juvan kunta · aikavälin kehitykseen vaikuttaa vuonna 2017 voimaan astunut työeläkeuudistus,...

JUVAN KUNTA

TALOUSARVIO 2020

TALOUSSUUNNITELMA 2020–2022

Hyväksytty kunnanvaltuustossa 9.12.2019

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Sivu

1. Johdanto 1

1.1 Vuoden 2020 talousarvion yleisperustelut 11

Verotulot ja valtionosuudet v. 2015 - 2022 14

Kuntien verotuloennusteet 15

Talouden muuttujien kehitys 2012 - 2022 16

Kunnan tuloslaskelmat 19

Rahoituslaskelma 22

2. Konserniohjeen linjaukset 23

3. Talousarvio 2020 palvelualueittain ja yksiköittäin 26

VAALIT 27

TARKASTUSTOIMINTA 28

Tilintarkastus 28

HALLINTOPALVELUT 29

Kunnanvaltuusto ja -hallitus 29

Yleishallinto 30

Elinkeinotoiminta 30

Työllisyyden hoito 32

Pakolaisten vastaanotto 34

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON PALVELUT 35

MAASEUTU- JA LOMATOIMEN PALVELUT 36

Maaseututoimi 36

Lomatoimi 36

PERUSTURVAPALVELUT 38

SIVISTYSPALVELUT 40

KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 40

Varhaiskasvatus 40

Perusopetus 41

Lukio-opetus 42

HYVINVOINTILAUTAKUNTA 43

Kirjastotoimi 43

Kansalaisopisto 44

Vapaa-aikatoimi 45

YMPÄRISTÖPALVELUT 47

Ympäristötoimen hallinto 47

Ympäristövalvonta 47

Rakennusvalvonta 48

Tiejaosto 49

TEKNISET PALVELUT 52

Teknisen toimen hallinto 52

Joukkoliikenne 52

Yhdyskuntasuunnittelu 53

Kuntatekniikka 54

Kiinteistöpalvelut 56

Maa- ja metsätilat 57

Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu 58

VESI- JA VIEMÄRILAITOS 59

INVESTOINNIT V. 2020 60

Liitteet

Kunnan sekä vesi- ja viemärilaitoksen tuloslaskelmat 64

tiliryhmittäin

Tuloslaskelmat toimialoittain 70

Sitovat määrärahat toimialoittain 80

Kuntastrategia, strategian seuranta ja arviointi sekä 81

keskeiset toimenpiteet 2020

1. JOHDANTO

Viime vuosina maamme on saanut nauttia talouskasvusta. Talouskasvu näyttää vielä lähiaikoina

myönteiseltä, vaikka maailman taloudesta tuleekin useimmiten vain huonoja uutisia. Kotimaisen

kysynnän ennustetaan ylläpitävän kasvua tulevina vuosina, sillä vientikysyntä heikkenee. Vuonna

2019 Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 1,5 %. Vuonna 2020 talouskasvun

arvioidaan hidastuvan 1,0 %:iin.

Kotitalouksen luottamus talouteen on heikentynyt ja säästäminen lisääntynyt huolimatta kotitalouk-

sien kulutusta tukevista työllisyys- ja palkkakehityksestä ja matalista koroista. Yksityisen kulutuk-

sen kasvun ennustetaan kuitenkin pysyvän vakaana, mutta yksityisten investointien kasvun ennakoi-

daan hiipuvan asuntoinvestointien ja - rakentamisen vähentyessä. Kotitalouksien kasvaneeseen

velkataakkaan on kiinnitetty huomiota.

Kuluttajien heikentyneiden odotusten lisäksi myös yritykset näkevät tulevaisuuden aiempaa syn-

kempänä. Haaste osaavan työvoiman saamisesta on rajoittanut yhä useampien yritysten kasvua.

Heikentyneet talousnäkymät saattavat tuoda helpotusta työvoimahaasteeseen. Maassamme on

vireillä useampia miljardiluokan tuotannollisia investointihankkeita. Niiden toteuttamisesta ei ole

vielä lopullisia päätöksiä, joten investointien kasvu lähivuosina voi jäädä alhaiseksi.

Työllisyyden vahva kasvu ja työttömyyden lasku ovat hidastumassa. Vuonna 2018 työllisten määrä

kasvoi 2,6 %, mutta tänä vuonna kasvu hidastuu noin 1 %:iin. Tulevina vuosina sen ennustetaan

olevan vain noin 0,5 %. Rinteen hallitusohjelman 75 % työllissyysastetavoitteen saavuttaminen on

haasteellista etenkin väestön määrän laskiessa ja ikääntyessä. Työn tuottavuuden lisääminen on

välttämätöntä.

Työllisyyden kasvua hillitsee myös nimellispalkkojen nousu. Vuonna 2019 nimellisansioiden kasvu

kiihtyy lähelle 2,5 %. Vuodelle 2020 sen ennustetaan kasvan noin 3,5 %:iin. Vuoden 2019 kasvuun

vaikuttavat sopimuskorotusten nousu sekä palkkaliukumien kasvu, ja vuonna 2020 ansioita kasvat-

tavat julkisen sektorin lomarahaleikkausten poistuminen, joskin tilapäisesti. Vuonna 2021 nimellis-

ten ansioiden kasvun ennustetaan hiipuvan hieman. Parhaillaan on menossa neuvottelut uusista

virka- ja työehtosopimuksista monilla aloilla. Nyt päättymässä olevilla sopimuksilla on saatu

parannettua mm. maamme kansainvälistä kilpailukykyä, mitä ei pitäisi vaarantaa tulevilla ratkaisuil-

la.

Koko maan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun 2019 lopussa 226 000 työtöntä työnhakijaa eli

6 000 vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2018. Työttömyysaste oli 5,9 %. Tiedot ilmenevät

työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähin-

tään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 62 600, mikä on 7 800 vähemmän kuin vuotta

aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 86 200 eli 2 300 vähemmän kuin edellise-

nä vuonna samaan aikaan.

Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 1 200 vähemmän kuin edellisen vuoden syys-

kuussa eli yhteensä 27 900. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä

tammi-syyskuussa keskimäärin 67,1 %, mikä on 1,4 %-yksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisem-

min.

1

Vuonna 2019 julkaistiin uudet väestöennusteet vuoteen 2040 saakka. Maamme väestön ikääntymi-

nen luo omat rajoituksensa työllisyyden kasvulle. Vanheneminen näkyy myös eläkemenojen kasvu-

paineena. Eläketurvakeskus ennustaakin työeläkemenojen kasvavan lyhyellä aikavälillä. Pitemmän

aikavälin kehitykseen vaikuttaa vuonna 2017 voimaan astunut työeläkeuudistus, joka mm. nostaa

eläkeikää asteittain. Tämän ansiosta jo vuonna 2018 vanhuuseläkkeelle siirryttiin aiempaa harvem-

min. Eläkkeelle siirtymisen arvioidaan myöhentyvän myös tulevaisuudessa. Uudistusten odotetaan

pidentävän työuria, parantavan työllisyyttä ja hillitsevän eläkeläisten lukumäärän kasvua.

Talouden haasteita kaikilla

Valtiovarainministeriön kevään 2019 Kuntatalousohjelmassa arvioitiin kuntien ja kuntayhtymien

tilinpäätösarviotietojen perusteella, että kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2018. Tilastokeskuk-

sen kesäkuussa 2019 julkaisemien ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaiset tiedot kuntataloudesta

eivät ole juuri muuttuneet kevään kuntatalousohjelman arvioista. Kuntatalouden heikkenemisen

taustalla olivat kuntatalouden toimintamenojen kasvun nopeutuminen ja investointien kasvaminen

etenkin kunnissa. Kuntataloutta heikensi myös se, että talouden ja työllisyyden hyvästä kehityksestä

huolimatta verotulot kääntyivät laskuun muun muassa ennakoituja korkeampien veronpalautusten

vuoksi. Kuntien tulopohjaa heikensi myös valtionosuuksien väheneminen.

Vuonna 2018 negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä kasvoi selvästi. Vuonna 2018 vuosikate

oli negatiivinen 43 kunnassa, kun vuonna 2017 niin oli vain neljässä kunnassa. Tilikauden tulos oli

vuonna 2018 negatiivinen yhteensä 200 kunnalla. Kuntatalouden heikentyminen näkyi myös kun-

tayhtymien ja kuntakonsernien tilinpäätöksissä. Sekä alijäämäisten kuntayhtymien määrä että kunta-

yhtymien taseeseen kertyneen alijäämän määrä lähtivät vuonna 2018 jälleen kasvuun.

Kuntakonsernien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni puolestaan lähes 1,2 miljardilla eurolla edellis-

vuoteen verrattuna ja vuosikate oli negatiivinen 13 konsernilla, kun vuotta aikaisemmin se oli

positiivinen kaikilla kuntakonserneilla. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan

arviointimenettelyn (ns. kriisikuntamenettely) tunnusluvut täyttyivät viidessä kunnassa vuonna

2018. Kaksi tunnusluvut täyttävää kuntaa olivat kuitenkin arviointimenettelyssä jo vuonna 2017,

joten vuonna 2019 VM aloittaa kolme uutta arviointimenettelyä.

Syksyllä 2019 valmistunut VM:n Kuntatalousohjelma vuosille 2020 - 2023 jatkaa kevään ohjelman

linjoilla. Erityisesti verotulojen kehitys oli heikompaa kuin keväällä 2019 ennakoitiin. Tilastokes-

kuksen kuntien neljännesvuositilaston perusteella kuntatalouden menojen kasvu on ollut ensimmäi-

sen vuosipuolikkaan aikana odotettua nopeampaa. Verotulojen kasvu näyttää puolestaan jäävän

odotettua vaimeammaksi. Verotulojen kertymään ovat viime aikoina vaikuttaneet useat tekijät,

joiden ennustaminen ja ennakointi on ollut hankalaa. Vuonna 2019 veroennustetta alentaa suhdan-

nenäkymien heikentymisen lisäksi verotuksen järjestelmämuutokset. Jo keväällä 2019 oli tiedossa,

että siirtyminen verotuksen joustavaan valmistumiseen vaikuttaa verojen kertymisrytmiin.

Tuloverojen kertymistä hidastavat tänä vuonna myös ennakonpidätysmenettelyn muutokset ja

tulorekisterin käyttöönottoon liittyvät ilmoitusongelmat, jotka siirtävät verojen kertymistä vuodelle

2020 ja joita kumpaakaan ei pystytty riittävästi ennakoimaan. Veroennustetta on heikennetty kevään

2019 kuntatalousohjelmaan verrattuna lähes 900 miljoonalla eurolla. Edellä esitetyn seurauksena

kuntatalouden tuloksen arvioidaan heikkenevän selvästi, kun kevään kuntatalousohjelmassa sen

arvioitiin hieman paranevan edellisvuodesta. Toiminnan ja investoinnin rahavirta muodostuu kolme

miljardia euroa negatiiviseksi, ja lainakanta kasvaa huomattavasti. Valtio on aikaistanut verotilitys-

ten haasteiden takia mm. vuoden 2020 kuuluvien valtionosuuksien maksatuksista siten, että tänä

2

vuonna kunnille maksetaan 237 miljoonaa euroa vuoden 2020 valtionosuuksista (Kilpailukykyso-

pimuksen lomarahaleikkaukseen liittyvä kertaluonteinen kompensaatio).

Vuonna 2020 voimaan tulevan yhteisöjen tulolähdejaon poistamista koskevan muutoksen on

arvioitu pienentävän yhteisöveron tuottoa vuositasolla noin 11 miljoonaa euroa. Vuonna 2019

voimaan tulleen korkovähennysrajoitusta koskevan sääntelyn muutoksen arvioitiin kasvattavan

yhteisöveron tuottoa noin 10 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja täysimääräisenä noin vuoteen 2030

mennessä yhteensä 30 miljoonaa euroa vuodessa. Molemmat uudistukset alentaisivat yhteisöveron

tuottoa. Valmisteilla on myös muita muutoksia. Hallitusohjelman mukaan veroperustemuutoksista

aiheutuvat verotuottomuutokset kompensoidaan kunnille, joten tarkoitus on, että kuntien osuutta

yhteisöveron tuotosta korotettaisiin vastaavasti kunnille vuodesta 2020 lähtien erilliseltä määrära-

hamomentilta. Vuosina 2021 - 2023 valtionapujen kasvuksi arvioidaan keskimäärin 4,2 %.

Kuntatalousohjelmassa arvioidaan, että kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapaino pysyy

vuosina 2020 - 2023 mittavana. Siksi kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava toiminnan ja

investointien rahavirta on kehitysarviossa kehyskaudella 1,9 - 2,7 miljardia euroa negatiivinen.

Samalla kuntatalouden lainakanta kasvaa kehyskaudella nopeasti. Kuntatalouden näkymät ovat

huolestuttavat ottaen huomioon väestörakenteen muutoksesta aiheutuva kasvava menopaine ja

suhdannetilanteen heikkeneminen. Työvoimakustannusten kehityksellä ja näin ollen erityisesti

palkkaratkaisuilla on suuri merkitys kuntatalouden kehitykselle. Kuntien tulee jatkaa tuottavuutta

lisääviä toimia ja rakenteellisia uudistuksia. Mahdollisuudet menopuolen sopeutukseen on erityises-

ti pienimmissä kunnissa usein jo pitkälti käytetty, joten kunnallisveroprosentteihin kohdistuu

lähivuosina huomattavaa korotuspainetta ja kuntatalouden velkaantuminen uhkaa kasvaa.

Kuntien valtionavut ovat vuonna 2020 noin 11,6 miljardia euroa. Peruspalvelujen valtionosuus on

tästä 7,1 miljardia euroa ja kuntien verotulomenetysten kompensaatiot 2,3 miljardia euroa. Mikäli

kompensaatiot otetaan huomioon valtionosuuksissa, kasvaa peruspalvelujen valtionosuuden taso

noin 600 miljoonaa euroa vuoteen 2019 verrattuna. Kasvu johtuu pääasiassa kilpailukykysopimuk-

sen mukaiseen lomarahojen leikkaukseen liittyvän valtionosuuden vähennyksen päättymisestä

vuoteen 2019, valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta sekä indeksikorotuksesta.

Rinteen hallitusohjelmassa on kunnille linjattu uusia tehtäviä. Niille on luvattu täysimääräinen

valtion rahoitus. Huolimatta valtionapujen kasvamisesta hieman tulevina vuosina, eivät ne riitä

yhdessä verotulojen kanssa kompensoimaan menojen kasvua. Vuosikatteiden ennustetaan heikke-

nevät, alijäämäisten kuntien lisääntyvän, kuntien ja kuntayhtymien velkaantuneisuuden kasvavan,

mitkä lisäävät sopeuttamistarvetta kaiken kokoisissa kunnissa.

Uudistusten valmistelu jatkuu

Sipilän hallituksen käynnistämä maakunta- ja sote-uudistus ei toteutunut. Kevään eduskuntavaalien

jälkeen aloittaneen pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa on linjattu sote-uudistuksen

valmistelu siten, että ”otetaan huomioon edellisten vaalikausien valmistelu ja perustuslailliset

reunaehdot. Uudistus tehdään hallitusti ja vaiheittain.” Myös Rinteen hallitusohjelman lähtökohta-

na on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen kokoaminen kuntaa suuremmille itsehallinnolli-

sille alueille. Myös pelastustoimen järjestäminen siirretään maakuntien tehtäväksi. Itsehallinnollisia

maakuntia on 18.

3

Sote-uudistuksen osalta merkittävää on, millaista ratkaisua Uudenmaan osalta esitetään. Asiaa

selvitetään parhaillaan ja työn pitäisi valmistua vuoden 2019 loppuun mennessä. Valtioneuvoston

on tarkoitus antaa valmistelua ohjaavat säädökset alkuvuodesta 2020. Tämän hetken suunnitelmien

mukaan sote-maakunnat aloittaisivat aikaisintaan vuoden 2023 alusta. Selvitystyö maakunnalle

mahdollisesti siirtyvistä muista tehtävistä tehdään parlamentaarisesti vuoden 2020 loppuun mennes-

sä. Hallitusohjelman mukaisesti maakuntien rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Sote-

rahoitusjärjestelmä uudistetaan tarvevakioituihin kriteereihin perustuvaksi. Hallitus käynnistää

välittömästi valmistelun maakuntaveron käyttöönotosta.

Juva siirsi kuuden eteläsavolaisen kunnan kanssa koko sosiaali- ja terveystoimen järjestämisvastuun

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Essotelle 1.1.2017. Ratkaisulla valmistau-

duttiin mahdolliseen maakuntauudistukseen. Näyttää kuitenkin siltä, että kuntayhtymän taipaleesta

tulee suunniteltua pidempi. Kolmas toimintavuosi on ollut monilta osin haasteellinen sekä toimin-

nallisesti että taloudellisesti. Kuntayhtymä käynnisti talous- ja muutosohjelman sekä kävi läpi yt-

menettelyt vuonna 2019. Näillä ei kuitenkaan saatu vuodelle 2019 tavoiteltuja talousvaikutuksia,

vaan kuntayhtymä hyväksyi syksyllä 2019 talousarviomuutoksen, jossa menoja lisättiin 20 miljoo-

naa euroa. Maakuntauudistuksen siirtyminen lisää mm. kuntayhtymän poistoja ja rahoituskuluja,

koska isot investoinnit valmistuvat vuosina 2019 - 2022. Omistajakunnat ovat olleet kriittisiä mm.

Mielen- ja kuntoutuksen talon investoinnin toteuttamiseen. Parhaillaan on meneillään KYS-erva-

alueen työnjakoselvitys, joka on perustana sairaaloiden toimintojen kehittämiselle erikoissairaan-

hoidon osalta.

Etelä-Savon näkymät

Etelä-Savon pk-yritysten suhdanneodotukset ovat heikentyneet kevään 2019 tilanteesta. Suhdantei-

den paranemista ennakoi alueella selvästi harvempi kuin keväällä. Etelä-Savossa työvoiman saata-

vuutta ei nähdä niin haasteellisena kasvun ja kehittymisen esteenä kuin muualla. Täällä markki-

noinnin ja myynnin sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa nähdään tarvetta parantaa

toimintoja. Koko maan pk-yrittäjät arvioivat toimintaympäristönsä kehityksen olleen myönteisintä

tietoliikenneyhteyksissä ja asuinympäristön viihtyisyydessä sekä yritysten välisissä yhteistyömah-

dollisuuksissa. Myös Etelä-Savossa parhaat arviot syksyn 2019 pk-yritysbarometrissa saavat tieto-

liikenneyhteyksien parantuminen, yritysten välisten yhteistyömahdollisuuksien sekä asuinympäris-

tön viihtyisyyden kehittyminen.

