j. l. runeberg 200 vuottaruneberg.net/fin/raportti.pdf · johan ludvig runeberg i urval. vastaavaa...

J. L. Runeberg 200 vuotta

Kansallisen juhlatoimikunnan raportti

Sisältö

Kuvamme Runebergista on tullut eläväksi 3

Sanoin & kuvin & sävelin – Kansallinen juhlatoimikunta 4

Summa summarum – eli voiko saldosta puhua? 5

Humanismin perintö 9

J. L. Runeberg 200 sanoin & kuvin & sävelin 15

Julkaisujen juhlavuosi 25

Juhlavuoden tuotteita 28

Runebergin juhlintaa kautta maan 30

Runebergin jäljillä – Juhlatoimikunnan jäsenten osaraportteja 31

Runebergin jäljillä 32

Firandet av J. L. Runebergs 200-års jubileumsår i Jakobstad 33

Kommentarer över firandet av Runebergs jubileumsår i Pargas 36

J. L. Runebergin juhlavuosi Porvoossa 38

Runebergin juhlavuosi Ruovedellä 42

Pölyjä rintakuvista ja muistomerkeistä, Saarijärvi 46

Tapahtumia Saarijärvellä 2004 50

Turussa juhlittiin Runebergia sanoin, sävelin ja räpätenkin 54

Koululainen Runeberg Vaasassa 56

”Runeberg 200 vuotta” -juhlavuoden tapahtumia Vaasassa 57

Ruotusotamies Bång ja Sven Dufva, SKS 59

Svenska litteratursällskapets Runebergsprojekt 2004 62

Litteet 68

1. Organisaatio/Organisation 69

2. Avustukset Runeberg-tapahtumille 71

3. Laulu liitää yli meren maan – J. L. Runeberg 200 vuotta

Sången flyger över land och hav – J. L. Runeberg 200 år 75

4. Kirjoja ja julkaisuja / Böcker och publikationer 78

2

Julkaisija: Kansallinen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoimikuntaToimittaja: Sari HilskaUlkoasu: Peter SandbergKannen kuva: J. L. Runeberg, Johan Knutson, 1848www.runeberg.net

Per-Håkan Slotte

Kuvamme Runebergista on tullut eläväksi

Kansallinen J. L. Runebergin 200-vuotistoimikunta on saattanut työnsä pää-

tökseen. Toivomukseni on, että tämä raportti antaa yleiskuvan sekä toimikunnan

työstä että juhlavuoden ohjelmasta. Toimikunta vastasi juhlavuoden valtakunnalli-

sesta markkinoinnista ja tapahtumien tukemisesta. Lisäksi se järjesti valtakunnallisen

pääjuhlan Porvoossa helmikuun 5. päivänä 2004.

Kuva kansallisrunoilijastamme on juhlavuoden myötä muuttunut monisäikei-

semmäksi. ”Ajattelin Runebergin ennen vanhukseksi, joka keksi Runebergin tortun.

Ajattelen nyt, että Runeberg oli rikas opettaja, rehtori ja kirjailija.” Moni meistä on

porvoolaisen koululaisen Lauri Käkelän tavoin tullut tarkistaneeksi käsitystään Ru-

nebergista. Juuri siksi juhlavuodelle asetetut tavoitteet onkin saavutettu. Emme ole

pelkästään juhlineet kansallisrunoilijan muistoa; kuvamme Runebergista on tullut

eläväksi, ja tuhannet ihmiset kaikissa ikäluokissa ovat tavalla tai toisella ottaneet osaa

juhlavuoden rientoihin.

Kansallisen juhlatoimikunnan puolesta haluan kiittää kaikkia rahoittajiamme ja

sponsoreitamme, joista opetusministeriö, Svenska kulturfonden ja Suomen Kulttuuri-

rahasto ovat olleet merkittävimmät. Iloitsen kuntien, järjestöjen, yhdistysten ja yksi-

tyisten kansalaisten osoittamasta auliudesta tukea työtämme taloudellisin avustuk-

sin, työsuorituksin ja vapaaehtoisin ponnistuksin. Heidän ansiostaan juhlavuosi on

muodostunut Runebergin elämäntyön monipuoliseksi ja korkeatasoiseksi ilmauk-

seksi. Haluan myös kiittää kaikkia juhlatoimikunnassa edustettuja yhteisöjä ja erityi-

sesti toimikunnan työvaliokuntaa sekä sen puheenjohtajaa, professori Teivas Oksalaa ja

sihteeriä Sari Hilskaa. He ovat kantaneet raskaimman taakan.

Kun juhlavuotta ryhdyttiin suunnittelemaan, ei itse asiassa ollut juurikaan ole-

massa ajantasaista materiaalia, jonka perusteella tavalliset ihmiset olisivat voineet

luoda oman näkemyksen Runebergista: miten hänen teoksiaan on tulkittu ja millai-

nen on oman aikamme käsitys kansallisrunoilijasta. Sen vuoksi haluan erityisesti

nostaa esiin opettajien panoksen ja koululaisten innostuksen. Juhlavuosi on päätty-

nyt, mutta sen tulokset jäävät elämään. Runebergin teoksia on julkaistu, uusia tutki-

muksia ja käännöksiä on tehty ja paljon muutakin materiaalia on syntynyt, muun

muassa oppilastöitä ja näytelmiä – eri puolilla Suomea tarjotuista kulttuurielämyk-

sistä puhumattakaan.

Per-Håkan Slotte

Kansallisen juhlatoimikunnan puheenjohtaja

Suomennos Markus Sandberg

3

Sanoin & kuvin & sävelin– Kansallinen juhlatoimikunta

Sanoin & kuvin & sävelin | 5

Teivas Oksala

Summa summarum – eli voiko saldosta puhua?

Opetusministeriön toimeksianto on kiteytettävissä kolmeen sanaan: koko maa,

koko vuosi, molemmat kielet. Tämä ehtojen kolminaisuus on pyritty täyttämään.

Juhlavuotta on vietetty kulttuurimme 200-vuotiskatselmuksena koko maassa, koko

vuoden ja molemmin kielin. Kaksikielisyys on ollut näkyvästi esillä. Runeberghän

kohosi kansallisrunoilijaksi ruotsinkielisenä runoilijana – yhtenä Pohjolan suurim-

mista – mutta on säilyttänyt tämän aseman vain siksi, että häntä on onnistuttu ete-

västi suomentamaan.

Paras palkkio juhlavuoden työntekijöille on ollut yhteistyö, joka on toiminut

esikuvallisesti niin suurissa kuin pienissäkin puitteissa. Ilman talkoohenkeä myön-

nettyjä varoja ei olisi voitu tehokkaasti käyttää suuren asian hyväksi. Suuret instituu-

tiot – opetusministeriö, Opetushallitus, Svenska kulturfonden, Svenska litteratur-

sällskapet i Finland (SLS), Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), Helsingin yli-

opisto, Kansalliskirjasto, Valtion taidemuseo (Ateneum) – ovat puhaltaneet yhteen

hiileen. Ohjelmia on järjestetty kaikilla tasoilla, tieteen pyramidin huipulta aina ko-

dikkaisiin iltamiin saakka.

Juhlatoimikunnan rooli

Juhlatoimikunta on pyrkinyt vetämään valtakunnallisen roolinsa liikoja tärkeilemät-

tä. Aloitteita tehtiin, mutta ei haluttu ohjailla tapahtumia ylhäältä päin. Asiantuntijan

vastuuta ei pakoiltu, mutta ei esiinnytty ”besserwisserinä”. Asiantuntijat eivät puhu-

neet vain toisilleen vaan tavoittivat myös suuren yleisön, ainakin kulttuuristaan kiin-

nostuneen väestönosan, kuten tapahtui esimerkiksi Ruoveden seminaarissa 5.–6.

heinäkuuta. Stadion- enempää kuin jäähallitilaisuuksia emme pyrkineet järjestä-

mään. Painopiste oli enemmän kvalitatiivisessä kuin kvantitatiivisessä evidenssissä.

Valtakunnalliset pääväylämme olivat kaksikieliset kotisivut www.runeberg.net,

joiden suosio ylitti odotuksemme, sekä kaksikielinen Runeberg-lehti, joka meni

”kuumille kiville” niin, että siitä jouduttiin ottamaan uusi painos.

Yhteistyö Runeberg-paikkakuntien kanssa muodostui myönteiseksi. Ne osoittivat

kiitettävää oma-aloitteisuutta ja kunnianhimoa koko juhlavuoden ajan. Runeberg-

tilaisuuksia järjestettiin lisäksi kautta maan, varsinkin syntymäpäivänä 5. helmikuuta

tai lähellä sitä.

Yksittäisiksi päätapahtumiksi muodostuivat valtakunnallinen juhla Porvoon

tuomiokirkossa ja SLS:n vuosijuhla Helsingin yliopiston juhlasalissa. Molemmissa kan-

taesitettiin tilaussävellys, Porvoossa Perttu Haapasen Refractio, Helsingissä Sebastian

Fagerlundin Höga lågor, Stilla vatten Lars Huldénin tekstiin. Porvoossa uutuuden rä-

väkkää sävelmaailmaa tasapainottivat onnistuneesti Philomela-kuoro ja sen 9-vuotias


poikasolisti. Juhlapuheen piti Porvoossa kirjailija Christer Kihlman ja Helsingissä

Ruotsin Akatemian sihteeri Horace Engdahl.

Seurakunnat ja yliopistot

Runeberg-ohjelmia järjestettiin ympäri Suomen niemen kansalaisopistoissa, kirjas-

toissa, kotiseutujuhlilla ja monissa muissa yhteyksissä. Monessa tapauksessa seura-

kunnan rooli muodostui keskeiseksi. Porvoon hiippakunnan hiippakuntaneuvosto

julkaisi ruotsinkielisten seurakuntien käyttöön Runebergin virsikirjassa olevien runo-

jen esittelyn Runeberg i psalmboken. Kirkkohallitus lähetti puolestaan suomenkielisille

seurakunnille Runebergin virsiä esittelevän vihkosen.

Seurakunnissa järjestettiin jumalanpalveluksia ja virsi-iltoja, joissa laulettiin Rune-

bergin virsiä. Moniin tilaisuuksiin kuului myös muuta musiikkiohjelmaa ja esitelmiä.

Niinpä esimerkiksi Korpilahdella tutkittiin, kuinka kotiseuturunoilija Martti Korpi-

lahti jatkoi kansallisrunoilijan perintöä Sisä-Suomen järviluonnon kuvaajana. Päivä

huipentui sykähdyttävään yhteislauluiltaan.

Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistot järjestivät Runeberg-luentosarjan, jossa

luennoitsijat kiersivät yliopistosta toiseen. Siitä tuli kiintoisa kokeilu myös yliopisto-

jen yhteistyötä ajatellen. Tampereen yliopisto oli mukana Ruoveden juhlaseminaaris-

sa 5.–6. heinäkuuta. Turun ja Oulun ylipistoissa pidettiin myös seminaareja. Vapaan

sivistystyön toimikunta organisoi Helsinkiin Studia generalia -sarjan Isänmaan aat-

teet syksyllä 2004.

Svenska litteratursällskapet järjesti merkittäviä ja painokkaita pohjoismaisia semi-

naareja ”Att läsa Runeberg” ja ”Runeberg och patriotismen”. Mutta myös suurelle

yleisölle suunnattuja esitelmäsarjoja: keväällä ”Författaren Runeberg” ja syksyllä

”Hjältemyten – Runeberg och folket”.

Joona Kontula esittää Philomela-kuoron solistina Mia Makaroffinsäveltämän ”Sotilaspojan”.Kuva Antero Lindell


Runeberg näyttelyissä

Juhlavuosi antoi aiheen merkittäviin näyttelyihin. Koska runoilija oli Suomen en-

simmäinen ”superjulkkis”, hänestä on säilynyt paljon sellaista aineistoa, joka pääsee

oikeuksiinsa hyvin järjestetyissä näyttelyissä. Sellainen nähtiin kevään ja kesän ku-

luessa Kansalliskirjaston galleriassa, ja sen suppeaa kiertonäyttelyversiota tilattiin eri

puolille Suomea.

Visuaalisena runoilijana Runeberg innoitti kuvataiteilijoita, ei vähiten kuvittajia.

Muun muassa Ateneumissa ja Ruoveden Ritoniemen kartanon väentuvassa oli runo-

teosten kuvituksiin keskittyvä näyttely. Saarijärven museossa esiteltiin sekä Rune-

berg-aiheisia taideteoksia että kirjojen kuvituksia. Kolkanlahden Säätyläismuseon

uusittu näyttely valottaa ”Nuoren ylioppilaan” Saarijärven aikaa, mutta tarjoaa myös

perustietoa kansallisrunoilijastamme. Kansalliskirjaston ja Ateneumin näyttelyihin

liittyi merkittävä tapahtumasarja esitelmineen sekä lauluja runotuokioineen.

Uusia sävellyksiä ja näytelmiä

Koska Runeberg on ollut säveltäjien suosikki, jonka teksteihin ja aiheisiin oli A. Fors-

linin tekemän selvityksen mukaan jo vuoteen 1958 mennessä tehty yli 900 sävellystä

yli 300 säveltäjältä, musiikilla oli erityisasema juhlinnassa. Sävellyksiä syntyi juhla-

vuoden johdosta niin runsaasti, että aihe ansaitsisi oman selvityksensä.

Pääjuhlien tilaussävellykset jo mainittiin. Konserttiasteikon toisessa päässä oli Jean

Sibelius Runebergin merkittävänä säveltulkkina, toisessa runojen rock-tulkinnat.

Keskialuetta taas edustivat uudet Ehrströmin perinnettä jatkavat laulelmat. Näistä

haluaisin mainita erityisesti Lars Huldénin käsikirjoittaman ja Jack Mattssonin sävel-

tämän romanssiohjelman ”Runeberg och kärleken i dikt och ton”. Ohjelma esitettiin

Göteborgin kirjamessuilla ja Helsingin yliopiston juhlasalissa 30. lokakuuta. Vänrikki

Stoolin tarinoihin perustuvan musiikkirunoelman ”Balladi Suomen sodasta” melo-

diat ovat puolestaan säveltäjä Perttu Hietasen käsialaa. Runoelma esitettiin Porvoos-

sa marraskuussa. Uusia sävellyksiä on tarjolla myös CD-levyillä.

Lausuntaohjelmia on kuultu erikseen ja eri tilaisuuksissa. Niitä on kuultavissa

myös Runebergin Internet-sivuilla. Suomen lausujain liitto ja Kansalliskirjasto järjes-

tivät viikottaisten runotuokioiden sarjan, jonka yhteydessä ei musiikkiakaan unoh-

dettu. Tuokiot koottiin Runeberg-runomaratoniksi Helsingin Taiteiden yössä 26.

elokuuta.

Teatterikin innostui Runeberg-aiheista, joskaan ei hänen varsinaisista näytelmis-

tään. Mainitsen tässä vain näkemäni esitykset: Saarijärvellä esitetyn Panu Rajalan

komedian ”Maisteri naisten pauloissa”, Porvoon Teatterin näyttämölle sovitetun

”Hirvenhiihtäjät”, Svenska Teaternin kollaasin ”Runebergskyssar” ja Porvoossa mo-

lemmilla kielillä esitetyn ”Balladin Suomen sodasta”. Takaiskuna voi pitää sitä, että

Pentti Tynkkysen Ruovedellä ja Saarijärvellä vuosituhannen vaihteessa esitettyjä

Runeberg-oopperoita ei resurssien puuttuessa saatu uudelleen esille; molemmat oli-

vat aikanaan kansanjuhlia.


Medianäkyvyys ja uudet julkaisut

Media otti Runebergin kiitettävästi vastaan. Korkeapaine sijoittui pääjuhlan 5. helmi-

kuuta vaiheille, mutta kiinnostus jatkui, vaikka joillakin tahoilla annettiinkin ym-

märtää: ”Nyt riittää Runebergista!” Mukaan mahtui sekä humoristisia että syvällisen

vakavia TV-ohjelmia. Taiteilija M. A. Numminen osoittautui merkittäväksi runeber-

giaanitähdeksi, joka osasi olla sekä leikkisä että vakava.

Aikakauslehdet osallistuivat merkittävästi Runeberg-vuoteen. Kansalliskirjasto ja

SLS tekivät tiedotuslehtiensä ensimmäisistä numeroista Runeberg-paketin: edelli-

nen teki suomeksi sen minkä jälkimmäinen ruotsiksi (Kansalliskirjasto 1/2004 ja Källan

1/2004). Kanava sijoitti joka numeroonsa Runeberg-palstan Columna Runebergiana.

Varsinaista kirjallisuutta saatiin lopultakin enemmän kuin mitä ennakkoon arvioi-

tiin. Kustantajista kunnostautuivat varsinkin SKS, SLS ja WSOY. Juhlavuodeksi tai

juhlavuoden johdosta saatiin Hannasta, Hirvenhiihtäjistä, Kuningas Fjalarista sekä

Idylleistä ja epigrammeista uudet, nykykieliset käännökset. Vänrikki Stoolin tarinoista

otettiin uusintapainoksia monellakin taholla, jopa kokonaan uuden Ernst Billgrenin

toteuttaman kuvituksen kera. Juhlavuoden aikana virisi toive saada Vänrikeistä uusi

nykykielinen suomennos.

Kaksikielisyys on kiitettävästi toteutunut julkaisutoiminnassa. Agneta Rahikaisen

kuvaelämäkerta Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg saatiin sekä ruotsiksi että suomek-

si. Matti Klingen Poliittinen Runeberg ilmestyi niinikään molemmilla kielillä. Teivas

Oksalan J. L. Runebergin Kreikka ja Rooma on esseistisesti kirjoitettu tutkielma runoili-

jan suhteesta klassiseen perintöön; sen ruotsinkielinen tieteellinen versio julkaistiin

Litteratursällskapetin Runeberg-numerossa (HLS 79). Johan Wreden uusi Runeberg-

biografia ilmestyy keväällä 2005 ja saataneen tuota pikaa myös suomeksi.

Svenska litteratursällskapet on tuottanut rikkaan ruotsinkielisen Runeberg-luke-

miston ruotsinkielisille kouluille, JLR. Johan Ludvig Runeberg i urval. Vastaavaa tar-

vittaisiin myös suomenkielisille. Sen pitäisi olla kaksikielinen ja suomennoksen tulisi

olla nykysuomea, jotta nuori lukija saisi kontaktin 200 vuotta sitten syntyneeseen klas-

sikkoon. Sekä suomen- että ruotsinkielisen nuorison kannattaisi lukea Runebergia

kaksikielisesti, jotta kokemus muodostuisi rikkaammaksi ja äidinkieli rakkaammaksi.

Juhlavuosi vei Runebergia myös ulkomaille. Paitsi pohjoismaita – Ruotsia, Tans-

kaa, Islantia ja Norjaa – tiedän Runeberg-tilaisuuksia pidetyn ainakin Antwerpenissa,

Groningenissa (Hollanti), Lyonissa, Pariisissa, Pietarissa, Gdanskissa, Zürichissä ja

Burnaby B.C:ssä Yhdysvalloissa.

Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että juhlavuoden saldo – sikäli kuin sitä pystyy pitä-

västi laskemaan – on jäävä positiiviseksi. Parasta on ollut yhteistyöhenki: ilo tuloksis-

ta. Kokemuksia voi varmasti hyödyntää tulevien kansallisten juhlien järjestämisessä.

Teivas Oksala on professori ja Kansallisen

J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoimikunnan

varapuheenjohtaja ja työvaliokunnan puheenjohtaja


Christer Kihlman

Humanismin perintö

Muuan Runebergin elämän sinänsä triviaali episodi on saavuttanut mainetta ja

muuttunut ikimuistoiseksi koska lukuisat elämäkerrankirjoittajat ja juhlapuheenpi-

täjät ovat kuvanneet sitä. Oli 17. toukokuuta vuonna 1837, päivä jona Runeberg saapui

Porvooseen. J. E. Strömborg kuvaa sitä kirjassaan Biografiska anteckningar, siitä ker-

rotaan Werner Söderhjelmin suuressa Runeberg-elämäkerrassa, Jarl Hemmer on

kirjoittanut tämän episodin perusteella kokonaisen juhlarunon. Minä luin sekä

Strömborgin että Söderhjelmin nuorena opiskelijana. Muistikuvani episodista oli

pitkään tällainen: Runeberg lähestyy Näsinmäkeä matkalla sillalle, joka vie joen yli

kaupunkiin. Hän on tulossa Helsingistä hevosen vetämillä vaunuilla. Vaunuissa istu-

vat Fredrika ja kaksi vanhinta poikaa, Ludvig Mikael ja Lorenzo. Pojat nukkuvat.

Fredrikan katse valvoo heidän untaan. Runeberg on laskeutunut vaunuista ja lähes-

tyy Porvoon kaupunkia jalan taluttaen hevosta ohjaksista. Hevonen on vanha ja vä-

synyt eikä jaksa vetää raskasta kuormaa: kahta aikuista, kahta pientä lasta ja matkata-

varoita. Runeberg sen sijaan ei ole väsynyt. Hän on nuori ja vahva. Ja toiveikas. Vielä

samana päivänä hän astuu Porvoon kymnaasin lehtorin virkaan. Sitä hän innoissaan

odottaa. Hän ei tiedä vielä mitään suurenmoisesta, kymnaasinlehtorille aivan ainut-

kertaisesta tulevaisuudesta, joka häntä täällä odottaa. Minun mielikuvassani on var-

hainen aamu, aurinko nousee. Muuten hiljaisessa maailmassa kuuluu toukokuun

aamua ylistävien lintujen konsertti,

kavioiden raskaat tömäykset ja vau-

nunpyörien narina tien hiekassa ja

savessa. Mielikuvaani vallitsee ihan-

teellinen tai luonnonmukainen sopu-

sointu, juuri sellainen joka oli Rune-

bergin elämänkatsomuksen, kuten

hänen kirjallisuuskäsityksensäkin,

keskeinen piirre. Kuin Werner Holm-

bergin tai Erik Munsterhjelmin maa-

laamassa taulussa... ihanteellinen ke-

vätmaisema varhaisen tuhatkahdek-

sansataaluvun Suomessa, tuleva kan-

sallisrunoilija matkalla kohti isän-

maallista kohtaloaan ja loistavaa

kirjallista tulevaisuuttaan.

Ikävä vain, että kuva on valheelli-

nen. Tai, käyttääkseni tilanteeseen

sopivaa ilmaisua, oma muistini on

Christer Kihlmanin puhe ”Humanismin perintö” kuultiin valtakunnallisessa pääjuhlassa Porvoon tuomiokirkossa 5. helmikuuta 2004.Kuva Antero Lindell.


myöhemmin elämässäni idealisoinut kuvan. Gunnar Mårtenson julkaisi 1942 kirjan

Fru Astenii värdshus, jossa hän panee asiat oikeaan järjestykseen. Ei ollut aamu vaan

ilta, ja ilta oli tuulinen ja kylmä, ehkä sateinenkin. Runeberg perheineen saapui Por-

vooseen keskiyöllä ja asettui rouva Asteniuksen majataloon. Linnut eivät laulaneet. Ei

ollut valoisaa, oli niin pimeää kuin meidän leveysasteillamme voi toukokuisena yönä

olla. Tämä kertokoon dokumentoimattoman yksityisen muistin luotettavuudesta.

Tai petollisuudesta.

Mutta Runeberg jäi Porvooseen. Hän asui täällä neljäkymmentä vuotta, kunnes

kuoli 1877. Sinä aikana hän saavutti maineen, jonka veroista ei kukaan koskaan ennen

ollut Suomessa saavuttanut. Hänestä ehti elinaikanaan tulla sekä kansallisrunoilija

että palvonnan kohde, miltei pyhimys. Hänen pitkän varjonsa kiusaamat tuskastu-

neet koululaiset ovat sukupolvien ajan joutuneet opettelemaan ulkoa Vänrikki Stoolia

ja Idyllejä ja epigrammeja. Yli sadan vuoden ajan hän on pitkin ja poikin, viimeistä

pilkkua ja puolipistettä myöten ollut uutteran niin sanotun kirjallisuushistoriallisen

tutkimuksen kohde. Ja nuorille kunnianhimoisille debytanttikirjailijoille, jotka ovat

raivanneet tiensä uusia keinoja kokeilemalla, hän on jo yli sadan vuoden ajan ollut

kompastuskivi, kari johon vene karahtaa. Jo Karl August Tavaststjernalle Runeberg

aiheutti suuria ongelmia. Tarina ruotsinopettajasta, joka kerran lukion ainekirjoituk-

sia arvostellessaan vilpittömän opettavaisesti ja hyvää tarkoittaen lausahti: ”Kirjoitta-

kaa niin kuin Runeberg, pojat, niin kirjoitatte hyvin” tunnettiin jo siihen aikaan ja se on

elänyt keskuudessamme siitä lähin. Itse kuulun siihen sodanjälkeiseen intellektuelli-

polveen, joka sodan ja puutteen ja kurjuuden kuusivuotiskauden jälkeen kärsimättö-

mänä odotti poikkeustilan päättyvän jotta voisi sitäkin keskittyneemmin omistautua

rauhanomaiselle ja ihmisarvoiselle tulevaisuudelle. Meitä ei tympäissyt ainoastaan

Runebergkultin hurskasteleva runoilijakuninkaan palvominen vaan myös se painos-

tavan sotainen paatos, jonka Vänrikki Stoolin tähden yhdistimme Runebergiin.

