturvajohto-säännön 9§:ssä vaaditaan ilmoitta-mista "hyvissä ajoin". Satunnaisesti tämä ongelma on ratkaistu siten, että uusintakuulustelua ei ole järjestetty ollenkaan! Suuret opiskelijamäärät ja opetuksen mahduttaminen lyhy-elle opetusperiodille tekevät opetta-misen ja kuulustelujen järjestämisen ymmärrettävästi erittäin raskaaksi vastuullisille opettajille.

KIELET JA RESURSSITKieliopintojen saatavuuden ongel-mien on myös nähty hidastavan valmistumista. Aktiiviiset opiskeli-jaedustajat ovatkin syksyllä ajaneet tiedekunnassa läpi uudistuksen, jonka ansiosta tulevaisuudessa vaih-to-opinnoilla voi saada suorituksen vieraan kielen pakollisiin opintoi-hin. Huhupuheiden mukaan ideaa on pidetty niin oivallisena, että sen käyttöönottoa suunnitellaan myös muualla yliopistossamme. Ainakin allekirjoittanut jää innolla odotta-maan uudistuksen hedelmiä. Yhdistyksen verkkosivuilla oli syksyllä mahdollista vastata pieneen opintokyselyyn, jossa tiedusteltiin opiskelijoiden näkemyksiä opetusre-surssien kohdentamisesta. Kysymyk-senä oli ytimekkäästi: "Mihin oppi-aineeseen toivoisit lisää opetusta?". 166 vastauksen perusteella opiskeli-jat toivovat lisää opetusta juuri sel-laisiin oppiaineisiin, joissa on tällä-kin hetkellä verrattain paljon opet-tajia; kärjessä olivat prosessi-, rikos-, kauppa- ja fi nanssioikeus. Konkreet-tisena kehitysehdotuksena monessa vastauksessa vaadittiin korvaavia lu-entosarjoja prosessioikeuteen. Myös lisäopetuksen sijoittuminen opinto-


jen eri vaiheisiin vaihteli hieman op-piaineittain. Esimerkiksi kauppaoi-keuteen toivotaan lisää opetusta va-linnaisiin ja syventäviin opintoihin, kun taas prosessioikeuteen halutaan nimenomaan perusopintojen ope-tusta. Opiskelijaedustajat tulevat pi-tämään nämä näkemykset esillä en-si lukuvuoden tutkintovaatimuksia valmisteltaessa. Lopuksi tahdon vielä toivottaa kaikille onnistunutta opintovuotta 2007! Erityisesti tiedekunnan puo-lesta toivon, että kaikki ovat vuoden kuluttua opintoputken ansiosta tai siitä riippumatta hieman lähempänä valmistumista ja ihanaa työelämää.

Katso kyselyn opiskelijapalute Pykälän nettivuilta!

Mihin oppiaineeseen opiskelijat toivovat lisää opetusta?

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

Esine

Euroop

pa

Finans

si

Hallint

o kv

kv.yk

sit

Kaupp

a

Kirjanp

ito

Lääk

intä

Ympäris

tö

Naisoik

eus

Histori

a

Inform

atiikk

a

Sosiol

ogia

Talous

tiede

Teoria

Perhe

Proses

siRiko

sTyö

Urheilu

Valtios

ääntö

Velvoit

eMuu

N=166

Mihin opintojen vaiheeseen?

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Esi

ne

Eur

oopp

a

Fina

nssi

Hal

linto kv

kv.y

ksit

Kau

ppa

Kirj

anpi

to

Lääk

intä

Ym

päris

tö

Nai

soik

eus

His

toria

Info

rmat

iikka

Sosi

olog

ia

Talo

ustie

de

Teor

ia

Per

he

Pro

sess

i

Rik

os Työ

Urh

eilu

Val

tiosä

äntö

Velv

oite

Muu

SyventävätValinnaisetPerus

PYKÄLÄ RY PALKKAA OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAITA JA VALMIITA JURISTEJA!

Pykälä ry on järjestänyt valmennuskursseja jo yli 50 vuoden ajan. Laadukkaat pienryhmä-, teoria- ja vastaustekniikkakurssimme sekä uudet teoriakurssi TV ja tehokurssi alkavat taas keväällä 2007.

