1

LAPPEENRANNANTEKNILLINENYLIOPISTO

LUTSchoolofBusinessandManagement

Tuotantotaloudenkoulutusohjelma

Diplomityö

Kustannuskehitykseenliittyväntiedonhallintajaprosessointiosana

liiketoimintatiedonhallintaametsäteollisuusyrityksenlogistiikan

hankintaorganisaatiossa

MirjaLiljeqvist

2018

Työntarkastaja(t): ProfessoriTuomoUotila

2

ALKUSANAT

Tämäntyönkirjoittaminenolipitkäprosessi.Toisaaltasamaanaikaanolensaanuttehdätöitäja

kehittyä ammatillisesti sekä perustaa perheen. Diplomityön tekemisen yhdistäminen

täysipäiväisen työn ja perhe-elämän kanssa ei ole ollut aina helppoa. Hyvin palkitsevaa ja

opettavaista se kuitenkin on ollut. Työn tekeminen on vaatinut pitkäjänteisyyttä, tahtoa

kehittyä jauteliaisuutta.Lisäksiseonvaatinuttukea jakärsivällisyyttämyösympärilläolevilta

ihmisiltä.Onmahtavatunnesaadatämäprojektipäätökseenjavapauttaatilaauusilleasioilleja

tavoilletoteuttaaitseäni.

Kiitokset case-yritykselle mahdollisuudesta toteuttaa tämä diplomityö. Kiitos tuesta ja

kommenteistatyöhönliittyvienaihealueidenosaltakaikillemukanaolleilleosapuolille.

Haluankiittäämyösopiskelukavereitaniyhteisistähetkistäopintojenparissa,ilmanheitäkaikki

tämäolisiollutniinpaljontylsempää.

LappeenrannanteknillisenyliopistonpuoleltahaluankiittäätyönitarkastajaaprofessoriTuomo

Uotilaatyöniohjauksestasekärakentavistakommenteistatyöhöniliittyen.

Lämmin kiitos myös perheelleni ja tukijoukoilleni lähipiirissä kannustuksesta ja tuesta

lähivuosinaopintojenijaerityisestitämäntyöntekemisenaikana.

Kotkassa30.4.2018

Mirja

3

SISÄLLYS

ALKUSANAT....................................................................................................................................2

TIIVISTELMÄ...................................................................................................................................5

ABSTRACT......................................................................................................................................7

LYHENTEET,SYMBOLITJATERMIT.................................................................................................7

1. JOHDANTO............................................................................................................................13

Kustannuksiinliittyvätiedonhallinta............................................................................141.1

Tutkimuksentausta.......................................................................................................141.2

2. TUTKIMUSASETELMAJATUTKIMUSMENETELMÄT..............................................................16

Työntavoitteetjatutkimuskysymykset........................................................................162.1

Rajaukset.......................................................................................................................172.2

Tutkimusmenetelmät....................................................................................................182.3

2.3.1 Laadullinentutkimus..............................................................................................19

2.3.2 Case-tutkimus........................................................................................................20

3. TOIMITUSKETJUUNLIITYVÄTIETOJALOGISTIIKKAKUSTANNUKSET....................................21

Logistiikkakustannukset................................................................................................213.1

Kustannuksiinliittyväntiedontarpeet..........................................................................263.3

Toiminnanohjausjärjestelmätjakustannuksiinliittyvätieto........................................273.4

4. YRITYKSENPÄÄTÖKSENTEKOON,TOIMINNANSUUNNITTELUUNSEKÄKONTROLLOINTIINLIITTYVÄPROSESSI.......................................................................................................................29

Päätöksentekoatukevaraportointi..............................................................................294.1

Liiketoimintatiedonhallinta,Businessintelligence.......................................................314.2

5. DIGITALISAATIO....................................................................................................................35

Digitalisaatiomuutoksenmahdollistavanateknologiana..............................................355.1

BigData.........................................................................................................................385.2

Tietovarastot.................................................................................................................405.3

6. TOIMITUSKETJUNLOGISTIIKKAKUSTANNUKSIINLIITTYVÄTIEDONHALLINTAJAPROSESSOINTI..............................................................................................................................42

Case-yrityksenesittelyjatutkimukseenliittyvätlähtökohdat......................................426.1

Tutkimuksentoteutusjakulku......................................................................................446.2

4

6.2.1 Tutkimusaineistonhankintajaanalysointi.............................................................46

6.2.2 Tutkimuksenraportointi........................................................................................48

Logistiikanhankintoihinliittyvätoimintaympäristökohdeyrityksessä.........................486.3

Kuljetusketjunprosesseihinjakustannuksiinliittyvätietoeritietojärjestelmissä........506.4

6.4.1 Logistiikantoiminnanohjausjärjestelmäänliittyväraportointi..............................51

6.4.2 Kirjanpidonjärjestelmäänliittyväraportointi........................................................53

6.4.3 Kustannuskehityksenennustamiseenliittyvättietolähteet...................................55

Kustannuskehitykseenliittyvätraportointikäytännötjatähänliittyväntiedon6.5prosessointi..............................................................................................................................56

6.5.1 CostReview............................................................................................................57

6.5.2 Ennusteraportointilyhyellätähtäimellä................................................................59

6.5.3 Pitkäntähtäimensuunnittelu................................................................................61

Suurimmatkustannusajuritliittyenlogistiikkakustannustenkehittymiseen................636.6

6.6.1 Välillisetvaikutukset..............................................................................................63

6.6.2 Välittömätvaikutukset...........................................................................................64

7. TUTKIMUSTULOKSET............................................................................................................66

1.Minkälaisettekijätohjaavatlogistiikkakustannuksenkehitystäkohdeyrityksessä?7.1Mitennäidentekijöidenvaikutuksiatulisihuomioidalogistiikanraportoinninyhteydessä?..66

2.Mitentämätietosaadaanmuodostettualiiketoiminta-alueitayksilöllisestitukevaksi7.2jasystemaattisestitoimivaksiprosessiksiosanayrityksenliiketoimintatiedonhallintaa?......67

7.2.1 Ennusteraportointi.................................................................................................68

7.2.2 Toteutuneidenkustannustenseuranta..................................................................69

7.2.3 Tiedon,tietämyksenhallintajaraportointi............................................................71

3.Mitkäovatkriittisimmätkehityskohteetlogistiikankustannuksiinliittyvän7.3raportoinninosalta?.................................................................................................................73

8. POHDINTAjaYHTEEVETO.....................................................................................................76

Tietämyksenjatiedonhallinta......................................................................................768.1

Digitalisaationmahdollisuudet......................................................................................788.2

LÄHTEET.......................................................................................................................................81

LIITTEET........................................................................................................................................86

5

TIIVISTELMÄ

Lappeenrannanteknillinenyliopisto

Tuotantotaloudenkoulutusohjelma

MirjaLiljeqvist

Kustannuskehitykseenliittyväntiedonhallintajaprosessointiosanaliiketoimintatiedon

hallintaametsäteollisuusyrityksenlogistiikanhankintaorganisaatiossa

Diplomityö

2018

91sivua,22kuvaa,6liitettä

Avainsanat:Liiketoimintatiedonhallinta,Ennustaminen,liiketoimintaprosessit,raportointi,

budjetointi,toimitusketjujenjohtaminen,logistiikkakustannukset,

Tämäntutkimustyöntavoitteenaolimäärittäämetsäteollisuusyrityksenlogistiikkakustannuksiin

liittyvätiedonhallinnanprosessiosanalogistiikanhankintaosastonliiketoimintatiedonhallinnan

kokonaisuutta.Prosessintarkoitusonkuvatamitentoimitusketjuunliittyvääkustannusosuutta

jasenkuukausittaistavaihteluajakehitystävoidaanraportoida,analysoida,jäsentääsekälisäksi

ennustaa tulevaa kustannuskehitystä huomioiden kulloinkin merkittävät taustavaikuttajat.

Tämän prosessin avulla on jatkossa tarkoitus pystyä parantamaan kustannuksiin liittyvää

läpinäkyvyyttä, sekä tukea liiketoiminnan johtamiseen liittyviä herkkyysanalyyseja,

riskianalyyseja,strategisiasuunnitelmaprosessejajaerilaisiaad-hocprojekteja.

Tutkimussuoritettiincase-tutkimuksenahyödyntäenpääasiallisesti kvalitatiivisen tutkimuksen

menetelmiä,muttamyöskvantitatiivisia laskelmia jaanalyyseja.Tutkimuksessahyödynnettiin

triangulaatiota eli monimenetelmäistä tutkimusasetelmaa. Aiheeseen liittyvä tutkimus

toteutettiin asian luonnollisessa ympäristössään yhtenä jäsenenä logistiikan

hankintaorganisaationtyöryhmää.

Tutkimustyön tuloksena saatiin muodostettua hyvä näkemys kohdeyrityksen

logistiikkakustannusten kehittymiseen vaikuttavista välillisistä sekä välittömistä tekijöistä.

Näistä tekijöistä johdettuna kirjattiin ylös toimintamalli, jonka avulla kohdeyrityksen

6

logistiikkaan liittyvää kustannusosuutta on mahdollista ennustaa, raportoida ja analysoida

samalla parantaen kustannuskehitykseen liittyvää läpinäkyvyyttä logistiikka organisaatiossa

sisäisesti sekä kohdeyrityksen liiketoimintoihin päin. Tutkimustyön yhteydessä kirjattiin

kustannusten raportointiin ja käsittelyyn yleisesti liittyviä kehityskohteita mahdollisiksi

jatkotutkimusaiheiksi.

Ketteryys liittyen sekä kustannusten raportointiin, että ennustamiseen vaatii jatkossa

merkittäviä kehitysaskeleita. Manuaalisesti päivitettävät laskelmat, raportit, esitykset ja

analyysit vievät liikaa aikaa, joka voitaisiin paremmin hyödyntää valmiiden ja automaattisesti

päivittyvien raporttien, analyysien ja esitysten tulkintaan. Tutkimustyön aikana

kohdeyrityksessäalkanuttietovarastonrakentaminensekätähän liittyväraportointityökalujen

uudistamisprojekti ohjaavat kehitystä kuitenkin oikeaan suuntaan. Samanaikaisesti

automatisoituvat jadigitalisoituvat liiketoimintaprosessitedesauttavatkehitystä japarantavat

tiedonläpinäkyvyyttämerkittävästi.Kirjallisuudenjatehdyntutkimustyönperusteellatehtyjen

johtopäätösten pohjalta voidaan todeta, että logistiikkaan liittyvän raportoinnin eteenpäin

kehittäminen digitaalisesti vaatii syvällistä ymmärrystä kokonaisuuksista liittyen myyntiin,

tuotantoonsekätoimitusketjuunsekänäihinliittyvistäjärjestelmäprosesseista.

7

ABSTRACT

LUTSchoolofBusinessandManagement

Department:Industrialmanagement

MirjaLiljeqvist

Logisticscostinformationmanagementandprocessingasapartofbusinessinformation

managementprocessinlogisticssourcingorganisationinforestindustryfield

ThesisfortheDegreeofMasterofScienceinTechnology

2018

92pages,22pictures,6appendixes

Keywords:Businessinformationmanagement,BusinessIntelligence,Forecasting,Business

Process,Reporting,Budgeting,SupplyChainmanagement,Logisticscosts

Aimofthisthesiswastodefinetheprocessforinformationmanagementoflogisticcostsasa

part of the business information management in logistics sourcing organization in forest

industryfield.Thepurposeofthisprocessistodescribehowtoreport,analyse,structureand

forecast the logistics costs development in supply chain taking into consideration all the

relevanteconomicandoperationaleffects.Inthefuture,purposeofthisprocessistoimprove

the transparency of the logistics cost development and support different types of sensitivity

andriskanalyses,strategicplanningprocessesanddifferentad-hocprojects.

Qualitive and quantitative researchmethods were utilized in this case- study. The empirical

studywascarriedoutasobservingandparticipatingmemberindifferentworkinggroupsinthe

naturalworkingenvironmentofthecase-company.

As an outcome of this study, comprehensive view about the direct and indirect variables

effecting the logistics cost development in case-company was determined. Based on the

findings about the different variables, new operating model for logistics cost forecasting,

reportingandanalysingwasdocumented.Thisnewoperatingmodelimprovesthetransparency

ofthecostdevelopmentinternally inlogisticssourcingorganisationandtowardsthebusiness

8

areas inside thecase-company.During the researchperiod, fewdevelopmentobjects related

thecostreportingandcosthandlingwerelistedasprospectiveupcomingresearchthemes.

Significantdevelopmentworkisrequiredtoimprovetheagilityrelatedthecostforecastingand

reporting. Manually updated calculations, reports, presentations and analyses are time-

consuming. The consumed time would need to be more effectively used for reading and

interpreting the ready-made and automatically updating reports and presentations. Building

thenewdatawarehouseandbusiness intelligenceprojectare leading theprogress into right

directionincase-company.Atthesametime,theautomatedanddigitalizedbusinessprocesses

aresupportingthedevelopmentand improvingthedataand informationtransparency inside

thecase-company.

Based on the literature review and the conclusions from this study, can be stated that the

developmentworkrelatedtodigitallogisticsreporting,requiresdeepunderstandingofthebig

pictureandthesystemprocessesrelatedtosales,productionandsupplychain.

9

LYHENTEET, SYMBOLIT JA TERMIT

BA BusinessArea,Liiketoiminta-alue

BAF Bunkeradjustmentfactor,rahdinhintaanliittyvä

erikoislausekejollakorjataanrahtiavastaamaankulloistakin

polttoaineenhintatasoa

BI (eng.BusinessIntelligence)Liiketoimintatiedonhallinta.

Systemaattistayrityksentoteuttamaaliiketoimintaan

liittyväntiedonhallintaa,tallennustajaanalysointia

BreakBulk Irtolasti.Lastijotaeioleyksiköitytailastattukonttiin,jajoka

ahdataanalukseenirrallisenalastina.

Brexit Ison-BritannianeroaminenEuroopanunionista.Termion

yhdistelmäsanoistaBritanniajaexit(suom.poistua).

KeskusteluBritannianmahdollisestaeroamisestaEuroopan

unionistahuipentui23.kesäkuuta2016,kunBritanniassa

järjestettiinasiastaneuvoa-antavakansanäänestys.

CRM (eng.CustomerRelationshipManagement)Asiakaslähtöinen

ajattelujaasiakkuudenhallintaanliittyvättietojärjestelmät

Demurrage Kustannusveloitus,jokakalustonomistajallaonoikeusperiä,

mikälilastaustaipurkausmainitussapaikassaylittääsovitun

ajan.

10

Digitalisaatio Tiedontallentaminen,siirtäminenjakäsittelytietokoneiden

ymmärtämässämuodossa.

Taloudellinenjayhteiskunnallinenmuutosprosessi,jokaon

seuraustatieto-javiestintätekniikan(ICT)kehityksestä.

ERP (eng.EnterpriseResourcePlanning)Yrityksen

toiminnanohjaukseenrakennettutietojärjestelmä,joka

yhdistääeritoimintoja,kutentuotanto,toimitukset,laskutus,

varastonhallinta,jne.

ETL Extract-Transform-Load,elipoiminta,muokkausjalataus.

ICT InformationandCommunicationTechnology.Tieto-ja

viestintätekniikka

IMO InternationalMaritimeOrganization.Kansainvälinen

merenkulunturvallisuusasioitahallinnoiva

merenkulkujärjestö

Kuljetusketju Tarkoitetaantämäntyönyhteydessävalmiintuotteen

kuljetusketjuatehtaaltaasiakkaalleperustuenkäytettyyn

toimituslausekkeeseen

KPI (Eng.KeyPerformanceIndicator)Suorituskykyynliittyvä

mittaritaimittaristo.Tunnusluku,jokakertooyrityksen

toiminnastajakannattavuudesta.

Logistiikka Tarkoitetaantämäntyönyhteydessätavarankuljetusta

merellätaimaallasekävarastointia.

Masterdata Perustieto;liiketoimintakriittisenperustieto.

11

OLAP (eng.OnlineAnalyticalProcessing).Suurien

yritystietokantojenjärjestäminenjasuunnitteluatukeva

tekniikkajollaonmahdollistayhdistäätietojaerilähteistä

OTM OracleTransportationManagement.Logistiikan

toiminnanohjausjärjestelmä

Premissi lähtökohta,edellytys,perustetaiehtojokatoimiiformaalin

päättelynoletuksena

Prosessiarkkitehtuuri Kuvaayrityksentaijulkisyhteisönkeskeiset

liiketoimintaprosessitjaniidenkeskenäänvaihtamatiedon.

Prosessiarkkitehtuurillaparannetaanprosessienjaniiden

keskenäänvaihtamantiedonyhteensopivuutta.

Relaatiotietokanta Relaatiotietokantakoostuutietotauluista,joissatiedotovat

riveilläjasarakkeissa.Tietokannatpitävätsisällääntaulujen

relaatiot(yhteydet),miteneritaulutliittyvättoisiinsa

(verkkopedagogi).

SQL (eng.StructuredQueryLanguage)IBM:nkehittämä

standardoitukyselykieli,jollarelaatiotietokantaanvoitehdä

erilaisiamuutoksia,hakujajalisäyksiä.Maailmaneniten

käytettyneljännensukupolvenohjelmointikieli(Hovi,2004).

Tenderöinti Kilpailutus(tässätapauksessarahtihintojenkilpailutus

prosessi)

TEU twenty-footequivalentunit,konttiliikenteen

perusmittayksikkö.TEUmääritelläänyhden20jalankontin

mittojenmukaan:pituus20jalkaa,leveys8jalkaa,korkeus

12

8,5jalkaa.Myössuuremmat40jalankontitvoidaan

ilmoittaaTEU-mittayksikköäkäyttäen.Tällöin40jalankontti

on2TEU:ta.

Tietoarkkitehtuuri Kuvaayrityksentaijulkisyhteisönmerkityksellisettalletetut

tiedotkokolaajuudessaan,yliorganisaatio-ja

tietojärjestelmärajojen.Tietovarastointialaajempikäsite;

kuvaasekäperusjärjestelmienettätietovarastojentiedot.

Tietoarkkitehtuurillaparannetaantietojensemanttista

(merkitykseenliittyvää)yhteensopivuuttajasiirrettävyyttä.

Työkaluorganisaationtietopääomankuvaamiseenja

hallintaan.

Tietoprosessi Tiedonkäsittely,jalostusjahallinta

Triangulaatio Mixedtutkimusstrategia,jossaaineistoakerätään

monilähteisesti,vastaahyvinpitkällecase-tutkimuksenideaa.

Eioleomatutkimusmenetelmänsä,vaantilanteenmukaan

määräytyväyhdistelmälaadullistajamäärällistätutkimusta.

13

1. JOHDANTO

Yritystenliiketoimintaympäristöönliittyvämuutostahtionkiihtynytviimevuosinamerkittävästi.

Globaali ja moniulotteinen toimintaympäristö sekä digitalisoitumisen mukanaan tuomat

muutokset asettavat uudenlaisia vaatimuksia, mutta myös erinomaisia mahdollisuuksia

liiketoiminnan kokonaisvaltaisemmalle ymmärtämiselle ja liiketoimintaa koskevan tiedon

hallinnallesekätätäkauttatuottavuudenparantamiselle.

Digitalisaation myötä syntyy uudenlaisia palveluita ja tuotteita, tietokoneet ja

tietoliikenneverkotovat yleisesti käytössäolevia teknologisia ratkaisuja joidenvaikutusnäkyy

kaikkialla.Käytettävissäolevantiedonmääräkasvaa,minkämyötäpäätöksenteontahtikiihtyy,

tiedon monimuotoisuus ja viranomaisvaatimukset lisääntyvät. Tieto on luonnollisesti myös

hyödynnettävissä yhtenä merkittävistä potentiaalisista kilpailuedun lähteistä osana

liiketoiminnan päivittäistä johtamista. Jatkuvasti kasvavan digitaalisen tiedon määrän

hyödyntäminenisossaosassayrityksiävaatiikuitenkinvieläpaljonponnisteluja.

Liiketoimintatiedonhallinnalla(eng.businessintelligence)tiedonjohtamisvälineenäyrityksissä

on kasvavasti merkittävä rooli. Erilaiset Business Intelligence “toiminnot” voidaan ymmärtää

yrityksen tiedon johtamisvälineenä, millä viitataan yrityksen johtamisen kannalta oleelliseen

tietoonsekätoimintaan,mikämahdollistaatiedonprosessoinninjajalostamisenpäätöksenteon

tueksi. (Ghoshal & Kim, 1986; Gilad& Gilad, 1986.) Prosessoidun ja jalostetun datan ja siitä

muodostetun tiedon, sekä kaiken muun saatavilla olevan tiedon perusteella pystytään

ennakoimaan ja havaitsemaan liiketoiminnan kannalta oleellisia signaaleja liittyen

uhkatekijöihin,heikkouksiin,vahvuuksiin jamahdollisuuksiin. Jotta liiketoimintatiedonhallinta

olisihyödyllistäjatukisitarkoitustaan,tulisitiedonhallinnan,prosessoinninjaanalysoinninolla

systemaattista, säännöllistä ja ketterää. Yksi oleellisimmista haasteista tässä prosessissa on

oikean tiedon jaasioiden seuranta ja saatavuus, jottahuomioidenvaltava tiedonmäärä,olisi

prosessi hallittavissa ja lopputulos hyödynnettävissä osana tukemassa liiketoiminnan

johtamista.