Myöhemmässä elämänvaiheessa, kun saatoin perustaa käsitykseni kirjallisuudesta

ja todellisuuden tapahtumista suuremmalle elämänkokemukselle ja laajemmalle lu-

kemiselle, mielipiteeni Runebergistä ja hänen asemastaan maamme historiassa kuiten-

kin muuttui toisenlaiseksi. Ei tuntunut aivan oikeudenmukaiselta jättää Runebergin

tekstejä puristuksiin Runebergkultin ahtaaseen kaapuun, jossa niiden merkitys usein

hämärtyi ylikiihottuneen isänmaallisen paatoksen tai sen monen sukupolven ajan

periytyneen harhaluulon tähden, että Runeberg on vanhentunut, epämoderni, että

hänen runonsa eivät ole ajankohtaisia muuttuneessa maailmassa. Sehän oli vain nuo-

ruuden aiheuttama näköharha.

Kun Runebergin runoja tarkastelee laajemmassa yhteydessä, niiden ajankohtai-

suus päinvastoin säilyy ajasta aikaan täysimittaisena. Georg Henrik von Wright, vii-

me kesänä (2003) edesmennyt maailmankuulu filosofi, piti 1976 Ruotsin Tegnér-

seuran kokouksessa esitelmän ”Humanismi elämänasenteena” (Humanismen som

livshållning). Vuotta myöhemmin esitelmä julkaistiin samannimisessä kirjassa (suo-

meksi 1981, suomentanut Kai Kaila; allaolevat sitaatit tästä suomennoksesta). Ja kym-

menen vuotta myöhemmin von Wright julkaisi kirjan ”Tiede ja ihmisjärki” (Veten-


skapen och förnuftet). Yhdessä nämä kaksi kirjaa muodostavat – niin voitaneen sanoa

– uskollisuudenjulistuksen klassiselle humanismille, jonka sisällön von Wright itse

formuloi lyhyesti näin: ”Omasta puolestani pitäisin humanismin ytimenä sen puo-

lustamista mitä sanotaan ihmisen parhaaksi. (Engl. ’the good of man’, saks. ’das Wohl

des Menschen’.)”

Von Wright jatkaa – ja lainaan häntä selventääkseni mistä on kyse: ”Mikä sitten on

ihmisen paras? Konkreettisen vastauksen antaminen tähän kysymykseen on yhtä

vaikeata tai mahdotonta kuin täsmälleen sanoa, mitä merkitsee ihmisen arvokkuus

tai aito sivistys. Kaikki riippuu lähinnä painotuksesta ja sanaan liittyvistä assosiaa-

tioista. Jos pääpaino asetetaan ihmisen parhaalle, humanistinen elämänasenne saa

hiukan toisen sävyn kuin korostettaessa ensisijaisesti ihmisen autonomiaa ja arvok-

kuutta tai hänen kasvatustaan inhimilliseksi ja kultivoiduksi olennoksi. Silti on muis-

tettava, että kaikki kolme puolta on jokaisella humanismin muodolla, vaikkakin eri-

asteisesti korostettuna.”

Jos omaksumme von Wrightin määritelmän, jonka tässä valitettavasti esitän san-

gen suppeasti, meillä ei pitäisi olla mitään vaikeuksia nähdä Runeberg paitsi suoma-

laisen kirjallisuuden, Suomen kirjallisuuden, keulakuvana, myös ensimmäisenä

merkittävänä humanistina 1800-luvun puolivälin Suomessa, jossa kansallinen tietoi-

suus juuri oli alkanut kasvaa. En ole ammatiltani kirjallisuushistorioitsija enkä histo-

rioitsija, joten Runebergin teosten humanististen tai uushumanististen piirteiden

systemaattinen kartoittaminen ei ole minun tehtäväni. Pidän silti tärkeänä muistut-

taa, että viimeksikuluneiden kahdensadan vuoden aikana maassamme on kansallisen

heräämisen ja myöhemmin sen seurauksena syntyneiden nationalististen ideoiden

rinnalla kehittynyt vahva humanistinen traditio. Tämänhetkisessä yhteiskuntailmas-

tossamme eivät humanistiset pyrkimykset ole kovinkaan leimallisia. Päinvastoin.

Lyhytnäköinen taloudellinen voitontavoittelu hallitsee yhteiskuntakuvaamme ja sitä

höystää ylikiihkeä ja omahyväinen moralismi, jossa on ensi sijassa kyse lähimennei-

syydestä. Siksi tuntuu tärkeältä muistuttaa humanismista ja muutamista humanis-

min peruspiirteistä.

Sallikaa minun esittää Georg Henrik von Wrightin esseestä ”Humanismi elämän-

asenteena” vielä yksi lainaus, joka sitten johdattaa meidät suoraan Runebergiin ja

häntä seuranneeseen suomalaiseen humanismiin:

”Ihmisen täytyy tuntea mahdollisuuksiensa rajat ja käsittää, että luonnonlait sito-

vat hänet suurempaan kokonaisuuteen kuin se, jota yksilöt ja ryhmät pystyvät hallit-

semaan pyrkiessään tyydyttämään lyhytnäköisiä haluja ja toiveita.

Kun ihmiselle asetettavat vaatimukset muotoillaan tällä tavalla, merkitsee järke-

västi eläminen samaa kuin luonnon järjestyksen noudattaminen. Asia voitaisiin kui-

tenkin ilmaista myös sanomalla, että ihmisen täytyy tieteen ja teknologian aikakau-

della vielä löytää itsensä, selvittää kuka hän on.”

Tämä sitaatti vie meidät suoraan Runebergiin ja siihen yhtä ihmisläheiseen kuin

luonnonläheiseenkin julistukseen, jota ”Vanhan puutarhurin kirjeet” (Den gamle träd-

gårdsmästarens bref) ilmentävät. Mutta eivät vain ne. Helsingfors Morgonbladissa


Runeberg julkaisi heinäkuussa 1832 kuuluisan artikkelin Några ord om nejderna, folk-

lynnet och lefnadssättet i Saarijärvi socken (”Muutama sananen Saarijärven pitäjän

seudusta, kansanluonteesta ja elämäntavasta”), jossa kuvaillaan sivilisaatiosta, koulu-

tuksesta ja aineellisista vaatimuksista vähät välittäviä Saarijärven suomalaisia hellä-

mielisesti, spontaanin myötätuntoisesti, lämpimästi ja ymmärtäväisesti – tavalla jota

yhä nykypäivänä on voitava pitää esikuvallisena ja tavoiteltavana. Hän kuvaa perin-

pohjaisesti ja vivahteikkaasti niitä yksinkertaisia tai sanalla sanoen hyvin primitiivisiä

oloja joissa nämä ihmiset elämäänsä elävät. Hän puhuu heidän velttoudestaan ja vä-

linpitämättömyydestään samalla kun hän on selvillä siitä, mistä se pohjimmiltaan

johtuu: silkasta aineellisesta puutteesta. Mutta hän korostaa myös innokkaasti, että

näillä ihmisillä usein on piileviä psyykkisiä ja fyysisiä voimavaroja, jotka toisenlais-

ten, otollisempien aineellisten olojen vallitessa saattavat äkkiä puhjeta kukoistamaan.

Ja hän esittää aiheesta joitakin henkilökohtaisia kokemuksia.

Saarijärvi-artikkelissa Runeberg kertoo seikkaperäisesti kerjäläisten runsaasta esiin-

tymisestä Saarijärven pitäjässä, kerjäläisistä ja kerjäläisperheistä, joita köyhä mutta

vakinaisesti paikallaan asuva väestö ei jätä pulaan. Runebergin mukaan koko ruti-

köyhälle saarijärveläisväestölle on tunnusomaista aito vieraanvaraisuus, avokätisyys,

anteliaisuus, ystävällisen vastaanottavainen asenne muukalaisia kohtaan – tämä saat-

taa vaikuttaa yllättävältä myöhemmästä havainnoijasta, joka on seurannut miten

pakolaisongelmia hoidetaan ja miten rasismista ja niin sanottujen kehitysmaiden kan-

soista väitellään samoilla seuduilla, joita Runeberg kauan sitten kuvasi. En voi olla lai-

naamatta kappaletta Saarijärvi-artikkelista vain havainnollistaakseni nollapisteen, josta

liikkeelle lähteneestä kansallisesta seikkailusta kaksisataa vuotta myöhemmin kehit-

tyi se mitä toisinaan nimitetään Nokialandiksi. Tässä kerrotaan heinänkorjuusta:

”Ladon seinillä riippui niittoväen ruokalaukkuja ja uteliaisuuttani avasin useita

niistä. Kaikissa näin leipiä, petun koossapitämiä, sisältä pikimustia, ulkopintaa peitti

kalkinvalkea jauhokalvo, joka tarjosi enemmän silmälle kuin makuaistille. Muuten

sisälsi osa laukuista jokusen tönkkösuolatun muikun, jokin vain muutaman suolan-

jyvän. Tarvitsee vain kuvitella miten raskasta oli työ, joka polttavalla helteellä tehtiin

näiden virvokkeiden voimalla, jotta käsittäisi mitä on todellinen puute ja millainen

on ihmisluonnon voima jotta hän sen kestää.”

Nykyisin puhumme ympäristöongelmista. Runebergin aikaan sellaisia ei ollut.

Nykyisin ihminen on maapallon yksinvaltias ja luonto on ”hänen ympäristönsä”. Toi-

sinaan ympäristöongelmat saavat alkunsa kaikista niistä teknisistä uudistuksista,

joita ihminen lahjakkuudessaan on kehittänyt tehdäkseen elämästään entistä iha-

namman ja mukavamman. Runebergin aikaan ihminen oli vielä olennainen osa

luontoa ja luonto oli Jumalan ihmeellinen luomus. Myös ihminen oli Jumalan ih-

meellinen luomus, koska hän oli osa luontoa. ”Vanhan puutarhurin kirjeissä” tätä

kuvataan hyvin kauniisti. Uutta pietismiksi nimitettyä uskonnollista liikettä pidettiin

elämänkielteisenä ja vaikka pietismin kritiikki sinänsä oli kirjaimellisesti sanottuna

murhaavaa, ”Vanhan puutarhurin kirjeissä” se oli sävyltään hyvin hienovaraista ellei

suorastaan kainoa.


Runebergillä on siis hengellinen ulottuvuutensa, joka on käsitteellisesti jotakin

suurempaa, avarampaa kuin pelkkää ahdaskatseista uskonnollisuutta. Ja tämä käy

kyllä hyvin selvästi ilmi ”Vanhan puutarhurin kirjeistä”. Yhdessä legendoista, ensim-

mäisessä niistä, siinä jonka nimi on ”Kirkko” (Kyrkan), Runeberg hahmottelee ja se-

littää tämän hengellisen ulottuvuuden hyvin kauniisti. Legenda käsittelee vanhaa

maamiestä, seitsemänkymmenenviiden ikäistä Onnia, joka on karkotettu kotoaan ja

konnultaan ja elää nyt elämänsä syksyä toisten armon varassa. Juhannuspäivänä ta-

lonväki lähtee kylälle kirkkoon, mutta kärryillä ei ole tilaa Onnille. Hän menee ran-

taan ja astuu veneeseen soutaakseen järven yli kirkkoon, mutta sankka sumu peittää

järven ja hän soutaa harhaan vaikka kuulee kirkonkellot. Silloin vene arvaamatta

karahtaa rantaan: järvessä on luoto jolle hän nousee. Sumu hälvenee ja paljastaa vähä

vähältä luonnon koko kauneuden. Viimeinen säkeistö kuuluu näin:

Aamun

hetki oli aikaa mennyt, kun hän,

selkein katsein, otsa pilvetönnä,

liikuttunein, hartain mielin nousi,

meni rantaan taas ja veneellensä.

Vielä kerran vanhus katsoi rantaa

taakseen, hyvästellen sanoi: ”Jääkää

Herran rauhaan, kaikki linnut, nuoret

veljet, siskot, Herran seurakunta,

Herraa ylistäneet, kunniaansa,

kanssani te kirkossansa tänään.

Taivaan opin tulkki, kiitos kirkas

aurinko, kun sydämemme saatoit

saarnoin hyvyytensä tuntoon,

näytit Herran töitä silmillemme.”

(suom. Tarmo Manelius)

Humanismillakin on hengellinen ulottuvuutensa, jota ilman humanistinen elämän-

asenne ei ole saumaton. Edellytyksenä on nöyryys, hyvin syvä kunnioituksen tunne

kaikkea elävää kohtaan, elämää kaikissa sen lukemattomissa muodoissa ja muunnel-

missa. Nöyryys mysteerin edessä. Nöyryys sen suuren mysteerin edessä, että on osa

kokonaisuutta. Legendan maamies, puilla paljailla oleva Onni, koki sen nöyryyden ja

kunnioituksen kaikkea elävää kohtaan. Borgå Tidningissä 28. 7. 1838 julkaistussa mie-

tekirjoituksessa Runeberg korkeakirjalliseen tyyliin kuvaa tätä: yksityisen ihmisen

ääretöntä maailmaa ja sen suhdetta ympäröivän luonnon vielä suurempaan äärettö-

mään maailmaan ja hengen arvoitukselliseen äärettömyyteen:

”Villi luonto, suuret, jylhät, koskemattomat metsät, syvät, eristyneet, tummat jär-

vet täyttävät sielun näkymättömien voimien aavistuksilla ja virittävät sen alakuloi-

seen hartauteen. Ne vievät meidät takaisin ihmisen olemuksen omassa mittaamatto-


muudessa piilevään ihmeeseen; ja arkiympäristöönsä tottunut ja pikkuruinen ajatus

eksyy niiden äärellä kuin muukalainen tietämättä minkä päämäärän se voi kohdata.

Oi maailma ihmissydämessä, mitkä poluttomat kauneuden, pelon ja ihmeen erämaat

sinä kätketkään, ja miten luonnollista onkaan, että ihminen joutuu ymmälleen ja

uskoo henkimaailmaan, kun hän ulkoisessa luonnossa vaeltaa sinun kuviasi vastaavi-

en äänettömien rotkojen äärellä!

(…)

Me nimitämme luontokappaleita mykiksi. Meidän hengellämme on hetkiä, joiden

elämästä kielemme ei osaa sanoin kertoa. Henkemme nimittää meitä silloin mykiksi,

ja ne olennot, joille näiden hetkien elämä on arkielämää, nimittävät meitä mykiksi

luontokappaleiksi.”

Runebergin pohdiskelu viittaa selvästi siihen, että ihmisellä on jo kauan ollut sy-

vyyspsykologisen oivalluksen kyky, käsitys ihmisen persoonallisuuden tiedostamat-

tomasta kerrostumasta, vaikka sanat sen ilmaisemiseksi ovat puuttuneet kunnes

Siegmund Freud 1800–1900 -lukujen vaihteessa psykoanalyysillä loi sen käsiteaparaa-

tin, joka nykyisin jo monessa mielessä vaikuttaa vanhentuneelta. Runeberg saattoi

kuolemattoman elämäntyönsä päätökseen maailmassa, jossa vallankumoukselliset

tekniset keksinnöt eivät vielä ehtineet vaikuttaa Porvoon kaltaisen pikkukaupungin

elämään. Runebergin maailmassa ei ollut psykoanalyysiä eikä sosialismia. Runeber-

gin humanismin juuret olivat 1700-luvulla. Mutta meidän pitää muistaa, että 1800-

luku oli suurten tieteellisten mullistusten vuosisata ja siksi myös suurten elämänkat-

somuksellisten mullistusten vuosisata. On kiistämätön perustotuus, että sekä psyko-

analyysi että sosialismi esiteltiin Euroopassa alun perin syvästi humanistisina liikkei-

nä jotka tähtäsivät ihmisen parhaaseen.

Kaksituhatluvun alkuvuosina humanismi ei ole ollut korkeassa kurssissa. Huma-

nismi edellyttää nöyryyttä elämän erilaisten ilmenemismuotojen edessä. Länsimai-

nen ihminen sen sijaan osoittaa ylimielisyyttä tähtäämällä yhä yksipuolisemmin

oman mukavuutensa ja omien etuoikeuksiensa parantamiseen. Menneen maailman

inhimilliset hyveet, sellaiset kuin ”velvollisuus” ja ”vastuu”, joille vielä Runeberg – eikä

vähiten Vänrikki Stoolin tarinoissa – antoi niin ratkaisevan roolin, on nyt sysätty syr-

jään. Puhumme mieluummin demokraattisista oikeuksistamme kuin siitä velvolli-

suuksien täyttämisestä ja vastuun kantamisesta, jota ilman jokainen demokratia en-

nemmin tai myöhemmin lakkaa toimimasta.

Mutta kuunnelkaa humanisteja. Kuunnelkaa myös entispäivän humanisteja. Kun

heidän sanomaansa kuuntelee oikealla tavalla, se ei ole vanhentunut. On kyse ihmi-

sestä. Ajat muuttuvat mutta ihminen ei. Loppujen lopuksi on kysymys ihmislajin säily-

misestä maaemon pinnalla.

Suomennos: Kai Nieminen


Sari Hilska

J. L. Runeberg 200 sanoin & kuvin & sävelinKansallinen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoimikunta 2002–2004

Juhlatoimikunnan tavoitteet ja hankkeet

Kansallisen juhlatoimikunnan järjestäytymiskokous pidettiin Porvoossa 12.6.2002.

Aloitteen toimikunnan asettamisesta esitti Porvoon J. L. Runebergin juhlatoimikunta

opetusministeriölle 21.12.2001. Esityksen pohjalta Museovirasto, Porvoon kaupunki,

Svenska litteratursällskapet i Finland ja opetusministeriö kävivät neuvotteluita kes-

kenään ja totesivat, että Runebergin juhlavuoden menestyksekäs toteutus edellyttää

useiden eri tahojen yhteistyötä.

J. L. Runebergin henkilöhistoriaan liittyviä kymmentä kuntaa pyydettiin nimeä-

mään edustajansa juhlatoimikuntaan. Kunnista Helsinki, Parainen, Pietarsaari, Por-

voo, Punkaharju, Ruovesi, Saarijärvi, Turku ja Vaasa osallistuivat hankkeeseen. Lisäk-

si toimikunnassa ovat olleet edustettuina Helsingin yliopisto, Museovirasto, Opetus-

hallitus, opetusministeriö, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Svenska litteratursäll-

skapet i Finland ja Valtion kirjallisuustoimikunta.

Kansalliseen juhlatoimikuntaan on kuulunut kaikkiaan 22 jäsentä. Toimikunnan

puheenjohtajana on toiminut Porvoon kaupunginjohtaja Per-Håkan Slotte. Vuoden

2003 alusta lähtien juhlatoimikunnalla on ollut palkattu sihteeri; maaliskuusta 2003

alkaen tehtävää on hoitanut fil.maist. Sari Hilska. Sihteerin työhuone on ollut Por-

voossa.

Työvaliokunta

Kansallinen juhlatoimikunta on toiminut ohjausryhmän tapaan ja se on kokoontu-

nut kaksi kertaa vuodessa. Juhlatoimikunnan keskuudestaan valitseman työvalio-

kunnan tehtävänä on ollut suunnitella ja toteuttaa juhlavuoden toimintaa. Työvalio-

kunnan puheenjohtajana on toiminut maaliskuusta 2003 lähtien emeritus profes-

sori Teivas Oksala ja sihteerinä fil.maist. Sari Hilska. Kts. liite Organisaatio/Organisation

s. 69.

Juhlatoimikunnan tehtävät

Kansallisen juhlatoimikunnan tehtävänä on ollut tukea Runeberg-tapahtumia järjes-

tävien tahojen yhteistyötä ja juhlavuoden valtakunnallista markkinointia. Lisäksi

juhlatoimikunta on jakanut avustuksia Runeberg-aiheisten tapahtumien järjestäjille.

Toimikunnan tehtävänä ei ole ollut itse järjestää tapahtumia lukuunottamatta Por-

voossa vietettyä valtakunnallista Runebergin juhlaa 5. helmikuuta.

Kansallinen juhlatoimikunta on saanut toimintaansa varten avustusta opetus-

ministeriöltä, Svenska kulturfondenilta ja Suomen Kulttuurirahastolta. Lisäksi toi-


mikunnan jäsenyhteisöt ja kunnat ovat osallistuneet juhlavuoden hankkeiden rahoi-

tukseen.

Juhlatoimikunnan omat hankkeet

Vuoden 2003 aikana juhlatoimikunta toteutti muun muassa juhlavuoden markki-

noinnissa käytetyn logon, valtakunnallisen markkinointiesitteen, juhlavuoden julis-

teen, J. L. Runebergin Internet-sivuston (www.runeberg.net) ja Runeberg-lehden.

Juhlatoimikunta teki lisäksi yhteistyötä Svenska litteratursällskapet i Finlandin ja

Helsingin yliopiston kirjaston kanssa toteuttamalla Runeberg-aiheisen näyttelyn

Kansalliskirjaston galleriaan. Samasta näyttelystä teetettiin kaksi eri puolilla maata

myös juhlavuoden jälkeen kiertävää kiertonäyttelyä. Hankkeiden tarkempi sisältö

kuvaillaan kohdassa ”Runeberg ja yleisö”.

Runeberg ja yleisö

Juhlavuoden teeman mukaisesti J. L. Runeberg henkilönä, sekä hänen tuotantonsa ja

sen merkitys suomalaiselle kulttuurille, pyrittiin tuomaan tutuksi suurelle yleisölle

”sanoin, kuvin ja sävelin”.

Juhlavuoden erityisenä kohderyhmänä ovat olleet lapset ja nuoret. Tavoitteena on

ollut auttaa heitä löytämään oma elävä suhde kansallisrunoilijaan ja Runebergin

kautta yleisemmin kirjallisuuteen ja kulttuurihistoriaan. Juhlatoimikunta on tukenut

erityisesti lasten ja nuorten itse järjestämiä Runeberg-aiheisia tapahtumia sekä heille

suunnattuja hankkeita.

Oppilaitosten opettajat on pyritty tavoittamaan mahdollisimman laajasti tekemäl-

lä yhteistyötä opetusministeriön ohella muun muassa Opetushallituksen, suomen- ja

ruotsinkielisten äidinkielenopettajien liittojen sekä opettajien ammattilehtien kanssa.

Niiden kautta Runebergin juhlavuoteen liittyvää tietoa ja materiaalia kouluihin ja

muihin oppilaitoksiin.

Luonteva yhteistyökumppani on ollut lisäksi kirjastolaitos, joka tavoitettiin katta-

vasti opetusministeriön avulla. Tiedotteiden lisäksi Suomen kaikkien kuntien pääkir-

jastoihin lähetettiin juhlavuoden alkaessa kaksi kappaletta juhlatoimikunnan Rune-

berg-lehtiä lukusalikappaleiksi.

Suurelle yleisölle suunnattuja juhlatoimikunnan hankkeita ovat olleet:

I Juhlavuoden grafiikka ja tiedotusmateriaali

Logo, juliste ja tarrat valmistuivat elokuussa ja markkinointiesite lokakuussa 2003.

Graafinen suunnittelija: Paula Jääskeläinen, Porvoo.

1. Logo

Logo on ollut vapaasti eri toimijoiden käytettävissä ei-kaupallisten Runeberg-aiheis-


ten tapahtumien markkinointiin ja tiedotukseen. Siitä on ollut saatavilla sekä musta-

valkoinen että värillinen versio digitaalisessa muodossa. Logon on voinut hakea

www.runeberg.net -sivuilta tai tilata juhlavuoden sihteeriltä sekä juhlatoimikunnan

jäsenkuntien kulttuuritoimistoista.

2. Juhlavuoden juliste

Painos 3 000 kpl. Julisteiden levityksestä ovat vastanneet pääosin kansallisen juhlatoimi-

kunnan jäsenyhteisöt, jotka ovat jakaneet julisteita muun muassa alueidensa kirjas-

toihin, kouluihin ja museoihin. Juhlatoimikunta on lisäksi lähettänyt julisteita mak-

sutta noin 1 000 kappaletta kouluihin, kirjastoihin ja Runeberg-tapahtumien järjestä-

jille. Julisteet ovat olleet myös PR- ja myyntituotteita messuilla ja museokaupoissa.

3. Markkinointiesite

Painos 200 000 kpl. Markkinointiesitteitä on jaettu jäsenyhteisöjen kautta kirjastoi-

hin, kouluihin ja museoihin. Opetushallituksen ja opetusministeriön kautta esitteitä

lähetettiin valtakunnallisesti noin 5000 koululle ja noin 450 kirjastolle.

