inter vivos - pykala.fi...4 inter vivos 3/2015 inter vivos 3/2015 3 pääkirjoitus: tästä se...

Opetus- ja Opiskelukulttuuripykälän vuOsikymmenet

vuOden Opettaja 2015studia iuridica

phuksin puuhasivut

inter vivos 3/2015

Pykälä ry:n jäsenlehti

Look no further.Talented people who share our vision and

values can thrive at Roschier. You will get toassist our lawyers with major assignments

for well-known clients in an inspiringinternational atmosphere, supported by

a collaborative culture and our uniquetraining programs. We offer trainee

programs at all stages of your studies.

For more information on our trainee positions,please visit our Careers site and join our Facebook groups.

www.roschier.com/careerswww.facebook.com/roschierfinland

PÄÄKirJoitUstästä se elämä alkaa

Arvoisa Phuksi,

Jos luet parhaillaan tätä tekstiä, olet todennäköisesti saanut juuri tietää päässeesi sisään oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Olipa sisäänpääsyn taustalla kovaa ja suunnitelmal-lista työtä, silkkaa tuuria tai yhdistelmä molempia, on siitä lupa onnitella itseään. Se on kova saavutus.

Kokemuksesta voin sanoa, että hyväksytyksi tulemisen ensihuumaa seuraa pian vielä suu-rempi ja järisyttävämpi tunneaalto: sen tajuaminen, että minä en ainoastaan läpäissyt pääsy-koetta, vaan minä todellakin aloitan pian oikeustieteen yliopisto-opinnot maamme pääkau-pungissa. Minusta tulee lakimies.

Vaikka pääsykoetta mainostetaan oikiksen vaikeimpana tenttinä [odottakaas vaan, kun pää-sette tenttimään finanssia ja ymppää!], ei se taatusti ole haastavin asia, johon tulet urallasi törmäämään. Meidän työvälineemme on laki, yhteiskunnan aseista järein, ja meidän täytyy oppia käsittelemään sitä oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti.

Oman yliopistoelämän rakentaminen alkaa pala kerrallaan: monelle opintojen aloittaminen merkitsee muuttamista ensi kertaa omilleen, kaupungin vaihtamista tai ylipäätään erkaan-tumista tutusta ja turvallisesta elinympäristöstä. Arkikäytänteissä riittää opeteltavaa, mutta onneksi samassa tilanteessa ovat myös yli 200 uutta kurssikaveriasi.

Opintojen aloittaminen merkitsee myös liittymistä osaksi tiedeyhteisöä. Yliopisto ei ole aivan tavallinen koulu, eikä yliopistoon liittyvä opiskelijaelämä ole aivan tavallista elämää. Yliopis-tokoulutukseen on olennaisella tavalla kuulunut akateeminen vapaus, jonka rajoista ja suh-teesta työssäkäyntiin ja mielekkääseen opetukseen on viime aikoina käyty kiivasta keskuste-lua – tällä kertaa myös tämän lehden palstoilla.

Älä tyydy helppoihin valmiisiin malleihin, vaan seuraa omaa polkuasi ja mielenkiinnon koh-teitasi. Tee opiskeluajasta itsellesi mielekäs seikkailu.

Vielä kerran onnea ja menestystä,

Jaakko Seppänen

päätoimittaja

essi

ker

änen

3INTER VIVOS 3/2015

4 INTER VIVOS 3/2015

inter vivOs 3/2015

3 pääkirjoitus: tästä se elämä alkaa

6 bonus pater familias: kesä – some say it’s a state of mind

7 experto credite: tutkinnosta ja sen kehittämisestä

8 yleisvastaavat: kevättä muistellen kohti syksyä

9 help – pykälistit ylioppilaskunnassa

10 lyhyet

12 kolumni: perinteiden vaalimista vai historiaan jumiutumista?

14 ”pykälä on ostanut huoneiston!”

20 opetus- ja opiskelukulttuuri

24 vuoden opettaja 2015

28 studia iuridica 2015: onko investointisuojasopimus uhka vai ratkaisu?

30 elsa – aidosti kansainvälinen opiskelijajärjestÖ

36 mikä ihmeen halloped?

38 oavk

43 kirja-arvostelu: matka venäläisten todellisuuteen

44 onnea valmistumisesta : outi iso-markku!

45 emännältä pykälistille

46 in english: introducing chinese legal education

48 the golden rules

48 phuksisivut

56 perhonen

58 heikin palsta

julkaisija Pykälä ry

päätoimittaja Jaakko Seppänen [email protected]

ulkoasu ja taitto Aleksi Kelloniemi [email protected]

kannen kuva Sonja Huttunen

sähkÖpostiosoite [email protected]

ilmoitusmyynti Yrityssuhdetoimikunta [email protected]

mediatiedot www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

paino Forssan Kirjapaino Oy

anna palautetta netissä www.pykala.fi/julkaisut/ivpalaute

osoitteenmuutokset pykala.fi/julkaisut/yhteystietojen-muutos

pykälän toimistoMannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003 (ti-to klo 11:30-16:30)

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea.

5INTER VIVOS 3/2015

14 24

30 45

49

BonUs PAter FAMiLiAs

t ämän lehden tipahtaminen postiluukusta tar-koittaa sen lukijoille montaa eri asiaa. Joillekin se on toki vain yksi IV muiden joukossa. Toisille

se on se ensimmäinen IV, joka saapuu sen kuuluisan Paksun Kirjekuoren mukana. Teille tämä tarkoittaa merkittävää ja varmasti jännittävää muutosta. Onneksi olkoon siitä! Joillekin tämä on kesä-IV, joka saapumi-sellaan muistuttaa kesästään nauttivaa pykälistiä hiu-kan hiljaisemman Pykälän olemassaolosta.

Pääsykokeiden aikaistumisesta johtuen, tämä IV saapuu niihin aikoihin, kun vuodesta on puolet takana ja toinen puolikas edessä. Omalla kohdallani tämä tar-koittaa jonkin asteen virstanpylvästä. Kevään haasteet on otettu vastaan, ja hyvinhän niistä on selvittykin. Osa syksyllä edessä häämöttävistä haasteista työllistää tällä-kin hetkellä, ja osan olemassaolosta ei osaa vielä edes uneksia.

Vuosi on kuitenkin ollut tähän mennessä erittäin antoisa. Historiamme suurimmat vuosijuhlat, val-mennuskurssit ja moninaiset yhteistyökuviot kaiken muun ohella ovat pitäneet itseni ja muun hallituksen työllistettynä. Kiinteistöyhtiömme saneeraus ja samalla kerhotilojamme kohtaava remontti luovat tällä hetkellä omaa jännitysmomenttiaan, sillä niiden aikataulut ovat vielä hyvin pitkälti auki. Tämä vaikuttaa ratkaisevasti syksyn aikataulujemme suunnitteluun. Odotan kuiten-kin innolla, mitä syksy ja etenkin uudet phuksit tuovat tullessaan!

Uusien phuksien saapuminen Pykälään luo toimin-taamme mieletöntä energiaa. Hiukan ujoista ja varau-tuneista tuoreista oikkareista kuoriutuu syksyn mit-taan ja viimeistään keväällä äänekkäitä, innovatiivisia ja innokkaita pykälistejä, jotka takaavat toimintamme jatkuvuuden ja etenkin sen kehittymisen. Nauti siis nyt kesästä ja lepää. Tarvitset voimia, jotta jaksat Pykälän pyörteissä läpi syksyn.

Myös muille pykälisteille haluan toivottaa rentoutta-vaa ja aurinkoista kesää. Nauttikaa ulkoilmasta. Aurin-gon paahteesta. Kesäsateista. Pelloista ja kukkakedois-ta. Kaupunkikuvista ja maaseutumaisemista. Varsinkin jos vietät kesääsi, kuten allekirjoittanut – kuin mikäkin vapaaherra – nauti kaikesta siitä tuhottomasta määräs-tä vapaa-aikaa, joka sinulle on suotu. Kesäisellä Suo-mella on niin paljon tarjottavaa, että siitä jos jostain kannattaa ottaa kaikki ilo irti, kun siihen on muutaman lyhyen kuukauden aikana mahdollisuus.

Kesäfiilistelyä huokuen

Jere Hjelt

hallituksen puheenjohtaja

kesä – sOme say it’s a state Of mind

Oskari sarjakOski


eXPerto CreDite

Keväällä toteutettu opintokysely on vahvistanut käsitystäni siitä, että olemme tyytymättömiä tutkintoomme. Sisäänpääsy tiedekuntaan on ollut meille kaikille unelma, mutta odotuk-

siimme ei ole vastattu toivomallamme tavalla. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille – lähdemme tästä kehi-tystyöhön!

Opintokyselyn vastausten perusteella tiedekuntam-me ja tutkintomme ongelmakohdat voidaan tiivistää seuraavasti: arvostelukäytäntöjen yhdenmukaisuuden ja ennakoitavuuden puute sekä läpinäkymättömyys, puutteet tiedotuksessa ja informaatiossa, käytännön järjestelyjen toimimattomuus, puutteet AHOT:ssa, suuret vaihtelut opetuksen tasossa ja vaaditussa työ-määrässä sekä palautteen antamisen, opintojen ohja-uksen ja vuorovaikutuksen puute. Opiskelijoiden moti-vaation heikentyminen näyttää juontuvan suurelta osin myös siitä, kuinka paljon opintojen suunnitteluun ja käytännön asioiden selvittämiseen kuluu aikaa ja ener-giaa. Tietenkin opiskelun ja työnteon yhdistäminen on myös ainaisesti keskustelua herättävä asia – niin tiede-kunnassa kuin opiskelijoiden keskuudessakin.

Vastauksista kävi valitettavan selvästi ilmi, että ylei-nen tyytymättömyys lähtee ennenkaikkea tunteesta, että me opiskelijat olemme riesa tiedekunnan henkilö-kunnalle, eikä meihin ja oppimiseemme haluta käyttää aikaa ja vaivaa. Muutamat opettajat, jotka ovat todella panostaneet opetukseen saivat osakseen hurjasti kii-tosta, mutta vastauksista huomasi selkeästi, että tätä pi-detään erikoislaatuisena ja poikkeuksellisena. Samaan aikaan kun opiskelijoiden tyytymättömyys on huipus-saan, ollaan tiedekunnan puolella ärsyyntyneitä opiske-lijoiden sitoutumattomuuden lisääntymisestä. Dekaa-ni Nuotio kannustaakin opiskelijoita ja tiedekunnan henkilökuntaa solmimaan ns. yhteiskuntasopimuksen. Tällä hän tarkoittaa konkreettista suunnitelmaa ope-tuksen kehittämiseksi, mikä vaatii myös opiskelijoiden sitoutumista tehtäviin muutoksiin.

Opiskelu- ja opetuskulttuurista tiedekunnassamme on keskusteltu tiedekunnan henkilökunnan ja opiske-lijaedustajien välisten tapaamisten ja kokousten lisäksi myös muun muassa Demla ry:n järjestämässä keskus-telutilaisuudessa, joka järjestettiin huhtikuun lopussa. Voit tutustua lähemmin tilaisuuden poikimaan keskus-teluun esimerkiksi dekaani Nuotion blogissa ja tiede-kunnan nettisivujen uutisosiossa.

Vaikka kaikesta toteamastani päätellen tutkinnos-samme on paljon parannettavaa, on kehitystyötä jo

tehty. Esimerkiksi opetusmuotojen kehittäminen on ollut kuuma puheenaihe alkukevään oppiainekoko-uksissa sekä opintoasiaintoimikunnassa. Muutokset aiheuttavat osaltaan aina jonkinnäköistä vastarintaa, etenkin kokeiluvaiheessa. Toivottavaa kuitenkin olisi, että ottaisimme muutokset vastaan avoimin mielin ja ymmärtäisimme, että niitä tehdään lähtökohtaisesti meidän hyväksemme eikä opintojemme etenemistä vaikeuttamaan – vaikka toki näinkin joskus käy esi-merkiksi tiedotuksen puutteesta ja viime hetken muu-toksista johtuen.

Yhtenä positiivisena muutoksena verrattuna juuri päättyvään lukuvuoteen voin todeta, että pääsemme suunnittelemaan ensi vuoden opintojamme kesäkuus-sa julkaistavan opinto-oppaan avulla. Opinto-opas on muodoltaan sähköinen, mutta huomattavasti laajempi kuin viime syksynä julkaistu kooste opintojaksoista ja opetuksesta. Voit vaikka tulostaa sen itsellesi selatta-vaksi.

Toukokuun alussa pidetyssä Studia Iuridicassa kes-kusteltiin kansainvälisistä investointisopimuksista. Tilaisuus keräsi ennätysmäärän kiinnostuneita kuun-telijoita. Kiitos siis mahtaville panelisteille Martti Kos-kenniemelle, Timo Vuorelle sekä Gustaf Möllerille, puheenjohtajana tapahtumassa toimineelle inspehto-rillemme Heikki Pihlajamäelle sekä upealle opintova-liokunnalle ja kaikille tapahtumaan osallistuneille!

Haluan myös toivottaa kaikki opintojen kehittämi-sestä kiinnostuneet niin phuksit kuin vanhemmatkin opiskelijat tervetulleiksi opintovaliokunnan toimin-taan! Pääset mukaan helpoiten saapumalla paikalle va-liokunnan kokoukseen.

Mukavaa kesää kaikille!

Asta Tukiainen

opintovastaava

tutkinnOsta ja sen kehittämisestä

anita kritsOs

7INTER VIVOS 3/2015

yLeisvAstAAvAt

Kevät pääsi pyyhältämään ohi uskomattoman lujaa vauhtia! Pykälä-viikolla juhlittiin 80-vuotiasta Pykälää sen ansaitsemalla tarmolla ja uusi Wappu-viikkokin keräsi huikean määrän ahkeria juhlijoita. Kevät ru-tistettiin loppuun vielä armottomalla Kevätkauden päättäjäisten, Pääsykoebileiden ja OTH:n ketjulla. Nyt onkin aika kääntää katseet kohti syksyä ja sen mukana saapuvia monia uusia tuulia.

Eniten innostusta meissä kaikissa herättää tietys-ti uusien phuksien saapuminen Pykälään! Sinä uusi phuksi, joka hypistelet nyt ensimmäistä Inter Vivos leh-teäsi, tervetuloa oikikseen ja ennen kaikkea tervetuloa Pykälään! Tämä vuosi tulee olemaan yksi elämäsi mah-tavimmista, jos vain annat sen viedä mukanaan.

tAPAHtUMAt JA KerHot

Phuksien lisäksi syksy tuo tullessaan kaikki syksyn le-gendaariset tapahtumat. Yleisvastaavat odottelevat jo innolla ainakin Punssikahveja, Futiscupia, Phuksiaisia, Syyskauden avajaisia ja Syysklassikkoa. Tuodaanko soutumela kolmatta kertaa putkeen voittajana Pykä-lään kyltereiden ruikuttaessa rannalla? Otetaan selvää! Pyrimme lisäämään kaikkiin tuttuihin tapahtumiin hieman juhlavuoden extrakipinää ja kimalletta.

Kerhoinnokkuutta on ollut tänä vuonna valtavasti ja uusia kerhoja on noussut kuin sieniä sateella. Päivi-

timmekin Pykälän nettisivuille kerho-ohjeistuksen ja loimme uuden avustuslomakkeen, jotta kerhojen toi-minta olisi mahdollisimman sujuvaa ja kynnys uusien kerhojen perustamiseen tai vanhojen herättelyyn olisi mahdollisimman matala. Jäämme innolla odottamaan uusien kerhojen tapahtumia ja toiminnan vakiintumis-ta. Toivottavasti Punssikahveilla nähdään upeita uusia ja vanhoja kerhoständejä.

KerHotiLoJen KUULUMiset

Syksyn tapahtumia tulee rajoittamaan tilojen saneeraa-minen, mutta pyrimme järjestämään ainakin phuksi-en ensimmäiset tapahtumat Pykälässä. Tarvitseehan phuksien tutustua jo heti alkuun Pykälään ja sen rien-toihin! Loppusyksyn osalta pyrimme löytämään vaih-totiloja, jotta perinteiset tapahtumat pystyttäisiin jär-jestämään. Mutta tästä tiedotamme syksyn aikana vielä tarkemmin!

Nautitaan kesä loppuun ennen uuden lukuvuoden alkua. Uudet phuksit, vanhat konkarit ja kaikki siltä väliltä – nähdään uuden lukuvuoden alussa Punssikah-veilla!

Elmiira Kutvonen & Mikko Sukura

yleisvastaavat

jOha

nna

hein

Onen

kevättä muistellen kOhti syksyä


Hyy:n eDUstAJisto

Pykälä kuuluu yhdessä lääkis-, eläinlääkis- ja hammas-lääkisopiskelijoiden ainejärjestöjen sekä Vaasan Jus-tuksen kanssa HELPiin, puoluepoliittisesti sitoutumat-tomaan vaalirenkaaseen, jonka edustajistoryhmällä on ylioppilaskuntamme HYYn 60 edustajistopaikasta yh-deksän. HELPin kautta valvotaan siis myös pykälistien etuja ylioppilaskunnassa ja yliopistolla.

MitÄ HeLP teKee? – KUULUMisiA KULUneeLtA KevÄÄLtÄ

Toukokuussa kevään viimeisessä kokouksessaan HYYn edustajisto, tuttavallisemmin edari päätti seuraavien, syksyllä 2016 käytävien edarivaalien toimitettavan osin sähköisenä. Tämän päätöksen myötä HELP pääsi skoolaamaan erään keskeisen vaalitavoitteensa läpime-nolle: aikaisemmin pelkästään uurnavaaleina järjestet-ty äänestys on ollut auttamattoman vanhanaikainen, eikä ole erityisemmin kannustanut ylioppilaskunnan jäseniä suureen äänestysaktiivisuuteen. Nyt käyttöön otettu ns. hybridimalli, eli mahdollisuus äänestää joko sähköisesti taikka uurnalla paikan päällä kampuksilla, on siis hyvin tervetullut uudistus!

Kuluvana vuonna ei edarivaaleja käydä, mutta hallope-dit eli hallinnon opiskelijaedustajat valitaan muun mu-assa tiedekuntaneuvostoihin ja eräisiin koko yliopiston hallintoelimiin tulevana syksynä. Hallopedeja toimii opiskelijoiden äänenä monessa paikassa, myös ruohon-juuritasolla tiedekunnissa eli siellä, missä vaikutusmah-dollisuudet tiedekunta- ja tutkintokohtaiseen edunval-vontaan ovat suurimmat. Tulevista hallopedvaaleista voit lukea lisää tästä samaisesta lehdestä!

Edunvalvontaa toki tehdään merkittävissä määrin myös ylioppilaskunnan tasolla. Olet saattanutkin esi-merkiksi kevään eduskuntavaalien ja hallitusneuvot-teluiden mittaan törmätä somessa #koulutuslupaus

-kampanjaan, jolla ylioppilaskunnat ovat maanlaajui-sesti puolustaneet mm. koulutuksen maksuttomuutta ja YTHS:n resursseja. Yksi HELPin teemoista on se, että edunvalvonta tulisi nostaa ylioppilaskuntamme toiminnassa entistä paremmin keskiöön, ja huomio-ta tulisi kiinnittää niihin asioihin, jotka opiskelijoille todella ovat tärkeitä. Toki erilaiset kulttuuririennot, jäsenpalvelut ja kampusviljely ovat mukavia asioita, mutta mikäli HYY tahtoo palvella jäseniään mahdol-lisimman hyvin ja laajasti, opiskelijoiden edunval-vontaan keskittyminen valtakunnallisesti ja erityisesti yliopistollamme tulisi priorisoida entistä vahvemmin HYYn toiminnassa.

MUKAAn HeLPiin!

Uudet kasvot toivotetaan HELPissä aina tervetulleiksi! HELPissä on sen jokaisesta taustajärjestöstä mukana ihmisiä aina phukseista juuri valmistumassa oleviin. Mukaan voitkin tulla opintojen vaiheesta riippumat-ta ja missä vaiheessa vuotta tahansa. Tekemällä oppii, joten ennakkotietojen tai -taitojen puute ei ole mikään mukaan lähtemisen este, vaan pikemminkin jopa syy!

Kannustankin sinua, olit sitten phuksi tai opintojesi puolivälin aikaa sitten jo ylittänyt, tulemaan mukaan HELPin ja HYYn toimintaan. Helsingin yliopiston opiskelijoina me pykälistit olemme kaikki HYYn jäse-niä – meidän äänemme tulisi siis kuulua myös HYYn päätöksenteossa ja edunvalvonnassa. Nähdään Punssi-kahveilla!

Aurinkoista ja rentouttavaa kesää toivottaen

Katariina Järvi

HELPin varapuheenjohtaja

help – pykälistit yliOppilaskunnassa

9INTER VIVOS 3/2015

LyHyet

miten tehdä juridiikkaa 140 merkillä?

PyKÄLÄn LoUnAsKLUBi on uusi keskustelutilaisuusformaatti, jossa nautitaan verrattain edullista lounasta yhdessä pykälistitovereiden kanssa ja keskustel-laan idealismin hengessä asioista ”juridiikan tuolla puolen”.

Ensimmäisen tilaisuuden teemana oli juristiprofession tulevaisuus, ja ideat poukkoilivat oikeustapauksia ratkovasta tekoälystä twitter-juridiikan kautta aina tuomareiden vatsan toiminnan analysointiin.

Kun puhuttiin taidoista, joita juristien tulisi hallita muuttuvassa maail-massa, tapahtumaan alustajaksi kutsutulla asianajaja Mika Ilveskerolla tun-tui olevan mielessään yksi osa-alue ylitse muiden – viestintä. Olennainen juridinen informaatio pitää kyetä pukemaan helposti omaksuttavaan muo-toon, tulevaisuudessa kenties ”vain 140 merkkiin”. Siinä missä juridiikkaa on taloushybriksessä yritetty naittaa yhteen ekonomian kanssa, tulisikin tulevaisuudessa ehkä ammentaa vaikutteita enemmän valtio- ja käyttäyty-mistieteiden suunnalta.

