inter vivos

04 | 2008

Syksy saapuu Helsinkiin | Naisten bisnespukeutuminen

IV:n korkeakouluhaun

purku- Kuka sai opiskelupaikan?

IV:n Suuri duunikysely – IV tutkii oikkareiden työoloja valtakunnallisesti. Osallistu kyselyyn!s. 16

Pykälä ry:n jäsenlehti.

Uudet Phuksit

– Kuka, m

itä, m

issä?

Oikeustieteen opiskelijoita on moneen lähtöön. Siinä missä yhtä kiin-nostavat eläintarhaoikeuden kehityslinjat tai tietyn oikeussäännön sedimentoituminen oikeuden syvärakenteeseen, saa toinen nautin-

tonsa jostain osakeyhtiölain ja arvopaperimarkkinalain välimaastosta. Hen-kilökohtaiset kiinnostuksen kohteet heijastuvat useimpien kohdalla myös siihen, minkälaista työtä kukin opiskelujen ohessa tekee. Lakimiesliiton tuoreen tutkimuksen (Lakimiesuutiset 6/2008,) mukaan nuorten juristien työolot vaihtelevat paljonkin riippuen siitä, millä alalla he toimivat. Nyt onkin aika kartoittaa, minkälaista työtä oikeustieteen opiskelijat tekevät. Venyykö päivä usein pitkäksi? Millaisena oikkari kokee työyhteisönsä? Entä paljonko oikkarille maksetaan? Tutustu IV:n Suureen Duunikyselyyn lehden sivulla 16.

Kysely on jaettu viiteen osa-alueeseen, jotka etenevät perustietojen kartoittamisesta vastaajan nykyiseen tai viimeisimpään työpaik-kaan, jatkuen aina työn hakemista käsittelevistä kysymyksistä

rahaan ja työntekoon. Lopuksi kyselyssä pureudutaan sukupuolta ja työ-elämää käsitteleviin aiheisiin. Onpahan mukaan ujutettu asiapitoisempien lisäksi myös muutama keventävä kysymys.

Pykälä ry toteutti opiskelijoiden työntekoa käsittelevän kyselyn edellisen kerran vuonna 2005, jolloin vastauksia kerääntyi hieman yli 350 kappaletta. Nyt valtakunnallisena toteutettava kysely on

avoinna 30.11.2008 asti, ja tulokset julkaistaan vuoden viimeisessä IV:ssä. Osallistu Suureen Duunikyselyyn osoitteessa www.pykala.fi/duunikysely ja ole mukana kartoittamassa oikkareiden työoloja!

Pääkirjoitus in-

Hannu PartanenIV:n päätoimittaja 2008

Mergers & Acquisitions, Finance & Capital Markets, Dispute Resolution, Corporate & Commercial

LakimiesharjoitteluDittmar & Indrenius tarjoaa lakimiesharjoittelupaikan muutamalle

lahjakkaalle oikeustieteen opiskelijalle.

Harjoittelun kesto ja ajankohta räätälöidään yksilöllisesti.

Seuraava lakimiesharjoittelijahaku käynnistyy 5.1.2009, jolloin löydät

tarkemmat tiedot hausta kotisivultamme www.dittmar.�.

Lisätietoja lakimiesharjoittelusta antaa

HR Manager Mirka Palm (mirka.palm@dittmar.�).

Lisätietoja Dittmar & Indreniuksesta: www.dittmar.�

04|2008 sisältö.

JULKAISIJA Pykälä ry

PÄÄTOIMITTAJA Hannu Partanen

TOIMITUS Nina Asikainen Antti Kerppola | Mikko Kohtala Antti Laitila | Jukka Lehtola Pauliina Mattila | Milla Mustamäki Viivi Mäkinen | Mikko Pitkänen Mikko Rudanko | Nelli Vilkko

KUVITTAJAT Elina Karppa | Janne Valo

TAITTO Antti Lindholm

SÄhKöPOSTIOSOITTeeTetunimi.sukunimi@pykala.fi

ILMOITUSMARKKINOINTIYrityssuhdetoimikuntayrityssuhteet@pykala.fi

MeDIATIeDOTwww.pykala.fi/mediakortti

INFORMATION IN eNGLIShwww.pykala.fi/english

PAINO Forssan Kirjapaino Oy

Ilmoitushinnat ja julkaisijan yhteystiedot viimeisellä sivulla

ANNA PALAUTeTTA NeTISSÄwww.pykala.fi/intervivos

ISSN 0787-5622

Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Pykälä ry:n jäsenlehti Inter Vivos.Yhdeksästoista vuosikerta # 04|2008.Levikki 1950 kpl.

3 PääkirjoitusTyöoloja kartoittamassa

7 Bona Mater FamiliaeVoitko hyvin?

8 OsavuosikatsausHuh mikä syksy!

10 Kysy UrpoltaInspehtorimme vastaa, kun kysyt.

14 Kuulumisia HYY:staLisäävätkö lukukausimaksut yliopistojen kansainvälistymistä?

38 Julkinen runosuoliRunosuoli on taas auki. Avaudu osoitteessa www.pykala.fi.

39 PerhonenPerhosella on jälleen ollut kiire liihotella siellä, missä tapahtuu.

40 Experto CrediteSisäistä ulkoistettua autonomiaa yliopistossa

65 Liian paksu perhoseksiIV:n kolumnisti selittää, miksi häntä vain yksinkertaisesti ottaa päähän.

12 Opiskelijaruokaloista tarkasteltavana Hanken

26 Ainejärjestömme organisaatioita – Esittelyssä viinikerho Pohjasakka ja Tuoppituomarit

34 Opintojen jälkeenHaastateltavana Nokia Siemens Networksin lakiasiainjohtaja Kirsi Komi

V a k i o t

S a r j a t

s | 28Haku päällä –

tuloksetIV:n toimitus haki

korkekouluihin.Miten kävi, kuka sai

opiskelupaikan?

s | 20BisnespukeutuminenEsittelyssä naisten bisnespukeutumisen perussäännöt.

s | 18Phuksit 2008Uudet phuksit ovat saapuneet. Mistä tämä ryhmä koostuu. Lue analyysi.

s | 16IV:n duunikysely

Osallistu IV:n duunikyselyyn. Selvitämme, minkälaisissa töissä oikkarit ovat ja millä

ehdoilla.

s | 32SyysfiilistelyäSyksy saapui Helsinkiin.

s | 16Anna palautetta IV:lle

Palautetta antaneiden kesken arvotaan Editan vuoden 2009

lakikirjoja.

Kann

en k

uva

Jann

e Va

lo

Kiti Karvinenhallituksen puheenjohtaja 2008

Bona Mater FamiliaeMITÄ KAIKKeA PYKÄLISTI VOIKAAN OLLA?

Cool

Kuinka siistiä olisikaan olla jo opiskeluaikanaan Head Hunter tai peräti CEO? Pykälässä tämäkin on mahdollista, kun liityt seminaaritoimikuntaan, jon-ka ajan trendin mukaiset kansainväliset ja arvoste-tut toiminimikkeet ovat taattuja flaksimagneetteja. Tällainen on myös esimerkiksi opintovaliokunnan opetuksen kehittämisvastaava, kuten sanaa suussa tunnustelemalla voikin jo helposti havaita.

Arvostettu

Kuten alati yhä enemmän globalisoituvassa maa-ilmassa, myös Pykälässä, sen kulttuurissa ja toi-minnassa, arvostetaan suuresti yrittäjyyttä ja vuo-sittainen Vuoden Yrittäjä -palkinto onkin hyvin haluttua tavaraa. Suuria tunteita ja äärimmäisen kovaa kilpailua herättävät myös ainakin Vuoden Phuksi ja Vuoden Sonni -arvonimet. Tai tulisiko si-nusta suorastaan legendaarinen hahmo pykälistien keskuudessa? Ehkä jopa käsite?

Yhteisöllinen

Ihanteelliseksi yhteisön voi katsoa esimerksi silloin, kun tuo yksi kiinteä orgaani muodostuu useamman henkilön antaumuksellisesti yhdessä tehdyn mer-kityksellisen työpanoksen myötä. Esimerkiksi va-liokuntien rajatkin ylittävät 6 emäntää ja 6 isäntää muodostavat pienemmässä mittakaavassa tällaisia orgaaneja, joissa jäsenien veljeys(sisaruus) ja tasa-arvo näkyy jo siinä, että heidän toiminimikkeensä on sama.Tällainen orgaani on monien muiden ohel-la myös suuri ja mahtava Pykälän Spex, joka ei ole pelkästään valtava kiinteä tiimi vaan suorastaan perhe. Mikäs sen mukavampaa kuin olla osa jotain tällaista? Tai olla osa Pykälä-perhettä?

Mitä tahansa

Yleisesti tunnettua on, että uusien ja idealististen pykälistiphuksien keskuudessa ei tunnusteta min-käänlaisia rajoja ja phuksien muodostamissa toi-mikunnissa mikä tahansa virka heliumvastaavasta seremoniamestarin 2. apulaiseen onkin täysin mah-dollinen. Suorastaan suotavaa on myös perustaa täysin uusia Pykälä ry:n tukemia kerhoja, joiden jäsenet voivat olla toimenkuviltaan vaikka minkä-laisia moguleita. Kuten elämässä, myös Pykälässä kaikki on mahdollista.

Idols palasi suomalaisten iloksi ruutuun. Kaikki katsovat sitä, mutta kukaan ei myönnä, että haluaisi itse mukaan ohjelmaan.

Jos sinun olisi pakko osallistua Idolsiin, minkä biisin laulaisit koelauluissa?

Nelli Vilkko

Make T. ”Pretender” ja ”Bed of Roses”. Luonnollisesti spexbiisit ovat erityisellä sijalla lähellä sydäntäni.

Pilvi K.Laulaisin Ismo Alangon ”Pulun”, koska se on niin koskettava. Idols on kyllä niin sosiaalipornoa, että en oikeasti lähtisi mukaan.

Lari P. Valitsisin Leevin ”So-pivasti lihavan”. Sillä biisillä saa aina paljon kavereita.

Matti K.Vetäisin ”Rakkauden ammattilaisen”. Se ku-vastaa syvimpiä luonteenpiirteitäni.

Syksyn myötä monen elämän täyt-tää ajoittain stressaavakin tasapai-

noilu opintojen ja töiden (ja juhlimi-sen) välillä. Saamme jatkuvasti lukea lehdistä siitä, kuinka opiskelijat voi-vat huonommin ja huonommin johtu-en yhtäältä yhteiskunnan asettamista paineista nopean valmistumisen suh-teen sekä toisaalta siitä tosiasiasta, että rahallisesti toimeen tuleminen voi olla pääkaupunkiseudulla toi-sinaan haastavaa. Helsingissä jopa pelkkä vuokran ja laskujen maksami-nen edellyttää melkein poikkeukset-ta työntekoa, oli se sitten alan töitä tai jotain muuta, opintojen ohella ja tällöin tenttien suorittaminen tavoi-teajassa voi muodostua hankalaksi tai jopa ahdistavaksi. Tähän kun lisätään ikuinen kiire ja deadlinet, ei ole ih-mekään jos välillä ahdistaa.

Opiskelijoiden hyvinvointiin niin henkisesti kuin fyysisestikin on alet-tu kiinnittämään entistä enemmän huomiota, ja myös Lakimiesliitto ha-luaa tietää kuinka tulevat juristit voi-vat, jotta asioihin voidaan tarvittaes-sa puuttua myös omalla alallamme. Tästä syystä Lakimiesliitto teettää-kin syksyllä kyselyn opiskelijoiden hyvinvoinnista, johon toivon teidän kaikkien vastaavan mahdollisimman kattavasti ja kertovan kuinka voitte. Tähänkin pätee se fakta, että vain osallistumalla voi vaikuttaa; jos ei kerro mitä on mieltä, on vaikea saada asioita tapahtumaan, ainakaan toivo-maansa suuntaan.

Opiskeluaika on ikään kuin esi-koulu työelämää varten, jossa monet joutuvat varmasti toisinaan tekemään pitkiä päiviä, luonnollisesti uravalin-nasta riippuen, ja tekemään nopeita päätöksiä kovien paineiden alla. Ja

tähän onkin hyvä tottua riittävän ajoissa, kunhan stressi ei vaan käy lii-an suureksi liian aikaisessa vaiheessa. Sanontahan kuuluu, että monet toi-mivat parhaiten paineen alla ja tämä pätee ainakin itseeni todella hyvin. Liiallinen stressi ei kuitenkaan tee kenellekään hyvää ja välillä on hyvä heittäytyä vapaalle ja unohtaa kaikki stressin aiheet edes hetkeksi. Pykälä tarjoaakin opintojen vastapainoksi paljon kaikenlaista vapaa-ajan ak-tiviteettia, jonka avulla opinnoista vapautumisen voi tehdä mukavassa seurassa opiskelukavereiden kanssa. Sitähän sanotaan, että rankka työ vaatii rankat huvit ja epäilemättä tämä sanonta sopii yhteen jos toiseen-kin Pykälistiin.