Työllisyys on kehittynyt Etelä-Savossa myönteisesti. Etelä-Savossa oli syyskuun 2019 lopussa

työttömänä 5 775 henkilöä, eli vain vajaa 200 henkilöä vähemmän kuin vuosi aiemmin. Työttö-

mänä oli 9,2 % työvoimasta, saman verran kuin vastaavana aikana vuonna 2018.

Laaja työttömyys, jossa otetaan huomioon myös TE-palveluissa olevat, laski Etelä-Savossa yli 500

henkilöllä eli 5,5 %, mikä on kuudenneksi eniten koko maassa. Yhdenjaksoisesti yli vuoden työt-

tömänä olleita oli syyskuun lopussa 1 424. Määrä laski vuoden 2018 syyskuusta 267:llä eli 16 %;

koko maassa määrä laski 11 %.

Väestöennusteet vuoteen 2040 julkaistiin syyskuussa 2019. Etelä-Savon osalta ennuste on synkkä.

Tilastokeskuksen väestöennustelaskelmien mukaan Etelä-Savon maakuntaan on odotettavissa

edelleen tasaista väkiluvun alenemista aina vuoteen 2040 saakka. Vuositasolla väestön vähenemi-

nen Etelä-Savossa on noin 1 160 henkilöä vuotta kohden (vuosina 2019 - 2040). Kehitys on en-

nusteen mukaan samansuuntaista koko maakunnassa: kaikkien alueen kuntien trendi on laskeva.

Suhteellisesti vähiten väestöään vuoteen 2040 mennessä menettää ennusteen mukaan Mikkeli,

4

noin 11 %. Voimakkaimmin väestöään ennusteen mukaan menettää puolestaan Savonlinnan seutu,

25 %. Vielä vuonna 2015 annetussa Tilastokeskuksen väestöennusteessa Mikkelin väkiluvun en-

nakoitiin pysyvän ennallaan vuoteen 2040 mennessä.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2040 Etelä-Savossa on 116 522 asukasta nykyi-

sellä maakunta- ja kuntajaolla. Heinäveden ja Joroisen vuonna 2021 tapahtuvan maakuntavaihdok-

sen huomioiden Etelä-Savon väkiluku on vuonna 2040 yhteensä 110 545.

Väestöennusteen mukaan kokonaisnettomuutto kääntyy Etelä-Savossa positiiviseksi vuonna 2027.

Luonnollinen väestönmuutos säilyy maakunnassa edelleen heikkona: vuositasolla syntyneiden ja

kuolleiden välinen erotus on noin -1 200 – -1 500.

Etelä-Savossa on maan korkein väestöllinen huoltosuhde. Ennusteen mukaan vuonna 2040 sataa

15–64-vuotiasta eteläsavolaista kohden on 93,5 alle 15-vuotiasta tai 65 vuotta täyttänyttä. Vuonna

2035 trendi hieman tasoittuu ja kääntyy loivasti laskuun. Koko maassa huoltosuhde on 66,4.

Alueellisen ennusteen mukaan koko maan väestön kasvu vuosina 2019 - 2040 painottuu Uudelle-

maalle. Uudenmaan lisäksi parhaan kehityksen maakuntia ovat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja

Pohjois-Pohjanmaa. Syntyvyyden lasku heijastuu alueiden tulevaan väestökehitykseen. Väestöen-

nusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän

ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla. Koko maan väkiluku lähtee nykyisellä

kehityksellä laskuun vuonna 2031. Vuonna 2050 Suomen väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä

pienempi.

Kuntatalous Etelä-Savossa

Etelä-Savossa kuntien talous heikkeni vuonna 2018 verrattuna aiempiin vuosiin. Positiivisen

tuloksen teki vuonna 2018 vain neljä kuntaa: Hirvensalmi, Mäntyharju, Puumala ja Sulkava. Nega-

tiivisen tuloksen teki Etelä-Savossa 10 kuntaa ja koko maassa yhteensä 196 kuntaa. Vuosina 2016 ja

2017 kaikkien eteläsavolaisten kuntien tulos oli positiivinen.

Toimintakulut kasvoivat vuonna 2018 edellisvuodesta kaikissa muissa kunnissa paitsi Hirvensal-

mella, Heinävedellä ja Savonlinnassa, jossa toimintamenot olivat likimain vuoden 2017 tasolla.

Toimintakate parani vain Hirvensalmella.

Verotulot vähenivät vuonna 2018 vuoteen 2017 verrattuna 11 kunnassa ja kasvua oli vain Hirven-

salmella, Juvalla ja Puumalassa. Verotuloja kertyi Etelä-Savossa noin 2,8 % vähemmän kuin edel-

lisenä vuonna, kun lasku koko maan tasolla oli 0,5 %. Valtionosuudet kasvoivat Etelä-Savossa

kolmessa kunnassa ja heikkenivät 11:ssä. Eniten valtionosuudet laskivat Pertunmaalla ja Rantasal-

mella. Vuosikate vahvistui Etelä-Savossa Hirvensalmella (noin 44 %). Vuosikate heikkeni Etelä-

Savossa 68 % ja Manner-Suomessa 36 %.

Etelä-Savon kuntien yhteenlasketut nettoinvestoinnit olivat vuonna 2018 noin 79 miljoonaa euroa ja

lainaa kunnilla oli 510 miljoonaa euroa. Suurin asukaskohtainen lainamäärä on Heinävedellä,

noin 5.500 euroa / asukas. Lainakanta kasvoi vuonna 2018 Etelä-Savossa noin 6,6 %, kun se koko

maassa kasvoi 3,7 %. Etelä-Savon kuntien konsernilainan määrä ylitti vuonna 2018 miljardin euron

rajan.

5

Harkinnanvaraista valtionosuutta haki vuonna 2019 Etelä-Savon kunnista Joroinen, Pieksämäki,

Rantasalmi ja Savonlinna. Myönteisen päätöksen saivat Joroinen ja Rantasalmi. Yhteensä näissä

kunnissa asuu 59 870 ihmistä, 41 % maakunnan asukkaista. Koko maassa avustusta haki 88 kuntaa.

Kuntatalouden tila on heikentynyt vuonna 2019 voimakkaasti. Erityisen voimakkaasti kevään 2019

kuntatalouden ennusteesta ovat laskeneet kuntien verotulot. Kuntatalouden menot ja investoinnit

ovat puolestaan kasvaneet odotettua nopeammin. Etelä-Savossa sekä Etelä-Savon sosiaali- ja

terveyspalveluiden kuntayhtymä Essoten että Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosterin

kuluissa on ollut merkittävää kasvua, mikä kiristää kaikkien kuntien taloutta. Kuntien tilikauden

tulos on koko maan tasolla painumassa tänä vuonna 0,9 miljardia euroa alijäämäiseksi. Tätä ennen

kunnallisen kirjanpitohistorian heikoin tilikauden tulos on ollut -0,4 miljardia euroa vuonna 2012.

Etelä-Savon kuntien tilinpäätösennusteet ovat valtakunnan ennusteen mukaisia eli suurin osa

maakunnan kunnista arvioi tämän vuoden tilinpäätöksen olevan selkeästi alijäämäinen. Useissa

kunnissa ja molemmissa sairaanhoitopiireissä on yt-prosesseja käynnissä tai käynnistymässä.

Viisi kuntaa Etelä-Savossa on esittänyt valtuustoilleen vuodelle 2020 tuloveroprosentin nostoa ja

yksi kunta laskua. Tuloveroprosenttia nostavat kunnat ovat esittäneet korotusta myös kiinteistöve-

roihin. Valtionosuudet kasvavat vuonna 2020 ja Etelä-Savon kunnille niitä on kohdentumassa 16

miljoonaa euroa tätä vuotta enemmän. Lokakuussa julkaistun ennakkolaskelman mukaan maakun-

nassa valtionosuudet kasvaisivat keskimäärin 112 euroa / asukas, kun koko maassa kasvu on 111

euroa / asukas. Valtionosuudet nousevat kaikissa kunnissa Pertunmaata lukuun ottamatta.

Juvan kehitys

Väestökehitys Juvalla on ollut vuonna 2019 negatiivinen. Syyskuun 2019 lopussa juvalaisia oli

6 139, kun vuoden vaihtuessa 31.12.2018 juvalaisia oli 6 225. Väestön väheneminen aiheutuu

erityisesti syntyvyyden ja kuolleisuuden erosta: Juvalla on syntynyt syyskuun loppuun 2019 men-

nessä 16 ja kuollut 68 henkeä.

Syyskuussa 2019 julkaistut valtakunnalliset väestöennusteet vuoteen 2040 ennakoivat Juvalle 4 657

asukasta. Vuonna 2030 juvalaisia olisi ennusteen mukaan 5 270. Myönteistä on, että muuttoliike

muuttuisi ennusteen mukaan voitolliseksi 2020-luvun puolivälin jälkeen.

Työttömyysaste on kunnassa säilynyt edelleen maakunnan alhaisimpana. Syyskuussa 2019 työttö-

miä työnhakijoita oli 7,0 % työvoimasta, mikä oli maakunnan toiseksi alhaisin Joroisten jälkeen.

Kunnassa on panostettu työllisyyden hoitoon. Vuonna 2018 aloittanut Toimintatalo on pikkuhiljaa

vakiinnuttanut asemansa ja on olennainen osa paikallista työllisyyden hoitoa.

Myönteistä kehitystä on vuoden aikana tapahtunut yrityskentässä. Niin yksityiset investoinnit kuin

kunnan toimitiloissa toimivien laajennukset piristävät alueen elinkeinoelämää. Viitostien peruskor-

jaus sekä Martti Talvela –kampus vaikuttavat Juvan lisäksi merkittävästi myös alueen elinvoimaan.

Kuntatalouden haasteet koskettavat myös Juvaa. Vuoden 2018 tilinpäätös oli alijäämäinen 153.000

euroa. Vuoden 2019 talousarvio tehtiin aavistuksen verran ylijäämäiseksi, mutta vuoden aikana

siihen tehtiin muutoksia 764.000 euroa (netto). Kunnat omat toiminnot ovat pysyneet talousarviois-

saan hyvin, mutta haasteet tulevat etenkin perusturvan kustannuksista. Niihin kohdennettiin 1,5

miljoonaa euroa lisämääräraha syyskuun 2019 valtuustossa. Myös vuoden 2020 talouden suurimpia

haasteita on Essoten talouden ja toiminnan yhteensovittaminen. On äärimmäisen tärkeää, että se

pysyy hyväksytyssä budjetissa ja saa sopeutettua toimintaansa siten, että siinä otetaan huomioon

myös kuntien kantokyky. Sosiaali- ja terveystoimen kustannusten kasvu on valtakunnallista. Tärke-

6

ää olisi saada sote-uudistus etenemään suunnitellussa aikataulussa sekä valtiolta lisärahoitusta

kustannuksiin.

Yhdessä tehden

Juvan kunnanvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2017 Juvan kunnan strategian – Juva 600 – ihmisten

yhteisö. Hyväksytyn vision mukaan Juva on viihtyisä, vireä ja verkostoitunut maaseutukeskus

Viitostien varressa. Juva elää elintarvikkeista, puusta, luonnosta, matkailusta ja palveluista.

Vastuullisuuteen, yrittäjyyteen ja yhdessä tekemiseen perustuva strategia luo pohjan kunnan elin-

voiman, kuntalaisten hyvinvoinnin ja elinympäristön kehittämiselle yhdessä niin kuntalaisten kuin

muidenkin toimijoiden kanssa. Kunnassa on käynnissä useita elinkeinojen kehittämishankkeita,

jotka tähtäävät niin toimintaympäristön kuin yhteistyön kehittämiseen.

Vuonna 2019 strategian mukaisia toimenpiteitä on tehty ja niiden sekä uusien esille tulevien toteut-

tamista jatketaan vuonna 2020. Vuodelle 2020 on asetettu myös strategian mukaiset mittarit, joiden

toteutumista seurataan mm. tilinpäätöksessä.

Haasteita riittää

Juvalla on meneillään kunnan historian suurimmat investoinnit. Juvan elinkaarikampuksen toteutta-

jaksi valittiin tammikuussa 2019 YIT Suomi Oy lähes vuoden kestäneen kilpailullisen neuvottelun

tuloksena. Tavoitteena on, että kampukselle sijoittuvat tilat ovat käytössä tammikuussa 2021.

Kampus nimettiin nimikilpailun perusteella Martti Talvela -kampukseksi. Sillä kunnioitetaan oop-

peralaulaja, luomuviljelijä ja kansakouluopettaja Martti Talvelaa, jonka kuolemasta tuli vuonna

2019 kuluneeksi 30 vuotta.

Martti Talvela -kampus toteutetaan elinkaarimallilla ja leasing-rahoituksella liikuntahallia lukuun

ottamatta, joka rahoitetaan taselainalla. Liikuntahallille OKM myönsi 750.000 euroa avustusta.

Kampuksen rahoitus- ja ylläpitotapa rasittaa etenkin käyttötaloutta.

Kunnassa valmistui vuonna 2018 kiinteistöstrategiatyö. Siinä kartoitettiin olemassa olevat kiinteis-

töt, niiden käyttö, kunto sekä kustannukset. Sen pohjalta linjattiin, mihin kiinteistöihin panostetaan,

mistä luovutaan ja mikä on kunnan omistamien kiinteistöjen korjaustarve sekä karsia turhia, kunnan

taloutta rasittavia kuluja. Strategian mukaisesti kunta päätti luopua tarjouskilpailun perusteella mm.

Koikkalan ja Vuorenmaan kouluista, ns. Vanhasta Esikosta sekä kolmesta teollisuuskiinteistöstä.

Strategian mukaisia toimenpiteitä jatketaan myös vuonna 2020.

Kunnan kokonaan omistama Kiinteistö Oy Lammentausta on strategiansa mukaisesti terveyhdyttä-

mässä yhtiönsä taloutta. Vuonna 2019 kunta varautui avustamaan yhtiötä noin 85.000 eurolla. Myös

vuodelle 2020 on kunta varautunut tukemaan Lammentaustan järjestelyitä noin 275.000 eurolla.

Viitostien perusparannuksen Nuutilanmäki-Vehmaa tiesuunnitelma hyväksyttiin Traficomissa tou-

kokuussa 2019. Juvan kunnan rahoitusosuus hankkeelle ajoittuu vuosille 2020 - 2021. Vehmaan

alueen kehittäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on painopisteenä myös vuonna 2020 unoh-

tamatta kuitenkaan myös keskustaa.

7

Vuonna 2020 ratkaistaan kunnan jätevedenpuhdistamon uudishanke. Selvitystyötä on tehty yhteis-

työssä Etelä-Savon Ely-keskuksen kanssa. Yhteistyössä selvitetään myös Jukajärven ja Kuhalam-

men mahdollista kunnostusta sekä tehdään Jukajärven padon yleissuunnitelmaa.

Osana vastuullista toimintaa kunta haluaa pitää talouden kunnossa. Vuodelle 2018 tuloveroprosent-

tia korotettiin, jotta voidaan varautua nyt meneillään oleviin suuriin investointeihin. Vuodelle 2020

veroprosentit säilyvät vuoden 2019 tasolla.

Investointien lisäksi palveluiden kehittämiseen panostetaan. Strategian mukaisesti kunta toimii yh-

teistyössä eri toimijoiden kanssa kulloinkin tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Palveluita tuotetaan

siten sekä itse että yhdessä toimien.

Lähtökohdat vuoden 2020 talousarvioon

Yleisinä lähtökohtina vuoden 2020 talousarviossa keskeisinä menoja tuloperusteina pidetään

seuraavaa:

1. Kunnan verotulot kasvavat vuoden 2019 talousarvioon verrattuna yhteensä 2,0 % eli 19,86

miljoonasta eurosta 20,25 miljoonaan euroon. Verotulojen arvioidaan kasvavan 388.000 eu-

roa. Kunnallisveron tuotoksi arvioidaan 15,97 miljoonaa euroa.

2. Kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan. Niiden osuudeksi verotuloista arvioidaan 1,51

miljoonaa euroa. Yhteisöverojen ennakoidaan hieman nousevan. Niitä arvioidaan saatavan

2,77 miljoonaa euroa.

3. Valtionosuuksia budjetoidaan toteutuvan noin vuonna 2020 kaikkiaan 22,6 miljoonaa euroa,

mikä on 1,651 miljoonaa euroa (+7,9 %) enemmän kuin vuoden 2019 talousarviossa.

4. Henkilöstömenot ovat budjetissa yhteensä 8,24 miljoonaa euroa. Henkilöstömenoissa on va-

rauduttu sopimuskauden mukaisiin korotuksiin 2 %. Nykyinen kunta-alan sopimus on voi-

massa maaliskuun 2020 loppuun saakka.

5. Kunnan toimintakate on -40,62 miljoonaa euroa. Toimintakate on 1,6 % heikompi kuin tä-

män vuoden talousarvioissa. Talousarvioesityksen mukaan kunnan toimintamenot kasvavat

edellisestä, vuoden 2019 talousarviosta, noin 1,4 % ja toimintatuotot pienenevät noin 0,4 %.

6. Vuosikatetta kertyy talousarvion mukaan 2,58 miljoonaa euroa, mikä kattaa hyvin poistot.

Arvonalentumisiin varaudutaan 0,5 miljoonalla eurolla.

Vuosikatetta arvioidaan kertyvän 413,82 euroa asukasta (6 225 as 31.12.2018) kohden. Pois-

toja talousarvioehdotuksessa on 1,7 miljoonaa euroa. Poistot ovat lähes vuoden 2019 tasolla.

7. Juvan kunnan velkamäärä on kehittynyt seuraavasti:

31.12.2010 11,6 M€ 31.12.2011 12,7 M€ 31.12.2012 14,7 M€ 31.12.2013 15,8 M€ 31.12.2014 15,3 M€ 31.12.2015 17,2 M€

8

31.12.2016 17,5 M€ 31.12.2017 19,7 M€ 31.12.2018 19,2 M€ 31.12.2019 20,6 M€ 31.12.2020 22,9 M€

Vaikka lainamäärän kasvu on ollut koko 2010-luvun varsin nopeaa, lähinnä isojen investoin-

tien takia, ovat korkomenot koko ajan laskeneet tai pysyneet samalla tasolla. Korkojen nou-

suun on varauduttu korkosuojauksella.

8. Vuonna 2020 nettoinvestoinnit ylittävät poistot. Nettoinvestointien arvioidaan olevan 4,86

miljoonaa euroa. Suurin investointi on Martti Talvela -kampukseen liittyvä liikuntahalli,

jonka kustannusarvio on 3,58 miljoonaa euroa. OKM myönsi hankkeelle vuonna 2019 avus-

tusta 750.000 euroa.

