juuri 1/15 oulun vaalipiiri
DESCRIPTION
ÂTRANSCRIPT
NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSILEHTI 1/15
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
JUURI NYT:#kenubiili | s.6
HENKILÖ::PKN-basisti Sami | s.18
KASVUN PAIKKA::Carita Maisila | s.22|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Nuoret pilaritaloon
PÄÄKIRJOITUS
SÄKKISEN SÄKEET
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
ulssi kiihtyy. Kämmenet hikoavat. On kevään loppuhui-pennus. Ei, ei ole kyse rankkare-
ista lätkän MM-kisojen finaalissa, vaan vaalipäivän tuloslaskennasta. Vaalien voittaja päättää Suomen suunnan. Siksi eduskuntavaalit ovat penkkipolii-tikon kulta-aikaa.Koko kevään mielipidemittauksia ja puheenjohtajatenttejä tulee peräperään. Henkilökohtaisen suosikin pärjäämistä seurataan. Vaalikoneita tehdään heti use-ampia. Pienellä pelolla odotetaan, nousee-ko pinnalle uutinen, joka vahingoittaisi suosikin menestymistä.Penkkipoliitikko miettii, kasvaako jouk-kue yhtenäiseksi puuskittaisesta vasta-tuulesta. Näkyvätkö peli-ilo ja strategia luottamusta herättävinä asioina katsojille eli äänestäjille?Huojentavaa on se, että lopputulokseen voimme vaikuttaa paljon enemmän kuin MM-kiekossa.Nyt kun vaaleihin on aikaa enää muutama viikko, osalla on jo oma ehdokas. Jotkut
tekevät jopa aktiivisesti töitä tämän puolesta. Se onkin erittäin tärkeää kansanvallan toteutumiseksi.Tärkeintä on kuitenkin, että äänestät. Äänestämällä olet mukana vaikuttamassa kotimaamme ja kotiseutusi tulevaisuu-teen.
Jokaisella äänellä on väliä. Tänä vuonna noin 50 000 nuorta pääsee ensi kertaa äänestämään, ja se joukko lähettäisi mon-ta ehdokasta pilaritaloon.Löytämällä ehdokkaan ja seuraamalla tämän teemoja uutisissa pääset kiinni tuohon kihelmöivään vaalikamppailuun.Tässä lehdessä esittelemme nuoret, raikkaat ja maanläheiset ehdokkaat kotiseudultasi. Tutustu heihin ja käy ta-paamassa.
Huolehdi myös henkilökohtaisesta huol-losta: ota kisaevääksi mukaan sivun 29 herkulliseksi todettu kolmioleipä! Innosta vaalipäivästä ystäväsikin sivulta 28 löyty-vän mallin mukaan!Kun tulokset pamahtavat ruutuun, riemu repeää valtaisan huudon pauhuna. Tai
sitten laskeutuu niin syvä hiljaisuus, että siihen voisi vajota, jos lamaantumiselta kykenisi. Aivan kuten siellä MM-finaalis-sa.Etukäteen ei mikään ole varmaa ja se on sekä lajin kauheus että hienous. Osallis-tuneena kuitenkin tiedät, että parhaasi olet tehnyt!
Kevät koittaa ja vaalikausi on päättymässä. Neljän vuoden ai-kana on otettu yksi askel eteen
ja kaksi taaksepäin. Suurhanke tai raken-neuudistus toisensa perään on kaatunut. Tulokseksi jää hyllymetreittäin asiakirjoja ja kulutettuja tunteja, ja hämmennyksen vallassa oleva maa. Samaan aikaan Suomi on täydel-lisen myrskyn keskipisteessä, sumun ympäröimänä. Otamme syömävelkaa seitsemättä vuotta putkeen. Väestö van-henee ja työelämän ulkopuolella olevien, syrjäytettyjen määrä kasvaa. Maa on sa-ranavaiheessa, mahdollisuuden ikkuna muutokselle kapenee.Haasteen mittakaava voi tehdä voimat-tomaksi. Mutta kun olemme sinut tosia-
sioiden kanssa, siitä kumpuaa myös usko tulevaisuuteen. Ja tulevaisuususkossa itää voima muuttaa maailmaa. Vaikeim-matkin asiat ovat lopulta ihmisen kokoi-sia. Muutos kytee kevään vaaleissa. Toisin kuin vuonna 2011, populismi ei pure. Nyt haetaan joukkuetta, jonka kykyyn kääntää kurssi luotetaan. Keskustanuorilla on tehtävä Suomelle. Talouden pohja on väännettävä fossiilital-ouden ruostuvilta jengoilta vihreään kas-vuun, jossa uusiutuvista luonnonvaroista ja uudesta teknologiasta syntyy työtä koko maahan. Pahoinvoinnista ja osattomuud-esta on päästävä jokaisen osallisuuteen ja ihmisarvoon. Moninaisissa perheissä on maailman keskipiste. Voimankäytön
palattua Eurooppaan kaivataan vakautta ja turvaa. Oppositiotaipaleen aikana keskusta on tuulettunut ja koonnut rivinsä. Nuorilla on ollut tässä työssä mittaansa suurem-pi rooli. Nyt katse kääntyy valtakun-nan asioiden hoitoon. Kautta maan 25 nuorkeskustalaista eh-dokasta pyrkii eduskun-taan johtotähtenään luottamusyhteiskun-ta. Sellainen, jossa jokainen voi jatko-ssakin tavoitella onnellista ja tasapainoista elämää.
P
V
Nämä kisat ratkaiset sinä!
Muutosvaaleissa kohti luottamusyhteiskuntaa
Juhani Ojalehto | PÄÄ[email protected]
Teppo SäkkinenKESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA
“Tänä vuonna noin 50 000 nuorta pääsee ensi kertaa äänestämään, ja se
joukko lähettäisi monta ehdokasta pilaritaloon. ”
| 2
Muutosvaaleissa kohti luottamusyhteiskuntaa
1 / 15 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
NUORI, ÄÄNESTÄ!/ Juha Sipilä
JUURI NYT / Biili kiertää
KVARTAALIN KOVIMMAT / Politiikan viimeisimmät villitykset
HENKILÖ /Pertti Kurikan nimipäivien Sami Juuren henkilökuvassa
KASVUN PAIKKA / Haastattelussa Carita Maisila
IRTI JUURISTA/ Mirjami Skotlannissa
s.5 s.18s.6 s.22s.8 s.31
| 3
ALKUPÄÄ LOPPUPÄÄ
VAALITalkaen s.10
s.10 s.14
| 4
Nuorten ääni on arvokas
Juuren avustajat
LEHDEN TEKIJÄT |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
KUVITTAJA:
Pilvi HyväriKuvittajamme Pilvi opiskelee Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Hän kertoo ilmaisseensa itseään kuvallisesti pie-
nestä asti ja jossain vaiheessa nuoruutta alkoi mietttiä, että tästähän voisi tehdä ammatin. - Minua kiinnostaa arki ja ympäristö jossa
elän, muutos ja pienet poikkeamat jokapäiväisessä elämässä. Innostun valosta ja väreistä, Pilvi kuvailee kuvitustyyliään.
Pilvi kertoo Juuren kuvittamisen olleen sopivasti haastavaa. - Tykkäsin kun sain melko vapaat kädet ja kuvien aiheet syntyivät aika
sujuvasti. Aurinkoisten ilmojen innostamana tuli käytettyä paljon väriä, Pilvi kertoo.
Kuvittamispyynnoisstä voit ottaa Pilviin yhteyttä osoitteeseen [email protected].
TOIMITTAJA
Mirjami Alanko24-vuotias oululainen
Mirjami opiskelee Oulun
yliopistossa englantia ja viettää
tämän kevään Glasgow’ssa
vaihdossa. Tässä lehdessä Mirjami raottaa meille vaihtoaikaansa
kuvien muodossa Irti Juurista -palstalla (s. 31).
- Tämä on ensimmäinen kerta kun kirjoitan tai valokuvaan
lehteen. Jutun tekeminen oli mukavaa, mutta pienessä merk-
kimäärässä oli pitkien esseiden kirjoittajalle haastetta, Mirjami
naurahtaa.
TOIMITTAJA
Jaakko Mäki-Petäjä28-vuotias rovaniemeläinen
Suomen ja Skandinavien histo-
rian opiskelija Jaakko kirjoitti
lehteen jutun kyyditykset-myytistä (s. 28).
- Jutun kirjoittaminen oli oikein mieluisaa. HIestorianopiskeli-
jalle menneisyys on aina läheistä ja oli mukavaa vaihtelua päästä
kirjoittamaan vapaampaa tekstiä, Jaakko kuvailee. Jaakko kertoo
olevansa konkari lehtiin kirjoittamisessa, erityisesti mielipidekir-
joitusten ja kannanottojen muodossa.
TOIMITUSPäätoimittajaJuhani Ojalehto
Toimitussihteeri Minna Rantala
AVUSTAJATPilvi Hyväri
Mirjami Alanko
Tuomas Meriniemi
Jari Laukkanen
Hannu Savolainen
Jonne Maaninka
Eeva Kärkkäinen
Maija Tahkola
Samuel Satomaa
Tiila Maaninka
Jaakko Mäki-Petäjä
Hannu Tiusanen
Samuel Satomaa
Venla Kaikkonen
PAINOPAIKKAPunamusta OyLehti on painettu ympäristö-ystävälliselle Suomalaiselle Kuusankosken paperitehtaan UPM Fine paperille.
JULKAISIJASuomen KeskustanuoretApollonkatu 11 A, 00100 [email protected]
JUURI - Nuorkeskustalainen aikakau-silehti ISSN 2341-9350
Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liiton jäsen.
Seuraava lehti ilmestyy kesällä 2015.
| 5
uhtikuun 19. päivänä järjestettävissä eduskunta-vaaleissa on kyse Suomen
suunnasta. Miten pysäytämme velkaki-erteen ja saamme taloutemme kestävälle pohjalle? Miten luomme tulevaisuususkoa työn, osaamisen ja yhdessä tekemisen kei-noin?
Keskusta on rakentanut vaaliohjelmansa – Suomi kuntoon – kestävän tulevaisu-uden vahvistamiseen.
Tarvitsemme nopeita ja kipeitäkin toimia julkisen sektorin kuntoon saattamiseksi ja taloudellisen pohjan vahvistamiseksi. Vain työllä ja yksityisen sektorin työpai-koilla Suomi saadaan taas raiteilleen ja hyvinvointimme turvattua myös tulevina vuosikymmeninä.
Talouden ohella Suomi tarvitsee vas-tuunottoa. Se merkitsee huolenpitoa niin itsestä ja lähimmäisistä kuin ympäristöstämme. Tarvitsemme enem-män luottamusta ja vähemmän normeja.
Keskusta-aatteeseen kuuluu huole-htiminen erityisesti heikoimmassa ase-massa olevista: ikääntyneistä, sairaista ja vammaisista ihmisistä. Nostamme vaal-ikeskustelussa esiin myös jatkuvasti kas-vavan yksinelävien joukon. Heidän pär-jäämisestään on huolehdittava siinä missä perheidenkin selviytymisestä.
Nuorissa on tulevaisuus. Siksi nuorten syrjäytymiselle on pantava kertakaik-kinen stoppi. Tähän eivät mielestämme sovi kaavamaiset mallit, kuten oppivelvol-lisuusiän nostaminen. Tarvitaan räätälöi-tyjä ratkaisuja, jotta syrjäytymisuhan vaarassa oleva nuori saadaan koulutus- tai harjoittelupaikan kautta työelämään.
