Eemeli Hiekkataipale – seikkailija ja mestarikokki

Tähtitaivasta tähyilemässä

Supereissaajat maailmanympärysmatkalla

42012

Annu Martelius

ANA-ARVOITUSS1

2

4

3

5

7

6

Mikä sana muodostuu, kun

keräät kirjaimet ympyröistä?

VASTAUS:

OKKELIKKOSVompatit etsivät metsästä laumanjohtajan

piilottamia heijastimia taskulampun avulla.

Johdata lapset heijastimen luokse.

8

10

9

Puuhanurkka

2 4/2012

Harri Halmejärvi

Juniorikokki ottaa omat

mausteet mukaan retkelle

Puuhanurkka

Kaverikuva

Kisasivu

Tsekkaa

Sarjis

Satu

Kannen kuva: Harri Halmejärvi

ISSN 2323-2722

2

7

12

13

14

15

Joel Forsman

Sudarit maailman-ympärysmatkalla

Jarmo Toivanen

S� ältö

4

4

108

2012

Katseet tähtitaivaalle

Reporta� i

Krikettimailojen veistoa Iso-Britanniassa ja kullankaivamista Australiassa

supereissaajat hykertelevät

lähtökuopissaan. Kohta mennään!

Krikettimailojen veistoa Iso-Britanniassa

Sudarit maailman-ympärysmatkalla

4 4/2012

H ämeen Partiopiirin Supereissu 2012 -partiotaitokisa keräsi lokakuun 13. päi-vä Suodenniemen keskustaan seikkaile-maan yhteensä 355 sudenpentua. Supe-reissulla tutustuttiin erilaisten tehtävien siivittämänä eri maihin.

Avajaiset Suodenniemen Urheilutalolla huipentuivat yh-teensä 568 sudenpennun, saattajan, rastihenkilön ja muun talkooväen kajauttamaan Matkustan ympäri maailmaa -lau-luun. Laulussa esiteltiin päivän aikana tapahtumassa vierail-tavat maat.

Ensimmäiseksi matkattiin Iso-Britanniaan, jossa suden-pennut saattajien avustamina rakensivat kirvestä, sahaa ja puukkoa apunaan käyttäen krikettimailan. Ensiapuhenki-löstö oli täysvalmiudessa kentällä, mutta isommilta haave-

Sari Tuominen Harri Halmejärvi

reilta onneksi vältyttiin. Alkutehtävän jälkeen joukkueet hajautettiin eri rasteille.

HYRRiÄ ja HelmiKoRuja

Leikkikentällä oli Brasilian ramborata, jossa sudarit saivat kiipeillä köysiradalla. Kelahovilla Kanadassa askarreltiin puolestaan ilmapalloista ja riisistä lumipalloja.

Vanhan kioskin paikalla oli Marokon ensiapurasti, jossa ku-vitteellisesti loukkaantuneille annettiin ensiapua. Urheiluken-tällä Australian kultakaivoksessa sudenpennut pääsivät kaiva-maan pimeässä puolijoukkueteltassa maasta timantteja ja kul-taa. Koululla Intia-rastilla askarreltiin helmikoru. Kurjen Ka-rin suulilla sijaitsevalla Japani-rastilla ratkottiin muistipeliä.

Kerolassa Senegal-rastilla herkuteltiin eksoottisten hedel-

Krikettimailan veistäminen on

tarkkaa puuhaa.

sudarit hallitsevat myös sahaamisen.

Krikettimailoista oli moneksi. niillä

pystyi harjoittelemaan myös tasapainoa.

ja näin pomppii kenguru-

pentu australiassa.

australian pimeissä ja

jännittävissä kultakaivoksissa

etsittiin timantteja ja kultaa.

australian pimeissä ja

jännittävissä kultakaivoksissa

etsittiin timantteja ja kultaa.

54/2012

mien tunnistamisella ja Seurakuntatalolla Hollanti-tehtävässä askarreltiin viipperä, kepin nokkaan

tehty hyrrä.

