itÄkartano–hagalund otaniemi–keilaniemi t a p i o l a ... · kaupungin hoidettaviksi vasta...

Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto –

Esbo Stadsdelsföreningars Förbund ry

E S P O O N KO T I K A U P U N K I P O L U T

T A P I O L A

I TÄ K A R TA N O – H A G A L U N D

O TA N I E M I – K E I L A N I E M I

O T S O L A H T I – K A R H U S A A R I

L Ä N S I K O R K E E – S U V I K U M P U

K Ä V E LY O P A S

V e r s i o 2 0 1 3

2 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola

I TÄ K A R TA N O – H A G A L U N DO TA N I E M I – K E I L A N I E M I

O T S O L A H T I – K A R H U S A A R IL Ä N S I K O R K E E – S U V I K U M P U

Versio 10.10.2013

76 kohdetta • 7 tietolaatikkoa • pääreittien pituus 25 km

Toimitus ja ulkoasu Pauli Saloranta / Suomen Kotikaupunkipolut tmi

Kuvat Mikko Perkko / EKYL

Julkaisija Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto 2015

Yhteistyössä Espoon kaupunki ja Tapiolan Kilta

Kiitos kaikille tietoja antaneille kaupunkilaisille, virkamiehille ja yhteisöille!

Aineisto on netissä:

www.ekyl.fi/espoon-kotikaupunkipolut

www.espoo.fi/kotikaupunkipolut

Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry eli EKYL on vuonna 1981

perustettu espoolaisten kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistysten keskusliitto ja palvelu-

organisaatio. Liitolla on 46 yhdistysjäsentä eri puolilta Espoota.

www.ekyl.fi

Monipuolisten kotikaupunkipolkujen laatiminen on kaupunginosayhdistys-

ten toimintamuoto, jonka Pauli Saloranta kehitti valtakunnallisessa pilottihankkeessa

Espoossa 2004–05 Espoon kaupungin ja Uudenmaan liiton rahoituksella.

www.kotikaupunkipolut.fi

E S P O O N KO T I K A U P U N K I P O L U T

T A P I O L A

3

J O H D A N T OTapiola on tunnetuin Espoon kaupunkikeskuksista. Asuntosäätiö perusti tänne vuon-

na 1953 modernin puutarhakaupungin, joka saavutti pian maailmanmaineen.

Uudisasukkailla ei ollut aluksi helppoa Espoon maalaiskunnassa. Niinpä Tapiolan

itsenäistymis- ja alueliitossuunnitelmia tehtiin eri tahoilla joka vuosikymmenellä,

kunnes Espoosta tuli kaupunki 1972. Tapiolan yleiset alueet siirtyivät Asuntosäätiöltä

kaupungin hoidettaviksi vasta 1994. Nykyinen 16 000 asukkaan Tapiola muodostaa

Otaniemen ja Keilaniemen kanssa Espoon T3-alueen, jolla yhdistyvät tiede, taide, tek-

niikka ja talous.

Tapiolan kotikaupunkipolut kiertelevät alkuperäisen puutarhakaupungin halki ran-

noille ja luontoon, kulttuuriin, historiaan sekä tulevaisuudennäkymiin.

K I R J A L L I S U U T T AEspoo – kasvun näkijät ja tekijät. Reima T. A. Luoto 2004, Espoon kaupunginmuseo.

Espoo – oma lukunsa. Pertti Maisala 2008, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.

Espookirja. Uolevi Itkonen 1992, Espoon kaupunki.

Espoon luontokohteet. Harri Anttila ja Kati Berninger 2004, Espoon ympäristö-

keskus, 7. painos.

Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Erkki Härö 1991, Espoon kaupungin-

museo, 2. painos.

Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Arkkitehtuuriopas. Arvi Ilonen 2000, Otava.

Helsinki sodassa. Aake Pesonen 1985, Kirjayhtymä.

Koti vaiko kasarmi lapsillemme? Heikki von Hertzen 1946, Väestöliitto.

Kuka kaivoi vallihaudat? Verkkonäyttely 1998, Espoon kaupunginmuseo.

Kylä-Espoo. Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema. Espoon kaupunki-

suunnittelukeskus 2008.

Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta. Johanna Hankonen 1994, väitöskirja, Tampereen

teknillinen korkeakoulu, Gaudeamus ja Otatieto oy.

Nimistö Tapiolan kaupunkikuvassa. Marja Viljamaa-Laakso 1992, Espoon kaupunki.

Susihukkia ja punahilkkoja. Raportti Espoon ja Vantaan itsenäisyystaistelusta alue-

rakentamisen avulla. Raimo Markkanen 1997, Rakennusalan kustantajat.

Sydämellistä yhteiselämää. Espoon koulutaloja 1873–1990. Kari Jormakka 1991.

Tapiola. Elämää ja arkkitehtuuria. Timo Tuomi (toim.) 2003, Asuntosäätiö ja Espoon

kaupunki.

Vanha Hagalund. Eeva Eskola 1972, toinen painos 1984, Espoon kaupunki.

Viaporin maarintama. John Lagerstedt 2014, Helsingin kaupunginmuseo.

Westend – Huvilakaupunki. Erik Gillberg, Asko Siukosaari, Sirkka Paikkala ym.

1990. Espoon kaupungin kotiseutusarja 1.


1 KeskustorniVuonna 1961 Tapiolan maamerkiksi val-

mistunut, Aarne Ervin suunnittelema

13-kerroksinen toimistotorni oli aikanaan

harvinaisen korkea. Huipulla oli pitkään

näköalaravintola.

Heikki von Hertzenin aukiolla on pe-

rinteisen kaupungin keskustaan kuuluva

ulkoilmatori. Sen vieressä portaita aste-

lee Tapio Junnon pronssiveistos Häikäis-

tynyt vuodelta 1992. Kiiltäväksi hiotun ja

rosoisen pinnan vastakohdassa tiivistyy

nykyihmisen elämän ristiriitaisuus. Tai-

detta Tapiolaan -yhdistyksen lahjoittama

veistos on omistettu Hertzenille, jonka

visio yhdisti eri ammattikuntien asian-

tuntijat ihanteellisen puutarhakaupungin

tavoittelussa.

Heikki Konttisen ilmeikäs ja humoristi-

nen pronssiveistos Morsian vuodelta 1983

kuvaa Tapiolan alkuaikoja. Teos lunastet-

tiin Tapiolan 20-vuotisjuhlien veistoskil-

pailusta 1972, mutta pystytettiin paikal-

leen vasta 1985.

Tapionraitti on Tapiolan pääakseli. Puo-

lentoista kilometrin mittaisena ja lähes

viivasuorana se yhdistää Länsikorkeen,

keskustan ja Itäkartanon.

2 KeskusallasTapiolan keskustan asemakaavakilpailun

1954 voittaneen Aarne Ervin oivallus oli

vanhan sorakuopan paikalle sijoitettu

allas, jonka ympärille keskeisimmät toi-

minnot jäsentyvät. Vuonna 1963 valmis-

tuneessa altaassa on välillä viljelty kaloja

ja siellä on toiminut polkuveneiden vuok-

raamo. Vuonna 2013 allasta madallettiin

niin, että se voidaan jäädyttää talvella

luistinradaksi.

Aarne Ervin aukio on kulttuurikeskuk-

sen vieressä altaan partaalla.

Kulttuurikeskuksen puoleisella kul-

malla on erittäin kaunis silokallio, jossa

on vaaleaa graniittia, harmaata amfibo-

liittia ja tummaa kiillegneissiä. Graniit-

ti on kiteytynyt tulivuoren kivisulasta,

amfiboliitti muodostunut maankuoressa

ja gneissi kovettunut merenpohjan sedi-

menteistä. Kivilajit ovat sekoittuneet sve-

kofennisessä vuorijonopoimutuksessa 1

900 miljoonaa vuotta sitten noin 10 km:

n syvyydessä 750°C:n lämpötilassa. Eroo-

sio ja kolme jääkautta ovat kuluttaneet

vuoret pois ja lopuksi sora hionut pinnan

rantaveden aaltojen voimalla.

3 Espoon kulttuurikeskusValmistui 1989, suunnittelija Arto Sipinen.

Paikka on viimeisenä rakennettu palanen

Aarne Ervin Tapiolan keskustasuunnitel-

masta 1954. Alun perin se oli varattu teat-

terille. Kolme vuosikymmentä myöhem-

min toteutettu, paljon suurempi rakennus

sopeutuu hyvin ympäröivään miljööseen.

Kahtia jaetun rakennusmassan keskellä

ovat aula- ja lämpiötilat, jotka avautuvat

Keskusaltaan suuntaan. Tapiolasalissa

on 812 paikkaa, Louhisalissa 300–442.

Kulttuurikeskuksessa toimivat Espoon

kaupungin kulttuuritoimen lisäksi Tapi-

ola Sinfonietta, Espoon musiikkiopisto,

Itäkar tano–Hagalund21 kohdetta • 2 tietolaatikkoa • noin 5 km

5

Tapiolan kirjasto ja kaupungin yhteispal-

velupiste sekä Espoon työväenopisto.

Keskuksessa ja sen ympäristössä jär-

jestetään vuosittain pääkaupunkiseudun

suurin jazz-tapahtuma April Jazz ja kan-

sainvälinen elokuvafestivaali Espoo Ciné

sekä vuorovuosina Espoon kansainväli-

nen Pianoviikko ja mittava KuoroEspoo-

festivaali.

4 Garden-hotelliErvin keskustasuunnitelmassa Tapiola

Garden -hotellin paikalla oli aluksi mata-

la liikerakennus. Ensimmäinen luonnos

hotellista valmistui 1964 ja 154 huoneen

rakennus 1974. Peruskorjaus ja laajennus

länsipuolelle 2008 toivat 60 lisähuonetta

sekä uuden sisäänkäynnin suoraan Tapi-

on raitin tasoon.

Hotellin edustalla on kaivo, josta pum-

pataan pohjavettä keskusaltaaseen. Allas

ei juurikaan vuoda, mutta kuumina kesi-

nä haihtuminen altaasta on voimakasta.

Aikanaan oli suosittua noutaa kaivosta

raikasta pohjavettä kotikäyttöön. Oma-

voimainen pumppu on sittemmin poistet-

tu erinäisten nykynormien vastaisena.

5 Køgenpuistoon nimetty Tanskassa, Kööpenhaminan

tuntumassa sijaitsevan Espoon ystävyys-

kaupungin mukaan. Espoolla on Euroo-

passa kahdeksan ystävyys- kaupunkia,

joista kuudelle on nimetty puisto. Køgen

puiston paikan valintaan vaikutti se, että

Tanskan kuningatar Margareeta on nuo-

rena partiolaisena leireillyt edessä aukea-

van Otsolahden rannoilla.

Køgenpuisto on toiminut mm. veistos-

näyttelyjen paikkana. Puiston vanhim-

mat männyt ovat yli 150-vuotiaita. Kasvu-

paikan valoisuus ja avoimuus on saanut

Tapiolan urbaani kulttuurimaisema.


puut kehittymään leveiksi ja matalarun-

koisiksi.

Italialaisen Antonio da Cudanin pronssi-

veistos Luominen avaruudessa voitti Es-

poon kaupungiksitulon yhteydessä 1972

järjestetyn kilpailun, jolla etsittiin teosta

ilmentämään Espoon kehitystä vuosina

1952–72. Vuonna 1980 paljastetun, 17-

tonnisen veistoksen orgaaniset muodot

ovat harkittu vastakohta ympäröivälle

arkkitehtuurille. Teos siirrettiin nykyisel-

le paikalleen 2011 ja uudelleenpaljastet-

tiin 2013.