14

Kustannuksiinliittyvätiedonhallinta1.1

Metsäteollisuus alana on erityisesti viimeisen vuosikymmenen ajan elänyt uudelleen

muotoutumisen aikaa. Kannattavuus metsäteollisuuden toimialan eri liiketoiminta-alueilla

keskenäänonhyvineritasoista,kehityssuunnaltaaneriävääjajokseenkinvaihtelevaa.Vallitseva

markkinatilanne,senvaihtelevuussekämaailmantaloudellinentilanneyleisestiovatjohtaneet

siihen, että liiketoimintaan liittyvät muuttuvat kustannukset, kiinteiden kustannusten ohella,

ovat aikaisempaa enemmän jatkuvan tarkastelun kohteena. Erilaisia skenaarioita eri

kustannusmuuttujia muuntaen tulee kyetä mallintamaan ketterästi laskelmia ja näkemyksiä

kustannuskehityksestä. Näiden laskelmien avulla on tarkoitus pystyä parantamaan

kustannuksiin liittyvää läpinäkyvyyttä, sekä tukemaan liiketoiminnan johtamiseen liittyviä

herkkyysanalyyseja, riskianalyyseja, strategisia suunnitelmaprosesseja ja erilaisia ad-hoc

projekteja.

Tämäntyöntavoiteonmäärittääkustannuskehitykseenliittyvätiedonhallinnanprosessiosaksi

logistiikanhankintaosastonliiketoimintatiedonhallinnankokonaisuutta.Prosessintarkoituson

kuvata miten toimitusketjuun liittyvää kustannusosuutta ja sen kuukausittaista vaihtelua

voidaan raportoida, analysoida ja jäsentää. Lisäksi pitäisi pystyä ennustamaan tulevaa

kustannuskehitystähuomioidenkulloinkinmerkittävätkustannusajurit.Tämänprosessinavulla

on tarkoitus jatkossa pystyä ketterästi antamaan vastauksia kysymyksiin liittyen jo

toteutuneeseen kustannuskehitykseen. Lisäksi pyrkimys on antaa tukea näkemyksiin

tulevaisuuden kustannuskehityksestä toimitusketjuun liittyvien kustannusten osalta eri

liiketoiminta-alueilla.

Tutkimuksentausta1.2

Kohdeyrityksen tuotantolaitokset ja asiakasverkosto, sekä sitä kautta myös kuljetusketjuihin

liittyväverkostoovatmaailmanlaajuisestikatsottunahyvinlaajallealueelleulottuvia.Logistiikan

hankintaan liittyvät kustannukset käsittävät n. 17 % koko kohdeyrityksen ulkoisista ostoista

(kohdeyrityksen vuosikertomus 2017.) Kustannusten tarkasteluun ja analysointiin liittyviä

15

näkökulmia, jotka vastaavat eri liiketoimintakokonaisuuksien määrää, on yhteensä 11 kpl.

Lisäksi tulee huomioida myös yhtiötason kokonaisuuteen liittyvä globaali näkökulma.

Näkökulmienmääräasettaatarpeellistenraportoinnin,analyysiensekäennustamisenprosessin

määrittämiselleomathaasteensa,toisaaltasejuuritekeetyöstäosaltaanmielenkiintoisen.

Logistiikan toteutuneita kustannuksia raportoidaan kuukausittain seuraten logistiikan

kokonaiskustannustenkuukausittaistamäärääsuhteutettunakuukausittainmyytyihintonneihin

eri liiketoimintojen osalta. Yksikkökohtaisen kustannuksen heilahtelu saattaa joskus olla

huomattavanvoimakaserikuukausienvälillä,minkälisäksieriliiketoimintojenkustannuskehitys

useinontoisistaanpoikkeavaa.Tämäherättäätoisinaankysymyksiäjapohdintaa, johoneiole

aina ole pystytty antamaan yksiselitteistä suoraa vastausta. Tämä johtuu eroavista

toimitusketjuista sekä kuljetuskonsepteista eri liiketoimintojen välillä, sekä

kustannuskehitykseen vaikuttavista moninaisista tekijöistä. Näihin tekijöihin liittyvä tieto on

hajautunut laajaan osaan globaalin organisaation eri osia, sekä erilaisia tietolähteitä

(Kuljetusketjuihin liittyvän hankinnan ja suunnittelun vastuuhenkilöt, erilaiset

raportointijärjestelmät ja tietokannat). Tietoa, asiantuntemusta ja dataa on, mutta sen

yhdistäminen selkeäksi ja yksityiskohtaiseksi kokonaisnäkemykseksi ontuu. Logistiikan

kustannuskehitykseen liittyvät tekijät eri alueilla, ja näiden tekijöiden taloudellisesti

suhteellinenvaikutuskokonaiskustannuskehitykseeneriliiketoimintojenosaltapitäisiketterästi

pystyäarvioimaan,raportoimaansekäennustamaan.

Logistiikan hankinnan eri toiminnot;maantiekuljetukset (raide- jamaantieliikenne), vesiteitse

tapahtuvatkuljetukset (kontti- ja irtotavaraliikenne),satamatoiminnotsekävarastointipalvelut

ovatjakautuneetkohdeyrityksenorganisaatiorakenteeneriosiin.Kukinorganisaationosapyrkii

antamaan näkemyksiä omasta näkökulmastaan. Näkemykset perustuvat kunkin hankinta-

alueen vastuuhenkilöiden asiantuntemukseen omasta vastuualueensa markkinahintojen

kehittymisestä, ja toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Kuljetusketjuun liittyvä

liiketoimintaympäristöonglobaalijariippuvainensekäkohdeyritykseneriliiketoimintojen,että

kuljetusalaan liittyvän liiketoiminnan ja liiketoimintaympäristössä tapahtuvien asioiden

kehittymisestä.Useiden organisaatiouudistusten sekä henkilövaihdosten myötä on ajauduttu

haasteelliseen tilanteeseen, jossa läpinäkyvyys logistiikan kokonaiskustannus-toteuman ja sen

taustallavaikuttavientekijöidenosaltaeitäydellisestivastaaasetettuihinvaatimuksiin.Samaan

16

aikaan vallitseva taloustilanne ja kiristynyt kilpailutilanne asettavat vaatimuksia juuri

kustannustenläpinäkyvyydellesekäennustettavuudelle.

2. TUTKIMUSASETELMA JA TUTKIMUSMENETELMÄT

Tämänluvuntavoitteenaonkuvatatyöhönliittyvättavoitteetjarajaukset,sekäkertoatyössä

sovelletuistatutkimusmenetelmistä.Lisäksitässäluvussakerrotaantutkimukseenliittyvästä

aineistonkokoamisestajatehdyistäanalyyseistä.

Työntavoitteetjatutkimuskysymykset2.1

Työn empiirisen tutkimusosion tavoitteena on määrittää ja dokumentoida kokonaisvaltainen

näkemyskohdeyrityksen logistiikankokonaiskustannustenkehitykseenvaikuttavista tekijöistä.

Toisena tavoitteena on kuvata toteutuneiden kustannusten analyysista ja

kokonaiskustannusten kehitykseen liittyvästä ennusteesta säännöllisesti rullaava ja

systemaattisestitoimivaprosessi,jokatoteutuessaantukeeyhtiönsekäyhtiöneriliiketoiminta-

alueidenjahankintaosastonyhteisiintavoitteisiinjateemoihinliittyviä:

- Herkkyys/skenaarioanalyyseja

- Strategisiasuunnitelmia

- Riskeihinliittyviäanalyyseja

- AdHocprojekteja

- Säännöllistä toteumakustannuksiin liittyvää raportointia ja siihen liittyvää syyseuraus

suhteidenläpinäkyvyyttä

Prosessinkuvaamisenyhteydessäontavoitteenakartoittaaaiheeseenliittyvätolemassaolevat

haasteetsekäkehityskohteet.

Tutkimusongelmaa on lähestytty seuraavien tutkimuskysymyksien kautta, joihin on työn

yhteydessäpyrkimyksenäantaaperustellutvastaukset:

17

1. Minkälaisettekijätohjaavatlogistiikkakustannuksenkehitystäkohdeyrityksessä?Miten

näidentekijöidenvaikutuksiatulisihuomioidalogistiikanraportoinninyhteydessä?

2. Mitentämätietosaadaanmuodostettualiiketoiminta-alueitayksilöllisestitukevaksija

systemaattisestitoimivaksiprosessiksiosanayrityksenliiketoimintatiedonhallintaa?

3. Mitkäovatkriittisimmätkehityskohteetlogistiikankustannuksiinliittyvänraportoinnin

osalta?

Työnteoreettisenatavoitteenaonlisätäymmärrystätoimitusketjuunliittyvistätoiminnoistaja

kustannuksista sekä näihin liittyvistä tietotarpeista, prosesseista ja käsitteistä tämän päivän

digitaalisessatoimintaympäristössä

Lisäksi tavoitteena on lisätä ymmärrystä liiketoimintatiedon hallintaan liittyvistä

päätöksentekoon, toiminnan suunnitteluun ja kontrollointiin liittyvistä prosesseista ja

käsitteistä.

Rajaukset2.2

Kyseessä olevat työhön liittyvät prosessit ja logistiikkakustannukset koskevat ainoastaan

kohdeyrityksen valmiiden tuotteiden toimitusketjua. Esimerkiksi raaka-aineisiin liittyvä

logistiikkaonjätettytutkimuksenulkopuolelle.

Toimitusketjulla tämän työn yhteydessä viitataan valmiin tuotteen toimitusketjuun

tuotantolaitoksenportiltaasiakkaalletoimitettuna.

Logistiikkakustannuksilla tämän työn yhteydessä viitataan ainoastaan valmiin tuotteen

käsittelystä,kuljettamisestataivarastoinnistaaiheutuviinmuuttuviinkustannuksiin.Näinollen

tutkimustyön ulkopuolella ovat esimerkiksi logistiikan hallinnollisista toiminnoista (esim.

organisaatioidenpalkkakustannukset)taipääomaansitoutuneistakustannuksistamuodostuvat

kustannukset.

18

Työn yhteydessä käsiteltävä logistiikan kustannusennustaminen on rajattu niin kutsuttujen

kustannuspremissien tuottamiseen. Näin ollen ennuste antaa lähtökohdat ja perusteet

logistiikan kustannustason yleisestä kehityksestä kullekin liiketoiminnalle. Nämä

ennustepremissit perustuvat logistiikan eri alueiden ja toimintojen kustannuskehitys-

ennusteisiin huomioiden markkinahintojen kehityksen, toimittajien kanssa neuvoteltavat

sopimukset, toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, sekä määriteltävien logistiikan

“pääkustannus-ajureiden” kehitysnäkymän. Ennusteessa ei ole tarkoitus ottaa huomioon eri

liiketoimintojen myynnin kehitysennusteeseen liittyviä asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi

myynnin/tuotannon ohjautuminen eri maantieteellisten alueiden välillä tai tuotantomäärien

vaihtelustaaiheutuvatkustannusvaihtelut.Ennustekuitenkin luodaankullekin liiketoiminnalle

yksilöllisenä, sillä liiketoimintojen toimitusketjut ja kuljetuskonseptit ovat erilaiset, mistä

johtueneritekijöidenpainottuminenkustannuskehitykseenonyksilöllistä.

Tutkimusmenetelmät2.3

Tutkimus suoritettiin case-tutkimuksena pitäen sisällään pääasiallisesti kvalitatiivisen

tutkimuksenmenetelmiä,muttamyös kvantitatiivisia laskelmia. Tutkimuksessa hyödynnettiin

triangulaatiotaelimonimenetelmäistätutkimusasetelmaa,minkäavullatutkittavastateemasta

saatiin syvällisempi näkemys, huomioiden että lähtötilanteessa näkemys kokonaisuudesta oli

hyvin sekava. Kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin saatiin käsitys ilmiöstä, jonka pohjalta

pystyttiinmäärittämääntarpeetkvantitatiiviselletutkimusosuudelle.

Aiheeseen liittyvä tutkimus toteutettiin asian luonnollisessa ympäristössään yhtenä jäsenenä

logistiikan hankintaorganisaation työryhmää. Koska aihe olimoniulotteinen ja näkökulmia oli

useita, samoin kuin aihepiirin ympärillä työskenteleviä ihmisiä, hankittiin empiirinen

tutkimustieto aktiivisen osallistumisen metodein havainnoimalla ongelmaa eri näkökulmista.

Ratkaisuja pohdittiin ja kehityskohteita kartoitettiin toteuttamalla useita teemahaastatteluita

aiheen ympärillä työskentelevien henkilöiden kanssa. Lisäksi tutkimuksen yhteydessä tehtiin

useita kvantitatiivisia analyyseja, mallinnuksia ja testilaskelmia. Nämä olivat välttämättömiä,

19

jotta pystyttiin näkemään mitkä tekijät ovat kustannuskehityksen taustalla suhteellisesti

merkittäviätekijöitä,joitajatkossaolisihyödyllistäjatarpeellistaseuratasekäennustaa.

2.3.1 Laadullinentutkimus

Kananen (2014, 11;16-17), luonnehtii kvalitatiivisen tutkimuksen olevan tietohippujen ja

vihjeidenetsimistäaineistovirrasta, joidenavulla tutkimuspyrkiiymmärtämään ilmiötä ja sitä

mistäilmiössäonkyse.Laadullinentutkimussopiihyvintilanteisiinjoissailmiöstäeioletietoa,

teorioita tai tutkimusta, mutta ilmiöstä halutaan saada hyvä näkemys ja kuvaus sanallisessa

muodossa sekä luoda uusia teorioita ja hypoteeseja. Tutkimus kohdistuu muutamaan

havaintoyksikköön, jotka ovat tutkittavissa laadullisin tutkimusmenetelmin, mutta tulokset

pätevätainoastaankohdetapauksissaeikäniitävoidayleistää.

Ilmiön tuntemattomuudesta johtuen, laadullisessa tutkimuksessa ei ole mahdollista esittää

tarkkojakysymyksiä.Tutkijantavoitteenaonsaadakäsitysilmiöstätutkimisenkautta,tämäon

mahdollista keskustelemalla aiheeseen liittyvistä teemoista. Kyseistä menetelmää kutsutaan

teemahaastatteluiksi.(Kananen,2013,26.)

Laadullisentutkimuksentyypillisiäominaisuuksia(Creswell,2007,38)

- tutkimustapahtuuluonnollisessaympäristössään

- aineistokoostetaantutkittaviltatahoiltavuorovaikutussuhteessa

- tutkijaitsetoimiiaineistonkerääjänä

- tutkimusaineistokoostuumonistalähteistä:tekstiä,kuvia,haastattelujajne.

- aineistonanalyysivaiheoninduktiivista,rekursiivistajainteraktiivista.Induktiivinen

tarkoittaakäytännössäteoriaan,rekursiivinenpalautuvaajainteraktiivinen

vuorovaikutteista.

- huomioontutkittaviennäkökulmassa,merkityksissäjanäkemyksissä

- tavoitteenaonkokonaisvaltainenkäsitysjakuvaustutkittavastailmiöstä

20

Laadullisen aineiston analyysivaihe on syklinen prosessi, joka eroaa kvantitatiivisesta

tutkimuksesta tiukkojen tulkintasääntöjen puuttumisella. Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen

tutkimuksenyhdistelmiäovatcase-,kehittämis-jatoimintatutkimus.(Kananen,2014,23.)

Laadullisessa tutkimuksessa voidaan käyttää triangulaatiota eli ns. mixed-tutkimusstrategiaa.

Triangulaatiossa aineistoa kasataan monilähteisesti. Triangulaatio ei ole erillinen

tutkimusmenetelmänsä, vaan tilanteeseen soveltuva yhdistelmä laadullista ja määrällistä

tutkimusta.Triangulaatiollapyritään lisäämäänymmärrystämoniulotteisestaongelmastasekä

tarkastelemaan ilmiötä useasta näkökulmasta. Näillä näkökulmilla on pyrkimyksenä saada

parempi näkemys ilmiöstä. Monistrategisen tutkimustavan valintaa voidaan perustella

tutkimustapauksissa, joissa yksi menetelmä jättää tiedonkeruuseen aukkoja jotka ovat

täydennettävissämuillamenetelmillä.(Kananen,2013,33-31.)

2.3.2 Case-tutkimus

Case- tutkimus toteutetaan luonnollisessa ympäristössään hyödyntäen monia tietolähteitä.

Aineiston kerääminen tapahtuu tyypillisesti useita tapoja hyödyntäen, mm. havainnoimalla,

haastelemalla ja dokumentteja tutkimalla. Tavoitteena on saavuttaa syvällinen ymmärrys

tutkittavasta yksittäisestä tapauksesta, eikä tutkimustuloksia voida yleistää, vaan ne ovat

päteviä ainoastaan tutkitun tapauksen osalta. (Hirsijärvi ym., 1997, 135; Kananen, 2013,28.)

Case-tutkimus muistuttaa paljon triangulaatiota, koska aineistoa kerätään monilähteisesti,

koskatavoitteenaonsaadailmiöstämahdollisimmankattavakäsitys.(Kananen,2013,33.)

Case-tutkimuksessaontarkoitustuottaaratkaisuolemassaolevaanongelmaan,muttatutkijan

ei ole tarkoitus ryhtyä käytännön työhön ongelman poistamiseksi (Kananen, 2013, 15).

Laadullinentutkimustavoitteleeymmärrystä,jamäärällinentutkimusyleistäviätuloksia.Ilmiön

hyvätunteminenantaahyvätedellytyksetennustamiselle.Kuntiedostetaanilmiöönvaikuttavat

tekijät,ontekijöidenmuutoksistamahdollistatehdäennusteitataimuuttamallatekijöitä,saada

aikaan haluttu lopputulos hyödyntäen tietoa tekijöiden riippuvuussuhteista. (Kananen, 2013,

26.)

21

3. TOIMITUSKETJUUN LIITYVÄ TIETO JA LOGISTIIKKAKUSTANNUKSET

Data, ja datasta muodostuva tieto nähdään nykyisin tärkeänä edellytyksenä logistiikkaan ja

jakeluunliittyvässäprosessinohjauksessajajohtamisessa.Ilmansujuvaatiedonmuodostumista,

siirtämistäja jakamistaontoimitusketjuunliittyviätoimintojaja järjestelmiämahdotonjohtaa

jaohjatatehokkaasti.Tietomuodostuuliiketoimintaanliittyvienprosessienyhteydessä,minkä

vuoksi prosessien suunnittelun ja tehostamisen yhteydessä on erittäin tärkeää huomioida

tietoon liittyvät vaatimukset eri organisaation toimintojen ja sidosryhmien näkökulmasta

tarkasteltuna.Ontärkeää,että tietoon liittyvien tavoitteidenosaltaontehtyomastrateginen

suunnitelmansa,missätietoonliittyvienvaatimustenjatarpeidenosaltaonhuomioituerilaiset

tavoitteet yhtiön strategisesta suunnittelusta, operatiiviseen ohjauksen näkökulmista

huomioiden(Rushtonym.,2006).

Tämän luvun tarkoitus on lisätä ymmärrystä toimitusketjuun liittyvistä toiminnoista ja

kustannuksistasekänäihinliittyvistätietotarpeista,prosesseistajakäsitteistä.

Logistiikkakustannukset3.1

Logistiikkakustannustenkäsitteelleeioleolemassamitäänyleisestimääriteltyäsisältöä,minkä

vuoksilogistiikkakustannuksetkäsitteenävaihtelevatoleellisestiyritystenvälillä.Toimitusketjun

jalogistiikanhallintaanjakustannuksiinliittyvätietoonuseinjakautunutorganisaationeriosiin,

minkä vuoksi kokonaiskuvan hahmottaminen ei ole kovin helppoa. Parempi tieto ja tietämys

kokonaisuudesta mahdollistaisi kuitenkin parempia päätöksiä mm. varaston hallinnan,

toimitusten reitityksen, hankintojen ja kuljetusketjujen toimintoihin liittyvien yleishallinnon

kustannustenosalta. (Hälinen, 2015.) Kuljetuskustannuksetovat Suomalaisten teollisuuden ja

kaupanalanyritystenmerkittävinlogistiikankustannuserä;niidenosuusliikevaihdostavuonna

2015 oli keskimäärin 5,3 % (Logistiikkaselvitys, 2016). Kuljetuskustannusten lisäksi

logistiikkakustannukset yleisesti pitävät sisällään varastointikustannukset, logistiikan

hallintokustannukset javarastoonsitoutuneenpääomankustannukset.Yrityksilläonkuitenkin

22

monenlaisiatapojaluokitellajaallokoidatoimitusketjuunliittyviäkustannuksia.Lisäksimyyntiin

liittyvättoimitusehdotmäärittävättoimitukseenliittyvienlogistiikkakustannustensisällön.

Kuljetuskustannuksetovatriippuvaisiakuudestaeriosa-alueesta(Hoffmannym.2010):

- Etäisyys. Perustuu suurempaan polttoaineen kulutukseen ja käyttökustannuksiin.

Etäisyyden merkitystä kuljetuskustannuksiin kuitenkin liioitellaan. Etäisyyden

tuplaaminenyleisestinostaarahtiaainoastaan15-25%.Esimerkiksikonttikuljetuksissa

etäisyysselittäätilastollisestiainoastaanviidenneksenkonttirahdinvaihtelusta.

- Suuruuden ekonomia. Isommat tavaraerät pienentävät yksikkökustannuksia.

Esimerkiksi suuren konttilaivan rakentaminenmaksaa puolet vähemmän kuin pienen,

kun vertaa rakennuskustannusta suhteessa TEU yksikköihin. Vastaava koskee

satamainfrastruktuuria.

- Kauppatasapaino. Esimerkiksi kun Aasiasta Eurooppaan kuljetettavaa tavaraa on

enemmän kuin Euroopasta Aasiaan. Tällöin varustamoilla on tilaa laivoissa ja tyhjiä

kontteja Euroopasta Aasian suuntaan enemmän kuin Aasiasta Eurooppaan, mikä

vaikuttaaalentavastirahtitasoonEuroopastaAasiaanvietävälletavaralle.

