HAAGA-HELIA Ammattikorkeakoulu

Thaimaalainen kulttuuri

Marjut Heinonen

5.5.2023

[Type here]

Sisällysluettelo1 Johdanto.......................................................................................................................1

2 Yleistä...........................................................................................................................1

3 Historia..........................................................................................................................2

3.1 Thai-valtion synty...................................................................................................2

3.2 Perustuslaillisen monarkian aikakauden alku........................................................2

4 Kulttuurin osa-alueet.....................................................................................................3

4.1 Uskonto..................................................................................................................4

4.2 Tanssi ja musiikki...................................................................................................4

5 Tapakulttuuri.................................................................................................................5

5.1 Yleiset normit.........................................................................................................6

5.2 Ruokakulttuuri........................................................................................................6

5.3 Pukeutuminen........................................................................................................7

5.4 Juhlapyhät..............................................................................................................7

6 Matkailutilastoa.............................................................................................................8

7 Lähdeluettelo.................................................................................................................9

7.1 Kuvalähteet..........................................................................................................10

[Type here]

1 Johdanto

Osana Matkailu globaalissa toimintaympäristössä-kurssia on tehtävänä tarkastella jonkun

maan kulttuuria ja esitellä lyhyesti maan tai kulttuurin historiaa, kulttuurin eri osa-alueita

sekä maan tapakulttuuria. Tavoitteena on johdattaa lukija kyseisen kulttuurituntemus-

tehtävän avulla syvemmälle Thaimaan kulttuurin eri osa-alueisiin, ihmisiin sekä tapoihin.

Tarkoituksena myös tarkastella Thaimaahan liittyviä matkailutilastoja, etenkin

suomalaisen matkailun osalta.

2 Yleistä

Thaimaa, vanhalta nimeltään Siam, sijaitsee Kaakkois-Aasiassa ja sen rajanaapureita

ovat Myanmar (Burma), Kambodzha, Malesia ja Laos. Pinta-alaltaan 514 000 km2

suuruisen maan väkiluku on 61,7 miljoonaa (2012) ja pääkaupunkina toimii Bangkok

maan keskiosassa, jossa asuu noin 8-15 miljoonaa ihmistä. Maassa vallitsee pääasiassa

buddhalainen uskonto mikä näkyy vahvasti niin maan lukuisissa temppeleissä kuin

thaimaalaisten tapakulttuurissakin. Yli 90 prosenttia väestöstä puhuu Thai-kieltä tai

alueellisia murteita. Turistien vaikutus Thaimaassa näkyy kuitenkin englanninkielen

levinneisyytenä lähes koko maahan, mikä helpottaa kommunikointia paikallisten kanssa.

(Ulkoasiainministeriö 2014). Ilmastoltaan Thaimaa on lämmin ympärivuoden ja siellä

vallitsee kaksi sääkautta mutta kolme vuodenaikaa. Sääkausia ovat kuumakausi, jolloin

ilma on kuivempi, sekä sadekausi. Kylmin kausi Thaimaassa on marraskuusta

tammikuuhun, mikä on myös suosituinta sesonkiaikaa turistien keskuudessa – lämpötila

tuolloin on noin +20–30 astetta. Lämpötilavaihteluita esiintyy kuitenkin maan sisälläkin.

esimerkiksi pohjoisessa on kylmempää ja lämpötilaerot suurempia kuin etelässä. (Tietoa

Thaimaasta 2014).

Taulukko 1.

1

3 Historia

Thaimaan uskotaan olleen yksi maailman ensimmäisistä pronssikauden sivilisaatioista

5000 vuotta vanhojen arkeologisten löydösten mukaan, jotka löydettiin Ban Chiangin

kylästä, Koillis-Thaimaasta. Myöhempiä vaiheita ei kuitenkaan tunneta, mutta tiedetään

että nykypäivän thaimaalaiset polveutuvat monista etnisistä ryhmistä. Thaimaan

valtakunta on saanut intialaisesta kulttuurista paljon vaikutteita ja on nykyisen

Kambodzhan edeltäjä. Nimensä Thaimaa on saanut tai-kansalta, todennäköisesti 900-

luvulta alkaen Kiinan Yunnanin alueelta muuttaneiden heimojen myötä. (Davies 2011. 14-

15). Värikkääseen historiaan liittyy monia käänteitä, tärkeimmiksi käänteiksi on tarkemmin

selitetty thai-valtion synty sekä perustuslaillisen monarkian aikakauden alku.

