jämsän ja kuhmoisten kuntarakenneselvitys ... · kuviot sivu 1. pitemmän aikavälin...

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys -

selvityshenkilön raportti

Pentti Meklin

selvityshenkilö

Kuru 2014/13.2.2015

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

1

Sisällys sivu

1. JOHDANTO 5

1.1. Selvityksen tausta 5

1.2. Selvitystyön toteuttaminen 6

2. KUNNAT ALUEENA – ELÄMISEN JA TOIMINNAN PELIKENTTÄ 8

2.1. Kuntien sijainti ja lyhyt historia 8

2.2. Liikenneyhteydet kunnista muualle sekä Jämsän ja Kuhmoisten välillä 9

2.3. Väestö, väestörakenne ja väestön kehitys 10

2.4. Kuntien taajama- ja kylärakenne – miten asukkaat ja palvelut sijoittuvat kartalle? 10

2.5. Elinkeinorakenne ja työpaikat 12

2.6. Järjestöjen merkitys kuntien toiminnassa 19

2.7. Seurakuntien ja kuntien yhteys 19

2.6. Kuntien välinen yhteistyö ja suuntautuminen 19

3. KUNNAT ORGANISAATIOINA – NYKYTILANNE 21

3.1 Organisaatiorakenteet ja konsernirakenteet 21

3.2. Taloudellinen tilanne 21

3.2.1. Tulojen kehitys viime vuosina 22

3.2.2. Menojen kehitys viime vuosina 26

4. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 30

4.1. Tulevaisuuden skenaariot – kasvu vai supistuva? 30

4.2. Tuleva kehitys – yleisiä lähtökohtia 30

4.3. Väestönkehitys Jämsässä ja Kuhmoisissa 30

4.4. Kuntien tulonäkymät – miten rahoitus kehittyy? 33

4.5. Menojen kehitys tulevaisuudessa 36

4.5.1. Palvelutarpeiden kehitys tulevaisuudessa yleensä 36

4.5.2. Jämsän ja Kuhmoisten palvelutarpeen muutos tulevaisuudessa 37

4.5.3. Palvelujärjestelmien kuvaus ja kehittämispotentiaali 39

4.5.4. Sopeuttaminen tulevaan kehitykseen 51

4.6. Taseen tarkastelu – mitä tuloja ja menoja aiheutuu taseesta tulevaisuudessa? 57

5. TULEVAISUUDEN VAIHTOEHTO: ENTISEEN TAPAAN JATKAMINEN 61

6. TULEVAISUUDEN VAIHTOEHTO: YHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN 64

7. VAIHTOEHTO: KUNTALIITOKSEN TEKEMINEN 66

7.1. Vaikutukset demokratiaan ja päätöksentekoon 66

7.2. Palvelujen järjestäminen ja menot 68

7.3. Tulojen kehittyminen 71

7.4. Fuusiokustannusten arviointia 72

8. SELVITYSHENKILÖN EHDOTUS JATKOTOIMENPITEIKSI 74

LIITTEET 76


2

Kuviot sivu

1. Pitemmän aikavälin väestökehitys 10

2. Kuntien työpaikkaomavaraisuus ja sen kehittyminen 13

3. Jämsän työpaikat toimialoittain 14

4. Kuhmoisten työpaikat toimialoittain 14

5. Työpaikkojen määrän kehitys 15

6. Työpaikkakehitys 2000-2012 työnantajasektoreittain 16

7. Työpaikat toimialan mukaan 2012 16

8. Työttömien osuus työvoimasta 17

9. Pitkäaikaistyöttömyys 2006-2014 17

10. Pendelöinti Jämsästä 18

11. Pendelöinti Kuhmoisista 18

12. Jämsän ja Kuhmoisten verotulot 2002-2013, €/asukas 22

13. Käyttötalouden valtionosuudet vuosina 2002-2013 24

14. Kuntien verorahoitus yhteensä vuosina 2002-2013 25

15. Kuntien toimintakatteen kehitys vuosina 2002-2013, €/asukas 27

16. Kuntien lainakanta vuosina 2002-2013 29

17. Jämsän ennustettu väestökehitys ikäluokittain vuoteen 2029 31

18. Kuhmoisten ennustettu väestökehitys ikäluokittain vuoteen 2029 31

19. Kuntien väestökehitys yhteensä ikäryhmittäin vuoteen 2029 32

20a. Jämsän palvelutarpeiden kehitys vuoteen 2029 37

20b. Kuhmoisten palvelutarpeiden kehitys vuoteen 2029 38

21. Jämsän ja Kuhmoisten palvelutarpeiden kehitys yhteensä vuoteen 2029 38

22. Jämsän nettokäyttökustannukset verrokkikuntiin nähden 40

23. Kuhmoisten nettokäyttökustannukset verrokkikuntiin nähden 40

24. Jämsän sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 42

25. Kuhmoisten sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 42

26. Jämsän oman perusopetuksen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 45

27. Kuhmoisten oman perusopetuksen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 46

28. Jämsän yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 48

29. Kuhmoisten yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 48

30. Jämsän yleishallinnon nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 50

31. Kuhmoisten yleishallinnon nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 50

32. Jämsän ja Kuhmoisten henkilöstön eläköitymisennuste 53

33. Jämsä-Kuhmoinen –selvitysalueen laskennallinen rekrytointitarve 55

34. Uuden kunnan käyttötalouden kehittämispotentiaali 69


3

Taulukot sivu

1. Etäisyydet kasvukeskuksiin 9

2. Muutamia talouden tunnuslukuja 21

3. Kunnallisveroprosentit 2002-2015 23

4. Kiinteistöveroprosentit 24

5. Tiivistelmä tulojen kehityksestä vuosina 2002-2013 26

6. Kuntien toimintakate vuosina 2002-2013 28

7. Investointien omahankintamenot, vuosikatteet ja poistot vuosina 2002-2013 28

8. Väestön muutos vuoteen 2029 ikäryhmittäin 32

9. Sote-uudistuksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset

kuntien talouteen. VM:n uudistusaineistoa. 34

10. Valtionosuusuudistuksen vaikutukset kuntien talouteen 35

11. Palvelutarpeiden muutos tiivistettynä vuoteen 2029 39

12. Varhaiskasvatus ja sivistystoimi 44

13. Yhdyskuntatoimi 47

14. Yleishallinto 49

15. Henkilöstötarpeen muutos ammattiryhmittäin 54

16. Kuntien tasetarkastelua 58

17. Valtuutettujen määrä 66

18. Luottamushenkilötoimielimet 67

Liitteet

1. Jämsän taajamakartta 76

2a. Jämsän kunnan palvelupisteet – kirjastot ja virastot 77

2b. Jämsän kunnan palvelupisteet – peruskoulut ja lukiot 78

2c. Jämsän kunnan palvelupisteet – päiväkodit ja neuvolat 79

2d. Jämsän kunnan palvelupisteet – sairaalat ja terveysasemat 80

3. Väestön sijoittuminen Kuhmoisissa 81

4. Yhteistyösuunnat 82

5. Kuntien organisaatiorakenteet 83

6. Kuntien konsernirakenteet 84

7. Kuntien tilinpäätökset 85

8. Kuntien vastuut 97


4

1.


5

1. JOHDANTO

1.1. Selvityksen tausta

Kuntajakolaki (29.12.2009/1698) muutettiin nimeltään kuntarakennelaiksi (28.6.2013/478). La-

kiin lisättiin määräaikaiset säännökset kuntarakenneuudistuksen toimeenpanosta 2013-2016. Nii-

den mukaan kuntien velvollisuutena on osallistua kuntaliitosselvitykseen. Rakennelaissa on sää-

detty myös selvitysalueiden muodostamisen perusteista ja niistä poikkeamisesta sekä selvityksen

tekemisen aikataulusta. Lisäksi säädetään kuntien yhdistyksen taloudellisesta tuesta.

Lain keskeisenä tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toi-

miva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteen mu-

kaisille kunnille määriteltiin laissa kriteerit, jotka kunnan tulisi täyttää. Jos kunnat eivät täytä näi-

tä kriteereitä, niille tuli velvollisuus tehdä selvitys kriteerit täyttävän kunnan muodostamiseksi.

Selvitysvelvollisuus koskee suurta osaa Suomen kunnista. Selvitysvelvollisuuden kriteereitä (4 §)

on kolme, lisäksi metropolialueella on erityiset kriteerit. Kriteerit ovat

1. Palveluiden edellyttämä väestöpohja

2. Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne

3. Kunnan taloudellinen tilanne

Näistä kriteereistä Kuhmoista koskee palveluiden edellyttämä väestöpohja. Sen mukaan kunnassa

pitää olla vähintään 20 000 asukasta ja alle yksivuotiaiden määrä vähintään 50. Kuhmoisessa mo-

lemmat luvut jäävät mainittujen lukujen alapuolelle. Kriteereiden mukainen selvitysvelvollisuus

ei suoraan koske Jämsää, mutta rakennelain mukainen selvitys on suotavaa.

Valtiovarainministeriö pyysi kuntia tekemään ehdotuksensa selvitysalueista. Jämsä ilmoitti ha-

lukkuutensa tehdä selvityksen Kuhmoisten kanssa. Kuhmoinen esitti useita vaihtoehtoja.

Selvitysavustusta myönnetään kuntarakennelain 41 §:n mukaan selvitysperusteiden osoittamalla

selvitysalueella toteutettavan yhdistymisselvityksen kustannuksiin. Avustusta myönnetään selvi-

tyskohtaisesti, mutta yksittäinen kunta voi hallinnoida avustuksen hakemisen, käytön ja rapor-

toinnin selvitysalueen puolesta. Avustuksen myöntämisen ehtona on, että kunnat sitoutuvat to-

teuttamaan selvityksen hakemuksessa esitetyn mukaisesti.

Jämsä on hakenut selvitysavustusta 25.11.2013 rakennelain mukaiseen selvitykseen Jämsän kau-

pungin ja Kuhmoisten kunnan kanssa. Rahoitushakemuksen mukaan selvityksen tavoitteena on

- tuottaa tarvittavat tiedot Jämsän ja Kuhmoisten kuntien kuntaliitosta koskevan päätök-

senteon tueksi

- selvittää, miten kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät

- laatia yhteisten näkemysten perusteella yhdistymissopimusluonnos ja viedä se kuntien

päätöksentekoon

- syventää, tiivistää ja parantaa kuntien välistä yhteistyötä

Selvityksen sisältönä

- nykytila-analyysi ja muutostarpeiden kartoitus

- uuden kunnan suunnittelu ja mahdollisuudet

- mahdollisen yhdistymissopimusluonnos tai kuntien välistä yhteistoimintaa koskevia

sopimuksia


6

Selvitystyön sisältö kuntarakennelain mukaan

Selvitystyön on täytettävä kuntarakennelain vaatimukset. Nämä vaatimukset koskevat selvityksen

sisältöä ja laatimistapaa. Selvityksessä on oltava rakennelaissa määritellyt sisällöt ja laatimisen

aikana on muun muassa varmistettava henkilöstöryhmien ja kuntalaisten kuuleminen.

Kuntarakennelain 4 b §:n mukaan selvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja sii-

hen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulee sisältää vähintään

- suunnitelman hallinnon ja palvelujen järjestämisestä,

- suunnitelman palvelujen tuottamisesta selvitysalueella,

- selvityksen yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan,

- selvityksen taloudellisesta tilanteesta,

- arvion asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian

toteutumisesta, sekä

- yksityiskohtaisen arvion yhdistymisen eduista ja haitoista.

Kuntaliitto on yleiskirjeessään (17/80/2013-30.9.2013) selventänyt vielä lain tulkintaa. Yleisoh-

jeen mukaan kunnat voivat tehdä yhdistymisselvityksen myös laissa edellytettyä laajempana tai

tehdä sen ohessa muita selvityksiä. Kuntarakennelain mukaisen liitosselvityksen lisäksi on mah-

dollista selvittää esimerkiksi yhteistoimintavaihtoehtoja. Laissa on säädetty mitä asioita selvityk-

sen tulee vähintään sisältää, mutta selvityksen toteuttamistapa ja yksittäisten kohtien selvittämi-

sen laajuus on selvitysalueen kuntien harkinnassa. Selvityksessä tulee käsitellä 4 b §:ssä mainitut

asiakokonaisuudet paikallisten olosuhteiden edellyttämällä tarkkuudella. Esimerkiksi hallinnon ja

palvelujen järjestämistä koskevan suunnitelman ei tarvitse välttämättä sisältää yksityiskohtaista

palveluverkkosuunnitelmaa, vaan suunnitelma voidaan käsitellä yleisemmällä tasolla.

Kuntarakennelain 4 k §:n mukaan yhdistymisselvitys valmistellaan yhteistoiminnassa kuntien

henkilöstön edustajien kanssa.

1.2. Selvitystyön toteuttaminen

Kevättalven 2014 aikana kunnissa valmisteltiin selvityksen toteuttamista, jonka Kuhmoisten

kunnan valtuusto ja Jämsän kaupungin valtuusto päättivät toteuttaa 19.5.2014 pitämässään ko-

kouksessa. Selvitystyötä ohjaamaan asetettiin kummankin kunnan edustajista koostuva ohjaus-

ryhmä.

Jämsän edustajat ohjausryhmässä:

Piritta Rantanen (varalla Jorma Poti)

Mika Kyrö (varalla Merja Lahtinen)

Heikki Paavuori (varalla Eila Sahala)

Aira Putkonen, (varalla Erja Laaksonen)

Arja Paakkanen, (varalla Riitta Kangas)

Jyrki Kokko (varalla Leena Valkeajärvi)

Emma Selenius (varalla Martti Hiltunen)


7

Kuhmoisten edustajat ohjausryhmässä:

Mira Jokinen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Kimmo Malin, kunnanhallituksen puheenjohtaja

valtuutetut

Juha Järvenpää

Ulla Salmi

Veikko Mattila

Lea Aittolahti

Esa Pohjola

Risto Ojala

Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Mira Jokinen.

Ohjausryhmää täydennettiin 25.8.2014 henkilöstön edustajilla. Jämsästä henkilöstöä edustaa

Päivi Noppari ja Kuhmoisista Sami Hellsten.

Selvityshenkilöksi selvitystyön käytännön toteuttamista varten valittiin emeritusprofessori Pentti

Meklin. Ohjausryhmän sihteeriksi valittiin Jämsän kaupungin vt. hallintojohtaja Anna-Liisa

Juurinen.

Selvitystyössä tarvittavien kuntakohtaisten tietojen hankkimista varten asetettiin seuraavat vir-

kamiestyöryhmät, joiden puheenjohtajana toimii Jämsän ja varapuheenjohtajana Kuhmoisten

edustaja. Työryhmät organisoivat työnsä itsenäisesti.

Sosiaali- ja terveyspalvelut:

Jämsä sosiaali- ja terveysjohtaja Tuula Liehu, Kuhmoinen hallintojohtaja Sanna Luukkainen

Koulu- ja sivistyspalvelut:

Jämsä sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen, Kuhmoinen sivistystoimenjohtaja Pertti Terho

Yhdyskuntapalvelut:

Jämsä tekninen johtaja Tarja Kuisma, Kuhmoinen tekninen johtaja Matti Lerssi

Alue- väestö- ja elinkeinot:

Jämsä toimitusjohtaja Ulla Haggrén, Kuhmoinen kehittämisasiamies Arto Kummala

Talous ja hallinto:

Jämsä talousjohtaja Ari Luostarinen, Kuhmoinen taloussihteeri Reetta Talja

Henkilöstö ja yhteistoiminta:

Jämsä henkilöstöjohtaja Auli Korhonen, Kuhmoinen hallintojohtaja Sanna Luukkanen

Työryhmien raporttien valmistumisajaksi asetettiin 30.9.2014. Kaikki ryhmät ovat laatineet ra-

porttinsa, jotka ovat ohjausryhmän ja selvityshenkilön käytettävissä. Selvitystyötä varten tilattiin

tilastotiedoista havainnollistuksia ja ennusteita Finnish Consulting Group:lta (FCG).

Selvitystyötä varten päätettiin avata kotisivu Jämsän kaupungin kotisivuille.

http://www.jamsa.fi/fi/ajankohtaista/jamsa-kuhmoinen-kuntarakenneselvitys

Ohjausryhmä hyväksyi selvitystyön tiedotussuunnitelman.

http://www.jamsa.fi/fi/ajankohtaista/jamsa-kuhmoinen-kuntarakenneselvitys


8

Ohjausryhmä on kokoontunut tähänastisen selvitystyön aikana viisi kertaa. Kokouksissa on käsi-

telty selvitystyön sen hetkistä tilaa. Työryhmien kesken on pidetty kolme yhteistä kokousta. Kau-

punkien valtuustoille esiteltiin selvitystyötä 17.12.2014.

Selvitystyön valmistumisen määräaika alun perin oli vuoden 2014 loppu. Meneillään olevat uu-

distusten, tärkeimpinä sote-uudistus ja toisen asteen koulutuksen uudistus, aikataulun vuoksi sel-

vitystyölle on pyydetty valtiovarainministeriöltä jatkoaikaa kesäkuun 2015 loppuun saakka.

Vuoden 2014 päättyessä selvityshenkilö esittää oman työnsä tuloksen tässä raportissa ohjausryh-

mälle jatkotoimenpiteitä varten.

2. KUNNAT ALUEENA – ELÄMISEN JA TOIMINNAN PELIKENTTÄ

(Lähteet: työryhmien raportit, Wikipedia ja FCG:n raportit)

2.1. Kuntien sijainti ja lyhyt historia

Jämsä sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Suomen toiseksi suurimman järven Päijänteen ran-

nalla. Kaupungissa asuu 22 101 henkilöä (30. huhtikuuta 2014), ja sen pinta-ala on 1 823,91 km²,

josta 252,59 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 14,1 asukasta/km².

Kuntana Jämsä on perustettu 1866, kauppalaksi se tuli 1969 ja kaupungiksi 1977. Jämsän naapu-

rikuntia ovat Juupajoki, Jyväskylä, Keuruu, Kuhmoinen, Luhanka, Mänttä-Vilppula, Orivesi ja

Petäjävesi.

Jämsä on tällä vuosituhannella ollut mukana kolmessa kuntaliitoksessa. Kuoreveden kunta liitet-

tiin Jämsään 2001. Vuoden 2007 alusta liitettiin Pirkanmaan maakuntaan kuuluvan Längelmäen

itäiset osat Jämsään ja läntiset osat Oriveden kaupunkiin. Jämsään liitetyllä alueella asui noin 2/3

Längelmäen asukkaista. Vuonna 2009 Jämsä ja Jämsänkoski liittyivät yhteen. Jämsänkoskeen oli

vuoden 1969 alussa liitetty Koskenpään kunta.

Kuhmoinen sijaitsee Päijänteen rannalla. Kunnassa asuu 2 389 ihmistä. Sen pinta-ala on

936,68 km2, josta 275,72 km2 vesistöjä. Väestötiheys on 3,61 asukasta/km2. Kuhmoisten naapu-

rikuntia ovat Jämsä, Kangasala, Luhanka, Orivesi, Padasjoki ja Sysmä.

Kuhmoinen kuuluu Jämsän seutukuntaan. Ennen vuoden 1997 lääniuudistusta se oli osa Päijät-

Hämeen maakuntaa, vaikka se siirrettiinkin Hämeen läänistä Keski-Suomen lääniin vuonna 1974.