- Tavaran arvo ja tyyppi. Arvokkaamman tuotteen hintaan pystytään sisällyttämään

enemmänkuljetuskustannuksia.Tokiarvokkaammanlastinkäsittelyjakuljetusvaativat

enemmän huolellisuutta. Lisäksi arvokkaampaan lastiin sitoutuu enemmän

pääomakulujakuljetuksenaikana,mikäasettaavaatimuksiatoimituksennopeudelle.

- Kilpailu ja kuljetusyhteydet. Mitä enemmän kuljetusmuodon sekä vaihtoehtoisten

kuljettajienosalta on vaihtoehtoja, sitä kovempi kilpailutilanne ja alhaisemmat rahdit.

Hinnat kohoavatmyös,mikäli toimituspaikkojen välillä ei ole suoraa yhteyttä ja lastia

pitääsiirtääkuljetusvälineestätoiseen.

- Satamatjamuutkaupankäynninolosuhteet.Esimerkiksihyvänsatamainfrastuktuurin

jayksityisensektorininvestointien,joidenonhuomattuedistävänsatamantehokkuutta

ja odotusaikoja tullissa, johtavat matalampiin rahtikustannuksiin. Tehokkuuteen

vaikuttavatfyysiseninfrastuktuurinlisäksitietoliikenneyhteydetjaIT-järjestelmät.

23

1900- luvulla kuljetuksiin liittyvät kustannukset ovat olleet matalia suhteessa varastoihin ja

sitoutuneen pääoman hintaan. 1980- ja 1990-luvulla taas logistiikan kustannuksia on

vähennetty pienentämällä juuri varastoinnista aiheutuvia sitoutuneen pääoman ja varastojen

lukumäärästä ja koosta aiheutuvia kustannuksia. 2000-luvulla taas öljyn hinnan korkea taso

kiinnittihuomionkuljetuskustannuksiin.(Tapaninen,2013,41.)

2010-luvulla huomio on kiinnittynyt öljyn hinnan romahtamisen (kuva1) suoriin

kustannusvaikutuksiin sekä konttikuljetusten merirahtien osalta suuruuden ekonomian

vaikutuksiin. Suomen näkökulmasta on käyty paljon keskustelua lakien ja sääntelyn

vaikutuksista logistiikkakustannuksiin, minkä lisäksi kauppatasapainon horjuminen Venäjän

talouskriisistä johtuen aiheutti haasteita muun muassa tyhjien konttien saatavuudessa

Suomeen. Valuuttakurssien suuremmat heilahtelut (RUB, GBP, USD, CNY) ovat myös

aiheuttaneetmerkittäviäkustannusvaikutuksia(kuvat1-4).

Kuva1.Raakaöljynhinnankehitys,USD/tynnyri(Nasdaq).

24

Kuva2.EuronjaDollarinvaihtokurssinkehitys(Macrotrends).

Kuva3.Euronjapunnanvaihtokurssinkehitys(Macrotrends).

25

Kuva4.EuronjaRenmimbinvaihtokurssinkehitys(XE).

26

Kustannuksiinliittyväntiedontarpeet3.3

Logistiikan kustannuksiin liittyvän tiedon tarpeet tulevat eri puolilta organisaatiota ja

vaihtelevat käyttötarpeen mukaan. Kustannuksiin liittyvää tietoa hyödynnetään esimerkiksi

suorituskykyyn liittyviin analyyseihin, kustannuskehityksen kontrollointiin, toiminnan

suunnitteluun ja ennustamiseen, tavoitteiden asettamiseen, ja johtamisen arviointiin.

Kustannuslaskennan tietojärjestelmien pitäisi tukea syy-seuraussuhteiden selvittämistä

kustannusten kehittymiseen liittyen. (Pohlen ym. 1999, 56.) McKinnon ja Bruns (1993)

luokittelevat tietotarpeetperustuenoperatiiviseen toimintoon ja aikaraameihin: päivittäiseen

kontrollointiin, pidemmän tähtäimen suunnitteluun ja analysointiin, sekä tulevaisuuden

ennustamiseen. Kuukausi nähdään yleisesti riittävän pitkänä ajanjaksona päivittäisen datan

kertymiselle niin että sitä voidaan rahataloudellisesti ilmentää. Lyhemmällä tarkastelujaksolla

kustannuksetovatliianepävakaita,jottaniitäolisihyödyllistätarkastella.Yksikkökohtainendata

on hyödyllinen seurannan mittari. Toimitusketjuihin liittyvässä päivittäisessä johtamisessa

eniten hyödynnettävät tietolähteet ovat kokoukset, päivittäiset raportit, puhelinkeskustelut,

asiakas- ja alihankkijakontaktit. Taloudellisen tiedon tarve kasvaa tarkasteluhorisontin

kasvaessa(McKinnonjaBruns,1993.)

Taloudellisen tiedon yhdistäminen operatiivisen suorituskyvyn mittariston tietoihin koetaan

hyvintarpeellisena.Toimintojenjaniihinliittyvänkustannustensekäsuorituskyvynseurantaja

analysointinähdäänmahdollisuutenaparantaakilpailukykyäjakannattavuuttatoimitusketjussa.

(LaLondejaPohlen,1996.)Mitäparemmintoimitusketjunkustannuksiapyritäänymmärtämään,

sitätärkeämpääonkustannustenmonipuolisempiluokitteluerikustannuslajeihin(Pohlen,ym.

2009).Erilaisistaraportointilähteistäsaatavaakustannustietoapitääpystyätarkastelemaaneri

näkökulmistaporautuenkustannuksentaustallavaikuttaviinyksityiskohtiin.Juuritästäjohtuen

kustannusten luokittelu sekä allokointi esimerkiksi määrättyyn kuljetussuoritteeseen,

toimittajaantms.ontärkeää.

27

Toiminnanohjausjärjestelmätjakustannuksiinliittyvätieto3.4

Yrityksissä yleisesti nykyisin käytössä olevat erilaiset toiminnanohjausjärjestelmät (ERP,

EnterpriseResourcePlanning)mahdollistavattiedonkerääntymisenyhteenlähteeseen,jostase

on useiden käyttäjien hyödynnettävissä. Järjestelmien käytettävyys on kuitenkin hyvin

riippuvainen datan täsmällisyydestä sekä järjestelmiin liittyvistä ominaisuuksista ja

kokoonpanoista. ERP järjestelmien käyttöönotto vaatii toimitusketjun prosessien ja niihin

liittyvien toimintojen määrittämistä. Tämä on hyödyllistä kustannusten seurannan

näkökulmasta.Esimerkiksimäärittämälläkustannusstandarditjarahditeritoimintoihinliittyen,

on prosesseihin perustuvaan dataan pohjautuen mahdollista luoda kustannusmallinnuksia,

joidenpäivittäminenonketterää jaajantasaista. (Hälinen,2015.)UseimmatERP järjestelmät

ovat kytkettynä erilaisiin kustannuslaskentaan erikoistuneisiin liitännäisjärjestelmiin jotka

mahdollistavat esimerkiksi yksikkökustannusten laskennan, automaattisen kustannusten

allokoinninhalutullatavalla.Järjestelmienanalyyttisillatyökaluillavoidaanverratabudjettejaja

standardikustannuksiatoteutuneisiinkustannuksiinjasimuloidaerilaisiakustannusskenaarioita

ja herkkyysanalyyseja. (Deshmuk, 2005, 251; 253.) Osa ERP järjestelmistä tukee määrättyjä

toimitusketjun suorituskykyyn liittyviä mittareita jotka mahdollistavat eri organisaatioiden

välisensuorituskyvynseurannanyhteistenmäärittelyidenmukaisesti(Forslund,2010).

Liiketoimintaprosessienjohtaminen(BPM=BusinessProcessManagement)onkoulukunta,joka

pyrkiiyhdistämääntiedoninformaatioteknologiastajatietämyksenjohtamistieteistäsoveltaen

senliiketoimintaprosesseihin.(Welske,2007)BPMonnoussutesilleviimevuosinajohtuensen

tuottamistamahdollisuuksistamerkittävästi parantaa tuottavuutta ja pienentää kustannuksia

prosesseissa (vanderAalst,2013).Prosessien louhinnallaonmahdollista tutkia, tarkastella ja

parantaa prosesseja poimien samalla tarpeellista tietoa järjestelmien tapahtumalogeista.

Tapahtumalogi on datavarasto, mihin toteutuneisiin prosesseihin liittyvä historiatieto, kuten

tapahtuneettoiminnot,käytetytresurssit, toiminnankesto jne.ontallennettu. (vanderAalst,

2011). Tapahtumalogien tiedon yksityiskohdista riippuen on mahdollista tehdä erilaisia

analyysejaerinäkökulmista tarkasteluna.Prosessien louhinnallaon siismahdollista saavuttaa

arvokaskäsitysprosessienkulkuunliittyvistäasioidenriippuvaisuussuhteista,datankäytöstäja

resurssienhyödyntämisestäsekäuseistasuorituskykyynliittyvistätilastoista.(Lowetal.2014.)

Prosesseihin liittyvät mallinnukset pitävät sisällään kuvauksen toimintojen suorittamisesta,

28

ajankohdasta, toteuttajasta ja tiedosta jota vaaditaan, ja mitä tuotetaan (Weske, 2007).

Prosessien ymmärtäminen, ja niissä muodostuvan tiedon käsittäminen on tärkeä osaamisen

osa-alue, joka helpottaa myös kustannuslaskennan parissa työskentelevien henkilöiden

työskentelyä.

29

4. YRITYKSEN PÄÄTÖKSENTEKOON, TOIMINNAN SUUNNITTELUUN SEKÄ

KONTROLLOINTIIN LIITTYVÄ PROSESSI

Tämän luvun tarkoituksena on lisätä ymmärrystä liiketoimintatiedon hallintaan liittyvistä

päätöksentekoon, toiminnan suunnitteluun ja kontrollointiin liittyvistä prosesseista ja

käsitteistä.

Päätöksentekoatukevaraportointi4.1

Johdon laskentatoimen tarkoitus on tuottaa yksityiskohtaista kustannusraportointia liittyen

liiketoimintaoperaatioihin, tukemaan päätöksentekoa. Vielä tänä päivänäkin eri toimintoihin

liittyvän täsmällisen tiedon kokoaminen vaatii usein paljon työtä ja tiedon keräämistä,

analysointia ja prosessointia, mikä viivästyttää tiedon tuottamista ja sitoo paljon aikaa sekä

resursseja. Kustannuksiin liittyvät raportit ovat rajoitetusti hyödynnettävissä, mikäli niihin

pohjautuva tieto on myöhässä, yhteen koottu useista lähteistä ja mahdollisesti vääristynyt

(Johnson & Kaplan, 1987). Seuraavatmerkittävimmät haasteet on tunnistettu, jotka liittyvät

datankeräämisen(Lowetal.,2014).

• Tiedonkerääminenonaikaavievää.Henkilöt,jotkasuunnittelevat,hyödyntävät

ja keräävät kustannuksiin liittyvää tietoa, tyypillisesti joutuvat kaivamaan tietoa

lukuisistaerilähteistätuottaakseenomiaraporttejaan.

• Täsmällinen kustannuksiin ja prosesseihin liittyvän tiedon puute. Usein

ennakoituja kustannuksia tai volyymeja verrataan toteutuneisiin kustannuksiin ja

volyymeihin, mikä edellyttää varianssianalyyseja. Erot budjetoitujen näkymien ja

toteutuneen välillä ovat usein merkittäviä, eikä asialle saada oikea-aikaista tietoa

selittämään eroavaisuuksia. Pääsy täsmällisiin tietoihin oikea-aikaisesti, on yksi

avaintekijätämänongelmanratkaisuun.

30

Budjetointi, yrityksen sisäisenä lyhyen, sekä pitkän tähtäimen suunnitteluprosessina on tapa

varmistaa tulevaisuuden toimintasuunnitelmien yhteneväisyys eri toimintojen ja osastojen

välillä.Suunnitteluprosessitovatsäännöllisestipäivitettäviäniinkutsuttujarullaaviaennusteita,

jotkakatselmoidaanläpipäivitysfrekvenssinmukaisesti(Kuva5).

Budjettejatehdäänuseitatarkoituksiavarten;(Drury,2005,s.267)

1. Operatiivistentoimintojenvuosittainensuunnittelu

2. Eriorganisaationosienkoordinointijanäidenvälisenharmonisaationvarmistaminen

3. Suunnitelmienkommunikointierivastuualueidenvastaavillehenkilöille

4. Vastuuhenkilöidenmotivointiponnistellaasetettujentavoitteidensaavuttamiseksi

5. Toimintojenkontrollointi

6. Vastuuhenkilöidensuorituskyvynarviointi

Tietokoneella tehtävät laskentamallit ovat matemaattisia esityksiä syötteiden ja tuotosten

välisiin suhteisiin, jotka vaikuttavat budjettiin. Tällaisten mallinnusten avulla on mahdollista

ohjataherkkyysanalyysejajavarmistaaeritekijöidensuhteellisetvaikutuksetbudjettiin.(Drury,

2005s.291).

Pitkäntähtäimensuunnittelu,jotakutsutaanmyösstrategiseksitaiyhtiötasonsuunnitteluksion

mallinnus tulevaisuuden tahtotilasta (Ackoff,1981). Lyhyen tähtäimensuunnittelullaviitataan

yleisesti budjetointiprosessiin, joka on tarkka ja yksityiskohtainen suunnitelma liittyen

budjettiperiodin (yleisesti kuluva vuosi) odotuksiin. Pitkän tähtäimen suunnittelu eroaa

budjetoinnista pidemmällä suunnitteluperiodilla joka ohjaa ja kontrolloi tulevaisuuden

toimintojakohtihaluttujatavoitteitalaajemmallanäkökulmalla.Lyhyen,sekäpitkäntähtäimen

suunnitelmien tulee olla integroituna toisiinsa, sillä lyhyen tähtäimen suunnitelma, eli

vuosibudjettiperustuupitkän tähtäimensuunnitteluprosessinyhteydessä tehtyihinpäätöksiin

jasuuntaviivoihin.(Drury,2005,s.264).

31

Kuva 5. Prosessi liittyen yrityksen päätöksentekoon, suunnitteluun ja kontrollointiin (Drury,

2005,s.9).

Liiketoimintatiedonhallinta,Businessintelligence4.2

Liiketoimintatiedonhallinta(BusinessIntelligence)viittaajohtamisfilosofiaanjavoidaannähdä

yritykselletärkeänä”työkaluna”jonkaavullayrityshallitseejajalostaaliiketoimintaanliittyvää

tietoajadataaedesauttaenoikeidenjanopeidenpäätöstentekemistä.Yrityksissätänäpäivänä

saatavilla olevan digitaalisen datan ja tiedon avulla, joka liittyy tilauksiin, asiakkaisiin ja

taloudellisiin lukuihin, on mahdollista ymmärtää paremmin liiketoimintaan liittyviä syitä ja

32

seurauksia, ja yleisesti liiketoimintaan liittyviä ehtoja ja ympäristöä. (Balint & Toma, 2015;

Ghoshal&Kim,1986;Tzortzaki,A.M.&MihiotisA.,2014).BusinessIntelligencen(BI)avullaon

mahdollista saada liiketoimintaan liittyvä tieto hyödynnettyä ajallisesti oikeassa hetkessä, ja

helpostihyödynnettävässämuodossa.Näinmahdollistetaansyy-seuraussuhteidenläpinäkyvyys

erilaisiaanalyyseja,ad-hoctarpeitajaraportoinnintarpeitavarten(Azoff&Charlesworth,2004;

Helkiö,2011.)

Lönnqvist ja Pirttimäki (2006) mukaan termiä BI (Business Intelligence) voidaan kuvata

seuraavasti;

• Oleellinen ja tieto ja tietämys joka kuvaa liiketoimintaympäristöä, yritystä itseään ja

tämän suhdetta vallitsevaan markkinatilanteeseen, asiakkaisiin, kilpailijoihin ja

taloudellisiinasioihin.

• Organisoitu systemaattinen prosessi, jonka avulla yritys hankkii, analysoi ja jakaa

liiketoimintaoperaatioihin ja päätöksentekoon liittyvää merkityksellistä tietoa sekä

sisäisistäettäulkoisistatietolähteistä.

Hovi ym., 2009 ovat listanneet seuraavat termit, joita Suomessa yleisesti käytetään eri

yhteyksissä viitatessa termiin Business Intelligence: Yritystiedon rikastus, analyyttisen tiedon

hallinta,tiedonhallinnanprosessijaliiketoimintatiedonhallinta.

Liiketoimintatiedon hallinnalla ja siihen liittyvällä analytiikalla viitataan yleisesti tekniikkoihin,

teknologiaan, tietojärjestelmiin, käytäntöihin, metodeihin ja sovelluksiin, joilla yrityksen

kannaltamerkityksellistädataaanalysoidaan.Tämänavullapyritäänymmärtämäänparemmin

omaa liiketoimintaympäristöä ja tukemaan liiketoimintaan liittyvää päätöksentekoa. (Chen et

al.,2012,Helkiö,2011.)Analysoimallaliiketoimintaanliittyväädataaonpaljonmahdollisuuksia

parantaayritystenerilaisiatoimintojamm.jovalmiidenerilaistensovellustenavulla.Esimerkiksi

taloudellisen suorituskyvyn näkökulmasta on mahdollista paremmin ymmärtää taloudellisen

suorituskyvynajureita ja”ei-taloudellisten”tekijöidenvaikutuksia.Toimitusketjunkannaltaon

mahdollistasimuloidajaoptimoidakuljetusketjujasamallavähentäenvarastoihinsitoutunutta

pääomaa ja toimituskustannuksia ja parantaen toimitusvarmuutta. Tuotteen tai palvelun

kannalta onmahdollista tunnistaa laatupoikkeamia jaminimoida niidenmäärää. (Davenport,

2006.)

33

Pirttimäki ja Hannula (2002), ovat määritelleet liiketoimintatiedon hallinnan jatkuvaksi,

systemaattiseksi ja analyyttiseksi prosessiksi, jonka tavoitteena on tuottaa ja kommunikoida

ulkoisesta toimintaympäristöstä hyödyntämiskelpoista ja ennakoivaa tietämystä yrityksen

päätöksenteon tueksi. Ulkoisen liiketoimintatiedon voidaan yleisesti nähdä kuuluvan tieto

liittyenmarkkinaanjamarkkinatilanteeseen,kilpailijoihin,toimittajiin,yhteistyökumppaneihin,

asiakkaisiin, tuotteisiin ja alaan liittyvään teknologiakehitykseen. Ulkoisen liiketoimintatiedon

tarve korostuu erityisesti kilpailutilanteen kiristyessä sekä toimittaessa laajemmilla ja

kansainvälisillä markkina-alueilla. Liiketoimintatiedon hallintaan liittyvä prosessi on

systemaattinen ja rullaavasekä tukeenopeiden ja liiketoiminta tukevienpäätösten tekemistä

nopeasti muuttuvissa liiketoimintaa liittyvissä olosuhteissa. Salonen ja Pirttimäki (2006) ovat

kuvanneet tyypillisen liiketoimintatiedon hallintaan liittyvän prosessin päävaiheet. Kuvauksen

mukaisesti prosessi on jaettavissa kuuteen osaan (kuva 6). Prosessin viimeisessä vaiheessa

aikaan saatua tietoa käytetään hyväksi, minkä perusteella annetaan palautetta, josta

luonnollisestialkaauusiliiketoimintatiedonhallintaanliittyväprosessinkierros.

Liiketoimintatiedon hallinnan etuina nähdään mm. laadukkaan tiedon saaminen tukemaan

päätöksentekoa, tiedon lisääntynyt jakaminenorganisaation sisällä sekäaikaistunutuhkien ja

mahdollisuuksien tunnistaminen. Liiketoiminnan hallinnan kehityskohteina on tunnistettu

organisaationsisäisentiedonhyödyntäminen,tiedonjalostusasteensyventäminenjakriittisten

tietotarpeiden tunnistaminen. Suomalaisissa suuryrityksissä liiketoimintatiedon hallinnassa

korostetaan enemmän kilpailijatiedon merkitystä omaa toimialaa ja asiakkaita koskevien

tietojenlisäksi.Liiketoiminnansuunnittelujakehittäminenovattärkeimmätliiketoimintatiedon

hallinnanavullatuotettaviatietotuotteitahyödyntäväfunktio.(Halonen&Hannula2007.)

34

Kuva6.Tyypillisenliiketoimintatiedonhallinnanprosessinpäävaiheet(Salonen&Pirttimäki

2006).

35

5. DIGITALISAATIO

Tämän luvun tarkoitus on lisätä ymmärrystä digitalisaatiosta yleisesti teknologiana ja sen

kehittymisestä. Digitalisaatio teknologiana on merkittävin ja ajankohtaisin muutoksen tekijä

kustannuksiin liittyvän tiedon saatavuuden ja analysoinnin sekä raportoinnin kehittymisen

näkökulmasta.

Digitalisaatiomuutoksenmahdollistavanateknologiana5.1

Digitalisaatiokäsitteenäeivieläolevakiintuneestimääritelty.Termilleonolemassamonenlaisia,

enemmänjaenemmäntoisiaanmuistuttaviamääritelmiä;(Digit).

Wikipediassa onmääritelty digitalisaation olevan tieto- ja viestintätekniikan (ICT) kehityksen,

sekä 1980-luvulla käyttöön otettujen kotitietokoneiden myötä syntynyt ilmiö, joka viittaa

tiedon tallentamiseen, siirtämiseen ja käsittelyyn tietokoneiden ymmärtämässä muodossa,

sähköisesti. Digitalisaatio ilmiönä viittaa yhteiskunnalliseen muutosprosessiin, jonka myötä

digitaalisten teknologioiden hyödyntäminen yleistyy jokapäiväisissä toiminnoissa. Digitaalisen

tiedon määrän kasvu on lähtenyt räjähdysmaiseen kasvuun 2010-luvulla, mikä on seurausta

tallennuskapasiteetinjalaitteidenprosessoreidentehonkasvustasekätiedonmobilisaatioista.

