itÄkartano–hagalund otaniemi–keilaniemi t a p i o l a ... · kaupungin hoidettaviksi vasta...
TRANSCRIPT
Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto –
Esbo Stadsdelsföreningars Förbund ry
E S P O O N KO T I K A U P U N K I P O L U T
T A P I O L A
I TÄ K A R TA N O – H A G A L U N D
O TA N I E M I – K E I L A N I E M I
O T S O L A H T I – K A R H U S A A R I
L Ä N S I K O R K E E – S U V I K U M P U
K Ä V E LY O P A S
V e r s i o 2 0 1 3
2 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola
I TÄ K A R TA N O – H A G A L U N DO TA N I E M I – K E I L A N I E M I
O T S O L A H T I – K A R H U S A A R IL Ä N S I K O R K E E – S U V I K U M P U
Versio 10.10.2013
76 kohdetta • 7 tietolaatikkoa • pääreittien pituus 25 km
Toimitus ja ulkoasu Pauli Saloranta / Suomen Kotikaupunkipolut tmi
Kuvat Mikko Perkko / EKYL
Julkaisija Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto 2015
Yhteistyössä Espoon kaupunki ja Tapiolan Kilta
Kiitos kaikille tietoja antaneille kaupunkilaisille, virkamiehille ja yhteisöille!
Aineisto on netissä:
www.ekyl.fi/espoon-kotikaupunkipolut
www.espoo.fi/kotikaupunkipolut
Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry eli EKYL on vuonna 1981
perustettu espoolaisten kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistysten keskusliitto ja palvelu-
organisaatio. Liitolla on 46 yhdistysjäsentä eri puolilta Espoota.
www.ekyl.fi
Monipuolisten kotikaupunkipolkujen laatiminen on kaupunginosayhdistys-
ten toimintamuoto, jonka Pauli Saloranta kehitti valtakunnallisessa pilottihankkeessa
Espoossa 2004–05 Espoon kaupungin ja Uudenmaan liiton rahoituksella.
www.kotikaupunkipolut.fi
E S P O O N KO T I K A U P U N K I P O L U T
T A P I O L A
3
J O H D A N T OTapiola on tunnetuin Espoon kaupunkikeskuksista. Asuntosäätiö perusti tänne vuon-
na 1953 modernin puutarhakaupungin, joka saavutti pian maailmanmaineen.
Uudisasukkailla ei ollut aluksi helppoa Espoon maalaiskunnassa. Niinpä Tapiolan
itsenäistymis- ja alueliitossuunnitelmia tehtiin eri tahoilla joka vuosikymmenellä,
kunnes Espoosta tuli kaupunki 1972. Tapiolan yleiset alueet siirtyivät Asuntosäätiöltä
kaupungin hoidettaviksi vasta 1994. Nykyinen 16 000 asukkaan Tapiola muodostaa
Otaniemen ja Keilaniemen kanssa Espoon T3-alueen, jolla yhdistyvät tiede, taide, tek-
niikka ja talous.
Tapiolan kotikaupunkipolut kiertelevät alkuperäisen puutarhakaupungin halki ran-
noille ja luontoon, kulttuuriin, historiaan sekä tulevaisuudennäkymiin.
K I R J A L L I S U U T T AEspoo – kasvun näkijät ja tekijät. Reima T. A. Luoto 2004, Espoon kaupunginmuseo.
Espoo – oma lukunsa. Pertti Maisala 2008, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.
Espookirja. Uolevi Itkonen 1992, Espoon kaupunki.
Espoon luontokohteet. Harri Anttila ja Kati Berninger 2004, Espoon ympäristö-
keskus, 7. painos.
Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Erkki Härö 1991, Espoon kaupungin-
museo, 2. painos.
Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Arkkitehtuuriopas. Arvi Ilonen 2000, Otava.
Helsinki sodassa. Aake Pesonen 1985, Kirjayhtymä.
Koti vaiko kasarmi lapsillemme? Heikki von Hertzen 1946, Väestöliitto.
Kuka kaivoi vallihaudat? Verkkonäyttely 1998, Espoon kaupunginmuseo.
Kylä-Espoo. Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema. Espoon kaupunki-
suunnittelukeskus 2008.
Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta. Johanna Hankonen 1994, väitöskirja, Tampereen
teknillinen korkeakoulu, Gaudeamus ja Otatieto oy.
Nimistö Tapiolan kaupunkikuvassa. Marja Viljamaa-Laakso 1992, Espoon kaupunki.
Susihukkia ja punahilkkoja. Raportti Espoon ja Vantaan itsenäisyystaistelusta alue-
rakentamisen avulla. Raimo Markkanen 1997, Rakennusalan kustantajat.
Sydämellistä yhteiselämää. Espoon koulutaloja 1873–1990. Kari Jormakka 1991.
Tapiola. Elämää ja arkkitehtuuria. Timo Tuomi (toim.) 2003, Asuntosäätiö ja Espoon
kaupunki.
Vanha Hagalund. Eeva Eskola 1972, toinen painos 1984, Espoon kaupunki.
Viaporin maarintama. John Lagerstedt 2014, Helsingin kaupunginmuseo.
Westend – Huvilakaupunki. Erik Gillberg, Asko Siukosaari, Sirkka Paikkala ym.
1990. Espoon kaupungin kotiseutusarja 1.
4 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola
1 KeskustorniVuonna 1961 Tapiolan maamerkiksi val-
mistunut, Aarne Ervin suunnittelema
13-kerroksinen toimistotorni oli aikanaan
harvinaisen korkea. Huipulla oli pitkään
näköalaravintola.
Heikki von Hertzenin aukiolla on pe-
rinteisen kaupungin keskustaan kuuluva
ulkoilmatori. Sen vieressä portaita aste-
lee Tapio Junnon pronssiveistos Häikäis-
tynyt vuodelta 1992. Kiiltäväksi hiotun ja
rosoisen pinnan vastakohdassa tiivistyy
nykyihmisen elämän ristiriitaisuus. Tai-
detta Tapiolaan -yhdistyksen lahjoittama
veistos on omistettu Hertzenille, jonka
visio yhdisti eri ammattikuntien asian-
tuntijat ihanteellisen puutarhakaupungin
tavoittelussa.
Heikki Konttisen ilmeikäs ja humoristi-
nen pronssiveistos Morsian vuodelta 1983
kuvaa Tapiolan alkuaikoja. Teos lunastet-
tiin Tapiolan 20-vuotisjuhlien veistoskil-
pailusta 1972, mutta pystytettiin paikal-
leen vasta 1985.
Tapionraitti on Tapiolan pääakseli. Puo-
lentoista kilometrin mittaisena ja lähes
viivasuorana se yhdistää Länsikorkeen,
keskustan ja Itäkartanon.
2 KeskusallasTapiolan keskustan asemakaavakilpailun
1954 voittaneen Aarne Ervin oivallus oli
vanhan sorakuopan paikalle sijoitettu
allas, jonka ympärille keskeisimmät toi-
minnot jäsentyvät. Vuonna 1963 valmis-
tuneessa altaassa on välillä viljelty kaloja
ja siellä on toiminut polkuveneiden vuok-
raamo. Vuonna 2013 allasta madallettiin
niin, että se voidaan jäädyttää talvella
luistinradaksi.
Aarne Ervin aukio on kulttuurikeskuk-
sen vieressä altaan partaalla.
Kulttuurikeskuksen puoleisella kul-
malla on erittäin kaunis silokallio, jossa
on vaaleaa graniittia, harmaata amfibo-
liittia ja tummaa kiillegneissiä. Graniit-
ti on kiteytynyt tulivuoren kivisulasta,
amfiboliitti muodostunut maankuoressa
ja gneissi kovettunut merenpohjan sedi-
menteistä. Kivilajit ovat sekoittuneet sve-
kofennisessä vuorijonopoimutuksessa 1
900 miljoonaa vuotta sitten noin 10 km:
n syvyydessä 750°C:n lämpötilassa. Eroo-
sio ja kolme jääkautta ovat kuluttaneet
vuoret pois ja lopuksi sora hionut pinnan
rantaveden aaltojen voimalla.
3 Espoon kulttuurikeskusValmistui 1989, suunnittelija Arto Sipinen.
Paikka on viimeisenä rakennettu palanen
Aarne Ervin Tapiolan keskustasuunnitel-
masta 1954. Alun perin se oli varattu teat-
terille. Kolme vuosikymmentä myöhem-
min toteutettu, paljon suurempi rakennus
sopeutuu hyvin ympäröivään miljööseen.
Kahtia jaetun rakennusmassan keskellä
ovat aula- ja lämpiötilat, jotka avautuvat
Keskusaltaan suuntaan. Tapiolasalissa
on 812 paikkaa, Louhisalissa 300–442.
Kulttuurikeskuksessa toimivat Espoon
kaupungin kulttuuritoimen lisäksi Tapi-
ola Sinfonietta, Espoon musiikkiopisto,
Itäkar tano–Hagalund21 kohdetta • 2 tietolaatikkoa • noin 5 km
5
Tapiolan kirjasto ja kaupungin yhteispal-
velupiste sekä Espoon työväenopisto.
Keskuksessa ja sen ympäristössä jär-
jestetään vuosittain pääkaupunkiseudun
suurin jazz-tapahtuma April Jazz ja kan-
sainvälinen elokuvafestivaali Espoo Ciné
sekä vuorovuosina Espoon kansainväli-
nen Pianoviikko ja mittava KuoroEspoo-
festivaali.
4 Garden-hotelliErvin keskustasuunnitelmassa Tapiola
Garden -hotellin paikalla oli aluksi mata-
la liikerakennus. Ensimmäinen luonnos
hotellista valmistui 1964 ja 154 huoneen
rakennus 1974. Peruskorjaus ja laajennus
länsipuolelle 2008 toivat 60 lisähuonetta
sekä uuden sisäänkäynnin suoraan Tapi-
on raitin tasoon.
Hotellin edustalla on kaivo, josta pum-
pataan pohjavettä keskusaltaaseen. Allas
ei juurikaan vuoda, mutta kuumina kesi-
nä haihtuminen altaasta on voimakasta.
Aikanaan oli suosittua noutaa kaivosta
raikasta pohjavettä kotikäyttöön. Oma-
voimainen pumppu on sittemmin poistet-
tu erinäisten nykynormien vastaisena.
5 Køgenpuistoon nimetty Tanskassa, Kööpenhaminan
tuntumassa sijaitsevan Espoon ystävyys-
kaupungin mukaan. Espoolla on Euroo-
passa kahdeksan ystävyys- kaupunkia,
joista kuudelle on nimetty puisto. Køgen
puiston paikan valintaan vaikutti se, että
Tanskan kuningatar Margareeta on nuo-
rena partiolaisena leireillyt edessä aukea-
van Otsolahden rannoilla.
Køgenpuisto on toiminut mm. veistos-
näyttelyjen paikkana. Puiston vanhim-
mat männyt ovat yli 150-vuotiaita. Kasvu-
paikan valoisuus ja avoimuus on saanut
Tapiolan urbaani kulttuurimaisema.
6 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola
puut kehittymään leveiksi ja matalarun-
koisiksi.
Italialaisen Antonio da Cudanin pronssi-
veistos Luominen avaruudessa voitti Es-
poon kaupungiksitulon yhteydessä 1972
järjestetyn kilpailun, jolla etsittiin teosta
ilmentämään Espoon kehitystä vuosina
1952–72. Vuonna 1980 paljastetun, 17-
tonnisen veistoksen orgaaniset muodot
ovat harkittu vastakohta ympäröivälle
arkkitehtuurille. Teos siirrettiin nykyisel-
le paikalleen 2011 ja uudelleenpaljastet-
tiin 2013.