3.1 Thai-valtion synty

Jo 20 000 vuoden ajan Thaimaan alueella on ollut jatkuvaa asutusta ja noin vuonna 1238

ensimmäinen tunnettu thai-valtio syntyi Chao Phraya – joen keskijuoksun alueelle, jolloin

thait kukistivat khmerit taistelussa alueen hallinasta. Chakrin-hallitsijasuvun astuessa

valtaan vuonna 1782 valittiin maan pääkaupungiksi nykyinen Bangkok.

Ensimmäiset kosketukset Eurooppalaisiin tapahtuivat vasta vuonna 1511 portugalilaisten

kanssa, jonka jälkeen thait onnistuivat säilyttämään itsenäisyytensä ainoana

kansakuntana Kaakkois-Aasiassa Eurooppalaisten siirtomaavaltojen kilpaillessa alueista

ja vaikutusvallasta. Thaimaan onkin taitavan diplomatiansa avulla onnistunut lisäämään

yhteistyötä länsimaiden kanssa, mikä on johtanut maan yhteiskunnan

modernisoitumiseen. Kaupan esteiden poistuminen nähtiin esimerkiksi Euroopan maiden

kanssa käydyn kaupan voimakkaaseen kasvuun, joka muutti myös kokonaan Thaimaan

taloudellisen tilanteen. Muutos näkyi niin maan valuutta –ja kauppajärjestelmän sekä

hallinto-, oikeus- ja koulujärjestelmän uudistamisena lähinnä eurooppalaista mallia

seuraten. (Ulkoasiainministeriö 2014)

3.2 Perustuslaillisen monarkian aikakauden alku

Monisatavuotinen absoluuttisen monarkian aikakausi päättyi Thaimaassa vuonna 1933

upseerien ja virkamiesten vallankaappauksen seurauksena, joka johti perustuslaillisen

monarkian syntyyn. Hallitsevan kuningas Prajadhipok (Rama VII) kuitenkin säilytti

asemansa valtionpäämiehenä sekä yhtenäisyyden symbolina vallan siirtyessä

yksikamariselle parlamentille – käytännössä poliittinen valta on kuitenkin maan

pääministerillä.

Toisen maailmansodan jälkeen Thaimaa solmi läheiset suhteet Yhdysvaltoihin, josta

Thaimaa on vastaanottanut paljon sotilaallista sekä taloudellista apua. Thaimaahan oli 2

sijoitettu noin 45 000 amerikkalaista sotilasta Vietnamin sodan aikana ja lopullisesti

yhdysvaltalaiset joukot vedettiin pois Thaimaasta vasta vuonna 1976. Mitä tulee toisen

maailmansodan jälkeiselle sisäpoliittiselle kehitykselle, luonteenomaista ovat olleet

sotilashallitukset ja pitkäaikaiset poikkeustilat aina vuodesta 1973 saakka. Thaimaan

historiassa koettiin lyhyt demokraattinen ajanjakso kun vuonna 1973 opiskelijoiden

protestiliike johti sotilashallituksen eroon ja siviilihallituksen nimittämiseen sekä

demokraattisiin vaaleihin. Vuonna 1976 demokraattinen kokeilu loppui kuitenkin

sotilasvallankaappaukseen ja poliittiset puolueet kiellettiin vuoden 1976 lokakuussa.