6 Tapiolan kirkkoValmistui 1965, suunnittelija Aarno Ruusu-

vuori. Kuutiomaisen kirkkosalin sivussa

on kastekappeli ja sisäpihojen ympärillä

matalissa siivissä kirkkoherranvirasto,

seurakuntasali sekä kerhotilat. Tapiolan

kirkkoa on selkeytensä ja askeettisuu-

tensa ansiosta kutsuttu maailman luteri-

laisimmaksi kirkoksi. Saliin asennettiin

vuonna 2002 kuvanveistäjä Helena Hie-

tasen ja valaistussuunnittelija Tarja Er-

vastin valoteos 3, joka seuraa kirkkovuo-

den kulkua.

Tapiolan seurakuntayhdistys perustet-

tiin 1955 ja seurakunta 1960. Nykyään

siinä on 23 000 jäsentä.

Tapiolan uurnalehto valmistui 2004,

suunnittelija professori Ilmari Lahdelma.

Paikka kirkon suojassa tarjoaa hautaus-

maalle sen tarvitseman rauhan ja yksi-

tyisyyden. Yhtä tärkeää on vaikuttava

näkymä vesialtaalle. Ihmisen tekemien

rakenteiden ja puuston luonnollisen sat-

tumanvaraisuuden suhde luo perustan

uurnalehdon tunnelmalle.

7 Tapiolan uimahalliValmistui 1965, suunnittelija Aarne Ervi.

Peruskorjaus ja taitavasti vanhan osan

alle sijoitettu laajennus valmistuivat

Puutarhakaupungin syntyJo vuonna 1918 Eliel Saarisen Suur-Helsinki-suunnitelmassa Björnvikiin ja Albergaan

oli sijoitettu englantilaistyyppiset puutarhakaupungit, jotka liittyivät Helsinkiin rai-

deyhteyksin. Ideaa toteutettiin ensimmäisenä Puu-Käpylässä 1920-luvulla.

Jorvaksentien avauduttua professori Otto-Iivari Meurman aloitti Hagalundin karta-

non maiden asemakaavoituksen 1940. Sitä seurannut Teknillisen korkeakoulun siirto-

päätös Otaniemeen 1949 osaltaan vauhditti myös Tapiolan suunnittelua.

Sodanjälkeinen asuntopula sai useat eri järjestöt Väestöliiton johdolla perustamaan

Asuntosäätiön. Sen primus motor Heikki von Hertzen – apunaan aikansa parhaat

arkkitehdit ja ympäristösuunnittelijat – ryhtyi utopistiseen hankkeeseen rakentaa

parempi asuinympäristö kaikille yhteiskuntaluokille ja eri elämänvaiheessa oleville

ihmisille.

Asuntosäätiö toteutti Tapiolalle vielä pikkusiskot Jyväskylään ja Rovaniemelle.

Mutta ihanteet muuttuivat. Tapiolankin neljästä lähiöstä viimeisenä rakennettu poh-

joinen edustaa jo selvästi erilaista suunnittelua. Myös puutarhakaupungissa näkyvät

eri vuosikymmenten kerrostumat.

7

2005. Rakennukseen liittyy laaja ulko-

alue kaksine ulkoaltaineen ja aurinko-

terasseineen. Uimahallin arkkitehtuuri

piirtyy tummaa Menninkäisenmetsää

vasten, jonka heikentynyttä puustoa on

parannettu harvennuksella ja näin lykät-

ty uudistamisajankohtaa 20 vuodella.

8 ItäkartanoAlkuperäisen Tapiolan kolmesta lähiös-

tä itäinen rakennettiin ensimmäisenä,

Otto-Iivari Meurmanin kaavaluonnoksen

pohjalta. Tapiolan peruskivi muurattiin

täällä 5.9.1953. Itäkartanon itäpään pien-

taloihin muuttivat Tapiolan ensimmäiset

uudet asukkaat jouluksi 1953.

Mäntytorni valmistui 1954, suunnitteli-

ja Aarne Ervi. Yksin asuville suunnitellun

talon kaikki 66 asuntoa ovat tilavia yksi-

öitä. Katolla oli alun perin kahvila sekä

kokoushuoneisto. Niin ikään Ervin suun-

nittelema 350-paikkainen Kino Tapiola

valmistui 1955, ja vuotta sitä ennen La-

sipalatsiksi kutsuttu myymälärakennus,

jossa oli mm. posti ja pankki.

Mäntyviidan ja Sufikan kerrostalot val-

mistuivat 1954, suunnittelija Viljo Revell.

Niissä kokeiltiin ensimmäistä kertaa Suo-

messa elementtitekniikan vaikutuksia

rakenneratkaisuihin ja ulkoiseen ilmee-

seen nauhaikkunoineen ja voimakkaine

saumoineen. Kansa ei heti lämmennyt

uutuuksille vaan käytti taloista nimeä

traktoritehdas.

Kello ja allas. Neulaspolku. Aarne Ervin

sommitelma vuodelta 1957 muodostuu

kellotornista, vesialtaasta ja pergolas-

ta. Ympäröivä puisto on Ervin ja Jussi

Jänneksen suunnittelema. Neulaspolun

lämpökeskus vuodelta 1956 purettiin

2013 uusien asuinkerrostalojen tieltä.

Ilves ja pentu. Ilvespuistikko, Tapiolan-

tie. Helvi Hyvärisen graniittiveistos vuo-

delta 1962 tavoittelee yleispätevää kau-

neutta eläimen hahmon kautta. Teos oli

Asuntosäätiön lahja Tapiolan asukkaille.

9 As.oy Kontiontie“Kontsarit.” Valmistui 1955, suunnittelijat

Heikki ja Kaija Siren. Rivitalojen tehtävä

Tapiolassa oli alun perin tarjota mahdol-

lisuus omaan pihaan niille, joilla ei ollut

varaa omakotitaloon. Kontsareissa kan-

tavana runkona ovat tiiliset palomuurit.

Muut rakenteet ovat pääosin puuta. Talo-

jen pihat on rajattu puisin vajoin ja pergo-

loin. Autotallit ja huoltorakennus suojaa-

vat liikenteeltä. Kokeilukohteen toteutti

Puutalo Oy, joka oli myynyt rintamamies-

talopaketteja ja kehitteli seuraavaksi laaja-

mittaiseen tuotantoon soveltuvia rivitalo-

tyyppejä.

Otsolahden polusta:22 Leimuniitty21 Otsolahti

10 Suomen taiteilijaseuran rivitalo

Valmistui 1955, suunnittelija Aulis Blom-

stedt. Kymmenen ateljeeasunnon talo

rakennettiin veikkausvoittovaroilla. Par-

vellisten ateljeetilojen suuret ikkunat

avautuvat pohjoiseen, jotta valoa saadaan

tasaisesti.

11 Kehä IValmistui 1980. Suomen vilkkain maantie:

vuonna 2012 ajoi Pakilan kohdalla keski-

määrin 91 000 ajoneuvoa vuorokaudessa


ja tälläkin kohtaa lähes 25 000. Kehätien

vieminen liikennetunneliin Tapiolan ja

Otaniemen välillä on suunnitteilla melu-

ja pölyhaittojen vähentämiseksi sekä tilan

vapauttamiseksi miljöötä eheyttävään ra-

kentamiseen kysytyllä alueella.

12 Otaniemen vesitorniValmistui 1972, suunnittelija Alvar Aalto.

Ulkoiselta muodoltaan rakennus on 12-

kulmainen muistuttaen hieman mutteria.

Vesisäiliön tilavuus 6 000 m3, tornin kor-

keus maan pinnasta 52 metriä. Alapuolel-

la on toimistorakennus ja huippulämpö-

keskus.

13 Hagalundin kartanoOtnäsin kylässä oli 1540-luvulla kolme

taloa. Tataarit polttivat kylän 25-vuotisen

sodan yhteydessä helmikuussa 1577. Ta-

lot yhdistettiin 1630 tilaksi, joka jaettiin

kahtia 1812 Adolf Fredrik von Numersin

perinnönjaossa. Kapteeni Carl Johan von

Numers rakennutti pian Hagalundin kar-

tanon empirevaikutteisen mutta koriste-

lultaan vaatimattoman päärakennuksen.

Krimin sodan aikana valtio hakkautti

tilan metsiä ja piti Otaniemen hevoshaas-

sa 100 sotilastelttaa kahden vuoden ajan.

Näistä ja muista vahingoista maksettiin

sodan päätyttyä 1856 korvauksena 300

hopearuplaa. Helsinkiläinen panimono-

mistaja Paul Sinebrychoff osti 1857 Ha-

galundin ja 1859 myös naapurin Otnäsin

kartanon. Päärakennusten välinen pitkä

lehmuskuja on osin säilynyt. Valaisimet

ovat mallia Tapiola.

Nykyisellä Otsonkalliolla oli tuulimylly,

jonka kivet ovat säilyneet. Kartanon puis-

to ja metsät kärsivät jälleen venäläisten

linnoitustöistä 1914–17. Puisto uusittiin

1919 Paul Olssonin suunnitelmien mu-

kaan. Kartanon talousrakennukset ja työ-

väenkasarmit purettiin 1950–70-luvuilla

uusien rakennusten tieltä. Jäljellä on vain

punatiilinen sikala 1800-luvun lopulta,

nykyään Tapiolan ratsastuskoulun käy-

tössä.

14 InnopoliYrityshautomon ensimmäinen vaihe val-

mistui 1991, toinen 2002, suunnittelija

Kaarina Löfström. Technopolis-ketjuun

nykyisin kuuluva Innopoli on 300 tekno-

logia-alan kasvuyrityksen täyden palvelun

toimipaikka. Rakennukset näyttäytyvät

kehätien suuntaan voimakkaina ja mas-

siivisina; kampuksen suuntaan pehme-

ämpinä ja monimuotoisempina. Terävässä

kokassa on maisemasauna. Tekniikantien

toisella puolella on vanha Otaniemen tek-

nologiakylä.

15 Vallit“Vallarit.” Ensimmäisen maailmansodan

aikaisen Helsingin maalinnoituksen tuki-

kohta XXXVII oli taka-asema varsinaisen

etulinjan ollessa 2 km lännempänä Ton-

tunmäen tasalla. Tukikohdan sijainti on

ollut vaarallinen, sillä mahdollisen vetäy-

tymistien katkaisee meri.

16 MenninkäisentieMiellyttävästi kaartuileva katunäkymä

on Tapiolan eheimpiä. Ketjutalot ja Kol-

mirinne valmistuivat 1954, suunnitte-

lija Aulis Blomstedt. Kolmessa ketjussa

sijaitsevat 12 kaksikerroksista asuntoa

ovat kaikki kooltaan 97 m2. Pihat jatku-

vat saumattomasti metsäiseen puistoon.

9

Toisen kerroksen makuuhuoneiden pienet

takaikkunat antoivat aiheen ketjutalojen

kutsumanimeen ”Kanakopit”. Viisiker-

roksisissa kerrostaloissa asuntokoot ovat

41–91 m2. Kokonaisuutta yhdistää visu-

aalisesti punatiilinen julkisivu ja valkoi-

seksi rapattu ylin kerros.

17 Silkkiniitty”Silkkari(t), Silkkis.” Niitty näkyy kar-

toissa jo vuonna 1706 ja nimi Silkesängen

vuonna 1916. Alkuperäisen luonnon muo-

dot on säilytetty, vaikka käyttötarkoitus

on muuttunut. Kahden metsäisen maas-

toharjanteen välinen, yli 600 metriä pitkä

niitty palvelee nyt palloilu- ja leikkialuee-

na. Kahluuallasta vastapäätä sijoitettiin

vuokrattavia puutarhapalstoja lähinnä

Tapiolan kerrostaloasukkaita ajatellen.