_________________________________________________________________________________________________

Haemme

OPETTAJIA KURSSEILLEMME

Haemme päteviä, innostavia, oikeushistoriaa, velvoite- tai prosessioikeutta hallitsevia, aktiivisia ja asenteeltaan positiivisiavalmiita juristeja sekä oikeustieteen opiskelijoita kurssiopettajiksemme. Toivomme opettajiltamme vaikeiden asioiden konkretisointikykyä, taitoa oleellisten asioiden esiintuomiseen sekä intoa kannustaa työntekoon. Mikäli olet opetustyöstä kiinnostunut, toimita meille vapaamuotoinen kirjallinen hakemuksesi ja CV 19.1.2007 mennessä.

Haemme

LUENTOMUISTIINPANOJEN LAATIJOITA

Luentomuistiinpanot auttavat kurssilaisiamme jäsentämään valintakoekirjojen suurta tietomäärää ja pureutuvat alueen ongelmakohtiin selventäen niitä havainnollisilla kaavioilla ja taulukoilla. Toivomme luentomuistiinpanojen tekijöiltä lyhyttä ja havainnollistavaa esitystapaa. Työ on projektiluontoinen ja ajoittuu alkuvuoteen valintakoekirjojen ilmestymisen yhteyteen.

Tule tekemään itsesi näköiset luentomuistiinpanot, jotka auttavat kurssilaisiamme suuren urakan edessä!

Toimita meille vapaamuotoinen, kirjallinen hakemuksesi lyhyen työnäytteen kera 26.1.2007 mennessä. Työnäytteen toivotaan olevan oikeushistoriaa, prosessi- tai velvoiteoikeutta käsittelevästä materiaalista.

Haemme

HARJOITUSTEHTÄVIEN LAATIJOITA

Harjoitustehtävien avulla kurssilaiset oppivat vastaamaan oikein valintakoetyyppisiin tehtäviin. Harjoitustehtävät ovat mer-kittävä osa kurssimateriaalia ja kurssien kokonaisuutta. Toivomme tehtävien tekijöiltä idearikkautta laatia sekä opettavia et-tä osaamista testaavia tehtäviä. Lisäksi työtehtäviin kuuluu laatia pisteytetyt mallivastaukset, jotka auttavat ymmärtämään oikean vastauksen rakennetta. Toimita meille vapaamuotoinen, kirjallinen hakemuksesi 26.1.2007 mennessä.

Haemme

KOE- JA HARJOITUSTEHTÄVIEN TARKASTAJIA

Tehtävien tarkastaminen virheettömästi ja nopeasti sekä palauttamisen yhteydessä kurssilaisille annettava kirjallinen palaute ovat tärkeä osa onnistunutta valmennuskurssia.

Haluamme antaa kurssilaisille paljon toivottua ja suureksi avuksi koettua henkilökohtaista palautetta ja ohjausta väli- ja lop-pukokeiden sekä harjoitustehtävien yhteydessä. Tavoitteen saavuttamiseksi haemme tehtävien tarkastajia, jotka ovat innokkaita kannustamaan kurssilaisia alkuvaikeuksista aina urakan loppuun saakka. Tehtävä soveltuu eri vaiheissa opintoja oleville opiskelijoille.

Mikäli haluat olla mukana järjestämässä onnistuneita kursseja, toimita vapaamuotoinen, kirjallinen hakemuksesi meille 26.1.2007 mennessä.

Hakemukset tulee toimittaa osoitteeseen:

Pykälä ry, Valmennuskurssit, Mannerheimintie 3 B 5 krs., 00100 Helsinki tai sähköpostiosoitteeseen [email protected].

Lisätietoja antaa vastaava kurssipäällikkö Markus Kouhi 040–504 0158, [email protected]

SEMINAAREJA OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAILLE

Private and Public Partnership

Pykälä ryOIKEUSTIETEEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS

KIITÄMME YHTEISTYÖSTÄ 7.11.2006

Syksyn pimeissä illoissa on ollut perhosella paljon ihmeteltävää. Siivet ovat taas suihkineet siellä, missä sattuu ja tapahtuu. Perhonen näkee kaiken...

