JOHDON TYÖELÄKEPÄIVÄ #PAREMPAATYÖELÄMÄÄ @ilmarinen_tweet 1.12.2015

1

OHJELMA Tervetuloa Tommi Törmälä, suurasiakasjohtaja, Ilmarinen, @tommitormala Eläkeyhtiön haasteet muuttuvilla markkinoilla Timo Ritakallio, toimitusjohtaja, Ilmarinen, @ritakti Hidas talouskasvu ja ikääntyvä Suomi Jaakko Kiander, johtaja, talous ja eläkepolitiikka, Ilmarinen, @KianderJaakko Miten digitalisaatio mullistaa vakuutusalaa? Pekka Puustinen, kehitysjohtaja, Ilmarinen Jaloittelutauko

2

OHJELMA Parempaa työelämää -tunnustukset Tani Järvinen, toimitusjohtaja, Laatukeskus, @tanijarvinen Kati Huoponen, työhyvinvointijohtaja, Ilmarinen, @KatiHuoponen HOK-Elannon Prisma-ketju ketjujohtaja Lassi Juntunen, @LassiJuntunen

G4S Suomi henkilöstö- ja viestintäjohtaja Kirsi Bergman

Teknologian tutkimuskeskus VTT henkilöstöpäällikkö Peppi Härme

Pilkington Automotive Finland EHS-päällikkö Anu Saksala

11.30 Lounas

3

ELÄKEYHTIÖN HAASTEET MUUTTUVILLA MARKKINOILLA Johdon työeläkepäivä / 1.12.2015 Toimitusjohtaja Timo Ritakallio @ritakti @ilmarinen_tweet

4

ESITYS • Katsaus sijoitustoimintaan

• Uusi strategia 2016–2020 • Työhyvinvoinnilla

parempaa työelämän laatua

• Eläkemaksut vakiintuvat eläkeuudistuksen myötä

5

Katsaus sijoitustoimintaan

6

SIJOITUSTEN MARKKINA-ARVO 35,2 MILJARDIA EUROA Sijoitusjakauma riskin mukaan

27 485 29 520

32 266 34 196

35 181

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

40 000

31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 30.9.2015

Milj.

eur

oa

Osakesijoitukset Kiinteistösijoitukset Muut sijoitukset Korkosijoitukset ml. johdannaisten vaikutus

VUODEN 2015 SIJOITUSTUOTOT NELJÄNNESVUOSITTAIN

7,1

-0,8

-3,0

3,1

-4

-2

0

2

4

6

8

Q1 Q2 Q3 1.1.-30.9.2015

SIJOITUSTEN REAALITUOTTO PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ 4,1 % Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin

%

9,0

13,8 16,1

2,8

-1,2 -0,5

8,7 7,9

12,1

8,5 5,7

-17,7

15,8

10,8

-4,0

7,5 9,8

6,8

3,1

8,1 9,6 10,5

4,5 1,8 2,4

7,7 7,8

11,1 8,8

5,2

-14,0

12,9 10,6

-2,3

8,6 7,6 6,8 5,9 4,1

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

Ilmarinen Muut Ilmarisen keskimääräinen nimellistuotto (18,75 v) Ilmarisen keskimääräinen reaalituotto (18,75 v)

PITKÄN AIKAVÄLIN REAALI-TUOTTO SÄILYI HYVÄNÄ

0

20

40

60

80

100

120

140

-97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 -13 -14 9

%

Ilmarisen reaalituotto 3,5 % reaalituottokertymä 4,0 % reaalituottokertymä

Sijoitusten kumulatiivinen nettotuotto 1997−30.9.2015

SIJOITUSTUOTOT VAIHTELEVAT RIIPPUEN AIKAPERIODISTA Sijoitusten kumulatiivinen nettotuotto 1997−30.9.2015

0

1

2

3

4

5

6

7

8

1997 - 30.9.2015(18,75 v)

2000 - 30.9.2015(15,75 v)

2005 - 30.9.2015(10,75 v)

2009 - 30.9.2015(6,75 v)

2012 - 30.9.2015(3,75 v)

2014 - 30.9.2015(1,75 v)

%

Nimellistuotto Reaalituotto

VAKAVARAISUUS SÄILYI HYVÄNÄ Vakavaraisuuden kehitys

16,2

27,2

41,3

35,4

25,5

18,1

22,3

25,6

32,0 33,7 32,5

14,0

24,0

29,7

21,1 23,9

28,0 29,8

28,6

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 30.9.

