KAAVOITUSKATSAUS KAAVOITUSOHJELMA 2015

Riihimäen kaupunkiTekniikan ja ympäristön toimiala

Kaavoitusyksikkö

Eteläinen Asemakatu 2

11130 Riihimäki

TEKLA 24.2.2015

KH 9.3.2015

KaavoituskatsausKaavoitusohjelma 2015Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala kaavoitusyksikköKannen kuva: Skyphoto 2014

SISÄLLYSLUETTELO:

JOHDANTO

KAAVOITUSKATSAUS 2015 5 KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ 5 Maapoliittinen ohjelma 5 Kaavatasot 5 Kaavaprosessi 5 Muut sijainninohjauskeinot 6 Tiedottaminen ja vuorovaikutus 6 Kaavoitusyksikkö 6 KAAVOITUKSEN TAVOITTEET VUODELLE 2015 6 RIIHIMÄEN KAAVATILANNE 2015 6 Maakuntakaava 6 Yleiskaava ja osayleiskaavat 7 Asemakaavat 7 Rakennus- ja toimenpidekiellot 7 Rakennusjärjestys 7 KAAVOITUKSEEN LIITTYVÄT TAKSAT 7 Asemakaavat 7 Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset 7

KAAVOITUSOHJELMA 2015 8

A YLEISPIIRTEISET MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAT 8 1. KESKUSTAN KEHITTÄMISHANKE 8 2. ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISHANKE 9 3. PELTOSAARI-HANKE 9 4. KALMUN OSAYLEISKAAVA 10 5. ETELÄ-VAHTERISTON JA POHJOIS-MONNIN OSAYLEISKAAVA 10 6. RIIHIMÄEN YLEISKAAVA 2035 11 YLEISKAAVATYÖN KULKU 11

B DETALJIKAAVAT 12 1. LINJA-AUTOASEMA 12 2. HERAJOEN MEIJERI 12 3. KRUUNUASUNNOT YM. 12 4. RÄÄTYKÄNMÄKI 1 13 5. SAKO 13 6. TEHDASKYLÄNKATU 14 7. RÄÄTYKÄNMÄKI 2 14 8. TIENHAARA Y-TONTTI 14 9. Y- TONTTI PÄIVÖLÄNTIE 15 10. Y-TONTTI PILLIKATU 15 11. Y-TONTTI UPOKKAANTIE 15 12. Y-TONTTI TOIVONTIE 16 13. PETSAMONKADUN POHJOISPÄÄ 16 14. PELTOSAARI I 16 15. MUSEOKATU 17 16. AGROREAL OY 17 17. PAROONINMÄKI 17 18. ALLINNA 17 19. MATTILAN LÄNSIOSA 18 20. HUHTIMONMÄKI 18 21. HUHTIMO, K 13 18 22. HANKEKAAVAT 18

C ARVIOIDUT VUOSIEN 2015 - 2016 UUDET SUUNNITTELUKOHTEET 19 1. A. AHLSTRÖM OY 19 2. PALOASEMAN TONTTI 19 3. RIIHIMÄENPORTTI V 19 4. VETURITALLIT 19 5. KOIVUKATU 20 7. KESKI-SUOKYLÄ 20 8. HERAJOEN KESKUSTA 20 9. LEHTINIITYN ALUE, JUPPALA 21 10. Y-TONTTI PATASTENMÄKI 21 11. KOKKO VI 21 12. KOKKO VII 21 13. HERAJOEN ETELÄOSA 21 14. MATTILAN ETELÄOSA 21 15. LÄNSI-MERKOS 21 16. SORRIN ALUE 21 17. KIRJAUKSENTIE - LÄNSITIE 21

D OHJELMOIMATTOMAT KOHTEET 22 1. VANHA KORTTIONMÄKI 22 2. TEOLLISUUSKATU 22 3. JARRUMIEHENKATU 22 4. RTV 22 5. KONTIONTIE 41 - 43 22 6. VALTAKADUN PYSÄKÖINTIALUE 22 7. VANHAT PIENTALOALUEET 22 8. MATTILAN KIERTOLIITTYMÄ 22 9. VOIMALINJAN ALUE 22

E TULEVAT YLEISKAAVOITUSKOHTEET 23 1. KESKUSTAAJAMA 23 2. RIUTTA 23 3. AROLAMPI 23

F MUUT SUUNNITTELUKOHTEET 1. SUUNNITTELUTARVERATKAISUT 24 2. POIKKEAMISPÄÄTÖKSET 24 3. MAISEMASUUNNITTELU 24 4. PUISTOSUUNNITTELU 24 5. KATSELMUSTOIMIKUNTA 24 6. SEUDULLINEN YHTEISTYÖ 24 7. LAUSUNNOT 24

G ASIAKASPALVELUN YHTEYSTIEDOT 25

JOHDANTO

1.1.2000 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa kaupungin vuosittain laatimaan kaavoituskatsa-uksen kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Perinteisesti Riihimäellä on kaavoituskatsaukseen koottu kaikki vireillä olevat kaa-va-asiat. 1.3.2007 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen mukaan kaavoituskatsauksen yhtey-teen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä.

Kaavoituskatsaus ja -ohjelma 2015 kertoo lyhyesti ajankohtaisista maankäytön suunnitteluhankkeista. Katsauk-sen tarkoituksena on tiedottaa kaupunkilaisille vuonna 2015 vireillä olevista kaavahankkeista, niiden lähtökohdista, sisällöstä, toteuttamisesta, aikataulusta ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksista kaavoitukseen.

Kaupunginhallitus hyväksyessään kaavoitusohjelman tekee samalla kaavoituspäätöksen niistä ohjelman koh-teista, joista ei ole jo olemassa päätöstä.

Maankäytön suunnittelulla ja maapolitiikalla on suuri vaikutus kunnan elinkeinojen, asumisen ja elinympäris-tön kehittämiseen ja laatuun. Kasvavassa kunnassa kuten Riihimäellä maankäytön johdonmukainen ja kestävä ohjaustarve korostuu. Riihimäen väestönkasvu v. 2014 oli 0,19 % ja väestömäärä vuoden lopussa 29 374 henkeä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan.

Kaavoituskatsauksesta ja -ohjelmasta tiedotetaan kaupungin internet-sivujen välityksellä osoitteessa www.riihi-maki.fi.

Kaikista tämän katsauksen kohteista tai niihin liittyvistä kysymyksistä voi myös kysyä kaavoituspalveluiden asia-kasneuvonnasta.

Riihimäellä 10.2.2015

Raija Niemikaavoituspäällikkö

—— 5 ——

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ

Maapoliittinen ohjelma

Riihimäen maapoliittinen ohjelma 2010 - 2015 hyväksyttiin kau-punginvaltuustossa 13.12.2010.

Kaupungin maapoliittisten periaatteiden (KV 2010) mukaan kau-punki asemakaavoittaa pääsääntöisesti vain kaupungin omistuk-sessa olevia raakamaita. Maapoliittisen ohjelman mukaan Rii-himäen kaupunki hankkii raakamaata ensisijaisesti vapaaeh-toisin kaupoin. Ellei näin saada kaupungin kehityksen kannalta strategisesti tärkeitä alueita, käytetään maankäyttö- ja rakennus-lain mukaista lunastusta ympäristöministeriön lupaan perustuen. Lunastuksessa maanomistaja saa täyden käyvän hinnan mukai-sen korvauksen lunastettavasta omaisuudesta. Tapauksissa, jos laadittavaan asemakaavaan sisältyy yksityisomistuksessa olevia alueita, voidaan käyttää kaavoitussopimuksia.

Riihimäen maapoliittinen ohjelma löytyy osoitteesta: http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/ Tekninen-keskus/Kaavoitusyksikko/Kaupungin-maapoliittinen-oh-jelma/

Kaavatasot

Seudullisella tasolla kaavoitusta ohjaa maakuntakaava, jonka laa-dinnasta vastaa maakunnan liitto. Riihimäki kuuluu Hämeen liit-toon. Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö.

Maakuntakaavoitusta, kuten muutakin alueiden käytön suunnitte-lua ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Kunnalla on yksinoikeus ja velvollisuus kaavoitukseen alueellaan. Kunta laatii yleis- ja asemakaavat.

Kaavaprosessi

Riihimäellä kaavoitustyö on teknisen lautakunnan (valmistelu) ja kaupunginhallituksen (valmistelu ja kaavoituspäätökset) alaista toimintaa. Riihimäellä kaavasuunnitelmat käsitellään teknisessä lautakunnassa ennen kaupunginhallituksen käsittelyä. Kaavat hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Lain mukaan on mahdollista delegoida hyväksyminen kaupunginhallitukselle tai asianomaiselle lautakunnalle.

Kaavahankkeen vaiheet:1. Kaavoituspäätös (kaupunginhallitus).2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, OAS3. Luonnos. Riihimäellä asemakaavaluonnokset pidetään nor-

maalisti 2 viikon ajan nähtävillä mielipiteiden ilmaisua var-ten. Tämän ns. valmisteluvaiheen kuulemisen aikana pide-tään pääsääntöisesti yleisötilaisuus.

4. Ehdotus. Kaavaehdotus on jo lähes valmis kaava ja se pidetään nähtävillä kaavan merkittävyys huomioiden joko 30 tai 14 päivää. Kaupunginhallitus pyytää tarpeelliset lau-sunnot kaavasta ehdotusvaiheessa. Lausunnonantajana on lähes kaikissa kaavoissa ympäristölautakunta ja terveysval-vonta.

5. Asemakaava. Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavat, jotka ovat vaikutukseltaan merkittäviä. Kaupunginhallitus hyväksyy vaikutukseltaan ei merkittävät asemakaavat.

6. Valitusaika 30 pv.7. Kuulutus asemakaavan vahvistumisesta.

Mm. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja kunnan jäse-nellä on valitusoikeus valtuuston tekemästä kaavan hyväksymis-päätöksestä. Kunnalla on velvollisuus neuvotella merkittävistä kaavoitushankkeista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Maankäyttöasioissa Riihimäki kuuluu Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueeseen. Liikenne ja infra-struktuuritehtävien osalta Riihimäki kuuluu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueeseen. Kaavaprosessin kesto on Riihimäellä normaalitapauksessa n. 7 - 8 kk.

Yleiskaavojen käsittelyprosessi on periaatteessa samanlainen kuin asemakaavojen. Yleiskaavan laajemman vaikuttavuuden vuoksi vuorovaikutus osallisten ja päättäjien suuntaan on kuitenkin perusteellisempaa kaavan kaikissa vaiheissa, joten kaavan käsit-tely ja päätöksenteko vie enemmän aikaa. Yleiskaavoitukseen liit-tyy myös mittava selvitystyö ja vaikutusarviointi.

—— 6 ——

Muut sijainninohjauskeinot

Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista etenkin asemakaavoitta-mattomalla alueella. Riihimäen uusin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2012.

Maankäyttöön asemakaavoitetun alueen ulkopuolella vaikuttava käsite on suunnittelutarvealue. Suunnittelutarvealue on nimensä mukaisesti alue, jolla on suunnittelutarvetta ja jolle rakentaminen edellyttää joko detaljikaavan laatimista tai suunnittelutarveratkai-sun tekemistä (entinen poikkeuslupa). Harkinnanvaraiseksi suun-nittelutarvealueeksi määriteltiin Riihimäen v. 2012 voimaan astu-neessa rakennusjärjestyksessä koko kunta. Suunnittelutarvealu-eita voidaan määrätä myös yleiskaavassa.

Milloin kaavasta tai rakennusjärjestyksestä on tarvetta poiketa, on haettava poikkeamispäätöstä (entinen poikkeuslupa). Myös kaa-voittamattomalle ranta-alueelle rakentaminen edellyttää poikkea-mispäätöstä. Poikkeamispäätöksen ratkaisee tapauksesta riip-puen joko kunta tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Maa-aines- ja ympäristölupaharkinnan yhteydessä harkitaan kaavojenmukaisuus, soveltuvuus haettuun toimintaan ja jälkihoi-totoimet.

Tiedottaminen ja vuorovaikutus

Kaavoja valmistelevilla viranomaisilla on vuorovaikutus- ja tiedot-tamisvelvollisuus. Kaavoituksesta on tiedotettava sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavojen nähtävillä pidosta, yleisötilaisuuksista ja vaikuttamismahdollisuudesta tiedotetaan Riihimäellä kaupun-ginvaltuuston päätöksen mukaan kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivuilla. Kaava-asioista ilmoitetaan lisäksi Aamupostissa.

Kaavoitusyksikön nettisivuilla tiedotetaan ajankohtaisista kaava-hankkeista virallisen tiedottamisen lisäksi. Sivuilla on esillä myös hankkeisiin liittyvää aineistoa.

Maankäyttösopimuksista on tiedotettava kaavoituskatsauksessa ja kaavan laatimisen yhteydessä.