Ihmisiä on Kuhmoisten alueella liikkunut jo tuhansien vuosien ajan, mistä osaltaan todistavat

kunnan alueelta löytyneet kalliomaalaukset ja muut muinaisjäännökset. Nykyään Kuhmoinen on

kesäasukkaiden suosima kunta: kunnan asukasluku kolminkertaistuu kesäkuukausien aikana.

Jämsän keskustan (Seppola) ja Kuhmoisten kirkonkylän etäisyys toisistaan on 40 km.

Vaikka Jämsän alue on kaksi kertaa Kuhmoisten kokoinen, ovat kuntien erot muiden mittareiden

mukaan suuremmat: yhteisestä asukasmäärästä 90,2 % asuu Jämsässä ja 9,8 Kuhmoisissa. Usei-

http://fi.wikipedia.org/wiki/Keski-Suomen_maakunta

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi

http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4ij%C3%A4nne

http://fi.wikipedia.org/wiki/30._huhtikuuta

http://fi.wikipedia.org/wiki/2014




http://fi.wikipedia.org/wiki/Juupajoki

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4

http://fi.wikipedia.org/wiki/Keuruu

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuhmoinen

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luhanka

http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4ntt%C3%A4-Vilppula

http://fi.wikipedia.org/wiki/Orivesi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pet%C3%A4j%C3%A4vesi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuorevesi



http://fi.wikipedia.org/wiki/Pirkanmaan_maakunta

http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4ngelm%C3%A4ki

http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4nkoski


http://fi.wikipedia.org/wiki/Koskenp%C3%A4%C3%A4

http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4kiluku

http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4est%C3%B6tiheys

http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kangasala

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luhanka


http://fi.wikipedia.org/wiki/Padasjoki

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sysm%C3%A4

http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4n_seutukunta

http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4ij%C3%A4t-H%C3%A4meen_maakunta

http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4ij%C3%A4t-H%C3%A4meen_maakunta

http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4meen_l%C3%A4%C3%A4ni

http://fi.wikipedia.org/wiki/Keski-Suomen_l%C3%A4%C3%A4ni

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuosi



9

den mittareiden mukaan Jämsän osuus on noin 90 % ja Kuhmoisten 10 % kuntien yhdessä muo-

dostamasta kokonaisuudesta.

2.2. Liikenneyhteydet kunnista muualle sekä Jämsän ja Kuhmoisten välillä

Taulukko 1. Etäisyydet kasvukeskuksiin

Kuhmoisten keskustasta noin

km

Jämsän keskustasta km

Tampere 85 92

Jyväskylä 100 58

Lahti 75 119

Helsinki 186 226

Julkinen liikenne - asiointi

Kuhmoisten kunta sijaitsee valtatie 24:n varrella. Suoria linja-autoyhteyksiä kulkee Helsinkiin,

Jyväskylään ja Tampereelle. Kesäisin liikennöi sisävesilaivoja Kuhmoisten, Kelventeen, Virmai-

lan ja Padasjoen kirkonkylän välillä. Kuhmoisten Tehinniemen kylässä pysähtyvät Lahden ja Jy-

väskylän väliset laivavuorot.

Jämsään on helppo tulla julkisilla kulkuvälineillä. Tampereen ja Jyväskylän välinen rautatieyh-

teys kulkee Jämsän kautta. Molempiin suuntiin kulkee useita juna- ja linja-autovuoroja päivittäin.

Rautatieasema sijaitsee kaupungin länsilaidalla ja linja-autoasema aivan keskustassa reilun kilo-

metrin etäisyydellä toisistaan.

Liikenneyhteydet Jämsän ja Kuhmoisten välillä sekä kuntien sisällä

Kuhmoisten ja Jämsän välillä kulkee linja-autoja useamman kerran päivässä. Tällä hetkellä vuo-

roja Kuhmoisista Jämsään ja päinvastoin on päivittäin 9 kpl.

Kuhmoisissa on asiointiliikennettä, joka toimii kutsutaksina Puukkoisten, Kylämän, Päijälän ja

Harjunsalmi-Pihlajakoski-Ruolahti -reiteillä sekä normaalina liikennöintinä Harmoisten ja

Kissakulman reiteillä.

Koulukuljetuksessa Kuhmoisissa on vuoden 2014 lopulla 83 oppilasta. Näitä kuljetuksia hoitavat

Kuhmoisten omat taksit sekä aamukuljetuksessa osin Luopioisten liikenne.

Ympäri Jämsää on palveluja asiointiliikennettä, jolla tuodaan haja-asutusalueiden asukkaita taa-

jamiin asioimaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtatie_24

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kelvenne

http://fi.wikipedia.org/wiki/Virmaila

http://fi.wikipedia.org/wiki/Virmaila

http://fi.wikipedia.org/wiki/Padasjoki


10

Koulukuljetuksia hoidetaan takseilla ja linja-autoilla koko Jämsän alueella. Jämsän kaupunki os-

taa näiden lisäksi kaupungin sisäisen joukkoliikenteen.

2.3. Väestö, väestörakenne ja väestön kehitys

Väestön määrä on vähentynyt ja ennusteiden mukaan myös vähenee molemmissa kunnissa.

Huolestuttava piirre on huoltosuhteen heikkeneminen, joka vaikuttaa palvelutarpeen muutokseen,

mutta myös palvelujen rahoitukseen. Tulevaan kehitykseen palataan tarkemmin tuonnempana.

Kuvio 1. Pitemmän aikavälin väestökehitys (FCG)

2.4. Kuntien taajama- ja kylärakenne – miten asukkaat ja palvelut sijoittuvat kartalle?

Kuntien asutus on levittäytynyt taajamiin ja kyliin. Kuntaliitosten seurauksena Jämsän noin

22 000 hengen asutus, työpaikat ja palvelut ovat jakautuneet kuuteen taajamaan (LIITE 1 Jämsän

taajamarakenne). Seppola on Jämsän keskustaajama ja hallinnollinen keskus. Se sijaitsee


11

kutakuinkin Jämsän keskiosissa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Seppolassa on myös

runsaasti palveluita sekä linja-autoasema ja rautatieasema. Himos sijaitsee noin kolmen

kilometrin päässä Seppolasta itään, Säyrylän kylässä.

Jämsänkoski on Jämsän toiseksi suurin taajama. Jämsänkoski sijaitsee Jämsän pohjoispuolella,

niin ikään Jämsänjoen varrella. Jämsänkoski oli pitkään rakenteellisesti tehdasyhdyskunta.

Jyväskylän rata kulkee Jämsänkosken kautta, Jämsänkoskella on myös linja-autoasema.

Kaipola on Jämsän eteläisin taajama. Kaipola on alun perin ollut pieni maalaiskylä Jämsänjoen

suulla. Kaipolan kehityksessä on näkynyt vahvasti UPM-Kymmene Oy.

Halli on pienehkö taajama läntisessä Jämsässä, vanhan Kuoreveden alueella. Halli on ollut

keskeinen paikka Suomen Ilmavoimille, siellä sijaitsee kenttä ja harjoitusalue.

Koskenpää on pieni kylätaajama Jämsän pohjoispuolella. Koskenpäällä on oma kirkko, kauppa ja

palvelut.

Länkipohja on pieni taajama Oriveden rajalla. Kylä sijaitsee Valtatie 9:n varrella.

Taajamien välissä ja taajamissa on joukko kyliä: Alhojärvi, Arvaja, Aseme, Edesniemi,

Haapajoki, Haavisto, Hahkala, Hassi, Hauvala, Heikkilä, Heräkulma, Himos, Honkala, Jaatila,

Juokslahti, Kauhkiala, Kerkkola, Kiukkoila, Kuoreveden Kirkkoniemi, Kähö, Kääpälä, Moiskala,

Niemola, Patajoki, Partala, Pietilä, Ruotsula, Saakoski, Saari, Sammallahti, Säyrylä, Tervala,

Toivila, Vaheri, Vierelä, Viiala, Yijälä ja Vekkula.

Taajamissa Jämsän väestöstä asuu yli 3/4.

Jämsässä 7800 (35,4 %)

Jämsänkoskella 5800 (26,4 %)

Kaipolassa 1100 (5 %)

Hallissa 1000 (4,5 %)

Länkipohjassa 600 (2,7 %)

Koskenpäässä 200 (0,9 %)

Suuri osa asutuksesta (lähes 70 %) on Jämsän keskustan Seppolan läheisyydessä. Matkaa

Seppolaan on Jämsänkoskelta 9 km ja Kaipolasta noin 6 km.

Jämsän kaupungin kiinteät palvelujen toimipaikat sijoittuvat kuuteen taajamaan. LIITTEET 2a-

2d.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Himos

http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=S%C3%A4yryl%C3%A4&action=edit&redlink=1

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuorevesi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Ilmavoimat


http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtatie_9


12

Kuhmoisten kylät

Kuhmoisten noin 2400 asukasta ovat levittäytyneet yhteentoista kylään: Harjunsalmi, Harmoinen,

Kirkonkylä, Kylämä, Patavesi, Pihlajakoski, Poikkijärvi-Kissakulma, Puukkoinen, Päijälä,

Ruolahti-Tehi ja Sappee. Kylät ovat haja-asutusalueen elinvoiman lähde. Kuhmoisten yhtenä

tavoitteena on aktivoida kyliä uudistamaan kyläsuunnitelmansa.

Kuhmoisten asukkaista vuoden 2013 lopussa asui 57,4 % kirkonkylässä, kunnan pohjoisosassa

12,1 %, länsiosassa 8,4 %, eteläosassa 11,9 % ja itäosassa 10,2 %. LIITE 3.

Kaikki Kuhmoisten kunnan tarjoamat palvelut on keskitetty kirkonkylään. Palvelupisteitä kir-

konkylässä ovat

- terveysasema (sis. vuodeosasto, vastaanotto-toiminta, hammashoitola, eläinlääkintä, fysiotera-

pia),

- vanhusten palvelutalo,

- kunnanvirasto (hallintotoimisto, sivistystoimisto, elinkeinopalvelut, tekninen toimisto),

- ryhmäperhepäiväkoti,

- kirjasto,

- yhtenäiskoulu,

- nuorisotalo,

- vammaisten toimintakeskus ja

- vammaisten palveluasuntola.

2.5. Elinkeinorakenne ja työpaikat

Jämsä on eteläisen Suomen merkittävä metsä- ja ilmailuteollisuuden sekä matkailuelinkeinon

kaupunki. Jämsä on perinteinen suomalainen teollisuuspaikkakunta, missä alihankintateollisuus

on ollut linkittyneenä suurteollisuutta palvelevaksi. Jämsän elinkeinoelämässä teollisuuden ra-

kennemuutos ei ole tapahtunut viime vuosien aikana, vaan sen on ollut nähtävissä jo 1990-luvulta

lähtien. Edellä mainittuna ajanjaksona on Jämsän seudulta hävinnyt noin 1500 teollista työpaik-

kaa.

Matkailupalvelut ovat kehittyneet Himos-matkailukeskuksen myötä ja matkailuelinkeinon kas-

vunäkymissä on potentiaalia tulevaisuuteen. Maakunnan kehittämiseen suunnatun yritysrahoituk-

sen painopisteet ovat Keski-Suomen strategiassa bio-, digi- ja osaamistaloudessa. Strategiset pai-

nopisteet haastavat elinkeinoelämään uudistumaan ja miettimään julkisen elinkeinopolitiikan roo-

lia ja mahdollisuuksia elinvoiman kehittämisessä. Jämsässä toimi v. 2012 lopulla lähes 1400

yritystä.

Kuhmoisten elinkeinoelämän suurimmat alat ovat liikevaihdolla mitattuna kauppa, teollisuus ja

rakentaminen. Maa- ja metsätalouden osuus on hitaasti pienentynyt vuosi vuodelta. Toisaalta

maa- ja metsätalous on edelleen merkittävä työllistäjä kunnassa. Kuhmoisten kunnassa on 233

(tilastokeskus 2013) toimivaa yritystä, joista suurimpia ja tunnetuimpia ovat Meltex Oy, Puulon

Oy, Kuhmoisten maa- ja kiinteistö Oy, Roselli Oy, Kuhmoisten osuuspankki sekä K-market

Kippari ja S- market Kuhmoinen. Pääosin Kuhmoisten yrityskanta muodostuu pienistä yhden tai

http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Harjunsalmi&action=edit&redlink=1

http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Harmoinen&action=edit&redlink=1

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkonkyl%C3%A4

http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kyl%C3%A4m%C3%A4&action=edit&redlink=1

http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Patavesi&action=edit&redlink=1

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pihlajakoski

http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Poikkij%C3%A4rvi&action=edit&redlink=1

http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kissakulma&action=edit&redlink=1

http://fi.wikipedia.org/wiki/Puukkoinen

http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=P%C3%A4ij%C3%A4l%C3%A4&action=edit&redlink=1

http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ruolahti&action=edit&redlink=1

http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sappee_%28Kuhmoinen%29&action=edit&redlink=1


13

kahden henkilön monialaisista yrityksistä. Merkittävän liikevaihdon lisän yrityksille tuo kunnan

lähes 10 000 vapaa-ajan asukasta.

Viime vuosien aikana kunta on panostanut vahvasti kunnan elinvoiman edistämiseen. Suurimpina

hankkeina on ollut vuonna 2014 valmistunut kaukolämpöverkko, käynnissä oleva keskustan pää-

väylän Toritien saneeraus sekä Koskenpartaan ja Satamarinteen kaavahankkeet. Kuhmoinen on

ollut vuodesta 2008 mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa hankkeessa, jonka avulla kunta pyrkii

näyttämään esimerkkiä muille toimijoille ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Työpaikkarakenne ja työpaikkaomavaraisuus

Jämsän työpaikkaomavaraisuus on 100 %. Kuhmoisten työpaikkaomavaraisuus on 83,7 %. Työ-

paikkojen rakennetta esittävät kuvio 2, 3, 4 ja 5.

Kuvio 2. Kuntien työpaikkaomavaraisuus ja sen kehittyminen (FCG)

Jämsän työpaikoista nykyisin on lähes kaksikolmasosaa palveluissa, jalostuksessa on reilu kol-

mannes ja alkutuotannossa noin 4 %.


14

Kuvio 3. Jämsän työpaikat toimialoittain

Kuhmoisten työpaikoissa palveluilla on sama osuus kuin Jämsässä, mutta alkutuotannossa on

enemmän työpaikkoja ja jalostuksessa vähemmän kuin Jämsässä.

16 %

21 %

59 %

4 %

Työpaikkojen osuus toimialoittani, 2012

alkutuotanto jalostus Palvelu toimialaltaan tuntematon

Kuvio 4. Kuhmoisten työpaikat toimialoittain


15

Kuvio 5. Työpaikkojen määrän kehitys (FCG)

Työllisyys ja työttömyysasteet

Ely-keskuksen tilasto elokuu 2014 kertoo, että Jämsässä työllinen työvoima on 9944 henkilöä ja

Kuhmoisissa 914 henkilöä. Työttömyysprosentti on Jämsässä 15,5 ja Kuhmoisissa 13,7 %.

Työttömyyden rakenteessa hallitsee selkeästi yli 50-vuotta täyttäneiden osuus; Jämsä 46 % ja

Kuhmoinen 62 %. Yli vuoden työttömänä olleiden osuus on n. 40 % kummassakin kunnassa. Sen

sijaan alle 25-vuotiaiden työttömien osuus Kuhmoisissa on 6,4 %, kun se Jämsässä on 15 %.

Jämsässä työttömänä on miehiä 786 ja naisia 755, Kuhmoisissa vastaavat luvut ovat 73 ja 52.

Kuhmoisissa kausityöpaikat ja työvoimapoliittiset toimenpiteet tasoittavat tilannetta kesäaikana.

Kuhmoisten kunnan työllisyyden hoitoon on palkattu työnsuunnittelija. Jämsä on mukana

työllisyyden kuntakokeilu -projektissa yhdessä Jyväkylän ja Muuramen kanssa.


16

Kuvio 6. Työpaikkakehitys 2000-2012 työnantajasektoreittain (FCG)

Kuvio 7. Työpaikat toimialan mukaan 2012 (FCG)


17

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 42012 2013 2014

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20Työttömien osuus työvoimasta (%)

Jämsä Keski-Suomen maakunta Koko maa

Kuvio 8. Työttömien osuus työvoimasta

Kuvio 9. Pitkäaikaistyöttömyys 2006-2014 (FCG)

Pendelöinti

Molemmissa kunnissa suurin osa työvoimasta käy työssä oman kunnan alueella. Kummastakin

kunnasta pendelöidään muissa kunnissa ja vstaavasti muista kunnista väkeä käy töissä Jämsässä

ja Kuhmoisissa. Myös Jämsän ja Kuhmoisten välillä on pendelöintiä. Tilastojen mukaan 0,5

Jämsän työvoimasta käy töissä Kuhmoisissa ja Kuhmoisista Jämsässä 14,8 %.


18

Kuvio 10. Pendelöinti Jämsästä (FCG)

Kuvio 11. Pendelöinti Kuhmoisista (FCG)


19

Vapaa-ajan asuminen

Kuhmoisissa vapaa-ajan asukkaiden merkitys on suuri. Kuhmoisten kunnassa oli vuoden 2013

lopussa 3040 vapaa-ajan asuntoa. Lomakaudella Kuhmoisten väkiluku lähes kolminkertaistuu ja

vapaa-ajan asukkaat ovat merkittävä elinvoimatekijä Kuhmoisille. Myös Jämsässä vapaa-ajan

asukkaiden merkitys korostuu ja kehittyy matkailuelinkeinon vedossa, vapaa-ajanasuntojen lu-

kumäärä on 4120.

2.6. Järjestöjen merkitys kuntien toiminnassa

Järjestöjen ja seurojen toiminta on vilkasta molemmissa kunnissa. Kuntien ja kolmannen sektorin

yhteistyötä toteutetaan ja osittain yhteistyö hakee vielä muotoaan. Kolmannen sektorin rooli näh-

dään tärkeänä muun muassa erityisryhmien ja ennaltaehkäisevien palvelujen järjestäjänä. Jämsäs-

sä toteutettiin vuoden 2013 aikana Jämsän Voimavarahanke, missä tavoitteena oli eri järjestöjen

ja kyläyhdistysten tiiviimpi yhteistyö sekä vuorovaikutuksen lisääminen julkiselle sektorille.

Hankkeen päätyttyä perustettiin Jämsän Voimavara ry.

Luettelo Jämsän yhdistyksistä löytyy osoitteesta: http://www.jamsa.fi/fi/yhdistykset.

Kuhmoisten järjestöistä löytyy tietoja osoitteesta:

http://www.kuhmoinen.fi/images/stories/artikkelikuvia/artikkelitiedostoja/yhdistysluettelo.pdf

2.7. Seurakuntien ja kuntien yhteys

Seurakunnilla ja kunnilla on vahastaan ollut tiivis yhteys. Kuntien rakenteessa tehtävät muutokset

vaikuttavat myös seurakuntiin. Nykyisinkin kunnilla ja seurakunnilla on yhteistoimintaa ja ne

hoitavat monia lapsiin, nuorisoon ja vanhuksiin kohdistuvia palveluja. Myös tukipalvelujen

järjestämisessä kunnat ja seurakunnat tekevät yhteistyötä.