Loppuen lopuksi juristien tulevaisuus ei näyttänyt kovinkaan synkältä: professori Heikki Pihlajamäki korosti, että yhteiskuntien oikeudelliset ra-kenteet pikemminkin monimutkaistuvat jatkuvasti, mikä lisää tarvetta juri-diselle ammattitaidolle.

Tilaisuudessa vaalittiin ajatusta juristista korkeampien oikeudenmukai-suuden periaatteiden vartijana: yliopistollisen koulutuksen saanut lakimies osaa asettaa oikeudelliset ongelmat oikeaan kontekstiinsa ja nähdä säädös-tekstin taustalla kamppailevat diskurssit ja muutosliikkeet. Sitä eivät ”kaiken maailman tradenomit” hallitse.

Uusia tilaisuuksia tulossa syksyllä.Jaakko Seppänen

muualla sanOttua

”Kyllä minun sieluni oikeudenmukaisuusosasto nauttisi, jos meilläkin olisi perustuslakituomioistuin.” Matti Norri, Lakimiesuutiset 3/2015

”Ihmisoikeusrikoksien erityispiirre on se, etteivät ne koskaan vanhennu. Tästä syystä sellai-sen myöntäminen olisi riskaabelia ja samasta syystä orjuuskorvauksia vaativat korostavat transatlanttista orjakauppaa historian suurimpana rikoksena ihmisyyttä vastaan.” Kasperi Lavikainen, Taso ry:n julkaisu Irtolainen 2/2015

”Totaalikieltäytyjien voidaan tulkita puolustavan sosialidemokraattista aateperintöä muka-naan kantavaa pohjoismaista, universaalia hyvinvointivaltiota.” Rautiainen, Annala et. al., Oikeus 1/2015

Lauri Linna

§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§


Tapauksessa oli kyse baarissa tapahtuneesta pahoinpite-lystä. Syytetyt olivat kaljuja isoja korstoja. Asianomista-jina oli kaksi pitkähiuksista miestä, vanhempi mies sekä nuoremmat sisarukset. Heitä oli lyöty, revitty hiuksista ja kaadettu maahan. Syytetyt eivät muistaneet tapahtumis-ta juuri mitään.

Syytettyjen tunnelma oli korkealla. Hiustenrepimistä koskeva syytekohta sai heidät nauramaan. Heidän avus-tajansa oli samoin hilpeällä tuulella. Hän vitsaili asiak-kaidensa kanssa ja vilkuili iloisena IV:n edustusta.

Asianomistajia tuntui hävettävän. Varsinkin pitkä-hiuksiset tuntuivat olevan harmissaan koko oikeuden-käynnistä. Vaatimuksia ei juuri ollut. Asiaa esitettiin so-vittavaksi ja se kelpasi kaikille.

Vartissa kaikki syytteet sovittiin. Syytetyille jäi mak-settavaksi vain pari pienehköä korvausta eikä yhtään rangaistusta langetettu. Koska syytetyt olivat menettä-neet muistinsa, anteeksi he eivät voineet paljoa pyydellä.

Tuomari oli unohtanut silmälasinsa työhuoneeseensa.

AvAnCe

”Pizzaa ja Arnolds-donitseja, ei ihan sitä tyypillisintä excuruokaa. Oli muuten on-nistunut yhdistelmä!”

inter vivOs kävi Oikeudessa Osa 2

Sarjassa IV käy seuraamassa oikeudenkäyntejä ja raportoi niistä enemmän tai vähemmän olennaisia asioita.

AiHe: PAHoinPiteLy

Lauri Linna

Inter Vivosin matka excursioruokien kulinaristiseen maailmaan jatkui tällä kertaa asianajotoimistojen parissa. Toimistot näyttävät luottavan siihen, että tie oikkarin sydämeen kulkee vatsan kautta.

ruOka-arvOstelu

CAstren & sneLLMAn

”Oli lohisalaattia, kinkkupiirakkaa, karkkia ja sipsejä. Juomatarjonta monipuolista ja viini laadukasta! §-viikon kunniaksi olisi voinut odottaa vielä jotain spesiaalimpaa”

dittmar & indrenius

”Lohi- ja paahtopaistisalaattia, kink-ku- ja pinaatti-fetapiirakkaa, jälkkäriksi omenapiirakkaa, karkkia sekä keksejä. Montaa laadukasta valkkaria ja punk-kua, myös mietoja. Tykkäsin, varmaan parhaat tarjoilut evah!”

11INTER VIVOS 3/2015

PyKÄLÄn 80-vUotisvUosiJUHLAt olivat hienot. Loista-vasti järjestetyt, pukuloisto oli verraton, ruoka oli hy-vää, tila oli mahtava, ohjelma oli hauskaa.

Juhlat ovat monelle vuoden kohokohta – näin aina-kin kuulin sanottavan ennen juhlia, juhlien aikana ja juhlien jälkeen lukuisia kertoja! Vuosijuhlissa palkittiin aktiivisia, näkyviä pykälistejä ja annettiin heidän näkyä ja kuulua, kuten on tarkoituksenmukaistakin.

Napinaakin kuitenkin aiheutui. Juhlien loppupuo-lella nähtiin ohjelmanumerot naiselle ja miehelle. Niis-sä teknisesti ottaen ansioituneet ja valovoimaiset puhu-jat puhuivat nainen miehille ja mies naisille.

Tämä ohjelmanumero tunnetaan Pykälän lisäksi joissain muissakin järjestöissä, ainakin eräissä osakun-nissa. Yleisempi versio tästä ohjelmanumerosta lienee kuitenkin laulut emännille ja isännille, joiden tarkoi-tuksena on kiittää juhlan emännistöä tai isännistöä ko-vasta työstä juhlan eteen. Puheiden miehelle tai naiselle tarkoitus ei kuitenkaan ole aivan samanlainen.

PyKÄLÄn vUosiJUHLiLLA puheet miehelle ja naiselle oli-vat puheita osin omakohtaisista kokemuksista, mutta osin myös stereotypioista. Että naisen tulee myöntää, ettei hän ole fyysisesti yhtä kykenevä kuin mies. Että naiset kitisevät ja juoruilevat, ja miehet sen sijaan eivät. Että miehen tulee olla luotettava tukipylväs ja kestää naiselta lähes mitä tahansa. Että nainen ja mies aina tarvitsevat toisiaan.

Puheet olivat osittain humoristisia, mutta en ollut ainoa pykälisti, joka oli hieman ihmeissään.

Me kaikki tiedämme, että ihmisissä on enemmän eroa sukupuolensa sisäisessä ryhmässä kuin sukupuol-ten välillä. On paljon naisia, joille miehet eivät pärjää urheilussa. Kuinka moni pykälistimies pärjää muka Marit Björgenille hiihdossa? On paljon miehiä, joilla on hoivavietti ja tunneälyä. Joillakin naisilla sitä ei vält-tämättä ole. Lisäksi, kaikki eivät ole heteroita. Nykyään tiedämme ja tunnustamme nämä asiat.

Nainen ja mies ovat ainakin periaatteessa samanlai-sessa asemassa. Voitaisiin jopa sanoa, että useimmiten

ihmisiä käsitellään ihmisinä, eikä sukupuolina. Toki yhteiskunnassamme on vielä tiettyjä epäkohtia tasa-ar-von suhteen, mutta se ei liene peruste tarkoitukselliselle vanhakantaisten sukupuoliroolien ylläpitämiselle.

oLeMMe KAiKKi myös tietoisia siitä, että pykälistejä-kin on moneen junaan. Joukostamme löytyy miehiä ja naisia, mutta myös ihmisiä, joilla on hankaluuksia sukupuoli-identiteetinsä kanssa. Joukostamme löytyy homoja, heteroita ja biseksuaaleja, sekä nuoria, joiden seksuaali- tai sukupuoli-identiteetti on vielä kehittymä-tön. Joukostamme löytyy perinteiseen rooliin sopivia miehiä ja naisia, mutta myös opiskelijoita, jotka eivät halua sopeutua perinteisiin rooleihin vain sukupuolen-sa takia. Meiltä löytyy taatusti naisia, joista tulee joh-tajia. Lähtökohtaisesti kannatamme yhdenvertaisuutta, olemme älykkäitä ja tulevaisuuteen katsovia nuoria.

Mitä lisäarvoa siis tällaiset puheet, joiden tarkoituk-sena on sukupuoli- ja seksuaalistereotypioiden ylläpitä-minen, tuovat Pykälälle?

Eikö paljon arvokkaampaa olisi vaikkapa kannus-taa kaikkia olemaan oma itsensä tai kannustaa nuor-ta pykälistiä olemaan ahkera, rohkea ja yritteliäs? Jos sukupuolikysymyksen esille ottaminen juhlissa on ylipäätään mitenkään olennaista, miksei samantien puhuttaisi asiaa? Tällaisilla käytännöillä ja puheilla on kuitenkin ratkaiseva vaikutus erityisesti juuri opintonsa aloittaneisiin nuoriin.

Tämän hetkinen opiskelijasukupolvi elää varsin in-dividualistista aikaa. Arvostetaan ihmistä ihmisenä, ei ryhmänsä tai laumansa jäsenenä. Meillä on individu-alistiset arvot, mutta miksi ne eivät näy opiskelijakult-tuurissa?

Puheet miehelle ja naiselle eivät tulisi kuuloonkaan monessa muussa tiedekunnassa, ja sanon tämän vii-den vuoden kokemuksella Helsingin yliopistosta. On hieman yllättävää, että nimenomaan oikeustieteen opiskelijoiden kulttuuri on tuntuu välttelevän katsetta tulevaisuuteen.

perinteiden vaalimista vai histOriaan jumiutumista? teKSti sALLA viitAnen

KoLUMni


vAnHAKAntAisUUs JUHLissA ei rajoittunut ainoastaan näihin puheisiin. Toinen juhlavieras kertoi minulle, että hänestä on erikoista, että lähinnä miehet olivat äänessä ja naiset näyttelivät hyvinkin perinteistä roolia juhlassa.

Erikoinen oli myös ainut naisen vetämä yhteislaulu, She’s my lady in red, erityisesti kun biisin sisältö on vä-hintäänkin seksistinen. Laulaja oli toki ansiokas ja hyvä esiintyjä, niin kuin edellä mainitut puhujatkin. Kysy-mys ei olekaan yksittäisistä puhujista eikä laulajista, vaan kulttuurista, joka lienee yhtä vanha kuin Pykälä itsekin. Esiintyjät itse olivat karismaattisia ja valovoi-maisia, enkä usko, että he olisivat esittäneet näitä nu-meroita ilman erillistä pyyntöä.

Kyselin myös muilta juhlassa olleilta heidän mielipi-teitään siitä, oliko juhlassa jotakin perin vanhakantais-ta tasa-arvon näkökulmasta. Kaikki olivat sitä mieltä, että jotain outoa juhlien konservatismissa on. Ehkäpä sukupuoliroolien vanhanaikaisuus jotenkin erityisesti korostui tämän vuoden juhlassa?

Vanhanaikaiset käytännöt sukupuoliroolien osalta eivät tunnu vastaavan nykyisten opiskelijoiden omia mielipiteitä tai linjaa. Kyselin myös juhlien jälkeen sekä nykyiseltä Pykälä-aktiivilta että pitkän linjan pykälistil-tä siitä, mitä mieltä he ovat Pykälän sukupuolikulttuu-

rista. Molemmat sanoivat, että näkevät sen ongelmana. Molemmat myös sanoivat, että sen muuttaminen on

vaikeaa tai jopa mahdotonta, koska nämä asiat ovat Py-kälässä täysin tabu. Toinen jopa sanoi, että hän ei tule koskaan ottamaan asiaa esille, koska ”paskamyrsky” tu-lee olemaan valtaisa, jos näistä asioista puhuu.

KysyMys on toki vain kulttuurista, johon kenenkään ei ole pakko samaistua. Silti on hieman hälyttävää, että niin monet pykälistit tuntevat, että tällainen sukupuo-likarsinointi ei vastaa heidän arvomaailmaansa tai ajat-teluaan yleensä.

Itse en halua antaa vastauksia enkä kieltää mitään. En halua kertoa, miten Pykälässä tulee tai ei tule toimia. Se ei ole minun päätettävissäni. Pykälän tulee näyttää juhlineen sellaiselta, kuin enemmistö toivoo.

On tulevien juhlien järjestäjien ja pykälistiaktiivien vastuulla miettiä, tarvitseeko tällaisia asioita ottaa yli-päätään huomioon. Kysymys meille kaikille kuuluukin: jos emme usko stereotypioihin ja tiedämme pykälistien monimuotoisuudesta, mikä on syy sille, että tällaisia käytäntöjä yhä ainejärjestössämme toteutetaan? Van-hoja käytäntöjä ei ole pakko uusintaa, jos emme halua. iv

Oskari sarjakOski


Pykälä, tuo monen tarinan koti, on 460 neliö-metrin kerhohuoneisto Sörnäisten rantatiellä. Pykälä on vanhoille oikkareille kovin tuttu ja enemmän tai vähemmän rakas. Uusille, juu-

ri sisään päässeille phukseille Pykälä on joko kevään valmennuskursseilta tutuksi tullut tai syksyn kosteissa illoissa tutuksi tuleva oikkareiden oma rellestyspaikka, jossa sitsilaulut raikuvat. Mutta mistä kaikki sai alkun-sa?

50 vuotta sitten Pykälä nousi omistajaluokkaan ja otti ensimmäiset askeleensa kapitalismin tiellä.

”Taitaapi siitä olla aikaa, kun Pykälä on jotain sa-nonut tai tehnyt. Mutta nyt on tehty ja on myös aika siitä yhtä jos ”toistakin” sanoa. Ties kuinka kauan on Pykälää moitittu siitä, ettei sillä ole mitään tarjottavaa ”kadun ylioppilaalle”. Nyt Pykälällä on oma 177 neliö-metrin suuruinen huoneisto Yliopistolta noin 3 minuu-tin kävelymatkan päässä Vironkatu 9 A 4:ssä. Tämän lisäksi yhdistyksellä on 13.000,00 markan velka.”

Näillä sanoilla alkoi vuoden 1965 Pykälän puheen-johtajan Timo Kivi-Koskisen tiedote. Vuoden 1965 hallitus teki uroteon ja osti huoneiston Vironkadulta. Tapahtumaa juhlittiin 12. toukokuuta 1965 siviilioikeu-den tentin päätyttyä kello 14.15 alkaen juhlakulkueella, joka lähti liikkeelle Porthanian edustalta. Illan teemana oli ”KAMPANJA, KARAVAANI, KARNEVAALI”.

KUten KAiKKi jo tiedämme, on arvokkaaseen ikään eh-tinyt Pykälä täyttänyt 80 vuotta. Juhlavuoteen mahtuu kevään juhlaviikkojen lisäksi monta muutakin tapahtu-maa, joista yksi oli vuoden ’65 hallituksen juhlakokous Pykälän toimistolla juhlapäivänä 12.5. Silloinen halli-tus ja virkailijat kokoontuivat muistelemaan menneitä, juhlistamaan pyöreitä vuosia ja katsomaan, millainen Pykälä on nykyään.

Juhlakokouksen aikana kuultiin yksi jos toinenkin värikäs tarina. Kun ovet oikeustieteelliseen avautuivat, tuli jokaisen käydä henkilökohtaisesti ilmoittautumas-sa rehtori Linkomiehelle. Edwin Linkomies (1894 – 1963) herätti tuoreissa ylioppilaissa pelonsekaista kun-nioitusta, olihan hän ollut sekä Suomen pääministeri että sotasyyllisyysoikeudenkäynnit kokenut mies.

Ilmoittautumisjonoon asetuttiin aakkosjärjestyk-sessä puvut päällä, ja silloinen vahtimestari poisti jo-nosta kaikki, jotka eivät olleet sopivasti pukeutuneita. Tyylikäs ja ymmärtäväinen vahtimestari oli kuulem-ma kysynyt eräältä jonossa olevalta nuorelta herralta, jonka kravatti oli ollut hieman vinossa, että ”ylioppilas, saanko hieman stilisoida teitä.” Muutoinkin tuolloin opiskeltiin puvut päällä.

50 vUottA sitten Pykälä oli varaton yhdistys, joten ti-lojen hankkimista varten perustettiin oma huoneisto-toimikunta. Huoneistotoimikunnan jäsenet menivät tapaamaan Pekka Herliniä Munkkiniemen kartanoon tarkoituksenaan pyytää rahaa. Herlin totesi, ettei pojille rahaa tipu, mutta lupasi antaa oppeja siitä, miten tiena-ta rahaa itse.

Opit joko tehosivat tai sitten neuvokkaat opiskelijat muutoin keksivät tapoja kerätä rahaa. Yksi keino oli yhdessä Suomen Lakimiesliiton kanssa toteutettu Ve-torahakampanja, jonka tarkoituksena oli myydä ”veto-raha jokaiseen lakimieskotiin ja nostoraha lakimiehen työpöydälle eri lakimiespolvien yhteenkuuluvaisuuden tunnukseksi”. Ensimmäinen juhlaraha luovutettiin Ta-savallan Presidentti Urho Kekkoselle.

”Olimme vihdoin päässeet tapaamaan Kekkosta, luovuttaneet seremoniallisesti ensimmäiset juhlarahat ja käyneet pitkän keskustelun oikeustieteen opiskelus-ta. Pois lähtiessä Kekkonen ojensi 250 markkaa, mikä vastasi juhlarahojen kokonaishintaa. Juhlarahat oli tar-koitus vain luovuttaa Kekkoselle, ei myydä. Siinä me-nin vähän hämilleni ja tokaisin presidentille, että ”ei me olla tätä edes budjetoitu”, johon Kekkonen vastasi, että ’kuulkaas pojat, kyllä te varmaan jotain käyttöä tälle rahalle löydätte, vaikka se ei budjetissa olisikaan’. Kyllä-hän se raha sitten poltteli taskussa, ja ravintola Kappe-liin taisi se mennä”, Kivi-Koskinen muistelee.

Lopulta yksi kolmasosa lainasta maksettiin Veto-rahakampanjalla. Lisäksi lukusalia vuokrattiin, kirjoja myytiin ja Pykälä aloitti valmennuskurssit, joista saadut tulot käytettiin lainan lyhentämiseen. Paljon myöhem-min kävi ilmi, että silloinen siviilioikeuden professori, Pykälän inspehtori ja reilussa maineessa opiskelijoiden

”pykälä On Ostanut

huOneistOn!”teKSti AUrA LeHtonen


keskuudessa ollut Matti Ylöstalo, joka järjesti lainan Kansallis-Osake-Pankin pääkonttorista, oli myös hen-kilökohtaisesti taannut sen.

tAPAHtUi 50 vuotta sitten toki muutakin kuin huoneis-ton hankinta: kansainvälinen ylioppilasliitto IFS otti ensiaskeleitaan ja Itävallassa piti olla vuosikokous. Sin-ne sitten lähdettiin ja tuolloin matka laivalla ja junalla kesti kauan. Kun Pykälän edustajat Matti Palasto ja Timo Kivi-Koskinen pääsivät vihdoin kokouspaikalle piskuisen Obertraunin kylään, kävi ilmi, että kokous oli peruutettu ilmoittautuneiden vähäisen määrän vuoksi. Kirje peruutuksesta oli kyllä lähtenyt, mutta ei ollut ehtinyt Pykälän toimistoon ennen matkan alka-mista.

Myös pohjoismainen yhteistyö oli saanut pysyvän luonteen, kun 1963 perustettu Nordiska Studenjuristrå-det NSJR vuonna 1965 sai ensimmäisen pääsihteerin Sven H. Salénin Ruotsista. Muutoinkin edunvalvonta kehittyi. Lakimiesliiton ylioppilastoimikunta perustet-tiin ja HYY:n edustajistoon ja hallitukseen nousivat ensimmäiset oikkarit.

Tuolloin Pykälä vietti 30. juhlavuotta. Juhlapaikka oli Royal Ravintola, ja koska Pykälällä ei ollut varaa palkata muusikoita, esiintyi juhlissa puheenjohtaja itse. Kivi-Koskinen oli kysynyt, josko juhliin saisi säestäjän Sibelius-Akatemiasta ja eräs lupaava, nyttemmin maa-ilmankuulu pianisti Ralf Gothóni ilmestyi paikalle. Ki-vi-Koskinen soitti huilullaan Gothónin säestyksellä P.J. Hannikaisen Menueton. Nyt, 50 vuotta myöhemmin, juhlakokous päättyi Kivi-Koskisen omaan sävellykseen Onnellisten valssi.

miesstrippari. putkareissu.

maXimaalista intOa ja minimaalista

itsesuOjeluvaistOa.vUosien 1985 JA 2005

HALLitUKsen PUHeenJoHtAJAt KertovAt

v uodesta 1935 on kuljettu pitkä tie nykypäivään ja 34 opiskelijan perustamasta kerhosta on tullut

noin 1 800 opiskelijan järjestö. Pykälässä on tapahtu-nut muinakin vuosina vaikka ja mitä ja kerhotilat ovat ehtineet vaihtua vuosien saatossa. Ensin muutettiin rakennuksen purkamisen vuoksi Kirkkokadulta Vi-ronkadulle ja sieltä vuonna 1978 saadun häädön vuoksi kaksikerroksiseen huoneistoon Kirkkokadulle, ja sit-temmin Pykälän valmennuskurssituloilla hankittiin vuonna 1981 tilat Kulmakadulta.