Vaaleissa ratkaistaan tulevaisuuden su-unta. Siksi vaalit ovat erityisen tärkeitä nuorten kannalta. Älkää antako muiden päättää teidän puolestanne. Ottakaa ohjat omiin käsiinne ja lähtekää aktiivisesti vaal-iuurnille!
Juha Sipiläpuheenjohtaja
Nuoria keskustalaisia ehdokkaita on ympäri Suomen yhteensä 25 kappaletta. Löydät tästä Juuresta oman vaalipiirisi nuorten ehdokkailen esittelyt.
Keskustanuorten sympaattinen auto, kenubiili, kiertää Suomea aina vaa-lipäivään saakka. Biilissä kulkee mukana muun muassa sähköä tuottava polkupyöä
sekä tuulivoimala. Paikan päällä on aina myös alueen omia ehdokkaita. Katso kiertueaikataulu sivulta 34 ja tarkemmat tiedot osoitteesta keskustnauoret.fi/kenubiili
Ennakkoäänestys järjestetään 8.-14.4. ja virallinen vaalipäivä on 19.4. Ennakkoäänestyksessä voi oman
valinnan mukaan äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa koti-maassa tai ulkomailla. Vaalipäivänä saa äänestää vain omassa äänestyspaikassa. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa ilmoi-tuskortissa.
H
Nuorten ääni on arvokas
Keskustanuoret vaaleissa
JUUREVA|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 6
eskustanuoret ovat kampanjoineet ympäri Suomen helmikuusta saakka mitä sympaattisimmalla ilmestyksellä. Kenubiiliksi kutsuttu
kapistustus lähti liikkeelle Helsingistä ja on sen jälkeen seikkaillut jo Lapis-sakin asti. Biili kuljettaa mukanaan uusituvaa energiaa: aurinkopaneeleita, tuulivoimalaa sekä sähköä tuottavaa polkupyörää. Huhtikuussa auton voi bongata vielä Pirkanmaalla, Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Helsingissä ja Uudellamaalla.
Kuva otettu helmikuulla 2015 Ullanlinnan laskiaistapahtumassa Helsingissä.
#Kenubiili on pian nähnyt koko Suomen
K
Kuva: Jari Laukkanen
| 7
| 8
KVARTAALIN KOVIMMAT ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kvartaalin kovimmat -palstalla lehti esittelee politiikan viimeisimmät villitykset.
Turha vaati-mattomuus poisKunnallinen itsehallinto täytti helmikuussa 150 vuotta. 6.2.1865 annettiin Suomen ensimmäinen kunnallisasetus ja se kuului näin:”Me, Aleksander Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Wenäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m., teemme tiettäväksi..” jne.
Hieno muotoilu! Noin sen pitäisi mennä vieläkin!
“Me, Aleksander Stubb, Puoluekok-ouksen armosta, Pääministeri ja Pääporvari koko Suomenmaan yli, Brysselin Juoksupoika sekä Suomen parhaimman NHL-skoutin Suora Jälkeläinen, Suomen Kirjakielen Kehittäjän Vävy ja Lännen Lokarin Kummipoika, Kaikkien vieraiden kielten kävelevä Sanakirja, Selfiekep-pi, y.m., y.m., y.m...”
Kreikka-ilmiöKreikka vaihtoi hallitustaan, eikä enää halua maksaa euro-lainojaan takaisin. Lainat ovat nimittäin vanhentuneet hal-lituksen mukana, joka päästi maan talouden retuperälle.Kreikan uusi hallitus aikookin paikata valtion vajaata kassaa vaatimalla Saksaa maksamaan toisen maailmansodan aikaiset sotakorvaukset.
Alkoho-liongelmaSuomessa alkoholi ei aiheuta häiriökäyttäytymistä juuri kenellekään. Paitsi jos joku ehdottaa, että lasketaan kes-kioluen alkoholipitoisuutta yhdellä prosenttiyksiköllä.
2000-luvun poliittinen termiSe kun Jasper Pääkkönen sa-noo Facebookissa, twitterissä ja instassa kalastuksesta jotain ja maahenkisen kalastuslain puolustaminen pysähtyy. Jopa keskustalaisilta mei-naa unohtua, että vesistöjen äärellä asuvat ja sitä hoitavat ihmiset tuntevat vesistönsä ja tietävät, mitä sille tekevät. Mieleen hiipii oletus, että ehkä se Jasper tietää paremmin.. onhan hänellä niitä tykkääjiä ja seuraajiakin. Hyvästi siis suomettuminen, terve somet-tuminen!
| 9
KVARTAALIN KOVIMMAT||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vapaa-ehtoisuden rajatKansalaisaloite nosti kes-kusteluun ruotsin opiskelun muuttamisesta valinnaiseksi. Keskustelun kuluessa kävi ilmi, että RKP on puolue, joka kannattaa yksilön valin-nanvapauden lisäämistä... ja pakkoruotsia.
Loikkaus-draamaValtion taloudellisen tut-kimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja, demaritaustainen Juhana Vartiainen loikkasi kokoomukseen ja suoraan eduskuntavaaliehdokkaaksi. Kuinka ollakaan, ei kulunut kuin päivä ja kokoomus hurautti Marxista vasem-malta ohi niin että sora pientareelta lensi puolueen naisjärjestön alkaessa ajaa miehille veroa pelkän suku-puolen perusteella.
@jussisallinenfi Mar 11 Kun illan on istunut demareiden kanssa, lienee ihan oikein aloittaa aamu Eteläranta kympistä #tasapaino
@tepposakkinen Mar 8 Taas yksi #vaalikone runtattu kasaan. Palkitsen itseni katsomalla House of Cardsin loppuun.
@joonaskontta Mar 8 Karstula, Suomi: Aamulla #Jyväskylä kauppakatu, sitten #Petäjävesi ja nyt #tupailta #Karstula’ssa. Tää on nimenomaan #vainkepu-juttuja. #vaalit #ksmlvaalit
@jussisallinenfi Feb 28 Haluaisin että nää äänet annettaisiin maakunnittain. Siellä saisi joku sanoa että “Hei Helsinki, täällä Pohjois-Karjala” #umk
@anssikekkonen Feb 7 Joensuu, Suomi: Hyvää #kepuristeily’ä kaikille! Paatti jaksaa ehkä juuri ja juuri kantaa 1800 kepulaisen poliittisen painoarvon. #vain-kepujuttuja #olisinpa
@anssikekkonen Feb 2 Viimeisimmän tiedon mukaan Sipilältä jää #uutisvuoto välistä @KettunenTuomas vaalitilaisuuden vuoksi. #vainkepujuttuja #politiikka
@AsikainenKatja Jan 24 Toiminnanjohtaja @JanneTarima kouluttaa: “@Keskustanuoret organisaatio äärimmäisen monimutkainen mutta äärimmäis-en helppo” #vainkepujuttuja
@pesunriina Jan 22 Mistä tunnistaa lukio-opiskelijan puoluekannan? Kun se puhuu puheviestinnän päättökokeessa kyläkouluista #vainkepujuttuja
@KKSundberg Jan 21 Onpa mukavaa mennä pitkästä aikaa kyläyhdistyksen kokoukseen #vainkepujuttuja
@eskenut Jan 17 Johtokunta miettii vuoden toimintaa, ensimmäisenä ajatuk-sena navettavierailu. #vainkepujuttuja
@MatiasOjalehto Dec 13 “@juhasipila: @JonnaMuurinen Some-koulutukses-sa:)” Ai, näinkö tää toimii? ;) #vainkepujuttuja mukana #maakunnanmatias
@tepposakkinen Dec 12 Isännöidään tunisialaisnuoria puoluetoimistolla. Lauloivat meille meneviä suufilaislauluja, me vastineeksi Nälkämaan. #vainkepu-juttuja
#vainkepujuttuja
BRUTTOKANSANTUOTEvolyymin vuosimuutos, prosenttia
3,92,8
4,1
5,2
0,7
-8,3
32,6
-1,4-1,3
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Teksti: Jonne Maaninka Kuvitus: Pilvi Hyväri
| 10
Mihin voin äänestämällä
änestäessäni osallistun päätöksentekoon, jolla on vaikutusta päivittäiseen elämääni. Eduskuntavaa-lien tulosten perusteella muodostetaan hallitus,
joka määrittää seuraavan vaalikauden ajan suuntaa, johon Suomea viedään. Hallituksen politiikalla on vaikutusta es-imerkiksi koulutukseen, talouden- ja työttömyyden hoitoon sekä ympäristöasioihin.
Pienet lukiot suurennuslasin alla
Koulujen tulevaisuus on kuulunut polttaviin poliittisen kes-kustelun aiheisiin jo vuosikausia. Koulujen perkaaminen on osa nykyisen hallituksen valtiontalouden tasapainottamisohjel-maa. Tikun nokassa ovat olleet erityisesti lukiot. Säästöjä on etsitty ensisijaisesti lukioverkon karsimisesta ja koulutuksen keskittämisestä.
Opiskelijamäärien vähetessä tarve pienten lukioiden toiminnan kriittiselle tarkastelulle on väistämätön. Hallituksen tavoittele-mat suuret keskitetyt lukiot eivät kuitenkaan ole aina kustan-nustehokkain ja opetuksen laadun kannalta paras vaihtoehto. Esimerkiksi etäopetuksella voitaisiin koulutus järjestää edul-lisemmin.
Hidas talouskasvu kasvattaa nuorisotyöttömyyttä
Viime vuonna EU:n kokonaistuotannon kasvu oli 1,5 prosent-
tia Suomen kasvun laahatessa perässä 0,2 prosentin vauhdissa. Tänä vuonna Suomen kasvuvauhdin odotetaan pysyvän EU:n jäljessä. Kokonaistyöttömyyden ennustetaan Suomessa kasva-van samalla kun se muualla Euroopassa supistuu.
Heikko talouskasvu näkyy kielteisesti työllisyydessä. Mar-raskuussa 2014 kokonaistyöttömyys hypähti 8,3 prosenttiin vuodentakaisesta 7,4 prosentista. 15–24-vuotiaiden työttö-myysaste oli 18,8 prosenttia, mikä oli 2,3 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna.
Keskustan tavoiteohjelmassa tavoitellaan Suomeen 100 000 uutta vihreän talouden työpaikkaa ja ylijäämäistä julkista taloutta vuosikymmenen loppuun mennessä. Talouskasvu on ensisijainen keino suitsia työttömyyttä.
Kohti vihreää kasvua ja parempaa kilpailukykyä
Biotalouden, uusiutuvan energian ja materiaalitehokkuuden kehittämisen lisäksi Keskustan tavoitteisiin kuuluu vastaamin-en työelämään ja väestön ikääntymiseen liittyviin haasteisiin. Keskustan keinoja ovat muun muassa perhe- ja työelämän parempi yhteensovittaminen, talouskasvun vauhdittaminen panostamalla osaamiseen, liikenneväyliin ja tietoyhteiskuntaan sekä työurien pidentäminen.
Vasikka
Ävaikuttaa? VALTION BUDJETTIPUU
vuoden 2015 talousarvioesitysesimerkkejä menoista ja tuloista
LUKIOTlukioiden jakautuminen
opiskelijamäärien mukaan 2010
| 11
Mihin voin äänestämällävaikuttaa?