Kaavoitusyksikkö

Kaavojen ja muiden maankäytön suunnitteluun liittyvien asioiden käytännön valmistelutyö tehdään kaavoitusyksikössä. Kaavoitus-päällikkö toimii kaavoitusyksikön johtajana ja maankäytön suun-nitteluun liittyvien asioiden esittelijänä teknisessä lautakunnassa.

Kaavoitusyksikkö kuuluu osana kaupungin tekniikan ja ympäristön toimialaan. Kaavoitusyksikön merkittävimmät tehtävät ovat osal-listuminen maakunta- ja seututason maankäytön suunnitteluun ja muuhun yhteistyöhön, yleiskaavoitus, asemakaavoitus, kaupun-kisuunnittelu, maiseman yleissuunnittelu, suunnittelutarveratkai-suiden, poikkeamispäätösten ja maa ainesasioiden valmistelu, rakennussuojelu, lausunnot maankäytön suunnitteluun liittyvissä asioissa, osallistuminen puisto- ja katualueisiin sekä ulkoilu- ja vir-kistysalueisiin liittyvään suunnitteluun.

KAAVOITUKSEN TAVOITTEET VUODELLE 2015

Yleiskaavaluonnoksen laadinta ja elinkeinoelämän kiireelliset hankkeet sekä asumista tiivistävät kaavahankkeet ovat kaavoituk-sen vuoden 2015 erityisiä haasteita.

Koko kaupungin yleiskaavan laadinta on vireillä. Vuonna 2015 yleiskaavan rakennesuunnitelma valmistuu ja yleiskaavaluonnos tulee käsiteltäväksi. Yleiskaavatyöhön liittyen aloitetaan vuonna 2015 seudullisen maankäytön ja liikenteen suunnitelman laatimi-nen naapurikuntien ja Hämeen liiton kanssa.

Kaupunkirakenteen tiivistäminen on ollut useiden vuosien ajan kaupungin tavoitteena. Asiasta on laadittu suuntaa antava selvitys, Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella, Riihimäen kaupunki, 2/2011. Osa vuoden 2015 kohteista on raken-netta tiivistäviä omakotikaavamuutoksia. Keskustan alueella on valmistunut viime vuosina useita asumista tiivistäviä, yksityisten maanomistajien kaavahankkeita.

Peltosaari-hankkeen työ jatkuu. Alueen yleissuunnitelma hyväk-syttiin kaupunginhallituksessa keväällä 2013. Ensimmäisen ase-makaavan muutoksen laatiminen yhdessä toteuttajien kanssa aloi-tetaan v. 2015. Kaupunki on mukana Tekesin (50%) tukemassa hankkeessa Suburban Lab, jossa alueelle kehitetään sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä parantavia toimenpiteitä mm. ener-

giansäästön ja kylätalotoiminnan kehittämiseksi. projekti kestää vuoden 2013 puolivälistä alkuvuoteen 2015.

Elinkeinoelämän tarpeisiin vastataan nopeasti tarpeellisin kaavoi-tusratkaisuin kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti. Yleis-kaavan edetessä monien uusien elinkeinoalueiden asemakaavoi-tus mahdollistuu.

Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavan laadintaa jat-ketaan yhteistyössä Hausjärven kunnan kanssa arkeologisten sel-vitysten valmistuttua Hankkeeseen liittyy myös ns. Arolammin orren suunnittelu, joka tulee yhä ajankohtaisemmaksi Arolammin eritasosuunnitelmien realisoituessa vuonna 2015.

Maapoliittisten periaatteidensa mukaisesti Riihimäen kaupunki asemakaavoittaa ensisijaisesti vain omistamaansa raakamaata. Tarvittaessa käytetään sopimusmenettelyä. Asemakaavan muu-toksia yksityisessä omistuksessa olevalle maalle kaavoitettaessa noudatetaan aina kaavoitussopimusmenettelyä.

RIIHIMÄEN KAAVATILANNE 2015

Maakuntakaava

Maakuntakaavassa luodaan maankäytön kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet maakunnan tasolla. Valtioneuvosto vahvisti Hämeen maakuntakaavan 28.9.2006. Maakuntakaavan tavoite-vuosi on 2025. Ympäristöministeriö vahvisti Kanta-Hämeen I vai-hemaakuntakaavan 2.4.2014. Riihimäen osalta kaupan merkin-nöistä vahvistamatta jäivät keskusta-alueiden ulkopuolelle osoitet-tujen vähittäiskaupan suuryksiköiden merkinnät Merkos-Pohjoinen ja Merkos-Länsi. Kaupunkiseuduille osoitettu seutukeskuksen pal-veluvyöhyke -merkintä, jossa oli määritelty seudullisesti merkittä-vän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat, jäi epäselvänä vah-vistamatta. Hämeen Liitto on valittanut ympäristöministeriön pää-töksestä mm. Humppilan lentokenttävarauksen ja seutukeskuksen palveluvyöhykemerkinnän vahvistamatta jättämisen vuoksi.

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavaehdotus on lausunnoilla alkuvuodesta 2015. Tarkoituksena on, että Hämeen maakunta-valtuusto hyväksyy 2. vaihemaakuntakaavan keväällä 2015. Kan-ta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2013 oli 2. vaihekaa-van liikenneratkaisujen pohjana.

—— 7 ——

Yleiskaava ja osayleiskaavat

Riihimäen yleiskaava 2010 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 9.6.1997. Tämä yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Kuulojan osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2002. Kapu-lan jätteenkäsittelyalueen osayleiskaava hyväksyttiin kaupungin-valtuustossa 2004. Kalmun osayleiskaava hyväksyttiin kaupungin-valtuustossa 19.12.2012. Asia on ratkaistu KHO:ssa 22.1.2015 ja valitukset on hylätty. Nämä osayleiskaavat on hyväksytty oikeus-vaikutteisina. Yleiskaavoja on vireillä 1 kpl.

Asemakaavat

Asemakaavoitetun alueen pinta-ala oli vuoden 2014 lopussa 2509,2 ha. Vuoden 2014 aikana vahvistui asemakaavoja tai ase-makaavan muutoksia 4 kpl. Asemakaavoja ja asemakaavan muu-toksia oli vuoden 2014 aikana vireillä yhteensä 19 kpl.

Rantakaavoitettua aluetta oli 232 ha.

Rakennus- ja toimenpidekiellot

Riihimäen kaupungin alueella ei ole nykyisellään rakennus- ja toi-menpidekieltoja.

Rakennusjärjestys

Rakennusjärjestys säätelee ensisijaisesti asemakaavoitetun alueen ulkopuolista rakentamista. Nykyinen rakennusjärjestys tuli voimaan 1.2.2012.

Rakennusjärjestykseen voi liittyä maankäyttö- ja rakennuslain 16 § 3 mom. mukaan määräytyviä ns. harkinnanvaraisia suunnittelutar-vealueita. Uuden rakennusjärjestyksen mukaan koko kunnan alue on harkinnanvaraista suunnittelutarvealuetta.

KAAVOITUKSEEN LIITTYVÄT TAKSAT

Asemakaavat

Kaupunginvaltuuston 13.12.2010 tekemän päätöksen mukaan kaupunki asemakaavoittaa pääsääntöisesti vain omistamaansa raakamaata. Kaupunki perii rakennusoikeuden lisääntymisen ja käyttötarkoituksen muutoksen aiheuttamasta kiinteistön arvonnou-susta 50 % suuruisen maksun arvioituna ympäristön hintatasossa.

Asemakaavan muutoksen laatimisesta aiheutuneet kustannukset peritään todellisten kustannusten mukaan. Maankäyttö- ja raken-nuslaki antaa kunnalle mahdollisuuden periä asemakaavoitukseen liittyen kaavan toteutuessa maanomistajalta ns. kehittämiskorva-usta kunnallisteknisiin kuluihin. Ennen kehittämiskorvauspäätöstä on kuitenkin pyrittävä vapaaehtoisiin sopimuksiin.

Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset

Suunnittelutarveratkaisun ja kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluvan poikkeamispäätöksen käsittely, kielteinen päätös tai käsittely jää kesken: 125 €.

Suunnittelutarveratkaisun ja kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluvan poikkeamispäätöksen käsittely, myönteinen päätös: 640 €.

Suunnitteluratkaisuun ja poikkeamispäätökseen liittyvä kaupungin suorittama naapurien kuuleminen: 55 € /naapuri tai todelliset kuu-lutuskustannukset.

Muut

Kaupunginhallituksen suostumus lohkomistoimitukseen: 85 €. Kiinteistöverolausunto: 50 €.

Kuva: Photosky

—— 8 ——

KAAVOITUSOHJELMA 2015

Kaavoitusohjelma sisältää vuoden 2015 aikana laadittaviksi tule-vat ja laadittavana olevat kaavat ja muut merkittävät maankäytön suunnittelukohteet alustavasti aikataulutettuna. Lisäksi on arvioitu vuosien 2016 - 2017 suunnittelukohteita. Mukaan on luetteloitu myös hankkeita, joiden aikataulua ei vielä voida määrittää.

Kaavoitusohjelman työaikataulu karttoineen on tämän raportin lopussa liitteenä.

Vuoden 2015 kaavoitusohjelman kohteiden hyväksyminen kaupunginhallituksessa merkitsee samalla kaavoituspäätöstä niiden hank-keiden osalta, joista päätöstä ei ole jo aiemmin tehty.

Kaavoitusohjelmaan saatetaan vuoden aikana ottaa mukaan ohjelman ulkopuolisia kiireellisiä hankkeita, jotka vastaavasti muuttavat ohjelmassa olevien töiden aikatauluja.

A YLEISPIIRTEISET MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAT

1. KESKUSTAN KEHITTÄMISHANKE

Taloudellinen tilanne, palvelurakenteen muutokset sekä perintei-sesti keskustahakuisten toimintojen sijoittumispyrkimykset kes-kustan ulkopuolelle vaikuttavat keskustan vetovoimaan. Kaupun-gin keskusta-alueiden kehittäminen toiminnoiltaan, palveluiltaan ja maankäytöl-tään vahvistaa koko kunnan asemaa talousalueella.

Keskustan kehittämisvaiheita: 1997

– Kaupunginhallitus asetti 23.9.1996 § 475 keskustan kehittä-mistoimikunnan, ja uusi toimikunta nimettiin 27.1.1997 § 124.

1998 – Kaupunginhallitus perusti keskustan kehittämisen ohjausryh-

män 30.3.1998 ja antoi samalla tekniselle lautakunnalle teh-täväksi tulevan kesän kävelykatukokeilun edellyttämien toi-menpiteiden tarkemman suunnittelun ja toteuttamisen.

– Kävelykatukokeilu toteutettiin 1.6. - 31.8.1998 välisenä aikana. Kesän kokemukset kartoitettiin yleisö- ja yrityskyse-lyllä, jonka raportti valmistui 10.12.1998.

– Riihimäen keskustan kaupallinen kehittäminen -selvitys val-mistui keväällä 1998. Keskustan kehittämistyötä varten teh-tiin kaupan rakenteen tutkimusta, toimintojen sijoittamistar-

kasteluja ja kaupunkikuva- ja liikenneselvityksiä. Työtä tehtiin kaupan selvitysten osalta konsulttityönä. Liikenne-, kaupun-kikuva- ja kaavallisilta osiltaan selvitys tehtiin teknisen viras-ton työnä. Yrittäjien edustus ja panos oli mukana kehittämis-toimikunnassa ja yrittäjille järjestettiin useita tiedotus- ja kes-kustelutilaisuuksia laajemman sitovuuden aikaansaamiseksi.

1999– Keskustan kehittämisen ohjausryhmä lopetti työskentelynsä

7.1.1999 ja päätti esittää kaupunginhallitukselle loppurapor-tin ja ehdotuksen jatkotoimiksi keskusta-alueen kehittämi-seksi.

– Kaupunginhallitus päätti 11.1.1999 käynnistää keskustan yleissuunnittelun ja varasi siihen määrärahan.

– Keskustan kehittämisen yleissuunnitelma valmistui loka-kuussa 1999.

2000– Kaupunginvaltuusto hyväksyi 24.1.2000 keskustan kehittämi-

sen yleissuunnitelman.– Torialueen, torin alaisen pysäköintilaitoksen sekä kävelykes-

kustan luonnossuunnitelmat kustannusarvioineen valmistui-vat 31.8.2000.

2001 – Kaupunginhallitus hyväksyi 4.6.2001 keskustan luonnos-

suunnitelmat, mutta totesi että suunnitelmia ei voida toteut-taa taloudellisista syistä.

– Kaupunginvaltuusto merkitsi 11.6.2001 keskustan luonnos-suunnitelmat tiedokseen ja päätti, että keskustan kehittä-mistä jatketaan toteuttamalla Kauppakadun ja Valtakadun risteys, kunnostamalla Hämeenkadun eteläpää Hämeenau-kiolle saakka ja toteuttamalla Keskuskadun järjestelyt Kale-vankadun uudelleenrakentamisen jatkona.