Kulmakadulla 80-luvulla oikkareiden juhlainto ai-heutti ongelmia. ”Sinne tuli aika paljon naapureiden valituksia järjestyshäiriöistä, kun ikkunat olivat sisäpi-halle. Poliisitkin kävi vierailulla ja juomien tilaamisessa siirryttiin ”hissilippusysteemiin”, Vuoden 1985 Pykälän hallituksen puheenjohtaja Ilkka Syrjänen kertoo.

Talonyhtiön kanssa käytyjen neuvottelujen johdos-ta juhlien aikarajaksi asetettiin vuonna 1987 klo 23 ja vuonna 1989 tilanne oli siinä pisteessä, ettei huoneis-tossa järjestetty enää yksiäkään illanviettoja. Niinpä Py-


Vuoden 1965 juhlakokouksessa olivat paikalla: Timo Kivi-Koskinen, hallituksen puheenjohtaja, Ilkka Ruoppila, hallituk-sen varapuheenjohtaja, Erkki Berglund, hallituksen jäsen, Risto Uoti, hallituksen jäsen, Unnukka Stenqvist os. Mäkiö, emäntä, Lauri Ståhlberg, isäntä, Katarina Vaherno os. Molander, Juhani Salonius, Alaviitteen toimittaja. Juhlakokouk-sessa todettiin, että yksi hallituksen jäsen on matkan vuoksi estynyt ja viisi on kuollut. Hallituksen silloisista virkaili-joista neljä on matkan vuoksi estynyt ja kaksi on kuollut. Kuvassa lisäksi nykyinen hallitus.

kälä muutti vuonna 1990 Lauttasaareen, jossa tiloihin kuului myös uima-allas. Lauttasaaressa viihdyttiin aina vuoteen 2005 asti, jolloin Sörnäisistä löytyivät Pykälän nykyiset tilat.

Inter Vivos haastatteli juhlavuoden kunniaksi vuo-den 1985 Pykälän hallituksen puheenjohtajaa Ilkka Syrjästä ja vuoden 2005 hallituksen puheenjohtajaa Emilia Kaikkosta.

Miten AiKAnAsi PÄÄDyit PyKÄLÄn toiMintAAn MUKAAn?

Ilkka: Etupäässä juhlimalla. Olin myös kiinnostunut edunvalvonta-asioista, hoidin muun muassa Lakimies-liiton asiamiehen, Rauno Seleniuksen kanssa oikeus-tieteen ylioppilaille harjoittelupaikkoja nimismiesten ja apulaisnimismiesten viransijaisina. Tässä tarkoitukses-sa kävimme ministeriössä poliisiylijohtaja Pertti Viro-laisen pakeilla ja homma sai jatkua.

Emilia: Jo Valmennuskurssilla huomasin, että Pykälän tyypit vaikuttavat rennoilta ja hauskoilta, joten ajatus lähteä toimintaan mukaan heräsi jo ennen hyväk-

symiskirjeen saapumista. Kun opiskelupaikka sitten aukesi, oli Punssikahveista lähtien selvää, että Pykälä saisi minusta innokkaan uuden jäsenen. Heti phuksi-syksynä lähdin sonniaistoimikuntaan ja apuemännäksi Kiljavalle. Emännöinnistä innostuneena tulin valituk-si yleisvaliokunnan emännäksi ja seuraavana vuonna yleisvastaavaksi Pykälän hallitukseen.

entÄ HALLitUKsen PUHeenJoHtAJAKsi?

Ilkka: Aivan sattumalta. Nuorena opiskelijana olin aika ujo ja ajattelin, että täytyy pyrkiä johonkin tehtävään, jotta oppii saamaan suunsa auki. Siispä ilmoittauduin Hämäläisosakunnan juristikerhon puheenjohtajan vaaliin. Lukusalin käytävillä tämä huhu muuttui niin, että lukiessani Porthaniassa vuoden 1984 Pykälän hallituksen puheenjohtaja Nurmisen Pekka tuli kerto-maan minulle kuulleensa, että olin pyrkimässä Pykälän puheenjohtajaksi. Kerroin, ettei huhussa ole minkään-laista perää, mutta se alkoi elää omaa elämäänsä.

Hämiksellä pidettiin vallan mainiona, että joku osa-kunnastamme olisi ehdokkaana ja lähdin piruuttani vaaliin. Saipahan siinäkin puhekokemusta, kun ehdok-


kaat saivat pitää puheenvuoronsa vuosikokouksessa. Puheeni koski rakasta aihetta, Pykälän edunvalvontaa, ja taisi mennä yli odotusten. Muistan ensimmäisen aja-tukseni vaalituloksen jälkeen, että ”Jumankauta, nyt ne valitsi minut!”. Ihmeellisiä asioita. Ja tulossa oli Pykälän 50. juhlavuosi.

Emilia: Vuonna 2003 yleisvastaavana ollessani huoma-sin, että minulla olisi paljon ideoita ja ajatuksia Pykälän toiminnasta. Olin puheenjohtajaksi hakiessani jo toi-minut Pykälässä eri tehtävissä muun muassa yleisva-liokunnassa ja opintovaliokunnassa ja tiesin aika hyvin, miten Pykälä toimii. Halusin päästä toteuttamaan näitä ideoita ja hain puheenjohtajaksi.

MitKÄ oLivAt KUUMiMMAt KiistAKysyMyKset PJ-KAUDeLLAsi?

Ilkka: Lehdistön vapaus oli aikamoinen. Pykälän Uu-tisissa ja Pykälä Tiedotteessa oli innokasta ja pitele-mätöntä porukkaa. Minkäänlaista ennakkosensuuria ei suvaittu, ja aina oli jännittävää lukea, mitä tuutista tulee. Lehdet luettiin kannesta kanteen. Muuten alku-vuosi keskittyi 50-vuotisjuhlien järjestelyyn. Siinä oli valmiiksi hyvässä vauhdissa v.-82 pj. Janne Holopai-sen johtama vuosijuhlatoimikunta, ja juhlaviikosta tuli spektaakkeli. Rytkösen Karin kirjoittama ja Heikki Halilan toimittama 50-vuotishistoriikki julkaistiin vio-letin värisissä kansissaan, mutta historiikin kannessa oli värivirhe, joka aiheutti polemiikkia.

Emilia: Vuonna 2005 valiokuntien rakenteisiin tuli isoja muutoksia ja suurimmat keskustelua herättäneet asiat olivatkin valiokuntien ja hallituksen suhde. Ennen vuotta 2005 jokaisella valiokunnalla oli oma puheen-johtaja, joka johti itsenäisesti valiokuntaa, mutta tästä luovuttiin. Esimerkiksi hallituksen yleisvastaava otti yleisvaliokunnan siipiensä suojaan. Vuosi oli muuten-kin vauhdikas. Uusien toimitilojen käyttöönotto Sör-näisissä, tutkinnonuudistus (kuuluisa putkimalli) ja 70-vuotisjuhlien järjestäminen veivät paljon aikaa.

Kerro JoKin PArHAiten MieLeen JÄÄneistÄ KoHo-KoHDistA HALLitUsKAUDeLtAsi.

Ilkka: Vuosijuhlaviikolla meillä oli kunnia saada vie-raita Oslon yliopistosta. Oikeustieteen opiskelijoiden torvisoittokunta, Corpsus Juris, piti meteliä kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa paikoissa. Ja tietenkin Silliksen jälkeen poistuessaan Pykälän huoneistosta he konfiskoivat muutaman vanhan vihreäkantisen laki-kirjan. Tämän totesin kahvilan ikkunasta samalla, kun mainiot musikantit pysäyttivät liikenteen Kauppatoril-la. Kahvilamme oli siinä Kappelia vastapäätä, ja kahveet meinasi mennä väärään kurkkuun. Kello oli noin 7 aa-mulla. Myöhemmin sain tiedon, että Corpsus Juriksen eräitä jäseniä oli korjattu putkaan, josta heitä sitten sel-vittelin vapaalle jalalle ja todistelin poliisille, että Nor-jassa tällainen käytös on ihan maan tapa. Frakki päällä ja Suomen laki I ja II kainalossa. Pykälä ry:llä ei ollut vaatimuksia.

Emilia: No kyllä eniten kohua sai aikaan Lexin synt-täreille lahjaksi hommattu miesstrippari. Se herätti keskustelua ja jälkikäteen selvitettiin, oliko lahja asian-mukainen. Kaiken kaikkiaan kyseessä on yksi elämäni hauskimmista vuosista, joka ei helposti unohdu. Paljon oli kaikenlaisia kommelluksia ja toki juhlaviikko oli mieleenpainuva.

MiLLAistA osAAMistA HALLitUKsen PUHeenJoHtA-JALtA vAADittiin sinUn AiKAnAsi?

Ilkka: Maximaalista intoa ja minimaalista itsesuojelu-vaistoa, aikalailla umpihankeen siinä lähdettiin tarpo-maan. Yksin puheenjohtaja ei pärjää, täytyy olla hyvä hallitusporukka ja muutakin ryhmää. Minulla oli on-nea, ja mainittakoon, että sain edellisen hallituksen legaattina varapuheenjohtajaksi oikeustieteen yliop-Vuonna 2005.


pilas Heikki Pihlajamäen, joka on varsin viisas mies nykyään. Istuimme samassa pöytäseurueessa hienoissa 80-vuotisjuhlissanne, niin että terveisiä vaan Heikille!

Emilia: Johtamistaitoja, ja moneen suuntaan johtamis-ta! Yksi tärkeä asia oli ryhmähengen ylläpito ja sen luo-minen, sillä hauskan lisäksi on kaikki pakollisetkin asi-at (muun muassa siivousvuorot) hoidettava. Pykälä on myös työnantaja, joten käytännön hyötyä oli siitä, että olin töissä ollessani tehnyt työoikeuteen liittyviä juttuja.

seKÄ eMiLiALLe että Ilkalle on jäänyt hallitusvuosilta paljon hyviä ystäviä. He lähettävätkin Inter Vivosin lu-kijoille terveisiä:

”Opiskeluaika on ainutlaatuinen hetki, jota ei kan-nata hukata. Jos valmistuminen vähän viivästyy, ei siitä kannata yöunia menettää, töitä kun kerkeää tekemään myöhemminkin. Pykälästä saa kontakteja ja ystäviä,

jotka jäävät loppuelämäksi”, Emilia muistuttaa. ”Suhtautukaa toimiinne tosissaan, mutta ei vaka-

vasti. Käyttäytykää tyylikkäämmin kuin me aikoinaan, sillä haluattehan erottua teekkareista?”, Ilkka päättää.

Vaikka toimitilat ovat muuttuneet ja ihmiset vaihtu-neet, on yksi seikka säilynyt vuodesta toiseen: Pykäläs-sä vallitsee rento tunnelma ja positiivinen elämänasen-ne. iv

Lähteet:

• Pykälän nettisivut (www.pykala.fi)

• Korpiola, Miia: Ystäviä, politiikkaa ja oikeustie-teen opintoja. Pykälä ry 1935 – 2010 (Edita 2010)

• Vuoden 1965 Pykälän hallitukselta saatu aineisto


Ota tilanne haltuun.

Eteläesplanadi 24 A, 00130 Helsinki • www.ww.fi

Waselius & Wist on Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja. Toimistossamme työskentelee menestyvä ja dynaaminen tiimi, joka koostuu kokeneista kansainvälisesti arvostetuista asiantuntijoista ja lahjakkaista lakimiehistä.

Etsimme jatkuvasti joukkoomme lahjakkaita opiskelijoita ja lakimiehiä. Ota härkää sarvista ja lähetä hakemuksesi osoitteeseen [email protected].

Veikko Myller: Hallittu tilanne

teKSti JA KuvA JAAKKo sePPÄnen

Opetus- ja Opiskelukulttuuri

P orthaniassa järjestetyn paneelikeskustelun pu-heenjohtaja Sampo Mielityinen profiloitui oike-uspoliittisen Demla ry:n edustajana sovittelijaksi

toteamalla heti tilaisuuden aluksi, että kohusta huoli-matta asiat eivät ole niin huonosti, sillä ”tiedekuntaan halutaan sisään ja sieltä halutaan myös pois”. Panelistit tuntuivat olevan yksimielisiä siitä, etteivät oikeustieteen opiskelijat suinkaan ole tyhmiä. Opiskelijayleisön eteen keskustelemaan kutsuttu Ervastikin myönsi, että oik-karit ovat mitä fiksuinta sakkia – ”mikä tarjoaa myös mahdollisuuden alisuoriutua”.

Suurimpana kritiikin aiheena Ervasti piti sekä lehden palstoilla että paneelissa sitä, että opiskelijat eivät käytä tarpeeksi aikaa ja vaivaa opintosuorituksiinsa. Oike-ustieteen opiskelijoiden on tutkittu käyttävän opintoi-hinsa keskimäärin 22 tuntia viikossa, mitä Ervasti sekä muut oikeustieteellisen henkilökuntaa edustaneet pa-nelistit, rikosoikeuden dosentti Sakari Melander ja pe-dagoginen yliopistonlehtori Anne Haarala-Muhonen, pitivät jokseenkin huolestuttavalta oppimistulosten kannalta. Päätoiminen opiskelu on sellainen perusläh-tökohta, johon ainakin tiedekunnan puolesta vahvasti uskotaan.

Luento-opetuksessa ongelma kulminoituu Ervastin mukaan siihen, että ilmoittautumisestaan huolimat-ta opiskelijat tulevat ja menevät luennoilla miten sat-tuu tai eivät ylipäätään osallistu koko kurssille. ”Yhä enemmän on ryhdytty tuijottamaan sitä, kuinka suuri osa pääsee tenteistä läpi”, ja tätä kehitystä torjuakseen Ervasti kertoo luopuneensa lähes täysin perinteisistä luentokuulusteluista ja käyttävänsä yhä enemmän op-pimispäiväkirjan kaltaisia oppimisprosessia kokonai-suutena seuraavia kontrollointikeinoja. Ervastin mu-kaan opiskelijakulttuurissa on myös alueellisia eroja:

”Stadissa on anonyymi tunnelma; muissa yliopistoissa ihmiset tuntevat toisensa ja siksi ryhmäpaineen vaiku-tus toimii siellä paremmin”

Oppimistulosten mittaaminen oli yksi niistä tee-moista, jotka keskusteluttivat paneelissa pitkin iltaa. Pykälän opintovastaava Asta Tukiainen ja Codexin studienämndsordförande Karin Cederlöf puolustivat opiskelijoita tuomalla esiin sen, että monet opiskelijat kokevat, etteivät tenteistä saadut arvosanat korreloi kovinkaan hyvin valmistautumiseen käytetyn ajan ja koetun osaamistason kanssa. ”Monilla on kuva, että tentin kysymykset poimitaan yksittäiseltä kirjan sivulta ja tenttiarvosanat määräytyvät arpomalla; virheistä op-pimiseen tarvitsee palautetta.”

Melander myötäili opiskelijoita ja meni pidemmälle-kin todetessaan, ettei koe tenttiarvosanaa palautteena ylipäätään. Muutamankin virkkeen henkilökohtainen palaute auttaisi hänen mielestään opiskelijoita hahmot-tamaan, miltä osin heidän osaamisessaan olisi paranta-misen varaa. Yleisön puolelta puheenvuoron pyytänyt emeritusprofessori Antti Kivivuori totesi opiskelijoi-den ”palautteennälän” olevan empiirisesti todettavissa: hänen omatkin seminaariryhmät paisuivat aikanaan vuodesta toiseen, vaikka hänet tunnettiin ankarana arvostelijana, jonka korjaamista seminaaritöistä löytyi ”keskimäärin 130 reunamerkintää”.

Tilaisuuden edetessä esille nostettiin Lakimiesliiton vuonna 2012 teettämän vastavalmistuneiden sijoittau-tumistutkimuksen, joka konkretisoi osuvalla tavalla niitä asioita, joiden takia opiskelijat puolustavat työn-tekoa opintojen ohessa: tutkimuksen mukaan tuoreet lakimiehet kokivat oppineensa tiedekunnassa heikosti muun muassa neuvottelemiseen, esiintymiseen ja yrit-

”oikeustieteen opiskelusta on tullut opiskelijoille sivutoiminen harrastus”

”olen pikemminkin intialaisella basaarilla kuin opettamassa yliopistossa”

muun muassa näistä dosentti kaijus ervastin oikeus-lehdessä (1/2014) esittämistä kom-menteista nousi kohu, joka pakotti vappuaaton alla opiskelijat ja tiedekunnan henkilöstön saman pöydän ääreen pohtimaan, mikä kumma oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelu-kulttuurissa oikein on pielessä.


kommentti: Oikeus huOnOOn Opetukseen

L uettuani Ervastin poleemisen kirjoituksen oli tehtävä se, mitä jokaisen aikuisen miehen kuu-

luu. Kantelin äidille. ”Iso tiedekunta kiusaa”, lähes-tulkoon nyyhkytin vasten äidin olkapäätä. ”Proffia ei edes kiinnosta opettaminen, ja silti meitä syyte-tään laiskuudesta”, päivittelin ääneen. ”Voi sinua, poikaseni”, surkutteli äiti, ”Tuo tilanne kuulostaa ihan samalta, kuin mitä se oli omana opiskeluaika-nani”.

Niinpä niin. Eri tiedekunta ja vuosikymmen, sama ongelma. Tai siis, ”ongelma”, 80-luvulla tuntui pikemminkin olevan itsestään selvää, ettei opetus ole kovin kummoista, ja niitä harvoja opettajia, jot-ka todella saivat kiksejä opettamisesta, muistellaan edelleen suurella hartaudella. Kysymys herääkin, miksi juuri nyt on alettu puhumaan Opetuksen Suuresta Kriisistä? Vastaus taitaa piillä ajan henges-sä.

Jokaisesta ilmansuunnasta puskevat tehosta-

mispaineet ja kilpailuhenkisyys pakottavat meidät pohtimaan, miten saamme puristettua vähenevistä resursseista yhä enemmän hyötyä entistä lyhyem-mällä aikavälillä. Oikkarit ovat tottuneet ajattele-maan kaiken kustannus-hyöty-suhteiden kautta, luennoille raahautuminenkin muistuttaa taloustie-teellistä analyysia: saanko tästä enemmän hyötyä irti kuin lukemalla samat asiat kirjasta? Opetusti-lanteista täytyy saada rahalle (aikahan on tunnetus-ti rahaa) vastinetta.

Vaikka työssä oppiikin paljon taitoja, joita yli-opisto ei kykene tarjoamaan, ei opiskelijoiden työntekointo selity vain ja ainoastaan sillä. Raadol-lisempi syy on se, että työkokemus nyt vaan sattuu näyttämään hyvältä CV:ssä ja tulevien työantajien silmissä. Työuran luominen ja taloudellisuus ovat niitä kovia juttuja, tutkimus ja sivistys toissijaisia, sillä niiden tulokset eivät ole nähtävissä seuraavalla kvartaalilla. Eivätkä sitä seuraavalla.

täjyyteen liittyviä taitoja. Nämä ovat juuri niitä taitoja, joita opiskelijat tuntevat oppivansa parhaiten työelä-mässä. ”Tilastot kertovat selvästi, että mitä enemmän työkokemusta, sitä parempi työllistyminen”, kommen-toi Tukiainen. Samalla hän muistutti, että töissä käymi-nen on monelle opiskelijalle välttämättömyys pääkau-punkiseudun korkeiden elinkustannusten takia.

Paneelissa niin ikään käsitellyn Pykälän opintokyselyn tulokset puolestaan paljastivat, millaisia käytänteitä opiskelijat haluaisivat lisätä yliopisto-opetuksen paris-sa: PBL, ryhmätyöt ja oikeudenkäyntisimulaatiot olivat odotetusti listan kärkisijoilla. Haarala-Muhosen mu-kaan tuloksissa ei ole mitään uutta, mistä päästiinkin kysymykseen, miksi tällaisten innovatiivisten opetus-metodien käyttäminen on jäänyt lopulta varsin sup-peaksi tiedekunnassa: ”Opetussuunnittelun välineenä meillä on lähinnä excel-taulukko”, kuvaili Haarala-Mu-honen opetuksen koordinoinnin arkaaisuutta. Melan-derin näkemyksen mukaan monet toivotuista työelä-mäorientoituneistakin opetusmetodeista olisi täysin toteutettavissa, jos niihin vain haluttaisiin sitoutua –

niin opettajien kuin opiskelijoiden puolella. Tukiaisen mielestä osasyy innovatiivisuuden puutteeseen on se, että ”tiedekunnan iso massa ei yksinkertaisesti halua lähteä mukaan uudistuksiin”.

Tässä vaiheessa keskusteluun puuttui myös dekaani Kimmo Nuotio. Hänkin myönsi, että tiedekunnassa mennään ikään kuin käsijarru päällä monien uudis-tuksien suhteen. Silti hän oli optimistinen sen suhteen, että tuloillaan on ”iso aalto”, joka pakottaa paatuneim-matkin vanhan koulukunnan opettajat arvioimaan uudelleen opetusmenetelmiään: kun opettajat ja opis-kelijat näkevät onnistuneita esimerkkejä uudenlaisista opetusmuodoista, paine uudistua kasvaa jatkuvasti. Ra-dikaaleimmillaan tämä kehitys voisi Nuotion mukaan johtaa jopa siihen, että perinteisistä tenteistä voitaisiin luopua. Toisaalta hän muistutti, että tällöin pitäisi hy-väksyä se tosiasia, ettei opintosuorituksia voitaisi arvos-tella yhtä objektiivisen ”juristimaisesti”, mallivastausten kanssa hinkaten. Opettajien motivaation lisäksi myös opetuksen arvostusta tulisi hänen mielestään vastavuo-roisesti pyrkiä kohottamaan. iv


Jollain aikaperspektiivillä tehokkuusintoilun vaikutukset ovat kylläkin nähtävissä. Miten me voimme kehua (huom. ekonomien vakuuttamiseksi täytyy puhua heidän omaa kieltään) ”myyvämme” parasta mahdollista koulutusta ja huippuosaamis-ta maailmalle, jos vain hutiloimme niiden asioiden kanssa, joiden kuvittelemme olevan maksimaalisen hyödyllisiä, emmekä pysähdy tekemään syvälli-sempää analyysia. Sillä fakta on se, että juuri tämä syvällinen analyysi, uraauurtava tutkimus on ainoa ominaisuus, jolla pystymme tulevaisuuden koulu-tusmarkkinoilla erottautumaan niistä sählääjistä, jotka tietävät kaikesta ei-juuri-mitään. Kustannus-tehokkuudessa ja mittakaavaeduissa tulemme hä-viämään jatkossakin.

