Jatko-opintojen rahoitus – jatko-opintoihin liittyvän tutkimustyön rahoitus

Rauno Kenakkala,tutkimusasiamies14.9.2009

Tutkimus- ja innovaatiopalvelut

Mitä on syytä tietää?

• miten tutkimuksen rahoittajat toimivat

• miten esittelen tutkimukseni parhaassa valossa

• tutkimusrahoitus ja yliopisto• tutkimus projektina• rahoituksen hakeminenkin on taito,

Grantmanship

Tutkimusta rahoittavia organisaatioita

• säätiöt ym. yleishyödylliset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

• valtion tutkimusrahoittajat• Suomen Akatemia• Tekes

• yritykset ja julkiset organisaatiot omista lähtökohdistaan

• Euroopan Unioni ym.• Miksi kukin näistä haluaa rahoittaa

tutkimusta?

Säätiöt ym. yleishyödylliset rahoittajat

• tukevat aatteelliselta pohjalta tiedettä, taidetta, muuta

• toiminnan peruste voi liittyä aihealueeseen (tai tieteenalaan), maantieteelliseen paikkaan tai jonkin ihmisryhmän tukemiseen tai yhdistelmään – olennaista ottaa tämä huomioon ja osoittaa, että täyttää vaatimukset

• myös hakijan kelpoisuudelle yleensä tarkat kriteerit

Säätiöiden rahoitus

• henkilökohtaista (opiskelu, matkat) tai tutkimusryhmälle tarkoitettua

• yleensä tiukka raportointi- ja tilitysvelvoite• rahoitusta myönnetään säätiön tarkoituksen ja

sääntöjen mukaan lisäkustannusperiaatteella• eivät yleensä kiinnostuneita tulosten

(kaupallisesta) hyödyntämisestä, mutta kyllä tieteellisistä tuloksista

• www.saatiopalvelu.fi• Esim. kunnallisalan kehittämissätiö www.kaks.fi

Suomen Akatemia

• leimallisesti ”perustutkimuksen rahoittaja”

• rahoitus yliopistolle -> henkilöstö palkataan yliopistoon (poikkeus: akatemiaprofessorit ja –tutkijat - erittäin ansioituneita tieteentekijöitä)

• lisäkustannusmallista kokonaiskustannus-malliin vuonna 2009

• rahoitusta työelämässä olevien väitöskirjatyöhön

www.aka.fi (Suomen Akatemian rahoituksesta tulossa koulutustilaisuus 1.10. 2009

klo 10-12)

• KokonaiskustannusmalliKokonaiskustannusmalli/lisäkustannusmalli

Käytetään yliopiston nimiin tehtävien tutkimushankkeiden kustannusarvion laatimisessa useimpien suurten rahoittajien hankkeissa.

Tarkoittaa sitä että hankkeeseen lasketaan mukaan kaikki kustannukset, myös siihen osallistuvien vakituisten henkilöiden työpanos ja siihen liittyvät yleiskustannukset.

Lisäkustannusmallissa lasketaan vain hankkeen aiheuttamat lisäkustannukset. Säätiörahoituksessa sovelletaan useimmiten lisäkustannusperiaatetta.

Rahoittajat yleensä ilmoittavat mitä kustannuksia ne korvaavat.

Tekes = Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

• rahoittaa yritysten tuotekehitystä ja tutkimuslaitosten / yliopistojen soveltavaa teknistä tutkimusta

• kokonaiskustannusperiaate:• Tekes korvaa osan hankkeen yliopistolle

aiheuttamista todellisista kustannuksista (sis. myös vakinaisen henkilökunnan työn)

• Pääsääntöisesti tekniikan kehittämiseen liittyvän tutkimuksen rahoittaja, mutta ei yksiselitteisesti (=> kannattaa tutustuaTekesin tutkimusohjelmiin)

• hankkeissa yleensä mukana (ja maksajina) myös yrityksiä -> sopimus näiden ja yliopiston välillä

• www.tekes.fi

EU:n tutkimuspuiteohjelmat• rahoittavat tutkimusta, joka

• ratkaisee yleiseurooppalaisia ongelmia• edistää teknologian ja työllisyyden

myönteistä kehitystä• toteutetaan kansainvälisenä yhteistyönä

• kokonaiskustannusmallin mukainen rahoitus• useita erilaisia rahoitusmuotoja ja aiheohjelmia

ml. tutkijaliikkuvuden rahoitus• Suomen neuvontapisteen osoite:

www.tekes.fi/eu

Yritykset rahoittavat tutkimusta

• jonka ne katsovat palvelevan omia intressejään

• tässä on syytä erottaa kaksi asiaa:• yhteisrahoitteinen tutkimus• maksupalvelu- eli tilaajarahoitteinen