Graafi kko Paula Jääskeläisen suunnitte-lema juhlavuoden juliste.


Esitteitä on postitettu pyynnöstä tapahtumien järjestäjille eri puolille Suomea ja

ulkomaille. Sitä on myös jaettu messuilla ja Runeberg-tapahtumissa (mm. Helsingin

kirjamessut 2003 ja 2004, Turun kirjamessut 2004, Matkamessut 2004, Kirjan ja ruu-

sun päivä 12.5.2004).

4. Toimistografiikka

Käyntikortit 750 kpl (työvaliokunnan puheenjohtaja ja sihteeri), kirjepaperi 5 000

kpl, kirjekuorissa ym. käytettävä tarra 20 000 kpl. Tuotteet ovat olleet juhlatoimikun-

nan jäsenten ja sihteerin käytössä, tarrat myös PR- ja myyntituotteina.

II Avustukset Runebergin juhlavuoden tapahtumille

Kansallinen juhlatoimikunta avusti eri toimijoiden järjestämiä tapahtumia vuosina

2003 ja 2004 kaikkiaan noin 66 859 eurolla opetusministeriön ja Svenska kulturfon-

denin toimikunnalle myöntämistä varoista. Avustuksen saannin edellytyksenä olivat

juhlatoimikunnan hankesuunnitelmaan kirjatut periaatteet:

– Hankkeen kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret.

– Tapahtumia järjestetään tasapuolisesti eri puolilla Suomea.

– Tapahtumia järjestetään sekä suomeksi että ruotsiksi.

– Hankkeet kannustavat eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön.

– Hanke on mahdollisimman monia hyödyttävä, esim. konsertti- ja

näytelmäkiertueet.

– Hanke on merkittävä maakunnallisesti tai valtakunnallisesti.

– Hankkeella on vaikutusta myös juhlavuoden jälkeen, pitkäikäiset

palvelut ja tuotteet ovat tavoitteena.

Juhlatoimikunnan jäsenet välittivät tiedon mahdollisuudesta hakea avustusta tapah-

tumien järjestäjille. Kansallinen juhlatoimikunta ei tukenut yksityisiä kutsuvieras-

tilaisuuksia tai hankkeita, joita se piti ensisijaisesti kuntien sivistystoimen, kuten

kulttuuri-, nuoriso- tai koulutoimen piiriin kuuluvina (esim. koulujen yksityiset

Runeberg-juhlat). Kts. liite Avustukset Runeberg-tapahtumille

III Valtakunnallinen J. L. Runebergin päivän pääjuhla

Porvoon tuomiokirkossa 5. helmikuuta

Runebergin päivää juhlittiin tavanomaista näyttävämmin eri puolilla maata ja erityi-

sesti ns. Runeberg-paikkakunnilla. Kansallisen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoi-

mikunnan pääjuhla järjestettiin Porvoon tuomiokirkossa 5. helmikuuta.

Tilaisuuden käytännön järjestelyistä vastasi Porvoon kaupungin kulttuuritoimi.

Juhla oli sekä kutsuvierastilaisuus että avoin muulle yleisölle ja siihen osallistui noin

800 vierasta eli korkein kirkossa sallittu yleisömäärä.


Juhlassa esitettiin Kansallisen juhlatoimikunnan säveltäjä Perttu Haapaselta tilaa-

ma juhlavuoden sävelteos ”Refractio”. Teoksen kantaesityksestä vastasi Avanti! kapel-

limestari Jani Telarannan johdolla.

Tilaisuuden muun ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat näyttelijä

Dan Henriksson, kuoronjohtaja Marjukka Riihimäki ja ohjaaja Päivi Järvinen. Ter-

vehdyspuheen piti Porvoon kaupunginjohtaja Per-Håkan Slotte. Juhlapuheen piti

kirjailija Christer Kihlman.

Ohjelma koostui Dan Henrikssonin lausumista J. L. Runebergin runoista ja niihin

Mia Makaroffin säveltämistä uusista kuorolauluista. Henrikssonin lisäksi juhlassa

esiintyivät kitaristi Timo Korhonen, Philomela-kuoro, Joona Kontula (9-vuotias laula-

ja) sekä Porvoon Keskuskoulun musiikkiluokan oppilaat.

IV J. L. Runebergin Internet-sivut: www.runeberg.net

Pääsivusto avattiin 14.1.2004 ja J. L. Runebergin kotimuseota esittelevä osuus 12.5.2004.

Suunnittelu ja käsikirjoitus: Kroma Productions Oy (Porvoo), Sari Hilska, Agneta

Rahikainen ja Susanna Widjeskog (J.L. Runebergin koti). Tekninen toteutus: Kroma

Productions Oy (Porvoo), tuottaja Riku Makkonen, graafinen suunnittelu Mika

Tyyskä.

J. L. Runebergin Internet-sivuilla on ollut vuoden 2004 loppuun mennessä noin

87 000 kävijää. Sivusto jää toimintaan juhlavuoden jälkeen ja tarvittavista päivityksis-

tä huolehtii jatkossa Svenska litteratursällskapet i Finland. Sivuston osoitelinkki on

liitetty useisiin kirjallisuuteen, museoihin ja muihin kulttuuripalveluihin liittyviin

sivustoihin.

J.L. Runebergin Internet-sivut www.runeberg.neton toteuttanut Kroma Productions Oy.


Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat -yhdistys (SATU ry) palkitsi J. L. Runeber-

gin Internet-sivut toisella palkinnolla Media & Message 2004 -tapahtuman yritysvie-

tinnän ja verkkomedian sarjassa elokuussa 2004. Lisäksi sivustolle luovutettiin kun-

niakirja kulttuuriteosta.

Kohderyhmä

Johan Ludvig Runebergin Internet-sivusto tarjoaa laajan tietopaketin Runebergin

elämästä, tuotannosta ja sen merkityksestä. Sivuston osana olevan Suomen vanhim-

man kotimuseon J. L. Runebergin kodin multimediaesitys esittelee Runebergin per-

heen elämää 1800-luvun porvariskodissa. Johan Ludvig Runebergin runoja ja Fredri-

ka Runebergin muistelmia on mahdollista kuunnella myös lausuttuina suomeksi ja

ruotsiksi.

Sivuston kautta ovat toteutuneet useimmat juhlavuoden tavoitteet. Se tukee J. L. Ru-

nebergin juhlavuoden valtakunnallista, alueellisesti tasapuolista näkyvyyttä ja kaksi-

kielisyyttä. Valtakunnallinen tapahtumakalenteri on palvellut tapahtumien järjestäjiä

ja yleisöä veloituksetta juhlavuoden ajan. Internet-sivusto toteuttaa lisäksi tavoitteen

pitkäikäisestä, myös juhlavuoden jälkeen saatavilla olevasta tuotteesta ja palvelusta.

Sivuston artikkeleiden ja ”Runeberg-opin” tavoitteena on ollut tarjota eri luokka-

asteiden opettajille materiaalia ja ideoita Runebergin käsittelyyn kouluissa ja muissa

oppilaitoksissa.

Sisältö

Runoilijan elämä:

Lapsuus ja nuoruus: Merikapteenin poika, Opiskeluvuodet

Perhe: Fredrika, Lapset

Asuinpaikat: Nuoruuden kodit, Helsinki ja Porvoo

Arki ja juhla: Kotielämää, Ystävien seurassa

Runon kuningas: Aikansa sankari, Runoilijan muisto

Tärkeät vuodet: Runebergin elämän aikajana

Sanoin & Kuvin & Sävelin:

Sanoin: Tuotanto, Käännökset, Tutkimus

Kuvin: Kuvien Runeberg, Kuvitukset

Sävelin: Oi maamme, Virsirunoilija, Sävellykset

Tärkeät vuodet: Runebergin elämän aikajana

Runeberg tänään:

Juhlavuosi: Media (tiedotteet, kuvat), Tapahtumakalenteri, Minun Runeberg

(Poistettu ja korvattu juhlavuoden raportilla)

Runeberg-kunnat: Helsinki, Oulu, Parainen, Pietarsaari, Porvoo, Punkaharju,

Ruovesi, Saarijärvi, Turku, Vaasa (ns. Runeberg-kuntien Runeberg-yhteyksien

esittelyt)


Runeberg-oppi: Koululaissivut (lasten ja nuorten Runeberg-animaatioita, ideoita ja

opetuspaketteja Runeberg-teeman käsittelyyn kouluissa), Yhtä ja toista (tietokilpai-

luja lapsille ja aikuisille, tehtäviä)

Info: Linkit, Tukijat ja tekijät, Lähteet, Sivukartta

J.L. Runebergin koti:

Etusivu

Kodista museoksi: J.L. Runebergin kodin historiaa

Erikoisnäyttelyt: Tietoa museossa järjestettävistä erikosnäyttelyistä

Palvelut: Aukioloajat, pääsymaksut, yhteystiedot

Tutustu kotiin: Museoviraston hallinnassa olevan Runebergin kotimuseon ja sen

esineistön sekä Runebergien perheen arkielämän esittely multimedian keinoin.

Kirjoittajat ja tekijät

Artikkeleista on vastannut pääosin tutkija Agneta Rahikainen (SLS). Muita kirjoitta-

jia ovat olleet rehtori Gustav Djupsjöbacka (Sibelius-Akatemia), tutkija Pia Forssell

(SLS), erikoistutkija Liisa Lindgren (Valtion taidemuseo), professori Teivas Oksala ja

tutkija Liisa Suvikumpu (Helsingin yliopisto). Artikkeleiden toimitus ja johdanto-

tekstit ovat Sari Hilskan.

Käännöksistä on vastannut pääosin Markus Sandberg. Muita kääntäjiä ovat olleet Pia

Hansson, Christel Nyman ja Juhani Weijola. J. L. Runebergin runojen lausujana on

ollut näyttelijä Dan Henriksson ja Fredrika Runebergin tekstien lukijana näyttelijä

Susanna Ringbom. J.L. Runebergin kodin akvarellikuvitukset ovat kuvittaja Tea Itko-

sen käsialaa.

V Runeberg-lehti ”Maailmat, taivaat, tähdet laulaako?

– Nordens skönhet var hans sång”

Painos 20 000 kpl, lisäpainos 10 000 kpl. Nelivärinen, 58-sivuinen lehti, artikkelit suo-

meksi ja ruotsiksi, julkaisupäivä 14.1.2004. Suunnittelu ja taitto: graafinen suunnitte-

lija Paula Jääskeläinen. Toimitus: juhlavuoden sihteeri Sari Hilska.

Runeberg-lehti sisältää ns. suurelle yleisölle suunnattuja asiantuntija-artikkeleita

Runebergista. Arteikkeleiden otsikoita ovat: Suomalaisuuden runoilija, Miten kuvata

kulttihahmoa?, Runebergin jäljet Pietarsaaressa, Nuorena ylioppilaana Sisä-Suomes-

sa, Sydän puhuu sydämen kieltä, Runouden tähtihetkiä, Runeberg sävelsi parem-

min..., Jalustalle nostettu runoilija, Sibelius Runebergin tulkkina, Fredrika Runeberg

kirjailijana, Elämää Runebergien kodissa, Runeberg koulussa - tietoa elämysten kaut-

ta: porvoolaisten lasten Runeberg-projektin kokemuksia. Lisäksi sanaristikko ja

Fredrika-paperinukke.

Artikkeleiden kirjoittajia ovat: kulttuurisihteeri Leena Anttonen, runoilija Risto

Ahti, museonjohtaja Guy Björklund, rehtori Gustav Djupsjöbacka, toimittaja Pia Fors-

sell, professori Matti Klinge, dosentti Liisa Lindgren, taiteilija M. A. Numminen, profes-


sori Teivas Oksala, tutkija Agneta Rahikainen, museonjohtaja Marketta Tamminen ja

museoamanuenssi Merja Ylitalo.

Juhlatoimikunta jakoi lehteä jäsentensä kautta eri sidosryhmille, erityisesti opetta-

jille, lukioiden opiskelijoille, museoille ja kirjastoille. Lehti postitettiin tammikuussa

2004 suomen- ja ruotsinkielisille äidinkielenopettajille näiden ammattiliittojen kaut-

ta (n. 3 600 kpl) sekä Suomen kaikkien kuntien pääkirjastoihin kaksi kappaletta luku-

saleihin, kaikkiaan n. 850 kappaletta.

Runeberg-lehteä postitettiin maksutta muun muassa kuntien sivukirjastoihin,

luokanopettajille ja Runeberg-tapahtumien järjestäjille kautta maan n. 1 600 kappa-

letta. Lehteä oli saatavilla myös valtakunnallisen kiertonäyttelyn esittelypaikoissa

sekä muun muassa juhlatoimikunnan osastoilla Turun ja Helsingin kirjamessuilla

lokakuussa 2004.

Runeberg-lehteä oli mahdollisuus ostaa juhlatoimikunnalta ja myydä edelleen

Runebergiin liittyvissä museoissa ja näyttelyiden yhteydessä. Sisällöltään ajaton lehti

soveltuu myyntituotteeksi myös juhlavuoden jälkeen.

VI ”Laulu liitää yli meren maan – Sången flyger över land och hav”

valtakunnallinen, kaksikielinen kiertonäyttely

Kansallisen juhlatoimikunnan tavoitteena oli tarjota Runeberg-tietoa eri puolille maa-

ta ja esimerkiksi Suomen kulttuuri-instituutteihin helposti vastaanotettavassa ja esille

laitettavassa muodossa. Niinpä se tuki Svenska litteratursällskapet i Finlandin (SLS)

ja Helsingin yliopiston kirjaston (HYK) näyttelyhanketta ”Laulu liitää yli meren maan

– Sången flyger över land och hav”. SLS ja HYK toteuttivat yhteistyönä J. L. Rune-

bergista kertovan laajan päänäyttelyn sekä sen kaksi kiertonäyttelyversiota.

Päänäyttely oli esillä Helsingissä Kansalliskirjaston galleriassa 4.2.–31.8.2004.

Näyttelyyn tutustui noin 6000 kävijää. Kaksikieliset kiertonäyttelyt ovat olleet esillä

24 paikkakunnalla eri puolilla Suomea kouluissa ja kirjastoissa. Näyttely on lisäksi

nähty Suomen kulttuuri-instituuteissa Brysselissä ja Antwerpenissa. Ruotsinkielinen

kiertonäyttely on ollut esillä kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa ja Ruotsissa mm.

Göteborgin kirjamessuilla. Näyttelyistä ei ole peritty vuokraa, vaan vastaanottajilta

on veloitettu ainoastaan rahtikustannukset. Kiertonäyttelyt ovat lainattavissa myös

juhlavuoden jälkeen Svenska litteratursällskapetista ja Helsingin yliopiston kirjastos-

ta. Kts. liite Laulu liitää yli meren maan – Sången flyger över land och hav

VII Lukiolaisten kirjoituskilpailu

Juhlatoimikunta järjesti valtakunnallisen lukiolaisten kirjoituskilpailun, johon saivat

osallistua kaikki lukiolaiset eri puolilta maata suomen- ja ruotsinkielisistä lukioista.

Kilpailun otsikkona oli ”Maamme tänään – Vårt land i dag”. Nuoria kehotettiin kir-

joittamaan uusi Maamme-laulu oman aikamme näkökulmasta käsin. Tavoitteena oli

selvittää, miltä Suomi näyttää nykynuoren silmissä. Soiko sana kultainen? Onko


maailmass’ armaampaa tai mitään kalliimpaa?, kuten Runeberg aikoinaan runoili.

Lähtökohtana sai pitää Runebergin alkuperäistekstiä, mutta erityisesti painotettiin

kirjoittajan omaa persoonallista näkemystä Suomesta, näkyi se sitten huumorin, loh-

duttomuuden, realismin tai idealismin valossa.

Opettajia kehotettiin valitsemaan kustakin koulusta parhaat tekstit kilpailuun.

Liekö syynä ollut aiheen kokeminen liian haasteelliseksi tai vaikeaksi, kun osallistuja-

määrä jäi lopulta varsin vähäiseksi, muutamaan kymmeneen. Ruotsinkielisiä kilpai-

lukirjoituksia ei valitettavasti saatu lainkaan.

Ensimmäisen sijan sai helsinkiläinen Harri Hertell runollaan ”Suomi on (hauen

katkennut hammas)”. Toisen palkinnon sai porvoolainen Eeva Saaros runolla ”Suo-

mi, sinun omistasi”. Kolmannen sijan jakoivat torniolainen Mirka Ulanto tekstillä

”Protestiliikkeen joulukuoro esiintyy raatihuoneen tyhjälle pihamaalle” ja vaasalai-

nen Katri Yli-Yrjänäinen runolla ”Soi sana kultainen...”. Voittajarunot ovat luettavissa

osoitteessa: www.runeberg.net>Runeberg tänään>Runeberg-oppi.

Palkinnot jaettiin ja voittajarunot kuultiin kirjoittajien esittäminä Helsingin kirja-

messuilla Kirjakahvilan lavalla 28.10. Tutkija Agneta Rahikainen juonsi tilaisuuden ja

kirja- ja lahjakorttipalkinnot jakoi Kansallisen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoimi-

kunnan puheenjohtaja Per-Håkan Slotte.

Kansallisen juhlatoimikunnan hankkeet vuonna 2004

– Internet-sivuston julkaisu 14. tammikuuta

– Valtakunnallinen tiedotustilaisuus ja Runeberg-lehden julkaisu 26. tammikuuta.

– ”Laulu liitää yli meren maan – Sången flyger över land och hav” -näyttelyn avajaiset

Kansalliskirjaston galleriassa 3. helmikuuta. Näyttely esillä 31.8. asti.

– Valtakunnallinen pääjuhla Porvoon tuomiokirkossa 5. helmikuuta.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi osal-listuivat Runebergin päivän juhlaan Porvoon tuomiokirkossa 5. helmikuuta. Kuva Antero Lindell.


– Osallistuminen Kirjan ja ruusun päiville Helsingissä 11. toukokuuta.

– J.L. Runebergin kodin Internet-esittelyn julkaisu osana www.runeberg.net-

sivustoa 12. toukokuuta.

– Valtakunnallinen lukiolaisten kirjoituskilpailu ”Maamme tänään – Vårt land i dag”,

kilpailuaika 1.1.–24.9. Voittajat palkittiin Helsingin kirjamessuilla 28. lokakuuta.

– Osallistuminen Turun kirjamessuille 1.–3.10. ja Helsingin kirjamessuille omalla

osastolla 28.–31.10.

Hankkeiden rahoitus

J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoimikunta on saanut avustusta vuosille 2002–2004

seuraavasti:

Opetusministeriö 170 000 euroa vuosille 2002–2004

Svenska kulturfonden 105 000 euroa vuosille 2003–2004

Suomen Kulttuurirahasto 10 000 euroa vuodelle 2003

Rahoitus on käytetty edellä mainittujen hankkeiden toteuttamiseksi sekä juhlavuo-

den sihteerin palkkaamiseen (1.1.2003–31.12.2004 työaika 50%).

Juhlatoimikunnan jäsenkunnat osallistuivat juhlavuoden toteutukseen maksamal-

la kukin 3000 euroa yhteishankkeiden rahoittamiseksi (tärkeimpinä painotuotteet ja

Internet-sivusto). Kunnat ja toimikunnan jäsenyhteisöt ovat lisäksi vastanneet niiden

omien Runeberg-juhlavuoden tapahtumien rahoituksesta.

Sari Hilska

Juhlavuoden sihteeri


Sari Hilska

Julkaisujen juhlavuosi

J. L. Runebergin juhlavuoden aikana ilmestyi useita tieteellisiä Runeberg-tutki-

muksia sekä runoilijan teosten uusia painoksia ja suomennoksia. Lajityyppien kir-

joon kuului myös Fredrika Runebergin reseptikirja, lapsille ja nuorille suunnattuja

Runeberg-kirjoja sekä fiktiivinen romaani.

Runeberg-näyttelyihin liittyvät museoiden ja kirjastojen julkaisut sekä eri tapah-

tumien taustatietoa tarjoavat esitteet ja vihkoset ovat omalta osaltaan levittäneet

Runeberg-tietoutta. Seminaarien järjestäjät ovat lisäksi julkaisseet omissa julkaisu-

sarjoissaan seminaareissa pidettyjä esitelmiä. Niistä mainittakoon esimerkiksi Hel-

singin yliopiston kirjaston tiedotuslehden J. L. Runeberg -numero 1/2004, Svenska lit-

teratursällskapetin Källan 1/2004 ja Kirkkohallituksen julkaisema On meillä aarre ver-

raton. Aineistoa Runebergin virsistä.

Tieteellisiä tutkimuksia

Vuonna 2004 ilmestyneitä Runeberg-tutkimuksia ovat muun muassa Matti Klingen

Den politiske Runeberg, Poliittinen Runeberg (suom.), Teivas Oksalan J. L. Runebergin

Kreikka ja Rooma, Agneta Rahikaisen Johan Ludvig och Fredrika Runeberg, En bild-

biografi, suomeksi Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg, Kuvaelämäkerta sekä Rainer

Knapaksen Idyll och hjältemod. J.L. Runeberg i bokkonsten.

Lisäksi Svenska litteratursällskapet i Finland on julkaissut uusia osia sarjassa Sam-

lade skrifter av J.L. Runeberg sekä Runeberg-tutkimuksia sarjassa Historiska och litteratur-

historiska studier. Ruotsinkielinen Porvoon hiippakunta, Stiftsrådet i Borgå stift, julkai-

si teoksen Runeberg i psalmboken. Michel Ekmanin väitöskirja Runebergista Kaos,

ordning, kaos. Människan i naturen och naturen i människan hos J. L. Runeberg ilmes-

tyi Schildtsin kustantamana lokakuussa 2004. Johan Wreden Runeberg-elämäkerta il-

mestyy alkuvuodesta 2005.

Uusintapainoksia ja uusia käännöksiä

Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyi useana uutena painoksena. WSOY julkaisi teok-

sen, jossa alkuteksti ja Paavo Cajanderin nimissä kulkeva suomennos kulkevat

rinnakkain. Kuvitus on 150-vuotisjuhlavuottaan viettäneen Albert Edelfeltin. Tam-

men julkaisemaan laitokseen on koottu osa Vänrikkien runoista sekä taustatietoa

Runebergista, Suomen sodasta ja eri taiteilijoiden kuvituksia. Juhlavuoden kynnyk-

sellä syksyllä 2003 WSOY julkaisi myös ruotsalaisen nykytaiteilijan Ernst Billgrenin

kuvittaman laitoksen Vänrikeistä. Faksimile-laitos vuoden 1848 ensipainoksesta il-

mestyi Marras Workshopin julkaisemana. Alkukielinen teos sisältyy puolestaan


Svenska litteratursällskapetin kokoomateokseen JLR – Johan Ludvig Runeberg i

urval.

Runebergin eeppiset runoelmat Hanna ja Hirvenhiihtäjät ilmestyivät uusina suo-

mennoksina jo vuonna 2001 Teivas Oksalan kääntäminä. Suomalaisen Kirjallisuuden

Seura julkaisi juhlavuonna Hannan Paavo Cajanderin käännöksenä. Molemmat runoel-

mat sisältyvät lisäksi alkukielisinä laitokseen JLR – Johan Ludvig Runeberg i urval.

Siihen sisältyvät myös Runebergin nuoruuden runot Idylit ja epigrammit (Idyll och

epigram).

Idyllit ja epigrammit ilmestyi edellisen kerran Tarmo Maneliuksen suomentamana

vuosina 1987 ja 1988. Runoilija Risto Ahdin kääntämänä kokoelma ilmestyi helmi-

kuussa 2004. Teoksen kuvituksena on käytetty Björn Landströmin kuvitusta vuodelta

1947.

Juhlatoimikunnan kantama huoli siitä, että Runebergin teoksia ei ole saatavilla

juhlavuoden aikana ei sen tyytyväisyydeksi toteutunut. Tosin esimerkiksi Vänrikki

Stoolin tarinoiden uusi suomennos perinteisten Otto Mannisen ja Paavo Cajanderin

laitosten rinnalle antaa vielä odottaa itseään.

Puheet ja esitelmät

Edellä mainittujen julkaisujen lisäksi on muistettava lukuisat, eri puolilla maata pi-

detyt puheet ja esitelmät. Esimerkiksi juhlatoimikunnan jäsenistä Agneta Rahikainen

piti 78 Runebergiin liittyvää esitelmää ja Teivas Oksala noin 40 esitelmää 30:sta Rune-

berg-teemasta. Lisäksi Rahikainen ja Oksala kirjoittivat ja julkaisivat useita kymme-

niä artikkeleita.

Osa eri asiantuntijoiden esitelmistä ja puheista on julkaistu aikakaus- ja sanoma-

lehdissä, osa on löydettävissä verkko-osoitteista, kuten kirjailija Christer Kihlmanin

Ernst Billgren kuvitti ennakkoluulottomasti Vänrikki Stoolin tarinat. Juhlavuodeksi ilmestyi myös useita tieteellisiä tutkimuksia, kuten Matti Klingen Poliittinen Runeberg. Kuvat WSOY.


juhlapuhe Porvoon tuomiokirkossa ”Humanismin perintö” (www.runeberg.net>

Juhlavuoden raportti) ja Panu Rajalan Ruoveden seminaarissa pitämä esitelmä

”Runeberg teatterissa ja elokuvassa” (www.saunalahti.fi/panu/).