6 Tapiolan kirkkoValmistui 1965, suunnittelija Aarno Ruusu-
vuori. Kuutiomaisen kirkkosalin sivussa
on kastekappeli ja sisäpihojen ympärillä
matalissa siivissä kirkkoherranvirasto,
seurakuntasali sekä kerhotilat. Tapiolan
kirkkoa on selkeytensä ja askeettisuu-
tensa ansiosta kutsuttu maailman luteri-
laisimmaksi kirkoksi. Saliin asennettiin
vuonna 2002 kuvanveistäjä Helena Hie-
tasen ja valaistussuunnittelija Tarja Er-
vastin valoteos 3, joka seuraa kirkkovuo-
den kulkua.
Tapiolan seurakuntayhdistys perustet-
tiin 1955 ja seurakunta 1960. Nykyään
siinä on 23 000 jäsentä.
Tapiolan uurnalehto valmistui 2004,
suunnittelija professori Ilmari Lahdelma.
Paikka kirkon suojassa tarjoaa hautaus-
maalle sen tarvitseman rauhan ja yksi-
tyisyyden. Yhtä tärkeää on vaikuttava
näkymä vesialtaalle. Ihmisen tekemien
rakenteiden ja puuston luonnollisen sat-
tumanvaraisuuden suhde luo perustan
uurnalehdon tunnelmalle.
7 Tapiolan uimahalliValmistui 1965, suunnittelija Aarne Ervi.
Peruskorjaus ja taitavasti vanhan osan
alle sijoitettu laajennus valmistuivat
Puutarhakaupungin syntyJo vuonna 1918 Eliel Saarisen Suur-Helsinki-suunnitelmassa Björnvikiin ja Albergaan
oli sijoitettu englantilaistyyppiset puutarhakaupungit, jotka liittyivät Helsinkiin rai-
deyhteyksin. Ideaa toteutettiin ensimmäisenä Puu-Käpylässä 1920-luvulla.
Jorvaksentien avauduttua professori Otto-Iivari Meurman aloitti Hagalundin karta-
non maiden asemakaavoituksen 1940. Sitä seurannut Teknillisen korkeakoulun siirto-
päätös Otaniemeen 1949 osaltaan vauhditti myös Tapiolan suunnittelua.
Sodanjälkeinen asuntopula sai useat eri järjestöt Väestöliiton johdolla perustamaan
Asuntosäätiön. Sen primus motor Heikki von Hertzen – apunaan aikansa parhaat
arkkitehdit ja ympäristösuunnittelijat – ryhtyi utopistiseen hankkeeseen rakentaa
parempi asuinympäristö kaikille yhteiskuntaluokille ja eri elämänvaiheessa oleville
ihmisille.
Asuntosäätiö toteutti Tapiolalle vielä pikkusiskot Jyväskylään ja Rovaniemelle.
Mutta ihanteet muuttuivat. Tapiolankin neljästä lähiöstä viimeisenä rakennettu poh-
joinen edustaa jo selvästi erilaista suunnittelua. Myös puutarhakaupungissa näkyvät
eri vuosikymmenten kerrostumat.
7
2005. Rakennukseen liittyy laaja ulko-
alue kaksine ulkoaltaineen ja aurinko-
terasseineen. Uimahallin arkkitehtuuri
piirtyy tummaa Menninkäisenmetsää
vasten, jonka heikentynyttä puustoa on
parannettu harvennuksella ja näin lykät-
ty uudistamisajankohtaa 20 vuodella.
8 ItäkartanoAlkuperäisen Tapiolan kolmesta lähiös-
tä itäinen rakennettiin ensimmäisenä,
Otto-Iivari Meurmanin kaavaluonnoksen
pohjalta. Tapiolan peruskivi muurattiin
täällä 5.9.1953. Itäkartanon itäpään pien-
taloihin muuttivat Tapiolan ensimmäiset
uudet asukkaat jouluksi 1953.
Mäntytorni valmistui 1954, suunnitteli-
ja Aarne Ervi. Yksin asuville suunnitellun
talon kaikki 66 asuntoa ovat tilavia yksi-
öitä. Katolla oli alun perin kahvila sekä
kokoushuoneisto. Niin ikään Ervin suun-
nittelema 350-paikkainen Kino Tapiola
valmistui 1955, ja vuotta sitä ennen La-
sipalatsiksi kutsuttu myymälärakennus,
jossa oli mm. posti ja pankki.
Mäntyviidan ja Sufikan kerrostalot val-
mistuivat 1954, suunnittelija Viljo Revell.
Niissä kokeiltiin ensimmäistä kertaa Suo-
messa elementtitekniikan vaikutuksia
rakenneratkaisuihin ja ulkoiseen ilmee-
seen nauhaikkunoineen ja voimakkaine
saumoineen. Kansa ei heti lämmennyt
uutuuksille vaan käytti taloista nimeä
traktoritehdas.
Kello ja allas. Neulaspolku. Aarne Ervin
sommitelma vuodelta 1957 muodostuu
kellotornista, vesialtaasta ja pergolas-
ta. Ympäröivä puisto on Ervin ja Jussi
Jänneksen suunnittelema. Neulaspolun
lämpökeskus vuodelta 1956 purettiin
2013 uusien asuinkerrostalojen tieltä.
Ilves ja pentu. Ilvespuistikko, Tapiolan-
tie. Helvi Hyvärisen graniittiveistos vuo-
delta 1962 tavoittelee yleispätevää kau-
neutta eläimen hahmon kautta. Teos oli
Asuntosäätiön lahja Tapiolan asukkaille.
9 As.oy Kontiontie“Kontsarit.” Valmistui 1955, suunnittelijat
Heikki ja Kaija Siren. Rivitalojen tehtävä
Tapiolassa oli alun perin tarjota mahdol-
lisuus omaan pihaan niille, joilla ei ollut
varaa omakotitaloon. Kontsareissa kan-
tavana runkona ovat tiiliset palomuurit.
Muut rakenteet ovat pääosin puuta. Talo-
jen pihat on rajattu puisin vajoin ja pergo-
loin. Autotallit ja huoltorakennus suojaa-
vat liikenteeltä. Kokeilukohteen toteutti
Puutalo Oy, joka oli myynyt rintamamies-
talopaketteja ja kehitteli seuraavaksi laaja-
mittaiseen tuotantoon soveltuvia rivitalo-
tyyppejä.
Otsolahden polusta:22 Leimuniitty21 Otsolahti
10 Suomen taiteilijaseuran rivitalo
Valmistui 1955, suunnittelija Aulis Blom-
stedt. Kymmenen ateljeeasunnon talo
rakennettiin veikkausvoittovaroilla. Par-
vellisten ateljeetilojen suuret ikkunat
avautuvat pohjoiseen, jotta valoa saadaan
tasaisesti.
11 Kehä IValmistui 1980. Suomen vilkkain maantie:
vuonna 2012 ajoi Pakilan kohdalla keski-
määrin 91 000 ajoneuvoa vuorokaudessa
8 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola
ja tälläkin kohtaa lähes 25 000. Kehätien
vieminen liikennetunneliin Tapiolan ja
Otaniemen välillä on suunnitteilla melu-
ja pölyhaittojen vähentämiseksi sekä tilan
vapauttamiseksi miljöötä eheyttävään ra-
kentamiseen kysytyllä alueella.
12 Otaniemen vesitorniValmistui 1972, suunnittelija Alvar Aalto.
Ulkoiselta muodoltaan rakennus on 12-
kulmainen muistuttaen hieman mutteria.
Vesisäiliön tilavuus 6 000 m3, tornin kor-
keus maan pinnasta 52 metriä. Alapuolel-
la on toimistorakennus ja huippulämpö-
keskus.
13 Hagalundin kartanoOtnäsin kylässä oli 1540-luvulla kolme
taloa. Tataarit polttivat kylän 25-vuotisen
sodan yhteydessä helmikuussa 1577. Ta-
lot yhdistettiin 1630 tilaksi, joka jaettiin
kahtia 1812 Adolf Fredrik von Numersin
perinnönjaossa. Kapteeni Carl Johan von
Numers rakennutti pian Hagalundin kar-
tanon empirevaikutteisen mutta koriste-
lultaan vaatimattoman päärakennuksen.
Krimin sodan aikana valtio hakkautti
tilan metsiä ja piti Otaniemen hevoshaas-
sa 100 sotilastelttaa kahden vuoden ajan.
Näistä ja muista vahingoista maksettiin
sodan päätyttyä 1856 korvauksena 300
hopearuplaa. Helsinkiläinen panimono-
mistaja Paul Sinebrychoff osti 1857 Ha-
galundin ja 1859 myös naapurin Otnäsin
kartanon. Päärakennusten välinen pitkä
lehmuskuja on osin säilynyt. Valaisimet
ovat mallia Tapiola.
Nykyisellä Otsonkalliolla oli tuulimylly,
jonka kivet ovat säilyneet. Kartanon puis-
to ja metsät kärsivät jälleen venäläisten
linnoitustöistä 1914–17. Puisto uusittiin
1919 Paul Olssonin suunnitelmien mu-
kaan. Kartanon talousrakennukset ja työ-
väenkasarmit purettiin 1950–70-luvuilla
uusien rakennusten tieltä. Jäljellä on vain
punatiilinen sikala 1800-luvun lopulta,
nykyään Tapiolan ratsastuskoulun käy-
tössä.
14 InnopoliYrityshautomon ensimmäinen vaihe val-
mistui 1991, toinen 2002, suunnittelija
Kaarina Löfström. Technopolis-ketjuun
nykyisin kuuluva Innopoli on 300 tekno-
logia-alan kasvuyrityksen täyden palvelun
toimipaikka. Rakennukset näyttäytyvät
kehätien suuntaan voimakkaina ja mas-
siivisina; kampuksen suuntaan pehme-
ämpinä ja monimuotoisempina. Terävässä
kokassa on maisemasauna. Tekniikantien
toisella puolella on vanha Otaniemen tek-
nologiakylä.
15 Vallit“Vallarit.” Ensimmäisen maailmansodan
aikaisen Helsingin maalinnoituksen tuki-
kohta XXXVII oli taka-asema varsinaisen
etulinjan ollessa 2 km lännempänä Ton-
tunmäen tasalla. Tukikohdan sijainti on
ollut vaarallinen, sillä mahdollisen vetäy-
tymistien katkaisee meri.
16 MenninkäisentieMiellyttävästi kaartuileva katunäkymä
on Tapiolan eheimpiä. Ketjutalot ja Kol-
mirinne valmistuivat 1954, suunnitte-
lija Aulis Blomstedt. Kolmessa ketjussa
sijaitsevat 12 kaksikerroksista asuntoa
ovat kaikki kooltaan 97 m2. Pihat jatku-
vat saumattomasti metsäiseen puistoon.
9
Toisen kerroksen makuuhuoneiden pienet
takaikkunat antoivat aiheen ketjutalojen
kutsumanimeen ”Kanakopit”. Viisiker-
roksisissa kerrostaloissa asuntokoot ovat
41–91 m2. Kokonaisuutta yhdistää visu-
aalisesti punatiilinen julkisivu ja valkoi-
seksi rapattu ylin kerros.
17 Silkkiniitty”Silkkari(t), Silkkis.” Niitty näkyy kar-
toissa jo vuonna 1706 ja nimi Silkesängen
vuonna 1916. Alkuperäisen luonnon muo-
dot on säilytetty, vaikka käyttötarkoitus
on muuttunut. Kahden metsäisen maas-
toharjanteen välinen, yli 600 metriä pitkä
niitty palvelee nyt palloilu- ja leikkialuee-
na. Kahluuallasta vastapäätä sijoitettiin
vuokrattavia puutarhapalstoja lähinnä
Tapiolan kerrostaloasukkaita ajatellen.