• kaksi joulukuussa Arenan lavalle noussutta miespuolista pykälistiä sai kokea karvaasti eräiden jatkojen yöl-lisen sauhutteluhetken. Ystävällinen naapurin mummo päätti nimittäin lu-kita pojat tupakointipaikkana toimi-neelle tuuletusparvekkeelle. Onneksi rapussa asui myös jalo sielu, joka tar-peeksi kauan älämölöä kuunneltuaan tuli ja päästi pojat pälkähästä.• urhean pykälistipoikien iskuryh-män tiedetään muuan yhdistyksen johtohahmon johdolla ujuttautu-neen sananmukaisesti keittiön kaut-ta erään pykälän kerhonakin tunne-tun järjestön bileisiin Vanhalle. Sar-jassamme sata ja yksi keinoa välttyä maksamasta.• toisaalta eräs toinen iskuryhmä hoiti asian taas puhumalla. Ilmeisesti myös rivipykälistit kelpaavat Vanhan ovimiehille HYY:n ”edustajistona”.• tämän vuoden spex Ruotsalainen gambiitti ihastutti laajasti katsojiaan. Produktioon osallistuneet sen sijaan ihastuttivat toisiaan siinä määrin, että ainakin yksi Spexromanssi sai ensi-il-tansa. Perhosen kutinan mukaan toi-nenkin pariutuminen on ilmassa.• spexin kaatajaisissa nähtiinkin sit-ten jo jos jonkinlaista sekoilua. Per-hosen tietojen mukaan ainakin tans-sijoilla kävi kova fl aksi. Osuutensa tästä potista korjasivat niin musiikki- kuin näyttelijäporukankin pojat.• glamoursitsit olivat todella gla-möörit: salaman nopeasti loppuun-myydyillä sitseillä pöydissä muun muassa liekitettiin kukkia ja lauk-kuja. Liekit saatiin sammumaan sii-täkin huolimatta, ettei paikalla ollut palosammuttimiin erikoistunutta miespykälistiä.

• sonniasissa liha oli kypsää. Pienes-sä salissa esiteltiinkin kypsän lihan mureuttamista ihan valkokankaalta. Perhosen kuuleman mukaan opetus-video ei kuitenkaan johtanut käy-tännön harjoitteluun. • sonniaisissa muutkin kuin vuo-den sonni näyttivät myös sangen kiinnostuneilta kypsästä lihasta. Eräässä tapauksessa, joka pisti Per-hosen silmään, oli sonni kuitenkin perin varattua laatua...• SAKKE 06:n saldo: ainakin yksi käynti Porin Keskussairaalassa ja yksi rikosilmoitus. Eikä nyt puhuta sitten mistään virallisista excuista.• SAKKE oli muutenkin hedelmäl-linen tapahtuma, erityisesti pykä-listimiehille. Perhosen kuuleman mukaan eräskin vanhempi tieteen-harjoittaja on viettänyt yhteisiä ho-telliöitä Porissa muukin kuin pelkkä viinapullo lämmikkeenään.• kuuluisuudellaan jopa miltei Mat-ti Nykäsen ylittävä SAKKE-Kanki oli nimensä veroinen. Uudenuutukaista kunnianimeä pitikin heti kunnioit-taa asiaan kuuluvalla käytöksellä. Perhonen tietää Porilaisen kylterin langenneen SAKKE-Kankemme jal-koihin.• kiitosristeily vei taas joukon py-kälistejä Itämeren velloville aalloille. Laivamatka myrskyssä oli eksootti-nen kokemus. Liekö laivan keinun-nan syytä (tai sitten ei..), että eräs yhdistyksen johtoasemassa oleva mies laski alleen hytin kokolattia-matolle. Muutoin risteily sujui san-gen rauhallisissa merkeissä: mitä nyt ”huonepalvelun pojat” remontoivat yhden neitosnelikon hytin oven uu-teen uskoon, eräs urheiluasioihin erikoistunut pykälisti ei tajunnut sammua ajoissa ja ostoskärryjä käy-tettiin asianmukaisiin tarkoituksiin eli ihmisten kuljettamiseen.• pikkujoulujen tonttuisissa tunnel-missa eräs raskaan sarjaan vanhempi