Suunnitelmakaudella varaudutaan Viitostien perusparannukseen sekä jätevedenpuhdistamon

toteuttamiseen. Lisäksi käyttötalouteen vuodesta 2021 vaikuttaa olennaisesti Kampuksen

valmistuminen. Kiinteistö Oy Lammentaustan tervehdyttämistoimenpiteet vaativat kunnan

päätöksiä myös vuoden 2020 aikana.

9. Lautakuntien ja hallintokuntien esityksiin ei ole on tehty merkittäviä muutoksia virkamies-

valmistelussa.

10. Talousarvion suurimmat riskit talouden tasapainon näkökulmasta

Verotulojen kertymään liittyy aina epävarmuutta sekä kunnallisveron että yhteisöveron

osalta. Molemmat verot seuraavat merkittävästi kansantalouden kehitystä ja niihin liit-

tyy myös tilitysten jaksotuksia. Tilityksiin vaikuttaa vuonna 2019 toteutettu tulorekis-

teri sekä verokorttiuudistus. Verotulot on arvioitu Kuntaliiton laskelman mukaan.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset perustuvat Essoten talousarvioluonnok-

seen. Kuntalaskutuksen lähtökohtana on vuoden 2019 toteumaennuste, johon on lisätty

0,7 %. Juvan kuntalaskutuksesta, joka on Essoten talousarvioluonnoksessa 7.10.2019,

on kunnan talousarviossa vähennetty kuntaan siirtyvien sote-kuljetusten osuus, joka on

varattu perusturvan menoihin. Vuosittainen kuntakohtainen lopullinen talouden to-

teuma selviää kuitenkin vasta seuraavan vuoden helmikuussa, jolloin Essoten edellisen

vuoden laskutus voidaan saattaa perussopimuksen mukaiseksi.

Kunnalla on vuoden 2020 lopussa velkaa noin 22,9 miljoonaa euroa. Nykyhetken arvio

on, että korkotaso säilyy matalana vielä pitkään.

Muutosten ennakointi kunnan talouden tasapainon kannalta on äärimmäisen tärkeää.

Mahdollisen sote-uudistuksen myötä kuntien rahoitusjärjestelmä muuttuu. Meneillään

on valtionosuusjärjestelmän uudistus. Osana muutosta tarkasteltaneen myös kuntien

verotulopohjaa.

9

KUNNAN OMAISUUDEN TUOTTO / NETTOYKSIKÖT / TULOSLASKELMA

(1 000 euroa)

TP 2017 TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Maa- ja metsätilat 339 278 332 258 256 256

Vesi- ja viemärilaitos 293 331 437 348 345 350

Kiinteistöt 688 -430 449 555 580 600

Kiinteistökaupat 32 9 39 43 0 0

Nettotulot 1 352 188 1 257 1 204 1 181 1 206

10

1.1 VUODEN 2020 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT

Talousarvion yleiskuvaus

Talousarvio jakaantuu neljään pääosaan:

käyttötalousosa

investointiosa

tuloslaskelmaosa

rahoitusosa

Käyttötalousosa on laadittu palvelualueittain. Valtionosuudet ovat pääosin keskitetysti tuloslas-

kelmaosassa. Käyttötalousosassa valtuusto myöntää määrärahat ja asettaa tavoitteet palvelualu-

eittain.

Talousarvion palvelualuekohtaiset perustelut on laadittu siten, että perusteluissa on esitetty:

palvelualue ja palveluyksikkö ja sen tavoitteet

perusteluissa on kuvattu toiminnassa/palvelussa tapahtuvat merkittävät muutokset ja

toimenpiteet vuonna 2020

Käyttötalousosassa esitetään lukuina vuosi 2020, taloussuunnitelmavuosien 2021 ja 2022 luvut ovat

vastaavat kuin vuoden 2020 luvut.

Tuloslaskelmaosassa ja rahoitusosassa esitetään talousarviovuosi 2020 ja taloussuunnitelmavuodet

2021 ja 2022.

Investointien osalta esitetään omina lukuinaan myös taloussuunnitelmavuodet 2021 ja 2022.

Yleiskustannukset

Vuoden 2020 talousarvioon lasketaan toimialoittain toimialan hallinnon kustannukset sekä

kirjanpidon, palkanlaskennan sekä atk-palvelujen kustannukset.

Sitovuustaso

Käyttötalousosa jakautuu toimialoihin (taloudenhallintajärjestelmässä osastotaso 02), jotka ovat

määritelty hallintosäännössä. Toimiala jakaantuu palvelualueisiin (osastotaso 03), ja ne voivat

jakaantua edelleen palveluyksiköihin (osastotasot 04-05). Palveluyksikkö voi jakaantua toiminnasta

riippuen toimipisteisiin (kustannuspaikka). Valtuustoon nähden sitova taso on kunnassa osasto-

tasolla 03 ja vesihuollossa osastotasolla 02. Sitovia ovat sekä toimintatuotot että toimintakulut.

Lisäksi talousarvion erityisperustelut, jotka joko kunnanhallituksen esityksin tai valtuuston päätök-

sillä lisätään, sitovat määrärahojen käyttöä. Lautakunnille voidaan vuosisopimuksella ja talousar-

vion täytäntöönpanopäätöksillä siirtää toimivaltaa erillismäärärahojen osalta.

11

Investointiosa

Investointiosa jakaantuu toimialoittain hankeryhmiin ja edelleen hankkeisiin. Osastotaso 03 on

valtuustoon nähden sitova. Investointiosassa esitetään myös taloussuunnitelmavuosien 2021 - 2022

hankkeet.

Investointiosan määrärahat sitovat kunnanhallitusta, lautakuntia ja muita viranomaisia seuraavasti:

kunnanhallituksella on oikeus kiinteän omaisuuden ostamiseen noudattaen niitä

valtuuston antamia ohjeita, jotka määrärahaa myönnettäessä on annettu

kunnanhallituksella on oikeus myydä rakennustontteja kunnanvaltuuston vahvista-

mien yleisohjeiden mukaisesti;

kunnanhallituksella on oikeus merkitä asunto-/kiinteistöyhtiöiden ja muiden yhti-

öiden osakepääomaa arvopapereiden hankintaan varatun määrärahan puitteissa;

toimielinten tulosalueille myönnetyt irtaimen omaisuuden hankintaan tarkoitetut

määrärahat sitovat talousarvioon merkityn käyttötarkoituksen ja nimikkeen

mukaisesti.

hankkeissa menetellään hallintosäännössä määriteltyjen toimintaperiaatteiden

mukaisesti.

Lyhytaikaiset luotot

Hyväksyessään talousarvion kunnanvaltuusto oikeuttaa kunnanjohtajan/hallintojohtajan ottamaan

talousarviovuoden aikana lyhytaikaista luottoa maksuvalmiuden turvaamiseksi yhteensä enintään

12 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisilla luotoilla pyritään lisäksi hyödyntämään matalaa korkotasoa.

Pitkäaikaiset luotot

Hyväksyessään talousarvion kunnanvaltuusto päättää myöntää kunnanhallitukselle oikeuden ottaa

uusia pitkäaikaisia luottoja enintään 4,5 miljoonalla eurolla. Uusilla luotoilla paitsi turvataan

kunnan investointien toteutus ja muut kunnan rahoitustarpeet, niin myös korvataan vanhoja lainoja

ottamalla uusia luottoja paremmilla korko ym. ehdoilla.

Lainojen suojausaste

Kunnanvaltuusto on määritellyt kunnan lainakannan korkosuojausasteen vaihteluväliksi 45 - 90 %.

Kunnanhallitus päättää mahdollisten korkosuojauksien toteuttamisesta vaihteluvälin puitteissa.

12

Menojen laskentaperusteita:

Kokouspalkkiot on laskettu palkkiosäännön mukaisina;

Palkankorotuksiin vuodelle 2020 on varauduttu 2 %:lla.

KUEL-eläkevakuutusmaksut vuodelle 2020 on laskettu 17,41 %:n mukaisina ja

VaEL-eläkemaksut 17,02 %:n mukaisina;

Työnantajan muihin sosiaaliturvamaksuihin (sairausvakuutus-,

työttömyysvakuutus- ja muut sosiaalivakuutusmaksut) on varattu 4,00 %

palkkasummasta;

Valtionosuudet on arvioitu valtionosuuslainsäädäntöön perustuen ja Suomen

Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan.

Talousarvion tuloperusteina on käytetty 20,75 %:n tuloveroprosenttia sekä kiinteistöveron pro-

sentteina: yleinen 0,95 %, vakituinen asunto 0,43 %, vapaa-ajan asunto 1,03 % rakentamaton

rakennuspaikka 2,0 % ja yleishyödylliset yhteisöt 0,00 %.

Talousarvion muutokset

Talousarvioon tehtävät muutokset on toimialojen esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana.

Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa ja

ennen tilinpäätöksen allekirjoittamista.

13

VEROTULOT JA VALTIONOSUUDET 2017 - 2022

TP 2017 TP 2018 TA 2019 TA-es 2020 TS 2021 TS 2022

15 240 15 564 15 698 15 974 16 530 16 879

2 262 2 405 2 666 2 767 2 834 2 929

1 505 1 513 1 498 1 509 1 516 1 516

Yht. 19 007 19 482 19 862 20 250 20 880 21 324

5 073 5 099 5 074 5 141 0 0

16 707 16 448 15 865 17 449 0 0

0 0 0 0 0 0

Yht. 21 780 21 547 20 939 22 590 22 000 22 000

40 787 41 029 40 801 42 840 42 880 43 324

0,6 % 0,6 % -0,6 % 5,0 % 0,1 % 1,0 %

VEROTULOJEN TASAUS 2010 - 2020

Verotulojen tasaus v. 2010 4 843 000










Verotulojen tasaus v. 2020 5 141 324 Ennuste, lähde KL 14.10.2019

VEROTULOT:

KUNNALLISVERO

YHTEISÖVERO

Verotulot ja valtion-

osuudet yhteensä

Muutos %:na edell. vuoteen

KIINTEISTÖVERO

VALTIONOSUUDET:

VEROTULOTASAUS

MUUT VALT. OSUUDET

HARK.VAR. VALTIONOS.

14

Juva 1 000 €

Yhteenveto

TILIVUOSI 2017 2018 2019** 2020** 2021** 2022**

Verolaji

Kunnallisvero 15 241 15 563 15 626 16 191 16 530 16 879

Muutos % -1,3 2,1 0,4 3,6 2,1 2,1

Yhteisövero 2 548 2 405 2 578 2 699 2 834 2 929

Muutos % 13,8 -5,6 7,2 4,7 5,0 3,3

Kiinteistövero 1 505 1 513 1 516 1 516 1 516 1 516

Muutos % -1,9 0,5 0,2 0,0 0,0 0,0

VEROTULOKSI KIRJATTAVA 19 294 19 480 19 720 20 406 20 880 21 324

Muutos % 0,4 1,0 1,2 3,5 2,3 2,1

Taulukoiden luvut on esitetty käyvin hinnoin, eli inflaation vaikutusta ei ole eliminoitu

Kuluttajahintaindeksi, 2000=100 120,5 121,6 122,7 124,1 125,8 127,5Kuluttajahintaindeksin muutos 0,6 0,9 0,9 1,1 1,4 1,4

Peruspalvelujen hintaindeksi 129,0 130,4 132,7 135,4 138,0 140,5Peruspalv. hintaindeksin muutos -0,8 1,1 1,8 2,0 1,9 1,8

Juva

Kunnan arvioitu reaalinen verotulo 2011-2021 (v. 2013 hinnoin, peruspalvelujen hintaindeksi 2016 = 1)

Peruspalvelujen hintaindeksi 2013=1 0,984065031 1,00230639 1,020757512 1,043821413 1,064578925 1,08456764

Kunnallisvero 15487,6399 15526,72348 15308,5624 15511,31358 15527,00273 15563,25423

Yhteisövero 2589,175025 2399,433161 2525,320452 2585,886787 2662,239627 2700,280032

Kiinteistövero 1529,870235 1509,228371 1485,009881 1452,197638 1423,882209 1397,639885

Verotulot yhteensä

0

5000

10000

15000

20000

25000

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019** 2020** 2021** 2022**

1000 €

Kunnan arvioitu reaalinen verotulo 2011-2021 (v. 2013 hinnoin, peruspalvelujen hintaindeksi 2016 = 1)

Kiinteistövero Kunnallisvero Yhteisövero

Verotuloennuste_10-2019 13.11.2019

15

JUVAN KUNNAN TALOUDEN MUUTTUJIEN KEHITYS 2012-2022

(1000 euroa) Ta *) Ta-es TS TS

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022

Valt.osuudet 18 173 18 737 19 241 19 827 21 308 21 780 21 548 20 939 22 590 22 000 22 000

Verotulot 18 541 18 851 19 356 19 937 19 218 19 293 19 481 19 862 20 250 20 880 21 324

Valt.os.+verotulot 36 714 37 588 38 597 39 764 40 526 41 073 41 029 40 801 42 840 42 880 43 324

Lainakanta 14 717 15 848 15 300 17 248 17 493 19 657 19 200 20 587 22 942 23 370 23 410

Vuosikate 2 537 2 040 1 446 1 824 3 432 4 022 1 708 1 278 2 576 2 042 2 642

Nettoinvestoinnit 3 956 3 954 2 272 3 359 2 703 3 155 3 838 2 982 4 959 2 542 2 692

Toimintakate -34 268 -35 811 -37 294 -38 317 -37 321 -37 558 -39 717 -39 980 -40 620 -41 195 -41 039

*) Ta + muutos

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022

VALTIONOSUUDET 2012 - 2022 (1000 €)

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

20 000

22 000

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022

VEROTULOT 2012 - 2022 (1000 €)

16

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022

LAINAKANTA 2012 - 2022 (1000 €)

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022

VUOSIKATE 2012 - 2022 (1000 €)

17

-45 000

-40 000

-35 000

-30 000

-25 000

-20 000

-15 000

-10 000

-5 000

0

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022

TOIMINTAKATE 2012 - 2022 (1000 €)

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022

NETTOINVESTOINNIT 2012 - 2022 (1000 €)

18

TA+muutos

TP 2018 2019 TAE 2020 TS 2021 TS 2022

1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

Toimintatuotot

1 523 1 535 Myyntituotot 1 431 1 572 1 584

525 487 Maksutuotot 466 466 466

534 401 Tuet ja avustukset 520 497 513

1 815 1 866 Muut toimintatuotot 1 856 2 235 2 245

4 397 4 289 Yhteensä 4 273 4 770 4 808

Valmistus omaan käyttöön

Toimintakulut

-8 170 -8 065 Henkilöstökulut -8 244 -8 284 -8 244

-34 031 -34 293 Palvelujen ostot -34 661 -35 583 -35 559

-480 -437 Aineet ja tarvikkeet ja tavarat -419 -443 -440

-793 -885 Avustukset -1 024 -1 008 -966

-640 -589 Muut toimintakulut -545 -647 -638

-44 114 -44 269 Yhteensä -44 893 -45 965 -45 847

-39 717 -39 980 Toimintakate -40 620 -41 195 -41 039

19 482 19 862 Verotulot 20 250 20 880 21 324

21 548 20 939 Valtionosuudet 22 590 22 000 22 000

Rahoitustuotot ja -kulut

1 0 Korkotuotot 1 1 1

488 554 Muut rahoitustuotot 481 481 481

-87 -97 Korkokulut -125 -125 -125

-7 0 Muut rahoituskulut -1

41 425 41 258 Yhteensä 43 196 43 237 43 681

1 708 1 278 Vuosikate 2 576 2 042 2 642

Poistot ja arvonalentumiset

-1 740 -1 780 Suunnitelman mukaiset poistot -1 701 -1 692 -1 692

0 0 Arvonalentumiset -500 0 0

-1 740 -1 780 -2 201 -1 692 -1 692

Satunnaiset erät

0 0 Satunnaiset tulot 0 0 0

-132 0 Satunnaiset kulut 0 0 0

-164 -502 Tilikauden tulos 375 350 950

10 1 Poistoeron lisäys tai vähennys 0 0 0

-153 -501 Tilikauden ylijäämä 375 350 950

TULOSLASKELMA (sis. VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN)

(ulkoinen)

19

RAHOITUSLASKELMA (kunta + vesilaitos)

(1 000 euroa)

TA2019

TULORAHOITUS TP2013 TP2014 TP2015 TP2016 TP2017 TP2018 + muutos Ta-2020 TS-2021 TS-2022

VUOSIKATE 2 040 1 446 1 824 3 432 4 022 1 708 1 278 2 576 2 042 2 642

SATUNN. ERÄT, TULORAH.KORJ. 949 -115 -21 24 -27 -141 -40 0 0

- INVESTOINNIT NETTO -3 954 -2 272 -3 359 -2 703 -3 155 -3 838 -2 982 -4 959 -2 542 -2 692

VARSINAINEN TOIMINTA JA

INVESTOINNIT NETTO -965 -941 -1 556 753 840 -2 271 -1 744 -2 383 -500 -50

RAHOITUSTOIMINTA:

+ ANTOLAINOJEN LYH. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

- ANTOLAINOJEN LIS. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

+ VESI-JA VIEM.LIIT.MAKSUT 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

PITKÄAIK.LAINOJEN VÄHENNYS -1 369 -3 948 -1 952 -2 055 -2 735 -1 957 -1 935 -2 134 -1 556 -1 550

RAHOITUSTARVE -2 334 -4 889 -3 508 -1 302 -1 895 -4 228 -3 679 -4 517 -2 056 -1 600 *)

PITKÄAIK.LAINOJEN LISÄYS 4 000 0 4 000 0 6 000 0 1 300 3 500 2 100 1 600

LYH.AIK.LAINOJEN MUUTOS -1 500 3 400 -100 2 300 -1 100 1 500 0 1 000 0 0

MUUT MAKSUV.MUUTOKSET -529 64 156 -775 -1 083 127 0 0 0 0

TOIMINTAPÄÄOMAN MUUTOS -363 -1 425 548 223 1 922 -2 601 -2 379 -17 44 0

*) Vuonna 2020 ja sen jälkeen otettavien lainojen mahdollisia lyhennyksiä ei ole huomioitu

22

2. KONSERNIOHJEEN MUKAISET LINJAUKSET TALOUDEL-

LISESTI JA TOIMINNALLISESTI KUNNAN KANNALTA

TÄRKEILLE YHTIÖILLE LÄHIVUOSIKSI

Koy Lammentausta

Kunnan omistusosuus 100 %

Taseen loppusumma 9,6 miljoonaa euroa

Liikevaihto 1,7 miljoonaa euroa

Linjauksia:

yhtiön on pitkällä aikavälillä kyettävä tulla toimeen omalla tuloksellaan ja ylläpitämään

kiinteistöjen hyvää kuntoa

pitkän aikavälin käyttöastetavoite asunnoissa 90 %

yhtiö voi myydä maaseutualueen rivitaloja sekä taajamassa muita asuntoja / taloja

osallistuminen yhteiseen tukipalvelujen kehittämiseen

yhtiö voi purkaa tarpeettomia kiinteistöjä oman suunnitelmansa mukaisesti

kunta osallistuu yhtiön talouden tervehdyttämistoimiin yhtiön strategian mukaisesti

