1
LAPPEENRANNANTEKNILLINENYLIOPISTO
LUTSchoolofBusinessandManagement
Tuotantotaloudenkoulutusohjelma
Diplomityö
Kustannuskehitykseenliittyväntiedonhallintajaprosessointiosana
liiketoimintatiedonhallintaametsäteollisuusyrityksenlogistiikan
hankintaorganisaatiossa
MirjaLiljeqvist
2018
Työntarkastaja(t): ProfessoriTuomoUotila
2
ALKUSANAT
Tämäntyönkirjoittaminenolipitkäprosessi.Toisaaltasamaanaikaanolensaanuttehdätöitäja
kehittyä ammatillisesti sekä perustaa perheen. Diplomityön tekemisen yhdistäminen
täysipäiväisen työn ja perhe-elämän kanssa ei ole ollut aina helppoa. Hyvin palkitsevaa ja
opettavaista se kuitenkin on ollut. Työn tekeminen on vaatinut pitkäjänteisyyttä, tahtoa
kehittyä jauteliaisuutta.Lisäksiseonvaatinuttukea jakärsivällisyyttämyösympärilläolevilta
ihmisiltä.Onmahtavatunnesaadatämäprojektipäätökseenjavapauttaatilaauusilleasioilleja
tavoilletoteuttaaitseäni.
Kiitokset case-yritykselle mahdollisuudesta toteuttaa tämä diplomityö. Kiitos tuesta ja
kommenteistatyöhönliittyvienaihealueidenosaltakaikillemukanaolleilleosapuolille.
Haluankiittäämyösopiskelukavereitaniyhteisistähetkistäopintojenparissa,ilmanheitäkaikki
tämäolisiollutniinpaljontylsempää.
LappeenrannanteknillisenyliopistonpuoleltahaluankiittäätyönitarkastajaaprofessoriTuomo
Uotilaatyöniohjauksestasekärakentavistakommenteistatyöhöniliittyen.
Lämmin kiitos myös perheelleni ja tukijoukoilleni lähipiirissä kannustuksesta ja tuesta
lähivuosinaopintojenijaerityisestitämäntyöntekemisenaikana.
Kotkassa30.4.2018
Mirja
3
SISÄLLYS
ALKUSANAT....................................................................................................................................2
TIIVISTELMÄ...................................................................................................................................5
ABSTRACT......................................................................................................................................7
LYHENTEET,SYMBOLITJATERMIT.................................................................................................7
1. JOHDANTO............................................................................................................................13
Kustannuksiinliittyvätiedonhallinta............................................................................141.1
Tutkimuksentausta.......................................................................................................141.2
2. TUTKIMUSASETELMAJATUTKIMUSMENETELMÄT..............................................................16
Työntavoitteetjatutkimuskysymykset........................................................................162.1
Rajaukset.......................................................................................................................172.2
Tutkimusmenetelmät....................................................................................................182.3
2.3.1 Laadullinentutkimus..............................................................................................19
2.3.2 Case-tutkimus........................................................................................................20
3. TOIMITUSKETJUUNLIITYVÄTIETOJALOGISTIIKKAKUSTANNUKSET....................................21
Logistiikkakustannukset................................................................................................213.1
Kustannuksiinliittyväntiedontarpeet..........................................................................263.3
Toiminnanohjausjärjestelmätjakustannuksiinliittyvätieto........................................273.4
4. YRITYKSENPÄÄTÖKSENTEKOON,TOIMINNANSUUNNITTELUUNSEKÄKONTROLLOINTIINLIITTYVÄPROSESSI.......................................................................................................................29
Päätöksentekoatukevaraportointi..............................................................................294.1
Liiketoimintatiedonhallinta,Businessintelligence.......................................................314.2
5. DIGITALISAATIO....................................................................................................................35
Digitalisaatiomuutoksenmahdollistavanateknologiana..............................................355.1
BigData.........................................................................................................................385.2
Tietovarastot.................................................................................................................405.3
6. TOIMITUSKETJUNLOGISTIIKKAKUSTANNUKSIINLIITTYVÄTIEDONHALLINTAJAPROSESSOINTI..............................................................................................................................42
Case-yrityksenesittelyjatutkimukseenliittyvätlähtökohdat......................................426.1
Tutkimuksentoteutusjakulku......................................................................................446.2
4
6.2.1 Tutkimusaineistonhankintajaanalysointi.............................................................46
6.2.2 Tutkimuksenraportointi........................................................................................48
Logistiikanhankintoihinliittyvätoimintaympäristökohdeyrityksessä.........................486.3
Kuljetusketjunprosesseihinjakustannuksiinliittyvätietoeritietojärjestelmissä........506.4
6.4.1 Logistiikantoiminnanohjausjärjestelmäänliittyväraportointi..............................51
6.4.2 Kirjanpidonjärjestelmäänliittyväraportointi........................................................53
6.4.3 Kustannuskehityksenennustamiseenliittyvättietolähteet...................................55
Kustannuskehitykseenliittyvätraportointikäytännötjatähänliittyväntiedon6.5prosessointi..............................................................................................................................56
6.5.1 CostReview............................................................................................................57
6.5.2 Ennusteraportointilyhyellätähtäimellä................................................................59
6.5.3 Pitkäntähtäimensuunnittelu................................................................................61
Suurimmatkustannusajuritliittyenlogistiikkakustannustenkehittymiseen................636.6
6.6.1 Välillisetvaikutukset..............................................................................................63
6.6.2 Välittömätvaikutukset...........................................................................................64
7. TUTKIMUSTULOKSET............................................................................................................66
1.Minkälaisettekijätohjaavatlogistiikkakustannuksenkehitystäkohdeyrityksessä?7.1Mitennäidentekijöidenvaikutuksiatulisihuomioidalogistiikanraportoinninyhteydessä?..66
2.Mitentämätietosaadaanmuodostettualiiketoiminta-alueitayksilöllisestitukevaksi7.2jasystemaattisestitoimivaksiprosessiksiosanayrityksenliiketoimintatiedonhallintaa?......67
7.2.1 Ennusteraportointi.................................................................................................68
7.2.2 Toteutuneidenkustannustenseuranta..................................................................69
7.2.3 Tiedon,tietämyksenhallintajaraportointi............................................................71
3.Mitkäovatkriittisimmätkehityskohteetlogistiikankustannuksiinliittyvän7.3raportoinninosalta?.................................................................................................................73
8. POHDINTAjaYHTEEVETO.....................................................................................................76
Tietämyksenjatiedonhallinta......................................................................................768.1
Digitalisaationmahdollisuudet......................................................................................788.2
LÄHTEET.......................................................................................................................................81
LIITTEET........................................................................................................................................86
5
TIIVISTELMÄ
Lappeenrannanteknillinenyliopisto
Tuotantotaloudenkoulutusohjelma
MirjaLiljeqvist
Kustannuskehitykseenliittyväntiedonhallintajaprosessointiosanaliiketoimintatiedon
hallintaametsäteollisuusyrityksenlogistiikanhankintaorganisaatiossa
Diplomityö
2018
91sivua,22kuvaa,6liitettä
Avainsanat:Liiketoimintatiedonhallinta,Ennustaminen,liiketoimintaprosessit,raportointi,
budjetointi,toimitusketjujenjohtaminen,logistiikkakustannukset,
Tämäntutkimustyöntavoitteenaolimäärittäämetsäteollisuusyrityksenlogistiikkakustannuksiin
liittyvätiedonhallinnanprosessiosanalogistiikanhankintaosastonliiketoimintatiedonhallinnan
kokonaisuutta.Prosessintarkoitusonkuvatamitentoimitusketjuunliittyvääkustannusosuutta
jasenkuukausittaistavaihteluajakehitystävoidaanraportoida,analysoida,jäsentääsekälisäksi
ennustaa tulevaa kustannuskehitystä huomioiden kulloinkin merkittävät taustavaikuttajat.
Tämän prosessin avulla on jatkossa tarkoitus pystyä parantamaan kustannuksiin liittyvää
läpinäkyvyyttä, sekä tukea liiketoiminnan johtamiseen liittyviä herkkyysanalyyseja,
riskianalyyseja,strategisiasuunnitelmaprosessejajaerilaisiaad-hocprojekteja.
Tutkimussuoritettiincase-tutkimuksenahyödyntäenpääasiallisesti kvalitatiivisen tutkimuksen
menetelmiä,muttamyöskvantitatiivisia laskelmia jaanalyyseja.Tutkimuksessahyödynnettiin
triangulaatiota eli monimenetelmäistä tutkimusasetelmaa. Aiheeseen liittyvä tutkimus
toteutettiin asian luonnollisessa ympäristössään yhtenä jäsenenä logistiikan
hankintaorganisaationtyöryhmää.
Tutkimustyön tuloksena saatiin muodostettua hyvä näkemys kohdeyrityksen
logistiikkakustannusten kehittymiseen vaikuttavista välillisistä sekä välittömistä tekijöistä.
Näistä tekijöistä johdettuna kirjattiin ylös toimintamalli, jonka avulla kohdeyrityksen
6
logistiikkaan liittyvää kustannusosuutta on mahdollista ennustaa, raportoida ja analysoida
samalla parantaen kustannuskehitykseen liittyvää läpinäkyvyyttä logistiikka organisaatiossa
sisäisesti sekä kohdeyrityksen liiketoimintoihin päin. Tutkimustyön yhteydessä kirjattiin
kustannusten raportointiin ja käsittelyyn yleisesti liittyviä kehityskohteita mahdollisiksi
jatkotutkimusaiheiksi.
Ketteryys liittyen sekä kustannusten raportointiin, että ennustamiseen vaatii jatkossa
merkittäviä kehitysaskeleita. Manuaalisesti päivitettävät laskelmat, raportit, esitykset ja
analyysit vievät liikaa aikaa, joka voitaisiin paremmin hyödyntää valmiiden ja automaattisesti
päivittyvien raporttien, analyysien ja esitysten tulkintaan. Tutkimustyön aikana
kohdeyrityksessäalkanuttietovarastonrakentaminensekätähän liittyväraportointityökalujen
uudistamisprojekti ohjaavat kehitystä kuitenkin oikeaan suuntaan. Samanaikaisesti
automatisoituvat jadigitalisoituvat liiketoimintaprosessitedesauttavatkehitystä japarantavat
tiedonläpinäkyvyyttämerkittävästi.Kirjallisuudenjatehdyntutkimustyönperusteellatehtyjen
johtopäätösten pohjalta voidaan todeta, että logistiikkaan liittyvän raportoinnin eteenpäin
kehittäminen digitaalisesti vaatii syvällistä ymmärrystä kokonaisuuksista liittyen myyntiin,
tuotantoonsekätoimitusketjuunsekänäihinliittyvistäjärjestelmäprosesseista.
7
ABSTRACT
LUTSchoolofBusinessandManagement
Department:Industrialmanagement
MirjaLiljeqvist
Logisticscostinformationmanagementandprocessingasapartofbusinessinformation
managementprocessinlogisticssourcingorganisationinforestindustryfield
ThesisfortheDegreeofMasterofScienceinTechnology
2018
92pages,22pictures,6appendixes
Keywords:Businessinformationmanagement,BusinessIntelligence,Forecasting,Business
Process,Reporting,Budgeting,SupplyChainmanagement,Logisticscosts
Aimofthisthesiswastodefinetheprocessforinformationmanagementoflogisticcostsasa
part of the business information management in logistics sourcing organization in forest
industryfield.Thepurposeofthisprocessistodescribehowtoreport,analyse,structureand
forecast the logistics costs development in supply chain taking into consideration all the
relevanteconomicandoperationaleffects.Inthefuture,purposeofthisprocessistoimprove
the transparency of the logistics cost development and support different types of sensitivity
andriskanalyses,strategicplanningprocessesanddifferentad-hocprojects.
Qualitive and quantitative researchmethods were utilized in this case- study. The empirical
studywascarriedoutasobservingandparticipatingmemberindifferentworkinggroupsinthe
naturalworkingenvironmentofthecase-company.
As an outcome of this study, comprehensive view about the direct and indirect variables
effecting the logistics cost development in case-company was determined. Based on the
findings about the different variables, new operating model for logistics cost forecasting,
reportingandanalysingwasdocumented.Thisnewoperatingmodelimprovesthetransparency
ofthecostdevelopmentinternally inlogisticssourcingorganisationandtowardsthebusiness
8
areas inside thecase-company.During the researchperiod, fewdevelopmentobjects related
thecostreportingandcosthandlingwerelistedasprospectiveupcomingresearchthemes.
Significantdevelopmentworkisrequiredtoimprovetheagilityrelatedthecostforecastingand
reporting. Manually updated calculations, reports, presentations and analyses are time-
consuming. The consumed time would need to be more effectively used for reading and
interpreting the ready-made and automatically updating reports and presentations. Building
thenewdatawarehouseandbusiness intelligenceprojectare leading theprogress into right
directionincase-company.Atthesametime,theautomatedanddigitalizedbusinessprocesses
aresupportingthedevelopmentand improvingthedataand informationtransparency inside
thecase-company.
Based on the literature review and the conclusions from this study, can be stated that the
developmentworkrelatedtodigitallogisticsreporting,requiresdeepunderstandingofthebig
pictureandthesystemprocessesrelatedtosales,productionandsupplychain.
9
LYHENTEET, SYMBOLIT JA TERMIT
BA BusinessArea,Liiketoiminta-alue
BAF Bunkeradjustmentfactor,rahdinhintaanliittyvä
erikoislausekejollakorjataanrahtiavastaamaankulloistakin
polttoaineenhintatasoa
BI (eng.BusinessIntelligence)Liiketoimintatiedonhallinta.
Systemaattistayrityksentoteuttamaaliiketoimintaan
liittyväntiedonhallintaa,tallennustajaanalysointia
BreakBulk Irtolasti.Lastijotaeioleyksiköitytailastattukonttiin,jajoka
ahdataanalukseenirrallisenalastina.
Brexit Ison-BritannianeroaminenEuroopanunionista.Termion
yhdistelmäsanoistaBritanniajaexit(suom.poistua).
KeskusteluBritannianmahdollisestaeroamisestaEuroopan
unionistahuipentui23.kesäkuuta2016,kunBritanniassa
järjestettiinasiastaneuvoa-antavakansanäänestys.
CRM (eng.CustomerRelationshipManagement)Asiakaslähtöinen
ajattelujaasiakkuudenhallintaanliittyvättietojärjestelmät
Demurrage Kustannusveloitus,jokakalustonomistajallaonoikeusperiä,
mikälilastaustaipurkausmainitussapaikassaylittääsovitun
ajan.
10
Digitalisaatio Tiedontallentaminen,siirtäminenjakäsittelytietokoneiden
ymmärtämässämuodossa.
Taloudellinenjayhteiskunnallinenmuutosprosessi,jokaon
seuraustatieto-javiestintätekniikan(ICT)kehityksestä.
ERP (eng.EnterpriseResourcePlanning)Yrityksen
toiminnanohjaukseenrakennettutietojärjestelmä,joka
yhdistääeritoimintoja,kutentuotanto,toimitukset,laskutus,
varastonhallinta,jne.
ETL Extract-Transform-Load,elipoiminta,muokkausjalataus.
ICT InformationandCommunicationTechnology.Tieto-ja
viestintätekniikka
IMO InternationalMaritimeOrganization.Kansainvälinen
merenkulunturvallisuusasioitahallinnoiva
merenkulkujärjestö
Kuljetusketju Tarkoitetaantämäntyönyhteydessävalmiintuotteen
kuljetusketjuatehtaaltaasiakkaalleperustuenkäytettyyn
toimituslausekkeeseen
KPI (Eng.KeyPerformanceIndicator)Suorituskykyynliittyvä
mittaritaimittaristo.Tunnusluku,jokakertooyrityksen
toiminnastajakannattavuudesta.
Logistiikka Tarkoitetaantämäntyönyhteydessätavarankuljetusta
merellätaimaallasekävarastointia.
Masterdata Perustieto;liiketoimintakriittisenperustieto.
11
OLAP (eng.OnlineAnalyticalProcessing).Suurien
yritystietokantojenjärjestäminenjasuunnitteluatukeva
tekniikkajollaonmahdollistayhdistäätietojaerilähteistä
OTM OracleTransportationManagement.Logistiikan
toiminnanohjausjärjestelmä
Premissi lähtökohta,edellytys,perustetaiehtojokatoimiiformaalin
päättelynoletuksena
Prosessiarkkitehtuuri Kuvaayrityksentaijulkisyhteisönkeskeiset
liiketoimintaprosessitjaniidenkeskenäänvaihtamatiedon.
Prosessiarkkitehtuurillaparannetaanprosessienjaniiden
keskenäänvaihtamantiedonyhteensopivuutta.
Relaatiotietokanta Relaatiotietokantakoostuutietotauluista,joissatiedotovat
riveilläjasarakkeissa.Tietokannatpitävätsisällääntaulujen
relaatiot(yhteydet),miteneritaulutliittyvättoisiinsa
(verkkopedagogi).
SQL (eng.StructuredQueryLanguage)IBM:nkehittämä
standardoitukyselykieli,jollarelaatiotietokantaanvoitehdä
erilaisiamuutoksia,hakujajalisäyksiä.Maailmaneniten
käytettyneljännensukupolvenohjelmointikieli(Hovi,2004).
Tenderöinti Kilpailutus(tässätapauksessarahtihintojenkilpailutus
prosessi)
TEU twenty-footequivalentunit,konttiliikenteen
perusmittayksikkö.TEUmääritelläänyhden20jalankontin
mittojenmukaan:pituus20jalkaa,leveys8jalkaa,korkeus
12
8,5jalkaa.Myössuuremmat40jalankontitvoidaan
ilmoittaaTEU-mittayksikköäkäyttäen.Tällöin40jalankontti
on2TEU:ta.
Tietoarkkitehtuuri Kuvaayrityksentaijulkisyhteisönmerkityksellisettalletetut
tiedotkokolaajuudessaan,yliorganisaatio-ja
tietojärjestelmärajojen.Tietovarastointialaajempikäsite;
kuvaasekäperusjärjestelmienettätietovarastojentiedot.
Tietoarkkitehtuurillaparannetaantietojensemanttista
(merkitykseenliittyvää)yhteensopivuuttajasiirrettävyyttä.
Työkaluorganisaationtietopääomankuvaamiseenja
hallintaan.
Tietoprosessi Tiedonkäsittely,jalostusjahallinta
Triangulaatio Mixedtutkimusstrategia,jossaaineistoakerätään
monilähteisesti,vastaahyvinpitkällecase-tutkimuksenideaa.
Eioleomatutkimusmenetelmänsä,vaantilanteenmukaan
määräytyväyhdistelmälaadullistajamäärällistätutkimusta.
13
1. JOHDANTO
Yritystenliiketoimintaympäristöönliittyvämuutostahtionkiihtynytviimevuosinamerkittävästi.
Globaali ja moniulotteinen toimintaympäristö sekä digitalisoitumisen mukanaan tuomat
muutokset asettavat uudenlaisia vaatimuksia, mutta myös erinomaisia mahdollisuuksia
liiketoiminnan kokonaisvaltaisemmalle ymmärtämiselle ja liiketoimintaa koskevan tiedon
hallinnallesekätätäkauttatuottavuudenparantamiselle.
Digitalisaation myötä syntyy uudenlaisia palveluita ja tuotteita, tietokoneet ja
tietoliikenneverkotovat yleisesti käytössäolevia teknologisia ratkaisuja joidenvaikutusnäkyy
kaikkialla.Käytettävissäolevantiedonmääräkasvaa,minkämyötäpäätöksenteontahtikiihtyy,
tiedon monimuotoisuus ja viranomaisvaatimukset lisääntyvät. Tieto on luonnollisesti myös
hyödynnettävissä yhtenä merkittävistä potentiaalisista kilpailuedun lähteistä osana
liiketoiminnan päivittäistä johtamista. Jatkuvasti kasvavan digitaalisen tiedon määrän
hyödyntäminenisossaosassayrityksiävaatiikuitenkinvieläpaljonponnisteluja.
Liiketoimintatiedonhallinnalla(eng.businessintelligence)tiedonjohtamisvälineenäyrityksissä
on kasvavasti merkittävä rooli. Erilaiset Business Intelligence “toiminnot” voidaan ymmärtää
yrityksen tiedon johtamisvälineenä, millä viitataan yrityksen johtamisen kannalta oleelliseen
tietoonsekätoimintaan,mikämahdollistaatiedonprosessoinninjajalostamisenpäätöksenteon
tueksi. (Ghoshal & Kim, 1986; Gilad& Gilad, 1986.) Prosessoidun ja jalostetun datan ja siitä
muodostetun tiedon, sekä kaiken muun saatavilla olevan tiedon perusteella pystytään
ennakoimaan ja havaitsemaan liiketoiminnan kannalta oleellisia signaaleja liittyen
uhkatekijöihin,heikkouksiin,vahvuuksiin jamahdollisuuksiin. Jotta liiketoimintatiedonhallinta
olisihyödyllistäjatukisitarkoitustaan,tulisitiedonhallinnan,prosessoinninjaanalysoinninolla
systemaattista, säännöllistä ja ketterää. Yksi oleellisimmista haasteista tässä prosessissa on
oikean tiedon jaasioiden seuranta ja saatavuus, jottahuomioidenvaltava tiedonmäärä,olisi
prosessi hallittavissa ja lopputulos hyödynnettävissä osana tukemassa liiketoiminnan
johtamista.
