Järventilanne 1998

Kasvillisuus runsaasti lisääntynyt

Vedessä saippuamaista limaisuutta

Kalakuolemia

Keväällä mätänevän materiaalin haju

Pohjasta nousee kuplia (metaania ?)

Näkösyvyys heikentynyt

Toimenpiteet

Selvitys järven tilanteesta LUVY 8/1998

Koekalastus

Happi- ja ravinnetilanteen (N ja P) seuranta

Suojelutoimenpiteet / SLL 8/1999 talkoot

vaihtoehdot

ei mitään => järvi kasvaa umpeen

nykytilan hidas parantaminen => järvi säilyy ( valittiin)

ruoppaaminen => kova kallis keino; järven ”arvo” paranee

Toimenpiteet

Niitto 1-2 kertaa kesässä 99- > Rehevä kasvusto

saatu kuriin

niitetyn massan määrä laskenut vuoden 1999

60 kuutiosta 5-10 kuutioon

Hapetus jatkuvaa talvisin ja tarvittaessa kesällä

Kalastotutkimus, Eläinplankton selvitys

Kasvillisuusselvitys

Seuranta O, P, N, näkösyvyys ja vedenkorkeus

Toimenpiteet

Sedimenttitutkimus 7/1999 HY / HanSu

Hulevesitutkimus 2/2000 Espoo ja SLL

Valuma-alue pieni ja herkkä 42 ha

Viemärit ja rakentaminen vaikuttaa voimakkaasti

Ei lisää ojia vaan suojeluvyöhykkeitä

Ei teholannoitusta

Happi arvot mg/ l (Hapetus alkoi 99

marraskuu)

0

2

4

6

8

mittauspvm

O2

pit

ois

uu

s

4 o

n k

riit

tiin

en

ra

ja

n 1 m

pohja

n 1 m 0,8 1,4 0,6 6,4 5,3 6,8

pohja 0,2 0,5 0,3 4,7 2,7 6,4

v 81

helmi

v 82

maalis

v 99

maalis

v 00

helmi

v 00

maalis

v 00

huhti

Niittotalkoot

Talkoiden aluksi itä- ja kaakkois-rannan tuntumaan lasketaan pitkä köysi, johon on kiinnitetty puu-kapuloita, joissa on eri suuntiin sojottavia nauloja

Kuvassa leikatun biomassan vetoköysi on suunnilleen puolessa välissä järveä

On tärkeää, että leikattu massa saadaan nopeasti pois järvestä

Vedon pitää olla tasaista, jotta massa pysyy liikkeessä ja toisaalta vetonaru ei nouse massan päälle

Niitto

Massa viedään Espoon

kompostiasemalle

Tänä vuonna massaa kertyi 8

kuutiota

Talkoisiin osallistui 7 miestä

Talkootunteja kertyi noin 100

RUOPPAUSTA

Pohjasta ruopataan

imuruoppaajalla

humuspitoista lietettä.

Näin poistetaan järvestä ravinteita ja saadaan hyviä

uimapaikkoja

Sedimenttiä pumpattiin

yht. 2130 kuutiota

Vuonna 2007 tuubiin tiivistyi 120 kuutiota ja 2008 lisää 44 kuutiota

Kesällä 2009 kuivaa multaa n100 kuutiota

Talkootunteja 800 kustannus 9000 e

Yhteistyökumppanit Espoo ja Sito

Nuottaus

Nuottaus suoritettiin kahtena

vetona

Yhteensä nuotattiin 4 hehtaarin

alue.

Kalaa saatiin yhteensä 155 kg.

Saalismäärästä särkien osuus oli

97% ja painosta 95%

Nuottaus 2007

(Paunette kokeilut)

Luontoselvityksiä

Kaitaa - Hannusjärvi, maisemaselvitys ja -

suunnitelma, Suunnittelutoimisto MSR 1977/ Maija Rautamäki: muutokset aiheuttavat suhteellisen

suuria seuraamuksia järven vesitaloudelle

* Espoon koulu- ja päiväkotimetsäselvityksen mukaan ( 2013) Hannusmetsä osoittautui Länsiväylän eteläpuoleisen Espoon eniten

käytetyksi päiväkoti- ja koulumetsäksi

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus / Ympäristö oy

Metsätähti (2002): Hannusmetsä on virkistysarvoltaan merkittävä.

Luontoselvityksiä

Espoon yleiskaavayksikkö / Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n metsätutkimus (2003): Hannusmetsä

on paikallisesti arvokas ja sen suurin arvo on

virkistysarvo

Simosol/Ramboll :in selvityksen mukaan Hannusmetsä on Länsiväylän varren merkittävin

maaperän ja kasvillisuuden hiilivarasto

Paikalliset asukaskyselyt : Luontro on merkittävä

syy asua Kaitaalla – meri- Hannusjärvi

Hannusmetsä

Riilahden toimintakeskus

mukana kunnostuksessa

Länsipään

laituri

Tehty yhteistyössä

Eetinkujan ja

Hannuntien

asukkaiden kanssa

Tulevaisuus ??

Järven hoito jatkuu – löytyykö uusia keinoja ?

Uusi sukupolvi / Espoon kaupunki hommiin ?

Metro ja kaavoitus uhkaa ??

Valuma-alueen terveys vaarassa

Luontoarvot säilytettävä / aito erämaajärvi

Virkistysarvojen realisointi luontoa kunnioittaen