Kirkkolain 3. luvun 3,1 §:n mukaan seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin

kunta on kokonaisuudessaan yhden seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueella. Jos alueella

tapahtuu kuntaliitos, merkitsee se myös seurakuntajaon muuttamista.

2.8. Kuntien välinen yhteistyö ja suuntautuminen

Kunnat järjestävät palveluja oman kunnan asukkaille omana tuotantona, ostopalveluina tai yhteis-

toiminnassa muiden kuntien kanssa. Kuntien yhteistyön suuntautumisen kannalta on selvitetty

- millaista yhteistyötä Jämsällä ja Kuhmoisilla on keskenään

- millaista yhteistyötä kunnilla on muiden kuntien tai organisaatioiden kanssa

Yhteistyön suuntautumisesta on koottu liitteenä oleva taulukko. LIITE 4.

http://www.jamsa.fi/fi/yhdistykset



20

Kuntien yhteistyössä järjestämät palvelut

Jämsällä ja Kuhmoisilla on ollut ja on tälläkin hetkellä paljon yhteistyötä kunnallisten palvelujen

järjestämisessä. Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään yhteistoiminta-alueena, jossa

Jämsä toimii vastuukuntana. Myös opetus- ja kulttuuripalveluissa kunnilla on yhteistyötä

yksittäisten tehtävien hoitamisessa.

Tiivistäen voidaan todeta, että rahamääräisesti mitattuna lähes kaksi kolmasosaa kuntien palve-

luista tuotetaan keskinäisessä yhteistyössä.

Jämsä ja Kuhmoinen järjestävät palveluja myös muiden organisaatioiden kanssa. Erikoissairaan-

hoito ja ensihoito on kummassakin kunnassa järjestetty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.

Ympäristöterveydenhuollossa kumpikin kunta on mukana Keuruun yhteistoiminta-alueella. Yk-

sittäisissä palveluissa kunnat tekevät yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Jämsän ja Kuhmoisten keskinäisellä yhteistyöllä on suuri osuus kuntien toiminnassa. Myös kun-

tien palveluyhteistyö muiden tahojen kanssa suuntautuu usein samoihin yhteistyökumppaneihin.

Huomattavaa on myös se, että kummallakaan kunnalla ei ole merkittävää yhteistyötä muiden

naapurikuntien kanssa.

Muut julkiset palvelut

Kuhmoisissa ei ole pysyviä julkisia palveluja kunnan järjestämien lisäksi. Jämsästä ovat viime

vuosina lopetettu maistraatti, käräjäoikeuspalvelut ja Hallin varuskunta. TE-palveluja on keskitet-

ty Jyväskylään. Verotoimisto suljetaan vuoden 2015 alussa.

Tarkkaa tilastotietoa ei ole saatavissa, mutta ilmeisesti kummankin kunnan asukkaat käyvät jon-

kin verran vapaa-ajanvietossa ja ostosreissuilla suuremmissa kaupungeissa. Näissä asioissa

kummankin kunnan asukkaat asioivat Jyväskylässä, Tampereella tai Lahdessa.

Seutukunta

Kuhmoinen ja Jämsä muodostavat Jämsän seutukunnan. Seutukuntajako otettiin käyttöön vuonna

1994 aluekehityslakien perusjaoksi (Laki alueiden kehittämisestä 1135/93). Seutukuntien muo-

dostamisen kriteereinä on käytetty pääasiassa kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä.

Tiivistettynä koko alueesta

Kuntien yhteinen alue on laaja ja asutus jakaantuu useampaan taajamaan. Kuntien yhteisen alu-

een suurimmat taajamat olisivat Seppola, Jämsänkoski ja Kuhmoisten kirkonkylä. Taajamien li-

säksi kummassakin kunnassa on runsaasti haja-asutusta. Useat taajamat ja haja-asutus aiheuttavat

päänvaivaa palvelujen järjestämisessä. Nykyiset palvelut sijoittuvat edellä mainittuihin taajamien

lisäksi Jämsässä Kaipolaan, Halliin, Länkipohjaan ja Koskenpäähän. Kuhmoisissa kaikki palvelut

on jo keskitetty kirkonkylään.


21

3. KUNNAT ORGANISAATIOINA - NYKYTILANNE

Perustuslain mukaista paikallista itsehallintoa hoitaa kunta (organisaationa). Kuntalaiset valitse-

vat vaaleilla edustajansa valtuustoon, joka sitten organisoi kunnan toimintaa kuntalain mukaisesti

valitsemalla hallituksen ja lautakuntia. Kuntalaiset ja yhteisöt antavat resurssit kuntaorganisaa-

tiolle maksamalla veroja kunnalle ja tuomalla valtionosuuksia (tulot). Palveluja käyttävät kunta-

laiset lisäksi maksavat käyttämistään palveluista. Näillä resursseilla kunta sitten järjestää palvelu-

ja kuntalaisille ja tästä toiminnasta syntyvät kunnan menot. Kunnan tulojen ja menojen on oltava

pitkällä aikavälillä tasapainossa.

Kuntaorganisaation tehtävänä on myös kehittää kunnan aluetta maakäytön, liikenteen, asutuksen

ja elinkeinopolitiikan avulla.

Kunnan nykyistä ja menneisyyden tilannetta ja toimintaa on kuvattu eri työryhmien raporteissa.

3.1. Organisaatiorakenteet ja konsernirakenteet

Kuntien organisaatiorakenteita esittää liite 5 ja konsernirakenteita liite 6.

3.2. Kuntien taloudellinen tilanne

Kuntien tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2013 ovat liitteessä 7. Alla on tiivistettynä keskeisiä

tunnuslukuja (2014 lukuja täydennetään niiden valmistuttua)

Taulukko 2. Muutamia talouden tunnuslukuja

Kuhmoinen

- kertynyt huomattavan paljon kirjanpidollista ylijäämää, joka on viime vuosina

pienentynyt

- ylijäämä on saatu lisäksi kohtuullisella kunnallisveroprosentilla (19,75)

- lainamäärä asukasta kohti (emo ja konserni) on alhainen

- rahavaroja on myös kohtuullisesti


22

- investointitaso (omahankintameno) on ollut viime vuosina alhainen

Jämsä

- emokunta ollut viime vuosina juuri ja juuri kirjanpidollisesti tasapainossa, v. 2014

tilinpäätös lisää kertynyttä ylijäämää, konserni lievästi alijäämäinen

- kirjanpidon tulos on saavutettu 21,00 %:n kunnallisverolla

- lainamäärä (emo ja konserni) on kohtuullinen, ennusteen mukaan lainamäärä

supistuu v. 2014

- rahavarat kohtuulliset

- investointitaso kohtuullinen

Taloudellisen tilanteen taustan erittelyä

Tilinpäätöksen kuvaaman taloudellisen tilanteen taustoja on syytä eritellä perusteellisemmin tule-

vaisuutta silmällä pitäen. Jatkuuko entinen kehitys, johon on totuttu ja mitä tulevat muutokset

merkitsevät? Tarkastellaan erikseen tulojen ja menojen taustoja muutamien keskeisten tietojen

avulla.

3.2.1. Tulojen kehitys viime vuosina

Pääosan toiminnastaan kunnat rahoittavat verotuloilla ja valtionosuuksilla. Yhdessä verotuloista

ja valtionosuuksista käytetään nimitystä verorahoitus. Verotulojen ja valtionosuuksien summa

kertoo, paljonko verorahoitusta on käytettävissä palvelujen järjestämiseen. Kun kuntien kokoero-

jen vuoksi talouslukuja sellaisenaan on vaikea hahmottaa, käytetään tässä mittarina €/asukas.

Verotulot. Kuntien verotulojen (kunnallisverot, kiinteistövero ja osuus yhteisöveron tuotosta)

kehitystä ja määrää esittää kuvio 12.

Kuvio 12. Jämsän ja Kuhmoisten verotulot 2002-2013, €/asukas


23

Yhteensä verotulot (kunnallisvero, kiinteistövero ja osuus yhteisöveron tuotosta) ovat Jämsässä

valtakunnallista keskitasoa, mutta niiden kehitys on notkahtanut vuosina 2011-2012. Kuhmoisten

asukaskohtaiset verotulot ovat olleet noin 20 % Jämsän verotuloja ja koko maan verotuloja

alhaisemmat.

Jämsä kunnan verotulot ovat kasvaneet vuosina 2002-2013 vuosittain keskimäärin 1,9 % ja

asukasta kohti 2,9 %. Kuhmoisten verotulot ovat kasvaneet samoin 1,9 %, vaikka asukasta kohti

verotulot ovat nousseet vuosittain 3,7 %.

Kunnallisverotuloihin vaikuttaa verotettavien tulojen määrä ja veroprosentti. Jämsän

verotettavien tulojen kasvu on ollut 2002-2013 keskimäärin noussut 1,47 % vuodessa ja

Kuhmoisissa 1,28 % vuodessa.

Verotulojen lajit eroavat kunnissa jonkin verran. Kuhmoisissa kiinteistöverotuloilla on huomatta-

va osuus. Kiinteistöverot ovat hyvä ja varma tulolähde kunnalle. Kuhmoinen saa myös yhteisöve-

rotuloja, jotka puolestaan ovat kunnan kannalta epävarmin verotulo. Näiden osuus on viime vuo-

sina vähentynyt. Jämsän verotuloista pääosan muodostavat kunnallisverot. Kiinteistöveroilla ja

yhteisöverojen osuus on selvästi Kuhmoista pienempi.

Verotulojen kertymässä oleellista on luonnollisesti se, millaisella kunnallis- ja

kiinteistöveroprosenteilla verotulo kertyy. Taulukko 3 esittää kuntien kunnallisveroprosenttien

muutosta 2002-2015.

Taulukko 3. Kunnallisveroprosentit 2002-2015.

Jämsän kunnallisveroprosentti on vuoden 2010 suuren korotuksen jälkeen ollut sama. Myös

Kuhmoisten veroprosentti on ollut sama vuodesta 2010, mutta merkittävästi Jämsää alhaisempi.

Vuodelle 2015 Kuhmoinen on korottamassa veroprosenttiaan 20,75.


24

Taulukko 4. Kiinteistöveroprosentit

Kiinteistöveroprosentit kunnissa ovat lähes samaa tasoa. Kuhmoisen vakituisen samoin kuin

muiden kuin vakituisten asuinrakennusten prosentti on 0,05 prosenttiyksikköä korkeampi.

Vuonna 2014 Manner-Suomen kuntien kiinteistöveroprosenttien keskiarvot olivat: yleinen kiin-

teistöveroprosentti 0,94 %, vakinainen asunto 0,44 % ja muut 1,05.

Vuonna 2013 uudistettiin verojen tilitysjärjestelmä. Tässä yhteydessä vuodelle 2013 tuli kerta-

luonteisia verotilityksiä, jotka kohottivat vuoden 2013 verokertymää. Vuoden 2013 veroperusteil-

la vuoden 2014 verokertymä on siis pienempi.

Kuvio 13. Käyttötalouden valtionosuudet vuosina 2002-2013


25

Valtionosuudet. Kuhmoinen saa käyttötalouden valtionosuuksia merkittävästi enemmän kuin

Jämsä ja kunnat keskimäärin. Valtionosuus kompensoi Kuhmoisten alhaisempia verotuloja vero-

tulotasauksen avulla. Tehtäväkohtaisia valtionosuuksia on kohottanut ikääntyneiden asukkaiden

määrä ja kasvu.

Valtionosuudet ovat viime vuosina kasvaneet keskimäärin kaikissa kunnissa. Vuodesta 2002 vuo-

teen 2013 vuotuinen kasvu keskimäärin oli Jämsässä 9,9 % ja Kuhmoisissa 8,9 %!

Verorahoitus. Kunnan omista verotuloista ja valtionosuuksista käytetään termiä verorahoitus.

Kuvio 14. Kuntien verorahoitus yhteensä vuosina 2002-2013

Kuhmoisten verorahoitus, €/asukas on kasvanut viime vuosina Jämsää enemmän. Kuhmoisten

verorahoituksen kasvu selittyy valtionosuuksien kasvulla. Kuhmoinen on valtionosuuksista hyvin

riippuvainen, kun sen verorahoituksesta reilusti yli puolet tulee valtionosuuksina, joten valtion

ratkaisuilla on aivan oleellinen merkitys kunnan tulevaisuuden kannalta.

Koko verorahoitus on myös kasvanut molemmissa kunnissa. Alla olevaan taulukkooon on

tiivistetty kuntien verorahoituksen kehityksen tunnuslukuja. Kuntien verotulot ovat kasvaneet

varsin maltillisesti, mutta valtionosuuksien kasvu on ollut vauhdikasta. Verorahoitus

kokonaisuudessaan on Jämsässä kasvanut 3,9 % ja Kuhmoisissa 4,8 % keskimäärin vuodessa

tarkastelujaksolla. Verorahoituksen kasvu selittyy suurimmaksi osaksi valtionosuuksien kasvulla.

Tulevaisuuden kannalta oleellista on se, miten valtionosuudet kehittyvät.

Kuhmoisen ylijäämäkehitystä selittää pääosin valtionosuuksien määrä, joka on ollut paljon suu-

rempi kuin Jämsässä. Verotulot taas ovat olleet Jämsässä suuremmat. Yhteensä Kuhmoinen on

saanut v. 2013 verorahoitusta 1055 €/asukas Jämsää enemmän.

’


26

Taulukko 5. Tiivistelmä tulojen kehityksestä vuosina 2002-2013

2002-2013 vuotuisten kasvu-%:n keskiarvo

(nimelliskasvu)

Jämsä Kuhmoinen

Verotettavien tulojen kasvu 1,47 1,28

Verotulojen kasvu (asukasta kohti) 1,9 (2,9) 1,9 (3,7)

Valtionosuuksien kasvu (asukasta kohti) 9,9 (11) 8,9 (10,8)

Verorahoituksen kasvu, ka (asukasta kohti) 3,9 (5) 4,8 (6,7)

Asukasta kohti 2013, €/asukas

Verotulot 2013 €/asukas 3754 3131

Valtionosuudet 2013, €/asukas 2049 3728

Verorahoituksen määrä 2013, €/as 5804 6959

Kunnallisveroprosentit 2014 21,00 19,75

Valtionosuuksien osuus verorahoituksesta 30 % 54 %

3.2.2. Menojen kehitys viime vuosina

Rahoituksen kannalta kunnan menojen tarkastelussa on kaksi tärkeätä mittaria. Toimintakate,

joka kuvaa sitä, paljonko toiminnasta jää verovaroin maksettavaksi sen jälkeen kun toimin-

tamenoista on vähennetty toiminnasta saadut tulot. Toimintakatteen kasvu kuvaa sitä, paljon-

ko enemmän kunta tarvitsee verorahoitusta juoksevan toiminnan hoitamiseen.

Toinen tärkeä mittari on vuosikate, joka kertoo, paljonko vuoden tulorahoituksesta jää inves-

tointeihin, lainanlyhennyksiin tai sijoituksiin.


27

Kuvio 15. Kuntien toimintakatteen kehitys vuosina 2002-2013, €/asukas

Kummankin kunnan toimintakate on kasvanut vertailukohteita nopeammin. Vuotuinen kasvu

2002-2013 on Kuhmoisissa ollut keskimäärin 4,1 prosenttia (asukasta kohti 5,9 %) ja

Jämsässä 3,9 % (asukasta kohti 4,9 %). Jämsän toimintakatteen kasvu on ollut pientä aivan

viime vuosina. Vuonna 2013 se oli 0,1 %. Vuoden 2013 ennusteen mukaan kasvu samaa

suuruusluokkaa vuodelle 2014.

Kuntajakolain mukainen kaupungin henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuoja loppui

31.12.2013. Vuoden 2013 aikana Jämsässä on aloitettu tehostamistoimia talouden

tasapainottamiseksi. Jämsän kaupungin henkilöstömäärä on viimeksi kuluneen kahden vuoden

aikana vähentynyt.

Luvut vahvistavat ensiksikin sen, että tarkastelujaksolla Jämsässä ja Kuhmoisissa on ”totuttu”

toimintakatteen noin 4 %:n vuotuiseen kasvuun. Toiseksi luvut vahvistavat sitä, että väkiluvun

väheneminen vain hieman pienentää koko kunnan toimintakatteen kasvua: kunnan toimintakate

kasvaa, vaikka väestömäärä vähenee. Luonnollista olisi olettaa, että kunnan menot supistuisivat

kun palveluja tarvitaan vähemmän. Tilastollisesti tarkasteltuna tämä ei pidä yleisesti paikkaansa:

sekä väestöltään kasvavien ja supistuvien kuntien toimintakatteet pyrkivät kasvamaan (ks.

Laesterä-Hanhela: Kuntien talouden kehittyminen 1997-2024. VM). Keskeinen selitys tälle on se,

että huomattava osa kuntien palvelutuotannon kustannuksista on kiinteitä eli vaikka väestö

hitaasti vähenee ja palvelutarve laskee, kunnan kiinteät kustannukset kasvavat tästä kehityksestä

huolimatta. Esimerkiksi kun koulusta lähtee yksi oppilas, koulun kustannukset vähenevät vain

kouluruokailun ja kirjojen kustannukset. Muut kustannukset ovat kiinteitä, joihin tulee

vuosittainen inflaatiotarkistus.


28

Taulukko 6. Kuntien toimintakate vuosina 2002-2013

Kun verorahoituksesta on vähennetty toimintakate, jäljelle jää vuosikate, joka kertoo paljonko

tulorahoituksesta jää investointeihin tai lainanlyhennyksiin tai rahoitusaseman vahvistamiseen.

Taulukko 7. Investointien omahankintamenot, vuosikatteet ja poistot vuosina 2002-2013

Investointien

omahankintameno,

€/asukas vuodessa,

keskimäärin

v. 2002-2013

Vuosikate

€/asukas vuodessa,

keskimäärin

v. 2002-2013

Poistot €/asukas

vuodessa,

keskimäärin v. 2002-

2013

Jämsä 464 184 271

Kuhmoinen 333 343 273

Keski-Suomi 497

Koko maa 570

Vuosittain investoinneissa on luonnollisesti vaihtelua. Pitemmän aikavälin luvut ja keskiarvot

kertovat toteutetuista investoinneista enemmän. Taulukossa on kiinnitettävä huomiota kahteen

asiaan. Ensiksi Jämsän ja Kuhmoisten investointitasoissa tarkastelukaudella on ollut selvä ero.

Jämsä on tehnyt investointeja 464 €/asukas/vuosi. Kuhmoinen on käyttänyt investointeihin 333

€/asukas/vuosi ja vuonna 2013 koko kauden 2002-2013 investoineista toteutui yli neljäsosa.

Toiseksi Kuhmoisten poistot ovat olleet lähes investointien omahankintamenon tasolla. Tämä

tarkoittaa sitä, että Kuhmoinen on voinut toteuttaa tekemänsä investoinnit lähes kokonaan tulora-

hoituksella ottamatta velkaa. Tämä myös herättää kysymyksen Kuhmoisten tulevaisuuden inves-

tointitarpeista. Riittääkö menneiden vuosien investointitaso tulevaisuudessa vai pitääkö investoin-

titasoa kohottaa, mikä lisäisi paineita verorahoitukseen?