Koikkalan Vesihuolto Oy


Taseen loppusumma 45.000 euroa

Liikevaihto 8.000 euroa

Linjauksia:

toimintaperiaatteet ja hinnoittelu kunnan vesi- ja viemärilaitoksen kanssa yhtenäinen

talouden hoitaminen oman tulorahoituksen puitteissa

Koy Puulaakso




Linjauksia:

yhtiö toteuttaa loppuun suunnitellut peruskorjaustoimenpiteet

yhtiö jatkaa omalla tulorahoituksella ja tarjoaa toimintaedellytyksiä vuokralaisten

liiketoiminnalle

23

Rajupusu Monitoimihalli Oy

Kunnan omistusosuus 30,0 %

Linjauksia:

jäähallipalvelujen tuottaminen

käyttötalouden hoitaminen oman tulorahoituksen puitteissa

Suur-Savon Sähkö Oy

Kunnan omistusosuus 5 913 osaketta, 7,9 % yhtiön ulkona olevasta osakekannasta ja 12,7 %

kuntaomistuksesta



Linjauksia:

osakekohtaisen osingon maksaminen vuodelta 2019 vähintään 80 €/osaketasoisena ja sen

kasvattaminen

omistusta vastaavan hallintoedustuksen varmistaminen yhtiössä

Järvi-Saimaan Palvelut Oy





Linjauksia:

sopimusasiakirjojen ja toimintaprosessien uudistaminen

kustannustehokkaat, toimivat palvelut

kumppanuus kehittämishankkeissa esim. työllisyydenhoidossa ja aluekehittämisessä

Avant-Niko Oy

Kunnan omistusosuus suoraan 45,95 % (epäsuorasti hieman alle 50 %)



Linjauksia:

valmius neuvotella laajennushankkeista

24

Hasamäki Oy


Taseen loppusumma 12.000 euroa

Linjauksia:

ei käytännön toimintaa, vuokraa rinteitä ja hissiä laskettelukeskuksen vuokralaiselle

osaltaan mukana laskettelukeskuksen toiminnan turvaamisessa

Koy Juvan Tenhusentie 3



Liikevaihto 70.000 euroa

Linjauksia:

kunnalla ei ole pitkän aikavälin omistusintressiä yhtiöön

yhtiön järjestely päävuokralaisen konkurssin jälkeen kesken

25

3. TALOUSARVIO 2020 PALVELUALUEITTAIN JA

YKSIKÖITTÄIN

26

VAALIT

Palvelusuunnitelma: Keskusvaalilautakunta huolehtii lakisääteisenä lautakuntana valtiollisten vaalien valmisteluun ja

toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä sekä kuntavaalien järjestämisestä kunnassa. Keskusvaalilauta-

kunta myös ohjeistaa vaalikohtaisesti vaaliorganisaatiota.

Vastuuhenkilöt: Hallintojohtaja / arkistosihteeri

Sitovat tavoitteet:

1. Tehokas tiedottaminen vaaleista.

2. Äänestämisen vaivattomuus.

3. Äänestyspaikkojen tunnettuus.

Määrärahataulukko sitovalla tasolla:

Perustelut:

Vuonna 2020 ei ole suunniteltuja vaaleja. Kuntavaalit toimitetaan 18.4.2021. Vuodeksi 2022 ei ole

tiedossa säännönmukaisia vaaleja.

Tunnusluvut: TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Äänioikeutettujen määrä 5 260 5 280 - 5 130 -

Äänestysprosentti 67,1 65 - 68 -

Äänestysalueet 2 2 2 2 2

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 11 572 32 760 0 0 0

TOIMINTAKULUT -6 391 -18 047 0 -14 250 0

TOIMINTAKATE 5 181 14 713 0 -14 250 0

0 0 0 0 0

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 5 181 14 713 0 -14 250 0


Vaalit

27

TARKASTUSTOIMINTA

TILINTARKASTUS

Palvelusuunnitelma: Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkas-

tusta koskevat asiat sekä arvioida valtuuston asettamien taloudellista ja toiminnallisten tavoitteiden

toteutumista.

Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu myös tilintarkastuspalvelujen sopimuskautta vastaavien

vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen ja tilintarkastuksen kilpailuttaminen. Kun-

nan tilintarkastusyhteisönä toimii vuosina 2018 - 2021 tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy. So-

pimus sisältää myös optiot vuosille 2022 ja 2023.

1.6.2017 voimaan tulleen kuntalain myötä tarkastuslautakunnan tehtäviin lisättiin sidonnaisuusil-

moitusten valvonta. Lautakunnan tehtävänä on valvoa ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saat-

taa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi. Sidonnaisuusrekisteri on myös julkaistava kunnan yleisessä

tietoverkossa.

Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja

Sitovat tavoitteet:

1. Riittävä talouden ja asetettujen tavoitteiden kehityksen seuranta arvioinnin toteuttamiseksi.

2. Objektiivinen ja luotettava arviointi.


Perustelut:

Tilintarkastuspalvelujen kustannukset pohjautuvat sopimukseen. Kustannuksia aiheutuu myös mm.

kokouksista.


Tarkastuspäivät 16 16 16 16 16

Tilintarkastajat 2 2 2 2 2

Kokoukset 9 8 8 8 8

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 0 0 0 0

TOIMINTAKULUT -14 909 -19 149 -17 018 -17 000 -16 000

TOIMINTAKATE -14 909 -19 149 -17 018 -17 000 -16 000

0 0 0 0 0

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -14 909 -19 149 -17 018 -17 000 -16 000


Tilintarkastus

28

HALLINTOPALVELUT

KUNNANVALTUUSTO JA -HALLITUS

Palvelusuunnitelma:

Kunnanvaltuusto päättää kunnan strategisista linjauksista ja huolehtii kunnan talouden tasapainosta.

Kunnanhallitus vastaa kunnan hallintotehtävistä ja taloudenhoidosta sekä vastaa valtuustossa käsi-

teltävien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Kunnanhallituksen keskeisenä tehtävänä on

vastata valtuuston päättämien strategioiden toteutumisesta.

Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja

Sitovat tavoitteet:

1. Kunnan talouden ja toiminnan tasapaino.

2. Tuloksekas edunvalvonta.

3. Kuntastrategian toteuttaminen.


Perustelut:

Kunnanhallituksen määrärahoissa on varauduttu tukemaan Juvalla järjestettäviä kesätapahtumia.

Varaudutaan vanhus- ja vammaisneuvostojen tukemiseen. Yhteisöjen avustuksiin on varattu yh-

teensä 40.000 euroa. Yhteistoimintaosuuksissa varaudutaan Mikkelin seudun liiton kehityshankera-

haston kuluihin 55.000 euroa. Valtuuston ja hallituksen määrärahoista maksetaan luottamusmies-

palkkiot ja luottamusmieskoulutuksia sekä varaudutaan satunnaisiin koulutus- ja konsultointipalve-

luihin. Koy Lammentaustalle varaudutaan myöntämään avustusta yhtiön strategian mukaisiin ter-

vehdyttämistoimenpiteisiin.


Henkilöstö 1 1 1 1 1

Kunnanvaltuuston kokoukset/kpl 6 6 6 6 6

Kunnanhallituksen kokoukset/kpl 18 20 20 20 20

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 4 515 0 0 0 0

TOIMINTAKULUT -429 805 -527 660 -614 910 -598 000 -500 000

TOIMINTAKATE -425 291 -527 660 -614 910 -598 000 -500 000

0 0 0 0 0



Kunnanvaltuusto ja -hallitus

29

YLEISHALLINTO

Palvelusuunnitelma: Yleishallinto huolehtii kunnanhallituksen apuna asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta. Yleishal-

linto laatii kunnan asiakirjat sekä vastaa kunnan arkistonhoidosta. Yleishallinto tuottaa neuvonnan

ja kunnan vaihteen palvelut sekä antaa yhteispalvelua. Lisäksi yleishallinto vastaa kirjanpidon ja

palkanlaskennan palveluista sekä atk-palveluista.


Sitovat tavoitteet:

1. Turvataan toimintaedellytykset.

2. Ylläpidetään kunnan henkilöstön työkykyä.


Perustelut:

Yleishallinnon menoissa on mukana jakamattomat eläkemenot, johon on varattu noin 465.000 euroa

vuodelle 2020, nousua edellisestä vuodesta noin 10 %. Yleishallinnon kuluissa on myös ay- ja työ-

suojelutoiminta. Palkanlaskenta- ja taloushallintopalvelut järjestetään uudelleen vuoden aikana,

omat toiminnot korvataan ostopalveluilla. Muutosvaiheeseen liittyy osittain päällekkäisiä ja kerta-

luonteisia kuluja. Tyky-toimintaan varaudutaan edellisen vuoden tasolla.


Henkilöstö 8,5 8 7 6 6

Yhteispalvelussa olevat valtion virastot 5 5 5

4

4

ELINKEINOTOIMINTA

Palvelusuunnitelma: Huolehditaan elinkeinojen yleisistä toimintaedellytyksistä. Edistetään yritysten kehittämis- ja inves-

tointihankkeita olemalla aktiivinen toimija yritysten parissa. Edistetään uusien yritysten perustami-

sia ja omistajanvaihdoksia yrityksissä. Omistajanvaihdosasioissa käytetään erityisesti sidosryhmä-

läisen Miksei Mikkelin hankerahoituksen avulla tuotettua omistajanvaihdoshankeen palveluja, jota

Juvan kuntakin rahoittaa. Uusien yritysten perustamisessa käytetään Juvan elinkeinoyksikön omaa

palvelua.

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 373 853 390 718 533 939 283 000 285 000

TOIMINTAKULUT -1 482 435 -1 542 826 -1 719 282 -1 490 000 -1 470 000

TOIMINTAKATE -1 108 582 -1 152 108 -1 185 343 -1 207 000 -1 185 000

-28 291 -28 291 -25 160 -20 000 -20 000

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 136 873 -1 180 399 -1 210 503 -1 227 000 -1 205 000


Yleishallinto

30

Vastuuhenkilö: Kehittämispäällikkö

Sitovat tavoitteet:

1. Edistetään kunnan elinvoimaa olemalla aktiivinen toimija yritysten parissa.

2. Markkinoidaan kuntaa ja erityisesti Juvan Vehmaan yritysaluetta aktiivisesti eri kanavissa,

eritoten somessa.


Perustelut:

Toimintaa tehostetaan merkittävästi, mutta palvelut pyritään pitämään kuitenkin korkealla tasolla

leikkauksista huolimatta.

Osallistutaan jäsenmaksuilla Juvantie ry:n ja Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry:n resursointiin.

Ollaan mukana messuilla yhdessä Mikkelin seudun kuntien kanssa. Kunta osallistuu Mikkelin mat-

kailun seutuyhteistyöhön (15.500 euroa) ja Rajupusu Leader-kehittämisohjelman kuntarahoitukseen

(43.000 euroa). Matkahuoltoasiamiehen kanssa on tehty yhteistyösopimus (8.400 euroa), joka jat-

kuu vuosi kerrallaan ulottuen aluksi vuoden 2020 loppuun. Kyläraha-avustuksia sekä yritysten kou-

lutus- ja messupaikkatukirahoitusta supistetaan. Tukirahoitus asetetaan tasolle, joka vastaa viime

vuosien toteumatasoa. Aloittavien yritysten neuvontapalvelut toteutetaan itse.


Henkilöstö 1,8 2 3 2,5 2

Perustetut yritykset 27 35 30 30 30

Yrityskäynnit 30 40 150 100 70

HANKKEET JA PROJEKTIT

Palvelusuunnitelma: Hanketoiminnan tarkoituksena on tukea kunnan elinkeino- ja kehittämisstrategioita. EU-rahoitteisia

hankkeita tehdään ainoastaan yritysten tarpeiden lähtökohdista sekä ainoastaan silloin, kun niillä

nähdään selvästi saatavan Juvan alueelle elinkeinoelämän hyötyä.

Toteutetaan nyt käynnissä olevien hankkeiden, Juvan ”Vehmaan toimintaympäristön kehittäminen

-hanketta” 07/2021 saakka sekä ”Elintarvike- ja taimipuualan yritysten kansainvälistymishanketta”

05/2021 saakka.

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 18 224 16 575 19 400 20 000 20 000

TOIMINTAKULUT -349 976 -419 517 -351 649 -335 000 -320 000

TOIMINTAKATE -331 752 -402 942 -332 249 -315 000 -300 000

-12 205 -13 062 -12 973 -12 000 -12 000



Elinkeinotoiminta

31

Tutkaillaan Juvan keskustan kehittämishankkeen mahdollisuutta vuosille 2020 - 2021. Hankkeella

pyritään edistämään keskustan kehittymistä aina sen viihtyvyydestä yritysten liiketoiminnan edistä-

miseen. Myös Juvan matkailualan toimijoiden ns. Yritysryhmähanketta suunnitellaan toteuttavaksi,

mahdollisesti alkaen vuoden 2020 alkupuolella. Hankkeiden toteutusmahdollisuudet ovat riippuvai-

sia pitkälti ELY-keskuksen rahoituspäätöksistä.

Osallistutaan harkiten mukaan muiden hallinnoimiin hankkeisiin. Vuosina 2020 - 2021 sitoudutaan

VisitSaimaa 2 -hankkeeseen, jota hallinnoi Kehittämisyhtiö Miksei Mikkeli Oy.

Vastuuhenkilö: Kehittämispäällikkö

Sitovat tavoitteet:

1. Kehitetään Juvan elinkeinoa hyödyntäen EU-hankerahoitusta.

2. Hoidetaan mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti käynnissä olevat hankkeet.

3. Osallistutaan Visit Saimaa 2 -hankkeeseen.

Määrärahataulukko sitovalla tasaolla:

Perustelut:

Hankkeet nähdään tärkeiksi välineiksi kunnan elinkeinoelämän kehittämisessä, koska niillä saadaan

lisää tehoa Juvan alueen elinkeinotoiminnan kehittämiseen ja hyötyjä yrityksille sekä säästetään

kunnan omaa rahaa merkittävästi.


Osarahoitetut hankkeet 3 3 1 1 0

Omat hankkeet 0 2 4 4 4

TYÖLLISYYDEN HOITO

Palvelusuunnitelma: Juvan kunnan työelämäpalveluiden kaksi vakituista työntekijää, työllisyyskoordinaattori ja työval-

mentaja hoitavat kunnan työllisyydenhoidon kokonaisuutta. Työelämäpalvelut tarjoavat kenelle

tahansa juvalaiselle työnhakijalle tai työelämän siirtymävaiheessa olevalle yksilöllistä, ihmisen tar-

peista lähtevää palvelua, jolla yritetään ehkäistä työttömyyttä. Työelämäpalvelut auttavat lisäksi

juvalaisia työnantajia heidän työvoimatarpeisiin liittyvissä asioissa. Työelämäpalvelut toimivat kun-

touttavan työtoiminnan paikkana työnhakijoille. Työelämäpalvelut työllistävät lisäksi kunnan työl-

listämisvelvoitteen piiriin kuuluvia työnhakijoita sekä kesäkausiksi pitkäaikaistyöttömiä, kunnan

työmarkkinatuen maksuosuuden piirissä olevia. Lisäksi työelämäpalvelut tukevat Vaalijalan kun-

tayhtymän Savosetia pitkään työttömänä olleiden palkkauskustannuksissa 1-2 työttömän osalta.

Kaikille työelämäpalveluun ja Savosettiin työllistetyille yritetään saada jatkosuunnitelma ennen

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 49 687 108 575 154 719 134 000 150 000

TOIMINTAKULUT -165 758 -148 999 -175 106 -145 000 -180 000

TOIMINTAKATE -116 071 -40 424 -20 387 -11 000 -30 000

0 0 0 0 0



Hankkeet

32

työllistymisen päätyttyä niin, ettei kenenkään tarvitsisi palata työttömyyteen. Mahdollisimman mo-

nen juvalaisen nuoren toivotaan työllistyvän kesätyöhön ja sitä yritetään edesauttaa nuoren työllis-

tymissetelin turvin. Nuorten ja yrittäjien kohtaamista autetaan työelämäpalveluiden järjestämillä

rekrymessuilla, koulun kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja mahdollisesti kokeilemalla erilaisia asioita

nuorten työelämätietoisuuden lisäämiseksi. Työnhakijoille sekä osallisuutta kaipaaville kuntalaisille

tarjotaan luovan toiminnan ryhmiä itsetuntemuksen sekä omien voimavarojen tunnistamiseksi ja

lisäämiseksi. Luovia työmenetelmiä käyttävällä ryhmätoiminnalla tuetaan työnhakijan osallisuutta

sekä voimaantumista oman polun kulkemisessa.

Toimintatalo tarjoaa kuntalaisille osallisuuden paikan. Työelämäpalvelut mahdollistavat toimintata-

lossa ruoka-avun jakamisen sitä tarvitseville kaupan ylijäämäruuanjaon sekä EU-ruokajaon keinoin.

Kunnan työelämäpalveluiden lisäksi Toimintatalolta tavoittaa kunnan etsivän nuorisotyöntekijän,

Essoten aikuissosiaalityön sekä talossa toimii Essoten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarjoama

päivätoiminta. Toimintatalo on lisäksi laajassa iltakäytössä paikallisille yhdistystoimijoille.

Vastuuhenkilö: Työllisyyskoordinaattori

Sitovat tavoitteet:

1. Juvalaisen työttömyyden vähentäminen

2. Nuorten työelämätietoisuuden lisääminen ja työkokemusten mahdollistaminen


Perustelut:

Rinnalla kulkijana oleminen ihmisen työelämän siirtymävaiheissa auttaa ihmistä löytämään hel-

pommin oman tiensä ja tulevan polkunsa ehkäisten syrjäytymistä. Pidempään työttömänä olleiden

osallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy mahdollistetaan kuntouttavan työtoiminnan järjestämisellä, tuki-

työllä ja luovan toiminnan ryhmillä. Nuorten työelämätietoisuuden lisääminen on ennaltaehkäisevää

satsausta tulevaisuuteen. Tästä syystä erilaisia keinoja on kokeiltava ja yritettävä saada mahdolli-

simman moni nuori varhaisessa vaiheessa osalliseksi työelämän asioista.