Maan sisäpoliittista tilannetta vaikeutti entisestään Thaimaan kommunistinen kapinaliike

sekä kommunistien valtaantulo naapurimaissa Vietnamissa, Kambodzhassa sekä

Laosissa, aiheuttaen myös pakolaisongelman alueella. 1980-luvulla kenraali Premin

hallitus turvautui suuressa määrin siviiliasiantuntijoihin, ja vuonna 1988 pääministeriksi

nimettiin kenraali Chatichai Choonhavani, joka kiinnitti paljon huomiota maan

talouspoliittiseen tilanteeseen. Siviilihallitusta kuitenkin syytettiin korruptoituneisuudesta ja

sotilasmahdin syrjimisestä, mikä johti vuonna 1991 sotilasjohdon verettömän

vallankaappauksen Chatichain siviilihallitukselta. On laskettu, että vuoden 1932 jälkeen

Thaimaassa on ollut yhteensä 18 sotilaiden vallankaappausta tai niiden yritystä.

(Ulkoasiainministeriö 2014)

4 Kulttuurin osa-alueet

Kaakkois-Aasiassa 1800-luvulla erityisesti Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen taloudelliset

ja poliittiset vaikutukset näkyivät vahvasti myös kulttuurin eri osa-alueissa. Thaimaata

lukuun ottamatta kaikki muut valtiot Kaakkois-Aasiassa olivat siirtomaavallan alaisia 1900-

luvun puoleenväliin saakka, ja alueella näkyy edelleen vahvasti länsimainen vaikutus.

Myöhemmin Japani ryhtyi haastamaan länsimaalaisten valtaa ja nousi alueella suureksi

taloudelliseksi vaikuttajaksi. Kaakkois-Aasian valtioiden välillä on paljon eroja niin

vauraudessa kuin taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä, joka vaikuttaa

automaattisesti väestöön sekä alueella esiintyvään turismiin. Turismi on Thaimaan suurin

tulojen lähde, mutta samalla se on kasvattanut kuilua etenkin maan pääkaupungin

Bangkokin ja maan pohjoisten ja itäisten maaseutualueiden välillä. Mainitut ongelmat ovat

myötävaikuttaneet myös Thaimaan yhä kasvavaan seksiturismiin – vaikuttaen kohteen

imagoon. (Boniface & Cooper 2009, 477-489)

Länsimaalaisten vaikutusten lisäksi Thaimaa on edelleen täynnä ainutlaatuista

kulttuurillista taustaa, joka nähdään alueen monimuotoisissa perinteissä, uskonnollisissa

rituaaleissa ja lukuisissa temppeleissä ja pyhätöissä. Kaakkois-Aasian alueella esiintyy

edelleen eri heimoyhteiskuntia, mukaan lukien Thaimaan ja Myanmarin rajalla esiintyvät

vuoriheimot, joiden kulttuuri kiehtoo suuresti turisteja. Monet vierailevat Thaimaassa myös 3

sen ainutlaatuisten käsitöiden sekä tunnetuksi nousseen Thaimaalaisen silkin takia.

(Boniface & Cooper 2009, 477-489)

4.1 Uskonto

Thaimaan väestöstä noin 95 prosenttia tunnustaa uskontonaan buddhalaisuutta, joka

vuonna 1360 julistettiin valtionuskonnoksi. Buddhalaisuus on edelleen kansaa yhdistävä

ja elämää säännöstelevä tekijä, jolla on keskeinen asema Thaimaan yhteiskunnallisessa

järjestelmässä. Maan buddhalaisten ylin uskonnollinen johtaja on Thaimaan kuningas

Bhumibol Adulyadej, jonka lisäksi buddhalainen luostarijärjestelmä ja munkkikunnat ovat

yhteydessä maan hallinnolliseen hierarkiaan. Yleisenä tapana on, että thaimaalaiset

miehet viettävät ainakin osan elämästään munkkeina noudattaen tiukkoja säädyn

asettamia elämäntapoja. Maan väestö kunnioittaa suuresti munkkeja, joka näkyy

esimerkiksi erilaisissa tavoissa – on kiellettyä koskea munkkeja sekä naispuolinen henkilö

ei saa julkisissa kulkuvälineissä istua munkin viereen. Ajanlaskun thaimaalaiset ovat

aloittaneet hetkestä, jolloin Buddha kuoli, tällöin länsimaalaisten vuosi 2014 on

thaimaalaisille vuosi 2557. Buddhalaisuuden lisäksi maan väestöstä noin 4 prosenttia on

muslimeja kun taas kristinuskoa esiintyy lähinnä vain maan pohjoisalueen

vuoristoheimojen ja kiinalaisten keskuudessa. (Ulkoasiainministeriö 2014.)