29

Lainakanta

Kuvio 16. Kuntien lainakanta vuosina 2002-2013

Kuntien lainakanta on kulkenut eri suutiin. Kun Kuhmoisille on kertynyt hyvin vuosikatetta, on

se alhaisella investointitasolla pystynyt lyhentämään lainoja, jotka olivat vuoden 2013 lopussa

1146 €/asukas ja konsernilainoja 1858 €/asukas. Jämsän suunta on ollut päinvastainen. Kun vuo-

sikate ei ole riittänyt nettoinvestointeihin, on Jämsän pitänyt ottaa lainaa, joka on 1961 €/asukas,

konsernissa 3535 €/asukas. Ennakkotietojen mukaan Jämsän lainakanta supistuu myös vuonna

2014. Emokunnan lainojen määrä on noin 1600 €/asukas ja konsernilainat noin 2600 €/asukas.


30

4. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

4.1. Tulevaisuuden skenaariot – kasvu vai supistuva?

Kuntien tulevaisuuden skenaariona voi periaatteessa olla

a) Kasvun tavoittelu: väestö ja elinkeinotoiminta kasvavat

b) Nykytilanteen vakiinnuttaminen: väestön määrä ja rakenne säilyvät entisellään,

elinkeinotoiminta pysyy nykyisessä laajuudessa

c) Sopeutuminen supistuvaan kehitykseen: väestö ja elinkeinot supistuvat

4.2. Tuleva kehitys – yleisiä lähtökohtia

Sodan jälkeisenä aikana Suomessa yhteiskunnalliset muutokset ovat olleet suuria. Elinkeinora-

kenteet ovat muuttuneet, tietotekniikka on muuttanut toimintoja ja elämä on kansainvälistynyt.

Osana suurta rakenteellista muutosta väestö on muuttanut maaseudulta asutuskeskuksiin. Väestön

ikärakenne on myös muuttunut. Suuret ikäluokat ovat nyt ikääntymässä. Väestökehitys on tuonut

ratkaistavaksi ongelmia sekä muuttovoitto- että muuttotappiokunnissa. Muuttovoittokunnissa on

järjestettävät lisää palveluja ja tehtävä investointeja, kun taas väestötappiokunnissa ongelmat ovat

tarpeettoman palvelukapasiteetin purkamisessa samalla kun rahoitukseen osallistuvien asukkai-

den määrä on vähentynyt.

Valtakunnalliset ennusteet viittaavat siihen, että väestön rakennemuutos jatkuu. Väestön määrä ja

ikärakenne muuttuvat yksittäisissä kunnissa muuttoliikkeen sekä syntyvyyden ja kuolleisuuden

suhteen seurauksena.

4.3. Väestönkehitys Jämsässä ja Kuhmoisissa

Jämsän ja Kuhmoisten väestökehityksen ennustetta esittävät Finnish Consulting Groupin (FCG)

tekemät trendilaskelmat.


31

Kuvio 17. Jämsän ennustettu väestökehitys ikäluokittain vuoteen 2029 (FCG)

Kuvio 18. Kuhmoisten ennustettu väestökehitys ikäluokittain vuoteen 2029 (FCG)


32

Selvitysalue yhteensä

Kuvio 19. Kuntien väestökehitys yhteensä Jämsässä ja Kuhmoisissa vuoteen 2029 (FCG)

Taulukko 8. Väestön muutos vuoteen 2029 ikäryhmittäin

vuoteen 2029 Jämsä Kuhmoinen Yhdessä

Koko väestön määrä - 11 % - 15 % - 11 %

1 – 6-vuotiaat - 13 % - 9 % - 13 %

7 –18-vuotiaat - 18 % - 18 % - 18 %

Työikäiset, 17–64 v. - 24 % - 28 % - 25 %

65–74-vuotiaat - 1 % - 23 % - 4 %

yli 75-vuotiaat + 50 % + 23 % + 46 %

väestöllinen

huoltosuhde

0,75 > 1,07 0,98 > 1,34 0,77 > 1,1

Kummankin kunnan väestörakenne muuttuu ennusteen mukaan samaan suuntaan.

Kokonaismäärän vähenemisen lisäksi vähenemistä tapahtuu ennusteiden mukaan kaikissa

väestöryhmissä paitsi yli 75-vuotiaiden ryhmässä, joka Jämsässä kasvaa puolitoistakertaiseksi.

65-74 –vuotiainen määrä lähivuosina kasvaa voimakkaasti, mutta alkaa supistumaan, kun

asukkaat siirtyy yli 75 -vuotiaiden ryhmään. Huoltosuhde heikkenee voimakkaasti kummassakin

kunnassa suurin piirtein samaa tahtia. Väestörakenteen muutos vaikuttaa kunnan tuloihin ja

menoihin.


33

4.4. Kuntien tulonäkymät – miten rahoitus kehittyy

Tulevaisuuden kannalta on tärkeätä tiedostaa millaisia ovat tulevaisuuden tulonäkymät ja miten

ne eroavat menneiden vuosien tulokertymistä.

Kunnallisvero. Asukasmäärän supistuminen ja eläkkeellä olevan väestön suhteellisen osuuden

kasvu jarruttavat kuntien verotettavien tulojen ja kunnallisverotulojen kasvua. Eläkkeet ovat mer-

kittävästi palkkatuloja pienemmät ja kunnallisverosta tehtävät vähennykset pienentävät pienempi-

tuloisten kuntalaisten verotettavia tuloja suurempituloisia enemmän. Tämä alentaa efektiivistä

tuloveroprosenttia, joka vuonna 2014 Jämsässä oli 15,54 %, kun nimellinen tuloveroprosentti oli

21,00 %. Kuhmoisten efektiivinen veroprosentti oli 12,85 %, kun nimellinen veroprosentti on

19.75.

Kiinteistövero. Kiinteistövero on kunnan kannalta paras tulolähde: kiinteistöt eivät muuta paik-

kakuntaa ja kiinteistöstä maksetaan veroa kunnan määräämän prosentin mukaan. Kiinteistöveroi-

hin ei väestökehityksellä tai elinkeinoelämän kehityksellä ole suurta merkitystä, joten kiinteistö-

veron määrän voi olettaa jatkuvan entisellään.

Yhteisövero-osuus. Osuus yhteisöverojen tuotosta on epävarma tulolähde ja sen määrän kehityk-

sen ennustaminen on hankalaa. Yhteisöverotulot vaihtelevat vuosittain ja valtio saattaa muuttaa

jako-osuuksia. Väestön kehitys ei suoraan vaikuta yhteisöveroihin. Verotulotasaus ilmeisesti tu-

levaisuudessakin eliminoi suuren osan yhteisöveron tuoton vaihteluista.

Valtionosuusjärjestelmän uudistus ja valtionosuuksien leikkaukset. Kuntien tuleviin valtion-

osuuksiin vaikuttaa valtionosuusuudistus ja valtionosuuksien leikkaukset.

Valtionosuusjärjestelmässä on kaksi osaa: Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä ja opetus-

ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmä. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistus

tulee voimaan vuoden 2015 alusta. VO-järjestelmää uudistetaan seuraavasti:

- yksinkertaistetaan vähentämällä kriteereitä; peruspalveluissa 8 kriteeriä, 3 lisäosaa

- poistetaan päällekkäisyyksiä

- yleisperiaate: asukasluku x hinta x kerroin

- yksi ikärakenne

- valtionosuutta enemmän sairastavuuden perusteella

- kustannustenjaon tarkistus toteutetaan vuosittain

- valtionosuus on kuntaliitosneutraali, mahdolliset menetykset korvataan

- verotulontasaus muuttuu siten, että tasausraja on asukaskohtaisten verotulojen keskiarvo.

Alle keskiarvon jäävät kunnat saavat tasauslisää tasausrajan kunnan omien verotulojen

(kunnallisverot ja yhteisöveron tuotto) erotuksesta 80 %

Valtionosuusrahoituksessa on vielä kiinnitettävä huomiota muutamiin seikkoihin. Ensiksikin val-

tionosuudet ovat laskennallisia. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien mahdollisuudet valtionosuuk-

sien määrään vaikuttamiselle ovat vähäiset ainakin lyhyellä aikavälillä. Toiseksi valtionosuudet

ovat tiukasti yhteydessä asukasmäärään ja rakenteeseen. Kun väestön määrä laskee, pienenevät

kunnan saamat valtionosuudet, vaikka asukasta kohti valtionosuus säilyykin samana. Vähenevän


34

väestön ikääntyminen saattaa kyllä kasvattaa kunnan valtionosuuden määrää, mutta samalla myös

menot pyrkivät kasvamaan.

Kolmanneksi valtionosuusrahoituksen kehitystä arvioitaessa on syytä vielä korostaa valtion-

osuuksien ja kunnan menokehityksen yhteyttä: peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä toimii

muutostilanteilla yksikkökustannusperiaatteella, kun taas kunnan menoista merkittävä osa muu-

tostilanteessa on kiinteitä ja menot muuttuvat rajakustannusperiaatteella. Esimerkiksi kun oppi-

lasmäärä laskee, niin valtionosuus vähenee, mutta kunnan todelliset kustannukset vähenevät vain

rajakustannusten verran. Kouluissa ruokailu- ja oppimateriaalikustannukset poistuvat, mutta kou-

lun ylläpitokustannukset jäävät edelleen kunnalle. Rajakustannusperiaate toimii myös toisinpäin.

Jos kouluun tulee lisää oppilaita, kunta saa yksikköhinnan verran rahaa, mutta sen kustannukset

kohoavat vain rajakustannusten verran.

Yhtenä keinona kestävyysvajeen umpeen kuromisessa valtio on leikannut valtionosuuksia

runsaasti vuosina 2012-2017. Taulukko 9 esittää valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten

vaikutuksia kuntiin. Lisäksi taulukossa on mukana sote-uudistuksen ennakoidut vaikutukset.

Taulukko 9. Sote-uudistuksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien

talouteen. VM:n uudistusaineistoa.

HUOM! Taulukko on kovin tulkinnanvarainen VOS-leikkausten osalta. VOS-leikkaukset

tarkoittavat yhteensä vuoteen 2017 mennessä tapahtuvia leikkauksia. Kunnat ovat ottaneet jo

vuoden 2015 veroprosenteissa huomioon vuodelle 2015 kohdistuneet leikkaukset ja VOS-

uudistuksen tuoman siirtymäkauden tasauksen huomioon. Näyttäisi siltä, että VOS-leikkauksista

on v. 2016-2017 olisi jäljellä vain 89 €/asukas. Kuhmoisille jäisi vuodesta 2016 sopeutettavaa (-

251 – 89 + 10 euroa) = -330 €/asukas, eli painetta veroprosentin korottamiseen olisi noin 2,6

veroprosenttia. Jämsälle uudistuksen vaikutusta (99 + 118 – 89 euroa) taas olisi 128 €/asukas,

mikä merkitsisi noin 0,8 tuloveroprosentin alennusmahdollisuutta.


35

HE 38/2014 todetaan, että ”Kevään 2012 kehyspäätökseen sisältyy 250 milj. euron vähennys

vuodelle 2015. Lisäksi vuoden 2013 kehyspäätökseen sisältyy 175 milj. euron vähennys vuodelle

2015, 215 milj. euron vähennys vuodelle 2016 ja 265 milj. euron vähennys vuodelle 2017.

Yhteensä vuosina 2012—2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuus vähenee noin 1,4 mrd. euroa

vuoteen 2011 verrattuna eli noin 260 euroa asukasta kohti kunnittain.”

Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen vaikutukset otetaan huomioon siirtymäkaudella vuosina

2015-2019 taulukon 10. mukaisesti.

Taulukko 10. Valtionosuusuudistuksen vaikutukset kuntien talouteen

Valtiovarainministeriön laatimaan taulukkoon on laitettu myös sote-uudistuksen laskennalliset

vaikutukset kuntiin. Kyse on siitä, miten kaavailtu sote-rahoitusmalli muuttaisi, vähentäisi tai

lisäisi kuntien sote-menoja nykyiseen verrattuna. Laskelman mukaan Jämsän sote-menot

pienenisivät vuodessa 118 €/asukas ja Kuhmoisissa 10 €/asukas.

Valtionosuuksien kehitystä tulevaisuudessa on vaikea sanoa ennustaa tarkasti. Yhtenä

epävarmuustekijänä ovat vielä sote-uudistuksen lopulliset vaikutukset ja uudistuksen osana

etenevä sote-palvelujen rahoituksen kokonaisuudistus, jossa selvitetään sosiaali- ja

terveyssektorin rahoituksen monikanavaisuutta. Tämä voi muuttaa radikaalisti

valtionosuusjärjestelmää, ja mahdollisesti myös kuntien verotusjärjestelmää.

Valtionosuusjärjestelmään tehdään koko ajan muutoksia. Siihen lisätään uusien tehtävien

valtionosuuksia ja tehdään vähennyksiä. Kuntakohtaisesti on vaikea sanoa, minkä verran

yksittäiset muutokset lopulta vaikuttavat kunnan kunkin vuoden valtionosuuksiin.

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmässä (L opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

29.12.2009/1705) tapahtuu ja on tapahtumassa muutoksia. OKM:n valtionosuusjärjestelmä sisäl-

tää

- perusopetuksen lisät

- muut toiminta: kansalaisopisto, taiteen perusopetus, liikunta, nuorisotyö, museot, teatteri

ja orkesterit

- muu koulutus: lukiokoulutus, ammatillinen koulutus

Valtionosuus maksetaan pääsääntöisesti opetuksen järjestäjälle eli oppilaitoksen ylläpitäjälle


36

Maksut. Maksujen tason korottamisella voi kunta saada vain rajallisesti lisätuloja. Korotuksia

rajoittaa käytännön realiteettien lisäksi lainsäädännössä vahvistetut maksukatot. Palvelujen mää-

rän lisäys tuo lisätuloja, mutta samalla se usein tuo myös lisäkustannuksia, joten määrän lisäyk-

sen kautta ei juuri ole mahdollista saada helpotusta kunnan talouden tasapaino-ongelmaan.

Tulojen kehitys näyttää huolestuttavalta tulevien vuosien näkökulmasta. Kansantalouden kasvun

ennakoidaan olevan hidasta ja verotettavat tulot kasvavat hitaasti. Menneiden vuosien tulojen

kasvu tuskin toteutuu lähitulevaisuudessa. Julkisen talouden alijäämä ja velkaantumiskehityksen

seurauksena valtionosuuksia pikemminkin leikataan kuin kasvatetaan. Peruspalveluohjelman

mukaan vuosina 2016–2018 kuntien valtionavut nousisivat nimellisesti 1,2–1,7 prosentilla vuosit-

tain, mutta yksittäisissä kunnissa nousu voi olla enemmän tai jopa negatiivinen.

Kunnan väline tulojen lisäämiseen ovat veroprosenttien korottaminen. Veroprosenttien korotus-

tarve syntyy ennen kaikkea siitä, että menot kasvat ilman tuottavuuden parantamistoimenpiteitä

ehkä noin 2½-3 % vuodessa, mutta tulot vain 1-1,5 % vuodessa. Lisäksi tulevat investointipai-

neet. Kun tulot, erityisesti valtionosuus on hyvin asukasmäärästä riippuvainen, väestön vähene-

minen pienentää lähes samassa suhteessa valtionosuuksia. Menot eivät muutu samassa suhtees-

sa.

4.5. Menojen kehitys tulevaisuudessa

4.5.1. Palvelutarpeiden kehitys tulevaisuudessa yleensä

Vähenevätkö kuntien tehtävät ja velvoitteet…

Maan hallituksen 29.11.2013 tekemän rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien tehtäviä

ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot vähenevät 1 mrd. eurolla vuo-

teen 2017 mennessä. Lisäksi verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta pa-

rantamalla, on tarkoitus saavuttaa miljardin euron säästö vuoden 2017 tasolla. Hallituksen

päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta sisältää kuntien tehtävien ja velvoitteiden

vähentämisohjelman, jota toimeenpannaan mm. valtiontalouden vuosien 2015—2018 kehys-

päätöksessä.

Tehtävien ja velvoitteiden vähentämisohjelmassa esitetyt kustannukset on laskettu koko kun-

nallishallinnon tasolle. Yksittäisiä kuntia ne saattavat koskettaa hyvin eri tavoin. On varsin

mahdollista, että tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen ei näy mitenkään yksittäisten kun-

tien tasolla.

Kuntatalouden makro-ohjausta toteutetaan osana julkisen talouden suunnitelmaa ja sen vuo-

sittaista tarkistusta. Vuodesta 2015 lukien julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta kos-

kevassa osassa asetetaan kuntatalouden rahoitusasemalle asetetun tavoitteen kanssa johdon-

mukainen euromääräinen rajoite valtion toimenpiteistä kuntataloudelle aiheutuvalle menojen

muutokselle (menorajoite).


37

Peruspalveluohjelmassa vuosina 2014-2018 kuntien toimintamenojen kasvun arvioidaan

valtakunnallisesti jatkuvan vajaa 2 ½ %:a vuodessa. Ennusteen lähtökohtana on arvio

väestömäärän ja ikärakenteen muutoksen aiheuttamasta palvelutarpeen muutoksesta. Kuntien

peruspalvelujen kysynnän arvioidaan kasvavan tästä syystä lähivuosina noin prosentilla

vuosittain. Peruspalvelujen hintaindeksin muutokseksi ensi vuodelle ennustetaan 1,1

prosenttia, 2016 1,5 %, 2017 1,7 % ja 2018 1,9%.

Kuntakohtaisesti kustannusten nousu riippuu kunnan tilanteesta kokonaisuudessaan, väestön

määrän ja rakenteen muutoksesta ja palvelujen järjestämistavasta.

Nämä merkit viittaavat siihen, että vaikka väkimäärä supistuu, koko kunnan toimintakate kuiten-

kin kasvaa 2 ½-3 % vuodessa. Osa siitä on reaalista noin 1 % kasvua, osa rahanarvon muutokses-

ta noin 1,5 % johtuvaa.

4.5.2. Jämsän ja Kuhmoisten palvelutarpeen muutos tulevaisuudessa

Väestön ikärakenteessa tapahtuvalla muutoksella on vaikutusta kunnan järjestämien peruspalve-

lujen kannalta erityisesti lasten ja kouluikäisten palveluihin ja ikäihmisten palveluihin. Lasten ja

nuorten ikäluokat supistuvat ja ikäihmisten määrä kasvaa. Työikäisten ryhmässä palvelutarpee-

seen vaikuttaa työllisyystilanne.

Seuraavassa on esitetty FCG:n laatimat ennusteet tulevasta palvelutarpeen kehityksestä.