Mielestäni opiskelijoiden hyvin-vointiin on syytä käyttää aikaa ja energiaa, sillä yhä useammat opiske-lijat ovat hyvin stressaantuneita ja herääkin kysymys, että jos polttaa itsensä loppuun jo opiskeluaikana, niin kuinka monta kymmentä vuotta sitä oikein työelämässä sitten jaksaa? Jokaisen tulisi aina välillä pysähtyä paikoilleen miettimään omaa hyvin-vointiaan, sillä opiskeluajan tuli-si olla elämän ikimuistoisinta aikaa eikä hampaat irvessä suorittamista. Muistakaa siis kaikki rentoutua vä-lillä; oli se sitten urheilemalla, hyvän kirjan parissa, juhlimalla tai lomaile-malla. Investoikaa itseenne, sillä se on tulevaisuudessa se voimavara, jol-la teette töitä eläkkeelle siirtymisen asti.

Ikimuistoista syksyä kaikille ja muistakaa rentoutua aina välillä!

Jos polttaa itsensä

loppuun jo opiskeluaikana,

niin kuinka monta

kymmentä vuotta sitä oikein

työelämässä sitten jaksaa?

”

Voitko hyvin?

TOP IVIV tenttaaMikko Rudanko

6 | inter vivos 04|2008 | 7

osavuosikatsaus

Jos et löydä itsellesi

mielekästä toimintaa, niin uutta saa aina

käynnistää vaikkapa

perustamalla uuden kerhon.

”04/08

hUh MIKÄ SYKSY!

Syksy on alkanut rytinällä kun uudet phuksit ovat saapuneet Pykälään. Tapah-tumaa on riittänyt aivan ensimmäisen päi-vän jälkeen Punssikahveista Fuksiaisiin.Punssikahveilla phuksit pääsivät ensim-mäistä kertaa tutustumaan Pykälään bi-leiden muodossa kun yhdistyksen eri or-gaanit ja kerhot esittelivät toimintaansa. Samalla viikolla ilottelu jatkui yhden le-vähdyspäivän jälkeen FudisCupissa, jossa oli säästä huolimatta hauskaa ja Pykälän joukkue voitti odotetusti molemmat otte-lut! Seuraavana päivänä olikin aika Laki-miesliiton infotilaisuuden, jossa tarjoilu ei aiempien vuosien tapaan pettänyt. Phuk-sit saivat tilaisuuden levätä viikonlopun ajan seuraavan viikon Phuksiaisia varten. Tiistain sääennuste ei ollut lupaava ja ras-tiosuuden alkaessa vettä tuli kaatamalla. Urheat phuksit olivat silti uskaltautuneet ulkoilmaan ihailtavan tunnollisesti kasari-tyyliin pukeutuneina. Hyvä meininki ras-teillä säilyi kylmyydestä huolimatta iltaan asti, jolloin siirryttiin Pykälän lämpöön jatkoille, jossa sauna jo odotti märkiä juh-lijoita. Onneksi huono sää ei onnistunut pilaamaan näitä bileitä ja yleisvastaavien mielestä phuksiaiset olivat parhaat bileet vähään aikaan!

KAIPAATKO UUTTA PYKÄLÄÄN?

Kun uudet phuksit ovat nyt joukossamme, haluamme muistuttaa kaikkia muitakin sii-tä, mitä Pykälässä voi tehdä. Nettisivuil-tamme löytyy kattavasti infoa Pykälän piirissä toimivista kerhoista sekä muista vaikutusmahdollisuuksista. Jos et löydä itsellesi mielekästä toimintaa, niin uutta saa aina käynnistää vaikkapa perustamal-la uuden kerhon. Laatimalla hallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman kerho voi saada rahallista avustusta toimintaansa varten. Tartu siis tuumasta toimeen, mikä-li haluat saada pykälistikavereita mukaan harrastukseesi!

KeRhOTILOISTA KAIKKI IRTI!

Pykälän Sörnäisten kerhotilat ovat kaik-kia jäseniämme varten. Jos haluat mennä saunomaan, katsomaan leffaa, laittamaan ruokaa, lukemaan tenttiin tai vaikka pe-semään pyykkiä, on tämä aina mahdollista tilojen ollessa vapaana. Kun osallistuvien pykälistien määrä ylittää kymmenen tai ul-kopuolisia tulee mukaan, on lupaa kysyt-tävä hallitukselta. Toimistolta voit lunastaa avaimen kerhotiloihin kymmenen euron panttia vastaan koko opiskeluajaksi, ja ker-hotilojen varaustilanne löytyy osoitteesta www.pykala.fi --> Yhdistys --> Toimitilat --> Varauskalenteri.

Koska Pykälässä ei käy siivoajaa eikä ke-nenkään mutsi ole siellä töissä, omat jäljet tulee aina siivota. Seiniltä löytyvät tarkat ohjeet siivoukseen ja kierrätykseen. Huo-mionarvoista on, että Pykälä on kevään 2008 aikana uudistanut jätteiden kierrätys-rutiinit ympäristövastaava Meri Bergströ-min johdolla. Ovet laitetaan lukkoon lähti-essä, roskat viedään ja valot luonnollisesti sammutetaan. Pykälä on meidän kaikkien käytössä vain näitä ohjeita noudattamalla.

Hyvää syksyä!

Yleisvastaaville saa soitella ja laittaa säh-köpostia, jos on kysyttävää tai ehdotuksia.

Panu Paajanen ja Matilda Merenmieshallituksen yleisvastaavat

8 | inter vivos 04|2008

Etsitkö vastauksia elämän suuriin ongelmiin? Kysy tällä palstalla mitä vaan opiskeluun, oikeustieteeseen tai opiskelijaelämään liittyvää. Urpo tietää!

Lähetä oma kysymyksesi osoitteesta www.pykala.fi/kysyurpolta

Urpon palsta

Urpo!

Onnistuin laittamaan yhden viime vuoden fuksin jokin aika sitten paksuksi (miten ne onkaan niin hedel-mällisiä?) ja minusta tulee kai pienen pojan isä lähiaikoina (vaikka aion tietty tehdä kaikki mahdolliset isyystestit, jos vaikka pääsisi koukusta irti). No kuitenkin, tietystihän me jo tapellaan tämän synnyttäjä-tytön kanssa taaperon nimestä ja eilenkin se väänsi itkua asiasta kuin viimeistä päivää vaikka sanoin sil-le vaan ystävällisesti, että turpa kiinni. No, kuulin eilen Porthanian vessassa, että olet nimilautakunnan puheenjohtaja ja hieno mies muutenkin, joten osaat varmaan valottaa jotain raameja minkä nimen sille otukselle voisi antaa? Lapsen äiti ei lämpeä etunimiehdotuksistani, kuten Viiksi, Rambo, 118 tai Bonsai. Kuulemma pitäisi olla joku perinteisempi.

Sen tytön sukunimi on Pirinen ja se ehdotti lapsen nimeksi Vellu tai Veli, mutta minusta niissä oli jotain mätää. Puhuin sitten äitini kanssa etunimistä, ja valitin että minusta Pekka olisi kiva nimi, mutta oman sukunimemme Kaukalon kanssa. Äitini mielestä se ei ole niin hyvä idea, koska sananmuunnoksena nimi muuttuisi, no, tiedät kyllä. Lopulta itsekin tajusin mikä näissä nimissä oikein mättää: olin kerran rapujuh-lissa, jotka järjesti Mervi Valkonen ja meinasin räkättää itseni kuoliaaksi, tukehtua cocktail-tikusta kurkku-putkeeni luiskahtaneeseen kirsikkatomaattiin, kuullessani hänen nimensä. Esimerkiksi Veli Pirisen kanssa olisi vielä hirveämpi yhdistelmä, enkä halua naperon kärsivän turhan takia, elämä on liian hankalaa jo muutenkin. Tarkentava kysymykseni oikeastaan onkin se, että saako lapselle antaa nimeä, joka voi näin käännettynä muuttua ”epäilyttäväksi”?

”Suora ja huoleton opiskelijapoika”

Arvoisa suora ja huoleton, etunimen sanamuunnoksen mahdollisuutta ei ole mahdollista ottaa huomioon arvioitaessa sitä, onko nimi nimilain mukaan etunimeksi sopiva. Antti Hirvonen, Timo Hokkanen, Essi Hälli ja Veera Harinen voivat ylpeitä nimilain mukaisista etunimistään. Joitakin rajoituksia sentään on. Tytölle voi antaa etunimet Anna Pauliina ainoastaan sillä ehdolla, että vanhemmat arvelevat tytön tulevan äitiinsä.

Etunimeksi ei nimilain mukaan saa hyväksyä nimeä, joka on sopimaton tai jonka käyttö muutoin voi aiheuttaa ilmeistä haittaa. Lapselle on mahdollista antaa etunimeksi nimi, joka muodoltaan tai kirjoitusta-valtaan on kotimaisen nimikäytännön vastainen ainoastaan, jos vanhemmat voivat osoittaa siihen erityisen syyn. Tähän nimilain säännökseen vedoten suomalaiset viranomaiset kieltäytyivät hyväksymästä pojan etunimeksi nimeä Axl, koska pojan vanhemmilla ei ollut liittymää vieraaseen kulttuuriin. Vanhemmat va-littivat ratkaisusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. EIT antoi päätöksen asiassa 6.9.2007. Päätöksen mukaan kielteinen etunimipäätös loukkasi vanhempien yksityiselämää Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan nojalla. Loukkaus johtui siitä, että sama nimi oli hyväksytty jo aikaisemmin Suomessa poikalapsen nimeksi kolme kertaa.

Etunimikäytäntö on merkittävästi liberalisoitunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Ny-kyisin etunimeksi voi aina ottaa sellaisen nimen, joka on jo merkitty väestötietojärjestelmään etunimeksi. Ratkaisua on perusteltu EIT:n antamalla päätöksellä. Edelleen kuitenkin on mahdollista, että kaikkia eh-dotuksia ei hyväksytä etunimeksi. Nimilautakunta ei syksyn ensimmäisessä kokouksessaan esimerkiksi puoltanut esitettyjä etunimiä Krnsa ja Krstu, Aella, Sudhamani, Efri ja Aqwiliina. Kaikissa tapauksissa kysymys oli kantasuomalaisten vanhempien lapsesta, jolle vanhemmat halusivat erikoisen etunimen. Etuni-men sopivuutta arvioidaan aina itsenäisesti eikä suhteessa sukunimeen. Kontekstuaalinen yhteensopimatto-muus sukunimen kanssa ei niin muodoin ole peruste kieltäytyä hyväksymästä lapselle ehdotettua etunimeä. Saukkosen perheen tyttärelle on mahdollista antaa etunimeksi Anu ja pojalle Per. Se sopii heille kuin Viivin hattu Viiville.

Asianajotoimisto Bird & Bird OyMannerheimintie 8, 00100 Helsinki

Puh. (09) 622 6670 Fax (09) 622 6677etunimi.sukunimi@twobirds.com

www.twobirds.com

Fennica on nyt Bird & Bird, International Law Firm of the Year (The Lawyer Awards 2008). Bird & Bird toimii monipuolisesti liikejuridiikan

eri osa-alueilla ja meillä on toimistot 14 maassa ympäri Eurooppaa ja Aasiaa. Neljän kuukauden täysipäiväisessä Trainee-ohjelmassamme

pääset tutustumaan liikejuridiikan maailmaan aitiopaikalta – keskellä asianajotoiminnan arkea.

Haemme nyt opintojensa loppuvaiheessa olevia opiskelijoita 1. 2., 1. 4. ja 1. 6. 2009 alkaviin Trainee-jaksoihin. Hakuaika näihin jaksoihin on 22. 9.–31. 10. 2008.

Lähetä hakemuksesi, CV:si ja opintosuoritusotteesi yhtenä liitetiedostona 31. 10. 2008 mennessä osoitteeseen trainee@twobirds.com.

Ilmoita hakemuksessasi, jos jokin jaksoista ei sovi sinulle ja missä vaiheessa arvioit opintojesi olevan ensimmäisen Trainee-jakson alkaessa.

Lisätietoja meistä saat osoitteesta www.twobirds.com. Trainee-ohjelmasta ja hakumenettelystä voit tiedustella sähköpostitse trainee@twobirds.com.

Lakimiesharjoittelijaksi Asianajotoimisto Bird & Birdiin?

Peking PrahaFrankfurtBudapestBratislava Bryssel Düsseldorf Haag Hongkong LyonLontoo

Madrid Milano München Pariisi Rooma Tukholma VarsovaHelsinki

InterVivos, b 1/1, 190 × 270

10 | inter vivos 04|2008

Unicafen hippien nostettua lounaiden hintoja raaka-ainekustannuksiin vedoten

(kalliimman lounaan raaka-ainehin-tojen nousuksi on jollain jakokulmal-la saatu hätkähdyttävä 25 %) ja pie-nennettyä maitolasin kokoa Kaivopi-hallakin liki puolella, oli rahoistaan tarkan opiskelijan suunnattava muu-alle ravitsemaan itseään. Syksyinen perjantaipäivä tarkoittikin käräjäoi-keuskäynnin jälkeistä kävelylenkkiä kohti Etu-Töölöä ja Hankenin paljon kehuttua opiskelijaruokalaa.

Ehätämme opiskelijakaverini O-P:n (nimi muutettu) kanssa ruot-salaiselle kauppakorkeakoululle jo vähän ennen lounasajan alkua ja meille tarjoutuukin oiva mahdolli-suus tutustua tarkemmin ravintolan interiööriin. Totta puhuen paikka vaikuttaa melko minimalistiselta ja vaisulta. Sisääntulosta oikealla on kiintoisana yksityiskohtana takka, jonka takaosaan on ladottu kauniisti muutama koivuhalko.