Tiedon tallentaminen ja prosessointi eivät enää ole riippuvaisia ainoastaan käytettävien

laitteiden tallennuskapasiteetista, vaan myös erilaisten jaetun tallentamisen ohjelmistojen

mahdollistavista pilvipalveluista. Erilaiset pilvipalvelut mahdollistavat tiedon tallentamisen ja

jakamisenlähesrajattomasti.

Digitalisaatioondigitaalistenteknologioidenhyödyntämistäliiketoimintamallienkehittämiseksi,

joilla on mahdollista luoda uudenlaisia tuloksia ja lisäarvoa (Gartner, IT-sanakirja). Gartner

määrittää digitalisaation olevan myös IT-kehityksen kolmas aikakausi jolla keskitytään

liiketoimintamalleihin.Edeltävätaikakaudetolivat IT-käsityöläisyydenaikakausi, jokapainottui

teknologiaanjaIT-teollisuudenaikakausijokakeskittyituotantoon.

36

McKinsey & Company määrittelee Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa Palvelutalouden

murros ja digitalisaatio – Suomen kasvun mahdollisuudet digitalisaation olevan yhteydessä

kaikkeen tekemiseen. Määritelmän mukaan digitalisaatio globalisoi nopeasti monien

palveluidenmarkkinoitamahdollistaen samalla tuottavuudenmerkittävän kasvun. Julkaisussa

onlueteltudigitalisaatioonliittyvät5murrosta:

1.Kokoprosessindigitalisoituminen:Prosessienautomatisoituminen

2.Monikanavainenjadigitaalinenkuluttajakokemus:Digitaalisiinkanaviinsiirtyminen

fyysistenpaikkojensamallavähentyessä

3.Digitaalinentuotekehitys:Etätoiminnot

4.Bigdataanperustuvatliiketoimintaakoskevatpäätökset:Parempaantietoon

perustuvatliiketoiminnanpäätöksetohjaavatjatehostavatyritystenpäätöksentekoa

5.Kilpailunkiristyminen:Aloilletuleejatkuvastiuusiatulokkaita.Tiedonläpinäkyvyys

paraneekiristäensamallakilpailuaentisestään

Digitalisaatio teknologianaeläävieläkypsymisen ja rakentumisenaikaaTämäonvaihe jolloin

uudetteknologiatyhdistyvätjaedistyvätluodenpohjanuudelleinfrastruktuurillejaparemmille

tavoille tehdä asioita, sekoittaen samalla totutut käytännöt ja järjestyksen, kuitenkaan vielä

aiheuttamatta koko talouselämänmullistavaa tuottavuuden suurta loikkaa. Kypsymisvaiheen

aikana tapahtuva muutos voi myös vaikuttaa negatiivisesti ennen kuin edut nousevat esiin.

Tämäjohtuuinfrastruktuurinrakentamisestaaiheutuvistakustannuksistajayritystentarpeesta

omaksuajaottaakäyttöönuudettavattoimia.Merkittävinvaikutustuottavuuteennäkyyvasta,

kunuusiteknologiasiirtyykypsäänvaiheeseenjamahdollistaatäysinuudettavattoimia.(Van

Ark,2016.)

37

Kuva 7. Uuden digitaalisen talouden rakentumisen ja käyttöönoton vastakkainasettelu.

(Neumann,2015.)

Digitalisaation etenemistä ja uusien teknologioiden hyödyntämistä ovat hidastaneet mm.

organisaatioidenuudelleenmuotoutuminentavalla, jossahyödynnetäänuusienteknologioiden

mahdollisuuksia kasvattaa tuottavuutta. Osaltaan tähän on varmasti vaikuttanut lähivuosien

heikkotaloustilannemikäonpienentänyt investointienmäärääjahillinnytriskinottoa.Lisäksi

haasteellistavaikuttaaolevandigitaalisenmuodonmuutosprosessintäydellinenloppuunvienti.

Jotta data, mitä digitaalisten teknologioiden avulla tuotetaan, saadaan tuottamaan, tulee se

pystyä ottamaan käyttöön ja hyödyntämään. Data tulisi pystyä innovatiivisesti yhdistämään

uusien markkinoiden, palveluiden, tuotteiden ja bisnesmallien kanssa, jotta pystytään

välittömästivastaamaanerilaisiinasiakastarpeisiinjaluomaanlisäarvoa.Digitalisaatiossaeisiis

ole ainoastaan kyse digitaalisista tuotteista ja palveluista, vaan liiketoimintaan liittyvistä

innovaatioista joita digitaalisen teknologian avulla pystytään rakentamaan, luoden todellista

lisäarvoaliiketoiminnalle(VanArk,2016.)

Vasta viimeisten vuosien aikana muuttuneet kuluttajatottumukset ja käytön kasvun myötä

mahdollistunut kustannusten lasku ovat tehneet useista ICT-sovelluksista ja -palveluista

taloudellisesti kannattavia. Digitalisaation myötä syntyneitä mahdollisuuksia on siis vielä

runsaastihyödynnettävissä.Voidakseen täysinhyödyntääkasvu- ja tuottavuusmahdollisuudet

38

mitä uuden aikakauden digitalisaatio mahdollistaa, tulee digitalisaatio teemana sisällyttää

laajalti koko organisaation strategiaan. Digitalisaation mahdollistamista innovaatioista on

mahdollista luoda tuottavuushyötyä yritysten kaikissa toiminnoissa ja tehtävissä. (Van Ark,

2016.) Koska se, höyryvoiman ja sähkövoiman lailla, voidaan lukea kuuluvan yleiskäyttöiseksi

teknologiaksi (kuva 8), on se oleellinen tuottavuuden kasvussa (Pohjola, 2014). Pitkällä

aikavälillä teknologiamonesti yllättää positiivisesti. Armaran lainmukaan uuden teknologian

merkitys monesti yliarvioidaan lyhyellä aikajänteellä ja aliarvioidaan pitkällä aikajänteellä.

(Brynjolfsson&McAfee,2014;Pohjola,2014)

Kuva 8. Yleiskäyttöiset “reseptit” ovatmuita tärkeämpiä tuottavuuden kasvussa (PohjolaM.

2014)

BigData5.2

Big Data termille ei ole olemassa virallista määritelmää, tänä päivänä sitä käytetään hyvin

vapaasti ja se viittaa valtavaan määrään dataa. Yksi määritelmä sille on uudet datatyypit ja

datan monimuotoisuus. Tällaisia ovat esimerkiksi facebook-tykkäykset, valokuvat tai

39

signaalidata joka ei sellaisenaan istu perinteisiin tietovarastoihin tai –kantoihin. Datamäärän

räjähdysmäinenkasvu2010luvullajauudetmahdollisuudetanalysoidadataayritystensisäisistä

sekä ulkoisista lähteistä, koneoppiminen ja ennustava analytiikka ovat tuoneet perinteisten

relaatiotietokantojenrinnalla”NoSQL”-kannat(SturcturedQueryLanguage),joilleominaistaon

tietomallittomuus, klusterit ja skaalautuvuus. NoSQL-kannat ja laajemmat Big Data –

viitekehykset,kutenHadoop-ohjelmisto,(HDFS-HadoopDistributedFileSystem)eivätlyhyellä

aikajänteellä syrjäyttämään nykyisiä relaatiotietokantoja. Arkkitehtuurisesti paras yhdistelmä

on näiden yhdistäminen. Hadoop-ohjelmisto on kustannustehokas mahdollisuus

strukturoimattoman datan suurienmäärien tallentamiseen ja käsittelyn. Big datan hyötyjä ei

tule jättää datan analysointiin, vaan lopputulos pitäisi pystyä viemään takaisiin organisaation

prosesseihin ja jalkauttamaanliiketoimintaantuomaanarvoa.Käytännönhyötyjätulisimiettiä

jo dataan liittyvien hankkeiden suunnittelun yhteydessä määrittelemällä datan

käyttötarkoituksia ja sen mukanaan tuomaa arvoa ja merkitystä yritykselle. (Autio, 2014.)

Esimerkiksi markkinatiedon saatavuus ja jakaminen ovat mahdollista erilaisten uutis- ja

webseurantaanerikoistuneidensovellustenavulla.

Onolemassaviisinäkökulmaa,mitenBigDatannähdäänluovanarvoa.Ensimmäiseksisetekee

tiedosta läpinäkyvämpää ja helpommin hyödynnettävää ja saatavilla olevaa. Toiseksi, mitä

enemmän tietoaondigitaalisesti tallennettuna ja hyödynnettävissä, sitä enemmänpystytään

seuraamaan eri asioiden suorituskykyä, mikä taas mahdollistaa parempien päätöksien

tekemisen. Kolmanneksi Big Datan avulla on mahdollista segmentoida asioita pienempiin

osioihin,mikämahdollistaaräätälöidytratkaisuvaihtoehdot.NeljänneksiBigDatamahdollistaa

monimutkaisemmatkin analyysit, joilla parannetaanpäätöksentekokykyä ja viimeisimpänäBig

Dataavoidaanhyödyntääkehitettäessäuudensukupolventuotteitajapalveluita.(Manyikaym.

2011.)

Yritykset ovat investoineet paljon rahaa erilaisiin tietojärjestelmiin mahdollistaakseen tiedon

saatavuudenkaikistamahdollisistalähteistä.Mm.toiminnanohjaukseen,asiakkuudenhallintaan,

myynnin ohjaukseen ja muihin toimintoihin liittyvät erilaiset järjestelmät varmistavat, että

mikään liiketoimi ei jää sähköisesti kirjaamatta. Voidakseen kuitenkin hyödyntää tätä tietoa,

tiedontulisiollastandardissamuodossa,integroitavissajakerättävissätietovarastoonkaikkien

helposti saatavaksi jahyödynnettäväksi.Erilaisetbusiness Intelligencetyökalutmahdollistavat

40

datanpoiminnan,muuntamisenjalataamisen(ETL;Extract-Transform-Load)analysointiavarten

erilaistenraporttienjatunnuslukujenmuodostamistavarten(kuva9).(Davenport,2006.)

Tietovarastot5.3

Tietovarastot yhdistävät ja yhdenmukaistavat tietoa eri lähteistä yhteiseen varastoon, jota

kutsutaan tietovarastoksi (DW=Data Warehouse). Tietovaraston avulla on mahdollista saada

tieto helposti ja selkeästi käytettäväksi sitä tarvitseville henkilöille erilaisten Business

Intelligence sovellusten ja ratkaisujen kautta,mikäei useimmitenoperatiivisten järjestelmien

kautta ole mahdollista. (Hovi ym., 2009.) Ilman tietovarastoja eri lähteistä tulevia tietoja

useimmiten yhdistellään ja muokataan taulukkolaskentaohjelmalla, joka aiheuttaa paljon

käsityötäjavirheriskiä.

Tietovaraston tietoa voidaan hyödyntää lukemattomin tavoin eri kyselyiden, raporttien,

kuvaajien ja analyysienmuodossa. Tämän edellytyksenä kuitenkin on, että käytössä oleva BI

sovellus on helposti lähestyttävä, tarpeisiin ketterästi mukautuva, sekä vastaa myös ennalta

määrittelemättömiinnk.adhoc-tarpeisiinnopeasti.

Kuva9.TiedonsiirtyminenBusinessIntelligenceympäristööntietovarastonkautta(Hoviym.,

2009,s.14)

41

Tietovarastointiin liittyvän prosessin yhteydessä tiedot kertyvät eri operatiivisten

perusjärjestelmien tietokantoihin, joissa ne pidetään ajantasaisena. ETL-vaiheessa (Extract -

Transform-Load)operatiivisistajärjestelmistätulevatietoluetaanjamuokataantietovaraston

edellyttämäänmuotoon,mikävaatiidatanyhdenmukaistamistajayhdistämistäennentietojen

lataamista tietovarastoon. Tietoa voidaan ladata operatiivisten järjestelmien lisäksi myös

muistatietolähteistä,esim.web-sovelluksista,masterdata-järjestelmistä,asiakashallinnansekä

toimitusketjujen hallinnan järjestelmistä, tai ulkoisista tietolähteistä, kuten tilastokeskus,

Suomen Pankki tms. Tietovarastoon tallennetaan usean edeltävän vuoden tiedot, mikä

mahdollistaa tiedon historioitumisen. (Hovi ym., 2009, s. 15.) Historiatieto mahdollistaa

aikasarja-analyysit. Aikasarja-analyysien avulla voidaan tarkastella ja ennustaa tulevaisuuden

kehityslinjoja tarkastelemalla tilastollistadataamäärättyinäajankohtina.Aikasarjoistavoidaan

tehdä johtopäätöksiä aineiston taustalla vaikuttavista ilmiöistä, tai rakentaa ennusteita

tulevista tapahtumista. Tietovaraston avulla, hyödynnettäessä varastoon yhdistettyä BI-

sovellusta, on siis mahdollista yhdistää yrityksen ulkoista ja sisäistä dataa, sekä rakentaa

ketterästiitsestäänpäivittyviäraportteja.BusinessIntelligencetyökalutjaohjelmistotkokoavat

prosessoidun ja analysoidun datan yrityksen sisäisistä ja sekä ulkoisista lähteistä

loppukäyttäjällehyödynnettäväksijajaettavaksi.

42

6. TOIMITUSKETJUN LOGISTIIKKAKUSTANNUKSIIN LIITTYVÄ TIEDON HALLINTA JA

PROSESSOINTI

Työn empiirinen osuus pitää sisällään tutkimukseen liittyvän pohjustuksen liittyen

kohdeyrityksen tapaustutkimusta koskevaa aihepiiriä; kohdeyrityksen toimintaympäristö,

kuljetusketjun logistiikkakustannukset ja näihin liittyvä tiedon prosessointi, kohdeyrityksen

raportointikäytännöt ja digitalisaation mukanaan tuomat mahdollisuudet kehittää näitä

eteenpäin. Lisäksi tässä luvussa kerrotaan tutkimuksen toteutuksesta ja kulusta sekä

tutkimustyön aikana esiin nousseista ongelmista ja haasteista kustannusten raportointiin,

analysointiinjaennustamiseenliittyen.

Case-yrityksenesittelyjatutkimukseenliittyvätlähtökohdat6.1

Tutkimusaiheeseen liittyvä logistiikan kustannusraportointi sekä kustannusten kehittymiseen

liittyvä ennustaminen on laaja ja koko kohdeyrityksen toiminta-alueen kattava kokonaisuus.

Vaatimukset ja reunaehdot raportoinnille tulevat logistiikan hankintaosastolta, yhtiön

liiketoimintojen kontrollereilta, sekä osaltaan myös yhtiön strategiatiimiltä. Logistiikan

kustannuksiinjatoimintoihinliittyvättietolähteetjaasiantuntemuskäsittävätkuljetusketjuneri

osa-alueiden vastuuhenkilöt ja näiden tuottamat tiedot, sekä käytössä olevat useat

tietojärjestelmät,raportointijärjestelmätja-lähteet.

Viimevuosina toteutuneiden organisaatiouudistusten myötä kustannusosuuteen liittyvät

vastuuhenkilöt ovat osittain eri toimintojen osalta hajautuneet kohdeorganisaation sisällä eri

organisaatioihin; vaihtelevasti yhtiön globaalin hankita organisaation ja liiketoiminta-alueiden

organisaatioiden eri osiin. Logistiikan hankintaan sekä operatiiviseen toimintaan liittyvät

vastuutkauttaaltaanovatvielämuutamavuosiaikaisemminolleetkeskitettynäkohdeyrityksen

globaaliin logistiikkaorganisaatioon. Tapahtuneet organisaatiouudistukset ovat asettaneet

haasteita yhtenäisen raportoinnin sekä kustannuksiin liittyvän tiedon hallinnan osalta.

Uudistunutorganisaatiorakenneosaltaantekeehaasteelliseksinähdäglobaaliakokonaisuutta,

43

ja sen taustalla vaikuttavia tekijöitä raportoinnin näkökulmasta tarkasteltuna selkeästi, koska

“sormituntuma”työhönonhajautunutuseideneriorganisaatioidenjaesimiestenalaisuuteen.

Kirjanpitoon liittyvät tiedot ja logistiikkakustannusten kokonaiskehitys herättävät aika ajoin

kysymyksiä, joihin pitäisi pystyä ketterästi antamaan selkeitä vastauksia eri liiketoimintojen

näkökulmista katsottuna. Yhtiön hankintaorganisaation näkökulmasta on tärkeää, että

kokonaiskuva liittyen kustannuksiin, toimittajien suorituskykyyn, kuljetettaviin volyymeihin ja

ympärillä tapahtuviin muutoksiin on edelleen myös yhtenä kokonaisuutena hallittavissa ja

tarkasteltavissa. Lisäksi toimitusketjuun liittyvää kustannuskehitystä kokonaisuudessaan

kohdeyrityksessä tulisi pystyä ennustamaan ja skenarioimaan myös erilaisia yhtiön

edunvalvontaan liittyviä, laeista ja säädöksistä johtuvia, sekä valvonnasta ja sääntelystä

seurauksenasyntyviätarpeitavarten.

Globaalistakustannusten raportoinnistahuolimatta, liiketoimintarakenneasettaavaatimukset

liiketoimintokohtaiselleraportoinnille,globaalinyhtiötasonraportoinninlisäksi.Kohdeyrityksen

liiketoimintarakenne koostuu eri liiketoiminta-alueista. On jo aikaisemmin todettu, että

liiketoiminnoittain logistinen konsepti, kuljetusratkaisut,markkina-alueet ja tätä kauttamyös

makrotaloustasolla tapahtuvienmuutostenvaikutuksetovathyvinerilaisiaeri liiketoimintojen

välillä.Tästäjohtuenyksiglobaalinäkemyslogistiikkakustannustenkehittymisestäsellaisenaan

eipalveleainuttakaanliiketoimintayksikköäriittäväntarkallatasolla.Tästä johtuenraportointi

jatähänliittyväanalyysituleetehdäeriliiketoimintojenosaltaerikseen(kuva10):

44

Kuva10.Näkymäkustannuskehityksenennusteestaindeksimuodossaeriliiketoimintojenosalta,

kuluvallesekäneljälleseuraavallevuodelle.

Tämän tutkimustyön tavoitteena oli kartoittaa minkälaiset tekijät ohjaavat eri liiketoiminta-

alueidenlogistiikkakustannustenkehitystäkohdeyrityksessä.Lisäksioleellinenosatätätyötäoli

mallintaa prosessi sekä antaa kehitysehdotuksia kustannuksiin liittyvää raportointia koskien,

minkäavullatämätietojatkossasaataisiinsujuvastijatehokkaastimuodostettualiiketoiminta-

alueitayksilöllisestitukevaksitiedoksi.Edellämainittujenasioidenlisäksitavoitteenaoli listata

kriittisimmätkehityskohteetaihealueeseenliittyen.

Tutkimuksentoteutusjakulku6.2

Aiheeseen liittyvä tutkimus toteutettiin asian luonnollisessa ympäristössään yhtenä jäsenenä

logistiikan hankintaorganisaation työryhmää. Empiirinen tutkimustieto hankittiin tutkimalla ja

havainnoimallaongelmaaerinäkökulmistajapohtimallasiihenliittyvääratkaisuatoteuttamalla

useita teemahaastatteluita aiheen ympärillä työskentelevien henkilöiden kanssa. Lisäksi

45

tutkimuksen yhteydessä tehtiin useita kvantitatiivisia analyysejä (Kuva 11),mallinnuksia sekä

testilaskelmia, joiden perusteella kyettiin näkemään mitkä tekijät ovat kustannuskehityksen

taustalla suhteellisesti merkittäviä tekijöitä, joita tulisi jatkossa lähteä seuraamaan sekä

ennustamaan.

Aiheeseen liittyvä alustavaperehtyminen tapahtui normaalissa kanssakäymisessä verkostossa

työskentelevien henkilöiden kanssa, sekä tutustumalla eri raportointijärjestelmistä saatavilla

olevaan tietoon, käytössä oleviin tietojärjestelmiin, saatavilla olevaan tietoarkkitehtuuriin ja

säännöllisestituotettuihinjakäytössäolleisiinraportteihin.Hetialkuunolipyrkimyskartoittaa

nykyiset logistiikan kustannusten raportointiin liittyvät olemassa olevat raportointikäytännöt

sekä niihin liittyvät olemassa olevat haasteet, joiden pohjalta tämä tutkimusaihe lopulta

rajautui.

Esiinnousseidenhaasteidenjaselkeidentarpeidenmyötämuotoutuisuunnitelmatutkielmasta,

jonka tavoitteena olisi toteuttaa kokonaisvaltainen selvitys kohdeyrityksen logistiikkaan

liittyvistä kustannuksista, niiden jakautumisesta toiminnoittain, maantieteellisesti ja eri

liiketoimintojen välillä. Tämän lisäksi tavoitteena oli tuottaa suunnitelma minkä perusteella

kyseistä kustannusosuutta tulisi jatkossa raportoida ja ennustaa sekä listata kriittisimmät

kehityskohteet aihealueeseen liittyen. Tutkimussuunnitelma muuttui, ja rajauksia tehtiin

tutkimuksen aikana, koska aihe oli kovin moniulotteinen, eivätkä kaikki esiin nousseet

asianhaarat olleet kyllin yksinkertaisia tutkia ilman että työ olisi “levinnyt käsiin”. Tästä

seurauksena ilmeni useita jatkotutkimusaiheita. Aiheeseen perehtymisen yhteydessä,

todettujen haasteiden perusteella kustannusraportointiin liittyvä tutkimusaihe rajautui

kustannuskehitykseen liittyvään analysointiin. Analysoinnin avulla uskottiin, että tultaisiin

pääsemään aiheeseen liittyvien todettujen haasteiden yli, sekä toteutuneiden kustannusten

raportoinnin,ettäennustamisenosalta.