tieteenharjoittaja havaittiin harjoit-tamasta läheisyyttä erittäin nuoren phuksitytön kanssa. Ilmeisesti van-hoissa miehissä on sitä jotain, sillä samaisella neitosella oli vain hetkeä ennen havainnointia ollut todella intiimiä erään reserviupseerisaralla kunnostautuneen nuoremman ur-hon kanssa.• pikkujoulut saavat aina pykä-listit riehaantumaan. Tänä vuonna Perhosen mielestä meno oli kui-tenkin erityisen ronskia, sillä jopa emeritusopintovastaava, vastavalittu hallituksen puheenjohtaja 2007, Ris-to Sandvik, kommentoi tapahtumaa näin: "Joka nurkassa sikailtiin, min-ne silmä vain osui."• tämä oli erityisen totta ainakin eräässä nurkassa, jossa liikainnokas urho riisui daamiltansa yläosaa kaik-kien nähden. Onneksi kumpikaan osapuoli tuskin muistaa tapahtu-neesta mitään, jolloin sitä tietenkään ei koskaan olekaan tapahtunut• perhonen on myös kuullut, että yksi vanha YVK:n johtohahmo olisi potenut Pikkujoulujen jälkeen an-karaa morkkista. Syykin oli selvä: aivan liian isosti naissekoilua saman illan aikana... • juuri saatujen tietojen mukaan eräs jo suorastaan legendaarisen mai-neen saanut pykälisti oli herännyt sairaalasta. Tarinaan liittyi senaatin-torilla sijainnut sahkökaappi sekä ilmeisesti hyvin nopea pudotus. Asi-anosainen tuskin osaa kertoa tapah-tumista sen enempää.• samainen henkilö oli kuulemma harkinnut oikeustoimia eräässä ni-meltämainitsemattomassa SAKKE -kaupungissa sijainnutta hotelliketjua kohtaan. Hotelli piti kyseisen pykä-listin mielestä laitonta henkilörekis-teriä ”ei toivotuista” vieraista. Mistä lie moinen tieto rekisteristä mahta-nut kyseisen pykälistin tietoon tulla, Perhonen ihmettelee....


Ärsyttävää kun ihmiset pätee sillä kuinka monta sähköpostia ne on saa-nu kun ne on ollu pari päivää poissa. Että ihan 45? Vitun mahtavaa.

- ”puhukaa vaikka säästä”

Pykälistit, perkule! Miksei tentti-kirjoissanne ole kuvia? Olen kuin tuomarin nuijalla päähän lyöty. Ei uskoisi teidänkään niin monitahoi-sen problematiikan kanssa painivan, etteikö sitä pienen pyörittelyn jäl-keen saisi niskalenkissä väännettyä kolmiuloitteiseen koordinaatistoon. Empiirisluonteisten tutkimusteni perusteella yhden juridiikan perus-teoksen nauttiminen kerta-annokse-na aiheuttaa mielentilan, joka vastaa kahden vuorokauden yhtäjaksoista valvomista. Mainittakoon, että vas-taavassa ajassa kokenut tieteenhar-joittaja nauttii ongelmitta kansanta-loutta kolme kovakantista tahi kaksi keskivahvaa opusta rahoitusta raa-kana. Edellisiltana kuvallisessa muodos-sa tankattu informaatio ei myöskään tenttiaamuna aiheuta suurempaa päänsärkyä, enkä ennen juridiikan tenttiä ollut vielä kertaakaan jou-tunut antamaan ylen ja suoltamaan vastauspaperille käsittämättömäksi disinformaation tulvaksi muotoutu-neita tuntojani. Kiitos, kippis ja kolaus!

- ”Kylteri itärajamailta”

Ottaa v*?#sti palloon, et Fredalla on kolmenkympin rajoitus...

- ”Grüne Welle”

Vituttaa kun piti jonottaa ihan hel-vetisti, jotta sai unicardista jonkun ihme lyyran ja nyt sillä ei voi enää maksaa batteryä kirjaston limuko-neessa, enkä pääse tenteistä läpi, kun väsyttää. Pitäkää lyyranne, mä lähen amikseen!

- ”lyyrakko”

Kaveri jammaa tuhannetta kertaa samaa valitusvirttä \"mulla ei ole miestä ja mä haluun jonkun\". Neiti ei suostu uskomaan, että vika voi-si piillä hänen perusnegatiivisessa asenteessaan, tai siinä, ettei hänelle kelpaa kukaan? Kuinka monta kertaa asia pitää vääntää ratakiskosta ennen kuin hän herää todellisuuteen?