Lähteet:ksml.fi, yle.fi, kaleva.fi,lukiolaisopas.fi, tilastokeskus.fi,
taloussanomat.fi, keskusta.fi
VALTION BUDJETTIPUUvuoden 2015 talousarvioesitysesimerkkejä menoista ja tuloista
Arvonlisävero 16 932 000 000 €
Varallisuuden perusteella kannettavat verot (sis. ansiotuloverot ja pääomaverot)12 069 000 000 €
Valmisteverot(sis. mm. polttoainevero)7 163 000 000 €
Muut verot2 853 000 000 €
Valtiovarainministeriön hallnnonala2 751 567 000 €
Nettolainanotto ja velanhallinta4 467 821 000 €
Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuotokset 2 853 000 000 €
Kuntien tukeminen8 487 981 000 €
Eläkkeet ja korvaukset4 692 983 000 €
Eläkkeet4 546 500 000 €
Työttömyysturva2 762 454 000 €
Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut2 648 800 000 €
Korkeakouluopetus ja tutkimus3 204 192 000 €
LUKIOTlukioiden jakautuminen
opiskelijamäärien mukaan 2010
Historioitsijan
| 12
Teksti ja kuvat: Venla Kaikkonen
eikkailen pitkin Oulun Yliopiston väylää, pääkirjastoa etsien. Olen sopinut tapaavani pääkirjaston edessä Matti Leiviskän, jolle nämä käytävät ovat hyvin tu-
tut. Jämäkästi kättelevä Matti tuntee erinomaisesti Suomen historiaa ja yhteiskunnan kehittymisen. Ei olekaan yllättävää, että tältä pohjalta on noussut tahtoa muuttaa Suomen suuntaa: laaja perspektiivi takaa sen, että näkemystä löytyy.
Oulu ja yliopisto eivät kuitenkaan ole se ympäristö, missä Matin koti on aina ollut. Hän on kotoisin Pyhännältä, Tavastkengän kylältä. Oma kylä on hänelle tärkeä paikka, onhan hän aloitta-nut koulutiensä käymällä oman kylän pientä kyläkoulua. Loma-ajat kuluvat paljolti edelleen tuossa ympäristössä, eikä vähiten siksi, että Matti on oman kylänsä kyläyhteisön puheenjohtaja.
Kylähistorian teosta alkoi poliittinen ura
Ensimmäisen tieteellisen tutkimuksensa tehnyt humanististen tieteiden kandidaatti tarttui innolla hommiin, kun kylällä etsit-tiin tekijää historiikille.Matti haastatteli kyläläisiä, piti historiapiiriä kylällä – ja esit-teli aktiivista kylätoimintaa toimittajalle. Kunnallisvaalit olivat lähestymässä syksyllä 2008, ja toimittaja kysäisi vakuuttavalta nuorelta mieheltä, josko hän oli ajatellut hakeutua kunnan-valtuustoon.– Ei kukaan ole kysynyt ehdolle, vastasi Matti ja heti lehden ilm-estymistä seuraavana päivänä tuli puhelu, jossa asia korjattiin.Nyt Matin löytää sekä kunnanvaltuustosta että -hallituksesta, valtuustoryhmänsä ja keskustan paikallisyhdistyksen puheen-johtajan paikalta, pääsipä hän jopa varaedustajaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitukseen.
”Jos et äänestä, annat vallan muille”
Matti kokee edenneensä poliittisella urallaan sopivin askelin.Hän innostaa muitakin nuoria mukaan paikallispolitiikkaan, heistä kun tahtoo olla pula. Hän myös vakuuttaa, että päät-tämällä siitä, ketkä Suomea johtavat, asioita voidaan todella muuttaa.– Ei ole merkityksetöntä, kuka päättää asioista, jotka vaikut-tavat nuoriinkin. Asiat laitetaan monesti vähintäänkin alulle hyvinkin pienessä piirissä ja siitä ne sitten lähtevät laajen-emaan taso tasolta. Vain äänestämällä voi vaikuttaa. Jos jätät äänestämättä, annat vallan muille. Nuorten ääntä pidetään yllä nuoria äänestämällä.
Menneistä pitää ottaa opiksi
Aktiivisuutta vaatii myös arki, sillä väitöskirjan teko ei ole pelk-kää naputtelua.Apurahahakemus palaa useammin bumerangina kuin shekkinä takaisin, joten itsensä työllistämisen eteen on oltava oma-aloit-teinen. Ilokseen Matti on saanut työstää useita historiikkeja apurahojen välisinä aikoina. Tällä hetkellä työn alla on Pyhän-nän kunnan historia. Menneistä voitaisiin hänen mielestään ammentaa tähänkin päivään.– Suomi oli ennen hyvin erilainen. Asuttiin kylillä ja maatiloil-la, jotka olivat hyvin energiaomavaraisia, liikuttiin hevosilla ja ruoka tuotettiin pääosin omilla pelloilla. Mennyttä yhteiskun-taa sellaisenaan en haikaile, mallia yhteiskunnan järjestämiseen voitaisiin ottaa.
Voimalaitos joka kotiin!
Nykyään niin energia kuin ruokakin tuodaan meille pääosin ul-komailta.Tämä tekee Suomesta hyvin riippuvaisen ja haavoittuvaisen.
kaukonäköisyydellärakentuisi
hajautettu SuomiS
| 13| 12
Se on Matin mielestä huolestuttavaa. Historiaan perehtyneenä hän puhuukin hajautetumman Suomen puolesta ja näkee eten-kin biotaloudessa paljon potentiaalia.– Meidän pitäisi tuottaa mahdollisimman paljon omista raaka-aineistamme. Puusta voidaan tuottaa kaikkia sitä mitä öljystäkin. Suomalaisen ruoan kulutuksen lisääminen tuo myös työtä suomalaisille viljelijöille!Energia tulisi tuottaa mahdollisimman pienissä yksiköissä, lähellä kuluttajaa, kylätasolla tai jopa asuntokohtaisesti. Suur-
ten ydinmyllyjen sähkönjauhanta koko Suomelle on mennyttä aikaa. Luonnonvoimien energian talteenotossa ja etenkin var-astoimisessa talven varalle riittää vielä haasteita, mutta Matti näkee ongelmat vain ratkaistavaksi tarkoitettuina.
Liikkuvat terveyspalvelut, lukioihin etäopetusta
Kestävämpää Suomea tavoitellessa talous ei ole ainoa pointti.Asukkaita tarvitaan muuallakin kuin kaupungissa. Jos tavoitel-
laan biotalouden nousua, maaseudulla asuville ihmisille pitää tarjota myös palveluita. Tässäkin Matti näkee mahdollisuuksia uusien keinojen käyttöön: liikkuvat terveyspalvelut voisi saada palvelemaan myös kaukai-sempiakin kyliä, kunnon etäyhteydet koko maan katta-vine valokuituverkkoineen mahdollistaisi myös työsken-telyn etänä. Pienet lukiotkin voisivat verkostoituessaan laajentaa kurssivalikoimaansa, kun lähiopetuksen oheen otettaisi etäyhteydet.
Valta lähemmäs ihmistä, vähemmäksi valti-olta
Palveluiden ja talouden hajauttamisen lisäksi hän näkee tärkeänä myös hallinnon hajauttamisen. Päätäntäval-taa pitää tuoda lähemmäs niitä ihmisiä, joita päätökset koskettavat. Kunnat tulee säilyttää itsenäisenä, vaikka niiden tehtäviä jouduttaneen miettimään uudelleen. Matti on yhdistystoiminnassaan nähnyt miten monilla kylillä olisi sekä halua että osaamista ottaa suurempaa vastuuta oman kylän kehittämisestä. Näin voitaisiin saada palveluita paremmin ja halvemmalla, ja siinä mis-sä yhden kyläyhteisön voimat eivät riitä, tarvittaisiin maakunnallista yhteistyötä. Myös valtion tehtäviä hän näkisi mieluusti siirrettävän maakunnalliselle tasolle, sillä nykyinen jäykkä keskushallinto ei enää pysy perässä nopeasti muuttuvassa maailmassa.Rauhalliseen tyyliinsä Matti kertoo näkemyksistään maamme tulevaisuuden kehittämisestä. Pyhännän mies on valmis ottamaan Helsingin haasteet vastaan.
Matti Leiviskä, 29
kotipaikka: Pyhäntä ja Ouluala: Historian tohtorikoulutettava, FL, historian tutkijavaaliteemat: Hajautetut talous, palvelut ja hallintoslogan/motto: ”Hajautettu yhteiskunta – Kestävämpi Suomi”nettisivut: www.leiviskamatti.fisome: facebook, instagram, twitter @leiviskamatti
| 14
alintansa jälkeen kansanedustajat kokoontuvat val-tiopäiville, joka on eduskunnan vuosittainen työ-jakso. Yleensä valtiopäivät avataan helmikuussa, ja ne
kestävät seuraaviin valtiopäiviin saakka. Käytännössä eduskun-ta on istuntotauolla kesäisin ja jouluisin. Jokainen kansane-dustaja kuuluu eduskuntaryhmään, jotka pääsääntöisesti muodostetaan puolueittain. Oma eduskuntaryhmä on oleel-linen vaikuttamiskanava kansanedustajalle. Ryhmäkokouksissa sovitaan välikysymyksistä, kyselytuntien taktiikoista ja poliit-tisista avauksista.
Edustajien pitää olla yksimielisiä ryhmissään
Yleensä eduskuntaryhmissä on ryhmäkuri eli kansane-dustajien on noudatettava yhdessä sovittua linjaa, esimerkik-si hallituksen esitysten puolustamista ja niiden puolesta äänestämistä. Ryhmäkuria uhmaavat kansanedustajat joutuvat selittämään toimintaansa muulle ryhmälle. Joskus seurauksena voi olla sanktio, kuten varoitus tai määräaikainen erottaminen ryhmästä. Osa eduskunnan käsittelemistä asioista on ns. oman-tunnon kysymyksiä, joissa ei ole yhteistä linjaa, vaan kansane-dustajat saavat äänestää vapaasti.
Istuen ja väitellen päivät pitkät
Näkyvin osa kansanedustajan työtä on eduskunnan täysistun-toihin osallistuminen.Täysistuntoja pidetään yleensä neljä kertaa viikossa Eduskun-nan Suuressa salissa. Niissä säädetään lait, käsitellään hallituk-sen talousarvioesitykset, keskustellaan ajankohtaisista aiheista
ja käydään kiivaita väittelyjä. Täysistunnot ovat keskeisin poli-ittisen keskustelun areena, joita tiedotusvälineet seuraavat ahkerasti.
Torstain täysistunto alkaa suullisella kyselytunnilla, jonka aikana kansanedustajat voivat esittää kysymyksiä ministereille hallituksen ja ministeriöiden toiminnasta. Eduskuntaryhmät sopivat etukäteen, mistä aiheesta aikovat hallitusta hiillostaa. Kysymyksillä nostetaan esille pinnan alla muhivia aiheita tai kansakunnan huulilla olevia uutisia. Päästessään väittelemään ministerin kanssa kansanedustaja voi nostaa kannattajilleen tai vaalipiirilleen tärkeän asian tai epäkohdan politiikan polttopis-teeseen.
Puhemies antaa luvan kysyä
Puhetta täysistunnoissa johtaa eduskunnan puhemies, joka on tasavallan hierarkiassa toinen heti presidentin jälkeen.Kokeneella kansanedustajalla on mahdollisuus päästä puhe-mieheksi tai varapuhemieheksi. Puhemiehistön paikat jaetaan yleensä kolmen suurimman puolueen kesken. Puhemiehillä on keskeinen rooli eduskuntatyön johtamisessa sekä kansliatoimi-kunnassa että puhemiesneuvostossa. Täysistuntoa johtaessaan puhemiehellä ei ole äänestysoikeutta.