Tutkimusta viivästytti ja tutkimukseen liittyvää suunnitelmaa muutti jonkin verran esiin

nousseet haasteet, jotka johtivat välittömään kehitystyöhön kohdeorganisaatiossa. Lisäksi

tutkimustyön aikana käynnistyi laaja raportointiin liittyvä kehitystyö, mikä toki avarsi

näkemystäni tutkijana, mutta kehitystyössä mukana olo rajoitti ja muokkasi samaan aikaan

jonkinverranempiirisenosuudenraportointia.Asiajaongelmatolivatnytennestääntuttuja,ja

46

niihin saatiin samaan aikaan helpotusta, koska taustalla olevia ongelmia ja haasteita oli jo

paljonkartoitettujatutkittu.

6.2.1 Tutkimusaineistonhankintajaanalysointi

Tutkimukseen liittyvä empiirinen tutkimusaineisto hankittiin pääosin aktiivisen osallistuvan

havainnoinnin menetelmin. Aktiivisessa osallistuvassa havainnoinnissa tutkija vaikuttaa

aktiivisestiläsnäolollaantutkittavaanilmiöön.Hänvoiesimerkiksiollamukanakehittämistyössä,

projektissataivastaavassatilanteessaaktiivisenatoimijana.(Saaranen-Kauppinen&Puusniekka

2006.) Asioita ja ilmiöitä havainnoitiin toimimalla osana logistiikan organisaation työryhmää,

tapauksenluonnollisessaympäristössään.Tutkimustyönaikanaoltiinluonnollisestitällöinmyös

mukana aktiivisena osallistujana kaikissa aihealueeseen liittyvissä kokouksissa ja meneillään

olevissa kehitysprojekteissa. Lisäksi tutkittiin ja analysoitiin olemassa olevia ja säännöllisesti

päivitettäviäjayrityksensisäisessäjakelussaoleviadokumenttejasekänäidentaustallatehtyjä

laskelmia.

47

Kuva11.Tutkimusaineistonhankintamenetelmät

Aktiivinenjaosallistuvahavainnointikoettiinainoanariittäväntutkimusotteenmahdollistavana

tapanatoteuttaatutkimus,koskatällätavoinasiaanliittyvästäkokonaisuudestasaatiintarkkaja

tiukkaote. Ilmanaktiivista jaosallistuvaahavainnointia,ei tutkimuksessaolisipäästyriittävän

tarkkoihin yksityiskohtiin mm. raportointityökaluihin liittyvien haasteiden osalta. Aktiivisen

osallistuvan havainnoinnin, sekä käytyjen keskustelujen perusteella saatiin hyvä

kokonaisymmärrys kuljetusketjun logistiikkakustannuksien muodostumisesta ja

kustannuskokonaisuuden raportointiin liittyvistä olemassa olevista yksityiskohdista, lisä -

tarpeista ja -tavoitteista. Tarpeet liiketoiminnoittain olivat hyvin samansuuntaisia, mutta

kypsyysteemaanliittyvällekeskustelullejakäsittelylleolihyvineriasteista,mikäselvästivaikutti

keskustelunsyvyyteen.

Sähköisten tietolähteiden, joita ovat useat erilaiset raportointityökalut,

toiminnanohjausjärjestelmät (myynti ja logistiikka) ja erilaiset käytössä olevat sovellukset,

kautta haettiin dataa kvantitatiivisten laskelmien tekemistä varten. Näiden analyysien ja

laskelmien avulla pystyttiin muodostamaan mm. suhteutettu kokonaiskuva

kustannuskehityksen taustalla vaikuttavista tekijöistä, joiden empiirisen tutkimusosuuden

pohjalta merkittävimmin tiedettiin suorasti vaikuttavan kustannuskehitykseen eri

liiketoimintojenosalta.Kunanalyysienperusteellasaatiinkokonaisuusasetettuamittakaavaan,

olimahdollistasuhteuttaaeriasioidenpainoarvotjamerkityskustannuksellisesti,mikäosaltaan

ohjasiteemahaastatteluidensisältöä.

Tutkimustyön yhteydessä käytiin useita reflektoivia keskusteluja sekä toteutettiin

teemahaastatteluita aihealueen ympärillä läheisesti työskentelevien useiden henkilöiden

kanssa. Haastattelutilanteet toteutuivat pääosin eri kokouksien yhteydessä 3-6 hengen

ryhmässäosanaerikokoustenasialistoja.Haastattelutkirjattiinpropositiotasolla,eliainoastaan

sanomantaihavainnonydinsisällötkirjattiinylös.

Teemahaastattelut ovat yksi käytetyimpiä tiedonkeruumenetelmiä case-tutkimuksissa.

Verrattuna kysymyksiin teema viittaa laajaan asiakokonaisuuteen tai aihealueeseen.

48

Haastattelutarkoittaatutkijanjahaastateltavanvälistäsuoraajaaitoakeskusteluamäärätyistä

teemoistajoillaonpyrkimyssaadaymmärrystutkittavastailmiöstä.(Kananen,2013,93.)

Teemahaastattelut aineiston keräysmenetelmänä sopi tähän tutkimuksen hyvin, koska

asiakokonaisuus oli laaja ja moniulotteinen eikä haastattelun kulkua haluttu etukäteen

määrittää.Tietämysilmiötäkoskevastakokonaisuudestatutkimuksenaloitushetkelläolisuppea.

6.2.2 Tutkimuksenraportointi

Varsinaiseen empiiriseen tutkimusprosessiin liittyvä raportointi toteutettiin tutkimustyön

aikana muistiinpanoilla. Muistiinpanot tehtiin erilaisten keskustelu- ja haastattelutilanteiden,

sekätyöryhmienkokoontumisienpohjalta.Lisäksimuistiinpanojakirjattiinylöskvantitatiivisten

analyysien tuloksista.Muistiinpanojen ja tietolähteistä saadun tiedon pohjaltamuodostettiin

erilaisia“mindmapeja”javapaallakädellätehtyjäkuvauksiakokonaisuudesta.Muistiinpanojen,

mindmappienjakuvaustenpohjaltamuodostettiinlopullinenempiirinentutkimusraportti.

Teemahaastattelut litteroitiin propositiotasolla, eli vain pääkohdat ja ydinasiat kirjattiin ylös.

Tutkimusraportin teoreettinen osuus on kirjoitettu empiirisen tutkimustyön eri vaiheissa, ja

rajattulopullistatuotostavastaavaksityönloppuvaiheessa.

Logistiikanhankintoihinliittyvätoimintaympäristökohdeyrityksessä6.3

Nopeasti muuttuva ja globaali toimintaympäristö sekä syy-seuraussuhteiden ennakointi

koetaan yleisesti haasteena liiketoiminnan ennustettavuuden kannalta. Tämä vaatii yhä

enemmän ketteryyttä ja reagointinopeutta liiketoiminnan sujuvuuden ja tuloksellisuuden

varmistamiseksi.Pitäisikyetäarvioimaanriskejäjauhkatekijöitäjaennakoimaannäihinliittyviä

mahdollisia toimenpiteitä, näkemään ja hyödyntämään olemassa olevatmahdollisuudet sekä

tunnistamaanomatheikkoudetjavahvuudet,erinäkökulmistakatsottunajavielävertaamalla

toimintaansaalanparhaisiintoimijoihin.

49

Hyödynnettävissäolevantiedonmääräonviimevuosienaikanamoninkertaistunutteknologian

kehityksen ja toimintojen sähköistymisen ja sitä myötä tiedon digitalisoitumisen myötä.

Tiedollisesti tämä asettaa täysin uuden haasteen, minkä kanssa yritykset myös logistiikan

toimialalla kamppailevat; miten valikoida oleellinen tieto valtavasta tieto määrästä ja vielä

tarkemmin; miten hallita tätä tietoa, jotta se voidaan hyödyntää merkittävänä kilpailukyvyn

lähteenä tulevaisuudessa? Kohdeyrityksen logistiikkaan liittyvä toimintaympäristö on

maantieteellisesti hyvin laaja johtuen globaaleista liiketoiminnoista, jota kohdeyrityksen

logistiikkayksikköpalvelee.Tehokkaanjakilpailukykyisenlogistisentoiminnanedellytyksenäon

myös maantieteellisesti kattava ymmärrys logistiikan toimintaan vaikuttavien osa-alueiden

osalta.

Kuva12.Kohdeyrityksenlogistiikkaanliittyvätoimintaympäristö

50

Kuljetusketjun prosesseihin ja kustannuksiin liittyvä tieto eri6.4

tietojärjestelmissä

Valmiin tuotteen toimitusketjuun liittyvät, muuttuvat logistiikkakustannukset syntyvät

kuljetussuoritteistamaanteitse,raiteilla,vesiteitsetai ilmassa,tuotteenkäsittelystävarastossa

taisatamissa,sekävarastointikustannuksista.

Kuva13.Tyypillisetkuljetusketjuunliittyvättoiminnotjakustannukset

Logistiikan kustannuksiin liittyvä toteuma- ja ennusteraportointi vaatiimanuaalista laskentaa,

analysointia ja päivittämistä. Koska raportit jaellaan Power Point esitysten muodossa, pitää

myöskuvaajatjanäidentakanavaikuttavatluvut,päivittäämanuaalisesti.Osaluvuistajanäistä

muodostuvista kuvaajista olisimahdollistamuodostaa automaattisesti päivittyviksi, erityisesti

hyödyntämällä uusia ja nykyaikaisia digitaalisia ratkaisuvaihtoehtoja kuten datavarasto BI-

työkaluja. Tämä kuitenkin vaatii paljon taustatyötä ja tarkkaan harkittuja määrittelyitä

hyödynnettävändatanosalta,koskakaikkidataeiolesaatavilla tällähetkelläkäytössäolevan

51

raportointityökalun välityksellä. Logistiikkaan liittyvät prosessit ovat lähes kauttaaltaan jo

digitaalisessa muodossa, ja tästä seurauksena dataa prosesseihin liittyen kertyy runsaasti.

Datan hyödyntäminen ”raakana” suoraan toiminnanohjausjärjestelmistä tai näihin liittyvistä

raportointityökaluista ilman relaatiomäärittelyitä ei kuitenkaan käytännössä ole kannattavaa

koska datan työstäminen vie aikaa. Lisäksi dataa pitäisi pystyä yhdistämään myös muista

lähdejärjestelmistä logistiikan suunnittelujärjestelmän lisäksi, (esimerkiksi myyntiin ja

kirjanpitoonliittyvädata).

6.4.1 Logistiikantoiminnanohjausjärjestelmäänliittyväraportointi

Toimitusketjuun liittyvien kuljetustapahtumien suunnittelu, sekä tapahtumiin liittyvät

kustannukset käsitellään logistiikan toiminnanohjausjärjestelmässä OTM:ssä (Oracle

Transportation Management). OTM poimii kuljetussuunnittelun kannalta merkittävät ja

välttämättömät masterdata tiedot (mm. reititykseen, rahteihin, toimittajaan,

lastaussuunnitteluun ja toimitusehtoihin liittyvät parametrit) OTM:ään liitoksissa olevista

tietojärjestelmistä.OTM:stätietokuljetustapahtumista,janiihinliittyvistäkustannuksista,sekä

muista kuljetustapahtumaan liittyvistä yksityiskohdista (mm. lähtöaika, tonnimäärät) siirtyvät

OTM:ään liitoksissa olevaan raportointijärjestelmään, MIS:iin (Management Information

System).MISonCognosohjelmisto,jonkakauttaonmahdollistapureutuakuljetuksiinliittyviin

yksityiskohtiinsekäkustannuksiintarkasteltaessakokonaiskustannus-kehitystäjasiihenliittyviä

syy-seuraussuhteita. Jotta logistiikkaan liittyviä kustannuksia voidaan analysoida, onoleellista

pystyätarkastelemaanmyöskuljetuksiinliittyviäyksityiskohtia,kutenkuljetettujatonnimääriä,

kuljetusvälejä, lastausmuotoa,käytettyäkalustoa,kuljetusmuotoja, toimittajatietoa jne.Kaikki

edellämainituttekijätvaikuttavatkustannustenmuodostukseen.

Tutkimustyön yhteydessä kävi ilmi, että toimittajakohtaisen tiedon saatavuus suoraan

raportoinnista ontuu pahasti. Osa laskunkäsittelytiimeistä käyttää niin sanottua “self billing”

malliatoimittajienlaskutuksessa,mikäjohtaasiihen,ettätoimittajakohtaistakustannustietoaei

raportointityökalunkauttaolesaatavissa.Onmyösolemassajoitakinlogistisiatoimintojajotka

ovatkokonaanOTM:nulkopuolella.NäidenOTM:nulkopuolellaolevienlogististentoimintojen

52

vuoksi kirjanpidon raportoinnissa olevat kustannukset eroavat logistiikan “operatiivisen”

raportoinninkustannuksista.

Kirjanpidon raportointi ulottuu seuraavien päätilien tasolle; kuljetuskustannukset,

käsittelykustannukset ja varastointikustannukset. Kirjanpidon raportoinnin kautta ei ole

mahdollista porautua logistiikan tarkempiin kustannustyyppeihin tai kuljetustapahtumiin

liittyviinyksityiskohtiin,minkävuoksisyvempianalysointikirjanpidonlukujahyödyntäeneiole

mahdollista.

53

Kuva 14. Näkymä logistiikkakustannuksista kustannustyypeittäin eriteltynä määrätyllä

aikavälillä,OTM:äänsidoksissaolevassalogistiikanraportointityökalussa(Cognos,Management

InformationSystem).

6.4.2 Kirjanpidonjärjestelmäänliittyväraportointi

Logistiikan toteutuneiden kustannusten osalta raportointi perustuu kirjanpidon järjestelmään

kirjattuihin kustannuksiin. Nämä kustannukset ovat nähtävissä ainoastaan hyvin karkealla

tasolla, joka perustuu logistiikan tiliryhmien luokitteluun; kuljetuskustannukset,

käsittelykustannukset, varastointikustannukset. Mainittujen kustannuslajien alla on kuitenkin

olemassa lukuisia erilaisia kustannuskoodeja, joita toiminnanohjausjärjestelmän puolella

käytetään ja joiden mukaan toteutuneet kustannukset ovat vielä syvällisemmin luokiteltu.

Esimerkiksi kuljetuskustannukset voivat pitää sisällään kustannuksia jotka aiheutuvat

polttoainelisästä (BAF), Kuolleesta rahdista (Deadfreight) jne. Näitä syvemmän tason

kustannuskoodejaeikirjanpidonraportoinninpuoleltaolekuitenkaanmahdollistatarkastella.

Jotta logistiikan toteutuneita kustannuksia voidaan syvällisemmin analysoida, tarvitaan usein

kustannustiedon lisäksi myös tietoja jotka perustuvat logistiikan operatiivisiin toimintoihin

(kuljetukset, satamakäsittelyt, varastointitapahtumat eri alueilla maantieteellisesti

tarkasteltuna).Koskatällaistatietoaeisuoraankirjanpidon järjestelmästäolesaatavilla,vaatii

kustannusten syvällisempi tarkastelu usein tietojen yhdistelyä kirjanpidon järjestelmän sekä

toiminnanohjausjärjestelmänraportointilähteestä.

Voidakseensiisanalysoidajaymmärtäälogistiikankustannuksiin liittyvääkokonaisuutta,tulee

ollahyvintietoinenjasyvällisestiperehtynytseuraaviin;

- mitätietoamistäkinlähteestäonsaatavilla

- mikätietomahdollisestionraportointijärjestelmänulkopuolella,jamistäsyistäjohtuen

- mitenerilaisiaraportointijärjestelmiäkäytetäänjamilletiedonsyvyysasteellenäissäon

mahdollistapäästä(jamiksi)

- mikä logistinen toiminto toteutetaan OTM:ssä ja mitkä toiminnot ovat mahdollisesti

OTM:nulkopuolella

- minkälaisialaskutuskäytäntöjäkäytetäänerialueidenlaskunkäsittelytiimeissä

54

- mitenlogistiikkaanliittyvätkustannuksetovatluokiteltu

Haastavinta tämän osalta on se, että kirjanpidon raportointijärjestelmän luvut ovat yleisesti

ottaen suuremmat kuin operatiivisen puolen raportointijärjestelmän luvut. Tämä johtuu

pääosin edellä mainitusta tosiasiasta, että pieni osa logistiikan toiminnoista on OTM:n

ulkopuolella. Jos lukuja tarkasteleva henkilö ei ymmärrä logistiikan toimintoihin liittyvää

kokonaisuutta ja toimintatapoja sekä taustalla vaikuttavia tekijöitä kunnolla, on vaikea

ymmärtää mistä erot johtuvat. Näihin edellä mainittuihin taustatekijöihin liittyen ei ole

olemassakirjattunaminkäänlaistatietoarkkitehtuuria,karttaataimallinnusta,vaantietotähän

liittyen pitää koota keskustelemalla useiden tahojen kanssa ja tutkimalla raportoitua tietoa,

peilatensitäsamallakäytännössätapahtuviinkuljetustapahtumiin.

Kuva 15. Logistiikan tietojärjestelmiin liittyvä karkeamallinnus, jossaon esitetty logistiikkaan

sidoksissaolevattietojärjestelmätsekätoimintoihinliittyvätiedonkulkukarkeallatasolla.

55

6.4.3 Kustannuskehityksenennustamiseenliittyvättietolähteet

Markkinatietämysjakustannuskehitykseenliittyväennusteperustuvatpääosineritoimintojen

vastuuhenkilöiltä saatuun niin sanottuun hiljaiseen tietämykseen ja asiantuntemukseen.

Yleisesti ottaen koetaan kuitenkin, että tämän lisäksi olisi tarpeellista saada vertailukohdaksi

yleistä tilastotietoa ja analyyseja markkinahintojen kehittymiseen liittyen. Yhtiössä käytössä

olevan uutispalvelun kautta on saatavilla ajankohtaista tietoa alaan liittyvistä ajankohtaisista

lehti- jawebuutisoinneista.Tämän lisäksi kyseinen sovellus toimii tarvittaessaalustana jakaa

raporttejasisäisestiyhtiössä.

Öljynhinnanvaihtelunkustannusvaikutus rahtitasoonperustuuerilaisiin sopimuslausekkeisiin

logistiikan toimittajien kanssa. Öljyn hinnan vaikutuksia laskiessa tulee muistaa, että

tarkoituksenaeioleennustaaöljynhinnankehitystä, vaanarvioidamiten joennustettuöljyn

hintakehitys vaikuttaa logistiikan kustannustasoon kulloisenakin ennustejaksona. Klausuulit

öljyn hinnan kehittymisen osalta globaalin logistiikan kustannusten piirissä ovat kuitenkin

alueellisia ja erilaisia toimittajien välillä. Näin ollen öljyn hinnan vaihtelevuus käyttäytyy ja

näkyy eri tavoin maantie-, kontti-, ja irtolasti kuljetusten rahdeissa sekä eri toimittajien ja

toiminta-alueidenvälillä.

Logistiikan kustannuksiin liittyvät ennusteluvut työstetään manuaalisesti perustuen niihin

tietoihin, sidosryhmiltä sekä erilaisista tietolähteistä on kerätty (toimittajasopimukset,

markkinatietämys, öljy, valuuttakurssit jne.). Ennustenäkymä logistiikan eri osa-alueilla

(maantieliikenne, meriliikenne, satamat ja varastointi) käydään läpi useiden eri logististen

toimintojenhankinnastavastaavienhenkilöidenkanssa.Tämätarkoittaaosittaintoimittaja- ja

osittain aluekohtaista näkymää. Eri alueiden ja toimittajien kustannuskehitykseen liittyvät

ennustenäkymätkoostetaanyhteen,jonkapohjaltamuodostetaanliiketoiminta-aluekohtaiset

ennusteet. Ennusteisiin liittyvät erilaiset herkkyysanalyysit koetaan haastavana, koska näiden

tulisi olla suorassa yhteydessä lyhyen tähtäimen ennusteeseen ja skenaarioiden tekeminen

vaatii tarkkaa taustatietoa liittyen liiketoimintokohtaiseen kustannuskehitykseen. Koska

56

liiketoimintojen logistiset konseptit ovat erilaisia keskenään, ei yksi ja sama ennuste ole

uskottavakaikkienliiketoimintojennäkökulmastatarkasteltuna.

Jotta yhtiön kokonaisennustenäkymä voidaan jakaa eri liiketoimintojen kesken, tarvitaan

taustatietoja edeltävän vuoden toteutuneista kustannustasoista eri alueilla ja toimittajittain,

sekä näiden kustannusten jakautumisesta liiketoimintojen välillä. Esimerkiksi jos Suomen

sisäistenmaantiekuljetustenkilpailutuksenseurauksenasaavutetaan5%säästö,pitäisipystyä

arvioimaan,mitentämäsäästöjakautuueriliiketoimintojenvälilläjamikäonsensuhteellinen

vaikutuskunkinliiketoiminnanlogistiikankokonaiskustannukseen.

Tämänkustannustiedonhakeminen jamuodostaminen taustalla toimivaksi laskentataulukoksi

ontyöläs,tarkkuuttajapaljonmanuaalistatyötävaativatehtävä,sillätietopitäähakeauseista

erijärjestelmistäjohtuenjuuriaiemminmainituistaraportointiinliittyvistähaasteista.

Kustannuskehitykseenliittyvätraportointikäytännötjatähänliittyväntiedon6.5

prosessointi

Globaaliinlogistiikankokonaiskustannus–kehitykseenliittyviä,säännöllisiäjakeluunlähetettäviä

raporttejaonolemassaseuraavasti(kuva18):

- kuukausittainentoteutuneeseenkustannuskehitykseenliittyväkatsaus.TämäonPower

Point-esityksenmuodossajaeltavaraportti, jonkaavullaraportoidaanjakontrolloidaan

kuukausittaistakustannustoteumaa

- kuukausitasolla päivitettävä logistiikan kustannuksiin liittyvät ennustepremissi “FCT”

(=Forecast) seuraavalle 12 kuukaudelle. Ennuste raportoidaan indeksinä

kuljetusmuodoittainkullekinliiketoiminnalle.