Palstat toivat puistoon elämää ja tunnel-

maa, joskin niiden suojaksi istutettiin

myös pensasaidanteita.

Itäpäädyn näköalatasanteella on Otto-

Iivari Meurmanin puisto; länsipää on

saanut nimen Aarnimaa. Kävelyteitä va-

laisevat Tapiola-malliset valaisimet, jotka

kaupunki asensi puistoon vahingossa.

Silkkiniityn kautta kulkee talvella kau-

pungin ylläpitämä päälatu, jota pitkin voi

päästä Espoon Keskuspuistoon ja sieltä

Oittaan kautta Nuuksion erämaahan.

18 Aarnivalkean kouluValmistui 1957, suunnittelijat Kaija ja

Heikki Siren. Tapiolan kansakoulun ra-

kennuksessa ilmeni uusi pedagoginen

ajattelu: Ala- ja yläkoululla oli omat keski-

käytävän ympärille kootut luokkasiipen-

sä, joita yhdistävän poikittaiskäytävän

varrella ovat ruokasali sekä liikunta- ja

juhlasali. Opettajien rivitaloasunnot kuu-

luvat samaan kokonaisuuteen.

Nykyään Aarnivalkeassa toimii 300

oppilaan alakoulu, joka painottaa opetuk-

sessaan mm. omatoimisuutta, yhteistyö-

taitoja sekä kodin ja koulun yhteistyötä.

19 Aarnivalkean omakotialueValmistui 1957, suunnittelija Jorma Järvi.

Kahdessa ryppäässä on 21 yksikerroksista

pientaloa, kooltaan 81 ja 100 m2. Talojen

sijoittelu on tarkkaan harkittu ja autojen

Helsingin maalinnoitusKun Venäjän Itämeren laivasto oli tuhoutunut Japanin-sodassa Tsushimassa

29.5.1905, päätti keisari Nikolai II rakennuttaa pääkaupunkinsa Pietarin suojaksi

laajan linnoitusjärjestelmän aina Ahvenanmaata ja Hiidenmaata myöten. Siihen kuulu-

van Helsingin maalinnoituksen varustuksia kaivettiin vuodesta 1914 alkaen.

Keisari itse tarkasti työmaan Albergassa 1915. Linnoitustöissä oli mukana suuri

joukko pääkaupunkiseudun asukkaita sekä metsätöissä venäläisten Kaukoidästä

tuomia hunghuuseja. Varustukset ulottuvat yhtenäisinä Vuosaaresta Westendiin.

Maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen työt vähitellen loppuivat.

Linnoituksen ainoa taistelu käytiin 11.4.1918 Suomen sisällissodan loppuvaiheessa

saksalaisten ja Helsingin punakaartin välillä (ks. kohteet 7 ja 25).

Maalinnoituksen kaikki säilyneet osat ovat muinaismuistolain suojaamat.


säilytys suunniteltu Aarnivalkeantien

varteen, jolloin pihamiljööt säilyvät eri-

tyisen miellyttävinä.

20 PartiomajatAsuntosäätiö oli aktiivinen myös sosiaa-

lisen ja kulttuuriympäristön kehittäjänä

sekä erilaisten toimintojen alkuunpani-

jana. Opetuksen, kulttuurin, liikunnan

sekä nuorisotoiminnan organisaatioiden

perustamista ja toimintaa tuettiin alusta

lähtien. Partiolippukunta Tapiolan Erä-

pojat perustettiin 1954 ja Tapiolan Teller-

voiset 1961. Toiminta vakiintui Opintien

mäkeen Lions Clubin rakentamien par-

tiomajojen alueelle. Poikien maja paloi

jouluyönä vuonna 1974, mutta se raken-

nettiin välittömästi uudestaan. 1950- ja

60-luvuilla Eräpojilla oli orkesteri Pun-

ppu, joka esiintyi myös monissa yleisissä

tilaisuuksissa.

Mäen eteläreunalle perustettiin 1996

Lions-puisto, jossa on Kari Juvan veistä-

mä muistokivi.

21 Tapiolan koulu ja lukioValmistui 1960, suunnittelija Jorma Jär-

vi. Laajennus valmistui 1969, suunnitteli-

ja Heikki Koskelo. Kuusikulmaiset luokat

edustivat uutta joustavaa kouluarkkiteh-

tuuria ja myös symboloivat yksiköiden

suurempaa erillisyyttä kuin neliskantti-

set muodot.

Tapiolan yhteiskoulu oli ensin kouluhal-

lituksen kokeilukoulu. Siellä myös aloitti

toimintansa maailmankuulu Tapiolan

kuoro. Nykyisellä yläkoululla on musiik-

kipainotus ja lukiolla musiikkilinja sekä

erityispitkän matematiikan ryhmä. Oppi-

laita yhteensä noin tuhat. Rakennuksessa

on kosteusvaurioita, joiden vuoksi yläkou-

lu on evakossa poliisiopiston tiloissa Ota-

niemessä ja lukio Kilossa. Peruskorjaus

vuosina 2013–14. Viereinen Tapionkenttä

on odottanut kunnostusta vuodesta 2002.

Tekojäälaitteet poistettiin tapiolalaisten

harmiksi vuonna 2007.

11

1 Aalto-yliopiston päärakennus

Valmistui Teknillisen korkeakoulun pää-

rakennukseksi 1964, suunnittelijat Elissa

ja Alvar Aalto. Rakennus hallitsee kam-

puksen keskeistä aluetta kukkulalta, jol-

la sijaitsi Otnäsin kartanon päärakennus

1700-luvulta alkaen. Auditorion katto

laskeutuu terassipihalle amfiteatterina.

Siipirakennuksissa on pienet sisäpihat.

Punatiilen lisäksi julkisivuissa on mustaa

graniittia sekä arkkitehtiosastolla val-

koista marmoria.

Puistoa kadun suunnasta rajaava TKK:

n kirjasto valmistui 1970. Kokonaistai-

deteoksen hengessä myös yksityiskohdat

ovat Aallon suunnittelemia ovenkahvoja

ja valaisimia myöten. Kampuksen puis-

tokäytävien varsilla on niinikään Aallon

valaisimet.

2 Kampuskeskus ja metroasema

Yliopiston päärakennuksen maisemate-

rassilta aukeaa näköala Korkeakouluau-

kiolle, jolle rakentuu uusi kampuskes-

kus. Sen suunnittelukilpailun voitti 2013

Verstas Arkkitehdit 24 samankokoisesta

modulista muodostuvalla ehdotuksella

”Väre”.

Uudisrakennuksiin muuttaa vuonna

2016 Aalto-yliopiston taiteiden ja suun-

nittelun korkeakoulu Helsingin Arabian-

rannasta. Kampuskeskuksen yhteyteen

Otaniemi–Keilaniemi18 kohdetta • 4 tietolaatikkoa • noin 7,5 km

Aalto-yliopistoMonitieteinen yliopisto aloitti toimintansa 2010, kun Kauppakorkeakoulu, Taideteolli-

nen korkeakoulu ja jo valmiiksi Otaniemessä sijainnut Teknillinen korkeakoulu yhdis-

tyivät ja uudelleenorganisoituivat. Opiskelijoita yliopistossa on 20 000, professoreita

350, muuta henkilökuntaa 4 650.

Teknillinen korkeakoulu perustettiin Helsingin teknillisenä reaalikouluna 1849.

Yliopistotasoinen korkeakoulu siitä tuli 1908 Hietalahdessa. Toiminnan laajentuessa

harkittiin eri sijaintipaikkoja Tamperetta myöten.

Heti sodan jälkeen opiskelijamäärien kasvaessa virisi ajatus amerikkalaistyylisen

campuksen rakentamisesta pääkaupungin liepeille. Professori Otto-Iivari Meurmanin

johtama komitea päätyi 1948 suosittelemaan kolmesta vaihtoehdosta sijoituspaikaksi

Otaniemeä, jonne Meurman oli jo aiemmin laatinut asemakaavan Hagalundin kartanon

toimeksiannosta.

Valtion ostettua Otnäsin kartanon ja 100 hehtaaria maata järjestettiin 1949 kam-

puksen kaavakilpailu, jonka voittivat Aino ja Alvar Aalto maaston muotoja taitavasti

hyödyntävällä ehdotuksellaan. Korkeakoulun siirtyminen Espooseen alkoi 1954 mutta

kangerteli päättyen vasta 1974.


valmistuu 2015 metroasema, jonka ni-

meksi on tulossa Aalto-yliopisto. Sen

rakenteissa tullaan näkemään tiilenpu-

naisia materiaaleja ja uutta tekniikkaa,

suunnittelijoina arkkitehtitoimistot ALA

ja Esa Piironen.

3 AlvarinaukioKampuksen keskuspuiston reunassa on

Alvar Aallon suunnittelema ostoskeskus,

valmistui 1965. Vallitsevan trendin vas-

taisesti lähipalvelut ovat kohtuullisesti

säilyneet Otaniemessä.

Vieressä on Aalto-yliopiston ylioppi-

laskunnan toimisto. AYY yhdistyi 2010

Teknillisen korkeakoulun, Kauppakor-

keakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun

ylioppilaskunnista. Se toimii 15 000 jä-

senensä edunvalvojana ja palveluorgani-

saationa sekä 150 alayhdistyksen kautta

monien vapaa-ajan toimintojen järjestä-

jänä.

4 DipoliValmistui 1966 teekkarien ylioppilaskun-

tataloksi. Suunnittelijoidensa Reima Pie-

tilän ja Raili Paatelaisen ensimmäinen

yhteinen työ ja maailmankuulu orgaa-

nisen arkkitehtuurin nähtävyys. Moni-

muotoinen rakennus istuu ympäristöönsä

erinomaisesti. Talossa on yli 300 ikkunaa,

joiden pystykarmit kasvavat kuin puut

luonnossa.

Dipolin sivuoven edustalla on Reijo

Perkon ja Heikki Koivikon 1968 valmis-

tunut Käpy-teos, jonka sai avautumaan

pudottamalla markan automaattiin. Kä-

vyn ensimmäinen käynnistäjä oli Dipolin

kunniatalonmies, presidentti Urho Kekko-

nen.

Dipoli on ollut suosittu kongressipaik-

ka alusta alkaen. Joulukuusta 1972 heinä-

kuuhun 1973 Dipolissa käytiin Euroopan

turvallisuus- ja yhteistyökonferenssia val-

mistelevat epäviralliset keskustelut, jois-

sa jo hahmoteltiin vuoden 1975 Helsingin

kokouksen asialistan kuuluisat korit.

Dipolin pohjoispuolella sijaitseva ruot-

sinkielisen osakunnan TF:n talo valmis-

tui 1966, suunnittelija Kurt Moberg.

5 JämeräntaivalTeekkareiden järjestämät tempaukset

alkoivat jo 1882 TKK:n sijaitessa Hie-

talahdessa Helsingissä. Vuodesta 1924

tempausten alullepanijaksi ja suojelijaksi

ilmestyi salaperäinen Jämeräpartainen

insinööri, joka auktoriteetillaan kerta toi-

LänsimetroHelsingin metron läntistä osuutta on suunniteltu 1950-luvulta asti. Etelä-Espooseen

monella tavalla vaikuttavasta ratkaisusta päätettiin lopulta 2008. Vaihtoehtona oli

muiden muassa oman pikaraitiotieverkoston kehittäminen.

Metrohanke valmistunee 2016 sisältäen 14 km:n mittaisen kaksoistunnelin rai-

teineen ja huoltojärjestelmineen sekä 7 uutta asemaa, kustannusarvio miljardi euroa.