Ennen täysistuntoa asioita viilataan valiokunnassa
Eduskunta jakautuu valiokuntiin, joissa hallituksen ja kansanedustajien laki- ja talousarvioaloitteet käytännössä käsi-tellään.
V
Aloitteita, haastamista ja lobbaamistaTeksti: Hannu Savolainen Kuvitus: Pilvi Hyväri
Huhtikuussa pääsee äänestämään eduskuntavaaleissa. Jos hyvin käy, äänestämäsi eh-dokas tulee valituksi Suomen Eduskuntaan. Seuraavasta selviää, miten kansanedustajasi
vaikuttaa kotimaakunnan ja Suomen asioihin.
- mitä kansanedustajasi tekee pilaritalossa?
| 15
Valiokunnat ovat kansanedustajalle tärkeä vaikuttamisen ka-nava. Vaikka puolue olisikin oppositiossa, kansanedustaja voi niissä parantaa lakiesityksiä, kutsua keskeisiä asiantuntijoita kuultavaksi ja tarvittaessa kirjoittaa vastalauseita. Kansan-edustajat pyrkivät jäseniksi valiokuntiin, joissa käsitellään heille tärkeitä asioita, vaikkapa maataloutta tai koulutusta. Valiokun-nat antavat säädettävistä laeista mietinnön tai lausunnon, jotka siirtyvät täysistunnon käsiteltäväksi ja lopulta hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Merkittävimpinä valiokuntina pidetään EU-asioita käsittelevää Suurta valiokuntaa sekä perustuslaki-, val-tiovarain- ja ulkoasiainvaliokuntia.
Oma-aloitteinen edustaja tekee - aloitteita
Kansanedustaja voi pyrkiä muuttamaan lainsäädäntöä tai nos-tamaan asioita poliittiseen keskusteluun aloitteiden avulla.Lakialoitteella kansanedustaja voi ehdottaa kokonaan uuden lain säätämistä tai olemassa olevan lain muuttamista. Lakialoite voi koskea esimerkiksi luokkakoon enimmäismäärää.Talousarvioaloitteella kansanedustaja ehdottaa talousarvioon tai lisätalousarvioon otettavaa määrärahaa, kuten perustienpidon määrärahojen korottamista valtion budjetissa. Toimenpidealoitteella ehdotetaan, että hallitus käynnistäisi lainvalmistelun tai muun toimenpiteen.
Edustajat ohjailevat hallitusta kyselemällä kiperiä
Kirjallinen kysymys osoitetaan hallituksen ministerille.Sillä kansanedustaja pyytää lisätietoja hallituksen toimista ja valvoo samalla ministerien toimien laillisuutta. Usein kirjallisella kysymyksellä halutaan kuulla hallituksen kanta johonkin asiaan ja samalla nostaa esille kansalaisille tärkeitä teemoja. Kansan-
edustaja voi tentata hallitukselta kantaa esimerkiksi kalastuk-sen byrokratian vähentämiseen.
Välikysymyksellä oppositio pyrkii mittauttamaan hallituksen kannatuksen.Tavoitteena on kaataa hallitus ehdottamalla epäluottamusta jo-honkin poliittiseen kysymykseen liittyen. Välikysymykseen tar-vitaan vähintään 20 kansanedustajan allekirjoitus. Yksittäinen kansanedustaja voi olla keskeisessä roolissa nostaessaan esille teeman, josta päätetään esittää välikysymys. Käytännössä hal-litus kaatuu välikysymykseen erittäin harvoin, mutta kyseessä on järein ja näkyvin keino nostaa jokin yhteiskunnallinen epä-kohta politiikan asialistalle.
Riihessä puidaan raha-asiat
Eduskunta päättää vuosittain valtion meno- ja tuloarviosta eli budjetista.Loppukesän budjettiriihessä hallitus lyö lukkoon talousarvi-oesityksensä. Sitä ennen hallituspuolueen kansanedustajan kannattaa yrittää vaikuttaa siihen, että ministerit osoittaisivat määrärahoja tärkeisiin kohteisiin ja hankkeisiin. Kyse on siis joko oman tai naapuripuolueen ministerin lobbaamisesta. Koko
vaalikauden menokehykset päätetään pian eduskuntavaalien jälkeen kehysriihessä. Tuolloin sovitaan eri hallinnonalo-
jen menojen maksimimäärät neljäksi vuodeksi. Myös tämä on tärkeä vaikuttamisen paikka kansanedustajalle.
| 16
Nälkämaasta kajahtaa
Nuorukainen tarkistaa trumpettinsa suukappaleen ja nostaa katseensa yleisöön. Katseet kohtaavat, henkäisy, ja ilmoille ka-jahtaa Nälkämaan laulu. Musiikkimies soittaa vaalitilaisuuten-sa alkajaisiksi ylpeänä laulun, joka kertoo hänen kotiseudustaan ja juuristaan. Kainuun kansa kuuntelee, trumpetti vaimenee. Hetken hiljaisuus. Tuomas Kettunen laskee soittimensa ja re-peää hymyyn.
Trumpetti on seurannut Tuomasta reissuillaan pikkupojasta asti. Musiikki on harrastus ja intohimo. Pääsipä hän suorit-tamaan varusmiespalvelustaankin Kainuun sotilassoittokun-taan. Kotiseudun kulttuuritoiminta on Tuomakselle tärkeää ja kulttuurillisten erityisominaisuuksien vaalimista hän pitää arvokkaana.
Viime vuosina vähentyneitä koulutusmahdollisuuksia Kain-uussa hän pitää hyvin harmillisena. Esimerkiksi yliopistokou-lutus vietiin Kajaanista Ouluun. Lukiokoulutus on turvattava pienemmilläkin paikkakunnilla, eikä ammattikorkeakoulua saa viedä pois, päinvastoin.– Biotalouden kehittämisen myötä voitaisiin jopa avata uu-sia koulutusaloja, Tuomas visioi. Koulutuksista tehdyt leik-kaamiset eivät saa hänen kannatustaan keinona Suomen tule-vaisuuden turvaamiseksi.
Lähellä paras
Olen tavoittanut Tuomaksen tien päältä. Iloisesti puhelimeen vastaava mies on autossa, matkalla keskustelemaan maatalous-poliittisista asioista. Puhelimessakin voi aistia innostuksen ja aatteen palon, joka vie kansanedustajaehdokasta eteenpäin.
Miehen näkemys Suomen tulevaisuudesta on selkeä. Suomen on pidettävä lainsäädäntövalta kotimaassa. Päätöksiä pitää teh-dä siellä, missä ihmiset niiden vaikutukset parhaiten tietävät ja heidän on voitava vaikuttaa oman elinympäristönsä asioihin. Keskittämisen tien Tuomas näkee olevan umpikujassa.– Kainuussakin asuu ihmisiä, jotka täällä haluavat asua. Täällä on luonnonvaroja, joita tarvitaan. Täällä on ihmisiä, jotka tuntevat itsensä onnelliseksi. Valtiovallan tulisi turvata elämä myös näillä syrjäisillä alueilla. Lähidemokratian periaatteiden mukaan Tuomas kavahtaa myös ajatusta Euroopan Unionin kehittymisestä liittovaltioksi, jossa lainsäädäntävalta karkaisi yhä kauemmaksi ja etäisemmäksi.– Suomessa on osaamista ja taitoa päättää omista asioistamme!
Maailman hyväntuulisin maitopoika
Kainuun mies on kotoisin Kuhmon kaupungista, mutta maa-seutu on aina ollut tärkeä osa elämää.
nuorten ääni
Teksti: Venla Kaikkonen Kuva: Tapio Kinnunen
Tuomas Kettunen, 27
kotipaikka: Kuhmoala: agrologiopiskelija, Karelia-AMKvaaliteemat: Työ, turva ja tulevaisuusslogan/motto: Tekijämies Kainuusta – Tuomas Kettunennettisivut: http://www.tuomaskettunen.fi/some: facebook, twitter, instagram @kettunentuomas
| 17
27 vuotta on Tuomas katsellut Kainuun maisemia. Vaikka opin-not ovat vieneet häntä kotiseudulta Joensuuhun saakka, koti-kulmat eivät ole päässeet unohtumaan. Kesiksi hän on palannut takaisin Kuhmoa kiertämään – maitoautoa ajaen. Sosiaalinen ja avoin mies onkin reiteillään tullut tunnetuksi alueen asuk-kaiden keskuudessa.Nyt viittä vaille valmis agrologi on palannut Itä-Suomesta takaisin Kainuuseen. Opinnäytetyö saa odottaa, sillä vaalikam-panjointi käy kokopäivätyöstä. Urakka ei todellakaan nuorta miestä lannista, vaan tavoite on kirkas: kansanedustajan pesti ja Suomen parempi tulevaisuus.Nuorella kainuulaisella on positiiviset odotukset tulevaisuud-esta, mutta se vaatii poliittista tahtoa ja vaikuttamaan hän ha-luaa.
Työtä, Turvaa ja Tulevaisuutta isolla Teellä
Luonnossa retkeily, metsästys ja kalastus ovat saaneet Tuomak-sen arvostamaan Kainuun korpia. Läheinen luontosuhde ajoi Tuomaksen opiskelemaan alaa, agrologiaa, joka ei musikaalisen miehen läheisille näyttänyt ilmeisimmältä.Kauniin luonnon säilyttäminen on Tuomakselle tärkeää. Samal-la hän näkee metsien tarjoamat mahdollisuudet koko maakun-nalle. Alan mies painottaa myös myös ruuantuotannon työl-listäviä vaikutuksia.– Lähellä tuotettu, puhdas ruoka on arvo, jota on vaalittava, Tuomas sanoo. Luonnonvarat on pyrittävä ottamaan terveellä tavalla hyötykäyttöön. Biotaloudessa on lukemattomia mahdol-lisuuksia.– Metsät kasvavat koko ajan, ja ikkunasta kun katsoo, niin vihreä kulta huojuu tuulessa, Tuomas maalailee. Hän muistuttaa, että on uskallettava myös päättää, pelkkä visiointi
ei kauas kanna. Vastuullinen luonnonvarojen hyödyntäminen takaa myös tulevaisuuden ja tuo työtä. Turvaa työtätekevälle kansalle voisi tuoda myös paljon puhuttu perustulo, jonka Tuo-mas näkee mahdollisuutena.– Susia ja Venäjää minä en pelkää, mutta nuorten syrjäytymin-en ja paha olo huolettavat minua. Työpaikkoja ei ole onnistuttu puheista huolimatta luomaan, vaikka mahdollisuuksia kyllä on, hän peräänkuuluttaa tahtopolitiikkaa.