14
Kustannuksiinliittyvätiedonhallinta1.1
Metsäteollisuus alana on erityisesti viimeisen vuosikymmenen ajan elänyt uudelleen
muotoutumisen aikaa. Kannattavuus metsäteollisuuden toimialan eri liiketoiminta-alueilla
keskenäänonhyvineritasoista,kehityssuunnaltaaneriävääjajokseenkinvaihtelevaa.Vallitseva
markkinatilanne,senvaihtelevuussekämaailmantaloudellinentilanneyleisestiovatjohtaneet
siihen, että liiketoimintaan liittyvät muuttuvat kustannukset, kiinteiden kustannusten ohella,
ovat aikaisempaa enemmän jatkuvan tarkastelun kohteena. Erilaisia skenaarioita eri
kustannusmuuttujia muuntaen tulee kyetä mallintamaan ketterästi laskelmia ja näkemyksiä
kustannuskehityksestä. Näiden laskelmien avulla on tarkoitus pystyä parantamaan
kustannuksiin liittyvää läpinäkyvyyttä, sekä tukemaan liiketoiminnan johtamiseen liittyviä
herkkyysanalyyseja, riskianalyyseja, strategisia suunnitelmaprosesseja ja erilaisia ad-hoc
projekteja.
Tämäntyöntavoiteonmäärittääkustannuskehitykseenliittyvätiedonhallinnanprosessiosaksi
logistiikanhankintaosastonliiketoimintatiedonhallinnankokonaisuutta.Prosessintarkoituson
kuvata miten toimitusketjuun liittyvää kustannusosuutta ja sen kuukausittaista vaihtelua
voidaan raportoida, analysoida ja jäsentää. Lisäksi pitäisi pystyä ennustamaan tulevaa
kustannuskehitystähuomioidenkulloinkinmerkittävätkustannusajurit.Tämänprosessinavulla
on tarkoitus jatkossa pystyä ketterästi antamaan vastauksia kysymyksiin liittyen jo
toteutuneeseen kustannuskehitykseen. Lisäksi pyrkimys on antaa tukea näkemyksiin
tulevaisuuden kustannuskehityksestä toimitusketjuun liittyvien kustannusten osalta eri
liiketoiminta-alueilla.
Tutkimuksentausta1.2
Kohdeyrityksen tuotantolaitokset ja asiakasverkosto, sekä sitä kautta myös kuljetusketjuihin
liittyväverkostoovatmaailmanlaajuisestikatsottunahyvinlaajallealueelleulottuvia.Logistiikan
hankintaan liittyvät kustannukset käsittävät n. 17 % koko kohdeyrityksen ulkoisista ostoista
(kohdeyrityksen vuosikertomus 2017.) Kustannusten tarkasteluun ja analysointiin liittyviä
15
näkökulmia, jotka vastaavat eri liiketoimintakokonaisuuksien määrää, on yhteensä 11 kpl.
Lisäksi tulee huomioida myös yhtiötason kokonaisuuteen liittyvä globaali näkökulma.
Näkökulmienmääräasettaatarpeellistenraportoinnin,analyysiensekäennustamisenprosessin
määrittämiselleomathaasteensa,toisaaltasejuuritekeetyöstäosaltaanmielenkiintoisen.
Logistiikan toteutuneita kustannuksia raportoidaan kuukausittain seuraten logistiikan
kokonaiskustannustenkuukausittaistamäärääsuhteutettunakuukausittainmyytyihintonneihin
eri liiketoimintojen osalta. Yksikkökohtaisen kustannuksen heilahtelu saattaa joskus olla
huomattavanvoimakaserikuukausienvälillä,minkälisäksieriliiketoimintojenkustannuskehitys
useinontoisistaanpoikkeavaa.Tämäherättäätoisinaankysymyksiäjapohdintaa, johoneiole
aina ole pystytty antamaan yksiselitteistä suoraa vastausta. Tämä johtuu eroavista
toimitusketjuista sekä kuljetuskonsepteista eri liiketoimintojen välillä, sekä
kustannuskehitykseen vaikuttavista moninaisista tekijöistä. Näihin tekijöihin liittyvä tieto on
hajautunut laajaan osaan globaalin organisaation eri osia, sekä erilaisia tietolähteitä
(Kuljetusketjuihin liittyvän hankinnan ja suunnittelun vastuuhenkilöt, erilaiset
raportointijärjestelmät ja tietokannat). Tietoa, asiantuntemusta ja dataa on, mutta sen
yhdistäminen selkeäksi ja yksityiskohtaiseksi kokonaisnäkemykseksi ontuu. Logistiikan
kustannuskehitykseen liittyvät tekijät eri alueilla, ja näiden tekijöiden taloudellisesti
suhteellinenvaikutuskokonaiskustannuskehitykseeneriliiketoimintojenosaltapitäisiketterästi
pystyäarvioimaan,raportoimaansekäennustamaan.
Logistiikan hankinnan eri toiminnot;maantiekuljetukset (raide- jamaantieliikenne), vesiteitse
tapahtuvatkuljetukset (kontti- ja irtotavaraliikenne),satamatoiminnotsekävarastointipalvelut
ovatjakautuneetkohdeyrityksenorganisaatiorakenteeneriosiin.Kukinorganisaationosapyrkii
antamaan näkemyksiä omasta näkökulmastaan. Näkemykset perustuvat kunkin hankinta-
alueen vastuuhenkilöiden asiantuntemukseen omasta vastuualueensa markkinahintojen
kehittymisestä, ja toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Kuljetusketjuun liittyvä
liiketoimintaympäristöonglobaalijariippuvainensekäkohdeyritykseneriliiketoimintojen,että
kuljetusalaan liittyvän liiketoiminnan ja liiketoimintaympäristössä tapahtuvien asioiden
kehittymisestä.Useiden organisaatiouudistusten sekä henkilövaihdosten myötä on ajauduttu
haasteelliseen tilanteeseen, jossa läpinäkyvyys logistiikan kokonaiskustannus-toteuman ja sen
taustallavaikuttavientekijöidenosaltaeitäydellisestivastaaasetettuihinvaatimuksiin.Samaan
16
aikaan vallitseva taloustilanne ja kiristynyt kilpailutilanne asettavat vaatimuksia juuri
kustannustenläpinäkyvyydellesekäennustettavuudelle.
2. TUTKIMUSASETELMA JA TUTKIMUSMENETELMÄT
Tämänluvuntavoitteenaonkuvatatyöhönliittyvättavoitteetjarajaukset,sekäkertoatyössä
sovelletuistatutkimusmenetelmistä.Lisäksitässäluvussakerrotaantutkimukseenliittyvästä
aineistonkokoamisestajatehdyistäanalyyseistä.
Työntavoitteetjatutkimuskysymykset2.1
Työn empiirisen tutkimusosion tavoitteena on määrittää ja dokumentoida kokonaisvaltainen
näkemyskohdeyrityksen logistiikankokonaiskustannustenkehitykseenvaikuttavista tekijöistä.
Toisena tavoitteena on kuvata toteutuneiden kustannusten analyysista ja
kokonaiskustannusten kehitykseen liittyvästä ennusteesta säännöllisesti rullaava ja
systemaattisestitoimivaprosessi,jokatoteutuessaantukeeyhtiönsekäyhtiöneriliiketoiminta-
alueidenjahankintaosastonyhteisiintavoitteisiinjateemoihinliittyviä:
- Herkkyys/skenaarioanalyyseja
- Strategisiasuunnitelmia
- Riskeihinliittyviäanalyyseja
- AdHocprojekteja
- Säännöllistä toteumakustannuksiin liittyvää raportointia ja siihen liittyvää syyseuraus
suhteidenläpinäkyvyyttä
Prosessinkuvaamisenyhteydessäontavoitteenakartoittaaaiheeseenliittyvätolemassaolevat
haasteetsekäkehityskohteet.
Tutkimusongelmaa on lähestytty seuraavien tutkimuskysymyksien kautta, joihin on työn
yhteydessäpyrkimyksenäantaaperustellutvastaukset:
17
1. Minkälaisettekijätohjaavatlogistiikkakustannuksenkehitystäkohdeyrityksessä?Miten
näidentekijöidenvaikutuksiatulisihuomioidalogistiikanraportoinninyhteydessä?
2. Mitentämätietosaadaanmuodostettualiiketoiminta-alueitayksilöllisestitukevaksija
systemaattisestitoimivaksiprosessiksiosanayrityksenliiketoimintatiedonhallintaa?
3. Mitkäovatkriittisimmätkehityskohteetlogistiikankustannuksiinliittyvänraportoinnin
osalta?
Työnteoreettisenatavoitteenaonlisätäymmärrystätoimitusketjuunliittyvistätoiminnoistaja
kustannuksista sekä näihin liittyvistä tietotarpeista, prosesseista ja käsitteistä tämän päivän
digitaalisessatoimintaympäristössä
Lisäksi tavoitteena on lisätä ymmärrystä liiketoimintatiedon hallintaan liittyvistä
päätöksentekoon, toiminnan suunnitteluun ja kontrollointiin liittyvistä prosesseista ja
käsitteistä.
Rajaukset2.2
Kyseessä olevat työhön liittyvät prosessit ja logistiikkakustannukset koskevat ainoastaan
kohdeyrityksen valmiiden tuotteiden toimitusketjua. Esimerkiksi raaka-aineisiin liittyvä
logistiikkaonjätettytutkimuksenulkopuolelle.
Toimitusketjulla tämän työn yhteydessä viitataan valmiin tuotteen toimitusketjuun
tuotantolaitoksenportiltaasiakkaalletoimitettuna.
Logistiikkakustannuksilla tämän työn yhteydessä viitataan ainoastaan valmiin tuotteen
käsittelystä,kuljettamisestataivarastoinnistaaiheutuviinmuuttuviinkustannuksiin.Näinollen
tutkimustyön ulkopuolella ovat esimerkiksi logistiikan hallinnollisista toiminnoista (esim.
organisaatioidenpalkkakustannukset)taipääomaansitoutuneistakustannuksistamuodostuvat
kustannukset.
18
Työn yhteydessä käsiteltävä logistiikan kustannusennustaminen on rajattu niin kutsuttujen
kustannuspremissien tuottamiseen. Näin ollen ennuste antaa lähtökohdat ja perusteet
logistiikan kustannustason yleisestä kehityksestä kullekin liiketoiminnalle. Nämä
ennustepremissit perustuvat logistiikan eri alueiden ja toimintojen kustannuskehitys-
ennusteisiin huomioiden markkinahintojen kehityksen, toimittajien kanssa neuvoteltavat
sopimukset, toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, sekä määriteltävien logistiikan
“pääkustannus-ajureiden” kehitysnäkymän. Ennusteessa ei ole tarkoitus ottaa huomioon eri
liiketoimintojen myynnin kehitysennusteeseen liittyviä asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi
myynnin/tuotannon ohjautuminen eri maantieteellisten alueiden välillä tai tuotantomäärien
vaihtelustaaiheutuvatkustannusvaihtelut.Ennustekuitenkin luodaankullekin liiketoiminnalle
yksilöllisenä, sillä liiketoimintojen toimitusketjut ja kuljetuskonseptit ovat erilaiset, mistä
johtueneritekijöidenpainottuminenkustannuskehitykseenonyksilöllistä.
Tutkimusmenetelmät2.3
Tutkimus suoritettiin case-tutkimuksena pitäen sisällään pääasiallisesti kvalitatiivisen
tutkimuksenmenetelmiä,muttamyös kvantitatiivisia laskelmia. Tutkimuksessa hyödynnettiin
triangulaatiotaelimonimenetelmäistätutkimusasetelmaa,minkäavullatutkittavastateemasta
saatiin syvällisempi näkemys, huomioiden että lähtötilanteessa näkemys kokonaisuudesta oli
hyvin sekava. Kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin saatiin käsitys ilmiöstä, jonka pohjalta
pystyttiinmäärittämääntarpeetkvantitatiiviselletutkimusosuudelle.
Aiheeseen liittyvä tutkimus toteutettiin asian luonnollisessa ympäristössään yhtenä jäsenenä
logistiikan hankintaorganisaation työryhmää. Koska aihe olimoniulotteinen ja näkökulmia oli
useita, samoin kuin aihepiirin ympärillä työskenteleviä ihmisiä, hankittiin empiirinen
tutkimustieto aktiivisen osallistumisen metodein havainnoimalla ongelmaa eri näkökulmista.
Ratkaisuja pohdittiin ja kehityskohteita kartoitettiin toteuttamalla useita teemahaastatteluita
aiheen ympärillä työskentelevien henkilöiden kanssa. Lisäksi tutkimuksen yhteydessä tehtiin
useita kvantitatiivisia analyyseja, mallinnuksia ja testilaskelmia. Nämä olivat välttämättömiä,
19
jotta pystyttiin näkemään mitkä tekijät ovat kustannuskehityksen taustalla suhteellisesti
merkittäviätekijöitä,joitajatkossaolisihyödyllistäjatarpeellistaseuratasekäennustaa.
2.3.1 Laadullinentutkimus
Kananen (2014, 11;16-17), luonnehtii kvalitatiivisen tutkimuksen olevan tietohippujen ja
vihjeidenetsimistäaineistovirrasta, joidenavulla tutkimuspyrkiiymmärtämään ilmiötä ja sitä
mistäilmiössäonkyse.Laadullinentutkimussopiihyvintilanteisiinjoissailmiöstäeioletietoa,
teorioita tai tutkimusta, mutta ilmiöstä halutaan saada hyvä näkemys ja kuvaus sanallisessa
muodossa sekä luoda uusia teorioita ja hypoteeseja. Tutkimus kohdistuu muutamaan
havaintoyksikköön, jotka ovat tutkittavissa laadullisin tutkimusmenetelmin, mutta tulokset
pätevätainoastaankohdetapauksissaeikäniitävoidayleistää.
Ilmiön tuntemattomuudesta johtuen, laadullisessa tutkimuksessa ei ole mahdollista esittää
tarkkojakysymyksiä.Tutkijantavoitteenaonsaadakäsitysilmiöstätutkimisenkautta,tämäon
mahdollista keskustelemalla aiheeseen liittyvistä teemoista. Kyseistä menetelmää kutsutaan
teemahaastatteluiksi.(Kananen,2013,26.)
Laadullisentutkimuksentyypillisiäominaisuuksia(Creswell,2007,38)
- tutkimustapahtuuluonnollisessaympäristössään
- aineistokoostetaantutkittaviltatahoiltavuorovaikutussuhteessa
- tutkijaitsetoimiiaineistonkerääjänä
- tutkimusaineistokoostuumonistalähteistä:tekstiä,kuvia,haastattelujajne.
- aineistonanalyysivaiheoninduktiivista,rekursiivistajainteraktiivista.Induktiivinen
tarkoittaakäytännössäteoriaan,rekursiivinenpalautuvaajainteraktiivinen
vuorovaikutteista.
- huomioontutkittaviennäkökulmassa,merkityksissäjanäkemyksissä
- tavoitteenaonkokonaisvaltainenkäsitysjakuvaustutkittavastailmiöstä
20
Laadullisen aineiston analyysivaihe on syklinen prosessi, joka eroaa kvantitatiivisesta
tutkimuksesta tiukkojen tulkintasääntöjen puuttumisella. Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen
tutkimuksenyhdistelmiäovatcase-,kehittämis-jatoimintatutkimus.(Kananen,2014,23.)
Laadullisessa tutkimuksessa voidaan käyttää triangulaatiota eli ns. mixed-tutkimusstrategiaa.
Triangulaatiossa aineistoa kasataan monilähteisesti. Triangulaatio ei ole erillinen
tutkimusmenetelmänsä, vaan tilanteeseen soveltuva yhdistelmä laadullista ja määrällistä
tutkimusta.Triangulaatiollapyritään lisäämäänymmärrystämoniulotteisestaongelmastasekä
tarkastelemaan ilmiötä useasta näkökulmasta. Näillä näkökulmilla on pyrkimyksenä saada
parempi näkemys ilmiöstä. Monistrategisen tutkimustavan valintaa voidaan perustella
tutkimustapauksissa, joissa yksi menetelmä jättää tiedonkeruuseen aukkoja jotka ovat
täydennettävissämuillamenetelmillä.(Kananen,2013,33-31.)
2.3.2 Case-tutkimus
Case- tutkimus toteutetaan luonnollisessa ympäristössään hyödyntäen monia tietolähteitä.
Aineiston kerääminen tapahtuu tyypillisesti useita tapoja hyödyntäen, mm. havainnoimalla,
haastelemalla ja dokumentteja tutkimalla. Tavoitteena on saavuttaa syvällinen ymmärrys
tutkittavasta yksittäisestä tapauksesta, eikä tutkimustuloksia voida yleistää, vaan ne ovat
päteviä ainoastaan tutkitun tapauksen osalta. (Hirsijärvi ym., 1997, 135; Kananen, 2013,28.)
Case-tutkimus muistuttaa paljon triangulaatiota, koska aineistoa kerätään monilähteisesti,
koskatavoitteenaonsaadailmiöstämahdollisimmankattavakäsitys.(Kananen,2013,33.)
Case-tutkimuksessaontarkoitustuottaaratkaisuolemassaolevaanongelmaan,muttatutkijan
ei ole tarkoitus ryhtyä käytännön työhön ongelman poistamiseksi (Kananen, 2013, 15).
Laadullinentutkimustavoitteleeymmärrystä,jamäärällinentutkimusyleistäviätuloksia.Ilmiön
hyvätunteminenantaahyvätedellytyksetennustamiselle.Kuntiedostetaanilmiöönvaikuttavat
tekijät,ontekijöidenmuutoksistamahdollistatehdäennusteitataimuuttamallatekijöitä,saada
aikaan haluttu lopputulos hyödyntäen tietoa tekijöiden riippuvuussuhteista. (Kananen, 2013,
26.)
21
3. TOIMITUSKETJUUN LIITYVÄ TIETO JA LOGISTIIKKAKUSTANNUKSET
Data, ja datasta muodostuva tieto nähdään nykyisin tärkeänä edellytyksenä logistiikkaan ja
jakeluunliittyvässäprosessinohjauksessajajohtamisessa.Ilmansujuvaatiedonmuodostumista,
siirtämistäja jakamistaontoimitusketjuunliittyviätoimintojaja järjestelmiämahdotonjohtaa
jaohjatatehokkaasti.Tietomuodostuuliiketoimintaanliittyvienprosessienyhteydessä,minkä
vuoksi prosessien suunnittelun ja tehostamisen yhteydessä on erittäin tärkeää huomioida
tietoon liittyvät vaatimukset eri organisaation toimintojen ja sidosryhmien näkökulmasta
tarkasteltuna.Ontärkeää,että tietoon liittyvien tavoitteidenosaltaontehtyomastrateginen
suunnitelmansa,missätietoonliittyvienvaatimustenjatarpeidenosaltaonhuomioituerilaiset
tavoitteet yhtiön strategisesta suunnittelusta, operatiiviseen ohjauksen näkökulmista
huomioiden(Rushtonym.,2006).
Tämän luvun tarkoitus on lisätä ymmärrystä toimitusketjuun liittyvistä toiminnoista ja
kustannuksistasekänäihinliittyvistätietotarpeista,prosesseistajakäsitteistä.
Logistiikkakustannukset3.1
Logistiikkakustannustenkäsitteelleeioleolemassamitäänyleisestimääriteltyäsisältöä,minkä
vuoksilogistiikkakustannuksetkäsitteenävaihtelevatoleellisestiyritystenvälillä.Toimitusketjun
jalogistiikanhallintaanjakustannuksiinliittyvätietoonuseinjakautunutorganisaationeriosiin,
minkä vuoksi kokonaiskuvan hahmottaminen ei ole kovin helppoa. Parempi tieto ja tietämys
kokonaisuudesta mahdollistaisi kuitenkin parempia päätöksiä mm. varaston hallinnan,
toimitusten reitityksen, hankintojen ja kuljetusketjujen toimintoihin liittyvien yleishallinnon
kustannustenosalta. (Hälinen, 2015.) Kuljetuskustannuksetovat Suomalaisten teollisuuden ja
kaupanalanyritystenmerkittävinlogistiikankustannuserä;niidenosuusliikevaihdostavuonna
2015 oli keskimäärin 5,3 % (Logistiikkaselvitys, 2016). Kuljetuskustannusten lisäksi
logistiikkakustannukset yleisesti pitävät sisällään varastointikustannukset, logistiikan
hallintokustannukset javarastoonsitoutuneenpääomankustannukset.Yrityksilläonkuitenkin
22
monenlaisiatapojaluokitellajaallokoidatoimitusketjuunliittyviäkustannuksia.Lisäksimyyntiin
liittyvättoimitusehdotmäärittävättoimitukseenliittyvienlogistiikkakustannustensisällön.
Kuljetuskustannuksetovatriippuvaisiakuudestaeriosa-alueesta(Hoffmannym.2010):
- Etäisyys. Perustuu suurempaan polttoaineen kulutukseen ja käyttökustannuksiin.
Etäisyyden merkitystä kuljetuskustannuksiin kuitenkin liioitellaan. Etäisyyden
tuplaaminenyleisestinostaarahtiaainoastaan15-25%.Esimerkiksikonttikuljetuksissa
etäisyysselittäätilastollisestiainoastaanviidenneksenkonttirahdinvaihtelusta.
- Suuruuden ekonomia. Isommat tavaraerät pienentävät yksikkökustannuksia.
Esimerkiksi suuren konttilaivan rakentaminenmaksaa puolet vähemmän kuin pienen,
kun vertaa rakennuskustannusta suhteessa TEU yksikköihin. Vastaava koskee
satamainfrastruktuuria.
- Kauppatasapaino. Esimerkiksi kun Aasiasta Eurooppaan kuljetettavaa tavaraa on
enemmän kuin Euroopasta Aasiaan. Tällöin varustamoilla on tilaa laivoissa ja tyhjiä
kontteja Euroopasta Aasian suuntaan enemmän kuin Aasiasta Eurooppaan, mikä
vaikuttaaalentavastirahtitasoonEuroopastaAasiaanvietävälletavaralle.