Reppu muistoja pullollaan

Suodenniemen keskustan rasteilla kierreltyään sudenpennut reissasivat takaisin Urheilutalolle, jossa Vuorenniemen Arto oli valmistanut soppatykeillä avustajineen maukasta jauhe-lihakeittoa. Ruokailun jälkeen jokainen sudenpentu sai vielä muistoksi Supereissu-tapahtumamerkin ja avainnauhan.

Ja kyllähän muutenkin maailman ympärimatkalta jäi paljon tavaraa reppuun – krikettimaila, lumipallo, helmi- koru ja viipperä.

Sateisen kesän ja syksyn jälkeen Supereissun täydellisen on-nistumisen kruunasi aurinkoinen ilma. Ja tietysti tapahtuman järjestäneet lippukunnat – Hämeenkyrön Hälläpyörät, Karkun Samoojat, Mouhijärven Metsot, Suodenniemen Suonkiertäjät – ja tapahtuman kapellimestari Merja Järviniemi. •

Hymyt todistavat, että

supereissu onnistui

täydellisesti.

Kanadassa askarreltiin

ilmapalloista ja riisistä

lumipalloja, joilla

pelattiin haavipalloa.

Yhteistyöllä syntyy

parasta sahaamisjälkeä ja

hienoin krikettimaila.

Krikettimailat pääsivät heti testiin. Vaikka

salibandypallon sanotaan olevan lähtöisin

ruotsista, se pomppi isobritannialaisilla

mailoilla mainiosti.

6 4/2012

Haluaisitko nähdä itsesi ja partiokaverisi tällä palstalla? Lähettäkää viestiä

osoitteeseen partio-lehti@partio.fi. Kertokaa viestissä kuvaajan nimi,

keitä olette ja mistä lippukunnasta, yhteystietonne sekä tietysti mikä on

partiossa parasta.

Viivin ja Ilonan seikkailijajoukkueen nimi on Norpat.

NIMI Ilona Hietanen

IKÄ 11

LIPPUKUNTA Karimo, Rauma

PARASTA PARTIOSSA Leirit ja tel-tassa nukkuminen. Kaminan lämmittä-minen ja kipinävuorot ovat jännittäviä. Pelit ja leikit ovat myös kivoja. Leireillä iltanuotiot ovat parhaita.

NIMI Viivi Rostedt

IKÄ 11

LIPPUKUNTA Karimo, Rauma

PARASTA PARTIOSSA Kaverit ja leirit ovat parasta. Teltassa nukkuminen on jännää, ja myös yöherätykset, jos niitä tulee. Myös pelaaminen ja partion monipuolisuus on parasta.

Sanna Sinervo

Kaverik� a

74/2012

S yksyllä nähdyssä Junior Master Chef -kilpailussa telkkarissa kokkaillut Eemeli Hiekkataipale, 11, on partiossa Nokian Eräveikkojen seikkailijoissa.

Kilpailussa Eemeli sijoittui viidenneksi. Ruoan-laittoa hän on harrastanut aina.

– Olen laittanut äidin kanssa vaikka mitä ruokaa jo pienenä, kertoo Eemeli.

Eemelin kotona syödään viikolla äidin tekemää ruokaa. Viikonloppuisin on Eemelin kokkausvuoro. Lisäksi Eemeli leipoo pikkusiskon kanssa.

– Hän haluaa aina auttaa. Talon samassa kerroksessa asuvat isovanhemmatkin

saapuvat usein syömään yhdessä.

EI PÄÄKALLOA, KIITOS

Tärkein uusi taito kokkikilpailussa Eemelille oli punaviini-kastikkeen oppiminen. Siihen tulee nimittäin salaisia aines-osia. Eemelin oma taituruus on poron ulko� lee ja jälkiruo-aksi crème brûlée.– Tai panna cotta, molemmat ovat hyviä, Eemeli miettii.

Ja mikä ero näillä kahdella vanukkaalla olikaan?– Ensimmäinen on ranskalainen ja toinen italialainen. Crè-

me brûlée on lämmintä ja panna cotta kylmää, Eemeli kertoo.Partiossa maistuu nuudelitkin. Inhokkiruoka retkillä on

se, mitä syödään useimmin – pääkallo eli makaronia, jauhe-lihaa ja herne-maissi-paprikaa.

