ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Savonlinnan normaalikoulu

Kriisitoimintasuunnitelma

SISALTO

1 MIKA ON TRAUMAATTINEN KRIISI? 1.1 Kriisin vaiheet

2 KRIISIEN TUNNISTAMINEN JA ENNALTAEHKAISY 2.1 Opettajat ja henkilokunta 2.2 Oppilaat ja vanhemmat

3 TOIMINTAMALLIT 3.1 Kiusaaminen 3.2 Kun kiusaamistilanteesta on vakavia seurauksia 3.3 Kun kiusaaminen on jatkuvaa

4 VAKIVALTATILANTEET

5. ONNETTOMUUSTILANTEET 5.1. Lieva koulutapaturma 5.2 Vakava onnettomuus koululla 5.2.1. Tulipalo koulussa 5.2.2. Ohjeet vaaratilanteessa 5.3.3. Pommiuhka

6 KUOLEMANTAPAUKSET 6.1 Oppilaan, opettajan, muun koulun henkilokuntaan kuuluvan henkilon tai lahiomaisen kuolema 6.2 Koululla tapahtuva oppilaan kuolema 6.3 Oppilaan lahiomaisen kuolema 6.4 Koulun opettajan tai muun tyontekijan kuolema

7 PAIHTEET 7.1 Paihteiden vaarinkayton tunnistaminen oppilaan kohdalla 7.2 Oppilaan paihteiden kayton epaily 7.4 Oppilaan huoltajien paihteiden kaytto 7.5 Opettajan tai koulun muun tyontekijan paihteiden kaytto

8 OMAISUUSRIKOKSET 8.1 Ilkivalta

9 MUITA ERITYISKYSYMYKSIA 9.1 Oppilaan tai tyontekijan vakava sairaus 9.2 Oppilaan tai tyontekijan itsemurha tai sen uhka 9.3 Perhevakivalta oppilaan tai tyontekijan kotona 9.4 Seksuaalisen hyvaksikayton epaily 9.5 Toistuvat poissaolot

10 KOULUN KRIISIRYHMAN JASENET

11 TARKEAT PUHELINNUMEROT 11.1 Jalkipuinti ja jalkipurku

1 MIKA ON TRAUMAATTINEN KRIISI? Kriisi voi olla yksittaisen ihmisen kokema yllattava tilanne, joka jarkyttaa hanen mielen tasapainoaan. Kriisin voi aiheuttaa esimerkiksi onnettomuus, sairaus, kuolema tai avioero. Kriisi voi myos koskettaa laajempaa yhteisoa, kuten koulua tai luokkaa. Aiheuttaja voi talloin olla esimerkiksi tulipalo, koulun oppilaaseen/ oppilaisiin kohdistuneet mielenrauhan jarkytykset jne.

1.1 Kriisin vaiheet

Kriisiin kuuluu erilaisia vaiheita ja jokainen kay ne lapi omalla tavallaan.

1. Shokkivaihe

- akuutissa vaiheessa - kestaa korkeintaan yhden viikon - voimakkaita seka fyysisia etta psyykkisia reaktioita tai niiden taydellinen puuttuminen

2. Reaktiovaihe

- 1-6 viikkoa tapahtumasta - asteittainen tapahtuneen "rekisterointi"

3. Kasittelyvaihe

- Kestaa kauan, jopa vuoden tapahtumasta - Kriisireaktiot vahenevat hitaasti

4. Uudelleen asennoitumisvaihe

- kestaa koko elaman Tavallisia reaktioita: - tuska, voimakkaat muistot, unihairiot - suru, kaipuu, ikava - viha - kaytos, jolla pyritaan saamaan huomiota lahimmaiselta, oppilastoverilta tai opettajalta - syyllisyys, itsesyytokset, hapea - kouluvaikeudet - ruumiilliset kivut ja pahan olon tunne - aggressiivisuus - kontaktien valttaminen - fantasiat - pessimismi - persoonallisuuden muutokset - vaikutukset kehitykseen ja kypsymiseen

2 KRIISIEN TUNNISTAMINEN JA ENNALTAEHKAISY

2.1 Opettajat ja henkilokunta

Tiedottaminen oppilashuolto- ja kriisitoiminnasta.