Alun perin oli tarkoitus siirtyä samalla automaattijuniin, tavoitteena 2,5 minuutin

vuoroväli. Matkustajia odotetaan 100 000 päivittäin. Länsimetron jatkoa länteen on jo

suunniteltu Saunalahteen saakka.

13

sensa jälkeen kokoaa teekkarit tempaa-

maan kansakunnan yleisen hyvän eteen.

Polyteekkarimuseo toimii Jämerantai-

val 3:ssa, jonka rakentamiseen on käy-

tetty Helsingin ilmapommituksissa jat-

kosodassa tuhoutuneesta Neuvostoliiton

suurlähetystöstä talkoilla purettuja ja

puhdistettuja tiiliä.

Rakennuksen edessä on pronssikau-

tinen röykkiöhauta, jolla on ikää 3 000

vuotta. Tuohon aikaan paikka on ollut

paljas kalliosaari. Vieressä ovat uudem-

mat hautakivet TKK:n aikaisten ylioppilas-

kuntien muistoksi.

6 ServinmökkiValmistui 1952, suunnittelijat Kaija ja

Heikki Siren. Mökki on Teekkarikylän sy-

dän ja sieltä mm. julistetaan vuosittainen

vappurieha.

Opiskelijaravintolana ja monikäyttö-

tilana toimivan rakennuksen sisätilojen

konstailematon tunnelma syntyy höylää-

mättömästä laudasta ja rakenteiden jät-

tämisestä näkyviin. Ulkoterassin puolella

ovat ovien askelmina suuret luonnonki-

vet. Teekkariperinteen tallentama alkupe-

räinen Servin Maijan mökki on ilmeisesti

ollut muinaisten teekkareiden suosima

huvittelutila Helsingin Alppilassa päin.

7 Otaniemen kappeliValmistui 1957, suunnittelijat Kaija ja

Heikki Siren. Teekkarien rakennutta-

ma kappeli siirtyi Espoon seurakunnille

1972. Se tuhoutui tulipalossa 1976, mut-

ta rakennettiin uudelleen samanlaisena

ja vihittiin takaisin käyttöön 1978. Ra-

kennus on maailmanlaajuisesti tunnettu

arkkitehtuurikohde. Sen tilasarja jatkuu

etupihalta matalan eteishallin kautta 140-

paikkaiseen saliin ja edelleen lasisen alt-

tariseinän kautta metsäluontoon, jonne

on pystytetty risti suoraan peruskallioon.

8 Espoon rantaraittion lähes yhtenäinen 39 km:n mittainen

kevyen liikenteen reitti, joka seurailee

rantaviivaa Tarvaspäästä Kivenlahteen.

Espoon kaupunki on painattanut raitista

TeekkarikyläOtaniemen suunnalla teekkarit olivat liikkeellä jo hyvissä ajoin ennen kuin kor-

keakoulun siirtymisestä sinne oli tehty päätöstä. Asemakaavan laati Alvar Aalto.

Ylioppilaskunta tilasi ensimmäisten rakennusten suunnitelmat helmikuussa 1948.

Teekkarit osallistuivat rakentamiseen suurella innolla ja järjestivät hankkeen rahoi-

tuksen keksimällä mitä erilaisimpia konsteja arpajaisista nylon-sukkien myyntiin ja

”ap-teekkarien” haastamiseen keräykseen. Ensimmäinen vaihe valmistui 1952. Nyt

asukkaita kylässä on noin 2 500.

Teekkarikylä on palvellut useiden suurten urheilutapahtumien kisakylänä keskeisen

mutta rauhallisen sijaintinsa sekä hyvien teknisten valmiuksien ansiosta. Asunnot

täyttyivät urheiluvieraita olympialaisissa 1952, yleisurheilun EM-kisoissa 1971 ja 1994

sekä yleisurheilun MM-kisoissa 1983 ja 2005. Muun muassa Otaranta 8:n viisi uutta

asuntolaa rakennettiin vuoden 2005 kisoja silmälläpitäen.

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

han-Mankkaantie

Sa

kko

lan

tie

Me

tsäp

ir-tin

tie

Äyräpä änti

eSuotor pantie M

uola

anKivennavankj.

Ka

nn

eljä

rv.t.K

ivenn

avantie

Tu rver

ada

Mankka

an

pu

ro

Etelä-Laajalahti

NORRA HAGALUND

POHJOIS-TAPIOLA

Ha

ga

ld

nu

intie

Takojant

Valkjärviv.

Uudenkirkont

Ko

ivu

s yrj

ä

Ko

iv

uviidantie

Visakoivunt.

Kiilt

okallio

ntie

Sei

lim

äki

Seilikuja

Seilikaari

Koivunkanto

Luo

lamiehentie

Jä m eränt

aiva

lSe

rvin

Maij an

t.ServinkujaOtsvängen

Bis

terv

.

Mahlarinne

Visakoivunkj.

Masurbjörksv.

Bjö

rkmankansväge

n

Ots

tre

dn

an

Ota

kaari

Ota

kaar

i

O

tanie

mentieOtnäsvägen

OTNÄS

OTANIEMI

MarenMaari

Datav.

Lilja saarent.

LövöLehtisaari

Kuusisaarentie

Tietotie

Tekniikantie

rinneL

ou

hi v

äge

n

Kalevalantie

Ra

ud

un

tie

Valkjärv

e ntie

Terijoentie

Rautusv äg

en

Södra Bredvik

Tu

oh

imä

kiKoivuvii ta R

iipp

ak

oiv

un

tie

Nallenpolku

Otsolah de

nti

e

Tap

iola

ntie

M ie stentie

Tekniikantie

Tekn ikv.

Glimmervägen

Mänty vi i

ta

Menn

ink

äis

entie

Hagalundvägen

Hagalundintie

Urheilupuistontie

Näv

erb.

Ko

i vu- M

an

kkaa

nt ie

Kalevalantie

Orionv

Tapiolavägen

��

Vuorimie

-

hent

Itäranta

Poutap.

Kontiontie

Rådarv.

Kirkkop.

Kimm

eltie

nintie

Kei

lala

hd

en

tie

��

��

Kägeludden

Karhusaari

Ke

ilan

iem

en

tie

Ka

rhu

saa

ren

tie

Länsiväylä

Opi

ntie

Kaup.ka

ll.t.

Aarniv

alkeantie

No

rdvä

ge

n

Ke

loh

o

ngantie

Ka

sk

en

kaa

t a

ja nt.

Kalevalavägen

Åsb

ysk

et

Käg

el s

tra

nd

en

Keilaranta

Björnholmsvägen

Ota

ranta

Karlavägen

Otaniem

entie

Keilaniemi

Ahertajantie

Pohjantie

Drakeldsvägen

NyyrikintieLo

uh

en

tie

L

jung

v.

Vehkasaar.t.

Westendgatan

e

Back liden

Ha

gb

ack

sv.

Haka

mäe

ntie

Etelä

tuule

ntie

Kuninkaan-niemi

Hav svind svägen��

Go

lf p.

Västerleden

Revontulentie

Itä-tuulent.

Länsi-tuulent.

Solhöjd

sv.

Su

viku

m

mu

ntie

We

sten

din

puistot.

Ah

ven

kj.

N.m ä entie

Merituulentie

Puhuri n p .

Jous

enkaari

Lä

n-

sitie

Pohjoinent.

Mustik-

katie

NiittymaantieNiittytaival

Sate e n kaa

ri

Öst

ers

t ra

nd

en

Ha

rju

viita

Tomtekullav

��

��

Ta

pio

lan

tie

båg

en

ste

nd

intie

nna

ke

Mäensyrjä

Mäe

nrin

ne

W.e

n-

dinkatu

Lyök k i nie

mi WESTEND

Liin

as.k

jA

nkku

risaa

ren-

tie

Kuninkaan-

lahdent.Niittysaarent.

LiinasaarentieHirbölevägen

Hiiralantie

Alalinnake

Wes

tend

intie

än

silin

na

ke

Salakkakuja

e nta

Mö

rtv.

Mad

et ie

La

kväg

en

Haukilahdenkatu

Gä

dd

viksga

tan

Kanervat.

Särkitie

Mansik-

katie

Puolukka-

tieKuoretieSalakkatie

Ahvent.

��

��

Björnholm

HanaholmenHanasaari

ePohjakartta © Espoon kaupunkimittausyksikkö

��

��

Pohjakartan © Kaupunkimittausyksikkö, Espoo 2013

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

� ��

� ��

� ��

� ��

� ��

� ��

� ��

� ��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

1

8

10

7

12

49

11

13

11

5 9

16

2

12

19

13

3 6

21

10

20

14

15

17

18

1

10

12

9

14

6

13

15

4

7

11

17

5

3

18

4

8

58

16

7

6

13

9

11

8

13

5

12

14

6

1016

4

2

21

3

7

17

22

23

1518

19

20

2

14

15

16

17 18

19

13

16

15

LÄNSIKORKEE–SUVIKUMPU

OTSOLAHTI–KARHUSAARI

ITÄKARTANO–HAGALUND

OTANIEMI–KEILANIEMI

JulkaisijaEspoon kaupunginosa-yhdistysten liitto

YhteistyössäEspoon kaupunkiTapiolan Kilta

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

han-Mankkaantie

Sa

kko

lan

tie

Me

tsäp

ir-tin

tie

Äyräpä änti

eSuotor pantie M

uolaanKivennavankj.

Ka

nn

eljä

rv.t.K

ivenn

avantie

Tu rver

ada

Mankka

an

pu

ro

Etelä-Laajalahti

NORRA HAGALUND

POHJOIS-TAPIOLA

Ha

ga

ld

nu

intie

Takojant

Valkjärviv.

Uudenkirkont

Ko

ivu

s yrj

ä

Ko

iv

uviidantie

Visakoivunt.

Kiilt

okallio

ntie

Sei

lim

äki

Seilikuja

Seilikaari

Koivunkanto

Luo

lamiehentie

Jä m eränt

aiva

lSe

rvin

Maij an

t.ServinkujaOtsvängen

Bis

terv

.

Mahlarinne

Visakoivunkj.

Masurbjörksv.

Bjö

rkmankansväge

n

Ots

tre

dn

an

Ota

kaari

Ota

kaar

i

O

tanie

mentieOtnäsvägen

OTNÄS

OTANIEMI

MarenMaari

Datav.

Lilja saarent.

LövöLehtisaari

Kuusisaarentie

Tietotie

Tekniikantie

rinne

Lo

uh

i väg

en

Kalevalantie

Ra

ud

un

tie

Valkjärv

e ntie

Terijoentie

Rautusv äg

en

Södra Bredvik

Tu

oh

imä

ki

Koivuvii ta Riip

pa

ko

ivu

ntie

Nallenpolku

Otsolah de

nti

e

Tap

iola

ntie

M ie stentie

Tekniikantie

Tekn ikv.

Glimmervägen

Mänty vi i

ta

Menn

ink

äis

entie

Hagalundvägen

Hagalundintie

Urheilupuistontie

Näv

erb.

Ko

i vu- M

an

kkaa

nt ie

Kalevalantie

Orionv

Tapiolavägen

��

Vuorimie

-

hent

Itäranta

Poutap.

Kontiontie

Rådarv.

Kirkkop.

Kimm

eltie

nintie

Kei

lala

hd

en

tie

��

��

Kägeludden

Karhusaari

Ke

ilan

iem

en

tie

Ka

rhu

saa

ren

tie

Länsiväylä

Opi

ntie

Kaup.ka

ll.t.