Palstat toivat puistoon elämää ja tunnel-
maa, joskin niiden suojaksi istutettiin
myös pensasaidanteita.
Itäpäädyn näköalatasanteella on Otto-
Iivari Meurmanin puisto; länsipää on
saanut nimen Aarnimaa. Kävelyteitä va-
laisevat Tapiola-malliset valaisimet, jotka
kaupunki asensi puistoon vahingossa.
Silkkiniityn kautta kulkee talvella kau-
pungin ylläpitämä päälatu, jota pitkin voi
päästä Espoon Keskuspuistoon ja sieltä
Oittaan kautta Nuuksion erämaahan.
18 Aarnivalkean kouluValmistui 1957, suunnittelijat Kaija ja
Heikki Siren. Tapiolan kansakoulun ra-
kennuksessa ilmeni uusi pedagoginen
ajattelu: Ala- ja yläkoululla oli omat keski-
käytävän ympärille kootut luokkasiipen-
sä, joita yhdistävän poikittaiskäytävän
varrella ovat ruokasali sekä liikunta- ja
juhlasali. Opettajien rivitaloasunnot kuu-
luvat samaan kokonaisuuteen.
Nykyään Aarnivalkeassa toimii 300
oppilaan alakoulu, joka painottaa opetuk-
sessaan mm. omatoimisuutta, yhteistyö-
taitoja sekä kodin ja koulun yhteistyötä.
19 Aarnivalkean omakotialueValmistui 1957, suunnittelija Jorma Järvi.
Kahdessa ryppäässä on 21 yksikerroksista
pientaloa, kooltaan 81 ja 100 m2. Talojen
sijoittelu on tarkkaan harkittu ja autojen
Helsingin maalinnoitusKun Venäjän Itämeren laivasto oli tuhoutunut Japanin-sodassa Tsushimassa
29.5.1905, päätti keisari Nikolai II rakennuttaa pääkaupunkinsa Pietarin suojaksi
laajan linnoitusjärjestelmän aina Ahvenanmaata ja Hiidenmaata myöten. Siihen kuulu-
van Helsingin maalinnoituksen varustuksia kaivettiin vuodesta 1914 alkaen.
Keisari itse tarkasti työmaan Albergassa 1915. Linnoitustöissä oli mukana suuri
joukko pääkaupunkiseudun asukkaita sekä metsätöissä venäläisten Kaukoidästä
tuomia hunghuuseja. Varustukset ulottuvat yhtenäisinä Vuosaaresta Westendiin.
Maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen työt vähitellen loppuivat.
Linnoituksen ainoa taistelu käytiin 11.4.1918 Suomen sisällissodan loppuvaiheessa
saksalaisten ja Helsingin punakaartin välillä (ks. kohteet 7 ja 25).
Maalinnoituksen kaikki säilyneet osat ovat muinaismuistolain suojaamat.
10 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola
säilytys suunniteltu Aarnivalkeantien
varteen, jolloin pihamiljööt säilyvät eri-
tyisen miellyttävinä.
20 PartiomajatAsuntosäätiö oli aktiivinen myös sosiaa-
lisen ja kulttuuriympäristön kehittäjänä
sekä erilaisten toimintojen alkuunpani-
jana. Opetuksen, kulttuurin, liikunnan
sekä nuorisotoiminnan organisaatioiden
perustamista ja toimintaa tuettiin alusta
lähtien. Partiolippukunta Tapiolan Erä-
pojat perustettiin 1954 ja Tapiolan Teller-
voiset 1961. Toiminta vakiintui Opintien
mäkeen Lions Clubin rakentamien par-
tiomajojen alueelle. Poikien maja paloi
jouluyönä vuonna 1974, mutta se raken-
nettiin välittömästi uudestaan. 1950- ja
60-luvuilla Eräpojilla oli orkesteri Pun-
ppu, joka esiintyi myös monissa yleisissä
tilaisuuksissa.
Mäen eteläreunalle perustettiin 1996
Lions-puisto, jossa on Kari Juvan veistä-
mä muistokivi.
21 Tapiolan koulu ja lukioValmistui 1960, suunnittelija Jorma Jär-
vi. Laajennus valmistui 1969, suunnitteli-
ja Heikki Koskelo. Kuusikulmaiset luokat
edustivat uutta joustavaa kouluarkkiteh-
tuuria ja myös symboloivat yksiköiden
suurempaa erillisyyttä kuin neliskantti-
set muodot.
Tapiolan yhteiskoulu oli ensin kouluhal-
lituksen kokeilukoulu. Siellä myös aloitti
toimintansa maailmankuulu Tapiolan
kuoro. Nykyisellä yläkoululla on musiik-
kipainotus ja lukiolla musiikkilinja sekä
erityispitkän matematiikan ryhmä. Oppi-
laita yhteensä noin tuhat. Rakennuksessa
on kosteusvaurioita, joiden vuoksi yläkou-
lu on evakossa poliisiopiston tiloissa Ota-
niemessä ja lukio Kilossa. Peruskorjaus
vuosina 2013–14. Viereinen Tapionkenttä
on odottanut kunnostusta vuodesta 2002.
Tekojäälaitteet poistettiin tapiolalaisten
harmiksi vuonna 2007.
11
1 Aalto-yliopiston päärakennus
Valmistui Teknillisen korkeakoulun pää-
rakennukseksi 1964, suunnittelijat Elissa
ja Alvar Aalto. Rakennus hallitsee kam-
puksen keskeistä aluetta kukkulalta, jol-
la sijaitsi Otnäsin kartanon päärakennus
1700-luvulta alkaen. Auditorion katto
laskeutuu terassipihalle amfiteatterina.
Siipirakennuksissa on pienet sisäpihat.
Punatiilen lisäksi julkisivuissa on mustaa
graniittia sekä arkkitehtiosastolla val-
koista marmoria.
Puistoa kadun suunnasta rajaava TKK:
n kirjasto valmistui 1970. Kokonaistai-
deteoksen hengessä myös yksityiskohdat
ovat Aallon suunnittelemia ovenkahvoja
ja valaisimia myöten. Kampuksen puis-
tokäytävien varsilla on niinikään Aallon
valaisimet.
2 Kampuskeskus ja metroasema
Yliopiston päärakennuksen maisemate-
rassilta aukeaa näköala Korkeakouluau-
kiolle, jolle rakentuu uusi kampuskes-
kus. Sen suunnittelukilpailun voitti 2013
Verstas Arkkitehdit 24 samankokoisesta
modulista muodostuvalla ehdotuksella
”Väre”.
Uudisrakennuksiin muuttaa vuonna
2016 Aalto-yliopiston taiteiden ja suun-
nittelun korkeakoulu Helsingin Arabian-
rannasta. Kampuskeskuksen yhteyteen
Otaniemi–Keilaniemi18 kohdetta • 4 tietolaatikkoa • noin 7,5 km
Aalto-yliopistoMonitieteinen yliopisto aloitti toimintansa 2010, kun Kauppakorkeakoulu, Taideteolli-
nen korkeakoulu ja jo valmiiksi Otaniemessä sijainnut Teknillinen korkeakoulu yhdis-
tyivät ja uudelleenorganisoituivat. Opiskelijoita yliopistossa on 20 000, professoreita
350, muuta henkilökuntaa 4 650.
Teknillinen korkeakoulu perustettiin Helsingin teknillisenä reaalikouluna 1849.
Yliopistotasoinen korkeakoulu siitä tuli 1908 Hietalahdessa. Toiminnan laajentuessa
harkittiin eri sijaintipaikkoja Tamperetta myöten.
Heti sodan jälkeen opiskelijamäärien kasvaessa virisi ajatus amerikkalaistyylisen
campuksen rakentamisesta pääkaupungin liepeille. Professori Otto-Iivari Meurmanin
johtama komitea päätyi 1948 suosittelemaan kolmesta vaihtoehdosta sijoituspaikaksi
Otaniemeä, jonne Meurman oli jo aiemmin laatinut asemakaavan Hagalundin kartanon
toimeksiannosta.
Valtion ostettua Otnäsin kartanon ja 100 hehtaaria maata järjestettiin 1949 kam-
puksen kaavakilpailu, jonka voittivat Aino ja Alvar Aalto maaston muotoja taitavasti
hyödyntävällä ehdotuksellaan. Korkeakoulun siirtyminen Espooseen alkoi 1954 mutta
kangerteli päättyen vasta 1974.
12 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola
valmistuu 2015 metroasema, jonka ni-
meksi on tulossa Aalto-yliopisto. Sen
rakenteissa tullaan näkemään tiilenpu-
naisia materiaaleja ja uutta tekniikkaa,
suunnittelijoina arkkitehtitoimistot ALA
ja Esa Piironen.
3 AlvarinaukioKampuksen keskuspuiston reunassa on
Alvar Aallon suunnittelema ostoskeskus,
valmistui 1965. Vallitsevan trendin vas-
taisesti lähipalvelut ovat kohtuullisesti
säilyneet Otaniemessä.
Vieressä on Aalto-yliopiston ylioppi-
laskunnan toimisto. AYY yhdistyi 2010
Teknillisen korkeakoulun, Kauppakor-
keakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun
ylioppilaskunnista. Se toimii 15 000 jä-
senensä edunvalvojana ja palveluorgani-
saationa sekä 150 alayhdistyksen kautta
monien vapaa-ajan toimintojen järjestä-
jänä.
4 DipoliValmistui 1966 teekkarien ylioppilaskun-
tataloksi. Suunnittelijoidensa Reima Pie-
tilän ja Raili Paatelaisen ensimmäinen
yhteinen työ ja maailmankuulu orgaa-
nisen arkkitehtuurin nähtävyys. Moni-
muotoinen rakennus istuu ympäristöönsä
erinomaisesti. Talossa on yli 300 ikkunaa,
joiden pystykarmit kasvavat kuin puut
luonnossa.
Dipolin sivuoven edustalla on Reijo
Perkon ja Heikki Koivikon 1968 valmis-
tunut Käpy-teos, jonka sai avautumaan
pudottamalla markan automaattiin. Kä-
vyn ensimmäinen käynnistäjä oli Dipolin
kunniatalonmies, presidentti Urho Kekko-
nen.
Dipoli on ollut suosittu kongressipaik-
ka alusta alkaen. Joulukuusta 1972 heinä-
kuuhun 1973 Dipolissa käytiin Euroopan
turvallisuus- ja yhteistyökonferenssia val-
mistelevat epäviralliset keskustelut, jois-
sa jo hahmoteltiin vuoden 1975 Helsingin
kokouksen asialistan kuuluisat korit.
Dipolin pohjoispuolella sijaitseva ruot-
sinkielisen osakunnan TF:n talo valmis-
tui 1966, suunnittelija Kurt Moberg.
5 JämeräntaivalTeekkareiden järjestämät tempaukset
alkoivat jo 1882 TKK:n sijaitessa Hie-
talahdessa Helsingissä. Vuodesta 1924
tempausten alullepanijaksi ja suojelijaksi
ilmestyi salaperäinen Jämeräpartainen
insinööri, joka auktoriteetillaan kerta toi-
LänsimetroHelsingin metron läntistä osuutta on suunniteltu 1950-luvulta asti. Etelä-Espooseen
monella tavalla vaikuttavasta ratkaisusta päätettiin lopulta 2008. Vaihtoehtona oli
muiden muassa oman pikaraitiotieverkoston kehittäminen.
Metrohanke valmistunee 2016 sisältäen 14 km:n mittaisen kaksoistunnelin rai-
teineen ja huoltojärjestelmineen sekä 7 uutta asemaa, kustannusarvio miljardi euroa.
Alun perin oli tarkoitus siirtyä samalla automaattijuniin, tavoitteena 2,5 minuutin
vuoroväli. Matkustajia odotetaan 100 000 päivittäin. Länsimetron jatkoa länteen on jo
suunniteltu Saunalahteen saakka.