– No onneksi saadaan pizzaa, kommentoi O-P samalla pohdiskel-len ruman ravintolan vaikutusta op-portunistisen opiskelijan tavoitteen asetteluun opintojen tiellä.

Totisesti: päivän menu rakentuu salami-(metvursti)pizzan ja kaalisa-laatin varaan. Vaihtoehtoina on myös

kinkku- ja kasvispizzaa. Annos on pieni ja jopa viereisen pöydän opis-kelijatytöt kertovat kuinka he ottavat aina kolme annosta, jotta molemmat saavat puolitoista palaa. Fyi fan, näin meidänkin olisi ehkä pitänyt toimia, ajattelen. Toisaalta, hintakin nousee samassa suhteessa eikä pizza lopul-ta houkuta santsikierrokselle. Hinta rakentuu paikassa melko erikoisesti; jokaisesta maitolasista ja leipäpalas-ta saa maksaa erillisen hinnan, joka lasillisella maitoa ja ilman leipää on reilut pari euroa.

– Suomenruotsalaisia viilataan kunnolla, selventää O-P.

Lounaasta jää kurniva tunne vat-saan eikä opiskelijan hyvää tunnuta täälläkään liiemmin arvostettavan. Päätän palata huomisesta lähti-en taas Kaivopihalle, jossa nälästä huolimatta voi synkimmässäkin ta-loustilanteessa ja islantilaispankki-en systeemisen riskin realisoituessa jättinäytöiltä ihailla eri linjastojen lounasvaihtoehtoja ja istua feng shuiltaan varmasti kilpailukykyises-sä ympäristössä. Jätte kiva!

Ruotsin kieltä takan äärellä

Ruoka: **Tunnelma: ***Hintalaatusuhde **

Antti Kerppola

Osa 3 - Hanken

Lyhyehkösti Tassa sarjassa seurataan opiskelijaruokaloiden tarjontaa.

Defi nitely not! Avocados, Hannes Snellman’s activities club,

is the driving force activating our people in social events.

Annual summer and Christmas parties have become a tradi-

tion, but also many non-traditional events take place. Skiing

trips, sports events, concerts, theatre plays, cooking and dif-

ferent kinds of handicraft courses as well as movies have been

popular, to name only a few of the events where the members

of our fi rm have spent time together. A large part of the activ-

ities are also open to friends and family members.

Hannes Snellman Attorneys at Law Ltd

Helsink i • Bei j ing • K iev • Moscow • St. P eter sburg www.hannessnellman.comtr a nsact ions & confl ic t m a nagement

Continuous learning is a key to the success of the fi rm and we

are proud of our learning platform, HS Academy. In short,

HS Academy offers to our employees:

• Learning by doing – participating in the most interesting

cases and in the most challenging assignments

• Hands-on guidance by top experts

• Personal annual plans, agreed objectives, support, follow

up and feed-back

• Superior internal training as well as selected external

courses and training

Upon joining Hannes Snellman, all new recruits attend a comprehensive orientation programme. The on-boarding proc-

ess continues through a tutoring phase and career support and guidance are continuously o� ered in an active and coach-

ing-inspired atmosphere. All members of our � rm belong to a practice or support group formed to maintain a high level

of expertise in key areas.

Avocados Activities Club

HS Academy

– ALL WORK AND NO PL AY ?

12 | inter vivos 04|2008

Suomen koulutusjärjestelmän kantavin ja ominaisin piirre on koulutuksen maksuttomuus.

Suomalaiset koululaiset pärjäävät erinomaisesti kansainvälisissä tut-kimuksissa, ja tuskin kukaan ajaisi opiskelun maksullisuutta suomalai-sille opiskelijoille. Suomen hallitus on hallitusohjelmassaan määrittänyt, että korkeakoulujen kansainvälistymistä tukeakseen yliopistoilla on mahdolli-suus eräissä maisteriohjelmissa kerätä lukukausimaksuja EU/ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta.

Itseäni lukukausimaksuissa häi-ritsee se, että ne epätasa-arvoistavat

opiskelijoita taloudellisilla perusteil-la. Lisäksi lukukausimaksujen myötä opiskelijoista tulee helposti yliopis-ton maksavia asiakkaita, ei yliopis-toyhteisön tasapuolisia jäseniä. Jos lukukausimaksut otetaan käyttöön ulkomaisille opiskelijoille, tämä voi pahimmassa skenaariossa houkutella maksujen käyttöönottoon myös suo-malaisten opiskelijoiden osalta. Har-valla opiskelijalla olisi varaa maksaa koulutuksestaan jopa 12.000 euroa vuodessa.

Suhtaudun hieman skeptisesti kysymykseen, lisääkö pelkkä kou-lutuksen maksullisuus suomalaisen

korkeakoulutuksen houkuttele-vuutta. Ylioppilaskuntien teettämän tutkimuksen mukaan tärkein syy hakeutua Suomeen opiskelemaan on opiskelun maksuttomuus. Olen kuullut argumentteja, että yliopis-tot tarvitsevat myymälleen tuotteel-le – eli koulutukselle – hinnan, jotta opiskelijat voisivat selvittää, missä on korkeatasoisinta opetusta. Tämä pitänee jossain määrin paikkansa, sil-lä esimerkiksi laadukkaat hajuvedet ovat kalliimpia kuin huonolaatuiset, mutta. tämän kaavan soveltaminen yliopistomaailmaan ei välttämättä ole näin yksinkertaista.

Kuulumisia HYY:sta

Liisa ReunanenhYY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava

Lisäävätkö lukukausimaksut yliopistojen kansainvälistymistä?

”HYY on tehnyt kehitysyhteis-

työtä yhdessä muun muassa ulkoasianministeriön kans-

sa jo 1990- luvulta. Voidaan tietenkin kysyä, miksi ylioppilaskunta kantaa huolta kehitysyhteistyöasioista: eikö se olisi valtion tehtävä? Jopa 0,7 % ylioppilaskunnan toimintatalouden budjetista kohdennetaan kehitysyh-teistyöhön. Suomen valtiokaan ei ole vielä tätä YK:n suosituksen mukaista 0,7 % osuutta saavuttanut.

Uusin HYYn kehitysyhteistyö-projekti suuntautuu Sambiaan, jossa on tarkoituksena parantaa naisten ja tyttöjen lakisääteisiä oikeuksia, jotka jäävät etenkin maaseudulla toteutumatta. Sambiassa perinteiset uskomukset vaikuttavat edelleen lakien soveltamiseen niin, ettei nais-ten avioliittoa, maan omistamista ja omaisuuden perimistä koskevat la-kisääteiset oikeudet toteudu käytän-nössä. Naiset eivät usein myöskään tiedä oikeuksistaan, ja hankkeen tarkoituksena onkin tiedottaminen. HYY on ulkoministeriön kanssa hankkeessa mukana kolme vuotta, 2007–2009, joiden aikana on tarkoi-tus kehittää olemassa olevaa hanket-ta, kouluttaa lisää neuvojia ja pe-rustaa uusia neuvontavastaanottoja. HYYn opiskelijoilla on myös mah-dollisuus päästä Sambiaan projek-tin tarkkailijoiksi. Kansainvälisestä oikeudesta kiinnostuneille HYYn kehitysyhteistyövaliokunta on tar-kastamisen arvoinen mahdollisuus päästä toteuttamaan parempaa maa-ilmaa konkreettisesti.

HYY osallistuu aktiivisesti kehitysyhteistyöhön

HYYn opiskelijoilla on mahdollisuus päästä Sambiaan projektin tarkkailijoiksi.

”Ylioppilaskuntien teettämän tutkimuksen mukaan tärkein

syy hakeutua Suomeen opiskelemaan on opiskelun

maksuttomuus.

Onko hYY ottanut kantaa oikeisiin asioihin? Ota osaa keskusteluun HYYn hallituksen blogissa: http://hyy.helsinki.fi/blogs/hallitus

6.3. Avoin kirje Lauri Ihalaiselle ja Leif Fagernäsille vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi kaikkien työnantajien kesken19.3. Kirje eduskunnalle puolison tulojen vaikutuksesta asumislisään14.5. HYY: Kiinteistöt osaksi julkisoikeudellisten yliopistojen pääomaa22.5. HYY toivottaa asunnottomat tervetulleiksi Ruusulankadulle27.6. HYY: Perheen sisäinen adoptio sallittava13.8. HYY ja LAMKO vaativat 50 prosentin opiskelija-alennusta Lahden joukkoliikenteeseen8.9. HYY: Lukukausimaksukokeilun suunta hukassa

Kannanotot ovat luettavissa kokonaisuudessaan HYYn nettisivuilta www.hyy.fi

HYYn kannanotot vuonna 2008

14 | inter vivos 04|2008

Oletko armoton kahvinkeittäjä? Lieneekö kopiokone parahin ystäväsi? Oikeustieteen taiturit ovat kuumaa kamaa työmarkkinoilla, mutta miten onkaan opiskelijoiden laita? Suuri Duunikysely on täällä taas ja etsii totuuden!

Inter Vivos palaa muutaman vuoden tauon jälkeen totisten kysymysten pariin ja tahtoo ottaa selvää, miten oikeustieteen ylioppilas työllistyy opintojensa aikana. Tiedekuntaamme mahtuu monenlaista työntekijää laitossiivoojasta lentoemoon. Nyt on aika kartoittaa keskiverto duunaroiva lakitoukka.

Joskus Suomen maa tarjosi vain suota, muutaman kuokan ja hikisen Jussin, mutta nyt Inter Vivos on kiinnostunut sinusta. Kerro kokemuksesi meille ja me selvitämme, minkälainen työmuurahainen oikeustieteen opiskelija keskimäärin oikein on.

Juuri Sinä voit osallistua.

IV:n Duunikysely 2008

Anonyymisti täytettävä vastauslomake osoitteessa

www.pykala.fi/duunikysely

Jokainen vastaus on tärkeä.

Kaikkien palautetta antaneiden kesken arvotaan Editan vuoden 2009 lakikirjoja.

Muista ilmoittaa palautteen yhteydessä nimesi ja sähköpostiosoitteesi.

Käy myös antamassa palautetta Inter Vivokselle osoitteessahttp://www.pykala.fi/intervivos-palaute.php

DUUNIKYSeLYSSÄ KYSYTÄÄN MUUN MUASSA:

Kuinka työyhteisössäsi suhtaudutaan opiskelijaan työntekijänä?

Montako tuntia teet työtä viikossa keskimäärin opintojen ohessa?

Voitko työssäsi yhdistää opiskeltua teoria-ainesta käytäntöön?

Ottaako työnantajasi huomioon opiskeluaikataulusi?

Mitä mieltä olet työmäärästäsi?

Teetkö ylitöitä?

Saatko työstäsi palkkaa?

Kyselyn tekninen toteutus Janne Valo ja Hannu PartanenTeksti Elina Karppa

Kysely avoinna30.11.2008 asti!

| 17

POSSUT JA KÄRPÄSeT

Suuntaa-antava ja lievällä virhe-marginaalilla varustettu ikäjakau-matilasto kertoo hieman uusien py-kälistien ja codexareiden fyysisestä vanhuudesta. Henkisen iän gallupia ei ole vielä saatettu loppuun. Eikä saateta. Itsekunnioitus on säilytet-tävä, jotta tulevaisuuden työllisyys voitaisiin taata.

Tilastoon valitut yksilöt eivät täsmää juuri tänä kesänä valittujen kanssa, sillä useat herrashenkilöt ja tosinaiset ovat astuneet valtion palvelukseen tai juuri palanneet sieltä. Valtion palvelijoiden mää-rää vastavalituista oikeustieteili-jöistä ei ole toistaiseksi julkaistu, mutta armeijan harmaista takaisin sivistyksen pariin palaa arviolta 28 henkilöä.

Oikeustieteelliselle tiedekunnalle ominaista on myös se, että poikkeuk-setta kaikki tiedekuntaan hyväksy-tyt lunastavat paikkansa ja kirjautu-vat yliopistoon. Valintaperusteissa ei ole myöskään mahdollisuutta nousta opiskelemaan varasijoilta. Lottoku-pongit kannattaa siis säästää lauan-tai-iltaan.

NASTAT PIMUT JA KOMeeT KOLLIT

1980-luvulta lähtien Helsingin yli-opiston oikeustieteellinen tiede-kunta on ollut naisvaltainen. Selkeä naisellinen ylivoima on myös huo-mattavissa tänä kesänä. Koko kor-keakoulukulttuuria on leimannut 1990-luvun alusta asti vahva naisis-tuminen, mikä on selvää jatkumoa lukiokoulutuksessa vallitsevalle vas-taavalle sukupuolijakaumalle.

Hyväksytyistä 237 opiskelijas-ta naisia on 153 eli 64,6 prosenttia. Edellisvuoteen 2007 verrattuna ti-lanne on pysynyt siis hyvin tasai-sena: vuosi takaperin hyväksytyis-tä 253 opiskelijasta 64,8 prosenttia oli naisia. Toisin sanoen jokaiselle miesopiskelijalle riittää yhden koko-naisen naisopiskelijan lisäksi myös toinen kädetön ja päätön naarasyksi-lö. Suhdanneluku miesten ja naisten välillä on 1,82.