Aarniv

alkeantie

No

rdvä

ge

n

Ke

loh

o

ngantie

Ka

sk

en

kaa

t a

ja nt.

Kalevalavägen

Åsb

ysk

et

Käg

el s

tra

nd

en

Keilaranta

BjörnholmsvägenO

tara

ntaKarlavägen

Otaniem

entie

Keilaniemi

Ahertajantie

Pohjantie

Drakeldsvägen

NyyrikintieLo

uh

en

tie

L

jung

v.

Vehkasaar.t.

Westendgatan

e

Back liden

Ha

gb

ack

sv.

Haka

mäe

ntie

Etelä

tuule

ntie

Kuninkaan-niemi

Hav svind svägen��

Go

lf p.

Västerleden

Revontulentie

Itä-tuulent.

Länsi-tuulent.

Solhöjd

sv.

Su

viku

m

mu

ntie

We

sten

din

puistot.

Ah

ven

kj.

N.m ä entie

Merituulentie

Puhuri n p .

Jous

enkaari

Lä

n-

sitie

Pohjoinent.

Mustik-

katie

NiittymaantieNiittytaival

Sate e n kaa

ri

Öst

ers

t ra

nd

en

Ha

rju

viita

Tomtekullav

��

��

Ta

pio

lan

tie

båg

en

ste

nd

intie

nna

ke

Mäensyrjä

Mäe

nrin

ne

W.e

n-

dinkatu

Lyök k i nie

mi WESTEND

Liin

as.k

jA

nkku

risaa

ren-

tie

Kuninkaan-

lahdent.Niittysaarent.

LiinasaarentieHirbölevägen

Hiiralantie

Alalinnake

Wes

tend

intie

än

silin

na

ke

Salakkakuja

e nta

Mö

rtv.

Mad

et ie

La

kväg

en

Haukilahdenkatu

Gä

dd

viksga

tan

Kanervat.

Särkitie

Mansik-

katie

Puolukka-

tieKuoretieSalakkatie

Ahvent.

��

��

Björnholm

HanaholmenHanasaari

ePohjakartta © Espoon kaupunkimittausyksikkö

��

��

Pohjakartan © Kaupunkimittausyksikkö, Espoo 2013

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

� ��

� ��

� ��

� ��

� ��

� ��

� ��

� ��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

1

8

10

7

12

49

11

13

11

5 9

16

2

12

19

13

3 6

21

10

20

14

15

17

18

1

10

12

9

14

6

13

15

4

7

11

17

5

3

18

4

8

58

16

7

6

13

9

11

8

13

5

12

14

6

1016

4

2

21

3

7

17

22

23

1518

19

20

2

14

15

16

17 18

19

13

16

15

LÄNSIKORKEE–SUVIKUMPU

OTSOLAHTI–KARHUSAARI

ITÄKARTANO–HAGALUND

OTANIEMI–KEILANIEMI


kartan ja tuottanut myös kännykkä-

sovelluksen kaikkien käyttöön.

9 Laajalahden Natura-alue Viime jääkauden hiomilta silokallioilta on

näkymä Laajalahden 192 hehtaarin Natu-

ra-alueelle. Se on Etelä-Suomen parhaita

lintuvesiä ja kansainvälisestikin arvo-

kas. Matalan ja ruovikkoisen merenlah-

den lisäksi siihen rajautuu tulvametsiä,

lehtokasvillisuutta sekä entistä peltoa ja

pensaikkoa. Suojelualueen laidoilla on

rantaniittyjä, joiden laidunnus lopetettiin

1960-luvulla. Laidunnus on nyttemmin

saatu käynnistettyä uudelleen osalla niit-

tyalueista, ja niiden kahlaajalinnusto on

monipuolistunut. Laajalahdella pesivät

mm. ruisrääkkä, luhtahuitti sekä kala- ja

lapintiira. Muuttomatkoillaan lahdella le-

vähtävät mm. laulujoutsen, kaulushaika-

ra, uivelo ja sinisuohaukka.

Vastarantaa hallitsee Akseli Gallen-Kal-

lelan Tarvaspää, jonka taiteilija rakensi

ateljeekodikseen 1913 Albergan kartanon

maille.

10 Martti Levónin puistoTeknillisen korkeakoulun rehtori ja VTT:

n ylijohtaja, professori, tekniikan kunnia-

tohtori ja diplomi-insinööri Martti Levón

(1892–1979) nosti TKK:n yliopistotasoi-

seksi ja vaikutti keskeisesti kampuksen

siirtoon Otaniemeen.

Ossinlampi on nimetty Teekkarikylä

legendaarisen johtajan, merkonomi, kun-

niateekkari Ossi Törrösen (1915–2009)

mukaan. Törrösen muistelmat, ”Ossin

lässyt”, on keskeinen otaniemeläisen

teekkarikulttuurin dokumentti.

Puiston laidalla toimi vuodesta 1962

Suomen ensimmäinen ydinreaktori. Sitä

käytettiin tutkimukseen ja koulutukseen,

isotooppituotantoon sekä viime vuosina

syöpähoitoihin. Reaktoria ylläpitävä VTT

päätti 2012 ajaa sen alas liian kalliina.

Poikkitieteellinen kaupunkimehiläis-

ten tutkimushanke Melliferopolis toi

puistoon kesällä 2013 kuusikulmaisia

mehiläispesiä, jotka toimivat myös ihmis-

ten penkkeinä. Järjestettiinpä paikalla

äänipiknik’kin, jossa DJ:t miksasivat pe-

sien surinasta livenä rentouttavia ääni-

maisemia.

Kaupunkiviljelyalue valmistui 2013,

suunnittelija Sofia Tigerstedt. Omatoimi-

sen hyötyviljelyn palstoja vuokraa sitä

varten perustettu yhdistys – jatkaen näin

osaltaan Otnäsin kartanon maatalous-

perinteitä.

Itäkartanon polusta:13 Hagalundin kartano12 Otaniemen vesitorni11 Kehä I

11 VTTPäärakennus valmistui 1975, suunnitteli-

ja Alvar Aallon arkkitehtitoimisto. Digita-

lo 2005, Tuomo Siitonen. Valtion teknil-

linen tutkimuslaitos perustettiin TKK:n

yhteyteen 1942 tukemaan kansakunnan

sotaponnistuksia mm. palosuojelun ke-

hittämisellä sekä polttoaineita ja elintar-

vikkeita tarkastamalla.

Sittemmin VTT:n toiminnan painopiste

on siirtynyt testaamisesta ja teollisuuden

menetelmien kehittämisestä erilaisiin

yhteiskunnallisesti merkittäviin selvitys-

tehtäviin ja edelleen uusien teknologioi-

den tutkimiseen – nykyisenä painotukse-

17

na pyrkimys saada innovaatioista aikaan

kannattavaa liiketoimintaa.

12 Geologian tutkimuskeskusKeskus kartoittaa ja tutkii maankama-

raa sekä tuottaa luonnonvarojen kestävää

käyttöä edistävää tietoa suuren yleisön,

teollisuuden, maankäytön suunnittelun

sekä luonnonsuojelun tarpeisiin. Geo-

logian tutkimuskeskuksella on myös

jatkuva kivinäyttely, jossa on esillä mm.

1970-luvulla Maahan tuotu kuukivi.

13 SwingSwing Life Science Center oli ensimmäinen

yrityspuisto, joka kokosi hyvinvointiin ja

terveyteen liittyvien alojen yrityksiä Suo-

messa. Näistä odotettiin jo 2000-luvun

alussa uutta Nokiaa maahamme. Swing

laajentui kuudennella toimitilayksiköllä

Karhusaarentien toiselle puolelle vuonna

2012 ja seitsemättä suunniteltiin.

(Keilalahti)

14 KeilaniemiKeilaniemessä on ollut laituri, jossa Hel-

singistä Espoon rannikon huvila-alueille

liikennöivät höyrylaivat pysähtyivät. En-

tisessä valtionhallinnon kehittämiskes-

kuksessa oli pitkään Tallink Siljan pää-

konttori. Sen naapuriksi rakennetaan nyt

122-metrinen Suomen korkein toimisto-

torni, suunnittelija Helin&Co.

15 OtarantaHotelli valmistui 1979, suunnittelija tur-

kulainen arkkitehti ja Italian kunnia-

konsuli Benito Casagrande. Teknillisen

korkeakoulun ylioppilaskunta rakennutti

hotellin tukemaan Dipolin kongressitoi-

mintaa. Nyt kansainvälisen ketjun omis-

tuksessa. Täydellinen peruskorjaus val-

mistui 2010. Viereinen Aalto-yliopiston

tutkijahotelli valmistui 2012.

Metron vaikutus näkyy täälläkin kaa-

vamuutosehdotuksena, joka mahdollis-

taisi lisärakentamisen alueella.

Otasatamasta pääsee kesäisin vuoro-

veneellä Espoon saariston ulkoilualueille

sekä ohjelmallisille saaristoveneretkille.

16 OtahalliValmistui 1952, suunnittelija Alvar Aalto.

Maapohjainen halli oli aikanaan maan

suurin salirakennus. Sitä pidettiinkin etu-

käteen teekkarien suuruudenhulluutena.

Otaniemen urheilukeskuksessa on yleis-

urheilukenttä, luistelualue, katukoris- ja

tenniskentät sekä kuntorata. Viime ai-

koina paikan ovat löytäneet myös pilates-

harrastajat ja lumilautailijat.

Silja LineSuomen Höyrylaiva Osakeyhtiö perustettiin 1883 kuljettamaan rahtia Suomesta Eng-

lantiin. Yhtiö kasvoi nopeasti ja pian reitit ulottuivat Välimeren satamiin asti. Ensim-

mäisen maailmansodan jälkeen SHO, turkulainen Bore ja tukholmalainen Svea hoitivat

yhteistyössä säännöllistä vuoroliikennettä Suomen ja Ruotsin välillä. Vuonna 1957

yhteistyökumppaneista syntyi Silja Line. Vuonna 2006 se yhdistyi 1989 perustetun

Tallinkin kanssa Tallink Siljaksi.


L I S Ä K O H T E E T

17 LuontopolkuKolmen kilometrin mittaiset pitkospuut

johtavat Laajalahden Natura-alueen läpi

luontotalo Elfvikiin. Luontopolun varrella

on kaksi lintutornia. Kesäaikaan voi rei-

tillä tavata lehmiä laiduntamassa.

18 KoetaloalueVaisalantie 1–3. VTT:n Rakennus- ja yh-

dyskuntatekniikan yksikön koetaloalueel-

la testataan kenttäoloissa talotekniikkaa

runkorakenteista tietojärjestelmiin.

19

Itäkartanon polusta:1 Keskustorni

2 Tapiolan liikekeskusValmistui 1961 Aarne Ervin 1954 tekemän

ehdotuksen pohjalta. Tapiolan liikekes-

kus oli ensimmäinen moderni kävelykes-

kusta Suomessa. Laajennuspäätös tehtiin

kauppalanvaltuustossa jo 1967. Arkkiteh-

titoimisto Timo Penttilän suunnitelmaan

pohjaava asemakaava vahvistettiin 1974.

Merituulentien yli ulottuva uusi liike-

keskus asuintorneineen toteutui 1980-lu-

vulla. Tätä nykyä keskuksessa on yli sata

liikettä ja palvelua. Tapiolan keskus oli

pitkään suurin Espoossa. Muut neljä on

päivitetty samalle tasolle 2000-luvulla.

Nyt metron tuloon valmistautuva Tapiola

ottaa taas askeleen eteenpäin.