- Tavaran arvo ja tyyppi. Arvokkaamman tuotteen hintaan pystytään sisällyttämään
enemmänkuljetuskustannuksia.Tokiarvokkaammanlastinkäsittelyjakuljetusvaativat
enemmän huolellisuutta. Lisäksi arvokkaampaan lastiin sitoutuu enemmän
pääomakulujakuljetuksenaikana,mikäasettaavaatimuksiatoimituksennopeudelle.
- Kilpailu ja kuljetusyhteydet. Mitä enemmän kuljetusmuodon sekä vaihtoehtoisten
kuljettajienosalta on vaihtoehtoja, sitä kovempi kilpailutilanne ja alhaisemmat rahdit.
Hinnat kohoavatmyös,mikäli toimituspaikkojen välillä ei ole suoraa yhteyttä ja lastia
pitääsiirtääkuljetusvälineestätoiseen.
- Satamatjamuutkaupankäynninolosuhteet.Esimerkiksihyvänsatamainfrastuktuurin
jayksityisensektorininvestointien,joidenonhuomattuedistävänsatamantehokkuutta
ja odotusaikoja tullissa, johtavat matalampiin rahtikustannuksiin. Tehokkuuteen
vaikuttavatfyysiseninfrastuktuurinlisäksitietoliikenneyhteydetjaIT-järjestelmät.
23
1900- luvulla kuljetuksiin liittyvät kustannukset ovat olleet matalia suhteessa varastoihin ja
sitoutuneen pääoman hintaan. 1980- ja 1990-luvulla taas logistiikan kustannuksia on
vähennetty pienentämällä juuri varastoinnista aiheutuvia sitoutuneen pääoman ja varastojen
lukumäärästä ja koosta aiheutuvia kustannuksia. 2000-luvulla taas öljyn hinnan korkea taso
kiinnittihuomionkuljetuskustannuksiin.(Tapaninen,2013,41.)
2010-luvulla huomio on kiinnittynyt öljyn hinnan romahtamisen (kuva1) suoriin
kustannusvaikutuksiin sekä konttikuljetusten merirahtien osalta suuruuden ekonomian
vaikutuksiin. Suomen näkökulmasta on käyty paljon keskustelua lakien ja sääntelyn
vaikutuksista logistiikkakustannuksiin, minkä lisäksi kauppatasapainon horjuminen Venäjän
talouskriisistä johtuen aiheutti haasteita muun muassa tyhjien konttien saatavuudessa
Suomeen. Valuuttakurssien suuremmat heilahtelut (RUB, GBP, USD, CNY) ovat myös
aiheuttaneetmerkittäviäkustannusvaikutuksia(kuvat1-4).
Kuva1.Raakaöljynhinnankehitys,USD/tynnyri(Nasdaq).
24
Kuva2.EuronjaDollarinvaihtokurssinkehitys(Macrotrends).
Kuva3.Euronjapunnanvaihtokurssinkehitys(Macrotrends).
26
Kustannuksiinliittyväntiedontarpeet3.3
Logistiikan kustannuksiin liittyvän tiedon tarpeet tulevat eri puolilta organisaatiota ja
vaihtelevat käyttötarpeen mukaan. Kustannuksiin liittyvää tietoa hyödynnetään esimerkiksi
suorituskykyyn liittyviin analyyseihin, kustannuskehityksen kontrollointiin, toiminnan
suunnitteluun ja ennustamiseen, tavoitteiden asettamiseen, ja johtamisen arviointiin.
Kustannuslaskennan tietojärjestelmien pitäisi tukea syy-seuraussuhteiden selvittämistä
kustannusten kehittymiseen liittyen. (Pohlen ym. 1999, 56.) McKinnon ja Bruns (1993)
luokittelevat tietotarpeetperustuenoperatiiviseen toimintoon ja aikaraameihin: päivittäiseen
kontrollointiin, pidemmän tähtäimen suunnitteluun ja analysointiin, sekä tulevaisuuden
ennustamiseen. Kuukausi nähdään yleisesti riittävän pitkänä ajanjaksona päivittäisen datan
kertymiselle niin että sitä voidaan rahataloudellisesti ilmentää. Lyhemmällä tarkastelujaksolla
kustannuksetovatliianepävakaita,jottaniitäolisihyödyllistätarkastella.Yksikkökohtainendata
on hyödyllinen seurannan mittari. Toimitusketjuihin liittyvässä päivittäisessä johtamisessa
eniten hyödynnettävät tietolähteet ovat kokoukset, päivittäiset raportit, puhelinkeskustelut,
asiakas- ja alihankkijakontaktit. Taloudellisen tiedon tarve kasvaa tarkasteluhorisontin
kasvaessa(McKinnonjaBruns,1993.)
Taloudellisen tiedon yhdistäminen operatiivisen suorituskyvyn mittariston tietoihin koetaan
hyvintarpeellisena.Toimintojenjaniihinliittyvänkustannustensekäsuorituskyvynseurantaja
analysointinähdäänmahdollisuutenaparantaakilpailukykyäjakannattavuuttatoimitusketjussa.
(LaLondejaPohlen,1996.)Mitäparemmintoimitusketjunkustannuksiapyritäänymmärtämään,
sitätärkeämpääonkustannustenmonipuolisempiluokitteluerikustannuslajeihin(Pohlen,ym.
2009).Erilaisistaraportointilähteistäsaatavaakustannustietoapitääpystyätarkastelemaaneri
näkökulmistaporautuenkustannuksentaustallavaikuttaviinyksityiskohtiin.Juuritästäjohtuen
kustannusten luokittelu sekä allokointi esimerkiksi määrättyyn kuljetussuoritteeseen,
toimittajaantms.ontärkeää.
27
Toiminnanohjausjärjestelmätjakustannuksiinliittyvätieto3.4
Yrityksissä yleisesti nykyisin käytössä olevat erilaiset toiminnanohjausjärjestelmät (ERP,
EnterpriseResourcePlanning)mahdollistavattiedonkerääntymisenyhteenlähteeseen,jostase
on useiden käyttäjien hyödynnettävissä. Järjestelmien käytettävyys on kuitenkin hyvin
riippuvainen datan täsmällisyydestä sekä järjestelmiin liittyvistä ominaisuuksista ja
kokoonpanoista. ERP järjestelmien käyttöönotto vaatii toimitusketjun prosessien ja niihin
liittyvien toimintojen määrittämistä. Tämä on hyödyllistä kustannusten seurannan
näkökulmasta.Esimerkiksimäärittämälläkustannusstandarditjarahditeritoimintoihinliittyen,
on prosesseihin perustuvaan dataan pohjautuen mahdollista luoda kustannusmallinnuksia,
joidenpäivittäminenonketterää jaajantasaista. (Hälinen,2015.)UseimmatERP järjestelmät
ovat kytkettynä erilaisiin kustannuslaskentaan erikoistuneisiin liitännäisjärjestelmiin jotka
mahdollistavat esimerkiksi yksikkökustannusten laskennan, automaattisen kustannusten
allokoinninhalutullatavalla.Järjestelmienanalyyttisillatyökaluillavoidaanverratabudjettejaja
standardikustannuksiatoteutuneisiinkustannuksiinjasimuloidaerilaisiakustannusskenaarioita
ja herkkyysanalyyseja. (Deshmuk, 2005, 251; 253.) Osa ERP järjestelmistä tukee määrättyjä
toimitusketjun suorituskykyyn liittyviä mittareita jotka mahdollistavat eri organisaatioiden
välisensuorituskyvynseurannanyhteistenmäärittelyidenmukaisesti(Forslund,2010).
Liiketoimintaprosessienjohtaminen(BPM=BusinessProcessManagement)onkoulukunta,joka
pyrkiiyhdistämääntiedoninformaatioteknologiastajatietämyksenjohtamistieteistäsoveltaen
senliiketoimintaprosesseihin.(Welske,2007)BPMonnoussutesilleviimevuosinajohtuensen
tuottamistamahdollisuuksistamerkittävästi parantaa tuottavuutta ja pienentää kustannuksia
prosesseissa (vanderAalst,2013).Prosessien louhinnallaonmahdollista tutkia, tarkastella ja
parantaa prosesseja poimien samalla tarpeellista tietoa järjestelmien tapahtumalogeista.
Tapahtumalogi on datavarasto, mihin toteutuneisiin prosesseihin liittyvä historiatieto, kuten
tapahtuneettoiminnot,käytetytresurssit, toiminnankesto jne.ontallennettu. (vanderAalst,
2011). Tapahtumalogien tiedon yksityiskohdista riippuen on mahdollista tehdä erilaisia
analyysejaerinäkökulmista tarkasteluna.Prosessien louhinnallaon siismahdollista saavuttaa
arvokaskäsitysprosessienkulkuunliittyvistäasioidenriippuvaisuussuhteista,datankäytöstäja
resurssienhyödyntämisestäsekäuseistasuorituskykyynliittyvistätilastoista.(Lowetal.2014.)
Prosesseihin liittyvät mallinnukset pitävät sisällään kuvauksen toimintojen suorittamisesta,
28
ajankohdasta, toteuttajasta ja tiedosta jota vaaditaan, ja mitä tuotetaan (Weske, 2007).
Prosessien ymmärtäminen, ja niissä muodostuvan tiedon käsittäminen on tärkeä osaamisen
osa-alue, joka helpottaa myös kustannuslaskennan parissa työskentelevien henkilöiden
työskentelyä.
29
4. YRITYKSEN PÄÄTÖKSENTEKOON, TOIMINNAN SUUNNITTELUUN SEKÄ
KONTROLLOINTIIN LIITTYVÄ PROSESSI
Tämän luvun tarkoituksena on lisätä ymmärrystä liiketoimintatiedon hallintaan liittyvistä
päätöksentekoon, toiminnan suunnitteluun ja kontrollointiin liittyvistä prosesseista ja
käsitteistä.
Päätöksentekoatukevaraportointi4.1
Johdon laskentatoimen tarkoitus on tuottaa yksityiskohtaista kustannusraportointia liittyen
liiketoimintaoperaatioihin, tukemaan päätöksentekoa. Vielä tänä päivänäkin eri toimintoihin
liittyvän täsmällisen tiedon kokoaminen vaatii usein paljon työtä ja tiedon keräämistä,
analysointia ja prosessointia, mikä viivästyttää tiedon tuottamista ja sitoo paljon aikaa sekä
resursseja. Kustannuksiin liittyvät raportit ovat rajoitetusti hyödynnettävissä, mikäli niihin
pohjautuva tieto on myöhässä, yhteen koottu useista lähteistä ja mahdollisesti vääristynyt
(Johnson & Kaplan, 1987). Seuraavatmerkittävimmät haasteet on tunnistettu, jotka liittyvät
datankeräämisen(Lowetal.,2014).
• Tiedonkerääminenonaikaavievää.Henkilöt,jotkasuunnittelevat,hyödyntävät
ja keräävät kustannuksiin liittyvää tietoa, tyypillisesti joutuvat kaivamaan tietoa
lukuisistaerilähteistätuottaakseenomiaraporttejaan.
• Täsmällinen kustannuksiin ja prosesseihin liittyvän tiedon puute. Usein
ennakoituja kustannuksia tai volyymeja verrataan toteutuneisiin kustannuksiin ja
volyymeihin, mikä edellyttää varianssianalyyseja. Erot budjetoitujen näkymien ja
toteutuneen välillä ovat usein merkittäviä, eikä asialle saada oikea-aikaista tietoa
selittämään eroavaisuuksia. Pääsy täsmällisiin tietoihin oikea-aikaisesti, on yksi
avaintekijätämänongelmanratkaisuun.
30
Budjetointi, yrityksen sisäisenä lyhyen, sekä pitkän tähtäimen suunnitteluprosessina on tapa
varmistaa tulevaisuuden toimintasuunnitelmien yhteneväisyys eri toimintojen ja osastojen
välillä.Suunnitteluprosessitovatsäännöllisestipäivitettäviäniinkutsuttujarullaaviaennusteita,
jotkakatselmoidaanläpipäivitysfrekvenssinmukaisesti(Kuva5).
Budjettejatehdäänuseitatarkoituksiavarten;(Drury,2005,s.267)
1. Operatiivistentoimintojenvuosittainensuunnittelu
2. Eriorganisaationosienkoordinointijanäidenvälisenharmonisaationvarmistaminen
3. Suunnitelmienkommunikointierivastuualueidenvastaavillehenkilöille
4. Vastuuhenkilöidenmotivointiponnistellaasetettujentavoitteidensaavuttamiseksi
5. Toimintojenkontrollointi
6. Vastuuhenkilöidensuorituskyvynarviointi
Tietokoneella tehtävät laskentamallit ovat matemaattisia esityksiä syötteiden ja tuotosten
välisiin suhteisiin, jotka vaikuttavat budjettiin. Tällaisten mallinnusten avulla on mahdollista
ohjataherkkyysanalyysejajavarmistaaeritekijöidensuhteellisetvaikutuksetbudjettiin.(Drury,
2005s.291).
Pitkäntähtäimensuunnittelu,jotakutsutaanmyösstrategiseksitaiyhtiötasonsuunnitteluksion
mallinnus tulevaisuuden tahtotilasta (Ackoff,1981). Lyhyen tähtäimensuunnittelullaviitataan
yleisesti budjetointiprosessiin, joka on tarkka ja yksityiskohtainen suunnitelma liittyen
budjettiperiodin (yleisesti kuluva vuosi) odotuksiin. Pitkän tähtäimen suunnittelu eroaa
budjetoinnista pidemmällä suunnitteluperiodilla joka ohjaa ja kontrolloi tulevaisuuden
toimintojakohtihaluttujatavoitteitalaajemmallanäkökulmalla.Lyhyen,sekäpitkäntähtäimen
suunnitelmien tulee olla integroituna toisiinsa, sillä lyhyen tähtäimen suunnitelma, eli
vuosibudjettiperustuupitkän tähtäimensuunnitteluprosessinyhteydessä tehtyihinpäätöksiin
jasuuntaviivoihin.(Drury,2005,s.264).
31
Kuva 5. Prosessi liittyen yrityksen päätöksentekoon, suunnitteluun ja kontrollointiin (Drury,
2005,s.9).
Liiketoimintatiedonhallinta,Businessintelligence4.2
Liiketoimintatiedonhallinta(BusinessIntelligence)viittaajohtamisfilosofiaanjavoidaannähdä
yritykselletärkeänä”työkaluna”jonkaavullayrityshallitseejajalostaaliiketoimintaanliittyvää
tietoajadataaedesauttaenoikeidenjanopeidenpäätöstentekemistä.Yrityksissätänäpäivänä
saatavilla olevan digitaalisen datan ja tiedon avulla, joka liittyy tilauksiin, asiakkaisiin ja
taloudellisiin lukuihin, on mahdollista ymmärtää paremmin liiketoimintaan liittyviä syitä ja
32
seurauksia, ja yleisesti liiketoimintaan liittyviä ehtoja ja ympäristöä. (Balint & Toma, 2015;
Ghoshal&Kim,1986;Tzortzaki,A.M.&MihiotisA.,2014).BusinessIntelligencen(BI)avullaon
mahdollista saada liiketoimintaan liittyvä tieto hyödynnettyä ajallisesti oikeassa hetkessä, ja
helpostihyödynnettävässämuodossa.Näinmahdollistetaansyy-seuraussuhteidenläpinäkyvyys
erilaisiaanalyyseja,ad-hoctarpeitajaraportoinnintarpeitavarten(Azoff&Charlesworth,2004;
Helkiö,2011.)
Lönnqvist ja Pirttimäki (2006) mukaan termiä BI (Business Intelligence) voidaan kuvata
seuraavasti;
• Oleellinen ja tieto ja tietämys joka kuvaa liiketoimintaympäristöä, yritystä itseään ja
tämän suhdetta vallitsevaan markkinatilanteeseen, asiakkaisiin, kilpailijoihin ja
taloudellisiinasioihin.
• Organisoitu systemaattinen prosessi, jonka avulla yritys hankkii, analysoi ja jakaa
liiketoimintaoperaatioihin ja päätöksentekoon liittyvää merkityksellistä tietoa sekä
sisäisistäettäulkoisistatietolähteistä.
Hovi ym., 2009 ovat listanneet seuraavat termit, joita Suomessa yleisesti käytetään eri
yhteyksissä viitatessa termiin Business Intelligence: Yritystiedon rikastus, analyyttisen tiedon
hallinta,tiedonhallinnanprosessijaliiketoimintatiedonhallinta.
Liiketoimintatiedon hallinnalla ja siihen liittyvällä analytiikalla viitataan yleisesti tekniikkoihin,
teknologiaan, tietojärjestelmiin, käytäntöihin, metodeihin ja sovelluksiin, joilla yrityksen
kannaltamerkityksellistädataaanalysoidaan.Tämänavullapyritäänymmärtämäänparemmin
omaa liiketoimintaympäristöä ja tukemaan liiketoimintaan liittyvää päätöksentekoa. (Chen et
al.,2012,Helkiö,2011.)Analysoimallaliiketoimintaanliittyväädataaonpaljonmahdollisuuksia
parantaayritystenerilaisiatoimintojamm.jovalmiidenerilaistensovellustenavulla.Esimerkiksi
taloudellisen suorituskyvyn näkökulmasta on mahdollista paremmin ymmärtää taloudellisen
suorituskyvynajureita ja”ei-taloudellisten”tekijöidenvaikutuksia.Toimitusketjunkannaltaon
mahdollistasimuloidajaoptimoidakuljetusketjujasamallavähentäenvarastoihinsitoutunutta
pääomaa ja toimituskustannuksia ja parantaen toimitusvarmuutta. Tuotteen tai palvelun
kannalta onmahdollista tunnistaa laatupoikkeamia jaminimoida niidenmäärää. (Davenport,
2006.)
33
Pirttimäki ja Hannula (2002), ovat määritelleet liiketoimintatiedon hallinnan jatkuvaksi,
systemaattiseksi ja analyyttiseksi prosessiksi, jonka tavoitteena on tuottaa ja kommunikoida
ulkoisesta toimintaympäristöstä hyödyntämiskelpoista ja ennakoivaa tietämystä yrityksen
päätöksenteon tueksi. Ulkoisen liiketoimintatiedon voidaan yleisesti nähdä kuuluvan tieto
liittyenmarkkinaanjamarkkinatilanteeseen,kilpailijoihin,toimittajiin,yhteistyökumppaneihin,
asiakkaisiin, tuotteisiin ja alaan liittyvään teknologiakehitykseen. Ulkoisen liiketoimintatiedon
tarve korostuu erityisesti kilpailutilanteen kiristyessä sekä toimittaessa laajemmilla ja
kansainvälisillä markkina-alueilla. Liiketoimintatiedon hallintaan liittyvä prosessi on
systemaattinen ja rullaavasekä tukeenopeiden ja liiketoiminta tukevienpäätösten tekemistä
nopeasti muuttuvissa liiketoimintaa liittyvissä olosuhteissa. Salonen ja Pirttimäki (2006) ovat
kuvanneet tyypillisen liiketoimintatiedon hallintaan liittyvän prosessin päävaiheet. Kuvauksen
mukaisesti prosessi on jaettavissa kuuteen osaan (kuva 6). Prosessin viimeisessä vaiheessa
aikaan saatua tietoa käytetään hyväksi, minkä perusteella annetaan palautetta, josta
luonnollisestialkaauusiliiketoimintatiedonhallintaanliittyväprosessinkierros.
Liiketoimintatiedon hallinnan etuina nähdään mm. laadukkaan tiedon saaminen tukemaan
päätöksentekoa, tiedon lisääntynyt jakaminenorganisaation sisällä sekäaikaistunutuhkien ja
mahdollisuuksien tunnistaminen. Liiketoiminnan hallinnan kehityskohteina on tunnistettu
organisaationsisäisentiedonhyödyntäminen,tiedonjalostusasteensyventäminenjakriittisten
tietotarpeiden tunnistaminen. Suomalaisissa suuryrityksissä liiketoimintatiedon hallinnassa
korostetaan enemmän kilpailijatiedon merkitystä omaa toimialaa ja asiakkaita koskevien
tietojenlisäksi.Liiketoiminnansuunnittelujakehittäminenovattärkeimmätliiketoimintatiedon
hallinnanavullatuotettaviatietotuotteitahyödyntäväfunktio.(Halonen&Hannula2007.)
35
5. DIGITALISAATIO
Tämän luvun tarkoitus on lisätä ymmärrystä digitalisaatiosta yleisesti teknologiana ja sen
kehittymisestä. Digitalisaatio teknologiana on merkittävin ja ajankohtaisin muutoksen tekijä
kustannuksiin liittyvän tiedon saatavuuden ja analysoinnin sekä raportoinnin kehittymisen
näkökulmasta.
Digitalisaatiomuutoksenmahdollistavanateknologiana5.1
Digitalisaatiokäsitteenäeivieläolevakiintuneestimääritelty.Termilleonolemassamonenlaisia,
enemmänjaenemmäntoisiaanmuistuttaviamääritelmiä;(Digit).
Wikipediassa onmääritelty digitalisaation olevan tieto- ja viestintätekniikan (ICT) kehityksen,
sekä 1980-luvulla käyttöön otettujen kotitietokoneiden myötä syntynyt ilmiö, joka viittaa
tiedon tallentamiseen, siirtämiseen ja käsittelyyn tietokoneiden ymmärtämässä muodossa,
sähköisesti. Digitalisaatio ilmiönä viittaa yhteiskunnalliseen muutosprosessiin, jonka myötä
digitaalisten teknologioiden hyödyntäminen yleistyy jokapäiväisissä toiminnoissa. Digitaalisen
tiedon määrän kasvu on lähtenyt räjähdysmaiseen kasvuun 2010-luvulla, mikä on seurausta
tallennuskapasiteetinjalaitteidenprosessoreidentehonkasvustasekätiedonmobilisaatioista.