SVeNSKAA JA FINSKAA

Suomenkielisillä opiskelijoilla on runsas ylivalta Helsingin yliopistos-sa. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, sillä jokainen pykälistihän osaa vir-

Phuksit 2008

kamiesruotsinsa perusteella puhua vaikka portugalia.

Helsinkiin valituista 217 opiskeli-jasta 199 oli suomenkielisiä. Ruotsin-kielisiä hyväksyttiin sisään 18, joka on 8,2 prosenttia kokonaismäärästä.

Mielenkiintoinen yksityiskohta äidinkieliperusteisessa jakaumassa on sisäänpääsyprosentti. Ruotsinkie-lisistä hakijoista sisään valittiin 23,1 prosenttia kaikista valintakokeeseen osallistuneista. Suomenkielisillä vastaava prosentuaalinen määrä oli tuntuvasti pienempi, vain 18,4 pro-senttia.

LOPULLINeN ANALYYSI

Valittujen opiskelijoiden joukko on melko tavanomainen pääsykoeuu-distuksista huolimatta. Tyypillinen

oikeustieteelliseen tiedekuntaan va-littu opiskelija on 20- 21-vuotias nai-nen, joka toisella hakukoetuksella saa paksun hyväksymiskirjeen postilaa-tikkoonsa heinäkuussa. Poikkeuksia tietenkin löytyy: meistä tulevista juristeista löytyy vaikka minkälaista simpanssia tai marakattia!

Lopuksi vielä pieni puistatus ja järkytyksen väristys vanhemmille tieteenharjoittajille: armon vuonna 2008 oikeustieteellisessä aloittivat ensimmäiset 1990-luvulla syntyneet opiskelijat. Kasaribileet ovat siis ”so last season”!

Lähteet:

Tuutoroinnin yhteydessä suoritettu gallup ja yliopiston julkaisemat haki-jatilastot

Syksy on virallisesti saapunut tenttikirjoineen ja uusine phukseineen. Reilut 200 tuoretta tiedekuntamme opiskelijaa ovat jo saaneet tuta laaja-alaisen generalismin ja Volgan. Virallisesti oikeustieteen opiskelijoita tänä kesänä valittiin yhteensä 237 Helsinkiin ja

Vaasaan. Näistä 199 hyväksyttiin suomenkieliseen opinto-ohjelmaan Helsingin yliopistoon, mutta lisäksi oikaisupyynnön avulla paikkansa lunastivat reilut kymmenen onnekasta – ja oikeutettua. Tulokkaiden joukkoon mahtuu monenmoista persoonaa, mutta pienellä tilastoleikkauksella saadaan hieman käsitystä, keitä nämä phuksit oikein ovat.

1 1 0 1 0 2 4 2 41 1 3 5 5

1216

12

37

47

59

2

0

10

20

30

40

50

60

70

19701971

19721973

19741975

19761977

19781979

19801981

19821983

19841985

19861987

19881989

1990

IKÄJAKAUMATILASTO UUSISTA OPISKELIJOISTA VUODELTA 2008

Tarkasteltava otos opiskelijoista on yhteensä 215.

Tiedonlähde: hajautettu gallup

KOMMeNTTIKevät 2008 oli pyrkimisen kannalta sinänsä poikkeuk-sellinen, sillä ensi kertaa pitkään aikaan tuoreita yliop-pilaita ei avitettu lisäpiste-edulla. Ikäjakaumassa tämä ei kuitenkaan näy yhtä rajuna poikkeuksena kuin ehkä odotettiin. Vuonna 1989 syntyneitä on päinvastaisesti hyväksytty sisään hyvinkin runsaasti, karkeasti arvi-

oiden reilut 30 prosenttia kokonaismäärästä. Lukion jälkeiset oppimisvalmiudet takaavat hyvät lähtökohdat pyrkimiselle, mutta toisaalta onnistuneisuusprosentti vaatisi mittarikseen myös hylättyjen ikäjakauman. Va-lintakokeisiin osallistuneita mutta tiedekunnan ulko-puolelle jääneitä oli tänä vuonna reilut 1000.”Vuonna 2008

oikeustieteellisessä aloittivat

ensimmäiset 1990-luvulla syntyneet

opiskelijat

– Kuka, Mitä, Hä?

Teksti Elin a KarppaKuva Mikko Nurmela

18 | inter vivos 04|2008 | 19

Ensimmäisessä osassa syvennyimme miesten bisnespukeutumiseen. Nyt on naisten pukeutumisen vuoro. Sarja päättyy seuraavassa IV:ssä, jossa käydään läpi bisnespukeutumisen eroavaisuuksia eri maissa.

Bisnes- pukeutuminen

2/3

JakkupukuJakkupuku on miehen pukua vastaava naisen asu lii-ke-elämässä. Suomalaisissa työyhteisöissä nainen voi kuitenkin yleensä aina käyttää housupukua.

Laadukas materiaali, hyvin istuva malli, hyvä vii-meistely ja harkitut yksityiskohdat kuuluvat laaduk-kaaseen työasuun. Jakkupuku on vuosikymmenten saatossa muuttanut muotoaan miesten pukua jäljitte-levästä univormusta naisellisempaan suuntaan, ja nai-nen voi käyttää värejä vapaammin kuin mies perintei-sessäkin bisnespukeutumisessa. Työpukeutumisessa tulee kuitenkin välttää liiallista vartalon muotojen ja paljaan pinnan esille tuomista.

JAKKU

Bleiseri voi olla erillinen tai se voi kuulua osana ko-konaisuuteen hameen, housujen, liivin, kotelopuvun tai topin kanssa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää varsinkin jakun olkalinjaan, jonka olisi hyvä myötäillä luonnollista linjaa, vaikka vaatteessa olisikin olkatop-paukset. Olkatoppaukset tekevät yleensä koko ole-muksesta ryhdikkäämmän.

Ajattomia bleiserin värejä ovat musta, tummansini-nen, ruskea, harmaa tai beige. Laadukas materiaali on

yleensä villaa tai villasekoitetta. Jakun hihan pituus on sopiva, kun hiha ulottuu ranneluuhun. Mikäli jakun alla käytetään pitkähihaista paitapuseroa, on tyylikästä, jos sen hihaa näkyy hieman jakun hihan alta.

Klassisen jakun helma ulottuu yleensä pakaroiden alapuolelle, mikä sopiikin kaikille vartalotyypeille. Ja-kun pituus voi kuitenkin vaihdella klasissesta lyhyem-pään tai pidempään.

Jakkua kannattaa sovittaa napitettuna, ja siinä tuli-si aina olla väljyysvaraa puserolle.

HAMEET

Klassinen hameen pituus on polvipituus. Kaikki pi-tuuden polven ja nilkan väliltä sopivat työhameeseen, mutta pohkeeseen ulottuva helma saattaa luoda leven-tävän vaikutelman. Pienikokoiselle sopii usein lyhy-empi ja kookkaalle pidempi hame.

Työhame ei saisi kiristää reisien eikä pakaroiden kohdalta, eivätkä alushousujen rajat näkyä päälle päin. Hame on liian kireä, mikäli istuttaessa halkiot avautu-vat liian paljastavasti. Kapean hameen tulisi lasketua suorana.

NAISTENBISNESPUKEUTUMINEN

Teksti Viivi Mäkinen Kuvat Janne Valo

Jakkupuku on miehen pukua vastaava naisen asu liike-elämässä.

Suomalaisissa työyhteisöissä nainen voi kuitenkin yleensä aina käyttää housupukua.

u

| 21

HousutTyöasun housut ovat prässilliset tai prässittömät suorat housut. Housuissa olisi hyvä olla väljyysvaraa lantion kohdalla, jotta ne säilyttäisivät muotonsa venymättä ja taskut pysyisivät hyvin kiinni. Housujen tulisi laskeu-tua suorana takapuolen kohdalta. Laadukkaissa hou-suissa voi olla polvisilkit tai ne voivat olla vuoritettu, jolloin alusvaatteet eivät näy läpi.

Klassinen lahkeiden pituus ulottuu edessä jalka-pöydän ja takana kengän kannan päälle. Housut voi-vat muotia noudattaen olla esimerkiksi caprit tai pi-raattihousut.

Alisuukäänteelliset ja leveät lahkeet sopivat parhai-ten pitkäsäärisille, kapeat ja käänteettömät lyhytsääri-sille. Tärkeää on tasapainoinen kokonaisuus ja jakun ja housujen yhteensopivuus.

PuserotKAULUSPAITA

Jakun alle puetaan perinteisesti valkoinen paitapuse-ro, johon tuo vaihtelua erilaiset kaulusmallit. Materi-aaliltaan puseron tulisi olla himmeää ja peittävää kan-gasta.

Puseron tulisi olla niin väljä, etteivät napit aukea rintojen kohdalta. Yhden napin olisikin hyvä olla rin-tojen korkeimmalla kohdalla.

Bleiserin alla voi käyttää myös erilaisia, laadukkaata materiaalista valmistettuja toppeja.

NEULEET

Neuleasuilla on erityisesti Suomessa merkittävä osa työelämän pukeutumisessa. Tyylikäs neuletakki voi korvata bleiserin tai jakun. Neuleen olisi hyvä olla sopivan väljä. Virallisissa työtilaisuuksissa neuleasu saattaa kuitenkin olla liian arkinen.

LeningitBisnesasuna käy vaihtoehtoisesti tyyliltään selkeä, yk-siosainen leninki, joka voi olla takkimekon tyyppinen tai kotelopuku. Hihattoman kotelopuvun päällä olisi hyvä käyttää jakkua. Epäviralliseen työympäristöön sopivat myös laadukkaat neuleleningit.

Paally stakitKylminä vuodenaikoina bisnesnainen käyttää villakan-gasulsteria, joka voi pituudeltaan ulottua polviin tai jopa nilkkoihin asti. Bleiserin tyyppinen 3/4-pituinen takki käy myös. Kevyempiä takkeja ovat esimerkiksi trenchcoat-tyyliset popliinitakit.

Takin oli hyvä olla väriltään musta, tummansini-nen, harmaa, ruskea tai beige. Punainen ja luonnon-valkoinen eivät välttämättä ole yhtä pitkäikäisiä kuin neutraalit värit. Päällystakin vaihtoehtoja ovat viitta, poncho tai iso shaali.

AlusasutRyhdikkäät, muotoa antavat ja vartaloa tukevat alus-vaatteet voivat parantaa vaatteiden istuvuutta. Alu-sasujen tulisi olla mahdollisimman näkymättömiä. Vaa-leiden ja ohuiden vaatteiden alle sopivat ihonväriset alusvaatteet.

Ohuiden neuleiden alla on suositeltavaa käyttää saumattomia, muotoon prässättyjä rintaliivejä. Jos rintaliivien olkaimet uhkaavat näkyä vaatteiden alta, kannattaa irrotettavat olkaimet korvata silikoniolkai-milla.

u

NAISTENBISNESPUKEUTUMINEN

Jakun alle puetaan perinteisesti valkoinen paitapusero.

Puseron tulisi olla niin väljä, etteivät napit aukea rintojen kohdalta.

. . . .

| 23

Meillä kummastakin saa ihan kunnon palkkaa, kehuja työkavereilta ja kiitosta tyytyväisiltä asiak-kailta. Kun osaat taitavasti ennakoida ja torjua asiakkaan liiketoimintaan kohdistuvat mahdolliset uhat, et voi välttyä jonkinmoiselta menestykseltä.

Mutta vielä paremmin pärjäät käyttämällä työajal-la kumpaakin aivolohkoa. Meillä moinen on täysin

sallittua, sillä tehtävämme on myös tutkia, ideoida ja avata uusia polkuja asiakkaan menestykselle. Asiakkaalla on liiketoiminnan visio, me olemme sen mahdollistajia.

Kiinnostuitko? Lisätietoja löydät nettisivuiltamme osoitteesta www.krogerus.com.

For results

Ilmoitus_Krogerus_190x270_InterV1 1 6.8.2008 8:52:13

LisaasusteetLisäasusteilla voidaan muuttaa asun luonnetta juhla-vampaan tai arkisempaan, ajankohtaisempaan tai yli-päätään persoonallisempaan suuntaan. Lisäasusteet on syytä valita huolellisesti kokonaisuuden mukaan: Kor-keintaan kaksi huomiota herättävän väristä asustetta on yleensä sopiva määrä. Erikoisella lisäasusteella voi-daan kiinnittää huomiota sellaiseen vartalon kohtaan, jota halutaan korostaa.

Tyyliltään ja väritykseltään toisilleen lähekkäisiä asusteita voivat esimerkiksi olla laukku ja jalkineet, jalkineet ja vyö, vyö ja hattu, hattu ja käsineet sekä korvakorut ja rannekoru.

JALKINEET JA SUKAT

Työjalkineet ovat ohutpohjaiset, ajattomat ja klassiset. Avokkaat, joissa on 3-6 sentin korko, ovat hyvät yleis-jalkineet. Käytännöllisiä värejä ovat musta, ruskea tai tummansininen. Myös esimerkiksi pistokkaat ja balle-rinat sopivat työkäyttöön. Saappaat tulisi sisätiloissa vaihtaa kevyempiin kenkiin, mutta aivan mahdotonta ei ole niiden käyttäminen sisäkenkinä, jos ne ovat ta-sapainossa muun asun kanssa.