Juvan työttömyysaste-% 31.12. 7,8 8,5 7,8

7,8

7,8

Nuorille varattuja kesätyöl-listämis- seteleitä / kpl 19 40 75

100

100

Työelämäpalveluiden työn-hakija-asiakkaat ja ryhmä-toimintoihin osallistuvat

85

50

50

60

60

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 108 345 110 700 100 995 100 995 100 995

TOIMINTAKULUT -566 724 -456 629 -428 262 -428 262 -421 494

TOIMINTAKATE -458 379 -345 929 -327 267 -327 267 -320 499

-1 977 -12 000 -11 862 -11 862 -11 862



Työllisyydenhoito

33

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO

Palvelusuunnitelma:

Kotouttamistoimintaa jatketaan aikaisemmin saapuneiden syyrialaisten ja muiden kunnassa asuvien

palveluun oikeutettujen henkilöiden kanssa. Todennäköisesti vuoden 2020 aikana Juvalle ei tule

uusia kiintiöpakolaisryhmiä. Kotouttamistoiminta ostetaan palvelusopimuksella Essotelta edellisten

vuosien tapaan.

Vastuuhenkilöt: Kotouttamistyöryhmä ja johtoryhmä

Sitovat tavoitteet:

1. Kotouttamistoimenpiteiden jatkuminen.

2. Yhteistyö järjestöjen ja yhdistysten kanssa.


Perustelut:

Varatuilla määrärahoilla katetaan mm. kiintiöpakolaisten sosiaalituet sekä hankitaan ostopalvelu

Essotelta.


Kiintiöpakolaisten lukumäärä 16 30 20 20 20

Maahanmuuttotoimiston henkilöt Juvalla 1,5 1,5 1

1

1

HALLINTOPALVELUT YHTEENSÄ:

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 274 848 100 000 100 000 100 000 100 000

TOIMINTAKULUT -173 320 -100 758 -100 338 -100 338 -100 338

TOIMINTAKATE 101 528 -758 -338 -338 -338

0 0 0 0 0

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 101 528 -758 -338 -338 -338


Pakolaisten vastaanotto

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 829 472 726 568 909 053 637 995 655 995

TOIMINTAKULUT -3 168 017 -3 196 389 -3 389 547 -3 096 600 -2 991 832

TOIMINTAKATE -2 338 545 -2 469 821 -2 480 494 -2 458 605 -2 335 837

-42 474 -53 353 -49 995 -43 862 -43 862



Hallintopalvelut yhteensä

34

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON PALVELUT

Palvelusuunnitelma:

Itä-Savon sairaanhoitopiirin seudullinen ympäristöterveydenhuollon yksikkö tuottaa Juvan kun-

nalle lakisääteiset ympäristöterveydenhuollon palvelut. Terveysvalvonta vastaa elinympäristöön

kohdistuvasta terveysvalvonnasta voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti ja valvoo mm.

terveyssuojelu-, elintarvike-, tupakka- ja lääkelain noudattamista. Eläinlääkintähuolto tuottaa

Juvan kunnan tarvitsemat peruseläinlääkinnän palvelut päivystyksineen sekä valvontaeläinlääkäri-

ja viranomaispalvelut. Juvalla on sekä terveysvalvonnan että eläinlääkinnän toimipisteet palvelun

saatavuuden turvaamiseksi.


Sitovat tavoitteet:

1. Eläinklinikan toiminta säilyy ja kehittyy keskeisenä osana koko Sosterin ympäristötervey-

denhuoltoa.

2. Terveysvalvonta vastaa väestön, yritysten, yhteistyötahojen, kunnan ja muiden viranomaisten

palveluntarpeeseen sekä alueen viranomaistoimintaan.


Perustelut:

Eläinlääkinnässä hyötyeläintilojen määrä vähenee, mutta jäljelle jäävien tuotantotilojen koko kas-

vaa, jolloin käyntimäärät vähenevät, mutta tiloilla menevä aika kasvaa. Lisäksi ennaltaehkäisevät ja

myös tukiin vaikuttavat terveydenhoitokäynnit vievät aikaa. Pieneläinkäynnit säilyvät ennallaan.

Eläinlääkinnän 24/7 palvelut (=henkilöstöresurssit) on turvattava alueella kattavasti myös lomakau-

sille.

Terveysvalvonnassa resurssit säilyvät ennallaan, mutta valtion uusi tiedonhallintaohjelma VATI

vaikuttaa toimenpiteiden kirjaamistapaan ja kaikkia aiemmin kirjattuja yhteydenottoja yms. ei enää

kirjata ohjelmaan, josta aiheutuu suoritemäärien väheneminen, vaikka työtä tehdään samoin kuin

ennenkin. Ohjelma ja ongelmat ovat valtakunnallisia.


Eläinlääkintä -Hyötyeläinkäynnit-Pieneläinkäynnit

1 045 1 180

1 000 1 200

950 1 200

900 1 200

900 1 200

Terveysvalvonta -Terveysvalvontasuoritteet 274 250 130 130 130

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 0 0 0 0 0

TOIMINTAKULUT -376 483 -410 791 -458 020 -458 000 -458 000

TOIMINTAKATE -376 483 -410 791 -458 020 -458 000 -458 000

0 0 0 0 0



Ympäristöterveydenhuolto

35

MAASEUTU- JA LOMATOIMEN PALVELUT

MAASEUTUTOIMI

Palvelusuunnitelma: Maaseutuhallinto on Rantasalmen maaseutulautakunnan (yhteislautakunta) alainen palveluja

tulosyksikkö, joka hoitaa maaseutuhallinnon tehtävät Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan

kuntien alueella. Asiakaspalvelupisteet toimivat kaikissa yhteistoiminta-alueen kunnissa.


Sitovat tavoitteet:

1. Uusi ohjelmakausi alkaa vuonna 2021, mutta todennäköisesti kuluvan ohjelmakauden tukiehtoja

noudatetaan vielä vuonna 2021. Uudella ohjelmakaudella on viranomaistoimintaan odotettavis-

sa merkittäviä muutoksia, joten tavoitteeksi asetetaan uusien tukiehtojen ajantasainen ja riittävä

koulutus sekä hallinnolle että viljelijöille. Koulutustavoite: keväällä koulutuspäivä jokaisessa yt-

alueen kunnassa + syksyllä koulutuspäivät, mikäli uuden ohjelmakauden ehdoista on jo tietoa.



Henkilöstö 3,3 3,3 3,0 3,0 3,0

Aktiivimaatiloja 683 670 670 665 660

Käsitelty tukia milj. € 20,07 20,0 20,0 20,0 19,7

LOMATOIMI

Palvelusuunnitelma: Lomatoimi perustuu v. 2007 tehtyyn toimeksiantosopimukseen rahoittaja, Mela:n kanssa. Lomi-

tuspalvelun toiminta-alue muodostuu Joroisten, Juvan, Rantasalmen, Sulkavan kunnista ja Savon-

linnan kaupungin länsiosasta.


TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022


TOIMINTAKULUT -58 172 -64 741 -56 821 -56 821 -56 821

TOIMINTAKATE -58 172 -64 741 -56 821 -56 821 -56 821

0 0 0 0 0



Maaseututoimi

36

Sitovat tavoitteet:

1. Vuosilomat järjestetään lomavuoden aikana ja tasaisesti ympäri vuoden. VL-päivät toteutuvat

tasaisesti molemmille vuosipuoliskoilla.

2. Lomittajien työskentelyolosuhteet täyttävät työturvallisuudelle asetetut vaatimukset. Lomittajat

ottavat työssään huomioon työturvallisuuden. Tapaturmat ja sairauspoissaolot vähenevät vuo-

desta 2020.

3. Lomittajien määrä ja työaika vastaavat lomituspalvelujen kysyntää. Lomittajat työllistyvät työ-

sopimuksen mukaiseen työaikaan.


Perustelut:

Lomatoimi tuottaa lomituspalvelut maatalousyrittäjille lomituspalvelulain ja -asetuksen mukaisesti.


Lomituspäivät koko alue, yht. (kaikki pv) 12 550 13 100 12 100

12 100

12 100

Lomituspäivät Juva (kaikki pv) 3 854 4 000 3 200

3 200

3 200

Lomituspäivät Juva (kaikki pv) 5 236 5 000 4 000

4 000

4 000

Tuotantomäärä- ja -hintaluettelo:

Varautuminen toteuttamaan 3 500 lomituspäivää, päivän pituus enintään valtakunnallisen keskiar-

von (6,5 h) mukaisena.

Tuotekuvaukset:

Lomitushenkilöstön suorittamana tai ammatinharjoittajalta ostettuna palveluna tehdyt lomitustunnit.

Lomituspäivän pituus määräytyy yrittäjän oman työsidonnaisuuden mukaisesti.

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 40 424 40 895 45 260 45 000 45 000

TOIMINTAKULUT -123 645 -127 946 -134 234 -133 821 -133 821

TOIMINTAKATE -83 221 -87 051 -88 974 -88 821 -88 821

0 0 0 0 0



Maaseutu- ja lomatoimen toimiala yht.

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 40 424 40 895 45 260 45 000 45 000

TOIMINTAKULUT -65 473 -63 205 -77 413 -77 000 -77 000

TOIMINTAKATE -25 048 -22 310 -32 153 -32 000 -32 000

0 0 0 0 0



Lomatoimi

37

PERUSTURVAPALVELUT

Palvelusuunnitelma: Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyi Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kunta-

yhtymälle (Essote) 1.1.2017 alkaen. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta

kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa, eläinlääkintähuol-

toa, työterveyshuoltoa ja Vaalijalan kuntayhtymän tehtäväksi annettuja kehitysvammaisten erityis-

palveluja. Kuntayhtymän perusperiaatteena on turvata yhdenvertaiset palvelut kaikille alueen asuk-

kaille.

Talousarvion laadinnan perusteista on sovittu perustamissuunnitelmassa, jonka mukana olevien

kuntien valtuustot ovat hyväksyneet hyväksyessään perussopimuksen.

Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymä laskuttaa jäsenkuntiaan vuonna 2020

seuraavasti:

16 % asukasluvun mukaisesti

50 % aiheuttamisperusteella ja tilikauden toteutuneiden kulujen mukaan

34 % aiheuttamisperusteella laskettuna kolmen viimeisen vuoden toteutuneiden kulujen

mukaan.

Kuntayhtymä jakautuu neljään päävastuualueeseen, jotka ovat:

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Vanhus- ja vammaispalvelut

Terveyspalvelut

Hallinto- ja tukipalvelut

Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja

Sitovat tavoitteet:

1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä järjestää ja tuottaa perussopimuksen

mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Juvan kunnalle.

2. Palvelut tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti talousarvion puitteissa.

3. Raportointikäytännöt saadaan toimiviksi.


TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 831 0 3 000 0 0

TOIMINTAKULUT -25 484 322 -26 484 718 -27 010 424 -27 233 000 -27 234 000

TOIMINTAKATE -25 483 492 -26 484 718 -27 007 424 -27 233 000 -27 234 000

0 0 0 0 0



Perusturva / kaikki

38

Perustelut:

Vuoden 2020 Essoten talousarvion laadinnassa on yhtymä linjannut, että kuntalaskutus olisi 337

M€. Se olisi 34 M€ suurempi kuin vuoden 2017 tilinpäätöksessä ja 17,3 M€ suurempi kuin vuoden

2018 tilinpäätöksessä. Muutosta vuodesta 2017 vuoteen 2020 olisi 11,1 %. Kuntayhtymä hakee

pysyviä kustannusvaikutuksia mm. yt-neuvotteluilla sekä rakenteellisilla muutoksilla.

Vuoden 2019 kuntalaskutuksen suuruus oli joulukuussa 2018 hyväksytyssä Essoten talousarviossa

309,8 M€. Vuoden aikana kuntalaskutukseen ei tehty muutoksia, vaikka syksyllä Essoten valtuusto

hyväksyi talousarviomuutoksen, jolla menolisäysten jälkeen kuntayhtymän alijäämäksi hyväksyttiin

21,2 M€. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaisella laskutusperiaatteella kuntayhtymä ei voi

tehdä alijäämää. Viime kädessä omistajat kattavat mahdollisen alijäämän edellisen viiden vuoden

maksuosuuksien mukaisessa suhteessa. Juvan kunta teki syyskuun 2019 valtuustossa budjettimuu-

toksen, jolla perusturvan menoja lisättiin 1,5 M€. Muutosten jälkeen ne ovat 26,2 M€. Kasvua tilin-

päätökseen 2018 oli 1,2 M€ eli 4,8 %.

Juvan maksuosuudet Essotelle ovat kasvaneet vuodesta 2017 vuoden 2020 esitettyyn kunnan mak-

suosuuteen 26,32 M€ verrattuna 10,4 %. Kasvu on ollut muihin toimialoihin verrattuna huomatta-

vasti korkeampi (muilla toimialoilla ei ole olennaista muutosta).

Essoten kustannusten lisäksi perusturvan menoissa näkyy eläkemenoperusteinen maksu, 276.508

euroa, sekä sisäisten toimistopalveluiden menot 107.916 euroa.

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022


TOIMINTAKULUT -25 033 792 -26 235 677 -26 320 000 -26 915 000 -26 921 000

TOIMINTAKATE -25 033 792 -26 235 677 -26 320 000 -26 915 000 -26 921 000

0 0 0 0 0



Perusturva / Essote

39

SIVISTYSPALVELUT

KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

VARHAISKASVATUS

Palvelusuunnitelma: Varhaiskasvatus sisältää päiväkotihoidon, ryhmäperhepäivähoidon, perhepäivähoidon sekä avoimen

varhaiskasvatuksen perheryhmätoiminnan. Lisäksi varhaiskasvatukseen kuuluvat lasten kodinhoi-

don tuki, yksityisen päivähoidon kuntalisä sekä monikkoperheiden starttiraha.

Vastuuhenkilö: Varhaiskasvatuksen esimies

Sitovat tavoitteet:

1. Pedagogiikan, oppimis- ja kasvuympäristöjen sekä toimintakulttuurin modernisointi ja moni-

puolistaminen. Kirkonkylän uuden päiväkodin tilaratkaisut osana Martti Talvela -kampusta.

2. Uuteen päiväkotiin liittyen uudenlaiseen pedagogiseen toimintaympäristöön valmentautuminen.

3. Täyttöaste päiväkodeissa ja ryhmäperhepäivähoidossa on 100 %.



Päiväkotihoidossa olevien lasten lukumäärä 104 101 100

100

100

Perhepäivähoidossa olevien lasten lukumäärä 75 81 50

40

30

Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten määrä päiväkodeissa/% 15/14,33 10/10,00 5/5,00

5/5,00

5/5,00

Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten määrä perhepäivä- hoidossa/% 4/5,11 5/6,00 2/4,00

1/2,50

1/2,50

Perheitä avoimen perheryhmä-toiminnan piirissä 30 30 25

25

20

Lasten kotihoidon tuen saajien määrä 45 40 30

30

25

Kunnassa olevat 0–5-vuotiaat lapset 266 255 230

220

210

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 261 663 255 300 245 200 245 200 245 200

TOIMINTAKULUT -2 661 260 -2 529 100 -2 419 902 -2 519 902 -2 519 902

TOIMINTAKATE -2 399 597 -2 273 800 -2 174 702 -2 274 702 -2 274 702

-34 457 -34 260 -28 947 -28 947 -28 947



Varhaiskasvatus

40

PERUSOPETUS

Palvelusuunnitelma: Perusopetuksen tehtävänä on antaa laadukasta ja monipuolista yleissivistävää opetusta, kasvattaa

vastuulliseen yhteistyöhön ja hyviin vuorovaikutustaitoihin sekä antaa jatko-opintojen edellyttämät

valmiudet. Perusopetus huomioi erilaiset oppijat.

APIP-toiminnan tarkoituksena on tarjota lapselle koulupäivän jälkeen turvallinen ja lapsen kasvua

tukeva ympäristö, jossa hän voi ammattitaitoisen ohjaajan valvonnassa viettää vapaa-aikaansa.

Vastuuhenkilöt: Sivistysjohtaja ja koulujen rehtorit/johtajat oman yksikkönsä osalta

Sitovat tavoitteet:

1. Pedagogiikan, oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin modernisointi ja monipuolistaminen:

Kampuksen jatkosuunnittelu ja oppimisympäristöjen kehittäminen opetussuunnitelmaa ja

oppimista palvelevaksi.

2. Vuosiluokkien 1-2 A1-kielen opetuksen käynnistäminen.

3. Kouluverkkomuutokset 1.8.2020 alkaen: Kuosmalan koulun lakkautuminen ja Yhtenäiskoulun

käynnistyminen.


Tunnusluvut (Oppilasmäärä) TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Hatsolan koulu 46,5 45,5 42 39 38

Koikkalan koulu 16 7

Kuosmalan koulu 26,5 24,5 10,5

Paatelan koulu 53 53 52,5 51 49

Kirkonkylän koulu 199 198 103

Kirkonkylän koulu / esiopetus 37,5 35 37,5 37,5 29

Yläaste 176 177 91,5

Yhtenäiskoulu 197,5 431,5 414

Juvan esi- ja perusopetus 554,5 540 534,5 559 530

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 313 346 215 494 229 982 229 982 229 982

TOIMINTAKULUT -5 574 372 -5 605 971 -5 724 623 -5 924 623 -5 924 623

TOIMINTAKATE -5 261 026 -5 390 477 -5 494 641 -5 694 641 -5 694 641

-153 487 -157 648 -538 289 -173 289 -173 289



Perusopetus

41

Tunnusluvut (€/oppilas) TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Hatsolan koulu 9 794 10 521 10 831 11 617 11 922

Koikkalan koulu 16 572 23 331

Kuosmalan koulu 11 848 14 414 19 852

Paatelan koulu 8 362 8 787 9 168 9 399 9 783

Kirkonkylän koulu 7 682 8 527 9 652

Kirkonkylän koulu / esiopetus 5 576 5 767 6 490 6 490 8 392

Yläaste 12 022 15 383 19 407

Yhtenäiskoulu 8 564 10 302 10 737

Juvan esi- ja perusopetus 9 615 11 248 10 944 10 786 11 376

LUKIO-OPETUS

Palvelusuunnitelma:

Lukio antaa opiskelijoille laajan yleissivistyksen ja jatko-opintokelpoisuuden sekä elämässä tar-

vittavia tietoja ja taitoja: lukio antaa opiskelijoille edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä

kehittämiseen sekä auttaa opiskelijoita tasapainoiseksi ja toiset ihmiset huomioonottavaksi euroop-

palaiseksi.

Vastuuhenkilö: Rehtori

Sitovat tavoitteet:

1. Lukio-opintoihin Juvan lukioon hakeutuu Juvan peruskoulun päättöluokalta 43 % oppilaista.

2. Lukion kurssitarjonta pidetään kattavana tarjoamalla osa kursseista etäopetuksen avulla.

Verkko- ja kuvayhteyskursseja järjestetään vähintään 10 kappaletta.