Nopeiden liikkeiden mies
Kun Tuomas päätti lähteä mukaan politiikkaan, asioita tapahtui paljon ripeään tahtiin.Vuonna 2012 hän liittyi keskustanuoriin, lähti ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin ja tuli valituksi Kuhmon kaupunginvaltuus-toon hyvällä äänisaalilla. Samassa imussa tie vei Poriin kes-kustanuorten liittokokoukseen, jossa hänet valittiin kahdeksi vuodeksi järjestön liittohallitukseen. Harppaus oli suuri, mutta Tuomasta harmittaa ainoastaan myöhäinen lähtö mukaan politiikkaan.Keskustanuorissa ja kunnallispolitiikassa hän on konkreettis-esti päässyt näkemään sen, miten nuorillakin on mahdollisuus vaikuttaa oman kuntansa ja myös maakuntansa asioihin. Tuo-mas rohkaisee kaikkia nuoria osallistumaan ja väittää, että jos tahtoa löytyy, vaikuttamaan pääsee.– Kaikista parhaiten me tiedämme täällä paikallisella tasolla mikä täällä toimii. Maakunnista pitää myös äänten kuulua!Jos ehdokkuus ei ole se oma juttu, aktiivisuutta on myös äänestää, kuuluu Tuomaksen muistutus. Valituksen voi osoit-taa suoraan omalle ehdokkaalleen ja näin olla mukana vaikut-tamassa.
| 18
N yt pistit pahan, naurahtaa Sami Helle, kun häneltä kysyy kuka hän oikein on.Hetken miettimisen jälkeen vastaus tulee kuitenkin
varmasti.– Kohta 42-vuotias perus suomalainen muusikko. Ja tietenkin keskustalainen. Vaikka Helle vakuuttaa elävänsä normaalia elämää, ihan tav-allisesta tyypistä ei ole kyse. Hän on muun muassa esiintynyt Vähän kunnioitusta –elokuvassa ja maailmalla palkintoja niit-täneessä dokumenttielokuvassa Kovasikajuttu. Ne ovat kuiten-kin pikkujuttuja tammikuiseen uutispommiin verrattuna: Helteen työpaikka, Pertti Kurikan Nimipäivät –bändi, valittiin edustamaan Suomea Euroviisuissa. – UMK:n jälkeen elämä on muuttunut, Helle tunnustaa. Hän kertoo miettivänsä sanomisiaan aiempaa tarkemmin.– Yritän suojella mun perhettä, tyttöystävää ja läheisiä ystäviä,
että ne ei joutuis mun kautta kärsimään mediassa, enkä anna roskalehdille haastatteluja. Helteen musiikki-innostus syttyi 25-vuotiaana Resonaari-musiikkikoulussa. Hän kieltää olleensa erityisen musikaalinen, mutta päättäneensä kokeilla alaa päästyään tutustumaan kuvi-onuottimenetelmään. Menetelmässä nuotit merkitään konk-reettisesti muotojen ja värien avulla. Merkintätavan ansiosta soittaminen onnistuu perinteisiä menetelmiä nopeammin ja motivoivammin.– Huomasin, että tää on hauskaa ja helppoa. Sillä tiellä nyt olen, Helle muistelee. Matkan varrella instrumentti vaihtui pianosta bassoon ja musiikkityyli jazzista punkiin. Uuden Musiikin Kilpailuun osallistuminen oli Helteen mukaan muiden ajatus, mutta hän ei pannut vastaan, kun idea heitettiin ilmoille. Voittoon hän ei kuitenkaan uskonut.
Tehkää Suomesta aidostitasa-arvoinen maa
Teksti ja kuvat : Eeva Kärkkäinen
| 19
– Yritin sanoa, että nyt vähän jarrua päälle.Liikaa jarrua ei onneksi painettu, sillä nyt luvassa on astetta isompi yleisö ja suuntana Itävalta. Euroviisukevät tarkoittaa Helteelle sitä, että hänen toinen ra-kas harrastuksensa, politiikka, jää vähemmälle. 12 vuotta sitten keskustan toimintaan mukaan lähtenyt Helle teki puoluevalin-nan huolellisen harkinnan jälkeen. Hän tutustui puolueisiin netissä, ja tunnisti omat ajatuksensa keskustan tavoitteissa. Tapahtumissa käydessä Helteen valinta varmistui. Hän sanoo tykästyneensä siihen, että sai olla järjestössä oma itsensä.– Tuntui, että nyt olen kotona, tämä on se minun paikka, Helle muistelee puoluevalinnan tekemistä. Vaalitoiminta on tullut vuosien varrella Helteelle tutuksi use-ammista vaaleista. Hän harmittelee, että ehtii tänä keväänä aiempaa harvemmin kampanjoimaan keskustan teltalle.¬– On kivaa olla tuolla ihmisten kanssa ja nähdä politiikka läheltä, Helle perustelee. Aina poliittinen osallistuminen ei ole ollut juhlaa. – Viime eduskuntavaalit oli ne katastrofivaalit, niitä ei unoh-deta, Helle nauraa, mutta vakavoituu sitten. Neljä vuotta sit-ten tapahtuneen rankan vaalitappion jälkeen hän ei ollut ylpeä puolueestaan.– Haluan, että me pärjätään näissä vaaleissa paremmin kuin viime vaaleissa, Helle sanoo.Vaalivoiton povaajia Helle kehottaa laittamaan jäitä hattuun.– En usko sitä ennen kuin näen ne prosentit. Suomi on siitä hassu maa, että tulosta ei tiedetä ennen kuin äänestetään, hän muistuttaa. Bändikavereiden kanssa politiikka aiheuttaa välillä sanahark-kaa.– Meille on tullut aika paljonkin riitoja, varsinkin Kartsin kans-sa, Helle tunnustaa tarkoittaen PKN:en laulajaa Kari Aaltoa. Helle sanoo ymmärtävänsä ihmisiä, joita politiikka ei innosta. Se ei kuitenkaan oikeuta puhumaan pahaa poliitikoista. Hän kertoo monen keskustapoliitikon tulleen vuosien varrella tärkeäksi.– Esimerkiksi Laanisen Timo, kunnioitan häntä. Kaikkia poliitikkoja Helle ei kuitenkaan ymmärrä. Hän kertoo arvostuksensa rapisevan, jos poliitikko on negatiivinen es-imerkiksi vammaisia tai vanhuksia kohtaan. Helle ei hyväksy rasismia tai vastakkainasettelua eri ihmis-ryhmien välillä. – Me kaikki asutaan Suomessa. Maahanmuuttajatkin asuu Suomessa. Jos ne on asunut täällä vaikka kymmenen vuotta, silloin ne on mun silmissä suomalaisia, ymmärrätkö, Helle tu-listuu.Hän korostaa etteivät vamma, vanhuus tai etninen tausta tee ihmisestä pahaa tai vähemmän arvokasta. – Jos puhuu kunnioittavasti ja lämmöllä toisista on hyvä ih-minen.
Helle toivoo, että eduskuntaan pyrkivät ja sinne pääsevät sitou-tuisivat tekemään suomesta aidosti tasa-arvoisen maan.– En voi olla tasa-vertainen kansalainen, ennen kuin laki it-semääräämisoikeudesta menee eduskunnassa läpi, Helle ker-too.Hän vaatii että kehitysvammaiset otetetaan mukaan politiik-kaan: töihin ja valmistelemaan heitä koskevia lakeja.– Jos haluatte oikeesti tehdä hyviä päätöksiä, menkää paik-koihin missä ne ihmiset, joita päätökset koskettaa ovat, Helle suosittelee. Vaikka politiikka on välillä vaikeaa, kehottaa Helle jokaista äänestämään. Hänen mielestään ihmiset voisivat katsoa itseään peiliin, kun miettivät miksi Suomella menee huonosti.–Halutaanko, että Suomi on Kreikka kakkonen? Mulla on sel-lainen tunne, että niin käy jos jatketaan tähän suuntaan ja lei-kataan vääristä paikoista, hän ennustaa.Helteen mielestä Suomi on nyt kipeä ja ainoa tapa parantaa Suomi on äänestää.– Jos ei äänestä ei voi valittaa. Mulle on turha tulla valittamaan esimerkiksi työttömyydestä, jos ei ole äänestänyt. Nuorille, jotka kohtaavat syrjintää ja vähättelyä Helteellä on selkeä neuvo.– Tee mitä haluat. Helteen mielestä ihmisillä pitää olla unelmia, ja niitä pitää ak-tiivisesti jahdata.– Mulla oli unelma päästä muusikoksi, enkä todellakaan tien-nyt, että pääsisin vielä euroviisuihin. Nyt unelmoin, että pääsen vielä joku päivä kansanedustajaksi, Helle kertoo. Hän iloitsee, että on saanut ympärilleen ihmisiä, jotka uskovat samoihin un-elmiin.Uraansa aloittelevia Helle kehottaa menemään rohkeasti mu-kaan itseään kiinnostavaan toimintaan, oli se musiikkia tai politiikkaa, ja harrastamaan sitä ahkerasti.– Ei kukaan tule sua sieltä sängystä hakemaan.
Tehkää Suomesta aidostitasa-arvoinen maa
Teksti ja kuvat : Eeva Kärkkäinen
- Suomi on siitä hassu maa, että vaalitulosta ei tiedetä ennen kuin äänestetään, Sami miettii.
| 20
Teksti ja kuvat : Jukka Koivula
miksi Tuomas?Tuomas ja vaalipäällikkö Anttalainen kampanjan alkumetreillä.
“Minusta on ollut mukavaa ja kiinnostavaa päästä työskentelemään uutena Keskustanuorten jäsenenä Tuomaksen vaalikampanjaa. Vaalikampanjan aikana olen tutustunut uusiin ihmisiin ja oppinut sivussa politiikasta paljon. “– Janne Kallunki
Kainuun aktiivien sanoja Tuomaksesta.
Toiminnanjohtajana saan käyttää muun muassa erilaisia työasuja. – Jelena Mankinen
miksi Tuomas?
Kuhmon tytöt kannattamassa Tuomas Ket-tusta. “Tuomas on aina todella positiivinen, autta-vainen ja yställinen” - Elisa Oinas-Panuma
“Tuomas innostaa ja kannustaa jatkamaan politiikassa myös silloin, kun ympäristö pain-ostaa lopettamaan Järjestötoiminnan” – Kaisa Oinas-Panuma
“Tuomas on periksi antamaton luonne ja uskomaton joka-paikan höylä. Välillä sitä miettii, että miten hänellä riittää energiaa kaikkeen, mutta vastaus taitaa piillä sisukkaassa kainuulaisessa mentaliteetissa. Kaiken muun ohessa Tuo-mas ehtii olla myös ystävä isolla Y:llä.” –Ansku Veteläinen
Kenubiilin kanssa kampanjointi oli kaikista Kainuun Keskustanuorista erityisen mukavaa!
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||KASVUN PAIKKAKasvun paikka -palstalla kerrotaan nuorkeskustalaisia kasvutarinoita.
Carita Maisila on uunituore äiti, kunnanjohtaja ja entinen johtava keskustanuori. Hän joutui puolueen takia työttömäksi, mutta sai nuorisojärjestöltä paljon. Jopa enemmän kuin voisi kuvitella.
Eväitä työelämään,
Teksti : Maija Tahkola Kuvat: Carita Maisilan arkistot
| 22
rinnallakulkija kotielämään
Kevä
ältä
201
0, jo
lloin
Car
ita o
li N
epal
issa
Kesk
usta
nuor
ten
edus
taja
na D
emon
ja
UN
DP:n
keh
itysy
htei
styö
dele
gaati
ossa
.
eskustanuoret toivat puoluepolitiikan elämääni.En ole varma milloin se perusjuttu, vaikuttaminen, as-tui kuvioihin, mutta se johti kuitenkin Keskustanuor-
iin. Vuonna 2005 vietettiin juhlaliittokokousta Turussa, kuten muuten ilmeisesti tulevanakin juhlavuotena... En suoraan sa-noen muista mikä tai kuka minut sinne Turkuun johdatti, mut-ta sieltä itseni kuitenkin löysin.Sitä seurasi sitten Elokoulu Rantasalmella. Muistan istuneeni yksin jollain juna-asemalla, ”kai mut joku tulee täältä hake-maan” -miettein. Ja niinhän ne tuli. Keskustanuoret nimittäin, ja siitä se nyt viimeistään sitten lähti.