- ”Kiitos, riittää jo.”

Vituttaa kun IV:ta ei kuulu! - ” vit1”

Vituttaa kun ihmiset kävelevät ka-dulla koko kadun leveydeltä ja hi-taasti kun pitäis päästä ohi! Mä oon helvetti kiireinen ja tärkeä ihminen!

- ” munakoiso”

Ikuinen vitutuksen aihe on ihmiset, jotka änkevät ratikkaan, metroon tai vastaavaan sisään ennen kuin toiset ovat päässeet ulos. Tai sitten ihmi-set, jotka jäävät heti oviaukon eteen seisomaan niin että tukkivat koko paikan.

- ” huomioi muutkin”

Minua ottaa päähän pedron kasvis-höystö!!!

- ” pykälisti”

Mua kismittää yli kaiken kaks asiaa tässä lehdenteossa. Eka on se, että kaikki lupaa ensin kuun taivaalta ja kertoo kuinka se on täynnä kirjoituk-sia IV:seen, mutta kas kummaa, har-vemmin näitä lupauksia sitten lunas-tetaan. Toinen on se, että ne harvat, joilla on pysyväisnakki, kuten vain esimerkin mainitakseni Bonus Pater Familias -palsta, rikkovat deadlinea surutta ja kaiken lisäksi ilmeisen tie-toisena siitä, ettei lehti voi ilman ky-seistä palstaa ilmestyä! Aarrgh!

- ”Päätoimittaja”

Minua vituttaa suunnattomasti sai-raanhoitajien ammattikunnan jatku-va hypetys. He tuntuvat itse arvos-tavan omaa työtään, ikäänkuin he pelastaisivat jatkuvasti ihmishenkiä. Tuntuu että hoitsut ovat jatkuvasti esillä palkankorotusta naukumassa, koska hehän ovat niin saatanan tär-keitä, ja koulutettuja ja vaikka per-kele mitä. Ja he ovat mielestään niin perkeleen alipalkattuja. Vähintään-hän tuo korvaamaton ammattikun-ta ansaitsisi kirurgin palkan, koska loppupeleissähän potilaan henki on hoitsusta kiinni: jos hoitsu ei anna veistä oikeaan aikaan tai toisi ruokaa niin kyllähän siinä kuolema koittai-si. Ja sitten se on sellanen juttu vielä että heitä tai heidän työtään ei saa edes arvostella, taikka kyseenalais-taa sitä, kuinka paljon he oikeasti ansaitsisivat palkkaa, koska se on tuhmaa. Pitää vaan arvostaa ja ar-vostaa tuota ammattikuntien kunin-gatarta. Koulutushan heillä on huip-pua, ja mielettömiä lahjoja vaativaa, työolot perkeleen kurjat kun joutuu tekemään vuorotyötä! Ja on niin saatanan kiire jatkuvasti - ikäänkuin missään muussa amma-tissa ei olisi noita haittapuolia. Ja palkka, niin, minun käsittääkseni se ei edes ole ihan hirveän huono, jos peruspalkka on vähintään lähempä-nä 2000 euroa, mihin tulee tietenkin lisät päälle. Mutta voivoi. Kukapa ei lisää liksaa haluaisi. Vittu että vitut-taa.

- ” ejummarra”

Suurin vitutuksen aihe on ahkä panhuilulla soitetut joululaulut kau-poissa. Tai vaikea sanoa onko ne pa-hempia kuin lapsikuorojoululaulut. Ehkä lapsikuorojoululaulut on vielä pahempia.

- ”panhuilut vittuun”

Vittu kun vituttaa vittu!- ” vittuuntunut”

NO HALOO! inter vivos


Miksi mun viereen aleksandrian ko-neille tulee aina joku humanisti joka kaivaa joko nenää tai korvaa, ja vielä syö saaliinsa??? Menkää himaanne syömään niitä eritteitä!

- ” munakas”

Miksi ihmiset istuutuvat luennoil-la aina penkkirivin reunaan, niin että kukaan muu ei pääse istumaan? Menkää perkele keskelle!