- Kahdesti vuodessa päivitettävä logistiikan kustannuksiin liittyvät pidemmän tähtäimen

ennustepremissit,“LTP”(=LongTermPlanning)seuraavallekolmellevuodelle.

Kaikki edellä mainitut raportoidaan liiketoiminta-aluekohtaisesti, samalla kuitenkin tuottaen

yhtiönkokonaisnäkemyksenlogistiikkakustannustenkehittymisestä.Näissäkaikissaraporteissa

57

“baseline” eli vertailutaso on keskenään sama; edeltävä kokonainen vuosi. Kunkin vuoden

alussa vertailutaso vaihtuu edeltäväksi vuodeksi. Pyrkimyksenä on lisäksi tuottaa täydentävin

kommentein ja perusteluin näkemystä siitä,mitkä tekijät lukujen taustalla vaikuttavat niiden

muodostumiseen.Tällaisiatekijöitäovatesimerkiksi:

- markkinahintakehityseritoimintojenosalta

- makrotalousympäristössävälillisetjavälittömätvaikutuksetyleisesti

- kilpailutusprosessientuloksetjavaikutuksetliiketoimintojenkustannuskehitykseen

- toimittajakentässätapahtuneetmuutokset

- merkittävimmätmuuttapahtumat/poikkeamat/muutoksetoperatiivisessa

toimintaympäristössäyleisesti

Yleisesti logistiikan raportointiin liittyvänä haasteena koetaan ketteryys, raporttien

päivittämiseen liittyvä työn määrä, ja sitä kautta hitaus, sekä lähdedatan luotettavuus ja

eroavaisuudet eri raportointijärjestelmien välillä (taloushallinnon järjestelmä ja

kuljetussuunnitteluunliittyväOTM:äänsidoksissaolevaraportointityökalu).

Mahdollisuudet tutkia ja analysoida taloushallinnon järjestelmästä tulevia lukuja ovat

mitättömät, koska kustannusten luokittelu perustuu muutamaan pääkustannusluokkaan.

Logistiikkaan liittyvä OTM-järjestelmään sidoksissa oleva raportointityökalun kapasiteetti

työstää dataa riittävän syvälle tasolle taas on rajoittunut, minkä johdosta datan dimensioita

pystyykäyttämäänrajoitetusti.Lisäksidataauseinpitääyhdistäämonistalähteistäsaadakseen

haluamansa näkymän. Tähän apuna käytetään monenlaisia laskentataulukoita excelissä ja

accessissa.

6.5.1 CostReview

Cost Review on kustannusten toteutumiseen liittyvä kuukausittainen seurantaraportti.

Kuukausittainen kustannuskehitys liiketoiminnoittain raportoidaan “eur/ton” muodossa joka

muodostuu jakamalla logistiikan kirjanpitoon kirjatut toteutuneet kustannukset myytyjen

tonnien määrällä. Raportti jaellaan Power Point esityksenä sähköpostitse kuukausittain

logistiikan hankinnasta vastaaville henkilöille, liiketoimintojen Business Controllereille sekä

58

logistisille yhteyshenkilöille. Raportilla on nähtävissä edeltävän vuoden vastaavan aikajanan

kustannuskehitysjaliiketoimintojenpäivittämäkustannuskehitykseenliittyväennuste.Lukujen

ja kuvaajien lisäksi raportilla pyritään antamaan näkemys seuraavista kustannuskehitykseen

liittyvistäasioista:

- merkittävimmätkustannusajuritjanäidenvaikutuskustannuskehitykseen

- rahteihinliittyvätajankohtaisetmuutokset

- lähitulevaisuudessa ennakoidut muutokset operatiivisesti, sekä kustannusten

kehittymisennäkökulmastatarkastellen

- kustannusten kehittymiseen liittyvät selittävät tekijät, erityisesti jos merkittävää

vaihtelua

- meneilläänolevienerilaistensäästöohjelmientms.sisällötjaedistys

- toimittajiensuorituskykyynliittyvämittaristopäivitettynä

Kuukausittainen kustannusvaihtelu on melko vaihtelevaa, ja erilaista kullakin liiketoiminta-

alueella.Toisinaanisommatkustannustasonheilahduksetherättävätkysymyksiäuseallataholla,

mutta monesti tähän liittyvät syyt jäävät selvittämättä. Vaihteluun vaikuttavia tekijöitä on

useita, eikä näiden yksittäisten tekijöiden kustannusvaihtelusta ole olemassa säännöllistä

seurantaa. Tämän lisäksi eri raportointilähteistä saatava tieto on osittain vajavaista, minkä

vuoksi kustannusten analysointi on haastavaa, eikä yksityiskohtien tutkiminen riittävän

syvällisesti ole mahdollista. Tekijöiden suhteellinen osuus kustannuksista, sekä sitä kautta

näidenvaihtelunvaikutussuhteessakokonaiskustannuksienkehittymiseenpitäisiollaketterästi

tarkasteltavissajaanalysoitavissa.

Haasteellisena koetaan myös markkinatilanteeseen liittyvän kehityksen raportoiminen.

Markkinoihin liittyvä tietämys on jakautuneena melko usealle henkilölle niin sanottuna

hiljaisena tietona. Monesti on olemassa usea yksittäinen näkemys, minkä perusteella

hintakehitys pitäisi olla määrätyistä markkinatekijöistä johtuen määrätyn suuntaista. Koska

taustallavaikuttavatmyösvaluutat,polttoaine,myynninohjautuminenjamuidenlogistiikkaan

liittyvienhankinta-alueidenmarkkinatekijät,eipelkkäyksittäistenmarkkinatekijöidenvaikutus

luvuissa suoraan yksistään ole nähtävissä. Lisäksi hintakehitys eri alueilla voi taas olla

vastakkaisen suuntaista. Tästä huolimatta, pitäisi kustannuskehitykseen liittyvän raportoinnin

59

yhteydessä pystyä selittämään miten suurimmat kustannuksiin vaikuttavat tekijät ovat

kokonaiskustannustenkehitykseenvaikuttaneet.

Kuva16.Costreviewnäkymäeräänliiketoiminta-alueennäkökulmastatarkastellen.

6.5.2 Ennusteraportointilyhyellätähtäimellä

FCT-raportointi on osa yhtiön ennustamisprosessia. FCT (Forecast) näkemys päivitetään

kuukausittain kuukausikohtaisena indeksoituna lukuna. Lukujen “tueksi” päivitetään PPT

raportti,jostakäyilmi,mitkäkaikkitekijätennusteentaustallaonhuomioitu.

Logistiikan osalta kustannuksiin liittyvä ennustaminen tarkoittaa niin kutsuttujen

kustannuspremissien tuottamista. Pyrkimyksenä on tuottaa indeksoitu näkemys siitä, miten

60

logistiikankustannuksiinvaikuttavienpremissiennähdäänkehittyvänkohdeyrityksessä.Lyhyen

tähtäimen ennustepremissit perustuvat pääosin välittömästi vaikuttavien, alihankkijoiden

kanssa neuvoteltaviin sopimuksien, öljyn hinnan sekä valuuttakurssien kehittymiseen.

Ennustepremisseissä ei ole tarkoitus ottaa huomioonmyynnin ennusteeseen liittyviä asioita,

kuten esimerkiksi myynnin ohjautumisesta eri maantieteellisten alueiden välillä aiheutuvia

kustannusvaikutuksiataivarastotasoistaaiheutuviakustannusvaikutuksia.

Ennustepremissit tuotetaan liiketoiminnoille, jotta nämä halutessaan pystyvät huomioimaan

logistiikankustannuskehitysnäkymänomaaliiketoimintokohtaistaennustettaluodessaan.

Logistiikkakustannukset näyttelevät suurta roolia kaupan ja teollisuuden alan yrityksissä.

Pelkästään kuljetuskustannukset, jotkaovat suurin yksittäinen logistiikan kustannuserä, olivat

keskimäärin5,3%suomalaistenyritystenliikevaihdostavuonna2015.(Logistiikkaselvitys,2016).

Haasteenaennustenäkymäntuottamisessaonkoettumm.seuraavatasiat:

- Selkeän ja riittävän syvälle porautuvan toteutuneiden kustannusten kokonaisnäkymän

saaminen, vuosittaista baseline tasoa määritettäessä. Tiedot ja niiden syvyys

toteutuneista kustannuksista vaihtelevat riippuen tietojärjestelmästä. Kustannuksiin

liittyväätoteumatietoakäytetäänmyösennustelaskennantaustalla,kunallokoidaaneri

tekijöidenennustettuakustannuskehitystäeriliiketoiminnoille

- Manuaalinen työ ennustenäkymän prosessoinnissa luvuiksi. Ennustenäkymän

tuottaminen vaatii paljon taulukkolaskentaa. Suhteellisten kustannusten jakautumisen

laskeminen eri alueiden, toimittajien ja liiketoimintojen välillä edellyttää mm.

kustannuksiin liittyvän toteumatiedon prosessointia perustuen edeltävän vuoden

kustannuspainotuksiin eri alueilla jne. Tämä näkymä olisi erittäin hyödyllistä saada

jostain järjestelmästä suoraan, jotta sitä voitaisiin suoraan hyödyntää laskennan

lähtökohtana.

- Miten selkeästi antaa yksittäisistä kustannustekijöistä muodostunut liiketoiminta-

aluekohtainen näkemys, joissa yksittäisten tekijöiden vaikutusten painoarvo olisi

läpinäkyvästiraportoitavissajaselventämässäennustepremissienmuodostumista.

61

Alla olevassa kuvassa on nähtävissä yhteenveto eri liiketoimintojen kustannuskehityksestä

määrätyllä ajanjaksolla. Kyseisessä yhteenvedossa on nähtävissä myös ennustettu logistiikan

kustannuskehitykseen liittyvä ”FCT luku”, eli näkemys siitä, miten logistiikkaan liittyvä

markkinahintaindeksikehittyylyhyelläaikajänteellä.

Kuva 17. Yhteenveto sivu kuukausittaisesta ennustepremissien raportointiin liittyvästä

materiaalista.

6.5.3 Pitkäntähtäimensuunnittelu

LTP (Long Term Planning) on logistiikan FCT:tä vastaava ennuste, joka ulottuu FCT:n yhden

vuoden ennusteen sijaan 3 vuotta eteenpäin. FCT ja LTP ovat suorassa yhteydessä toisiinsa.

62

FCT:hen verraten, LTP:n pidempi ennustehorisontti raportoidaan vuosikohtaisena indeksinä

kahdesti vuodessa. Pidemmän tähtäimen ennustetta päivitettäessä tulee välittömästi

vaikuttavien tekijöiden lisäksi huomioida myös kustannuskehitykseen välillisesti vaikuttavat

tekijät kuten logistiikkaan liittyviin toimintoihin liittyvä markkinatilanteiden kehittyminen,

lakienjasäätelynvaikutukset,kauppatasapaino,poliittisetriskit,sekämakrotalousympäristössä

yleisestivaikuttavattekijätjne.

LTPprosessipitääsisälläänuseinerilaisiaherkkyys-jaskenaarioanalyysejasekäriskianalyyseja,

joihin liittyvät vaatimukset ovat lähtöisin yhtiön strategia tiimiltä. Nämä analyysit saattavat

liittyä öljyn hinnan tai valuuttakurssien kehitykseen tai määrättyjen alueiden talouskasvu

näkymiin. Käytännössämihin tahansa,mikänähdäänmahdollisenaoleellisesti liiketoimintaan

vaikuttavanatekijänäkulloisenkinennustejaksonaikana.LTPprosessinatukeeyhtiönstrategisia

suunnitelmiajaerilaisiaprojekteja.

Kuva18.Logistiikanraportoinnintietolähteetjatiedonprosessointi

63

Suurimmatkustannusajuritliittyenlogistiikkakustannustenkehittymiseen6.6

Logistiikkakustannuksia tarkastellaan lyhyellä sekä pidemmällä aikajänteellä. Lyhyen

aikajänteen tarkastelu tarkoittaa kuukausikohtaista kustannustoteumaa sekä ennustetta

kuluvan sekä alkavan kalenterivuoden osalta. Pidemmän aikajänteen tarkastelu tarkoittaa

kuluvan vuoden lisäksi kolme vuotta eteenpäin ulottuvaa näkymää, joka on suorassa

yhteydessä edellä mainittuun lyhyen tähtäimen näkemykseen. Logistiikkakusiin vaikuttavat

tekijätvoidaanluokitellamonellatavalla,tässätutkimustyössäkustannuksiinvaikuttavattekijät

onjaoteltuvälillisestijavälittömästivaikuttaviintekijöihin.

Vuoden 2015 aikana makrotalous ympäristössä vaikuttavista tekijöistä öljyn hinnan

romahtaminen, valuuttakurssien kehitys, sekä Venäjän taloustilanteesta johtunut

kauppatasapainon heilahtaminen olivat suurimmat logistiikan kustannuskehitykseen

vaikuttavattekijätverratessakustannustasoavuoden2014kustannustasoon.

Siirryttäessä vuodelle 2016 ja verraten vuoden 2015 kustannustasoon, ei alkuun ollut

nähtävissä vastaavia, ja vaikuttavuudeltaan yhtä suuria kustannustasoon vaikuttavia tekijöitä,

vaan oletettiin suurimpien vaikutusten aiheutuvan pääosin rahtien hintamuutoksista

kilpailutusprosessien seurauksena. Öljyn hinnan aleneminen edelleen kuitenkin yllätti

positiivisesti alentaen kustannustasoa edelleen. Toinen näkyvä suora vaikutus kustannuksissa

oliEnglanninpunnanheikkeneminen,jokaoliseuraustaEnglanninkansanäänestyksestäkoskien

EnglannineroamistaEuroopanunionistakesäkuussa2016.

6.6.1 Välillisetvaikutukset

Kohdeyrityksen logistiikkakustannustenvaihtelueritekijöistä johtuennäkyy jokovälillisestitai

välittömästi. Esimerkiksi johtuen pitkäaikaisista sopimuksista, jolloin rahdit on neuvoteltu

64

yleisesti vähintään vuodeksi eteenpäin, eivät kaikkien kustannuksiin vaikuttavien muuttujien

vaikutuksetnäyvälittömästikustannustasossa.Tämätarkoittaasitä,ettäesimerkiksipoliittisten

tilanteiden kehityksestä tai ennakoimattomasta kauppatasapainon heilumisesta johtuvat

vaikutukset rahtikustannuksissanäkyvät sopimushintojenosaltamelkopitkällä viiveellä, vasta

seuraaviensopimusneuvottelujentuloksena.

Välillisiäkustannusvaikutuksiaaiheuttavatmm.seuraavattekijät:

- maailmanpoliittisetkäänteet

- makrotalousympäristössätapahtuvatmuutokset

- laitjasääntely

- markkinatilanteet(nopeatvs.hitaatvaikutukset,riippuenmarkkinoidenvaihtelusyklistä)

- Kauppatasapainoeritoiminta-alueilla

- Rahtienkustannuspohjaanvaikuttavattekijät(esimerkiksikonttirahtienkustannuspohja

perustuupääosinUSD:nämaksettaviinkustannuksiin)

6.6.2 Välittömätvaikutukset

Välittömät vaikutukset kustannusvaihteluun heijastuvatmelko nopeasti tai jopa välittömästi.

Välittömätvaikutuksetjohtuvatesimerkiksivaluuttakurssientaitehdas-markkinavariaatioiden

vaihtelusta.Lisäksiöljynhinnankehityksenvaikutuksetnäkyvätmelkopienelläviiveellä,koska

sopimusrahditovatsidottujaBAF:iin(BunkerAdjustmentFactor).BAFonrahdinhintaanliittyvä

erikoislauseke,jollakorjataanrahtiavastaamaankulloistakinpolttoaineenhintatasoa.

Välittömiätaimelkovälittömiäkustannusvaikutuksiaaiheuttavatmm.seuraavattekijät:

- öljy(bunkkeriklausuulienkauttapienelläviiveellätoki)

- valuuttakurssienheilahtelut

- Rahtitasotkäytyjensopimusneuvotteluidentuloksena(uusisopimuskausi),kilpailutus

- tehdas-markkina variaatioiden vaihtelu (kuljetettavien tuotteiden myynnin

ohjautuminenerialueidenvälillä)

65

- myytyjen tonnien ja toteutuneiden logistiikkakustannusten jaksottuminen kuluvien

kuukausienvälillä

- varastotasojenheilahtelutkuukausienvälillä

Kuva 19. Merkittävimmät kustannusajurit ja näiden vaikutus ennustettuna kohdeyrityksen

toimitusketjun logistiikkakustannuksiin määrätyllä aikajaksolla (mitta-asteikko jätetty

tarkoituksellapiiloon).

66

7. TUTKIMUSTULOKSET

Tutkimustulokset osiossa vedetään yhteen tutkimuksen aikana käytettyjen

tutkimusmenetelmien avulla kokoon saadut merkittävimmät havainnot ja löydökset. Lisäksi

tässäluvussaontarkoitusantaaperustellutvastauksetesitettyihintutkimuskysymyksiin.

1. Minkälaiset tekijät ohjaavat logistiikkakustannuksen kehitystä7.1

kohdeyrityksessä? Miten näiden tekijöiden vaikutuksia tulisi huomioida

logistiikanraportoinninyhteydessä?

Perustuen teemahaastatteluista kerättyyn aineistoon sekä toteutettuihin kvantitatiivisiin

laskelmiin, voidaan listata seuraavat osa-alueet, joiden nähdään ohjaavan

logistiikkakustannustenkehitystäkohdeyrityksessä.Osa-alueetvoidaanluokitellamonintavoin.

Tässä tutkimustyössä osa-alueet on jaoteltu välillisesti ja välittömästi vaikuttaviin tekijöihin

(kuva20),joistaonkerrottumyöstutkimustyönempiirisessäosiossa(s.63,luku6.6).

Kuva20.Kustannuskehitykseenvaikuttavattekijätkohdeyrityksessä

67

Välittömästi vaikuttavien tekijöiden vaikutuksen huomiointi ja ymmärrys kustannustasoon

tukee erityisesti toteutuneiden kustannusten kehityksen analysointia ja kontrollointia sekä

lyhyen tähtäimen kustannuskehityksen näkemyksen muodostumista. Välillisesti vaikuttavien

tekijöiden huomioiminen korostuu erityisesti pidemmän tähtäimen näkemystä

muodostettaessa. Mainittakoon kuitenkin, että esimerkiksi kaikkien välillisesti vaikuttavien

tekijöiden kehittymistä ei pidä pystyä ennustamaan (esim. makrotalousympäristössä

tapahtuvatmuutoksettaimaailmanpoliittisetriskitekijät).Tekijättuleekuitenkintiedostaa, ja

kyetä tarvittaessa erilaisissa yhteyksissä arvioimaan ja skenarioimaan näiden vaikutusta

kustannus-sekäoperatiiviseltanäkökulmaltatarkasteltuna.

Pystyäkseenantamaanvastauksia kustannuskehitykseen liittyvissä kysymyksissä ja toimimaan

mahdollisimman kilpailukykyisesti hyödyntäen mahdollisuudet ja minimoiden riskit sekä

uhkatekijät omassa liiketoimintaympäristössään, tulisi kohdeorganisaatiossa olla hyvä

kokonaisnäkemys sekä välillisesti että välittömästi vaikuttavien tekijöiden vaikutuksista

logistiikankustannuksiinkullakintarkastelujaksolla.

2. Miten tämä tieto saadaan muodostettua liiketoiminta-alueita7.2

yksilöllisesti tukevaksi ja systemaattisesti toimivaksi prosessiksi osana

yrityksenliiketoimintatiedonhallintaa?

Ennustamiseen sekä toteumakustannusraportointiin liittyen perustettiin pääsääntöisesti

laskentataulukoidenmuodossa tehtäviä seurantoja ja työkirjoja, joiden avulla kuukausittaista

kustannuskehitystä ja ennustetta tällä hetkellä sujuvammin pystytään päivittämään ja

hallitsemaan. Kustannuksiin liittyvää dataa on runsaasti saatavilla, mutta sen jalostaminen

hyödylliseksi ja käyttökelpoiseksi tiedoksi vaatii nykyisellään runsaasti manuaalista työtä.

Erilaisten laskentataulukoiden jatkuva työstäminen jatkossa vaatii nykyaikaistamista, johon

erilaiset digitaaliset ratkaisuvaihtoehdot varmasti jatkossa tarjoavat mahdollisuuksia.

Digitaalisten ratkaisujen rakentaminen vaatii kuitenkin syvällistä ymmärrystä ja työstämistä

tiedon muodostukseen pohjautuvan datan osalta, minkä vuoksi tämän tutkimustyön aikana

68

tehty perusteellinen perehtyminen kustannusten yksityiskohtiin on varmasti myös jatkossa

hyödyllinen.

7.2.1 Ennusteraportointi

Koska tarkoituksena ei ole ennustaa liiketoimintojen logistiikkakustannusten kehitystä, vaan

logistiikkaan liittyvien markkinahintojen kehittymistä ja vaikutusta eri liiketoimintojen

logistiikkakustannuksiin, ei ennusteen yhteydessä ole tarkoitus arvioida/ennustaa

kohdeorganisaation liiketoimintojen myynnin kehittymisestä aiheutuvia kustannusvaikutuksia

(esim. myynnin ohjautuminen maantieteellisesti tai myytyjen tonnien kohdistuminen

kuukausien/vuosienvälillä).Koskaeritekijöidenvaikutuslogistiikkakustannustenkehittymiseen

vaihteleeliiketoimintojenvälillä,tuleenäidentekijöidenarviointijaennustaminentehdäkunkin

liiketoiminnan osalta erikseen. Vaikutusten vaihtelevuus johtuu muun muassa toisistaan

eroavista tuotteista, asiakaskohderyhmästä, toiminta-alueista, ja sitä kautta erilaisista

kuljetuskonsepteista.