2002 – Riihimäen keskustan toiminnallisten vaikutusten arviointira-

portti valmistui 28.2.2002.– Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.6.2002 keskustasuunnitel-

man arvioraportin ja sen perusteella laaditun seurantaryh-män toimenpidesuosituksen keskustan parantamishankkeen lähtökohdaksi. Kaupunginvaltuuston hyväksyttyä arviorapor-tin astui voimaan kaupunginhallituksen päätös 20.5.2002, jolla hallitus kehotti teknistä lautakuntaa ryhtymään välittö-mästi toimenpiteisiin kävelykadun toteuttamiseksi välille Kes-kuskatu - Kauppakatu.

2003– Valtakadun ja Kauppakadun risteyksen muuttamisen edel-

lyttämä asemakaavan muutos vahvistui. Risteyksen muutos-työt aloitettiin.

2004– Kävelykeskustan asemakaavamuutos vahvistui KHO:n käsit-

telyn jälkeen lokakuussa 2004.

—— 9 ——

– Uuden toriaukion ja Tilhikorttelin asemakaava vahvistui 2004.

– EU-rahoitusta haettiin syksyllä 2004 toriaukion ja kävelyka-dun toteuttamiseen.

2005– Toriaukion ja Välikadun toteutussuunnitelmien laatiminen aloi-

tettiin. Aukion ja pysäköintialueen toteuttaminen alkoi. Kävely-kadun suunnitteluun ja rakentamiseen valmistauduttiin, kunnes kaupunginvaltuusto päätti 12.12. että kävelykadun toteutusta ei rahoiteta v. 2006 budjetissa.

2006– Aukio- ja pysäköintialuesuunnitelmat valmistuivat. Raken-

nustyö Ragnar Granitin aukion, Välikadun ja Kauppakujan osalta saatiin päätökseen.

2008– Torikadun - Kalapojankujan välisen katualueen ja Hämee

naukion katu- ja miljöösuunnittelu alkoi tammikuussa 2008 ja valmistui syksyllä 2008.

2009– Pohjoisen Asemakadun kunnostustyö valmistui Keskuspuis-

toon saakka.2010

– Torikadun kunnostuksen ensimmäinen vaihe valmistui.2011

– Torikadun kunnostuksen toinen vaihe valmistui.2012

– Torikadun kunnostuksen kolmas vaihe valmistui.

2. ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISHANKE

Asemanseudun kehittäminen liittyy Peltosaaren ja keskustan kehit-tämiseen. Peltosaariprojektin puitteissa tehty maankäytön uusien suunnitelmien hankinta on osa asemanseudun ja Riihimäen kes-kustan kehittämistä. Suunnitelmien mukaan Peltosaaren kohdalla radan itäpuolella on merkittävä rakentamis- ja toimintojen kehittä-mispotentiaali. Alueen kehittäminen vaatii paitsi kaavamuutoksia myös aktiivista asukastyötä monella eri sektorilla.

Asemanseudun hankkeita ja tuloksia:– Selvitys ”Riihimäen asemanseudun kehittäminen yrittämi-

sen alueena” valmistui 5.9.2001. Tekninen lautakunta mer-kitsi selvityksen tiedokseen ja esitti sitä kaupunginhallituk-selle jatkosuunnittelussa huomioitavaksi 30.10.2001 § 487. Raportissa mainitut keskeiset toteuttamiseen tähtäävät

maankäytön suunnitteluun liittyvät toimenpiteet on veturital-lien alueen kaavamuutosta lukuun ottamatta tehty.

– Riihimäki hyväksyttiin LVM:n matkakeskusohjelmaan tam-mikuussa 2006. Matkakeskuksen yleissuunnitelmat val-mistuivat helmikuussa 2004. Suunnittelu toteutettiin yhteis-työssä Ratahallintokeskuksen, VR:n, Linja-autoliiton ja Matkahuollon kanssa. Asemakaava hyväksyttiin kaupun-ginvaltuustossa syyskuussa 2006. Matkakeskus valmistui lopullisesti keväällä 2009.

– Asemanseudun kaupallisen volyymin mitoittamiseksi ja sijoittamiseksi teetettiin koko kaupunkia ja sen markkina- aluetta koskeva kaupallinen selvitys. Selvitystyö valmistui huhtikuussa 2005 (Tuomas Santasalo Ky ja WSP LT - Kon-sultit Oy). Kaupallinen selvitys meni tiedoksi tekniselle lau-takunnalle 17.5. ja kaupunginhallitukselle 30.5.2005.

– Atomi-korttelin ja Piikinmäen maankäyttöratkaisu esitettiin syksyllä 2005 valmistuneessa yleissuunnitelmassa. (Arkki-tehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy). Suunnitelman mukaan aseman seudulle voitiin sijoittaa n. 20 000 kem²:n suurmyy-mälä ja Piikinmäen ympäristöön n. 29 000 kem² asuntoja. Voimalaitosrakennus esitet-tiin suojeltavaksi. Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitel-man asemakaavoituksessa ohjeellisesti noudatettavaksi 10.10.2005.

Atomi-korttelin asemakaava vahvistui 2006 ja Piikinmäen asemakaava 2009.

– Katu- ja miljöösuunnitelma eteläisen Asemakadun ja Ase-ma-aukion alueelle valmistui keväällä 2008. Katurakennus-työ Pohjoisen Asemakadun osalta valmistui 2009.

3. PELTOSAARI-HANKE

Peltosaarihankkeen vaiheita ja tuloksia:– ARA hyväksyi kaupungin mukaan ”Asumisen uudistaminen

2009 - 2012” projektiin 17.12.2008.– Kaupunki oli mukana myös VTT:n EcoDrive projektissa,

joka on tuottanut Peltosaari- hankkeelle välttämätöntä analyysi- ja perustietoa jatkotyös-kentelyä varten. EcoDriven tulokset valmistuivat pääosin keväällä 2009. Hankkeesta valmistui julkaisu Riihimäen Peltosaari, Lähiön ekatehokas uudistaminen, VTT, Aal-to-yliopisto, Helsingin yliopisto, Helsinki 2010.

– Ecodrive-projektissa oli mukana myös TKK:n arkkitehtuurin laitoksen puurakentamisopetusryhmä. Hankkeeseen liittyi vuoden 2009 aikana myös YM:n, Oulun yliopiston, TKK:n ja TTY:n arkkitehtiosastojen, Julkisivuyhdistyksen, Sitran sekä Metsäteollisuus ry:n ja Puuinfon käynnistämän

—— 10 —— —— 11 ——

Kuva: Kaavoitusyksikkö, Antti Hovi

Lähiökorjausideointiprojektin työ ”Puun mahdollisuudet lähi-ösaneerauksessa”.

– Helsingin Yliopiston selvitys Peltosaaresta, Miten kehittää lähiötä? – tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metro-polin laidalta, Vaattovaara, Kortteinen, Ratvio, ARA, Lahti 2010 julkaistiin vuoden 2010 vaihteessa.

– Asumisen uudistaminen 2009 - 2012 on Valtion rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, ARA:n projekti, joka vastasi valtio-neuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman tavoittei-siin. Projektin kuluessa kehitettiin ja parannettiin kampan-ja-alueiden kilpailukykyä ja kysyntää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. ARA:n rahoittamana valmistui keväällä 2013 Asumisen uudistamisen käsikirja, jossa Pel-tosaari on tapauskohtaisena esimerkkinä.

– Kaupunki on Tekes:n avustuksella (75 %) järjestänyt idea-kilpailun vuonna 2010 ja teettänyt kilpailun pohjalta yleis-suunnitelman Peltosaaren maankäytön kehittämiseksi. Kustannusarvioita ja vaiheistusta tehtiin vuoden 2013 aikana. Suunnitelma hyväksyttiin jatkosuunnittelun pohjaksi kaupunginhallituksessa 11.3.2013. Toteuttamiskelpoisten tarkempien suunnitelmien pohjalta tehdään tarvittavat ase-makaavan muutokset.

– SubUrbanLab-hanke käynnistyi huhtikuussa 2013. Riihi-mäen kaupungin osalta hanke päättyy 2015 alkuvuodesta. Projektia rahoittavat Suomessa Tekes ja ARA, ja sen toteuttavat Riihimäen kaupunki/Peltosaari-projekti ja VTT. Tutkimukseen pyritään saamaan mukaan myös yrityksiä, joilla on kiinnostusta lähiöiden energiatehokkuuden ja hou-kuttelevuuden kehittämiseen. Ruotsista mukana on Albyn lähiö Botkyrkan kunnassa, siellä rahoittajana toimii Vin-nova ja tutkimuslaitoksena IVL, Svenska Miljöinstitutet. Pel-tosaaren ja Albyn kokemusten pohjalta luodaan toiminta-malli Urban Living Lab -menetelmien hyödyntämiseen vas-taavanlaisissa kohteissa muualla Suomessa sekä Euroo-passa.

4. KALMUN OSAYLEISKAAVA

Uuden asuntoalueen saaminen käyttöön on kaupungin tulevaisuu-den omakotitonttituotannon kannalta tärkeää. Vuonna 2005 val-mistuneen kasvusuuntavertailun perusteella Kalmun alue todettiin kolmesta vertaillusta alueesta edullisimmaksi ja yhtenäisimmäksi alueeksi (Kaupunginhallitus 23.1.2006 § 61). Muut alueet olivat Arolampi ja Riutta.

Kaupunginhallitus päätti 23.1.2006 § 61 hyväksyä Riihimäen uusien alueiden kasvusuuntavertailun ja päätti, että Kalmun ja sitä ympäröivän vaikutusalueen osayleiskaavan laatiminen ohjelmoi-daan vuoden 2006 kaavoitusohjelmaan.

Kalmun osayleiskaavan vaiheet:– Kalmun osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunni-

telma, 2007. Yleisötilaisuus pidettiin 6.6.2007. Kalmun alueen vaihtoehtoiset maankäyttömallit esiteltiin 3.12.2007 yleisötilaisuudessa. Kaupunginhallitus hyväksyi vaihtoeh-don jatkokehittämisen pohjaksi 3.12.2007 § 539.

– Osayleiskaavaluonnos 2008. – Osayleiskaavaehdotus 2009. – Osayleiskaavaehdotus pidettiin uudelleen nähtävillä ja lau-

sunnoilla 26.4. - 10-6-2011.– Kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan 16.1.2012.– Kaupunginvaltuuston päätöksestä valitettiin Hämeenlinnan

hallinto-oikeuteen. – Hallinto-oikeus kumosi valitukset 29.5.2013.– Hallinto-oikeuden päätöksen johdosta valitettiin korkeim-

paan hallinto-oikeuteen.– KHO ratkaisi asian 22.1.2015 ja kumosi valitukset.

5. ETELÄ-VAHTERISTON JA POHJOIS- MONNIN OSAYLEISKAAVA

Alueelle laaditaan osayleiskaava yhteistyössä Hausjärven kunnan kanssa. Hankkeen yhteydessä on selvitettävä myös Arolammin-tien länsipuolella olevan alueen maankäyttöä.Riihimäki 2010 yleiskaavassa Herajoen nykyisen teollisuusalueen eteläpuolella on varaus poikittaiselle kehätieyhteydelle, jolla on liit-tymä myös moottoritiehen, ns. Arolammin orsi. Moottoritieliittymän sijoittuminen Herajoen teollisuusalueelle on alueen kehittämisen kannalta merkittävä tekijä.

Päätöksiä ja suunnitelmia:– Kaupunginhallitus on päättänyt 18.10.2005 § 502 talous-

aluestrategian jatkovalmistelun sisämaan logistiikkakeskus-hankkeesta että: Kaupunginhallitus merkitsee tiedokseen logistiikkakeskushankkeen tilanteen ja toteaa, että Riihi-mäen kaupunki suhtautuu myönteisesti hankkeen eteen-päin viemiseen. Samalla kaupunginhallitus päättää osal-taan varautua tarvittavaan lisäresurssointiin, jotta hanketta voidaan viedä mahdollisimman ripeästi eteenpäin

– Osallistumis- ja arviointisuunnitelma esiteltiin keväällä 2007. Yleisötilaisuus pidettiin 28.3.2007. Laatijana oli WSP Finland OY.

—— 10 —— —— 11 ——

– Kaupunginhallitus hyväksyi 5.5.2008 § 204 vaihtoehdon, jonka pohjalta osayleiskaava- luonnos laaditaan. Työn jatkaminen edellyttää arkeologis-ten tutkimusten tekemistä museo- viraston huhtikuussa 2008 valmistaman tutkimussuunnitel-man mukaisesti. Tutkimusten tekemiselle ei ole toistaiseksi rahoitusta.

6. RIIHIMÄEN YLEISKAAVA 2035 Aloitusvaihe

Riihimäen koko kaupungin yleiskaavan laadinta ohjelmoitiin vuo-den 2013 aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui marraskuussa 2013. Kaava on luonteeltaan strateginen ja sitä päi-vitetään valtuustokausittain.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää mm. yleiskaavoituk-sen yleiset tavoitteet ja lähtökohdat, yleiskaavatyön aikataulun, työn vaiheistuksen suunnitelman, osalliset sekä kuvauksen vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua kaupungin verkkopalvelussa.