Me opiskelijat emme ole syntyneet laskelmoi-jiksi, se on meihin iskostettu ajattelumalli. Pohdit-tavaksi jää, sahaavatko uudistusmieliset opettajat omaa oksaansa ihannoimalla amerikkalaistyylistä Tehokasta opetusta. Jenkeissähän opetuksen te-hokkuus perustuu juuri siihen, että opiskelijat (ja heidän vanhempansa) vaativat kirjaimellisesti vas-

tinetta tuhansien dollarien lukukausimaksuille. Ajatus siitä, että pitäisi keskittyä vain oikeuden-alojen ydinasioihin ja opettaa substanssin sijasta enemmän juridista ajattelua, on jalo, mutta eikö tätä ideaa kannattavia opettajia pelota se, että oike-ustieteen opiskelijoiden ymmärrys oikeustieteestä Tieteenä jää entistäkin pintapuolisemmaksi?

Näyttää väistämättömältä, että ne tiedekunnan viimeiset mohikaanit, jotka kynsin hampain pitävät kiinni oikeudestaan tutkia hyvin ja opettaa huonos-ti, tulevat kuolemaan sukupuuttoon. Uudistusmie-liset mukautuvat ja onnistuvat kenties säilyttämään lajinsa elinvoimaisena, mutta epäilemättä alistuvat

samalla kvartaaliajattelun ensisijaisuudelle suhtees-sa vähemmän mediasek-sikkäisiin tai pidemmällä aikavälillä vaikuttaviin ar-voihin.

Jaakko Seppänen


vuOden Opettaja 2015

prOfessOri mårten knutsteKSti JA KuvA vernA vesAnen


pykälän 80. vuosijuhlissa valittiin jälleen vuoden opettaja. vuoden opettajaksi 2015 valikoi-tui tasaväkisen äänestyksen voittajana arvopaperioikeuden professori mårten knuts, ott, ktm, vt. inter vivos onnittelee!

Voiton perusteluissa professori Knutsia kehuttiin ky-vystä tuoda entisenä asianajajana opetukseen käytän-nönläheistä ja nuorekasta otetta. Opetuksessa näkyy myös aito kiinnostuneisuus ja intohimo opetettavaa asiaa kohtaan sekä myös itse opettamiseen. Tämä into on selvästi tarttunut myös opiskelijoihin, jotka koke-vat, että Knuts kannustaa oppimaan ja ymmärtämään muustakin syystä kuin tenttien läpi pääsemiseksi.

Myös Knutsin kykyä kannustaa opiskelijoiden kes-kinäiseen sekä opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan väliseen vuorovaikutukseen ylistettiin. Hänen on on-nistunut madaltaa hierarkian tuntua professorien ja opiskelijoiden välillä.

Knuts osaa myös neuvoa ja antaa kattavasti yksilöi-tyä palautetta ja tekee näin mielellään. Kokonaisuudes-saan hän pyrkii edistämään opetuksen tasoa ja laatua.

inter vivos onnitteLee!

Toimituksemme tavatessa Vuoden opettajan hän vai-kuttaa olevan aidosti mielissään saamastaan kunnian-osoituksesta.

”Palkinnon saaminen oli suuri yllätys ja yksi viime aikojen hienoimpia asioita. Harmillisesti en itse kuiten-kaan päässyt paikalle vastaanottamaan palkintoa vuo-sijuhliin.”

”En osaa suoraan arvailla, minkä takia juuri minä tulin tänä vuonna valituksi. En itse ole käynyt luennoil-la sitten vuoden 2001, joten on vaikeaa verrata omaa opettamistaan toisten professoreiden ja muiden luen-noitsijoiden työhön.”

Vaikka Knuts ei päässytkään paikalle vastaanotta-maan palkintoaan ja täten kuulemaan siellä esitettyjä perusteluita, hän toivoi, että syynä palkinnolle oli se, että opiskelijat pitävät siitä, että hän yrittää tuoda konk-retiaa opetukseen muun muassa esimerkkien kautta.

”Opeteltavia asioita ei pitäisi nähdä ainoastaan teo-reettisina ideoina, vaikka nekin ovat toki yliopistossa tärkeitä, vaan myös osana aivan oikeaa elämää. Tästä on hyötyä opiskelijoille työelämään siirryttäessä, onhan suurimman osan tavoite tehdä tulevaisuudessa käytän-nön juridiikan työtä.”

”Olen myös tyytyväinen siihen, että opiskelijat ar-vostavat tekemääni työtä, vaikka pyrin olemaan suh-teellisen tiukka tunneillani. Haluan opettaa oppilailleni sovittujen pelisääntöjen noudattamista. Esimerkiksi

deadlineissa en yleensä jousta eihän oikeassakaan elä-mässä voi lähettää oikeudenkäyntikirjelmää myöhäs-sä!”

tie vUoDen oPettAJAKsi

Professori Knuts päätyi Turun oikeustieteelliseen tiede-kuntaan opiskeltuaan ensin vuoden valtio -oppia.

”En ehkä päässyt valtio -oppiin heti sisälle, toisin sa-noen siinä ei ollut tarpeeksi kosketusta konkretiaan; se jätti toivomisen varaa. Joten pyrin tämän jälkeen Turun oikeustieteelliseen.”

Opiskelijoille saattaa tuoda lohtua, että niinkin me-nestynyt juristi kuin Knuts koki oikeustieteen opinnot aluksi hieman vaikeina, varsinkin ensimmäiset kaksi vuotta. Tämän jälkeen asiat kuitenkin loksahtivat koh-dalleen ja ura on ollut yhtä nousukiitoa siitä lähtien.

Knuts valmistui myös kauppakorkeasta pääainee-naan laskentatoimi oikeustieteellisen lomassa, sillä hän on aina tykännyt numeroista. Valmistuttuaan hän meni töihin asianajotoimistoon ja auskultoi Paraisten käräjä-oikeudessa. Sinä aikana hän alkoi syvällisemmin poh-tia tohtoriksi väittelemisen mahdollisuutta. Palattuaan asianajomaailmaan hän pitikin muutaman jakson tut-kimusvapaata, jotta pystyisi keskittymään tutkimuk-seensa ja tohtorin hatun hän sai lopulta vuonna 2010. Tämän jälkeen hän aloitti Krogeruksella vuonna 2011 partnerina.

Perinteisestä akateemisesta urasta Knuts ei koskaan haaveillut, vaikka on aina ollut kiinnostunut tutkimuk-sesta. Veri veti kuitenkin myös yliopistomaailmaan, kun Suomeen perustettiin ensimmäinen laatuaan oleva arvopaperioikeuden professuuri.

”Vaakakupissa painoi se, että professuuri on lahjoi-tuksilla rahoitettu professuuri, jolle on todellista tarvet-ta, suomalaiseen oikeuteen vasta syntymässä olevalla arvopaperimarkkinaoikeudenalalla. Rooli on yhteis-kunnallisesti mielenkiintoinen ja arvopaperimarkkina-oikeuden professorilla on näköalapaikka tämän oikeu-den alan kohdalla.”

Niin hän aloitti osa- aikaisena professorina alkuvuo-desta 2013 ja kokoaikaisena 2014. Professorin virkaan kuuluva opettajan rooli oli hänelle täysin uusi tuolloin. Näin ollen Vuoden opettaja palkinto ainoastaan kah-den vuoden jälkeen tuntuu sitäkin mieluisemmalta.

”Parasta opettamisessa on se kun huomaa, että opis-


kelija oivaltaa jotain. Tunne on huikea. Tunneilla on muutenkin hauskaa.”

oPettAMisestA

Arvopaperimarkkinaoikeuden professorina Knuts opettaa sekä perustutkinto -opiskelijoita että ohjaa jatko -opiskelijoita väitöskirjatyössä. Hän vetää myös nyt jo toista vuotta erittäin suosittua yhtiö - ja arvopa-perimarkkinaoikeuden projektia yhdessä Seppo Villan kanssa.

”Projektille on ollut paljon kysyntää ja siinä onkin aina ollut mukana täysi 20 opiskelijaa. Projektia on kiva pitää, koska siinä oppii tuntemaan opiskelijat parem-min kuin yksittäisillä kursseilla. Opiskelijoista myös huokuu valmius tehdä töitä; en ole joutunut heidän gradujansa kirjoittamaan.”

”Gradutöitä ohjatessa säilyy kontakti myös käytän-töön, koska usein gradua käsittelevät kysymykset tu-levat kysymyksistä, jotka kohtaan käytännön kentällä. Itse en näe orastavaa ristiriitaa akateemisen teorian ja käytännön työn välillä. Ne ovat saman ajatuskaaren eri pisteitä. En ole kiinnostunut tutkimaan teoriaa ilman käytäntöä enkä toisin päin.”

Knuts haluaa professorina sisällyttää opetukseensa laajemmin substanssiosaamisen lisäksi myös oikeudel-lista ajattelua, kirjoittamista ja asioita juridiikan ulko-puolelta.

”Tällä tarkoitan, että yritän aina vastata opiskelijoi-den kysymyksiin, vaikka ne eivät suoraan liittyisi arvo-paperimarkkinaoikeuteen.”

Knuts sanoo ymmärtävänsä opiskelijoiden ahdin-gon siitä, että joutuu opettelemaan muutakin kuin sitä oikeudenalaa, josta toivoo tekevänsä itselleen ammatin.

”Kuitenkin on muistettava, että kaikki oikeudenalat opettavat juristin ammatissa erittäin olennaisia ongel-manratkaisutaitoja ja oppiminen on monistettavissa, jos sen oikeasti sisäistää. Tässä mielestä olen yleisopin-tojen kannalla, vaikka ymmärrän myös erikoistumisen tärkeyden. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö opinto-ja voisi virtaviivaistaa hieman.”

”On myös muistettava, että monet oikeustieteelli-seen sisään päässeet ovat aina olleet hyviä koulussa. Kun he sitten aloittavat opinnot, voivat he helposti tur-hautua uuden edessä; silloin on opettajan tehtävä avata asioita.”

Opetusmetodeista keskusteltaessa, Knuts toteaa, että tietenkin pienryhmät ovat opiskelijoille mielekkäim-piä, koska ne aktivoivat eri tavalla kuin massaluennot. Ne ovatkin varsin hyödyllisiä opintojen jälkeisen elä-

män ja sosiaalisen kanssakäymisen kannalta. Myös ryhmätyöt ovat hyviä, varsinkin silloin kun omaa ryh-määnsä ei saa valita. Pienryhmässä myös kirjoittamis ja esiintymistaidot harjaantuvat aivan eri tavalla kuin massaluennoilla ja ajatusprosessi on lähempänä todel-lista elämää. Samalla on kuitenkin muistettava, ettei yliopistolla ole äärettömiä resursseja.

”Yksi vastaus tähän voisivat olla työelämässä olevi-en juristien palkkaaminen osa aikaisiksi opettajiksi, ns. Adjunct Professor järjestelmä, tai jokin muu vastaava. Uskon että moni nauttisi todella opettamisesta, ja tämä voisi olla yliopistolle arvokas lisäresurssipooli. Tämä-kään ei kuitenkaan ole automaattinen ratkaisu, sillä on vaarana, että vierailevat luennoitsijat eivät aina hahmo-ta opiskelijoiden tarpeita ja tasoja. Usein työelämässä osaaminen on erittäin erikoistunutta, kun taas opiske-lija on vielä generalisti. Jotta järjestelmä toimisi, täytyisi työelämään tarkoitetut luennot kalibroida opiskelijoille sopiviksi pedagogiikka on tärkeää.”

”Myös tutkimuksen tekeminen voisi lisätä opiskeli-joiden taitoja, mutta ensin heille täytyisi opettaa miten tutkimusta tehdään, miten tutkitaan. Sen selittäminen ei ole ihan helppoa. Tätä varten olisi hyvä, että opiske-lijoille olisi omia julkaisukanavia - harjoitus tekee mes-tarin.”

Knutsilla oli myös ollut aktiivinen rooli tänä vuonna pidetyssä ELSA Finlandin National Moot Court Com-petitionissa eli kansallisessa oikeustapauskilpailussa. Tänä vuonna kilpailun teemaksi valikoitui arvopaperi-markkinaoikeus ja näin Knuts sai ilon toimia kilpailun vastuuopettajana. Hän vastasi oikeustapauksen laati-misesta (yhdessä asiantuntijoiden kanssa) ja oli arvioi-massa kirjallisia töitä, joista finaaliin päässeet valikoi-tuivat. 17. huhtikuuta 2015 korkeimmassa oikeudessa järjestetyssä finaalissa, jossa Vuoden opettajamme toi-mi tuomarin roolissa.

”Opiskelijoilla oli aitoa tekemisen meininkiä ja oli ilo huomata, että joukkueet saivat kiinni haasteista, jot-ka oli oikeustapaukseen ujutettu.”

terveiset oPisKeLiJoiLLe

Haastattelumme lopuksi Knuts haluaa vielä sanoa vil-pittömän suuret kiitokset miellyttävästä yllätyksestä.

”On vaikeaa benchmarkata omaa opetuksen tasoa muihin opettajiin ja palkinto on yksi ainoista tavoista nähdä onko oma opettaminen menossa oikeaan suun-taan. Toki opiskelijat äänestävät myös jaloillaan ja myös tunneilla näkee silmistä raksuttavatko opiskelijoiden aivot!” iv


Step inside and...

Corporate & Capital Markets | Transactions | Finance & Investments | Dispute Resolution & Insolvency Competition & EU Law | Real Estate & Construction | Technology & Intellectual Property | Employment & Labour Law

www.merilampi.com

• experience interesting and demanding assignments

• work for the best clients• learn from dedicated

and skilled professionals• enjoy a relaxed

and friendly working environment

Join us as a Trainee or Junior Trainee.

We offer 12 month contracts and flexible working hours that enable students to combine work with their studies.

More about our way to work and the latest student recruitment news at facebook.com/MerilampiAttorneys and twitter.com/Merilampi.

Step inside and...

Corporate & Capital Markets | Transactions | Finance & Investments | Dispute Resolution & Insolvency Competition & EU Law | Real Estate & Construction | Technology & Intellectual Property | Employment & Labour Law

www.merilampi.com

• experience interesting and demanding assignments

• work for the best clients• learn from dedicated

and skilled professionals• enjoy a relaxed

and friendly working environment

Join us as a Trainee or Junior Trainee.

We offer 12 month contracts and flexible working hours that enable students to combine work with their studies.

More about our way to work and the latest student recruitment news at facebook.com/MerilampiAttorneys and twitter.com/Merilampi.

”e nemmän väkeä kuin missään Studia Iuridi-cassa, jossa olen ollut”, toteaa keskustelutilai-suutta juontava inspehtori, professori Heik-

ki Pihlajamäki. Pykälistien kiinnostus ei ole yllättävää, sillä onhan aihe – kansainväliset investointisuojasopi-mukset ja erityisesti TTIP-kauppasopimus – polttavan ajankohtainen.

TTIP-sopimukseen on kaavailtu sisältyväksi ul-komaisia investointeja suojaava ISDS-menettely, joka oikeuttaisi ylikansalliset sijoittajat haastamaan valti-oita välimiesmenettelyyn, mikäli nämä esimerkiksi sääntely- tai muilla toimenpiteillä pyrkisivät syrjimään ulkomaalaisia yrityksiä. Suunniteltu välityslauseke on herättänyt kiivasta keskustelua EU-tasolla, ja Pykälän perinteiseen Studia Iuridica -paneelikeskusteluun on tänä vuonna kutsuttu asiaa ruotimaan kovatasoisia ni-miä: akatemiaprofessori Martti Koskenniemi, Gustaf Möller asianajotoimisto Krogerukselta ja Timo Vuori Keskuskauppakamarilta.

tiLAisUUs ALKAA alustajien pitämillä vartin mittaisilla alustuksilla. Ensimmäisenä vuorossa on Möller, joka luo illalle hyvän pohjan käsittelemällä investointisuo-jasopimusten historiaa. Möllerin esityksestä käy ilmi, etteivät investointisuojasopimukset ole suinkaan uusi asia, vaan ne ovat varsin yleisesti käytetty standardi erilaisissa vapaakauppasopimuksissa, ja Suomikin on sitoutunut kymmeniin tällaisiin sopimuksiin. Vuori puolestaan tuo puheenvuorossaan esiin yritysmaail-man näkökulmaa: ”TTIP:n investointisuojasopimus olisi yrityksille tärkeä, se lisäisi luottamusta.”

Viimeisenä alustuksensa pitävän Koskenniemen kanta asiaan on selvä: ”ISDS-järjestelmä on tarpee-ton.” Koskenniemen mukaan ennen kuin keskustelu TTIP:stä oli alkanut, kukaan amerikkalainen tai eu-rooppalainen yritys ei valittanut investoinnin vaikeu-desta. Hänen mielestään tämä on ymmärrettävää, ovathan Yhdysvaltojen ja EU:n oikeusjärjestelmät maa-

ilman kehittyneimpiä. ”Jos investointisuojasopimus otettaisiin TTIP:hen mukaan, maailman kehittyneim-mät oikeusjärjestelmät korvattaisiin standardeilla.”

Julkinen keskustelu investointisuojasta on hänen mielestään juuttunut lillukanvarsiin. On puhuttu käsit-teiden tarkemmasta määrittelystä ja vastaavista uudis-tuksista. Koskenniemen mukaan yksi ongelma on ylitse muiden: ”Investointisuojasopimus vahvistaa amerik-kalaissijoittajien vaikutusvaltaa eurooppalaisessa lain-säädännössä ja hallintotoiminnassa.” Koskenniemen mukaan välityslausekkeet ovat olemassa siksi, että niil-lä voitaisiin vaikuttaa neuvottelutasapainoon valtioiden ja yritysten välillä. ”Nyt luodaan järjestelmä, jossa yksi neuvotteluosapuolista voi sanoa, että ellet suostu, niin ’see you in court’!”

KosKennieMestÄ PoLiittisiA päätöksiä ei pitäisi yrit-tää kätkeä talousjargonin taakse: ”Tämä on läpeensä poliittista. Mikä tahansa päätös, joka koskee valtion sääntelyoikeuden rajaa, on poliittinen päätös. Kyse on siitä, tekevätkö päätöksen kansan valitsemat edustajat vai Washingtonissa toimiva pieni klikki.”

Koskenniemen lopetettua Vuori toteaa olevansa ka-teellinen hänen puhelahjoistaan. Vuoresta Koskennie-men maalailevat uhkakuvat eivät ole kuitenkaan totta, eikä hänestä ole uskottavaa, että suomalainen investoi-ja saisi nykytilanteessa oikeutta, jos joutuisi ajamaan kannetta Alabaman oikeudessa. ”Lisäksi toimistolla käskettiin muistuttamaan, että kaupallinen välimies-menettely on eri asia kuin se, mistä nyt puhutaan.”

Yleisöstä kysytään, luulevatko alustajat, että heidän taustansa ja työuransa on vaikuttanut siihen, mitä he täällä puhuvat ja mitä mieltä he investointisuojasopi-muksesta ovat. Vuori toteaa, ettei ole asiaan perehty-nyt tohtori, vaan työssä oppinut juristi, joka on työs-kennellyt lähinnä yksityisellä puolella. Möller kertoo toimineensa itsekin välimiehenä ja havainneensa, että tietyt jutut sopivat välimiesmenettelyyn ja jotkin tuo-

teKSti LAUri LinnA KuvAt tiiA tAKALo

studia iuridica 2015 OnkO investOintisuOjasOpimus uhka vai ratkaisu?


mioistuimeen. ”Olemme itse vähän huonoja arvioimaan kausali-

teettia kantojemme ja asemamme välillä”, toteaa Kos-kenniemi. Hän kokee jollain tavalla sopivansa siihen kuvaan, jollainen kansainvälisenoikeuden professoreis-ta on – ja eroja juristipersoonien välillä voidaan selittää monella tavalla, ihan jo siitä lähtien, ”kenen kanssa he menevät sänkyyn”.

vÄLiMiestUoMioistUinten PUoLUeettoMUUs herättää niin ikään paljon keskustelua. Möller selostaa protokol-lan, jossa välimiestuomareiden valitseminen tapahtuu: ensin valtio ja yritys valitsevat ”itselleen mieluisen” vä-limiehen. Tämän jälkeen valitaan listalta puheenjohta-ja, joka kelpaa kummallekin osapuolelle. ”Pointtina on nimenomaan koota puolueeton elin ratkaisun tekemi-seen.”

Koskenniemestä menettely on kaikkea muuta paitsi puolueeton. Hän tuhertelee taululle vimmatusti luku-ja, jotka kertovat, että 15 henkilön joukko on toiminut välimiehinä 55 prosentissa kaikista kansainvälisesti merkittävistä investointisuojariidoista. ”Esimerkiksi hyvä ystäväni Emmanuel Gaillard on erittäin suosittu välimies, valtiot valitsevat hänet usein välimiehekseen. Mutta hän on myös sosialisti ja aivan varmasti täysin puolueellinen!” Pihlajanmäki valittelee välissä, ettei hänen kavereitaan ole menestyneimpien välimiesten joukossa, ”Ei meitä oikeushistorioitsijoita näihin oikein pyydetä”.