Alkuinfo:

- oppilashuolto- ja kriisiryhman kokoonpanot - kriisitoimintamallikansio - kriisien tunnistamisvalmiuksien lisaaminen

Vuotuinen info:

- kriisiryhman olemassaolo (uudet opettajat ja henkilokunta) - kansio - ajankohtaiset teemat - asiantuntijat koulutustilaisuuksiin

Kriisiryhman kokoontuminen kerran vuodessa:

Esimerkiksi syyslukukauden alussa. - tarkistaa yhteystiedot - kansio - ryhman kokoonpano

Koko henkilokunnan koulutus, esimerkiksi yleinen kriisikoulutus ja ea-koulutus.

2.2 Oppilaat ja vanhemmat

Teemapaivat ja koulutustilaisuudet

- kriiseihin liittyvien asioiden esiintuomista (terv.hoitaja, psykologi, kuraattori jne.) - kriisipalveluiden tiedottaminen oppilaille (esim. syys- tai lukuvuositiedotteessa, eri ilmoitustauluilla) - ajankohtaiset teemapaivat oppilaille - asiantuntijat vanhempaintilaisuuksiin

Elamanhallintataidot

- Eri oppiaineissa ja tilanteissa asian kasittelya.

Kummi- ja tukioppilastoiminta

- Osa tukioppilaista koulutetaan vertaisryhmatueksi kriisitilanteisiin.

3 TOIMINTAMALLIT Christina Salmivallin (1998) mukaan

Koulukiusaaminen on sita, kun toiset aiheuttavat tahallaan ja toistuvasti pahaa mielta jollekin oppilaalle.

Koulukiusaaminen voi ilmeta

Sanallisesti: mm. nimittely, haukkuminen, pilkkaaminen, naurunalaiseksi tekeminen

Fyysisesti: mm. toniminen, lyominen, potkiminen

Epasuorasti: mm. pahan puhuminen selan takana, ryhman ulkopuolelle jattaminen

Omaisuuteen kohdistuvana: mm. tavaroiden ottaminen, piilottaminen, rikkominen

3.1 Kiusaaminen

Ennaltaehkaisevat toimet

Selkeat saannot ja rajat, ja niista tiedottaminen. Selva maarittely, mita on kiusaaminen. Hyvin hoidettu valvonta. Nopea puuttuminen havaituissa tilanteissa.

Jatkuva keskustelu ja arviointi turvallisuustilanteesta.

Yksittainen kiusaamistilanne

Tilanne seis. Kuuleminen ja kirjaaminen/muistio. Keskustelu. Anteeksi! Sopimus jatkosta. Seuranta. Tarvittaessa yhteys huoltajiin. Toimijat: koulun henkilokunta

3.2 Kun kiusaamistilanteesta on vakavia seurauksia

Aina yhteys terveydenhoitajaan / koulun ensiapuvastaaviin, kriisi- tai oppilashuoltoryhman jaseniin. Aina yhteys huoltajiin. Pida huolta myos kiusaajasta. Kriisi- tai oppilashuoltoryhma selvittaa viranomaisille ilmoittamisen tarpeen. Rangaistus / sovittelu.

3.3 Kun kiusaaminen on jatkuvaa

Kiusaaminen on katkaistava. Oppilashuolto- / kriisiryhma jarjestaa huoltajien tapaamisen, mahdollisesti myos

vanhempainillan.

Asian kasittely ryhmassa / luokassa. Sopimukset. Seuranta. Rangaistukset / sovittelu.

4 VAKIVALTATILANTEET

Toimi - ala kaanny pois tilanteesta. Kehota lopettamaan vakivalta. Esta vakivallan jatkuminen. Hae mahdollisuuksien mukaan apua koulun muilta tyontekijoilta. Ala arkaile pyytaa poliisia paikalle ( puh. 112 ). Tiedota opettajalle ja rehtorille. Tarvittaessa rehtori kokoaa kriisi-/oppilashuoltoryhman, joka jarjestaa kriisiapua. Tarvittaessa ota yhteys oppilaan huoltajiin ja pyyda, etta he hakevat oppilaan. Tarvittaessa poista oppilas luokasta tai koulusta, huolehdi myos valvonnasta. Mikali oppilas ei suostu poistumaan, pyyda paikalle toinen aikuinen.