Selvitykset

Työn pohjaksi on laadittu selvityksiä, jotka koskevat mm. rakennet-tua ympäristöä, liikennettä, väestöä, palveluja, luontoa, maisemaa ja ympäristön tilaa. Selvityksiä laaditaan, täydennetään ja tarkiste-taan tarpeen mukaan yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Tehdyt ja tehtävät selvitykset on lueteltu osallistumis- ja arviointi-suunnitelmassa

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkaisemisen jälkeen 28.10.2013 ovat valmistuneet seuraavat selvitykset:

– Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma (Hausjärvi, Hyvinkää, Loppi ja Riihimäki) (2014)

– Riihimäen seudun pohjaveden suojelusuunnitelman päivi-tys Riihimäen kaupungin osalta (2014)

– Tarkastelu MT 130:n liittymistä ja liittymätarpeista välillä Lasitehtaantie – Retkiojantie (2014)

– Riihimäen kaupungin alueelliset väestöprojektiot 2014–2035 (2014)

– Koko kaupungin linnustoselvitys (2015)

Työn alla ovat seuraavat selvitykset:– Tulvariskien hallintasuunnitelma– Viheralueohjelma– Ilmastovaikutusten arviointi– Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehit-

tämissuunnitelma

Kaupunkirakennemallit

Aloitusvaiheessa tulevaisuuden Riihimäkeä lähestyttiin seitsemän eri aiheisen kaupunkirakennemallin kautta:

1. Riihimäen seutu2. Tiivistyvä kaupunki3. Kehityskäytävät4. Kestävän liikkumisen kaupunki5. Elävä vihreä kaupunki6. Asumisen kaupunki7. Visio 2050.

Kaupunkirakennemallien ollessa nähtävillä kaavoitusyksikössä ja kaupungin verkkopalvelussa järjestettiin learning café työpaja sekä karttakysely verkossa. Kaupunkirakennemalleista pyydettiin lausunnot ja osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä.

Kaupunkirakennesuunnitelma

Kaupunkirakennemalleista saadun palautteen perusteella alet-tiin työstää kaupunkirakennesuunnitelmaa syksyllä 2014. Siinä samalle kartalle sovitetaan kaupunkirakennemallien mukaiset tee-

mat. Samalla täsmennetään alustavia tavoitteita sekä vaikutus-ten arviointia. Kaupunkirakennesuunnitelma-aineisto teemakart-toineen valmistuu keväällä 2015. Kaupungin luottamuselimet otta-vat siihen kantaa huhti - toukokuun aikana. Kaupunginvaltuusto hyväksyy rakennesuunnitelman kesäkuussa ja antaa ohjeistuksen jatkosuunnitteluun.

Valmisteluvaihe

Luonnos

Kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupunkirakennesuunnitelma toimii lähtökohtana yleiskaavaluonnosta laadittaessa. Rakenne-suunnitelman mukaisia suunnitteluperiaatteita kehitetään edelleen ja yleiskaavaluonnoksesta muodostetaan kaavamerkintöjen, mää-räysten ja suunnitteluohjeiden avulla maankäyttöä ohjaava strate-ginen työkalu. Tekninen lautakunta valmistelee nähtäville asetet-tavan yleiskaavaluonnoksen kaupunginhallitukselle, joka päättää nähtäville asettamisesta syksyn 2015 aikana.

YLEISKAAVATYÖN KULKU

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11/2013

Kaupunkirakennemallit nähtävillä 22.4. - 21.5.2014

—— 12 —— —— 13 ——

B DETALJIKAAVAT

1. LINJA-AUTOASEMA Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus on 26.6.2006 hyväksynyt Riihimäen kaupun-gin ja YIT - Rakennus Oy:n välisen aiesopimuksen, jonka mukaan nykyisen linja-autoaseman paikalle kaavoitetaan asumista n. 5000 kem². Kaupungin ja YIT:n sopiman aiesopimuksen 16.6.2006 mukaan YIT vastaa kaavoituksen kaikista kustannuksista. Kaava-muutos voidaan viedä valtuuston hyväksyttäväksi, kun Matkakes-kuksen asemakaava on tullut lainvoimaiseksi ja uuden linja-auto-aseman rakentaminen on varmistunut. Kaupunki on aiesopimuk-sella sitoutunut myymään alueelle muodostettavan tontin tai ton-tit YIT:lle.

Kaavan mukaan asuntorakentamiseen on osoitettu 5500 kem². Toteu-tuessaan kaavaehdotus edellyttää linja-autoaseman purkamista. Museovirasto ja Hämeen ELY-keskus esittivät lausunnoissaan, että linja-autoasemarakennus olisi tullut säilyttää.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen 17.1.2011.

Asemakaavasta valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hal-linto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen 21.3.2012.

Kaupunginhallitus päätti 16.4.2012 valittaa Hämeenlinnan hallinto-oi-keuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asia on rat-kaistu korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä 6.9.2013 siten, että hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Kaavan laadinta aloitettiin korkeimman hallinto-oikeuden päätök-sen pohjalta uudestaan.

Luonnos oli nähtävillä 1. - 12.9.2014.

Ehdotus oli nähtävillä 24.11. - 23.12.2014.

2. HERAJOEN MEIJERI

Asemakaavan muutos Valio Oy esitti kaupunginhallitukselle toimittamassaan asemakaa-van muutosanomuksessa, että yrityksen Herajoella osoitteessa Meijerintie 6 omistaman tontin asemakaavaa muutettaisiin. Asemakaavaa esitettiin muutettavaksi seuraavasti:

– Rakennusoikeus esitetään nostettavaksi nykyisestä tehok-kuuteen e=0,5 eli 105 180 kem², kerrosalan lisäys 21 130 kem².

– Rakennusalan rajojen muuttamista.– Rakennusten julkisivupinnan ja vesikaton leikkauspinnan

ylimmän korkeusaseman muutoksia.

– Asuinrakennusten rakennusalan poistamista.

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 7.2.2011§ 74 seuraavaa:1. 25. kaupunginosan, Herajoen korttelin 2511 tontille 6 käyn-

nistetään asemakaavan muutoksen laatiminen seuraavien lähtökohtien pohjalta:

- Tontin rakennusoikeutta nostetaan tehokkuuteen e= 0,5. - Asuinrakennusten rakennusala poistetaan. - Tontin rakennusalojen rajat, rakennusten julkisivupintojen

ja vesikaton leikkauspintojen ylimmät korkeusasemat, auto-paikkanormit, pysäköintijärjestelyt, ym. määritellään tar-kemmin asemakaavoitustyön yhteydessä.

2. Anojien tulee esittää kaavoitukseen ryhdyttäessä kaavoi-tusyksikön hyväksyttäväksi kaavan laatija (vastuullinen henkilö), jolla on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 3 §:n mukainen pätevyys ja riittävä kokemus juridisen asemakaa-van laatimisesta.

3. Asemakaavan muutos laaditaan kaavoitusyksikön ohjauk-sessa ja valvonnassa.

4. Asemakaavan muutokseen mahdollisesti liittyvien tutkimus-ten ja selvitysten laatija tulee hyväksyttää kaavoitusyksi-kössä.

5. Asemakaavan muutokseen mahdollisesti liittyvät tutkimuk-set ja selvitykset laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa.

6. Asemakaavan muutos ja siihen mahdollisesti liittyvät tutki-mukset ja selvitykset laaditaan Valio Oy:n kustannuksella.

7. Työstä kaupungille aiheutuvista kustannuksista (työn ohjaus ja valvonta, kuulutukset jne.) vastaa Valio Oy.

8. Kiinteistön arvonnousun suhteen noudatetaan hyväksyttyjä kaavoitusmaksu-periaatteita.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3/2011.

Luonnos oli nähtävillä 13.2. - 24.2.2012.

Valio Oy esitti 5.9.2012 kaupungille toimittamallaan kirjeellä, että rakennusoikeus esitetään pidettäväksi nykyisin voimassa olevan asemakaavan mukaisena.

Kaava-asiakirjat ja selvitykset tarkennettiin Valio Oy:n esityksen mukaisesti.

Ehdotus oli nähtävillä 20.5. - 18.6.2013.

Valio Oy:n pyynnöstä kaavaa ei ole toistaiseksi viety valtuuston hyväksyttäväksi.

3. KRUUNUASUNNOT YM.

Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 20.12.2010 § 498 Kruunuasunnot Oy:n, Asunto Oy Riihimäen Kokonkatu 3 A ja B:n, As. Oy Riihimäen Varuskunnankoto 13 ja Erik Uljosen asemakaavan muutosano-muksesta, että:

1. Kaupunginhallituksen 1.10.2007 § 426 tekemä Kruu-nuasunnot Oy:n asemakaavan muutosanomusta koskeva päätös kumotaan.

2. Kruunuasunnot Oy:n, Asunto Oy Riihimäen Kokonkatu 3 A ja B:n, As. Oy Riihimäen Varuskunnankoto 13 ja Erik Uljo-sen kaupunginhallitukselle 30.11.2010 toimittaman täyden-nysanomuksen johdosta päätetään seuraavaa:

- 16. kaupunginosan, Huhtimon korttelin 17 tonttien 4 ja 11 asemakaavaa muutetaan seuraavien lähtökohtien pohjalta:

- tontilla nykyisellään sijaitsevat rakennukset suojellaan asemakaavalla

—— 12 —— —— 13 ——

- tontin rakennusoikeus 10722 kem² (e=0,5) pudotetaan 7498 kem²:n (e=0,35)

- 7498 kem²:stä enintään 6893 kem²:ä kohdennetaan asun-torakentamiseen ja enintään 605 kem²:ä kohdennetaan asumiseen liittyviin aputiloihin.

- uudet rakennukset sijoitetaan tontin pohjoisosaan - asemakaavan muutoksen yhteydessä laaditaan tonttijako - Kaavan laatijaksi hyväksytään Arkkitehtitoimisto Erat Oy /

Sebastian Lönnqvist. - Kaava laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvon-

nassa. - Kaavaan mahdollisesti liittyvien selvitysten ja tutkimusten

laatija tulee hyväksyttää kaavoitusyksikössä. - Kaavaan mahdollisesti liittyvät selvitykset ja tutkimukset

laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. - Kaava ja siihen mahdollisesti liittyvät selvitykset ja tutki-

mukset laaditaan Kruunuasunnot Oy:n kustannuksella. - Työstä kaupungille aiheutuvista kustannuksista (työn

ohjaus ja valvonta, kuulutukset, painatukset jne.) vastaa Kruunuasunnot Oy.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3/2011.

Luonnos oli nähtävillä 21.11.2011 - 2.12.2011.

Ehdotus oli nähtävillä 20.2.2012 - 20.3.2012.

Kaupunginhallitus päätti 10.9.2012 kaavaehdotuksesta saatujen muistutuksen ja lausuntojen johdosta, että kaavaehdotus palau-tetaan tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi seuraa-vien lähtökohtien pohjalta:

– Kokonkadun suuntainen kerrostalo poistetaan/pienenne-tään kaavaehdotuksesta ja AK-korttelialueen massoittelu suunnitellaan siten, että rakennus/rakennukset sijoitetaan vähintään noin 20 metrin etäisyydelle korttelialueen länsi-rajasta.

– AP-korttelialueeelle osoitettu rakennusoikeus poistetaan kokonaan ja AP-korttelialue liitetään AK-korttelialueeseen. AK-korttelialueeseen liitettävä alue osoitetaan istutettavaksi alueen osaksi.

4. RÄÄTYKÄNMÄKI 1

Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taaja-massa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omako-tirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.

Koppelintien pohjoispäässä sijaitsevalle nykyisen asemakaavan mukaiselle puistoalueelle on sijoitettu omakotiasutusta.

Alueelle on laadittu luontoselvitykset (Ympäristötutkimus Yrjölä) v. 2010 kevään ja alkukesän aikana ja rakennettavuusselvitys huhti-kuussa 2012, (Ramboll Finland Oy).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.4.2012, päivitetty 21.8.2012.

Luonnos oli nähtävillä 14. - 25.1.2012.

Ehdotus oli nähtävillä 2.9. - 1.10.2013.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan 3.3.2014.Asemakaavan muutoksesta valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen keväällä 2014. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 30.12.2014. Tästä on valitettu edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

5. SAKO

Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 15.4.2013 § 209 Sako Oy:n asemakaavan muutoshakemuksen johdosta, että kaupunginhallituksen 7.4.2008 § 161 tekemä asemakaavan muutospäätös kumotaan ja asema-kaavan muutos toteutetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti:

– Liitekarttaan alustavasti rajatun alueen asemakaavaa muu-tetaan seuraavien lähtökohtien pohjalta:

– Tulevan korttelin/tontin käyttötarkoitukseksi osoitetaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue.