13
sensa jälkeen kokoaa teekkarit tempaa-
maan kansakunnan yleisen hyvän eteen.
Polyteekkarimuseo toimii Jämerantai-
val 3:ssa, jonka rakentamiseen on käy-
tetty Helsingin ilmapommituksissa jat-
kosodassa tuhoutuneesta Neuvostoliiton
suurlähetystöstä talkoilla purettuja ja
puhdistettuja tiiliä.
Rakennuksen edessä on pronssikau-
tinen röykkiöhauta, jolla on ikää 3 000
vuotta. Tuohon aikaan paikka on ollut
paljas kalliosaari. Vieressä ovat uudem-
mat hautakivet TKK:n aikaisten ylioppilas-
kuntien muistoksi.
6 ServinmökkiValmistui 1952, suunnittelijat Kaija ja
Heikki Siren. Mökki on Teekkarikylän sy-
dän ja sieltä mm. julistetaan vuosittainen
vappurieha.
Opiskelijaravintolana ja monikäyttö-
tilana toimivan rakennuksen sisätilojen
konstailematon tunnelma syntyy höylää-
mättömästä laudasta ja rakenteiden jät-
tämisestä näkyviin. Ulkoterassin puolella
ovat ovien askelmina suuret luonnonki-
vet. Teekkariperinteen tallentama alkupe-
räinen Servin Maijan mökki on ilmeisesti
ollut muinaisten teekkareiden suosima
huvittelutila Helsingin Alppilassa päin.
7 Otaniemen kappeliValmistui 1957, suunnittelijat Kaija ja
Heikki Siren. Teekkarien rakennutta-
ma kappeli siirtyi Espoon seurakunnille
1972. Se tuhoutui tulipalossa 1976, mut-
ta rakennettiin uudelleen samanlaisena
ja vihittiin takaisin käyttöön 1978. Ra-
kennus on maailmanlaajuisesti tunnettu
arkkitehtuurikohde. Sen tilasarja jatkuu
etupihalta matalan eteishallin kautta 140-
paikkaiseen saliin ja edelleen lasisen alt-
tariseinän kautta metsäluontoon, jonne
on pystytetty risti suoraan peruskallioon.
8 Espoon rantaraittion lähes yhtenäinen 39 km:n mittainen
kevyen liikenteen reitti, joka seurailee
rantaviivaa Tarvaspäästä Kivenlahteen.
Espoon kaupunki on painattanut raitista
TeekkarikyläOtaniemen suunnalla teekkarit olivat liikkeellä jo hyvissä ajoin ennen kuin kor-
keakoulun siirtymisestä sinne oli tehty päätöstä. Asemakaavan laati Alvar Aalto.
Ylioppilaskunta tilasi ensimmäisten rakennusten suunnitelmat helmikuussa 1948.
Teekkarit osallistuivat rakentamiseen suurella innolla ja järjestivät hankkeen rahoi-
tuksen keksimällä mitä erilaisimpia konsteja arpajaisista nylon-sukkien myyntiin ja
”ap-teekkarien” haastamiseen keräykseen. Ensimmäinen vaihe valmistui 1952. Nyt
asukkaita kylässä on noin 2 500.
Teekkarikylä on palvellut useiden suurten urheilutapahtumien kisakylänä keskeisen
mutta rauhallisen sijaintinsa sekä hyvien teknisten valmiuksien ansiosta. Asunnot
täyttyivät urheiluvieraita olympialaisissa 1952, yleisurheilun EM-kisoissa 1971 ja 1994
sekä yleisurheilun MM-kisoissa 1983 ja 2005. Muun muassa Otaranta 8:n viisi uutta
asuntolaa rakennettiin vuoden 2005 kisoja silmälläpitäen.
�����������
�������������
��������
�����������
����������
����������
����������
���������
���������
�����������
����������
������������
han-Mankkaantie
Sa
kko
lan
tie
Me
tsäp
ir-tin
tie
Äyräpä änti
eSuotor pantie M
uola
anKivennavankj.
Ka
nn
eljä
rv.t.K
ivenn
avantie
Tu rver
ada
Mankka
an
pu
ro
Etelä-Laajalahti
NORRA HAGALUND
POHJOIS-TAPIOLA
Ha
ga
ld
nu
intie
Takojant
Valkjärviv.
Uudenkirkont
Ko
ivu
s yrj
ä
Ko
iv
uviidantie
Visakoivunt.
Kiilt
okallio
ntie
Sei
lim
äki
Seilikuja
Seilikaari
Koivunkanto
Luo
lamiehentie
Jä m eränt
aiva
lSe
rvin
Maij an
t.ServinkujaOtsvängen
Bis
terv
.
Mahlarinne
Visakoivunkj.
Masurbjörksv.
Bjö
rkmankansväge
n
Ots
tre
dn
an
Ota
kaari
Ota
kaar
i
O
tanie
mentieOtnäsvägen
OTNÄS
OTANIEMI
MarenMaari
Datav.
Lilja saarent.
LövöLehtisaari
Kuusisaarentie
Tietotie
Tekniikantie
rinneL
ou
hi v
äge
n
Kalevalantie
Ra
ud
un
tie
Valkjärv
e ntie
Terijoentie
Rautusv äg
en
Södra Bredvik
Tu
oh
imä
kiKoivuvii ta R
iipp
ak
oiv
un
tie
Nallenpolku
Otsolah de
nti
e
Tap
iola
ntie
M ie stentie
Tekniikantie
Tekn ikv.
Glimmervägen
Mänty vi i
ta
Menn
ink
äis
entie
Hagalundvägen
Hagalundintie
Urheilupuistontie
Näv
erb.
Ko
i vu- M
an
kkaa
nt ie
Kalevalantie
Orionv
Tapiolavägen
�������
Vuorimie
-
hent
Itäranta
Poutap.
Kontiontie
Rådarv.
Kirkkop.
Kimm
eltie
nintie
Kei
lala
hd
en
tie
�����������
�����������
Kägeludden
Karhusaari
Ke
ilan
iem
en
tie
Ka
rhu
saa
ren
tie
Länsiväylä
Opi
ntie
Kaup.ka
ll.t.
Aarniv
alkeantie
No
rdvä
ge
n
Ke
loh
o
ngantie
Ka
sk
en
kaa
t a
ja nt.
Kalevalavägen
Åsb
ysk
et
Käg
el s
tra
nd
en
Keilaranta
Björnholmsvägen
Ota
ranta
Karlavägen
Otaniem
entie
Keilaniemi
Ahertajantie
Pohjantie
Drakeldsvägen
NyyrikintieLo
uh
en
tie
L
jung
v.
Vehkasaar.t.
Westendgatan
e
Back liden
Ha
gb
ack
sv.
Haka
mäe
ntie
Etelä
tuule
ntie
Kuninkaan-niemi
Hav svind svägen��������
Go
lf p.
Västerleden
Revontulentie
Itä-tuulent.
Länsi-tuulent.
Solhöjd
sv.
Su
viku
m
mu
ntie
We
sten
din
puistot.
Ah
ven
kj.
N.m ä entie
Merituulentie
Puhuri n p .
Jous
enkaari
Lä
n-
sitie
Pohjoinent.
Mustik-
katie
NiittymaantieNiittytaival
Sate e n kaa
ri
Öst
ers
t ra
nd
en
Ha
rju
viita
Tomtekullav
����������
����������
Ta
pio
lan
tie
båg
en
ste
nd
intie
nna
ke
Mäensyrjä
Mäe
nrin
ne
W.e
n-
dinkatu
Lyök k i nie
mi WESTEND
Liin
as.k
jA
nkku
risaa
ren-
tie
Kuninkaan-
lahdent.Niittysaarent.
LiinasaarentieHirbölevägen
Hiiralantie
Alalinnake
Wes
tend
intie
än
silin
na
ke
Salakkakuja
e nta
Mö
rtv.
Mad
et ie
La
kväg
en
Haukilahdenkatu
Gä
dd
viksga
tan
Kanervat.
Särkitie
Mansik-
katie
Puolukka-
tieKuoretieSalakkatie
Ahvent.
�������������������������
��������������������������
Björnholm
HanaholmenHanasaari
ePohjakartta © Espoon kaupunkimittausyksikkö
������
����� �����
Pohjakartan © Kaupunkimittausyksikkö, Espoo 2013
����������
���������������
������������
��������������������
���������������������
�����������������
���������������
���������������
��������������������������
������ ����������
�������������������������������������
���������
������������������
������������������
��������
� ������
� �������
� �������
� ������������
� ������������
� �����������
� ����������
� �������������
��������������
�������������
�������������
������������������
�������
�����������������
��������������������
������������������������
������������������������
�������������������
��������������������� � � � � � � � �
1
8
10
7
12
49
11
13
11
5 9
16
2
12
19
13
3 6
21
10
20
14
15
17
18
1
10
12
9
14
6
13
15
4
7
11
17
5
3
18
4
8
58
16
7
6
13
9
11
8
13
5
12
14
6
1016
4
2
21
3
7
17
22
23
1518
19
20
2
14
15
16
17 18
19
13
16
15
LÄNSIKORKEE–SUVIKUMPU
OTSOLAHTI–KARHUSAARI
ITÄKARTANO–HAGALUND
OTANIEMI–KEILANIEMI
JulkaisijaEspoon kaupunginosa-yhdistysten liitto
YhteistyössäEspoon kaupunkiTapiolan Kilta
�����������
�������������
��������
�����������
����������
����������
����������
���������
���������
�����������
����������
������������
han-Mankkaantie
Sa
kko
lan
tie
Me
tsäp
ir-tin
tie
Äyräpä änti
eSuotor pantie M
uolaanKivennavankj.
Ka
nn
eljä
rv.t.K
ivenn
avantie
Tu rver
ada
Mankka
an
pu
ro
Etelä-Laajalahti
NORRA HAGALUND
POHJOIS-TAPIOLA
Ha
ga
ld
nu
intie
Takojant
Valkjärviv.
Uudenkirkont
Ko
ivu
s yrj
ä
Ko
iv
uviidantie
Visakoivunt.
Kiilt
okallio
ntie
Sei
lim
äki
Seilikuja
Seilikaari
Koivunkanto
Luo
lamiehentie
Jä m eränt
aiva
lSe
rvin
Maij an
t.ServinkujaOtsvängen
Bis
terv
.
Mahlarinne
Visakoivunkj.
Masurbjörksv.
Bjö
rkmankansväge
n
Ots
tre
dn
an
Ota
kaari
Ota
kaar
i
O
tanie
mentieOtnäsvägen
OTNÄS
OTANIEMI
MarenMaari
Datav.
Lilja saarent.
LövöLehtisaari
Kuusisaarentie
Tietotie
Tekniikantie
rinne
Lo
uh
i väg
en
Kalevalantie
Ra
ud
un
tie
Valkjärv
e ntie
Terijoentie
Rautusv äg
en
Södra Bredvik
Tu
oh
imä
ki
Koivuvii ta Riip
pa
ko
ivu
ntie
Nallenpolku
Otsolah de
nti
e
Tap
iola
ntie
M ie stentie
Tekniikantie
Tekn ikv.
Glimmervägen
Mänty vi i
ta
Menn
ink
äis
entie
Hagalundvägen
Hagalundintie
Urheilupuistontie
Näv
erb.
Ko
i vu- M
an
kkaa
nt ie
Kalevalantie
Orionv
Tapiolavägen
�������
Vuorimie
-
hent
Itäranta
Poutap.
Kontiontie
Rådarv.
Kirkkop.
Kimm
eltie
nintie
Kei
lala
hd
en
tie
�����������
�����������
Kägeludden
Karhusaari
Ke
ilan
iem
en
tie
Ka
rhu
saa
ren
tie
Länsiväylä
Opi
ntie
Kaup.ka
ll.t.