% v

astu

uvel

asta

Vakavaraisuuspääoma (Toimintapääoma v. 2012 saakka)Tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettava osaVakavaraisuusraja

30.9.2015 vakavaraisuusaste oli 28,6 prosenttia (vakavaraisuuspääoman osuus vastuuvelasta). Vakavaraisuusasema oli 2,3-kertainen (vakavaraisuusaste suhteessa vakavaraisuusrajaan).

MENESTYMME SUHTEESSA KILPAILIJOIHIN Kilpailijavertailu Q3/2015 Q3/2015 Ilmarinen Varma Elo Etera VeritasTuotto sitoutuneelle pääomalle, % 3,1 1,1 2,4 1,7 2,4Vakavaraisuuspääoma / vastuuvelka, % 28,6 30,6 23,9 14,5 27,2Vakavaraisuuspääoma / vakavaraisuusraja 2,3 1,9 2,1 1,3 2,2

Uusi strategia 2016–2020

14

TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MAHDOLLISUUKSIA JA HAASTEITA

TEKNOLOGIA • Tiedolla johtamisen merkitys

kasvaa • Digitalisoituminen etenee • Työnteon tavat muuttuvat • Työtehtävissä asiantuntijuus

korostuu • Kyber-uhat lisääntyvät

ILMARISEN VISIO 2020 VETOVOIMAISIN TYÖELÄKEKUMPPANI

TUNNISTAMME MUUTOKSET • Asiakkaiden odotukset:

helppous ja yksilöllisyys • Digitalisaatio: uusien

palveluiden mahdollistaja • Kasvun lähteet muuttuvat:

yrittäjyys korostuu ja työelämä uudistuu

• Kilpailuasetelma: Uudenlaiset toimijat muuttavat pelikenttää, brändin merkitys korostuu

TAVOITTEEMME 2020 • Paras asiakaskokemus • Vahvistunut markkina-asema • Tehokas toiminta • Vahva vakavaraisuus

PERUSTEHTÄVÄMME

on huolehtia siitä, että asiakasyritystemme henkilöstö saa työstään ansaitsemansa eläkkeen.

AVOIMESTI VASTUULLISESTI YHDESSÄ MENESTYEN

KESKITYMME 2016–2020

• Palvelemaan digitaalisesti • Kasvamaan kannattavasti • Sijoittamaan menestyksekkäästi • Energisoimaan työyhteisömme

Työhyvinvoinnilla parempaa työelämän

laatua

TYÖELÄMÄN LAATU TUO TUOTTAVUUTTA & KILPAILUKYKYÄ

Työhyvinvointi ei ole pahoinvoinnin oireiden korjaamista vaan aitoa henkilöstötuottavuutta: miten työtä tehdään, mitä saadaan aikaan.

Työhyvinvointi, Työelämän

laatu

Parempi työkyky Vähemmän poissaoloja

Innostus, oppiminen,

innovatiivisuus

Vähemmän sähläystä,

enemmän tuloksia

Tuottavuus Kilpailukyky

Henkilöstö- tuottavuus

YHÄ VÄHEMMÄN TYÖKYVYTTÖMIÄ

• Työkyyttömyyseläkkeet 445 milj. €* • Työhyvinvointipanostukset 10 milj. € → Työhyvinvointiyhteistyön kautta myös kuntoutukseen panostetaan enemmän

• Kuntoutuspäätöksiä yli 5 000 • Työkyvyttömyyseläkkeet vähentyneet yli 30%

kymmenessä vuodessa

• Kuntoutujistamme 80 % palaa takaisin työelämään

* Luvut vuodelta 2014

Eläkemaksut vakiintuvat eläkeuudistuksen myötä

20

ENNEN UUDISTUSTA: ENNUSTE TYÖELÄKE-MENOJEN JA -MAKSUN KEHITYKSESTÄ

0

5

10

15

20

25

30

35

2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 2065 2070 2075 2080

Meno Maksu yhteensä

2014‒2080, prosenttia palkkasummasta

Lähde: ETK

TYÖELÄKEMAKSUN ODOTETAAN VAKIINTUVAN NYKYTASOLLE

10

12

14

16

18

20

22

24

26

TyEL-maksu, prosenttia palkasta

HYVÄ UUTINEN TYÖNANTAJALLE • Eläkemaksujen vakiintuminen

– lisää työnantajayritysten kulujen ennustettavuutta

– auttaa yrityksiä hallitsemaan tulevia kustannuksiaan

Työeläkemaksujen taso on eurooppalaista keskitasoa, ja yritykset voivat ulkoistaa työntekijöiden eläketurvasta huolehtimisen ja siihen liittyvät riskit eläkeyhtiöille