- ”kananmuna”

Samu sä olet nii-in kuuma!- ”Catwoman”

Minua vituttaa oksennukset ja riko-tut kaljapullot viikonlopun jälkeen kaupungilla sekä hitaat kassaneidit.

- ””

Vituttaa juosta hoitamassa lakimies-ten henkilökohtaisia asioita pitkin kaupunkia kun oikeitakin töitä riit-täisi.

- ”oikkari”

T-O-D-E-L-L-A ärsyttävää, kun ihmi-set eivät voi lajitella jätteitään. Ei voi olla iso effortti hankkia edes ne kak-si roskista ja pudottaa ne eri pönttöi-hin. Hirveää piittaamattomuutta ja oman navan kaivelua. Selityksenä ei voi olla, että \"kaksi roskista ei mah-du\". Kyllä ne mahtuvat.

- ” biojäte”

PUPU

Kuten Suomen terävänäköi-simpiin ja avarakatseisim-piin kristillisiin kirjoittajiin

lukeutuva Jaakko Heinimäki toteaa teoksessaan Seitsemän syntiä: sisäi-sen sankarivainajan sielunavaus, on synnin käsite kärsinyt sekulaaris-sa nyky-yhteiskunnassa melkoisen infl aation. Kirkkokansa ei enää pa-hemmin kiemurtele penkeissään riit-tämättömyyden tuskissa edes tuomi-osunnuntaina, ja synnistäkin on tul-lut ainakin retoriikkatasolla jotain suorastaan tavoittelemisen arvoista – esimerkkeinä partainen pastori mainitsee vaikkapa ”syntisen hyvät” makeiset tai seksipuhelinlinjat. Vaikkei synnintunto ei ole Pupua enää varhaisimpien elinvuosien jäl-keen suuremmin korvennellut, tarjo-aa länsimaisen sivistyksen ydinme-huun liuennut seitsemän kuoleman-synnin lista yhtä kaikki aihetta niin syvällisiin pohdintoihin kuin hal-pahintaiseen irvailuunkin – se, joka arvaa, kumpi on Pupun sydäntä lä-hempänä, saa piirtää itselleen papu-kaijamerkin. Ja koska kärsivällisyys ei koskaan ole lukeutunut kirjoit-tajan hyveisiin, käydään tässä läpi ainoastaan kuolemansyntien palkin-tokoroketrio eli kolme karmeimpaan kadotukseen johtavaa pahetta. Ylpeys on syntien kuningatar, jo-hon enkelitkin Shakespearen ja Mil-tonin mukaan lankesivat, mutta Pu-pun paikka ikuisessa autuudessa ei kaikeksi onneksi jääne riippumaan ylikokoisesta hybriksestä, sen verran tehokkaasti Aksel Sandemosen iki-ihanassa romaanissaan esittelemä Janten laki (jonka mukaan kenen-kään ei pidä kuvitella olevansa muita parempi) on iskostettu Pupuun suo-rastaan kvarkkitasolla. Tämän iki-aikaiseen tapaoikeuteen pohjaavan säädöksen mukaan osaavat Suomessa onneksi toimia jo sylilapset – kun kirjoittaja pari vuotta takaperin otti muikeana vastaan sukulaisten onnit-teluja syntymäpäivän ja uuden opis-kelupaikan johdosta, totesi serkku-tytön tuolloin kolmivuotias esikoi-