5 TAPATURMA TAI ONNETTOMUUS KOULUSSA

5.1. Lieva koulutapaturma

Huolehdi ensiavusta. Laheta/vie oppilas terveydenhoitajalle tai terveyskeskukseen. Mikali oppilasta joudutaan kuljettamaan terveyskeskukseen ja sen jalkeen jatkohoitoon, oppilaan mukaan lahtee koululta saattaja. Ilmoita asiasta mahdollisimman nopeasti huoltajille. Tiedota asiasta rehtorille ja luokanopettajalle/-valvojalle.

Tayta tapaturman jalkeen vahinkoilmoitus kansliassa.

5.2 Vakava onnettomuus koululla

Valiton ensiapu ja lisavaaran ehkaisy. Halytys ( 112 ) tarvittaessa. Selvitetaan, mita todella tapahtui Rehtori tiedottaa tilanteen mukaan: kriisiryhma koti opettajakunta ja muu henkilokunta oppilaat Valitaan vastuuhenkilo onnettomuuden uhrille tai uhreille: on oppilaan kanssa kunnes huoltajat

saapuvat paikalle tai joku muu ottaa vastuun.

LASTA/NUORTA EI SAA JATTAA YKSIN.

Silminnakijoiden auttaminen. Kuunteleminen. Keskusteleminen.

5.2.1. Tulipalo koulussa

Oppilaat turvaan! (Sovitut poistumistiet ja turva-alue). Ilmoita kansliaan. Tee paloilmoitus (112). Huolehdi rakennuksen tyhjentamisesta. Huolehdi alkusammutuksesta. Kun poistut viimeisena paikalta, rajaa palopesake sulkemalla ovet. OPETTELE SAMMUTUSVALINEIDEN SIJAINTI!

5.2.2. Ohjeet vaaratilanteessa Kukin koulu tekee oman suunnitelmansa seka harjoittelee toimintaa. Vrt. Koulun turvallisuussuunnitelma.

5.3.3. Pommiuhka

Kysy uhkaajalta: Milloin rajahtaa? Missa rajahtaa? Ilmoitus keskusradiosta. Koulu tyhjennetaan. Ohjaa luokkasi / oppilaasi rauhallisesti ulos suoja-alueelle. Ilmoita poliisille.

6 KUOLEMANTAPAUKSET

6.1 Oppilaan, opettajan, muun koulun henkilokuntaan kuuluvan henkilon tai

lahiomaisen kuolema

Otetaan yhteytta kriisiryhmaan. Tiedon tultua kouluun lippu nostetaan puolitankoon. Kuolemasta tiedotetaan omaisten toiveet huomioiden, etenkin ryhmalle tai luokalle, jota se

erityisesti koskee. Vietetaan hiljainen hetki (valokuva, valkoinen liina, muistoruno, laulu yms.)Tavarat loytyvat

opettajien tyohuoneesta. Mikali kuolema koskettaa erityisesti jotain ryhmaa tai luokkaa, jarjestetaan heille mahdollisuus

keskusteluun.

6.2 Koululla tapahtuva oppilaan kuolema

Tapahtumapaikalle haetaan heti aikuisia. Tapahtumapaikka rauhoitetaan. Otetaan yhteys hatakeskukseen 112. Kutsutaan valittomasti kriisiapua. Kutsutaan viranomainen, joka selvittaa tutkinnan tarpeen ja vie suruviestin. Tapahtumasta ilmoitetaan koko koululle. Tarvittaessa otetaan yhteytta oppilaiden koteihin.

6.3 Oppilaan lahiomaisen kuolema

Rehtori tiedottaa asiasta oppilasta opettaville opettajille. Mikali oppilas on koulussa, saata hanet rauhalliseen paikkaan, missa omaiset voivat kertoa hanelle

suruviestin. Edetaan lapsen ehdoilla. Mikali oppilas tai hanen omaisensa pyytavat tai antavat luvan, kerro tapahtuneesta luokalle ja

keskustele asiasta, mikali oppilaat tuntuvat tarvitsevan sita. Huomioi luokkasi kanssa oppilaan suru hienovaraisesti. Mikali tapahtunut askarruttaa oppilasta, pyyda apua kriisi- tai oppilashuoltoryhmalta. Mikali oppilas jaa koulusta pois, eika kotoa ole otettu yhteytta, soita hanelle. Mikali oppilaan kaytoksessa tai ulkonaossa tapahtuu selva muutos tai muuten olet huolissasi

hanesta, ota yhteys oppilashuoltoryhman jaseniin.