Medianäkyvyys

Juhlavuoden näkyvyyttä mediassa voidaan pitää hyvänä. Valtakunnallisten tiedotus-

välineiden huomio kiinnittyi ennen kaikkea helmikuun 5. päivän tapahtumiin. Ilah-

duttavaa oli, että arvokkaiden juhlien ohella erityistä huomiota sai tuolloin lasten ja

nuorten näkemys Runebergista. Huomiota riitti kuitenkin myös pitkin vuotta esite-

tyille näytelmille ja konserteille sekä uusille julkaisuille. Paikallislehdet ja -radiot

uutisoivat ahkerasti koko vuoden ajan erilaisista Runeberg-tapahtumista. Kaikki

Suomessa julkaistut Runebergiin liittyvät sanomalehti- ja aikakauslehtiartikkelit on

talletettu Svenska litteratursällskapetin arkistoon.

Tilastojen mukaan Runeberg näkyi tai kuului eri medioissa (sanoma-, aikakaus- ja

verkkolehdet, uutistoimistot, radio ja televisio) noin 2 200 kertaa vuoden aikana. Hel-

mikuu muodosti todellisen huipentuman, tuolloin julkisuusraportin mukaan koko

mediakentän osumien (eli Runeberg-maininta esim. lehtijutussa) lukumäärä oli 1026

ja osumien levikki painetun median osalta noin 45 miljoonaa. Vertailun vuoksi vuon-

na 2003 helmikuun vastaavat luvut olivat 147 osumaa, joiden levikki oli n. 5 miljoonaa.

Vuonna 2003 julkaistiin keskimäärin 39,4 Runebergiin liittyvää artikkelia tai juttua

kuukaudessa. Vuonna 2004 lukumäärä kasvoi 178 artikkeliin. Runebergin juhlavuotta

koskevat julkisuusraportit on talletettu SLS:n arkistoon.

Kts. liite Kirjoja ja julkaisuja – Böcker och publikationer


Sari Hilska

Juhlavuoden tuotteita

Runebergin juhlavuoteen liittyen ovat monet yritykset ja yksityiset henkilöt

suunnitelleet ja toteuttaneet erilaisia myyntituotteita. Niitä on ollut myynnissä muun

muassa Runebergiin liittyvissä museoissa, kuten J. L. Runebergin kodissa Porvoossa.

Vuoden aikana on ilmestynyt esimerkiksi postikortteja, kirjanmerkkejä, paperinuk-

keja, kahvikuppeja, drinkkilaseja, magneetteja, paperipainoja ja kirjatukia. Monia

näistä tuotteista on saatavilla myös juhlavuoden jälkeen.

Valtakunnallisia tuotteita

Juhlavuoden postimerkki. Suomen Posti julkaisi 14.1. neljän postimerkin pienoisar-

kin Runebergin juhlavuoden kunniaksi. Merkkien lähtökohtana ovat Albert Edelfel-

tin kuvitukset Vänrikki Stoolin tarinoihin sekä lähikuva Walter Runebergin pronssi-

sesta Runebergin muistopatsaasta. Merkin on suunnitellut Päivi Vainionpää.

Rahapajan Runeberg- juhlaraha. Rahapaja löi valtiovarainministeriön asetuksella

Runebergin 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi 10 euron hopeisen juhlarahan ”J. L.

Runeberg ja runous”. Juhlaraha laskettiin liikkeelle 5. helmikuuta. Rahan suunnitteli-

ja on Heli Kauhanen. Rahan enimmäislyöntimäärä on 30 000 kappaletta ja sen hal-

kaisija on 38,6 mm.

Suomen Mitalitaiteen Killan vuosimitali. Suomen Mitalitaiteen Killan Runeberg-

aiheisen vuosimitalikilpailun voitti kuvanveistäjä Vilho Härkönen ehdotuksella

”MENS FENNORUM”. Toiseksi sijoittui kuvanveistäjä Toivo Jaatinen ehdotuksellaan

”Rauhan ja sodan runoilija” ja kolmanneksi kuvanveistäjä Tapio Kettunen ehdotuk-

sellaan ”Lähteet”. Kilpailuun saapui kaikkiaan 22 ehdotusta.

Kalevala Korun ”Lähde”. Korumuotoilija Kirsti Doukas suunnitteli Kalevala Korulle

Lähde-korusarjan, jonka lähtökohtana on Runebergin Lähteellä-runo. Hopeasta val-

mistettuihin koruihin on käytetty suomalaista jalokiveä berylliä. Korun esittelyn

mukaan: ”Jalokivi välkehtii ja loistaa kuin kirkas lähde, josta valonsäteet heijastuvat.

Hopeakehys kiven ympärillä muistuttaa tyyntä veden pintaa.” Korusarjaan kuuluvat

riipus, solki, kahdet käädyt ja kahdet korvakorut.

Äänitteitä

Balladi Suomen sodasta. Säv. Perttu Hietanen. Direct.Art 2005.

Joutsen Lähteellä. Säv. Kari Halme, sov. Taisto Wesslin. Mountain Melody, 2003.


KaikkiAllt. Eviva (naiskuoro). Musiikkia Eino Leinon ja J. L. Runebergin runoihin.

Säv. Anna-Mari Kähärä, Mia Makaroff ja Säde Rissanen. Eviva, 2004.

Romanser, Runeberg och kärleken i dikt och ton. Musik Jack Mattsson, Fr. Pacius,

F. A. Ehrström. Solister och musiker: Annika Hultman, Mikael Fagerholm, kvartett ur

Akademiska sångföreningen. Svenska litteratursällskapet i Finland, Rundradion Ab /

YLE Radio Vega, 2004.

Runeberg i ny tappning (Runebergs psalmer). Christer Nerfont och Ami Aspelund.

Ventomusik, 2004.

Vanha kunnon vänskä. Räppiä Juuso Tiirakari. Amanita Oy, 2004.

Runebergin tekstien pohjalta ilmestyi useita uusia sävelteok-sia, kuten esim. Perttu Hietasen Balladi Suomen sodasta.


Sari Hilska

Runebergin juhlintaa kautta maan

J. L. Runebergin asema suomalaisten merkkimiesten joukossa on monella tapaa poik-

keuksellinen. Pelkästään Runebergin juhlinta on osa maamme kulttuurihistoriaa.

Hänet muistetaan näyttävästi joka vuosi 5. helmikuuta. Jo Runebergin elinaikana

1850-luvulla alkanut perinne on luonut vankan pohjan myös 200-vuotisjuhlavuoden

vietolle, mutta toisaalta se on aiheuttanut omat haasteensa. Miten säilyttää traditio ja

samalla uudistaa sitä vastaamaan nykyihmisten toiveita ja tarpeita?

Kansallisen juhlatoimikunnan, samoin kuin paikallisten toimikuntien työn perus-

tana oli käsitys, että Runeberg on juhlansa ansainnut. Avoin mieli ja ennakkoluulot-

tomuus loivat parhaat puitteet Runebergin juhlinnalle koko maassa.

Kansallinen juhlatoimikunta halusi tarjota Runeberg-tapahtumia erityisesti lapsil-

le ja nuorille. Heidät tavoitettiin ennen kaikkea aktiivisten opettajien kautta. Ilahdut-

tavasti kuitenkin myös erilaiset yhdistykset ja muut toimijat, kuten museot ja kirjas-

tot, suuntasivat tapahtumia nuorelle väelle.

Tapahtumakalenteri dokumenttina

Juhlavuoden päättyessä voidaan todeta, että tapahtumia järjestettiin kautta maan

useita satoja ja ne tavoittivat kymmeniätuhansia ihmisiä. Vuoden aikana ilmestyi

kymmeniä uusia julkaisuja ja sävelteoksia sekä satoja lehtijuttuja ja artikkeleita. In-

ternet-sivuilla vieraili n. 87.000 kävijää. Sivuilla julkaistu valtakunnallinen tapahtu-

makalenteri jää dokumentiksi tapahtumien runsaudesta ja monipuolisuudesta. Ka-

lenterin laajuudesta huolimatta on muistettava, että se ei ole täydellinen. Esimerkiksi

yksityistilaisuuksia ja satoja päiväkotien, koulujen ja muiden oppilaitosten yksityi-

siä juhlia ei kalenterissa mainita.

Juhlavuoden onnistumista ei mitata kuitenkaan pelkillä yleisömäärillä tai palsta-

millimetreinä. Onnistuminen on ensisijaisesti tapahtumien sisällön ja yksittäisten

ihmisten kokemuksen laatua. Runebergin teosten lukeminen kotisohvan nurkassa on

ollut juhlavuoden viettoa parhaimmillaan. Juhlavuoden laatua punnittaessa pienen

koululaisen roolisuoritus koulunäytelmässä ja ammattilaulajan upeasti tulkitsema

”Norden” ovat samanarvoisia.

Juhlavuoden tapahtumakalenteri osoitteessa:

www.runeberg.net (>Runeberg tänään>Juhlavuosi)

Runebergin jäljillä– Juhlatoimikunnan jäsenten osaraportteja

Runebergin jälj illä | 32

Runebergin jäljillä

Kansalliseen juhlatoimikuntaan kuuluneet niin kutsutut Runeberg-paikka-

kunnat sijoittuvat pitkin länsi- ja etelärannikkoa Oulusta Porvooseen sekä toisaalta

sisämaahan. Kulttuurierot, paikalliset perinteet ja kielisuhteiden erot ovat näkyneet

myös juhlavuoden vietossa ja tarjonnassa.

Runeberg jätti aikanaan jälkensä noin kymmeneen eri kuntaan, mutta jäljet eivät

luonnollisesti ole olleet kaikkialla yhtä merkittävät ja pysyvät. Runebergin juhlavuosi

leimasi erityisesti Paraisten, Pietarsaaren, Porvoon, Saarijärven, Ruoveden ja Vaasan

kulttuurielämää vuoden 2004 aikana.

Runebergin pitkäaikaista asuinpaikkaa Helsinkiä edustavat osaraporteissa Suoma-

laisen Kirjallisuuden Seura ja Runebergin muistoksi perustettu Svenska litteratursäll-

skapet i Finland.

Kansallisen juhlatoimikunnan kaksikielisyys on toteutunut siten, että kukin toimi-

kunnan jäsen on voinut käyttää kokouksissa ja yhteydenpidossa äidinkieltään. Viral-

liset asiakirjat on laadittu sekä suomeksi että ruotsiksi. Samoin juhlavuoden raportis-

sa juhlatoimikunnan toimintaan liittyvät artikkelit ovat molemmilla kielillä, mutta

jäsenyhteisöjen osaraportit alkuperäisellä kirjoituskielellä.

Sari Hilska


Firandet av J. L. Runebergs 200-års jubileumsår i Jakobstad

Utställningar

Mars Om J. L. Runeberg och Fänrik Ståls Sägner – Runeberg ja hänen tari-

nansa, utställning i stadsbiblioteket producerad av Stadsbiblioteket i

Jakobstad, Sofia Strandén.

Para ihop person och dikt i Fänrik Ståls Sägner, tävling för allmänhe-

ten.

Febr.– april Installationen Bokstavsrymd – Aakkostaivas av Simon Gripenberg. Ett

textmedelande till nationalskalden på 200 bokstäver hängdes upp i

björkarna i Runebergsparken. Till installationen hörde en födelse-

dagshälsning till Runeberg, två dikter skrivna av Catharina Gripen-

berg.

April – maj SLS:s vandringsutställning Sången flyger över land och hav J. L. Rune-

berg 200 år – Laulu liitää yli meren maan J. L. Runeberg 200 vuotta ut-

ställd i stadsbiblioteket.

Hela året Runebergscollage av Terese Bast på stadsbibliotekets barnavdelning.

Dikter av J. L. Runeberg utställda runt om i stadsbiblioteket.

Hela året Jakobstads museums utställning Runebergs Jakobstad – Runebergin

Pietarsaari, framställdes i tre exemplar. En ställdes ut permanent i

Westmansmors stuga, de två andra fungerade som turnéutställning-

ar.

Hela året Turnéutställning administrerad av Jakobstads musem, Ulrica Löf-

holms originalillustrationer till barnboken Johan Ludvig – Jakob-

stadspojken som blev nationalskald – Johan Ludvig – Pietarsaarelais-

poika josta tuli kansallisrunoilija.

Evenemang

1–8 febr. Jakobstads IV Runebergsvecka. Staden Jakobstads årliga kulturvecka

med temat I Runebergs fotspår – Runebergin jalanjäljillä. Evene-

mang, författarbesök, konserter m.m. runt om i staden.

April–maj I Jannes fotspår – Jannen jalanjäljillä, barnevenemang i stadsmuseet

för daghem och skolor med temat J. L. Runeberg och hans dikt om

bonden Paavo. Evenemanget planerat av Jakobstads museum i sam-

råd med K.H Renlunds museum i Karleby Kokkolan kaupunginteat-

teri.

20 juni Runebergsfest vid Villa Sveden. Tvåspråkigt program, bl.a. Siv Ågren,

sång och gitarr, med egna tonsättningar av Runebergs texter som vals,

tango, folkrock och ballader. Eila och Elin Pöllänen på kantele och


fiol till Runebergs diktning i Kalevala- tappning. Skådespelare Marjo-

rita Huldén som Fredrika.

18 juli Runebergsfest med Runeberg själv, utomhusfest vid Runebergs stuga

på Nissasörn. J. L. Runeberg mottar sin fars nyrenoverade fiskarkoja

av stadens representanter vid ett festtillfälle ute vid stugan. Medver-

kande skådespelare Johan Fagerudd, Wivan Nygård-Fagerudd m.fl.

Programmet ingick i Jakobs Dagars vecka som arrangerades av fören-

ingen Finn Jakobstad.

20 juli Rollspelet Runebergin tuvan pihapiirissä skrivet av Sisko Thors fram-

fördes också ute vid Runebergs stuga och ingick i Jakobs Dagars pro-

gram.

25 aug. Runeberg ilmoittautuu kouluun var ett annat rollspel skrivet av Sisko

Thors och framfördes i samband med Spotlight – kulturens natt.

Okt. Runebergin juhla finskspråkig fest med lokala förmågor arrangerad

av Pietarsaaren Järviseutulaiset. Festtal pens. museichef Pekka Toiva-

nen.

Konserter

5 febr. Festkonsert – J. L. Runeberg 200 år. Patrik Vidjeskogs komposition Di-

vertimento Runebergiana, musik av Runebergs brorson Rudolf Sjö-

gren samt Runebergs kända sånger i nyarrangemang av Patrick

Wingren. Medverkande Jakobstads Orkester, Musikhusets lärare och

elever, Jubileumskören. Johan Fagerudd som J. L. Runeberg.

7 – 8 febr. Allsång kring J. L. Runeberg arrangerad av Jakobstads svenska försam-

ling i stadskyrkan direktsändes i FST liksom församlingens Gudtjänst

med Runebergspsalmer.

Maj Runebergskonserter på stadens åldringshem. Egna tonsättningar till

Runebergs texter på svenska och finska framförda av Siv Ågren, sång

& gitarr.

20 juli Jakobstads Orkester och Jubileumskören framförde sitt Rune-

bergsprogram i repris vid en utomhuskonsert i Skolparken under

Jakobs Dagar.

Hela året Musikinstitutet i Jakobstad, Svenska Yrkesinstitutet och Yrkeshög-

skolan, musikutbilningen. Ett flertal konserter med Runebergsmate-

rial bl.a.

Runebergsafton med sångstuderanden, Erik Nygård spelar på Ru-

nebergs egen fiol.

Egna tonsättningar och tolkningar/arrangemang av Runebergs

texter gjorda och framförda av elever på pop- och jazzlinjen.


Övrigt

Febr. En föreläsningsserie i fyra delar Runeberg-tutuksi med både lokala

och utomstående föreläsare ordnades av Pietarsaaren suomenkieli-

nen työväenopisto. Jakobstads svenska arbetarinstitut ordnade mot-

svarande föreläsningsserie på svenska i tre delar.

12 febr. Chefläkare Michael Eklunds föredrag för afasi- och strokeföreningen

Rehabilitering av strokepatienter idag och på Runebergs tid.

De staden Jakobstad tillhörande och av Jakobstads museum för-

valtade Runebergsminnena Runebergs stuga och Westmansmors stuga

uppsnyggades inför jubileumsåret.

Orientering bland Runebergsminnen i Jakobstad, en guide för rund-

vandring på egen hand utgavs av Jakobstads museum.

Nytryck av klippdockorna Johan Ludvig och Fredrika, ritade av Pia-

Stina Furu. Utgivare Jakobstads museum.

Marika Backlund-Bro

Kultursekreterare


Kommentarer över firandet av Runebergs jubileumsår i Pargas

Korta kommentarer över hur Runebergsåret har förlöpt i Pargas. (såhär långt

eftersom en del evenemang ännu återstår).

Som en allmän kommentar kan man säga att Pargasborna har tagit väl emot året

och det har engagerat många människor via aktiviteter i föreningar och skolor.

Kulturnämnden tillsatte redan 2003 en arbetsgrupp med uppgift att koordinera

jubileumsårets firande. I arbetsgruppen var föreningar och kulturinstitutioner repre-

senterade. Gruppen kläckte idéer och förde dem vidare till lämpliga samarbetspart-

ner som antingen antog utmaningen att var med eller som avstod från projektet. De

flesta valde dock att komma med i firandet och mycket för att man kunde lova ett ett

litet understöd till de föreningar och grupper som hakade på. Totalt delades ut 12

projektunderstöd för uttryckligen evenemang i anslutning till jubileet, den totala

summan var 9 930 . Därutöver har föreningar och kulturnämnden arrangerat till-

ställningar som har uppmärksammat Runebergs jubileumsår.

Året började rätt traditionellt, med mycket tal, föreläsningar och liknande tillställ-

ningar. Det som var nytt och som samlade mycket människor var en s.k. Runebergs-

bal som hölls den 6 februari. Balen arrangerades i samarbete med en resturant på

orten, så det ingick mat (försök till tidsenlig) och dans, förstås.

Skolorna har alltid uppmärksammat Runeberg men gjorde antagligen en lite

större satsning detta år. Kulturnämnden hade engagerat skådespelare Henrik Grön-

roos som besökte som gestalten Runeberg alla skolor och klasser. Från skolhåll har

det längs året kommit mycket beröm för de nationella hemsidorna och för det mate-

rial man hittat där.

Efter att man genomfört det mer traditionella programmet så vågade olika perso-

ner och instanser kanske experimentera lite mer. I samband med det tvärkonstnärliga

ungdomsprogrammet ”21600” gjorde en grupp ungdomar en film som handlade om

Runeberg. Filmen byggde på ”sagan om ringen”-konceptet men denna gång var det

nationalskaldens penna som var försvunnen och som man var övertygad om att var

orsaken till att Johan Ludvigs attraktionskraft på kvinnor. Man sökte sedan pennan

på ställen där man vet att Runeberg rörde sig under sin period i Pargas. De ungdomar

som skrev synopsis och gjorde filmen hade gjort ett bra grundarbete och nog ”läst sin

Runeberg”. Filmen visades under en s.k. Show som gav 18 föreställningar och sågs av

ca. 2 000 personer, då främst ungdomar.

Pargas Orgeldagar hade beställt ett uruppförande av Kaj-Erik Gustavsson, en kan-

tat som byggde på de texter Runeberg skrev under sin Pargas-tid, och som framfördes

av Jubilate-kören under Orgelveckan. Konserten radierades och kommer att sändas

senare i år.

Tolv manssångare (= Munvig) sydde ihop ett humoristiskt program som utgick

från Runebergs texter och som var en mycket välbesökt konsert.


Tre unga musiker, ca 20 år tog också emot utmaningen att göra ngt av Runeberg.

De tonsatte texter och musiken var jazz- och etniskt betonad. Plötsligt lät ju texten

nästan modern, sade många.

Fredrikastugan, som funktionerar som café, har varit en naturlig träffpunkt då det

har gällt evenemang med anknytning till Runeberg.

Under fruntimmersveckan, arrangerade program mer eller mindre dagligen med

kvinnliga trubadurer, som själva skriver text och musik. Program som byggde på

kvinnliga författare, bla Tove Jansson och Erna Tauro.

Konstklubben har ordnat konstens kväll i Runebergs anda, då man klätt sig tidsen-

ligt, målat, läst texter och ätit rätter tillagade enligt Fredrikas kokbok. Tillställningen

var mycket välbesökt.

Detta var några av höjdpunkterna under året. Vi som har jobbat med Runeberg

hela året känner definitivt en viss mättnad, speciellt då det gäller körmusik och före-

läsningar. Men då man ser den skaparglädje som temat väcker så tycker man igen att

det är roligt. Som slutkläm måste erkännas att året varit rätt motiverande och gett

många nya impulser och det har definitivt inte varit tråkigt och högtravande. Vilket

också var vår lokala kommittés ambition.

Pargas 8.9.2004

Ann-Sofie Isaksson

Kulturchef


J. L. Runebergin juhlavuosi Porvoossa

Johan Ludvig Runebergin merkitys Porvoon kaupungille on aina ymmärretty.

Niinpä Runebergin 200-vuotisjuhlavuosi oli yksi Porvoon kaikkien aikojen laajim-

mista ja sisällöltään mittavimmista kulttuurihankkeista. Kaupungin kulttuuritoimen

resurssit eivät olisi siihen yksin riittäneet, joten kaupunginhallitus nimesi erillisen

J. L. Runebergin syntymän 200-vuotisjuhlatoimikunnan vuonna 2001 valmistele-

maan juhlavuotta sekä osoitti hankkeelle erillisrahoituksen.

Porvoo oli myös aloitteentekijänä perustettaessa Kansallista J. L. Runebergin juhla-

toimikuntaa. Sen puheenjohtajana toimi Porvoon kaupunginjohtaja Per-Håkan

Slotte. Yhteistyö ns. Runeberg-paikkakuntien ja muiden Kansalliseen juhlatoimikun-

taan kuuluvien yhteisöjen kanssa oli ensiarvoisen tärkeää juhlavuoden onnistumisen

kannalta.

Porvoon juhlatoimikunnan tavoitteena oli kannustaa ja tukea paikallisten yhdis-

tysten, seurojen, koulujen ja päiväkotien toimintaa juhlavuoden hyväksi niiden

omista lähtökohdista käsin. Juhlatoimikunnan omissa projekteissa painotettiin

puolestaan hankkeita, jotka palvelevat kuntalaisia pitkään myös juhlavuoden jälkeen.

Sellaisia olivat ennen kaikkea kaupungin kaksi mittavinta Runeberg-hanketta: J. L. Ru-

nebergin kodin ja sen puutarhan kunnostus ja Fredrikan puiston perustaminen kau-

pungin keskustaan. Myös Runebergin päivä huomioitiin tavanomaista näyttäväm-

min.

Runebergin päivän juhlat

Runebergin päivän tapahtumat huipentuivat Porvoon tuomiokirkossa vietettyyn

valtakunnalliseen pääjuhlaan. (Kts. Kansallisen juhlatoimikunnan hankkeet s. 18)

VPK:n soihtukulkue on yli 100 vuoden ajan marssinut J. L. Rune-bergin kodin edustalle tervehtimään kansallisrunoilijaa 5. helmikuuta. Kuva Antero Lindell.


Runebergin päivää 5. helmikuuta vietetään joka vuosi Porvoossa monia muita

kaupunkeja näyttävämmin. Ohjelmaan kuuluvat aamupäivällä kirjailijoiden vierai-

lut kaupungin kymmenessä suurimmassa koulussa ja seppeleen lasku niin Runeber-

gin haudalle kuin muistopatsaan juurelle. Runeberg-kirjallisuuspalkinnon jakotilai-

suus, kaupunginhallituksen juhlavastaanotto sekä iltavastaanotto J. L. Runebergin

kodissa kuuluvat myös perinteisiin.

Yli sadan vuoden ajan on Porvoon Vapaapalokunnan soihtukulkue marssinut hä-

märtyvässä illassa läpi kaupungin VPK:n talolta Runebergin haudalle ja sieltä Rune-

berginpuistoon muistopatsaan äärelle. Puistosta matka on jatkunut Runebergin ko-

din edustalle. Ohjelmaan on liittynyt Runebergskörenin kuorolaulu sekä patsaan

luona että Runebergin kodin edessä. Laulutervehdykset kuuluivat jo Runebergin

eläessä syntymäpäivän viettoon.