”Olen julkisessa keskustelussa ottanut hieman ekstreemin roolin”, Koskenniemi myöntää keskuste-lun lopulla saaden salin nauramaan. Auditorion sei-nien sisäpuolella hän pehmentää hiukan otettaan ja lähestyy Möllerin esittämää kantaa pohdiskellessaan varovaisesti mahdollisuutta, josko pysyvän ja aidosti puolueettoman kansainvälisen välitystuomioistuimen perustamisesta voisi löytyä tyydyttävä ratkaisu inves-tointisuojakysymyksiin.

Läpi keskustelun salissa on ollut tiivis ja hyvä tun-nelma. Koskenniemelle ei ole salin etuosa riittänyt – tuolista puhumattakaan. Parhaimmillaan hän on kävel-lyt miltei salin yläosaan asti ja lyönyt välillä nyrkkiäkin pöytään.

LoPUssA PiHLAJAMÄKi kysyy vielä panelisteilta, mitä he epäilevät TTIP-sopimukselle käyvän. Timo Vuori sanoo uskovansa ratkaisuun asiassa: ”Investointisuo-ja kaipaa jotain systeemiä, vaikka nykyinen esitys ei ole täydellinen. Optimistina uskon, että jotain syntyy.” Möller ei osaa sanoa. ”Voisi olla parempi tehdä TTIP il-man sijoittajansuojasopimusta ja sitten miettiä sitä pa-remmalla ajalla.” Koskenniemi on jo keskustelun alussa todennut kaatavansa TTIP:n. iv


terveHDys UUsiLLe oPisKeLiJoiLLe

H ei vain, Sinä reipas uusi phuksi, ja mitä suurimmat onnittelut, sillä olet päässyt sisään yhteen Euroopan

arvostetuimmista tiedekunnista! Mieleeni palautuu elävästi oma fuksivuoteni kaikkine railakkaine opiske-lijamenoineen ja olenkin varma, että alkava lukuvuo-si tulee olemaan elämäsi ikimuistoisin. Rakkaimmat muistoni kuitenkin liittyvät ELSAn säkenöivään maa-ilmaan. Haluammekin jakaa kokemuksemme kanssasi, jotta sinäkin voisit viettää upean fuksivuoden ja saada elinikäisiä ystäviä ympäri Eurooppaa!

European Law Students Association on kansainvä-linen – ennen kaikkea eurooppalainen – oikeustieteen opiskelijoiden järjestö. Kaiken kaikkiaan meitä elsalai-sia on Euroopan maaperällä yli 40.000. ELSA on paitsi oiva paikka fiilistellä kansainvälisessä hengessä, myös mahdollisuus päästä vaikuttamaan yhteisiin eurooppa-laisiin asioihin.

ELSA on sinun ovesi Eurooppaan ja osaksi kan-sainvälistä yhteisöä, joka vaikuttaa Yhdistyneistä Kan-sakunnista aina Euroopan Unioniin asti. Piirissämme toimii lukuisia Legal Research Groupeja, jotka tuotta-vat opiskelijavoimin oikeustieteellistä tutkimusta useil-le eri kansainvälisille instituutioille. Lisäksi vuoden mittaan järjestetään delegaatioita, joihin osallistumalla pääsee seuraamaan eurooppalaisten vaikuttajien, kuten Unionin ja YK:n toimielinten, istuntoja.

ELSA järjestää myös yhden maailman arvostetuim-mista oikeustapauskilpailuista, European Moot Court

Competitionin (EMCC2), joka on kerännyt viiden maanosan 54 eri maasta yli 209 joukkuetta kilpaile-maan! Näiden kansainvälisten tapahtumien kaartia täydentää edelleen kaksi kertaa vuodessa järjestettävä, ELSA-maailman mahtipontisin tapahtuma Internatio-nal Council Meeting sekä useat toimihenkilöille suun-natut kokoontumiset ympäri Eurooppaa.

vAiKKA eLsA onkin kansainvälinen järjestö, on myös Helsingillä lusikkansa sopassa! ELSA rakentuu pai-kallisjärjestöistä, kuten ELSA Helsinki, jotka toimivat tiedekuntien yhteydessä. Paikallisryhmien yläpuolella vaikuttaa edelleen kansallisryhmä, joka meillä on siis ELSA Finland. Kansalliset ryhmät muodostavat katto-järjestö ELSA Internationalin.

ELSA Helsinki järjestää jäsenilleen mitä mielen-kiintoisempaa ohjelmaa ympäri lukuvuoden. Alkavana syksynä sinulla on mahdollisuus tutustua monipuo-lisiin excursiokohteisiin, tulla kuuntelemaan eri alo-jen kärkinimiä ELSA-iltoihin sekä osallistua moneen muuhun akateemiseen ja sosiaaliseen ohjelmaan. Kuu-lumalla ELSA Helsinkiin pääset myös käsiksi ainutlaa-tuiseen Student Trainee Exhange Programiin (STEP). ELSA välittää ainoana järjestönä kansainvälisiä harjoit-telupaikkoja ympäri Eurooppaa. Jos olet aina unelmoi-nut urasta ulkomailla, on STEP sinua varten!

Syksy starttaa erityisesti fukseille suunnatulla ELSA-illalla, Fuksicocktaileilla! Kokkareille on varattu varsin mielenkiintoinen puhuja toivottamaan teidät tervetul-leeksi akateemiseen elämään, jonka lisäksi saatte kuulla

elsa – aidOsti kansainvälinen OpiskelijajärjestÖ


s unnuntaina 19.4.2015 lentokoneen lähtiessä Hel-sinki-Vantaan lentokentältä puoli seitsemältä aa-

mulla en vielä tiennyt, mitä odottaa tulevalta viikol-ta. Olin matkalla Cluj-Napocaan, Romaniaan, isoon kansainväliseen opiskelijatapahtumaan. Aavistin, että viikko tulisi olemaan täynnä tiukkaa asiaa ja huikeaa vapaa-ajan ohjelmaa. Odotin myös pääseväni tutustu-maan ELSAn jäseniin muualta Euroopasta.

Miksi sitten lähdin viikoksi Romaniaan? Halusin kokea ELSAn upeimman tapahtuman: ICM:n. ICM (lyhenne International Council Meetingistä)on koko ELSA-verkoston yhteinen kokoontuminen, joka jär-jestetään kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. ICM:ssä jaetaan kokemuksia, opitaan uutta ja tehdään päätöksiä tulevaisuutta varten. Toki oleellista on myös tutustua ulkomaisiin oikeustieteen opiskelijoihin ren-non illanvieton merkeissä. Keväisin ICM:ssä valitaan seuraavan kauden International Board. ELSAn kan-sainvälinen hallitus toimii Brysselissä, josta se ohjaa kansallisryhmien toimintaa ja edustaa ELSAa yhteis-työkumppaneille. Tällä kertaa suomalaisilla oli erityistä jännityksen aihetta. Ehdolla oli nimittäin myös Turun oikiksessa opiskeleva Anna Haipola, jonka puheenjoh-taja-kampanjaa olimme innolla tukemassa.

Saavuttuamme Romaniaan Cluj-Napocan kentälle meitä oli vastassa tapahtuman järjestämisestä vastaavia paikallisia oikeustieteen opiskelijoita, jotka auttoivat meidät perille hotellille. Päästyämme huoneisiimme olikin pian aika lähteä ensimmäiseen plenaryyn. Plena-ry (täysistunto) on ELSAn päättävä elin, jossa jokaisella läsnäolevalla kansallisryhmällä on äänioikeus. Plena-ryssa äänestetään muutoksista ELSAn sääntöihin ja käydään myös keskustelua koko ELSA-verkostoa kos-

eLsA HeLsingin syksyn toiminnasta sekä direktori- eli toimihenkilöhausta lukuvuodelle 2015–2016. Kokka-reilla jaetaan myös ELSA-passit, johon pisteitä kerää-mällä tapahtumista voit profiloitua aidosti kansainvä-liseksi oikkariksi! Fuksiteema jatkuu edelleen ELSA Helsingin Fuksisitseillä, jossa viihdymme pöytäjuhlien merkeissä aina aamun tunneille asti.

MAAiLMAn MUUttUessA yhä globaalimmaksi, täytyy myös oikkarin suunnata katseensa maailmalle. Kan-sainvälistyminen on tylsää sekä työlästä yksin, mutta onneksi ELSA Helsinki tuo Euroopan oikkaripiirit ulottuvillesi. Sinun tarvitsee vain hypätä mukaan ja nauttia kyydistä aidosti kansainvälisen järjestön mat-kassa!

Vielä kerran tuhannesti onnea ja tavataan syksyllä!

Jarl-Johan Héde

Hallituksen puheenjohtaja 2015-2016

Käy tutustumassa toimintaamme sekä liittymässä jäse-neksi osoitteessa www.elsa-helsinki.fi!

juli

a ut

riai

nen

MAtKAPÄivÄKirJA: iCM CLUJ-nAPoCA

Birg

itta

Ots


kevista asioista.Tällä kerralla äänestettävänä oli poikke-uksellisen monta muutosehdotusta ELSAn sääntöihin, joten äänestäminen vei paljon aikaa.

Ohjelmaan kuuluivat myös lukuisat workshopit. Workshopeihin jakauduttiin osa-alueittain, itse osallis-tuin seminars & conferences –alueen workshopeihin. Workshopeissa jaettiin kokemuksia ELSAn virkailijana toimimisesta, hyväksi havaittuja käytäntöjä ja innosta-via ideoita. Workshopien vetäjinä toimivat IB:n jäsenet, jotka tarjosivat tietoa ELSAn toiminnasta kv-tasolta. Saimme paljon ideoita siitä, miten ELSAn toimintaa voisi kehittää Suomessa. Workshopien lomassa pää-simme myös maistelemaan national drinkeja.

Vapaa-ajan ohjelmaa oli myös runsaasti. Iltaoh-jelmaan kuuluivat erilaiset teemabileet, joiden aiheet vaihtelivat supersankareista seitsemään kuoleman-syntiin. Viikon kohokohtiin kuului tottakai Vision Contest. Ohjelmanumerossa ELSAn kansallisryhmät pääsevät estradille. Esityksessä tulee tuoda esiin oman kansallisryhmän tunnelmaa ja vakuuttaa kansainvä-linen hallitus energisellä otteella. Suomen delegaation esitys sisälsi ainakin jääkiekkoa ja saunomista. Petty-mys oli kova, kun emme hienosta esityksestä huolimat-ta yltäneet palkintosijoille.

Matkan inspiroivinta antia oli nähdä, mitä kaik-kea muut ELSAn kansallis- ja paikallisryhmät olivat saaneet aikaan. ELSA Day –kilpailun voittanut pai-kallisryhmä Romaniasta oli järjestänyt keräyksen las-tenkodille ja käynyt lisäksi paikan päällä puhumassa lapsille koulutuksen merkityksestä. Tarkkailijajäsenek-si ICM:ssä hyväksytyt ELSA Moldova ja ELSA Russia taas pyrkivät edistämään tietoutta ihmisoikeuksista ja tulevien juristien valmiuksia kehittää kansalaisyhteis-kuntaa. Vuoropuhelun edistäminen ja kulttuurien väli-sen ymmärryksen lisääminen ovat ELSA:n tärkeimpiä tavoitteita. ICM:ssä näiden tavoitteiden edistäminen tuli konkreettiseksi.

Ehdimme matkalla viettää myös turistiaikaa. Olim-me saaneet etukäteen valita kaupunkikierroksen ja suolakaivosvierailun väliltä. Itse olin valinnut kaupun-kikierroksen. Historiallisen Transilvanian alueen epä-virallinen pääkaupunki Cluj-Napoca osoittautui kau-niiksi kaupungiksi, jolla oli myös jännittävä historia. Iltaohjelmasta on vielä mainittava juhlava Gala Ball. Pääsimme pukeutumaan parhaimpiimme ja nautti-maan illallista hienossa hotellissa. Suomen delegaatio herätti iloista huomiota punssikorvilla.

Viikon huipennus oli kuitenkin lauantai, jolloin valittiin uusi kansainvälinen hallitus. Kansallisryhmi-en delegaatiot olivat jo haastatelleet ehdokkaita pitkin viikkoa. Lauantaina ehdokkailla oli vielä viimeinen ti-laisuus tehdä vaikutus paikalla olleiden yli 30 kansallis-ryhmän edustajiin. Vaalit venyivät reilusti sunnuntain puolelle, mutta odotus palkittiin: suomalainen Anna Haipola valittiin kansainvälisen hallituksen puheen-johtajaksi! Suomen delegaatio oli riemuissaan tulosten tultua julki. Halauksia ja onnenkyyneliä ei puuttunut.

Vaalien jälkeen kiirehdimmekin jo lentokentälle haikein mielin, mielessä ainoastaan yksi ajatus: koska uudestaan?

HALUAisitKo itse kokea saman? Seuraava ICM järjes-tetään 18.10–24.10.2015 Batumissa, Georgiassa. Seu-raa tiedottelua sähköpostilistalla ja ELSA Helsingin fb-ryhmässä, jotta saat tiedon myös muista kiehtovista tapahtumista.

Hanna Oraheimo

Vice President for Seminars & Conferences 2015-2016

elina sirén

Claudius kruCker


yritysKAUPPoJA JA KiListeLyÄ tALLinnAn KAttoJen yLLÄ

e LSAlaiset saivat taas huhtikuun alussa nauttia op-pimisesta kansainvälisessä tunnelmassa eurooppa-

laisten oikkareiden kanssa. Tällä kertaa ohjelmassa oli tutustumista kansainvälisiin yritysjärjestelyihin Tallin-nassa. 8.–11.4. järjestetyn seminaarin tarkoituksena oli tutustuttaa opiskelijat kansainvälisten yritysjärjestelyi-den maailmaan mahdollisimman mielenkiintoisella ja aktivoivalla tavalla.

Seminaari pidettiin osaksi hotellimme neuvotteluti-loissa ja osaksi eräissä Tallinnan hienoimmissa asian-ajotoimistoissa. Ensimmäisenä päivänä tutustuimme toisiimme ja meille kerrottiin yritysjärjestelyistä ylei-sesti. Keskiössä oli kansainvälisten yrityskauppojen ra-kenne. Luennoitsijat olivat laatineet myös erään fiktii-visen esimerkkitapauksen yrityskaupan suunnittelusta, jota käsittelimme koko seminaarin ajan. Tapaukseen liitettiin joka päivä uusia näkökulmia opittujen asioi-den pohjalta.

Seuraavana päivänä käsittelimme aiesopimuksia ja yrityskauppavalvontaa. Teimme niihin liittyen myös erilaisia harjoituksia, kuten aiesopimuksen luonnos-

telua. Päivittäisen opiskeluosuuden jälkeen meille oli varattu aina myös muuta ohjelmaa. Esimerkiksi tors-taina päivämme jatkui opastetulla kierroksella Tallin-nan vanhassa kaupungissa. Jatkoimme iltaa paikassa, jossa juomat tarjoiltiin koeputkista. Seminaariin osal-listui noin 30 henkilöä, joten muutamassa päivässä oli helppo tutustua kaikkiin osallistujiin. Tallinnaan oli tullut opiskelijoita ympäri Eurooppaa, aina Ranskasta ja Kreikasta asti.

Perjantaina keskityimme kaupan kohteen tarkas-tamiseen eli due diligenceen ja sen keskeisimpiin ta-voitteisiin sekä toteutukseen. Kävimme myös läpi sitä, miten nämä seikat tulisi huomioida kauppasopimuk-sen laadinnassa. Tämä oli hyvää valmistautumista var-sinaiseen simuloituun yrityskauppaneuvotteluun, joka järjestettiin seminaarin päätteeksi. Neuvottelutilana oli yksi Tallinnan hienoimmista toimistoista, josta avau-tuivat kauniit näkymät koko kaupungin kattojen ylle.

Neuvottelusimulaatiossa oli tärkeintä saada omalle osapuolelle tärkeät asiat kaupan ehdoiksi. Simulaation jälkeen osallistujat saivat palautetta neuvottelun suju-

rait

tuul

as


misesta ja lasit kuohuvaa syntyneiden kauppojen joh-dosta. Loppuaika sujui leppoisasti vierailulla Tallinnan kuuluisaan TV-torniin ja vielä yhteen mielenkiintoi-seen asianajotoimistoon, jossa kaikki saivat osallistu-mistodistukset ja lahjapussit. Vaikka meillä oli ohjel-maa joka ilta varsinaisen opiskelun jälkeen, seminaari huipentui vielä juhlalliseen gaalaan kauniissa Ungern-Sternbergin palatsissa.

tAPAHtUMA oLi hienosti järjestetty. Teemaan sopi myös, että kun kyseessä kerran oli kansainvälisiä yritysjärjes-telyitä koskeva seminaari, neuvotteluharjoitukset käy-tiin aidosti kansainvälisessä ympäristössä kokonaan englanniksi. Parasta ELSAn tapahtumissa on se, että koska tapahtumat on järjestetty opiskelijoiden johdol-la, on ohjelmassa yleensä juuri opiskelijoille hyödyllisiä asioita. Seminaarissa oli kiinnitetty huomiota siihen, että osallistujat saivat mahdollisimman paljon käytän-nön harjoitusta sekä keskustella ja neuvotella omista näkemyksistään pienryhmissä ennen niiden esittämis-tä kaikille. Myös seminaarissa harjaantuneet neuvotte-lutaidot ovat sellaisia, joita tuskin kukaan oikkari voi oppia liikaa.

Vaikka Tallinnassa olisikin käynyt monesti aiem-min, oli kiinnostavaa nähdä kaupunkia paikallisten opiskelijoiden näkökulmasta ja kuulla virolaisten oik-kareiden arjesta. Yksi hienoimmista asioista ELSAn tapahtumissa on saada perspektiiviä suomalaisen oikkarin elämään ja osaamiseen. Monet seminaariin osallistujat olivat lähdössä myös huhtikuun lopulla pi-dettyyn ELSAn International Council Meetingiin Ro-

maniaan, missä ELSAn International Board sai tällä kertaa suomalaisen puheenjohtajan. Seminaari kiteyt-ti hyvin sen, mistä ELSAssa parhaimmillaan on kyse: siitä, että opimme yhdessä työelämän kannalta tärkeitä taitoja, tutustumme muihin eurooppalaisiin oikkarei-hin, vierailemme uusissa paikoissa ja saamme uusia nä-kökulmia ja ajatuksia, joiden rajana on parhaimmillaan vain taivas.

KiinnostUneiLLe tieDoKsi, että ELSA järjestää myös Summer Law Schooleja joka kesä ympäri Eurooppaa. Nämä ovat viikon kestoisia seminaareja, joissa opiskel-laan jotakin tiettyä oikeudenalaa luentojen ja käytän-nön harjoitusten avulla.

Saija Sampio ja Jenna Pirtilä

Mar

tin

krau

s



whitecase.com

We do not want your best ideas. We want you to deliver them to our clients instead.

White & Case’s success is based on a deep understanding of our clients’ business and our ability to combine expertise and experience with a personal commitment.

White & Case is a global law firm with 38 offices in 26 countries and an office in Helsinki for more than 20 years. We can deliver high quality service to our clients no matter where in the world our expertise is in demand. This gives us a unique position in Finland.

Learn more about us at whitecase.com/careeropportunitieshelsinki/

In this advertisement, White & Case means the international legal practice comprising White & Case LLP, a New York State registered limited liability partnership, White & Case LLP, a limited liability partnership incorporated under English law and all other affiliated partnerships, companies and entities. HEL0215002

Helsinki_Ad_190x270_Blue_version_February_2015.indd 1 10.2.2015 10:42:13

oletko miettinyt otsikon kysymystä päässäsi, mutta et ole koskaan kehdannut kysyä sitä ääneen? tämän jutun luettuasi sinun ei tarvitsekaan.

H alloped on lyhenne sanoista hallinnon opiske-lijaedustaja. Hallopedit istuvat yliopiston ja tie-dekunnan päättävissä elimissä tarkoituksenaan

tuoda opiskelijan näkökulmaa päätöksentekoon. Hal-lopedien asema yliopistolla perustuu yliopistolain ns. kolmikantaperiaatteeseen, jonka mukaan yliopiston hallinnossa vaikuttavat kolme yliopistoyhteisön ryh-mää: professorit, muu henkilökunta ja opiskelijat. Hal-lopedeilla on täysin samat muodolliset vaikuttamisen mahdollisuudet kuin muidenkin ryhmien edustajilla.

Yliopistolain mukaan ylioppilaskunta asettaa opis-kelijaedustajat yliopistohallinnon lakisääteisiin elimiin, kuten yliopistokollegioon ja tiedekuntaneuvostoon. Hallintokausi on kaiken kaikkiaan neljän vuoden pi-tuinen, mutta opiskelijaedustajat valitaan aina vain kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Yliopistokollegiossa kes-kustellaan ja päätetään koko yliopiston tasolla merkit-tävistä asioista. Tiedekuntaneuvostot puolestaan ovat kunkin tiedekunnan ylimpiä päättäviä elimiä.

Muihin tiedekuntakohtaisiin hallintoelimiin, kuten erilaisiin toimikuntiin ja työryhmiin, asetetaan edus-tajat tiedekuntatasolla. Tiedekunnan jokainen ryhmä valitsee edustajansa keskuudestaan, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että opiskelijajärjestöt asettavat opiske-lijaedustajat. Pykälän kohdalla tämä tapahtuu luon-nollisesti OVK:n kokouksissa. Tiedekuntahallinnon edustajien kaudet ovat käytännössä toistaiseksi voimas-saolevia.

MUttA MitÄ hallopedina toimiminen oikeasti käytän-nössä tarkoittaa? Sen tietää paremmin kuin hyvin Py-

kälä ry:n vuoden 2014 opintovastaava ja useita vuosia mm. tiedekuntaneuvostossa, yliopistokollegiossa ja erilaisissa tiedekunnan toimikunnissa vaikuttanut Ka-tariina Järvi.