Päällisen avara muotoilu pidentää säärtä. Nilkka- ja T-remmikenkien luoma vaikutelma voi lyhentää säärtä ja paksuntaa nilkkaa, kuten myös poikittaiset leikka-ukset ja koristeet. Kengät, joiden kärki on erivärinen, sopivat kuitenkin isojalkaisille.

Sukkien tulee olla väriltään neutraaleita. Housujen alla voidaan käyttää polvisukkia, mutta nilkkasukat kuuluvat vapaa-aikaan. Jalkineiden, sukkien ja ha-meen yhtenäinen väritys voi pidentää ja hoikentaa. Sukkien sävy voi olla sama kuin kenkien tai niitä vaa-leampi.

HUIVIT JA TASKULIINA

Huivia voidaan käyttää koristeena tai kaulan ja pään suojana. Mitä raskaampi asu, sitä paksumpi huivin tulisi olla. Huivi voidaan sitoa monin eri tavoin. Oli-si hyvä, jos huivissa olisi jotakin sellaista väriä, mitä esiintyy muussakin vaatetuksessa.

Bleiserin rintataskussa voi käyttää silkkistä tasku-liinaa, joka on yleensä asusta poikkeavan värinen.

VYÖT

Jos vaatteessa on vyötä varten lenkit, tulisi niissä aina käyttää vyötä. Sopivin ja ajattomin väri on yleensä musta, tummansinen tai ruskea. Klassisen perusvyön solki on yksinkertainen ja väriltään kultaa, hopeaa tai pronssia. Sen olisi hyvä olla samanvärinen päällä ole-vien korujen kanssa.

Sopiva vyön leveys on yleensä 2-3 senttiä. Tätä le-veämpi vyö sopii yleensä paremmin pitkäselkäisille. Lyhytselkäinen voi tasapainottaa mittasuhteitaan pitä-mällä vyötä lantiolla.

LAUKUT

Asiakirjasalkku sekä pieni ja keskikokoinen käsilauk-ku ovat bisnesnaisen peruslaukkuja. Tyyliltään niiden olisi hyvä olla saman tyyppisiä ja saman värisiä, kuten lompakoiden ja nimikorttikoteloiden.

Kirkkaat värit ja muotimallit eivät kuulu viralliseen työpukeutumiseen. Tyylikkäillä, asuun sopivilla tren-dilaukuilla voi kuitenkin tuoda asuun persoonallisuut-ta. Luovan ammatin nainen voi käyttää myös reppua, kunhan se sopii asun henkeen ja omaan tyyliin.

KORUT

Työpukeutumiseen sopii yleensä hillityt korut. Ai-dot korut sopivat aina. Varmoja valintoja ovat ohuet ketjut, sormukset ja helmikorut, puu- ja nahkakorut sopivat neuleasujen kanssa. Pyöreäkasvoisille sopivat pitkänomaiset ja kapeakasvoisille pyöreämmät korva-korut. Lyhytkaulaisen kannattaa pukea pitkiä ketjuja ja riipuksia ja pitkäkaulaisen lyhyempiä, kaulaa myö-täileviä kaulakoruja. Kellon metallirannekkeen tulisi mielellään olla samaa väriä kuin korujen.

SILMÄLASIT

Silmälaseilla on helppo muuttaa tyyliä voimakkaasti-kin. Hiusten väriä vaaleammat kehykset tekevät ole-muksesta yleensä huomaamattomamman kuin hius-ten väriä voimakkaammat kehykset, jotka korostavat silmiä ja tuovat olemukseen terävyyttä. Tärkeintä on kuitenkin silmälasien sopivuus kokonaisuuteen ja kantajansansa persoonallisuuteen.

. .

24 | inter vivos 04|2008

AINEJÄRJESTÖMME ORGANISAATIOITA

Mikä Pohjasakka on?

Pykälän viinikerho Pohjasakka on vielä iältään suht. nuori, mutta sitä-kin aktiivisempi kerho. Olemme jär-jestäneet Pykälässä kerran lukukau-dessa viininmaisteluillan, jossa on kerrottu maisteltavista viineistä ja nautittu hyvästä pikkupurtavasta ja seurasta. Lisäksi olemme tutustuneet Helsingin viinibaaritarjontaan baari-kierroksen merkeissä. Olemme myös käyneet suomalaisella viinitilalla ja järjestäneet mökkireissuja. Luonnol-lisesti kaikki uudet ideat otamme in-nolla vastaan!

Viini ja kesä?

Kesä on nautiskelun aikaa. Siksi viini sopiikin kesään erinomaisesti. Mikä olisikaan sen parempaa kuin istuskella picnicillä hyvässä seurassa kuohuviiniä siemaillen, tai grillailla mökillä maistellen maukasta puna-viiniä?

Kesällä on myös paljon juhlia, joissa hyvä viini on usein olennaise-na osana.

Miksi juuri viini kesällä?

Viini sopii mitä erilaisimpiin tilai-suuksiin hienoista hääjuhlista koto-na kokkaamiseen. Kesällä on myös hauska vaihtaa vanhoja tottumuksi-aan ja maistella uusia, kesäisiä viine-jä.

Missä viini kesällä?

Missä vaan! Mutta muista: jos otat et aja!

Millainen viini kesällä? Kuohuviini ja samppanja tekevät arkisestakin tilanteesta juhlavan ja ovat siksi usein varma valinta, ja kevyet ja raikkaat valkoviinit sopi-vat myös hyvin kesään. Roséviini on kasvattanut huimasti suosiotaan viime vuosien aikana ja on oiva kumppani kesäisille salaateille ja kana- tai kalaruoille. Alkokin on kasvattanut roséviinien valikoi-maansa, joten rohkeasti kokeilemaan uusia makuja!

Pohjasakka ja kesä?

Pohjasakan kesäkausi alkoi tänäkin kesänä perinteisellä mökkireissulla excuvastaavamme mökille. Pohjasak-kalaiset pyrkivät myös kesäisin ko-koontumaan hieman epävirallisem-min viinin nautiskelun merkeissä, kuten terassilla tai euron skumpilla.

Pohjasakka ottaa aina myös ilomielin uusia jäseniä mukaan meininkiin!

Lisätietoja: liina.hamalainen@helsinki.fi

Viinikerho Pohjasakka Teksti Liina Hämäläinen

Tuoppituomarit – pykälistien oma olutkerho

Tuoppituomarit perustettiin jo vuon-na 1992 tyydyttämään sekä oluen, että sitä koskevan tiedon janoa. Kaik-kia kerholaisia yhdistääkin kiinnos-tus olutta kohtaan. Tuoppituomarei-den tapahtumissa maistellaan oluita ja yleensä myös keskustellaan niis-tä. Kerholaiset juovat olutta, koska se on hyvää. Vaikka olemme kaikki oman tuoppimme parhaita tuoma-reita, kerhossa on mahdollista myös lisätä ja kehittää oluttietouttaan.

Toimintaa läpi vuoden …

Tuoppituomarit kokoontuvat kuu-kausittain jossakin helsinkiläisessä olutravintolassa. Näissä kokouksissa maistellaan oluita ja suunnitellaan muuta toimintaa.

Perinteisiä ja suuria tapahtumia ovat vuosijuhlat ja oluen maiste-luillat. Puolentoista vuoden välein järjestettävässä vuosijuhlassa nauti-taan illallinen jokaiselle ruokalajille valittuine oluineen. Juhlaan kuuluu myös vierailevan olutasiantunti-jan puheenvuoro. Eräs tuoppituo-mareiden tunnetuimmista maiste-lutapahtumista on leikkimielinen suomalaisen lagerin maisteluilta. Tapahtumassa arvioidaan kotimaisia vaaleita lagereita ja yritetään tunnis-taa niitä sokkotestissä.

Tuoppituomarit tekevät myös ex-cuja niin panimoille, kerholaisten mökeille kuin Tallinnaankin. Osal-listumme mielellämme myös erilai-siin oluttapahtumiin kuten olutfesti-vaaleille ja pienpanimotapahtumiin. Kerholaisten ideoinnin johdosta uu-sia tapoja ja perinteitä syntyy tuon tuostakin.

… kesäkauttakaan unohtamatta

Tuoppituomarit ovat aktiivisia myös kesällä. Olut on erinomainen seurus-telujuoma myös terassilla nautittuna, ja kerholaisia on aina hauska tavata lukukaudesta riippumatta.

Tänä vuonna Tuoppituomareiden kesäohjelmaan kuuluvat ainakin vie-railu sahtipäivillä St. Urho’s Pubissa, kalaretki eli pistäytyminen kalara-vintoloissa, ”Suuret oluet – pienet panimot” -pienpanimotapahtumaan osallistuminen, heinäkuun kokous Suomenlinnan panimoravintolassa sekä mökkiexcu.

Miten toimintaan pääsee mukaan?

Kerhomme on jäsentensä näköinen ja kaikki pykälistit ovat ilman muuta tervetulleita jokaiseen tapahtumaan.Olutharrastukseen pääsee helposti sisälle. Laaja tietomäärä oluesta ei suinkaan ole välttämätöntä. Sopivan oluen valitseminen on aloittelijalle-kin helppoa esimerkiksi viineihin verrattuna. Myös ravintoloitsijat kertovat mielellään valikoimastaan. Tuoppituomareiden tapahtumat ovat loistavia tilaisuuksia maistella erityyppisiä oluita mukavassa seu-rassa. Oluen maailma on täynnä ma-kuja, tuoksuja ja maltaisia värejä sekä kaikkein tärkeimpänä: hauskaa yhdessäoloa.

Ajantasaista tietoa tuoppituoma-reiden tapahtumista saa sähköpos-tilistalta. Lähetä viesti ”subscribe tuoppi-tuomarit oma.osoitteesi@hel-sinki.fi” osoitteeseen majordomo@helsinki.fi. Viestin otsikkokenttä tu-lee jättää tyhjäksi. Tuoppituomarei-den internet-verkkosivut löytyvät osoitteesta: www.pykala.fi/tuoppituomarit

TuoppituomaritTeksti Elisa Huusko

26 | inter vivos 04|2008 | 27

Inter Vivoksen suorittama kunnianhimoinen pyrkimisprojekti on saatettu päätökseen. Enemmän masentavat ja vähemmän imartelevat tuloskirjeet kolahtelivat hakijoiden postiluukuista heinä-elokuun mittaan. Loppujen lopuksi vain yksi testihenkilöistämme lunasti itselleen opiskelupaikan muiden tyytyessä järsimään hylkäyskirjeen kulmia ja laatimaan oikaisukirjelmiä.

Empiirisen tutkimuksen tulos tiputti ylpeimmänkin pykälistijournalistin takaisin maanpinnalle. Yhteenvetona voisi todeta seuraavaa:– Kirjaa kannattaa vilkaista muualtakin kuin sisällysluettelosta, jos opuksen on itselleen viitsinyt hankkia– Uhoamisessa on voimaa!– Oikkarin kannattaa jäädä mussuttamaan pykäliä ihan omille hoodeilleen

Juristille toimivin pyrkimistaktiikka on yksinkertainen. Muistikapasiteettimme ansiosta puolitotinen lukeminen ja oikea asenne voivat tuoda jo yllättäviä tuloksia. Jos edellä mainittu ei toimi, pomminvarmaa on laatia mahdollisimman pätevä urputus puuttuvista – ja ehkä oikeutetusti antamatta jätetyistä - pisteistä.

u

HAKU PÄÄLLÄHyväksytty (1 / 5)

Heinäkuun 6., palattuani lomailemasta Savonmaalta huomaan postilaatikossani

paksun kirjekuoren.Kuopion yliopisto? ”Sinut on hy-

väksytty Kuopion yliopiston kaup-patieteiden maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen.”

Yllättävää, eipä sitä muistanut tuonnekaan hakeneensa, silloin kun kauppatieteellisen yhteishaun hakuajan viimeisellä minuutilla kiiruhti Runeberginkadulle. Suun-tana ei siis nyt ole mahtava Aalto-korkeakoulu vaan tuleva suuri, Itä-Suomen yliopisto. Jännää. Mitään pistemääriä kuoren kymmenissä lapuissa ei kerrota. Ei kai niillä niin väliä. Olen yksi niistä tuhannesta neljästäsadasta kahdeksastatoista kauppatieteiden yhteishaussa hy-väksytyksi tulleista. Monivalinta on hyvä valinta.

Näin kai sen teoriassa pitäisikin mennä. Et ihan pääse jonnekin, et jää kuitenkaan tyhjän päälle. Mutta kuinka moni muuttaisikaan toiselle puolelle maata, kun ensimmäinen hakukohde ei tuottaisikaan tulosta? Seikkailu. Kuopioon on 390km ja

taskussa jo unelmaopiskelupaikka Porthaniassa. Kallis seikkailu. Täl-lä hetkellä olen siis kylteri de jure, mutta en de facto. Eli en ole kylteri. Ehkä puoliksi savolaisen veri vetää vielä joskus kuitenkin kalakukkojen maahan.

Viestinnän valintakokeessa jään niukasti kirjallisuusosion pistera-jasta: keskittyminen aineisto-osioon kostautui, toisaalta, kirjallisuutta ei selvästikään tullut luettua tarpeek-si. Luen pääsykoekirjan kannesta kanteen kokeen jälkeen - erittäin mielenkiintoinen opus. Tiedotusala rules, OK. Hyväksyttyjen osuus ha-kijoista on 5 %.