Kuvio 20a. Jämsän palvelutarpeiden kehitys vuoteen 2029 (FCG)


38

Kuvio 20b. Kuhmoisten palvelutarpeiden kehitys vuoteen 2029 (FCG)

Kuvio 21. Jämsän ja Kuhmoisten palvelutarpeiden kehitys yhteensä vuoteen 2029 (FCG)


39

Taulukko 11. Palvelutarpeiden muutos tiivistettynä vuoteen 2029

vuoteen 2029 Jämsä Kuhmoinen Yhdessä

1-6 -vuotiaat, lasten päivähoito ja esikoulu - 13 % - 9 % - 13 %

7-15-vuotiaat, perusopetus - 14 % - 15 % - 14 %

16-18 -vuotiaat, lukiot - 26 % - 27 % - 26 %

Vanhusten huolto + 27 + 5 + 24 %

Perusterveydenhuollon avohoidon tarve - 3 % - 9% - 3 %

Erikoissairaanhoito + 7 % - 3 % + 6 %

Muut tehtävät - 10 - 15 -11 %

Kaikki tehtävät - 1 - 12 -2 %

Kuviot osoittavat, että palvelutarpeet vähenevät, mikä johtuu osaksi koko väestön vähenemisestä

ja osaksi ikäryhmien pienemisestä. Ainoat kasvavat ryhmät ovat vanhusten palvelut ja erikoissai-

raanhoito. Vanhuspalvelujen tarve kasvaa siksi, että vanhusten ikäryhmä suurenee. Väestön

ikääntyminen tuo myös paineita erikoissairaanhoitoon. Erityisen jyrkkää palvelutarpeen vähene-

minen on Kuhmoisissa. Yhteensä palvelutarpeet laskisivat 12 % vuoteen 2029 mennessä ja mm.

lukiokoulutuksessa tarve vähenisi neljänneksellä. Myös perusopetuksen tarve vähenisi huomatta-

vasti.

Jämsässä kokonaispalvelutarve pienenee vain hieman. Suuri vähennys on ennusteen mukaan

Kuhmoisten tavoin toisen asteen koulutuksessa, samoin perusopetuksessa. Palvelutarve-ennuste

myötäilee asukasmäärää ja sen rakennetta. Vaikka muut tekijät vaikuttavan palvelujen todelliseen

sisältöön, on väestön määrällä ja sen rakenteella oleellinen merkitys selvitettäessä palvelutarvetta.

4.5.3. Palvelujärjestelmien kuvaus ja kehittämispotentiaali

FCG on laskenut eräänlaisen kehittämispotentiaalin kuntien käyttötaloudelle ja sen eri toimialoil-

le. Kehittämispotentiaalin arviointi tapahtuu siten, että Jämsän ja Kuhmoisten nettokäyttökustan-

nuksia verrataan vastaavanlaisiin kuntiin. Kehittämispotentiaalin arviointi on tehty myös Jämsälle

ja Kuhmoisille yhteensä. Jäljempänä olevista kuvioista ilmenevät vertailukuntien vastaavat kus-

tannukset. Varsinainen vertailu tehdään vertailuryhmän 4. alhaisimmin kunnan kustannuksiin,

jonka kustannukset edustavat odotekustannuksia. Kehittämispotentiaali tai lyhyesti potentiaali on

oman kunnan kustannusten ja 4. alhaisimmilla kustannuksilla toimintansa hoitavan kunnan kus-

tannusten erotus. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että tarkastelu on hyvin suuntaa-antava. Se

ei ota huomioon palvelutasoeroja eikä olosuhdetekijöitä. Tarkastelu kuitenkin mahdollistaa ver-

tailun siitä, miten muut vastaavankokoiset kunnat tehtävänsä hoitavat.


40

Kuvio 22. Jämsän nettokäyttökustannukset verrokkikuntiin nähden (FCG)

Kuvio 23. Kuhmoisten nettokäyttökustannukset verrokkikuntiin nähden (FCG)


41

Kuviot osoittavat, että Jämsän nettokäyttökustannukset ovat kasvaneet 2008-2013 vuodessa

keskimäärin vain 1,5 %, mutta nettokäyttökustannuksissa olisi kuitenkin kehittämispotentiaalia

10,2 milj. euroa. Kuhmoisten nettokäyttökustannukset ovat kasvaneet 2008-2013 keskimäärin

vuodessa 4,5 %, kun koko maan kustannusten kasvu on ollut 2,4 %/vuosi.

Nettokäyttökustannuksissa Kuhmoisissa olisi kehittämispotentiaalia 1,6 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Osuus kunnan nettokäyttökustannuksista v. 2013

Jämsä, osuus 65 %, 3721 €/asukas, tarvevakioitu kustannus 2012 on 106

Kuhmoinen, osuus 64 %, 4290 €/asukas, tarvevakioitu kustannus 2012 on 112

Sote-palvelut tuotetaan YT-alueen puitteissa ja Jämsä toimii vastuukuntana. Voimassa oleva

sopimus on päivätty 24.4.2013. Sopijakuntien yhteinen toimielin on 9-henkinen Jämsän sosiaali-

ja terveyslautakunta, jossa Jämsän kaupungilla on 7 jäsentä ja Kuhmoisilla kaksi jäsentä. Lisäksi

kunnat nimeävät hallituksistaan yhden edustajan, jolla on puheoikeus, mutta ei äänivaltaa

lautakunnan kokouksessa. Henkilökunta on Jämsän kaupungin palveluksessa.

Palvelujen järjestämisessä noudatetaan tehtäväjakoa, jossa palvelujen tilaaminen on valtuustojen

tehtävä, järjestäminen sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävä ja tuottaminen sosiaali- ja

terveystoimen tulosaluejohtajista muodostuvan johtoryhmän tehtävä.

Johtavana periaatteena kustannusten kohdentamisessa on aiheuttamisperiaate, jonka mukaan

Jämsä veloittaa palvelujen kustannukset Kuhmoisten kunnalta.

Juuri tällä hetkellä sote-palvelujen järjestämisessä on monia avoimia kysymyksiä. Kaavailtu sote-

uudistus siirtäisi palvelujen järjestämisvastuun viidelle sote-alueille ja tuottamisvastuun 19 sote-

tuotantoalueille, joita Keskisellä sote-alueella olisi kolme. Sote-alue ja sote-tuotantoalueet

päättäisivät palveluverkosta ja kullekin alueelle toimitettavista palveluista ja niiden

tuottamistavoista. Henkilökunta siirtyisi sote-tuotantoalueiden henkilökunnaksi. Kunnat

vastaisivat sote-alueen kustannuksista maksamalla osuutensa ns. kapitaatioperiaateella, jossa

otetaan huomioon asukasluku, sairastavuus ja ikärakenne.

Tilannetta (vuoden vaihde 2014-2015) monimutkaistaa se, että Jämsä on päättänyt ulkoistaa ja

kilpailuttaa sote-palvelunsa ennen sote-lain voimaantuloa.

Palvelutarpeen kehityksestä voidaan todeta, että Kuhmoisten perusterveydenhuollon palvelujen

tarve ennusteen mukaan vähenee vajaat 10 % ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.

Erikoissairaanhoidon tarve säilynee lähes nykyisellä tasolla. Yleensäkään sote-palvelujen tarve ei

Kuhmoisissa ennusteen mukaan kasva ottamatta lukuun vanhustenhuoltoa, jonka tarve kasvaisi

erityisesti 2020-luvun jälkipuoliskolla.

Jämsässä kehitys on samansuuntainen, mutta Kuhmoisen kehitystä lievempi. Palvelutarve

kasvaisi vanhustenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.


42

Kuvio 24. Jämsän sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna (FCG)

Kuvio 25. Kuhmoisten sosiaali- ja terveystoimen nettokust. verrokkikuntiin verrattuna (FCG)


43

Kuviot osoittavat sote-kustannukset Jämsässä ovat kasvaneet 2008-2013 keskimäärin 3,0 %

vuodessa ja Kuhmoisissa 2,7 %, mikä on alle koko maan tason. Toiseksi kuvio kertoo, että

suurin osa kuntien koko kehittämispotentiaalista on sote-palvelujen järjestämisessä, jonka

hyödyntämisessä sote-alueet ja tuotantovastuussa olevat sote-alueet ovat keskeisessä asemassa,

jos sote-uudistus toteutuu kaavaillulla tavalla.

Yksittäisistä palveluista saa lisätietoa FCG:n laskelmista, jotka on jaettu ohjausryhmän jäsenille.

Tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä perusteellisemmin erittelemään sote-

toimialan palveluja ja niiden kustannuksia meneillään olevan sote-uudistuksen vuoksi.

Jäljempänä tässä raportissa käsitellään sote-uudistuksen vaikutuksia yksittäisen kunnan

kannalta.

Sivistystoimi

Osuus nettokäyttökustannuksista v

Jämsä 1492 €/asukas, 26 %

Kuhmoinen 1549 €/asukas, 23 %

Peruskoulut, ala- ja yläkoulut

Kuhmoisissa peruskoulun kouluverkkoa on supistettu ja koulupalvelut keskitetty kirkonkylään

yhteen yhtenäiskouluun, jossa toimii esikoulu, peruskoulu ja lukio. Palvelutarve vähenee ennus-

ten mukaan tulevina vuosina vajaat 10 %.

Jämsässä on useita ala- ja yläkouluja kuudelle alueella. Jämsä saattaa joutua arvioimaan koulu-

verkkoaan, mutta sillä ei ole yhteyttä mahdolliseen kuntaliitokseen. Tällä hetkellä näyttäisi siltä,

että Kuhmoisissa on lähivuosikymmeninä sellainen oppilasmäärä, että koulun toiminta varmasti

jatkuu.

Lukiot

Kuhmoisissa on yksi erityislukio (ratsastuslukio), jossa tällä hetkellä on 33 lukiolaista.

Jämsässä on kaksi lukioita, joista toinen on jo kaupungin lakkautuslistalla. Lukioiden toimiluvat

tulevat haettavaksi vuoden 2015 alusta. Uudet toimiluvat tulevat voimaan 2017. Viimeaikaisessa

keskustelussa on ollut painokkaasti esillä lukioverkon harventaminen ja lupien myöntäminen vain

riittävän suurille kouluille.

Elämänlaatupalvelut

Kirjastot

Jämsässä on pääkirjasto, jonka tilakysymykset tulee ratkaistavaksi lähiaikoina. Lisäksi ovat osit-

tain vapaaehtoisvoimin toimivat Kuoreveden ja Länkipohjan kirjastot. Jämsänkoskella on lehtien


44

lukusali uimahallin yhteydessä. Lisäksi on kirjastoauto. Henkilökuntaan kuuluu kirjastopalvelu-

päällikkö, informaatikko, 9 kirjastovirkailijaa ja kirjastonhoitaja.

Kuhmoissa on yksi kirjasto ja kaksi kylien sivupistettä. Henkilökuntaan kuuluu kirjastonhoitaja ja

kaksi virkailijaa.

Taulukko 12. Varhaiskasvatus ja sivistystoimi

Jämsän työväenopisto ja Jämsän musiikkiopisto tarjoavat nykyisin palveluja sekä Jämsässä

että Kuhmoisissa.

Kulttuuripalveluissa ei kummassakaan kunnassa ole päätoimista henkilökuntaa, vaan tehtävät

hoidetaan omaan työhön kuuluvana. Tapahtumat yleensä organisoidaan muiden kuin kuntien

toimesta.


45

Liikuntatoimi

Jämsässä on liikuntapaikkoja mm. uimahalli Jämsänkosken taajamassa, jäähallit Jämsässä, Jäm-

sänkoskella ja Länkipohjassa. Halleja pyörittävät halliyhtiöt. Näiden lisäksi on lukuisia ulkolii-

kuntapaikkoja ja sisäliikuntapaikkoja. Liikuntatoimen henkilöstö koostuu vapaa-

ajanpalvelupäälliköstä, erityisliikunnasta vastaavasta liikunnanohjaajasta ja kolmesta liikuntaoh-

jaajasta sekä vapaa-aikapalvelupäälliköstä, joka johtaa myös nuorisopalveluja

Nuorisotoimi

Jämsällä on nuorisotiloja Seppolassa, Hallissa, Länkipohjassa ja Jämsänkoskella.

Vapaa-aikatoimi

Kuhmoisissa on liikunnanohjaaja, nuoriso-ohjaaja ja liikuntapaikkojen hoitaja.

Ruokapalvelut

Kuhmoisissa ruokapalvelut on yhdistetty sivistystoimen alle. Nykyään on kaksi keittiötä, joissa

on henkilökuntaa yhtensä yhdeksän.

Kuntien kehittämispotentiaali

Koko sivistystoimesta ei ole saatavissa yhteistä FCG:n tekemää kehittämispotentiaalilaskelmaa.

Alla on esitetty oman perusopetuksen laskemat. Muista palveluista löytyy tietoja FCG:n

aineistosta.

Kuvio 26. Jämsän oman perusopetuksen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna (FCG)


46

Kuvio 27. Kuhmoisten oman perusopetuksen nettokust. verrokkikuntiin verrattuna (FCG)

Jämsässä oman perusopetuksen nettokustannusten vuotuinen kasvu v. 2008-2013 on ollut vain

0,6 %, mutta Kuhmoisissa 4,1 %. Koko maan tasolla kasvu on ollut 0,3 %. Kehittämispotentiaalia

Jämsässä olisi noin 7 % ja Kuhmoissa 16 %.

Erilaisista palveluista saa yksityiskohtaisempaa tietoa FCG:n laskelmista.

Yhdyskuntapalvelut

Osuus nettokäyttömenoista 2013



Yhdyskuntapalvelujen arvioinnissa tulevaisuuden näkökulmasta on kiinnitettävä huomiota

ensiksikin palvelujen paikkasidonnaisuuteen, mikä tarkoittaa sitä, että palvelut tuotetaan siinä

paikassa, jossa palvelutarve on. Esim. tiet on aurattava siellä missä tiet ovat. Tällaisissa

tapauksissa palvelujen keskittäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Peruskysymys paikkasidonnai-

sissa palveluissa onkin, onko palvelutaso kohdallaan, tuotetaanko palvelut tehokkaasti ja millai-

nen tuon paikan rooli yleensäkin pitkällä aikavälillä kunnan kannalta. Ei-paikkasidonnaisia palve-

luja on mahdollista keskittää.


47

Taulukko 13. Yhdyskuntatoimi

Toiminnot kunnittain Asiakkaat Toimipisteet tai pal-

velun tuottaminen

Tekninen hallinto

Toimialan hallinto, avus-

tusten käsittely

Ei paikkasidonnaista

Maankäytön suunnittelu Kunta kokonaisuudessaan,

kuntalaiset ja yhteisöt

Ei paikkasidonnainen

Rakennusvalvonta ja

ympäristön suojelu

Kuntalaiset ja yhteisöt Ei paikkasidonnainen

Kunnallistekniikka Kuntalaiset Paikkasidonnaisia

Kadut ja tievalot Kuntalaiset Paikkasidonnaisia

Tilahallinto Kunnan omat yksiköt Paikkasidonnaisia

Vuokrattavat tilat Kuntalaiset ja yhteisöt Paikkasidonnaisia

Puistot ja liikuntapaikat Kuntalaiset ja

yhteisöt

Paikkasidonnaisia

Jätehuolto Kuntalaiset ja yhteisöt Paikkasidonnaista

Pelastuslaitos Kuntalaiset, yhteisöt ja

kunnan muut yksiköt

Paikkasidonnaista,

pääosin

Laitostoiminta Kuntalaiset, yhteisöt ja

kunnan muut yksiköt

Osaksi paikkasidon-

naista, osaksi ei

Toiseksi kummankin kunnan yhdyskuntapalveluissa oleellinen seikka on henkilökunnan ikära-

kenne. Lähivuosien aikana, vuoteen 2020, kummankin kunnan yhdyskuntapalveluissa huomatta-

va osa henkilökunnasta saavuttaa eläkeiän. Sekä Jämsässä että Kuhmoisissa yhdyskuntatoimen

palveluissa henkilökunnasta noin kolmannes tulee eläkeikään jo vuoteen 2020 mennessä. Tämä

on seikka, joka pitää ottaa huomioon, olipa Jämsän ja Kuhmoisten tulevaisuuden vaihtoehto mi-

kä tahansa. On tarkkaan harkittava yhteistyömuotoja ja yksityisten palvelujen käyttömahdolli-

suuksia.


48

Kehittämispotentiaali

Kuvio 28. Jämsän yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna (FCG)

Kuvio 29. Kuhmoisten yhdyskuntapalvelujen nettokust. verrokkikuntiin verrattuna (FCG)


49

Yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset ovat kasvaneet v. 2008-2013 Jämsässä 0,4 % vuodessa

ja Kuhmoisissa 7,6 %, kun koko maan kasvu on ollut 1,3 %. (Lukuihin saattaa sisältyä

investointimenoja, joten prosentit eivät ole vertailukelpoisia keskenään). Vertailuasetelman

mukaan yhdyskuntapalveluihin sisältyisi jonkin verran kehittämispotentiaalia.

Yleishallinto

Osuus nettokäyttömenoista 2012 *)



*) Yleishallinnon tilastoinnissa saattaa olla suuria kuntakohtaisia eroja.

Taulukko 14. Yleishallinto

Jämsä Kuhmoinen

Henkilökunta yhteensä 64 (vak.+ma) 8 (vak)

Hallintopalvelut

Yleishallinnontoimialan

hallintopalvelut

Yleishallinnon toimialan

hallintopalvelujen tulosalue

Hallintotoimisto

Asiakirjahallinto hajautettu toimialoille hajautettu toimialoille

Arkistot useita arkistoja keskitetty

Vaalit hallintopalvelujen tulosalue hallintotoimisto

Asiakaspalvelu yms. hajautettu toimialoille hajautettu toimialoille

kirjaston infopiste

Kunnan markkinointi ja

viestintä

kaupunginhallitus

useita toimijoita

kunnanhallitus, useita toi-

mijoita

Tietohallinto tietohallintoyksikkö Jämsä tuottaa sopimuspe-

rusteisesti keskeisiä

Henkilöstöpalvelut

Talouspalvelut

Hankinta- ja logistiikka

Kunnat ovat organisoineet hallinnolliset tehtävät jonkin verran eri tavoin jo kokoonkin perustuen.

Periaatteessa hallinto voi olla keskitettyä tai hajautettua eri toimialoille.


50

Kehittämispotentiaali

Kuvio 30. Jämsän yleishallinnon nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna (FCG)

Kuvio 31. Kuhmoisten yleishallinnon nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna (FCG)


51

Yleishallinnon kustannuksista ovat tiedot vain vuodelta 2013. FCG:n toteuttamalla tavalla tarkas-

teltuna molempien kuntien yleishallinnossa olisi kehittämispotentiaalia. Lukuihin on kuitenkin

syytä suhtautua varauksella, sillä yhteisistä ohjeista huolimatta kunnat saattavat ilmoittaa yleis-

hallinnon kustannukset eri tavoin tilastoihin. Eroja voi erityisesti olla hallinnon vyörytyksissä ja

siinä, mitä toimintoja luetaan yleishallintoon.

4.5.4 Sopeuttaminen tulevaan kehitykseen

a) Kansantalouden kehitys

Kansantalouden ennakoidaan tulevina vuosina kasvavan hitaasti. Suomen veroaste on OECD-

maihin verrattuna korkea. Suomen on myös pyrittävä kuromaan umpeen julkisen talouden

kestävyysvajetta. Yleisesti tämä tarkoittaa sitä, ettei valtionosuusrahoitus tule kasvamaan tu-

levaisuudessa kuten menneinä vuosina. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kuntien on pyrittävä

parantamaan koko ajan tuottavuutta, kun palvelutarpeet muuttuvat ja palvelutasoon kohdis-

tuvat vaatimukset kasvavat. Tuottavuuden parantamisvaatimukset koskevat kaikkia kuntia

riippumatta niissä asuvien kuntalaisten palvelutarpeiden muutoksesta.

b) Jämsän ja Kuhmoisten väestön määrällinen ja rakenteellinen kehitys

Jos tuleva väestökehitys toteutuu suurin piirtein ennakoidulla tavalla, Jämsän ja Kuhmoisten

on varauduttava tulevaisuuteen ottamalla väestön määrän ja rakenteen kehitys huomioon. Vä-

estörakenteen muutoksilla on vaikutuksia sekä kuntien menoihin että tuloihin.

c) Palvelutarpeet sekä pienenevät että kasvavat - voimavarojen tarve muuttuu

Voimavarojen tarve pienenee tulevaisuudessa ennusteen mukaan nykytasosta. Jos palvelutar-

ve toteutuu ennakoidulla tavalla, edessä on kummassakin kunnassa palvelujen kapasiteetin ja

tuotannon sopeuttaminen tarpeiden muutokseen. Tämä koskee erityisesti asiakasriippuvaisia

palveluja eli joissa palvelutarve määräytyy ensisijaisesti palvelujen käyttäjän määrän perusteella.