– Se vain on ihan hirveää.

Anni Emilia Alentola Joel Forsman

Juniorikokki ottaa omat mausteet mukaan retkelle

8 4/2012

Jälkiruoaksi Eemeli paistoi

nuotiopannulla leipäjuustoa

lakkahillolla.

Herkullisinta on sen sijaan aurajuusto. Sitä Eemeli voisi syödä miltei koko paketin kerralla, kuten kerran melkein te-kikin. Paras Eemelin syömä ruoka on Master Chef -tuomari Tomi Björkin valmistama ankka.

Onko nuori kokki koskaan epäonnistunut jossakin reseptissä?

– Kun viime keväänä harjoittelin ensimmäistä kertaa bearnaise-kastiketta, siitä ei tullut mitään aluksi. Vielä sa-mana iltana kuitenkin onnistuin! Eemeli kertoo.

SEURAAVAKSI ILVEKSELLE

Partioretkellä Eemelillä on usein omat mausteet mukana, sillä mausteet ovat tärkeät. Kerran Espanjan lomalta Eemeli

toi tuliaisena viidellätoista eurolla sahramia.– Se on puolet halvempaa kuin Suomessa, Eemeli huo-

mauttaa.Eemeli aikoo osallistua aikuisten Master Chef -kilpailuun,

kunhan on vähän vanhempi. Ja kokki hänestä tulee myös.Seuraava suuri partiotapahtuma sen sijaan Eemelille on

ensi kesän Hämeen piirileiri Ilves 13 � e Movie. •

Ohjeet retkiruokavinkkeihin saat joulukuun Partiojohtajasta, www.partiojohtaja.� .

Eemeli valmisti Trangialla

kermaista lihapullapastaa.

94/2012

Luonto

S yksyn ja talven pimeinä iltoina voi selkeällä säällä ihailla taivaalla tuikkivia tähtiä tai kylmänä loista-vaa Kuuta. Kuun voi tosin joskus nähdä taivaalla myös päiväsaikaan.

Tähdet näyttävät pieniltä pisteiltä taivalla mutta todellisuu-dessa tähdet ovat kuin aurinkoja eli isoja hehkuvia kaasupallo-ja. Lähimmätkin tähdet sijaitsevat hyvin kaukana maasta. Val-tavan välimatkan takia tähdet näyttävät paljon pienemmiltä kuin oikeasti ovat.

TÄHTIÄ KUIN OTAVASSA

Tähtien voidaan nähdä muodostavan erilaisia tähtikuvioita. Tähtikuvioista on piirretty tähtikarttoja, joiden avulla tähti-

kuviot voi hahmottaa taivaalta. Yksi helpoiten tunnistetta-vista tähtikuvioista on Otava. Siinä on seitsemän tähteä, ja kuvio muistuttaa hieman kottikärryjä tai kauhaa. Yhdessä tähtikuviot muodostavat tähdistöjä.

KUU EI OLE JUUSTOA

Planeetat, kuten Maa, kiertävät aurinkoa. Kuita ovat kaikki kappaleet, jotka kiertävät esimerkiksi planeettoja. Maalla on yksi kiertolainen, Kuu. Se kiertää Maata lähes 400 000 kilo-metrin päässä. Kuu itsessään ei valaise, vaan se heijastaa au-ringonvaloa. Heijastus voi olla niin voimakasta, että Kuu nä-kyy myös päivällä.

Monet ovat kuulleet leikkisän sanonnan, jonka mukaan kuu

Annika Öhman Jarmo Toivanen ja Miikka Miinala

Katseet tähtitaivaalle

10 4/2012

olisi juustoa. Kuun pinta on kivien, hiekan ja tomun peittämä. Kovan kuoren alla on kiinteämpää ainesta, mutta ytimen on havaittu olevan sulaa ainesta. Kuun pinnalla on lukuisia kraat-tereita, jotka ovat syntyneet erilaisten kappaleiden törmätessä kuuhun. Kuu ei möllötä taivaalla aina suurena pallona, vaan joskus aivan kapeana sirppinä. Ensimmäiset kalenterit tehtiin aikoinaan näiden Kuun eri vaiheiden mukaan.