6.4 Koulun opettajan tai muun tyontekijan kuolema

Tiedon tultua kouluun lippu nostetaan puolitankoon ja toimitaan edellisen sivun ohjeiden mukaan. Rehtori tiedottaa tapahtuneesta koko kouluyhteisolle. Mikali menehtyminen sattuu koulupaivan aikana, toimitaan edellisen sivun ohjeiden mukaan. Tarvittaessa pyydetaan kriisiryhmalta tukea.

7 PAIHTEET

7.1. Paihteiden vaarinkayton tunnistaminen oppilaan kohdalla

Kaveripiiri vaihtuu. Rahantarve voi kasvaa: napistelya, ilkivaltaa yms. Koulumenestys laskee. Poissaolot lisaantyvat: aamu- tai maanantaisin poissaoloja. Eparealistisia puheita, tarinoita, valehtelua. Muutoksia luonteessa. Esiintyy pelkotiloja, ahdistuneisuutta, levottomuutta. Haju (tietyille aineille ominainen, esim. tinneri, kannabis). Esineet: piippu, veitset, aineenpalaset. Ulkonako tai olemus muuttuu.

7.2 Oppilaan paihteiden kayton epaily

Keskustele oppilaan kanssa ja kirjaa havaintosi ylos. Seuraa kayttaytymista. Yhteys terveydenhoitajaan, oppilashuoltoryhman jaseniin tai poliisiin. Otayhteytta huoltajiin. Ks. tarkemmin paihdemalli.

7.3 Oppilaan paihteiden kaytto koululla

Keskustele oppilaan kanssa. Pyyda oppilashuoltoryhman jasen mukaan. Ota yhteytta huoltajiin ja pyyda heita hakemaan oppilas pois koulusta. Ota paihteet lapselta/ nuorelta pois mahdollisuuksien mukaan. Mikali yhteytta huoltajiin ei saada, ota tarvittaessa yhteytta poliisiin ja sosiaalityontekijaan. Jarjestetaan keskustelutilaisuus, jossa ovat mukana oppilashuoltoryhman jasenet, huoltajat,

oppilas, luokanopettaja/-valvoja.

7.4 Oppilaan huoltajien paihteiden kaytto

Tuo ongelma oppilashuoltoryhman tietoon, missa mietitaan tarvittavat toimenpiteet. Tue oppilasta. Tee tarvittaessa lastensuojeluilmoitus.

7.5 Opettajan tai koulun muun tyontekijan paihteiden kaytto

Kerro epailysi ja /tai huolesi esimiehelle, joka ryhtyy selvittamaan asiaa.

ESIMIEHEN TEHTAVAT

Keraa tarkat tunnusmerkit nakemastaan / kuulemastaan muutoksesta. Kokoaa ja kirjaa tosiasiat. Keskittyy tyokayttaytymiseen.

Selvittaa eri hoitovaihtoehdot, konsultoiden tyoterveyshuoltoa. Ottaa asian puheeksi tyontekijan kanssa.

8 OMAISUUSRIKOKSET

8.1 Ilkivalta

Kirjallinen selvitys tapahtuneesta jokaiselta asiasta tietavalta. Keskustelu asianomaisten, opettajan seka oppilashuoltoryhman jasenen kanssa. Tapahtuneesta ilmoitetaan huoltajille.

Tarvittaessa pyydetaan apua poliisilta (112). Jos oppilas ei suostu tarvittavaan yhteistyohon. Kun on tapahtunut murto. Kun kadonnut omaisuus on arvokas. Oppilas korvaa aiheuttamansa vahingon. Mikali asia tapahtuu opintokaynnin tai retken aikana toimitaan asiassa em. tavalla. Tarvittaessa huoltajat noutavat oppilaan kotiin.