Ulkoilmajuhla kaupunkilaisille

Aikaisempina vuosina tapana on ollut järjestää Runebergin päivänä kaupunkilaisille

arvokas iltajuhla puheineen ja musiikkiesityksineen. Koska valtakunnallinen juhla

vietettiin jo aikaisemmin samana päivänä, niin haluttiin tarjota uudenlainen, kaiken-

ikäisille sopiva ja myös lapsiperheitä houkutteleva tilaisuus laajentamalla puiston il-

tatapahtumaa. Ohjelmassa oli muun muassa tulitaiteilijoiden esitys, runojen lausun-

taa, hevosajelua lapsille sekä taikuri- ja tanssiesityksiä. Juhla huipentui näyttävään

ilotulitukseen. Ulkoilmajuhla houkutteli paikalle arviolta 2000 henkeä ja lisäksi ilo-

tulitusta ihailtiin eri puolilta kaupunkia.

J. L. Runebergin kodin peruskorjaus

Runeberg muutti kaupunkiin vaimonsa Fredrikan ja kahden poikansa kanssa touko-

kuussa 1837. Niin Runebergin kirjallinen tuotanto kuin hänen perheensäkin kasvoi-

vat Porvoon vuosina. Runebergin maineen kasvu johti lopulta siihen, että runoilijan

kuoltua hänen perheensä viimeiseksi jääneestä kodista empirekaupunginosassa pe-

rustettiin vuonna 1882 Suomen vanhin kotimuseo, J. L. Runebergin koti.

Museorakennuksen kunnossapito ja avoinnapito yleisölle on ollut alusta asti

Porvoon kaupungin vastuulla. Kodin irtaimiston, kuten kirjat, taideteokset ja huo-

nekalut omistaa Suomen valtio. Vuodesta 2002 lähtien Porvoon museo on huoleh-

tinut museon museaalisesta hoidosta kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mu-

kaan.

J. L. Runebergin koti on ollut Porvoon suurimpia yleisömagneetteja Porvoon tuo-

miokirkon ja Vanhan kaupungin ohella. Kodissa vierailee vuosittain yli 20 000 kävi-

jää, joiden joukossa on huomattava määrä ulkomaalaisia.

Noin 120 vuoden museokäytön jälkeen J. L. Runebergin kodin peruskorjaus todet-

tiin ajankohtaiseksi. Tavoitteena oli saada korjaus- ja konservointityöt tehtyä juhla-

vuoteen mennessä. J. L. Runebergin kodin kunnostus ja avaaminen peruskorjauksen


jälkeen yleisölle nousikin kokonaisuudessaan mittavimmaksi paikalliseksi juhlavuo-

den hankkeeksi. Porvoon kaupungin talo-osasto vastasi Museoviraston valvonnassa

tehdystä noin kaksi vuotta kestäneestä peruskorjauksesta. Rakennuksen ulko- ja sisä-

pintojen kunnostuksen ja konservoinnin lisäksi uusittiin lämmitys- ja sähköjärjestel-

mät. Kaikki huonekalut ja taideteokset sekä osa muusta esineistöstä konservoitiin.

Myös kiinteistöön kuuluva puutarha kunnostettiin.

Peruskorjauksen kulut olivat kaikkiaan noin 680 000 euroa, josta Porvoon kau-

pungin osuus oli 3/4 osaa ja Museoviraston 1/4 osaa.

Museo oli suljettu yleisöltä noin puolentoista vuoden ajan. Se avattiin uudelleen 2.

helmikuuta 2004. Runebergin juhlavuoden kunniaksi museo oli ensimmäisen viikon

ajan poikkeuksellisesti avoinna joka päivä eikä vierailta peritty pääsymaksua. Uudis-

tetussa museossa vierailikin tämän viikon aikana yli 4 000 kävijää. Kaikkiaan helmi-

kuusta lähtien Runebergin kodissa vieraili 36 696 museovierasta joulukuun loppuun

mennessä.

Fredrikan puisto perustettiin

J. L. Runebergin kodin neuvottelukunta ja J. L. Runebergin syntymän 200-vuotisjuh-

latoimikunta tekivät vuonna 2001 aloitteen Fredrikan puiston perustamiseksi. Puisto

sijaitsee Porvoon keskustassa Rihkamakadun ja Kirkkokadun kulmassa Runebergien

pitkäaikaisen Rihkamakadun asunnon läheisyydessä. Puiston suunnittelusta ja ra-

kentamisesta vastasi Porvoon kaupungin puistoyksikkö.

Aikaisemmin J. L. Runebergin kodin pihalla ollut Gunnar Elfgrenin tekemä Fredri-

ka Runebergin muistomerkki siirrettiin puistoon näkyvämmälle paikalle. Puistoon

istutettiin Fredrika Runebergin suosimia kukkia ja hedelmäpuita, kuten luumupuita,

ruusuja ja jasmikkeita. Puiston avajaisjuhlia vietettiin kirkkaassa kevätsäässä Kukan

päivänä 13. toukokuuta.

Media tuki juhlavuotta

Porvoolaiset tiedotusvälineet välittivät aktiivisesti tietoa Runeberg-tapahtumista.

Tiedotusvälineiden myönteinen asenne kohdistui koko tapahtumien kirjoon koko

vuoden ajan. Pääjuhlan lisäksi erityisesti näytelmät, konsertit, näyttelyt ja muut suu-

ren yleisön tapahtumat kiinnostivat. Koululaisten ja nuorten Runeberg-projektit

saivat innostuneen vastaanoton. Esityskielestä riippumatta tapahtumat saivat tilaa

sekä suomen- että ruotsinkielisessä mediassa. Kaikkiaan lehtileikkeitä kertyi noin 180

kappaletta. Lisäksi paikallisilla radiokanavilla ja TV-uutisissa juhlavuoden tapahtu-

mat olivat esillä kymmeniä kertoja.

Medianäkyvyys sekä ennen kaikkea median kannustava ja myönteinen asenne tuki

niin juhlavuoden organisaatiota kuin tapahtumien järjestäjiä. Porvoon kokoisessa

kaupungissa paikallisilla tiedotusvälineillä oli merkittävä rooli juhlavuoden onnistu-

misen ja myönteisen asenteen muodostumisen kannalta.


Porvoon kaupunki sai Runeberg-juhlavuoden kautta myös tavanomaista enem-

män valtakunnallista huomiota. Runebergin kunniaksi järjestetty valtakunnallinen

juhla ja muun muassa Porvoon kulttuurikoulun Runeberg-projekti sekä nuorten

musiikkiteatteriesitys RBG näkyivät niin lehdissä, radiokanavilla kuin televisiossa.

J. L. Runebergin koti oli kiinnostuksen kohteena sekä kodin remontin aikana

että sen jälkeen. Juhlavuoden mentyä paikallisesta näkökulmasta on tärkeää, että

Runebergin Porvoo-yhteys on pysyvästi esillä muun muassa Internet-sivuilla

www.runeberg.net.

Runebergia joka kolmas päivä

Juhlavuoden valtakunnallinen teema juhlia kansallisrunoilijaa sanoin, kuvin ja säve-

lin antoi mahdollisuuden monen tyyppisille tilaisuuksille. Eri taiteenlajien suomat

vaihtoehdot tulkita Runebergin tuotantoa, elämää ja vaikutusta tekivät juhlavuoden

tarjonnasta rikkaan. Kokonaisen aikakauden kulttuurihistoria ja sen merkitys aina

nykypäivään asti nousi kantavaksi teemaksi. Erityisen ylpeitä voidaan olla siitä, että

juhlavuoden vietto ei päättynyt kuukauden kuluttua sen alkamisesta eli 5. helmikuu-

ta, vaan jatkui monipuolisena koko vuoden ajan.

Tarkan luvun antaminen Runeberg-tapahtumista tai niiden yleisömääristä on

mahdotonta. Pelkästään Porvoon painetussa tapahtumakalenterissa oli tiedot noin

60 eri tilaisuudesta. Niiden lisäksi kaupungissa järjestettiin lukuisia yksityisiä juhlia

ja tapahtumia, kuten koulujen ja yhdistysten juhlia tai kutsuvieratilaisuuksia, joista ei

yleisesti tiedotettu. Esitelmätilaisuudet jakautuivat usealle eri päivälle erillisiksi ta-

pahtumiksi, samoin kuin teatteriesitykset. Kaikkiaan voidaan arvioida, että kaupun-

gissa juhlittiin tai muistettiin J. L. Runebergia yli 100 tilaisuudessa - keskimäärin joka

kolmas päivä vuoden ajan.

Kuka teki juhlavuoden?

Porvoon juhlatoimikunnan ohella J. L. Runebergin juhlavuoden toteuttivat kaupun-

gissa toimivat kulttuuri- ja matkailualojen yhdistykset ja seurat, joiden saavutukset

perustuivat pitkälti talkootyöhön ja pieniin avustussummiin. Porvoon juhlatoimi-

kunnan mahdollisuus avustaa taloudellisesti hankkeita oli varsin vaatimaton, mutta

ei kuitenkaan vailla merkitystä. Avustusta myönnettiin 35 000 euroa 42 hakijalle.

Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki suunnitellut projektit toteutuivat.

Sitä voi pitää hyvänä lopputuloksena tilanteessa, jossa vuoden kestävän juhlavuoden

vietto oli uusi kokemus niin avustusten hakijoille kuin niiden myöntäjällekin.

Sari Hilska

Kirjoittaja on toiminut sekä Porvoon että

Kansallisen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlavuoden sihteerinä


Runebergin juhlavuosi Ruovedellä

Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin syntymän 200-vuotisjuh-

liin vuonna 2004 oli Ruovedellä varauduttu jo hyvissä ajoin. Onhan Ruovesi yksi

tunnetuimmista Runeberg-muistoja vaalivista kunnista.

Syntymäpäivän tapahtumat

Runebergin juhlavuosi käynnistyi kirjanäyttelyn avajaisilla Runebergin päivänä 5.

helmikuuta kirjastossa. Avajaisissa lukion ilmaisutaidon ryhmä esitti katkelmia Risto

Ahdin uudesta suomennoksesta ”Idyllejä ja epigrammeja”. Kirjastossa oli nähtävillä

myös edustava määrä Runebergin teoksia kirjaston kokoelmista ja yksityiskokoel-

masta.

Varsinaista Runebergin syntymäpäiväjuhlaa vietettiin 8. helmikuuta Ruoveden

seurakuntatalossa. Juhlapuhujaksi oli kutsuttu runoilija Risto Ahti. Nuoret esittivät

tilaisuudessa Runebergin runoihin pohjautuvia lauluja pianon ja klarinetin säestyk-

sellä. Tilaisuuden avasi valtakunnallisen juhlatoimikunnan jäsen, kunnanhallituksen

puheenjohtaja Eila Virkajärvi.

Litteratursällskapetin vierailu

Svenska litteratursällskapetin henkilökunta vieraili Ruovedellä 3. kesäkuuta. Vieraat

saapuivat Tampereelta Ruovedelle ”Runoilijan reitin” Tarjanne-laivalla. Laivarannas-

ta matka jatkui Runebergin muistopatsaalle. Patsas on pystytetty vuonna 1954, ja

Svenska litteratursällskapet oli tuolloin tukemassa patsashanketta isolla rahasum-

malla. Patsaalta siirryttiin Ruoveden kirkkoon. Sitten oli vuorossa vierailu Ritonie-

men kartanoon, jossa Kirsti-Maria ja Antti Niemi selostivat Ritoniemen kartanon

historiaa ja Runebergin vaikutteita Ruovedeltä. Seuraava tutustumiskohde oli Rune-

bergin lähde. Täältä ryhmä jatkoi matkaansa Saarijärvelle.

Juhlavuoden päätapahtuma Runebergiläisen kulttuurin kesäpäivät 5. – 6.7.2004

Patsaalla

Kesäpäivät alkoivat Runebergin patsaalla seppeleen laskulla ja kirkkoherra Lauri Rii-

hijärven puheella. Tilaisuudessa laulettiin myös Runebergin isänmaan virsi ”Sun kä-

tes Herra voimakkaan...” Patsaalta siirryttiin koulukeskuksen saliin juhlaseminaa-

riin.

Ruovedellä oli jo ehditty juhlia neljä päivää paikallista taiteilijaa Heikki Asuntaa

1.–4. heinäkuuta. Heikki Asunta -tapahtumat saavuttivat suuren yleisömenestyksen.

Järjestäjät olivatkin jo pelänneet ”juhlaväsymystä”. Kun juhlaseminaari alkoi, järjestä-


jien hämmästys oli suuri, sillä sali oli aivan täynnä juhlavieraita ja huomattavaa oli,

että vieraita oli tullut ympäri Suomea.

Juhlaseminaari

Juhlaseminaarin avasi kunnallisneuvos Eila Virkajärvi toivottaen tervetulleeksi kut-

suvieraat sekä yleisön. Valtiopäiväneuvos Elsi Hetemäki toimi seminaarin aktiivisena

puheenjohtajana. Varsinaisen seminaarin aloitti professori Antti Niemi kertomalla

Ruoveden, Ritoniemen kartanon ja Runebergin yhtymäkohdista.

Professori Antti Niemi oli juhlaseminaarin idean isä. Hänen hyvien kontaktiensa

kautta saimme Suomen tunnetuimmat Runeberg-tutkijat Ruovedelle. Lisäksi Niemi

toimi aktiivisesti kesäpäivien onnistumiseksi ja oli myös seminaarin väsymätön

ideoija.

Esitelmät

Esitelmäkierroksen aloitti professori Matti Klinge aiheenaan ”Runebergin isänmaa”.

Professori Johan Wrede jatkoi esitelmällä ”Runeberg ja köyhyys”. Projektisihteeri Ag-

neta Rahikainen Svenska litteratursällskapetista esitelmöi diakuvien avulla aiheesta

”Miltä kansallisrunoilija näyttää? – Johan Ludvig Runeberg kuvien takana”. Tämän

jälkeen professori Pekka Lilja esitelmöi aiheesta ”Ryssä-sana Vänrikkien suomennok-

sissa”. Ensimmäisen seminaaripäivän viimeinen luennoitsija oli professori Juhani

Niemi otsikolla ”Vänrikit ja tuntemattomat sotilaat”. Esitelmien välillä yleisö sai teh-

dä kysymyksiä ja keskustelu olikin hyvin vilkasta.

Näyttely Ritoniemessä

Seminaarista siirryttiin Runeberg-muistoja vaalivaan Ritoniemen kartanoon ”Rune-

bergin runot kuvittajien silmin ja Runebergin teokset” -näyttelyn avajaisiin. Näytte-

lyn avasi Ritoniemen omistajasukuun kuuluva Kirsti-Maria Niemi. Tunnelma Rito-

niemen tuvassa oli todella tiivis, sillä paikalle ahtautui noin kaksisataa vierasta.

Näyttely muodostui Runebergin eri teosten kuvituksista mm. Vänrikki Stoolin tari-

nat, Hirvenhiihtäjät ja Torpan tyttö. Runebergin teoksia oli kerätty näytteille edustava

määrä kahdesta yksityiskokoelmasta. Näyttely oli avoinna 25. heinäkuuta asti. Lisäksi

näyttely avattiin elokuussa koululaisryhmille, jotka kävivätkin aktiivisesti tutustu-

massa näyttelyyn.

Tuokio Runebergin lähteellä

Ritoniemen kartanosta siirryttiin Runebergin lähteelle. Kosteasta säästä huolimatta

monet saapuivat paikalle laivarannasta lähteelle kulkevan Runebergin polun kautta.

Ruovedellä on jo kymmeniä vuosia ollut tapana kokoontua Runebergin lähteelle

viides heinäkuuta ”Ken mua seuraa retkelle nyt Näsijärven rannalle”. Lähteellä soi

ensin reipas torvimusiikki ”Hurtti-Ukko”, jonka jälkeen professori Teivas Oksala pu-

hui lähteiden merkityksestä runoudessa, aloittaen antiikin Kreikasta. Ruoveden

mieskuoro päätti tilaisuuden laulamalla Runebergin ”Lähteellä”.


Pilven varjot jäivät vaeltamaan lähteeseen, kun paikalle tilattu pikkubussi vei kut-

suvieraat historialliseen Pekkalan kartanoon illanviettoon.

Esitelmät jatkuivat ja paneelikeskustelu

Seminaari jatkui tiistaina 6. heinäkuuta professori Panu Rajalan esitelmällä ”Rune-

berg näyttämöllä ja elokuvassa”. Toisena esitelmöitsijänä oli professori Teivas Oksala:

”Vänrikit ja Helkavirret kielimuurin murtajina”. Professori Teivas Oksala oli aktiivi-

sesti mukana jo seminaarin suunnitteluvaiheessa ja hänen työpanoksensa Runeber-

giläisen kulttuurin kesäpäivien onnistumiseksi oli erittäin merkittävä.

Juhlaseminaarin päätteeksi käytiin paneelikeskustelu aiheesta ”Kansallisrunoilijan

haaste nykypolvelle”. Esitelmöitsijät alustivat tilaisuuden. Yleisö osallistui erittäin

aktiivisesti keskusteluun ja teki esitelmöitsijöille mielenkiintoisia kysymyksiä.

Juhlaseminaarin päätti puheenjohtaja Elsi Hetemäki, ja kutsuvieraat siirtyivät Ri-

toniemen kartanoon lounaalle. Valtakunnallinen juhlatoimikunta kokoontui Ruove-

den kauniissa kunnantalossa puheenjohtaja Per-Håkan Slotten johdolla.

Halukkailla juhlavierailla oli vielä mahdollisuus vierailla Akseli Gallén-Kallelan

erämaa-ateljeessa Kalelassa. Kalelaan kerääntyikin paljon juhlavieraita tutustumaan

taloon ja kuuntelemaan Pontus Sirénin mielenkiintoista Kalelan esittelyä.

Virsi-ilta

Runebergiläisen kulttuurin kesäpäivät päättyivät Ruoveden vanhassa puukirkossa

Runebergin virsi-iltaan, jonka järjesti Ruoveden seurakunta. Virsi-illan alusti profes-

sori Teivas Oksala.

Kiertonäyttely

Runeberg-juhlavuoden Ruovedellä päättää Runeberg-kiertonäyttely ”Laulu liitää yli

meren maan”, jonka avajaisia vietettiin 2. joulukuuta. Näyttely on avoinna vuoden

2004 loppuun asti.

Lopuksi

Juhlavuoden onnistumisen takasi valtakunnallisen juhlatoimikunnan myöntämä avus-

tus. Yhteistyö juhlavuoden sihteerin Sari Hilskan kanssa sujui hyvin, ja valtakunnalli-

sen juhlatoimikunnan lähettämä materiaali jaettiin kaikki eteenpäin. Erityisesti jakelun

kohteena olivat Ruoveden koululaiset, joille haluttiin antaa lisätietoa Runebergista.

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että juhlavuoden tapahtumat onnistuivat erin-

omaisesti. Yleisöä kävi tilaisuuksissa enemmän kuin uskalsimme edes odottaa, ja

palaute on ollut kaikilta osin erittäin myönteistä.

Ruoveden kunnalle Runeberg-juhlavuosi on ollut erittäin merkityksellinen.

Olemme saaneet myönteistä julkisuutta. Uskomme, että yhä useammat ovat kans-

samme sitä mieltä, että Ruovesi on kulttuuripitäjä.


Haluamme kiittää kaikkia niitä tahoja, niin yksityisiä kuin yhteisöjä, jotka ovat

osaltaan olleet myötävaikuttamassa juhlavuotemme onnistumiseen. Nyt päättyvän

Runebergin juhlavuoden tapahtumat jäävät varmasti historian kirjoihin, ja kaikki me

mukana olleet voimme myöhemmin sanoa: ”Jotakin ehkä tietäisin - olinhan siellä

minäkin.”

Ruovedellä 8.12.2004

Eila Virkajärvi

Kunnanhallituksen puheenjohtaja

Veikko Önkki

Hallintosihteeri


Pölyjä rintakuvista ja muistomerkeistäSaarijärvellä metri- ja tuntitolkulla Runebergia ja Paavoa

Edelleen laajentuvassa eu:ssa on yhä tärkeämpää tarkastella kunkin maan kan-

sallisia piirteitä – meidän suomalaisten sitä, mikä meille on ominaista ja omaleimais-

ta. Mitkä arvot liittyvät suomalaisuuteen ja miten Suomesta kehittyi tai kehitettiin

oma kansakunta. Kysymyksiä on erinomaisen hedelmällistä pohtia kansallisrunoili-

jamme Runebergin kautta. Toki nuoren valtion perinteeseenkin on erottamattomas-

ti kuulunut suurmiesten näyttävä juhlinta ja muistaminen – olivat he sitten kirjaili-

joita tai urheilijoita!

Kansakunnan historian tunteminen on olennainen osa kulttuuriperintöämme.

Samoin Runeberg on merkittävä osa Saarijärveä, meidän saarijärveläisten tämän

päivän identiteettiä ja myös osa mahtijärvisyyttä. Hän on pitkälti määritellyt suoma-

laisuuden piirteiden lisäksi myös saarijärveläisten olemuksen. Jo taustalle jäänyt Ru-

nebergin vaikutus paikkakunnan eri ilmiöihin paljastuu usein vasta tarkemman tut-

kimuksen jälkeen. Miksi esimerkiksi juuri Saarijärvelle hakeutui niin monta suoma-

laisuudesta ja kansan sivistämisestä kiinnostunutta valistushenkistä virkamiestä ja

opettajaa? Miksi säätyläisten, valistuneiden talonpoikien ja uusien virkamiesten yh-

teistyönä juuri Saarijärvelle syntyi lähiseudusta poikkeava polttava sivistämisen into

kesätapahtumineen, kirjastoineen ja nuorisoseuroineen ja monine harrastuspiirei-

neen? Miksi Pullistuksen alaisuudessa toimi erillinen kirjallisuuskerho?

Kansallisen juhlatoimikunnan ohella useimmilla Runeberg-kunnilla, kuten myös

Saarijärvellä, oli myös oma juhlavuoden toimikuntansa. Saarijärvi ja Paavo olivat juh-

lavuoden aikana esillä lukuisissa artikkeleissa, radio- ja televisio-ohjelmissa. Esimer-

Juhlavuonna Sääty-läiskotimuseoraken-nusta kunnostettiin restauroija Kirsi Nou-siaisen suunnitelman mukaan. Mm. väritys palautettiin 1800-luvun alun asuun. Rakennus on paikka-kunnan merkittävim-piä rakennuksia kirkon ohella. Kuvassa ava-jaisyleisöä tutustumas-sa entistettyyn saliin. Kuva Olavi Lahtela, Saarijärven museon kuva-arkisto.


kiksi pelkkiä lehtileikkeitä kertynee juhlavuodelta useita hyllymetrejä. Runebergin

tuotantoa koskevissa arvioissa korostetaan yhä selkeämmin nimenomaan Saarijärven

kokemusten merkitystä hänen tuotannossaan.

Saarijärvellä elämyksiä ja tietoa lähes 7000 hengelle

Saarijärven näkökulmaksi valittiin nuori Runeberg ja hänen Sisä-Suomessa vietetty-

jen vuosien merkitys. Tänne salomaille ei kaapin päälle nostetun ja iäkkään kansallis-

runoilijan juhlinta luontunut. Kansallisrunoilijan vaikutteista esille haluttiin nostaa

erityisesti suomenkielinen kansa ja sisämaan luonto. Nämä elementit mahdollistivat

suuren runoilijan nousun myös kansallisrunoilijan asemaan.

Monipuolisen ohjelman mahdollisti monien järjestöjen, organisaatioiden ja yksit-

täisten saarijärveläisten osallistuminen ohjelman järjestelyihin. Mukana järjestelyissä

olivat mm. Pohjola-Norden, Saarijärvi-seura, Saarijärven seurakunta, Saarijärven

naisvoimistelijat, Saarijärven teattereiden tukijaosta, Runeberg-kuoro, Taiteilijaseura

Siena, kansalaisopisto, kirjasto, koulut, kulttuuritoimi ja museo. Juhlavuoden hank-

keisiin saatiin kansallisen toimikunnan, Saarijärven kaupungin, taidesäätiöiden sekä

monien muiden tahojen rahoitusta. Tärkeänä kohderyhmänä oli Saarijärvellä nuoret

sekä koulut. Nuorten tavoittamiseksi ohjelmistossa oli paljon nykypäivään sovitettua

ohjelmistoa – aina nykykielelle sovitetuista käännöksistä räppiin, videoesityksiin ja

multimedioihin.

Juhlavuotta rytmitti kaksi seminaaria

Juhlavuoden seminaareista ensimmäinen kuumensi niin luennoitsijoiden kuin ylei-

sönkin tunteet. Professori Matti Klinge korosti esityksessään Runebergin merkitystä

kansallistunteen ja kansan yhtenäistäjänä. Hänen mukaansa Ruotsista eroamisen

jälkeen ei ymmärretty ja löydetty sisältöä siihen, mitä on olla suomalainen. Runeberg

olikin keskeinen suomalaisen identiteetin hahmottaja. Ohjaaja Jari Halonen liitti

Runebergin vahvasti kieliriitaan ja suomalaisten heikompaan asemaan 1800-luvulla.