Tällaista on esimerkiksi lasten päivähoito sekä perus- ja lukio-opetus. Vanhuspalvelujen tarve

taas kasvaa. Yhdyskuntateknisiin palveluihin ja moniin kulttuuripalveluihin ei asiakasmäärän

muutos juurikaan vaikuta.

Samanaikaisesti kuitenkin vaatimukset ja odotukset palvelutasosta kasvavat. Vaikka määrällisesti

palveluja tarvitaankin vähemmän, voi palvelutasovaatimusten muutos kasvattaa voimavaratarvet-

ta.


52

d) Voimavarojen uudelleensuuntaaminen ja kapasiteetin sopeuttaminen

Kuhmoisissa on reagoitu vuosien saatossa väestön vähenemiseen ja supistettu palvelukapasiteet-

tia viime vuosikymmenen aikana. Kirkonkylään on keskitetty käytännössä kaikki kunnan järjes-

tämät palvelut, joita järjestetään kiinteästä toimipaikasta. Palveluja toimitetaan luonnollisesti

asukkaiden kotiin, samoin yhdyskuntateknisiä palveluja tuotetaan paikkasidonnaisesti.

Jämsä on myös viime vuosina tiivistänyt palveluverkkoaan ja tiivistäminen jatkuu. Jämsän kau-

pungissa on aloitettu vuonna 2013 tasapainotusohjelma. Toiminnan talouden tasapainottamisessa

tavoitteena on pienentää organisaatiota ja luopua erillisistä pienistä toimipisteistä nykyisellä toi-

minta-alueella sekä vähentää henkilöstöä. Päätöksiä on jo tehty mm. kahden lukion yhdistämi-

sestä yhteen lukioon. Nykyiseen tarpeeseen verrattuna tulevaisuudessa supistumista tapahtuu päi-

vähoidossa, perus- ja toisen asteen opetuksessa. Perusterveydenhuollon palvelujen kysynnän ei

oleteta kasvavan. Kasvua olisi erikoissairaanhoidossa ja vanhustenhoidossa.

Voi olettaa, että Jämsän ja Kuhmoisten menojen kasvut myötäilevät kunta-alan yleistä meno-

jen kasvua elleivät kunnat tee nopeita tuottavuutta edistäviä päätöksiä.

e) Voimavaratarpeen vertikaalinen muutos

Jos ennusteen mukainen kehitys toteutuu, merkitsee se myös organisaatiossa voimavarojen

tarpeen vähenemistä hallinnollisista tehtävistä. Palvelutehtävissä olevien voimavaratarpeen

väheneminen vaikuttaa voimavaratarpeeseen kaikilla organisaatiotasoilla yleishallinnosta al-

kaen. Ongelma on siinä, että varsinkin pieniä hallinnollisia resursseja ei voi helposti sopeut-

taa ydintehtävissä tapahtuneisiin muutoksiin. Hallinnon kustannuksista huomattava osa on

kiinteitä.

f) Henkilökunnan eläköityminen – uusien rekrytointi

Kunnan henkilökunnan eläköityminen tarjoaa mahdollisuuden suunnitella ja tarkastella toi-

mintoja uudella tavalla. Tehtävien täyttäminen sementoi toimintaa pitkäksi aikaa. Suhteelli-

sen lyhyelläkin aikavälillä tarkasteluna vuoteen 2020 mennessä Kuhmoisista ja Jämsästä elä-

köityy yli 300 henkeä. Kuhmoisissa eläkkeelle siirtyy jo vuoteen 2020 mennessä noin 20 %

henkilöstöstä ja Jämsässä 17 %. Eläköitymistä tapahtuu runsaasti myös vuoden 2020 jälkeen.

Kuvio 32 esittää Jämsä-Kuhmoinen –selvitysalueen eläköitymisennustetta KEVA:n

tilastotietojen pohjalta. Molemmista kunnista on laadittu myös omat ennusteet. Kuhmoisten

ennusteita ammattiryhmätasolle ei ole voitu julkaista kaikista ammattiryhmistä, koska eräisiin

ammattiryhmiin kuuluu alle kahdeksan henkilöä. Tässä syystä tässä tarkastellaan vain koko

selvitysaluetta yhdessä. Yksityiskohtaisemmat tiedot ilmenevät FCG:n laatimasta rekrytointi-

tarpeiden ennakointitiedostosta.


53

Kuvio 32. Jämsän ja Kuhmoisten henkilöstön eläköitymisennuste (FCG)

Eri ammattiryhmien henkilöstötarpeen muutosta esittää taulukko 15.


54

Taulukko 15. Henkilöstötarpeen muutos ammattiryhmittäin (FCG)

Henkilöstön tuleva rekrytointitarve riippuu eläköitymisen ja henkilöstön vaihtuvuuden lisäksi

palvelutarpeen kehityksestä. Kuvio 33 esittää Jämsä-Kuhmoinen -selvitysalueen yhteistä

henkilöstön rekrytointitarvetta.


55

Kuvio 33. Jämsä-Kuhmoinen –selvitysalueen laskennallinen rekrytointitarve (FCG)

Ennustettu henkilöstön vaihtuvuus Jämsä-Kuhmoinen –selvitysalueella on varsin suuri. Tämä on

merkittävä ongelmia aiheuttava tekijä, mutta samalla se on suuri mahdollisuus, joka kuntien on

otettava huomioon tulevaisuuden suunnittelussa.

g) Sote-uudistus – muuttaa kunnan roolia

Kunnallisen itsehallinnon kannalta kaavailtu sote-uudistus muuttaa kuntaa merkittävästi. Sote-

palvelujen järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille, jotka tuotantovastuussa olevien sote-

tuotantoalueiden kanssa päättäisivät missä ja mitä palveluja tuotetaan. Tuotantovastuussa olevat

sote-tuotantoyksiköt voivat sitten käyttää palvelujen tuottamisessa alihankkijoita.

Sote-uudistus vaikuttaa kuntien tulevaan toimintaan monessa suhteessa. Ensiksikin menoilla

mitattuna sote-uudistus vie reilusti yli puolet kuntien järjestämisvastuulla olevasta tehtävistä.

Kunnalle jää toimitaloista sivistystoimi ja yhdyskuntatoimi. Sivistystoimessa keskeisinä

tehtävinä jää varhaiskasvatus, peruskoulu ja kulttuuripalvelut. Toisen asteen koulutus on


56

ilmeisesti siirtymässä suurempiin yksiköihin. Alueen kehittämisessä kunnalle jää maankäyttö ja

liikennejärjestelyt sekä asunto- ja elinkeinopolitiikka sekä vapaaehtoistoiminnan tukeminen.

Toiseksi sote-uudistus vie yksittäiseltä kunnalta päätösvaltaa. Keskeiset päätökset tehdään sote-

alueiden ja tuotannosta vastaavien kuntayhtymien yhtymäkokouksissa tai yhtymävaltuustoissa.

Kun kuntia on suuri joukko, pienellä yksittäisellä kunnalla on vähäinen vaikutusmahdollisuus

päätöksenteossa.

Kolmanneksi kunnille jää kuitenkin rahoitusvastuu. Kunnat maksaisivat sote- palveluista sote-

alueille kapitaatioperiaatteella, jossa on huomioitu väestön määrä, sairastavuus ja ikärakenne.

Kapitaatioperiaate vähentäisi yksittäisen pienen kunnan riskiä, joka aiheutuu kalliiden

hoitotoimenpiteiden vuotuisista vaihteluista. Toisaalta yksittäinen kunta ei voi omilla

toimenpiteillään paljoakaan vaikuttaa omaan maksuosuuteensa, kun maksut ovat laskennallisia.

Pitemmällä aikavälillä kunta voi vaikuttaa maksuihin esim. sairastavuutta vähentävillä

toimenpiteillä. Samalla kuitenkin valtionosuudet vähenevät vastaavasti.

Jos kapitaatiomaksut kohoavat, kuntien on joko korotettava veroprosenttejaan tai otettava

rahoitusta muusta kunnan toiminnasta. Kun kunta ei voi vaikuttaa sote-maksuihin, joustojen on

löydyttävä muilta toimialoilta.

Neljänneksi kunnan tehtäväksi jäisi kuitenkin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa.

Näistä tehtävistä saattaa aiheutua kunnalle kustannuksia, mutta ponnistukset ehkä eivät pienennä

kapitaatiomaksuja ainakaan lyhyellä aikavälillä.

h) Toisen asteen koulutuksen uudistus sekä vapaa sivistystyö – liikkuva osa

Lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteet uudistetaan

vuosina 2014 – 2016. Uudistus liittyy hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon.

Lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan ja vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpi-

tämisluvan myöntämistä ja peruuttamista koskevia säännöksiä ollaan uudistamassa.

Lakien tultua voimaan, vanhojen säännösten perusteella myönnettyjen koulutuksen järjestämislu-

pien voimassaolo päättyy. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaiset ylläpitämisluvat säilyi-

sivät ehdotetun lain mukaisina lupina, mutta ylläpitäjien taloudelliset edellytykset oppilaitoksen

ylläpitämiseen tutkittaisiin viran puolesta.

Taloudellisten edellytysten tiukkeneminen heijastuu ensisijassa koulutuksen laatutekijöihin, päte-

vän opetushenkilökunnan saatavuuteen, kurssitarjonnan monipuolisuuteen sekä opetuksen tuki-

palvelujen (opinto-ohjaus, erityisopetus ja opiskelijahuolto) määrään ja tasoon. Lukiokoulutuk-

sen järjestäjistä tällä hetkellä kolmasosa on alle 100 opiskelijan suuruisia. Kuhmoisten lukioikäisistä vain harvat käyvät lukiota kunnan ulkopuolella. Näissä tapauksissa on

kyse jostakin erityislukiosta.


57

Lukiokoulutusta ja ammatillista perus- ja lisäkoulutusta koskeva säätely- ja rahoitusjärjestelmä

uudistetaan. Hallituksen esityksen (Laki lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa

laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen

rahoituksesta. annettu eduskunnalle 4.12.2014) mukaan lukion rahoituksen osat ovat

vaikuttavuusrahoitus, suoritusrahoitus ja perusrahoitus.

i) Rakennusvalvonnan uudistus

Ympäristöministeriössä on meneillään hanke rakennusvalvontatoimen uusimuotoisten toiminta-

ja organisointivaihtoehtojen aikaansaamiseksi. Rakennusvalvontaa oltaisiin keskittämässä suu-

rempiin yksikköihin. Työryhmä tekee parhaillaan ehdotusta.

j) Tulevat investointitarpeet

Kunnan tulevaisuuteen vaikuttavat myös tulevat investointitarpeet. Sote:n vaatimat investoinnit

ovat auki. Epätietoisuutta on mm. siitä, mikä organisaatio omistaa palvelujen tuottamisessa

käytetyt kiinteistöt ja mikä taho tekee uus- ja korjausinvestoinnit.

Edellä jo käsiteltiin Jämsän ja Kuhmoisten investointien omahankintamenojen määrää ja

vuosikatetta. Aikavälillä 2002-2013 tilastot kertoivat, että Kuhmoisten investointien

omahankintamenot ovat alhaiset vertailukohteisiin verrattuna. Tämä herättää kysymyksen

tulevasta investointitarpeesta. Kuntien talousvastaavilta on tiedusteltu kuntien tulevista

uusinvestointien tarpeesta ja olemassa olevien korjausvelasta.

Jämsän kaupungin arvio korjausvelasta on kunnallistekniikkaan 5-10 milj. euroa, rakennusten

purkamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin 500 000 euroa. Uusinvestointeina edessä saattaa olla

kirjasto ja urheilukenttien kunnostamista. Vuotuinen investointitaso on Jämsässä ollut hieman yli

10 milj. euroa (464 €/asukas).

Kuhmoisilla ei ole esityksiä uusinvestoinneista. Sen sijaan arvio korjausvelan on useita miljoonia

(terveysasema, Päijännekoti, Kuntala, jätevesipuhdistamo ja verkostot). Kuhmoisilla on vuosina

2002-2012 investointien vuotuinen määrä on ollut vain 268 €/asukas, mutta viime vuosina

investointien omahankintamenot ovat kasvaneet v. 2013 1045 €/asukas, v. 2014 yli 500 €/asukas

ja vuodelle 2015 on budjetoitu yli 600 €/asukas.

4.6. Taseen tarkastelu – mitä tuloja ja menoja aiheutuu taseesta tulevaisuudessa?

Tase kuvaa kunnan varoja ja velkoja sekä oma pääomaa tilinpäätöshetkellä. Tase kertoo yhtäältä

menneessä tapahtuneesta kehityksestä, mutta toisaalta se kuvaa varoja, jotka ovat tulevaisuudessa

käytettävissä palvelujen järjestämiseen. Samoin se kertoo velvoitteista, jotka kunnan on tulevai-

suudessa hoidettava.


58

Kuntarakenneselvityksessä ollaan kiinnostuneita erityisesti siitä, mitä tase merkitsee tulevaisuu-

den näkökulmasta. Millaisia tuloja ja/tai menoja syntyy taseen eristä? Tällaisia eriä on kartoitettu

suuntaa-antavasti kuntien talousjohdon kanssa. Kuntien taseiden yhteenvetoa esittää taulukko 16.

Taulukko 16. Kuntien tasetarkastelua

Seuraavat näkökohdat liittyen velkoihin ja varallisuuteen ovat olennaisia arvioitaessa taseen tulo-

ja menovaikutuksia tulevaisuudessa:

I OMAISUUS

Millaisia varoja kunnalla on ja millaisia rahavirtoja tulevaisuudessa niistä seuraa? Varallisuutta

käytetään perustehtävässä kuntien asukkaiden hyväksi (esim. rakennukset, kiinteät rakenteet ja

laitteet). Varallisuuden ylläpitäminen rahoitetaan verovaroin. Omaisuuden tasearvolla tai käyväl-

lä arvolla ei ole oleellista merkitystä, vaan merkitystä on sillä, onko omaisuus riittävä vai aiheu-

tuuko esimerkiksi sen täydentämistä kustannuksia tai voidaanko omaisuudesta luopua.

a. Kunnassa voi olla sellaista merkittävää varallisuutta, joka on myytävissä. Varallisuus on

vajaakäytössä tai siitä voidaan muuten luopua. Arviot ovat vain suuntaa-antavia.

Jämsä: 6 300 000 €

Kuhmoinen: 2 950 000 €,


59

b. Kunnassa on varallisuutta, joka tuottaa aidosti sellaista tuloa, joka vaikuttaa veropro-

sentteihin. Tällaisia ovat esim. energiayhtiöt, metsät ja maa-alueet.

Jämsä: metsät 300 000 ja aluelämpö

Kuhmoinen: metsät 250 000 – 300 000 €/vuosi

c. Kunnilla voi olla erilainen määrä rahavaroja tai muuta likvidiä omaisuutta, joilla

voidaan hankkia palvelukapasiteettia tai vaikkapa lyhentää velkoja.

Jämsä: 4 545 849 €

Kuhmoinen: 3116 645 €

d. Kunnan varallisuudessa, esim. antolainoissa voi olla menettämisen riski.

Jämsä: Himos-saamisia 650 000 euroa ja antolainojen suhteutettu riski 2 000 000 euroa.

Kuhmoinen: Laajakaistahanke 220 000 euroa ja lainat Kaukolämpöön liittymisestä 223 000

e. Kunnalla on perustehtävässä olevaa käyttöomaisuutta, jolla on heikentynyt käyttöarvo.

Kunnalle on syntynyt korjausvelkaa eli ”ottamatonta velkaa”. Tämä ei näy suoraan

taseesta, mutta se on maksettava tulevaisuudessa.

Jämsä: Kunnallistekniikka 5-10 milj. euroa, rakennusten purkamiskustannukset,

peruskorjaukset 500 000 euroa.

Kuhmoinen: useita miljoonia euroja (terveysasema, Päijännekoti, Kuntala,

jätevesipuhdistamo ja verkostot)

f. Kunnalla voi olla välttämätön tarve uusiin investointeihin. Tämäkään ei näy taseista.

Jämsä: Kirjasto, urheilukentät

Kuhmoinen: ei esityksiä uudisrakentamisesta

II VELAT

g. Jämsällä on v. 2013 yhteensä korollista velkaa 1961 €/asukas. Kuhmoisten korollinen

laina määrä on 1146 €/asukas,

Lainojen määrä puhuttaa usein kuntaliitosten yhteydessä: Velattomien tai pienivelkaisten

kuntien asukkaiden väitetään joutuvan huolehtimaan velkaisten kuntien lainoista.

Käytännössä on kuitenkin muistettava se, että usein kunnat eivät maksa kaikkia lainojaan

pois, vaan pitävät tietyn lainatason tai kasvattavat sitä, mikä on yleisintä.

Emokunnan ja kuntakonsernin lainat. Molemmilla on merkityksensä, mutta periaatteellinen

ero on siinä, että emokunnan velat maksetaan pääosin verovaroilla. Konsernin tytäryhtiöillä

olevia velkoja ei lähtökohtaisesti makseta verovaroilla, vaan tytäryhtiöiden tuloilla. Kuiten-

kin kunta saattaa joutua maksamaan esim. kuntayhtymän lainoja, kun se asiakkaana maksaa

kuntayhtymän palveluista. Samoin maksajaksi kunta voi joutua, jos kunta on takaajana ty-

täryhtiön velassa.


60

h. Kunnalla voi olla erilaisia vastuita, jotka eivät ilmene taseesta, vaan tilinpäätöksen

liiteaineistosta. Vastuiden suuruudella sinänsä ei ole oleellista merkitystä, vaan vastuu reali-

soitumisen riskillä. Vastuun realisoituessa vastuun kantavat kaikki kuntien asukkaat.

Kuhmoisilla on takausvastuita 969 €/asukas ja Jämsällä 671 €/asukas. Lisäksi kummallakin

kunnalla on Kuntien takauskeskuksesta aiheutuvia vastuita. Takausvastuut eivät vaikuta ris-

kipitoisilta, joten ei ole todennäköistä, että takaukset realisoituisivat kuntien maksettavaksi.

Molemmilla kunnilla voi olla tulevaisuudessa riskinä vanhustentaloyhdistysten velat ja kor-

jausvelat.

Tarkemmin LIITTEESSÄ 8.