– Alueen rakennusoikeus 5289 kem² pudotetaan enintään 2250 kem²:iin.

– Asutusta vasten osoitetaan riittävät suojavyöhykkeet.– Kaavan muut yksityiskohdat tarkentuvat työn kuluessa.

Räätykänmäki

—— 14 —— —— 15 ——

– Anojan tulee esittää kaavoitukseen ryhdyttäessä kaavoi-tusyksikön hyväksyttäväksi kaavan laatija (vastuullinen henkilö), jolla on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 3 §:n mukainen pätevyys ja riittävä kokemus juridisen asemakaa-van laatimisesta.

– Asemakaavan muutokseen liittyvien selvitysten ja tutkimus-ten laatija tulee hyväksyttää kaavoitusyksikössä.

– Asemakaavan muutos ja siihen liittyvät selvitykset ja tutki-mukset laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvon-nassa.

– Asemakaavan muutos ja siihen liittyvät selvitykset ja tutki-mukset laaditaan Sako Oy:n kustannuksella.

– Työstä kaupungille aiheutuvista kustannuksista (työn ohjaus ja valvonta, kuulutukset, painatukset jne) vastaa Sako Oy.

– Kaavamuutostyö aloitetaan heti.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6/2013.

Luonnos oli nähtävillä 10.2. - 21.2.2014.

Kaupunginhallitus päätti 1.12.2014 kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden johdosta, että kaavaluonnos palautetaan uudelleen

valmisteltavaksi siten, että suunnitelmassa asuinalueille ei joh-deta raskasta liikennettä.

6. TEHDASKYLÄNKATU

Asemakaavan muutos

Tehdaskylänkatua on tarpeen jatkaa Salkokadun päässä olevien teollisuustonttien liikenteen ohjaamiseksi teollisuusalueen suun-taan. Samalla laajennetaan teollisuustontteja etelään. Kaavamuu-tokseen liittyen laaditaan kaavoitussopimus, jossa kustannusvas-tuut määritellään.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2012.

Luonnos oli nähtävillä 10.2. - 21.2.2014.

Ehdotus oli nähtävillä 6.10. - 4.11.2014.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan 15.12.2014.

7. RÄÄTYKÄNMÄKI 2 Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taaja-massa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omako-tirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.

Räätykäntien eteläpään varrelle ja korttelin 1734 alueelle on sijoi-tettu pientaloasutusta. Alue on nykyisen asemakaavan mukaan osin YS-aluetta (Sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa pal-velevien rakennusten korttelialue.) sekä leikkikenttä-, puisto- ja katualuetta.

Alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys huhtikuussa 2012, (Ramboll Finland Oy) ja luontoselvitys kesällä 2013 (Ympäristö-tutkimus Yrjölä).Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.8.2012, päivitetty 7.3.2013 ja 5.5.2014.

Luonnos oli nähtävillä 26.5. - 6.6.2014.

Ehdotus oli nähtävillä 15.9. - 14.10.2014.

Kaupunginvaltuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi 15.12.2014.

8. TIENHAARA Y-TONTTI Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taaja-massa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omako-tirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.

Tienhaaran kaupunginosan kortteli 1823 on v. 1978 vahvistuneen asemakaavan mukaan YOS-aluetta (Opetus- ja sosiaalitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa koulun ja lasten päiväkodin.). Alue on kooltaan noin 0,5 ha. Alueelle on sijoi-tettu omakotiasutusta.

Sako Oy

—— 14 —— —— 15 ——

Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2013, (Ympäristötutki-mus Yrjölä).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 29.4.2013, päivitetty 22.9.2014.

Luonnos oli nähtävillä 3. - 4.11.2014.

Ehdotus on nähtävillä 12.1.- 10.2.2015.

9. Y- TONTTI PÄIVÖLÄNTIE Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taaja-massa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omako-tirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.

Uramon kaupunginosan korttelin 24 tontti 5 on v. 1961 vahvistu-neen asemakaavan mukaan opetustoimintaa palvelevien raken-

nusten korttelialuetta, YO. Alue on kooltaan noin 8700 m². Kaava-muutoksen tarkoituksena on muuttaa alue asuinkäyttöön.

Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2013 (Ympäristötutkimus Yrjölä) ja rakennettavuusselvitys v. 2014, (Ramboll Finland Oy).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2015.

10. Y-TONTTI PILLIKATU

Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taaja-massa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omako-tirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.Punkantienristeyksen kaupunginosan korttelin 9003 tontti 11 on v. 1966 vahvistuneen asemakaavan mukaan yleisten rakennusten korttelialuetta. Alue on kooltaan noin 1 ha. Kaavamuutoksen tar-koituksena on muuttaa alue asuinkäyttöön. Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2013 (Ympäristötutki-

mus Yrjölä).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2015.

11. Y-TONTTI UPOKKAANTIE

Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taaja-massa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omako-tirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.Kumelan kaupunginosan korttelin 12 tontti 19 on v. 1953 vahvis-tuneen asemakaavan mukaan yleisten rakennusten korttelialuetta. Alue on kooltaan noin 7000 m². Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa alue asuinkäyttöön.

Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2013, (Ympäristötutki-mus Yrjölä).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2015.Päivöläntie

Pillikatu

—— 16 —— —— 17 ——

12. Y-TONTTI TOIVONTIE Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taaja-massa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omako-tirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.Kumelan kaupunginosan korttelin 6 tontti 1 on v.1953 vahvistu-neen asemakaavan mukaan yleisten rakennusten korttelialuetta. Alue on kooltaan noin 2000 m². Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa alue asuinkäyttöön.

Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2013, (Ympäristötutki-mus Yrjölä).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2015.

13. PETSAMONKADUN POHJOISPÄÄ

Asemakaava ja asemakaavan muutos

Petsamonkatu voidaan liittää pohjoispäästään Pohjoiseen Ase-makatuun ja kaavoittaa kaupungin omistamalle maalle, mm. tilalle 27:1 3 - 4 teollisuustonttia.

Alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys v. 2012, (Ramboll Fin-land Oy).

Alueella sijaitsevalla entisellä Juppalan kaatopaikalla on tehty ympäristötutkimus, joka valmistuu tammi - helmikuussa 2015. (Ramboll Finland Oy)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11/2014.

14. PELTOSAARI I

Asemakaavan muutos

Peltosaariprojektin osana järjestettiin v. 2010 ideakilpailu Pelto-saaren uudistamissuunnitelmien hankkimiseksi. Suunnitelmien hankintaprosessin tärkeänä rahoittajana oli Tekes, joka tuki han-

ketta 75%:n tuella. Kilpailuvaiheen jälkeen voittanut suunnitelma (arkkit. Antti Huttunen) muotoiltiin eri vaiheiden kautta laaja-alai-sessa työryhmässä maankäyttösuunnitelmaksi, jonka kaupungin-hallitus hyväksyi jatkosuunnittelun ohjeeksi 11.3.2013.

Suunnittelun kuluessa laskettiin kaupunkiuudistusprojektin kustan-nuksia ja tuottoja ja suunniteltiin rakentamisen vaiheistusta.

Rakentajien ja muiden intressitahojen sitouttamiseksi järjestet-tiin kutsuseminaari 15.5.2013. Alueelle haetaan parhaillaan kiin-nostuneita rakentajatahoja. Toimisto-kylätalotoimintojen ja raken-tamisen muotoilu on käynnissä keväällä 2013 alkaneessa Subur-ban Lab -hankkeessa. Hanke on Tekesin tukema (50%) ja VTT:n vetämä kansainvälinen yhteistyöprojekti. Hankkeen kärki on suun-nitella ja toteuttaa entistä kestävämpiä energiataloudellisia ratkai-suja lähiömäiselle alueelle ja samalla parantaa yhteisöllisyyttä ja alueen mainetta.Peltosaaren vaiheistussuunnitelman mukainen I vaiheen asema-kaava sisältää asuinrakentamista n. 134 000 kem² pääradan, Peltosaaren sillan ja Väinö Sinisalon-kadun rajaamalla alueella.Alueen rakentajatahojen kanssa on alkuvuodesta 2015 aloitettu keskustelut aloituskorttelin asemakaavanmuutoksen sisällöstä ja tulevasta tonttien myymisestä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6/2015.

Kuva: Peltosaari, Tapio AuluKuva: Petsamonkadun pohjoispää, Photosky

—— 16 —— —— 17 ——

15. MUSEOKATU

Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 22.9.2014 § 332 Kiinteistö Oy Riihimäen Museokatu 4:n asemakaavan muutosanomuksesta, että:1. kaupunginosan, Harjukylän korttelin 9023 tontin 13 asemakaa-vaa muutetaan seuraavien lähtökohtien pohjalta:

– Tontin käyttötarkoitukseksi muutetaan AK (Asuinkerrostalo-jen korttelialue).

– Tontin rakennusoikeus 1700 kem² säilytetään nykytilanteen mukaisena.

– Tontin kerrosluku III-IV säilytetään nykytilanteen mukai-sena.

– Tontin autopaikkanormiksi määritetään 1 ap/100 kem².– Kaavan laatijaksi hyväksytään Ramboll Finland Oy/Pirjo

Pellikka.– Asemakaavan muutokseen mahdollisesti liittyvien selvitys-

ten ja tutkimusten laatija tulee hyväksyttää kaavoitusyksi-kössä.

– Asemakaavan muutos ja siihen mahdollisesti liittyvät sel-vitykset ja tutkimukset laaditaan kaavoitusyksikön ohjauk-sessa ja valvonnassa.

– Asemakaavan muutos ja siihen mahdollisesti liittyvät sel-vitykset ja tutkimukset laaditaan Kiinteistö Oy Riihimäen Museokatu 4:n kustannuksella.

– Työstä kaupungille aiheutuvista kustannuksista (työn ohjaus ja valvonta, kuulutukset, painatukset jne.) vastaa Kiinteistö Oy Riihimäen Museokatu 4.

– Kaavamuutostyö aloitetaan heti.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10/2014

Luonnos oli nähtävillä 8.12. - 19.12.2014.

Ehdotus oli nähtävillä 2.2. - 3.3.2015.

16. AGROREAL OY Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 12.8.2013 § 336 Agroreal Oy:n 9. kaupun-ginosan, Paroonimäen korttelin 9004 tonttien 9 ja 12 sekä niiden välisen katualueen muodostamisesta yhdeksi tontiksi seuraavaa:

1. Esitettyyn asemakaavan muutokseen suhtaudutaan peri-aatteessa myönteisesti.

2. Tulevan tontin rakennusoikeus säilytetään nykytilanteen mukaisena (e=0,5).

3. Työstä kaupungille aiheutuvat kustannukset (asemakaavan muutos, mahdolliset selvitykset ja tutkimukset, kuulutukset, painatukset jne.) peritään hakijalta.

4. Asemakaavan muutoksen aikataulu ratkaistaan seuraavan kaavoitusohjelman laatimisen yhteydessä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 / 2015.

17. PAROONINMÄKI

Asemakaava ja asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 22.9.2014 § 329, että Kuljetus ja maan-siirto Viita Oy:n ja Rilogi Oy:n asemakaava- ja asemakaavan muu-tosanomuksen sekä 27.6.2014 sovitun muutoksen perusteella ryh-dytään kaavoitustyöhön seuraavin periaattein:

– Asemakaavan muutosalue käsittää IX kaupunginosan korttelin 1 tontin 2, Rantatien, Pajakadun ja Junttatien katualueita sekä tilan Karjakunta, rek.n:o 694-403-39-0 n. 16,6 ha:n kokoista aluetta Junttatien eteläpuolella.

– Kaavamuutoksen ensisijaisena tavoitteena on kaavoittaa alueelle laajempi yhtenäinen teollisuus- ja varastointialue.

– Asemakaavan muutos ja kaavamuutokseen liittyvät selvi-tykset ja tutkimukset laaditaan kaavoitusyksikön ohjauk-sessa ja valvonnassa.

– Kaavamuutoksen hakijan tulee esittää kaavoitusyksikön hyväksyttäväksi kaavan laatija (vastuullinen henkilö), jolla on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 3 §:n mukainen pätevyys ja riittävä kokemus juridisen asemakaavan laati-misesta.

– Tarvittavat selvitysten ja tutkimusten laatijat tulee hyväksyt-tää kaavoitusyksikössä.

– Kuljetus ja maansiirto Viita Oy ja Rilogi Oy vastaavat yhteisvastuullisesti kaikista asemakaavan muutoksen ja sii-hen kuuluvien selvitysten ja tutkimusten laadinnan kustan-nuksista sekä työstä kaupungille aiheutuvista kustannuk-sista.

– Asemakaavan muutokseen liittyen laaditaan maankäyttöso-pimus yhtiöiden kanssa.

– Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laadinta aloite-taan tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 / 2015

18. ALLINNA

Asemakaavan muutos Riihimäen kaupungin ja Viijari Oy:n Allinnan kiinteistöä koske-vassa 19.12.2014 allekirjoitetussa kauppakirjassa sovittiin kaavoi-tuksesta seuraavaa:

– Riihimäen kaupunki laatii kaupan kohteena olevalle tontille asemakaavan muutoksen siten, että nykyisen rakennuksen sekä tontilla olevien kahden rakentamattoman rakennus-paikan kaavanmukainen käyttötarkoitus muutetaan asuin-käyttöön.

– Riihimäen kaupunki laatii kaupan kohteena olevalle ton-tille asemakaavamuutoksen siten, että ennen tätä kauppaa asemakaavassa voimassa oleva, jk -merkintäinen jalankul-kualuetta koskeva kaavamääräys (Alueen sisäiselle jalan-kululle varattu alueen osa) poistetaan ja asemakaava muu-tetaan siten, ettei kyseistä kulkua enää ole.

– Riihimäen kaupunki laatii kaupan kohteena olevalle ton-tille asemakaavamuutoksen siten, että Koulukadulta tontille merkitty PP -alue (jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa) muutetaan myös ajoneuvoilla tontille ajoon oikeuttavaksi.

– Ostaja hankkii kaavan laatijan, jolla on MRA 3 §:n mukai-nen pätevyys sekä riittävä kokemus juridisen asemakaavan laadinnasta. Riihimäen kaupungin kaavoitusyksikkö hyväksyy kaavan laatijan ja mahdolliset selvitysten laatijat.

Kuva: Allinna, Tapio Aulu

—— 18 —— —— 19 ——

– Kaavoitustyö ja kaavaa varten mahdollisesti tarvittavat sel-vitykset

– tehdään kaavoitusyksikön valvonnassa. Museovirastolta pyydetään laadittavasta kaavasta lausunto.

– Ostaja maksaa ulkopuolisille tahoille asemakaavan laatimi-sesta aiheutuvat muutos-, ohjaus- ja valvontakulut ja kaa-vaa varten mahdollisesti tarvittavien selvitysten laatimis-kulut sekä ilmoitus- ja painatuskulut kokonaisuudessaan. Ostaja ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan Riihimäen kaupungille Riihimäen kaupungin, sen työntekijöiden, tms. työsuorituksista aiheutuvia kuluja.

– Ostaja ei maksa Myyjälle tontin kaavamuutoksesta eikä sen mahdollisesta arvonnoususta kaavoitusmaksua.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3/2015.

19. MATTILAN LÄNSIOSA

Asemakaava ja asemakaavan muutos

Aluetta rajaavat maantie 130, Kolehmaisenkadun jatke, Tehtaan-katu ja Mattilantie.

Kaupunginhallitus antoi 26.3.1990 tekniselle lautakunnalle tehtä-väksi ko. alueen asemakaavan muutoksen laatimisen. Teollisuus-korttelien ja mt 130 välinen kaavoittamaton alue liitetään teolli-suuskorttelien osaksi.

Mattilan kaupunginosan korttelin 2110 tontin 3 omistaja esitti kir-jeellään, että em. tontilta sallittaisiin liittyminen mt130:lle Markkina-tien liittymää vastapäätä. Kaupunginhallitus päätti 20.1.1997 § 70, että esitetty muutos edellyttää yhtä tonttia laajempaa koko Mattilan teollisuusalueeseen liittyvää yksityiskohtaista maankäytöllistä tar-kastelua yhteistyössä tielaitoksen kanssa.

Korttelin 2110 tontin 1 omistaja on esittänyt, että mt130:n ja tontin välinen alue liitettäisiin osaksi teollisuustonttia.Kaupunki on vuokrannut Okline Oy:lle Mattilan kaupunginosan korttelin 2110 tontin 16 ja mt130:n välisen alueen 25.11.2001 alle-kirjoitetulla vuokrasopimuksella. Vuokrasopimuksessa on sovittu, että kaupunki käynnistää asemakaavan muutoksen vuokra-alueen liittämiseksi yhtiön omistamaan tonttiin.

Kaupunki on vuokrannut Jm - Case Oy:lle Mattilan kaupunginosan korttelin 2110 tontin 13 ja mt130:n välisen alueen 13.11.2001 alle-kirjoitetulla vuokrasopimuksella. Vuokrasopimuksessa on sovittu,

että kaupunki käynnistää asemakaavan muutoksen vuokra-alueen liittämiseksi yhtiön omistamaan tonttiin.

Tekninen lautakunta käsitteli Kolehmaisenkadun jatkamista mt 130:lle koskevaa aloitetta 18.9.2001. Tehtyjen päätösten ja vireillä olevien lukuisten aluetta koskevien erillishankkeiden, asemakaa-vamuutos- ja tiesuunnitelmahankkeiden keskeneräisyyden vuoksi lautakunta päätti, että asiaan palataan vuoden 2002 kaavoitusoh-jelman laatimisen yhteydessä.

Kaavan yhteydessä on huomioitava yleiskaavaan merkitty ulkoilu-reittiyhteys mt 130:n varressa.

Koska alue on kaupungin sisääntulon ja läntisen julkisivun kan-nalta keskeinen, aluetta tutkitaan painotetusti myös kaupunkiku-van kannalta.

Hämeen tiepiirin ja kaupungin välisessä neuvottelussa 19.9.2003 sovittiin, että kaavoitukseen liittyen laaditaan liikennetekninen sel-vitys. Työ tehdään konsulttityönä.Liikennetekninen selvitys valmistui maaliskuussa 2006.

Kevyen liikenteen Hämeenlinnantien alituksen geotekninen lau-sunto valmistui kesäkuussa 2007.

20.12.2011 pidetyssä neuvottelutilaisuudessa sovittiin, että Oy LJ-Logistics Ltd ja Okline Oy teettävät omistamiensa tonttien ja mt 130:n väliselle täyttöalueelle maaperä- ja pohjavesitutkimukset.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 8.4.2003 ja päivitet-tiin 8.11.2006.

20. HUHTIMONMÄKI

Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupunki ja yhtiö ovat vuoden 2014 aikana pidetyissä neuvotte-luissa todenneet, että Huhtimon alueelle, tilalle 8:521 voitaisiin laa-tia asemakaava, jossa huomioitaisiin myös kaupungin maanomis-tus lähialueilla. Kaavoituksen liittyvällä sopimuksella päätetään kokonaan vuonna 1988 solmittu ja vuonna 2002 uudistettu maan-vaihtokirja.

Kaupunginhallitus päätti 2.2.2015 H.G.Paloheimo Oy:n asema-kaava-anomuksen johdosta mm. seuraavaa:

– Huhtimon tilalle, 8:521 laaditaan asemakaava, joka mah-dollistaa n. 25 AO-tontin sijoittamisen.

– Asemakaava laaditaan yhtenäisenä kaupungin omistaman ET-korttelialueen (tila 8:520) kanssa.

– Asemakaavan muutoksella alueelle sijoitetaan asumista.– Liittymä alueelle osoitetaan Kokonkadun jatkeen (Hiihtäjän-

tie) kautta. – Tavoitteena on että kaava valmistuu vuoden 2015 aikana. – Kaava laaditaan kaupungin omana työnä.– Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatimiskulut,

ilmoitus- ja painatuskulut sekä kaavaa varten mahdollisesti tarvittavien selvitysten laatimiskulut maksetaan kaavan ker-rosalojen suhteessa.

– Uuden kaavan mukaiset yleiset alueet siirtyvät veloituk-setta kaupungin omistukseen.

21. HUHTIMO, K 13

Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 2.2.2015 H.G.Paloheimo Oy:n asema-kaava-anomuksen johdosta mm. seuraavaa:

– 16. kaupunginosan, Huhtimon kortteliin 13, Y-korttelialu-eelle laaditaan asemakaavan muutos, joka mahdollistaa AO- tai AR-tonttien / tontin sijoittamisen alueelle.

– H.G. Paloheimo Oy hankkii kaavan laatijan, jolla on MRL 3 §:n mukainen pätevyys sekä riittävä kokemus juridisen ase-makaavan laadinnasta. Kaavoitusyksikkö hyväksyy kaavan laatijan ja mahdolliset selvitysten laatijat.

– Kaavoitustyö tehdään kaavoitusyksikön ohjauksessa ja val-vonnassa.

– H.G. Paloheimo Oy maksaa asemakaavan muutoksen laa-timiskulut, ilmoitus- ja painatuskulut sekä kaavaa varten mahdollisesti tarvittavien selvitysten laatimiskulut kokonai-suudessaan.

22. HANKEKAAVAT

Asemakaavan muutoksia

Erilaisiin yksittäisiin rakentamishankkeisiin liittyviä kiireellisiä ohjel-moimattomia kaavamuutoksia, jotka vastaavasti muuttavat ohjel-massa olevien hankkeiden aikatauluja.

—— 18 —— —— 19 ——

C ARVIOIDUT VUOSIEN 2015 - 2016 UUDET SUUNNITTELUKOHTEET

1. A. AHLSTRÖM OY Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 16.4.2007 § 243, että A. Ahlströmin ase-makaavan muutosanomukseen suostutaan siten, että asemakaa-vaa muutetaan kortteleiden 1104 ja 1105 sekä viereisen puisto-alueen ja Pinttipolun sekä Pikarikujan ja Maljakujan alueella seu-raavin periaattein:

– Pinttipolku poistetaan kaavasta. Katualue muutetaan osit-tain korttelialueeksi, osittain puistoksi.

– Pikarikujan, Maljakujan ja korttelin 1104 alueella kaavaa muutetaan siten, että alueen käyttäjiä palvelevaa pysäköin-tiä voidaan sijoittaa alueelle.

– Kaavamuutosalueen kokonaisrakennusoikeus säilyy voi-massa olevan asemakaavan mukaisena.

– Korttelin 1105 liikenneyhteys järjestetään Lasitehtaantieltä.– Kaavan laatija on DI Pasi Rajala Pöyry Environment

Oy:stä. – Kaava laaditaan kaavoituspalveluiden ohjauksessa ja val-

vonnassa.– Asemakaavan laadinnan kaikista kustannuksista vastaa A.

Ahlström Oy.

Kaavatyö voidaan aloittaa välittömästi.

Viranomaisneuvottelu käytiin Hämeen ympäristökeskuksessa 15.8.2007.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 29.8.2007.

2. PALOASEMAN TONTTI

Asemakaavan muutos

Uuden paloaseman valmistuttua vanha paloasema on käynyt tar-peettomaksi. Rakennus puretaan ja paikka on tarkoituksenmu-kaista kaavoittaa asumiselle. Tontilla on tehtävä maaperän likaan-tuneisuusselvitys.

3. RIIHIMÄENPORTTI V

Asemakaava

Kaupunki on ostanut 2.3.2005 n.13 ha:n kokoisen tilan Kinturi 8:35. Tila sijaitsee vuonna 2006 vahvistuneen ns. Riihimäenportin kaava-alueen itäpuolella.

Alue sopii käyttötarkoitukseltaan vastaavaan tarkoitukseen kuin viereinen ns. Riihimäenportin alue.

Alue on asemakaavoittamaton. Maakuntakaavassa alue on mer-kitty työpaikka-alueeksi (TP). Yleiskaavassa alue on ympäristöhäi-riöttömän teollisuuden aluetta ja retkeily- ja ulkoilualuetta.

Alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys vuonna 2013, (Ram-boll Finland Oy).

4. VETURITALLIT

Asemakaavan muutos

Alueella ovat voimassa asemakaavat vuodelta 1973 ja 1992. Ase-makaavan mukaan alueelle saisi rakentaa liikerakennuksen, lin-ja-autoaseman ja katuja.

Alue on ollut rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten 2 vuotta kerrallaan 22.12.1992 alkaen 24.2.2007 saakka.

Ratahallintokeskus on myynyt yksityiselle yrittäjälle avoimella kau-palla ns. Aseman postitalon. Kaupan edellytyksenä on, että posti-talon kiinteistö voidaan muodostaa. Paloheimo Oy omistaa ns. ker-hotalon, jonka yhteyteen tulisi voida myös muodostaa kiinteistö.

Alueen suurimmat maanomistajat ovat Senaatti kiinteistöt Oy, Ratahallintokeskus ja VR - Yhtymä Oy.

Kuva: Paloasema, Mikko Käkelä

—— 20 —— —— 21 ——

Riihimäen asemanseutu ja Rautatienpuisto kuuluvat valtakun-nallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luette-loon. Alueella on useita museoviraston säilytettäväksi ehdottamia rakennuksia.

Veturitallien alueelle on syytä laatia asemakaavan muutos, jolla voidaan edistää alueen kehittämistä ja käyttöä sekä rakennusten suojelua ja uudisrakentamista sekä yhteyksiä kaupungin keskus-taan.