Tiedon tallentaminen ja prosessointi eivät enää ole riippuvaisia ainoastaan käytettävien
laitteiden tallennuskapasiteetista, vaan myös erilaisten jaetun tallentamisen ohjelmistojen
mahdollistavista pilvipalveluista. Erilaiset pilvipalvelut mahdollistavat tiedon tallentamisen ja
jakamisenlähesrajattomasti.
Digitalisaatioondigitaalistenteknologioidenhyödyntämistäliiketoimintamallienkehittämiseksi,
joilla on mahdollista luoda uudenlaisia tuloksia ja lisäarvoa (Gartner, IT-sanakirja). Gartner
määrittää digitalisaation olevan myös IT-kehityksen kolmas aikakausi jolla keskitytään
liiketoimintamalleihin.Edeltävätaikakaudetolivat IT-käsityöläisyydenaikakausi, jokapainottui
teknologiaanjaIT-teollisuudenaikakausijokakeskittyituotantoon.
36
McKinsey & Company määrittelee Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa Palvelutalouden
murros ja digitalisaatio – Suomen kasvun mahdollisuudet digitalisaation olevan yhteydessä
kaikkeen tekemiseen. Määritelmän mukaan digitalisaatio globalisoi nopeasti monien
palveluidenmarkkinoitamahdollistaen samalla tuottavuudenmerkittävän kasvun. Julkaisussa
onlueteltudigitalisaatioonliittyvät5murrosta:
1.Kokoprosessindigitalisoituminen:Prosessienautomatisoituminen
2.Monikanavainenjadigitaalinenkuluttajakokemus:Digitaalisiinkanaviinsiirtyminen
fyysistenpaikkojensamallavähentyessä
3.Digitaalinentuotekehitys:Etätoiminnot
4.Bigdataanperustuvatliiketoimintaakoskevatpäätökset:Parempaantietoon
perustuvatliiketoiminnanpäätöksetohjaavatjatehostavatyritystenpäätöksentekoa
5.Kilpailunkiristyminen:Aloilletuleejatkuvastiuusiatulokkaita.Tiedonläpinäkyvyys
paraneekiristäensamallakilpailuaentisestään
Digitalisaatio teknologianaeläävieläkypsymisen ja rakentumisenaikaaTämäonvaihe jolloin
uudetteknologiatyhdistyvätjaedistyvätluodenpohjanuudelleinfrastruktuurillejaparemmille
tavoille tehdä asioita, sekoittaen samalla totutut käytännöt ja järjestyksen, kuitenkaan vielä
aiheuttamatta koko talouselämänmullistavaa tuottavuuden suurta loikkaa. Kypsymisvaiheen
aikana tapahtuva muutos voi myös vaikuttaa negatiivisesti ennen kuin edut nousevat esiin.
Tämäjohtuuinfrastruktuurinrakentamisestaaiheutuvistakustannuksistajayritystentarpeesta
omaksuajaottaakäyttöönuudettavattoimia.Merkittävinvaikutustuottavuuteennäkyyvasta,
kunuusiteknologiasiirtyykypsäänvaiheeseenjamahdollistaatäysinuudettavattoimia.(Van
Ark,2016.)
37
Kuva 7. Uuden digitaalisen talouden rakentumisen ja käyttöönoton vastakkainasettelu.
(Neumann,2015.)
Digitalisaation etenemistä ja uusien teknologioiden hyödyntämistä ovat hidastaneet mm.
organisaatioidenuudelleenmuotoutuminentavalla, jossahyödynnetäänuusienteknologioiden
mahdollisuuksia kasvattaa tuottavuutta. Osaltaan tähän on varmasti vaikuttanut lähivuosien
heikkotaloustilannemikäonpienentänyt investointienmäärääjahillinnytriskinottoa.Lisäksi
haasteellistavaikuttaaolevandigitaalisenmuodonmuutosprosessintäydellinenloppuunvienti.
Jotta data, mitä digitaalisten teknologioiden avulla tuotetaan, saadaan tuottamaan, tulee se
pystyä ottamaan käyttöön ja hyödyntämään. Data tulisi pystyä innovatiivisesti yhdistämään
uusien markkinoiden, palveluiden, tuotteiden ja bisnesmallien kanssa, jotta pystytään
välittömästivastaamaanerilaisiinasiakastarpeisiinjaluomaanlisäarvoa.Digitalisaatiossaeisiis
ole ainoastaan kyse digitaalisista tuotteista ja palveluista, vaan liiketoimintaan liittyvistä
innovaatioista joita digitaalisen teknologian avulla pystytään rakentamaan, luoden todellista
lisäarvoaliiketoiminnalle(VanArk,2016.)
Vasta viimeisten vuosien aikana muuttuneet kuluttajatottumukset ja käytön kasvun myötä
mahdollistunut kustannusten lasku ovat tehneet useista ICT-sovelluksista ja -palveluista
taloudellisesti kannattavia. Digitalisaation myötä syntyneitä mahdollisuuksia on siis vielä
runsaastihyödynnettävissä.Voidakseen täysinhyödyntääkasvu- ja tuottavuusmahdollisuudet
38
mitä uuden aikakauden digitalisaatio mahdollistaa, tulee digitalisaatio teemana sisällyttää
laajalti koko organisaation strategiaan. Digitalisaation mahdollistamista innovaatioista on
mahdollista luoda tuottavuushyötyä yritysten kaikissa toiminnoissa ja tehtävissä. (Van Ark,
2016.) Koska se, höyryvoiman ja sähkövoiman lailla, voidaan lukea kuuluvan yleiskäyttöiseksi
teknologiaksi (kuva 8), on se oleellinen tuottavuuden kasvussa (Pohjola, 2014). Pitkällä
aikavälillä teknologiamonesti yllättää positiivisesti. Armaran lainmukaan uuden teknologian
merkitys monesti yliarvioidaan lyhyellä aikajänteellä ja aliarvioidaan pitkällä aikajänteellä.
(Brynjolfsson&McAfee,2014;Pohjola,2014)
Kuva 8. Yleiskäyttöiset “reseptit” ovatmuita tärkeämpiä tuottavuuden kasvussa (PohjolaM.
2014)
BigData5.2
Big Data termille ei ole olemassa virallista määritelmää, tänä päivänä sitä käytetään hyvin
vapaasti ja se viittaa valtavaan määrään dataa. Yksi määritelmä sille on uudet datatyypit ja
datan monimuotoisuus. Tällaisia ovat esimerkiksi facebook-tykkäykset, valokuvat tai
39
signaalidata joka ei sellaisenaan istu perinteisiin tietovarastoihin tai –kantoihin. Datamäärän
räjähdysmäinenkasvu2010luvullajauudetmahdollisuudetanalysoidadataayritystensisäisistä
sekä ulkoisista lähteistä, koneoppiminen ja ennustava analytiikka ovat tuoneet perinteisten
relaatiotietokantojenrinnalla”NoSQL”-kannat(SturcturedQueryLanguage),joilleominaistaon
tietomallittomuus, klusterit ja skaalautuvuus. NoSQL-kannat ja laajemmat Big Data –
viitekehykset,kutenHadoop-ohjelmisto,(HDFS-HadoopDistributedFileSystem)eivätlyhyellä
aikajänteellä syrjäyttämään nykyisiä relaatiotietokantoja. Arkkitehtuurisesti paras yhdistelmä
on näiden yhdistäminen. Hadoop-ohjelmisto on kustannustehokas mahdollisuus
strukturoimattoman datan suurienmäärien tallentamiseen ja käsittelyn. Big datan hyötyjä ei
tule jättää datan analysointiin, vaan lopputulos pitäisi pystyä viemään takaisiin organisaation
prosesseihin ja jalkauttamaanliiketoimintaantuomaanarvoa.Käytännönhyötyjätulisimiettiä
jo dataan liittyvien hankkeiden suunnittelun yhteydessä määrittelemällä datan
käyttötarkoituksia ja sen mukanaan tuomaa arvoa ja merkitystä yritykselle. (Autio, 2014.)
Esimerkiksi markkinatiedon saatavuus ja jakaminen ovat mahdollista erilaisten uutis- ja
webseurantaanerikoistuneidensovellustenavulla.
Onolemassaviisinäkökulmaa,mitenBigDatannähdäänluovanarvoa.Ensimmäiseksisetekee
tiedosta läpinäkyvämpää ja helpommin hyödynnettävää ja saatavilla olevaa. Toiseksi, mitä
enemmän tietoaondigitaalisesti tallennettuna ja hyödynnettävissä, sitä enemmänpystytään
seuraamaan eri asioiden suorituskykyä, mikä taas mahdollistaa parempien päätöksien
tekemisen. Kolmanneksi Big Datan avulla on mahdollista segmentoida asioita pienempiin
osioihin,mikämahdollistaaräätälöidytratkaisuvaihtoehdot.NeljänneksiBigDatamahdollistaa
monimutkaisemmatkin analyysit, joilla parannetaanpäätöksentekokykyä ja viimeisimpänäBig
Dataavoidaanhyödyntääkehitettäessäuudensukupolventuotteitajapalveluita.(Manyikaym.
2011.)
Yritykset ovat investoineet paljon rahaa erilaisiin tietojärjestelmiin mahdollistaakseen tiedon
saatavuudenkaikistamahdollisistalähteistä.Mm.toiminnanohjaukseen,asiakkuudenhallintaan,
myynnin ohjaukseen ja muihin toimintoihin liittyvät erilaiset järjestelmät varmistavat, että
mikään liiketoimi ei jää sähköisesti kirjaamatta. Voidakseen kuitenkin hyödyntää tätä tietoa,
tiedontulisiollastandardissamuodossa,integroitavissajakerättävissätietovarastoonkaikkien
helposti saatavaksi jahyödynnettäväksi.Erilaisetbusiness Intelligencetyökalutmahdollistavat
40
datanpoiminnan,muuntamisenjalataamisen(ETL;Extract-Transform-Load)analysointiavarten
erilaistenraporttienjatunnuslukujenmuodostamistavarten(kuva9).(Davenport,2006.)
Tietovarastot5.3
Tietovarastot yhdistävät ja yhdenmukaistavat tietoa eri lähteistä yhteiseen varastoon, jota
kutsutaan tietovarastoksi (DW=Data Warehouse). Tietovaraston avulla on mahdollista saada
tieto helposti ja selkeästi käytettäväksi sitä tarvitseville henkilöille erilaisten Business
Intelligence sovellusten ja ratkaisujen kautta,mikäei useimmitenoperatiivisten järjestelmien
kautta ole mahdollista. (Hovi ym., 2009.) Ilman tietovarastoja eri lähteistä tulevia tietoja
useimmiten yhdistellään ja muokataan taulukkolaskentaohjelmalla, joka aiheuttaa paljon
käsityötäjavirheriskiä.
Tietovaraston tietoa voidaan hyödyntää lukemattomin tavoin eri kyselyiden, raporttien,
kuvaajien ja analyysienmuodossa. Tämän edellytyksenä kuitenkin on, että käytössä oleva BI
sovellus on helposti lähestyttävä, tarpeisiin ketterästi mukautuva, sekä vastaa myös ennalta
määrittelemättömiinnk.adhoc-tarpeisiinnopeasti.
Kuva9.TiedonsiirtyminenBusinessIntelligenceympäristööntietovarastonkautta(Hoviym.,
2009,s.14)
41
Tietovarastointiin liittyvän prosessin yhteydessä tiedot kertyvät eri operatiivisten
perusjärjestelmien tietokantoihin, joissa ne pidetään ajantasaisena. ETL-vaiheessa (Extract -
Transform-Load)operatiivisistajärjestelmistätulevatietoluetaanjamuokataantietovaraston
edellyttämäänmuotoon,mikävaatiidatanyhdenmukaistamistajayhdistämistäennentietojen
lataamista tietovarastoon. Tietoa voidaan ladata operatiivisten järjestelmien lisäksi myös
muistatietolähteistä,esim.web-sovelluksista,masterdata-järjestelmistä,asiakashallinnansekä
toimitusketjujen hallinnan järjestelmistä, tai ulkoisista tietolähteistä, kuten tilastokeskus,
Suomen Pankki tms. Tietovarastoon tallennetaan usean edeltävän vuoden tiedot, mikä
mahdollistaa tiedon historioitumisen. (Hovi ym., 2009, s. 15.) Historiatieto mahdollistaa
aikasarja-analyysit. Aikasarja-analyysien avulla voidaan tarkastella ja ennustaa tulevaisuuden
kehityslinjoja tarkastelemalla tilastollistadataamäärättyinäajankohtina.Aikasarjoistavoidaan
tehdä johtopäätöksiä aineiston taustalla vaikuttavista ilmiöistä, tai rakentaa ennusteita
tulevista tapahtumista. Tietovaraston avulla, hyödynnettäessä varastoon yhdistettyä BI-
sovellusta, on siis mahdollista yhdistää yrityksen ulkoista ja sisäistä dataa, sekä rakentaa
ketterästiitsestäänpäivittyviäraportteja.BusinessIntelligencetyökalutjaohjelmistotkokoavat
prosessoidun ja analysoidun datan yrityksen sisäisistä ja sekä ulkoisista lähteistä
loppukäyttäjällehyödynnettäväksijajaettavaksi.
42
6. TOIMITUSKETJUN LOGISTIIKKAKUSTANNUKSIIN LIITTYVÄ TIEDON HALLINTA JA
PROSESSOINTI
Työn empiirinen osuus pitää sisällään tutkimukseen liittyvän pohjustuksen liittyen
kohdeyrityksen tapaustutkimusta koskevaa aihepiiriä; kohdeyrityksen toimintaympäristö,
kuljetusketjun logistiikkakustannukset ja näihin liittyvä tiedon prosessointi, kohdeyrityksen
raportointikäytännöt ja digitalisaation mukanaan tuomat mahdollisuudet kehittää näitä
eteenpäin. Lisäksi tässä luvussa kerrotaan tutkimuksen toteutuksesta ja kulusta sekä
tutkimustyön aikana esiin nousseista ongelmista ja haasteista kustannusten raportointiin,
analysointiinjaennustamiseenliittyen.
Case-yrityksenesittelyjatutkimukseenliittyvätlähtökohdat6.1
Tutkimusaiheeseen liittyvä logistiikan kustannusraportointi sekä kustannusten kehittymiseen
liittyvä ennustaminen on laaja ja koko kohdeyrityksen toiminta-alueen kattava kokonaisuus.
Vaatimukset ja reunaehdot raportoinnille tulevat logistiikan hankintaosastolta, yhtiön
liiketoimintojen kontrollereilta, sekä osaltaan myös yhtiön strategiatiimiltä. Logistiikan
kustannuksiinjatoimintoihinliittyvättietolähteetjaasiantuntemuskäsittävätkuljetusketjuneri
osa-alueiden vastuuhenkilöt ja näiden tuottamat tiedot, sekä käytössä olevat useat
tietojärjestelmät,raportointijärjestelmätja-lähteet.
Viimevuosina toteutuneiden organisaatiouudistusten myötä kustannusosuuteen liittyvät
vastuuhenkilöt ovat osittain eri toimintojen osalta hajautuneet kohdeorganisaation sisällä eri
organisaatioihin; vaihtelevasti yhtiön globaalin hankita organisaation ja liiketoiminta-alueiden
organisaatioiden eri osiin. Logistiikan hankintaan sekä operatiiviseen toimintaan liittyvät
vastuutkauttaaltaanovatvielämuutamavuosiaikaisemminolleetkeskitettynäkohdeyrityksen
globaaliin logistiikkaorganisaatioon. Tapahtuneet organisaatiouudistukset ovat asettaneet
haasteita yhtenäisen raportoinnin sekä kustannuksiin liittyvän tiedon hallinnan osalta.
Uudistunutorganisaatiorakenneosaltaantekeehaasteelliseksinähdäglobaaliakokonaisuutta,
43
ja sen taustalla vaikuttavia tekijöitä raportoinnin näkökulmasta tarkasteltuna selkeästi, koska
“sormituntuma”työhönonhajautunutuseideneriorganisaatioidenjaesimiestenalaisuuteen.
Kirjanpitoon liittyvät tiedot ja logistiikkakustannusten kokonaiskehitys herättävät aika ajoin
kysymyksiä, joihin pitäisi pystyä ketterästi antamaan selkeitä vastauksia eri liiketoimintojen
näkökulmista katsottuna. Yhtiön hankintaorganisaation näkökulmasta on tärkeää, että
kokonaiskuva liittyen kustannuksiin, toimittajien suorituskykyyn, kuljetettaviin volyymeihin ja
ympärillä tapahtuviin muutoksiin on edelleen myös yhtenä kokonaisuutena hallittavissa ja
tarkasteltavissa. Lisäksi toimitusketjuun liittyvää kustannuskehitystä kokonaisuudessaan
kohdeyrityksessä tulisi pystyä ennustamaan ja skenarioimaan myös erilaisia yhtiön
edunvalvontaan liittyviä, laeista ja säädöksistä johtuvia, sekä valvonnasta ja sääntelystä
seurauksenasyntyviätarpeitavarten.
Globaalistakustannusten raportoinnistahuolimatta, liiketoimintarakenneasettaavaatimukset
liiketoimintokohtaiselleraportoinnille,globaalinyhtiötasonraportoinninlisäksi.Kohdeyrityksen
liiketoimintarakenne koostuu eri liiketoiminta-alueista. On jo aikaisemmin todettu, että
liiketoiminnoittain logistinen konsepti, kuljetusratkaisut,markkina-alueet ja tätä kauttamyös
makrotaloustasolla tapahtuvienmuutostenvaikutuksetovathyvinerilaisiaeri liiketoimintojen
välillä.Tästäjohtuenyksiglobaalinäkemyslogistiikkakustannustenkehittymisestäsellaisenaan
eipalveleainuttakaanliiketoimintayksikköäriittäväntarkallatasolla.Tästä johtuenraportointi
jatähänliittyväanalyysituleetehdäeriliiketoimintojenosaltaerikseen(kuva10):
44
Kuva10.Näkymäkustannuskehityksenennusteestaindeksimuodossaeriliiketoimintojenosalta,
kuluvallesekäneljälleseuraavallevuodelle.
Tämän tutkimustyön tavoitteena oli kartoittaa minkälaiset tekijät ohjaavat eri liiketoiminta-
alueidenlogistiikkakustannustenkehitystäkohdeyrityksessä.Lisäksioleellinenosatätätyötäoli
mallintaa prosessi sekä antaa kehitysehdotuksia kustannuksiin liittyvää raportointia koskien,
minkäavullatämätietojatkossasaataisiinsujuvastijatehokkaastimuodostettualiiketoiminta-
alueitayksilöllisestitukevaksitiedoksi.Edellämainittujenasioidenlisäksitavoitteenaoli listata
kriittisimmätkehityskohteetaihealueeseenliittyen.
Tutkimuksentoteutusjakulku6.2
Aiheeseen liittyvä tutkimus toteutettiin asian luonnollisessa ympäristössään yhtenä jäsenenä
logistiikan hankintaorganisaation työryhmää. Empiirinen tutkimustieto hankittiin tutkimalla ja
havainnoimallaongelmaaerinäkökulmistajapohtimallasiihenliittyvääratkaisuatoteuttamalla
useita teemahaastatteluita aiheen ympärillä työskentelevien henkilöiden kanssa. Lisäksi
45
tutkimuksen yhteydessä tehtiin useita kvantitatiivisia analyysejä (Kuva 11),mallinnuksia sekä
testilaskelmia, joiden perusteella kyettiin näkemään mitkä tekijät ovat kustannuskehityksen
taustalla suhteellisesti merkittäviä tekijöitä, joita tulisi jatkossa lähteä seuraamaan sekä
ennustamaan.
Aiheeseen liittyvä alustavaperehtyminen tapahtui normaalissa kanssakäymisessä verkostossa
työskentelevien henkilöiden kanssa, sekä tutustumalla eri raportointijärjestelmistä saatavilla
olevaan tietoon, käytössä oleviin tietojärjestelmiin, saatavilla olevaan tietoarkkitehtuuriin ja
säännöllisestituotettuihinjakäytössäolleisiinraportteihin.Hetialkuunolipyrkimyskartoittaa
nykyiset logistiikan kustannusten raportointiin liittyvät olemassa olevat raportointikäytännöt
sekä niihin liittyvät olemassa olevat haasteet, joiden pohjalta tämä tutkimusaihe lopulta
rajautui.
Esiinnousseidenhaasteidenjaselkeidentarpeidenmyötämuotoutuisuunnitelmatutkielmasta,
jonka tavoitteena olisi toteuttaa kokonaisvaltainen selvitys kohdeyrityksen logistiikkaan
liittyvistä kustannuksista, niiden jakautumisesta toiminnoittain, maantieteellisesti ja eri
liiketoimintojen välillä. Tämän lisäksi tavoitteena oli tuottaa suunnitelma minkä perusteella
kyseistä kustannusosuutta tulisi jatkossa raportoida ja ennustaa sekä listata kriittisimmät
kehityskohteet aihealueeseen liittyen. Tutkimussuunnitelma muuttui, ja rajauksia tehtiin
tutkimuksen aikana, koska aihe oli kovin moniulotteinen, eivätkä kaikki esiin nousseet
asianhaarat olleet kyllin yksinkertaisia tutkia ilman että työ olisi “levinnyt käsiin”. Tästä
seurauksena ilmeni useita jatkotutkimusaiheita. Aiheeseen perehtymisen yhteydessä,
todettujen haasteiden perusteella kustannusraportointiin liittyvä tutkimusaihe rajautui
kustannuskehitykseen liittyvään analysointiin. Analysoinnin avulla uskottiin, että tultaisiin
pääsemään aiheeseen liittyvien todettujen haasteiden yli, sekä toteutuneiden kustannusten
raportoinnin,ettäennustamisenosalta.