61

5. TULEVAISUUDEN VAIHTOEHTO: ENTISEEN TAPAAN JATKAMINEN

Jämsä ja Kuhmoinen eivät voi jatkaa entiseen tapaan, jos sote-uudistus toteutuu, kun sosiaali- ja

terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy pois peruskunnilta sote-alueille ja tuotantovastuussa oleva

sote-tuottajakuntayhtymille. Sote-uudistus purkaisi Jämsän ja Kuhmoisten yhteistoiminta-alueen.

Yhteistoiminta-alueeseen liittyy vielä joukko tukipalveluja esim. palkkalaskenta, jota Jämsä

hoitaa.

Tulojen kehitys

Tässä vaihtoehdossa kunnat hoitavat tehtävänsä keräämillään tuloilla. Aikaisemmin selvityksestä

ilmeni, että valtionosuusjärjestelmän uudistus ja valtionosuusleikkaukset pienentävät

siirtymäkauden aikana Jämsän valtionosuuksia vuoden 2015 tasosta 10 €/asukas ja Kuhmoisissa

340 €/asukas vuodessa. Kuhmoisissa valtionosuuksien kattaminen tuloveroilla merkitsisi

tuloveroprosentin korottamista vuoden 2015 tasosta noin 2,6 tulovero-%. Rahamääräisesti tämä

tarkoittaisi noin 340 €/asukas/vuosi eli kunnan valtionosuudet vähenisivät yli 800 000 euroa

vuodessa. Yksi veroprosentti tuottaa nykyisellään vajaat 300 000 euroa (128 €/asukas). Jos

kunta aikoo pitää tuloveroprosenttinsa lähellä nykyistä tasoa, on sen saatava leikatuksi reippaasti

menojaan.

Ennusteiden mukaan lähitulevaisuudessa verotulojen reaalikasvu on noin 1 % vuodessa,

nimellinen kasvu pari prosenttia.

Menojen ja palvelujen kehitys

Peruspalveluohjelmassa menojen kasvun arvioidaan tulevaisuudessa olevat noin 2,5 %/vuosi.

Indeksin muutos selittää tästä noin puolet. Ilmeistä on, että tulojen kasvu jatkuu pienempänä kuin

menojen kasvu. Tilanne vaatii tuottavuuden parantamistoimenpiteitä.

Jämsä

Tulojen ennakoitu kehitys tuo paineita tuottavuuden parantamiselle menojen supistamiseksi.

Sote-uudistuksen kuntakohtaisten laskemien mukaan Jämsän kapitaatiomaksut ovat 118 €/asukas

pienemmät kuin nykyiset sote-palvelujen kustannukset. Laskennallinen tämä alentaisi

tuloveroprosenttia noin 0,7 tulovero-%. Jämsän osalta vos-uudistuksen ja vos-leikkausten sekä

sote-uudistuksen vaikutukset alentaisivat Jämsän veroprosenttia noin 0.8 tulovero-%. Jämsän on

tulevaisuudessa pyrittävä pitämään tulot ja menot tasapainossa. Jämsässä meneillään oleva

talouden eheyttämisohjelma on tuottanut parin vuoden, 2013 ja 2014 aikana tuloksia ja

toimintamenojen kasvu on lähes pysähtynyt. Jämsällä on takanaan kuntaliitoksia ja viimeisestä

kuntaliitoksesta tuli kuluneeksi viisi vuotta vuoden 2013 lopussa. Tämä on mahdollistanut

toimintojen arvioinnin ja toimenpiteet taloudellisen tilanteen parantamiseksi.


62

Selvityksen aikana on ilmennyt, että Jämsässä on edelleen kehittämispotentiaalia. Henkilöstöstä

huomattava osa tulee lähivuosina eläkeikään, mikä mahdollista toimintojen arvioinnin

jatkossakin. Jämsässä on myös kiinteistöjä, joista se voi luopua ja näin pienentää

ylläpitokustannuksia.

Jämsällä ei ole suuria riskejä, jotka poikkeaisivat tavanomaisista kuntien riskeistä. Jämsä on

investoinut kohtuullisesti viime vuosina, eikä suuria investointeja kirjastoa lukuun ottamatta ole

näköpiirissä.

Selvää on, että Jämsän väestökehitys pakottaa koko ajan seuraamaan tulojen ja menojen

kehitystä. Eläkeikää lähestyvä henkilöstö pakottaa arvioimaan kunnan toimintatapoja.

Kuhmoinen

Sote-uudistuksen laskelmien mukaan Kuhmoisten kapitaatiomaksu olisi 10 €/asukas pienempi

kuin Kuhmoisten nykyiset sote-kustannukset. Paine tuloveroprosenttiin pienenisi vajaat 0,1

tulovero-%.

Kun sote-menot maksetaan laskennallisella kapitaatioperiaatteella, sote-maksuihin ei kunta voi

vaikuttaa. Menojen supistamisen on kohdistuttava sote-järjestelmän ulkopuoliseen osaan eli

opetus- ja kulttuuritoimeen, yhdyskuntarakennepalveluihin, tukipalveluihin ja hallintoon. Näiden

osuus Kuhmoisten kaikista käyttökustannuksista on noin 36 % ja niiden kokonaiskustannukset

ovat noin 5,6 milj. euroa. Valtionosuuden supistuminen merkitsisi supistuksia em. toimialojen

menoihin. FCG:n esittämien laskelmien mukaan verrokkiryhmässä neljänneksi pienimmin

kustannuksin tehtävänsä hoitaneisiin kuntiin verrattuna Kuhmoisen kehittämispotentiaali

sivistystoimessa, yhdyskuntapalveluissa ja yleishallinnossa ovat samaa suuruusluokkaa kuin

valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ja leikkausten vaikutukset.

Kuhmoisten henkilöstöstä parikymmentä prosenttia saavuttaa eläkeiän jo vuoteen 2020

mennessä. Tämä tuo kunnalle haasteita palvelujen järjestämisessä, mutta tarjoaa myös

mahdollisuuksia kehittää uusia toimintatapoja. Esimerkiksi yhdyskuntapalveluissa on

mahdollisuuksia lisätä ostopalveluja.

Tulot kasvavat ennakkoarvioiden mukaan hitaasti ja menot pyrkivät kuitenkin kasvamaan tuloja

nopeammin. Jos ministeriöiden tekevät laskelmat toteutuvat, Kuhmoisen on ilmeisesti

lähivuosina korotettava veroprosenttejaan jonkin verran samalla kun sen on pyrittävä

parantamaan tuottavuutta. Selvityksen aikana on myös tullut ilmi, että Kuhmoisten

investointitaso 2000-luvulla on ollut melko alhainen.

Selvitystyön tässä vaiheessa avoimena on Kuhmoisten lukion tulevaisuus. Kunnan talouden

kannalta tarkasteltuna on muistettava, että lukion ylläpitäjä, opetuksen järjestäjä saa

valtionosuuden. Jos lukio lakkaa, poistuvat lukion menot, mutta myös valtionosuuden tuomat

tulot loppuvat. Oleellista kunnan talouden kannalta on se, pystyykö lukio toimimaan

valtionosuutena tulevalla rahoituksella vai joutuuko kunta laittamaan lisärahoitusta omista

verovaroistaan.


63

Vuoden 2014 päättyessä Kuhmoisten taloustilanne on vielä hyvä, mutta se on parin viime vuoden

aikana heikentynyt. Kuhmoisilla on rahavaroja ja vähän velkaa, mutta lähivuosien ennustettu

kehitys näyttäisi muuttavan tilannetta.


64

6. TULEVAISUUDEN VAIHTOEHTO: YHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN

Yhteistyön syventämisen vaihtoehdossa kuntien tulot ja menot pysyvät erillään, samoin kuntien

varat ja velat.

Tuloja yhteistyö ei tuo lisää. Se mitä edellä on todettu kuntien tulojen kehityksestä

tulevaisuudessa, pätee myös yhteistyövaihtoehtoon. Yhteistyön mahdolliset hyödyt syntyvät

menopuolella siinä, että palvelut pystytään järjestämään tehokkaammin.

Jos sote-uudistus etenee kaavaillulla tavalla, tuo sote rajallisesti sellaisia

yhteistoimintamahdollisuuksia, joilla on vaikutusta kuntien menohin. Yhteistyön

lisäämismahdollisuudet rajoittuvat opetus- ja kulttuuritoimeen, yhdyskuntarakennepalveluihin,

hallintoon ja tukipalvelujen järjestämiseen.

Sivistystoimessa on jo nyt yhteistyötä mm. opistojen palvelutarjonnassa ja toiminnan

kehittämisessä. Sivistystyöryhmässä on pohdittu mahdollisuutta, että sivistystoimen ylin hallinto

ja tukipalvelut kuten palkkalaskenta ja henkilöstöhallinto voitaisiin hoitaa toisen kunnan, Jämsän

toimesta. Lukioiden yhteistyö tulevaisuudessa saattaisi myös olla yksi yhteistyön mahdollisuus.

Elinkeinotoiminnan alueella Kuhmoisten kunta oli perustamassa elinkeino-, matkailu- ja

aluekehittämisyhtiö Jämsek Oy:tä vuonna 1994. Kuhmoinen osti elinkeinojen kehittämispalvelut

Jämsek Oy:ltä vuoteen 2012 saakka, minkä jälkeen Kuhmoinen on hoitanut elinkeinotoiminnan

tehtäviä omilla resursseillaan. Yhteistyötä seutukuntana tehdään nykyisin esim. valtion hallinnon

toimenpiteiden kanssa. Yhteistyön mahdollisuuksia olisi esim. tuotteistettujen

elinkeinopalvelujen järjestämisessä.

Yhdyskuntatoimen raportissa on erinomainen tiivistelmä yhteistyömahdollisuuksien tarjoamasta

kehittämispotentiaalista. Yhdyskuntatoimessa monet palvelut ovat paikkasidonnaisia, jolloin pit-

kien matkojen vuoksi yhteistoiminta ydintoiminnassa ei juuri tuota hyötyjä. Yhteistyötä voisi löy-

tää mm. hallintokäytäntöjä lähentämällä, korjaustoiminnassa, hankinnoissa, sijaisjärjestelyissä ja

ostopalveluissa.

Hallinnossa Jämsällä ja Kuhmoisilla on nykyisin yhteistyötä mm. puhelinpalveluissa, tietohallin-

nossa ja palkkalaskennassa. Yhteistyötä voisi laajentaa esimerkiksi siten, että Jämsän kaupungin

tietohallinto hoitaa tietohallintopalvelut myös Kuhmoisten osalta.

Konsernin tasolla yhteistyömahdollisuudet rajoittuvat tytäryhteisöihin. Tytäryhteisöjen ydintoi-

minta palvelee pääosin paikallisia tarkoituksia, joten ydintoimintoiminnassa yhteistyön mahdolli-

suudet ovat rajalliset. Yhteistyömahdollisuuksia on lähinnä hankintojen ja hallinnon alueella.

Näyttää siltä, että yhteistyön lisäämisellä voidaan jonkin verran saada tuottavuushyötyjä, mutta

keskeiset tuottavuuden edistämiskohteet ovat toimialojen ydintoimintojen hoitamisessa. Kun


65

palvelutarpeet ennusteiden mukaan pienenevät muilla paitsi vanhustenhoidossa ja

erikoissairaanhoidossa, on ydintoiminnan pystyttävä sopeutumaan tähän tilanteeseen.

Yhteistyömahdollisuudet olisi kartoitettava tehtäväkohtaisesti. Samalla on arvioitava hallinto- ja

tukipalvelujen yhteistyönmahdollisuudet.


66

7. VAIHTOEHTO: KUNTALIITOKSEN TEKEMINEN

Kuntaliitos merkitsee sitä, että päätöksenteko sekä kuntien varat ja velat, tulot ja menot laitetaan

yhteen. Yhdistymisen tarkastelussa on pidettävä mielessä kuntien kokoerot. Esimerkiksi asukas-

luvulla mitattuna Jämsän osuus yhdistetyn kunnan asukkaista oli noin 90,2 % ja Kuhmoisten noin

9,8 %. Taloustarkastelussa sama euromäärä kunnissa tuo erilaisen painon yhdistettyyn kuntaan.

Kuntien yhdistymisellä on vaikutuksia

- demokratiaan ja päätöksentekoon

- palvelujen järjestämiseen

- tuloja menotalouteen

- varojen ja velkojen hoitamiseen ja

- kunnan elinvoimaan kokonaisuudessaan

7.1. Vaikutukset demokratiaan ja päätöksentekoon

Kunta on muutakin kuin hyvinvointipalveluja järjestävä organisaatio tai alue, jossa ihmiset asuvat

ja erilaiset organisaatiot toimivat. Kunta on paikallisyhteisö, jossa ihmiset ovat monin tavoin vuo-

rovaikutuksessa keskenään, hoitavat yhteisiä asioita ja käyttävät paikallisyhteisön päätösvaltaa.

Edustuksellinen demokratia. Äänioikeutetut kuntalaiset valitsevat joukostaan vaaleissa edustajan-

sa käyttämään heille kuuluvaa valtaa alueen kehittämisessä ja palvelujen järjestämisessä. Kunta-

laki määrää vaaleilla valittujen valtuutettujen määrän.

Taulukko 17. Valtuutettujen määrä

Valtuutettujen määrä

Kuhmoinen

2001- 4000 = 21

Jämsä

15001-30000= 43

Uusi kunta

15001-30000=43

Kuntalaki 10 § (21.12.2007/1375)

Valtuutettujen lukumäärä

Ke 6

Kok 6

Sdp 4

Ps 3

Kd 1

Sit 1

Sdp 11

Ke 8

Ps 8

Kok 6

Uusi Jämsä 4

Vas. liitto 4

Vihreät 1

Kd 1

Liitoskunnan

valtuustossa olisi 43

valtuutettua. Tämä

vähentäisi alueen

valtuutettujen

määrää

merkittävästi

Kuntaliitos vähentäisi alueen valtuutettujen määrää. Yhteensä valtuutettuja olisi sama määrä

kuin Jämsässä nykyisin. Valtuutettujen määrän muutos vaikuttaisi myös puolueiden voimasuhtei-

siin.


67

Valtuustojen lisäksi Jämsässä ja Kuhmoissa ovat seuraavat luottamushenkilötoimielimet.

Taulukko 18. Luottamushenkilötoimielimet

Nimi Jämsä, jäseniä Kuhmoinen, jäseniä

hallitus 9 7

tarkastuslautakunta 7 4

sosiaali- ja

terveyslautakunta

9, josta 7 Jämsästä 2

sivistyslautakunta 9 5

tekninen lautakunta 9 5

ympäristölautakunta 9 -

rakennuslautakunta - 5

keskusvaalilautakunta 5 5

Lisäksi kunnissa ovat vaalilain edellyttämät lautakunnat ja toimikunnat. Jämsässä hallitus on

asettanut vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja veteraaniasiain neuvottelukunnan

toimikaudekseen. Kuhmoisissa hallitus on asettanut toimikaudekseen vanhusneuvoston. Kunnan

hallituksen alaisena jaoksena toimii sosiaali- ja terveysjaos (6 jäsentä).

Lähidemokratian vahvistaminen. Kuntalaiset ovat kiinnostuneista palvelujen lisäksi omaan

lähiympäristöönsä liittyvistä kysymyksistä. Asukkaiden omaehtoisen aktiivisuuden tukemisella

vahvistetaan kunnan eri alueita. Alueellinen toiminta vahvistaa identiteettiä ja antaa pohjaa

yhteiselle näkemykselle oman asuinalueen kehittämisestä. Myös kunnan tai kaupungin alueella

toimivien alueellisten ryhmien asemaa voidaan virallistaa. Kyläyhdistykset,

kaupunginosayhdistykset ja esimerkiksi alueelliset kehittämistoimikunnat vaikuttavat oman

asiantuntemuksensa kautta muun muassa asuinalueiden kehittämiseen ja kaavoituskysymyksiin

yhteistyössä kunnan kanssa. Useilla ryhmillä on laajaa vuorovaikutusta alueen asukkaiden

kanssa. Eri paikallistoimijoiden merkitys on suuri asioiden valmisteluvaiheessa, arvioinnissa ja

toimintojen kehittämisessä.

Äskettäin valmistuneessa selvityksessä tehtiin määrällinen kartoitus Suomessa toimivista

alueellisista toimielimistä (Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen

kunnissa. Valtiovarainministeriön julkaisuja. 27/2012 Kunnat: Helsinki). Alueellisia toimielimiä

toimii yhteensä 63, kaikkiaan 59 kunnassa, kaikkiaan 23 eri nimikkeellä, kaikkialla Suomessa,

eniten Kainuussa ja Lapissa. Alueellisella toimielimellä tarkoitetaan kunnan osa-alueen asioita

hoitamaan asetettua toimielintä, joka toimii joko virallisena osana kuntaorganisaatiota tai

epävirallisena yhteistyöelimenä kuntaorganisaation ja kunnan osa-alueen välillä. Suurinta osaa

Suomessa toimivista alueellisista toimielimistä voidaan luonnehtia alueiden asukkaiden ja kunnan

välisiksi keskustelufoorumeiksi. Vain 10 prosentilla on todellista päätös- ja toimivaltaa.

Yhdistykset ja vapaaehtoistoiminta. Yhdistykset ja vapaaehtoisjärjestöt saattavat hoitaa kunnan

tehtäviä paikallisella tasolla. Samalla ne vahvistavat paikallista identiteettiä. Jämsässä ja

Kuhmoisissa on vahva perinne yhdistystoimintaan. Kunnissa toimii aktiivisia kylä-, asukas- ja


68

potilasjärjestöjä sekä liikunta-, kulttuuri- ja nuorisojärjestöjä. Luettelo Jämsän yhdistyksistä

löytyy osoitteesta http://www.jamsa.fi/fi/yhdistykset. Kuhmoisten järjestöistä löytyy tietoja

osoitteesta


Identiteetti. Kuntalaiset eivät pelkästään asu jossakin paikassa, vaan he voivat samaistua hyvin

kiinteästi kuntaan. Kuntaindentiteetti tarkoittaa kuntalaisten samaistumista tiettyyn kuntaan

(Kyösti, Anni: Rajat eivät kadonneet. Pro gradu. Tampereen yliopisto 2012). Kunnasta alueena ja

sosiaalisena kokonaisuutena tulee kuntalaiselle arvokas, jota kuntalainen puolustaa.

Kuntaindentiteetti on voinut rakentua pitkän ajan kuluessa, jolloin siihen on vaikuttanut

historiallinen kehitys. Toisille identiteettikokemukset ovat voineet syntyä hyvin lyhyen

asumishistorian kuluessa.

Kuntaliitos ei ole rationaalinen prosessi, jossa asiat vaan toteutuvat sovitun logiikan mukaisesti.

Kuntaindenteettia on kuntarakenneuudistuksessa pidettävä arvossa, koska se on monille

kuntalaisille tärkeä asia. Identiteetistä luopuminen on kova asia. Kuntaa symboloivat kunnan

vaakuna, nimi, katujen nimet ja paikkojen nimet. Kuntaidentiteetti voi olla kunnalle voimavara,

mutta se voi myös rajoittaa kunnalle välttämätöntä kehitystä. Näyttää myös siltä, että

kuntaliitoksissa monet entisten kuntien indentiteetin symbolit säilyvät ja kuntalaisten

samaistuminen tapahtuu kunnan osaan: entisestä kunnasta tulee uudessa kunnassa kylä. Lähes

samat sosiaaliset suhteet voivat säilyä ja huomattava osa symboleista.