3. Lukiossa toteutetaan toisen asteen yhteistyötä. Juvan lukion opiskelijoista vähintään 10 %

valitsee opinto-ohjelmaansa ammatillisia opintoja.


Perustelut:

TA 2020, TS 2021 ja TS 2022 on varauduttu lukion markkinointina tietokoneiden hankintaan

1. vuosiluokan opiskelijoille sekä 1.8.2020 alkaen maksuttomaan kuljetukseen 1. vuosiluokasta

alkaen.

Tunnusluvut TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Oppilaita 92,5 96 64 65 74

€/oppilas 8 862 10 197 15 244 13 701 12 170 Oppilasmäärä on lukuvuosien keskiarvo.

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 5 655 3 730 12 640 12 640 12 640

TOIMINTAKULUT -819 692 -794 360 -841 524 -891 524 -901 524

TOIMINTAKATE -814 037 -790 630 -828 884 -878 884 -888 884

-34 126 -27 681 -146 709 -11 709 -11 709



Lukio-opetus

42

KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ:

HYVINVOINTILAUTAKUNTA

KIRJASTOTOIMI

Palvelusuunnitelma:

Kunta ostaa kirjastopalvelut Joroisten kunnan hallinnoimalta Toenperän kirjastolta. Kirjastotoimi

pyrkii osaltaan takaamaan hyvin toimivat lähipalvelut kunnissa. Kirjasto pyrkii aktiivisesti ja

luovasti osallistumaan savolaisen verkostomaisen kirjastoyhteistyön luomiseen, keskiössä etelä-

savolainen kirjastoasiakkuus. Toimintaa ohjaavat kuntien strategiat sekä Toenperän kirjaston toi-

mintasuunnitelma ja sen mukaiset tavoitteet.

Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja

Sitovat tavoitteet:

1. Kirjaston tilaratkaisut.

2. Kirjastojen digituki:

- henkilöstön digineuvontaosaamisen minimitason määritteleminen

- määrittelyn pohjalta toteutettava kirjastohenkilöstön lisäkoulutustunnit

- kuntalaisten digineuvonta tunteina

3. Tilojen tarjoaminen oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä

yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen.


TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 751 206 627 892 647 193 647 193 647 193

TOIMINTAKULUT -9 225 866 -9 082 799 -9 145 420 -9 495 420 -9 505 420

TOIMINTAKATE -8 474 660 -8 454 907 -8 498 227 -8 848 227 -8 858 227

-222 068 -219 589 -713 945 -213 945 -213 945



Kasvatus- ja opetuslautakunta yht.

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022


TOIMINTAKULUT -459 324 -441 556 -420 592 -420 592 -420 592

TOIMINTAKATE -459 324 -441 556 -420 592 -420 592 -420 592

0 0 0 0 0



Kirjastotoimi

43

Tunnusluvut: Ka Suomi Joroinen Joroinen Juva Juva Rantasalmi Rantasalmi

2019 2018 2019 2018 2019 2018 2019

Kirjastokäynnit/as.

11,15 10,70 13,73

Lainat / as.

15,30 16,92 18,45

Kirjastoaineisto-kulut € / as.

10,14 11,44 10,93

Taloudellisuusluku

1,82 1,68 1,71 Taloudellisuusluku = (henkilöstökulut + kirjastoaineistokulut) / (fyysiset käynnit + kokonaislainaus) Puuttuvat luvut täydennetään v. 2019 tilinpäätökseen.

KANSALAISOPISTO

Palvelusuunnitelma:

Kunta ostaa kansalaisopistopalvelut Sulkavan kunnan hallinnoimalta Järvi-Saimaan kansalaisopis-

tolta. Opisto toimii lähipalveluperiaatteella ja toteuttaa Juvan toiminta-alueella varsinaisen

kansalaisopisto-opetuksen lisäksi koulutusta myyntipalveluna yrityksille, yhteisöille ja yksittäisille

kuntalaisille. Opiston koulutustehtävänä on edistää alueen kaikkien väestö- ja ikäryhmien osaamis-

ta, hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä.

Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja

Sitovat tavoitteet:

1. Laadukkaiden kansalaisopistopalvelujen järjestäminen taloudellisesti kuntalaisten tarpeet huo-

mioiden.

2. Kansalaisopiston järjestämää opetusta toteutetaan 5 100 opetustuntia/vuosi.



Opetustunnit 4 789 5 100 5 100 5 100 5 100

€/opetustunti 33,32 37,22 33,51 33,51 33,51

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 31 691 32 900 28 900 28 900 28 900

TOIMINTAKULUT -191 260 -205 221 -199 801 -199 801 -199 801

TOIMINTAKATE -159 569 -172 321 -170 901 -170 901 -170 901

0 0 0 0 0



Kansalaisopisto

44

VAPAA-AIKATOIMI

Palvelusuunnitelma: Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa aktiivista vapaa-ajan toimintaa,

jossa kuntalaiset voivat toteuttaa itseään ja olla osana erilaisia yhteisöjä. Kunnan vapaa-aikatoimi

edistää edellä olevaa tavoitetta.

Liikuntapalveluiden tehtävänä on luoda edellytykset kuntalaisten liikkumiselle tarjoamalla liikunta-

paikkoja sekä tukemalla terveyttä edistävää liikuntaa. Toiminnan tasolla liikunnan järjestämisestä

vastaavat pääasiassa kunnan alueella toimivat järjestöt, yhteisöt ja yritykset yhteistyössä kunnan

kanssa.

Nuorisopalveluiden tehtävänä on nuorten kasvun, osallisuuden ja itsenäisyyden tukeminen, aktiivi-

sen kansalaisuuden edistäminen sekä kasvu- ja elinolojen parantaminen. Nuorisopalveluiden vas-

tuulla on suunnitella ja toteuttaa ennalta ehkäiseviä ja nuoren elämää tukevia toimintoja pienryhmä-

ja nuorisotilatoimintaan sekä Etsivään nuorisotyöhön. Mediataidot ja viestintä sosiaalisessa medi-

assa toimii osana nuorten ohjausta ja tukea.

Kulttuuripalveluiden tehtävänä on edistää kulttuuritoimintaa sekä ylläpitää ja kehittää Pattoin ja

Partalan museoalueiden toimintaa. Lastenkulttuuri on toiminnan painopisteenä. Kulttuurijärjestöt ja

muut alan toimijat ovat keskeisiä palveluiden tuottajia yhteistyössä kunnan kanssa. Juvan Kinon

toimintaa pyörittävät paikalliset nuoret yhdessä nuorisopalveluiden kanssa. Nuorten sitoutuminen

työhön edistää yrittäjyyskasvatusta ja aktiivista kansalaisuutta.

Vastuuhenkilöt: Liikunnanohjaaja, nuoriso-ohjaaja ja kulttuuri- ja nuoriso-ohjaaja oman

yksikkönsä osalta

Sitovat tavoitteet: 1. Tuotetaan kunnan asukkaille monipuoliset ja laadukkaat vapaa-aikapalvelut (mm. hyvinvoinnil-

listen matalankynnyksen toimintaryhmien mahdollistaminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi).

2. Vahvistetaan ja kehitetään yhteistyötä sekä toimialan sisällä että kolmannen sektorin toimijoiden

kanssa.

3. Aktiivisen kansalaisuuden edistäminen ja kuntalaisten osallistaminen


TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 255 790 218 275 211 700 211 700 211 700

TOIMINTAKULUT -1 090 583 -1 183 715 -1 130 529 -1 180 529 -1 180 529

TOIMINTAKATE -834 793 -965 440 -918 829 -968 829 -968 829

-216 927 -219 935 -205 318 -205 318 -205 318



Vapaa-aikatoimi

45


Uimahallin ja kuntosalin kävijämäärä 45 867 45 000 45 000 45 000 45 000

Kaarihallin vakiovuorojen kävijämäärä 15 500 14 000 14 000 14 000 14 000

Nuorisotilatoiminnan kävijämäärä 3 069 3 000 2 800 2 800 2 700

Pattoin kävijämäärä 287 300 400 400 400

Partalan museoalueen kävijämäärä 689 450 500 500 500

HYVINVOINTILAUTAKUNTA YHTEENSÄ:

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 372 269 298 168 281 596 281 596 281 596

TOIMINTAKULUT -1 812 262 -1 877 485 -1 791 918 -1 841 918 -1 841 918

TOIMINTAKATE -1 439 993 -1 579 317 -1 510 322 -1 560 322 -1 560 322

-230 621 -219 935 -205 318 -205 318 -205 318



Hyvinvointilautakunta yht.

46

YMPÄRISTÖPALVELUT

YMPÄRISTÖTOIMEN HALLINTO

Palvelusuunnitelma:

Toimiala vastaa Rantasalmen, Juvan ja Sulkavan ympäristötoimen viranomaispalvelujen tuottami-

sesta. Ympäristötoimen toimialaan kuuluvat rakennusvalvonta, ympäristönvalvonta, maa-ainesasiat

sekä yksityistieasiat. Rantasalmen kunta tuottaa isäntäkuntana ympäristötoimen palvelut Rantasal-

men, Juvan ja Sulkavan kunnille yhteistyösopimuksen mukaisesti.

Ympäristötoimen toiminta-ajatuksena on edistää hyvää rakentamistapaa ja valvoa rakennustoimin-

taa määräysten ja asetusten mukaisesti. Ympäristötoimen tehtävänä on valvoa ja seurata ympäristön

tilaa, ottaen huomioon kestävä kehitys sekä yksityisteiden osalta seurata ja edistää liikenneturvalli-

suutta sekä tehokasta tiealueiden kunnossapitoa. Lupa- ja valvonta-asioissa tulee ottaa huomioon

tasapuolinen kohtelu.

Ympäristötoimen hallinnon tehtävänä on johtaa ympäristötoimialaa sekä koordinoida ympäristö-

lautakunnan toimintaa. Ympäristöhallinnon kulut jaetaan toimialalle yleiskuluprosentilla, joka on

vuonna 2020 12,24 %.

Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja

Sitovat tavoitteet:

1. Turvataan kuntalaisille turvallinen ja viihtyisä ympäristö


Henkilöstö 5,6 5,6 5,5 5,5 5,5

Ostopalvelu JSP (henkilöstö) 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Yhteensä 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0

YMPÄRISTÖVALVONTA

Palvelusuunnitelma: Ympäristövalvonnan tehtävänä on myöntää tai valmistella eri ympäristölakien ja maa-aineslain mu-

kaiset lupa-asiat. Ympäristön tilaa seurataan ja valvotaan jatkuvasti. Lakisääteisissä lupa- ja val-

vonta-asioissa noudatetaan tasapuolista kohtelua koko ympäristötoimen toiminta-alueella.

Ympäristövalvonnan kulut jaetaan kunnittain asukasluvun suhteessa. Rantasalmen kunnan osuus

ympäristövalvonnan kokonaiskuluista on noin 28 %, Juvan osuus 51 % ja Sulkavan osuus 21 %.


Sitovat tavoitteet:

1. Ympäristösuojeluviranomaisen maksutaksan täydentäminen ja tarkistaminen sekä maa-

ainesmaksutaksan hintojen tarkistaminen

47


Perustelut:

Useat ympäristösuojelulain piirissä tehdyt lupa- ja ilmoituskäsittelyiden muutokset on päivitettävä

asianomaiseen taksaan. Taksojen hintataso on syytä pitää kohoavien kustannusten mukaisilla tasoil-

la kahden vuoden välein tehtävillä tasotarkastuksilla.


Voimassa olevat maa-ainesluvat; kpl 40 42 40 42 42

RAKENNUSVALVONTA

Palvelusuunnitelma: Rakennusvalvonnan tehtävänä on käsitellä rakennus- ja toimenpideluvat sekä hyväksyä toimenpi-

deilmoitukset. Rakennusvalvonnan tehtävänä on myös valmistella rakentamiseen liittyvien poik-

keuslupien lausunnot sekä myöntää toimialalle määrätyt avustukset. Tehtävänä on edistää hyvää ra-

kennustapaa, valvoa rakennetun ympäristön tilaa ja rakennusten kunnossapitoa sekä ohjata raken-

nustoimintaa kestävällä tavalla.

Rakennusvalvonnan menot jaetaan kunnittain: 75 % lupamäärien suhteessa ja 25 % asukasluvun

suhteessa. Rantasalmen osuus rakennusvalvonnan kokonaiskuluista on 31 %, Juvan osuus 45 % ja

Sulkavan osuus 24 %.


Sitovat tavoitteet:

1. Rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista tehtävistä perittävien maksujen

korotus.


TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 15 894 23 000 17 200 17 200 17 200

TOIMINTAKULUT -50 844 -48 882 -47 751 -47 990 -47 990

TOIMINTAKATE -34 950 -25 882 -30 551 -30 790 -30 790

0 0 0 0 0



Ympäristövalvonta

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 81 537 80 000 85 000 85 000 85 000

TOIMINTAKULUT -149 702 -142 792 -145 644 -145 644 -142 000

TOIMINTAKATE -68 165 -62 792 -60 644 -60 644 -57 000

0 0 0 0 0



Rakennusvalvonta

48

Toimintakulut sisältävät KuntaNet ohjelmiston päivitysmaksun; rakennusten käyttötarkoitusluoki-

tuksen / pysyvä huoneistotunnusmuutoksen. Kertamaksu 1.035 € + aineistotyöt 2-3 päivää 3.915 €

=yhteensä 4.950 €. (Liittyy verottajan kiinteistöverouudistukseen.) Edellä oleva lisätty 23.10.2019 TP.

Perustelut:

Rakennusvalvonnan taksa on syytä pitää kustannusten mukaisella tasolla kahden vuoden välein

tehtävillä hintojen tarkastuksilla. Kuntaliiton suositus on, että rakennusvalvonnan menot suositel-

laan katettavaksi kokonaan rakentajilta perittävillä viranomaismaksuilla.


Rakennus- ja toimenpideluvat; kpl

152 180 180 200 200

Toimenpideilmoitukset 40 60 40 40 40

Viralliset katselmukset, joista pöytäkirja

231 250 250 250 250

TIEJAOSTO

YKSITYISTIEASIAT

Palvelusuunnitelma:

Tiejaosto toimii ympäristölautakunnan alaisena kolmijäsenisenä toimielimenä. Tiejaoston tehtävänä

on yksityisteiden kunnossapito- ja perusparannusavustuksen jakaminen ja kunnan suostumuksen

antaminen liikennemerkeille.

Tiejaoston kulut jaetaan avustettavien yksityistiekilometrien suhteessa. Rantasalmen kunnan osuus

yksityistieasioiden kuluista on noin 27 %, Juvan osuus 48 % ja Sulkavan osuus 25 %.

Vastuuhenkilö: Ympäristöpäällikkö

Sitovat tavoitteet:

1. Neuvontaa yksityistieverkon kunnossapitotason pitämisestä ohjauksella ja avustuspolitiikalla

kohtuullisin kustannuksin sellaisena, että liikenteen välityskyky säilyy kaikkina vuodenaikoina.


TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 269 1 000 1 000 1 000 1 000

TOIMINTAKULUT -10 872 -11 024 -10 850 -11 000 -11 000

TOIMINTAKATE -10 603 -10 024 -9 850 -10 000 -10 000

0 0 0 0 0



Yksityistieasiat (Juva)

49

Perustelut:

Haja-asutus alueiden autioituminen vaikuttaa myös tieverkoston ylläpitoon. Vakituisen asutuksen

määrä pienenee, jonka seurauksena ei ole tienylläpitäjiä korkeimmassa maksukategoriassa.

Ensiarvoisen tärkeää on tiekuntien kunnossapidon osittelu ja sen ajan tasalla pitämiseen.

YKSITYISTIEAVUSTUKSET

Palvelusuunnitelma: Yksityisteiden kunnossapito-ja peruskorjausavustukset. Erillismäärärahat kunnittain, jotka tiejaosto

jakaa hyväksyttyjen jakoperusteiden mukaisesti, vuosittaiseen kunnossapitoon sekä peruskorjaus-

hankkeisiin.

Vastuuhenkilö: Ympäristöpäällikkö

Sitovat tavoitteet:

1. Avustusten jakaminen kuntien hyväksymien avustusperusteiden ja uuden yksityistielain mukai-

sesti, kuitenkin niin, että ne ovat tiekuntien käytössä kunkin vuoden lokakuussa.


Perustelut:

Avustusten käyttöä seurataan tarkastuksilla. Avustukset myönnetään avustusperusteiden mukaisesti

vakituisesti asuttavalle tienosalle, pois lukien läpiliikennetiet sekä tien tulee olla järjestäytynyt.

Uuden yksityistielain mukaan vuonna 2020 ei enää avusteta sopimusteitä.

Tunnusluvut: TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022 Avustettavat km/kunnossapito 489 490 490 490 490 Kunnossapitoavustukset 165 380 180 000 175 000 175 000 175 000 Perusparannusavustukset 9 620

Perusparannus hankkeet vuodelle 2020:

- Kiiskilänharjun yt, silta ja tiehanke, kustannusarvio 167.360 €, (ei toteutunut 2019)

- Neulaniemen yt, kustannusarvio 9.180 €.

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022


TOIMINTAKULUT -176 270 -181 365 -175 591 -175 000 -175 000

TOIMINTAKATE -176 270 -181 365 -175 591 -175 000 -175 000

0 0 0 0 0



Yksityistieavustukset

50

YMPÄRISTÖPALVELUT YHTEENSÄ:

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 97 700 104 000 103 200 103 200 103 200

TOIMINTAKULUT -387 689 -384 063 -379 836 -379 634 -375 990

TOIMINTAKATE -289 989 -280 063 -276 636 -276 434 -272 790

0 0 0 0 0



Ympäristötoimen toimiala

51

TEKNISET PALVELUT

TEKNISEN TOIMEN HALLINTO

Palvelusuunnitelma: Teknisen toimialan tehtävänä on järjestää tai tuottaa Juvan kunnan tarvitsemat tekniset palvelut

Juvan kunnan voimassa olevan hallintosäännön mukaisesti laadukkaasti ja kustannustehokkaasti

sekä asiakaslähtöisesti. Lisäksi toimialalla tuotetaan Juvan kunnan kaavoituspalvelut. Tekninen

johtaja toimii kaavoituspalvelujen virkatehtäviensä ohella teknisen toimen toimialajohtajana sekä

teknisen lautakunnan esittelijänä.


Teknisen toimialan hallinnon kulut sisältyvät toimialan yksiköiden kustannuksiin.