Tutkimusta viivästytti ja tutkimukseen liittyvää suunnitelmaa muutti jonkin verran esiin
nousseet haasteet, jotka johtivat välittömään kehitystyöhön kohdeorganisaatiossa. Lisäksi
tutkimustyön aikana käynnistyi laaja raportointiin liittyvä kehitystyö, mikä toki avarsi
näkemystäni tutkijana, mutta kehitystyössä mukana olo rajoitti ja muokkasi samaan aikaan
jonkinverranempiirisenosuudenraportointia.Asiajaongelmatolivatnytennestääntuttuja,ja
46
niihin saatiin samaan aikaan helpotusta, koska taustalla olevia ongelmia ja haasteita oli jo
paljonkartoitettujatutkittu.
6.2.1 Tutkimusaineistonhankintajaanalysointi
Tutkimukseen liittyvä empiirinen tutkimusaineisto hankittiin pääosin aktiivisen osallistuvan
havainnoinnin menetelmin. Aktiivisessa osallistuvassa havainnoinnissa tutkija vaikuttaa
aktiivisestiläsnäolollaantutkittavaanilmiöön.Hänvoiesimerkiksiollamukanakehittämistyössä,
projektissataivastaavassatilanteessaaktiivisenatoimijana.(Saaranen-Kauppinen&Puusniekka
2006.) Asioita ja ilmiöitä havainnoitiin toimimalla osana logistiikan organisaation työryhmää,
tapauksenluonnollisessaympäristössään.Tutkimustyönaikanaoltiinluonnollisestitällöinmyös
mukana aktiivisena osallistujana kaikissa aihealueeseen liittyvissä kokouksissa ja meneillään
olevissa kehitysprojekteissa. Lisäksi tutkittiin ja analysoitiin olemassa olevia ja säännöllisesti
päivitettäviäjayrityksensisäisessäjakelussaoleviadokumenttejasekänäidentaustallatehtyjä
laskelmia.
47
Kuva11.Tutkimusaineistonhankintamenetelmät
Aktiivinenjaosallistuvahavainnointikoettiinainoanariittäväntutkimusotteenmahdollistavana
tapanatoteuttaatutkimus,koskatällätavoinasiaanliittyvästäkokonaisuudestasaatiintarkkaja
tiukkaote. Ilmanaktiivista jaosallistuvaahavainnointia,ei tutkimuksessaolisipäästyriittävän
tarkkoihin yksityiskohtiin mm. raportointityökaluihin liittyvien haasteiden osalta. Aktiivisen
osallistuvan havainnoinnin, sekä käytyjen keskustelujen perusteella saatiin hyvä
kokonaisymmärrys kuljetusketjun logistiikkakustannuksien muodostumisesta ja
kustannuskokonaisuuden raportointiin liittyvistä olemassa olevista yksityiskohdista, lisä -
tarpeista ja -tavoitteista. Tarpeet liiketoiminnoittain olivat hyvin samansuuntaisia, mutta
kypsyysteemaanliittyvällekeskustelullejakäsittelylleolihyvineriasteista,mikäselvästivaikutti
keskustelunsyvyyteen.
Sähköisten tietolähteiden, joita ovat useat erilaiset raportointityökalut,
toiminnanohjausjärjestelmät (myynti ja logistiikka) ja erilaiset käytössä olevat sovellukset,
kautta haettiin dataa kvantitatiivisten laskelmien tekemistä varten. Näiden analyysien ja
laskelmien avulla pystyttiin muodostamaan mm. suhteutettu kokonaiskuva
kustannuskehityksen taustalla vaikuttavista tekijöistä, joiden empiirisen tutkimusosuuden
pohjalta merkittävimmin tiedettiin suorasti vaikuttavan kustannuskehitykseen eri
liiketoimintojenosalta.Kunanalyysienperusteellasaatiinkokonaisuusasetettuamittakaavaan,
olimahdollistasuhteuttaaeriasioidenpainoarvotjamerkityskustannuksellisesti,mikäosaltaan
ohjasiteemahaastatteluidensisältöä.
Tutkimustyön yhteydessä käytiin useita reflektoivia keskusteluja sekä toteutettiin
teemahaastatteluita aihealueen ympärillä läheisesti työskentelevien useiden henkilöiden
kanssa. Haastattelutilanteet toteutuivat pääosin eri kokouksien yhteydessä 3-6 hengen
ryhmässäosanaerikokoustenasialistoja.Haastattelutkirjattiinpropositiotasolla,eliainoastaan
sanomantaihavainnonydinsisällötkirjattiinylös.
Teemahaastattelut ovat yksi käytetyimpiä tiedonkeruumenetelmiä case-tutkimuksissa.
Verrattuna kysymyksiin teema viittaa laajaan asiakokonaisuuteen tai aihealueeseen.
48
Haastattelutarkoittaatutkijanjahaastateltavanvälistäsuoraajaaitoakeskusteluamäärätyistä
teemoistajoillaonpyrkimyssaadaymmärrystutkittavastailmiöstä.(Kananen,2013,93.)
Teemahaastattelut aineiston keräysmenetelmänä sopi tähän tutkimuksen hyvin, koska
asiakokonaisuus oli laaja ja moniulotteinen eikä haastattelun kulkua haluttu etukäteen
määrittää.Tietämysilmiötäkoskevastakokonaisuudestatutkimuksenaloitushetkelläolisuppea.
6.2.2 Tutkimuksenraportointi
Varsinaiseen empiiriseen tutkimusprosessiin liittyvä raportointi toteutettiin tutkimustyön
aikana muistiinpanoilla. Muistiinpanot tehtiin erilaisten keskustelu- ja haastattelutilanteiden,
sekätyöryhmienkokoontumisienpohjalta.Lisäksimuistiinpanojakirjattiinylöskvantitatiivisten
analyysien tuloksista.Muistiinpanojen ja tietolähteistä saadun tiedon pohjaltamuodostettiin
erilaisia“mindmapeja”javapaallakädellätehtyjäkuvauksiakokonaisuudesta.Muistiinpanojen,
mindmappienjakuvaustenpohjaltamuodostettiinlopullinenempiirinentutkimusraportti.
Teemahaastattelut litteroitiin propositiotasolla, eli vain pääkohdat ja ydinasiat kirjattiin ylös.
Tutkimusraportin teoreettinen osuus on kirjoitettu empiirisen tutkimustyön eri vaiheissa, ja
rajattulopullistatuotostavastaavaksityönloppuvaiheessa.
Logistiikanhankintoihinliittyvätoimintaympäristökohdeyrityksessä6.3
Nopeasti muuttuva ja globaali toimintaympäristö sekä syy-seuraussuhteiden ennakointi
koetaan yleisesti haasteena liiketoiminnan ennustettavuuden kannalta. Tämä vaatii yhä
enemmän ketteryyttä ja reagointinopeutta liiketoiminnan sujuvuuden ja tuloksellisuuden
varmistamiseksi.Pitäisikyetäarvioimaanriskejäjauhkatekijöitäjaennakoimaannäihinliittyviä
mahdollisia toimenpiteitä, näkemään ja hyödyntämään olemassa olevatmahdollisuudet sekä
tunnistamaanomatheikkoudetjavahvuudet,erinäkökulmistakatsottunajavielävertaamalla
toimintaansaalanparhaisiintoimijoihin.
49
Hyödynnettävissäolevantiedonmääräonviimevuosienaikanamoninkertaistunutteknologian
kehityksen ja toimintojen sähköistymisen ja sitä myötä tiedon digitalisoitumisen myötä.
Tiedollisesti tämä asettaa täysin uuden haasteen, minkä kanssa yritykset myös logistiikan
toimialalla kamppailevat; miten valikoida oleellinen tieto valtavasta tieto määrästä ja vielä
tarkemmin; miten hallita tätä tietoa, jotta se voidaan hyödyntää merkittävänä kilpailukyvyn
lähteenä tulevaisuudessa? Kohdeyrityksen logistiikkaan liittyvä toimintaympäristö on
maantieteellisesti hyvin laaja johtuen globaaleista liiketoiminnoista, jota kohdeyrityksen
logistiikkayksikköpalvelee.Tehokkaanjakilpailukykyisenlogistisentoiminnanedellytyksenäon
myös maantieteellisesti kattava ymmärrys logistiikan toimintaan vaikuttavien osa-alueiden
osalta.
Kuva12.Kohdeyrityksenlogistiikkaanliittyvätoimintaympäristö
50
Kuljetusketjun prosesseihin ja kustannuksiin liittyvä tieto eri6.4
tietojärjestelmissä
Valmiin tuotteen toimitusketjuun liittyvät, muuttuvat logistiikkakustannukset syntyvät
kuljetussuoritteistamaanteitse,raiteilla,vesiteitsetai ilmassa,tuotteenkäsittelystävarastossa
taisatamissa,sekävarastointikustannuksista.
Kuva13.Tyypillisetkuljetusketjuunliittyvättoiminnotjakustannukset
Logistiikan kustannuksiin liittyvä toteuma- ja ennusteraportointi vaatiimanuaalista laskentaa,
analysointia ja päivittämistä. Koska raportit jaellaan Power Point esitysten muodossa, pitää
myöskuvaajatjanäidentakanavaikuttavatluvut,päivittäämanuaalisesti.Osaluvuistajanäistä
muodostuvista kuvaajista olisimahdollistamuodostaa automaattisesti päivittyviksi, erityisesti
hyödyntämällä uusia ja nykyaikaisia digitaalisia ratkaisuvaihtoehtoja kuten datavarasto BI-
työkaluja. Tämä kuitenkin vaatii paljon taustatyötä ja tarkkaan harkittuja määrittelyitä
hyödynnettävändatanosalta,koskakaikkidataeiolesaatavilla tällähetkelläkäytössäolevan
51
raportointityökalun välityksellä. Logistiikkaan liittyvät prosessit ovat lähes kauttaaltaan jo
digitaalisessa muodossa, ja tästä seurauksena dataa prosesseihin liittyen kertyy runsaasti.
Datan hyödyntäminen ”raakana” suoraan toiminnanohjausjärjestelmistä tai näihin liittyvistä
raportointityökaluista ilman relaatiomäärittelyitä ei kuitenkaan käytännössä ole kannattavaa
koska datan työstäminen vie aikaa. Lisäksi dataa pitäisi pystyä yhdistämään myös muista
lähdejärjestelmistä logistiikan suunnittelujärjestelmän lisäksi, (esimerkiksi myyntiin ja
kirjanpitoonliittyvädata).
6.4.1 Logistiikantoiminnanohjausjärjestelmäänliittyväraportointi
Toimitusketjuun liittyvien kuljetustapahtumien suunnittelu, sekä tapahtumiin liittyvät
kustannukset käsitellään logistiikan toiminnanohjausjärjestelmässä OTM:ssä (Oracle
Transportation Management). OTM poimii kuljetussuunnittelun kannalta merkittävät ja
välttämättömät masterdata tiedot (mm. reititykseen, rahteihin, toimittajaan,
lastaussuunnitteluun ja toimitusehtoihin liittyvät parametrit) OTM:ään liitoksissa olevista
tietojärjestelmistä.OTM:stätietokuljetustapahtumista,janiihinliittyvistäkustannuksista,sekä
muista kuljetustapahtumaan liittyvistä yksityiskohdista (mm. lähtöaika, tonnimäärät) siirtyvät
OTM:ään liitoksissa olevaan raportointijärjestelmään, MIS:iin (Management Information
System).MISonCognosohjelmisto,jonkakauttaonmahdollistapureutuakuljetuksiinliittyviin
yksityiskohtiinsekäkustannuksiintarkasteltaessakokonaiskustannus-kehitystäjasiihenliittyviä
syy-seuraussuhteita. Jotta logistiikkaan liittyviä kustannuksia voidaan analysoida, onoleellista
pystyätarkastelemaanmyöskuljetuksiinliittyviäyksityiskohtia,kutenkuljetettujatonnimääriä,
kuljetusvälejä, lastausmuotoa,käytettyäkalustoa,kuljetusmuotoja, toimittajatietoa jne.Kaikki
edellämainituttekijätvaikuttavatkustannustenmuodostukseen.
Tutkimustyön yhteydessä kävi ilmi, että toimittajakohtaisen tiedon saatavuus suoraan
raportoinnista ontuu pahasti. Osa laskunkäsittelytiimeistä käyttää niin sanottua “self billing”
malliatoimittajienlaskutuksessa,mikäjohtaasiihen,ettätoimittajakohtaistakustannustietoaei
raportointityökalunkauttaolesaatavissa.Onmyösolemassajoitakinlogistisiatoimintojajotka
ovatkokonaanOTM:nulkopuolella.NäidenOTM:nulkopuolellaolevienlogististentoimintojen
52
vuoksi kirjanpidon raportoinnissa olevat kustannukset eroavat logistiikan “operatiivisen”
raportoinninkustannuksista.
Kirjanpidon raportointi ulottuu seuraavien päätilien tasolle; kuljetuskustannukset,
käsittelykustannukset ja varastointikustannukset. Kirjanpidon raportoinnin kautta ei ole
mahdollista porautua logistiikan tarkempiin kustannustyyppeihin tai kuljetustapahtumiin
liittyviinyksityiskohtiin,minkävuoksisyvempianalysointikirjanpidonlukujahyödyntäeneiole
mahdollista.
53
Kuva 14. Näkymä logistiikkakustannuksista kustannustyypeittäin eriteltynä määrätyllä
aikavälillä,OTM:äänsidoksissaolevassalogistiikanraportointityökalussa(Cognos,Management
InformationSystem).
6.4.2 Kirjanpidonjärjestelmäänliittyväraportointi
Logistiikan toteutuneiden kustannusten osalta raportointi perustuu kirjanpidon järjestelmään
kirjattuihin kustannuksiin. Nämä kustannukset ovat nähtävissä ainoastaan hyvin karkealla
tasolla, joka perustuu logistiikan tiliryhmien luokitteluun; kuljetuskustannukset,
käsittelykustannukset, varastointikustannukset. Mainittujen kustannuslajien alla on kuitenkin
olemassa lukuisia erilaisia kustannuskoodeja, joita toiminnanohjausjärjestelmän puolella
käytetään ja joiden mukaan toteutuneet kustannukset ovat vielä syvällisemmin luokiteltu.
Esimerkiksi kuljetuskustannukset voivat pitää sisällään kustannuksia jotka aiheutuvat
polttoainelisästä (BAF), Kuolleesta rahdista (Deadfreight) jne. Näitä syvemmän tason
kustannuskoodejaeikirjanpidonraportoinninpuoleltaolekuitenkaanmahdollistatarkastella.
Jotta logistiikan toteutuneita kustannuksia voidaan syvällisemmin analysoida, tarvitaan usein
kustannustiedon lisäksi myös tietoja jotka perustuvat logistiikan operatiivisiin toimintoihin
(kuljetukset, satamakäsittelyt, varastointitapahtumat eri alueilla maantieteellisesti
tarkasteltuna).Koskatällaistatietoaeisuoraankirjanpidon järjestelmästäolesaatavilla,vaatii
kustannusten syvällisempi tarkastelu usein tietojen yhdistelyä kirjanpidon järjestelmän sekä
toiminnanohjausjärjestelmänraportointilähteestä.
Voidakseensiisanalysoidajaymmärtäälogistiikankustannuksiin liittyvääkokonaisuutta,tulee
ollahyvintietoinenjasyvällisestiperehtynytseuraaviin;
- mitätietoamistäkinlähteestäonsaatavilla
- mikätietomahdollisestionraportointijärjestelmänulkopuolella,jamistäsyistäjohtuen
- mitenerilaisiaraportointijärjestelmiäkäytetäänjamilletiedonsyvyysasteellenäissäon
mahdollistapäästä(jamiksi)
- mikä logistinen toiminto toteutetaan OTM:ssä ja mitkä toiminnot ovat mahdollisesti
OTM:nulkopuolella
- minkälaisialaskutuskäytäntöjäkäytetäänerialueidenlaskunkäsittelytiimeissä
54
- mitenlogistiikkaanliittyvätkustannuksetovatluokiteltu
Haastavinta tämän osalta on se, että kirjanpidon raportointijärjestelmän luvut ovat yleisesti
ottaen suuremmat kuin operatiivisen puolen raportointijärjestelmän luvut. Tämä johtuu
pääosin edellä mainitusta tosiasiasta, että pieni osa logistiikan toiminnoista on OTM:n
ulkopuolella. Jos lukuja tarkasteleva henkilö ei ymmärrä logistiikan toimintoihin liittyvää
kokonaisuutta ja toimintatapoja sekä taustalla vaikuttavia tekijöitä kunnolla, on vaikea
ymmärtää mistä erot johtuvat. Näihin edellä mainittuihin taustatekijöihin liittyen ei ole
olemassakirjattunaminkäänlaistatietoarkkitehtuuria,karttaataimallinnusta,vaantietotähän
liittyen pitää koota keskustelemalla useiden tahojen kanssa ja tutkimalla raportoitua tietoa,
peilatensitäsamallakäytännössätapahtuviinkuljetustapahtumiin.
Kuva 15. Logistiikan tietojärjestelmiin liittyvä karkeamallinnus, jossaon esitetty logistiikkaan
sidoksissaolevattietojärjestelmätsekätoimintoihinliittyvätiedonkulkukarkeallatasolla.
55
6.4.3 Kustannuskehityksenennustamiseenliittyvättietolähteet
Markkinatietämysjakustannuskehitykseenliittyväennusteperustuvatpääosineritoimintojen
vastuuhenkilöiltä saatuun niin sanottuun hiljaiseen tietämykseen ja asiantuntemukseen.
Yleisesti ottaen koetaan kuitenkin, että tämän lisäksi olisi tarpeellista saada vertailukohdaksi
yleistä tilastotietoa ja analyyseja markkinahintojen kehittymiseen liittyen. Yhtiössä käytössä
olevan uutispalvelun kautta on saatavilla ajankohtaista tietoa alaan liittyvistä ajankohtaisista
lehti- jawebuutisoinneista.Tämän lisäksi kyseinen sovellus toimii tarvittaessaalustana jakaa
raporttejasisäisestiyhtiössä.
Öljynhinnanvaihtelunkustannusvaikutus rahtitasoonperustuuerilaisiin sopimuslausekkeisiin
logistiikan toimittajien kanssa. Öljyn hinnan vaikutuksia laskiessa tulee muistaa, että
tarkoituksenaeioleennustaaöljynhinnankehitystä, vaanarvioidamiten joennustettuöljyn
hintakehitys vaikuttaa logistiikan kustannustasoon kulloisenakin ennustejaksona. Klausuulit
öljyn hinnan kehittymisen osalta globaalin logistiikan kustannusten piirissä ovat kuitenkin
alueellisia ja erilaisia toimittajien välillä. Näin ollen öljyn hinnan vaihtelevuus käyttäytyy ja
näkyy eri tavoin maantie-, kontti-, ja irtolasti kuljetusten rahdeissa sekä eri toimittajien ja
toiminta-alueidenvälillä.
Logistiikan kustannuksiin liittyvät ennusteluvut työstetään manuaalisesti perustuen niihin
tietoihin, sidosryhmiltä sekä erilaisista tietolähteistä on kerätty (toimittajasopimukset,
markkinatietämys, öljy, valuuttakurssit jne.). Ennustenäkymä logistiikan eri osa-alueilla
(maantieliikenne, meriliikenne, satamat ja varastointi) käydään läpi useiden eri logististen
toimintojenhankinnastavastaavienhenkilöidenkanssa.Tämätarkoittaaosittaintoimittaja- ja
osittain aluekohtaista näkymää. Eri alueiden ja toimittajien kustannuskehitykseen liittyvät
ennustenäkymätkoostetaanyhteen,jonkapohjaltamuodostetaanliiketoiminta-aluekohtaiset
ennusteet. Ennusteisiin liittyvät erilaiset herkkyysanalyysit koetaan haastavana, koska näiden
tulisi olla suorassa yhteydessä lyhyen tähtäimen ennusteeseen ja skenaarioiden tekeminen
vaatii tarkkaa taustatietoa liittyen liiketoimintokohtaiseen kustannuskehitykseen. Koska
56
liiketoimintojen logistiset konseptit ovat erilaisia keskenään, ei yksi ja sama ennuste ole
uskottavakaikkienliiketoimintojennäkökulmastatarkasteltuna.
Jotta yhtiön kokonaisennustenäkymä voidaan jakaa eri liiketoimintojen kesken, tarvitaan
taustatietoja edeltävän vuoden toteutuneista kustannustasoista eri alueilla ja toimittajittain,
sekä näiden kustannusten jakautumisesta liiketoimintojen välillä. Esimerkiksi jos Suomen
sisäistenmaantiekuljetustenkilpailutuksenseurauksenasaavutetaan5%säästö,pitäisipystyä
arvioimaan,mitentämäsäästöjakautuueriliiketoimintojenvälilläjamikäonsensuhteellinen
vaikutuskunkinliiketoiminnanlogistiikankokonaiskustannukseen.
Tämänkustannustiedonhakeminen jamuodostaminen taustalla toimivaksi laskentataulukoksi
ontyöläs,tarkkuuttajapaljonmanuaalistatyötävaativatehtävä,sillätietopitäähakeauseista
erijärjestelmistäjohtuenjuuriaiemminmainituistaraportointiinliittyvistähaasteista.
Kustannuskehitykseenliittyvätraportointikäytännötjatähänliittyväntiedon6.5
prosessointi
Globaaliinlogistiikankokonaiskustannus–kehitykseenliittyviä,säännöllisiäjakeluunlähetettäviä
raporttejaonolemassaseuraavasti(kuva18):
- kuukausittainentoteutuneeseenkustannuskehitykseenliittyväkatsaus.TämäonPower
Point-esityksenmuodossajaeltavaraportti, jonkaavullaraportoidaanjakontrolloidaan
kuukausittaistakustannustoteumaa
- kuukausitasolla päivitettävä logistiikan kustannuksiin liittyvät ennustepremissi “FCT”
(=Forecast) seuraavalle 12 kuukaudelle. Ennuste raportoidaan indeksinä
kuljetusmuodoittainkullekinliiketoiminnalle.