9 MUITA ERITYISKYSYMYKSIA

9.1 Oppilaan tai tyontekijan vakava sairaus

Tilanteesta kerrotaan kodin tai tyontekijan toiveet huomioiden. Tiedosta ensiapuohjeet kriittisen tilanteen varalle. Pida yhteytta sairastuneeseen henkiloon.

Psykoottisesti kayttaytyvan oppilaan tunnistaminen

Vetaytyminen, pyrkimys olla yksin. Sekavat tai eparealistiset puheet. Rituaalit, pakkotoiminnat. Ikatasoa lapsellisempi toiminta. Suhtautuminen koulutyohon muuttuu, ei valita koulutyosta tai yrittaa tehda enemman kuin jaksaa. Erikoinen toiminta, jota ei itse halua tai osaa selittaa. Vihjailee avuntarpeestaan. Ulkoinen olemus voi muuttua akkia (hoitamattomuus). Tunneilmaisun kapeutuminen tai muuttuminen. Harhaluulot

9.2 Oppilaan tai tyontekijan itsemurha tai sen uhka

Suhtaudu vakavasti itsemurhauhkailuihin tai –vihjailuihin. Keskustele kuuntelun sijasta: ”Mita tarkoitat sanoessasi, ettei elamallasi ole enaa valia?” Ota yhteytta huoltajiin tai oppilashuoltoryhman jaseniin ja kerro huolesi.

Mikali jotakin tapahtuu

- Tiedota asiasta omaisten toiveet huomioiden. - Kasittele asiaa enemman ryhmissa, joita se koskee. - Huomioi muut itsemurhaa ajattelevat. - Kerro muista toimintatavoista ratkaista vaikeita asioita. - Ilmaise osanottosi omaisille.

9.3 Perhevakivalta oppilaan tai tyontekijan kotona

Tarkoittaa

Lyomista, seksuaalista alistamista, uhkailua, pelottelua, eristamista ja taloudellista vakivaltaa.

Mikali havaitset oppilaan tai tyontekijan kayttaytymisessa ja /tai olemuksessa muutosta:

Esita huolesi tekemistasi havainnoista oppilaalle ja huoltajille tai tyontekijalle tarkentaaksesi tilannetta.

Seuraa tilannetta ja kirjaa havaintosi. Mikali asia huolestuttaa sinua edelleen, ota yhteytta rehtoriin tai oppilashuoltoryhman jaseniin.

9.4 Seksuaalisen hyvaksikayton epaily

Keskustele rauhallisesti henkilon kanssa. Tilanteessa tulee selvittaa puhuuko henkilo asiasta ensimmaista kertaa. Mikali kyseessa on ensimmainen kerta, jatketaan asiasta keskustelua yhdessa henkilon kanssa,

otetaan yhteytta sopivaan auttajatahoon (esim. kasvatus-ja perheneuvola, nuorisopsykiatrian pkl., Tukinainen).

Jos asiaa on kasitelty aiemmin jonkun muun hoitavan/ohjaavan tahon kanssa, ohjataan henkilo jatkamaan hoitoa kyseisessa paikassa.

Ota yhteys oppilashuoltoryhman jaseniin. Ota yhteytta huoltajiin ja kerro havainnoistasi.

Mikali havaitset seksuaalista ahdistelua

Keskustele ensin ahdistellun kanssa. Kirjaa havaintosi. Arvioi tilanne ja sovi jatkotoimenpiteista yhdessa ahdistellun kanssa, mikali ahdisteltu on

suostuvainen, niin jarjestetaan yhteistapaaminen osapuolten kesken sopimuksen aikaansaamiseksi. Tarvittaessa sovitaan tarkoituksenmukaisesta jatkohoidosta. Tarvittaessa ota yhteytta huoltajiin ja kerro tilanteesta.

Toiminta vakavissa seksuaalisissa vakivaltatilanteissa Valittomasti yhteys laakariin/terveydenhoitajaan. Ota yhteys oppilashuoltoryhman jaseniin. Tapauksesta on tehtava rikosilmoitus. On huolehdittava siita, etta asianmukainen jalkihoito jarjestetaan.