tutkimus• jonka toteutus perustuu yliopiston ja

yrityksen väliseen sopimukseen• yliopiston tutkimus- ja

innovaatiopalvelut auttaa sopimusten tekemisessä

Tutkimusrahoituksen lähteet tutkijanuran eri vaiheissa

• Yliopistoissa on erotettavissa:apurahakulttuuri vs. businesskulttuuri

• Tutkijanuran eri vaiheissa voidaan käyttääsäätiörahoitusta ja toisaalta sopimuspohjaista

hankerahoitusta

• Vrt. omaan aiheeseen liittyvien erilliskulujen rahoittaminen (esim. tietyt matkat, julkaisujen tekeminen yms. )

vs. erillisen tutkimusprojektin rahoitus kokonaisuutena(lasketaan kustannusarvio jossa mukana kaikki siihen hankkeeseen liittyvät kustannukset)

Miten rahoittajan tahto

ilmenee

• säätiön tms. tarkoitus kertoo, mitä painotetaan

• valintakriteerit voidaan ilmoittaa• aiotuista hankkeista voi olla

yleisen tason kuvauksia• aikaisemmin rahoitetut hankkeet

kuvaavat painotuksia

Esimerkkejä

• ” …pääsääntöisesti tukea projekteille, joihin osallistuu vähintään kolme Pohjoismaata”

• ”Tutkimuksen ja koulutuksen alalla etusijalle asetetaan kulttuuriin sidoksissa olevat hankkeet, jollaisia voisivat olla esimerkiksi kulttuuripoliittinen tutkimus, kulttuuripedagogiikka ja kulttuurialan koulutus.” (Nordisk Kulturfond)

• ”Säätiö tukee taloudellisesti lapsiin, nuoriin ja lastensuojeluun kohdistuvia tieteellisiä tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeita. Kyseeseen voivat tulla sekä lapsen kasvuolojen että lastensuojelun kehittämistä edistävät hankkeet.” (Itsenäisyyden Juhlavuoden Lastenrahaston Säätiö, ITLA)

• ”Erityisesti pyritään tukemaan väitöskirjatyötä suorittavia tutkijoita ja vastavalmistuneita tohtoreita heidän jatkotutkimustyössään. Apurahoja ei myönnetä väitöskirjan painatuskuluihin.” (Emil Aaltosen säätiö)

Mistä tietoa tukimahdollisuuksista?

• tutkimus- ja innovaatiopalveluiden nettisivut www.oulu.fi/tupa -> Tutkimuksen tueksi -> Tutkimusrahoitus

• Tutkimusrahoitustiedote ja sitä vastaava tietokanta (yhteys Tupan sivulta)

• tutkimus- ja innovaatiopalveluiden sähköpostilista (ilmoittautumiset tupan etusivun kautta)

• Tutkimuksen työkalupakki (http://www.oulu.fi/tutkijakoulutus)

Miten rahoituspäätös tehdään

• yleensä jonkinlainen asiantuntija-arviointi

• asiantuntija ei kuitenkaan ole juuri sinun aiheesi erityisasiantuntija

• asiantuntijalla on suuri työmäärä ja rahaa voidaan aina myöntää paljon vähemmän kuin sitä on haettu -> hän etsii syitä siirtää hakemus pois käsittelystä, ei lieventäviä asianhaaroja hakemuksen hyväksymiselle

Mihin arvioija kiinnittää huomiota hakemuksessa

• hakijan / hakijaryhmän pätevyys ja kokemus

• hankkeen tieteellinen tärkeys ja innovatiivisuus

• muut seikat: esim.– tutkijakoulutus– soveltamismahdollisuudet

• yleensä asiantuntijalle annettu selkeät arviointiohjeet

- sopivan rahoittajan identifiointi (pitkällä aikavälillä keskeisten rahoittajien seuranta)

- oman kelpoisuuden tarkistus (vs. rahoittajan vaatimukset)- rahoittajan painopisteiden selvitys- tutustuminen hakuasiakirjoihin- mahdollisten suosittelijoiden hankkiminen- tutkimustehtävän rajaus ja muotoilu

- perustelut: miksi tärkeä (suhteessa rahoittajan intressiin)- lähetysmistavan perustelu- ymmärrettävä kielenkäyttö, silti vakuuttava tieteellinen ote

- ulkoasultaan siistin hakemuksen toimittaminen hyvissä ajoin rahoittajalle

- lisää vinkkejä:

- http://www.oulu.fi/tupa/html/hakemuksen_tekeminen.html- https://wiki.oulu.fi/pages/viewpage.action?pageId=10717291

Hakemuksen valmistelu