nen: ”Oletko sinä jo kaksikymmentä etkä ole vielä saavuttanut mitään?” Danten helvetissä ripittäytymättä kateellisina kuolleet olivat toiseksi alinta kastia, mitä Pupun on aina ol-lut kovin vaikea käsittää. Kansanta-loudellehan kateuden luulisi olevan melkoisen merkittävä voimavara; kukapa meistä ei raataisi kahta kau-heammin voidakseen hankkia yhtä hyvin varustellun auton kuin pal-kankorotuksen saanut naapuri. Suo-malaiseen kateuskäsitykseen istunee tosin paremmin asianomaisen kaaran peltien ruttuun potkiminen aamu-yöllä suden hetkenä, mikä tietenkin onkin huomattavasti synnillisempää. Joku italialaista fi lologiaa lukeva voisikin kenties ottaa gradunsa ai-heeksi Jumalaisen näytelmän salatut ugrinyanssit, moinen otsikko toisi ainakin paikan Hesarin Tänään-si-vulta ja poikisi ehkä muutaman työ-tarjouksenkin. Pronssisijalle niin Firenzen laa-keripää kuin paavi Gregorius Suu-rikin rankkasivat vihan, joka on ihmislajin historiassa ehtinyt saada sen mittaluokan seurauksia, että nii-den kustannuksella nauraminen on parasta jättää IV:n kaltaisen perhe-lehden ulkopuolelle. Raamattukin kieltää ketään antamasta auringon laskea vihansa yli, mutta korkea-ar-voiset oppineet ovat kyllä sallineet pyhän vihan ilmaukset – rippikou-lunsa käyneille tutuin tällainen rai-vokohtaus on varmaankin Jeesuk-sen suorittama temppelin puhdistus (Joh. 2:13-16). Lempeänä kasvinsyö-jänä Pupu antaa onneksi muotonsa mustua perin harvoin, ja silloinkin vain ehdottoman hyväksyttävistä ja oikeamielisistä syistä, joiden vuok-si kannattaa kenen tahansa kaatua. Myöntäkää pois, että bussista myö-hästyminen, varatun lainakirjan saa-pumatta jääminen, muistiinpanojen hukkaaminen ja yhdyssanavirheet muualla kuin Messenger-keskuste-luissa saavat teidänkin sisäiset de-moninne heräämään.

synti ja pahe. | 47

Oletko pääsykokeeseen lukemisen ammattilainen?

Haluatko auttaa ja tukea kevään kurssilaisia pääsykokeeseen valmistautumisessa?

PYKÄLÄN VALMENNUSKURSSIT HAKEE ORGANISAATIOONSA KURSSITUUTOREITA.

Pykälä ry:n valmennuskurssit hakee kurssituutoreita toimimaan pienryhmäkurssilaisten sekä tehokurssilaisten henkisenä

tukena kevään koitoksessa.

Tuutori kannustaa ja neuvoo valmennuskurssilaisia koko luku-urakan ajan. Tuutorin toivotaan olevan helposti

lähestyttävä, positiivinen ja oma-aloitteinen. Tuutorin tulee vierailla säännöllisesti kurssipaikalla sekä olla tavoitettavissa

vaivattomasti puhelimitse ja sähköpostilla.

Tuutorin tehtävät ajoittuvat maaliskuun alusta kesäkuun alkuun.

Mikäli haluat olla mukana järjestämässä onnistuneita kursseja, toimita vapaamuotoinen, kirjallinen hakemuksesi meille heti

tämän ilmoituksen luettuasi:

Pykälä ry, Valmennuskurssit, Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki tai sähköpostiosoitteeseen [email protected]

Lisätietoja antaa vastaava kurssipäällikkö Markus Kouhi,040–504 0158, [email protected]

SEMINAAREJA OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAILLE

Suomalainen liikejuridiikka Baltian markkinoilla

Pykälä ryOIKEUSTIETEEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS

KIITÄMME YHTEISTYÖSTÄ 11.12.2006

R A I D L A & P A R T N E R S

PYKÄLÄ RYMannerheimintie 3 B, 00100 HKIAvoinna ti-to klo 12-17Puhelin +358 9 278 5003Fax +358 9 278 5004Sähköposti [email protected] Os. muutokset [email protected] http://www.pykala.fi /

YRITYSSUHDETOIMIKUNTAJanni [email protected] +358 44 366 2216Elina [email protected] +358 40 764 6928Tuomas [email protected] +358 40 843 5022

Inter Vivoksen toimitus 2006 kiittää ja pyytää anteeksi!

Producer Timbaland "samples" music by copying whole song...http://www.pelulamu.net/timbaland/Inter Vivos paheksuu!

Ilmoitushinnat1/1 330€1/2 190€1/4 110€1/8 70€Takakannen ja sisäkansien värisivujen hinnat neuvotellaan erikseen

Mikäli hyväksyttyä ei ilmoitusta ei tuotan-nollisista tai muista toiminnallisista syistä taikka asiakkaasta tai asiakkaan käyttämästä mainostoimistosta johtuvasta syystä voida julkaista, Pykälä ry ei vastaa tästä mahdol-lisesti aiheutuvasta vahingosta. Pykälä ry:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoit-tuu ilmoituksesta maksetun hinnan määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta lukien.

Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa kor-vauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.

ISSN 0787-5622

inter vivos IN MEMORIAMSuurlähettiläs Jorma Vanamo

30.10.1913 – 13.12.2006

Suurlähettiläs Jorma Vanamo kuoli kotonaan Helsingissä 13. joulukuuta 2006. Jorma Vanamo tuli ylioppilaaksi Tampereen lyseosta 1932 ja valmistui Helsingin yliopiston oikeustieteelli-sestä tiedekunnasta 1939. Työuransa Vanamo teki diplomaattina. Heti valmistumisen-sa jälkeen hän siirtyi virkamiesharjoittelijan tehtäviin ulko-asiainministeriöön. Myöhemmin hän toimi suurlähettiläänä Varsovassa, Moskovassa, Roomassa sekä Tukholmassa. Lisäksi hän toimi ulkoasiainministeriön kansliapäällikkönä. Toisen maailmansodan aikana hän toimi Suomen välirauhansopimuk-sen valtuuskunnan sihteerinä Moskovassa. 1930-luvulla tiedekunnassa opiskellessaan Vanamo oli mu-kana Pykälä ry:n alkutaipaleella. Hän kuului yhdistyksen en-simmäisiin jäseniin ja toimi Pykälän kolmantena puheenjohta-jana vuonna 1937. Vanamo vieraili Pykälässä keväällä 2006 järjestetyssä pu-heenjohtajatapaamisessa. Tapaamiseen kutsuttiin kaikki Py-kälä ry:n hallituksen ja yhdistyksen puheenjohtajat kautta aikojen. Paikalle saapui 45 puheenjohtajaa. Tapaamisessa Va-namo käytti puheenvuoron, jossa hän kertoi Pykälän perusta-misajoista. Hän kertoi, että 1930-luvulla oikeustieteen opiske-lijoilta puuttui yhteinen foorumi jossa kokoontua. Ratkaisuksi keksittiin vuonna 1935 Pykälän perustaminen. ”1937 lähdin puheenjohtajaksi kun muut eivät lähteneet. Tämän jälkeen minun oli lähdettävä armeijaan. Sittemmin en ollut Pykälän kanssa tekemisissä kunnes nyt 70 vuoden tauon jälkeen.” ker-toi Vanamo tilaisuudessa pilke silmäkulmassaan. Vanamon mu-kaan tuskin kukaan 1930-luvulla olisi uskonut, että 30 hengen keskustelukerhosta kasvaa 1800 jäsenen aktiivinen yhdistys.

Pykälä ry esittää surunvalittelunsa Jorma Vanamon poismenon johdosta.

- Eero Kärki

Suurlähettiläs Jorma Vanamo (pj 1937) ja Mika Ilveskero (pj 1989) keskustelemassa Pykälän puheenjohtajatapaamisessa keväällä 2006.

HALUATKO OLLA

MUKANA VASTAAMASSA

KANSSAMME

ASIAKKAIDEMME

KANSAINVÄLISIIN

HAASTEISIIN?

Haluamme varmistaa,

että asiakkaamme voittaa –

kaikkialla maailmassa.

Oletko kiinnostunut asianajajan työstä? Voit tutustua työ-

hön käytännössä jo opintojesi aikana. Hannes Snellman tar-

joaa alasta kiinnostuneelle opiskelijalle eri mahdollisuuksia:

• Lähetti• Juniortrainee• Trainee

Arvostamme sitä, että ihmiset ovat erilaisia niin osaamisel-

taan kuin persoonallisuudeltaankin. Oikealla asenteella pää-

see pitkälle. Jos haluat tutustua liikejuridiikan maailmaan ja

uskot haluavasi tehdä työtä kanssamme, katso hakuohjeet ja

tehtävänkuvaukset kotisivuiltamme www.hannessnellman.fi koh-

dasta ”Ura”.

Lisätietoja antaa Hannaliina Suma, puh. (09) 2288 4219,

[email protected] .

w w w. h a n n e s s n e l l m a n . f i

Tot_190x270Int.Viv4v.indd 1 8.9.2006 16:01:46

synti pahe - pykala.fi

Documents