HIDAS TALOUSKASVU JA IKÄÄNTYVÄ SUOMI: OLEMMEKO UMPIKUJASSA? Johdon työeläkepäivä 1.12. Jaakko Kiander @KianderJaakko

25

SUOMEN TALOUDEN SITKEÄT ONGELMAT • Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella

– Modernin historian pisin taantumajakso

• Pitkän taantuman seurauksena työllisyys on heikentynyt ja työttömyys kasvanut – mutta yllättävän vähän – Teollisia työpaikkoja menetetty noin 80 000 – Työttömiä noin 370 000

• Seurauksena on ollut myös julkisen talouden pitkäkestoinen alijäämä ja julkisen velan kasvu – Valtion ja kuntien alijäämä ollut 6 - 9 mrd. euroa 2009 - 2015 – Valtion velka: 50 -> 100 mrd. euroa – Lisäksi ikääntymisestä aiheutuva kestävyysvaje

KOKONAISTUOTANTO ON JÄÄNYT JÄLKEEN VANHALTA KASVUTRENDILTÄÄN JO 20 % (= 40 MRD!!)

0

50

100

150

200

25019

8019

8219

8419

8619

8819

9019

9219

9419

9619

9820

0020

0220

0420

0620

0820

1020

1220

1420

16

BKTkasvutrendi

TÄRKEIN SYY KASVUN PYSÄHTYMISEEN ON HEIKKO TUOTTAVUUSKEHITYS

0

50

100

150

200

250

1980

1982

1984

1986

1988

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

2012

2014

2016

BKTkasvutrendiTuottavuus

TAUSTALLA TUTUT ONGELMAT • Ongelmat johtuvat viennin heikkoudesta • Heikon viennin takana ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä • Ulkoiset tekijät:

– Globaali finanssikriisi 2008 - 2009 – Euroalueen velkakriisi ja taantuma 2011 - 2014 – Venäjän pakotteet ja ruplan heikkous 2014 - 2015 – Euron vahvuus 2008 - 2013

• Kotimaiset tekijät: – Nokia-sektorin nopea supistuminen 2009 - 2014 – Metsäteollisuuden kapasiteetin lasku 2009 - 2012 – Kilpailukyvyn heikentyminen

TUOTTAVUUS JA KILPAILUKYKY • Korkean arvonlisäyksen tuotannon

supistuminen on alentanut koko kansantalouden keskimääräistä tuottavuutta

• Palkkatason nousu (2008 - 2011) ja tuottavuuden lasku (2009 - 2012) ovat nostaneet yksikkötyövoimakustannuksia nopeammin kuin kilpailijamaissa (2008 - 2012)

• Kilpailukyky on heikentynyt, koska yksikkötyövoimakustannukset ovat nousseet

30

ESIMERKKI MUUTOKSESTA: SUOMI VS. SAKSA

VAIHTOTASEEN SUURI YLIJÄÄMÄ ROMAHTI 4 VUODESSA (2008-2011)

-8-6-4-202468

1012

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

Vaihtotaseen ylijäämä, prosenttia/BKT

TYÖVOIMA JA TYÖLLISYYS: EI (VIELÄ) SUURIA MUUTOKSIA

1000

1200

1400

1600

1800

2000

2200

2400

2600

2800

työvoimatyölliset

MITEN ONGELMAT RATKAISTAAN? • Suomi ei voi vaikuttaa vientimaiden kysyntään eikä euron

kurssiin • Viennin kasvua voidaan edistää vain parantamalla

kilpailukykyä ja luomalla uutta tuotantoa • Pitkän aikavälin kasvupotentiaalia voidaan kohentaa

työvoiman tarjontaa kasvattavilla rakenneuudistuksilla – Eläkeuudistus – Työmarkkinauudistukset

• Julkisen talouden tasapainoa voidaan parantaa julkisen sektorin rakenneuudistuksilla – Sote-uudistus