VUOKSI JA LUODE

Kuu aiheuttaa monenlaisia ilmiöitä, jotka ovat havaittavis-sa Maassa. Kuun ja myös Auringon vetovoima aiheuttavat vuorovedet eli merien pinnan korkeusvaihtelut. Vuoroveden vaihteluita sanotaan nousu- ja laskuvedeksi. Niitä voidaan

nimittää vuokseksi ja luodeksi. Helppo muistisääntö on L niin kuin laskuvesi ja luode. Kuusta koituvat myös kuun- ja aurin-gonpimennykset. Kuunpimennys tapahtuu, kun Kuu jää Maan varjoon. Kuu on silloin vastakkaisella puolella kuin Aurinko. Auringonpimennys on mahdollinen silloin, kun Kuu ja Au-rinko ovat Maasta katsottuna samalla suunnalla. Auringonpi-mennyksessä Kuu on Auringon edessä peittäen Auringon. •LÄHTEETKarttunen, Sarimaa (2003). Tiedettä kaikille: Tähtitiede. Ursa.

www.ilmatieteenlaitos.�

114/2012

K olmoslehden kilpailu innosti lukijoita askarte-lemaan heijastimia. Toimitukseen sateli sekä upeita valokuvia että loistavia piirustuksia unel-mien heijastimista. Kiitos kaikille osallistuneille,

joiden kesken arvottiin partioaiheinen tuotepalkinto. Onnet-taren suosimalle heijastintaiteilijalle on ilmoitettu henkilö-kohtaisesti. Valitettavasti kaikki heijastimet eivät mahtuneet lehteen. •

Heijastin-kilpailun satoa

LUMI JA JÄÄ ovat luonnon omaa hauskaa muovailuvahaa. Jälki-liitteen vuoden 2013 ensimmäisessä kisassa muovaillaankin lumi- tai jääveistos. LÄHETÄ KUVA VEISTOKSESTASI SÄHKÖPOSTILLA OSOITTEESEEN PARTIO-LEHTI@PARTIO.FI 14. 1. 2013 MENNESSÄ. Parhaat veistoskuvat julkaistaan seuraavassa lehdessä ja kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan partioaiheinen tuotepalkinto.

Maisa Ikonen Savon Saukoista virkka-

si heijastinkilpailuun villalangasta ja

heijastinlangasta mustekalan.

Milja Salmela Ilvespartiosta askarteli

Hama-helmistä tähtiheijastimen.

Rajamäen Metsänkävijöiden sudenpentulauma Taitotassut tutustui heijastimiin ja piirsi omat unelmiensa

heijastimet osana Liikenne-jäljen suorittamista. Tässä Iidan, Pinjan, Sunnan ja Tiian taideteokset.

Kelopoikien seikkailijajoukkue Vesimyyrä askarteli heijastimia ”vanhasta uutta”

-periaatteella. Jokainen sai tuoda kotoa materiaalia heijastimien loihtimiseen.KILPAILUUN

Osall� tu

Kilpailu

12 4/2012

Miriam Luotsila

Gummerus

Lehtikujalla kuljeskelee salaperäinen sinapinkeltai-seen takkiin sonnustautunut herra. Ruben haluaa sel-vittää, kuka tämä mies on ja mitä hän etsii.

Netta Walldén

RUBEN JA HARMAN KARTANO

KENELLE SOPII Sudenpennusta samoajaan

PISTEITÄ

Pieni poro Niko on saanut uuden isän ja samalla myös velipuolen. Kaikki ihailevat ja kehuvat mainiota pientä veljeä Jonnia eikä kukaan enää huomaa Nikoa. Salaa Niko toivoo, että koko tyh-mä veli katoaisi!

Mutta kun kotkat sitten vievät Jonni-veljen, Niko säikähtää. Ei hän oikeasti halua, että Jonni katoaa! Nikon on lähdettävä vaaralliselle seikkailulle pelastamaan veljensä.