Kuva 1.

4.2 Tanssi ja musiikki

Ramakien-eepokseen perustuvat niin sanotut khon-näytelmät esitettiin aikoinaan

ainoastaan etuoikeutetuille kuninkaan palatseissa. Esityksissä khon-näyttelijät käyttivät

naamioita kaikissa muissa rooleissa paitsi kolmessa pääosassa, joissa esiintyjän

persoonallisuus häivytettiin paksun meikin ja koristeellisten pukujen taustalle. Nykyisin

tanssiesityksissä nähdään moderneja mukaelmia nimeltään lakhon, joissa ei käytetä

naamioita ja liikkeet ovat vapaampia. Temppelijuhlissa ja alttaripaikoilla esitetään usein

4

Lakhon chakri, joka on myös teatraalisen tanssin muoto. Likay-niminen kansanteatteri on

paljon karkeampaa viihdettä ja sisältää paljolti slapstick-komediaa, missä ideana ovat

yliampuvat sattumukset ja koheltaminen. Transvestiittiviihteessä käytetään mukana useita

likay-tyylisiä sketsejä. (Davies 2011. 91–92)

Kuva 2.

Länsimaiseen korvaan thaimusiikki saattaa kuulostaa riitasointujen sekamelskalta, mutta

thaimusiikkiin perehtyneet hahmottavat musiikista omaleimaisen rytmin ja rakenteen.

Thaimusiikissa heijastuu paljolti sen maatieteellinen sijainti – lähialueiden, kuten Kiinan ja

Intian vaikutukset näkyvät musiikissa selkeästi. Vaikka Thaimaa ei ollut koskaan

länsimaalaisen vallan alaisuudessa on sen musiikki saanut vaikutteita modernin Aasian

lisäksi myös Euroopasta ja Yhdysvalloista, joka näkyy erityisesti maan popmusiikissa.

Suosituimpia perinteisen thaimusiikin muotoja ovat nimeltään luk thung ja mor lam,

jälkimmäisellä on paljon yhtäläisyyksiä Laosilaisen musiikin kanssa. Perinteisiä

instrumentteja käytetään klassisessa thaimusiikissa paljon. Instrumentit vaihtelevat tuuli-,

jousi- ja lyöntisoittimista, joita soitetaan myös vähemmistökansojen parissa. Instrumentit

on jaoteltu neljään kategoriaan soittotapansa mukaan; nyppiminen, jousisoittimien

soittaminen, lyömäsoittimien iskeminen ja tuulisoittimien puhaltaminen. (Music of Asia

2008)

5 Tapakulttuuri

Tapakulttuuri vaihtelee suuresti eri maiden ja kulttuurien välillä, jonka lisäksi myös

uskontojen välillä on erilaisia tapakulttuurin vaihteluita. Tapakulttuuri koostuu alueen

ihmisten arvoista, normeista sekä perinteisistä tavoista, kuten; pukeutuminen,

vuorovaikutus ja ruoka- ja juomakulttuuri. Thaimaalaista tapakulttuuria ohjaa suuresti

buddhalaisuus, joka esiintyy niin yleisissä normeissa kuin pukeutumisessa ja juhlapyhien

aikana.

5

5.1 Yleiset normit

Wai-tervehdystä pidetään thaimaalaisessa tapakulttuurissa yhtenä tunnetuimmista

tavoista ja muistuttaa intialaista namaste-elettä. ”Wai osoittaa tervehdystä, jäähyväisiä, tai

tunnustusta, ja yleisesti ottaen pitää sisällään rukouksen omaisen eleen käsillä sekä pään

kumarruksen.” (Matkailu-opas 2014). Ystävien kesken on hyväksyttävää osoittaa julkisia

tunteiden osoituksia, mutta ei rakastavaisten kesken länsimaalaistuneiden alueiden

ulkopuolella. Tärkeä sosiaalinen normi on, että toisen pään koskemista pidetään

epäkohteliaana, kuten myös jalkojen ei tule osoittaa muita kohti. Tämä johtuu siitä, että

päätä pidetään arvostetuimpana ruumiinosana ja jalkoja taas ruumiin likaisimpana osana.