Halosen mukaan Runeberg oli ruotsalaisen eliitin edustaja, joka vahvisti sääty-yh-

teiskuntaa. Esitykset saivat aikaan vilkkaan vuoropuhelun niin seminaarisalissa kuin

lehtien palsoillakin.

Elokuun seminaarissa tarkastelun kohteena oli Paavo-runo. Panu Rajalan mukaan

runon Paavo-hahmoon perustuva kuva kansanmiehestä vaikutti ainakin vuosisadan

ajan. Rajala pohti myös uskonnon merkityksen vähenemistä yhteiskunnassa. Niinpä

Paavon Jumalan lienee korvannut usko valtion ja EU:n tukeen. Runoilija Risto Ahti

korosti runon hengen olevan lähimmäisen huomioimisessa ja auttamisessa. Ahti pohti

esityksessään Runebergin runoihin sisältyvää vahvaa ja puhdasta tunnetta. Hän ky-

syikin, vieläkö ihmiset ymmärtävät tunteiden kieltä ja uskaltavat tunnustaa tuntei-

den voiman. Hänen mielestään Runebergin selkeää ja yksinkertainen runokieli on

hukattu varhaisemmissa käännöksissä.


Vuoden musiikkiannin aloitti Lyyran tähtikuvio & Vega uusilla, tuoreilla sävellyk-

sillä Runebergin rakkausrunoista ja isänmaallisista runoista.Yhtye esiintyi yleisötilai-

suuden lisäksi koululla. Elokuun seminaarissa sekä koululla esiintyi myös kansantai-

teilijaksi tunnustautunut Juuso Tiirakari. Hänen ohjelmistossa oli neljä konemusii-

kiksi ja räpiksi tehtyä Runebergin runoa. Runebergin virsituotantoon tutustuttiin

seurakunnan järjestämässä tilaisuudessa professori Reijo Pajamon johdolla.

Ohjelmallisessa Floran päivän tilaisuudessa rehtori Aino Sallinen pohti musiikin

merkitystä identiteetin rakentajana ja Director Musices Pentti Tynkkynen kansallis-

laulujen ja Maamme-laulun historiaa. Esitykset liittyivät yleiseen keskusteluun

Maamme-laulun ja Finlandia hymnin paremmuudesta viralliseksi kansallislauluksi.

Ohjelmaa täydensi Matti Raivolan runovideo Kesäyö-runosta. Musiikki ja tietysti

lausutut runot olivat keskeisessä osassa monissa muissakin tilaisuuksissa. Säätyläis-

kotimuseossa järjestettiin myös elokuussa erillinen runoilta. Uutena Runeberg-lau-

sujana esiintyi Juhani Salo.

Koulutilaisuuksia, näyttelyitä ja näytelmä

Näyttelyiden sarjan aloitti Taiteilijaseura Sienan ryhmänäyttely teemasta Runebergin

Suomi-kuva. Oppilaiden helmikuun lopulle työstämä Runeberg-teemainen taide-

kasvatusnäyttely jäi toteuttamatta Konginkankaan traagisen onnettomuuden takia.

Museon vuoden päänäyttelynä oli juhlavuoden laajin taidenäyttely ”Paavo parka,

kovan onnen lapsi”. Näyttelyssä oli esillä Runebergin innoittamia taideteoksia aina

1800-luvun puolivälistä lähtien kaikkiaan lähes 60. Mukana oli mm. Godenhjelmin,

Ekmanin, Holmbergin, Sparren, Edelfeltin, Rissasen ja Gallen-Kallelan teoksia.

Säätyläiskotimuseon yläkerran laajennettuun näyttelytilaan toteutettiin monipuo-

linen ”Ei vettä rantaa rakkaampaa” -näyttely. Näyttelyssä esitellään runoilijan elä-

mänvaiheet, tuotanto sekä erityisesti hänen Saarijärven kautensa. Näyttelyä täyden-

tävät runoäänitteet sekä multimediaesitys. Juhlavuoden näyttelyissä oli kaikkiaan yli

4000 kävijää ja ne huomioitiin laajasti myös lehdistössä.

Paikkakunnan koulut osallistuivat useisiin tilaisuuksiin ja vierailivat ahkerasti

näyttelyissä. Helmikuussa järjestettiin koulujen oma sisäinen tilaisuus nimellä ”Väl-

kommen tillbaka magistern Runeberg”. Erinomaista palautetta saaneessa tilaisuudes-

sa lukion ilmaisutaidon ryhmä esitti ”Torpan tytön” perinteisen sekä nykyaikaistetun

version, jossa aihetta käsiteltiin asevelvollisuuden totaalikieltäytyjän sekä naisasevel-

vollisuuden näkökulmasta. Vänrikkien Torpan tyttö -runo liittyy puolestaan sotilas-

karkuruuteen ja puolustustahtoon.

Koululaisten mielipiteissä korostui Runebergin kielen, ilmaisujen ja käännösten

vieraus nykynuorille. Tilaisuuden lopuksi pohdittiinkin Maamme-laulun sanoituk-

sen uudistamista nykykielelle. Tämä koulun tilaisuus oli esillä myös television valta-

kunnallisessa juhlavuoden ohjelmistossa. Saarijärven naisvoimistelijoiden Mellon

ryhmä valmisti Riikka Kiminkisen ohjauksessa tanssiesityksen Torpan tyttö -runoi-

hin. Tanssiesitys esitettiin uusitun Säätyläiskotimuseon avajaisissa.


Juhlavuosi huipentui Panu Rajalan kirjoittaman näytelmän ”Maisteri naisten pau-

loissa” esityksiin Lumperossa ja Jyväskylässä. Sysäys näytelmään tuli kotiseutuneuvos

Kauko Sorjoselta. Näytelmän tuotti Saarijärven teattereiden tukijaosto. Ohjauksesta

vastasi Veli-Pekka Halmila. Nuoren Runebergin vaativasta ja keskeisestä roolista pit-

kine, mutta ei pitkästyttävine, monologeineen vastasi Lasse Poser. Näytelmän roolis-

sa oli oivat tulkit kautta linjan. Ohjaaja oli löytänyt juuri oikean tavan työstää teksti

mukavaksi kesänäytelmäksi. Sattuvasti Saarijärvi-Seura valitsi näytelmän ohjaukses-

ta vastanneen Veli-Pekka Halmilan myös vuoden Saarijärven Paavoksi.

Jotain myös tuleville vuosille – runoja cha-cha-chan tahdissa?

Juhlavuoden koulujen sisäisiin tilaisuuksiin osallistui kaikkiaan noin 1300 oppilasta.

Kaikkiaan paikalliseen tarjontaan tutustui lähes 7 000 henkeä. Juhlavuoden tilaisuuk-

sia järjestettiin myös Jyväskylässä.

Suuren yleisön tavoittamisen lisäksi paikallisena tavoitteena oli luoda myös pysy-

viä tuloksia. Merkittävimpänä juhlavuodenkin jälkeen jäävänä tuloksena voidaan

pitää Säätyläiskotimuseon entistämistyötä ja rakennukseen pysyvästi sijoitettua uut-

ta kansallisrunoilijasta kertovaa perusnäyttelyä. Vuonna 1975 ilmestynyt Saarijärven

Paavo -levy saatettiin nykypäivän cd-formaattiin ja markkinointiin. Uusi Paavo on

astunut vuosittain valittujen Paavojen riviin.

Museon julkaisusarjassa julkaistiin esitys Runebergin merkityksestä kansankuvauk-

sen innoittajana. Tavoitteena oli korostaa Runebergin merkitystä tavalliseen kansaan

liittyvien aiheiden esille tuloon kuvataiteessa. Juuri Runeberg sai taiteilijat tutustu-

maan tavalliseen kansaan ja lähtemään vaivalloisille maalausretkille sisämaahan.

Upeista Sisä-Suomeen liittyvistä kultakauden teoksista saammekin kiittää paljolti

juuri Runebergia. Julkaisu on noteerattu lähteenä jo mm. Ateneumin ja Sara Hildé-

nin tuoreissa julkaisuissa.

Joulumarkkinoille on tulossa myös museon tuottamana laajasti kansallisrunoilijaa

ja häneen liittyvää paikkakuntamateriaalia esittelevä cd-rom. Cd on erinomainen lisä

koulujen oppimateriaaliin. Runebergin Saarijärven kauteen liittyviä kohteita ja luon-

toreittejä on kunnostettu edelleen. Toivottavasti myös Runeberg-näytelmän esitykset

jatkuvat tulevana kesänä!

Kaikkiaan juhlavuosi on monipuolisuudellaan varmasti syventänyt ja monipuolis-

tanut niin tavallisen suomalaisen kuin saarijärveläistenkin näkemystä meille kaikille

tärkeään Runebergiin ja hänen monipuoliseen ja yllättävään moneen taipuvaan tuo-

tantoon. Ensi vuoden Runebergin päivänä taidammekin tutustua kansallisrunoili-

jaan humpan ja cha-cha-chan tahdissa...

Kari Kotilainen

Saarijärven Runeberg-toimikunnan puheenjohtaja


Professori Matti Klingen ja ohjaaja Jari Halosen täysin toisistaan poik-keavat käsitykset Rune-bergin merkityksestä kuumensivat niin esi-telmöitsijöiden kuin seminaariyleisönkin tunteet helmikuun seminaarissa. Sanailu jatkui lehtienkin pals-toilla ja sai monet perehtymään tarkem-min asiaan. Taustalla Sienan Runeberg-teemaisen kuvataide-näyttelyn teoksia. Kuva Olavi Lahtela.

Tapahtumia Saarijärvellä 2004

Runebergin Suomi-kuva, 27.1.–20.2.

Taiteilijaseura Sienan vuosittainen talvinäyttely Saarijärven kaupungintalossa. Graa-

fikko Pekka Juntusen jyryttymä näyttely. Avoinna ma-pe klo 9–15.30. Vapaa pääsy.

Runebergin rakkaudet, 5.2.–6.2.

Konsertissa esiintyi Lyyran tähtikuvio & Vega. Ohjelmassa kuultiin uusia sävellyksiä

Runebergin rakkausrunoista ja isänmaallisista runoista. Konsertti korvasi perintei-

sen Runebergin juhlan. Saarijärvi-sali, kaupungintalo klo 19. Liput 5 , lapset ja elä-

keläiset 4 . Koulukonsertit klo 8 ja 9. Saarijärvi-sali.

Välkommen tillbaka magistern Runeberg, 5.2.

Koulun sisäinen Runeberg-juhla, johon sisältyi myös ”Torpan tyttö” perinteisenä ja

modernina versiona. Esitykset lukiossa ja yläasteella.

Vanha Runeberg-seminaari, 8.2.

Teemana Runebergin ja Kiven kilpailu kansallisrunoilijan asemasta, elokuvaohjaaja

Jari Halonen. ”Runeberg suomalaisuuskuvan luojana” emeritusprofessori Matti Klinge.

Musiikkia esitti Runeberg-kuoro, joht. Vesa-Matti Laaksonen mm. Pentti Tynkkysen

kansanooppera Runebergista. Juontajana lehtori Marjaana Taipale. Tilaisuus oli Saa-

rijärven kaupungintalossa ja alkoi kaupungin tarjoamalla kahvituksella klo 12. Semi-

naari alkoi klo 13 ja siihen oli vapaa pääsy.

Runebergin virret, 14.3.

Asiantuntijana professori Reijo Pajamo, joka kertoi ja opetti esilaulu–yhteislaulu


periaatteella. Saarijärven seurakunnan järjestämä tilaisuus Saarijärven kirkossa klo 18.

Lisäksi julkistettiin CD ”Saarijärven Paavo” -kantaateista. Vapaa pääsy.

Flooran päivä, 3.5.

Ohjelmallinen kahvitilaisuus. Pohdittiin Maamme-laulun ja Finlandia hymnin eroa.

Juhlapuhujana Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen ja Maamme-laulun musii-

kin lisäksi asiantuntijana oli director cantus Pentti Tynkkynen, Matti Raivolan valmis-

tama runovideo ”Kesäyö”. Kaupungintalo klo 19. Järj. Saarijärven Pohjola-Norden ja

juhlatoimikunta.

Saarijärven Paavon julkistaminen, 26.6.

Saarijärvi-Seura ry. julkisti vuoden 2004 Saarijärven Paavon kirkkopihassa Heikki

Varjan tekemän Saarijärven Paavo patsaan luona. Paavoksi valittiin ohjaaja Veli-Pekka

Halmila.

”Paavo parka, kovan onnen lapsi”, 19.5.–12.9.

J. L. Runeberg kuvataiteen kansankuvauksen innoittajana. Saarijärven museon Rune-

bergin 200-vuotisjuhlanäyttely esitteli suomalaisen kuvataiteen keskeiset Runebergin

innoittamat kansankuvaukset ja pohti idealistisen, runebergiläisen kansankuvauksen

aatteellista taustaa.

Suomalaisen maalaustaiteen kansankuvauksen juuret löytyvät Sisä-Suomen Saari-

järveltä, jossa J. L. Runeberg toimi vuosina 1823–1825 kotiopettajana. Sisämaan koke-

mustensa perusteella nuori Runeberg muun muassa loi suomalaisen rahvaan perus-

tyyppinä pidetyn Saarijärven Paavon. Runebergin innoittamana monet kuvataiteili-

jat antoivat kuvallisen muodon Runebergin kansankuvausten henkilöille ja tapahtu-

mille. 1800-luvun puolivälissä runebergiläisessä hengessä romanttisia kansankuvauk-

sia loivat mm. B. A. Godenhjelm ja R. W. Ekman. Kultakauden mestareista Runeberg

innoitti paitsi Albert Edelfeltiä ja Akseli Gallen-Kallelaa myös Juho Rissasta.

Saarijärven museo, päärakennus. Näyttely oli avoinna joka päivä klo 12–19. Pääsy-

maksut: aikuiset 3 , aikuisryhmät yli 10 hlöä 2,50 , lapset (4–12 v.) 1,50 alle 4 v.

ilmaiseksi, koululaisryhmät 2 .

Säätyläiskotimuseo & J. L. Runeberg -näyttely, 18.6.–5.9.

Säätyläiskotimuseo on Kolkanlahden tilan entinen päärakennus. Se on Saarijärven

vanhimpia ja kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä rakennuksia muun muassa sen

vuoksi, että kansallisrunoilija J. L. Runeberg asui siellä nuorena ylioppilaana toimies-

saan kotiopettajana 1823–1825. Rakennuksen alakerta on sisustettu kustavilais- ja

biedermeierkalusteineen kuvaamaan Runebergin isäntäperheen aikaista asumista.

Museon yläkerrassa on Runebergin Saarijärven ajasta kertova näyttely ja huone, jossa

hän asui kotiopettaja-aikana.


”Ei vettä rantaa rakkaampaa” J. L. Runeberg Saarijärvellä

Saarijärvellä vietetyn kahden talven, kahden kevään, kahden kesän ja Ruovedellä vie-

tetyn syksyn aikana Runeberg syntyi suomalaiseksi runoilijaksi, Suomen luonnon ja

kansan kuvaajaksi. Muun muassa ”Maamme”-laulu, Hanna-runoelma, Hirvenhiih-

täjät ja runo ”Saarijärven Paavosta” kertaavat ne ajatukset ja elämykset, joita Rune-

berg nuorena ylioppilaana koki Sisä-Suomessa. Juhlavuonna avatussa uudessa ja

laajassa näyttelyssä kerrottiin runoilijan elämänvaiheista ja tuotannosta, mutta en-

nen kaikkea hänen Saarijärven ajastaan. Näyttelyä täydensi multimediaesitys, ja ää-

nitteiden avulla voi tutustua Runebergin runoihin ja kuulla runoilijan omin sanoin

kerrottavan hänen Saarijärven kokemuksistaan. Näyttelystä löysi nuoren Runeber-

gin, sai tietää Maamme-laulun taustan ja Saarijärven Paavon alkuperän.

Avoinna ti–su klo 12–18. Muulloin ryhmäkäynnit tilauksesta, myös syys–lokakuus-

sa. Pääsymaksut: aikuiset 3 , aikuisryhmät yli 10 hlöä 2,50 , lapset (4–12 v.) 1,50 ,

alle 4 v. ilmaiseksi, koululaisryhmät 2 . Yhteislippu Saarijärven museoon ja Sääty-

läiskotimuseoon: aikuiset 5 e, aikuisryhmä yli 10 hlöä 4 , koululaisryhmä/ulko-

paikkakuntalaiset 3 .

”Maisteri naisten pauloissa” eli Runeberg Saarijärvellä, 7.8.–29.8.

Panu Rajalan kirjoittaman näytelmän kantaesitys Runebergin Saarijärven vuosista.

Ohjaus Veli-Pekka Halmila. Saarijärven teattereiden tukijaoston toteuttama näytel-

mä Kauko Sorjosen säätiön tilauksesta. Esityspäivät Saarijärvellä 7.8. kantaesitys, 8.,

15., 20., 21., 22.8. Esitykset Jyväskylässä Kuokkalan kartanossa 27., 28. ja 29.8. Liput 10 .

”Tämän päivän Runeberg” -seminaari, 28.8.

”Paavon Henki EU-Suomessa ja Saarijärvellä”, runoilija Risto Ahti; ”Mitä ja miten

Runeberg kirjoittaisi nyt?”, professori Panu Rajala. Musiikkia esitti Juuso Tiirakari.

Tilaisuus oli Saarijärven kaupungintalossa. Kahvitarjoilu klo 12 ja seminaari klo 13.

Seminaarin oli vapaa pääsy.

Oheistuotteet ja ohjelmat

CD Saarijärven Paavo

Vuonna 1975 ilmestyneen levyn taltiointi CD:ksi. Julkaisija Saarijärvi-Seura ry. Toi-

mikunnan musiikkityöryhmä toteutti hankkeen.

Tanssiesitys

Saarijärven Naisvoimistelijat ry: Mellon-ryhmä toteutti Riikka Kiminkisen ohjaaman

tanssin, joka esitettiin 18.6. Säätyläiskotimuseolla. Ryhmä sai avustusta Saarijärven

toimikunnalta.

CD-Rom

Saarijärven museon tuottama cd-rom J.L. Runeberg Saarijärvellä. Cd ilmestyi jou-


lukuussa. Cd:n julkistamiseen saatiin kansallisen Runeberg -toimikunnan avus-

tusta.

Paita

Runeberg-juhlatoimikunnan tuottama paita, jossa oli Olavi Lahtelan ottama valoku-

va Julmista lammista sekä tekstilainaus Runebergin Saarijärven kuvauksesta. Paitaa

toimitettiin myyntiin kauppoihin ja museon toimipisteisiin.


Turussa juhlittiin Runebergia sanoin, sävelin ja räpätenkin

J. L. Runebergin syntymän 200-vuotisjuhlaa vietettiin vuoden 2004 aikana Turus-

sa muun muassa sävelin ja sanoin. Juhlavuoden ohjelmatarjonta painottui alkuvuo-

teen Runebergin merkkipäivän ympärille.

Johan Ludvig Runeberg matkusti syyskuussa 1822 Turkuun suorittamaan ylioppi-

lastutkintonsa ja kirjoittautui sen jälkeen Turun akatemiaan. Hänet vihittiin maiste-

riksi vuonna 1827. Runebergin hahmon näkee Turussa edelleen, sillä Turun akatemi-

aan samana vuonna ilmoittautuneiden kolmen suurmiehen muistoa haluttiin elä-

vöittää järjestämällä vuonna 1962 veistoskilpailu. Kuusi vuotta myöhemmin paljas-

tettiin Turun yliopiston päärakennuksen edessä uusintakilpailun voittaneen Harry

Kivijärven teos Runeberg, Lönnrot, Snellman.

Juhlavuoden näkyvyys

Turku lukeutuu ns. Runeberg-kuntiin ja se on ollut mukana kesällä 2002 perustetus-

sa J. L. Runebergin kansallisessa juhlatoimikunnassa. Turun kaupungin edustajana

juhlatoimikunnassa on ollut kulttuuritoimenjohtaja Keijo Perälä. Toimikunnan jul-

kaisemilla Internet-sivuilla www.runeberg.net Turku oli esillä sekä valtakunnallisessa

tapahtumakalenterissa että Runeberg-kohteiden esittelyssä. Turun kulttuuritoimi

markkinoi Runeberg-sivustoa muun muassa medialle, opettajille ja tapahtumajärjes-

täjille. Sivuston osoite ja juhlavuosi olivat esillä myös Turun kulttuuritoimen julkai-

seman suositun kausiesitteen Kulttuurilinjan kahdessa numerossa.

Juhlavuoden toimikunnan teettämät Runeberg-logo, juliste ja esite näkyivät juhla-

vuoden aikana turkulaisissa kulttuurilaitoksissa. Runeberg-esite jaettiin myös turku-

laiskouluihin, Turun kaupunginkirjaston pääkirjastoon, aluekirjastoihin ja kirjaston

maakuntaosaston kautta 55 kuntaan sekä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjas-

toihin. Kaksikielinen Runeberg-lehti mielenkiintoisine artikkeleineen sai paljon kii-

tosta. Lehti jaettiin muun muassa Turun kirjastoihin, kaupunginteatteriin, maakun-

tamuseoon, Wäinö Aaltosen museoon, Kulttuurikeskukseen, Turun konserttitaloon

ja Turku-pisteeseen kaupunkilaisten saataville sekä yläasteen ja lukioiden äidinkielen

opettajille.

Runeberg sävelin

Runeberg-juhlavuosi käynnistyi Turussa musiikin voimin. Helmikuun alussa Wäinö

Aaltosen museossa soi mezzosopraano Raija Regnellin ja pianisti Kaj Ekmanin Lied-

konsertti Runebergin teksteihin sävelletyistä lauluista. Musiikin maailmaan uppou-

duttiin myös varsinaisena Runebergin päivänä 5. helmikuuta, jolloin Turun konsert-

titalossa Runebergin 200-vuotissyntymäpäivää juhlittiin Jean Sibeliuksen ja Wilhelm


Stenhammarin kansallisrunoilijamme teksteihin säveltämillä lauluilla. Turun filhar-

monisen orkesterin konsertti ”Lauluja Runebergin runoihin” kuultiin myös 6. helmi-

kuuta.

Juhlavuoden erityisenä kohderyhmänä olivat lapset ja nuoret. Juhlatoimikunta

pyrki kannustamaan erityisesti lasten ja nuorten omia hankkeita mm. jakamalla

avustuksia, joita myönnettiin myös muutamalle Turussa esitetylle tapahtumalle.

Avustuksen sai esimerkiksi Turun kaupunginkirjasto, joka tilasi tapahtuman ”Haku-

sana Runeberg”. Tapahtuma tarjosi 5. helmikuuta Turun kaupunginkirjaston mu-

siikkikirjastossa räppiä ja Runebergin torttuja. Lasten ja nuorten Runeberg-tapahtu-

ma yhdisti vanhaa ja uutta: Topeliuksen yläasteen ja St.Olofsskolanin oppilaat räppä-

sivät kansallisrunoilijaa ja leipoivat Runebergin torttuja! Esitys työstettiin koulujen

ilmaisutaidon kerhoissa. Nuoret valitsivat itse makeita kohtauksia Runebergin elä-

mästä ja riimittelivät räppiä kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi. Tapahtuma kerä-

si myös median huomion.

Runeberg kuvin ja sanoin

Turun linnan Pohjoisessa näyttelyhallissa avautui Runebergin päivänä pienoisnäytte-

ly, joka kertoi Runebergin Turun ajan kansallisesta kulttuurista. Nähtävänä oli myös

esineitä, jotka ovat kuuluneet Vänrikki Stoolin tarinoiden henkilöhahmojen esikuvi-

na olleille henkilöille. Litografioiden, öljymaalausten ja Runebergin kipsiveistoksen

lisäksi esillä oli muun muassa Runebergin vuonna 1827 kirjoittama kirje äidilleen

Pietarsaareen.

Runebergsällskapet i Åbo järjesti perinteisen ruotsinkielisen Runeberg-juhlan 5.

helmikuuta Vanhalla Raatihuoneella. Maaliskuun lopulla Turussa vietettiin ruotsin-

kielistä seminaaria ”Bonden Pavo - dikten ur diket”. Järjestäjinä olivat Svenska littera-

tursällskapet / Nämnden för historieforskning, Finska Hushållningssällskapet och

Åbo Akademi / forskningsprojektet Jernet och jorden.

14.12.2004

Katja Laiho

Markkinointipäällikkö

Turun kulttuuritoimi


Koululainen Runeberg Vaasassa

Kaksikielisen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlan ”punaisena lankana” oli Vaasan

kaikissa tapahtumissa yhteistyö koulun ja yliopistojen kanssa. Vaasa kuuluu Rune-

bergin koulukaupunkeihin. Runeberg kävi nykyisessä Vanhassa Vaasassa, silloisessa

Vaasassa sijaitsevaa triviaalikoulua.