Ennusteraportoinnin pohjalle muodostettiin työkirja, joka pitää sisällään logistiikan

kokonaisuuteen liittyvän kustannusjakauman laskentataulukoiden muodossa. Ennusteeseen

liittyvät kustannukset ja niihin liittyvät ennusteet on luokiteltu seuraavalla tavalla, mikä

mahdollistaa erilaisten skenaarioiden tekemisen sekä syvällisemmän tarkastelun eri

liiketoimintojennäkökulmasta.

- pääkustannusajurit(esim.öljy,markkinamuutokset,valuuttakurssit)

- toimittaja-(esim.HapagLloyd,Euroports,VRTranspoint),

- toiminta-alue-(esim.Pohjois-Eurooppa,Aasia,Uruguay),

- toiminto-(esim.konttikuljetukset,satamaoperaatiot,maantiekuljetukset)

- liiketoiminta-alueellinenkustannustenjavaikutustenjakautuminen

Työkirjatoimiiteknisenäjamanuaalisenalaskentapohjanaherkkyysanalyyseillesekäennusteen

muodostamiselle.Taulukonavullaolitarkoitusparantaaennusteentarkkuuttajaluotettavuutta

eri liiketoimintojen näkökulmasta tarkasteltuna. Osa taulukon taustalla tapahtuvasta

69

laskennasta perustuu historiatietoon (volyymit, kustannukset), minkä pohjalta ennusteen

tarkkuuttaonpyrittyparantamaan.

Työkirjavaatiikuitenkinpaljonmanuaalistapäivittämistävuosittainsiihenliittyvänmasterdatan

osalta. Masterdata, eli taulukon perustiedot, jotka toimivat laskennan pohjana, muuttuvat

vuosittain, eikä käytössä ollut raportointityökalu suoraan mahdollistanut tämän tiedon

päivittämistäautomaattisesti.Työkirjaankootunmasterdatanavullaonmahdollistatarkastella

myösedeltävänvuodentoteutuneidenkustannustenkokonaisuuttaeriliiketoimintojenosalta,

sillä mistään muusta tietolähteestä sitä ei suoraan vaadittavassa muodossa ole saatavilla.

Edeltävän vuoden kustannustaso on yleisesti määritetty vertailutaso kaikkiin kustannuksiin

liittyväntoteumakustannus-jaennusteraportoinninosalta.

Kyseisen työkirjanavullaonmahdollistamyös tarkastella yksityiskohtaisesti,minkä tekijöiden

on ennustettu vaikuttavan kunkin liiketoiminta-alueen kustannuskehitykseen. Mikäli

kustannuskehitys ei toteudu ennustetun mukaisesti, on syytä tarkastella vielä seuraavat

kustannuskehitykseen vaikuttavat logistiikan hankinnan ulkopuoliset tekijät, joita ei

ennusteprosessissahuomioida:

- myynninohjautumisenvaikutuserimaantieteellistenalueidenvälillä

- varastotasojenkehittyminenjamahdollisetvaikutuksetkustannuskehitykseen

- logistiikkaanliittyvienlaskujenkäsittelyynliittyvätkustannustenjaksottumiseenliittyvät

poikkeamat

- logistiikkaanliittyvienlaskujenkäsittelyynliittyvätmuutoksetjaerityistapaukset

7.2.2 Toteutuneidenkustannustenseuranta

Tutkittaessa teemaa useiden laskentataulukoiden avulla toteutettujen kvantitatiivisten

laskelmien avulla, saatiin muodostettua näkemys seuraavista tekijöistä, joiden empiirisen

tutkimusosuuden pohjalta merkittävimmin tiedettiin suorasti vaikuttavan

kustannuskehitykseen ja mm. kustannusten kuukausittaiseen vaihteluun eri liiketoimintojen

osalta:

70

1. Olemassa olevat sopimukset ja näihin liittyvät hintamuutokset, sopimuskaudet ja

kilpailutusprosessit

2. Dieselin ja laivapolttoaineenhinnanvaihtelunvaikutuksetmaantie- jameriliikenteessä

jayhteysraakaöljynhinnankehitykseen(Liite1).

3. Rahtienperusteenaolevienvaluuttakurssienvaihtelunvaikutukset(Liite2ja3).

4. Varastojen volyymikehitys suhteessa logistiikan yksikkökustannuskehitykseen ja

myytyjentonnienmäärään(Liite4).

5. Tehdas-markkina variaatioiden vaihtelun vaikutukset. Ts. kustannusvaikutukset, jotka

aiheutuvat kuljetettavien volyymien ohjautumisesta vaihtelevilla maantieteellisillä

alueillajohtuenmyynninohjautumisestaerimarkkinoidenvälillä(Liite5).

6. Kustannusten jaksottumiseen ja kirjaamiseen liittyvät erityistapaukset. Myytyjen

tonniensijoittuminenperättäistenkuukausienvälillä,kun tarkastellaankuukausittaista

vaihtelua.

Kvantitatiiviset analyysit paljastivat jonkin verran datan luotettavuuteen liittyviä ongelmia.

Erityisesti kuljetusmuodoittain tarkasteltuyksikkökohtaisenkustannuksen seurantanostiesiin

odoteustapaikkeavaanäkymää (Liite6).Tämätoisaaltaedesauttoidataan liittyvienvirheiden

aiheuttajien löytämistä. Virheiden korjaaminen aloitettiin välittömästi IT-henkilöiden kanssa

yhteistyössädatanluotettavuudenparantamiseksitulevaisuudessa.

Kuukausittaiseen kustannusvaihteluun vaikuttaa oleellisesti se mille kuukaudelle myynnit

ajoittuvat. Logistiikan kustannukset kirjanpidollisesti kohdistuvat merkittävältä osin aina eri

kuukaudelle kuin kyseinen myyty tonni. Tämä on seurausta pääosin pitkistä ja usean

kuljetusmuodonyhdistetyistätoimitusmatkoista.Tästäjohtueneitoteutuneidenkustannusten

osalta ole hyödyllistä tarkastella yksittäistä kuukautta ja siihen liittyvää kustannustasoa, vaan

kumulatiivistakertymääkolloisellakintarkastelunajanjaksolla.

Haasteena koettiin selittävien tekijöiden löytäminen kulloisellekin ennusteesta poikkeavalle

kustannusvaihtelulle.Tästäsyystä johtuennähtiin tarpeellisena jatkossaanalysoida ja seurata

yllämainittujen tekijöiden kehittymistä ja suhteellista vaikutusta eri liiketoimintojen

kustannuskehitykseen. Seurannan lisäksi todettiin, että laskun käsittelyyn ja operatiiviseen

toimintaan liittyvät erityistapaukset, (esim. rahdin ehtojen muutokset, poikkeukselliset

71

liikennejärjestelyt jne.) jotkamerkittävästivaikuttavatkustannuskehitykseen,tuleekirjataylös

kaikkien kustannuskehitystä seuraavien tahojen nähtäväksi. Seurantojen avulla pystytään nyt

antamaan vastauksia sille, miten yllä mainitut välittömästi vaikuttavat osatekijät ovat

toteutuneeseenkustannuskehitykseenvaikuttaneet.Seurannatvaativatkuitenkinmanuaalista

päivittämistä,silläkäytössäolevaraportointityökalusellaisenaaneitarkoitukseensovellu.

7.2.3 Tiedon,tietämyksenhallintajaraportointi

Merkittävää lisäarvoa raportoinnille kaivattiin rikastamalla sitä toimialaan liittyvien

kehitysnäkymien osalta. Jotta tämän kaltaista tietoa pystytään tuottamaan, tarvitaan

näkemystä toimittajarajapinnassa työskenteleviltä hankinnasta vastaavilta henkilöiltä. Tämän

lisäksimarkkinoihinsidoksissaolevaadataajatietoaonmahdollistaostaaesimerkiksiuutis-ja

mediaseurantapalvelujasekäanalyysejajatilastojatuottaviltayrityksiltä.

Logistiikanosaltaostettavatietovoisiollatarvittaessaerilaisetkonsultointipalveluträätälöityjä

tutkimuksiavartensekäaktiivisempiseurantaliittyenseuraaviinteemoihin;

- Yleinenrahtitasojenkehittyminenerikuljetusmuodoillajamarkkina-alueilla

- logistisettoimittajatalueittain,asemamarkkinoillajataloudellinentilanne

- Rahdinantajatalueittainjalogistisetkonseptit

- Volyymeihinliittyvättilastotmäärätyillätoiminta-alueilla

- Erikuljetusmuotoihinliittyväkustannuspohjankehittyminen

- Logistinensuorituskykyerialueilla

- kalustoon/infraanjaklusteriinyleisestiliittyväkehittyminen

Tutkittaessa muita kohdeyrityksen toimintaan liittyviä raportteja, kävi ilmi, että tämän

suuntaista raportointia on jo jonkin verran käynnissä. Esimerkiksi operatiiviseen toimintaan

liittyvässä kuukausittaisessa raportoinnissa on sisällytettynä edellä mainittuja elementtejä.

Tietokokonaisuudestaeikuitenkaansaavutakaikkiatarpeellisiatahoja,minkävuoksipohdittiin,

tulisiko raportoitavia tietoja yhdenmukaistaa, tai jakaa aktiivisemmin. Tähän ratkaisuna voisi

olla projektin alla oleva OBI (Oracle Business Intelligence) raportointijärjestelmä,

72

kohdeyrityksensisäisessäkäytössäolevat tiimisivustot tai käytössäolevaCheckpoint sovellus,

jotakauttalogistiikkaanliittyvääuutisointiavoidaansisäisestijakaajaarkistoida.

Lisäksi tutkimustyön yhteydessä kävi ilmi, että yrityksessä on käytössä edellä mainittu

Checkpoint uutispalvelu. Palvelun uutisointiin liittyvät rajaukset eivät olleet kohdallaan, eikä

uutiskirjeiden jakelua ilmeisesti tästä johtuen oltu laitettu käytäntöön. Rajaukset toimialaan

liittyvän uutisoinnin osalta saatiin tehtyä ja uutiskirjeet otettiin käyttöön. Checkpoint on

liiketoimintatiedonhallintaanerikoistunutsovellus,jonkaavullaonmahdollistavälittääjajaella

uutis-,web-jamediatietoa.Checkpointinkauttaonmahdollistavälittääsekäyrityksensisäistä

tietoa, mutta erityisen hyvin se soveltuu juuri ulkopuolisen tiedon jakeluun. Ulkopuolisen

tiedon osalta uutisointi ostetaan uutis- ja mediaseurantapalvelujen tuottamiseen

erikoistuneeltayritykseltä.

Tiedonmuodostumisen näkökulmasta prosessi voidaan kuvata alla olevan kuvanmukaisesti.

Prosessi pitää sisällään vaihteet 2, 3, 4 ja 5 (tiedon kerääminen, tiedon prosessointi, tiedon

analysointi ja tiedon jakaminen) liiketoimintatiedon hallinnan prosessin vaiheista jotka on

esiteltytyönteoreettisentutkimusosansivulla34Vaiheet1(tietotarpeidentunnistaminen)ja6

(tiedon hyödyntäminen ja palaute) on tarkoituksella jätetty prosessista kuvaamatta, koska

kuvassa oli tarkoitus selventää tiedonmuodostamisen vaiheet. Tietotarpeiden tunnistaminen

sekä tiedon hyödyntäminen ja palaute toki tulisi olla aktiivisen tarkkailun kohteena

mahdollistaenraportoinninjatkuvanuudistumisen.

73

Kuva 21. Kustannusten ennustamiseen, analysointiin ja raportointiin liittyvän tiedon

muodostuksenprosessi

3. Mitkä ovat kriittisimmät kehityskohteet logistiikan kustannuksiin7.3

liittyvänraportoinninosalta?

Yleisesti logistiikan raportointiin liittyvänä haasteena koetaan KETTERYYS; Raporttien

päivittäminen vaatii paljon manuaalista työtä, minkä vuoksi se on hidasta. Käytössä olevien

raportointijärjestelmien kapasiteetti työstää dataa on rajallinen mikä vaikeuttaa raporttien

kanssa työskentelevien henkilöiden työtä merkittävästi. Tietoa joudutaan yhdistelemään eri

lähteistä ja erikseen ajetuista raporteista accessia ja exceliä hyödyntämällä saavuttaakseen

haluttujalopputuloksia.Tällainentapatyöskennelläontehotonta,haavoittuvaistajahidasta.

Datan LUOTETTAVUUTEEN liittyvät ongelmat nousivat esiin erilaisten kvantitatiivisten

laskelmienjaraportointityökaluihinperehtymisenyhteydessä.Erilähteistähaettutietosaattoi

erota keskenään toisistaan, eikä eroavaisuuksiin liittyviä syitä useinkaan saatu selvitettyä.

74

Liiketoimintaprosessienerilaisuusolimyösasia,mikävaikutti logistiikan raportointiin liittyviin

yksityiskohtiinjaaiheuttihämmennystä.SekäulkoisenettäsisäisentiedonjadatanSAATAVUUS

itsessään on haaste, sillä kohdeyrityksen prosesseihin liittyy jonkin verran tietoa, minkä

saatavuus olisi automatisoitavissa nykyaikaisten työkalujen ja sovellusten avulla ja

yhdistettävissämyös ulkopuolelta tulevan datan kanssa. Lisäksi ulkopuolisen datan ja tiedon

hyödyntäminenvaatiivielätarkempiatarvemäärittelyitä.

Yksityiskohtaiset kehitysalueet, jotka ovat suoraan johdettavissa tutkimustyön aikana esiin

nousseiden haasteiden kautta, voidaan kategorisoida teknisiin sekä toiminnallisiin

kehitysalueisiin;

Teknisethaasteet

- Nykyiseenkäytettävissäolevaandataanliittyväntietoarkkitehtuurinmallinnuksenpuute

(erisovelluksetjadatalinkitykset;SAP,OTM,myynninjärjestelmätjne.)

- Raportoinninluotettavuusjadataanliittyviendimensioidensyventämisen

mahdollisuudet

- Prosessienjatietojärjestelmienerilaisuuseriliiketoimintojenvälillä

- Varastointikustannustenläpinäkymättömyys

- Kustannuskoodienkäyttöönliittyvätosittaisetpuutteetjaepäjohdonmukaisuus

- OTMdatanosittainenpuuttuminen,koskaosatoiminnoistaOTM:nulkopuolella

- Kirjanpitoonliittyvänkustannustiedondimensioidenjasyvyydenrajoitteet

- Erilähteistätulevantiedonyhdistettävyydenhaasteet

- RaportointityökaluissaolevandatanoikeellisuusjatähänliittyvienIT-ongelmien

ratkaisemisenhitaus

- Toteutuneenkustannustiedonläpinäkyvyysjasiihenporautumisenvaikeudet

- Eriraportointilähteidenlukujeneroavaisuudet

Toiminnallisethaasteet

- Ulkoisenliiketoimintatiedonhankintajasenjakamisentehostaminen

- Organisaationsisäisentiedonhyödyntämisenmaksimoiminen

75

- Tietotarpeisiinliittyväprojektisointi;(rajaaminen,tavoitteidenasettaminenjatoteutus)

kuntarvitaansyvällisempääymmärrystämäärätyistäteemoista.

- Vertailuanalyysientekeminenliittyenmarkkinoidenhintatasoonjaoperaatioihin

- Logistiikkaan liittyvien yleisten liiketoimintanäkymien aktiivisempi tuottaminen ja

päivittäminensidosryhmillejaettavaksi

- Hiljaisen tietämyksen kokoaminen, yhdistäminen, jalostaminen ja aktiivisempi

jakaminen

- Ulkoisenliiketoimintatiedonhallinnanosalta-kriittistentietotarpeidentunnistaminen

jatiedonhankinta

- Ulkoistentietopalveluidenparempihyödyntäminenyleisesti

- Tiedontallentamisenjajakamisenkehittäminen

- Tietoarkkitehtuurindokumentointi

76

8. POHDINTA ja YHTEEVETO

Tämänluvuntavoitteenaonvetääyhteenempiirisentutkimuksenlöydöksetjajohtopäätökset

sekä näihin liittyvät “rajoitteet” suhteessa työn teoreettiseen viitekehykseen. Lisäksi luvussa

esitetään ilmenneitä potentiaalisia jatkotutkimusaiheita sekä kehittämisehdotuksia

kohdeyritykselle.

Tietämyksenjatiedonhallinta8.1

Käytyjen teemahaastatteluiden, raportoinnista poimitun tiedon, tehtyjen kvantitatiivisten

analyysien sekä teoreettisen tutkimusosuuden perusteella voidaan todeta kohdeyrityksen

valmiin tuotteen toimitusketjuun liittyvien kustannusten olevan alttiita monille välittömästi

sekä välillisesti vaikuttaville tekijöille. Logistiikan hankinnasta vastaavat asiantuntijat pystyvät

hyvin vastaamaanerilaisiin skenaarioihin jamuutoksiin omilla vastuualueillaan.Näkemystä ja

tietämystä siis on runsaasti. Työn teoriaosuudessa tuotiin esiin yleisesti kartoitettuja johdon

raportointiin liittyviähaasteita (Johnson&Kaplan; Lowym.) jotka liittyivät täsmällisen tiedon

tuottamisen haasteisiin; tiedon keräämiseen, prosesseihin ja kustannuksiin liittyvän tiedon

puutteeseen,selittävientekijöidensaatavuudenoikea-aikaisuuteen.Tismalleensamathaasteet

voidaannähdätoteutuvantämäntutkimustapauksenkohdalla.

Eri logististen alueiden näkemykset pitää pystyä jatkossa ketterämmin yhdistämään kutakin

liiketoimintoa palvelevaksi kokonaisuudeksi, jotta pystytään paremmin muodostamaan

kokonaiskustannuskehitykseen liittyviä ennusteita tai vastaamaan kustannuskehitykseen

liittyviin erilaisiin kysymyksiin. Työn empiirisessä tutkimusosiossa kävi ilmi, että on olemassa

runsaasti logistiikan hankinnan toimialan ulkopuolisia tekijöitä, jotka oleellisesti vaikuttavat

kustannuskehitykseen. Näiden tekijöiden vaikutusta kustannuskehitykseen ei ole tarkoitus

ennustaa,mutta näiden tekijöiden vaikutus pitäisi jälkikäteen helpommin pystyä arvioimaan,

mikäli niillä on ollut esiin nousevaamerkitystä kustannuskehityksen osalta. Tällaisia tekijöitä

ovatesimerkiksimyynninohjautuminenerimaantieteellistenalueidenvälillätaivarastotasojen

77

käyttäytyminen. Edellä mainitut tekijät ja näiden vaikutuksien syvällisempi tutkiminen ovat

työssäesiinnousseitajatkotutkimusaiheita.

Erilaisiin tietolähteisiin tehdyn perehtymisen perusteella kustannuksiin ja kuljetusketjuun

liittyvää kokonaisuutta koskevaa tietoa on runsaasti saatavilla sekä sisäisesti että ulkoisesti

useistalähteistä.Tiedonmääräjamoniulotteisuuskuitenkinovatniinlaajoja,ettähankittavan

tiedonosalta tulevaisuudessa tarvitaan tarkempiamäärittelyitä, jotta vältytään ylimääräiseltä

työltä ja turhan tiedon kuormitukselta. Lisäksi hyödynnettävissä on monenlaisia sovelluksia

tiedonjakamisenjataltioinnintueksi.Tiedonjakamiseenjaraportoimiseenliittyvättavattoimia

ovatvaihtelevia,tähäntarvittaisiinjohdonmukaisuuttajayhteisiäsääntöjä.

Ketteryys liittyen sekä kustannusten raportointiin, että ennustamiseen tutkimustyössä

määritellynprosessinmukaisestivaatiimerkittäviäkehitysaskeleita.Manuaalisestipäivitettävät

raportit,esityksetjaanalyysitvievätliikaaaikaa,jokavoitaisiinparemminhyödyntäävalmiiden

ja automaattisesti päivittyvien raporttien, analyysien ja esitysten tulkintaan. Tutkimustyön

aikana kohdeyrityksessä alkanut tietovaraston rakentaminen, sekä tähän liittyvä

raportointityökalujen ja uudistamisprojekti ohjaavat kehitystä kuitenkin oikeaan suuntaan.

Samaan aikaan vähitellen automatisoituvat ja digitalisoituvat liiketoimintaprosessit

edesauttavat kehitystä japarantavat tiedon läpinäkyvyyttä, saatavuutta jahyödynnettävyyttä

mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa. Kuten Low et al. (2014) on todennut, oikea-aikaisen

tiedon saatavuus on avainasemassa, kun tarvitaan vastauksia siihenmiksi kustannukset eivät

kehity odotetun laisesti. Digitalisoituvien liiketoimintaprosessien ja uusien teknologioiden

käyttöön oton myötä syntyvä Big data luo edellytyksiä paremmille analyyseille samalla

mahdollistaentäysinuudenlaisiatoimintatapojajatehokkuuttamm.raportoinninosalta.

Isoissa organisaatioissa tietoa tuntuu olevan paljon, mutta eri toimintoihin liittyvän tiedon

yhdistäminen ilmenee monesti haasteellisena. Tämä voi osaltaan olla seurausta tarkasti

rajatuistaorganisaatiorakenteista.Esimerkiksilogistiikkaosastoselkeästitarvitseetietoaliittyen

myyntiin ja asiakkaaseen, vastaavasti myynnille olisi hyödyllistä tieto logistiikkaan ja

toimitusketjuun liittyen. Koko toimitusketjuun liittyvä tieto pitäisi pystyä yhdistämään.