Etenkin kolikon päälle astumista tulee välttää, sillä kolikossa on kuvattuna kuninkaan pää

ja päälle astuminen on erittäin epäkohteliasta. Kenkien riisuminen on myös soveliasta

astuttaessa temppeleihin tai toisen kotiin.

Munkkeja arvostetaan suuresti ja fyysistä kosketusta tulee etenkin naispuolisten

henkilöiden välttää, lisäksi on suotavaa että maalliset istuvat tai seisovat niin että heidän

päänsä on alempana kuin vieressä olevan munkin pää – temppeleissä munkit istuvat

usein jalustalla jolloin tapaa on helpompi noudattaa. Juhlapyhät eroavat myös

länsimaalaisesta kulttuurista Thaimaassa, esimerkiksi hautajaisten yhteydessä itkemistä

ei pidetä tapoihin kuuluvana, sillä se voisi huolestuttaa henget ja hautajaiset itsessään

kestävät viikon verran. Thaimaan kulttuurissa ovat yleisiä myös lyhyet lempinimet, joita

ystävät ja sukulaiset antavat lapsille. Tämän tradition uskotaan karkottaa pahoja henkiä,

sillä henkien huomio ei kiinnity vähäpätöisen liikanimen saaneeseen lapseen. (Matkailu-

opas 2014)

5.2 Ruokakulttuuri

Thai ruoka on kansainvälisesti tunnettua ja tärkeintä siinä on makujen harmoninen yhteys,

oli kyse sitten tulisista kuin miedoistakin ruoista. Thaimaalainen ruokakulttuuri on saanut

vaikutteita itämaisesta ja länsimaalaisesta kulttuurista, ja on vuosisatojen saatossa

jalostunut omaksi ainutlaatuiseksi ruokakulttuurikseen. Thaimaalaisessa ruoassa näkyy

vahvasti vedenläheinen elämäntapa – merenelävät, kasvit ja yrtit ovat tärkeitä raaka-

aineita. Suuria annoksia lihaa vältetään, joka juurtaa juurensa buddhalaisesta uskonnosta.

Suuret liha-annokset useimmiten paloiteltiin ja kuorrutettiin yrteillä ja mausteilla.

Thaimaalaisessa keittiössä ruoka useimmiten joko haudutetaan, paistetaan tai grillataan,

mutta ruokakulttuuri on saanut vaikutteita myös Kiinasta, missä yleistä on käristäminen,

wokkaaminen, sekä uppopaistaminen. Thai curryt ovat sinänsä omaleimaisia, sillä niiden

tunnetaan polttavan syvästi mutta vain ohimennen kun taas muut curryt polttavat syvästi

ja pitkään. Ruokakulttuuriin kuuluu myös, että ruokia ei tuoda pöytään ruokalaji kerrallaan

vaan kaikki lajit toimitetaan pöytään yhtä aikaa, jonka ideana on että jokainen ruokalaji

6

täydentää toisiaan. Yleinen thai ateria sisältää keiton, mausteisen curryn sekä dipin mitä

seuraa kala ja vihannekset. Tärkeää on että maut ja koostumus ovat harmoniassa

keskenään. (Tourism Authority of Thailand 2014)

Kuva 3.

5.3 Pukeutuminen

Buddhalaisuus on suurin uskonto Thaimaassa ja sen johdosta maassa esiintyy paljon

temppeleitä. Temppeleissä on tärkeää, että pukeutuu asiallisesti ja turistienkin tulee

pukeutua temppelivierailullaan mielellään pitkähihaiseen paitaan ja housuihin.