Hannu Tuomainen

NIKO – LENTÄJÄVELJEKSET

KENELLE SOPII Sudenpennulle

PISTEITÄ

Juho lähtee leirille Lokkisaareen kaverinsa Iston kanssa. Juho ei ole koskaan ennen ollut yötä pois kotoa, ja ensimmäinen yöhän on aina vaikein, niin myös Juholle. Juho huomaa, että naapurisaaressa tapahtuu outoja ja hän haluaa selvittää mitä.

Laura Suomela

LOKKISAAREN SÄPINÄT

KENELLE SOPII Sudenpennusta seikkailijaan

PISTEITÄ

Ira Alakulppi WSOY

Ira Alakulppi WSOYTsekkaa

134/2012

Annu Martelius

14 4/2012

Miriam Luotsila

U skomatonta. Hanna ei ollut koskaan nähnyt ke-nelläkään toisella samanlaisia kenkiä kuin itsel-lään, mutta nyt hän tuijotti kolon ulko-ovella värjöttelevää tyttöä. Maata vasten osuivat samat

keltaiset nauhat ja sama valkoinen pohja. Tyttö näppäili puhelintaan hyvin keskittyneen näköisenä,

mutta vilkaisi aina välillä Hannan ja muiden laumalaisten suuntaan. Huomatessaan Hannan katsovan kenkiään, tyttö pudotti vaivihkaa laukun olaltaan ja piilotti kenkänsä nii-den taakse.

He kaikki odottivat laumanjohtajaa, joka oli aina hyvin täsmällinen ja saapui paikalle joka kerta noin kaksi ja puoli minuuttia myöhässä. Tytöillä oli tapana kilpailla siitä, kuka keksisi oikean selityksen myöhästymiselle, ja tällä kertaa Hanna liputti ruuhkan puolesta.

Laumanjohtajan villapipo välähti alempana mäessä, ja jännitys tiivistyi. Kun matkaa oli enää yhden huudon ver-ran, hän aloitti selityksensä.

– Huuh! Siis mahtavaa, että olette kaikki jo täällä! Raitio-vaunukiskoille oli pudonnut lintu, ja voi apua, se oli ihan

peloissaan. Soitettiin Kaislan kanssa sille eläinsuojelusta joku auttamaan, ja sitten lähdin ihan pikapikaa tulemaan tänne ja…, jatkoi laumanjohtaja puhumistaan samalla, kun kaiveli kolon avaimia.

Hanna katsoi muita ja pidätteli nauruaan. Myöhästymi-sen syitä ei ikinä voinut arvata ennalta, sillä vain heidän lau-manjohtajansa törmäsi pelokkaisiin pikkulintuihin ja mui-hin hätätapauksiin keskellä kaupunkia.

Keltanauhainen tyttökin seurasi tilannetta. Hanna huo-masi, ettei tyttö oikein tiennyt, miten reagoida. Hanna miet-ti hetken ja käveli tytön luo.

– Se on aina vähän tuollainen, Hanna sanoi tytölle hiljaa.Tyttö nyökkäsi ja hymyili ujosti.– Ja sinulla on kivat kengät, ihan samanlaiset kuin minul-

la kotona, Hanna jatkoi, ja tytön kasvoille syttyi hämmästys.He kiirehtivät laumanjohtajan perässä sisään, mutta jo-

tenkin Hannasta tuntui, että tytön askeleet olivat keveäm-mät kuin hetki sitten. Ainakin kännykkä oli takaisin laukus-sa ja hymy kasvoilla näytti tulevan sydämestä asti. •

Salla Korteniemi

Keltaiset kengännauhat

Annu Martelius

Satu

154/2012

Partiolaisuuden lyhyt oppimäärä!Suositushinta 4 €

Partiolaisuuden lyhyt oppimäärä!Suositushinta 4 €Partiolaisuuden lyhyt oppimäärä!Suositushinta 4 €

Kaikki partiotuotteet saat ScandinavianOutdoorStore.com-verkkokaupasta ja Partiovarusteen myymälöistä. Kauppojen tuotto menee partiotyön hyväksi.