9.5 Toistuvat poissaolot

Lisaantyneet ja selvittamattomat poissaolot ovat merkki jostain ongelmasta oppilaalla. Ota asia puheeksi oppilaan kanssa. Selvita poissaolojen syyt. Tee sopimus jatkosta. Ota yhteys huoltajiin ajoissa. Seuraa tilannetta.

10 KOULUN KRIISIRYHMAN JASENET

johtava rehtori Mikko Ripatti perusasteen rehtori Heli Lepistö rehtoria avustava opettaja Merja Kuosmanen erityisopettaja Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho terveydenhoitaja Merja Kyttälä kuraattori Mirja Soininen

Koulun ulkopuoliset yhteistyötahot LÄNSI-JELPPI Koulupsykologin työnkuvaan kuuluvat oppimiseen liittyvien vaikeuksien arviointi, tukitoimien suunnittelu ja mahdollisiin jatkotutkimuksiin ohjaaminen. Koulupsykologi voi tehdä myös suppean tunne-elämään ja käyttäytymiseen liittyvän arvion ja tarvittaessa ohjata jatkotutkimuksiin. Koulupsykologin voi kutsua havainnoimaan luokkaa ja pohtimaan sen toimintaan liittyviä asioita oppimisen ja psyykkisen hyvinvoinnin näkökulmasta katsottuna. Koulupsykologi voi tarjota oppilaalle ja/tai hänen perheelleen 1–5 tukikeskustelukäyntiä ja tarvittaessa ohjata muun avun piiriin. Koulupsykologi osallistuu tarvittaessa yksilökohtaisiin oppilashuoltoryhmiin ja verkostopalavereihin. Koulupsykologi konsultoi ja kouluttaa sekä osallistuu kouluyhteisön kehittämistyöhön. Koulupsykologi Niina Finell p. 044 417 4214. Puhelinaika on pe klo 10–12 ja Wilmassa olen opettajien listalla. Koulukuraattorin työn painoalueita ovat oppilaan kaveripulmat, luvattomat poissaolot, koulumotivaation puute, sosiaaliset ongelmat, kiusaamiset, vetäytyminen ja yksinäisyys sekä vapaa-ajan ongelmat. Kuraattori auttaa oppilaan kokonaistilanteen arvioimisessa ja tukitoimien suunnittelussa. Kuraattori työskentelee pääasiassa keskustellen yksittäisen oppilaan ja hänen perheensä kanssa, osallistuu tarvittaessa yksilökohtaisiin oppilashuoltoryhmiin ja verkostotapaamisiin sekä konsultoi ja kouluttaa. Kuraattori osallistuu myös kouluyhteisön kehittämistyöhön. Koulukuraattori Mirja Soininen p. 044 417 4522 Palveluohjaaja on koulukuraattoria yhteisöllisempi ja toiminnallisempi työntekijä, jonka työn painoalueita ovat niin ikään oppilaiden sosiaaliset vaikeudet, kuten kiusaaminen, haastava käyttäytyminen sekä vapaa-ajan ongelmat. Palveluohjaajan voi pyytää havainnoimaan kokonaista luokkaa ja avuksi pohtimaan luokan viihtyvyyden sekä luokkailmapiirin parantamista. Palveluohjaaja työskentelee kokonaisten luokkien lisäksi pienryhmien sekä yksittäisten oppilaiden ja heidän perheensä kanssa. Palveluohjaaja voi osallistua tarvittaessa yksilökohtaisiin oppilashuoltotyöryhmiin ja verkostotapaamisiin sekä konsultoi ja kouluttaa. Palveluohjaaja osallistuu myös kouluyhteisön kehittämistyöhön. Palveluohjaaja Pauli ”Pali” Kokkonen p. 044 417 4533 KOULUN ULKOPUOLISET YHTEISTYÖTAHOT Perhepalvelukeskus Pihlajavedentie 4, 57120 Savonlinna p. 044 417 2160 neuvontapuhelin ma–pe klo 12–13 p. 044 417 2841 osastosihteeri ma–to klo 8.00–15.00 ja pe klo 8.00–13.30