7.2 Palvelujen järjestäminen ja menot

Menopuolella on tarkasteltava yhtäältä meneillään olevien uudistusten vaikutuksia tuleviin

menoihin ja toisaalta tulevaisuudessa palvelujen järjestämisestä aiheutuvien menojen taustoja.

Rakenteellisista muutoksista aiheutuvat menojen muutokset. Ehdotetut kapitaatioperusteiset

sote-maksut käsittelevät suopeasti Jämsää ja Kuhmoista. Jämsän maksut siirtymäkauden jälkeen

pienenisivät 118 €/asukas ja Kuhmoisten 10 €/asukas nykyisiin sote-kustannuksiin verrattuna.

Tuloveroprosentiksi muutettuna tämä laskennallisesti pienentäisi yhdistetyn kunnan kustannuksia

0,6-0,7 tuloveroprosenttia. Kun otetaan huomioon sote-uudistuksessa ehdotetut muutokset

huomioon VOS-järjestelmässä tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten kanssa, järjestelmien

muutoksista kokonaisuutena uudelle kunnalle syntyvät hyödyt ovat suuremmat kuin kustannusten

lisäykset.

On jälleen muistutettava, että sote-lakiluonnoksen mukaan kuntien palveluverkolla tai palveluilla

ei ole juurikaan yhteyttä kunnan kapitaatiomaksuihin. Sote-palveluverkosta päättäisi ilmeisesti

sote-alue ja tuotantovastuussa oleva sote-kuntayhtymä. Näin ollen kaavailtu sote-ratkaisu

tarkoittaa sitä, että yksittäisen kunnan omilla toimenpiteillä voidaan lyhyellä aikavälillä vaikuttaa

vain vähän soten kustannuksiin tulevaisuudessa. Mahdolliset kustannussäästöt on

tulevaisuudessa löydettävä muusta kunnan toiminnasta.

http://www.jamsa.fi/fi/yhdistykset


69

Kehittämispotentiaalin hyödyntäminen

Kuntaliitos merkitsee palvelujen järjestämisessä suurempia mahdollisuuksia kuin yhteistyö, kun

kaikki resurssit ovat saman päätöksenteon alla. Tämä mahdollistaa voimavarojen paremman

allokoinnin ja voimavarojen käytön palvelutarpeiden muuttuessa.

FCG:n suuntaa-antavissa laskelmissa Jämsällä ja Kuhmoisilla yhteensä olisi huomattava

kehitämispotentiaali käyttötaloudessa. Voi perustellusti olettaa, että yhdessä se on suurempi kuin

kunnilla erikseen.

Kuvio 34. Uuden kunnan käyttötalouden kehittämispotentiaali (FCG)

Yhteistä kehittämispotentiaalia on tarkasteltava toimialoittain. Pitkällä aikavälillä potentiaalia

olisi sivistystoimessa, yhdyskuntatoimessa sekä hallinnossa ja tukipalveluissa. Toisaalta potenti-

aalia voidaan eritellä tarkastelemalla ryhmittäin: palveluverkko ja palvelujen järjestäminen, hen-

kilöstö voimavarana sekä hallinto ja tukipalvelut.

Palveluverkko ja palvelujen järjestäminen

Kuntien vastuulla olevat palvelut Kuhmoissa on jo keskitetty kirkonkylään, jossa asuu yli puolet

Kuhmoisten väestöstä. Jämsässä palveluja järjestetään kuudessa taajamassa, joista osa on synty-

nyt kuntaliitosten seurauksena. Yhdistyneessä kunnassa väestöltään suurin taajama olisi Seppola,

toiseksi suurin Jämsänkoski ja Kuhmoisten kirkonkylä olisi kolmanneksi suurin.

Nykyisiä palveluja tarvitaan jatkossakin Kuhmoisissa. Kuhmoisten ongelma on se, että lähes

kaikkia palveluja tarvitaan määrällisesti aikaisempaa vähemmän. Kun kustannuksista osa on kiin-

teitä, kustannukset eivät ilman toimenpiteitä vähene vaikka palvelujen käyttäjien määrä vähenisi-


70

kin. Kun matkat ovat pitkät ja osa palveluista on paikkasidonnaisia, palveluverkon muutoksille ei

kuntaliitos Kuhmoisten alueella näyttäisi tarjoavan suuria mahdollisuuksia.

Jämsän tilanne on sikäli toisenlainen, kun palveluja järjestetään useissa taajamissa. Jämsä onkin

jo tehnyt päätöksen mm. lukioiden yhdistämisestä. Muissakin palveluissa saattaa olla yhdistele-

misen mahdollisuuksia. Tätä toimintaa Jämsä voi tehdä ilman kuntaliitosta.

Jos väestökehitys jatkuu ennusteiden mukaan, palvelujen tarve vähenee, mutta ei poistu. Tämä

tuo ajanoloon vaatimuksia palveluverkolle, mutta erityisesti palvelujen järjestämistavoille. Palve-

lujen tuottamiseen tarvittavien resurssien tarve vähenee tai resurssitarve siirtyy toisiin tehtäviin.

Henkilöstövoimavarojen kehittämispotentiaalin käyttöönotto

Voimavaroista suurin osa on henkilöstömenoja. Henkilöstö on tärkein voimavara palvelujen jär-

jestämisessä. Kuntaliitos tarjoaa luonnostaan enemmän mahdollisuuksia sopeuttaa henkilökuntaa

muuttuviin olosuhteisiin. Vaikka eläköityminen pakottaa arvioimaan toimintatapoja, saattaa elä-

köityminen tapahtua ”väärissä toiminnoissa”, siellä missä tarvitaan jatkossakin entisenlaisia hen-

kilöitä. Suurempi kunta tarjoaa potentiaalia yksittäisiä kuntia enemmän.

Kuntaliitos tarjoaa joka tapauksessa potentiaalia henkilöstökustannuksiin vaikuttamisessa. Suu-

rempi kunta tarjoaa myös mahdollisuuksia henkilövoimavaran monipuoliseen käyttöön ja kehit-

tämiseen

- henkilöstölle voidaan tarjota mahdollisuuksia urakehitykseen ja kouluttautumiseen

- henkilöstön varajärjestelyt on helpommin toteutettavissa vaikka palvelupisteet olisivatkin

eri alueilla.

- suurempi henkilöstön määrä synnyttää yleensä synergiaa, toisilta oppimista ja toisten

opettamista

- erikoistumisen mahdollisuudet paranevat

- henkilöstöriskit pienenevät

- työyhteisön vetovoimaisuus kasvaa

- henkilöstöä voidaan suunnata enemmän toiminnan kehittämiseen

Hallinto ja tukipalvelut

Hallinnon voimavarat voidaan kohdentaa uudelleen ja sopeuttaa muuttuviin tarpeisiin. Jos sote-

palvelut siirtyvät kunnilta pois, sopeuttamisen on tapahduttava sivistystoimessa, yhdyskuntapal-

veluissa, yleishallinnossa ja tukipalveluissa.

Nykyisen yhteistoiminnan hyödyntäminen

Tähän mennessä toteutuneessa yhteistoiminnassa, mm. hallinnossa, syntyneet järjestelyt ovat jo

valmiina.


71

Menojen vaihteluun ja kasvuun liittyvät riskit

Pienillä kunnilla on ollut riskinä erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten vuosittaiset

vaihtelut. Sote-uudistuksen toteutuminen kaavaillulla tavalla poistaisi pieniltä kunnilta tällaiset

riskit. Isompi riski on sen sijaan se, että sote-kustannukset lähtevät yleisesti kasvamaan, jolloin

kunnat joutuvat hakemaan säästönsä sivistystoimesta, hallinnosta ja tukipalveluista.

Elinvoiman kehittäminen ja vetovoimapalvelut

Suurempi kunta voi tarjota paremmin vetovoimapalveluja ja kulttuuripalveluja. Suurempi kunta

voi panostaa myös enemmän elinkeinopoliittisiin toimenpiteisiin, vaikka elinvoiman kasvun

esteet ovatkin usein toimialakohtaisia ja seudullisia, ei kunnallisia.

7.3. Tulojen kehittyminen

Tulojen suhteen kuntaliitoksissa on selvittävä kahta asiaa. Ensiksikin vaikuttaako kuntaliitos si-

ten, että uuden kunnan tulot suuremmat tai pienemmän kuin jos kunnat jatkaisivat erillisinä.

Toiseksi on selvitettävä, mikä vaikutus liitoksella on liitoskuntien asukkaiden maksamiin veroi-

hin ja maksuihin.

Vuoden 2015 alusta voimaan tuleva peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistus on toteu-

tettu niin, että se on perustelujen mukaan mahdollisimman neutraali kuntaliitostilanteessa. Suurin

osa valtionosuuksista perustuu ikäpainotettuun ja sairastavuuden huomioivaan asukaslukuun, jo-

ten kuntien asukkaat tuovat uuteen kuntaan samat valtionosuudet, jotka kunnat saisivat erillisenä.

Kuntarakennelaissa (44 § (28.6.2013/478) Valtionosuuksien vähenemisen korvaaminen) lisäksi

todetaan lisäksi: ”Jos vuosina 2014–2017 voimaan tuleva kuntien yhdistyminen vähentää uuden

kunnan valtionosuuksia verrattuna yhdistyvien kuntien yhteenlaskettuihin valtionosuuksiin, mi-

nisteriö myöntää uudelle kunnalle vähennyksen johdosta kuntien yhdistymisen voimaantulovuo-

tena ja sitä seuraavina vuosina vuoden 2019 loppuun saakka valtionosuuksien vähenemisen kor-

vausta.”

Kuntaliitoksen vaikutuksista Jämsän ja Kuhmoisten valtionosuuksiin on selvityshenkilö konsul-

toinut valtiovarainministeriötä. Valtiovarainministeriön esittämien alustavien arvioiden mukaan

kuntaliitoksen toteutuessa Jämsä ja Kuhmoinen saavat yhdessä lähes peruspalvelujen valtion-

osuutta vastaavan summan kuin erillisinä kuntina. Kuntaliitoksella saattaa olla vähentävä vaiku-

tus syrjäisyyden perusteella maksettavaan valtionosuuden lisäosaan.

Opetus- ja kulttuuripuolen valtionosuus maksetaan opetuksen järjestäjälle. Kuntaliitoksella voi

olla vaikutusta valtionosuuden määrään vaikka opetusta järjestettäisiin entiseen tapaan. Kuten

aikaisemmin on todettu, meneillään on toisen asteen koulutuksen uudistus. Toimiluvat tulevat

hakuun vuoden 2015 aikana.

../../JÃ�MSÃ�-KUHMOINEN%202013/4.%20SÃ¤Ã¤dÃ¶kset%20ja%20ohjeet%20-%20VM/Kuntarakennelaki%20%2029.12.2009_1698%20--%20%20250414.htm#a28.6.2013-478


72

VOS-uudistuksen ja päätettyjen valtionosuuksien leikkauksien vaikutuksia kuntiin on käsitelty

edellä.

Paljonko on tuloveroprosentti tulevaisuudessa?

Kuntaliitoksella ei ole suoraa vaikutusta uuden kunnan verotulojen määrään verrattuna siihen,

että kunnat jatkavat itsenäisinä. Kiinteistöverot maksetaan päätettyjen prosenttien mukaan.

Myöskään yhteisöveron tuotto-osuuteen kuntaliitoksella ei ole vaikutusta. Kunnallisverot makse-

taan verotettavasta tulosta päätetyn prosentin mukaan. Uuden kunnan saamiin kunnallisverotuloi-

hin ei kuntaliitoksella ole vaikutusta, mutta vaikutukset syntyvät veroprosenttien harmonisoinnin

seurauksena.

Vuonna 2015 kuntien tuloveroprosentit ovat lähes samalla tasolla, Jämsä 21,00 ja Kuhmoinen

20,75. Vuoden 2015 tietojen perusteella yhteisen kunnan veroprosentti olisi 21. Kun otetaan

huomioon VOS-järjestelmän muutoksen vaikutukset, yhteinen laskennallinen veroprosentti tulisi

siirtymäkauden jälkeen olemaan lähellä nykyistä Jämsän tuloveroprosenttia. Veroprosenttiin vai-

kuttavat aivan oleellisesti muiden tulojen, mutta erityisesti menojen kehityksen vaikuttavat tuot-

tavuuden parantamistoimenpiteet.

Uuden kunnan verotulot kasvaisivat oletettavasti samalla tavalla vauhdilla kuin jos kunnat toimi-

sivat erillisinä.

7.4. Fuusiokustannusten arviointia

Kuntaliitoksesta aiheutuu myös yhdistymiskustannuksia, ns. fuusiokustannuksia. Näiden suuruus

vaihtelee erilaisissa kuntaliitoksissa. Alla on listattu tavanomaisia fuusiokustannuksia ja arvioitu

näiden merkitystä Jämsän ja Kuhmoisten kuntaliitostilanteessa.

a) palkkojen harmonisointi

Kuntaliitoksessa harmonisoidaan tehtävänimikkeet ja palkat samoille vaativuustasoille.

Henkilöstötyöryhmä on arvioinut palkkojen harmonisointitarvetta. Palkkojen harmoni-

sointi koskisi perhepäivähoitajia, ryhmäperhepäivähoitajia, siivoustointa, ravitsemustyön-

tekijöitä ja koulunkäyntiavustajia. Jämsän ja Kuhmoisten sosiaali- ja terveystoimen henki-

lökunnan palkat on harmonisoitu yhteistoiminta-aluetta perustettaessa. Jos sote-uudistus

toteutuu, palkkojen harmonisointi tulee tuotantovastuussa olevien sote-alueiden tehtäväk-

si.

b) Palvelujen harmonisointi

Kuntaliitoksen yhteydessä on myös harmonisoitava palvelutasot. Usein kuntaliitoksen yh-

teydessä sovitaan muutenkin palvelujen uudelleenorganisoinnista. Tarkempi arvio palve-

lujen harmonisoinnista on tehtävä erikseen toimiala- ja tehtäväkohtaisesti.

c) Tietojärjestelmien yhteensovittaminen

Kuntaliitoksessa joudutaan sovittamaan yhteen tietojärjestelmät. Jämsällä ja Kuhmoisilla

on suuri osa tietojärjestelmistä samoja, joten niiden yhteensovittaminen ei tuota suuria li-

säkustannuksia.


73

d) sopimusten purkaminen ja uusien tekeminen

Kunnilla on joukko sopimuksia esim. soten toimialalla. Nämä pitää käydä läpi ja päivittää

ajantasalle.

e) henkilöstön sijoittelu ja uudelleenkoulutus

Henkilöstön sijoittelu ja uudelleenkoulutus aiheuttavat myös lisäkustannuksia. Henkilös-

tön sijoittelusta ja koulutuksesta on tehtävä erillinen suunnitelma.


74

8. SELVITYSHENKILÖN EHDOTUS JATKOTOIMENPITEIKSI

Tehty selvitys antaa tukea sille, että kuntaliitos olisi Jämsän ja Kuhmoisten tulevalle kehitykselle

eduksi. Valmistelu tulisi toteuttaa siten, että kuntaliitos voitaisiin toteuttaa vuoden 2017 alusta.

Nykyisen kuntalain mukaan seuraavat kuntavaalit järjestetään lokakuussa 2016, mutta kuntalaki-

esityksessä ehdotetaan, että vaalit siirrettäisiin vuoden 2017 huhtikuulle. Uusien valtuuston toi-

mikausi alkaisi kesäkuun alusta lukien.

Kuntarakennelain (2 §, 28.6.2013/478) mukaan ”kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoi-

mainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kun-

nan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssä-

käyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstö-

voimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja

rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta.”

Kuntarakennelain mukaan (4 §) kuntajakoa voidaan muuttaa, jos se edistää edellä siteerattua kun-

tajaon kehittämisen tavoitetta sekä parantaa:

1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuotta-

misesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä;

2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita;

3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai

4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

Jämsän ja Kuhmoisten kuntaliitos parantaisi erityisesti kahta ensiksi mainittua perustelua, mutta

sillä saattaisi olla vaikutusta myös elinkeinojen toimintamahdollisuuksien parantamisessa ja uu-

den kunnan vetovoiman lisäämisessä.

Kuntaliitoksella Kuhmoinen myös täyttäisi rakennelain 4 c §:n mukaiset kuntakoon kriteerit.

Selvityshenkilö esittää, että valtuustot jatkaisivat liitosprosessia seuraavasti.

1) aloitetaan yhdistymissopimuksen valmistelu

2) järjestetään kuntarakennelain 7 §:n edellyttämiä asukkaiden kuulemistilaisuuksia kummassa-

kin kunnassa.

3) jatketaan valmistelua kuntarakennelain 12 §:n mukaisesti yhteistoiminnassa henkilökuntajär-

jestöjen kanssa.

Yhdistymissopimuksessa on kuntarakennelaki 8 §:n mukaan sovittava ainakin seuraavista asiois-

ta:

1) kuntajaon muuttamisen 3 §:n 2 momentissa säädetystä toteuttamistavasta ja ajankohdasta;

2) uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaatteista;

3) uuden kunnan nimestä;


../../JÃ�MSÃ�-KUHMOINEN%202013/4.%20SÃ¤Ã¤dÃ¶kset%20ja%20ohjeet%20-%20VM/Kuntarakennelaki%20%2029.12.2009_1698%20--%20%20250414.htm#a1698-2009


75

4) 10 §:ssä tarkoitetun yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten määrästä, paikkojen jakau-

tumisesta yhdistyvien kuntien kesken sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri

ryhmien kesken;

5) yhdistymishallituksen toimivallasta;

6) yhdistymishallituksen yhteistyöstä yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin val-

tioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä;

7) yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien asemasta uudessa kunnassa;

8) yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen

periaatteista; (28.6.2013/478)

9) uuden kunnan taloudenhoidon yleisistä periaatteista; (28.6.2013/478)

10) asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen

keinoista uudessa kunnassa; sekä (28.6.2013/478)

11) periaatteista, joiden mukaan 42 a §:ssä tarkoitettu yhdistymisavustus käytetään mainitun

pykälän 3 momentissa säädettyyn tarkoitukseen. (28.6.2013/478)

L:lla 478/2013 lisätty 11 kohta on väliaikaisesti voimassa 1.7.2013-31.12.2019.

….

Jos kuntien yhdistyminen tulee voimaan kesken kunnallisen vaalikauden, kuntien on sovittava

yhdistymissopimuksessa uuden kunnan valtuuston muodostamisesta siten kuin 24 §:ssä sääde-

tään. Jos uudessa kunnassa on 25 §:n mukaisesti tarkoitus valita valtuutettuja enemmän kuin kun-

talain 10 §:ssä säädetään, kuntien on sovittava siitä yhdistymissopimuksessa.

Jos kuntien yhdistyessä uudelle kunnalle aiotaan antaa nimi, joka ei ole ollut aiemmin kunnan

nimenä, nimestä on ennen yhdistymissopimuksen hyväksymistä hankittava Kotimaisten kielten

keskuksen lausunto. Lausunto on liitettävä yhdistymissopimukseen. (28.6.2013/478)

Yhdistymissopimuksen valmistelu toteutetaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien

kanssa.





https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2013/20130478


jämsän ja kuhmoisten kuntarakenneselvitys ... · kuviot sivu 1. pitemmän aikavälin...

Documents