Tietovarasto mahdollistaa tulevaisuudessa raporttien rakentamisen nopeammin ja

ketterämmin niin, että eri järjestelmistä tulevat tiedot ovat automaattisesti yhdistettävissä

ilman virhealtista ja aikaa vievää manuaalista työtä. Tämä vaatii kuitenkin tarkkaa ja

78

asiantuntevaatyöpanostatietoonliittyvienmäärittelyidenosalta,jottalopputulosontoimivaja

kaikkitarpeellisetnäkökulmathuomioiva.

Jottatarvittavatasiatkuljetusketjunkustannusläpinäkyvyyteenliittyenpystytäänhuomioimaan,

tulee nykyisellään jatkuvasti uusiutuvien järjestelmien käyttöönoton yhteydessä huomioida

mahdollisuudetyhdistääerijärjestelmistätulevaatietoariittävänlaajasti.Nykyiselläänkäytössä

olevistajärjestelmistäjaniihinliittyvästätietoarkkitehtuuristatuntuuolevanhuonostisaatavilla

olevaakirjattuatietoa.Tietoarkkitehtuuriinsekäprosessiarkkitehtuuriinliittyvätietoonavain-

asemassa kun rakennetaan uutta ja yritetään selvittäämahdollisuuksia luoda datan pohjalta

uuttahyödyllistätietoaliiketoiminnantueksi.

Digitalisaationmahdollisuudet8.2

Yksi oleellisimmista raportoinnin tavoitteista onmuodostaa luotettavaa ja laadukasta tietoa,

oikea-aikaisesti oikealle kohderyhmälle niin että se on helposti saatavilla. Merkittävimmät

haasteet logistiikan raportoinnin osalta liittyvät käytettävissä olevan datan luotettavuuteen,

saatavuuteen ja raportoinnin ketteryyteen. Monesti tietoja joutuu keräämään useista

järjestelmistä,minkälisäksisitäpitäämuokataerillisissälaskentataulukoissa.

Digitalisaatio on raportointiin liittyvien haasteiden voittamisen merkittävin mahdollistaja.

Digitalisaation avulla edellä mainittuihin raportoinnin käytäntöihin olisi mahdollista tehdä

huomattavia parannuksia, joiden myötä on mahdollista parantaa tiedon reaaliaikaisuutta ja

tehokkuutta. Koska tietoa ja dataa on nykyisin paljon saatavilla, tulee raportointi rajata

tarkkaan oleellisen tiedon tuottamiseen, ja varmistaa raporttien ajantasaisuus sekä helppo

saatavuus.”Uudenaikakauden”raportoinnillapystytääntarjoamaanmahdollisuuksiayrityksen

johdon tarpeisiin ja tehokkaampaan johtamiseen. Digitalisaation kehittymisen, ja senmyötä

laadukkaan ja ajantasaisen tiedon myötä, mahdollisuudet myös tiedon analysoinnin osalta

paranevat merkittävästi. Kuten tämän tutkimusraportin johdannossakin jo mainittiin,

raportointiin liittyvät vaatimukset muuttuvat ja kasvavat johtuen nopeasti muuttuvasta

toimintaympäristöstä.Saatavillaolevadatajasiitärakennettutietotuleepystyähyödyntämään

merkittävänäkilpailuedunlähteenä.

79

Kirjallisuudenjatehdyntutkimustyönperusteellatehtyjenjohtopäätöstenperusteellavoidaan

todeta, että asioiden eteenpäin kehittäminen digitaalisesti vaatii kuitenkin syvällistä

ymmärrystä kokonaisuuksista, teknisestä ja operatiivisesta puolesta liittyen myyntiin,

tuotantoon sekä toimitusketjuun. Raportoinnin kehittämiseen liittyvien projektien

onnistuminen on riippuvainen projektiin osallistuvien henkilöiden kokonaisosaamisesta sekä

kyvystä koordinoida projektin sekä eri osa-alueiden osaajien kanssa. Nykyisellään tieto,mikä

tutkimusraportin pohjalla olevaan kustannusosuuteen ja siihen liittyvään operatiiviseen

toimintaanliittyy,onjakautuneenalaajalleosaankohdeyritystä.Suuriosatästätietämyksestä

on hiljaista tietämystä; osaamista ja kokemusta, mutta samaan aikaan eri järjestelmistä

saatavandatamäärä, jatästä jalostettavissaolevatiedonmääräkasvaa.Tästä johtuen,tähän

liittyvien taustatekijöiden ja kokonaisuuden ymmärtäminen vaatii kokemusta ja näkemystä

tähän kokonaisuuteen liittyvistä toiminnoista operatiivisella tasolla. Digitalisaation hyötyjen

maksimoinninvuoksi,näkemysainoastaankäytännöntasollatapahtuvistatoiminnoistaeiyksin

riitä, vaan pitää olla syvällisempää tietämystä ja ymmärrystä myös tietojärjestelmien tasolla

tapahtuvista toiminnoista ja sitä kautta tiedon kehittymisestä jamuodostumisesta. Se,miten

hyvinuudistuvaaraportointiajatkossahyödynnetään,vieomanaikansauusientoimintatapojen

omaksumisenmuodossa.

mm.kustannuskehitykseen liittyvienprosessienautomatisoinnin ja sitämyötädigitalisoituvan

tiedonmukanaantuomankehityksenmyötäsyntyvättaloudellisetpositiivisetvaikutukseteivät

tulenäkymäänsuoraanjavälittömästikohdeyrityksentuottavuudenkasvuna.Lieneekuitenkin

niin, että ilman näitä vaikutuksia yritys ei pidemmällä tähtäimellä pärjää tämän päivän

kilpailussa.Kehittämisvaiheessaasioidenautomatisointijadigitalisointisitovatpaljonresursseja

ja rahaa mutta vaikuttaa epäsuorasti tuottavuuteen automatisoimalla ja tehostamalla

työvaiheitasekätuottamalladataajanopeuttamallatiedonsaantiajohtamisentueksi.

Prosessien automatisoinnin myötä mahdollistuva raportointiin liittyvä kehitys ei myöskään

itsenäisesti pysty tuottamaan tehokkuutta ja aikaansaamaan raportointiin liittyviämuutoksia.

Raportoinnin uudistaminen hyödyntäen digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia,

edellyttääuudistettujaliiketoimintaprosessejajatoimintamallejayrityksenkaikissaprosesseissa

jatoiminnoissa. Jottadigitalisaationmahdollisuudetvoidaanmaksimaalisestihyödyntää,pitää

pystyä kokonaisvaltaisesti ymmärtämään yrityksen toimintaan ja tiedonkulkuun liittyvät

80

prosessit ja tietolähteet, joita digitalisaation mukanaan tuomat muutokset koskettavat.

Digitalisaation oleellinen kulmakivi on tiedon ja järjestelmien sähköistyminen ja prosessien

automatisointi. Automatisoidut prosessit nopeuttavat tiedon saamista järjestelmiin, ja sitä

kauttaraportointiinpäätöksenteontueksi.

Kuva 22. Digitalisaation hyötyjen kotiuttamisen edellytykset raportoinnin kehittämisen

näkökulmasta

81

LÄHTEET

Ackoff,R.L.1981.CreatingtheCorporateFuture.kustannuspaikka:Wiley

Autio, T. 2014. Big Data hypestä todellisuuteen. [Viitattu 6.9.2017] Saatavissa:

http://www.bilot.fi/fi/big-data-hypesta-todellisuuteen/

Azoff, M., Charlesworth, I. (2004). The New Business Intelligence. A European Perspective,

ButlerGroup,WhitePaper.

Balint, A. O.,Toma, M. 2015. How does business intelligence solutions can streamline and

influencetransportnetworks?ProcediaEconomicsandFinance,Vol20,s.59-64.

Brynjolfsson,E.,&McAfee,A.2014.Thesecondmachineage:work,progress,andprosperityin

atimeofbrillianttechnologies.WWNorton&Company.

Chen,H.;Chiang,R.H.L.;Storey,V.C.2012.BusinessIntelligenceandAnalytics:Frombigdata

tobigimpact.MisQuarterlySpecialIssue:Businessintelligenceresearch,Vol.36No.4,s.1165-

1188.

Creswell, J. 2007.Qualitative Inquiry& ResearchDesign: Choosing Among Five Approaches.

London:SagePublications.

Cognos,ManagementInformationSystem.

Davenport,T.2006.CompetingonAnalytics.HarvardBusinessReview.Vol.84(1),s.98-107.

Deshmuk,A.2005.Digitalaccounting:TheeffectsoftheinternetandERPonaccounting.RIM

Press:Hersey,PA.

Drury,C.2005.ManagementAccountingforBusiness.3.painos.London:ThomsonLearning.

Forslund,H.,Jonsson,P.2007.Dyadicintegrationoftheperformancemanagementprocess:A

delivery service case study. International Journal of Pysical Distribution & Logistics

Management,Vol.37,No.7,s.546-567.

82

Gartner, IT-sanakirja. [Viitattu 8.4.2018] Saatavissa: https://www.gartner.com/it-

glossary/digitalization/

Ghoshal,S.;Kim,S.K.1986.BuildingEffectiveIntelligenceSystemsforCompetitiveAdvantage.

SloanManagementReview,Vol28,No.1.s.49-58.

Gilad, B. & Gilad T. 1986. SMR Forum: Business Intelligence - The quiet Revolution. Sloan

ManagementReview,Vol27,No.4.s.53-61.

Helkiö, T. Affecto. 2011. Liiketoimintatiedon hallinnasta nykypäivän kilpailuvaltti. Ladattu

14.2.2017. Yrityksen kyky kääntää data informaatioksi, tietämykseksi ja toiminnaksi on

keskeinen menestystekijä. Saatavilla (1.7.2016)

https://www.youtube.com/watch?v=p9Eki_21_YA

Hirsijärvi,S.,Remes,P.,Sajavaara,P.1997.Tutkijakirjoita.Tammi.Helsinki.

Hoffmann, J. & Kumar S. 2010. Globalization - The Maritime Nexus. Teoksessa C. Th.

Grammenos(toim.):HandbookofMaritimeEconomicsandBusiness.2.painos.Lontoo:Informa

s.35-64.

Hovi, A.; Hervonen, H.; Koistinen, H. 2009. Tietovarastot ja Business Intelligence. Jyväskylä:

WSOYpro/Docendo-tuotteet.

Hälinen,H-M.2015.Understandingtheconceptof logisticscost inmanufacturing.Väitöskirja.

Turunkauppakorkeakoulu.

Jerry Neumann’s Blog, Reaction Wheel. The Deployment Age, October 14, 2015. Viitattu

seuraavaan lähteeseen; Carlota Perez, Technological Revolution and Financial Capital. The

DynamicsofBubblesandGoldenAges,(Cheltenham,UnitedKingdom,EdwardElgarPublishing

Limited), 2002. [viitattu 19.10.2016]. Saatavissa: http://reactionwheel.net/2015/10/the-

deployment-age.html

Johnson,H.T.&Kaplan,R.,S.1987.Relevancelost:Theriseandfallofmanagementaccounting.

IEEEEngineeringManagementReview,Vol.15(3),s.36-44

Kananen, J. 2014. Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä: Miten kirjoitan kvalitatiivisen

opinnäytteenvaihevaiheelta.Jyväskylä:JyväskylänAmmattikorkeakoulunJulkaisuja-Sarja.

83

Kananen,J.2013.Case-tutkimusopinnäytetyönä.Suomenyliopistopaino.Jyväskylä:Jyväskylän

AmmattikorkeakoulunJulkaisuja-Sarja.

Kohdeyrityksenvuosikertomus2017.Ladattu29.1.2018.

LaLonde,B.J.jaPohlen,T.L.1996.Issuesinsupplychaincosting.TheInternationalJournalof

LogisticsManagement,Vol.7,No.1,s.1–12.

Logistiikkaselvitys.2016.TurunKauppakorkeakoulunjulkaisuja.SarjaE-1:2016.Turunyliopisto.

[Viitattu 18.9.2017] Saatavissa: http://blogit.utu.fi/logistiikkaselvitys/wp-

content/uploads/sites/92/2016/11/Logistiikkaselvitys202016.pdf

Low,W.Z.;TerHofstede,A.H.M;Nauta,W.&Wynn,T.M.2014.AFrameworkforCost-Aware

Process Management: Cost Reporting and Cost Prediction. Journal of Universal Computer

Science, vol. 20, no.3, s. 406-430. [Viitattu 30.8.2017] Saatavissa:

http://www.jucs.org/jucs_20_3/a_framework_for_cost/jucs_20_03_0406_0430_wynn.pdf

Lönnqvist, Antti; Pirttimäki, Virpi (2006). The Measurement of Business Intelligence.

InformationSystemsManagement;Winter2005;23(1)s.32

Manyika, James; Chui, Michael; Brown, Brad; Bughin, Jacques; Dobbs, Richard; Roxburgh,

Charles; Hung Byers, Angela. McKinsey Global Institute report 05/2011. Big data: The next

frontier for innovation, competition, and productivity. [Viitattu 4.9.2017] Saatavissa:

http://www.mckinsey.com/business-functions/digital-mckinsey/our-insights/big-data-the-next-

frontier-for-innovation

Nasdaq.CrudeOilBrent.LatestPrice&ChartforCrudeOilBrent.[Viitattu7.4.2018]Saatavissa:

https://www.nasdaq.com/markets/crude-oil-brent.aspx?timeframe=7y

Macrotrends.EuroBritishPoundExchangeRate(EURGBP)-HistoricalChart.[Viitattu7.4.2018]

Saatavissa: http://www.macrotrends.net/2553/euro-british-pound-exchange-rate-historical-

chart

84

Macrotrends.Euro Dollar Exchange Rate (EUR USD) - Historical Chart. [Viitattu 7.4.2018]

Saatavissa:http://www.macrotrends.net/2548/euro-dollar-exchange-rate-historical-chart

Mc Kinnon, S.M. ja Bruns,W. J. 1993. Information andmanagers: A field study. Journal of

ManagementAccountingResearch,Vol.5,Fall,s.81–108.

Pohjola, Matti. 2014. Suomi uuteen nousuun - ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja

talouskasvun lähteinä. Teknologiateollisuus ry. [viitattu 20.10.2016]. Saatavissa:

http://www.finnetpaivat.fi/images/pdf/Matti_Pohjola_Suomi_uuteen_nousuun.pdf

Pohlen,T.L.,Klammer,T.P.jaCokins,G.2009.TheHandbookofSupplyChainCosting.Council

ofSupplyChainManagementProfessionals;Lombard,IL.

Rushton,Alan;Croucher,Phil&Baker,Peter.2006.Thehandbookoflogisticsanddistribution

management.3rdedition.TheCharteredInstituteofLogisticsandTransport(UK).

Saarainen-Kauppinen, Anita & Puusniekka, Anna. 2006. Havainnointi. Luku 6.4. KvaliMOTV -

Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen

tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja].

<http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_4_2.html>.(Viitattu19.09.2016.)

TapaninenUlla.2013.Merenkulunlogistiikka.Tampere:Otatieto.

Tzortzaki Alexia Mary & Mihiotis Athanassios. 2014. A Review of Knowledge Management

TheoryandFutureDirections.KnowledgeandProcessManagement,vol21,no.1,29-41.

Van Ark B. 2016.Making dollars—and sense—out of the New Digital Economy, Economy &

Business Environment Blog, The Conference Board. [viitattu 1.11.2016]. Saatavissa:

http://tcbblogs.org/economy/2016/05/17/making-dollars-and-sense-out-of-the-new-digital-

economy(1.11.2016)

VanderAalst,Wil.M.P.,Schonenberg,M.,andSong,M.(2011).

Timepredictionbasedonprocessmining.InformationSystems,36(2):450–475.

85

VanderAalst,WilM.P.,(2013)BusinessProcessManagement:acomprehensiveSurvey.ISRN

SoftwareEngineering.ArticleID507984.

Verkkopedagogi. [viitattu 05.9.2017] Saatavilla (5.9.2017)

https://verkkopedagogi.net/vanhat/fi/sisalto/materiaalit/access2003/luku0375c6.html?C

Weske,Mathias. (2007). Business ProcessManagement: Concepts, Languages, Architectures.

Springer-Verlag,NewYork,Inc.,Secaucus,NJ,USA.

XE. XE Currency Charts: EUR to CNY XE Currency Charts: EUR to CNY. [Viitattu 7.4.2018]

Saatavissa:http://www.xe.com/currencycharts/?from=EUR&to=CNY&view=10Y

86

LIITTEET

Liite1.RaakaöljynhinnankehityssuhteessalaivabunkkerinjaDieselöljynhinnankehitykseen

Kuvaajassa esitetään raakaöljyn hinnan kehittyminen ja sen kehitys suhteessa

maantieliikenteessä käytettävään Diesel öljyyn sekä laivapolttoaineena käytettävään

bunkkeriöljyyn. Maantieliikenteessä noin 25 % ja meriliikenteessä jopa 50 % kustannuksista

johtuvatpolttoainekustannuksista(Logistiikkaselvitys,2016).

Öljynhinnanvaikutusrahtitasooneriliiketoimintojenosaltaonlaskettavissahuomioiden

- Liikennealueet ja kuljetusmuodot sekä näillä kuljetettavat volyymit ja näihin

liittyvätkuljetuskustannukset

- kuljetus-sopimuksissaerikseenmääritellytpolttoaineklausuulit

Koska liiketoimintojenkuljetuskonseptitovat toisistaaneroavia,eiöljynhinnanvaikutustaeri

liiketoiminta-alueidenkeskenvoidayleistää.

87

Öljyn hinnan vaikutus ei näy suoraan raideliikenteessä, jolloin liiketoimintoalueet, joilla

raideliikenteen osuus kuljetuksista on merkittävämpi, ovat vähemmän alttiita öljyn hinnan

vaikutuksille.

88

Liite 2. Valuuttakurssien kustannusvaikutus suhteessa euroon verraten edeltävän vuoden

kustannustasoon

Liite3.Valuuttakurssienvaikutuseräänliiketoiminta-alueenosaltarahamääräisestilaskettuna

KohdeyrityksenlogistiikankustannustenosaltamerkittävimmätvaluutateuronlisäksiovatUSD,

GBP, CNY, RUB ja PLN. Näiden valuuttakurssien vaikutusta logistiikkaan ennustetaan

kulloisenkinkuukaudenkurssikehityksentasolla.Vertailukohtanatässäkin,kutenraportoinnissa

yleisesti,onedeltävänvuodenkeskitaso.

89

Liite 4. Varastotasojen kuukausittainen kehittyminen suhteessa myytyihin tonneihin ja

logistiikanyksikkökustannuskehitykseeneräänliiketoiminta-alueenosalta.

Tämän seurannan avulla on tarkoitus havainnollistaa myytyjen tonnien kuukausittaista

kehittymistä suhteessa varastotasojen kehittymiseen ja yksikkökohtaisen logistiikan

kustannuksenkehittymiseen.

Pääsääntöisesti kustannuskehitys laskee jos myytyjen tonnien määrä jollain ajankohdalla on

merkittävästi suurempi (esim. 10.2014, 09.2015), vastaavasti kustannuskehitys nousee, jos

myytyjen tonnien määrä jollain ajankohdalla on merkittävästi vähäisempi (esim. 01.2016,

06.2016)

Kustannuskehitykseen toki vaikuttaa niin moni muukin tekijä, joten kuvaajaa ei voi tulkita

ajatellen vain yhtä kustannuskehitykseen vaikuttavaa muuttujaa, vaan tiedostaa myös muut

kustannuskehitykseenvaikuttavattekijät.

Kun tavara kerääntyy varastoihin, kuljetuksiin liittyviä logistiikkakustannuksia ei silloin synny.

Myösvarastointimaksaa,muttavarastointikustannuksistaeiolesuoraansaatavissadataa,jotta

sitävoitaisiintässäyhteydessäanalysoida.Näinollenvarastotasojenkehittymisestäeisuoraan

voitupäätellävaikutustalogistiikankokonaiskustannuskehitykseen.

90

Liite5.LaskelmaTehdas-Markkinavariaatioidenvaikutuksestaeräänliiketoiminnanosalta

määrätyllätarkastelujaksolla.

Laskelma perustuu kuljetettuihin tonneihin määrätyillä kuljetusväleillä, jotka on kerrottu

edeltävän vuoden vastaavan kuljetusvälin kustannustasolla saaden teoreettisen

kokonaiskustannuksen kullekin kuukaudelle. Teoreettinen kokonaiskustannus on jaettu

myytyjentonnienmäärällä,jolloinonsaatueur/tonkustannusjotaverrataanedeltävänvuoden

eur/ton kustannukseen joka siis on yleisesti määritetty vertailutasoksi kaikkien yhtiön

raportointienjaennustamisenosalta.

Tällöinteoreettisestivertailutasonkustannustasollalaskettueur/tonkustannuseipidäsisällään

rahtimuutoksia,taiesimerkiksivaluuttojentaiöljynhinnanvaihteluistaaiheutuneitamuutoksia.

Tarkoituksenaonlaskeaainoastaankustannusvaikutusmyynnin/tuotannonohjautumisestaeri

alueidenvälillä.

91

Liite6.Kuljetettujentonnienyksikkökustannuksenkehittyminensuhteessaedeltävänvuoden

vertailutasooneriliikennemuotojenosalta.

Junaliikenteessä vaihtelu voi tässä tapauksessa ollamerkittävä, koska junalinjoja on vähän ja

tavara kulkee toisella näistä linjoista,minkä seurauksena%-muutos eri kuukausien välillä voi

ollamerkittäväkin.

Tämä seuranta paljasti jonkin verran datan luotettavuuteen liittyviä ongelmia, mikä aiheutti

paljonlisäädataanliittyväätaustatutkimustajaanalyysia.