Katariinan kiinnostus halloped-toimintaan heräsi hänen osallistuttuaan phuksivuonna opintovaliokun-nan kokoukseen. Siellä hallopedit kertoivat tavalliseen tapaansa kuulumisia yliopistohallinnosta, ja Katariina yllättyi huomatessaan, kuinka paljon opiskelijat todella voivatkaan vaikuttaa tiedekunnan asioihin, eivätkä he istu päättävissä elimissä pelkästään muodon vuoksi. Tiedekunnan opintoasiaintoimikuntaan valittiin uusia jäseniä ja Katariina innostui hakemaan paikkaa. Hän suosittelee kaikkia halloped-toiminnasta kiinnostunei-ta vuosikurssista riippumatta tulemaan aivan ensiksi OVK:n kokoukseen, sillä siellä saa todella hyvän kuvan toiminnasta. ”Mitään ei tarvitse oikeastaan tietää etu-käteen, vaan riittää, että lähtee vain mukaan.”

Katariinan mukaan hallopedina toimiminen on ää-rettömän mielenkiintoista ja opettavaista. ”Yliopisto-organisaatio on monimutkainen kokonaisuus. Kaikkea ei välttämättä aina ymmärrä, mutta se pitää vain osa-ta hyväksyä. Kuitenkin väistämättä hallopedina alkaa ymmärtää opintoihin ja yliopiston toimintaan liittyviä asioita paremmin. Oma-aloitteisuus ja kiinnostus ottaa asioista selvää ovatkin yksiä hallopedin tärkeimmistä ominaisuuksista.”

Toki myös neuvottelu- ja argumentointitaidot ke-hittyvät valtavasti. Katariina myöntää, että professorien kanssa neuvotteleminen on aivan eri asia kuin esimer-kiksi muiden opiskelijoiden kanssa keskustelu. ”Välillä

teKSti iris PitKÄnen

mikä ihmeen hallOped?hy

y


on haastavaa argumentoida sillä tavoin, että sellaisetkin tahot, joiden näkökulma on erilainen kuin meillä opis-kelijoilla, ymmärtävät oman pointtisi. Niinpä on aina mietittävä tarkkaan, kenen kanssa keskustelee, jotta osaa nähdä asian myös hänen kannaltaan. Lisäksi täy-tyy ymmärtää, mitä kannattaa vaatia ehdottomammin ja mistä taas voi tehdä kompromisseja.”

HALLoPeDinA toiMiMiseen kuuluu siis monipuolinen it-sensä haastaminen. Omia mielipiteitä oppii sanomaan ääneen, mikä tuo itsevarmuutta. ”Phuksina vielä ei olisi tullut mieleenkään sanoa jostakin professoreille vas-taan”, Katariina naurahtaa. ”Ja totta kai on hienoa, kun saa vietyä asioita eteenpäin tai estettyä jonkin meidän opiskelijoiden kannalta epäedullisen asian toteutumi-sen, joka olisi voinut ilman meitä opiskelijaedustajia mennä päätöksenteossa läpi.”

Katariinan mielestä hallopedien asema oikeustie-

teellisessä tiedekunnassa on kokonaisuudessaan hyvä. ”Saamme olla usein mukana myös varsinaisissa val-misteluprosesseissa, mikä tarkoittaa todellista vaikutta-misen mahdollisuutta.” Tämä ei kuitenkaan Katariinan mukaan ole mikään itsestäänselvyys. ”Opiskelijoiden on syytä pitää asemastaan huolta, jotta meitä kuunnel-taisiin päätöksenteossa jatkossakin. Esimerkiksi muissa tiedekunnissa hallopedien vaikutusmahdollisuudet ei-vät aina ole yhtä hyvällä tolalla.”

HALLoPeDvAALit JÄrJestetÄÄn jälleen ensi syksynä. Jos haluat omalta osaltasi olla tekemässä yliopistosta ja omasta tiedekunnastamme paremman paikan opiskel-la, on hallopedina toimiminen varmasti sinun juttusi. Lisätietoja vaaleista antaa Pykälän hallopedvaalivasta-avana toimiva tämän jutun kirjoittaja ([email protected]). iv

tOM

isti

, Wik

iMed

ia C

OMM

Ons,

CC B

y-sa

3.0


KAtri HAvU

Katri toimii valvontaneuvoston puheenjohtajana ja edustaa valvontaneuvostossa oikeustieteellistä tiede-kuntaa. Katri on tutkija ja keskittyy työssään EU-oikeu-den ja yksityisoikeuden rajapintoihin.

Millainen on valvontaneuvoston puheenjohtajan rooli?

Puheenjohtaja vastaa opiskelijapuheenjohtajan kanssa valvontaneuvoston istuntojen kulusta. On tärkeää, että sekä tapauksia esittelevät ja kommentoivat opiskelijat että valvontaneuvoston jäsenet saavat näkemyksensä kuuluviin. Tarkoitus on myös, että istunnossa ymmär-tää ja oppii uutta – kynnyksen keskustella asioista siellä pitäisi olla matala. Tapauksiin annettuja ja annettavia oikeusohjeita pohditaan ääneen yhdessä melko vapaa-muotoisesti.

Mikä on ollut sinulle haastavinta tai yllättävintä valio-kunnan toiminnassa?

Valiokunnan toiminnan (positiivinen) haaste on oi-keudellisten kysymysten laaja kirjo. Monet tapaukset koskevat esimerkiksi perhe- tai työoikeutta, mikä aihe-uttaa omista vakiotehtävistä poikkeavaa aivojumppaa. Paras yllätys on ollut valiokuntalaisten paneutuminen tapauksiin. Valiokuntaan tulevia asioita hoidetaan sel-laisella huolellisuudella, että asianajotoimistot joutuisi-vat vertailussa häpeämään. Valiokuntalaiset ovat aidos-ti kiinnostuneita valiokunnan työn laadukkuudesta. Myös valvontaneuvoston muut jäsenet ovat aktiivisia.

OpiautavaikutakehityteKSti JULiA PAriKKA JA JUttA KAsKiMÄKi KuvAt JULiA PAriKKA

n äistä sanoista lähtee Pykälä ry:n oikeusapuvalio-kunnan, kavereiden kesken OAVK:n, toiminta liikkeelle. OAVK tarjoaa opinnoissaan pidem-

mälle ehtineille oikeustieteen opiskelijoille ainutlaa-tuisen mahdollisuuden päästä jo opiskeluaikana ratko-maan arkielämään liittyviä oikeudellisia ongelmia.

Voiko vuokralainen vaatia vuokranantajaansa vaih-tamaan asunnon rumat kukkatapetit miellyttävämpiin? Periikö Pertti P. vaimonsa Anja A.:n mittavan taideko-koelman vaimon siirtyessä tuonpuoleiseen?

Yhteydenotot kattavat elämän oikeudelliset ongel-matilanteet laidasta laitaan, mutta suurin osa käsitel-lyistä tapauksista koskee perhe- ja jäämistöoikeudelli-sia kysymyksiä sekä työ- ja vuokrasuhteeseen liittyviä ongelmia. Työskentelykielenä on pääasiassa suomi, mutta asiakaskunnan jatkuvan kansainvälistymisen vuoksi käytetään valiokuntatyöskentelyssä enenevissä määrin myös englantia.

Oikeusapuvaliokunta koostuu noin 40 jäsenestä, jotka päivystävät kuuteen 5-6 hengen ryhmään jakau-tuneena. Valiokunnan toimintaa valvoo kolmihenki-nen valvontaneuvosto, jonka muodostavat Katri Havu,

John-Henrik Spåre ja Katri Kummoinen. Päivystyk-sissä annetut oikeudelliset neuvot käydään läpi kolmen viikon välein järjestettävissä valvontaneuvoston istun-noissa.


On aina ilo tehdä töitä tällaisella asenteella mukana ole-vien ihmisten kanssa.

JoHn-HenriK sPÅre, ”JUssi”

Jussi on toiminut valvontaneuvoston jäsenenä jo vuo-desta 2003. Jussi toimii partnerina asianajotoimisto Peltonen LMR:llä ja on erikoistunut riitojen ratkaisuun.

Kymmenen vuotta ja risat mukana toiminnassa, mitä on jäänyt päällimmäisenä mieleen?

Yleisellä tasolla mieleen on jäänyt yhteiskunnan muut-tuminen, joka näkyy myös OAVK:n toiminnassa sille esitettävien kysymysten muodossa. Yhteiskunta oikeu-dellistuu ja eri toimijat pitävät tiukasti oikeuksistaan kiinni – välillä omat velvollisuutensa unohtaen. Yksilö-tasolla on jäänyt mieleen OAVK:n jäsenten osaaminen, innostus ja innovatiivisuus oikeudellisten kysymysten ratkaisemisessa.

Itselleni valvontaneuvostossa toimiminen on anta-nut mahdollisuuden jakaa käytännön asianajotoimin-nassa kertynyttä kokemusta OAVK:n jäsenille ja näin osaltani tukea tätä maksutonta neuvontapalvelua. Olen myös itse näiden vuosien varrella oppinut paljon muil-ta valvontaneuvoston jäseniltä ja opiskelijoilta.

Mitä toimiminen valvontaneuvoston jäsenenä vaatii?

Valvontaneuvoston kokoonpano on aikanaan hyvin mietitty. Kolmesta jäsenestä yksi on tiedekunnasta, yksi oikeusministeriöstä ja yksi on asianajaja. Jokaisella jä-senellä on taustansa perusteella omanlaisensa rooli ja yhdessä meillä on varsin laaja kokemus- ja osaamis-pohja. Asianajajan roolina ja velvollisuutena on tuoda käytännön kokemusta ja näkemystä oikeudellisten ky-symysten hahmottamiseen ja ratkaisemiseen.

Miksi kannustaisit opiskelijoita mukaan toimintaan?

OAVK:n toimintaan osallistumisesta on hyötyä valmis-tumisen jälkeisissä lakimiestehtävissä, ovat ne sitten melkein mitä tahansa. Kyky hahmottaa merkityksel-liset oikeudelliset ongelmat annettujen tapahtumatie-tojen (ja pyydettyjen lisätietojen) perusteella ja löytää niihin käytettävissä olevat ja tehokkaat oikeudelliset toimintavaihtoehdot ovat lakimiehen hyvään ammatti-taitoon kuuluvia välttämättömiä ominaisuuksia.

KAtri KUMMonen

Katri on toiminut valvontaneuvoston jäsenenä muu-taman vuoden. Katri edustaa valvontaneuvostossa jul-

kista sektoria, ja ammatikseen Katri valmistelee lakeja oikeusministeriön lainvalmisteluosaston yksityisoikeu-den yksikössä.

Mieleenpainuvin muisto valvontaneuvoston toiminnas-ta?

Käsiteltäviin tapauksiin sisältyneet inhimilliset piirteet, monesti hauskat, mutta välillä traagisetkin. Valitetta-vasti salassapitovelvollisuus estää kertomasta esimerk-kejä.

Miksi opiskelijoiden kannattaa sinun mielestäsi lähteä mukaan toimintaan?

Toiminnasta saatava hyvä mieli: voi auttaa toisia samal-la, kun itsekin oppii. Juttujen variaatio on laaja kattaen mm. perhe- ja perintöoikeudelliset, kuluttajaoikeudel-liset, työoikeudelliset ja opiskelijoiden oikeusturvaan liittyvät tapaukset.

Tässä joukossa viisaus tiivistyy ja kaiken päälle on vielä hauskaakin!

JUttA KAsKiMÄKi

”Oikeusapuvaliokunnan toiminnassa on tekemisen meininkiä!”

Omalta osaltani toiminta päivystäjänä OAVK:ssa lähti tänä keväänä erittäin vauhdikkaasti käyntiin. On hie-noa päästä kokemaan näin aidolla tavalla tulevaa am-mattia jo opiskeluaikana.

Pidän oikeusapuvaliokunnan tekemisen meiningis-


tä sekä siitä, että toiminta on asiapitoista. Olen jo opis-keluaikana ehtinyt käydä Pykälän kinkerit useampaan otteeseen läpi, joten on mukava olla mukana Pykälän toiminnassa muullakin tavalla ja tutustua edelleen uu-siin ihmisiin vielä opiskelujen loppumetreillä. Se läm-mittää vanhemman oikkarin mieltä.

JULiA PAriKKA

Toimin vuonna 2015 OAVK:n puheenjohtajana ja hoi-dan valiokunnan päivittäisen toiminnan pyörittämisen.

Kannustan kaikkia oikkareita mukaan, sillä valio-kunnassa toimiminen antaa kokemusta asiakaspalve-lutyöskentelystä, ja se kehittää myös oikeudellista on-gelmanratkaisukykyä ja ryhmätyötaitoja. Toiminnassa olen tutustunut ihan huipputyyppeihin vielä tässäkin vaiheessa opintoja. OAVK:n toiminnassa on mukana sellaisia kasvoja, joihin ei ole aiemmin tullut törmättyä oman hallitusvuoden eikä ensimmäisten opiskeluvuo-sien aikana.

Muista valiokunnista poiketen oikeusapuvaliokun-taan ei haeta vaaleilla, vaan toimintaan haetaan mu-kaan erillisen haun kautta. Haku järjestetään kaksi ker-taa vuodessa ja seuraavan kerran syksyn 2015 aikana. Valiokunnan uusien jäsenten hausta ilmoitetaan aina Pykälä-infossa.

Haluan toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi mu-kaan OAVK:n toimintaan! iv

tarvitsetkO Oikeusapua?

Oikeusapuvaliokunta päivystää Pykälän toimistol-la lukukausien aikana maanantaisin ja torstaisin klo 17-19.

Oikeustieteilijöitä ei ole suljettu palvelun ulkopuo-lelle, vaan voit toki olla yhteydessä, jos huomaat olevasi pulassa. Oikeusapuvaliokunta auttaa niin pienissä kuin suurissakin oikeudellisissa ongelmis-sa.

oAvK:n yHteystieDot [email protected] (09)2785005 Mannerheimintie 3B (5.krs) 00100 HELSINKI

Julia Parikka OAVK:n puheenjohtaja 2015 [email protected] 040 8290631


Digitaalinen Kauppalehti on nyt entistäkin enemmän.

REUTERS

NEW YORK TIMES

FINANCIAL TIMES

KIRJEENVAIHTAJAT

Kansainvälisiä yritys-, toimiala- ja markkinauutisia.

Uusimmat, kuumimmat startup-uutiset, kiinnostavimmat pk-yritysten uutiset maailmalta.

Harvard Business Review’n artikkeleita johtamisesta. Richard Branson: Startup, menestys ja yrittäjyys.

Kauppalehden omat kirjeenvaihtajat uutisoivat Tukholmasta Mumbaihin, New Yorkista Shanghaihin.

Digitaalinen Kauppalehti jatkaa uudistumistaan. Saat entistä kattavamman tarjonnan kansainvälistä talousuutisointia. Luet merkittävimmät uutiset ja näet puheenaiheet taloudesta, politiikasta sekä yrityselämästä.

Tutustu nyt uudistuneeseen Kauppalehteen osoitteessa kauppalehti.fi

OSUVAMPI. NOPEAMPI. ENEMMÄN.


Digitaalinen Kauppalehti on nyt entistäkin enemmän.

REUTERS

NEW YORK TIMES

FINANCIAL TIMES

KIRJEENVAIHTAJAT

Kansainvälisiä yritys-, toimiala- ja markkinauutisia.

Uusimmat, kuumimmat startup-uutiset, kiinnostavimmat pk-yritysten uutiset maailmalta.

Harvard Business Review’n artikkeleita johtamisesta. Richard Branson: Startup, menestys ja yrittäjyys.

Kauppalehden omat kirjeenvaihtajat uutisoivat Tukholmasta Mumbaihin, New Yorkista Shanghaihin.

Digitaalinen Kauppalehti jatkaa uudistumistaan. Saat entistä kattavamman tarjonnan kansainvälistä talousuutisointia. Luet merkittävimmät uutiset ja näet puheenaiheet taloudesta, politiikasta sekä yrityselämästä.

Tutustu nyt uudistuneeseen Kauppalehteen osoitteessa kauppalehti.fi

OSUVAMPI. NOPEAMPI. ENEMMÄN.


lakitietopalveluSuomen johtava

käytössäsi yliopiston verkossa

Lakikirjastossa käytössäsi ovatasiantuntijakirjoitukset, juridiset lehdet, referee-artikkelit, oikeus-tapauskommentit ja lyhemmät kirjoitukset.

Edilex sisältää Suomen laajimman ajantasaisen säädöstietokannan erinomaisin linkityksin oikeus-tapauksiin, esitöihin ja muihin oikeudellisiin aineistoihin sekä Suomen ainoan reaaliaikaisen juridisen uutispalvelun.

www.edilex.f i

K alle Kniivilän teos Putinin väkeä valittiin vuoden parhaaksi tietokirjaksi – eikä suotta. Teos kuvaa

taitavasti tavallisten venäläisten ajatuksia maastaan ja sen poliittisesta tilanteesta.

Kirja koostuu Kniivilän ympäri Venäjää tekemistä haastatteluista. Hän haastattelee erilaisia ja eritaustaisia ihmisiä yrittäen saada selville, miten he kokevat maan poliittisen tilanteen ja miksi heistä niin monet kannat-tavat Putinia.

Avainsana on vakaus. Se on asia, jonka lähes jo-kainen Kniivilän haastattelema venäläinen mainitsee. Tällä hetkellä, Ukrainan kriisistä huolimatta, maassa vallitsee järjestys. Toisin oli 90-luvulla Neuvostoliiton sorruttua. Silloin elettiin paikoin luontaistaloudessa. Palkat saatettiin maksaa tuotteina, esimerkiksi hedel-mäsäilykkeinä, koska rahaa ei ollut, tai se oli menettä-nyt lähes kaiken arvonsa. Usein palkkoja tai eläkkeitä ei maksettu ollenkaan. Rikollisuutta oli paljon. Valtion omaisuutta yksityistettiin kiireellä ja suurin osa siitä päätyi harvojen käsiin kansan köyhtyessä.

Asiat alkoivat mennä paremmin vasta 2000-luvun alussa Putinin tultua valtaan. Osittain tämä on öljyn maailmanmarkkinahinnan kohoamisen ansiota, mutta useat venäläiset pitävät kohonnutta elintasoa Putinin saavutuksena.

Viime vuosina Venäjän orastava demokraattinen kehitys on katkennut. Soraääniä suvaitaan yhä vähem-män ja riippumaton media onkin lähes kokonaan tu-kahdutettu. Siitä huolimatta – vaikka vaalivilppiä esiin-tyy eikä mielipidemittauksiin ole luottaminen – suurin osa venäläisistä epäilyksettä kannattaa Putinia. Vaikka häntä ei pidetä täydellisenä, hänen toimintatapansa tunnetaan. Putin edustaa vakautta. Opposition ehdok-kaan voittaminen olisi askel tuntemattomaan. Se lisäisi epävarmuutta, joka puolestaan on asia, jota venäläiset karttavat. 90-luvun sekasorto on vielä tuoreessa muis-

tissa. Toinen Kniivilän haastatteluista esiin nouseva tekijä

on poliittinen apatia. Monet haastateltavista kokevat, ettei politiikalla ole mitään väliä. Ei ainakaan niin kau-an kuin se ei häiritse omaa tai perheen elämää.

Salaliittoteoriat ovat suosittuja ja poliitikkoja koh-taan ollaan yleisesti kyynisiä. Kaikkien poliitikkojen ajatellaan ajavan lopulta vain omaa etuaan. Lisäksi koetaan, että mikään ei muutu, vaikka äänestäisi jotain toista. Jos joku toinen voittaisi, tilanne vain huononisi. Putin ei ole täydellinen, mutta hän osaa työnsä ja on ahkera. Muista ei voi olla varma.

Teoksen selviä vahvuuksia on sen tarinallisuus. Kniivilä kertoo elävästi kohtaamistaan ihmisistä ja näkemistään kaupungeista. Siinä sivussa hän kertoo maan historias-ta ja siitä, mitä sen nykyisestä kehityksestä tiedetään. Tarinallisuus on myös teoksen suurin heikkous. Kyse ei ole tutkitusta totuudesta, vaan yksittäisten ihmisten kertomuksista.

Putinin väkeä – Venäjän hiljainen enemmistöInto 2014240 sivua

teKSti LAUri LinnA

kirja-arvOstelu

matka venäläisten tOdellisuuteen


Onnea valmistumisesta Outi isO-markku!

t uore oikeustieteen maisteri Outi Iso-Markku aloitti opin-

tonsa vuonna 2009 ja on pitkän ja monipuolisen pykäläuransa aikana varmasti tullut tutuksi monille py-kälisteille. Outi ehtikin opiskeluai-kanaan olla mukana lähes kaikessa mahdollisessa: useissa eri toimi-kunnissa, kaksi vuotta ulkoasian-valiokunnassa sekä hallituksessa opintovastaavana. Lisäksi Outi on tuttu näky myös Spexin lavalta. Eikä aktiivisuus hiipunut muuta-man ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen, vaan Outi jatkoi pykälä-uraansa muun muassa oikeusapu-valiokunnassa, opintovaliokunnas-sa ja hallopedinä aina opintojensa loppuun asti.

MiLtÄ nyt tUntUU?

Väsyneeltä näin nelipäiväisten vap-purientojen jälkeen! Mutta yleisesti ottaen helpottuneelta ja tyytyväi-seltä. Tein viimeisen vuoden aika-na gradun lisäksi muun muassa rikoksen, finanssin, prosessin, oi-keussosiologian ja oikeustaloustie-teen pakolliset aineopinnot, kaksi harjoitussemmaa ja kävin opinto-jen ohella töissä, joten ehti jo tulla sellainen fiilis, että ”oisko tää nyt tässä”. Valmistumisen jälkeen kä-vinkin nollaamassa Kaliforniassa ja Havaijilla, ja nyt olo on tosi Zen.