ASTEITTAINEN SOPEUTUS VAI NOPEAT RAKENNEUUDISTUKSET? • Kilpailukykyä suhteessa muihin euromaihin voidaan

parantaa asteittain pitämällä työvoimakustannusten nousu kilpailijamaita hitaampana – Suomi on ollut tällä tiellä vuodesta 2012 – Suhteellisen aseman parantuminen tapahtuu hitaasti

• Nopea muutos edellyttää poikkeuksellisia toimia: – Pelkkä palkkamaltti ei tällöin riitä, vaan tarvitaan ”heti” 5 %:n

alennus työvoimakuluihin, ja sen jälkeen pitkäaikainen suhteellista asemaa parantava palkkamaltti

– Hallitus: Jos sopimusta ei synny, tavoitteeseen pyritään sopimukset ohittavalla lainsäädännöllä (vaikutukset tosin vasta 2017)

VÄESTÖKEHITYS JA TULEVAISUUDEN KASVUPOTENTIAALI • Arviot Suomen ja muiden EU-maiden kasvupotentiaalista

ovat pessimistisiä – Väestön ikääntyminen johtaa työvoimapotentiaalin supistumiseen – Matala investointiaste ja heikko kilpailukyky jarruttavat

tuotantokapasiteetin uusiutumista – Komission arvio: tulevaisuuden talouskasvu alle 1 % vuodessa

• Asetelma voisi olla toisenlainen, jos työikäinen väestö kasvaisi myös tulevaisuudessa – Työikäisen väestön kasvu parantaisi kasvupotentiaalia – Huoltosuhteen ja elatussuhteen paraneminen korjaisi julkisen

talouden kestävyysvajeen ja keventäisi verotaakkaa

VÄESTÖKEHITYS: ILMAN NETTOMAAHANMUUTON KASVUA TYÖIKÄISTEN MÄÄRÄ VÄHENEE

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

väestö (TK)väestö (MM+)työikäiset (TK)työikäiset (MM+)

AVAINKYSYMYKSET • Kilpailukyvyn parantaminen

– Kustannustason alentaminen & pitkäaikainen palkkamaltti

• Työmarkkinoiden uudistaminen ja joustavuuden lisääminen – Paikallinen sopiminen & luottamus

• Maahanmuuttopolitiikan aktivointi – Kotouttaminen ja nopea pääsy

työmarkkinoille • Julkisen sektorin rakenneuudistukset

– Sote-uudistus • Kasvun edellytysten turvaaminen

– Kasvuyritykset, T&K, koulutus – Asuntotuotanto ja infrastruktuuri

38

MITEN DIGITALISAATIO MULLISTAA VAKUUTUSALAA? KTT Pekka Puustinen, Kehitysjohtaja

KOKEILIJAT keksivät uusia tapoja myydä

“hiirenloukkuja”

KOKEILIJAT keksivät uusia

“hiirenloukkuja”

Kokonaan uusi PARADIGMA

PERINTEISET virittelevät

vanhoja käytäntöjä

Bisnesmallien kehitys

Tuotekehitys

Inkrementaalisesta > Radikaaliin (Front)

-Kanavarakenteet >

-Uudet riskit > -Data-analytiikka > -IoT-vakuutukset > -Kokonaisvaltaiset asiakkaan arjen ratkaisut uusissa ekosysteemeissä

ILMARISEN DIGITAALINEN

TAHTOTILA

PAREMPAA TYÖELÄMÄÄ Laatukeskus Excellence Finland toimitusjohtaja Tani Järvinen, @tanijarvinen

PAREMPAA TYÖELÄMÄÄ Ilmarinen työhyvinvointijohtaja Kati Huoponen @KatiHuoponen #parempaatyöelämää

PAREMPAA TYÖELÄMÄÄ HOK-Elanto, Prisma-ketju ketjujohtaja Lassi Juntunen, @LassiJuntunen

Prisman johtamiskäytäntöjen kehitys

Perustana johtamisjärjestelmä: • Arvot • Periaatteet • Toimenkuvat • Keskustelukäytännöt • Palaverit ja kokoukset • Osaaminen, viestintä

Lisättiin päivittäisiä johtamiskäytäntöjä: • Briiffit • Tsekit • Palaute • Kävelyjohtaminen

Rakennettu vuosien ajan

2014 alkaen

(yhteistyössä TH)

Hyvä johtaminen = hyvä fiilis = tehokkuus

Osaan hommat

Tiedän, mitä minulta odotetaan.

Tiedän, että työni on tärkeää. Tiedän, missä

onnistuin.