Veturitallien maaperän likaantuneisuutta on selvitetty seuraavasti: – Maaperän likaantuneisuusselvitys asemanseudulta

4.11.2004, Golder Associates Oy.– Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa olevan alueen maape-

rän likaantuneisuusselvitys 5/2008, Golder Associates Oy. – Tutkimussuunnitelma jatkotutkimuksia varten 12/2008, Gol-

der Associates Oy.– Maaperän likaantuneisuusselvitys 1/2009, Ramboll Finland

Oy. Ympäristötekninen jatkotutkimus, 2/2009, Golder Associa-

tes Oy.– Lausunto tehtyjen selvitysten vertailusta 2/2009, Vahanen

Oy.

5. KOIVUKATU

Asemakaavan muutos

Koivukatua ei ole rakennettu voimassa olevan asemakaavan mukaiselle paikalle. Nykyisellään väylä kulkee osittain hautaus-maan alueella.

Alue on kaupungin ja seurakunnan omistuksessa.

6. ETELÄ-SUOKYLÄ II

Asemakaavan muutos

Alue käsittää korttelit 9007 ja 0211, jotka liittyvät kiinteästi Käräjä-kadun ja Kauppakadun välille sijoittuvaan kokonaisuuteen.Korttelin 9007 tonttia 4 koski kaupungin ja Oy Esso Ab:n välillä 20.4.1998 solmittu esisopimus, jolla alue olisi siirtynyt aikanaan kaupungin haltuun. Maanvaihto olisi toteutunut, jos Essolla olisi ollut tarvittavat luvat Etelän Viertotien varteen kaavoitetun huol-toaseman rakentamista varten. Sopimus ei ole kuitenkaan Esson puolelta toteutunut. Kortteli 0211 on tonttia 3 lukuun ottamatta kaupungin hallussa.

Kun keskustan torin alle sijoittuvan pysäköintilaitoksen rakentami-sesta luovuttiin, pysäköintitilaa olisi varattava mahdollisesti kortte-lista 0211, missä liikennemelu on asuinrakentamiselle rajoituksia aiheuttava tekijä, sekä korttelista 9007.

7. KESKI-SUOKYLÄ

Asemakaava ja asemakaavan muutos

Omana kaavoituskohteena uudistetaan Pohjoisen koulun ja kes-kustan päiväkodin alueiden väliin sijoittuvan alueen asemakaava. Radanvarren korttelin osa on kaupungin omistuksessa. Aluee-seen liittyy vielä asemakaavoittamaton pääradan rautatien alue. Korttelinosa on rakentamaton lukuunottamatta vanhaa, muistitie-don mukaan Karjalasta siirrettyä hirsirunkoista asuinrakennusta. Tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta nykyisen asemakaa-van mukaisesta rivitalorakentamisesta. Vanhan asuinrakennuksen säilyttämismahdollisuus arvioidaan. Rakennuksen kuntoselvitys

on tehty v. 2007. Museovirasto on antanut rakennuksen säilyttämi-sestä lausunnon v. 2010.

Suunnittelualueesta on tehty liikennemeluselvitys joulukuussa 2009, tärinä- ja runkomeluselvitys kesäkuussa 2010.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2009, muutettu 18.3.2010.

8. HERAJOEN KESKUSTA

AsemakaavaHerajoen keskeiset alueet ovat vailla asemakaavaa. Asemakaa-valla tulee ratkaista mm. Herajoentien ja MT 130:n välinen katu-yhteys, koulun toiminta ja mahdollinen laajentuminen ja kevyen lii-kenteen järjestelyt. Toimitila- ja asuinrakentamismahdollisuudet tutkitaan. Alueen maankäytössä on huomioitava erityisesti liiken-nemelu, oleva ja tuleva maakaasulinja sekä pohjavesiasiat.

Aluetta koskeva tarkentava meluselvitys (Ramboll Oy) on valmis-tunut joulukuussa 2010. Luontoselvitys on laadittu 2013 (Ympä-ristötutkimus Yrjölä). Liito-oravahavainnointi on tehty 2013 (Teppo Häyhä). Riihimäen linnustoselvityksessä 2013 - 2014 on tarkas-teltu myös Herajoen keskusta-alueen linnustoa. Pohjavesi- ja rakennettavuusselvitys on valmistunut 2013 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Maantie 130:n liittymätarkastelun yhteydessä tar-kasteltiin alueelle tulevan liittymän likimääräistä sijaintia.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.2.2011, päivitetty 19.8.2013.

Kuva: Gary Wornell

—— 20 —— —— 21 ——

9. LEHTINIITYN ALUE, JUPPALA

Asemakaava ja asemakaavan muutos

Untolankadun länsipuolelle sekä Untolankadun ja Lehtiniityntien jatkeen varrelle voidaan kaavoittaa uusia omakotitontteja kau-pungin omistamalle maalle n. 25 kpl. Alueella on v. 1962 veden-ottamoa varten kaavoitettu rakentamaton Y-tontti ja VL-aluetta. Alueelta on tehty rakennettavuusselvitys v. 2012, (Ramboll Fin-land Oy).

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taaja-massa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omako-tirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.

10. Y-TONTTI PATASTENMÄKI

Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taaja-massa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omako-tirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.

11. KOKKO VI

Asemakaava

Puolustusvoimat on luopunut varuskunnan ampumaradan käy-töstä vuoden 2014 lopussa. Ampumaradan aiheuttaman meluhai-tan poistuttua Kokko - Taipaleen kaavoitusta voidaan jatkaa vai-heittain.

Kokko VI sisältää kaupungin omistamien tilojen 5:115 ja 5:130 sekä yksityisomistuksessa olevia rakennettuja alueita. Alueelle kaavoitetaan pientalovaltainen omakotialue ja olemassa olevaa rakennetta tiivistetään.

Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2012, (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy).

Alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys talvella 2013/2014, (Ramboll Finland Oy).

12. KOKKO VII

Asemakaava

Puolustusvoimat on luopunut varuskunnan ampumaradan käy-töstä vuoden 2014 lopussa. Ampumaradan aiheuttaman meluhai-tan poistuttua Kokko - Taipaleen kaavoitusta voidaan jatkaa vai-heittain.

Kokko VII sisältää kaupungin omistuksessa olevan tilan 5:139 aluetta sekä yksityisiä rakennettuja alueita. Alueelle kaavoitetaan pientalovaltainen omakotialue ja olemassa olevaa rakennetta tii-vistetään.

Alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys talvella 2013/2014, (Ramboll Finland Oy). Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2012, (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy).

13. HERAJOEN ETELÄOSA

Asemakaava

Hyvinkääntien ja MT 130 liittymän eteläpuolella on kaupungin omistuksessa maa-alueita n. 30 ha. Alueelle on tarkoituksenmu-kaista sijoittaa teollisuus- ja muuta työpaikkarakentamista. Alueen asemakaavoitus voidaan aloittaa yleiskaavan kehittyessä.

14. MATTILAN ETELÄOSA

Asemakaava ja asemakaavan muutos

Alueen asemakaava on vuodelta 1990. Kaavaa muutetaan tar-vittaessa uudistuneiden vaatimusten mukaiseksi. Alueella on voi-massa olevan kaavan mukaista kunnallisteknistä verkostoa, muu-ten alue on uudisrakentamaton.

15. LÄNSI-MERKOS

Asemakaava

Mattilantien ja VT 3:n liittymän ympäristössä sijaitsevat kaupun-gin omistamat ns. Sorrin alue ja Merkosen länsipuolella oleva alue ovat keskeisen sijaintinsa vuoksi elinkeinopoliittisesti kiinnostavia ja tärkeitä. Näiden alueiden asemakaavallinen kehittäminen on tarpeellista. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa 2006 VT3:n ja MT 130:n välinen alue on kauppakeskusten (KM) aluetta.

16. SORRIN ALUE

Asemakaava Mattilantien ja VT 3:n liittymän ympäristössä sijaitsevat kaupun-gin omistamat ns. Sorrin alue ja Merkosen länsipuolella oleva alue ovat sijainniltaan keskeisiä ja moottoritien näkemäalueella sekä siten elinkeinopoliittisesti kiinnostavia ja tärkeitä. Näiden alueiden asema-kaavallinen kehittäminen on tarpeellista. Alue on Riihimäki 2010 yleiskaavassa selvitysaluetta.

17. KIRJAUKSENTIE - LÄNSITIE

Asemakaavan muutos

Kirjauksentien katualuetta on levennettävä risteysalueella liiken-teenohjaus-järjestelyiden toteuttamiseksi.

—— 22 ——

D OHJELMOIMATTOMAT KOHTEET

1. VANHA KORTTIONMÄKI

Asemakaavan muutos

Vanhan Korttionmäen tonttitehokkuus on vain 0,1. Koko alueen tonttitehokkuutta on tarkoituksenmukaista nostaa, jotta rakennus-kannan laajentaminen on mahdollista.

Samassa yhteydessä tulee asemakaavaa muuttaa myös seuraa-vien tonttien osalta:

– 9. kaupunginosan, Parooninmäen korttelin 1 tontin 1 poh-joisosaan on rakennettu sadevesiviemäri ja kevyen liiken-teen raitti työluvalla.

– 9. kaupunginosan, Parooninmäen korttelin 9002 tontin 5 lounaiskulmaan on rakennettu katua noin 8 m²:n suurui-selle alueelle työluvalla.

2. TEOLLISUUSKATU Asemakaavan muutos

Paalukadun liittymään tehdään kaavanmuutos näkemäalueen liit-tämiseksi katualueeseen.

3. JARRUMIEHENKATU

Asemakaavan muutos

Jarrumiehenkadusta osa (välillä Kulmakuja- Koivistonkatu) on voimassaolevassa asemakaavassa kevyen liikenteen väylänä. Aluetta käytetään kuitenkin normaaliin liikennöintiin. Kevyen liiken-teen osuus tullaan muuttamaan ajoneuvoliikenteelle.

4. RTV

Asemakaavan muutos

Tekninen lautakunta päätti 18.3.2008 § 95 vuokrata RTV - Yhtymä Oy:lle noin 950 m²:n suuruisen määräalan yhtiön Mattilantien toi-mipisteen lounaispuolelta. Samassa yhteydessä lautakunta päätti, että kaupunki tulee myöhemmin ympäristössä mahdollisesti teh-tävien asemakaavan muutostöiden valmistuttua myymään alueen yhtiölle osaksi muodostettavaa tonttia.

5. KONTIONTIE 41 - 43

Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 15.9.1997 § 534, että 13. kaupunginosan, Uramon korttelin 5 tontin 6 itäpuolelta liitetään noin 39 m²:n suurui-nen asemakaavan mukainen puistoalue em. tonttiin.

6. VALTAKADUN PYSÄKÖINTIALUE

Asemakaavan muutos

Kaupunginvaltuusto päätti 11.6.2001 § 93 keskustan kehittämi-seen liittyen, että Valtakadun ja Suokadun risteyksessä oleva tyhjä tontti kunnostetaan pysäköintialueeksi. Hanke vaatii asemakaavan muutoksen.

7. VANHAT PIENTALOALUEET Riihimäellä on mm. Hirsimäessä, Kumelassa ja Juppalassa 1940 - 50-luvuilla kaavoitettuja omakotialueita, joissa vanhentuneiden kaavamääräysten ja korkeiden rakennusoikeuksien vuoksi on tar-vetta kaavojen uudistamiseen. Rakennusoikeuksia pilkkomalla vanhojen pientaloalueiden kaupunkikuva ja rakeisuus voidaan säi-lyttää rakennusoikeuksia pienentämättä.

Kaavamuutoksia voidaan toteuttaa pienempinä osina muiden sopi-vien kaavahankkeiden yhteydessä ja erillisinä laajempina kokonai-suuksina. Tämän kaltainen kaavamuutos toteutettiin ns. Petsamon Y-tontin kaavamuutoksen yhteydessä korttelissa 9007.

8. MATTILAN KIERTOLIITTYMÄ

Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 11.10.2010 § 384 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Merkoksen kiertoliittymästä anta-mansa lausunnon yhteydessä, että kaupunki sitoutuu tekemään tarvittavat asemakaavamuutokset kiertoliittymän valmistuttua.

Suunniteltu liittymä sijaitsee osittain tie- ja osittain katualueella. Tiealue muutetaan katualueeksi. Kiertoliittymä toteutettiin 2011.

9. VOIMALINJAN ALUE

Asemakaavat ja asemakaavojen muutokset

Fingrid Oyj on päättänyt siirtää Suomen kantaverkkoon kuuluvan 110kV runkolinjan ns. ”Rautarouvan” Riihimäen kaupungin koh-dalla toisaalle kantatie 54:n varteen. Käyttörajoituksen näin pois-tuessa Riihimäellä Hausjärven rajalta Vienolan sähköasemalle saakka, saattaa vapautuvalle alueelle olla mahdollista kaavoittaa korttelialueita omakotirakentamiselle.

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taaja-massa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omako-tirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.

Kokko V:n alueella käyttörajoituksen poistuessa alueen asema-kaavaa voidaan muuttaa asuintonttien korttelialueen lisäämiseksi. Samalla korttelin 3102 pohjoisrajaa voidaan tarkistaa.