MiKÄ oLi MieLeenPAinUvintA JA MitÄ JÄÄt KAiPAAMAAn eni-ten oPisKeLUAJALtAsi?

Mulla oli yksinkertaisesti maail-man paras opiskeluaika! Kirsik-kana kakun päällä erottuu kui-tenkin hallitusvuosi 2012 ja sen aikana saamani kahdeksan rakasta ja ainutlaatuista halikaveria. Eniten jään varmasti kaipaamaan Pykäläs-

sä vietettyjä aamuyön kreisibailu-sessioita ja ihmisiä, vaikka onneksi ystävyyssuhteet eivät katkea val-mistumiseen (eihän?). Olen kui-tenkin niitä ihmisiä, joiden mieles-tä bileistä kannattaa poistua silloin, kun vielä on hauskaa, ja hauskaa ja ikimuistoista mulla olikin aina vi-hoviimeistä OVK:n kokousta myö-ten. Että kiitos vaan kaikille aktii-veille niin kuluneena lukuvuonna järjestetyistä asiatapahtumista kuin juhlatilaisuuksistakin, Pykälä on omakohtaisen kokemukseni mu-kaan erinomaisissa käsissä!

MinKÄLAinen Prosessi grADUn teKeMinen oLi?

Kirjoitin graduni viime kesälo-mani aikana seitsemässä viikos-sa. Aiheeni oli rikos-, hallinto- ja valtiosääntöoikeutta oikeussosio-logisesta näkökulmasta – ympä-ristöoikeudellisessa kontekstissa. Suhtauduin kirjoittamisprosessiin samalla tavalla kuin töissä käymi-seen, eli ahersin hirveässä helteessä viitenä päivänä viikossa ”kasista neljään” -mentaliteetilla. Vaikeinta oli gradun jättäminen palautuk-seen, kun mun luonteenlaadulle olisi ollut tyypillistä jäädä hiomaan yksityiskohtia ikuisuuksiin. Niin, ja myös roomalaisten numeroiden saaminen sisällysluetteloon! Mutta niistäkin selvittiin.

MiLtÄ tULevAisUUs nÄyttÄÄ?

Olen tosi innoissani tulevaisuu-desta, mutta koitan panostaa myös nykyhetkeen! Mulle tarjottiin valmistuessani juristin paikkaa unelmaduunissani HPP:n ympä-ristöoikeustiimissä, jossa pääsen hoitamaan kiinnostavia ja moni-puolisia toimeksiantoja yhdessä

ystävieni kanssa. Nyt valmistumi-sen jälkeen mulla on myös ollut ensimmäisen kerran pitkästä aikaa vapaa-aikaa. Se on ihan tosi jees.

MitÄ vinKKeJÄ AntAisit nyKyi-siLLe JA UUsiLLe tieDeKUntAM-Me oPisKeLiJoiLLe?

Ensinnäkin hirmuisesti onnea phukseille opiskelupaikan johdos-ta! Nauttikaa opiskeluajastanne ja lähtekää mukaan Pykälän toimin-taan, vaikka urheilutoimintaan tai kerhoihin tai Spexiin tai Inter Vivosta tekemään, jos bileiden järkkääminen ei ole teidän juttu. Te opiskelijat olette Pykälä, tehkää siitä teidän juttu! Rohkeasti myös vanhemmat tieteenharjoittajat messiin, mä ainakin harrastin Py-kälässä yhtä ja toista aina valmis-tumiseen saakka. Ja muistakaa: kaikki tentit pääsee läpi ennen val-mistumista! iv

teKSti tiiA tAKALo


NISTI–emännältä pykälistilleParahin pykälisti, ja erityisesti rakas phuksi,

valtaisat onnittelut - sinä teit sen! Rankka ja hikinen kirjastokevät on takana ja pääsykoe on nujerrettu: phuksi, tiedäthän mitä se tarkoittaa? Toki, Porthanian kieppuvat pyöröovet ovat nyt auki, mutta ennen kaik-kea olet rehkinyt itsellesi pääsylipun Pykälän emäntien notkuviin sitsipöytiin! Phuksi, tule tänne, niin saat äi-dillisen (ja osin ehkä isällisenkin) halauksen!

Emäntiä huolestuttaa kuitenkin jo, miten käy pienen phuksin ruokahuollon keskellä syksyn muita rientoja: mitä käy, kun sitsipöytään pääsyyn on vielä viikko, mutta phuksin pää on pyörällä onnesta tutustua uusiin ihmisiin ja sydän pakahtumaisillaan kaikesta jännittä-västä ja ihmeellisestä? Muistaako hän syödä? Emäntiä pelottaa, että pienokainen tuupertuu ruoan unohdettu-aan keskelle Kaisa-kirjaston aulaa tai itkee nälkäisenä muutettuaan omaan kotiinsa asumaan.

Phuksi, lievitä emon huolta ja ota oheinen ohje tal-teen! Muna on halpa ja helppo ratkaisu pulmaan kuin pulmaan - emännillä on asiasta syvällinen kokemus!

Phuksien puolesta,@pykalanemannat

KovA MUnA

Tarvikkeet

muna, kattila, vettä

Täytä kattila vedellä, aseta se liedelle ja keitä vesi kääntämällä lieden nuppi täysille. Kun vedestä tulee kuplia, se tarkoittaa, että vesi kiehuu. Tällöin voit laittaa munan veteen.

Jos pidät kovasta munasta (kuten kunnon pykälistin kuuluukin), suosittelem-me ottamaan munan pois vedestä vasta 12 minuutin kuluttua - 5 minuuttia riittää löysään munaan ja 7 pehmeään!

Versio edistyneille:

Mikäli kova muna luonnis-tuu sinulta ponnisteluitta,

kehottavat Pykälän emän-nät koettamaan munavoita. Muussaa muna kulhossa, sekoita joukkoon voita ja mausta suolalla, ja olet saanut aikaan herkullisen munavoin – toisin sanoen: minä voin!

Palanpainikkeeksi sopii luonnollisesti erittäin kuiva suomalainen valkoviini.

Pääsiäisen jälkeen kaupat täyttyvät halvasta suk-laamunasta. Muistathan, ettei sitä kuitenkaan kannata keittää - munasta ei suinkaan tule kova vaan se sulaa käsiin.


tHe LegAL systeM in CHinA

An unfortunate story among law students in China is that they complain they were cheated by the Hong Kong’s TV dramas which gave an impression of elo-quent barristers making passionate confrontations in court. They felt that was supercool. So they decided to be lawyers. The sad truth they figured out later was that these courtroom dramas are rare in China because China follows the civil law tradition. Courtroom dra-mas are part of the common law system found in Eng-land and taken up by Hong Kong when it was a colony.

There must be an official version of how China’s cur-rent legal system looks. But I will give my informal ver-sion as follows.

Today, in China, we have the same ”tripartite” (separa-tion of powers) as in Western countries although it may not exactly operate similarly. China should really be classified as a civil law system. The routes of influence historically were Germany-Japan-Mainland China. You can also sense some Soviet legal features as China was intimate with the Soviet Union after WWII. And, not surprisingly, a lot of international law regulations started to influence China’s legal system after China’s opening policy at the end of 1970’s following the cultur-al revolution. Law is always based on culture. Although the traditional Chinese legal system was abandoned a long time ago, its approach to the law and the legal cul-ture remain to some extent. Therefore, the current legal system in China is a mixture.

LegAL eDUCAtion systeM

The entry degree is a 4-year bachelor degree in law and then, if you pass the National Judicial exam, you need to find a law firm to become an apprentice lawyer. Af-ter one year’s practice, you will qualify as an independ-ent lawyer. Besides the National Judicial Exam, if you are lucky enough to pass another national civil servant exam which is extremely competitive, you may have a chance to have a so-called ”iron bowl” job (a lifelong se-cure job) in public judicial institutions like the People’s Courts. But many graduates decide not to practice as a full-time lawyer but prefer to work in companies or become an in-house legal specialist instead.

Since 2000, the number of graduates who choose to study overseas has been growing. The most popular course is a one year LLM in common law countries although the tuition fees are not cheap. United States is preferred by both students and their parents who will usually take future immigration possibilities into account. Some will try to do a JD and then get admit-ted to the bar in the US, mostly in New York and Cali-fornia. Sometimes, more than half of the students in a class receive overseas offers in some top law schools in big cities. This phenomenon is becoming even more prevalent.

Going on to do another Master’s degree is a natural consideration if you are not sure what you want to do, or you want to stay and hide in an ivory tower in order not to face the fierce, cruel reality outside of campus. Besides, students who come from the countryside and

intrOducinG chinese leGal educatiOn

in engLisH


small towns and who want to stay in cities like Shanghai or Beijing, may need a better chip to strengthen their profile for future competition.

A higher degree in China is another option. The tuition fee obviously will be much cheaper than going abroad, but the national entrance examination for postgraduate courses is not easy. A Master’s degree for law graduates usually lasts two years, while students with a non-legal background need three years for a Master’s degree in law.

two notiCeABLe sHiFts

Even the top domestic law firms require English as a compulsory criterion for recruitment. The reason is obvious. China’s international connections are dramat-ically growing, and international legal services follow this trend.

But some new trends may interest foreign lawyers and law students:

First, although China has tried hard to attract foreign investment in the past, Chinese companies are now also trying to go abroad, which means they need legal experience of other countries and have a much stronger desire to understand international law.

Secondly, China is not paying attention solely to busi-ness and commercial affairs. It is involved in more and more international affairs beyond economic concerns and will have even more overseas political and social

interests in the coming future. This means it needs in-ternational lawyers and officials who are capable, for example, not only helping the WTO negotiations or checking a Latin American country’s investment law but also of understanding the political and security risks for investment, or the possible arrangements for extraditing corrupt officials who have fled overseas or bringing overseas labourers and tourists in an emer-gency back to China safely and in an orderly manner.

The increase in Chinese law LLM programmes prob-ably reflects the first point. On the other hand, the fact that most former Chinese students chose the business and commercial track in the international law pro-gramme in Helsinki and I chose the public interna-tional law track probably reflects my second point. But both points point to the possible new paths for Chinese lawyers as well as foreign lawyers.

Tong Xin

Wal

l hal

l, W

WW.

.Wal

kius

.net


PHUKsisivUt

the GOlden rules by phuksit 2014

onnittelut sisäänpääsystäsi, phuksi! nyt kun onnitteluskumpat on kilistelty, on aika suunnata ajatukset kohti tulevaa phuksivuotta ja eritoten syksyä. me, phuksit vuosimallia 2014 päätimme koota teille muutaman kokemuksiin perustuvan hyödyllisen selviytymisneuvon, jotta selviäisitte mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti ja taktisesti omasta phuksivuodestanne. enjoy!

1. Phuksisyksysi ohjelmaan kuuluu sivistynyttä yhdessäoloa virvokkeiden kera. Suosittelemme verosuunnittelumatkaa etelänaapuriimme tai ostamaan lippuja Tukkolan asemalle!

2. Punssikahveilla tapaat ensimmäistä kertaa ainejärjestömme hallituksen. Älä istu varoittamatta heidän syliinsä. Tai syö heidän ruokiaan. Jos olet nauttinut asianmukaisesti punssikahvien tunnelmasta, on ehkä parempi, että vastaat vain, kun kysytään.

3. Legendaarisen Kiljavan leirikeskuksen yläkerran makuusalit ovat ainoa paikka, missä voit uinahtaa edes hetkeksi (mikäli siis aiot nukkua koko reissulla). Varaa siis yksi seurueesi jäsen ottamaan osaa juoksukilpailuun, sillä taistelu on armotonta. Ja, niin – asianmukaiset kengät!

4. Älä masennu, jos et ehdi saamaan kurssikirjaa Kaisa-talosta. Näin käy 150 kanssakurssilaisel-lesikin. Hyödynnä Kaisa-kirjaston lisäksi myös muita, eritoten Pykälän omaa toimistotiloissa sijaitsevaa kirjavalikoimaa!

5. Tenttejä voi uusia – bileitä ei! Älä siis missaa kivoja phuksivuoden tapahtumia kuten ulottu-vuus- ja haalaribileitä tai §-viikkoa opiskelujen takia. Ehdit myöhemminkin…

6. Noppapula iskee keväällä. Säästä siis TVT-ajokortin teko toukokuun hellepäiviin. Nämä kolme noppaa piristävät vieläkin enemmän kuin lämmittävä kevätaurinko!

7. Mikäli kanssapykälistin seura alkaa juhlien riennossa kiinnostaa enemmänkin, lause get a room osuu maaliinsa. Vaihtoehtoinanne nimittäin ovat sauna, siivouskomero, tuolivarasto ja vessat. Muistakaa silti, että alaovivuorolaiset näkevät kaikki samaan taksiin eksyvät…

8. Täytä HOPS-kurssiin kuuluvat learn-kyselyt deadlinen mukaisesti. Uhraa ne ratkaisevat 2 min tähän. Just do it. Ellet siis halua vääntää neljän sivun esseetä rouva Haarala-Muhosen väitös-kirjasta.

9. Syksyn riennoissa saatat erehtyä saapuneesi tropiikkiin – ei, ne ovat vain Pykälän kerhotilat. Kuuma lämpötila ja ”pykäläsoija” iskevät varsinkin ruuhkaisissa alkusyksyn kekkereissä, joten älä pue lämpimintä tai pitkähihaisinta vaatettasi. Kannattaa silti yrittää pukea edes jotain.

10. Älä kysy neuvoja vuoden 2014 phukseilta, sillä he eivät itsekään vielä tiedä, mitä heidän pitäisi tehdä. #opinto-opasuudistus #nevöfoget


PHUKsisivUt

väritä pykälän ulkOasianvastaava

Ethän käyttänyt pääsykokeisiin lukiessa loppuun kaikkia ihania yliviivaustussejasi? Hyvä! Nyt on aika kaivaa esiin kaikki värit pinkistä oranssiin, sillä tehtävänäsi on lisätä (edes) värit ulkoasiainvastaava, int.sek. Julius Viherkentän ylle! Kiinnitä erityistä huomiota hänen Bergenin tuulenvireen tuivertamiin upeisiin kultakutreihin! Voit tietysti värit-tää ne haluamallasi värillä. Päästä sisäinen taiteilijasi irti!


PHUKsisivUt

1) LUKiossA oLLessAni AiKAni KULUi LÄHinnÄ…

a) COMENIUS –toiminnan, kansainvälisten hankkeiden ja reis-sujen parissa! Eurooppalainen yhteistyö nuorten kesken on pa-rasta, mitä voi tehdä! Matkustus on minulle mieluisaa, samoin halu vaikuttaa asioihin ja tutustua eurooppalaisiin kanssaopiske-lijoihin.

b) Lukioni oppilaskunnan aktiivina. Intohimoni on järjestellä ja ideoida eri tapahtumia – toteuttamista unohtamatta.

c) Harjoitellessa kesätyötäni, eli musiikkiteatteria varten. Heittäy-tymiskykyni johdosta olen päässyt ilmaisemaan taiteellista näke-mystäni useissa eri tilanteissa!

d) Äidinkielen valinnaisten kurssien suorittamiseen. Kirjoittami-nen on rakas harrastus, unohtamatta kiinnostusta journalismiin, mielipidevaikuttamiseen sekä itseni toteuttamiseen.

e) Aktiiviseen ruotsin opiskeluun! Myös muut pohjoismaiset kie-let sujuvat kuin tanssi.

2) UneLMieni viiKonLoPPU oLisi eHDottoMAsti…

a) Matka Brysseliin! Eri instituutioiden (EU-toimielimet, EKP, tilintarkastustuomioistuin) tsekkauksen jälkeen olisi vuorossa pi-kainen katsaus kaupungin ruokakulttuuriin paikallisten opiskeli-joiden opastamana. Mikä sen parempaa?

b) Järjestää kaksi päivää kestävät teemabileet! Kaikki pukeutumi-sesta tarjoiluun on yhteensopivaa, ja yllätysohjelmanumero on jo suunnitteilla. Mikä olikaan budjetti?

c) Räyskälä!

d) Retki hämärälle saunapirtille, jossa pystyn rauhassa tekemään tutkimustani siitä, mitä Pykälän hallituslaiset juonivatkaan sel-kämme takana…

e) Helgen

3) Jos oLisin eLÄin, oLisin…

a) Lintu

b) Muurahainen

testi: millainen Oikkari Olen?

#oikisonihmisenparastaaikaa tuottaa instragramissa lähes 50 osumaa. tämän toteamuksen alle-kirjoittaa moni! pykälä ja muut jär-jestöt tarjoavat hurjasti tekemistä bileistä kerhoihin ja seminaareihin. phuksina kaikki yrittävät värvätä sinua mukaan toimintaansa, ja valinnanvaikeus voi olla suurta. tämä leikkimielinen testi auttaa sinua selvittämään, millainen opiskelijatoiminta juuri sinua voisi kiinnostaa!


PHUKsisivUt

c) Papukaija

d) Myyrä

e) Kts. elokuvasta Leijonakuningas (1994) kohtaukset, joissa esiintyy Hyeena.

4) Jos en oPisKeLisi oiKiKsessA, PAiKKAni oLisi eHDottoMAsti…

a) Maastrichtin, Köpiksen tai Pariisin kaltaisessa opis-kelijametropolissa.

b) Ei väliä! Kunhan saan sykkiä ja järjestellä asioita hy-vässä porukassa ja huikealla yhteishengellä.

c) TEAK tai Sibis.

d) Viestinnän tai journalistiikan parissa.

e) Nordjobbaamassa Norjassa. Tai ehkä ystävieni kans-sa kellumassa Islannin kuumissa lähteissä?

5) Jos oLisin DrinKKi, oLisin…

a) Salmari b) Virtanen c) Jallu d) Punaviini e) GT

5) LUonteenPiirre, JoKA KUvAA MinUA PArHAi-ten, on…

a) Avoimuus. b) Aikaansaavuus. c) Omstart. d) Uteliaisuus. e) Some people call me crazy.

eniten A-vAstAUKsiA

Selvästi ELSAlainen! Haluat karistaa sateisen Suomen taaksesi ja päästä fiilistelemään kansainvälistä tun-nelmaa. European Law Student Association on sinun mahdollisuutesi päästä osaksi aidosti kansainvälistä, eurooppalaista oikkariyhteisöä. Halusit sitten osallistua YK:n delegaation, matkata Etelä-Euroopan lämpöön Summer Law Schooleihin tai osallistua ihmisoikeuksi-en kehittämiseen Legal Research Groupissa, löydät var-masti paikkasi 40 000 muun eurooppalaisen oikkarin joukosta!

eniten B-vAstAUKsiA

Olet ilmetty valiokuntalainen! Intohimosi on järjestää tapahtumia hyvällä ryhmähengellä sekä ottaa aidosti vastuuta toiminnan onnistumisesta. Mikäli et pelkää tarttua mopinvarteen ja haluat kantaa kortesi kekoon muiden viihtymisen takaamiseksi, YVK:n tai UAV:n ri-vistöt kutsuvat! Sponssihaukat kokoontuvat yrityssuh-devaliokunnassa, kun taas opintoihin vaikuttaminen on opintovaliokunnan sydämen asia.

eniten C-vAstAUKsiA

Olet tietysti spexari! Sydämesi sykkii musiikkiteatteril-le sekä yhteiselle tekemiselle ja sinut löytääkin syksyllä

pitkästä hovista, Glorian bäkkäriltä tai legendaariselta Räyskälän-reissulta. Olisi paikkasi sitten näyttämöllä, bändissä, laulamassa, maskeeraamassa, puvustamas-sa, emännöimässä, lavastamassa tai markkinoimassa, Spex-henki ottaa sinut valtaansa ja tiedossa on unoh-tumaton kokemus!

eniten D-vAstAUKsiA

Olet selvästi Inter Vivosin toimittaja! Olet syntynyt kynä kädessäsi ja kamera olallasi. Palat halusta ottaa selvää, mitä todella tapahtuu tiedekuntamme kammi-oissa, oikeudellisissa maailmassa tai sitsien jatkoilla. Tahdot olla tekemässä jotain, josta muut puhuvat. Jo-tain, joka jää historiaan – tai ainakin löytyy arkistoista vielä vuosikymmentenkin jälkeen.

eniten e-vAstAUKsiA

Olet ilmetty nordisti, KV-viikojen kiertäjä! Parasta elä-mässäsi on, kun pääset nauttimaan eri Pohjoismaista kotoisin olevien ystäviesi seurasta ja kokemaan uusia jännittäviä asioita matkoillasi ympäri Pohjolan. Juhli-minen ja ystävien seurasta nauttiminen vaativalla aika-taululla ei ole sinulle ongelma, vaan unelmaa! Yhden-toista viikon pohjolakierros ei tuota sinulle haasteita, vaan uskomattomia kokemuksia, huikeita ihmissuhtei-ta ja kullanarvoisia muistoja.


PHUKsisivUt

ennA HAKALA

Olen saman päivän aikana hukannut kännykän, kola-roinut ja saanut soiton R-kioskilta, jonne oli palautettu pankkikorttini ja passini, joiden en edes tiennyt olevan kadoksissa.

TOTTA TARUA

Joku on soittanut aamulla poliisin paikalle tarkasta-maan kuntoani Pykälän bileiden jatkojen jälkeen jää-tyäni bussipysäkille tyhjentämään ylimääräistä taika-juomaa kehostani.

TOTTA TARUA

Pohjanmaalla tunnetusti painitaan, ja painin poikays-täväni kanssa kerran niin kovaäänisesti, että poliisi

ilmaantui ulko-ovelle saatuaan hälytyksen perheväki-vallasta.