- Kahdesti vuodessa päivitettävä logistiikan kustannuksiin liittyvät pidemmän tähtäimen
ennustepremissit,“LTP”(=LongTermPlanning)seuraavallekolmellevuodelle.
Kaikki edellä mainitut raportoidaan liiketoiminta-aluekohtaisesti, samalla kuitenkin tuottaen
yhtiönkokonaisnäkemyksenlogistiikkakustannustenkehittymisestä.Näissäkaikissaraporteissa
57
“baseline” eli vertailutaso on keskenään sama; edeltävä kokonainen vuosi. Kunkin vuoden
alussa vertailutaso vaihtuu edeltäväksi vuodeksi. Pyrkimyksenä on lisäksi tuottaa täydentävin
kommentein ja perusteluin näkemystä siitä,mitkä tekijät lukujen taustalla vaikuttavat niiden
muodostumiseen.Tällaisiatekijöitäovatesimerkiksi:
- markkinahintakehityseritoimintojenosalta
- makrotalousympäristössävälillisetjavälittömätvaikutuksetyleisesti
- kilpailutusprosessientuloksetjavaikutuksetliiketoimintojenkustannuskehitykseen
- toimittajakentässätapahtuneetmuutokset
- merkittävimmätmuuttapahtumat/poikkeamat/muutoksetoperatiivisessa
toimintaympäristössäyleisesti
Yleisesti logistiikan raportointiin liittyvänä haasteena koetaan ketteryys, raporttien
päivittämiseen liittyvä työn määrä, ja sitä kautta hitaus, sekä lähdedatan luotettavuus ja
eroavaisuudet eri raportointijärjestelmien välillä (taloushallinnon järjestelmä ja
kuljetussuunnitteluunliittyväOTM:äänsidoksissaolevaraportointityökalu).
Mahdollisuudet tutkia ja analysoida taloushallinnon järjestelmästä tulevia lukuja ovat
mitättömät, koska kustannusten luokittelu perustuu muutamaan pääkustannusluokkaan.
Logistiikkaan liittyvä OTM-järjestelmään sidoksissa oleva raportointityökalun kapasiteetti
työstää dataa riittävän syvälle tasolle taas on rajoittunut, minkä johdosta datan dimensioita
pystyykäyttämäänrajoitetusti.Lisäksidataauseinpitääyhdistäämonistalähteistäsaadakseen
haluamansa näkymän. Tähän apuna käytetään monenlaisia laskentataulukoita excelissä ja
accessissa.
6.5.1 CostReview
Cost Review on kustannusten toteutumiseen liittyvä kuukausittainen seurantaraportti.
Kuukausittainen kustannuskehitys liiketoiminnoittain raportoidaan “eur/ton” muodossa joka
muodostuu jakamalla logistiikan kirjanpitoon kirjatut toteutuneet kustannukset myytyjen
tonnien määrällä. Raportti jaellaan Power Point esityksenä sähköpostitse kuukausittain
logistiikan hankinnasta vastaaville henkilöille, liiketoimintojen Business Controllereille sekä
58
logistisille yhteyshenkilöille. Raportilla on nähtävissä edeltävän vuoden vastaavan aikajanan
kustannuskehitysjaliiketoimintojenpäivittämäkustannuskehitykseenliittyväennuste.Lukujen
ja kuvaajien lisäksi raportilla pyritään antamaan näkemys seuraavista kustannuskehitykseen
liittyvistäasioista:
- merkittävimmätkustannusajuritjanäidenvaikutuskustannuskehitykseen
- rahteihinliittyvätajankohtaisetmuutokset
- lähitulevaisuudessa ennakoidut muutokset operatiivisesti, sekä kustannusten
kehittymisennäkökulmastatarkastellen
- kustannusten kehittymiseen liittyvät selittävät tekijät, erityisesti jos merkittävää
vaihtelua
- meneilläänolevienerilaistensäästöohjelmientms.sisällötjaedistys
- toimittajiensuorituskykyynliittyvämittaristopäivitettynä
Kuukausittainen kustannusvaihtelu on melko vaihtelevaa, ja erilaista kullakin liiketoiminta-
alueella.Toisinaanisommatkustannustasonheilahduksetherättävätkysymyksiäuseallataholla,
mutta monesti tähän liittyvät syyt jäävät selvittämättä. Vaihteluun vaikuttavia tekijöitä on
useita, eikä näiden yksittäisten tekijöiden kustannusvaihtelusta ole olemassa säännöllistä
seurantaa. Tämän lisäksi eri raportointilähteistä saatava tieto on osittain vajavaista, minkä
vuoksi kustannusten analysointi on haastavaa, eikä yksityiskohtien tutkiminen riittävän
syvällisesti ole mahdollista. Tekijöiden suhteellinen osuus kustannuksista, sekä sitä kautta
näidenvaihtelunvaikutussuhteessakokonaiskustannuksienkehittymiseenpitäisiollaketterästi
tarkasteltavissajaanalysoitavissa.
Haasteellisena koetaan myös markkinatilanteeseen liittyvän kehityksen raportoiminen.
Markkinoihin liittyvä tietämys on jakautuneena melko usealle henkilölle niin sanottuna
hiljaisena tietona. Monesti on olemassa usea yksittäinen näkemys, minkä perusteella
hintakehitys pitäisi olla määrätyistä markkinatekijöistä johtuen määrätyn suuntaista. Koska
taustallavaikuttavatmyösvaluutat,polttoaine,myynninohjautuminenjamuidenlogistiikkaan
liittyvienhankinta-alueidenmarkkinatekijät,eipelkkäyksittäistenmarkkinatekijöidenvaikutus
luvuissa suoraan yksistään ole nähtävissä. Lisäksi hintakehitys eri alueilla voi taas olla
vastakkaisen suuntaista. Tästä huolimatta, pitäisi kustannuskehitykseen liittyvän raportoinnin
59
yhteydessä pystyä selittämään miten suurimmat kustannuksiin vaikuttavat tekijät ovat
kokonaiskustannustenkehitykseenvaikuttaneet.
Kuva16.Costreviewnäkymäeräänliiketoiminta-alueennäkökulmastatarkastellen.
6.5.2 Ennusteraportointilyhyellätähtäimellä
FCT-raportointi on osa yhtiön ennustamisprosessia. FCT (Forecast) näkemys päivitetään
kuukausittain kuukausikohtaisena indeksoituna lukuna. Lukujen “tueksi” päivitetään PPT
raportti,jostakäyilmi,mitkäkaikkitekijätennusteentaustallaonhuomioitu.
Logistiikan osalta kustannuksiin liittyvä ennustaminen tarkoittaa niin kutsuttujen
kustannuspremissien tuottamista. Pyrkimyksenä on tuottaa indeksoitu näkemys siitä, miten
60
logistiikankustannuksiinvaikuttavienpremissiennähdäänkehittyvänkohdeyrityksessä.Lyhyen
tähtäimen ennustepremissit perustuvat pääosin välittömästi vaikuttavien, alihankkijoiden
kanssa neuvoteltaviin sopimuksien, öljyn hinnan sekä valuuttakurssien kehittymiseen.
Ennustepremisseissä ei ole tarkoitus ottaa huomioonmyynnin ennusteeseen liittyviä asioita,
kuten esimerkiksi myynnin ohjautumisesta eri maantieteellisten alueiden välillä aiheutuvia
kustannusvaikutuksiataivarastotasoistaaiheutuviakustannusvaikutuksia.
Ennustepremissit tuotetaan liiketoiminnoille, jotta nämä halutessaan pystyvät huomioimaan
logistiikankustannuskehitysnäkymänomaaliiketoimintokohtaistaennustettaluodessaan.
Logistiikkakustannukset näyttelevät suurta roolia kaupan ja teollisuuden alan yrityksissä.
Pelkästään kuljetuskustannukset, jotkaovat suurin yksittäinen logistiikan kustannuserä, olivat
keskimäärin5,3%suomalaistenyritystenliikevaihdostavuonna2015.(Logistiikkaselvitys,2016).
Haasteenaennustenäkymäntuottamisessaonkoettumm.seuraavatasiat:
- Selkeän ja riittävän syvälle porautuvan toteutuneiden kustannusten kokonaisnäkymän
saaminen, vuosittaista baseline tasoa määritettäessä. Tiedot ja niiden syvyys
toteutuneista kustannuksista vaihtelevat riippuen tietojärjestelmästä. Kustannuksiin
liittyväätoteumatietoakäytetäänmyösennustelaskennantaustalla,kunallokoidaaneri
tekijöidenennustettuakustannuskehitystäeriliiketoiminnoille
- Manuaalinen työ ennustenäkymän prosessoinnissa luvuiksi. Ennustenäkymän
tuottaminen vaatii paljon taulukkolaskentaa. Suhteellisten kustannusten jakautumisen
laskeminen eri alueiden, toimittajien ja liiketoimintojen välillä edellyttää mm.
kustannuksiin liittyvän toteumatiedon prosessointia perustuen edeltävän vuoden
kustannuspainotuksiin eri alueilla jne. Tämä näkymä olisi erittäin hyödyllistä saada
jostain järjestelmästä suoraan, jotta sitä voitaisiin suoraan hyödyntää laskennan
lähtökohtana.
- Miten selkeästi antaa yksittäisistä kustannustekijöistä muodostunut liiketoiminta-
aluekohtainen näkemys, joissa yksittäisten tekijöiden vaikutusten painoarvo olisi
läpinäkyvästiraportoitavissajaselventämässäennustepremissienmuodostumista.
61
Alla olevassa kuvassa on nähtävissä yhteenveto eri liiketoimintojen kustannuskehityksestä
määrätyllä ajanjaksolla. Kyseisessä yhteenvedossa on nähtävissä myös ennustettu logistiikan
kustannuskehitykseen liittyvä ”FCT luku”, eli näkemys siitä, miten logistiikkaan liittyvä
markkinahintaindeksikehittyylyhyelläaikajänteellä.
Kuva 17. Yhteenveto sivu kuukausittaisesta ennustepremissien raportointiin liittyvästä
materiaalista.
6.5.3 Pitkäntähtäimensuunnittelu
LTP (Long Term Planning) on logistiikan FCT:tä vastaava ennuste, joka ulottuu FCT:n yhden
vuoden ennusteen sijaan 3 vuotta eteenpäin. FCT ja LTP ovat suorassa yhteydessä toisiinsa.
62
FCT:hen verraten, LTP:n pidempi ennustehorisontti raportoidaan vuosikohtaisena indeksinä
kahdesti vuodessa. Pidemmän tähtäimen ennustetta päivitettäessä tulee välittömästi
vaikuttavien tekijöiden lisäksi huomioida myös kustannuskehitykseen välillisesti vaikuttavat
tekijät kuten logistiikkaan liittyviin toimintoihin liittyvä markkinatilanteiden kehittyminen,
lakienjasäätelynvaikutukset,kauppatasapaino,poliittisetriskit,sekämakrotalousympäristössä
yleisestivaikuttavattekijätjne.
LTPprosessipitääsisälläänuseinerilaisiaherkkyys-jaskenaarioanalyysejasekäriskianalyyseja,
joihin liittyvät vaatimukset ovat lähtöisin yhtiön strategia tiimiltä. Nämä analyysit saattavat
liittyä öljyn hinnan tai valuuttakurssien kehitykseen tai määrättyjen alueiden talouskasvu
näkymiin. Käytännössämihin tahansa,mikänähdäänmahdollisenaoleellisesti liiketoimintaan
vaikuttavanatekijänäkulloisenkinennustejaksonaikana.LTPprosessinatukeeyhtiönstrategisia
suunnitelmiajaerilaisiaprojekteja.
Kuva18.Logistiikanraportoinnintietolähteetjatiedonprosessointi
63
Suurimmatkustannusajuritliittyenlogistiikkakustannustenkehittymiseen6.6
Logistiikkakustannuksia tarkastellaan lyhyellä sekä pidemmällä aikajänteellä. Lyhyen
aikajänteen tarkastelu tarkoittaa kuukausikohtaista kustannustoteumaa sekä ennustetta
kuluvan sekä alkavan kalenterivuoden osalta. Pidemmän aikajänteen tarkastelu tarkoittaa
kuluvan vuoden lisäksi kolme vuotta eteenpäin ulottuvaa näkymää, joka on suorassa
yhteydessä edellä mainittuun lyhyen tähtäimen näkemykseen. Logistiikkakusiin vaikuttavat
tekijätvoidaanluokitellamonellatavalla,tässätutkimustyössäkustannuksiinvaikuttavattekijät
onjaoteltuvälillisestijavälittömästivaikuttaviintekijöihin.
Vuoden 2015 aikana makrotalous ympäristössä vaikuttavista tekijöistä öljyn hinnan
romahtaminen, valuuttakurssien kehitys, sekä Venäjän taloustilanteesta johtunut
kauppatasapainon heilahtaminen olivat suurimmat logistiikan kustannuskehitykseen
vaikuttavattekijätverratessakustannustasoavuoden2014kustannustasoon.
Siirryttäessä vuodelle 2016 ja verraten vuoden 2015 kustannustasoon, ei alkuun ollut
nähtävissä vastaavia, ja vaikuttavuudeltaan yhtä suuria kustannustasoon vaikuttavia tekijöitä,
vaan oletettiin suurimpien vaikutusten aiheutuvan pääosin rahtien hintamuutoksista
kilpailutusprosessien seurauksena. Öljyn hinnan aleneminen edelleen kuitenkin yllätti
positiivisesti alentaen kustannustasoa edelleen. Toinen näkyvä suora vaikutus kustannuksissa
oliEnglanninpunnanheikkeneminen,jokaoliseuraustaEnglanninkansanäänestyksestäkoskien
EnglannineroamistaEuroopanunionistakesäkuussa2016.
6.6.1 Välillisetvaikutukset
Kohdeyrityksen logistiikkakustannustenvaihtelueritekijöistä johtuennäkyy jokovälillisestitai
välittömästi. Esimerkiksi johtuen pitkäaikaisista sopimuksista, jolloin rahdit on neuvoteltu
64
yleisesti vähintään vuodeksi eteenpäin, eivät kaikkien kustannuksiin vaikuttavien muuttujien
vaikutuksetnäyvälittömästikustannustasossa.Tämätarkoittaasitä,ettäesimerkiksipoliittisten
tilanteiden kehityksestä tai ennakoimattomasta kauppatasapainon heilumisesta johtuvat
vaikutukset rahtikustannuksissanäkyvät sopimushintojenosaltamelkopitkällä viiveellä, vasta
seuraaviensopimusneuvottelujentuloksena.
Välillisiäkustannusvaikutuksiaaiheuttavatmm.seuraavattekijät:
- maailmanpoliittisetkäänteet
- makrotalousympäristössätapahtuvatmuutokset
- laitjasääntely
- markkinatilanteet(nopeatvs.hitaatvaikutukset,riippuenmarkkinoidenvaihtelusyklistä)
- Kauppatasapainoeritoiminta-alueilla
- Rahtienkustannuspohjaanvaikuttavattekijät(esimerkiksikonttirahtienkustannuspohja
perustuupääosinUSD:nämaksettaviinkustannuksiin)
6.6.2 Välittömätvaikutukset
Välittömät vaikutukset kustannusvaihteluun heijastuvatmelko nopeasti tai jopa välittömästi.
Välittömätvaikutuksetjohtuvatesimerkiksivaluuttakurssientaitehdas-markkinavariaatioiden
vaihtelusta.Lisäksiöljynhinnankehityksenvaikutuksetnäkyvätmelkopienelläviiveellä,koska
sopimusrahditovatsidottujaBAF:iin(BunkerAdjustmentFactor).BAFonrahdinhintaanliittyvä
erikoislauseke,jollakorjataanrahtiavastaamaankulloistakinpolttoaineenhintatasoa.
Välittömiätaimelkovälittömiäkustannusvaikutuksiaaiheuttavatmm.seuraavattekijät:
- öljy(bunkkeriklausuulienkauttapienelläviiveellätoki)
- valuuttakurssienheilahtelut
- Rahtitasotkäytyjensopimusneuvotteluidentuloksena(uusisopimuskausi),kilpailutus
- tehdas-markkina variaatioiden vaihtelu (kuljetettavien tuotteiden myynnin
ohjautuminenerialueidenvälillä)
65
- myytyjen tonnien ja toteutuneiden logistiikkakustannusten jaksottuminen kuluvien
kuukausienvälillä
- varastotasojenheilahtelutkuukausienvälillä
Kuva 19. Merkittävimmät kustannusajurit ja näiden vaikutus ennustettuna kohdeyrityksen
toimitusketjun logistiikkakustannuksiin määrätyllä aikajaksolla (mitta-asteikko jätetty
tarkoituksellapiiloon).
66
7. TUTKIMUSTULOKSET
Tutkimustulokset osiossa vedetään yhteen tutkimuksen aikana käytettyjen
tutkimusmenetelmien avulla kokoon saadut merkittävimmät havainnot ja löydökset. Lisäksi
tässäluvussaontarkoitusantaaperustellutvastauksetesitettyihintutkimuskysymyksiin.
1. Minkälaiset tekijät ohjaavat logistiikkakustannuksen kehitystä7.1
kohdeyrityksessä? Miten näiden tekijöiden vaikutuksia tulisi huomioida
logistiikanraportoinninyhteydessä?
Perustuen teemahaastatteluista kerättyyn aineistoon sekä toteutettuihin kvantitatiivisiin
laskelmiin, voidaan listata seuraavat osa-alueet, joiden nähdään ohjaavan
logistiikkakustannustenkehitystäkohdeyrityksessä.Osa-alueetvoidaanluokitellamonintavoin.
Tässä tutkimustyössä osa-alueet on jaoteltu välillisesti ja välittömästi vaikuttaviin tekijöihin
(kuva20),joistaonkerrottumyöstutkimustyönempiirisessäosiossa(s.63,luku6.6).
Kuva20.Kustannuskehitykseenvaikuttavattekijätkohdeyrityksessä
67
Välittömästi vaikuttavien tekijöiden vaikutuksen huomiointi ja ymmärrys kustannustasoon
tukee erityisesti toteutuneiden kustannusten kehityksen analysointia ja kontrollointia sekä
lyhyen tähtäimen kustannuskehityksen näkemyksen muodostumista. Välillisesti vaikuttavien
tekijöiden huomioiminen korostuu erityisesti pidemmän tähtäimen näkemystä
muodostettaessa. Mainittakoon kuitenkin, että esimerkiksi kaikkien välillisesti vaikuttavien
tekijöiden kehittymistä ei pidä pystyä ennustamaan (esim. makrotalousympäristössä
tapahtuvatmuutoksettaimaailmanpoliittisetriskitekijät).Tekijättuleekuitenkintiedostaa, ja
kyetä tarvittaessa erilaisissa yhteyksissä arvioimaan ja skenarioimaan näiden vaikutusta
kustannus-sekäoperatiiviseltanäkökulmaltatarkasteltuna.
Pystyäkseenantamaanvastauksia kustannuskehitykseen liittyvissä kysymyksissä ja toimimaan
mahdollisimman kilpailukykyisesti hyödyntäen mahdollisuudet ja minimoiden riskit sekä
uhkatekijät omassa liiketoimintaympäristössään, tulisi kohdeorganisaatiossa olla hyvä
kokonaisnäkemys sekä välillisesti että välittömästi vaikuttavien tekijöiden vaikutuksista
logistiikankustannuksiinkullakintarkastelujaksolla.
2. Miten tämä tieto saadaan muodostettua liiketoiminta-alueita7.2
yksilöllisesti tukevaksi ja systemaattisesti toimivaksi prosessiksi osana
yrityksenliiketoimintatiedonhallintaa?
Ennustamiseen sekä toteumakustannusraportointiin liittyen perustettiin pääsääntöisesti
laskentataulukoidenmuodossa tehtäviä seurantoja ja työkirjoja, joiden avulla kuukausittaista
kustannuskehitystä ja ennustetta tällä hetkellä sujuvammin pystytään päivittämään ja
hallitsemaan. Kustannuksiin liittyvää dataa on runsaasti saatavilla, mutta sen jalostaminen
hyödylliseksi ja käyttökelpoiseksi tiedoksi vaatii nykyisellään runsaasti manuaalista työtä.
Erilaisten laskentataulukoiden jatkuva työstäminen jatkossa vaatii nykyaikaistamista, johon
erilaiset digitaaliset ratkaisuvaihtoehdot varmasti jatkossa tarjoavat mahdollisuuksia.
Digitaalisten ratkaisujen rakentaminen vaatii kuitenkin syvällistä ymmärrystä ja työstämistä
tiedon muodostukseen pohjautuvan datan osalta, minkä vuoksi tämän tutkimustyön aikana
68
tehty perusteellinen perehtyminen kustannusten yksityiskohtiin on varmasti myös jatkossa
hyödyllinen.
7.2.1 Ennusteraportointi
Koska tarkoituksena ei ole ennustaa liiketoimintojen logistiikkakustannusten kehitystä, vaan
logistiikkaan liittyvien markkinahintojen kehittymistä ja vaikutusta eri liiketoimintojen
logistiikkakustannuksiin, ei ennusteen yhteydessä ole tarkoitus arvioida/ennustaa
kohdeorganisaation liiketoimintojen myynnin kehittymisestä aiheutuvia kustannusvaikutuksia
(esim. myynnin ohjautuminen maantieteellisesti tai myytyjen tonnien kohdistuminen
kuukausien/vuosienvälillä).Koskaeritekijöidenvaikutuslogistiikkakustannustenkehittymiseen
vaihteleeliiketoimintojenvälillä,tuleenäidentekijöidenarviointijaennustaminentehdäkunkin
liiketoiminnan osalta erikseen. Vaikutusten vaihtelevuus johtuu muun muassa toisistaan
eroavista tuotteista, asiakaskohderyhmästä, toiminta-alueista, ja sitä kautta erilaisista
kuljetuskonsepteista.