Runeberg näkyi

Juhlavuodella oli Vaasassa hyvä näkyvyys. Julisteet ja muu materiaali olivat näkyvillä eri

puolilla Vaasaa koko vuoden ajan. Runeberg-lehti ja muu jaettava materiaali oli ylei-

sön suosiossa. Paikallinen lehdistö huomioi juhlavuoden näyttävillä, monisivuisilla

erikoisartikkeleilla. Ohjelma oli nähtävissä myös muun muassa kirjastojen kotisivuilla.

Runebergia lapsille ja tiedemiehille

Juhlan ohjelmisto suunnattiin erityisesti lapsille ja nuorille sekä tutkijayhteisöille,

mutta myös tavallisille kansalaisille. Tapahtumapaikkoina olivat mm. koulut, kirjas-

tot, opistot, triviaalikoulu ja kaupungintalo.

Runebergia kaikille monipuolisesti

Ohjelmat sisälsivät konsertteja, lauluja lausuntaesityksiä sekä luentosarjoja. Rune-

bergin juhlavuosi sisällytettiin myös kaksikieliseen, kirjalliseen Vasa LittFest Vaasa

litteraturfestival-tapahtumaan. Vaasa-opiston Vaasa 400-opintopiiri järjesti näytte-

lyn ”Runeberg Vaasassa”.

Pohjanmaan museolla oli yli viikon ajan ”Runeberg is back”-elämystapahtumia ala-

ja yläasteiden oppilaille triviaalikoulun ympäristössä. Kouluissa oli tapahtumien, teat-

teriesitysten, kirjoitusaiheiden ja historian taustana Runebergin ajan henki. Runebergin

tuotantoa tarkasteltiin kirjallisuuden, musiikinhistorian ja huumorin kautta. Runeber-

gin kouluaikaa ja koulutusta Vaasassa käsiteltiin paitsi näyttelyissä myös seminaareissa.

Juhlavuosi alkoi juhlallisesti 5.2.2004 kaksikielisellä Runeberg-juhlalla Vaasan kau-

pungintalon juhlasalissa. Juhlapuheen piti professori Tarmo Kunnas teemanaan Ru-

nebergin humanismi ja Vänrikki Stoolin tarinat.

Juhlavuosi päättyi yhtä juhlallisesti 25.11.2004 juhlaseminaariin Runebergin koulu-

ajasta Vaasassa sekä Maamme-laulun käännöksistä, jonka kirjallisista ja musiikinhis-

toriallisista näkökannoista kertoivat FL Rainer Knapas ja professori Lars Huldén.

Birgitta Auren

Kirjastotoimenjohtaja

Vaasan kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto


Vuoden 2004 ohjelma

”Runeberg 200 vuotta” -juhlavuoden tapahtumia Vaasassa

Laulu liitää yli meren maan – juhlavuoden näyttely

Avajaiset 5.2.2004 Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Järjestäjinä Svenska

litteratursällskapet i Finland ja Helsingin yliopiston kirjasto.

Runeberg 200 v. juhlavuoden kaksikielinen pääjuhla

Torstaina 5.2.2004 klo 19 kaupungintalolla

Juontaja Per-Elof Boström. Musiikkia Onkilahden koulun oppilaat György Kadarin

johdolla. Tervehdyspuhe kaupunginvaltuuston pj. Håkan Nordman. Musiikkia Vaa-

san Kamarimuusikot. Juhlapuhe professori Tarmo Kunnas, ”Runebergin humanismi

Vänrikki Stoolin tarinoissa” Musiikkia Wivan Nygård-Fagerudd, Christine Bengtsson-

Lumio. Lausuntaa Runonkulkijat. Recitation Oskar Silén. Pianomusiikkia Christine

Bengtsson-Lumio. Maamme-laulu.

Runeberg Vaasassa-näyttely

Vaasa-opisto, järjestäjänä Vaasa 400-opintopiiri

Ikäihmisten yliopisto luentosarja ”Runous kohtaa rikoksen”

”Vänrikki Stoolin tarinat – humoristinen teos”, professori Antero Niemikorpi, VY.

3.2.2004 klo 15–16.30 Vaasan tiedekirjasto Tritonian Nissi-auditorio.

”Tuomari ja sota”, kirjan toimittaja, Hovioikeuden presidentti Erkki Rintala. Sota-

tuomari Paavo Alkion päiväkirja jatkosodasta, sen ihmisistä sekä Itä-Karjalan heimo-

maiden kauneudesta ja kurjuudesta. 17.2.2004 klo 15–16.30 Vaasan tiedekirjasto Trito-

nian Nissi-auditorio

”Esikoiskirjailijan matka historiaan ja fantasiaan”, kirjailija FM Marko Hautala


”Kirja näyttämöllä ja kirjailija teatterissa”, teatterinjohtaja Markus Packalén


Skola och utbildning i Vasa på Runebergs tid

22.3.2004 kl. 18 Föreläsning I Vasa Arbis. Professor Håkan Andersson.

Runeberg is back! Runeberg on palannut Vaasaan! Runeberg har återvänt till Vasa!

10.5.–19.5.2004 Vanha Vaasa, Louko talo, Triviaalikoulu

Pohjanmaan museo järjestämä elämystapahtuma ala- ja yläasteille Wasastjernan ta-

lon pihapiirissä.


Vasa littfest Vaasa litteraturfestival

19.11.2004 En Runeberg-helhet kring temat Berättelse som identitetskapande faktor

professor Lars Huldén

Kaksikielinen juhlaseminaari Runebergin kouluajasta Vaasassa sekä Maamme-

laulun käännöksistä, sen kirjallisista ja musiikinhistoriallisista näkökannoista

25.11.2004, järjestäjinä Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Esitelmöitsijöinä FL Rainer

Knapas ja professori Rune Ingo.


Ruotusotamies Bång ja Sven DufvaJ. L. Runebergin juhlavuosi Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa

Runebergin 200-vuotisjuhlavuoden lähestyessä SKS:aa pyydettiin keväällä

2002 nimeämään edustajansa valtakunnalliseen juhlavuoden toimikuntaan. Seuran

edustajana toimikunnan työhön osallistui dosentti Tellervo Krogerus. Juhlavuoden

toimikunta antoi erinomaisen näköalapaikan ja koordinointiaseman suunniteltaessa

Seuran omaa osuutta Runeberg-juhlavuonna.

SKS:n piirissä pidettiin selvänä, että J. L. Runebergin elämäntyön tuli näkyä Seu-

ran toiminnassa vuonna 2004, ja tavalla, joka ei kilpailisi SLS:n, Runeberg-paikka-

kuntien tai muiden juhlavuoden keskeisten toimijoiden valmistaman juhlavuoden

ohjelmasisällön kanssa.

SKS:ssa muodostettiin työryhmä, jossa oli edustus Seuran kultakin osastolta. Työ-

ryhmä hahmotti alun perin juhlavuoden toiminta-aloiksi SKS:ssa Runebergiin liitty-

vien teosten julkaisemisen ja Runeberg-suomennoksiin liittyvän tiedon sekä elämä-

kerrallisten Runeberg-aineistojen tuomisen näkyvästi esiin. Tärkeimmäksi kahden

viimeksi mainitun alueen toteuttamisen kanavaksi nähtiin Seuran verkkosivut.

Runeberg-tietopaketti

SKS:n Runeberg-aiheinen tietopaketti koottiin Seuran kotisivulle lähtien siitä, että

sen tuli täydentää valtakunnallista Runeberg-sivustoa. Seuran Runeberg-sivuilla esi-

tellään Runebergin tuotantoon kohdistuneen käännöstyön vaiheita. Sivut sisältävät

suomennosten bibliografian sekä havainnollisen kokonaisuuden, jossa esitellään

SKS:n kirjallisuusarkiston Runeberg-suomennosten käsikirjoituksia. Sivuilla voi jo-

kainen itse tutustua myös alkuperäisten käsikirjoitusnäytteiden kautta käännöstyön

vaiheisiin ja vaikeuksiin. Sivut sisältävät myös luettelon, johon on koottu Runebergia

käsittelevää kirjallisuutta.

Runeberg-sivustossa on myös joukko SKS:n julkaisemaan Suomen kansallisbiog-

rafiaan sisältyviä elämäkertoja: Matti Klingen laatima runoilijamestarin elämäkerta

mutta myös sellaisten sankareiden ja pettureiden elämäkertoja, joita Runeberg käytti

esikuvinaan Vänrikki Stoolin tarinoita kirjoittaessaan. Sivuilla esittäytyvät niin suuret

sotapäälliköt Sandels ja von Döbeln kuin myös viinaanmenevä ruotusotamies Bång,

joka kerskaili olevansa alkuperäinen Sven Dufva.

Seuran Runeberg-sivut tulevat säilymään Seuran kotisivulla yhtenä sinne kootuis-

ta tietopaketeista. Runeberg-sivuilla on linkki valtakunnalliseen juhlavuoden tieto-

pakettiin.

Juhlavuoden Runeberg-julkaisut

SKS:n kustantamana ilmestyvät juhlavuonna seuraavassa esiteltävät neljä Runeberg-


julkaisua: tutkimus Runebergin suhteesta antiikkiin, laajalle lukijakunnalle suunnat-

tu kansallisrunoilijan yleisesittely, edustava Runeberg-puolisoiden kuvaelämäkerta

sekä lisäksi SKS:n klassikko-sarjassa Runebergin Hanna Paavo Cajanderin suomen-

noksena.

Teivas Oksala, J. L. Runebergin Kreikka ja Rooma. Tutkielmia Runebergin suhteesta

antiikkiin ja klassiseen perintöön.

Johan Ludvig Runeberg (1804–1877) kohosi jo elinaikanaan Suomen kansallisru-

noilijaksi ja eurooppalaiseksi klassikoksi. Runebergin eurooppalaisuuden pohja on

Kreikan ja Rooman kulttuurissa, jonka perintöä hän antiikintutkimuksen ammattilai-

sena käytti runoudessaan nerokkaasti. Tutkielmat osoittavat, että Homeros, Sofokles,

Caesar, Vergilius ja Horatius olivat yksi Runebergin elämäntyön sivuuttamattomista

lähtökohdista.

Raija Majamaa – Marjut Paulaharju, J. L. Runeberg, Suomen runoilija.

Monikäyttöinen teos valottaa tuoreesti ja yleistajuisesti Runebergin henkilöhistoriaa

ja tuotantoa sekä myös hänen aikakauttaan ja kulttuuriympäristöään. Kirja on suun-

nattu sekä suomenkielisen peruskoulun 9. luokkalaisille että aikuisille.

J. L. Runeberg, Hanna.

J. L. Runebergin 1836 ilmestynyt runoelma Paavo Cajanderin suomennoksena vuo-

delta 1880. Esipuheen on kirjoittanut H. K. Riikonen, ja niteeseen sisältyy myös vali-

koima aikalaisarvosteluja. Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita.

SKS julkaisi juhlavuo-den kunniaksi uusia suomenkielisiä Runeberg-tutkimuksia unohtamatta myöskään nuoria lukijoita. Kuvat SKS.


Agneta Rahikainen, Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg. Kuvaelämäkerta.

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla v. 2004 palkittu teos julkaisiin suomennok-

sena. Ruotsinkielisen alkuteoksen julkaisi Svenska litteratursällskapet i Finlad v. 2003.

Runeberg-jäsenilta

Seuran jäsenillassa Snellmanin-päivänä 2004 dosentti Teivas Oksala esitelmöi Rune-

bergin ja J.V. Snellmanin kiistasta, joka koski Kuningas Fjalarin sanomaa. Mielenkiin-

toiseen iltaan osallistui noin 50 Seuran jäsentä.

Tiedotteet

Runeberg-vuoden julkaisuista ja tietopaketista tiedotettiin paitsi Seuran jäsenkirjeis-

sä ja Hiidenkivi-lehdessä myös erillisellä tiedotteella, joka Opetushallituksen avulla

lähetettiin rehtoripostituksen liitteenä Suomen kouluihin. Seuran ilmoitustaululla

tiedotettiin monista Runeberg-juhlavuoden tapahtumista.

Kesäretki Porvooseen

Toukokuun 9. päivänä toteutettu SKS:n henkilökunnan kesäretki suuntautui Por-

vooseen. Menomatka purjehdittiin Runeberg-laivalla ja perillä tutustuttiin paljon

muun ohella ennen muuta Porvoon runoilijakotiin. Matkalle oli kutsuttu Runeberg-

asiantuntijana dosentti Teivas Oksala. Hyisellä laivamatkalla kuultiin avartava esitys

Runeberg-käännöksistä.

Tellervo Krogerus

Erikoistutkija

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura


Svenska litteratursällskapets Runebergsprojekt 2004

Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) är ett vetenskapligt samfund

som grundades 1885 till Runebergs minne. Därför ville sällskapet satsa stort på Rune-

bergsfirandet utgående från det nationella huvudtemat: Runeberg i ord, ton och bild.

SLS målgrupp har närmast varit den intresserade svenskkunniga allmänheten och

kanske i mindre bemärkelse barn och ungdom. Men vissa satsningar har gjorts även

på den målgruppen genom samarbete med Svenska modersmålslärarföreningen och

Utbildningsstyrelsen.

För planeringen av jubileumsåret tillsattes fil.mag. Agneta Rahikainen som pro-

jektsekreterare fr.o.m. 1.10.2000 och ansvarade t.o.m. 2004 för den praktiska plane-

ringen av jubileet. Inom SLS tillsattes det s.k. Runebergsutskottet (RU) som ett råd-

givande organ för verksamheten inför Runebergsjubileet 2004. I utskottet ingick

Håkan Andersson, ordf., Lena von Bonsdorff, Michel Ekman, Nina Edgren-Henrich-

son, Pia Forssell, Rainer Knapas, Mikael Korhonen, Magnus Pettersson och Agneta

Rahikainen.

Flera av de projekt SLS genomförde under och inför jubileumsåret var i linje med

den riksomfattande festkommitténs planer. Flera av projekten fick också understöd

av medfinansiärer som t.ex. undervisningsministeriet och Yle.

SLS ordförande Håkan Andersson, kanslichef Magnus Pettersson och Agneta Ra-

hikainen var medlemmar i den riksomfattande Festkommittén för J.L. Runebergs

200-års jubileum. Agneta Rahikainen var dessutom fr.o.m. hösten 2001 medlem av

Borgå stads arbetsgrupp för firandet av J. L. Runeberg 2004 samt medlem i arbetsut-

skottet för den riksomfattande Festkommittén för J.L. Runebergs 200-års jubileum.

Agneta Rahikainen samarbetade s.g.s. dagligen med rikskommitténs projektsekrete-

rare Sari Hilska i Borgå.

SLS startade Runebergsfirandet den 20 november 2003 då en presskonferens hölls

i SLS hus på Riddaregatan 5 i Helsingfors. Firandet kulminerade givetvis den 5 fe-

bruari 2004 med stora festligheter i Solennitetssalen i Helsingfors universitet.

Publikationer

Samlade skrifter av J.L. Runeberg. Den textkritiska utgåvan av Runebergs samlade

skrifter med kommentarer inleddes redan 1933 och slutförs under 2005 under redak-

tionen Lars Huldén och Barbro Ståhle-Sjönell. Utgåvan är ett samarbetsprojekt med

Svenska Vitterhetssamfundet i Sverige.

Johan Ludvig och Fredrika Runeberg– en bildbiografi utkom den 20. 11. 2003 och dist-

ribueras av Atlantis i Sverige och i översättning till finska av SKS. Agneta Rahikainen,

text och bildurval. Peter Sandberg, grafisk planering och ombrytning. Boken tilldelades


statens pris för informationsspridning samt ett hedersomnämnande i tävlingen om

vackraste boken.

Idyll och hjältemod – J .L. Runeberg i bokkonsten (2004) är en bok om Runeberg och

bokkonsten i Finland med korta presentationer av olika illustrerade Runebergsutgå-

vor genom tiderna. I Sverige distribueras den av bokförlaget Atlantis. Grafi sk plane-

ring och ombrytning Peter Sandberg.

Historiska och litteraturhistoriska studier. SLS medlemsbok 2004 med artiklar om

Runebergs författarskap och betydelse. Redaktion Pia Forssell och John Strömberg.

Konkordans över Fänrik Ståls sägner (2004), utgivare Lars Huldén och Beatrice Silén.

En ordlista över betydelseord i Fänrik Ståls sägner.

Världen enligt Runeberg. En biografi sk-idéhistorisk studie i Johan Ludvig Runeberg. Jo-

han Wrede är författare till boken som planeras utkomma vintern 2005. Distribution

av Atlantis i Sverige och i översättning till fi nska av SKS.

Källan. Ett specialnummer av medlemstidningen Källan med korta artiklar med an-

knytning till J.L. Runeberg utkom 2004. Numret producerades i större mängd för den

nationella Runebergsutställningen i Helsingfors universitetsbibliotek (se nedan).

Red: Nina Edgren-Henrichson, Mikael Korhonen och Magnus Pettersson.

Bästförsäljare under Runebergsåret. Agneta Rahikainens ”Johan Ludvig och Fredrika Runeberg. En bild-biografi ” och ”JLR. Johan Ludvig Runeberg i urval”.


Fredrika Runebergs receptbok utkom i oktober 2003 med inledande artiklar av Agneta

Rahikainen och intendent Marketta Tamminen vid Borgå museum. Boken utgavs på

finska av Borgå museum och den finska versionen, översatt av Marketta Tamminen,

tilldelades av Museiförbundet ett hedersomnämnande som bästa museipublikation.

J.L.R. Johan Ludvig Runeberg i urval. En samlingsutgåva med Runebergs texter utkom

i januari 2004. Utgåvan distribuerades i form av klassuppsättningar till de svenska

högstadierna och gymnasierna i Finland. Boken distribueras i Sverige av bokförlaget

Atlantis och var under flera månader under våren 2004 den mest sålda boken på

svenska i Akademiska Bokhandeln i Helsingfors. Redaktionsråd: Bo Pettersson,

Michel Ekman, Ann-Marie Ivars, Rainer Knapas och Hedvig Rask.

Föredrag, artiklar och intervjuer

Agneta Rahikainen har bidragit med föredrag och artiklar om Johan Ludvig och

Fredrika Runeberg både i SLS regi och nationellt. Hon har inför och under jubileums-

året 2004 hållit 78 föredrag och diskussioner om J.L. och/eller Fredrika Runeberg,

beviljat 33 intervjuer på bokmässor och för tidningar, radio och TV, och dessutom

medverkat i 11 större radio- och TV-program samt skrivit 29 artiklar i böcker, tidningar,

tidskrifter och webbsidor. Föredragen har hållits på svenska, finska eller engelska på

olika orter i Finland och i Sverige samt i Reykjavik, Köpenhamn och i Zürich.

Övrigt

SLS producerade också en väggkalender för 2004 med Runebergsmotiv och lät till-

verka ett bokstöd i metall.

Projekt

Runebergsbiblioteket. I samband med SLS bibliotek finns det s.k. Runebergsbibliote-

ket sedan ca 1900. Biblioteket har sedan 1950 inte systematiskt kompletterats men

inför jubileumsåret sköts biblioteket av professionell personal och biblioteket kom-

pletteras fortgåenden med litteratur av och om Johan Ludvig och Fredrika Runeberg.

En databas över biblioteket finns under www.sls.fi. I biblioteket ingår också en omfat-

tande klippsamling samt en musikaliesamling som också fått en egen databas. I den

ingår uppgifter om största delen av de tonsättningar som gjorts till Runebergs texter.

Hos SLS finns också en databas över familjen Runebergs eget privata bibliotek som

finns i Runebergs hem i Borgå.

Internet. En webbsida om Runeberg producerades som en undersida till SLS egen

hemsida www.sls.fi. Webbsidan innehöll biografisk information om J. L. och Fredrika


Runeberg, uppgifter om deras produktion, en evenemangskalender över SLS jubi-

leumsprogram, projekt och utgåvor, en digitaliserad version av Runebergs samlade

skrifter, en länk till databasen över Runebergsbiblioteket och Runebergs musikalier.

Sidan länkades till det nationella jubileets hemsida www.runeberg.net och fungerade

som ett komplement till den.

Film. En biografisk TV-film ”Anteckningar om Runeberg” har producerats av FST,

redaktör Mikaela Weurlander. Filmen är ett samarbetsprojekt med SLS och Agneta

Rahikainen har deltagit som bildredaktör och konsult. Filmen visades i FST den 5 feb-

ruari 2004 och i repris under sommaren.Filmen har också visats i Sverige och Norge.

De vetenskapliga nämnderna vid SLS. Historiska nämnden arrangerade två tvärveten-

skapliga seminarier ”Runeberg och patriotismen i Finland” 13.5. 2004 i SLS hus och

”Bonden Paavo – Dikten ur diket” i Åbo 27.3. Litteraturvetenskapliga nämnden ar-

rangerade ett textfokuserat seminarium ”Att läsa Runeberg” 7–8. 5 2004 i SLS hus.

Nämnden för samhällsforskning planerade frågor anknutna till Runebergreceptio-

nen i projektet ”Den finlandssvenska samhällsbarometern”. Traditionsvetenskapliga

nämnden arrangerade ett seminarium ”Finlandsbilden och hjältarna” den 11. 11. 2004

i SLS hus samt startade undersökning av Runebergs betydelse bland krigsveteraner-

na. Seminarierna lockade mellan 30 och 60 deltagare per gång.

Folkkultursarkivets frågelista”Runeberg och andra nationella hjältar”. Två frågelistor

om vuxna och barns syn på dagens hjältar skickades ut till SLS medlemmar och pu-

blicerades i medier. En rapport med resultaten av undersökningarna skriven av Anne

Bergman och Carola Ekrem publicerades i Källan nr 1 2004.

Föreläsningsserie våren och hösten 2004, J. L. Runeberg 200 år. En föreläsningsserie för

allmänheten om författaren Runeberg i ord bild och musik arrangerades under vå-

ren. Medverkande var Merete Mazzarella, Lars Huldén, Clas Zilliacus, Barbara Lönn-

qvist, Gustav Djupsjöbacka, Fabian Dahlstöm, Pia Forssell, Bo Pettersson, Agneta

Rahikainen och Rainer Knapas. Under hösten arrangerades en serie under temat

Runeberg och folket med Anne Bergman, Carola Ekrem, Sven-Erik Klinkmann,

Matti Klinge, Henrik Meinander, Catharina Gripenberg, Anders Larsson, Margareta

Thun, Johan Wrede och Michel Ekman. Föreläsningarna arrangerades i SLS hus, i

Sibeliusakademin och på Svenska teatern, och lockade mellan 30 och 70 besökare per

gång.

Musikafton och CD-skiva kring Runeberg. ”Två Marior, två Fredrikor och en Emilie”- Ru-

neberg och kärleken. Ett musikprogram med Runeberg och hans kvinnorelationer som

tema producerades av Ann-Mari Häggman, med text av Lars Huldén och nykompo-

nerad musik av Jack Mattson. Programmet uppfördes i samband med bokmässorna

i Helsingfors och Göteborg. I samarbete med Yle producerades en CD-skiva på basis


av programmet. Skivan heter Romanser och sångerna sjungs av Mikael Fagerholm

och Annika Hultman förstärkta av en kvartett ur Akademiska sångföreningen.

Utställningen ”Sången flyger över land och hav. J.L. Runeberg 200 år. Historiska och lit-

teraturhistoriska arkivet och SLS:s bibliotek sammanställde en tvåspråkig utställning

med Runebergs böcker och handskrifter m.m. i samarbete med Helsingfors universi-

tets- bibliotek. Utställningskommissarie var Inkeri Pitkäranta HUB, och Petra Hakala,

Anna Perälä och Agneta Rahikainen ansvarade för innehållet. I samband med detta

framställdes två tvåspråkiga och en enspråkigt svensk ambulerande utställningar. Ut-

ställningen finansierades av rikskommittén (undervisningsministeriet), HUB och

SLS. Huvudutställningen med vitriner och väggplanscher fanns i HUBs galleri från

4.5.-31.8.2004. Utställningen besöktes av ca. 6000 personer. De ambulerande utställ-

ningarna bokades till 31 olika orter i Finland, Sverige, Belgien och Holland under

2004 och 2005.

Svenska litteratursällskapet arrangerade den 23 november en skuggspelsföreställning

ur Fänrik Ståls sägner. Skuggspelet baserade sig på figurer av skulptrisen Evelina Sär-

kelä, ur ett ett gammalt spel som utgivits för barn av Edlunds förlag 1882. Utdrag ur

sex dikter framfördes till musik av Gunnar Enqvist och Arno Kantola på cello och

flygel. Arbetsgruppen bestod av Frida och Gunnar Packalén samt Anna Perälä, Petra

Hakala och Hedvig Rask bakom silhuetterna. Texterna lästes av Pia Forssell och Rai-

ner Knapas. Föreställningen var fullbokad med ca 70 personer och hörde till de mest

uppskattade evenemangen under året.