Se tuttu tarina – kaikkeen mukaan
Varsinais-Suomessa vaikuttaminen jäi osaltani lyhyeksi, sillä opintoni veivät minut Tampereelle, Pirkanmaalle.Opiskelijapolitiikka ja Keskustanuoret värittivät arkeani melkoisesti. Olin ylioppilaskunnan hallituksessa koulutuspoli-ittisena vastaavana, ja toimin samalla Pirkanmaan nuorissa ja opiskelijoissa. Hallitusvuosi oli äärettömän opettava: oli suo-rastaan hämmentävää nähdä ja kuulla miten ihmiset voivat aja-tella niin eritavoin, olematta kuitenkaan kukaan väärässä.
Tie toiminnanjohtajasta eduskunta-avustajaksi
Hallitusvuoden jälkeen aloitinkin sitten Pirkanamaalla nuorten toiminnanjohtajana. Monta rautaa oli tuolloinkin tulessa, sillä eipä aikaakaan kun olin jo kuntaliitossa projektiluontoisissa töissä. Vauhti jatkui melkoisena, sillä vuonna 2009 tulin val-ituksi Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi, jossa vierähtikin kaksi vuotta.Työt kuntaliitossa vaihtuivat myös kansanedustaja Timo Kauniston eduskunta-avustajaksi. Olin nuorisopolitiikassa siis melkoisen syvällä tuohonkin aikaan.
Kunnanjohtajana tarvitsee erilaisuuden ymmärtämistä
Varapuheenjohtaja vuosina mentiin pitkin Suomenmaata omien kanssa, mutta äärettömän paljon tehtiin myös yhteisiä juttuja muiden nuorisojärjestöjen kanssa. Erilaisuuden ym-märtäminen sai jälleen ihan uusia ulottuvuuksia ja tuota taitoa olenkin tarvinnut nykyisessä työssäni kunnanjohtajana.Uraani ajatellen Keskustanuoret ovat muutenkin antaneet pal-jon. Olen uskaltanut tarttua käsillä oleviin haasteisiin ja tilaisu-uksiin. Ystävien antama tuki ja kannaustus on ollut liikuttavaa ja eteenpäin vievää. Toisaalta, kyllähän siinä järjestössä to-imiminen tarjosikin töitä ja tekemistä aivan erityisellä tavalla: urapolkuni on mennyt suunnittelemattomasti mutta jatkuvasti eteenpäin. Silloinkin, kun on ajatellut että askelia olisi otettu
taaksepäin...
Vaalitappiossa oli henkilökohtaisen voiton siemen
Vuoden 2011 eduskuntavaalit, tai tarkemmin sanottuna itse se vaali-ilta on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Tunnelma oli lamaannuttava, silloin kyllä oppi miltä tuntuu kun ei menekään niin hyvin. Tietysti koko puolueen tulos oli surullinen, mutta tuo ilta teki minusta myös työttömän. Tähän asti uusia haasteita oli tullut mukavalla tahdilla. Tuolloin päätin, että nyt on minun ai-kana jättää avustajan työt, tehdä gradu ja alkaa etsiä ihan oman alan töitä. Hyvinhän siinäkin siis kävi. Tuo vaali-ilta ei tokikaan tarkoittanut että puoluetta olisin jättänyt. Ei suinkaan, mutta oman uran kannalta tuli tehdä seuraavia siirtoja.
Nuorten nousu varapuheenjohtajiksi jäi mieleen
Jos oli tuo vaali-ilta sellainen huonompi kokemus, löytyy niitä hyviä senkin edestä. Parhaimpana nyt tietysti Lahden puol-uekokous. Nuorten ehdokkaiden menestys varapuheenjohta-javaalissa oli äärettömän mieleenpainuvaa ja hienoa. Oli upeaa saada olla osa sitä, ja kokea siinä hetkessä ja tilanteessa sellaista yhteisöllisyyttä. Nyt virkamiehenä sellaista osallisuutta ja sitä tunnetta - yhteisöllisyyttä - kyllä kaipaakin.
Lumimyrskystä löytyi puoliso
Ikimuistoisten iltojen ja tapahtumien ja mieleenpainuvien keskustelujen lisäksi Keskustanuorista olen saanut paljon ystäviä. Yhtenä tärkeimmistä oman aviomieheni, lapseni isän. Tapasimme ensimmäisen kerran Lumimyrkyssä Himoksella, kutakuinkin viisi vuotta sitten. Että empä olisi oikeastaan en-empää voinut kuvitellakaan...
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| KASVUN PAIKKA
| 23
K
Seinäjoen valtuuskunta vuodelta 2009. Kuvassa lisäkseni Annika Saarikko,
Tarja Anttonen ja Hanna Torvasti
Teksti: Juhani Ojalehto Kuvat: Joonas Hekkala
| 24
“Maakuntamme tarvitsee näköisensä kansanedustajan val-vomaan etujamme. Matti on suoraselkäinen nuori mies Py-hännältä. Matissa yhdistyvät perinpohjainen tutkijan asenne asioiden selvittämisessä sekä kyläyhdistystoimijan tapa laittaa asiat rullaamaan. Tässä kaksi merkittävää ominaisuutta, joilla tätä maata voidaan kehittää. Matti vaikuttaa kyläyhdistystasolta maakuntatasolle saakka. Hän tietää mitä arki ja elämä ovat pienessä Tavastkengän ky-lässä tai suuressa Oulun Tuirassa. Nyt on aika hypätä seuraavalle portaalle ja antaa Matin asiantuntevuus kaikkien käytettäväksi. Ei ole sama kenelle annamme valtakirjan päättää omista asiois-tamme Arkadianmäellä. Minä annan omani asioideni hoitamis-een Matille. Matti ei ainoastaan tutki historiaa, vaan tekee sitä!” Jussi Ylitalo, Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan pii-rin puheenjohtaja,Keskustanuorten liittohallituksen jäsen, Tyrnävä
“Matilla on vahva historian tuntemus, vahvaa yhteiskunnallista osaamista uusia, raikkaita näkemyksiä, elämänarvot kohdal-laan, kykyä ymmärtää ja hallita laajoja kokonaisuuksia, koke-musta sekä maaseudulta että kaupungista. Persoonana Matti on yhteistyökykyinen ja toisia kuunteleva. Työssään hän on päämäärätietoinen ja aikaansaava vieden loppuun sen, mihin ryhtyy.”
Leena Nissinen, erityisopettaja, Pyhäntä
“Entisenä Nuoren Keskustan Liiton varapuheenjohtajana 80-lu-vulta tohdin tukea Matin valintaa Eduskuntaan koska aikanani NKL:n puheenjohtajana oli myös Matti. Tunnen Leiviskän Mat-tia sen verran, että luotan hänen ajatusmaailmaansa ja maail-mankuvaan, joka ymmärtää Suomen muutostarpeet. Vaikuttaa siltä, että muutos on menossa arvottomaan ja armottomaan su-untaan, tarvitsemme edelleen arvojen puolustajia ja oikeuden-mukaisuuden rakentajia niin ihmisten kuin alueiden osalta.Muutos voi olla myös paluuta oikeiden arvojen äärelle jossa ar-vostetaan ihmisten ja alueiden mahdollisuuksia menestyä tule-vaisuudessa.”
Markku Koski, Sievi
”Ihailen Matissa erityisesti kahta piirrettä. Rehellisyys ja per-isuomalainen suoraselkäisyys. Ette löydä häntä kiilaamassa muiden edelle omia etuja tavoitellen tai kuule hänen antavan yleisöä liehakoivia vastauksia vaalitentissä. Matti tekee töitä samanlaisella tarmolla ja päättäväisyydellä pienessä kyläy-hteisössä, kunnanhallituksessa kuin maakunnallisissa järjestö- ja luottamustoimissa, takuulla herrasmiesmäisellä tyylillä. Ti-etäen, että pienikään projekti ei tule ylenkatsotuksi, on hänelle helppo uskoa Suomen kokoiset asiat hoidettavaksi.
Suomi ja maailma muuttuvat ennennäkemättömällä nopeudel-la. Kokemukseen perustuvat ratkaisut eivät yksin riitä Suomen ja maakunnan kilpailukyvyn ja elinvoiman takaamiseen haastavina aikoina. Tarvitaan tuoreita näkökulmia ja rohkeutta uudistaa. Tässä mielessä historiankirjat tunteva nuorukainen on kelpo valinta.” Katja Erkkilä,, erikoislääkäri, Pyhäjärvi
”Matti on harkitseva ja vastuuntuntoinen kaveri, joka pere-htyy asioihin kunnolla. Tällaisia tyyppejä politiikasta ei löydy koskaan liikaa. Hänen visionsa hajautetusta yhteiskunnasta on suoraan keskustalaisen aatteen ytimestä. Uskomalla ja toimimalla yhdessä Ma-tin viitoittamalla tiellä, voidaan Pohjois-Pohjanmaalle luoda tu-hansia uusia työpaikkoja. Me poh-joispohjalaiset tarvitsemme van-kan asiainhoitajan, joka pitää koko maakunnan puolta. Matin työ oman kotiseutunsa hyväksi on aito esimerkki siitä, miten hän on valmis tekemään kovasti töitä yhteisten asioiden eteen. Siksi valintani on Matti Leiviskä.”
Eveliina Lintula, opettaja, Pyhäjärvi/Oulu
Miksi Matti? Koonnut : Hanna Markkanen
MatiasOjalehto
MarisannaJarva
62
MattiLeiviskä
66
Eeva-MariaParkkinen
TimoKorhonen
65
EijaNivala
69
NiiloKeränen
63
Hanna-Leena
Mattila
UllaParviainen
TuomasKettunen
64
RiikkaMoilanen
68
JuhaPylväs
HannuTakkula
TapaniTölli
MirjaVehkaperä
JarmoVuolteenaho
AnttiRantakangas
4
JuhaSipilä
5
OULUN VAALIPIIRINKESKUSTANEHDOKKAAT
ENNAKKOÄÄNESTYS 8.-14.4.2015EDUSKUNTAVAALIT 19.4.2015.
k k
PALTAMO HAAPAVESI
OULU OULU
TAIVALKOSKI KEMPELE
KALAJOKI KUUSAMO
KUHMO OULU
OULU YLIVIESKA
SOTKAMOTYRNÄVÄ
PYHÄNTÄ OULU
RAAHENIVALA
Maksajat: Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Keskusta
| 26
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||LIFESTYLE: HARRASTUS
Snoukka ja mökkeily - maakuntien lajit Teksti ja kuva: Samuel Satomaa
LIFESTYLE: DIY-KITARA|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 27
Snoukka ja mökkeily - maakuntien lajit
Runsaasti lunta ja lämpötila nollan tuntumassa, sähkökiukaan sopivan kuivat löylyt ja lomafiilis. Vasta voideltu lauta liukui hyvin heikosta kelistä huolimat-
ta. Hymy hiipi huulille ihan huomaamatta niin rinteessä kuin mökin sohvalla rötvätessä laskupäivän jälkeen. Ajatuksissa pyöri lähinnä se, että kelkkaileeko vai lasketteleeko seuraavana päivänä, eivät arkiset rutiinit ja työstressi. Vaikka arki kaikessa tasaisuudessaan on mukavaa, pystyy siitä pienen irtioton jäl-
keen nauttimaan paljon paremmin.