Ennusteraportoinnin pohjalle muodostettiin työkirja, joka pitää sisällään logistiikan
kokonaisuuteen liittyvän kustannusjakauman laskentataulukoiden muodossa. Ennusteeseen
liittyvät kustannukset ja niihin liittyvät ennusteet on luokiteltu seuraavalla tavalla, mikä
mahdollistaa erilaisten skenaarioiden tekemisen sekä syvällisemmän tarkastelun eri
liiketoimintojennäkökulmasta.
- pääkustannusajurit(esim.öljy,markkinamuutokset,valuuttakurssit)
- toimittaja-(esim.HapagLloyd,Euroports,VRTranspoint),
- toiminta-alue-(esim.Pohjois-Eurooppa,Aasia,Uruguay),
- toiminto-(esim.konttikuljetukset,satamaoperaatiot,maantiekuljetukset)
- liiketoiminta-alueellinenkustannustenjavaikutustenjakautuminen
Työkirjatoimiiteknisenäjamanuaalisenalaskentapohjanaherkkyysanalyyseillesekäennusteen
muodostamiselle.Taulukonavullaolitarkoitusparantaaennusteentarkkuuttajaluotettavuutta
eri liiketoimintojen näkökulmasta tarkasteltuna. Osa taulukon taustalla tapahtuvasta
69
laskennasta perustuu historiatietoon (volyymit, kustannukset), minkä pohjalta ennusteen
tarkkuuttaonpyrittyparantamaan.
Työkirjavaatiikuitenkinpaljonmanuaalistapäivittämistävuosittainsiihenliittyvänmasterdatan
osalta. Masterdata, eli taulukon perustiedot, jotka toimivat laskennan pohjana, muuttuvat
vuosittain, eikä käytössä ollut raportointityökalu suoraan mahdollistanut tämän tiedon
päivittämistäautomaattisesti.Työkirjaankootunmasterdatanavullaonmahdollistatarkastella
myösedeltävänvuodentoteutuneidenkustannustenkokonaisuuttaeriliiketoimintojenosalta,
sillä mistään muusta tietolähteestä sitä ei suoraan vaadittavassa muodossa ole saatavilla.
Edeltävän vuoden kustannustaso on yleisesti määritetty vertailutaso kaikkiin kustannuksiin
liittyväntoteumakustannus-jaennusteraportoinninosalta.
Kyseisen työkirjanavullaonmahdollistamyös tarkastella yksityiskohtaisesti,minkä tekijöiden
on ennustettu vaikuttavan kunkin liiketoiminta-alueen kustannuskehitykseen. Mikäli
kustannuskehitys ei toteudu ennustetun mukaisesti, on syytä tarkastella vielä seuraavat
kustannuskehitykseen vaikuttavat logistiikan hankinnan ulkopuoliset tekijät, joita ei
ennusteprosessissahuomioida:
- myynninohjautumisenvaikutuserimaantieteellistenalueidenvälillä
- varastotasojenkehittyminenjamahdollisetvaikutuksetkustannuskehitykseen
- logistiikkaanliittyvienlaskujenkäsittelyynliittyvätkustannustenjaksottumiseenliittyvät
poikkeamat
- logistiikkaanliittyvienlaskujenkäsittelyynliittyvätmuutoksetjaerityistapaukset
7.2.2 Toteutuneidenkustannustenseuranta
Tutkittaessa teemaa useiden laskentataulukoiden avulla toteutettujen kvantitatiivisten
laskelmien avulla, saatiin muodostettua näkemys seuraavista tekijöistä, joiden empiirisen
tutkimusosuuden pohjalta merkittävimmin tiedettiin suorasti vaikuttavan
kustannuskehitykseen ja mm. kustannusten kuukausittaiseen vaihteluun eri liiketoimintojen
osalta:
70
1. Olemassa olevat sopimukset ja näihin liittyvät hintamuutokset, sopimuskaudet ja
kilpailutusprosessit
2. Dieselin ja laivapolttoaineenhinnanvaihtelunvaikutuksetmaantie- jameriliikenteessä
jayhteysraakaöljynhinnankehitykseen(Liite1).
3. Rahtienperusteenaolevienvaluuttakurssienvaihtelunvaikutukset(Liite2ja3).
4. Varastojen volyymikehitys suhteessa logistiikan yksikkökustannuskehitykseen ja
myytyjentonnienmäärään(Liite4).
5. Tehdas-markkina variaatioiden vaihtelun vaikutukset. Ts. kustannusvaikutukset, jotka
aiheutuvat kuljetettavien volyymien ohjautumisesta vaihtelevilla maantieteellisillä
alueillajohtuenmyynninohjautumisestaerimarkkinoidenvälillä(Liite5).
6. Kustannusten jaksottumiseen ja kirjaamiseen liittyvät erityistapaukset. Myytyjen
tonniensijoittuminenperättäistenkuukausienvälillä,kun tarkastellaankuukausittaista
vaihtelua.
Kvantitatiiviset analyysit paljastivat jonkin verran datan luotettavuuteen liittyviä ongelmia.
Erityisesti kuljetusmuodoittain tarkasteltuyksikkökohtaisenkustannuksen seurantanostiesiin
odoteustapaikkeavaanäkymää (Liite6).Tämätoisaaltaedesauttoidataan liittyvienvirheiden
aiheuttajien löytämistä. Virheiden korjaaminen aloitettiin välittömästi IT-henkilöiden kanssa
yhteistyössädatanluotettavuudenparantamiseksitulevaisuudessa.
Kuukausittaiseen kustannusvaihteluun vaikuttaa oleellisesti se mille kuukaudelle myynnit
ajoittuvat. Logistiikan kustannukset kirjanpidollisesti kohdistuvat merkittävältä osin aina eri
kuukaudelle kuin kyseinen myyty tonni. Tämä on seurausta pääosin pitkistä ja usean
kuljetusmuodonyhdistetyistätoimitusmatkoista.Tästäjohtueneitoteutuneidenkustannusten
osalta ole hyödyllistä tarkastella yksittäistä kuukautta ja siihen liittyvää kustannustasoa, vaan
kumulatiivistakertymääkolloisellakintarkastelunajanjaksolla.
Haasteena koettiin selittävien tekijöiden löytäminen kulloisellekin ennusteesta poikkeavalle
kustannusvaihtelulle.Tästäsyystä johtuennähtiin tarpeellisena jatkossaanalysoida ja seurata
yllämainittujen tekijöiden kehittymistä ja suhteellista vaikutusta eri liiketoimintojen
kustannuskehitykseen. Seurannan lisäksi todettiin, että laskun käsittelyyn ja operatiiviseen
toimintaan liittyvät erityistapaukset, (esim. rahdin ehtojen muutokset, poikkeukselliset
71
liikennejärjestelyt jne.) jotkamerkittävästivaikuttavatkustannuskehitykseen,tuleekirjataylös
kaikkien kustannuskehitystä seuraavien tahojen nähtäväksi. Seurantojen avulla pystytään nyt
antamaan vastauksia sille, miten yllä mainitut välittömästi vaikuttavat osatekijät ovat
toteutuneeseenkustannuskehitykseenvaikuttaneet.Seurannatvaativatkuitenkinmanuaalista
päivittämistä,silläkäytössäolevaraportointityökalusellaisenaaneitarkoitukseensovellu.
7.2.3 Tiedon,tietämyksenhallintajaraportointi
Merkittävää lisäarvoa raportoinnille kaivattiin rikastamalla sitä toimialaan liittyvien
kehitysnäkymien osalta. Jotta tämän kaltaista tietoa pystytään tuottamaan, tarvitaan
näkemystä toimittajarajapinnassa työskenteleviltä hankinnasta vastaavilta henkilöiltä. Tämän
lisäksimarkkinoihinsidoksissaolevaadataajatietoaonmahdollistaostaaesimerkiksiuutis-ja
mediaseurantapalvelujasekäanalyysejajatilastojatuottaviltayrityksiltä.
Logistiikanosaltaostettavatietovoisiollatarvittaessaerilaisetkonsultointipalveluträätälöityjä
tutkimuksiavartensekäaktiivisempiseurantaliittyenseuraaviinteemoihin;
- Yleinenrahtitasojenkehittyminenerikuljetusmuodoillajamarkkina-alueilla
- logistisettoimittajatalueittain,asemamarkkinoillajataloudellinentilanne
- Rahdinantajatalueittainjalogistisetkonseptit
- Volyymeihinliittyvättilastotmäärätyillätoiminta-alueilla
- Erikuljetusmuotoihinliittyväkustannuspohjankehittyminen
- Logistinensuorituskykyerialueilla
- kalustoon/infraanjaklusteriinyleisestiliittyväkehittyminen
Tutkittaessa muita kohdeyrityksen toimintaan liittyviä raportteja, kävi ilmi, että tämän
suuntaista raportointia on jo jonkin verran käynnissä. Esimerkiksi operatiiviseen toimintaan
liittyvässä kuukausittaisessa raportoinnissa on sisällytettynä edellä mainittuja elementtejä.
Tietokokonaisuudestaeikuitenkaansaavutakaikkiatarpeellisiatahoja,minkävuoksipohdittiin,
tulisiko raportoitavia tietoja yhdenmukaistaa, tai jakaa aktiivisemmin. Tähän ratkaisuna voisi
olla projektin alla oleva OBI (Oracle Business Intelligence) raportointijärjestelmä,
72
kohdeyrityksensisäisessäkäytössäolevat tiimisivustot tai käytössäolevaCheckpoint sovellus,
jotakauttalogistiikkaanliittyvääuutisointiavoidaansisäisestijakaajaarkistoida.
Lisäksi tutkimustyön yhteydessä kävi ilmi, että yrityksessä on käytössä edellä mainittu
Checkpoint uutispalvelu. Palvelun uutisointiin liittyvät rajaukset eivät olleet kohdallaan, eikä
uutiskirjeiden jakelua ilmeisesti tästä johtuen oltu laitettu käytäntöön. Rajaukset toimialaan
liittyvän uutisoinnin osalta saatiin tehtyä ja uutiskirjeet otettiin käyttöön. Checkpoint on
liiketoimintatiedonhallintaanerikoistunutsovellus,jonkaavullaonmahdollistavälittääjajaella
uutis-,web-jamediatietoa.Checkpointinkauttaonmahdollistavälittääsekäyrityksensisäistä
tietoa, mutta erityisen hyvin se soveltuu juuri ulkopuolisen tiedon jakeluun. Ulkopuolisen
tiedon osalta uutisointi ostetaan uutis- ja mediaseurantapalvelujen tuottamiseen
erikoistuneeltayritykseltä.
Tiedonmuodostumisen näkökulmasta prosessi voidaan kuvata alla olevan kuvanmukaisesti.
Prosessi pitää sisällään vaihteet 2, 3, 4 ja 5 (tiedon kerääminen, tiedon prosessointi, tiedon
analysointi ja tiedon jakaminen) liiketoimintatiedon hallinnan prosessin vaiheista jotka on
esiteltytyönteoreettisentutkimusosansivulla34Vaiheet1(tietotarpeidentunnistaminen)ja6
(tiedon hyödyntäminen ja palaute) on tarkoituksella jätetty prosessista kuvaamatta, koska
kuvassa oli tarkoitus selventää tiedonmuodostamisen vaiheet. Tietotarpeiden tunnistaminen
sekä tiedon hyödyntäminen ja palaute toki tulisi olla aktiivisen tarkkailun kohteena
mahdollistaenraportoinninjatkuvanuudistumisen.
73
Kuva 21. Kustannusten ennustamiseen, analysointiin ja raportointiin liittyvän tiedon
muodostuksenprosessi
3. Mitkä ovat kriittisimmät kehityskohteet logistiikan kustannuksiin7.3
liittyvänraportoinninosalta?
Yleisesti logistiikan raportointiin liittyvänä haasteena koetaan KETTERYYS; Raporttien
päivittäminen vaatii paljon manuaalista työtä, minkä vuoksi se on hidasta. Käytössä olevien
raportointijärjestelmien kapasiteetti työstää dataa on rajallinen mikä vaikeuttaa raporttien
kanssa työskentelevien henkilöiden työtä merkittävästi. Tietoa joudutaan yhdistelemään eri
lähteistä ja erikseen ajetuista raporteista accessia ja exceliä hyödyntämällä saavuttaakseen
haluttujalopputuloksia.Tällainentapatyöskennelläontehotonta,haavoittuvaistajahidasta.
Datan LUOTETTAVUUTEEN liittyvät ongelmat nousivat esiin erilaisten kvantitatiivisten
laskelmienjaraportointityökaluihinperehtymisenyhteydessä.Erilähteistähaettutietosaattoi
erota keskenään toisistaan, eikä eroavaisuuksiin liittyviä syitä useinkaan saatu selvitettyä.
74
Liiketoimintaprosessienerilaisuusolimyösasia,mikävaikutti logistiikan raportointiin liittyviin
yksityiskohtiinjaaiheuttihämmennystä.SekäulkoisenettäsisäisentiedonjadatanSAATAVUUS
itsessään on haaste, sillä kohdeyrityksen prosesseihin liittyy jonkin verran tietoa, minkä
saatavuus olisi automatisoitavissa nykyaikaisten työkalujen ja sovellusten avulla ja
yhdistettävissämyös ulkopuolelta tulevan datan kanssa. Lisäksi ulkopuolisen datan ja tiedon
hyödyntäminenvaatiivielätarkempiatarvemäärittelyitä.
Yksityiskohtaiset kehitysalueet, jotka ovat suoraan johdettavissa tutkimustyön aikana esiin
nousseiden haasteiden kautta, voidaan kategorisoida teknisiin sekä toiminnallisiin
kehitysalueisiin;
Teknisethaasteet
- Nykyiseenkäytettävissäolevaandataanliittyväntietoarkkitehtuurinmallinnuksenpuute
(erisovelluksetjadatalinkitykset;SAP,OTM,myynninjärjestelmätjne.)
- Raportoinninluotettavuusjadataanliittyviendimensioidensyventämisen
mahdollisuudet
- Prosessienjatietojärjestelmienerilaisuuseriliiketoimintojenvälillä
- Varastointikustannustenläpinäkymättömyys
- Kustannuskoodienkäyttöönliittyvätosittaisetpuutteetjaepäjohdonmukaisuus
- OTMdatanosittainenpuuttuminen,koskaosatoiminnoistaOTM:nulkopuolella
- Kirjanpitoonliittyvänkustannustiedondimensioidenjasyvyydenrajoitteet
- Erilähteistätulevantiedonyhdistettävyydenhaasteet
- RaportointityökaluissaolevandatanoikeellisuusjatähänliittyvienIT-ongelmien
ratkaisemisenhitaus
- Toteutuneenkustannustiedonläpinäkyvyysjasiihenporautumisenvaikeudet
- Eriraportointilähteidenlukujeneroavaisuudet
Toiminnallisethaasteet
- Ulkoisenliiketoimintatiedonhankintajasenjakamisentehostaminen
- Organisaationsisäisentiedonhyödyntämisenmaksimoiminen
75
- Tietotarpeisiinliittyväprojektisointi;(rajaaminen,tavoitteidenasettaminenjatoteutus)
kuntarvitaansyvällisempääymmärrystämäärätyistäteemoista.
- Vertailuanalyysientekeminenliittyenmarkkinoidenhintatasoonjaoperaatioihin
- Logistiikkaan liittyvien yleisten liiketoimintanäkymien aktiivisempi tuottaminen ja
päivittäminensidosryhmillejaettavaksi
- Hiljaisen tietämyksen kokoaminen, yhdistäminen, jalostaminen ja aktiivisempi
jakaminen
- Ulkoisenliiketoimintatiedonhallinnanosalta-kriittistentietotarpeidentunnistaminen
jatiedonhankinta
- Ulkoistentietopalveluidenparempihyödyntäminenyleisesti
- Tiedontallentamisenjajakamisenkehittäminen
- Tietoarkkitehtuurindokumentointi
76
8. POHDINTA ja YHTEEVETO
Tämänluvuntavoitteenaonvetääyhteenempiirisentutkimuksenlöydöksetjajohtopäätökset
sekä näihin liittyvät “rajoitteet” suhteessa työn teoreettiseen viitekehykseen. Lisäksi luvussa
esitetään ilmenneitä potentiaalisia jatkotutkimusaiheita sekä kehittämisehdotuksia
kohdeyritykselle.
Tietämyksenjatiedonhallinta8.1
Käytyjen teemahaastatteluiden, raportoinnista poimitun tiedon, tehtyjen kvantitatiivisten
analyysien sekä teoreettisen tutkimusosuuden perusteella voidaan todeta kohdeyrityksen
valmiin tuotteen toimitusketjuun liittyvien kustannusten olevan alttiita monille välittömästi
sekä välillisesti vaikuttaville tekijöille. Logistiikan hankinnasta vastaavat asiantuntijat pystyvät
hyvin vastaamaanerilaisiin skenaarioihin jamuutoksiin omilla vastuualueillaan.Näkemystä ja
tietämystä siis on runsaasti. Työn teoriaosuudessa tuotiin esiin yleisesti kartoitettuja johdon
raportointiin liittyviähaasteita (Johnson&Kaplan; Lowym.) jotka liittyivät täsmällisen tiedon
tuottamisen haasteisiin; tiedon keräämiseen, prosesseihin ja kustannuksiin liittyvän tiedon
puutteeseen,selittävientekijöidensaatavuudenoikea-aikaisuuteen.Tismalleensamathaasteet
voidaannähdätoteutuvantämäntutkimustapauksenkohdalla.
Eri logististen alueiden näkemykset pitää pystyä jatkossa ketterämmin yhdistämään kutakin
liiketoimintoa palvelevaksi kokonaisuudeksi, jotta pystytään paremmin muodostamaan
kokonaiskustannuskehitykseen liittyviä ennusteita tai vastaamaan kustannuskehitykseen
liittyviin erilaisiin kysymyksiin. Työn empiirisessä tutkimusosiossa kävi ilmi, että on olemassa
runsaasti logistiikan hankinnan toimialan ulkopuolisia tekijöitä, jotka oleellisesti vaikuttavat
kustannuskehitykseen. Näiden tekijöiden vaikutusta kustannuskehitykseen ei ole tarkoitus
ennustaa,mutta näiden tekijöiden vaikutus pitäisi jälkikäteen helpommin pystyä arvioimaan,
mikäli niillä on ollut esiin nousevaamerkitystä kustannuskehityksen osalta. Tällaisia tekijöitä
ovatesimerkiksimyynninohjautuminenerimaantieteellistenalueidenvälillätaivarastotasojen
77
käyttäytyminen. Edellä mainitut tekijät ja näiden vaikutuksien syvällisempi tutkiminen ovat
työssäesiinnousseitajatkotutkimusaiheita.
Erilaisiin tietolähteisiin tehdyn perehtymisen perusteella kustannuksiin ja kuljetusketjuun
liittyvää kokonaisuutta koskevaa tietoa on runsaasti saatavilla sekä sisäisesti että ulkoisesti
useistalähteistä.Tiedonmääräjamoniulotteisuuskuitenkinovatniinlaajoja,ettähankittavan
tiedonosalta tulevaisuudessa tarvitaan tarkempiamäärittelyitä, jotta vältytään ylimääräiseltä
työltä ja turhan tiedon kuormitukselta. Lisäksi hyödynnettävissä on monenlaisia sovelluksia
tiedonjakamisenjataltioinnintueksi.Tiedonjakamiseenjaraportoimiseenliittyvättavattoimia
ovatvaihtelevia,tähäntarvittaisiinjohdonmukaisuuttajayhteisiäsääntöjä.
Ketteryys liittyen sekä kustannusten raportointiin, että ennustamiseen tutkimustyössä
määritellynprosessinmukaisestivaatiimerkittäviäkehitysaskeleita.Manuaalisestipäivitettävät
raportit,esityksetjaanalyysitvievätliikaaaikaa,jokavoitaisiinparemminhyödyntäävalmiiden
ja automaattisesti päivittyvien raporttien, analyysien ja esitysten tulkintaan. Tutkimustyön
aikana kohdeyrityksessä alkanut tietovaraston rakentaminen, sekä tähän liittyvä
raportointityökalujen ja uudistamisprojekti ohjaavat kehitystä kuitenkin oikeaan suuntaan.
Samaan aikaan vähitellen automatisoituvat ja digitalisoituvat liiketoimintaprosessit
edesauttavat kehitystä japarantavat tiedon läpinäkyvyyttä, saatavuutta jahyödynnettävyyttä
mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa. Kuten Low et al. (2014) on todennut, oikea-aikaisen
tiedon saatavuus on avainasemassa, kun tarvitaan vastauksia siihenmiksi kustannukset eivät
kehity odotetun laisesti. Digitalisoituvien liiketoimintaprosessien ja uusien teknologioiden
käyttöön oton myötä syntyvä Big data luo edellytyksiä paremmille analyyseille samalla
mahdollistaentäysinuudenlaisiatoimintatapojajatehokkuuttamm.raportoinninosalta.
Isoissa organisaatioissa tietoa tuntuu olevan paljon, mutta eri toimintoihin liittyvän tiedon
yhdistäminen ilmenee monesti haasteellisena. Tämä voi osaltaan olla seurausta tarkasti
rajatuistaorganisaatiorakenteista.Esimerkiksilogistiikkaosastoselkeästitarvitseetietoaliittyen
myyntiin ja asiakkaaseen, vastaavasti myynnille olisi hyödyllistä tieto logistiikkaan ja
toimitusketjuun liittyen. Koko toimitusketjuun liittyvä tieto pitäisi pystyä yhdistämään.