Thaimaalaiset arvostavat tyylikkyyttä ja epäsiisteyttä paheksutaan – toki on myös

aluekohtaisia eroja, etenkin turistien suosimissa lomakohteissa missä on omaksuttu

länsimaalaisia tapoja. Turistien tulee muistaa, että vaikka lomavaatteissa saattaa päästä

tasokkaampiin ravintoloihin, hyvää palvelua se ei luultavasti takaa. Rennoissa vaatteissa

voi esiintyä kunhan ne ovat ehjät ja puhtaat, mutta miesten kannattaa pitää paita päällä

muualla kuin rannalla liikkuessaan. (Rantapallo 2014)

5.4 Juhlapyhät

Monet juhlapyhät ajoittuvat Thaimaassa kuukalenterin mukaan, jolloin päivämäärät näille

juhlapyhille vaihtelevat vuosittain. Juhlapyhinä pankit ovat kiinni mutta yleisesti

jokapäiväinen elämä ei häiriinny juhlapyhistä. Poikkeuksena kuitenkin kiinalainen

uusivuosi, jolloin suurin osa liikkeistä on kiinni.

Liikkuvia juhlapäiviä ovat mm. edellä mainittu kiinalainen uusivuosi, jota juhlitaan yleensä

tammi-helmikuussa, kuukalenterin mukaan. Tämän lisäksi helmikuussa muistellaan

täydenkuun aikaan kokousta, jossa Buddha saarnasi buddhalaisuuden opeista –

juhlapäivää kutsutaan Maka Pujaksi. Buddhan syntymän, valaistumisen ja kuoleman

muistopäivää kutsutaan nimellä Visakha Puja, jota juhlitaan täydenkuun aikaan

toukokuussa. Visakha Pujaa on juhlapäivistä pyhin. Tämän lisäksi on vielä Asanha Puja,

jota juhlitaan jälleen täydenkuun aikana heinäkuussa ja tarkoituksena juhlia Buddhan

ensimmäistä saarnaa. Kuten huomataan, buddhalaisuus näkyy täten vahvasti myös

juhlapyhinä.

7

Muita tärkeitä päiviä ovat kuninkaallisille osoitetut pyhät, kuten Chakrin päivä 6.4. Rama

I:n kunniaksi, toukokuun 5.päivä järjestettävä kruunajaispäivä, kuningattaren

syntymäpäivä 12.8., Chulalongkornin päivä 23.10. Rama V:n kunniaksi sekä kuninkaan

syntymäpäivä ja kansallispäivä 5.12. Uudenvuodenaattoa juhlitaan muun maailman

tapaan 31.12. ja uudenvuodenpäivää tammikuun 1.päivänä. Turistien suosiossa on 13.-

15.4. järjestettävä vesifestivaali nimeltään Songkran, jossa koko maa juhlii Thaimaalaista

uuttavuotta roiskimalla ohikulkijoiden päälle vettä – tapahtuma on kuin siis jättimäinen

vesisota. (Davies 2011. 121-122)

Kuva 4.

6 Matkailutilastoa

Suomen liikenneyhteyksien määrä Aasiaan on ollut viime vuosina kovassa nousussa.

Etenkin Finnair on pyrkinyt lisäämään yhteyksiä Aasian maihin ja Helsinki-Vantaa

lentoaseman imagoa on pyritty nostattamaan ns. suosituksi gateaway-yhteydeksi

Euroopasta Aasiaan. Finnairin strategisina tavoitteina onkin kaksinkertaistaa Aasian

liikenteen tuotot 2020 vuoteen mennessä 2010 vuoden tasolta katsottuna. Aasian ja

Euroopan välisen lentoliikenteen kysynnän kasvaessa Suomessa etenkin Finnair haluaa

ottaa tilanteesta kaiken hyödyn irti. Finnairin strategia perustuukin kasvaviin markkinoihin

Aasiassa, nopeimpiin yhteyksiin Aasian ja Euroopan välillä sekä korkeatasoiseen

palveluun. (Finnair 2014)