Tapiolan joukkoliikenneterminaali vil-

kastuu entisestään, kun Länsimetro aloit-

tanee liikennöinnin vuonna 2016. Ks. tie-

tolaatikko: Länsimetro

3 Tuulimäen IT-muistomerkkiPuistoon sijoitettiin Tapiolan Killan toi-

mesta vuonna 1993 viime sotien ilma-

torjunnan muistotykki m/31. Tällaisia

neuvostoliittolaisia sotasaalistykkejä oli

käytössä yhteensä 22. Niistä neljä kuului

jatkosodan lopulla 32. raskaaseen ilma-

torjuntapatteriin “Länsi”, jolla oli Helsin-

gin ilmapuolustuksen läntisimmät tuli-

asemat.

Tuulimäessä on keskustan kiinteistöjä

palveleva S6-luokan väestönsuoja johto-

keskustiloineen. Se on normaaliaikana

monipuolisessa liikuntakäytössä: lajeina

paini, judo, nyrkkeily, telinevoimistelu,

pöytätennis, ammunta ilma-aseilla ja

jousella, miekkailu sekä skeittaus. Väes-

tönsuojat tulee voida saattaa tarvittaessa

käyttökuntoon 24 tunnissa.

4 Pellervo-instituuttiValmistui 1951–52, suunnittelija Veikko

Leisten. Maa- ja metsätaloustuottajain

Keskusliiton (MTK) opisto on alueen ai-

noa jäljelläoleva Tapiolan puutarhakau-

punkia edeltänyt rakennus. Se on suojeltu

asemakaavalla, osin myös sisätiloiltaan.

Opistossa koulutetaan pellervolaisten

osuuskuntien, yhdistysten ja yritysten

luottamus- ja toimihenkilöitä sekä sidos-

ryhmiä.

5 Espoon kaupunginteatteriPerustettu 1988. Omia tuotantoja toteu-

tetaan vuosittain 2–3 pääosin freelance-

voimin ja lisäksi kutsutaan ulkomaisia

vierailuja. Kaikkiaan esityksiä on vuosit-

tain 20–24 ja esityskertoja 170–180. Kat-

sojia niissä käy noin 30 000. Vakituista

henkilökuntaa on 12.

Teatterin päänäyttämö Revontulihal-

li on vanhaan painotaloon rakennettu

muunneltava näyttämö, jota katsomo reu-

nustaa kaikilta sivuilta. Teatterille on pit-

kään kaivattu omia tiloja. Vuokrasopimus

rakennuksen omistajan MTK:n kanssa

päättyy 2016 ja nykytiedon mukaan talo

tullaan purkamaan.

Otsolahti–Karhusaari21 kohdetta • 1 tietolaatikko • noin 7 km


6 TäydennysrakentaminenMetron tulo Tapiolaan näkyy jo raken-tamisen vilkastumisena ja tonttien

käyttötarkoituksen muuttamisena asunto-

valtaisemmaksi. Entisen Metsäliiton

toimistotalo vuodelta 1975 uudistettiin

ja osittain purettiin 2012. Tilalle nousi

neljä 13-kerroksista asuinkerrostaloa.

Samalla nykyinen Metsä Group sai lisää

tilaa energiatehokkaaseen uudisraken-

nukseen, suunnittelija arkkitehtitoimisto

Helin & Co.

Kuvanveistäjä Ari Laitilan jyhkeä kivi-

ja puutyö Maan voima vuodelta 2004 on

evakossa rakennustöiden ajan.

Pekka Helin suunnitteli myös Etelätuu-

lentien toiselle puolelle 2005 valmistu-

neen Finnforestin pääkonttorin, joka oli

aikanaan Euroopan korkein puurakentei-

nen toimistotalo. Nyt LähiTapiolan omis-

tama rakennus on vuokrattuna konsultti-

yritys Sitolle.

7 LähiTapiola-ryhmäTapiola-yhtiöiden juuret ovat vuonna 1857

alkaneessa keskenäisessä vahinkovakuu-

tustoiminnassa. Vuonna 1984 syntyi Ta-

piola-ryhmä, kun 1909 perustettu Pohja

ja 1917 perustettu Aura yhdistyivät. Pank-

kitoiminta aloitettiin 2004.

Vuonna 2013 Tapiola yhdistyi Lähi-

vakuutuksen kanssa Suomen suurim-

maksi vahinkovakuuttajaksi ja 2014 ryh-

mään liittyi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia.

Pääkonttori on vuodelta 1978, suunnitte-

lija arkkitehtitoimisto Ilkka Pajamies. Etu-

pihalla on Hannu Sirenin monumentaali-

nen teräsveistos Kehitys vuodelta 2002.

Samalla paikalla oli Westendin tennis-

halli, joka paloi vuonna 1967.

8 LänsirantaTapiolan laajentuessa pohjoiseen ja ete-

lään toteutti rakennustoimisto A. Puoli-

matka Länsirantaan 1961–64 pienen

asuinalueen lähikauppoineen ja leikki-

puistoineen. Ryhmään kuuluu kolme

kymmenkerroksista pistetaloa, kaksi

kolmekerroksista lamellitaloa sekä kol-

me rivitaloa. Kokonaisuuden suunnitteli

Aarne Ehojoki. Eteläpuolelle valmistuivat

1965 Hakan rakentamat neljä kerrostaloa,

suunnittelija Sakari Nironen.

9 Länsirannan fladaOtsolahden länsirannalla on flada eli

maan kohoamisen takia merestä irralleen

kuroutuva lahti. Viime jääkauden jäljil-

tä maankuori jäi lommolle, joka oikenee

hitaasti, Espoossa nykyään noin 3 mm

vuodessa. Vielä 4 000 vuotta sitten maan-

pinta oli 15 metriä nykyistä alempana ja

rantaviiva vastaavasti Otsomäen laella.

Kun meriyhteys katkeaa kokonaan, fla-

dasta tulee kluuvi.

Fladaa reunustava rantalehto on jätetty

kehittymään luonnontilaisena. Päälajina

on tervaleppä, joka voi elää jopa 150-vuo-

tiaaksi ja saavuttaa 30 metrin pituuden.

Tervaleppä viihtyy kosteilla paikoilla ja

on siksi uusmaalaisen rantamaiseman

olennainen osa. Espoossakin on ollut en-

nen lähes yhtenäinen tervaleppävyöhyke.

Jäljellä olevasta on tavoitteena säilyttää

mahdollisimman paljon.

10 LänsiväyläEtelä-Espoon pääväylä on yksi Suomen

vilkkaimmista teistä ja Tapiola sen vilk-

kain osuus: sitä käyttää arkisin yli 69 000

ajoneuvoa päivässä. Ensimmäinen Länsi-

21

väylä eli Jorvaksentie avattiin 1935–39.

Kaupungin kasvaessa se rakennettiin

moottoritieksi 1965. Länsiväylän kolmas

vaihe nykyaikaisine meluesteineen val-

mistui 1995.

Jorvaksentien linjaus ei ollut itsestään

selvä. Vaihtoehtoina kilpailivat Leppä-

vaara, Kuusisaari ja Lauttasaari. Jälkim-

mäinen valittiin mm. siltojen määrästä

johtuneen suuremman rakennusaikaisen

työllisyysvaikutuksen perusteella.

11 WestendLänsilaita on useassa suurkaupungissa

muodostunut halutuksi asuinseuduksi.

Tätä on selitetty mm. sillä, että esikau-

punkien muodostumisen aikaan kan-

takaupungit kärsivät savupiipputeolli-

suuden ja hiililämmityksen saasteista,

jotka kulkeutuivat keskimäärin itään,

sillä maapallon pyörimisliikkeen vuoksi

läntiset tuulet ovat yleisempiä.

Erinäisten vaiheiden jälkeen on alka-

massa 18-kerroksisen viiden tähden

kylpylähotellin rakentaminen Westendin-

porttiin.

12 Espoon rantaraittion lähes yhtenäinen 39 km:n mittainen

kevyen liikenteen reitti, joka seurailee

rantaviivaa Tarvaspäästä Kivenlahteen.

Raitista on painettu kartta ja tehty myös

hauska kännykkäsovellus.

13 KarhusaariMeren puolelta erämaana säilyneestä

saaresta löytyy mustikkaa ja sieniä ja

sen edustalta nousee siikaa. Ulkoilupol-

ku kulkee mäntyä kasvavassa rinteessä.

Niistä vanhimmat alkavat jo muodostaa

kilpikaarnaa. Tuloksena on muutamien

vuosikymmenten kuluttua aihkeja, jotka

kestävät metsäpalojakin ja voivat saa-

vuttaa Etelä-Suomessa 500 vuoden iän.

Tapiolalle männyllä on suuri symboliarvo

alkaen jo urheiluseurojen nimistä. Met-

sän käyttöarvoa uhkasi metrotyömaan

aikana huoltotunnelin avokaivanto.

Itämeri, maailman nuorin meriItämeri on tilavuudeltaan maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Se kehittyi vain

noin 7 000 vuotta sitten suolaisemmasta Litorina-merestä, kun maan kohoaminen

madalsi Tanskan salmet. Meren pinta-ala on 422 000 km2 ja valuma-alueen laajuus

1,7 miljoonaa km2.

Valtameriin verrattuna Itämeri on matala: syvin kohta on 459 metrissä Gotlan-

nin länsipuolella, keskisyvyys on 55 metriä ja etenkin Suomenlahden vain 37 m.

Tämä yhdessä pienipiirteisen rannikon ja saariston kanssa tekee ekosysteemistä

herkän öljypäästöille ja ravinnekuormitukselle. Harvinaisia eläinlajeja ovat mm.

itämerennorppa ja pyöriäinen. Merenkulun ja veneilyn käytössä Suomen rannikolla on

8 200 km merkittyjä meriväyliä.

Itämeren tulevat vaiheet ovat sidoksissa maankuoren oikenemiseen viime jääkau-

den jäljiltä. Oikeneminen jatkuu vielä pitkään, vähitellen hidastuen, mutta arviolta

150 000 vuodessa Itämerestä jäävät jäljelle vain muutamat syvänteet.


Karhusaaren uimarannalla on David

Nashin puuveistos Ladder vuodelta 1989.

Tuttuakin tutummalla muodollaan se

ilmentää fyysistä ja henkistä siirtymää

tilasta toiseen. Walesiläistaiteilijan tika-

puuaiheisia töitä on ympäri maailmaa

mm. Japanissa ja Brittein saarilla.

Karhusalmen puoleisella rannalla on

Krimin sodan aikaisia maavalleja 1850-

luvulta. Karhusaareen rakennettiin nel-

jä tykkipatteria vahvistamaan Viaporin

puolustusta engelsmannin seilatessa Suo-

memme rannoille.

14 Karhusaaren huvilaPanimoalalla menestyneiden Sinebrychof-

fien aikana Hagalundin kartanosta ero-

tetulla Björnholmin tilalla harjoitettiin

maataloutta ja huvilaelämää. Karhusaa-

ren huvila valmistui 1892, suunnittelija

vapaaherra Karl August Wrede, entisöinti

professori Juhani Pallasmaa 1989.

Huvilalta kartanon suuntaan johtanut

puukuja on nykyään pääosin hävinnyt.

Italialaista renessanssipalatsia muistutta-

va kokonaisuus on rakennustaiteellisesti

arvokkain Espoon 1800-luvun huviloista.

Myös huvilan uusrenessanssinen kiinteä

sisustus kattomaalauksineen, kaakeli-

uuneineen ja panelointeineen on erittäin

huolellisesti tehty. Nykyään taidekeskuk-

sena toimivat, kaupungin omistamat ti-

lat ovat vuokrattavissa yksityiskäyttöön.

Rannassa on Krimin sodan aikaisista

puolustusrakennelmista kertova info-

taulu sekä venelaituri, joka soveltuu myös

vesibusseille.