Ceremoniellt

Svenska litteratursällskapets årsfest firades den 5 februari 2004 kl.18.00 i Solennitets-

Svenska litteratursäll-skapets årshögtid firades under särskilt festliga former i Helsingfors universitets solennitets-sal. Salen var fylld till sista plats. För att bere-da alla intresserade plats disponerade säll-skapet också universi-tetets lilla festsal där man kunde följa med programmet på en bild-skärm. Över 900 gäster deltog i jubileumshög-tiden. På bilden upp-träder Akademiska Damkören Lyran. Foto Matias Uusikylä.


salen vid Helsingfors universitet. I festen deltog ca 900 personer. Festtalet hölls av

Svenska Akademiens ständige sekreterare Horace Engdahl ”Att gråta fädernas tårar”.

Festkantaten ”Höga lågor, stilla vatten”, som SLS beställt för festen, uruppfördes. Tex-

ten skrevs av Lars Huldén och musiken var tonsatt av Sebastian Fagerlund. Orkestern

Tapiola Sinfonietta dirigerades av Susanna Mälkki och som solister medverkade Lilli

Paasikivi, Angelika Klas och Petteri Salomaa. Festprogrammet hade sammanställts av

SLS årsfestkommitté under ledning av Lena von Bonsdorff. Festen följdes av en ban-

kett på restaurang Pörssi där 589 personer deltog.

Övrigt.

Jubileumsfrimärke. SLS tog initiativ för ett jubileumsfrimärke hos Posten i Finland.

Frimärket utkom 14.1. 2004.

SLS arrangemang kring jubileumsåret har lyckats över förväntan bra. Vissa av SLS

publikationer har varit storsäljare, ss. Fredrika Runebergs Receptbok, JLR., och bild-

biografin. Dessutom har ett par av böckerna tilldelats pris och utmärkelser. Några

publika evenemang har varit mer än fullsatta och överlag har responsen varit mycket

positiv. Också medierna har förtjänstfullt bevakat det mesta men en viss mättnad

märktes mot slutet av året.

Ett annat positivt resultat i samband med jubileumsåret är att SLS tagit initiativ till

nya verksamhetsformer och framför allt varit delaktig av nya samarbetsformer. SLS

har genom jubileumsåret fått många nya kontakter och samarbetet med regionala

instanser har löpt mycket väl. Det faktum att den nationella festkommitténs organi-

sation har varit regionalt förankrad är mycket positivt och samarbetet har löpt väl. Ett

annat positivt resultat är att samarbetet förlöpt berömvärt smidigt på två språk. Det

har dessutom varit möjligt att ganska långt få veta i förväg vad andra gör och på det

sättet har synergieffekter kunnat skapas. Alla har också haft en personlig nytta av att

lära känna personer som runtom i Finland sysslat med jubileumsåret i sin region.

SLS verksamhet inom Runebergs-projektet har varit en satsning som fått nationell

betydelse, t.ex. genom våra publikationer och genom utställningen som funnits och

finns till påseende på olika orter. Långvariga resultat har också varit ett av målen. Å

andra sidan upplever jag personligen att satsningen på Runeberg gjorts på bekostnad

av framför allt andra författare. Frågan är om någon vill höra talas om Runeberg på

en tid efter jubileumsåret.

14.10.2004

Agneta Rahikainen

projektsekreterare

Svenska litteratursällskapet i Finland

Liitteet

Li itteet | 69

1. Organisaatio/ Organisation

Kansallinen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoimikuntaNationella festkommittén för J. L. Runebergs 200-års jubileum

Puheenjohtaja, ordförande

Per-Håkan Slotte, kaupunginjohtaja, stadsdirektör (Porvoo, Borgå)

Varapuheenjohtaja, viceordförande

Teivas Oksala, professori, professor

Sihteeri, sekreterare

Eva Ahl, FM, 1.1.2003–5.3.2003; Sari Hilska, FM, 17.3.2003–31.12.2004

Jäsenet, medlemmar

Håkan Andersson, hallituksen puheenjohtaja, styrelseordförande (Svenska litteratur-

sällskapet i Finland)

Birgitta Aurén, kirjastotoimenjohtaja, biblioteksdirektör (Vaasa, Vasa)

Maija Berndtson, kirjastotoimenjohtaja, biblioteksdirektör (Helsinki, Helsingfors)

Guy Björklund, museonjohtaja, museichef (Pietarsaari, Jakobstad)

Heikki Blom, ylitarkastaja, överinspektör (Opetushallitus, Utbildningsstyrelsen)

Kari Kotilainen, museonjohtaja, museichef (v.s., vik. Seija Hahl –16.6.2003)(Saarijärvi)

Heikki Halttunen, hallintojohtaja, förvaltningsdirektör (Museovirasto, Museiverket)

Susann Hartman, kulttuuritoimenjohtaja, kulturdirektör (Porvoo, Borgå)

Ann-Sofie Isaksson, kulttuurisihteeri, kultursekreterare (Parainen, Pargas)

Terttu Karttunen, kunnanjohtaja, kommundirektör (Punkaharju)

Tellervo Krogerus, dosentti, docent (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

Hilding Mattsson, rehtori, rektor (Porvoon juhlavuositoimikunnan puheenjohtaja,

ordförande för festkommittén i Borgå)

Jukka Parkkinen, kirjailija, författare (Valtion kirjallisuustoimikunta, Statens littera-

turkommission)

Keijo Perälä, kulttuuritoimenjohtaja, kulturdirektör (Turku, Åbo)

Magnus Pettersson, kansliapäällikkö, kanslichef (Svenska litteratursällskapet i Finland)

Agneta Rahikainen, projektisihteeri, projektsekreterare (Svenska itteratursällskapet i

Finland)

Päivi Salonen, ylitarkastaja, överinspektör (opetusministeriö, undervisningsministe-

riet)

Päivi Setälä, professori, professor (Helsingin yliopisto, Helsingfors universitet)

Eila Virkajärvi, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kommunfullmäktiges ordförande

(Ruovesi)

Markku Välimäki, toimialajohtaja, sektordirektör (Porvoo, Borgå)

Li itteet | 70

Kansallisen juhlatoimikunnan työvaliokuntaArbetsutskottet för festkommittén

Puheenjohtaja, ordförande

Teivas Oksala, professori, professor (Päivi Setälä –5.3.2003)

Sihteeri, sekreterare

Eva Ahl 1.1.2003–5.3.2003; Sari Hilska 17.3.2003–31.12.2004

Jäsenet, medlemmar

Marika Backlund-Bro, kulttuurisihteeri, kultursekreterare (Pietarsaari, Jakobstad)

Gustav Djupsjöbacka, rehtori, rektor (Sibelius-Akatemia, Sibelius-Akademin,

12.5.2003–)

Susann Hartman, kulttuuritoimenjohtaja, kulturdirektör (Porvoo, Borgå)

Agneta Rahikainen, projektisihteeri, projektsekreterare (SLS)

Liisa Suvikumpu, tutkija, forskare (Helsingin yliopisto, Helsingfors universitet,

12.5.2003–)

Pia Högström, matkailupäällikkö, turistchef (Porvoo, Borgå, –8.11.2002)

Pysyvä asiantuntija, permanent sakkunnig

Päivi Salonen (opetusministeriö, undervisningsministeriet)

Kokoukset – Sammanträden

Kansallinen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoimikunta

Nationella festkommittén för J. L. Runebergs 200-års jubileum

2002: 12.6. (järjestäytymiskokous, konstitueringssammanträde) ja/och 28.11.

2003: 16.6. ja/och 20.3.

2004: 6.7. ja/och 26.1.

2005: 17.2. (päätöskokous, avslutningsmöte)

Kansallisen juhlatoimikunnan työvaliokunta

Arbetsutskottet för festkommittén

2002: 26.8., 20.9., 21.10. ja/och 8.11.

2003: 7.1., 28.2., 5.3., 6.3., 20.3., 12.5., 23.5., 12.6., 18.9., 20.10. ja/och 1.12.

2004: 19.1., 17.3., 17.5., 21.9., 7.10. ja/och 22.11.

2005: 17.2.

Li itteet | 71

2. Avustukset Runeberg-tapahtumille

Kansallinen juhlatoimikunta myönsi Runeberg-tapahtumien järjestäjille avustuksina

kaikkiaan 66 859 euroa vuosien 2003 ja 2004 aikana. Avustukset myönnettiin opetus-

ministeriön ja Svenska kulturfondenin Kansalliselle juhlatoimikunnalle tarkoitusta

varten myöntämistä varoista. Opetusministeriön osuus summasta oli 50 000 euroa ja

Svenska kulturfondenin osuus 16 859 euroa.

Kirjallisuus

Pargas Runebergs-kommitté

”Johan Ludvig och Fredrika” -kirjallisuustapahtuma 3. kesäkuuta 2004. 500

Teivas Oksala

”Kuningas Fjalar” - suomennoksen julkaisuun. 2 000

Tea Itkonen ja Tuula Palva

”Oskari ja Liisa Runebergien Porvoossa” lasten kuvakirjan painatuskuluihin. 2 500

Vaasan Runeberg 200-vuotisjuhlatoimikunta

”Vasa LittFest Vaasa 2004” -kirjallisuusfestivaali marraskuussa. 1 000

Musiikki

Pietarsaaren Orkesteri, Jakobstads Orkester 7 000

Juhlakonsertti 5. helmikuuta. Patrik Vidjeskogin sävellys ”Divertimento

Runebergiana”, Runebergin veljenpojan Rudolf Sjögrenin musiikkia ja

Patrick Wingrenin sovituksia tunnetuista Runeberg-lauluista. Pietarsaaren

Orkesteri, Musiikkitalon opettajat ja opiskelijat, juhlakuoro.

Laulaja Raija Regnell ja Kaj Ekman

Lied-konsertti eri säveltäjien Runeberg-lauluista. Esitykset Turussa,

Paraisilla ja Porvoossa. 3 000

Matti Asikainen, pianisti

Konserttimatka Gdanskiin (Puola) lokakuussa 2004. Runeberg-

aiheinen konsertti solistina Virpi Kilpelä. 859

Li itteet | 72

Runebergskören BSB r.f., Porvoo

Valtakunnallinen sävellyskilpailu mieskuoroille Runebergin teksteistä. 1 000

Savonlinnan Oopperajuhlien kannatusyhdistys

Runeberg-konsertti Savonlinnan Oopperajuhlilla Savonlinnasalissa

heinäkuussa 2004. 5 000

Seminaarit, esitelmät ja muut tapahtumat

Anna Paulina Eklöf, VTM

Tom Krause -dokumenttifilmi ”Dikten, sångaren och kärleken”. 2 000

Jyrki Nummi, professori

Kiertävä kirjallisuuden tutkijoiden pitämä Runeberg-esitelmäsarja

Turun, Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa syksyllä 2004. 2000

Osmo Pekonen, dosentti

Esitelmämatka huhtikuussa 2004 kirjallisuuden tutkijoiden

kokoukseen Lyoniin (Ranska), Runeberg-aiheinen esitelmä,

joka julkaistaan ranskankielisessä kirjallisuuslehdessä. 500

Pietarsaaren kaupunginmuseo 2 000

”I Jannes fotspår - Jannen jalanjäljillä” päiväkodeille ja kouluille suunnat-

tu lastentapahtuma kaupunginmuseossa. Teemana J.L. Runeberg ja runo

”Saarijärven Paavo”.Yhteistyö K.H. Renlundin museon ja Kokkolan

kaupunginteatterin kanssa.

Porvoon matkailuoppaat ry

Teemaopastukset ja Runeberg-suunnistus perheille, lapsille ja nuorille. 500

Runo & Rumpu -työryhmä, Porvoo

Runo & Rumpu -kaupunkifestivaali 14.8. Avoin kirjallisuustapahtuma:

runopiknik, lasten sanataidetta, runoklubi ym. 1500

Ruoveden kunta

Asiantuntijaseminaari 5.- 6.7. ja Ritoniemen kartanon Runeberg-

kuvitusten näyttely. 5 000

Li itteet | 73

Saarijärven Runeberg-juhlatoimikunta

”Vanha Runeberg” -seminaari 8.2 ja ”Tämän päivän Runeberg”

-seminaari 22.8.

Saarijärven museon kulttuurihistoriallinen näyttely ”Ei vettä rantaa

rakkaampaa” sekä taidenäyttely ”Paavo parka, kovan onnen lapsi”. 8 000

Saarijärven museo

Runeberg-oppimateriaalin (CD-rom) tuottaminen koulujen käyttöön. 1 000

Svenska Teatern i Helsingfors

Runeberg-aiheinen esitelmä- ja ohjelmasarja syksyllä 2004. 5 000

Taidepaja Mustekala, Porvoo

Perhetapahtuma Runeberg-teemalla kesäkuussa ja elokuussa 2004:

sanataidetta, sarjakuvia, kuvataidetta, nukketeatteria ja musiikkia. 500


Juhlaseminaari teemalla Runeberg ja Vaasa. Järjestäjinä Vaasan

yliopisto ja Åbo Akademi. 1 000


”Runeberg Pohjanmaalla” -näyttely Pohjanmaan museossa. 2 000

Teatteri ja esittävä taide

KULT, musiikkiteatteriryhmä, Porvoo

Runeberg-aiheinen musiikkiteatteriesitys nuorille tammi-helmikuussa 2004. 3 000


Show 2004 – Runeberg: nuorison musiikki- ja teatterihanke yhteistyössä

Teaterföreningen Teaterboulagen, Paraisten kaupungin ja Runeberg-

toimikunnan kanssa. 3 000


”Runeberg besöker klassen” 15 esitystä ala-asteen oppilaille, näyttelijä

Henrik Grönroos. 2 000

Teatteriryhmä Itu, Porvoo

Näytelmä ala-asteikäisille. Esitykset Porvoossa, Vaasassa, Helsingissä

ja Pietarsaaressa. 3 000

Li itteet | 74

Turun kaupunginkirjasto

Topeliuksen yläasteen ja St. Olofs-skolanin rap-esitys Runebergin teksteistä.

Koululaisesityksiä ja avoin iltaesitys. 2 000

Li itteet | 75

3. Laulu liitää yli meren maan – J. L. Runeberg 200 vuotta Sången flyger över land och hav – J. L. Runeberg 200 år

PäänäyttelyHuvudutställningen

4.2. – 31.8. 2004

Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingfors universitetsbibliotek

Kiertonäyttely 1 (kaksikielinen)Ambulerande utställning 1 (tvåspråkig)

helmikuu / februari

Vaasan kaupunginkirjasto, Vasa stadsbibliotek

maaliskuu / mars

Lapua, Lappo

huhtikuu / april

Töysän kunnankirjasto, Töysä kommunbibliotek

toukokuu / maj

Generalshagens skola, Loviisa, Lovisa

kesäkuu – elokuu / juni – augusti

Lusto, Punkaharju

syyskuu / september

Porvoon kaupunginkirjasto, Borgå stadsbibliotek

lokakuu / oktober

Tampereen kaupunginkirjasto, Tammerfors stadsbibliotek

marraskuu – tammikuu 2005 / November – januari 2005

Suomen Kulttuurikeskus Benelux-maita varten, Bryssel ja Antwerpen (Hollanti)

Finlands Kulturinstitut för Benelux, Bryssel och Antwerpen (Holland)

Li itteet | 76

Kiertonäyttely 2 (kaksikielinen)Ambulerande utställning 2 (tvåspråkig)

helmikuu – maaliskuu / februari – mars

Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu, Uleåborg

huhtikuu – toukokuu / april – maj

Pietarsaaren kaupunginkirjasto, Jakobstad stadsbiblioteket

kesäkuu / juni

Lohjan kaupunginkirjasto, Lojo stadsbibliotek

heinäkuu / juli

Vammalan vanhan kirjallisuuden päivät

elokuu / augusti

Tuusulan pääkirjasto, huvudbiblioteket i Tusby

syyskuu / september

Forssan kaupunginkirjasto, Forssa stadsbibliotek

lokakuu / oktober

Kihniön kunnankirjasto, Kihniö kommunbibliotek

marraskuu / november

Parkanon kaupunginkirjasto, Parkano kommunbibliotek

joulukuu / december

Ruoveden kunnankirjasto, Ruovesi kommunbibliotek

tammikuu / januari 2005

Juupajoen kunnankirjasto, Juupajoki kommunbibliotek

helmikuu / februari

Virtain kaupunginkirjasto, Virrat stadsbibliotek

maaliskuu / mars

Hervannan kirjasto, Tampere, Tammerfors

huhtikuu / april

Lahden yhteiskoulu, Lahti, Lahtis

Li itteet | 77

toukokuu / maj

Helsingin ranskalaissuomalainen koulu, Helsinki, Helsingfors

Sången flyger över land och hav. J. L. Runeberg 200 år, utställning 3

Kalender över Svenska litteratursällskapets Runebergsutställning 2004. Enspråkigt

svensk.

juni

Frank Mangs center, Närpes

juli – 26 augusti

Abramsgården, Vörå

27.8– 6.9

Blåvita veckan, Göteborg (Sverige)

23.9– 26.9

Bok och biblioteksmässan i Göteborg (Sverige)

1.10– 20.10

Finlands kulturinstitut i Sverige (Stockholm)

28– 31.10

Bokmässan i Helsingfors

mars

Nordens institut i Finlandi, Helsingfors

december

Almedahlsbiblioteket, Visby, Gotland (Sverige)

Li itteet | 78

4. Kirjoja ja julkaisuja / Böcker och publikationer

Den politiske Runeberg, Matti Klinge. Söderström & Co och Bokförlaget Atlantis AB

i Sverige, 2004.

Elgskyttarne - Hirvenhiihtäjät, J. L. Runeberg. Suom. Teivas Oksala. Kaksikielinen,

sis. suomentajan laajan kommentaarin. Artipictura Oy, 2001.

Fredrika Runebergs receptbok. Med inledande artiklar av Agneta Rahikainen och

intendent Marketta Tamminen vid Borgå museum. Boken utgavs på finska av

Borgå museum och den finska versionen, översatt av Marketta Tamminen, tillde-

lades av Museiförbundet ett hedersomnämnande som bästa museipublikation.

Svenska litteratursällskapet i Finland, 2003.

Fredrika Runebergin reseptikirja, Toim. ja suom. Marketta Tamminen. Porvoon

museo, 2003.

Hanna, J. L. Runeberg. Suom. Paavo Cajander. Esipuhe H. K. Riikonen. Niteeseen

sisältyy myös valikoima aikalaisarvosteluja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,

2004.

Hanna, J. L. Runeberg. Suom. Teivas Oksala. Kaksikielinen, sis. suomentajan laajan

kommentaarin. Artipictura Oy, 2001.

Historiska och litteraturhistoriska studier, redaktion Pia Forssell och John Ström-

berg. SLS medlemsbok 2004 med artiklar om Runebergs författarskap och bety-

delse. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2004.

Idyll och hjältemod –J. L. Runeberg i bokkonsten, Rainer Knapas. En bok om Rune-

berg och bokkonsten i Finland med korta presentationer av olika illustrerade Ru-

nebergsutgåvor genom tiderna. I Sverige distribueras den av bokförlaget Atlantis.

Grafisk planering och ombrytning Peter Sandberg. Svenska litteratursällskapet i

Finland, 2004.

Idyllejä ja epigrammeja, J. L. Runeberg. Suom. Risto Ahti, kuvitus Björn Landström.

WSOY, 2004.

J.L.R. Johan Ludvig Runeberg i urval. En samlingsutgåva med Runebergs texter.

Utgåvan distribuerades i form av klassuppsättningar till de svenska högstadierna

och gymnasierna i Finland. Boken distribueras i Sverige av bokförlaget Atlantis

och var under flera månader under våren 2004 den mest sålda boken på svenska i

Akademiska Bokhandeln i Helsingfors. Redaktionsråd: Bo Pettersson, Michel Ek-

man, Ann-Marie Ivars, Rainer Knapas och Hedvig Rask. Svenska litteratursällska-

pet i Finland, 2004.

J.L. Runeberg i Borgå Gymnasium, Folke Nyberg. Borgå Gymnasium, 2003.

J. L. Runebergin Kreikka ja Rooma, Teivas Oksala. Tutkielmia runoilijan suhteesta

antiikkiin ja klassiseen perintöön. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004.

J. L. Runeberg. Suomen runoilija, Raija Majamaa - Marjut Paulaharju. Nuorille ja

aikuisille suunnattu teos, jossa käsitellään Runebergin ohella hänen aikakauttaan.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004.

Li itteet | 79

J. L. Runeberg. Vanha kunnon vänrikki, alkuteos Vänrikki Stoolin tarinat, suom.

Paavo Cajander. Kuvitus Staaf, Malmström ja Edelfelt. Esipuhe fil.tri. Leena Tiira-

kari. Tammi, 2004.

Johan Ludvig och Fredrika Runeberg – en bildbiografi, Agneta Rahikainen, text och

bildurval. Peter Sandberg, grafisk planering och ombrytning. Boken tilldelades

statens pris för informationsspridning samt ett hedersomnämnande i tävlingen

om vackraste boken. Distribueras av Atlantis i Sverige och i översättning till finska

av SKS. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2003.

Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg. Kuvaelämäkerta, Agneta Rahikainen. Suom.

Oili Suominen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004.

Johan Ludvig. Pietarsaarelaispoika josta tuli kansallisrunoilija /Johan Ludvig Ja-

kobstadspojken som blev nationalskald. Wava Stürmer ja Ulrica Löfholm. Pie-

tarsaaren kaupunki, 2002.

Kansalliskirjasto. J. L. Runeberg. Helsingin yliopiston kirjaston tiedotuslehti, 1/2004.

Kaos, ordning, kaos – Människan i naturen och naturen i människan hos J. L. Rune-

berg, Michel Ekman. Schildts förlags AB, 2004.

Konkordans över Fänrik Ståls sägner, utgivare Lars Huldén och Beatrice Silén. En

ordlista över betydelseord i Fänrik Ståls sägner. Svenska litteratursällskapet i Fin-

land, 2004.

Kung Fjalar - Kuningas Fjalar, J. L. Runeberg. Suom. Teivas Oksala. Ilmestyy tam-

mikuussa 2005, Artipictura Oy.

Källan. Ett specialnummer av medlemstidningen Källan med korta artiklar med

anknytning till J. L. Runeberg. Numret producerades i större mängd för den natio-

nella Runebergsutställningen i Helsingfors universitetsbibliotek. Red: Nina Ed-

gren-Henrichson, Mikael Korhonen och Magnus Pettersson. Svenska litteratur-

sällskapet i Finland, 2004.

Liisa ja Matti Runebergien vieraana. Tea Itkonen ja Tuula Palva. Lasten kuvakirja.

Ilmestyy 2005.

Om J. L. Runeberg och andra, Lars Nyström. Borgå, 2002.

On meillä aarre verraton. Aineistoa Runebergin virsistä. Kirkkohallitus, 2004.

Poliittinen Runeberg, Matti Klinge. WSOY, 2004.

Runeberg kuvataiteen kansankuvauksen innoittajana. Saarijärven museo, 2004.

Runeberg i psalmboken, red. Birgitta Sarelin. Åbo Akademis förlag, 2004.

Runeberg-sarjakuvalehti, Porvoon kulttuurikoulun julkaisema lasten ja nuorten te-

kemä sarjakuvalehti. Porvoon lasten ja nuorten taidekoulu, 2004.

Runebergin jäljillä. I Runebergs fotspår. Pohjanmaan taidetoimikunnan tiedotus-

lehti. Österbottens konstkommissions informationsblad. Vaasa, 2004.

Samlade skrifter av J. L. Runeberg. Den textkritiska utgåvan av Runebergs samlade

skrifter med kommentarer inleddes redan 1933 och slutförs under 2005 under redak-

tionen Lars Huldén och Barbro Ståhle-Sjönell. Utgåvan är ett samarbetsprojekt

med Svenska Vitterhetssamfundet i Sverige. Svenska litteratursällskapet i Finland.

Teckningar och Drömmar, Fredrika Runeberg. Schildts förlags AB, 2004.

Li itteet | 80

Toinen Runeberg, Heikki Reivilä. Romaani. Teos, 2004.

Vänrikki Stoolin tarinat, J. L. Runeberg. Suom. Paavo Cajander, kuvitus Ernst Bill-

gren. WSOY, 2003.

Vänrikki Stoolin tarinat, J. L. Runeberg. Tarkistettu painos kaksikielisestä versiosta,

suom. Paavo Cajander, kuvitus Albert Edelfelt. WSOY, 2004.

Vänrikki Stoolin tarinat I.

Kokoelma lauluja. J. L. Runeberg. Teoksen ensipainoksesta v. 1848. 16 balladisävel-

mää V-P. Bäckmanilta. Fänrik Ståls sägner I. En samling sånger. 16 balladtoner av

V-P. Bäckman. Edition Marras Workshop, Vammala, 2003.

Världen enligt Runeberg. En biografisk-idéhistorisk studie i Johan Ludvig Rune-

berg, Johan Wrede. Distribution av Atlantis i Sverige och i översättning till finska

av SKS. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2005.

15.12.2004

j. l. runeberg 200 vuottaruneberg.net/fin/raportti.pdf · johan ludvig runeberg i urval. vastaavaa...

Documents