—— 23 ——

E TULEVAT YLEISKAAVOITUSKOHTEET

1. KESKUSTAAJAMA

Riihimäen keskustaajaman alueelle on tarpeen laatia laajempi maankäyttösuunnitelma, jossa mahdollisesti tiivistettävät ja maan-käytöltään muutettavat alueet sekä liikenneverkon kehittämispe-riaatteet sekä liittyminen ympäröiviin alueisiin voidaan määritellä tulevan asemakaavoittamisen tueksi. Vanhojen omakotialueiden kaavallista kapasiteettia ja rakenteen tiivistämismahdollisuuksia selvitettiin 2010. Laadittavia selvityksiä:

– kaavojen toteutumaton rakentamiskapasiteetti– palveluverkko– joukkoliikenneverkko– väestötarkastelut, kehitysennusteet eri alueilla– eri alueiden kehittämislähtökohdat– rakenteen tiivistämismahdollisuudet

2. RIUTTA

Riuttan alue on taajaan asuttu kaavoittamaton alue moottoritien länsipuolella. Alueelle kohdistuu rakentamispainetta. Alueen koil-liskulman läpäisee Loppi – Riihimäki siirtoviemäri - ja vesijohto-linja. Läntisen sisääntulotien aluevaraussuunnitelman linjaus on

poistettu Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa. Alue tulisi varata soveltuvilta osiltaan asuinrakentamiseen. Alue on maakuntakaavassa kyläaluetta. Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat:

– Riihimäen uusien asuntoalueiden kasvusuuntavertailu, 2005, Riihimäen kaupunki, WSP - LT konsultit Oy

– kasvualuevertailun yhteydessä v.2005 moottoritien (vt 3) meluvaikutukset on alustavasti selvitetty Mattilantien liitty-mästä pohjoiseen.

– Koko kaupungin meluselvitys, 2008

Laadittavia selvityksiä:– läntisen sisääntulotien arvioidut meluvaikutukset – alueen luontoarvot ja mahdolliset suojeltavat kohteet – pohjavesiselvitys ja hulevesiselvitys

3. AROLAMPI

Kun ns. logistiikka-alueen eli Etelä - Vahteriston ja Pohjois - Mon-nin maankäyttö sekä Arolammin orren sijoittaminen on osayleis-kaavalla pääpiirteissään ratkaistu, voidaan Arolammin - Monnin alueen pääpiirteinen maankäyttö suunnitella. Alueen asutusta voi-daan täydentää ja lisätä uutta asuinaluetta soveltuville alueille.

Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat:– Riihimäen uusien asuntoalueiden kasvusuuntavertailu,

2005, Riihimäen kaupunki, WSP-LT konsultit Oy– Kasvualuevertailun yhteydessä v.2005 on radan meluvai-

kutukset alustavasti selvitetty– Korttionmäen asemakaavan muutoksen yhteydessä on tee-

tetty ratameluselvitys v. 2004– VHL:n teettämänä on valmistunut alueen pohjavesiselvitys

v. 2008.– Koko kaupungin meluselvitys, 2008.

Laadittavia selvityksiä:– alueen luontoarvot ja mahdolliset suojeltavat kohteet – muinaismuistot – hulevesiselvitys– mahdollisen Arolammin orren meluvaikutukset

Kuva: Arolampi, Antti Hovi

—— 24 ——

F MUUT SUUNNITTELUKOHTEET

1. SUUNNITTELUTARVERATKAISUT

Kaavoitusyksikölle kuuluu suunnittelutarveratkaisuiden valmistelu ja niihin liittyvä asiakaspalvelu. Suunnittelutarveratkaisuista päät-tää Riihimäen kaupunginhallitus.

2. POIKKEAMISPÄÄTÖKSET

Kaavoitusyksikölle kuuluu poikkeamispäätösten valmistelu ja nii-hin liittyvä asiakaspalvelu. Poikkeamispäätöksistä päättää Riihi-mäen kaupunginhallitus tai Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskus.

3. MAISEMASUUNNITTELU

Kaavoitusyksikössä laaditaan asemakaavoihin liittyvää maise-masuunnittelua sekä maiseman yleissuunnittelua puistojen ja vir-kistysalueiden yksityiskohtaisen suunnittelun pohjaksi. Lisäksi laa-ditaan muuhun maankäytön suunnitteluun liittyviä maisemanhoito- ja käyttösuunnitelmia.

4. PUISTOSUUNNITTELU

Kaavoitusyksikössä laaditaan yhteistyössä kunnallisteknisten pal-veluiden kanssa kaupungin puistojen sekä katuviherrytyksen yleis- ja toteutussuunnittelua.

5. KATSELMUSTOIMIKUNTA

Rakennuslupien ennakkoarviointia ja -tarkastusta tehdään katsel-mustoimikunnassa, jossa ovat edustajat rakennusvalvonnasta, kaavoitusyksiköstä, palotarkastuksesta ja terveystarkastuksesta. Lisäksi katselmustoimikunta pyrkii työssään edistämään hyvää rakentamistapaa, rakennussuojelua ja tasapainoista kaupunkiku-vaa.

6. SEUDULLINEN YHTEISTYÖ

Riihimäen teknisen toimen edustajat osallistuvat toimialakohtai-sesti alueellisen yhteistyöryhmän työhön. Työryhmissä on edusta-jat Riihimäeltä, Hyvinkäältä, Lopelta ja Hausjärveltä. Seudullista yhteistyötä tehdään vuonna 2015 mm. seudullisen maankäytön ja liikenteen suunnittelun parissa sekä maakuntakaa-voitukseen liittyvissä työryhmissä.

7. LAUSUNNOT

Kaavoitusyksikössä valmistellaan vuosittain useita lausuntoja aloitteista, jotka liittyvät suoranaisesti tai välillisesti kaavoitukseen sekä mm. ympäristölupa-,, rakennuslupa- ja YVA- hankkeista.

Kuva: Kastanjapuisto

—— 25 ——

G ASIAKASPALVELUN YHTEYSTIEDOT

Asiakaspalvelu Kaavoitusyksikkö sijaitsee teknisessä keskuksessa,

Eteläinen Asemakatu 2, 3. kerros, ns. ”Yritystalo”.

Yksikkö on avoinna keskuksen aukioloaikoina, arkipäivisin maanantaista torstaihin 8 - 15.00 ja perjantaisin 8 - 14.

Asiakaspalvelutehtäviä hoitavat seuraavat henkilöt: kaavatiedustelut, nähtävillä olevat kaavat, asemakaavoitus: kaavoitusavustaja Irmeli Hietamäki p. 019 758 4830 irmeli.hietamaki@riihimaki.fi kaavoitusavustaja Merja Pellikka p. 019 758 4829 merja.pellikka@riihimaki.fi

asemakaava-alueen ulkopuolisen rakentamisen neuvonta, suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset:

kaavoitusinsinööri Ilpo Lehtinen p. 019 758 4827 ilpo.lehtinen@riihimaki.fi

kaavoituspäällikkö, projektit, yleiskaavoitus, maakuntakaavoitus:

kaavoituspäällikkö Raija Niemi p. 019 758 4825 raija.niemi@riihimaki.fi

projektit, asemakaavoitus, kaavoituspalveluiden internet-sivut:

kaavoitusarkkitehti Anniina Korkeamäki p. 019 758 4826 anniina.korkeamaki@riihimaki.fi suunnittelija, Tuula Aittola p. 019 758 4828 tuula.aittola@riihimaki.fi

projektit, yleiskaavoitus, kaavoituspalveluiden internet-sivut:

vs. kaavasuunnittelija Paula Leppänen

p. 019 758 4809 paula.leppanen@riihimaki.fi Seppo Itkonen, yleiskaava-arkkitehti p. 019 758 4809 seppo.itkonen@riihimaki.fi

—— 26 ——

B D

eta

ljik

aava

t 201

5

1 A

. A

hls

trö

m a

sem

aka

avan

mu

uto

s2

Pa

loa

se

ma

n to

ntti, a

sem

aka

ava

n m

uu

tos

3 R

iihim

äe

np

ort

ti V

4

Vetu

rita

llit

5 K

oiv

uka

tu,

ase

ma

ka

ava

n m

uu

tos

6 E

telä

-su

okylä

II,

ase

ma

ka

ava

n m

uuto

s7

Ke

ski-S

uokylä

, a

sem

aka

ava ja

asem

aka

avan

8 H

era

joen

ke

sku

sta

, a

sem

aka

ava

9 L

eh

tin

iityn a

lue

, Ju

pp

ala

10

Y-t

on

tti P

ata

ste

nm

äki

11 K

okko

VI

12

Kokko

VII

13

Hera

joe

n e

telä

osa

14

Ma

ttila

n e

telä

osa

15

Lä

nsi-

Me

rko

s1

6 S

orr

in a

lue

17

Kirja

ukse

ntie

-L

änsitie

1 L

inja

-auto

ase

ma

2 H

era

joe

n m

eije

ri3

Kru

un

ua

su

nno

t ym

.4

Rää

tykä

nm

äki 1

5 S

ako

6 T

ehd

askylä

nkatu

7 R

ää

tykä

nm

äki 2

8 T

ienh

aara

Y-t

on

tti

9 Y

-ton

tti P

äiv

ölä

ntie

10 Y

-to

ntti P

illik

atu

11 Y

-to

ntt

i U

po

kka

an

tie

12 Y

-to

ntti To

ivo

ntie

13 P

ets

am

on

ka

dun

po

hjo

isp

ää

14 P

elto

saa

ri 1

15 M

use

okatu

41

6 A

gro

rea

l O

y A

se

ma

ka

ava

n m

uu

tos

17 P

aro

on

inm

äki

18 A

llin

na

19 M

att

ilan

lä

nsio

sa

20 H

uh

tim

on

mäki

21 H

uh

tim

o,

K1

3

C A

rvio

idu

t vu

osie

n 2

01

6-2

017

uu

det

su

un

nit

telu

ko

hte

et

Ka

av

oit

uso

hje

lma

n 2

015 k

oh

teet

Raja

ukset

ohje

elli

sia

© R

iihim

äen k

aupunki/K

art

ta-

ja tonttiy

ksik

kö

27

.2.2

01

5 K

aa

vo

itu

syksik

kö/I

H

—— 28 ——

20

15

TH

MH

TK

HE

SL

MJ

HU

OM

.A.

YLE

ISPI

IRTE

ISET

M

AAN

KÄ

YTTÖ

SUU

NN

ITEL

MAT

1. K

ESK

UST

AN K

EHIT

TÄM

ISH

ANK

E

2. A

SEM

ANSE

UD

UN

KEH

ITTÄ

MIS

HAN

KE

3. P

ELTO

SAAR

I-HAN

KE

4. K

ALM

UN

OSA

YLEI

SKAA

VAKH

O 2

2.1.

2015

5. E

TELÄ

-VAH

TER

ISTO

N J

A

PO

HJO

IS-M

ON

NIN

OSA

YLEI

SKAA

VA

6 .R

IIHIM

ÄEN

YLE

ISK

AAVA

203

5

B. D

ETAL

JIK

AAVA

T

1. L

INJA

-AU

TOAS

EMA

KH

O 9

/9-1

3

2. H

ERAJ

OEN

MEI

JER

I

3. K

RU

UN

UAS

UN

NO

T YM

4. R

ÄÄ

TYK

ÄN

MÄ

KI 1

KH

O 2

/201

5. S

AKO

6. T

EHD

ASK

YLÄ

NK

ATU

7. R

ÄÄ

TYK

ÄN

MÄ

KI 2

8. T

IEN

HAA

RA

Y-T

ON

TTI

9. Y

-TO

NTT

I PÄ

IVÖ

LÄN

TIE

10. Y

-TO

NTT

I PIL

LIK

ATU

11. Y

-TO

NTT

I UPO

KK

AAN

TIE

12. Y

.TO

NTT

I TO

IVO

NTI

E

13. P

ETSA

MO

NK

ADU

N P

OH

JOIS

PÄÄ

14. P

ELTO

SAAR

I I

15. M

USE

OK

ATU

16. A

GR

OR

EAL

OY

17.P

ARO

ON

INM

ÄK

I, T

18. A

LLIN

NA

19. M

ATTI

LAN

LÄ

NSI

OSA

20. H

UH

TIM

ON

MÄ

KI

21. H

UH

TIM

O K

13

22. H

ANK

EKAA

VAT

F. M

UU

T SU

UN

NIT

TELU

KO

HTE

ET

1. S

UU

NN

ITTE

LUTA

RVE

RAT

KAI

SUT

2. P

OIK

KEA

MIS

PÄÄ

TÖK

SET

3. M

AISE

MAS

UU

NN

ITTE

LU

4. P

UIS

TOSU

UN

NIT

TELU

5. K

ATSE

LMU

STO

IMIK

UN

T A

6. S

EUD

ULL

INEN

YH

TEIS

TYÖ

7. L

AUSU

NN

OT

H

AN

KEA

IKA

TAU

LU

—— 29 ——