Laskettelukeskukset ovat oiva osoitus siitä, että syr-jäisempääkin Suomea tarvitaan. Mielikuvani mukaan pohjois-suomalaista Pudasjärven kaupunkia pyörittävät rakennusyhtiö Kontio ja kuvassa näkyvä hiihtokeskus Iso-Syöte. Näin on var-masti monessa Lapinkin kunnassa, niin kauan kuin lumi pysyy ja päättäjät eivät aja sieltä ihmisiä ulos.
R
| 28
Kyyditykset
yyyditykset ovat terminä varmasti jollainlailla tut-tuja kaikille kouluhistoriansa kohtuullisesti suorit-taneille. Äärioikeistolainen Lapuan liike kyyditti
1930-luvulla vasemmistolaisia ja sellaiseksi kuviteltuja ihmisiä väkivaltaisesti aina itärajalle asti. Kuuluisin kyyditettävä oli tietenkin nuoren tasavallan ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg. Myös monia maalaisliittolaisia poliitikkoja uhkailti-in.
Maalaisliitto-keskustankin historiaan kuu-luvat kyyditykset. Luonteeltaan ne ovat kuitenkin aivan toisenlaisia kuin lapualaist-en. Maalaisliitto-keskustassa kyyditykset ovat olleet paikallisten puolueaktiivien tarjoamia ilmaiskyytejä äänestyspäivinä äänestyspaikalle. Ideana tietenkin on ollut saada nukkuvat uurnille ja parhaimmillaan äänestämään keskustaa.
Oma isänikin tunnustautui olleensa mukana kyydittämässä 1960-1970-luvuilla syrjäkylien asukkaita vaaliuurnille. Vaan täysin onnistunutta tuokaan toiminta ei aina ollut. Joskus kyy-ditettävät vain nauroivat kyyditsijöilleen vaalitoimituksen jäl-keen, kun ääntä ei oltukaan annettu sille oikealle ehdokkaalle. Eikä kyyditseminen itsessäänkään ollut mitenkään pyyteetöntä toimintaa. Taloista joidenka asukkaiden tiedettiin kannattavan muita puolueita ei edes menty kyytiä tarjoamaan.
Kuulemani mukaan vielä nykyäänkin ainakin Pohjois-Pohjan-maalla joissain maalaispitäjissä tämänkaltaista kyyditystä vieläkin harrastetaan.
Sanomattakin on selvää, että vielä muutama vuosikymmen sit-ten kyydityksillä oli maaseudulla vielä merkitystä. Yksityisau-toilu oli vielä harvojen herkkua, tiet olivat huonoja ja osa saattoi vielä asua ihan tiettömän taipaleenkin takana. Nykyään heikot
kulkuyhteydet eivät ole äänestämisen es-teenä. Henkiset esteet ovat nousseet en-tistä korkeammiksi.
Nykyajan vastine kyydityksille voisi olla vaikka taloyhtiön yhteiskävely äänes-tyspaikalle. Taloyhtiön aktiivinen asukas kävisi vain vaalisunnuntaina kilauttele-massa ovikelloja ja pyytämässä mukaan
äänestämään. Voisipa äänestyksen jälkeen tarjota vaalikahvit-kin mukaan lähteneille naapureille. Ihmetystä, epäilyä ja jopa pilkkaa tällainen nykyajan kyydittäjä varmasti kohtaisi, mutta jokainen ääniuurnille houkuteltu kansalainen on kuitenkin kansanvallan toteutumisen kannalta valtavan tärkeä. Meillä jokaisella kun on vain se yksi ääni. Ja sen äänen arvo on yhtä arvokas riippumatta siitä, minkä värisellä kynällä se on lappuun piirretty.
“Nykyään heikot kulkuyhteydet eivät ole äänestämisen esteenä.
Henkiset esteet ovat nousseet entistä korkeammiksi.”
K
Kepun myytit murtaa tai vahvistaa maalaisliitto-keskustalaisuuteen liittyviä myyttejä. Sarjassa pureudutaan kepeisiin, koviin ja jopa arkoihin aiheisiin.
Teksti: Jaakko Mäki-Petäjä
ITSE TEHDYT KOLMIOLEIVÄT (8 LEIPÄÄ)leikattavaa siemenleipää tai mitä tahansa mieluista
TÄYTE • 1 punainen paprika• ½ kurkkua• 2 tomaattia• 1 prk hyvää tonnikalaa• 50g maustamatonta tuore-juustoa• ½ dl maustamatonta jogurttia• 2 dl raejuustoa• 2 tl rouhittua mustapippu-ria• 1 tl basilikaa, oreganoa tms. maustettasalaatinlehtiä
1. Pilko paprika, kurkku ja tomaatti pieniksi paloiksi (3mm
x 3mm)
2. Valuta ylimääräinen öljy pois tonnikalasta.
3. Sekoita kasvikset, tonnikala, tuorejuusto, jogurtti ja
raejuusto tasaiseksi täytteeksi.
4. Mausta täyte. Maistele ja mausta lisää makusi mukaan.
5. Leikkaa leivästä sopivan ohuita siivuja.
6. Levitä täyte ja salaatinlehtiä kahdelle leipäsiivulle.
7. Paina leipäsiivut toisiaan vasten ja pakkaa mukaan!
MURKINA |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 29
TAKE IT
AWAY!
Onko sinulla kiire? Istu hetkeksi nauttimaan kanssani maukkaas-ta kolmioleivästä. Jos et ehdi, nappaa tästä mukaasi.
Takeaway-tiskien kolmioleiville on vaihtoehto. Itse tehden saat edullisia, terveellisiä ja juuri omia makunystyröitäsi hiveleviä välipaloja.
PS. Valitessasi täytteen tonnikalaa varmista, että se on pyy-dystetty eettisesti. Käytä tuotetta, jossa on MSC-sertifikaatin sininen kalamerkki. Se tarkoittaa, että kalajalostamo ei harjoita ryöstökalastusta ja sen vedenalaiselle maailmalle aiheuttamat vahingot on minimoitu. Esimerkiksi JohnWest-merkiltä saa ton-nikalafilétä, joka on kalastettu yksittäin perinteisellä vapakalas-tuksella ja pitämällä tarkasti kiinni kalakannoille asetetuista kiintiöistä.
Teksti ja kuva: Tiila Maaninka
Lehtemme lähti painoon Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 19.3. Puheenjohtajamme Säkkisen taiteilemalla piirroksella haluamme muistaa kaikkia upeita kepumimmejä ympäri Suomen!
Glasgow, Skotlannin suurin kaupunki, jää suotta usein pääkaupunki Edinburghin varjoon. Sopivan pienestä koosta huoli-matta täältä löytyy nähtävää museoista konserttisaleihin ja ulkoilualueisiin. Glas-gowlaiset ovat syystäkin ylpeitä kaikkien saatavilla olevasta kulttuuritarjonnastaan; täällä olevat yli 20 museota ja galleriaa ovat kaikki pääsymaksuttomia. Vaikea-selkoisen aksentin lisäksi täkäläiset ovat tunnettuja ystävällisyydestään, joka ulot-tuu myös suomalaiseen vaihto-opiskeli-jaan.
Opiskelijoiden, pienten kahviloiden ja putiikkien West Endiä kutsutaan usein Glasgow’n toiseksi keskustaksi. Täällä si-jaitsee myös minulle tutuksi tullut yliopis-ton kampusalue, jonka vaikuttavin osa on viktoriaaninen päärakennus kirkkomaisine saleineen ja holvikäytävineen. On helppo ymmärtää, miksi sitä aikoinaan harkittiin Harry Potter -elokuvien kuvauspaikaksi.
Glasgow nimen osuva gaelinkielinen edeltäjä on vapaasti käännettynä Rakas vihreä paikka. Kaupungin yli 90 puistoa ovat näin talvellakin ahkerassa käytössä houkutellen ihmisiä nauttimaan orasta-vasta keväästä, ulkoiluttamaan koiriaan tai ruokkimaan oravia. Retkeilynhaluista mat-kaajaa odottavat lisäksi lähellä aukeavat karun kauniit nummet.
Teksti ja kuvat:
Mirjami Alanko
IRTI JUURISTA:
Glasgow- rakas
vihreä paikka
äjähdys vavisuttaa Saimaan jyrkkiä rantoja. Kaksi mek-sikolaismiestä vetäytyy kulttu-
urihistoriallisesti arvokkaalta maalatulta kalliolta. Paikalle tulevat poliisi ja heidän kanssaan ristiriitoihin ajautuva Räjähdys-tutkimuskeskus. Räjähdystutkija Sandra Niemelle kohde on erityinen, sillä hän on edesmenneiden arkeologivanhempiensa kanssa viettänyt lapsuudessaan paljon aikaa näillä kalliomaalauksilla, jotka nyt kiinnostavat jostain syystä aina Meksiko-ssa asti.Veren jäljet on kirjoittanut nuori esikoiskirjailija Salla Sivula, jonka ker-rotaan takakannessa omaavan vah-vat tunnejuuret. Niistä todistaa kirjan tarkka ja herkkäotteinen ihmissuhdeku-vaus. Päähenkilö Sandran menneisyys ja suhteet muihin henkilöihin nousevat jopa keskeisemmiksi juonenhaaroiksi kuin itse räjähdyksen ja julman meksikolaisen
rikollispomon mysteeri.Lajityypiltään dekkariksi nimetty Veren jäljet ei muistuta perinteisiä salapoli-isijännäreita, kuten Agatha Christien seurapiirimurhia tai Raymond Chandle-rin kovaksikeitettyjä etsivätarinoita. Se on lähempänä kotimaista Ilkka Remestä, jonka tarinoissa yhdistyvät usein taval-liset ihmiset, moderni teknologia ja kan-sainvälinen rikollisuus.Kerronta on hyvin kuvailevaa ja ympäristöä Sivula maalaa varsin roman-tisoidusti. Perehtyneisyys tekniseen tut-kintaan näkyy ja tuntuu. Hän osaa myös lopettaa luvun ammattimaiseen tyyliin niin, että lukijan tekisi mieli jatkaa edel-leen.Joitain ongelmiakin on. Erityisesti alkupäässä Sivula haparoi samoin kuin Remes: mysteeri on syvä ja siitä pal-jastetaan osia niin vähän kerrallaan, että lukija käy malttamattomaksi.
Seuraavalla kerralla Sivulan on tehtävä valinta kirjoittaako ihmissuhdetrilleri vai uskaltaako ottaa ihmisiä hengiltä.