TOTTA TARUA

Asiallinen, keski-ikäinen pariskunta on pyytänyt mi-nua yllättäen kolmen kimppaan.

TOTTA TARUA

Maailmanympärysmatkalla pitelin meksikolaisen po-liisin konekivääriä käsissäni, jouduin melkein putkaan ja löin poliisia mahaan.

TOTTA TARUA

jo montesquieu totesi aikanaan, että valta turmelee. koska phuksikapteenit ovat suurin auktoriteetti phukseille, lienee paikallaan opettaa hieman kriittistä ajattelua heitä kohtaan. ohessa on 5 väittämää molemmista phuksikapteeneista, ja tehtävä-näsi on erottaa, mikä on totta ja mikä tarua.

tOtta vai tarua: phuksikapteenit

sOnja huttunen


PHUKsisivUt

Oikea vastaus: kaikki väittämät pitävät paikkansa.

PetrUs PÖytÄnieMi

Vietin viime uudenvuoden aaton kavereineni Cheekin (”Jare Henrik Lahest”) kanssa Miamissa tarjoten hä-nelle juomia. Koko ilta näytettiin live streamina ABC-televisiokanavalla.

TOTTA TARUA

Olen kaveriporukalla pyöräillyt ja rullaluistellut alasti hampurilaisravintolaan ja takaisin kuudelta aamulla. Matkaa kertyi lopulta reilu 10 kilometriä.

TOTTA TARUA

Olen päässyt yhdelle Pykälän vuosijuhlien jälkeiselle sillikselle ilman frakkia. Silloin tosin minulla ei ollut kaikkia hampaita mukana.

TOTTA TARUA

Juomien juoma, minttuvesi, tuttavallisemmin MiVe, on johdattanut minut esiintymään sekä lavalle Ruudolfin kanssa että Pikkulaskiaisen esiintymislavalle.

TOTTA TARUA

Kostean illanvieton päätteeksi loukkasin jalkani ja ih-mettelin hieman kipua. Jatkoin kuitenkin juhlintaa epäröimättä vielä kaksi päivää ja vasta neljäntenä mat-kustin takaisin kotiin. Päivystyksen röntgenissä todet-tiin jalkapöytäni murtuneen.

TOTTA TARUA

sOnja huttunen


Verotuksen uutuudet Sari Hakapää, Hanna Huhtala, Andreas Johansson, Matti Lindholm, Joonas Paavolainen

Kansainvälinen arvonlisäverotusKirja neuvoo havainnollisesti ja esimerkkien avulla, kuinka kansainväliseen arvonlisäverotukseen liittyvät asiat hoidetaan oikein.

Teoksessa avataan kansainvälisen arvonlisäverotuksen perusperiaatteet ja käsitellään mm. kiinteän toimipaikan syntyyn liittyvää problematiikkaa ja sen vaikutuksia. Niin tavaroiden kuin palveluidenkin kauppaan liittyvät arvon-lisäverotustilanteet käydään läpi yksityiskohtaisesti esimerkkien avulla.

Jäsenetuhinta 58 € Normaalihinta 69 €(+alv 10 %)

9/2015 n. 400 sivua

Kalle Määttä

Kirjassa perehdytään ja avataan arvonlisäverotuksen tulkinnanvaraisuuksia ja ongelmatilanteita. Tulkinta-ongelmia käsitellään käytän-nönläheisesti, mutta samalla tarjoten argumentteja myös uusien ja uudenlaisten tul-kintaongelmien ratkaisuun.

Arvonlisäverolain tulkintaongelmat


6/2015 n. 400 sivua


6/2015 n. 400 sivua

KAUPPAKAMARIKAUPPAKalevankatu 12, 00100 HelsinkiAvoinna: ma-pe klo 9.00–15.00

SEURAA BLOGIA Ammattikirja.fi ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET

puh. 09 2286 [email protected]

www.kauppakamarikauppa.fi

Vero-oikeuden yleiset opit

Wikström, Ossa, Urpilainen

Kirjassa tarkastellaan vero-tuksen yleisiä oppeja. Käsitel-lyiksi tulevat verotuksen tavoitteet ja veropolitiikka, alan peruskäsitteet, lainsää-dännön taustalla vaikuttavat periaatteet sekä niin tulo- kuin kulutusverotuksenkin pääkohdat.

IntervVivos 3_2015_Helsingin seudun kauppakamari.indd 1 8.5.2015 12:31:10

KÄrA gULnÄBB,

Att du läser denna tidning betyder att du satt på biblioteket hela våren, läste samma böcker om och om igen, dag ut och dag in och tog upp våra läsplatser på Kajsabiblioteket. Det betyder troligen att du satt och målade alla sidorna i dina böcker med överstrykningspennor och tapetserade dem med små an-teckningar i alla regnbågens färger. Du hade post-it-lappar med definitioner över hela din lägenhet och vaknade kallsvettig hela våren efter drömmar om att glömma hur Lag om rättshandlingar på förmögenhetsrättens område egentligen förkortades. Du missade allt som kan kallas socialt liv under flera månaders tid.

Men du gjorde det. Du fixade det! Du kommer aldrig att glömma din historia om hur Brevet med stort B damp ner på tamburmattan, om var du var och vad som hände den dagen du fick veta att du kommit in till juridiska fakulteten. Det är värt alla timmar i biblioteket att få det där brevet i din hand. Och vad kommer till socialt liv: ditt livs höst är på kommande.

Ett litet tips från en snart fjärde årets studerande: missa inget. Var med på allt, häng på, stanna sent, stig upp tidigt, säg ja till alla förslag och galna idéer. Åk med på resor och gulisprogram, gå på sitser, spex, fester, efterfester, förfes-ter, mellanfester, byråmingel och tutorträffar. Åk på int.vecka som borttappad gulis, gå med i utskott och i tidningsredaktionen eller bli värdinna. Kom till Codex (!) och säg hej, vi är snälla om du dyker upp utan slips. Tentrundor kommer senare och föreläsningsserier ordnas allt som oftast även följande år.

Som en liten parentes på slutet kan ju konstateras att det är något fantastiskt du får börja studera. Låt inte tegelstenar till böcker och mindre inspireran-de föreläsningar ta ner dig på jorden igen. Håll kvar den iver, beslutsamhet, övermod och tilltro till dig själv hela studierna igenom som fått dig igenom inträdesprovsvåren och resulterat i ett lyckat inträdesprov. Låt inte dig själv glömma varför du sökt in till juridiska fakulteten. Efter alla fantastiska fester, gemenskap med studiekompisar, upplevelser och erfarenheter och framför allt möjligheter av alla de slag, väntar en titel som heter duga: juris magister.

En gång gulis, alltid gulis!

Största möjliga lyckönskningar,

Kata

chefredaktör i Codex styrelse 2015

gulnäbb = phuksiöverstrykningspenna = yliviivauskynäregnbåge = sateenkaariBrevet = Kirjeint. vecka = kv-viikkoutskott = valiokuntategelsten = tiiliskiviövermod = ylimielisyysCodex = <3

sPrÅKBAD


perhOnen

L ämpenevät ilmat, juhlia juhlien perään, taakse jäävät tenttihuolet... Kevät ei totisesti ole ollut pet-tymys! Perhonen on hykerrellyt tyytyväisyyttään

seuratessaan pykälistien vankkumattoman vahvaa suo-rittamista läpi kevään tiukimpien rupeamien.

v uosijuhlaviikonloppu keräsi yhteen ennätyssuuren määrän pykälistejä valmiina juhlistamaan pyöreitä

täyttävää Pykälää. Puitteet pirskeille eivät olisi voineet olla hulppeam-

mat, ja juhlakansa suorastaan kihisi jännityksestä Fin-landia-talolla. Samoin teki Perhonen, joka tuntosarvet viritettyinä valmistautui vuoden suurimpaan spektaak-keliin. Varsin kunnioitettavasti juhlavieraat jaksoivat pikkutunneille ja osa aivan aamuun saakka Finlandia-talon vaihduttua Wanhaksi ja suunnan näyttäessä sen jälkeen vielä Pykälään.

Onneksi Pykälän saunatilat tarjosivat kaikista vä-syneimmille juhlijoille oivan lepopaikan. Perhonen pani myös merkille kahden viime vuoden vuosijuh-laviikonlopusta vastanneen neitokaisen ottaneen tällä kertaa revanssina ilon irti oikein kunnolla panostaes-saan nimenomaan viihtymisensä laatuun, toisen vuosi-juhlissa ja toisen silliksellä. ”Loppu hyvin, kaikki hyvin” toteutui jälleen, ja tiettävästi kumpainenkaan neito ei jäänyt vaille miehekästä huolenpitoa.

K einot §-viikon lopun lähestymisestä aiheutuvan su-run lievittämiseen näytti silliksellä löytäneen yksi

jos toinenkin. Perhonen bongasi eräänkin Nummelan sankarin suloistakin suloisemman phuksitytön kanssa. Niin ikään muuan vaalea kaunotar Turun suunnal-ta osoitti toiminnallaan Pykälän poikia kohtaan, että ruoho taitaa tosiaankin silloin tällöin olla vihreämpää aidan toisella puolen.

Jatkoille suunnattiin jälleen mitä useampiin suun-tiin, ja eftereftereftereftereftersillistä juhlittiin vielä muutamankin päivän päästä Hesarinkadun approssa! Sangen mielissään Perhonen ihaili pykälistien osoitta-maa kisakuntoa, jossa ei hiipumisen merkkejä näyttä-nyt.

Todistettavasti myös vanhat jaksoivat, sillä tiettäväs-ti eräskin varttuneempi komppania oli päättänyt yhden illan olevan aivan liian vähän ja lähtevän taistoon vielä seuraavanakin päivänä! Ja ei Perhonen lainkaan tätä ih-mettele, huhujen mukaan kyseessä kun oli siinä määrin antoisa appro, että mukaan tarttui eräiltäkin fukseilta jotain hataria muistikuvia konkreettisempaa.

K auaa ei tarvinnut pykälistien odotella seuraavaa juhlaputkea vappuviikon ollessa aivan kulman ta-

kana. Ensi töiksi vastaanotettiinkin Turun toverit sit-saamaan lähestulkoon pahamaineisiksi muodostuneil-le Lex-sitseille.

Ilta ei ollut tälläkään kertaa pettymys, joskaan häve-liäät emännät eivät juhlakansan harmiksi suostuneet tiedusteluista huolimatta paljastamaan, kuka heistä porukan ainut varattu olikaan! Sinkkuseuraa täytyikin lähteä hankkimaan muualta, ja lexiläisten lähdettyä bussilla kohti kotia näytti pykälistien ilta olevan vasta aluillaan – sen verran rankoiksi jatkot osoittautuivat.

Tämä ei tosin estänyt seuraavan päivän ratikka-aje-lulle lähteneitä, ja jaksoivatpa jotkut vielä keskiviikkona Suomen Turkuunkin matkustaa mölkkymestaruudesta kisaamaan. Palkintoja ei tuossa lajissa herunut Pykälän pelureille, mutta tiettävästi se ei reissusta tehnyt lain-kaan vähemmän voitokasta.

Sateisesta säästä huolimatta yksi jos toinenkin pykä-listi matkasi kotia kohti vasta seuraavan aamuna löy-dettyään seuraa turkulaisista.

s en sijaan Turun kutsuttua pian uudelleen Aurajoen jokilaivoille pykälistit eivät aivan näin joutilaina

voineet naapurikuntaan jäädä. Ties mitä olisi voinut käydä, pykälistit kun sangen määrätietoisin ottein illan mittaan haalari haalarilta poistivat kiusallisia haalari-merkkejä lexiläisten vermeistä.

e nnen tuota toukokuun alun Turun reissua vietettiin kuitenkin vappua, jonka aatto aukeni aurinkoisena

ja tunnelma oli katossa viininpunaisten haalarien täyt-täessä Pykälän Wappubooleilla.

Tarjoilut olivat runsaat, joskaan Vuoden Phuxiksi kruunatulle komistukselle ne eivät näyttäneet riittävän. Hieman huolissaan Perhonen seuraili, kuinka tuo nuo-rukainen osallistui virolaisen väkijuomapullon tyhjen-nykseen, eikä häntä toviin enää näkynyt.

Muille boolit näyttivät kuitenkin takaavan tuttuun tapaan nousut, joiden voimin kelpasi suunnata kukin minnekin ennen jatkobileitä.

Kaikkien huomio ei suinkaan näyttänyt kuitenkaan olleen illan pääesiintyjässä. Erityisesti Perhosen huo-mion kiinnitti erään Ulkoasiainvaliokuntaa luotsaavan parivaljakon läheisyys... Kerta ei suinkaan liennyt en-simmäinen eikä viimeinen, sillä tiettävästä tämä kak-sikko on vapaa-ajallaankin bongattu yhdessä. Perhosen mieltä tällainen lämmittää kovasti <3


Pykälistit jaksoivat pistää jalalla koreasti Elastisen tahtiin ilman väsymyksen merkkiäkään ja Ilo jatkui aivan pilkkuun saakka, monella sen jälkeenkin. Erityi-sesti mielissään Perhonen pani merkille, kuinka jälleen täysissä voimissaan esiintynyt phuxi poistui paikalta erään pohjoisen vaaleaverikön kanssa. Liekö tässä jäl-leen yksi spex-pariskunta?

Pykälä-laaksossa ei Perhonen seuraavana päivänä poikaa sitten enää nähnytkään. Sen sijaan tunnelmaa tuolla vappupäivän perinteisellä kokoontumisella yllä-piti muuan aikaisempi Vuoden phuxi pöllyävän vappu-perinteensä keinoin.

Päivä vaihtui illaksi ja moni suuntasi vielä kohti suo-situksi jatkopaikaksi osoittautunutta karaokebaaria. Laulujen raikuessa Perhonen pisti merkille, kuinka eräs toinenkin Spexissä vaikuttanut pariskunta piti tiiviisti yhtä baarin ulkopuolella. Siitä, minne tuon teekkarilak-kipäisen pojan ja haalarinsa nähtävästi jo siviilivaattei-siin vaihtaneen tytön matka tuosta jatkui, ei Perhosella valitettavasti ole tietoa.

Perhonen hykertelee tyytyväisenä siitä, kuinka paljon rakkautta ja riemua keväällä on riittänyt! Kevätkauden päättäjäisten ja pääsykoebileiden siivittämänä Perho-nen liitelee kesää ja sen kommelluksia kohti. Maltta-mattomana odottaen, millaisia uusia mehukkaita juo-ruja pian jälleen saapuvat uudet phuksit tuovatkaan tullessaan...

Perhonen toivottaa kaikille oikein kuumaa kesää!

Rakkaudella,

Perhonen


ePÄPyÖreÄt vUoDet

Terve Heikki,

miksi Helsingin yliopiston 375. syntymäpäivää juhlitaan niin näyttävin menoin? Kyseessähän on mitä parittomin numeroyhdistelmä. Ja tarkalleen ottaenhan HY:n syn-tymäpäivä lasketaan Turun akatemian perustamisesta! #ilonpilaaja

Hei #ilonpilaaja,

sen vuoksi varmaan juhlittiin, että on kiva kun on bi-letyksen aiheita. Sitä paitsi, 375. syntymäpäivä osuu sattumalta juuri kohtaan 3/4 vuosisataa, eikö totta? Hyvä syy sekin. Parittomuus tai parillisuus on selvästi toissijaista tässä. Helsingin yliopisto on taas periaattees-sa sama yliopisto kuin Turun akatemia, mutta senhän tietysti tiesitkin.

MieLenKiintoisiA oiKeUDenALoJA

Hei Heikki,

näin ensimmäisen vuoden opiskelijalle on vielä hieman epäselvää, millaisia kaikkia oikeudenaloja sitä oikein löytyy, ja mihin niistä kannattaisi tutustua paremmin. Kysyisinkin, onko joitain sellaisia oikeudenaloja, joita esimerkiksi pidetään liian vähäisessä arvossa tai huo-miossa siihen nähden, kuinka mielenkiintoisia niihin tutustuminen tai niiden avulla aukeavat työpaikat ovat? Etsiskelijä

Hyvä Etsiskelijä,

lahjomaton objektiviteettini ja puolueettomuuteni es-tää minua mainostamasta mitään oikeudenalaa (pait-si oikeushistoriaa, tuota oppineisuuden kruunua). Opiskeluaikana, etenkään ensimmäisenä vuotena, on tarpeetonta ajatella vielä niin maallisia asioita kuin

opintojen jälkeen avautuvia työmarkkinoita. Sen si-jaan mielenkiinnon mukaan kannattaa kyllä suunnata pyrintöjään. Ala kuin ala, oikeustieteen kansainväli-siin aspekteihin kannattaa paneutua. Niitä löytyy niin siviili-kuin rikosoikeudessa, samoin kuin finanssi- ja prosessioikeudesta – mistä vaan.

KysyMys insPeHtoriLLe insPeHtoriUDestA

Moi Heikki,

Itsestään selvä kysymys, joka ei kaikille kuitenkaan tun-nu olevan selvä: miksi Pykälällä on inspehtori, ja mitä inspehtori oikeastaan tekee? Ex Officio

Moi vaan Ex officio,

erinomaisen laadukas kysymys! Inspehtori-instituutio kehitettiin aikanaan 1600-luvulla valvomaan ylioppi-laiden toimintaa osakunnissa. Eritoten tietysti ja syys-täkin näiden hulvatonta vapaa-ajanviettoa, juopotte-lua ja sen sellaista. Inspehtorit omaksuttiin sittemmin myös tiedekuntajärjestöihin, kun niitä hyvin paljon myöhemmin alettiin perustaa. Pykälä on tällaisista jär-jestöistä esimerkki.

Nykyään opiskelijoiden toiminnan moraalinen ar-viointi ja kyttääminen on jäänyt onneksi inspehtorin toimenkuvassa sivurooliin – tai oikeastaan kuihtunut olemattomiin. Sen sijaan inspehtori jakaa palkinnot vuosijuhlassa, juontaa Studia Juridican, kutsuu Pykä-län hallituksen kotiinsa syömään - ja kutsuttaa itsensä hallituksen syötettäväksi Pykälään. Hienoja tilaisuuk-sia kaikki tyynni. Kiirettä siis pitää. Lisäksi inspehtori toimii yhdyslinkkinä Pykälän ja tiedekunnan välil-lä, mikä ei ole ihan tarpeeton rooli sekään. Ja tietysti inspehtorilla on ilo pitää tätä palstaa! Inspehtorin teh-tävä on kaiken kaikkiaan suuri kunnia haltijalleen, ja ainakin itse olen siitä hyvin ylpeä.

Pykälän inspehtori Heikki Pihlajamäki vastaa palstalla oikkarin mieltä askarruttaviin suuriin ja pieniin kysymyksiin.

lähetä kysymyksesi heikille: [email protected] tai pykälän nettisivuilla olevalla lomakkeella.

heikin palsta


We drive talent and offer a one-of-a-kind learning experienceWe have a unique geographical coverage and focus. With a Nordic footprint and a strong foothold in Russia, we work closely together as one firm, across borders, business areas and support functions. We share and capitalise on the best ideas and practices generated by teams and team members, regardless of location, combining a strong first-mover attitude with a century of solid experience. We have both an extensive capacity to offer inspiring career opportunities and the flexibility to actively involve everyone in their own professional career profile planning.

We have an outstanding portfolio of highly esteemed and demanding clients. We handle the most challenging and exciting assignments, both locally and cross-border, and actively take part in the reshaping of companies and industries. With us, you get deep insight into the key factors behind successful

transactions and exceptionally proficient handling of complex disputes. Our most experienced lawyers guide our younger team members in close cooperation as part of project teams. You will learn from the best.

Now is your opportunity to kick-start your career and experience what it is like to work at a premier Nordic law firm. We offer both part-time positions to accommodate your studies and exams as well as a full-time Associate Trainee programme. In addition, we offer opportunities for students writing their Master’s thesis.

> Office Support> KM Trainee> Associate Trainee> Thesis Trainee

For further information please visit us at www.hannessnellman.com/careers/join-us

Opportunities for law students

Follow us on LinkedIn

We drive talent and offer a one-of-a-kind learning experienceWe have a unique geographical coverage and focus. With a Nordic footprint and a strong foothold in Russia, we work closely together as one firm, across borders, business areas and support functions. We share and capitalise on the best ideas and practices generated by teams and team members, regardless of location, combining a strong first-mover attitude with a century of solid experience. We have both an extensive capacity to offer inspiring career opportunities and the flexibility to actively involve everyone in their own professional career profile planning.

We have an outstanding portfolio of highly esteemed and demanding clients. We handle the most challenging and exciting assignments, both locally and cross-border, and actively take part in the reshaping of companies and industries. With us, you get deep insight into the key factors behind successful

transactions and exceptionally proficient handling of complex disputes. Our most experienced lawyers guide our younger team members in close cooperation as part of project teams. You will learn from the best.

Now is your opportunity to kick-start your career and experience what it is like to work at a premier Nordic law firm. We offer both part-time positions to accommodate your studies and exams as well as a full-time Associate Trainee programme. In addition, we offer opportunities for students writing their Master’s thesis.

> Office Support> KM Trainee> Associate Trainee> Thesis Trainee

For further information please visit us at www.hannessnellman.com/careers/join-us

Opportunities for law students

Follow us on LinkedIn

Law school teaches you theory. Now see it in action.

We look for trainees who can thrive in a collaborative and team-based culture. For us, ‘maybe is not an answer’. Our approach is hands-on and practical. If you are resourceful, focused and can think creatively, Krogerus promises to put your skills to work.

Legal wisdom. Practical advice.

Inter Vivos_198x270.indd 1 4.2.2015 11:19:21

inter vivos - pykala.fi...4 inter vivos 3/2015 inter vivos 3/2015 3 pääkirjoitus: tästä se...

Documents