Aarniv
alkeantie
No
rdvä
ge
n
Ke
loh
o
ngantie
Ka
sk
en
kaa
t a
ja nt.
Kalevalavägen
Åsb
ysk
et
Käg
el s
tra
nd
en
Keilaranta
BjörnholmsvägenO
tara
ntaKarlavägen
Otaniem
entie
Keilaniemi
Ahertajantie
Pohjantie
Drakeldsvägen
NyyrikintieLo
uh
en
tie
L
jung
v.
Vehkasaar.t.
Westendgatan
e
Back liden
Ha
gb
ack
sv.
Haka
mäe
ntie
Etelä
tuule
ntie
Kuninkaan-niemi
Hav svind svägen��������
Go
lf p.
Västerleden
Revontulentie
Itä-tuulent.
Länsi-tuulent.
Solhöjd
sv.
Su
viku
m
mu
ntie
We
sten
din
puistot.
Ah
ven
kj.
N.m ä entie
Merituulentie
Puhuri n p .
Jous
enkaari
Lä
n-
sitie
Pohjoinent.
Mustik-
katie
NiittymaantieNiittytaival
Sate e n kaa
ri
Öst
ers
t ra
nd
en
Ha
rju
viita
Tomtekullav
����������
����������
Ta
pio
lan
tie
båg
en
ste
nd
intie
nna
ke
Mäensyrjä
Mäe
nrin
ne
W.e
n-
dinkatu
Lyök k i nie
mi WESTEND
Liin
as.k
jA
nkku
risaa
ren-
tie
Kuninkaan-
lahdent.Niittysaarent.
LiinasaarentieHirbölevägen
Hiiralantie
Alalinnake
Wes
tend
intie
än
silin
na
ke
Salakkakuja
e nta
Mö
rtv.
Mad
et ie
La
kväg
en
Haukilahdenkatu
Gä
dd
viksga
tan
Kanervat.
Särkitie
Mansik-
katie
Puolukka-
tieKuoretieSalakkatie
Ahvent.
�������������������������
��������������������������
Björnholm
HanaholmenHanasaari
ePohjakartta © Espoon kaupunkimittausyksikkö
������
����� �����
Pohjakartan © Kaupunkimittausyksikkö, Espoo 2013
����������
���������������
������������
��������������������
���������������������
�����������������
���������������
���������������
��������������������������
������ ����������
�������������������������������������
���������
������������������
������������������
��������
� ������
� �������
� �������
� ������������
� ������������
� �����������
� ����������
� �������������
��������������
�������������
�������������
������������������
�������
�����������������
��������������������
������������������������
������������������������
�������������������
��������������������� � � � � � � � �
1
8
10
7
12
49
11
13
11
5 9
16
2
12
19
13
3 6
21
10
20
14
15
17
18
1
10
12
9
14
6
13
15
4
7
11
17
5
3
18
4
8
58
16
7
6
13
9
11
8
13
5
12
14
6
1016
4
2
21
3
7
17
22
23
1518
19
20
2
14
15
16
17 18
19
13
16
15
LÄNSIKORKEE–SUVIKUMPU
OTSOLAHTI–KARHUSAARI
ITÄKARTANO–HAGALUND
OTANIEMI–KEILANIEMI
16 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola
kartan ja tuottanut myös kännykkä-
sovelluksen kaikkien käyttöön.
9 Laajalahden Natura-alue Viime jääkauden hiomilta silokallioilta on
näkymä Laajalahden 192 hehtaarin Natu-
ra-alueelle. Se on Etelä-Suomen parhaita
lintuvesiä ja kansainvälisestikin arvo-
kas. Matalan ja ruovikkoisen merenlah-
den lisäksi siihen rajautuu tulvametsiä,
lehtokasvillisuutta sekä entistä peltoa ja
pensaikkoa. Suojelualueen laidoilla on
rantaniittyjä, joiden laidunnus lopetettiin
1960-luvulla. Laidunnus on nyttemmin
saatu käynnistettyä uudelleen osalla niit-
tyalueista, ja niiden kahlaajalinnusto on
monipuolistunut. Laajalahdella pesivät
mm. ruisrääkkä, luhtahuitti sekä kala- ja
lapintiira. Muuttomatkoillaan lahdella le-
vähtävät mm. laulujoutsen, kaulushaika-
ra, uivelo ja sinisuohaukka.
Vastarantaa hallitsee Akseli Gallen-Kal-
lelan Tarvaspää, jonka taiteilija rakensi
ateljeekodikseen 1913 Albergan kartanon
maille.
10 Martti Levónin puistoTeknillisen korkeakoulun rehtori ja VTT:
n ylijohtaja, professori, tekniikan kunnia-
tohtori ja diplomi-insinööri Martti Levón
(1892–1979) nosti TKK:n yliopistotasoi-
seksi ja vaikutti keskeisesti kampuksen
siirtoon Otaniemeen.
Ossinlampi on nimetty Teekkarikylä
legendaarisen johtajan, merkonomi, kun-
niateekkari Ossi Törrösen (1915–2009)
mukaan. Törrösen muistelmat, ”Ossin
lässyt”, on keskeinen otaniemeläisen
teekkarikulttuurin dokumentti.
Puiston laidalla toimi vuodesta 1962
Suomen ensimmäinen ydinreaktori. Sitä
käytettiin tutkimukseen ja koulutukseen,
isotooppituotantoon sekä viime vuosina
syöpähoitoihin. Reaktoria ylläpitävä VTT
päätti 2012 ajaa sen alas liian kalliina.
Poikkitieteellinen kaupunkimehiläis-
ten tutkimushanke Melliferopolis toi
puistoon kesällä 2013 kuusikulmaisia
mehiläispesiä, jotka toimivat myös ihmis-
ten penkkeinä. Järjestettiinpä paikalla
äänipiknik’kin, jossa DJ:t miksasivat pe-
sien surinasta livenä rentouttavia ääni-
maisemia.
Kaupunkiviljelyalue valmistui 2013,
suunnittelija Sofia Tigerstedt. Omatoimi-
sen hyötyviljelyn palstoja vuokraa sitä
varten perustettu yhdistys – jatkaen näin
osaltaan Otnäsin kartanon maatalous-
perinteitä.
Itäkartanon polusta:13 Hagalundin kartano12 Otaniemen vesitorni11 Kehä I
11 VTTPäärakennus valmistui 1975, suunnitteli-
ja Alvar Aallon arkkitehtitoimisto. Digita-
lo 2005, Tuomo Siitonen. Valtion teknil-
linen tutkimuslaitos perustettiin TKK:n
yhteyteen 1942 tukemaan kansakunnan
sotaponnistuksia mm. palosuojelun ke-
hittämisellä sekä polttoaineita ja elintar-
vikkeita tarkastamalla.
Sittemmin VTT:n toiminnan painopiste
on siirtynyt testaamisesta ja teollisuuden
menetelmien kehittämisestä erilaisiin
yhteiskunnallisesti merkittäviin selvitys-
tehtäviin ja edelleen uusien teknologioi-
den tutkimiseen – nykyisenä painotukse-
17
na pyrkimys saada innovaatioista aikaan
kannattavaa liiketoimintaa.
12 Geologian tutkimuskeskusKeskus kartoittaa ja tutkii maankama-
raa sekä tuottaa luonnonvarojen kestävää
käyttöä edistävää tietoa suuren yleisön,
teollisuuden, maankäytön suunnittelun
sekä luonnonsuojelun tarpeisiin. Geo-
logian tutkimuskeskuksella on myös
jatkuva kivinäyttely, jossa on esillä mm.
1970-luvulla Maahan tuotu kuukivi.
13 SwingSwing Life Science Center oli ensimmäinen
yrityspuisto, joka kokosi hyvinvointiin ja
terveyteen liittyvien alojen yrityksiä Suo-
messa. Näistä odotettiin jo 2000-luvun
alussa uutta Nokiaa maahamme. Swing
laajentui kuudennella toimitilayksiköllä
Karhusaarentien toiselle puolelle vuonna
2012 ja seitsemättä suunniteltiin.
(Keilalahti)
14 KeilaniemiKeilaniemessä on ollut laituri, jossa Hel-
singistä Espoon rannikon huvila-alueille
liikennöivät höyrylaivat pysähtyivät. En-
tisessä valtionhallinnon kehittämiskes-
kuksessa oli pitkään Tallink Siljan pää-
konttori. Sen naapuriksi rakennetaan nyt
122-metrinen Suomen korkein toimisto-
torni, suunnittelija Helin&Co.
15 OtarantaHotelli valmistui 1979, suunnittelija tur-
kulainen arkkitehti ja Italian kunnia-
konsuli Benito Casagrande. Teknillisen
korkeakoulun ylioppilaskunta rakennutti
hotellin tukemaan Dipolin kongressitoi-
mintaa. Nyt kansainvälisen ketjun omis-
tuksessa. Täydellinen peruskorjaus val-
mistui 2010. Viereinen Aalto-yliopiston
tutkijahotelli valmistui 2012.
Metron vaikutus näkyy täälläkin kaa-
vamuutosehdotuksena, joka mahdollis-
taisi lisärakentamisen alueella.
Otasatamasta pääsee kesäisin vuoro-
veneellä Espoon saariston ulkoilualueille
sekä ohjelmallisille saaristoveneretkille.
16 OtahalliValmistui 1952, suunnittelija Alvar Aalto.
Maapohjainen halli oli aikanaan maan
suurin salirakennus. Sitä pidettiinkin etu-
käteen teekkarien suuruudenhulluutena.
Otaniemen urheilukeskuksessa on yleis-
urheilukenttä, luistelualue, katukoris- ja
tenniskentät sekä kuntorata. Viime ai-
koina paikan ovat löytäneet myös pilates-
harrastajat ja lumilautailijat.
Silja LineSuomen Höyrylaiva Osakeyhtiö perustettiin 1883 kuljettamaan rahtia Suomesta Eng-
lantiin. Yhtiö kasvoi nopeasti ja pian reitit ulottuivat Välimeren satamiin asti. Ensim-
mäisen maailmansodan jälkeen SHO, turkulainen Bore ja tukholmalainen Svea hoitivat
yhteistyössä säännöllistä vuoroliikennettä Suomen ja Ruotsin välillä. Vuonna 1957
yhteistyökumppaneista syntyi Silja Line. Vuonna 2006 se yhdistyi 1989 perustetun
Tallinkin kanssa Tallink Siljaksi.
18 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola
L I S Ä K O H T E E T
17 LuontopolkuKolmen kilometrin mittaiset pitkospuut
johtavat Laajalahden Natura-alueen läpi
luontotalo Elfvikiin. Luontopolun varrella
on kaksi lintutornia. Kesäaikaan voi rei-
tillä tavata lehmiä laiduntamassa.
18 KoetaloalueVaisalantie 1–3. VTT:n Rakennus- ja yh-
dyskuntatekniikan yksikön koetaloalueel-
la testataan kenttäoloissa talotekniikkaa
runkorakenteista tietojärjestelmiin.
19
Itäkartanon polusta:1 Keskustorni
2 Tapiolan liikekeskusValmistui 1961 Aarne Ervin 1954 tekemän
ehdotuksen pohjalta. Tapiolan liikekes-
kus oli ensimmäinen moderni kävelykes-
kusta Suomessa. Laajennuspäätös tehtiin
kauppalanvaltuustossa jo 1967. Arkkiteh-
titoimisto Timo Penttilän suunnitelmaan
pohjaava asemakaava vahvistettiin 1974.