Aasian ja Afrikan kielten ja kult-tuurien laitokselta kuten myös suo-men kielen laitokselta saavutan koh-tuulliset pisteet ja varasijat xx ja yy. Eli ihan kiva, mutta mitään toivoa sisäänpääsystä varasijamenettelyn kautta ei kuitenkaan käytännössä olisi. Kiva kokemus kuitenkin. Saa-melaisten ja kivennapalaisten ase-maa koskevasta esseestäkin selvisin yllättävän hyvin. Vuonna 2007 hy-väksyttyjen osuus hakijoista oli 14 % ja 31(!)%.

Valtiotieteellinen (viestintä), Humanistinen (3 kohdetta), Kauppatieteellinen

Mikko Rudanko: Testivoittaja puhuu

Kuvat Janne ValoJohdanto elina Karppa

28 | inter vivos 04|2008 | 29

Maanantaina 14. heinä-kuuta taidehistorian pääsykoe on arvosteltu

– ja tulos kaikkien taiteen sääntöjen mukainen. Taiteiden tiedekunnan valintalautakunta on päätöksellään jälleen näyttänyt yli-itsevarmalle oikeustai(s)te[i]lijalle, missä 1800-luvulla puusepäntyönä valmistettu antiikkikaappi seisoo. Siltikin tämä demonstraatio on suoritettu ilmei-sen humaani(stise)lla tavalla, etenkin kun postitetussa valintakoetiedon-annossa lukee: ”Valitettavasti Sinua ei ole hyväksytty opiskelemaan Hel-singin yliopiston humanistiseen tie-dekuntaan.” Hymyilyttää.

Lappusessa kerrotaan myös koepisteet: 50/100 – eli kuitenkin approbatur tuli. Tälläkin olisi mer-kitystä, jos suoritustani arvioitaisiin tasokokeena: 50 pistettä on nimitsen alin pistemäärä, joka oikeuttaa täy-

simääräisiin sivuaineopintoihin. 25 op:n perusopinnot ovat toki avoimet kaltaiselleni sivistymättömällekin. Koska nyt kuitenkaan en ole sivu-aineellistumassa, koesuorituksen niukalla hyväksymisellä on yksin se seuraus, että jonotan opiskelupaik-kaa varasijalla 79, joka sekin on to-dennäköisesti jaettu sija pistemäärä huomioiden.

Muina tilastollisina huomioina kerrottakoon, että taidehistorian pää-sykokeeseen osallistui tänä vuonna 206 hakijaa, joista hyväksyttiin 14 eli noin 7 % osallistujista. Alin hy-väksytty koepistemäärä oli 84/100, yhteispistemääräkynnys 155/200. Tämäkin tilastotulos on hylkäämise-ni ohessa omiaan vakuuttamaan ai-nakin minut siitä, että taidehistorian opiskelijat todella ovat tiedoiltaan, kyvyiltään ja lyijykyniltään alansa terävintä kärkeä.

Taidehistoria

Mikko Pitkänen: Taide olikin tiedettä

Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta.

Niin.Ja seuraavalla kerralla voisi vaik-

ka oikeasti lukeakin ne vaivalla hankkimansa pääsykoekirjat eikä vain kanniskella niitä ympäriinsä tärkeän näköisenä. Mutta ei masen-nuta, sillä elämä on ihanaa ja ympä-ristöoikeus vielä ihanampaa!

Kauppatieteellinen

Nina Asikainen: Lottoaminen kannattaa, monivalinnat ei

No en mä ees ois halunnut opiskella journalistiikkaa, saakeli.

Journalistiikka

elina Karppa: Voi v...!

Tiede-lehden keskustelupalstalla humanisteista sanottua:

”Vitsinä on, että me humanistit

olemme vitsejä.”

”Hum

anisteilla

kai on kuite

nkin

elämä, v

ain rahaa puuttu

u.”

– M

itä e

roa

on h

umor

istill

a ja

hum

anist

illa?

– Hum

orist

i ker

too

vits

in, h

uman

isti o

n vi

tsi.

”Olen humanisti, älkää viitsikö

pilkata minua ja tovereitani.” ”Tunnen yhden humanistin, joka

paljastui eläinrääkkääjäksi ja

vaimonsa raiskaajaksi.”

Ne 60 onnekasta, jotka an-saitsivat tänä vuonna opiskelupaikkansa yleisen

kasvatustieteen parissa, eivät sisäl-täneet minua. Nyt kävi siis näin. Harmittamaan jäi kuitenkin se tosi-asia, että koetilaisuudessa raapusta-maani tiivistelmää ei arvosteltu lain-kaan. Jotta kyseinen kyhäelmä olisi alistettu punakynän armoille, olisi monivalinnasta pitänyt pudota pis-teitä vähintään 28/50. Ja kahdesta-kymmenestäviidestä kun ei saa edes juristin logiikalla kahtakymmentä-kahdeksaa..

Yleinen kasvatustiede

hannu Partanen: Siltavuorenpenger ei auennut oikkarille

30 | inter vivos 04|2008 | 31

Kesä on kuollut, vaikka se yritti henkitoreissaan muutaman päivän lämpimämpää ilmaa puhaltaa syyskuunkin puolelle. Kesä tuli ja meni niin kuin

neitsyelle ilmestyvä irstas uni; nopeasti, mutta hämilli-sen nautinnollisesti. Taakse ovat jääneet mökeillä viete-tyt valoisat kesäyöt ja saunantahmeita ihoja vilvoittava järvivesi. Taakse ovat jääneet vilteille kerääntyneiden kaveriporukoiden keskustelutuokiot puistoja varjostavi-en puiden kahistessa omia tarinoitaan taustalla. Taakse ovat jääneet vienosti reunoiltaan palaneita makkaroita jyystävät humalaiset suupielet, jotka himoiten hamuavat vastapainoa oluen jättämälle maltaiselle maulle. Taakse ovat jääneet ne merkitsevät katseet kesäöiden rakkauksi-en kanssa, jotka syksyn tullen ovat kadonneet.

Syksy, tuo turmiollinen syksy, ohjaa meidät ahnaa-seen suuhunsa, pilkkopimeään ja kosteaan kitaansa, josta ilta näyttäytyy kulkijalle katuvaloista erkanevina

sadepisaroiden ryöppyinä. Valmistautukaamme siis luita heiluttelevaan Helsingin tuuleen, typötyhjään Aleksan-terinkatuun kuudelta illalla, koteihinsa vetäytyneiden ihmisten ikkunoiden ääressä käyskenteleviin surullisiin silhuetteihin. Valmistautukaamme ruokakassien venäh-täneistä sangoista puristaviin vitivalkoisiin nyrkkeihin ja kylmyyden puremiin kämmenselkiin, hehkuviin pos-kipäihin ja niihin värittömien nuhatippojen aaltoihin, jotka lainehtivat kaupungin asukkaiden sieraimien ku-peissa.

Mutta onko syksy todella niin toivoton elinkumppa-ni kuin kuvitellaan: pimeä, märkä ja surumielinen, kuin koko viikonlopun rellestäneen poloisen maanantain vas-taisen yön, peiton hiestävä, kolkoin painajainen? Syksyn eduksi on heti sanottava seuraava: se on juuri sitä mitä lupaakin ja välillä myös yllättää iloisesti- toisin kuin kesä tai talvi. Kerran kuukaudessa syysaurinko pilkahtaakin

ja rohtunut iho nenänpäässä herkistyy valolle yksittäistä ihopoimuaan myöten. Silloin taivaalle siristävät silmänsä suuntaavan huulet väräjävät ja pyöristyvät yllätyksestä kuin muukalaisen toiselta planeetalta nähneenä.

Syksyssä on myös kesän erotiikkaa mutta jo talven romantiikkaa; se ei ole liian rohkea mutta ei liian vanilii-ni. Onko lopulta mitään mielikuvitusta kiusoittelevam-paa mutta samalla kertaa hellyyttävämpää näkyä kuin kerrospukeutumisen pulskaamat helsinkiläiset, joiden hiukset syyssade on liiskannut otsalle, joiden vaatteisiin kirjavat vaahterat ovat takertuneet ja joiden kasvoille elottomat, nukkemaiset ilmeet, jotka eivät kohdistu mi-hinkään paitsi parhaimmillaan vieressä seisovan repsot-taviin kengännauhoihin, ovat jähmettyneet?

Syksyn pimetessä tähdetkin palaavat iltoihin, ja nii-tä on kiva katsella vaikka ei kaikkia kuvioita tunnistai-sikaan. Tummenevan taivaan alla bussia kädet syvällä

taskuissa odottavasta kaduntallaajasta puhkeaa Kauris-mäen lapsi, suusta roikkuvan tupakan niiatessa huoka-usten tahdissa. Mekaanisista yskäyksistä ja köhinöistä, takkien ravisteluista ja raitiovaunujen kolinoista kum-puaa syksyn sinfonia, jota säestämään tarvitsisimme Waitsin, kirjaajaksi Saarikosken. Näiden rekvisiittojen sekaan meidät kaikki on sysätty näyttelemään samaa, jokavuotuista melankolista näytelmää, jonka kantavat teemat ovat kesän hiljainen hyvästely ja talven äänekäs odottelu. Tämän näytelmän seuraaminen (ja esittämi-nen), alakuloisesta vireestään huolimatta, onneksi riittää lämmittämään mieltä vuodenajan vaihtumiseen asti. Ja niin klishee kuin se onkin, niin toistettakoon se näin lo-puksi vielä kertaalleen: voisiko talvesta tai kaukaisuu-dessa häämöttävästä kesästä todella nauttia, jos ei kokisi syksyä ja sen arkista harmautta?

Syksy saapuu HelsinkiinTeksti Jukka LehtolaKuva Janne Valo

32 | inter vivos 04|2008 | 33

Mikä sai Nokia Siemens Networksin lakiasiain-johtaja Kirsi Komin

aikanaan hakeutumaan juridiikan opintoihin?

– Tuohon ei taida olla olemassa mitään suurta vastausta tai tieteellis-tä synteesiä, tiesin vain aina haluava-ni oikikseen. En oikein tiedä mistä se ajatus on tullut, Komi vastaa.

Peruskoulun jälkeen Komi vietti vuoden vaihto-oppilaana Yhdysval-loissa. Lukion hän suoritti kahdessa vuodessa, mikä oli vielä kahdeksan-kymmentäluvulla harvinaista.

–A jattelin, että lukio on saatava nopeasti alta pois, että mä pääsen sinne oikikseen. Oli jotenkin kauhea kiire. Sitten kun pääsin oikikseen, totesin, että ei tässä ole mikään kiire yhtään minnekään. Mä tein kaiken-laista muuta opintojen ohella; mat-kustelin, kävin kursseja ulkomailla, olin kokopäivätyössä ja vaikutin aktiivisesti Pykälässä ja El§assa. Ylipäänsä mulla oli ihan hirveä hin-ku ulkomaille. Rahaa oli aika vähän, koska kaikki meni matkusteluun. Mietin koko ajan, minne asti hankin seuraavat liput, Komi muistelee.

Parhaimmat opiskeluaikaiset muistot liittyvätkin erilaisiin mat-koihin ja tapaamisiin muiden aine-järjestöjen kanssa.

– Yksi ikimuistoisimmista oli mat-ka Islantiin joskus 80-luvun alussa, jolloin siellä oli joku pohjoismaalai-

Sarjassamme tutustutaan juridiikan alan vaikuttajien opintojen jälkeiseen työelämään ja verestetään heidän opiskeluaikaisia muistojaan. Sarjan neljännessä ja toiseksi viimeisessä osassa tapaamme Nokia Siemens Networksin lakiasiainjohtaja Kirsi Komin.

Opintojen jälkeen 4/5Haastateltavana Kirsi Komi

Teksti Nina Asikainen Kuva Janne Valo

”

nen kokous ja tapasimme sen viikon aikana koko Islannin valtion ker-man. Ajattelin, että mitenhän oikeita vippejä kohdellaan, Komi nauraa.

– Jossain vaiheessa aina heräsin siihen, että pitäisi tässä välillä opis-kellakin. Mulla saattoi olla sellaisia spurtteja, että opiskelin ihan hir-veästi ja sitä seurasi kausi, että en opiskellut laisinkaan. Sen jälkeen piti taas suorittaa kahden vuoden opinnot muutamassa kuukaudessa. Ei siis mikään ihan tavallinen opis-kelijaelämä.

NUORI KOSMOPOLIITTI

Tavalliselta ei kuulosta Komin työ-historiakaan.

– Pääsin oikeustieteen ylioppi-laana kesätöihin ja siitä vakituiseksi Hankkija –Puolimatka -konser-niin, josta myöhemmin tuli Novera. Sille yrityksellehän kävi myöhemmin surullisesti, mutta sitä ennen pääsin tekemään siellä kaikkea mielenkiin-toista, mikä nyt jälkeenpäin tuntuu aika hurjalta. Olin muun muassa Ve-nezuelassa neuvottelemassa puunja-lostustehtaan perustamisesta, Kävin Singaporessa perustamassa katkara-puviljelmää ja Indonesiassa meijeriä. Suomessa kiertelin perimässä saata-via ja sain siten tuomioistuinkoke-mustakin, Komi muistelee.