Sitovat tavoitteet:

1. Luoda viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö asumiseen ja elämiseen eri toimenpitein.

2. Vastata hallintosääntöön merkittyjen lakisääteisten tehtävien hoidosta sekä huolehtia kunnan

teknisten toimintojen tarkoituksenmukaisesta ja tuloksellisesta hoitamisesta.

3. Valvoa sopimusten toteutumista/toimintoja ympäristötoimen ja teknisen yhtiön osalta.


Tähän kohtaan talousarviokirjaan ei tule lukuja, koska menot ja tulot jaetaan toimialan kustannus-

paikoille.


Teknisen lautakunnan kokoukset 7 6 6 6 6

JOUKKOLIIKENNE

Palvelusuunnitelma: Kunnan henkilökuljetusten kilpailutus, kehittäminen ja organisointi. Seudullisen joukkoliikenteen

kehittäminen ja koordinointi kunnan näkökulmasta.

Vastuuhenkilö: Kuljetussihteeri ja tekninen johtaja

Sitovat tavoitteet:

1. Säilytetään kunnan sisäisen asiointiliikenteen nykyinen laajuus ja palvelutaso ennallaan, mikäli

kysyntä säilyy ennallaan.

2. Ollaan aktiivisesti mukana myös seudullisen joukkoliikenteen kehittämisessä pyrkien säilyttä-

mään nykyinen palvelutaso.

52


Perustelut:

Monipalveluauto Julian uusi sopimuskausi alkaa 1.1.2020, hankinnassa sopimushinnat nousivat.

Ostoliikenteessä uusi sopimuskausi alkaa 8/2020, tällä kustannusvaikutus loppuvuoteen sekä tule-

ville vuosille. Varaudutaan Juva–Mikkeli työmatkalipun tukemiseen palvelusetelillä.


Myydyt seutuliput 41 40 50 50 50

Myydyt työmatkaliput 333 240 245 245 245

YHDYSKUNTASUUNNITTELU

Palvelusuunnitelma: Kaavoitus, maanhankinta, maanhallinnointi, maanmyynti, viranomaislausuntojen antaminen, viran-

omaisvalmistelu ja viranhaltijapäätösten tekeminen. Lisäksi tekninen johtaja toimii yhteistyössä

Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n kanssa ja vastaa sopimusvalmisteluista sekä tilausten valvonnasta yh-

dyskuntasuunnittelua koskevissa asioissa.


Sitovat tavoitteet:

1. Tutkitaan mahdollisuuksia uusien asuinalueiden kaavoituksen käynnistämiselle.

2. Määritellään torialueen sijainti keskustassa.


TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 247 1 000 1 000 1 000 1 000

TOIMINTAKULUT -367 909 -406 186 -446 174 -448 000 -448 000

TOIMINTAKATE -367 662 -405 186 -445 174 -447 000 -447 000

0 0 0 0 0



Joukkoliikenne

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 17 891 2 400 1 900 2 000 2 000

TOIMINTAKULUT -223 879 -209 785 -200 032 -200 000 -200 000

TOIMINTAKATE -205 988 -207 385 -198 132 -198 000 -198 000

-1 670 -1 670 -1 531 -1 531 -1 531



Yhdyskuntasuunnittelu

53

Perustelut:

Kunnan tonttivarannot ovat vielä tällä hetkellä riittävät, mutta uusia ja kiinnostavia asuinalueita

tarvitaan. Keskustan lähellä ei ole esimerkiksi tarjolla omarantaisia tontteja kuin muutamia.

Vuoden 2019 aikana toteutettu torikysely paljasti, että toria pidetään tärkeänä kuntalaisten ja

kesäasukkaiden kohtaamispaikkana ja sellainen tulee olla keskustan alueella.


Vuoden aikana luovutetut ja varatut tontit kunnan raken-nuspaikoilta / kpl 5 5 5

3

3

Asemakaavoitetut vapaat rakennuskelpoiset AO-tontit / kpl 123 120 115

112

109

Myönnetyt rakennus- ja toimenpideluvat sekä + toimenpideilmoitukset / kpl 152 + 40 180 + 60 180 + 40

200 + 40

200 + 40

KUNTATEKNIIKKA

Palvelusuunnitelma: Palvelualue sisältää liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet sekä jätehuollon. Järvi-Saimaan Palvelut

Oy vastaa liikenneväylien hoidosta kilpailuttamalla sopimukset sekä hoitaa puistot ja yleiset alueet

omana työnään. Jätehuollosta vastaa Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymä, jonka vastuul-

la on laatia ja kilpailuttaa jätteenkuljetuksessa tarvittavat sopimukset. Teknisen toimen vastuulla on

valvoa näiden toimintojen toteutumista.

LIIKENNEVÄYLÄT

Palvelusuunnitelma:

Huolehditaan kaavateiden ja kevyenliikenteen väylien hoidosta ammattitaitoisten urakoitsijoiden

avulla. Liikenneturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja olosuhteita pyritään parantamaan

ottamalla huomioon kaikki tienkäyttäjäryhmät.

Vastuuhenkilö: Palvelun tuottajana Järvi-Saimaan Palvelut Oy:ssä kuntatekniikan päällikkö ja

tilaajana Juvan kunnassa tekninen johtaja.

Sitovat tavoitteet:

1. Parannetaan liikenneturvallisuutta määrärahan puitteissa niillä toimenpiteillä, jotka ovat kunnan

toteutettaviksi määrätty liikenneturvallisuussuunnitelmassa.

2. Aloitetaan katuverkon ja kevyen liikenteen väylien peruskorjaussuunnitelmassa mainittujen

toimenpiteiden toteuttaminen pitkäjänteisesti korjausvelan pienentämiseksi.

Perustelut:

Vuoden 2019 lopulla valmistunut katujen ja kevyen liikenteen väylien peruskorjaussuunnitelma

tuottaa yleissuunnitelmatasoiset arviot vuosittaisesta korjaustarpeesta. Suunnitelma kertoo priori-

teettijärjestyksen ja kustannuksen suositelluille toimenpiteille. Liikenneturvallisuutta yritetään

54

parantaa eri toimenpitein, jotta kuntalaisten liikkuminen paikasta toiseen olisi turvallista ikään ja

yhteiskuntaluokkaan katsomatta.

PUISTOT JA YLEISET ALUEET

Palvelusuunnitelma:

Huolehditaan puistojen ja yleisten alueiden hoidosta ja kehittämisestä sekä venepaikoista. Keskeis-

ten viheralueiden hoitoon kiinnitetään erityistä huomiota. Puistojen ja alueiden kunnossapidon työn-

johdossa toimii ammattitaitoinen puistotyönjohtaja. Puistotöihin palkataan pääasiassa työllistä-

mistukikelpoisia työntekijöitä sekä opiskelijoita ja koululaisia etenkin kesän ajaksi.

Vastuuhenkilö: Palvelun tuottajana Järvi-Saimaan Palvelut Oy:ssä kuntatekniikan päällikkö sekä

puistotyönjohtaja ja tilaajana Juvan kunnassa tekninen johtaja

Sitovat tavoitteet:

1. Puistot ja yleiset alueet pidetään viihtyisinä ja siisteinä.

2. Kunnan imagon kannalta tärkeitä alueita hoidetaan tehostetusti.

Perustelut:

Puistojen ja yleisten alueiden siisteydellä on suuri vaikutus kuntalaisten ja kesäasukkaiden viihty-

vyyteen. Hoitamalla ja siistimällä alueet huolellisesti, kunnasta välittyy positiivinen kuva. Siisti ja

hoidettu ympäristö antaa hyvän kuvan kunnasta niin ohikulkijoille kuin vakituisille asukkaillekin.

JÄTEHUOLTO

Palvelusuunnitelma:

Juvan kunta ostaa jätehuollon järjestämiseen ja ylläpitoon liittyvät palvelut Keski-Savon aluejätelai-

tokselta (liikelaitoskuntayhtymä). Keski-Savon Jätehuolto hoitaa kotitalousjätteiden keräämisen

kilpailuttamisen ja organisoinnin, jätteiden käsittelyn sekä vastaa hyötyjätepisteiden hoidosta ja

ongelmajätehuollosta. Jätehuoltolaskutuksen hoitaa Keski-Savon Jätehuoltoyhtiö keskitetysti.


Sitovat tavoitteet:

1. Järjestetyn jätehuollon piirissä on 100 % kiinteistöistä ja jätehuollon rekisteri on ajan tasalla.

2. Alueelliset keräyspisteet pyritään pitämään siisteinä ympäri vuoden ja käyttäjiä ohjeistetaan

keräyspisteiden käytössä.

Perustelut:

Lain mukaan kaikkien kiinteistöjen on pitänyt liittyä järjestetyn jätehuollon piiriin. Alueellisille ke-

räyspisteille tuodaan paljon sinne kuulumatonta jätettä, koska niitä käytetään välinpitämättömästi

eikä jätejakeita haluta toimittaa oikeisiin paikkoihin. Osittain tämä selittyy tietämättömyydellä,

joten neuvontaa on syytä lisätä. Tästä aiheutuu myös kesäkaudella ongelma, jolloin roskapussit

eivät mahdu keräysastioihin, vaan ne jäävät lojumaan maahan.

55

Erittely TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Toimintatuotot

Liikenneväylät 0 0 0 0 0

Puistot ja yleiset alueet 2 085 2 064 2 113 2 110 2 110

Jätehuolto 1 196 1 200 1 200 1 150 1 150

Öljyvahinkojen torjunta 0 0 0 0 0

Yhteensä 3 281 3 264 3 313 3 260 3 260

Toimintakulut

Liikenneväylät -232 193 -231 280 -221 122 -220 000 -220 000

Puistot ja yleiset alueet -97 886 -95 301 -88 910 -88 900 -88 900

Jätehuolto -289 0 0 0 0

Öljyvahinkojen torjunta -156 -202 -205 -200 -200

Yhteensä -330 524 -326 783 -310 237 -309 100 -309 100

Poistot 0 -170 490 -146 122 0 0

Tilikauden yli-/alijäämä -327 243 -494 009 -453 046 -305 840 -305 840


KIINTEISTÖPALVELUT

Palvelusuunnitelma: Tekniselle johtajalle kuuluu isännöintivastuu niistä kiinteistöistä, joita ei ole annettu jonkun toisen

vastuulle. Asuntojen osalta hallinnollisesta isännöinnistä vastaa Kiinteistö Oy Lammentaustan

isännöitsijä.

Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n tehtävänä on pitää kiinteistöt asiallisessa käyttökunnossa määrärahojen

sallimissa puitteissa. Ylläpito perustuu erilliseen sopimukseen, jossa jokaiselle kiinteistölle on va-

rattu oma budjettinsa. Yhtiö tuottaa palveluja kaikkiin kunnan omistamiin kiinteistöihin. Ylimääräi-

sistä, mutta välttämättömistä, kiinteistöjen korjaustöistä sovitaan erikseen. Lisäksi JSP Oy toteuttaa

erillisiä kiinteistöjen muutostöitä erillisestä tilauksesta.

Vastuuhenkilö: Palvelun tuottajana Järvi-Saimaan Palvelut Oy:ssä rakennuttamispäällikkö ja

tilaajana Juvan kunnassa tekninen johtaja.

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 3 281 3 264 3 313 3 260 3 260

TOIMINTAKULUT -330 524 -326 783 -310 237 -309 100 -309 100

TOIMINTAKATE -327 243 -323 519 -306 924 -305 840 -305 840

-185 619 -170 490 -146 122 -146 000 -146 000



Kuntatekniikka

56

Sitovat tavoitteet:

1. Kiinteistöstrategiassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen.

2. Kunnan kiinteistökannan käytön tehostaminen.


Perustelut:

Kunnan kiinteistöjen vuosittainen ylläpito on kallista, joten turhista kiinteistöistä olisi luovuttava.

Toimintojen keskittäminen samoihin tiloihin mahdollisuuksien mukaan säästää ylläpitokuluja.

Mahdollisuudet kiinteistöjen myymiseksi tai purkamiseksi on tutkittava tapauskohtaisesti.

MAA- JA METSÄTILAT

Palvelusuunnitelma: Säilyttää kunnan metsämaan arvo ja hoitaa metsäalueita siten, että ne voidaan luokitella jatkossakin

ympäristösertifikaatilla. Kunnan metsäteiden parantamiseen ei ole tarvetta enää panostaa jatkossa

aiempien vuosien tavoin. Metsänhoitosuunnitelma pidetään jatkuvasti ajan tasalla.


Sitovat tavoitteet:

1. Kunnan metsätaloussuunnitelman noudattaminen hoitotoimenpiteissä ja hakkuissa.

2. Pienistä, kunnan strategian kannalta tarpeettomista palstoista luopuminen.


Perustelut:

Kunnalla on käytössään tuore metsätaloussuunnitelma, jota noudattamalla taataan metsästä saatava

vakaa, vuosittainen tuotto. Hakkuissa on pitäydyttävä järkevällä tasolla. Pienistä, hankalasti hoi-

dettavista palstoista kannattaa hankkiutua eroon, mikäli saadaan järkeviä tarjouksia.

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 1 721 036 1 804 300 1 818 252 1 830 000 1 840 000

TOIMINTAKULUT -2 151 418 -1 354 377 -1 263 571 -1 250 000 -1 240 000

TOIMINTAKATE -430 383 449 923 554 681 580 000 600 000

-867 780 -902 443 -871 962 -870 000 -870 000

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 298 163 -452 520 -317 281 -290 000 -270 000

Poistot ja poistoeron muutos

Kiinteistöpalvelut

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 386 762 422 000 346 000 346 000 346 000

TOIMINTAKULUT -109 094 -90 022 -88 272 -90 000 -90 000

TOIMINTAKATE 277 667 331 978 257 728 256 000 256 000

-1 129 -1 129 -1 129 -1 129 -1 129

Satunnaiset erät -131 557 0 0 0 0

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 144 981 330 849 256 599 254 871 254 871


Maa- ja metsätilat

57


Hakkuumäärät / m3 8 468 10 000 8 200 8 200 8 200

PALO- JA PELASTUSTOIMI SEKÄ VÄESTÖNSUOJELU

Palvelusuunnitelma: Mikkelin kaupungin ylläpitämä Etelä-Savon Pelastuslaitos huolehtii Juvan kunnan pelastustoimen

tehtävistä. Lähtökohtana on tuottaa tehostetusti turvallisuuspalveluja huolehtimalla pelastustoimelle

kuuluvista onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta, öljyntorjunnasta ja väestönsuo-

jelusta normaali- ja poikkeusoloissa. Pelastustoimi on tehostanut yhteistyötä kuntien kanssa varau-

tumisessa ja kokemukset ovat olleet hyviä. Pelastuslaitos varoittaa normaaliolojen poikkeustilan-

teista kuntia ennakkoon. Lisäksi toimialojen varautumisryhmät kokoontuvat säännöllisesti.


Sitovat tavoitteet:

1. Palo- ja pelastustoimen ja väestönsuojelun kulut perustuvat voimassa oleviin sopimuksiin.


TEKNISET PALVELUT YHTEENSÄ:

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022


TOIMINTAKULUT -498 941 -491 743 -493 701 -490 000 -490 000

TOIMINTAKATE -498 941 -491 743 -493 701 -490 000 -490 000

0 0 0 0 0



Palo- ja pelastustoimi/väestönsuojelu

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 2 184 736 2 290 680 2 213 434 2 225 229 2 235 229

TOIMINTAKULUT -3 737 286 -2 936 612 -2 844 956 -2 830 069 -2 820 069

TOIMINTAKATE -1 552 549 -645 932 -631 522 -604 840 -584 840

-1 056 198 -1 075 732 -1 020 744 -1 018 660 -1 018 660

Satunnaiset erät -131 557 0 0 0 0

Varausten ja rahastojen muutokset 0 0 0 0 0


Poistot ja poistoeron muutos

Tekninen palvelut yhteensä

58

VESI- JA VIEMÄRILAITOS

Palvelusuunnitelma: Laitos toimittaa riittävästi hyvälaatuista talousvettä kotitalouksien ja yritystoiminnan tarpeisiin.

Lisäksi toiminta-ajatukseen kuuluu puhdistaa viemärivedet voimassa olevan lainsäädännön, ase-

tusten ja normien mukaisesti.

Vastuuhenkilö: Palvelun tuottajana Järvi-Saimaan Palvelut Oy:ssä vesihuoltopäällikkö ja

tilaajana Juvan kunnassa tekninen johtaja

Sitovat tavoitteet:

1. Salajärven vedenottamon toiminnan turvaaminen.

2. Vanhojen linjojen uusiminen vuonna 2019 laaditun suunnitelman mukaisesti.


Perustelut:

Salajärven vedenottamolta tulee 2/3-osaa kunnan vedestä, joten vedentoimituksen turvaamiseen on

panostettava. Hankittavaksi vuoden 2020 aikana tulee varavoimakone sekä uusi UV-laite. Vanhoja

linjoja uusitaan samaa tahtia katuverkon kunnostusten kanssa, mutta kuitenkin määrärahojen

puitteissa.


Laskutettu puhdas vesi 274 362 m3 310 000 m3 285 000 m3 285 000 m3 285 000 m3

Pumpattu puhdas vesi 316 864 m3 350 000 m3 320 000 m3 285 000 m3 285 000 m3

Vuotovesien osuus 15,4 % 12,9 % 12,2 % 12,2 % 12,2 %

Laskutettu jätevesi 236 467 m3 261 000 m3 247 000 m3 247 000 m3 247 000 m3

Käsitelty jätevesi 385 529 m3 410 000 m3 360 000 m3 360 000 m3 360 000 m3

Vuotovedet 63,0 % 57,0 % 45,7 % 45,7 % 45,7 %

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 816 205 918 403 830 000 830 000 840 000

TOIMINTAKULUT -484 997 -481 749 -482 055 -485 000 -490 000

TOIMINTAKATE 331 208 436 654 347 945 345 000 350 000

-178 013 -210 270 -210 994 -210 000 -210 000

Rahoitus -83 660 -85 394 -84 794 -85 394 -85 394

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 69 535 140 990 52 157 49 606 54 606


Vesi- ja viemärilaitos

59

KUNNAN JOHTO 2020 2021 2022

MAAKAUPAT

Kunta hankkii pitkäjänteisesti ja ennakoivasti maata investointitarpeisiin.

Tuloissa mukana tonttikauppojen mahdollisia tuloja.

Vuoden 2020 menot 80 000, tulot 100 000, netto 20 000. Varaukset vuosille 2021 ja 2022. -80 000 -80 000 -80 000

100 000 100 000 100 000

ASIANHALLINTAJÄRJESTELMÄN PÄIVITYS

Asianhallintajärjestelmä pitää päivittää vuonna 2020 Dynasty 10:een. -20 000

menot 20 000, tulot 0, netto -20 000

KUNNAN VIRASTOTALON VESIKATON UUSINTA

Kuntokartoituksessa on todettu vesikaton kunto heikoksi ja vesikatteen huopien sekä yläpohjan tuuletus tulee -200 000

korjata, tarkempaa kustannusarviota ei ole vielä käytössä.