Merituulentien yli ulottuva uusi liike-
keskus asuintorneineen toteutui 1980-lu-
vulla. Tätä nykyä keskuksessa on yli sata
liikettä ja palvelua. Tapiolan keskus oli
pitkään suurin Espoossa. Muut neljä on
päivitetty samalle tasolle 2000-luvulla.
Nyt metron tuloon valmistautuva Tapiola
ottaa taas askeleen eteenpäin.
Tapiolan joukkoliikenneterminaali vil-
kastuu entisestään, kun Länsimetro aloit-
tanee liikennöinnin vuonna 2016. Ks. tie-
tolaatikko: Länsimetro
3 Tuulimäen IT-muistomerkkiPuistoon sijoitettiin Tapiolan Killan toi-
mesta vuonna 1993 viime sotien ilma-
torjunnan muistotykki m/31. Tällaisia
neuvostoliittolaisia sotasaalistykkejä oli
käytössä yhteensä 22. Niistä neljä kuului
jatkosodan lopulla 32. raskaaseen ilma-
torjuntapatteriin “Länsi”, jolla oli Helsin-
gin ilmapuolustuksen läntisimmät tuli-
asemat.
Tuulimäessä on keskustan kiinteistöjä
palveleva S6-luokan väestönsuoja johto-
keskustiloineen. Se on normaaliaikana
monipuolisessa liikuntakäytössä: lajeina
paini, judo, nyrkkeily, telinevoimistelu,
pöytätennis, ammunta ilma-aseilla ja
jousella, miekkailu sekä skeittaus. Väes-
tönsuojat tulee voida saattaa tarvittaessa
käyttökuntoon 24 tunnissa.
4 Pellervo-instituuttiValmistui 1951–52, suunnittelija Veikko
Leisten. Maa- ja metsätaloustuottajain
Keskusliiton (MTK) opisto on alueen ai-
noa jäljelläoleva Tapiolan puutarhakau-
punkia edeltänyt rakennus. Se on suojeltu
asemakaavalla, osin myös sisätiloiltaan.
Opistossa koulutetaan pellervolaisten
osuuskuntien, yhdistysten ja yritysten
luottamus- ja toimihenkilöitä sekä sidos-
ryhmiä.
5 Espoon kaupunginteatteriPerustettu 1988. Omia tuotantoja toteu-
tetaan vuosittain 2–3 pääosin freelance-
voimin ja lisäksi kutsutaan ulkomaisia
vierailuja. Kaikkiaan esityksiä on vuosit-
tain 20–24 ja esityskertoja 170–180. Kat-
sojia niissä käy noin 30 000. Vakituista
henkilökuntaa on 12.
Teatterin päänäyttämö Revontulihal-
li on vanhaan painotaloon rakennettu
muunneltava näyttämö, jota katsomo reu-
nustaa kaikilta sivuilta. Teatterille on pit-
kään kaivattu omia tiloja. Vuokrasopimus
rakennuksen omistajan MTK:n kanssa
päättyy 2016 ja nykytiedon mukaan talo
tullaan purkamaan.
Otsolahti–Karhusaari21 kohdetta • 1 tietolaatikko • noin 7 km
20 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola
6 TäydennysrakentaminenMetron tulo Tapiolaan näkyy jo raken-tamisen vilkastumisena ja tonttien
käyttötarkoituksen muuttamisena asunto-
valtaisemmaksi. Entisen Metsäliiton
toimistotalo vuodelta 1975 uudistettiin
ja osittain purettiin 2012. Tilalle nousi
neljä 13-kerroksista asuinkerrostaloa.
Samalla nykyinen Metsä Group sai lisää
tilaa energiatehokkaaseen uudisraken-
nukseen, suunnittelija arkkitehtitoimisto
Helin & Co.
Kuvanveistäjä Ari Laitilan jyhkeä kivi-
ja puutyö Maan voima vuodelta 2004 on
evakossa rakennustöiden ajan.
Pekka Helin suunnitteli myös Etelätuu-
lentien toiselle puolelle 2005 valmistu-
neen Finnforestin pääkonttorin, joka oli
aikanaan Euroopan korkein puurakentei-
nen toimistotalo. Nyt LähiTapiolan omis-
tama rakennus on vuokrattuna konsultti-
yritys Sitolle.
7 LähiTapiola-ryhmäTapiola-yhtiöiden juuret ovat vuonna 1857
alkaneessa keskenäisessä vahinkovakuu-
tustoiminnassa. Vuonna 1984 syntyi Ta-
piola-ryhmä, kun 1909 perustettu Pohja
ja 1917 perustettu Aura yhdistyivät. Pank-
kitoiminta aloitettiin 2004.
Vuonna 2013 Tapiola yhdistyi Lähi-
vakuutuksen kanssa Suomen suurim-
maksi vahinkovakuuttajaksi ja 2014 ryh-
mään liittyi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia.
Pääkonttori on vuodelta 1978, suunnitte-
lija arkkitehtitoimisto Ilkka Pajamies. Etu-
pihalla on Hannu Sirenin monumentaali-
nen teräsveistos Kehitys vuodelta 2002.
Samalla paikalla oli Westendin tennis-
halli, joka paloi vuonna 1967.
8 LänsirantaTapiolan laajentuessa pohjoiseen ja ete-
lään toteutti rakennustoimisto A. Puoli-
matka Länsirantaan 1961–64 pienen
asuinalueen lähikauppoineen ja leikki-
puistoineen. Ryhmään kuuluu kolme
kymmenkerroksista pistetaloa, kaksi
kolmekerroksista lamellitaloa sekä kol-
me rivitaloa. Kokonaisuuden suunnitteli
Aarne Ehojoki. Eteläpuolelle valmistuivat
1965 Hakan rakentamat neljä kerrostaloa,
suunnittelija Sakari Nironen.
9 Länsirannan fladaOtsolahden länsirannalla on flada eli
maan kohoamisen takia merestä irralleen
kuroutuva lahti. Viime jääkauden jäljil-
tä maankuori jäi lommolle, joka oikenee
hitaasti, Espoossa nykyään noin 3 mm
vuodessa. Vielä 4 000 vuotta sitten maan-
pinta oli 15 metriä nykyistä alempana ja
rantaviiva vastaavasti Otsomäen laella.
Kun meriyhteys katkeaa kokonaan, fla-
dasta tulee kluuvi.
Fladaa reunustava rantalehto on jätetty
kehittymään luonnontilaisena. Päälajina
on tervaleppä, joka voi elää jopa 150-vuo-
tiaaksi ja saavuttaa 30 metrin pituuden.
Tervaleppä viihtyy kosteilla paikoilla ja
on siksi uusmaalaisen rantamaiseman
olennainen osa. Espoossakin on ollut en-
nen lähes yhtenäinen tervaleppävyöhyke.
Jäljellä olevasta on tavoitteena säilyttää
mahdollisimman paljon.
10 LänsiväyläEtelä-Espoon pääväylä on yksi Suomen
vilkkaimmista teistä ja Tapiola sen vilk-
kain osuus: sitä käyttää arkisin yli 69 000
ajoneuvoa päivässä. Ensimmäinen Länsi-
21
väylä eli Jorvaksentie avattiin 1935–39.
Kaupungin kasvaessa se rakennettiin
moottoritieksi 1965. Länsiväylän kolmas
vaihe nykyaikaisine meluesteineen val-
mistui 1995.
Jorvaksentien linjaus ei ollut itsestään
selvä. Vaihtoehtoina kilpailivat Leppä-
vaara, Kuusisaari ja Lauttasaari. Jälkim-
mäinen valittiin mm. siltojen määrästä
johtuneen suuremman rakennusaikaisen
työllisyysvaikutuksen perusteella.
11 WestendLänsilaita on useassa suurkaupungissa
muodostunut halutuksi asuinseuduksi.
Tätä on selitetty mm. sillä, että esikau-
punkien muodostumisen aikaan kan-
takaupungit kärsivät savupiipputeolli-
suuden ja hiililämmityksen saasteista,
jotka kulkeutuivat keskimäärin itään,
sillä maapallon pyörimisliikkeen vuoksi
läntiset tuulet ovat yleisempiä.
Erinäisten vaiheiden jälkeen on alka-
massa 18-kerroksisen viiden tähden
kylpylähotellin rakentaminen Westendin-
porttiin.
12 Espoon rantaraittion lähes yhtenäinen 39 km:n mittainen
kevyen liikenteen reitti, joka seurailee
rantaviivaa Tarvaspäästä Kivenlahteen.
Raitista on painettu kartta ja tehty myös
hauska kännykkäsovellus.
13 KarhusaariMeren puolelta erämaana säilyneestä
saaresta löytyy mustikkaa ja sieniä ja
sen edustalta nousee siikaa. Ulkoilupol-
ku kulkee mäntyä kasvavassa rinteessä.
Niistä vanhimmat alkavat jo muodostaa
kilpikaarnaa. Tuloksena on muutamien
vuosikymmenten kuluttua aihkeja, jotka
kestävät metsäpalojakin ja voivat saa-
vuttaa Etelä-Suomessa 500 vuoden iän.
Tapiolalle männyllä on suuri symboliarvo
alkaen jo urheiluseurojen nimistä. Met-
sän käyttöarvoa uhkasi metrotyömaan
aikana huoltotunnelin avokaivanto.
Itämeri, maailman nuorin meriItämeri on tilavuudeltaan maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Se kehittyi vain
noin 7 000 vuotta sitten suolaisemmasta Litorina-merestä, kun maan kohoaminen
madalsi Tanskan salmet. Meren pinta-ala on 422 000 km2 ja valuma-alueen laajuus
1,7 miljoonaa km2.
Valtameriin verrattuna Itämeri on matala: syvin kohta on 459 metrissä Gotlan-
nin länsipuolella, keskisyvyys on 55 metriä ja etenkin Suomenlahden vain 37 m.
Tämä yhdessä pienipiirteisen rannikon ja saariston kanssa tekee ekosysteemistä
herkän öljypäästöille ja ravinnekuormitukselle. Harvinaisia eläinlajeja ovat mm.
itämerennorppa ja pyöriäinen. Merenkulun ja veneilyn käytössä Suomen rannikolla on
8 200 km merkittyjä meriväyliä.
Itämeren tulevat vaiheet ovat sidoksissa maankuoren oikenemiseen viime jääkau-
den jäljiltä. Oikeneminen jatkuu vielä pitkään, vähitellen hidastuen, mutta arviolta
150 000 vuodessa Itämerestä jäävät jäljelle vain muutamat syvänteet.
22 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola
Karhusaaren uimarannalla on David
Nashin puuveistos Ladder vuodelta 1989.
Tuttuakin tutummalla muodollaan se
ilmentää fyysistä ja henkistä siirtymää
tilasta toiseen. Walesiläistaiteilijan tika-
puuaiheisia töitä on ympäri maailmaa
mm. Japanissa ja Brittein saarilla.
Karhusalmen puoleisella rannalla on
Krimin sodan aikaisia maavalleja 1850-
luvulta. Karhusaareen rakennettiin nel-
jä tykkipatteria vahvistamaan Viaporin
puolustusta engelsmannin seilatessa Suo-
memme rannoille.
14 Karhusaaren huvilaPanimoalalla menestyneiden Sinebrychof-
fien aikana Hagalundin kartanosta ero-
tetulla Björnholmin tilalla harjoitettiin
maataloutta ja huvilaelämää. Karhusaa-
ren huvila valmistui 1892, suunnittelija
vapaaherra Karl August Wrede, entisöinti
professori Juhani Pallasmaa 1989.
Huvilalta kartanon suuntaan johtanut
puukuja on nykyään pääosin hävinnyt.
Italialaista renessanssipalatsia muistutta-
va kokonaisuus on rakennustaiteellisesti
arvokkain Espoon 1800-luvun huviloista.