Espooseen kuuluvassa viereisessä Hana-

saaressa toimii ruotsalais–suomalainen

kulttuurikeskus.

15 KeilalahtiKeilalahden rannalle on kehittynyt mo-

derni pääkonttorialue ja Espoon tunnettu

siluetti, jonka veturiyrityksissä korostuu

korkea teknologia. Metron myötä alueen

vetovoimaisuus on jo nyt kasvanut enti-

sestään.

Nokia-talo valmistui 1997, laajennus

2001, suunnittelija Pekka Helin. Ra-

kennuksen kaksi osaa muodostuvat va-

loaulasta ja sen ympärille sijoittuvista

kolmiomaisia, muunneltavista toimitila-

alueista.

Kone Building valmistui 2001, suunnit-

telija Antti-Matti Siikala. 18-kerroksinen

Huvila talvilevollaan.

23

torni on ulospäin lähes pelkästään lasia.

Yhdessä julkisivussa ovat esillä yrityksen

omat hissit.

Radiolinjan talo valmistui 2001, suun-

nittelija Mauri Tommila. Nyt Kuntien elä-

kevakuutus vuokraa tiloja. Keva rakensi

2012 uuden tornin myös aivan tulevan

metroaseman kupeeseen.

Nesteen torni ”Raaden hammas” val-

mistui 1976, suunnittelija arkkitehtitoi-

misto Castrén–Jauhiainen–Nuuttila.

Tunnettu 87-metrinen teräsrunkoinen

torni oli ensimmäinen ja pitkään ainoa

pilvenpiirtäjä Suomessa. Sitä käyttää ny-

kyisin energia-alan monitoimiyritys For-

tum. Tornia varten rakennettiin aikanaan

oma päiväkotikin. Nyt sen juurella on pie-

ni kaupunkiviljelypalsta.

16 KarhusaarensolmuValmistui 1995. Liittymässä on kaksi

tietaideteosta: Anne Eerolan 9000 kiloa

painava alumiiniveistos Purjeet kuvaa

Länsiväylän merihenkisyyttä yhdistäen

sen Otaniemen teknologiamaisemaan.

Liittymän eteläreunalla Hannu Sirenin

200-metrinen Vastuu koostuu pienestä

muodosta liittymän kaarteessa, rosoises-

ta mustasta osasta sekä punagraniittises-

ta kallioleikkauksesta. Teoksen tavoittee-

na on puhutella luonnosta irtautuneita

ohikulkijoita.

17 ItämetsäItämetsä on suojavyöhyke Länsiväylän

ja asutuksen välissä. Sen uudistaminen

aloitettiin pienaukkohakkuilla ja männyn

istutuksilla vuonna 20012.

Rannan silokallion pinnanmuodot vii-

meisteli jääkausi 10 000 vuotta sitten.

Kiviaines on seoskiveä, jonka vaaleanpu-

naisen värin tuottaa kalimaasälpä. Kal-

lioon hakatut vanhimmat nimikirjaimet

ovat vuodelta 1839 ja kauniilla käsialalla

tehty.

Polun mutkan lähellä on entisen Björn-

vikin torpan paikka. Sen nurkan takaa

haettiin joskus 1900-luvun alussa tupaan

joulukuusi, jonka tynkä jatkoikin keväällä

kasvuaan haarautuen voimakkaasti. Kuu-

si oli viime vuosiin saakka näkyvä maa-

merkki ja linkki modernia Tapiolaa edeltä-

neeseen elämään. Metsikössä ovat myös

Björnholman tilan vanhat portinpylväät.

18 ItärantaToteutettiin 1960–64 itäisen lähiön jat-

keeksi omine lähipalveluineen. ”Kulta-

rannan” asukkaita olivat mm. Heikki von

Hertzen, Tapio Wirkkala ja Helvi Sipilä.

Suuresta osasta asuntoja on Otsolahdel-

le näkymä, joka oli rakennusaikaan vielä

nykyistä avoimempi.

Ylhäällä Harjuviidan varressa ovat ai-

noat Alvar Aallon Tapiolaan suunnitte-

lemat rakennukset. Seitsemän tornitaloa

vuosilta 1962–67 muodostavat vastapai-

non Revellin Taskumateille. Aallolle tyy-

pillinen viuhka-aihe toistuu julkisivujen

porrastuksessa ja talojen sijoittelussa.

Itärannan metsät olivat kauan hoita-

matta ja puusto ylitiheää ennen 2001 teh-

tyjä uudistusharvennuksia. Alueella on

ekologisesti arvokasta rantalehtoa, joka

jätetään luonnontilaan. Tervalepikot ja

kallioiden männiköt ovat maisemallisesti

tärkeitä.

19 Keilaniemen metroasemaLänsimetro valmistunee 2016 tuoden


mukanaan useita täydennysrakentamis-

hankkeita. Eniten huomiota ovat saaneet

Keilaniemen aseman välittömään lähei-

syyteen suunnitellut pyöreät asuintornit,

joista korkein kohoaisi 127 metriin me-

renpinnan yläpuolelle. Asuntoja neljässä

tornissa olisi yhteensä noin tuhat. Hank-

keeseen liittyy myös Kehä I:n tunneloimi-

nen ja puistokannen rakentaminen sen

päälle. Jo hyväksytystä asemakaavasta

on haettu valituslupaa Korkeimpaan hal-

linto-oikeuteen kesällä 2013. Ks. tietolaa-

tikko: Länsimetro.

20 SiirtolohkareSuojatien lähellä näkyvissä on pieni siirto-

lohkare. Arviolta neljän kuutiometrin ko-

koinen ja 10 tonnin painoinen kivenmuru

on tullut paikalle noin 10 000 vuotta sit-

ten viime jääkauden jälkeisessä sulamis-

vedessä kelluneen jäävuoren mukana.

Kiviaines on Viipurin rapakiveä, sillä ikää

noin 1 600 miljoonaa vuotta. Maailman

tunnetusta rapakivestä suurin osa on

Suomessa. Siksi kivilajin nimenä eri kie-

lissä on sama sana.

Kansanperinteessä suuret irtokivet ku-

ten myös kallioon hiertyneet kolot ja kivi-

kasat on pantu hiisien tekosiksi.

21 OtsolahtiOtsolahti on olennainen osa Tapiolan

maisemakuvaa. Se on rehevöitynyt ja ma-

taloitunut Länsiväylän kannaksen raken-

tamisen jälkeen. Keskisyvyys on 1,6 met-

riä eikä vesi vaihdu riittävästi. Kaupunki

onkin pitkään suunnitellut ruoppauksia.

Venesatamassa on 438 venepaikkaa.

Otsolahden pohjukan kuusikko kärsii

juurikäävästä. Sen uudistaminen aloi-

tettiin vuonna 1999 pienaukkohakkuulla

ja tammen istutuksilla. Metsän siluetti

pyritään näin pitämään jatkossakin eh-

jänä tulevista toimenpiteistä huolimatta.

Avoimen rantaluhdan metsänreunaa vah-

vistamaan puolestaan istutettiin tämän

vuosituhannen alussa havupuuryhmiä

työnimellä ”Tapiolan talviturkki”.

22 LeimuniittyTapiolan keskeiset avoimet puistot on

suunnitellut maisema-arkkitehti Jussi

Jännes. Leimuniityn lähtökohtana olivat

merinäkymä Otsolahdelle ja edustava si-

sääntulo Tapiolaan. Puistoa voitiin ihailla

myös Keskustornin kattokahvilasta tai

saavuttaessa meritietä Tapiolaan. Istu-

tusten koko ja voimakas muoto suunni-

teltiin edustusmaiseman mittakaavaan.

Keväisin kukkivat punakeltaiset tulppaa-

nit vastapainona heräävälle vihreydelle.

Niityn alaosassa oli vesialtaiden ja sillan

muodostama pieni asetelma.

Metrotyömaan poistuessa kuvasta pyri-

tään Leimuniitty jatkossa palauttamaan

alkuperäisen kaltaiseen asuun.

L I S Ä K O H D E

22 PlutoLänsiväylän pyörätien varressa Hanasaa-

ren liittymän kohdalla ilmoitustaulussa

on Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan

ylläpitämään aurinkokunnan pienois-

malliin kuuluva Pluto mittakaavassa 1 :

1 miljardi. Aurinkona on 140-senttinen

teräspallo 20 metriä korkean pylvään no-

kassa 6102 metrin päässä Helsingin Paja-

mäessä. Myös muut planeetat löytyvät

Laajalahden ympäristöstä.

25

Itäkartanon polusta:1 Keskustorni2 Keskusallas3 Espoon kulttuurikeskus

4 Ortodoksinen kirkkoPyhittäjä Herman Alaskalaisen mukaan

nimetty kirkko on valmistunut 1998,

suunnittelija Paul Hesse. Herman oli

Valamon munkki, joka lähti 1792 lähetys-

työhön Alaskan saaristoon aleuttien pa-

riin. Häntä pidetään ortodoksisen uskon

tuojana Pohjois-Amerikkaan.

Helsingin ortodoksinen seurakunta on

perustettu venäjänkielisenä vuonna 1827.

Nykyään sillä on Espoossa ja Kauniaisissa

noin 3 000 jäsentä. Jumalanpalveluskie-

liä ovat suomi, kirkkoslaavi, ruotsi, kreik-

ka ja englanti.

Ortodoksit katsovat jatkavansa alku-

peräisen kristillisen kirkon perinnettä,

josta Rooman patriarkaatti erosi vuonna

1054. Osapuolet julistivat toisensa kirkon-

kirouksiin, jotka kumottiin vasta 1965.

5 Ahertajantien taideLiikenneympyrän Taidepoliisi on tapio-

lalaisen kuvanveistäjä Pekka Kauhasen

pronssiveistos vuodelta 2006. Poliisi oh-

jaa liikennettä WeeGee-taloon kolmella

kädellään.

Entisen Galleria Otson katolla Aherta-

jankujalla pyöri tuulen tahtiin Antti Maa-

salon leikkimielinen Tutkimusmatkailija

vuodelta 1986, kunnes se rispaantui ja

poistettiin.

Näyttelykeskus WeeGeen puutarhassa

ovat Eero Hiirosen 6,5 metriä pitkä Pro

Aqua, Raimo Utriaisen Virta I sekä Pertti

Kukkosen betoniaita Mutkia matkassa.

6 Lämpökeskus Tapiolalaiset joutuivat aluksi olemaan hy-

vin omavaraisia Espoon maalaiskunnas-

sa: vesikin piti tuoda Helsingistä. Vuonna

1956 otettiin käyttöön Neulaspolulla Suo-

men ensimmäinen kaukolämpöä tuottava

lämpökeskus. Sen rakennutti Asuntosää-

tiön omistama Otsolahden Lämpö Oy,

joka toteutti myös Tapiolan ensimmäisen

rakennusvaiheen kaukolämpöverkon.

Vuonna 1960 valmistui Ahertajantielle

sähköä ja lämpöä tuottava voimalaitos,

jonka rakensi myös Asuntosäätiön perus-

tama ja omistama Tapiolan Lämpö Oy.

7 WeeGee-taloValmistui Weilin+Göösin kirjapainoksi

1964–67, suunnittelija professori Aarno

Ruusuvuori. Mahdollisimman suuri yhte-

näinen pohjapinta-ala on saavutettu käyt-

tämällä massiivisia tukipilareita, jotka

kannattelevat kattolohkoja. WeeGee-talo

on 1960-luvun konstruktivismin merk-

kiteoksia: siinä näkyy pyrkimys sarjalli-

suuteen, monistamiseen ja geometriaan.