- jos oppilaan perheessä on ongelmia, esim. perheenjäsenen sairastaminen, vanhempien riidat/avioero ja muut kodin piirissä tapahtuvat ikävät yllätykset, jotka vaikuttavat oppilaan elämään

- vanhempien yleiset kasvatusvaikeudet Kriisikeskus Olavinkatu 40 A, 57130 Savonlinna www.savonlinnankriisikeskus.net

p. (015) 273 700 kriisipuhelinpäivystys ma–ti klo 10–17 ja ke–pe klo 10–19 vastaanotto ma–pe klo 10–17

- kaikki kriisiasiat koulussa tai kotona - pienikin syy on hyvä syy! - 1–5 käyntiä ja tarvittaessa ohjataan jatkohoitoon - alakouluikäisten lasten perheet, yläkouluikäisille sekä lukiolaisille myös yksilökäyntejä - rikosuhripäivystys

Sairaalan akuuttityöryhmä Savonlinnan keskussairaala 1. krs. Keskussairaalantie 6, 57120 Savonlinna p. 044 417 3751 avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–20

- yli 18-vuotiaat: aikuiset oppilaat tai joku muu perheessä henkisesti pahoinvoiva aikuinen - jos nuoremmasta asiakkaasta on kyse, niin asiakkaaksi voidaan kirjata vanhempi, esim. äiti - psyykkisten kriisitilanteiden selvittelyä, päivystysluonteista hoidon ja hoitopaikan tarpeen

arviointia Yhteispäivystys Keskussairaalantie 6, 57120 Savonlinna, p. (015) 527 7777 ma–su klo 8.00–22.00

- kiireelliset ja kriittiset tilanteet Psykiatrian poliklinikat:

- yhteys aina suoraan sinne, jos on hoitosuhde jo olemassa - tarvittaessa lähete kouluterveydenhoitajalta, koululääkäriltä tai koulupsykologilta

Lastenpsykiatrian pkl Pihlajavedentie 4, 57120 Savonlinna p. 044 417 2841 osastosihteeri Riitta Sallinen, avoinna ma–to klo 8–16, pe klo 8–14 Nuorisopsykiatrian pkl Pihlajavedentie 8, 57170 Savonlinna p. (015) 527 7164 osastosihteeri Merja Kokkonen Lastentautien ja lastenneurologian poliklinikka: Savonlinnan keskussairaala Keskussairaalantie 6, 57120 Savonlinna, puhelinvaihde (015) 527 2000

- yhteys aina suoraan sinne, jos on hoitosuhde jo olemassa - tarvittaessa lähete koululääkäriltä

KYS Puijonlaaksontie 2, 70210 Kuopio, puhelinvaihde (017) 173 311 Kuopion yliopistollinen sairaala, PL 1777, 70211 Kuopio Kuopion yliopistollinen sairaala / kliiniset hoitopalvelut Lasten ja nuorten hoitopalvelut PL 200, 70029 KYS Vaalijalan kuntayhtymän palvelut www.vaalijala.fi ja etunimi.sukunimi@vaalijala.fi

- mikäli oppilaalla on säännöllisiä jaksoja kuntoutuskeskuksessa, niin kaikki psykologiset tutkimukset hoidetaan siellä jakson aikana

- jos hoitosuhde Vaalijalassa yhteys oppilaan asioissa sinne Kuntoutuskeskus Pieksämäellä Nenonpellontie 40, 76940 Nenonpelto, puhelinvaihde (015) 783 111, osastojen tarkemmat numerot löytyvät www.vaalijala.fi yhteystiedot Etelä-Savon poliklinikka Mikkelissä Maaherrankatu 19 A, 50100 Mikkeli Toimistosihteeri Sirpa Juhala p. 050 389 9344 Sosiaalityöntekijä Marjo Kemppainen p. 050 389 9372

Psykologi Pirjo Heimonen p. 050 389 9371 Perheasiainneuvottelukeskus Srk-keskus, asuntosiipi, Väinönkatu 2, 57100 Savonlinna p. (015) 576 8037, ajanvaraus varmimmin ma–pe klo 9–12

- kun oppilaan vanhemmilla ongelmia esim. parisuhteessaan, mikä heijastuu lapseen - Perustehtävänä on auttaa kristilliseltä pohjalta toimien keskusteluavun ja terapian keinoin

aikuisväestöön kuuluvia henkilöitä lähi- ja ihmissuhteiden ongelmissa ja elämän kriisitilanteissa.