Halu päästä kunnolla kiinni työ-elämään ajoi hänet viimein viimeis-telemään opintonsa.

– Ajattelin, että olen roikkunut opinnoissa jo ihan tarpeeksi. Piti ryhdistäytyä, hän toteaa.

Keskivertoa pidemmäksi venynyt opiskelija-aika ei Komia kuitenkaan kaduta, päinvastoin. Vaikka Komi omien sanojensa mukaan ei ollut akateemisesti suuntautunut vaan haaveili juristin työstä käytännös-sä, aika yliopistolla ei ollut hukkaan heitettyä elämää. Saman viestin Komi haluaisi välittää nykyopiskeli-joillekin.

– Nuorena kannattaa tehdä paljon ja erilaisia asioita, verkottua ja olla laaja-alainen. Siperia tulee vastaan työelämässä kun ei ehdi enää toteut-taa itseään yhtä paljon.

VAUHTIA JA VAARALLISIA TILANTEITA

Keväällä 1992 Telenokia haki rivei-hinsä uutta lakimiestä. Kiinnostus kansainvälisiin tehtäviin ja liike-elä-mään sai Komin hakemaan paikkaa. Hän sai paikan ja on valitsemallaan tiellä edelleen. Vaikka Suomi oli 90-luvun alussa syvimmässä lamassa mitä koskaan aiemmin, ei Komi muis-ta työllistymisen olleen ongelma.

– Olen samaa mieltä silloin kuin nytkin, että kyllä töitä löytyy, jos sitä aktiivisesti etsii ja haluaa tehdä. Kai olen sitten luonteeltani enem-män optimisti kuin pessimisti, Komi toteaa.

Telenokialla, josta sittemmin tuli ensin Nokia Telecommunications ja myöhemmin Nokia Networks ja viimein yhdistymisen seurauksena vuonna 2007 nykyinen Nokia Sie-mens Networks (NSN), Komi vietti suurimman osan ajastaan maailmalla kuten oli toivonutkin.

” Kävin Singaporessa perustamassa

katkarapuviljelmää ja Indonesiassa meijeriä.

” Siperia tulee vastaan työelämässä kun ei ehdi enää toteuttaa itseään yhtä paljon.

” Siperia tulee vastaan työelämässä kun ei ehdi enää toteuttaa itseään yhtä paljon.

u

34 | inter vivos 04|2008 | 35

– Siitä lähtien on riittänyt vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Se oli sitä ai-kaa kun GSM-verkkoja rakennettiin ympäri maailmaa ja minun tehtä-vänäni oli neuvotella kansainvälisiä verkkosopimuksia, Komi kertoo.

Viidentoista Nokia-vuoden jäl-keen Komi siirtyi nykyiseen tehtä-väänsä kansainvälisen suuryrityk-sen lakiasianjohtajaksi, kun NSN syntyi 1.4.2007 Nokia Networksin ja Siemensin verkkoliiketoimintojen fuusioituessa. Aiemmin Komi toimi lakiasiainjohtajana Nokia Network-silla.

Kysyttäessä millaisia lakiasiain-johtajan päivittäiset työrutiinit ovat Komi naurahtaa.

– Nyt pitää muistaa, että me ol-laan globaalissa bisneksessä, joka pyörii ympäri vuorokauden. Mun tiimissäni on sata juristia, jotka eivät

suinkaan kaikki työskentele samassa talossa. Aamulla herättyäni tarkistan ensimmäisenä sähköpostini ja kat-son, mitä tulipaloja on ollut missä-kin päin maailmaa. Voin sanoa, että kun minä sen sähköpostini aamuisin luen, on aina yllätys mitä mun sinä päivänä pitää tehdä ja minne lähteä. Ei tämä työ ole mitään rutiinia, Komi toteaa.

Työnsä parhaimmaksi ja samalla haastavimmaksi anniksi Komi ni-meääkin kokonaisvaltaisen itsensä peliin heittämisen. Lakiasianjohtaja on kuin tuomari, jota ratkaisupakko velvoittaa.

– Viime kädessä minun pitää men-nä peilin eteen keskustelemaan itse-ni kanssa ja päättää mikä on firman kanta. Sitten näkee onko saanut jo-tain hyvää aikaiseksi vai onko tullut mokattua, Komi nauraa.

Komin mielestä hyvä työpaikka on ennen kaikkea sellainen, missä ihmistä arvioidaan hänen lisäarvon-

sa, ei asemansa ja kurssidiplomiensa kautta.

– Sellaiset seikat eivät vaikuta työpanokseen. Sanon aina omille joukoilleni, että you can be as powe-red as you want to be. Bisnekseen pitää voida tuoda lisäarvoa laaja-alaisesti, ei vain yhdestä näkövink-kelistä, Komi sanoo.

TERVEISET OPISKELIJOILLE

Jos Komi opiskelisi nyt, hän suun-tautuisi entistäkin enemmän ulko-maille.

– Vaihtoon lähteminen taitaa olla aika yleistä ja helppoa nykyään. Itse-kin matkustelin paljon, mutta se oli enemmän omaa aktiivisuuttani kuin että olisi ollut tällaisia valmiita vaih-to-ohjelmia. Toivottavasti opiskelu on muuttunut myös käytännönlähei-semmäksi kuin silloin minun aikana-ni, Komi pohtii.

Inter Vivoksen lukijoille Komi ha-luaa muistuttaa, että opiskelijaelämä on muutakin kuin parhaimman ar-vosanan tavoittelua.

– Älkää pitäkö liikaa kiirettä val-mistumisen kanssa, vaan miettikää miten voitte kasvaa myös ihmisinä. Nauttikaa tästä hetkestä. Kannattaa lähteä vaikka katusoittajaksi Ams-terdamiin, siinäkin voi oppia elä-mästä.

”Kun minä sen sähköpostini aamuisin luen, on aina yllätys

mitä mun sinä päivänä pitää tehdä ja minne

lähteä.

”Toivottavasti opiskelu on muuttunut myös

käytännönläheisemmäksi kuin silloin minun

aikanani

SANA-ASSOSIAATIOTESTI

Juristi – Hyvä argumentaatiotaitoNaisjohtaja – Normaalia

Opintotuki – Toivottavasti sillä elääKiina-ilmiö – Ei mitään negatiivista

Opiskelijaelämä – IhanaaLasikatto – Onko sellaista?

Ylityöt – En ajatteleMatkustelu – Arkipäivää

Haastateltavana Kirsi Komi

inter_vivos_4_2008.indd 1 12.9.2008 15:47:43

36 | inter vivos 04|2008 | 37

Mua ärsyttää kun joka vuosi pitää täysin hieno fuksi-sana pilata laitta-malla f:n tilalle ph. Niin kulunu läp-pä, että oikeen phituttaa.. Phat Ass

Tuntui, että olisi roimasti parantu-nut. Vaikutti jopa ammattitaitoisel-ta. hieno ulkoasu

Miksi Pykälän poikkitieteellisten sitsien vieraat valitaan aina nais-pykälistien maun mukaan korkean taloudellisen potentiaalin omaavia maistereita tuottavista tiedekun-nista? Minusta olisi reilua jos meitä miehiäkin ajateltaisiin ja järkättäi-siin sitsit tulevien opettajien kanssa. Siellä on söpöjä tyttöjä jotka tykkää-vät kivoista pojista. Nynny

kulta kultasein, lallallallalaa! sun rakas

Kuka onkaan vastuussa noiden juh-lakuvien toimittamisesta nettiin? Miten voi kestää viikkoja saada ku-vat nähtäville. Aika nihkeetä.tylsistynyt

” “Ainejärjestön pitää

tarjota toimintaa niillekin, joita haalaribileet

eivät enää jaksa innostaa.“

J u l k i n e n R u n o s u o l iJäikö jotain sanomatta? Vielä ei ole liian myöhäistä. Kerro totuus asiasta kuin asiasta osoitteessa www.pykala.fi

KESÄ ON OHI JA MUIDEN O P I S K E L I J O I D E N

TAPAAN MYÖS PERHONEN ON LIIHOTELLUT KESÄLAITUMILTA TAKAISIN Y L I O P I S TO MA A I L MA A N. UUSIA OPISKELIJOITA ON TAAS PILVIN PIMEIN JA PERHOSELLA ONNEN PÄIVÄT KAIKKIA TIUKASTI TARKKAILLESSA.

Ennen paluuta Pykälään per-honen pani merkille, että

eräs opiskelijatoiminnassa pit-kään vaikuttanut mieshenkilö oli tänä kesänä siirtynyt hoi-telemaan puutarhoja ihan am-matikseen. Kyllä kelpasi herran kunnon varusteilla puskia ja pensaita kohentaa. Jalomielises-ti tämä puutarhuri antoi vielä kaiken kunnian uurastuksestaan kahdelle ystävälleen, jotka sai-vat nimensä lööppeihin.

Syksyn aluksi perhonen tie-tenkin liihotteli tapansa mu-

kaan Punssikahveille. Paikan päällä ei voinut olla panematta merkille, että moni pari, joiden vaiheita perhonen on seuraillut jo pi-dempään, oli

v i h -

doin virallisesti löytä-nyt toisensa.

Ei kai ollut mikään yllätys että

niissä bileissä vauhtia tuntui oleman van-h e m m a l -la väellä enemmän kuin uusilla tulokkailla. Ainakin perhonen koh-tasi muutaman vanhemman opiskelijan, jotka olivat juo-misellaan yllättäneet itse itsensä ja joutuivat hetken keräilemään voimia kuka vessassa, kuka vaa-katasossa.

LML-infossa ilmainen juoma-tarjoilu teki jälleen tehtä-

vänsä, vaikka perhosesta tuntui, että juotavaa riitti tänä vuonna pidemmälle iltaan kuin edellise-nä vuonna. Vaikka alkuun oli-kin vähän hillitympää, kohosi meininki yötä kohden ja poruk-ka pysyi paikalla sinnikkäästi. Sinnikäs oli myös se pariskunta, joka ehkä juuri toisensa löytä-neenä oli lähes liimautunut pik-kusalin sohvalle, vaikka väki juhlissa väheni. Onneksi ei sen-tään tarvinnut kantaa ulos.

Phuksiaiset sujuivat pykälis-teiltä tänä vuonna kosteissa

merkeissä varsin monessakin mielessä. Kaatosateessa kas-tuneille opiskelijoille tuntui maistuvan entisten vuosien

tapaan vahvat nestemäiset juo-tavat niin, ettei kylmä ja viima

lopulta edes häirinneet vaat-teiden vähentelyä.

Jo n k i n -l a i s i a

pisteitä olisi t a a t u s t i

voinut jakaa samaisessa tapah-

tumassa eräille van-hemman opiskelijapolven

suuryrittäjille, jotka olivat illan aikana kirjaimellisesti lie-keissä: kyseiset sankarit poltte-livat toisiltaan karvoja, jotka ei-vät tosiaankaan sijainneet pään seudulla... Perhonen ei tainnut jäädä ainoaksi, jonka sieraimet kyseisen toiminnan synnyttämä tuoksu täytti.

Perhonen pani erityisesti merkille phuksitytön, joka

terhakkaasti useammassa yhtey-dessä uhmasi kylmyyttä ja juok-senteli ympäriinsä alusvaattei-sillaan. Sama neitonen tavattiin iltasella varsin intensiivisesti tietyn hallituksessa vaikuttavan herrasmiehen kintereillä.

Perhosen saamien tietojen mu-kaan myös saunan puolella

on meno ollut varsin railakasta koko illan ajan. Kylmyyttä paen-neet phuksit nimittäin lämpeni-vät saunassa ehkä turhankin pal-jon. Varsinkin se neitonen, joka pyöriskeli ympäri pukuhuonetta miehen sylistä toiseen...alasti.

Isääkin voisit muistaa.

Tässä voisit kiroil*a

Tässä voisit olla huolestunut nykypäivän suunnasta.

Tässä voisit kertoa, että tänään ei v*tuta niin paljon kuin eilen mutta ihan tarpeeksi kuitenkin.

TÄSSÄ VOISI OLLA SINUN AVAUTUMINEN!

Tässä voisit esimerkiksi kehua jotakin.

Tämän voisit olla kirjoittanut juovuspäissäsi, ja silti se julkaistaisiin.

Ja tässä voisit kertoa terveisiä äidillesi.

Pandaa sylettää, kun pykälistit eivät avaudu ja paperitilaa heitetään hukkaan.

Tämän voisit täyttää hymiöillä, mutta et niin kuitenkaan tee.

u

AVAUTUMISTAANTUMA ISKI! Eikö enää ole mitään sanottavaa? Aurinkoko se vaan paistaa ja kalaa tulee?

Ote pandan päiväkirjasta:

38 | inter vivos 04|2008 | 39

Experto Credite

Jo pidemmän aikaa yliopistopii-reissä kohuttu uusi yliopistolaki

hakee yhä sisältöään. Luonnosteltu hallituksen esitys on saatettu julki-seen levitykseen, joskin tämä versio saanee uutta muotoa vielä meneillään olevan lausuntokierroksen jälkeen.

Mutta mistä koko hommassa on kysymys? Ja kuinka uudistuva sää-dösteksti vaikuttaa ruohonjuuri-tasolla, ja erityisesti oikeustieteen opiskelijoiden parissa?