Salla Sivula: Veren jäljetKustannus Ves-Line 2014Sivuja 282
uroopan historian profes-sori Laura Kolbe on kirjoit-tanut mielenkiintoisen kir-
jan, Yläluokka - olemisen sietämätön vaikeus. Käsite yläluokka syntyi ajan-jaksona, jolloin luonnontieteellinen luokittelu todettiin yleisesti hyväksi kei-noksi jäsentää maailmaa. Pohjoismaihin ”yläluokka” tuli 1800-luvulla. Työväenle-htien myötä 1900-luvun alussa jako ala- ja yläluokkaan vahvistui. Varallisuus ja omistaminen nähtiin tuottavan yläluok-kaisuutta.Kolbe käy laajasti läpi yläluokan muo-dostumista: niin vanha aateli, virka-asema, rikastuminen tai julkisuus ovat yläluokkaan pääsemisen tapoja. Nyky-ajassa meritokratia eli koulutus on sii-hen vahvin tae. Kolbe käy läpi yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa tapahtuvaa verkostoitumista, jossa tulevaisuuden yläluokkaa muodostetaan. Akateeminen ylioppilaskulttuuri on kotimaisen meri-
tokratian perusta.Yhteiskunnassa yleneminen tapahtuu ansioiden eli meriittien perusteella. Hyvä niin, että ennen kaikkea ansiot merkitsevät, eikä vaikkapa peritty ase-ma. Opiskelu yliopistossa ei yksin riitä, vaan pärjäämiseen tarvitaan aktiivisu-utta ja ylioppilaselämässä toimimista. Kokonaisvaltainen ylioppilaselämä on kenties merkittävin yläluokkaan pää-semisen tapa nyky-Suomessa. Vanhaa-kin yläluokkaa Suomessa edelleen on, kuten eräitä sukuja. Vanha yläluokka on aina sopeutunut uuteen aikaan ja luovi-nut kussakin ajassa asemansa säilyttäen.Kolbe kirjoittaa kiehtovasti yläluok-kaisuudessa syntyvästä suhteiden ver-kostosta ja niistä kumpuavasta vallasta. Yläluokkaa tuleekin tutkia juuri vallan näkökulmasta. Vaikka sen rajat ovat häi-lyviä, yläluokkaan ennen kaikkea virka-aseman tai rikastumisen vuoksi lukeutu-vien verkostot hallitsevat Suomea.
Yläluokka voi Suomessa hyvin, mihin Laura Kolbe tarjoaa antoisan tutkimus-matkan. Suosittelen.
Laura Kolbe: Yläluokka – Olemisen si-etämätön vaikeus, Kirjapaja 2014, Sivuja 257
R
E
Rikolliset apuna elämän palapelissä
Yläluokkaisuus syntyy ylioppilaselämässä
KULTTYYRIA ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||Te
ksti
: Ju
hani
Oja
leht
oTe
ksti
: H
annu
Tiu
sane
n
Teksti : Tuomas Meriniemi, Keskustanuorten liittohallitus
yöllisyydestä huolehtiminen on talouspolitiikan tärkeimpiä tavoitteita. Työllisyyttä nostetaan karsi-malla byrokratiaa sekä lisäämällä työmarkkinoiden
joustavuutta ja suvaitsevaisuutta. Suomen velkaantuminen juoksevilla menoilla on pysäytettävä. Keskustanuoret näkee yhdeksi taantuman ratkaisuksi rohkean rakentamisen ja uudis-tamisen, investointivelkaa kaihtamatta, strategisesti tärkeisiin kohteisiin.
Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä madallettavaYksinyrittäjiä on tuettava ensimmäisen työntekijän palkkauk-sessa. Vanhemmuuden kustannuksia on tasattava uudistamalla vanhempainvapaajärjestelmä. Yrityksen ei tarvitsisi maksaa veroa tekemästään tuloksesta, mikäli se käytetään inves-tointeihin. Keskustanuoret esittää, että käyttöön otetaan uud-istettu, nykyistä korkeampi ja joustavampi, arvonlisäveron huo-jennus. Perintövero voitaisiin korvata korottamalla myytävän omaisuuden luovutusvoittoveroa.
Ihmisten ja tavaroiden sulava liikkuminen turvattavaEsitämme Helsinki-Tallinna-rautatietunnelin ja Jäämeren radan toteuttamista. Koko Suomen kattavat, nopeat verkko-yhteydet ovat tulevaisuuden perusedellytys, jotta Suomessa voi jatkossakin asua ja työskennellä siellä missä haluaa. Haluamme Suomesta dataliikenteen solmukohdan. Korkea tietosuojamme on merkittävä kilpailuetu ja mahdollistaa datakeskuksien syn-tymisen.
Tavoitteena perustuloRiittävä, työhön kannustava, yksinkertainen perustulo olisi malliltaan negatiivinen tulovero. Uudistettava sosiaaliturva vaatii rinnalleen toimivat ennaltaehkäisevät ja korvaavat palve-lut. Perheiden tukipalvelut on otettava keskiöön ja sosiaali-työn resursseja lisättävä. Suomalaista eläkejärjestelmä on päi-vitettävä, nuoria ajatellen elinaikakerroin on otettava keinoksi pysyvästi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen keskiössä on oltava palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, lähellä ja su-juvasti. On siirryttävä hyvinvointiasemiin ja tarjottava hyvin-vointireseptejä.
Nuorisotakuuta on uudistettavaKoulutuksen on oltava mahdollista varallisuudesta ja taustasta riippumatta. Opiskelun tutkintokeskeisyydestä on siirryttävä elinikäisen oppimisen polulle. Toisen asteen koulutusverkon on pysyttävä riittävän kattavana. Koulutuksen ja työn on kohdat-tava paremmin. Yrittäjyyskasvatuksella tuetaan nuoren sisäisen yrittäjyyden kehittymistä. Digitalisaatio mahdollistaa laaduk-kaat opetussisällöt ja oppimisympäristöt kaikkialla Suomessa.
Kohti todellista demokratiaa ja kansalaisten valtaaÄänestysikäraja on laskettava 16 ikävuoteen. Lähikunta-reformissa osa kuntien tehtävistä siirretään maakuntatason demokraattiselle toimijalle. Valtionhallinnon tietojärjestelmien
kokonaisuudistus on toteutettava hetimiten. Kunnanosiin tar-vitaan tunnustettuja toimielimiä, aluelautakuntia.
Suomesta kokeileva yhteiskuntaTavoitteenamme on energiaomavaraisuus, johon Suomessa on riittävät luonnonvarat. Haluamme eroon fossiilisten polttoai-neiden käytöstä ja hiilineutraalin Suomen vuoteen 2030 men-nessä. Luotamme uusiutuvan, paikallisen ja biopolttoaineisiin pohjautuvan hajautetun energiaratkaisun voimaan. Tätä tukisi älysähköverkko.
Ensiluokkaista metsänhoitoa ja kokeilevaa metsätalouttaKeskustanuoret esittää arvometsätaloutta. Haluamme koko puusta korkeanjalostusasteen tuotteita. Globaalin kilpailun kiristyessä haluamme Suomen erikoistuvan GMO-vapaaseen tuotantoon maamme olosuhteiden ja sijainnin vuoksi. Suomen tavoitteena maatalouspolitiikassa on oltava ruokaturva kriisiai-kana sekä elinvoimainen maaseutu.
Suhtautumisen ruokaan ja kuluttamiseen on muututtavaKehitysyhteistyössä on panostettava voimakkaammin paikallis-ten tuotannon tukemiseen ulkopuolelta tuotavan ruoka-avun sijaan. Vapaakauppasopimuksia tulee rakentaa vain todellisten kaupankäynnin esteiden purkamiseen.
Vakautta ja rauhaa edistävää aktiivista ulkopolitiikkaaHaluamme edistää kansalaisten kohtaamista lisäämällä Suomen ja Venäjän välistä opiskelija- ja nuorisovaihtoa. Suomen ja Venäjän välinen suhde ei muodostu umpiossa, vaan myös kan-sainvälinen tilanne heijastuu siihen. Ajankohtaisessa kriisissä Suomi toimii yhdessä muiden EU-maiden kanssa, omaten oman äänen yhteisestä linjasta päätettäessä.
Suomen puolustuksen perustana laaja kokonaisturvallisuus Esitämme Suomen ja Ruotsin puolustusliiton solmimista. Suomi on jatkossakin NATO:n aktiivinen kumppanimaa. EU-jäsenyys on myös turvallisuuspoliittinen valinta. Koko ikäluo-kan kutsuntavelvollisuus vastaisi tulevaisuuden haasteisiin. Tavoittelemme kaikkia koskettavaa kansalaispalvelusvelvolli-suutta. Kyberturvallisuus on merkittävä tekijä.
Ruokaturva ja ihmisoikeudet kaikille ja kaikkiallaArktisen alueen merkitys korostuu ilmastonmuutoksen ja Koil-lisväylän aukeamisen takia. Kehityspolitiikassa keskiössä on hyvän hallinnon periaatteet, sananvapaus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Naisten heikko asema on monien kehitty-vien maiden ongelmien taustalla. Meidän on uskallettava olla kansanliike, joka vaatii maailmanlaajuisesti nälänhädän poista-mista.
Keskustanuorten #suomikuntoon -teesitTeksti : Tuomas Meriniemi, Keskustanuorten liittohallitus
T
Kyllä kiitos!
Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri -lehdestä
Haluan tietoa Keskustanuorista
Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin
Keskusta- nuoret
maksavat postimaksun
Nimi:
Lähiosoite
Postinumero ja postitoimipaikka
Sähköposti Syntymävuosi
Allekirjoitus
Keskustanuoret
Tunnus 5005576
00003 Vastauslähetys
Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||MAAKUNNASTA KAJAHTAA
Kenubiili kiertää vaalipäivään saakka!
Keskustanuorten vaali-ilmestys kenubiili kiertää Suomea. Tule tapaamaan ehdokkaita ja ihmettelemään biiliä!
21.-22.3. Satakunta, Pori: RAK-messut23.-28.3. Keski-Suomi29.3.-5.4. Kaakkois-Suomi6.-8.4. Pirkanmaa9.-10. Häme11.4. Varsinais-Suomi (Turku)12.-14.4. Uusimaa15.-16.4. Helsinki (mm. Appro)17.4. Varsinais-Suomi (mm. Turun saaristolaismarkkinat)18.4. Helsinki
tsekkaa tarkemmat paikat ja lisätiedot osoitteesta:keskustanuoret.fi/kenubiili.
| 35
ETELÄ-KARJALA Pilvi Hyttinen044 020 [email protected]
ETELÄ-POHJANMAA Elina Pusaa040 913 [email protected]
ETELÄ-SAVO Pinja Valtanen040 930 [email protected]
HELSINKISara Huhtanen040 5609 [email protected]
HÄMEMarkku [email protected]
ITÄ-SAVOTuukka Suomalainen050 364 7287 [email protected]
KAINUUTommiAnttalainen040 8669 [email protected]
KESKI-POHJANMAAHannes Torppa040 35 83 [email protected]
KESKI-SUOMILiina [email protected]
KYMEN-LAAKSONiko Heikkilä040 756 [email protected]
LAPPINoora Hammar 044 524 [email protected]
PIRKAMAASanteri Lampi050 410 [email protected]
POHJOIS-KARJALASimo [email protected]
POHJOIS-POHJANMAAJussi Ylitalo045 160 [email protected]
POHJOIS-SAVOToni Viljamaa044 215 [email protected]
SATAKUNTAEsko [email protected]
UUSIMAAOskari Willman040 587 1587 [email protected]
VARSINAIS-SUOMIAnna Sirkiä050 917 [email protected]
Piirien puheenjohtajat 2015
TULEVIA TAPAHTUMIA
Vaalipäivä 19.4.2015
Valtuuskunta 25.-26. 4.2015
Kesäpäivät 13.-14.6.
JUUREVAT KAUTTA MAAN||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
64
MATTI
agrologiopiskelija, Karelia-AMK
facebook, twitter, instagram @kettunentuomas
facebook, twitter, instagram @leiviskamatti
Historian tohtorikoulutettava, FL, historian tutkija
www.leiviskamatti.fi
www.tuomaskettunen.fi
LEIVISKÄHajautettu yhteiskunta
Kestävämpi Suomi
Lue lisää ehdokkaista sisäsivuilta!
66