Myös huvilan uusrenessanssinen kiinteä
sisustus kattomaalauksineen, kaakeli-
uuneineen ja panelointeineen on erittäin
huolellisesti tehty. Nykyään taidekeskuk-
sena toimivat, kaupungin omistamat ti-
lat ovat vuokrattavissa yksityiskäyttöön.
Rannassa on Krimin sodan aikaisista
puolustusrakennelmista kertova info-
taulu sekä venelaituri, joka soveltuu myös
vesibusseille.
Espooseen kuuluvassa viereisessä Hana-
saaressa toimii ruotsalais–suomalainen
kulttuurikeskus.
15 KeilalahtiKeilalahden rannalle on kehittynyt mo-
derni pääkonttorialue ja Espoon tunnettu
siluetti, jonka veturiyrityksissä korostuu
korkea teknologia. Metron myötä alueen
vetovoimaisuus on jo nyt kasvanut enti-
sestään.
Nokia-talo valmistui 1997, laajennus
2001, suunnittelija Pekka Helin. Ra-
kennuksen kaksi osaa muodostuvat va-
loaulasta ja sen ympärille sijoittuvista
kolmiomaisia, muunneltavista toimitila-
alueista.
Kone Building valmistui 2001, suunnit-
telija Antti-Matti Siikala. 18-kerroksinen
Huvila talvilevollaan.
23
torni on ulospäin lähes pelkästään lasia.
Yhdessä julkisivussa ovat esillä yrityksen
omat hissit.
Radiolinjan talo valmistui 2001, suun-
nittelija Mauri Tommila. Nyt Kuntien elä-
kevakuutus vuokraa tiloja. Keva rakensi
2012 uuden tornin myös aivan tulevan
metroaseman kupeeseen.
Nesteen torni ”Raaden hammas” val-
mistui 1976, suunnittelija arkkitehtitoi-
misto Castrén–Jauhiainen–Nuuttila.
Tunnettu 87-metrinen teräsrunkoinen
torni oli ensimmäinen ja pitkään ainoa
pilvenpiirtäjä Suomessa. Sitä käyttää ny-
kyisin energia-alan monitoimiyritys For-
tum. Tornia varten rakennettiin aikanaan
oma päiväkotikin. Nyt sen juurella on pie-
ni kaupunkiviljelypalsta.
16 KarhusaarensolmuValmistui 1995. Liittymässä on kaksi
tietaideteosta: Anne Eerolan 9000 kiloa
painava alumiiniveistos Purjeet kuvaa
Länsiväylän merihenkisyyttä yhdistäen
sen Otaniemen teknologiamaisemaan.
Liittymän eteläreunalla Hannu Sirenin
200-metrinen Vastuu koostuu pienestä
muodosta liittymän kaarteessa, rosoises-
ta mustasta osasta sekä punagraniittises-
ta kallioleikkauksesta. Teoksen tavoittee-
na on puhutella luonnosta irtautuneita
ohikulkijoita.
17 ItämetsäItämetsä on suojavyöhyke Länsiväylän
ja asutuksen välissä. Sen uudistaminen
aloitettiin pienaukkohakkuilla ja männyn
istutuksilla vuonna 20012.
Rannan silokallion pinnanmuodot vii-
meisteli jääkausi 10 000 vuotta sitten.
Kiviaines on seoskiveä, jonka vaaleanpu-
naisen värin tuottaa kalimaasälpä. Kal-
lioon hakatut vanhimmat nimikirjaimet
ovat vuodelta 1839 ja kauniilla käsialalla
tehty.
Polun mutkan lähellä on entisen Björn-
vikin torpan paikka. Sen nurkan takaa
haettiin joskus 1900-luvun alussa tupaan
joulukuusi, jonka tynkä jatkoikin keväällä
kasvuaan haarautuen voimakkaasti. Kuu-
si oli viime vuosiin saakka näkyvä maa-
merkki ja linkki modernia Tapiolaa edeltä-
neeseen elämään. Metsikössä ovat myös
Björnholman tilan vanhat portinpylväät.
18 ItärantaToteutettiin 1960–64 itäisen lähiön jat-
keeksi omine lähipalveluineen. ”Kulta-
rannan” asukkaita olivat mm. Heikki von
Hertzen, Tapio Wirkkala ja Helvi Sipilä.
Suuresta osasta asuntoja on Otsolahdel-
le näkymä, joka oli rakennusaikaan vielä
nykyistä avoimempi.
Ylhäällä Harjuviidan varressa ovat ai-
noat Alvar Aallon Tapiolaan suunnitte-
lemat rakennukset. Seitsemän tornitaloa
vuosilta 1962–67 muodostavat vastapai-
non Revellin Taskumateille. Aallolle tyy-
pillinen viuhka-aihe toistuu julkisivujen
porrastuksessa ja talojen sijoittelussa.
Itärannan metsät olivat kauan hoita-
matta ja puusto ylitiheää ennen 2001 teh-
tyjä uudistusharvennuksia. Alueella on
ekologisesti arvokasta rantalehtoa, joka
jätetään luonnontilaan. Tervalepikot ja
kallioiden männiköt ovat maisemallisesti
tärkeitä.
19 Keilaniemen metroasemaLänsimetro valmistunee 2016 tuoden
24 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola
mukanaan useita täydennysrakentamis-
hankkeita. Eniten huomiota ovat saaneet
Keilaniemen aseman välittömään lähei-
syyteen suunnitellut pyöreät asuintornit,
joista korkein kohoaisi 127 metriin me-
renpinnan yläpuolelle. Asuntoja neljässä
tornissa olisi yhteensä noin tuhat. Hank-
keeseen liittyy myös Kehä I:n tunneloimi-
nen ja puistokannen rakentaminen sen
päälle. Jo hyväksytystä asemakaavasta
on haettu valituslupaa Korkeimpaan hal-
linto-oikeuteen kesällä 2013. Ks. tietolaa-
tikko: Länsimetro.
20 SiirtolohkareSuojatien lähellä näkyvissä on pieni siirto-
lohkare. Arviolta neljän kuutiometrin ko-
koinen ja 10 tonnin painoinen kivenmuru
on tullut paikalle noin 10 000 vuotta sit-
ten viime jääkauden jälkeisessä sulamis-
vedessä kelluneen jäävuoren mukana.
Kiviaines on Viipurin rapakiveä, sillä ikää
noin 1 600 miljoonaa vuotta. Maailman
tunnetusta rapakivestä suurin osa on
Suomessa. Siksi kivilajin nimenä eri kie-
lissä on sama sana.
Kansanperinteessä suuret irtokivet ku-
ten myös kallioon hiertyneet kolot ja kivi-
kasat on pantu hiisien tekosiksi.
21 OtsolahtiOtsolahti on olennainen osa Tapiolan
maisemakuvaa. Se on rehevöitynyt ja ma-
taloitunut Länsiväylän kannaksen raken-
tamisen jälkeen. Keskisyvyys on 1,6 met-
riä eikä vesi vaihdu riittävästi. Kaupunki
onkin pitkään suunnitellut ruoppauksia.
Venesatamassa on 438 venepaikkaa.
Otsolahden pohjukan kuusikko kärsii
juurikäävästä. Sen uudistaminen aloi-
tettiin vuonna 1999 pienaukkohakkuulla
ja tammen istutuksilla. Metsän siluetti
pyritään näin pitämään jatkossakin eh-
jänä tulevista toimenpiteistä huolimatta.
Avoimen rantaluhdan metsänreunaa vah-
vistamaan puolestaan istutettiin tämän
vuosituhannen alussa havupuuryhmiä
työnimellä ”Tapiolan talviturkki”.
22 LeimuniittyTapiolan keskeiset avoimet puistot on
suunnitellut maisema-arkkitehti Jussi
Jännes. Leimuniityn lähtökohtana olivat
merinäkymä Otsolahdelle ja edustava si-
sääntulo Tapiolaan. Puistoa voitiin ihailla
myös Keskustornin kattokahvilasta tai
saavuttaessa meritietä Tapiolaan. Istu-
tusten koko ja voimakas muoto suunni-
teltiin edustusmaiseman mittakaavaan.
Keväisin kukkivat punakeltaiset tulppaa-
nit vastapainona heräävälle vihreydelle.
Niityn alaosassa oli vesialtaiden ja sillan
muodostama pieni asetelma.
Metrotyömaan poistuessa kuvasta pyri-
tään Leimuniitty jatkossa palauttamaan
alkuperäisen kaltaiseen asuun.
L I S Ä K O H D E
22 PlutoLänsiväylän pyörätien varressa Hanasaa-
ren liittymän kohdalla ilmoitustaulussa
on Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan
ylläpitämään aurinkokunnan pienois-
malliin kuuluva Pluto mittakaavassa 1 :
1 miljardi. Aurinkona on 140-senttinen
teräspallo 20 metriä korkean pylvään no-
kassa 6102 metrin päässä Helsingin Paja-
mäessä. Myös muut planeetat löytyvät
Laajalahden ympäristöstä.
25
Itäkartanon polusta:1 Keskustorni2 Keskusallas3 Espoon kulttuurikeskus
4 Ortodoksinen kirkkoPyhittäjä Herman Alaskalaisen mukaan
nimetty kirkko on valmistunut 1998,
suunnittelija Paul Hesse. Herman oli
Valamon munkki, joka lähti 1792 lähetys-
työhön Alaskan saaristoon aleuttien pa-
riin. Häntä pidetään ortodoksisen uskon
tuojana Pohjois-Amerikkaan.
Helsingin ortodoksinen seurakunta on
perustettu venäjänkielisenä vuonna 1827.
Nykyään sillä on Espoossa ja Kauniaisissa
noin 3 000 jäsentä. Jumalanpalveluskie-
liä ovat suomi, kirkkoslaavi, ruotsi, kreik-
ka ja englanti.
Ortodoksit katsovat jatkavansa alku-
peräisen kristillisen kirkon perinnettä,
josta Rooman patriarkaatti erosi vuonna
1054. Osapuolet julistivat toisensa kirkon-
kirouksiin, jotka kumottiin vasta 1965.
5 Ahertajantien taideLiikenneympyrän Taidepoliisi on tapio-
lalaisen kuvanveistäjä Pekka Kauhasen
pronssiveistos vuodelta 2006. Poliisi oh-
jaa liikennettä WeeGee-taloon kolmella
kädellään.
Entisen Galleria Otson katolla Aherta-
jankujalla pyöri tuulen tahtiin Antti Maa-
salon leikkimielinen Tutkimusmatkailija
vuodelta 1986, kunnes se rispaantui ja
poistettiin.
Näyttelykeskus WeeGeen puutarhassa
ovat Eero Hiirosen 6,5 metriä pitkä Pro
Aqua, Raimo Utriaisen Virta I sekä Pertti
Kukkosen betoniaita Mutkia matkassa.
6 Lämpökeskus Tapiolalaiset joutuivat aluksi olemaan hy-
vin omavaraisia Espoon maalaiskunnas-
sa: vesikin piti tuoda Helsingistä. Vuonna
1956 otettiin käyttöön Neulaspolulla Suo-
men ensimmäinen kaukolämpöä tuottava
lämpökeskus. Sen rakennutti Asuntosää-
tiön omistama Otsolahden Lämpö Oy,
joka toteutti myös Tapiolan ensimmäisen
rakennusvaiheen kaukolämpöverkon.
Vuonna 1960 valmistui Ahertajantielle
sähköä ja lämpöä tuottava voimalaitos,
jonka rakensi myös Asuntosäätiön perus-
tama ja omistama Tapiolan Lämpö Oy.
7 WeeGee-taloValmistui Weilin+Göösin kirjapainoksi
1964–67, suunnittelija professori Aarno
Ruusuvuori. Mahdollisimman suuri yhte-
näinen pohjapinta-ala on saavutettu käyt-
tämällä massiivisia tukipilareita, jotka
kannattelevat kattolohkoja. WeeGee-talo
on 1960-luvun konstruktivismin merk-
kiteoksia: siinä näkyy pyrkimys sarjalli-
suuteen, monistamiseen ja geometriaan.