Tiedän, missä voin vielä parantaa.

Minua perehdytetään, valmennetaan.

Saan selkeitä toimintaohjeita

Saan kannustavaa

palautetta

Saan korjaavaa palautetta

Hyvä johtaminen = hyvä fiilis = tehokkuus Kaveria ei jätetä. Saan ja annan

apua.

Työtä johdetaan yli raja-aitojen,

kokonaisnäkemyksen pohjalta

Perustana johtamisjärjestelmä: • Arvot • Periaatteet • Toimenkuvat • Keskustelukäytännöt • Palaverit ja kokoukset • Osaaminen, viestintä

Lisättiin päivittäisiä johtamiskäytäntöjä: • Briiffit • Tsekit • Palaute • Kävelyjohtaminen

Rakennettu vuosien ajan

2014 alkaen

Seuraava askel: • Systemaattinen yksilön johtaminen • Valmentava johtaminen

2016 alkaen

PAREMPAA TYÖELÄMÄÄ G4S Suomi henkilöstö- ja viestintäjohtaja Kirsi Bergman

G4S Suomi Polku parempaan työelämään

G4S Suomessa ja maailmalla Maailmanlaajuisesti johtava

turvallisuuspalveluihin ja -ratkaisuihin erikoistunut yhtiö

Tehtävämme on auttaa asiakastamme menestymään luomalla turvallinen ja miellyttävä toimintaympäristö

110 maata

611 000 työntekijää

Toiminnan luonne ja puitteet Turvaamme asiakkaidemme

henkilöstöä, asiakkaita ja omaisuutta 24/7/365

Kansainvälisen emon samat minimitason laatuvaatimukset kaikissa maissa

Henkilöstöpainotteista toimintaa erittäin kilpailluilla markkinoilla

Miksi? Toimintaympäristö

Nopeasti muuttuva turvallisuustilanne vaatii henkilöstöltämme enemmän

Taloudelliset haasteet edellyttävät kustannustehokkuutta ja luovia ratkaisuja

Kehittäminen Motivoitunut henkilöstö on kiinnostunut

kehittämään uusia palveluita ja toimintatapoja

Vastuullisuus Kilpailussa on pärjättävä, jotta voimme

säilyttää ja luoda uusia työpaikkoja

Terveys ja turvallisuus Haluamme varmistaa, että jokainen

työntekijämme palaa turvallisesti kotiin työvuoronsa jälkeen

PAREMPAA TYÖELÄMÄÄ Teknologian tutkimuskeskus VTT henkilöstöpäällikkö Peppi Härme

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY

Parempaa työelämää VTT:llä

Peppi Härme, HR Manager VTT

59 01/12/2015 59

60 1.12.2015 60

Miksi mukaan?

VTT:stä osakeyhtiö 2015 alusta Yhteistyön aloittaminen Ilmarisen kanssa Ilmarisen työhyvinvointikartoitus ja Parempaa työelämää-arviointi samanaikaisesti Työhyvinvoinnin kuvan saaminen koko organisaatiosta Vahvuuksien ja kehityskohteiden tunnistaminen

61 1.12.2015 61

• Mitä tapahtunut? Keväällä 16 ryhmähaastattelua läpi VTT:n VTT:n johtoryhmä Kolmen liiketoiminta-alueen johtoryhmät Tukipalvelujen johtotiimi Neljä esimiesryhmää 7 henkilöstöryhmää

Haastateltavat henkilöt olivat eri-ikäisiä, sekä miehiä, että naisia ja eripituisessa työsuhteessa olevia VTT:läisiä. Elo-syyskuussa haastattelujen tulokset purettiin

johtoryhmissä. Syys-marraskuussa tulokset esiteltiin ja niistä keskusteltiin

henkilöstötilaisuuksissa sekä koottiin kehittämiskohteet ja toimenpidesuunnitelma.

62 1.12.2015 62

Mitä hyötyä?

Työhyvinvointi kartalla koko organisaatiossa samanaikaisesti Tunnistetut vahvuudet ja kehittämiskohteet Toimenpidesuunnitelma vuodelle 2016 ”Meistä välitetään”

63 1.12.2015 63

Mikä toimii hyvin?