Suojellun rakennuksen pienoismalli kuu-

luu New Yorkin Modernin taiteen museon

kokoelmiin.

Laajennusosa valmistui 1974. Rakennus

saneerattiin 2002–06, suunnittelija Airas

Arkkitehdit. Kulttuuritoiminnot käyttävät

Länsikorkee–Suvikumpu16 kohdetta • noin 5 km


pinta-alasta nyt noin 17 500 m2. Talossa

toimivat Espoon modernin taiteen museo

EMMA, Espoon kaupunginmuseo, Helinä

Rautavaaran museo, Suomen Lelumuseo

Hevosenkenkä, Suomen Kellomuseo sekä

Espoon kuvataidekoulu ja Galleria Aarni.

Aulassa on tapahtumatorin lisäksi ravin-

tola, kahvila ja museokauppa. Päädyssä

on vielä 440 oppilaan yhteiskunta- ja ta-

louspainotteinen Etelä-Tapiolan lukio.

Vuonna 2012 WeeGeen takapihalle

laskeutui Matti Suurosen suunnittelema

muovinen Futuro-talo numero 001.

8 Eeva Kilven runoja perhospuisto

Perustettiin 2004 kirjailijan toivomuk-

sesta hänen kotinsa lähelle. Rinteen rau-

duskoivuvaltainen sekametsä on jätetty

toimenpiteiden ulkopuolelle kehittymään

luontaisesti. Kävelytien varresta kaade-

taan vaaralliset puut, mutta rungot jä-

tetään maapuiksi lahoamaan. Perhoset

viihtyvät avoimen niityn reunassa.

Eeva Kilpi syntyi 1928 Hiitolassa Kar-

jalan Kannaksella, valmistui opettajaksi

mutta alkoikin kirjoittaa. Ensimmäinen

teos ilmestyi 1959. Kilven teemoja ovat ol-

leet karjalaisuus, luonto ja ihmissuhteet.

Hän on kirjoittanut rohkeasti vammai-

suudesta ja naisen elämästä sekä julkais-

sut myös novelleja ja runoja. Eeva Kilpi

on saanut Valtion kirjallisuuspalkinnon

kolmesti, Pro Finlandia -mitalin sekä lu-

kuisia muita palkintoja.

9 As.Oy KehrääjäValmistui 1960, suunnittelijat Kaija ja

Heikki Siren. Koivikkoon eloisasti sijoit-

tuvissa kolmessa ketjutalossa on 14 kaksi-

kerroksista perheasuntoa, kaikki kooltaan

99 m2.

10 Tapiolan urheilupuistoUrheilupuistossa on kaksi nurmikenttää,

hiekkakenttä, yleisurheilun suorituspaik-

koja ja hiekkatekonurmi sekä erityisen

monipuoliset hallit.

Tapiolan urheiluhallissa on kentät sa-

libandylle, koripallolle ja lentopallolle

sekä tilat judolle, voimailulle ja baletille.

Hallissa pelaavat mm. Espoon Honka ja

Oilers, monitoimihalli Barona Areenan

jäällä puolestaan Espoo Blues. Esport on

Euroopan suurin sisäliikuntakeskus, jon-

ka eri osissa on yli 50 mailapelikenttää

mukaanlukien 16 tenniskenttää, fitness-

palvelut sekä mm. täysimittainen jalka-

pallohalli, juoksurata, kamppailulajikes-

kus ja lasten liikuntapuisto.

Metroasema sijoittuu urheilupuiston

eteläpuolelle. Pohjoispuolitse kulkee tal-

vella kaupungin ylläpitämä päälatu, jota

pitkin pääsee Espoon Keskuspuistoon ja

sieltä edelleen Oittaan kautta Nuuksioon

saakka.

11 Jousenkaaren kouluValmistui 1960, suunnittelija Osmo Sipa-

ri. Metsolan kansakouluna aloittanut ra-

kennus jäsentyy asuintalon tavoin neljän

luokan ryhmiin, joilla on oma länsipiha,

sisäänkäynti ja porras. Erikoisluokat ja

yhteiset tilat ovat alemmassa kerroksessa,

luokkahuoneet ylemmässä. Samaan koko-

naisuuteen kuuluu kaksi rivitaloa, joissa

on opettajien asuntoja. Jousenkaaressa

aloittivat Espoon ensimmäiset musiikki-

luokat 1969. Koulua kunnostettiin ja se

sai lisää tiloja vuosien 1996–99 remontis-

27

sa. Nykyisessä alakoulussa on 290 oppi-

lasta. Opetuksessa painotetaan musiikkia

ja kieliä.

Heti koulun länsipuolella on ensimmäi-

sen maailmansodan aikaisen Helsingin

maalinnoituksen etulinjaan kuuluvan

tukikohdan XXXIII taisteluhauta, jota

tukevat tykistöasemat olivat Tuulimäen ja

Kaupinkallion maastossa. Ks. tietolaatik-

ko: Helsingin maalinnoitus

Viereen perustettiin 64 palstan kau-

punkiviljelyalue vuonna 2012 alkuperäi-

sen puutarhakaupunkiaatteen hengessä.

12 TykkitieHelsingin maalinnoituksen puolustus pe-

rustui jalkaväkeen ja sitä tukevaan vah-

vaan tykistöön. Tukikohdat muodostuivat

taisteluasemista ja tykkipattereista am-

musvarastoineen. Erityisesti huomioitiin

linnoituslaitteita yhdistävät tykkitiet, joita

pitkin joukkoja ja kalustoa voitaisiin siir-

tää taistelujen aikana. Yhdystiet eli tykki-

tiet tehtiin makadammista (murskatusta

kivestä) ja mukulakivistä. Tiet ojitettiin

tarkasti, että niitä voitaisiin käyttää myös

kelirikon aikana.

Monet tykkitiet ovat yhä tallella lähes

sata vuotta rakentamisensa jälkeen mm.

ulkoiluteiden pohjina kuten tässäkin.

Myös Jousenkaaren katu noudattaa van-

han tykkitien linjaa.

13 SuvikumpuAsuntosäätiön rakennuttaman alkupe-

räisen Tapiolan viimeiseen vaiheeseen

kuuluva kokonaisuus valmistui kolmessa

osassa 1969, 1982 ja 1983, kutsukilpailun

jo 1962 voittaneiden Raili ja Reima Pie-

tilän ehdotuksen mukaisesti. Maaston

muotoja noudattelevat ja mitoiltaan vaih-

televat rakennukset tuottavat luonnonlä-

heisen kokonaisuuden, jonka täydentää

pieni liikerakennus. Kallion etelä- ja län-

sirinteillä on monimuotoista pientaloasu-

tusta.

Kallion laelle jäävät Helsingin maa-

linnoitukseen kuuluvat jalkaväkiasemat.

14 Länsiväylän tieilmeValmistui 1995 Länsiväylän levennyksen

yhteydessä, suunnittelija Jarmo Suomi-

sen Trollius-tiimi. Tuulimäen ja Haka-

lehdon kohdalla tienvarren harjumaiset

maavallit on sovitettu yhteen teräksisten

meluesteiden ja siltojen kanssa. Väriskaa-

la on valittu Tapiolan vihreän ja valkoisen

mukaan. Kesäaikana vihreys korostuu 43

000 istutetun kasvin ansiosta.

15 ArabikyläValmistui 1964, suunnittelija Pentti Aho-

la. Helsingin asuntokeskuskunta Hakan

toteuttamat Hakalehdon 17 atriumtaloa

ovat kaikki 120-neliöisiä. Talojen puoli-

suljetut sisäpihat eli atriumit avautuvat

ilta-aurinkoon. Lisäksi rakennukset kyt-

keytyvät toisiinsa muodostaen suojaavia

ketjuja. Alkujaan avoimella pellolla val-

koisten muurien muodostama näkymä toi

mieleen Lähi-idän, siitä kutsumanimi.

16 HakalehtoValmistui 1963–64, suunnittelija Sakari

Nironen. Vasemmistotaustainen Haka

ja porvarillinen Sato jakoivat keskenään

asuntorakentamisen markkinat Suomes-

sa vuosikymmeniä. Espoossakin Haka

toteutti laajoja aluerakentamiskohteita

korostaen niissä yleensä arkkitehtonista


sarjallisuutta ja rationaalisuutta. Tapio-

lassa Haka urakoi kymmenen element-

titalon ryhmän kuitenkin pilari-palkki-

runkoisina. Tämä sekä kevyet väliseinät

mahdollistivat poikkeuksellisesti asunto-

jen yksilölliset pohjaratkaisut.

17 Oravannahkatori“Orski.” Valmistui 1960–63, suunnittelija

Veijo Malmio. Tapiolan läntinen lähiö ra-

kennettiin itäisen jälkeen ja tätä tiiviim-

mäksi. Sen keskellä Oravannahkatorilla

on pikkukaupungin tunnelmaa. Aukion

kulmaan suunniteltiin vesiallas, mutta se

jäi aikanaan toteuttamatta.

Tapiolan liikekeskuksen laajentaminen

aluekeskuksen mittoihin johti 1980-lu-

vulla puutarhakaupungin kolmen lähiön

palvelujen heikentymiseen. Muun muassa

kymmenkunta päivittäistavarakauppaa

on lopettanut toimintansa. Liiketilat ovat

nyt pääosin muussa kuin lähipalvelujen

käytössä.

Keskusautohalli Jousenkaaren alus-

sa valmistui 1961, suunnittelijat Kaija ja

Heikki Siren. Kaksikerroksisessa hallissa

oli tilaa alun perin 71 autolle ja sen yhte-

ydessä toimi huoltoasema. Niistä ajoista

maamme henkilöautomäärä on enemmän

kuin kymmenkertaistunut.

18 Taskumatit”Tornarit.” Valmistuivat 1959–61, suun-

nittelija Viljo Revell. Läntisen lähiön

korkeimmalle kohdalle sijoitettiin neljä

9-kerroksista tornitaloa maamerkiksi.

Kaksi pohjoisinta olivat maan ensimmäi-

siä asuntosäästökohteita. Yksi taloista

sisältää vain yksiötä ja kaksioita; kolme

muuta pääosin kaksioita sekä kussakin

kerroksessa yhden parvekkeellisen asun-

non, jossa neljä huonetta ja keittiö. Koko-

naisuuteen kuuluu myös Revellin matala

lamellitalo.

Tornitaloja alettiin kutsua taskumateik-

si jo ennen niiden valmistumista lennok-

kaiden, saunatilat sisältävien kattolisäk-

keiden ansiosta. Rakennusten siluetti on

muodostunut koko Tapiolan tunnukseksi.

Tornitason sisääntulossa on Viljo Revellin

aukio.

Tykkimäen nimi juontaa viime sotien

aikaiseen Helsingin ilmapuolustukseen

kuuluneesta 32. raskaasta ilmatorjunta-

patterista “Länsi”, jonka yksi tuliasema

oli Taskumattien paikalla.

19 HeikintoriValmistui 1968, suunnittelija Aarne Ervi.

Heikintori ennakoi ratkaisultaan nykyisiä

kauppakeskuksia. Rakennuksen läpi kul-

keva Tapionraitti kytkee katetun kaup-

pakadun suoraan kaupunkirakenteeseen.

Yhteyttä vielä korostaa visuaalisesti laa-

toituksen jatkuminen ulkoa sisään. Kaup-

pakeskuksessa toimii 46 erikoisliikettä

sekä Tapiolan postikonttori.

Otsolahden polusta:2 Tapiolan liikekeskus

itÄkartano–hagalund otaniemi–keilaniemi t a p i o l a ... · kaupungin hoidettaviksi vasta...

Documents