- Antaa työnohjausta ja koulutusta perheiden kanssa tekemisiin joutuvien ammattiryhmien työntekijöille

- Palvelut ovat maksuttomia. Perheneuvojilla on ehdoton vaitiolovelvollisuus. - Perheneuvonnan asiakkaaksi voi hakeutua, vaikka ei kuuluisi ev.lut. kirkkoon.

Sosiaalitoimi ja lastensuojelu

- johtava sosiaalityöntekijä Saara Suhonen, Olavinkatu 27 E, 57130 Savonlinna, p. 044 417 4132

- sosiaalityöntekijöiden puhelinaika arkisin klo 9.00–10.00 o Tuija Piirainen p. 044 417 4137, Virpi Karjalainen p. 044 417 4129,

Anniina Herraniemi p. 040 417 4180, Sanna Ijäs p. 044 417 4123 - Lastensuojelutarpeen selvityspyyntöesityksen tai lastensuojeluilmoituksen tulee tehdä

henkilön, joka on oppilaasta huolissaan, eli esim. luokanvalvojan tai ryhmänohjaajan koulussa.

Poliisin sosiaalityöntekijä Heini Leskinen p. 044 417 4133, Tottinkatu 9, 57130 Savonlinna

- vanhemmat ovat itse suoraan yhteydessä vapaa-aikaan liittyvien rikosepäilyjen kanssa - koulussa tapahtuvissa tapahtumissa asiaa hoitaa luokanvalvoja tai ryhmänohjaaja

Lastensuojelulaitokset

- Sonetti, p. 050 351 0777, Opistokatu 3, 57600 Savonlinna - Perhekeskus p. 044 417 4169 Susanna Hietanen, Kirkkokatu 11, 57100 Savonlinna - yhteys oppilaiden asioissa suoraan sinne

Seurakuntakeskus

- johtava nuorisotyöntekijä Heikki Sorjonen, p. 044 776 8020 - ryhmäytymisleirejä yläkoululaisille järjestää Anneli Wirkola, p. 044 776 8039

Nutu ry: Jaana Luostarinen p. 044 571 5891, Kaarlonkatu 1 A, 57100 Savonlinna

- luokkien ryhmäytymistoimintaa yhteistyössä koulun toimijoiden kanssa - apuna ryhmien vetämisessä ja työparina myös opettajalle - tilat käytettävissä - etsivät nuorisotyön työntekijät Sariia Linnamurto p. 044 571 5914 ja Tiia Komu p. 044 571

5913, Kaarlonkatu 1 A, 57100 Savonlinna Muut kolmannen sektorin toimijat Itä-Savon Puatti ry www.puatti.com tai puatti@puatti.com pj. Kati Sairanen p. 050 542 8499

- vuonna 2003 perustettu laajapohjainen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää monipuolisesti lasten hyvinvointia ja perheiden jaksamista

- jäsenenä ADHD-liitossa, Autismi- ja Aspergerliitossa sekä Aivoliitossa - Yhdistys on tarkoitettu sekä diagnosoiduille että diagnosoimattomille lapsille, nuorille ja

heidän perheilleen - Kotipaikka on Savonlinna, ja toiminta-alueena on Itä-Savon sairaanhoitopiirin

kuntayhtymän alue. MLL www.mll.fi. Painaako sinunkin mieltäsi vanhemmuuteen ja perhe-elämään liittyvät asiat? p. 0800 922 77 ma–ti klo 10–13 ja 17–20, ke klo 10–13, to klo 14–20. Puhelu on maksuton. Voi myös kirjoittaa Vanheimpainnetin kirjepalveluun ympäri vuorokauden. Kirjeet ovat nimettömiä ja luottamuksellisia.

- Millaiset rajat lapselle? - Lapsi uhmaa. - vanhempien väliset erimielisyydet ja ristiriidat

Infon ovat koonneet koulupsykologi Niina Finell, koulukuraattori Mirja Soininen ja palveluohjaaja Pauli ”Pali” Kokkonen.