VARAUDUTAAN RAJUPUSU MONITOIMIHALLIN SEKÄ MUIHIN OSAKEPÄÄOMAN KOROTUKSIIN

Rajupusu Monitoimihalli Oy:n osakepääoman korotus v. 2020: menot 100.000, tulot 0, sekä muut korotukset:

vuosi 2020 menot 20 000, tulot 0, netto -20 000. Varaukset vuosille 2021 ja 2022. -120 000 -20 000 -20 000

KUNNAN JOHTO YHTEENSÄ -220 000 -100 000 -300 000

100 000 100 000 100 000

-120 000 0 -200 000

PERUSTURVAN TOIMIALA 2020 2021 2022

SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMI 2020 2021 2022

KAMPUKSEN KALUSTAMINEN

Varaudutaan kampuksen irtaimiston hankkimiseen -1 400 000

menot 1 400 000, tulot 0, netto -1 400 000

JUVAN KUNNAN INVESTOINNIT 2020 JA INVESTOINTISUUNNITELMA 2021 - 2022

60

PAATELAN KOULUN VESIKATON UUSIMINEN

Vesikatto ja aluskate -70 000


KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET

URHEILUKENTÄN PERUSKORJAUS

Urheilukentän peruskorjauksen toteuttaminen suunnitelman mukaisesti -600 000


LIIKUNTAHALLIN RAKENTAMINEN

Liikuntahalli rakennetaan osana Kampus-hanketta, rakentaminen käynnistyy keväällä 2019 ja valmistuu -1 617 000

vuoden 2020 loppuun mennessä. Hankkeeseen on saatu valtion liikuntapaikka-avustusta 750 000 euroa

menot 3 580 000, tulot 750 000, netto -2 830 000

LIIKUNTAHALLIN IRTAIMISTON HANKINTA

Liikuntahallille on hankittava eri urheilulajeissa käytettäviä välineitä ja irtaimistoa. -300 000


OMATOIMIKIRJASTO

Kyseessä on Toenperän kirjaston yhteinen järjestelmä. Asiakkailla mahdollisuus käyttää -40 000

kokoelmaa, tietoverkkoja ja kirjaston omia tiloja omatoimisesti


JUVAN MUSEON KORJAUSTOIMENPITEET LAADITUN SUUNNITELMAN MUKAISESTI

Korjaustoimenpiteet pitävät sisällään mm. museon katon sekä julkisivujen korjauksia -300 000


SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMI YHTEENSÄ -3 317 000 -300 000 -710 000

0 0 0

-3 317 000 -300 000 -710 000

TEKNINEN TOIMI 2020 2021 2022

LIIKENNETURVALLISUUSHANKKEET

61

Liikenneturvallisuussuunnitelman mukaiset pienet hankkeet. Suunnitelma on laadittu Liitu-työryhmässä. -15 000 -15 000 -15 000

Hankkeiden toteutus kiireellisyysluokituksen mukaan, niiltä osin joissa toteutusvastuu on kunnalla.


KATUVALOJEN SANEERAUS

Tekniikan uudistaminen ja katuvalojen saneeraus suunnitelman mukaisesti. -45 000 -45 000 -45 000


KRUUNUHERKUN PAKKASVARASTON LAAJENNUS

menot 450 000, tulot 0, netto -450 000 -450 000

KATUVERKON PERUSKORJAUKSET

Vuonna 2019 laaditun suunnitelman mukaiset toimenpiteet vuosittain kiireellisyysjärjestyksen mukaisesti. -100 000 -100 000 -100 000

menot -100 000, tulot 0, netto -100 000

VALTATIE 5 PARANTAMINEN VÄLILLÄ MIKKELI - JUVA, VEHMAAN KATUJÄRJESTELYT

Valtatie 5:n noin 121 miljoonan euron hintainen parantamishanke. Nuutilanmäki-Vehmaa kustannusarvio 45 M€. -550 000 -450 000

Kunnan osuus on tiesuunnitelman mukaan noin 1 000 000 €. Aloitus Juvan osalta vuonna 2020.

menot -1 000 000, tulot 0, netto -1 000 000

LOIVAN, ASFALTOIDUN KEVYENLIIKENTEEN VÄYLÄN RAKENTAMINEN VIRASTON PUISTOALUEELLE

Apuvälineillä liikkuvien (esim. pyörätuoli tai rollaattori) ihmisten on haastavaa nousta suoraan -30 000

kirkonmäelle, vaan he jouotuvat käyttämään kiertoteitä rinteen jyrkkyyden vuoksi.


TORIALUEEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

Kampushankkeen myötä entinen alatori liittyy kampusalueeseen ja toritoiminnan järkevöittämiseksi uudelle, -40 000

yhtenäiselle torialueelle tulisi löytää keskeinen paikka


RETKISATAMIEN JA RETKEILYPAIKKOJEN KUNNOSTAMINEN

Varaudutaan vuosittain kunnostamaan retkisatamien ja retkeilypaikkojen rakenteita -12 000 -12 000 -12 000


KESKUSKEITTIÖN RAKENTAMINEN

Uuden keskuskeittiön rakentaminen vanhan ammattikoulun tiloihin. -270 000


-1 442 000 -662 000 -202 000

TEKNINEN TOIMI YHTEENSÄ 0 0 0

62

-1 442 000 -662 000 -202 000

VESI- JA VIEMÄRILAITOS 2020 2021 2022

VARAUS VANHOJEN LINJOJEN UUSIMISIIN

Vanhojen vesi- ja viemärilinjojen uusimista suunnitelman mukaisesti

menot 45 000, tulot 0, netto -45 000 -45 000 -45 000 -45 000

JÄTEVEDENPUHDISTAMON UUSIMINEN

Nykyinen järjestelmä on mitoitettu pienemmille jätevesimäärille ja jätevedenpuhdistamojen lupanormit

ovat tiukentumassa. Vuonna 2018 toteutettu prosessivertailu, joka sisältää myös uuden puhdistamon

käyttökustannusten vertailun. Nykyisen puhdistamon teho edelleen hyvällä tasolla.

Kokonaiskustannusarvio n. 5 190 000 euroa.

menot 5 190 000, tulot 0, netto -5 190 000 -1 500 000 -1 500 000

JÄTEVEDENPUMPPAAMOJEN UUSIMINEN

Pumppaamot ovat huonossa kunnossa, vuosittain uusittavat pumppaamot priorisoidaan suunnitelmassa.

Vuodesta 2021 eteenpäin korjaukset suunnitelman mukaisesti. -35 000 -35 000

SALAJÄRVEN VEDENOTTAMON UV-LAITE

Salajärven vedenottamon UV-laite on käyttöikänsä päässä ja uusittava.


SALAJÄRVEN VEDENOTTAMON VARAVOIMAKONE

Salajärven vedenottamo tuottaa 2/3 osaa kunnan vedestä. Vedenottamolla ei ole häiriötilanteiden varalta

itsestään käynnistyvää varavoimakonetta, joka turvaa vedensaannin.


-80 000 -1 580 000 -1 580 000

VESI- JA VIEMÄRILAITOS YHTEENSÄ 0 0 0

-80 000 -1 580 000 -1 580 000

2020 2021 2022

-5 059 000 -2 642 000 -2 792 000

100 000 100 000 100 000

JUVAN KUNNAN INVESTOINNIT YHTEENSÄ -4 959 000 -2 542 000 -2 692 000

63

(Ulk. + sis.)

TP-2018 TA-2019 Muutos -% TA-ESITYS Muutos -%

& muutokset 2018 - 19 2020 2019 - 20

Toimintatuotot

Vaalitoiminta 11 572 32 760 64,68 0 -100,00

Tilintarkastus 0 0 0,00 0

Kunnan johto 829 472 726 568 -14,16 909 053 25,12

Ympäristöterveydenhuolto 0 0 0,00 0

Maaseutu- ja lomatoimi 40 424 40 895 1,15 45 260 10,67

Perusturva 831 0 0,00 3 000

Kasvatus- ja opetusltk 751 206 627 892 -19,64 647 193 3,07

Hyvinvointilautakunta 372 269 298 168 -24,85 281 596 -5,56

Ympäristötoimi 97 700 104 000 6,06 103 200 -0,77

Tekninen toimiala 2 184 736 2 290 680 4,62 2 213 434 -3,37

Kunta yhteenä 4 288 210 4 120 963 -4,06 4 202 736 1,98

Vesilaitos 816 205 918 403 11,13 830 000 -9,63

Toimintatuotot yhteenä 5 104 415 5 039 366 -1,29 5 032 736 -0,13

Toimintamenot

Vaalitoiminta -6 391 -18 047 64,59 0 -100,00

Tilintarkastus -14 909 -19 149 22,14 -17 018 -11,13

Kunnan johto -3 168 017 -3 196 389 0,89 -3 389 547 6,04

Ympäristöterveydenhuolto -376 483 -410 791 8,35 -458 020 11,50

Maaseutu- ja lomatoimi -123 645 -127 946 3,36 -134 234 4,91

Perusturva /Essote -25 484 322 -26 484 718 3,78 -27 010 424 1,98

Kasvatus- ja opetusltk -9 225 866 -9 082 799 -1,58 -9 145 420 0,69

Hyvinvointilautakunta -1 812 262 -1 877 485 3,47 -1 791 918 -4,56

Ympäristötoimi -387 689 -384 063 -0,94 -379 836 -1,10

Tekninen toimiala -3 737 286 -2 936 612 -27,27 -2 844 956 -3,12

Kunta yhteenä -44 336 869 -44 537 999 0,45 -45 171 373 1,42

Vesilaitos -484 997 -481 749 -0,67 -482 055 0,06

Toimintamenot yhteenä -44 821 866 -45 019 748 0,44 -45 653 428 1,41

Toimintakate

Vaalitoiminta 5 181 14 713 64,78 0 -100,00

Tilintarkastus -14 909 -19 149 22,14 -17 018 -11,13

Yleishallinto -2 338 545 -2 469 821 5,32 -2 480 494 0,43

Ympäristöterveydenhuolto -376 483 -410 791 8,35 -458 020 11,50

Maaseutu- ja lomatoimi -83 221 -87 051 4,40 -88 974 2,21

Perusturva /Essote -25 483 492 -26 484 718 3,78 -27 007 424 1,97

Kasvatus- ja opetusltk -8 474 660 -8 454 907 -0,23 -8 498 227 0,51

Hyvinvointilautakunta -1 439 993 -1 579 317 8,82 -1 510 322 -4,37

Ympäristötoimi -289 989 -280 063 -3,54 -276 636 -1,22

Tekninen toimiala -1 552 549 -645 932 -140,36 -631 522 -2,23

Kunta yhteenä -40 048 659 -40 417 036 0,91 -40 968 637 1,36

Vesilaitos 331 208 436 654 24,15 347 945 -20,32

Toimintakate yhteenä -39 717 451 -39 980 382 0,66 -40 620 692 1,60

TA-2020 KÄYTTÖTALOUDEN MÄÄRÄRAHAT TOIMIALOITTAIN

80

Keskeiset toimenpiteet 2020

Toimenpide Vastuu Mittari TAVOITETASOT 2020

1. Elinvoimaa omista lähtökohdista

1.1. Maine ja Juva-henki Kunnan yleismarkkinoinnin kehit- täminen, markkinointisuunnitel- ma

Yleishallinto, elinkeinotoimi Mediaosumat, asukasmäärä, yritysten sijoittuminen, kiinteis- tökaupat

Mediaosumat 2 000 kpl Mediaosumat some 4 700 kpl Kiinteistönluovutuksia 180 kpl Kuntamarkkinointisuunnitelman laatiminen yhteistyössä XAMK:n kanssa; kuntalaisten mielipiteiden keruu kunnan kehittämiseksi

Työllisyydenhoidon uusi innova- tiivinen malli

Yleishallinto Toiminnan laatutaso, työllisty- mispolkujen löytyminen

Palvelujen piirissä 80 henkilöä, Kasvo-pilotin hyödyntäminen, aktiivinen osallistuminen maakunnallisen TYPin toimintaan.

Yhteistyömalli järjestöjen kanssa juhlavuoden jälkeenkin

Sivistystoimi, yleishallinto Yhteiset tapahtumat, tilaisuudet Kumppanuuspöytä Tapahtumia yhdessä järjestöjen ja toimijoiden kanssa 20 kpl

Avustusperiaatteiden päivittämi- nen ja hakuprosessin uudistaminen

Sivistystoimi, yleishallinto Hakijamäärä, avustusmäärät, uudet hakijat

Avustusten myöntäminen uudistettujen periaatteiden mukaisesti ja niistä tiedottaminen

Kuntalaisten vaikuttamismahdol- lisuuksien kehittäminen

Sivistystoimi, yleishallinto Erilaiset kanavat ja niiden käyttä- jät, tilaisuuksien määrä

4 kuntalaistilaisuutta 2 kyselyä

1.2 Sijainti

Viitostien perusparannuksen hyödyntäminen kuntamarkki- noinnissa

Elinkeinotoimi, yleishallinto Näkyvyys, yhteydenotot Vehmaan markkinointihankkeen saavutetut tulokset

85

Työ- ja asiointimatkojen turvaaminen myös joukkoliikenteen avulla

Yleishallinto, tekninen toimi Työmatkapalvelusetelin käyttä- jämäärät, julkisen liikenteen vuorot

Palvelusetelin käyttäjiä 245 kpl

Aurinkolahden alueen kehittämi- nen

Elinkeinotoimi, tekninen toimi Myydyt tontit, uudet rakennus- luvat, asukasmäärä

Suunnittelutarveratkaisun hakeminen

1.3 Toimialakärjet

Geoparkin perustaminen Elinkeinotoimi Unescon myöntämä Geopark – status

Hakemusprosessi käynnissä

Reitistöjen kehittäminen Elinkeinotoimi Kävijämäärät, reitistön pituus, mediaosumat, palaute

Oravareitin laavu- ja laiturirakenteet sekä reitistöjen kunnostaminen, maastopyöräreitistöjen perustaminen, Karihiekan kehittäminen

Uudet investoinnit Elinkeinotoimi Uudet työpaikat, uudet yritykset, kävijämäärät, liikevaihto

Perustetut yritykset 35 kpl Lakanneet yritykset 25 kpl Uusia, etabloituvia yrityksiä alueelle 3 kpl

2. Hyvinvoiva kuntalainen

2.1. Peruspalvelut kunnossa ja lähellä Yhteistyömalli paikallisesti sote- palveluiden kehittämiseksi

Yleishallinto Palveluiden laatu, asiakaspa- laute, saavutettavuus

Toimintatalon toiminnan kehittäminen, yhteinen malli Essoten Juvan toimintojen kehittämiseksi

Kouluverkkoselvitys Sivistystoimi, yleishallinto Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi

Kouluverkkoselvityksen mukaiset toimenpiteet

Lapsien ja perheiden palveluiden kehittäminen

Sivistystoimi Kampuksen toiminta-kulttuurin kehittäminen

2.2.Harrastusmahdollisuudet Monipuolisten harrastusmahdol- lisuuksien turvaaminen

Sivistystoimi, kirjasto Sampolan kävijämäärät, uudet harrastusmahdollisuudet,

Sampolan uimahallin ja kuntosalin käyntimäärä

86

(Sampola, kansalais- ja musiikkiopistot, museot)

toimivien järjestöjen ja jäsenten määrät, kirjaston lainaus- ja kävijämäärät

45 000 kpl Sampolan nuorisotilan kävijämäärä 2 800 kpl Kirjaston kävijämäärä 67 000 kpl Kirjaston lainaukset 105 000 kpl Museoiden kävijämäärä yhteensä 900 kpl Toimivat järjestöt 150 kpl Liikuntahallin investointi v. 2020

Urheilukentän peruskorjaus Sivistystoimi, tekninen toimi Toteutus suunnitelman mukaan Taloussuunnitelmassa vuodelle 2021 esitetty 600 t€

Uudet tapahtumat Sivistystoimi Valtuustokaudella käynnistettyjen uusien tapahtumien määrä, osallistujat

Valtuustokaudella käynnis-tettyjen uusien tapahtumien vakiinnuttaminen 9 kpl Osallistujamäärä 2 000 henkilöä

2.3. Turvallinen ja terveellinen ympäristö Kiinteistöstrategian laatiminen Tekninen toimi Suunnitelma hyväksytty kunnan-

hallituksessa ja huomioitu mää- rärahoissa

Strategian mukaiset toimenpiteet

Kampushanke Rakennuttamistoimikunta Valmistuminen syksyllä 2020 Rakentaminen valmis syksyllä 2020

3. Elinympäristöstä elinvoimaa

3.1. Keskustan kehittäminen Keskustan kehittämissuunnitel- ma

Tekninen toimi, elinkeinotoimi Investoinnit, yritykset, asiakas- määrät, tapahtumat. näkyvyys

Keskustan kehittämishanke yhteistyössä Juvantie ry:n kanssa. Hankkeeseen osallistutetaan myös keskustan yrityksiä/ kivijalkakauppoja

Tori Tekninen toimi, elinkeinotoimi Tapahtumat, kävijämäärät, näky- vyys

Torin sijainnin määrittäminen kyselyssä saatujen vastausten pohjalta, Laavukylä iltatorin kokonaisuuden jatkaminen

87

3.2. Kaavoitus ja maankäyttö Viitostiehen liittyvät investoinnit, Hatsolan kohdan linjaus

Kunnanhallitus, tekninen toimi Investointien toteutuminen Vii- tostien valmistumisen aikataulussa

Kunnalle kuuluvien investointien toteuttaminen sopimuksen mukaisesti.

Kytöniemen kehittäminen Tekninen toimi, elinkeinotoimi Uudet investoinnit Ei toimenpiteitä vuonna 2020

Vehmaan alueen kehittäminen Tekninen toimi, elinkeinotoimi, yleishallinto

Uudet investoinnit Toimenpiteet erillisen hankkeen mukaisesti, Juvan Vehmaan toimintaympäristön EU-rahoitteinen hanke jatkuu hanketavoitteiden mukaisesti

3.3. Ympäristöstä huolehtiminen Opaste- ja viitoitushanke Tekninen toimi, elinkeinotoimi Uudet rakenteet Opasteiden pystyttäminen

yhteistyössä työelämäpalvelujen kanssa, opasteita myös pyöräi-lyreiteille.

88

juvan kunta · aikavälin kehitykseen vaikuttaa vuonna 2017 voimaan astunut työeläkeuudistus,...

Documents