Tilastokeskuksen sivuilta löytyy 2014 vuoden huhtikuussa julkaistu tilasto, jossa käy ilmi

ulkomaanmatkat kohteen ja syyn mukaan Suomessa sekä vuosimuutos 2012–2013

välisenä aikana. Päätin tarkastella taulukon avulla ainoastaan Thaimaaseen kohdistuvaa

muutosta, kokonaisuudessaan taulukon löytää tilastokeskuksen sivuilta. Taulukko on

jaoteltu yläotsakkeisiin, jotka ovat vapaa-ajanmatkailu ja työmatkat. Tämän lisäksi vapaa-

ajanmatkailun syyt on jaettu kolmeen eri kategoriaan; sukulaisten ja ystävien tapaamienn,

8

loma tai muu henkilökohtainen syy. Tarkasteltaessa taulukkoa huomataan, että

Thaimaaseen on tehty puhtaasti vapaa-ajanmatkoja vuonna 2012–2013 ilman, että

taulukkoon olisi kirjattu työmatkoja ollenkaan. Vapaa-ajanmatkoja oli yhteensä tehty

130 000, joista 124 000 oli luokiteltu lomamatkoiksi, vuosimuutos edellisvuoteen 2012

verrattuna oli -10,6 prosenttia. (Tilastokeskus 2014)

Taulukko 2.

7 Lähdeluettelo

Tietoa Thaimaasta 2011. Thaimaan ilmasto. Luettavissa:

http://tietoathaimaasta.com/ilmasto.php. Luettu: 1.11.2014

Davies, B. 2011. Thaimaa matkaopas. Tammi. Helsinki.

Ulkoasiainministeriö 2013. Historia. Luettavissa: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?

nodeid=43712&contentlan=1&culture=fi-FI.

Luettu: 5.11.2014

Boniface, B. & Cooper, C. 2009. Worldwide destinations: The geography of travel and

tourism. Butterworth-Heinemann. Oxford.

Ulkoasiainministeriö 2013. Yhteiskunta, kulttuuri ja media. Luettavissa:

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=31082&contentlan=1&culture=fi-FI.

Luettu: 31.10.2014

Matkailu-opas 2014. Thaimaan kulttuuri. Luettavissa:

http://www.matkailu-opas.com/thaimaan-kulttuuri.html. Luettu: 10.11.2014

Music of Asia 2008. The traditional music of Thailand. Luettavissa:

http://www.istov.de/htmls/thailand/thailand_start.html. Luettu: 9.11.2014

9

Tourism Authority of Thailand 2014. Thai Food and Culture. Luettavissa:

http://www.tourismthailand.org/Travel-and-Transport/FAQs/Thai-Food-Culture. Luettu:

31.10.2014

Rantapallo 2013. Thaimaan tapakulttuuri. Luettavissa: http://www.rantapallo.fi/kulttuuri-

nahtavyydet/thaimaan-tapakulttuurin-abc-hymyileva-parjaa-thaimaassa/. Luettu:

31.10.2014

Finnair 2014. Strategia. Luettavissa:

http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_2.html. Luettu: 13.11.2014

Tilastokeskus 2014. Suomalaisten matkailu. Luettavissa:

http://www.stat.fi/til/smat/2013/smat_2013_2014-04-10_tau_007_fi.html. Luettu:

13.11.2014

7.1 Kuvalähteet

Kuva 1. Nähtävissä:

http://oppiminen.yle.fi/sites/oppiminen.yle.fi/files/images/munkkeja_central_stock.jpg

Kuva 2. Nähtävissä:

http://www.thaiwaysmagazine.com/bangkok/culture_shows/images/thai_dinner_460.jpg

Kuva 3. Nähtävissä:

http://www.tentree.com/blog/wp-content/uploads/2014/07/Tom-Yum-Goong.jpg

Kuva 4. Nähtävissä:

http://www.thai-food-online.co.uk/images/songkran/songkran.jpg

Taulukko 1. Nähtävissä:

http://www.finnmatkat.fi/lomakohde/thaimaa/saa/g-000004_9/

Taulukko 2. Nähtävissä:

http://www.stat.fi/til/smat/2013/smat_2013_2014-04-10_tau_007_fi.html

10