Työterveys- ja turvallisuusjohtaminen Työn ja elämäntilanteen yhteensovittaminen – rakenteet kunnossa Lähiesimiestyö Työntekijät erittäin sitoutuneita

64 1.12.2015 64

Mihin panostetaan vuonna 2016 Palautekulttuuri: esimiehet ja henkilöstö,

mm. Online ja f2f valmennuksia Aktiivisen välittämisen aktivointi

Tiimien kehittäminen Tiimityöpajat eri painotuksilla

Johtamisen vahvistaminen Leadership valmennukset Coaching

Hyvinvoinnin edistäminen Mindfulness Niska-hartia-uniryhmät Voimavaravalmennus

Prosessien kehittäminen - LEAN Prosessikonsultaatio/valmennus

TEKNOLOGIASTA TULOSTA

PAREMPAA TYÖELÄMÄÄ Pilkington Automotive Finland Oy EHS-päällikkö Anu Saksala

Työolojen jatkuva parantaminen

Anu Saksala Pilkington Automotive Finland Oy

68

69

Henkilöstö

Johtava erikoisajoneuvojen lasitusten toimittaja

Pohjantähti-strategia

70

HR – ensisijainen tehtävä

• Liiketoimintayksiköiden tärkein tehtävä on tuottaa tulosta

• HR:n ensisijainen tehtävä on auttaa liiketoimintayksikön tavoitetta ammattimaisella palvelulla kaikissa henkilöstöön liittyvissä kysymyksissä

• HR:n tavoitteiden täytyy täydentää liiketoimintayksiköiden tavoitteita

• HR työskentelee tavalla joka on reilu, mielekäs, läpinäkyvä; olla ikään kuin yrityksen omatunto ”Työyhteisössämme tehdään arvostettua ja monipuolista työtä

turvallisesti, laadukkaasti ja oikea-aikaisesti”

71

HR Journey & strategy 2015 Tunteella: ST on meidän oma business

Kappaleista ihmisiin – Lean, siisteys ja järjestys, täydellisyys alkaa yksityiskohdista

Kyttäämisestä välittämiseen – Autetaan kaveria, tiimi on vahva

2015

2014

2013

2012

2011

Ongelmista ratkaisuihin – Osaaminen näkyy tuotelaadussa

Asenne kunnossa – asenne, tahto, sisu

Hyvästä parhaaksi – Itseluottamus: tehdään oikeat asiat oikein ja ei meitä kukaan pysäytä

Toiminnan kehittäminen

• Jatkuva parantaminen oleellista • On olemassa paljon hyviä käytäntöjä,

pitää löytää vielä parempia tapoja… • Haastetaan toisiamme – haasteilla

toiminta kehittyy • Uskalletaan ja ollaan rohkeita –

kaadetaan raja-aitoja… • Ollaan kriittisiä – jos jokin ei toimi,

unohdetaan se • Esimerkiksi johtamisjärjestelmän

uudelleenorganisointi LEAN-hengessä • Ongelmien ratkaisu nopeasti • Viestinnän kaksisuuntaisuus • Operaattoreiden osallistaminen

72

Jatkuva parantaminen, PDCA

73

Turvallisuus alkaa minusta

• Tavoitteena turvallisuuskulttuurin kehittyminen

• Teemana • Pelisäännöt • Riskienhallinta • Viestintä • Osallistuminen

“Turvallisuus on asennetta, käyttäytymistä ja kulttuuria ja se on jokaisen vastuulla”

Miten strategiaa toteutetaan työterveyshuollon kanssa?

74

PROSESSIT

INFRA

TOIM

INN

AN

TU

LOK

SELL

ISU

US JATK

UVA PA

RA

NTA

MIN

EN

Yhteiset prosessit, pelisäännöt ja käytännöt strategian mukaisesti

Jatkuva parantaminen, PDCA

Luo toiminta-edellytykset ja infra

Varmista lakivaatimukset, tunnusluvut, asiakastyyty-väisyys, tuloksellisuus,....

WIN-WIN

Innovaatioita? …kuormituspistetaulut

75

Yhteenveto

• Yhteiset politiikat ja pelisäännöt, yhteinen tavoite ja ymmärrys siitä

Yhteinen ymmärrys

• Tuloksellisuus, tuottavuus ja tehokkuus, turvallisuus ja hyvinvointi, yhteistyö ja uudet innovaatiot

Tuetaan liiketoimintaa

• Terveys, työ- ja toimintakyky • Ihmiset oikeilla paikoilla

motivoituneina

Keskipisteenä ihmiset

76

http://www.slideshare.net/tyoelake_ilmarinen

77

78