Kaiken kaikkiaan 126-sivuinen hallituksen esitys on pitkä luettavak-si ja hankala ymmärrettäväksi ilman suurempaa syventymistä. Enpä ole itsekään ehtinyt asiaan perehtymään niin valtavalla pieteetillä, kuin ehkä toivoisin. Luonnos ei kuitenkaan näytä olevan ainakaan itse paholai-sen laatima. Vaikka onhan kuule-mani palaute toki ollut keskimäärin negatiivista.

Yksi keskeisiä ongelmia uudistuk-sessa lienee ehdotus yliopiston pal-velussuhteiden siirtämisestä työlain-säädännön alaisuuteen. Tavoitteena lienee ollut käytäntöjen helpottami-nen ja kankean byrokratian välttä-minen. Lieneekö valmisteluporukal-ta tiimellyksessä unohtunut, mutta väittäisin että yliopiston hallinnossa käytetään siinä määrin julkista val-taa, että vähintään nämä tehtävät tu-lisi säilyttää virkasuhteisina.

Jostain syystä myös säännöseh-dotukset yliopiston hallituksen ko-koonpanosta ovat saaneet osakseen

enemmän tai vähemmän happamia sanoja. Esityksen mukaan hallituk-sen vähintään kuudesta ja enintään 14 jäsenestä puolet tulisi olla yliopis-ton ulkopuolisia henkilöitä. Huo-mionarvoista lienee myös se, että uudessa laissa säädetään nimenomai-sesti pakollisina toimieliminä ainoas-taan yliopiston korkeimmasta hallin-nosta (hallitus, rehtorit, valtuutetut sekä yliopistokollegia). Muun or-ganisaation (tiedekunnat, laitokset, alempi johto, jne) voi yliopisto itse määrätä johtosäännöllä. Näin ollen esimerkiksi säännöksiä dekaanis-ta ei ole laissa lainkaan. Teoriassa on siis mahdollista että vaikkapa oman tiedekuntamme johtoon pää-tyy kauppatieteen maisteri X taikka lääketieteen lisensiaatti Y. Uusi laki ei näyttäisi edellyttävän dekaanin valitsemista tiedekuntaan kuuluvan professorijoukon keskuudesta, ku-ten nykyään.

Valtion tilivirastoina toimivien yliopistojen muuttaminen uuden lain myötä ykistyisoikeudellisiksi säätiöiksi taikka julkisoikeudellisik-si oikeushenkilöiksi lisää yksittäis-ten yliopistojen vapautta järjestää toimintansa ja päättää taloudestaan. Autonomia näyttäisi siis lisääntyvän yliopistotasolla. Koska vireillä oleva esitys kuitenkin jättää valtaosan yli-opiston ylimmän johdon päätösten varaan, näyttäisi vaikutus lopulta olevan päinvastainen tiedekuntata-solla. Tiedekuntien ja muiden yksi-

köiden mahdollisuus päättää omasta toiminnastaan tulee olemaan riippu-vainen uuden lain myötä laaditta-vien johtosääntöjen sisällöstä, josta yliopistojen johdot ovat itse vapaat päättämään.

Opiskelijoille käytännön tasolla näkyvät muutokset ovat korkeintaan arvailun varassa. Tulevan lain sisäl-tö muuttunee vielä ainakin joiltain kohdin. Lisäksi luonnostellun laki-esityksen sisällöstä johtuu ainakin toistaiseksi, että käytännön muutok-set näkyvät vasta, kun yliopistojen uudet hallitukset ottavat lain voi-maantulon myötä ohjat. Moni asia-han näyttäisi riippuvan juuri näistä tahoista.

Vähintään ilahduttavana kurio-siteettina voitaneen kuitenkin mai-nita erityissäännös, jonka mukaan oikeustieteen maisterin tutkintoa voidaan hyväksyä suorittamaan vain henkilö, joka on suorittanut oikeus-notaarin tutkinnon. Spekulaatiot se-kalaisten tutkintojen kelpoisuudesta oikeustieteen maisterin tutkinto-oi-keuden saamiseksi voimme siis jättää toistaiseksi paitsioon. Oikeustieteel-lisen tutkinnon suorittaminen edel-lyttää edelleen oikeusteen opintoja.

Jääkäämme odottelemaan...

”Uusi yliopistolaki hakee yhä sisältöään. Luonnos ei

näytä olevan ainakaan itse paholaisen laatima.

Experto Credite

Otto Markkanenopintovastaava 2008

Sisäistä ulkoistettua autonomiaa yliopistossa

Aina ei tarvitse olla kivaa. Aina ei tarvitse olla edes ihan koh-talaisen mukavaa. Onhan elämä

tietysti toisinaan höpönöpöä ja hupsun-lupsua. Kaikki on kliffaa ja taivaan pil-vetkin hattaraa, jos niin haluaa ajatella. Onni on ehkä asenteesta kiinni, mutta ainakin minun puolestani asennoitumi-nen maailmaan saa säännöllisesti olla täysin hanurista.

Ihminen erehtyy usein elämään fik-tiota, jonka taivaallisena päämääränä on maanpinnan yllä leijuva suunnaton ilo ja täydellisyys. Asiasta riippumatta tavoitel-laan yhä mukavempaa ja helpompaa elämää, jossa näennäinen harmonia ja epäaito täyttymys muuttuvat tyttökirjojen kliseistä kohtalon itsearvoiksi. Minä en ainakaan jak-sa olla aina parempi tai onnistuneempi, en jaksa aina viettää heh-heh-hervottomia hetkiä. Tahdon dokata ja pitää ikävää. Tahdon myöhästyä opinnoissani ja istua Etappi-kontrollissa. Tahdon saada va-hinkolapsen, itkeä järkytyksestä, mutta oppia samalla kondiktiota empiirisesti.

Haluan elämääni kontrastia. Kontras-tilla tarkoitan jotain muuta kuin raitoja Burberry-huivissa.

Jatkuvasta onnen tavoittelusta elon perspektiivi häiriintyy. Jos itselleen ei salli vastoinkäymisiä tai jos arkeen etsii pelkästään tajunnanräjäyttäviä ihmeitä, elämästään saa aikaiseksi vain sietämä-töntä halinalle- ja vaahtokarkkiooppe-raa. Toisinaan on täysin tervettä vetää julkisesti hitonmoiset lipat kurapassiin, hankkia farkkujen polveen reiän ja il-lalla Innoa katsellessa parsia puhkiku-lunutta kangasta. Toisena päivänä on

suorastaan miellyttävää tirauttaa itku tentissä tai murtaa varvas käsistä luis-kahtaneella lakikirjalla. Ihmisen julki-sivu saa olla töhryinen, sillä kukaan ei ole virheetön. Kaikki ovat epävarmoja ja ailahtelevia. Siksi pitäisi myöntää, et-tei elämä ole pelkkää nousujohdannetta vaan olovaihteluiden keskiarvo.

Ei patteriinkaan voi sulloa kahta plussanapaa.

Miksi ei siis saisi olla normaalin me-lankolinen suomalainen, jonka mielestä kaikki on ihan sama ja jonka elämässä

asiat on oikeastaan suht jees? Henki-lökohtaisesti en ai-nakaan jaksa enää diabolisia tunnelmia härnäten ja tavoitella maanpäällistä Ede-niä, jossa pinnalliset ja mitäänsanomat-tomat vatiaivot elä-vät lammasmaisesti hymyillen. Tahdon

mennä himaan, vääntää tavallista jau-helihakastiketta, katsoa tylsiä ohjelmia, lukea tenttiin tarpeen vaatiessa ja käydä urheilemassa, jos sattuu kiinnostamaan. Elämä ei ole oikeasti niin ihmeellistä kuin joogagurut ja lifestyle-ohjelmat haluavat tyrkyttää. Feng shuit, shiatsut ynnä muu merkityksetön roska saa len-tää naapurirapun roskakatokseen.

Tarvitsen vastoinkäymisiä ja pas-kaa niskaan yhtä lailla kuin onnea. Vaikeudet pitävät minut hereillä ja -mitä tärkeintä- aidosti elossa. Positii-visuushan on ihan perseestä, jos totta puhutaan. Etenkin sukupuolitauti-testeissä.

Lasi on silti aina puoliksi täynnä. Jos se normaalista tottumuksesta pää-see tyhjenemään täysin, voi olutta kaataa huoletta lisää.

Liian paksu perhoseksiIV:n kolumnisti selittää, miksi häntä ottaa päähän. Osa IV.

”Tarvitsen vastoinkäymisiä ja

paskaa niskaan yhtä lailla kuin onnea.

Nimimerkillä Karpalla on asiaa

40 | inter vivos 04|2008 | 41

KIRJOITTAJATRisto Sandvik | Mikael NuottoLiisa Reunanen | Ville P. KomulainenMikko Rudanko | Nelli VilkkoLassi Jyrkkiö | Henri TanskanenMikko Pitkänen | Jukka LehtolaKirill Tervo | Tuomas Rytkönen Perhonen | Kiti KarvinenTero Nieminen | Milla MustamäkiMikko Kohtala | Lotta NiemeläSven Laakso | Veera Snellman

DEADLINE ON 27.4.2007, MUKAVASTI ENNEN WAPPUA. NYT KYNÄT SAUHUAMAAN!

PYKÄLÄ RYY-tunnus 0288776-8

TOIMISTOMannerheimintie 3 BFI-00100 Helsinki

Toimisto avoinna ti-to klo 12-17tel. +358 9 278 5003fax +358 9 278 5004

hUONeISTOSörnäisten rantatie 33BFI-00580 Helsinkitel. +358 9 682 1858

OSOITTeeNMUUTOKSeTwww.pykala.fi/osoitteenmuutos

YRITYSSUhDeTOIMIKUNTATuomas Rytkönen+ 358 40 550 2677 Hanna Kivipensas+358 50 325 0421Markus Kouhi+358 40 504 0158

SÄhKöPOSTIOSOITTeeTetunimi.sukunimi@pykala.fi

Ilmoitushinnat2/1 väri 980€1/1 väri 570€ 1/1 harmaasävy 490€1/2 väri 350€1/2 200€

Mediatiedotwww.pykala.fi/mediakortti

Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä taikka asiakkaasta tai asiakkaan käyttämästä mainostoimistosta johtu-vasta syystä voida julkaista, Pykälä ry ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Pykälä ry:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaise-misessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituk-sesta maksetun hinnan määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta lukien.

Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkais-tavaksi sillä ehdolla, että sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydes-sä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.

inter vivos

KIRJOITTAJATNina Asikainen | Elisa Huusko | Liina Hämäläinen | Urpo Kangas | Kiti Karvinen | Elina Karppa | Antti Kerppola | Jukka Lehtola | Otto Markkanen | Matilda Merenmies | Viivi Mäkinen | Panu Paajanen | Hannu Partanen | Mikko Pitkänen | Liisa Reunanen | Mikko Rudanko | Nelli Vilkko

Päiväys: Wed, 30 Jul 2008 09:49:39 +0100Lähettäjä: s*mo* <s*mo**@live.co.uk>Vastaanottaja: pykala-info@helsinki.fiOtsikko: (pykala-info) Aussie Bar, Helsinki - looking for someone!

Hello All, I am e-mailing to try and get in touch with a girl I met in the Aussie Bar, Helsinki last Saturday (26 July). The girl I am looking for told me she was studying Law at Helsinki University so hopefully I will be able to get in touch with her through this e-mail or someone on this e-mail might have an idea who she is. Unfortunately we didn’t get a chance to exchange contact details (hence this e-mail). Also, annoyingly I can’t remember her name (which would have helped!) and the description I have of her being blonde, petit and attractive probably isn’t going to narrow it down too much (although do pass this on to anyone you might know matching that description!). I am British and am currently living and working in London and was in only in Helsinki for a few days. If the girl who I met reads this then I am sure you’ll remember me so please drop me an e-mail so we can get in touch. Hope to hear from you soon or someone who might be able to put me in touch with you. Thank you.S*mo*

Pykälä-infosta kuultua

Edellisessä numerossa julkaistussa artikkelissa kerrottiin Helsin-gin joukkueen menestyksekkäistä edesottamuksista Willem C. Vis International Commercial Arbitration Moot-oikeustapauskil-pailussa. Lehden painoon mennessä uutta joukkuetta oltiin par-haillaan valitsemassa ja nyt tämän vuoden Helsingin yliopiston joukkue on selvillä: Jukka Lehtola, Martina Meier ja Elisa Grabbe (saksalaiset jatko-opiskelijat) sekä Jessica Eriksson (ERASMUS-opiskelija Ruotsista). Toivokaamme heille onnea ja menestystä tulevassa koitoksessa!

Löysikö s*mo* etsimänsä?

Kerro IV:l le!

Willem C.

Asianajotoimisto

w w w. w w. f i

“VAIHTELEVIA TYÖTEHTÄVIÄ” ∙ “VAATIVIA TYÖTEHTÄVIÄ” ∙ “OIKEITA HOMMIA” ∙ “MUKAVA TYÖYMPÄRISTÖ” ∙ “ IHANAT TYÖKAVERIT”

Oik. tiet. opiskelija, W&W

ETELÄESPLANADI 24 A, 00130 HELSINKIPuh. 09- 668 9520, Faksi 09- 668 95222

Ollako

vai eikö

o l l a