Suojellun rakennuksen pienoismalli kuu-
luu New Yorkin Modernin taiteen museon
kokoelmiin.
Laajennusosa valmistui 1974. Rakennus
saneerattiin 2002–06, suunnittelija Airas
Arkkitehdit. Kulttuuritoiminnot käyttävät
Länsikorkee–Suvikumpu16 kohdetta • noin 5 km
26 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola
pinta-alasta nyt noin 17 500 m2. Talossa
toimivat Espoon modernin taiteen museo
EMMA, Espoon kaupunginmuseo, Helinä
Rautavaaran museo, Suomen Lelumuseo
Hevosenkenkä, Suomen Kellomuseo sekä
Espoon kuvataidekoulu ja Galleria Aarni.
Aulassa on tapahtumatorin lisäksi ravin-
tola, kahvila ja museokauppa. Päädyssä
on vielä 440 oppilaan yhteiskunta- ja ta-
louspainotteinen Etelä-Tapiolan lukio.
Vuonna 2012 WeeGeen takapihalle
laskeutui Matti Suurosen suunnittelema
muovinen Futuro-talo numero 001.
8 Eeva Kilven runo- ja perhospuisto
Perustettiin 2004 kirjailijan toivomuk-
sesta hänen kotinsa lähelle. Rinteen rau-
duskoivuvaltainen sekametsä on jätetty
toimenpiteiden ulkopuolelle kehittymään
luontaisesti. Kävelytien varresta kaade-
taan vaaralliset puut, mutta rungot jä-
tetään maapuiksi lahoamaan. Perhoset
viihtyvät avoimen niityn reunassa.
Eeva Kilpi syntyi 1928 Hiitolassa Kar-
jalan Kannaksella, valmistui opettajaksi
mutta alkoikin kirjoittaa. Ensimmäinen
teos ilmestyi 1959. Kilven teemoja ovat ol-
leet karjalaisuus, luonto ja ihmissuhteet.
Hän on kirjoittanut rohkeasti vammai-
suudesta ja naisen elämästä sekä julkais-
sut myös novelleja ja runoja. Eeva Kilpi
on saanut Valtion kirjallisuuspalkinnon
kolmesti, Pro Finlandia -mitalin sekä lu-
kuisia muita palkintoja.
9 As.Oy KehrääjäValmistui 1960, suunnittelijat Kaija ja
Heikki Siren. Koivikkoon eloisasti sijoit-
tuvissa kolmessa ketjutalossa on 14 kaksi-
kerroksista perheasuntoa, kaikki kooltaan
99 m2.
10 Tapiolan urheilupuistoUrheilupuistossa on kaksi nurmikenttää,
hiekkakenttä, yleisurheilun suorituspaik-
koja ja hiekkatekonurmi sekä erityisen
monipuoliset hallit.
Tapiolan urheiluhallissa on kentät sa-
libandylle, koripallolle ja lentopallolle
sekä tilat judolle, voimailulle ja baletille.
Hallissa pelaavat mm. Espoon Honka ja
Oilers, monitoimihalli Barona Areenan
jäällä puolestaan Espoo Blues. Esport on
Euroopan suurin sisäliikuntakeskus, jon-
ka eri osissa on yli 50 mailapelikenttää
mukaanlukien 16 tenniskenttää, fitness-
palvelut sekä mm. täysimittainen jalka-
pallohalli, juoksurata, kamppailulajikes-
kus ja lasten liikuntapuisto.
Metroasema sijoittuu urheilupuiston
eteläpuolelle. Pohjoispuolitse kulkee tal-
vella kaupungin ylläpitämä päälatu, jota
pitkin pääsee Espoon Keskuspuistoon ja
sieltä edelleen Oittaan kautta Nuuksioon
saakka.
11 Jousenkaaren kouluValmistui 1960, suunnittelija Osmo Sipa-
ri. Metsolan kansakouluna aloittanut ra-
kennus jäsentyy asuintalon tavoin neljän
luokan ryhmiin, joilla on oma länsipiha,
sisäänkäynti ja porras. Erikoisluokat ja
yhteiset tilat ovat alemmassa kerroksessa,
luokkahuoneet ylemmässä. Samaan koko-
naisuuteen kuuluu kaksi rivitaloa, joissa
on opettajien asuntoja. Jousenkaaressa
aloittivat Espoon ensimmäiset musiikki-
luokat 1969. Koulua kunnostettiin ja se
sai lisää tiloja vuosien 1996–99 remontis-
27
sa. Nykyisessä alakoulussa on 290 oppi-
lasta. Opetuksessa painotetaan musiikkia
ja kieliä.
Heti koulun länsipuolella on ensimmäi-
sen maailmansodan aikaisen Helsingin
maalinnoituksen etulinjaan kuuluvan
tukikohdan XXXIII taisteluhauta, jota
tukevat tykistöasemat olivat Tuulimäen ja
Kaupinkallion maastossa. Ks. tietolaatik-
ko: Helsingin maalinnoitus
Viereen perustettiin 64 palstan kau-
punkiviljelyalue vuonna 2012 alkuperäi-
sen puutarhakaupunkiaatteen hengessä.
12 TykkitieHelsingin maalinnoituksen puolustus pe-
rustui jalkaväkeen ja sitä tukevaan vah-
vaan tykistöön. Tukikohdat muodostuivat
taisteluasemista ja tykkipattereista am-
musvarastoineen. Erityisesti huomioitiin
linnoituslaitteita yhdistävät tykkitiet, joita
pitkin joukkoja ja kalustoa voitaisiin siir-
tää taistelujen aikana. Yhdystiet eli tykki-
tiet tehtiin makadammista (murskatusta
kivestä) ja mukulakivistä. Tiet ojitettiin
tarkasti, että niitä voitaisiin käyttää myös
kelirikon aikana.
Monet tykkitiet ovat yhä tallella lähes
sata vuotta rakentamisensa jälkeen mm.
ulkoiluteiden pohjina kuten tässäkin.
Myös Jousenkaaren katu noudattaa van-
han tykkitien linjaa.
13 SuvikumpuAsuntosäätiön rakennuttaman alkupe-
räisen Tapiolan viimeiseen vaiheeseen
kuuluva kokonaisuus valmistui kolmessa
osassa 1969, 1982 ja 1983, kutsukilpailun
jo 1962 voittaneiden Raili ja Reima Pie-
tilän ehdotuksen mukaisesti. Maaston
muotoja noudattelevat ja mitoiltaan vaih-
televat rakennukset tuottavat luonnonlä-
heisen kokonaisuuden, jonka täydentää
pieni liikerakennus. Kallion etelä- ja län-
sirinteillä on monimuotoista pientaloasu-
tusta.
Kallion laelle jäävät Helsingin maa-
linnoitukseen kuuluvat jalkaväkiasemat.
14 Länsiväylän tieilmeValmistui 1995 Länsiväylän levennyksen
yhteydessä, suunnittelija Jarmo Suomi-
sen Trollius-tiimi. Tuulimäen ja Haka-
lehdon kohdalla tienvarren harjumaiset
maavallit on sovitettu yhteen teräksisten
meluesteiden ja siltojen kanssa. Väriskaa-
la on valittu Tapiolan vihreän ja valkoisen
mukaan. Kesäaikana vihreys korostuu 43
000 istutetun kasvin ansiosta.
15 ArabikyläValmistui 1964, suunnittelija Pentti Aho-
la. Helsingin asuntokeskuskunta Hakan
toteuttamat Hakalehdon 17 atriumtaloa
ovat kaikki 120-neliöisiä. Talojen puoli-
suljetut sisäpihat eli atriumit avautuvat
ilta-aurinkoon. Lisäksi rakennukset kyt-
keytyvät toisiinsa muodostaen suojaavia
ketjuja. Alkujaan avoimella pellolla val-
koisten muurien muodostama näkymä toi
mieleen Lähi-idän, siitä kutsumanimi.
16 HakalehtoValmistui 1963–64, suunnittelija Sakari
Nironen. Vasemmistotaustainen Haka
ja porvarillinen Sato jakoivat keskenään
asuntorakentamisen markkinat Suomes-
sa vuosikymmeniä. Espoossakin Haka
toteutti laajoja aluerakentamiskohteita
korostaen niissä yleensä arkkitehtonista
28 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola
sarjallisuutta ja rationaalisuutta. Tapio-
lassa Haka urakoi kymmenen element-
titalon ryhmän kuitenkin pilari-palkki-
runkoisina. Tämä sekä kevyet väliseinät
mahdollistivat poikkeuksellisesti asunto-
jen yksilölliset pohjaratkaisut.
17 Oravannahkatori“Orski.” Valmistui 1960–63, suunnittelija
Veijo Malmio. Tapiolan läntinen lähiö ra-
kennettiin itäisen jälkeen ja tätä tiiviim-
mäksi. Sen keskellä Oravannahkatorilla
on pikkukaupungin tunnelmaa. Aukion
kulmaan suunniteltiin vesiallas, mutta se
jäi aikanaan toteuttamatta.
Tapiolan liikekeskuksen laajentaminen
aluekeskuksen mittoihin johti 1980-lu-
vulla puutarhakaupungin kolmen lähiön
palvelujen heikentymiseen. Muun muassa
kymmenkunta päivittäistavarakauppaa
on lopettanut toimintansa. Liiketilat ovat
nyt pääosin muussa kuin lähipalvelujen
käytössä.
Keskusautohalli Jousenkaaren alus-
sa valmistui 1961, suunnittelijat Kaija ja
Heikki Siren. Kaksikerroksisessa hallissa
oli tilaa alun perin 71 autolle ja sen yhte-
ydessä toimi huoltoasema. Niistä ajoista
maamme henkilöautomäärä on enemmän
kuin kymmenkertaistunut.
18 Taskumatit”Tornarit.” Valmistuivat 1959–61, suun-
nittelija Viljo Revell. Läntisen lähiön
korkeimmalle kohdalle sijoitettiin neljä
9-kerroksista tornitaloa maamerkiksi.
Kaksi pohjoisinta olivat maan ensimmäi-
siä asuntosäästökohteita. Yksi taloista
sisältää vain yksiötä ja kaksioita; kolme
muuta pääosin kaksioita sekä kussakin
kerroksessa yhden parvekkeellisen asun-
non, jossa neljä huonetta ja keittiö. Koko-
naisuuteen kuuluu myös Revellin matala
lamellitalo.
Tornitaloja alettiin kutsua taskumateik-
si jo ennen niiden valmistumista lennok-
kaiden, saunatilat sisältävien kattolisäk-
keiden ansiosta. Rakennusten siluetti on
muodostunut koko Tapiolan tunnukseksi.
Tornitason sisääntulossa on Viljo Revellin
aukio.
Tykkimäen nimi juontaa viime sotien
aikaiseen Helsingin ilmapuolustukseen
kuuluneesta 32. raskaasta ilmatorjunta-
patterista “Länsi”, jonka yksi tuliasema
oli Taskumattien paikalla.
19 HeikintoriValmistui 1968, suunnittelija Aarne Ervi.
Heikintori ennakoi ratkaisultaan nykyisiä
kauppakeskuksia. Rakennuksen läpi kul-
keva Tapionraitti kytkee katetun kaup-
pakadun suoraan kaupunkirakenteeseen.
Yhteyttä vielä korostaa visuaalisesti laa-
toituksen jatkuminen ulkoa sisään. Kaup-
pakeskuksessa toimii 46 erikoisliikettä
sekä Tapiolan postikonttori.
Otsolahden polusta:2 Tapiolan liikekeskus