Tietovarasto mahdollistaa tulevaisuudessa raporttien rakentamisen nopeammin ja
ketterämmin niin, että eri järjestelmistä tulevat tiedot ovat automaattisesti yhdistettävissä
ilman virhealtista ja aikaa vievää manuaalista työtä. Tämä vaatii kuitenkin tarkkaa ja
78
asiantuntevaatyöpanostatietoonliittyvienmäärittelyidenosalta,jottalopputulosontoimivaja
kaikkitarpeellisetnäkökulmathuomioiva.
Jottatarvittavatasiatkuljetusketjunkustannusläpinäkyvyyteenliittyenpystytäänhuomioimaan,
tulee nykyisellään jatkuvasti uusiutuvien järjestelmien käyttöönoton yhteydessä huomioida
mahdollisuudetyhdistääerijärjestelmistätulevaatietoariittävänlaajasti.Nykyiselläänkäytössä
olevistajärjestelmistäjaniihinliittyvästätietoarkkitehtuuristatuntuuolevanhuonostisaatavilla
olevaakirjattuatietoa.Tietoarkkitehtuuriinsekäprosessiarkkitehtuuriinliittyvätietoonavain-
asemassa kun rakennetaan uutta ja yritetään selvittäämahdollisuuksia luoda datan pohjalta
uuttahyödyllistätietoaliiketoiminnantueksi.
Digitalisaationmahdollisuudet8.2
Yksi oleellisimmista raportoinnin tavoitteista onmuodostaa luotettavaa ja laadukasta tietoa,
oikea-aikaisesti oikealle kohderyhmälle niin että se on helposti saatavilla. Merkittävimmät
haasteet logistiikan raportoinnin osalta liittyvät käytettävissä olevan datan luotettavuuteen,
saatavuuteen ja raportoinnin ketteryyteen. Monesti tietoja joutuu keräämään useista
järjestelmistä,minkälisäksisitäpitäämuokataerillisissälaskentataulukoissa.
Digitalisaatio on raportointiin liittyvien haasteiden voittamisen merkittävin mahdollistaja.
Digitalisaation avulla edellä mainittuihin raportoinnin käytäntöihin olisi mahdollista tehdä
huomattavia parannuksia, joiden myötä on mahdollista parantaa tiedon reaaliaikaisuutta ja
tehokkuutta. Koska tietoa ja dataa on nykyisin paljon saatavilla, tulee raportointi rajata
tarkkaan oleellisen tiedon tuottamiseen, ja varmistaa raporttien ajantasaisuus sekä helppo
saatavuus.”Uudenaikakauden”raportoinnillapystytääntarjoamaanmahdollisuuksiayrityksen
johdon tarpeisiin ja tehokkaampaan johtamiseen. Digitalisaation kehittymisen, ja senmyötä
laadukkaan ja ajantasaisen tiedon myötä, mahdollisuudet myös tiedon analysoinnin osalta
paranevat merkittävästi. Kuten tämän tutkimusraportin johdannossakin jo mainittiin,
raportointiin liittyvät vaatimukset muuttuvat ja kasvavat johtuen nopeasti muuttuvasta
toimintaympäristöstä.Saatavillaolevadatajasiitärakennettutietotuleepystyähyödyntämään
merkittävänäkilpailuedunlähteenä.
79
Kirjallisuudenjatehdyntutkimustyönperusteellatehtyjenjohtopäätöstenperusteellavoidaan
todeta, että asioiden eteenpäin kehittäminen digitaalisesti vaatii kuitenkin syvällistä
ymmärrystä kokonaisuuksista, teknisestä ja operatiivisesta puolesta liittyen myyntiin,
tuotantoon sekä toimitusketjuun. Raportoinnin kehittämiseen liittyvien projektien
onnistuminen on riippuvainen projektiin osallistuvien henkilöiden kokonaisosaamisesta sekä
kyvystä koordinoida projektin sekä eri osa-alueiden osaajien kanssa. Nykyisellään tieto,mikä
tutkimusraportin pohjalla olevaan kustannusosuuteen ja siihen liittyvään operatiiviseen
toimintaanliittyy,onjakautuneenalaajalleosaankohdeyritystä.Suuriosatästätietämyksestä
on hiljaista tietämystä; osaamista ja kokemusta, mutta samaan aikaan eri järjestelmistä
saatavandatamäärä, jatästä jalostettavissaolevatiedonmääräkasvaa.Tästä johtuen,tähän
liittyvien taustatekijöiden ja kokonaisuuden ymmärtäminen vaatii kokemusta ja näkemystä
tähän kokonaisuuteen liittyvistä toiminnoista operatiivisella tasolla. Digitalisaation hyötyjen
maksimoinninvuoksi,näkemysainoastaankäytännöntasollatapahtuvistatoiminnoistaeiyksin
riitä, vaan pitää olla syvällisempää tietämystä ja ymmärrystä myös tietojärjestelmien tasolla
tapahtuvista toiminnoista ja sitä kautta tiedon kehittymisestä jamuodostumisesta. Se,miten
hyvinuudistuvaaraportointiajatkossahyödynnetään,vieomanaikansauusientoimintatapojen
omaksumisenmuodossa.
mm.kustannuskehitykseen liittyvienprosessienautomatisoinnin ja sitämyötädigitalisoituvan
tiedonmukanaantuomankehityksenmyötäsyntyvättaloudellisetpositiivisetvaikutukseteivät
tulenäkymäänsuoraanjavälittömästikohdeyrityksentuottavuudenkasvuna.Lieneekuitenkin
niin, että ilman näitä vaikutuksia yritys ei pidemmällä tähtäimellä pärjää tämän päivän
kilpailussa.Kehittämisvaiheessaasioidenautomatisointijadigitalisointisitovatpaljonresursseja
ja rahaa mutta vaikuttaa epäsuorasti tuottavuuteen automatisoimalla ja tehostamalla
työvaiheitasekätuottamalladataajanopeuttamallatiedonsaantiajohtamisentueksi.
Prosessien automatisoinnin myötä mahdollistuva raportointiin liittyvä kehitys ei myöskään
itsenäisesti pysty tuottamaan tehokkuutta ja aikaansaamaan raportointiin liittyviämuutoksia.
Raportoinnin uudistaminen hyödyntäen digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia,
edellyttääuudistettujaliiketoimintaprosessejajatoimintamallejayrityksenkaikissaprosesseissa
jatoiminnoissa. Jottadigitalisaationmahdollisuudetvoidaanmaksimaalisestihyödyntää,pitää
pystyä kokonaisvaltaisesti ymmärtämään yrityksen toimintaan ja tiedonkulkuun liittyvät
80
prosessit ja tietolähteet, joita digitalisaation mukanaan tuomat muutokset koskettavat.
Digitalisaation oleellinen kulmakivi on tiedon ja järjestelmien sähköistyminen ja prosessien
automatisointi. Automatisoidut prosessit nopeuttavat tiedon saamista järjestelmiin, ja sitä
kauttaraportointiinpäätöksenteontueksi.
Kuva 22. Digitalisaation hyötyjen kotiuttamisen edellytykset raportoinnin kehittämisen
näkökulmasta
81
LÄHTEET
Ackoff,R.L.1981.CreatingtheCorporateFuture.kustannuspaikka:Wiley
Autio, T. 2014. Big Data hypestä todellisuuteen. [Viitattu 6.9.2017] Saatavissa:
http://www.bilot.fi/fi/big-data-hypesta-todellisuuteen/
Azoff, M., Charlesworth, I. (2004). The New Business Intelligence. A European Perspective,
ButlerGroup,WhitePaper.
Balint, A. O.,Toma, M. 2015. How does business intelligence solutions can streamline and
influencetransportnetworks?ProcediaEconomicsandFinance,Vol20,s.59-64.
Brynjolfsson,E.,&McAfee,A.2014.Thesecondmachineage:work,progress,andprosperityin
atimeofbrillianttechnologies.WWNorton&Company.
Chen,H.;Chiang,R.H.L.;Storey,V.C.2012.BusinessIntelligenceandAnalytics:Frombigdata
tobigimpact.MisQuarterlySpecialIssue:Businessintelligenceresearch,Vol.36No.4,s.1165-
1188.
Creswell, J. 2007.Qualitative Inquiry& ResearchDesign: Choosing Among Five Approaches.
London:SagePublications.
Cognos,ManagementInformationSystem.
Davenport,T.2006.CompetingonAnalytics.HarvardBusinessReview.Vol.84(1),s.98-107.
Deshmuk,A.2005.Digitalaccounting:TheeffectsoftheinternetandERPonaccounting.RIM
Press:Hersey,PA.
Drury,C.2005.ManagementAccountingforBusiness.3.painos.London:ThomsonLearning.
Forslund,H.,Jonsson,P.2007.Dyadicintegrationoftheperformancemanagementprocess:A
delivery service case study. International Journal of Pysical Distribution & Logistics
Management,Vol.37,No.7,s.546-567.
82
Gartner, IT-sanakirja. [Viitattu 8.4.2018] Saatavissa: https://www.gartner.com/it-
glossary/digitalization/
Ghoshal,S.;Kim,S.K.1986.BuildingEffectiveIntelligenceSystemsforCompetitiveAdvantage.
SloanManagementReview,Vol28,No.1.s.49-58.
Gilad, B. & Gilad T. 1986. SMR Forum: Business Intelligence - The quiet Revolution. Sloan
ManagementReview,Vol27,No.4.s.53-61.
Helkiö, T. Affecto. 2011. Liiketoimintatiedon hallinnasta nykypäivän kilpailuvaltti. Ladattu
14.2.2017. Yrityksen kyky kääntää data informaatioksi, tietämykseksi ja toiminnaksi on
keskeinen menestystekijä. Saatavilla (1.7.2016)
https://www.youtube.com/watch?v=p9Eki_21_YA
Hirsijärvi,S.,Remes,P.,Sajavaara,P.1997.Tutkijakirjoita.Tammi.Helsinki.
Hoffmann, J. & Kumar S. 2010. Globalization - The Maritime Nexus. Teoksessa C. Th.
Grammenos(toim.):HandbookofMaritimeEconomicsandBusiness.2.painos.Lontoo:Informa
s.35-64.
Hovi, A.; Hervonen, H.; Koistinen, H. 2009. Tietovarastot ja Business Intelligence. Jyväskylä:
WSOYpro/Docendo-tuotteet.
Hälinen,H-M.2015.Understandingtheconceptof logisticscost inmanufacturing.Väitöskirja.
Turunkauppakorkeakoulu.
Jerry Neumann’s Blog, Reaction Wheel. The Deployment Age, October 14, 2015. Viitattu
seuraavaan lähteeseen; Carlota Perez, Technological Revolution and Financial Capital. The
DynamicsofBubblesandGoldenAges,(Cheltenham,UnitedKingdom,EdwardElgarPublishing
Limited), 2002. [viitattu 19.10.2016]. Saatavissa: http://reactionwheel.net/2015/10/the-
deployment-age.html
Johnson,H.T.&Kaplan,R.,S.1987.Relevancelost:Theriseandfallofmanagementaccounting.
IEEEEngineeringManagementReview,Vol.15(3),s.36-44
Kananen, J. 2014. Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä: Miten kirjoitan kvalitatiivisen
opinnäytteenvaihevaiheelta.Jyväskylä:JyväskylänAmmattikorkeakoulunJulkaisuja-Sarja.
83
Kananen,J.2013.Case-tutkimusopinnäytetyönä.Suomenyliopistopaino.Jyväskylä:Jyväskylän
AmmattikorkeakoulunJulkaisuja-Sarja.
Kohdeyrityksenvuosikertomus2017.Ladattu29.1.2018.
LaLonde,B.J.jaPohlen,T.L.1996.Issuesinsupplychaincosting.TheInternationalJournalof
LogisticsManagement,Vol.7,No.1,s.1–12.
Logistiikkaselvitys.2016.TurunKauppakorkeakoulunjulkaisuja.SarjaE-1:2016.Turunyliopisto.
[Viitattu 18.9.2017] Saatavissa: http://blogit.utu.fi/logistiikkaselvitys/wp-
content/uploads/sites/92/2016/11/Logistiikkaselvitys202016.pdf
Low,W.Z.;TerHofstede,A.H.M;Nauta,W.&Wynn,T.M.2014.AFrameworkforCost-Aware
Process Management: Cost Reporting and Cost Prediction. Journal of Universal Computer
Science, vol. 20, no.3, s. 406-430. [Viitattu 30.8.2017] Saatavissa:
http://www.jucs.org/jucs_20_3/a_framework_for_cost/jucs_20_03_0406_0430_wynn.pdf
Lönnqvist, Antti; Pirttimäki, Virpi (2006). The Measurement of Business Intelligence.
InformationSystemsManagement;Winter2005;23(1)s.32
Manyika, James; Chui, Michael; Brown, Brad; Bughin, Jacques; Dobbs, Richard; Roxburgh,
Charles; Hung Byers, Angela. McKinsey Global Institute report 05/2011. Big data: The next
frontier for innovation, competition, and productivity. [Viitattu 4.9.2017] Saatavissa:
http://www.mckinsey.com/business-functions/digital-mckinsey/our-insights/big-data-the-next-
frontier-for-innovation
Nasdaq.CrudeOilBrent.LatestPrice&ChartforCrudeOilBrent.[Viitattu7.4.2018]Saatavissa:
https://www.nasdaq.com/markets/crude-oil-brent.aspx?timeframe=7y
Macrotrends.EuroBritishPoundExchangeRate(EURGBP)-HistoricalChart.[Viitattu7.4.2018]
Saatavissa: http://www.macrotrends.net/2553/euro-british-pound-exchange-rate-historical-
chart
84
Macrotrends.Euro Dollar Exchange Rate (EUR USD) - Historical Chart. [Viitattu 7.4.2018]
Saatavissa:http://www.macrotrends.net/2548/euro-dollar-exchange-rate-historical-chart
Mc Kinnon, S.M. ja Bruns,W. J. 1993. Information andmanagers: A field study. Journal of
ManagementAccountingResearch,Vol.5,Fall,s.81–108.
Pohjola, Matti. 2014. Suomi uuteen nousuun - ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja
talouskasvun lähteinä. Teknologiateollisuus ry. [viitattu 20.10.2016]. Saatavissa:
http://www.finnetpaivat.fi/images/pdf/Matti_Pohjola_Suomi_uuteen_nousuun.pdf
Pohlen,T.L.,Klammer,T.P.jaCokins,G.2009.TheHandbookofSupplyChainCosting.Council
ofSupplyChainManagementProfessionals;Lombard,IL.
Rushton,Alan;Croucher,Phil&Baker,Peter.2006.Thehandbookoflogisticsanddistribution
management.3rdedition.TheCharteredInstituteofLogisticsandTransport(UK).
Saarainen-Kauppinen, Anita & Puusniekka, Anna. 2006. Havainnointi. Luku 6.4. KvaliMOTV -
Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen
tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja].
<http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_4_2.html>.(Viitattu19.09.2016.)
TapaninenUlla.2013.Merenkulunlogistiikka.Tampere:Otatieto.
Tzortzaki Alexia Mary & Mihiotis Athanassios. 2014. A Review of Knowledge Management
TheoryandFutureDirections.KnowledgeandProcessManagement,vol21,no.1,29-41.
Van Ark B. 2016.Making dollars—and sense—out of the New Digital Economy, Economy &
Business Environment Blog, The Conference Board. [viitattu 1.11.2016]. Saatavissa:
http://tcbblogs.org/economy/2016/05/17/making-dollars-and-sense-out-of-the-new-digital-
economy(1.11.2016)
VanderAalst,Wil.M.P.,Schonenberg,M.,andSong,M.(2011).
Timepredictionbasedonprocessmining.InformationSystems,36(2):450–475.
85
VanderAalst,WilM.P.,(2013)BusinessProcessManagement:acomprehensiveSurvey.ISRN
SoftwareEngineering.ArticleID507984.
Verkkopedagogi. [viitattu 05.9.2017] Saatavilla (5.9.2017)
https://verkkopedagogi.net/vanhat/fi/sisalto/materiaalit/access2003/luku0375c6.html?C
Weske,Mathias. (2007). Business ProcessManagement: Concepts, Languages, Architectures.
Springer-Verlag,NewYork,Inc.,Secaucus,NJ,USA.
XE. XE Currency Charts: EUR to CNY XE Currency Charts: EUR to CNY. [Viitattu 7.4.2018]
Saatavissa:http://www.xe.com/currencycharts/?from=EUR&to=CNY&view=10Y
86
LIITTEET
Liite1.RaakaöljynhinnankehityssuhteessalaivabunkkerinjaDieselöljynhinnankehitykseen
Kuvaajassa esitetään raakaöljyn hinnan kehittyminen ja sen kehitys suhteessa
maantieliikenteessä käytettävään Diesel öljyyn sekä laivapolttoaineena käytettävään
bunkkeriöljyyn. Maantieliikenteessä noin 25 % ja meriliikenteessä jopa 50 % kustannuksista
johtuvatpolttoainekustannuksista(Logistiikkaselvitys,2016).
Öljynhinnanvaikutusrahtitasooneriliiketoimintojenosaltaonlaskettavissahuomioiden
- Liikennealueet ja kuljetusmuodot sekä näillä kuljetettavat volyymit ja näihin
liittyvätkuljetuskustannukset
- kuljetus-sopimuksissaerikseenmääritellytpolttoaineklausuulit
Koska liiketoimintojenkuljetuskonseptitovat toisistaaneroavia,eiöljynhinnanvaikutustaeri
liiketoiminta-alueidenkeskenvoidayleistää.
87
Öljyn hinnan vaikutus ei näy suoraan raideliikenteessä, jolloin liiketoimintoalueet, joilla
raideliikenteen osuus kuljetuksista on merkittävämpi, ovat vähemmän alttiita öljyn hinnan
vaikutuksille.
88
Liite 2. Valuuttakurssien kustannusvaikutus suhteessa euroon verraten edeltävän vuoden
kustannustasoon
Liite3.Valuuttakurssienvaikutuseräänliiketoiminta-alueenosaltarahamääräisestilaskettuna
KohdeyrityksenlogistiikankustannustenosaltamerkittävimmätvaluutateuronlisäksiovatUSD,
GBP, CNY, RUB ja PLN. Näiden valuuttakurssien vaikutusta logistiikkaan ennustetaan
kulloisenkinkuukaudenkurssikehityksentasolla.Vertailukohtanatässäkin,kutenraportoinnissa
yleisesti,onedeltävänvuodenkeskitaso.
89
Liite 4. Varastotasojen kuukausittainen kehittyminen suhteessa myytyihin tonneihin ja
logistiikanyksikkökustannuskehitykseeneräänliiketoiminta-alueenosalta.
Tämän seurannan avulla on tarkoitus havainnollistaa myytyjen tonnien kuukausittaista
kehittymistä suhteessa varastotasojen kehittymiseen ja yksikkökohtaisen logistiikan
kustannuksenkehittymiseen.
Pääsääntöisesti kustannuskehitys laskee jos myytyjen tonnien määrä jollain ajankohdalla on
merkittävästi suurempi (esim. 10.2014, 09.2015), vastaavasti kustannuskehitys nousee, jos
myytyjen tonnien määrä jollain ajankohdalla on merkittävästi vähäisempi (esim. 01.2016,
06.2016)
Kustannuskehitykseen toki vaikuttaa niin moni muukin tekijä, joten kuvaajaa ei voi tulkita
ajatellen vain yhtä kustannuskehitykseen vaikuttavaa muuttujaa, vaan tiedostaa myös muut
kustannuskehitykseenvaikuttavattekijät.
Kun tavara kerääntyy varastoihin, kuljetuksiin liittyviä logistiikkakustannuksia ei silloin synny.
Myösvarastointimaksaa,muttavarastointikustannuksistaeiolesuoraansaatavissadataa,jotta
sitävoitaisiintässäyhteydessäanalysoida.Näinollenvarastotasojenkehittymisestäeisuoraan
voitupäätellävaikutustalogistiikankokonaiskustannuskehitykseen.
90
Liite5.LaskelmaTehdas-Markkinavariaatioidenvaikutuksestaeräänliiketoiminnanosalta
määrätyllätarkastelujaksolla.
Laskelma perustuu kuljetettuihin tonneihin määrätyillä kuljetusväleillä, jotka on kerrottu
edeltävän vuoden vastaavan kuljetusvälin kustannustasolla saaden teoreettisen
kokonaiskustannuksen kullekin kuukaudelle. Teoreettinen kokonaiskustannus on jaettu
myytyjentonnienmäärällä,jolloinonsaatueur/tonkustannusjotaverrataanedeltävänvuoden
eur/ton kustannukseen joka siis on yleisesti määritetty vertailutasoksi kaikkien yhtiön
raportointienjaennustamisenosalta.
Tällöinteoreettisestivertailutasonkustannustasollalaskettueur/tonkustannuseipidäsisällään
rahtimuutoksia,taiesimerkiksivaluuttojentaiöljynhinnanvaihteluistaaiheutuneitamuutoksia.
Tarkoituksenaonlaskeaainoastaankustannusvaikutusmyynnin/tuotannonohjautumisestaeri
alueidenvälillä.
91
Liite6.Kuljetettujentonnienyksikkökustannuksenkehittyminensuhteessaedeltävänvuoden
vertailutasooneriliikennemuotojenosalta.
Junaliikenteessä vaihtelu voi tässä tapauksessa ollamerkittävä, koska junalinjoja on vähän ja
tavara kulkee toisella näistä linjoista,minkä seurauksena%-muutos eri kuukausien välillä voi
ollamerkittäväkin.
Tämä seuranta paljasti jonkin verran datan luotettavuuteen liittyviä ongelmia, mikä aiheutti
paljonlisäädataanliittyväätaustatutkimustajaanalyysia.