KANDIDAATINKÄSIKIRJA

Suomen MedisiinariliittoFinlands Medicinarförbund

Finnish Medical Student’s Association

APTEEKISTA.

KOSTEUS -P I TO I S IN

RASVA-P I TO IS IN

Aqualan®

tuoteperheValitse sopivin voide ihollesi.

Valmistettu Suomessa.

Orion onsuomalainenavainlippuyritys.

itsehoitoapteekki.fi

05/2015

3

KANDIDAATINKÄSIKIRJA

Toimittajat Pyry Hallamaa, Elina Karppa, Hanna Knihtilä, Laura Uimonen

KuvitusShareef Abou Askar

© Suomen Medisiinariliitto ry, Helsinki 2015

12. uudistettu painos 2015Printed in Finland

DS&M Oy, Helsinki, 2015

4

Sisällysluettelo

Puheenjohtajan tervehdys ����������������������������������������������������������������������������������������������������������6

Suomen Medisiinariliitto ry �������������������������������������������������������������������������������������������������������7

Suomen Lääkäriliitto ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������9

Nuorten Lääkärien Yhdistys ����������������������������������������������������������������������������������������������������11

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim �����������������������������������������������������������������������������������14

Finska Läkaresällskapet ������������������������������������������������������������������������������������������������������������17

FiMSIC ja IFMSA����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������19

YAVA –Suomen Medisiinariliiton ylioppilaskuntavaliokunta ���������������������������������������������21

Kansainvälinen opiskelijavaihto ����������������������������������������������������������������������������������������������22

Amanuenssuureista ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������26

Yleislääketieteen erityiskoulutus ���������������������������������������������������������������������������������������������28

Tieteellinen jatkokoulutus: Tutkijakoulutus ��������������������������������������������������������������������������34

Erikoislääkärikoulutus ��������������������������������������������������������������������������������������������������������������39

Lääkärien koulutusmäärät ja työllisyysnäkymät �������������������������������������������������������������������49

Lääkärin viran tai viransijaisuuden hakeminen ��������������������������������������������������������������������53

Neuvottele palkastasi! ���������������������������������������������������������������������������������������������������������������57

Opiskelu ja apurahat �����������������������������������������������������������������������������������������������������������������61

Virkaehtosopimus, työtaisteluoikeus ��������������������������������������������������������������������������������������64

Lääketieteen opintojen vanheneminen ����������������������������������������������������������������������������������66

Edunvalvonta - laajempi perspektiivi �������������������������������������������������������������������������������������68

Lääkärien työttömyyskassa ������������������������������������������������������������������������������������������������������72

Lääkäri ja puolustusvoimat ������������������������������������������������������������������������������������������������������74

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa sekä lasten kotihoidontuki ������77

Hallinnon opiskelijaedustajana toimiminen ��������������������������������������������������������������������������81

5

6

Puheenjohtajan tervehdysTätä kirjoittaessani lääketieteen opiskelijoiden tulevaisuus on myllerryksessä� Koulutus-määriä on nostettu tasaisesti kaikkialla, koulutuksen rahoituksesta on leikattu ja erikois-tumiskoulutus sekä sen valintakriteerit ovat uudistusten alla� Näiden muutosten alla lää-ketieteen opiskelijat voivat joko saada hienoja ja toivottujakin muutoksia koulutukseensa tai vaihtoehtoisesti käteen voi jäädä huonoimmat kortit leikkausten arpapelissä�

Viime eduskuntakaudella sosiaali- ja terveysministeriössä oli valmistelussa asetusmuu-tos, joka olisi merkittävästi rajoittanut lääketieteen opiskelijoiden työllistymismahdolli-suuksia� Tehokkaan edunvalvonnan ansiosta muutoksen eteneminen saatiin kuitenkin estettyä ja kandit saavat jatkossakin työskennellä monipuolisesti eri työnantajilla� Tämä todistaa edunvalvonnan tärkeyden, sillä ilman aktiivista vaikuttamista, adresseja ja tapaa-misia asetus olisi varmasti mennyt läpi� Olkaamme siis valppaina!

Kandin käsikirja tarjoaa katsauksen kandien tämänhetkiseen tilanteeseen� Se kertoo työskentelyn ehdoista, antaa vastauksia tulevaisuuden haasteisiin ja kartoittaa hieman sitä toimintaympäristöä, jossa lääketiedettä opiskelevat joutuvat tarpomaan� Jokaisen kandin olisi syytä olla tietoinen oman työskentelynsä ja koulutuksensa vaatimuksista ja siihen tulevista muutoksista�

Toivon että käsikirjasta on apua nuorelle opiskelijalle, joka miettii mitä tulevaisuus pitää sisällään� Toivon myös, että se herättää kaikki seuraamaan oman koulutuksensa ja alansa muutoksia� Hyvällä tiedolla varustettuna on aina helpompi kohdata tuleva!

Jännittäviä aikoja odotellessa!Joel Holmén,

Suomen Medisiinariliito, puheenjohtaja 2014

7

Suomen Medisiinariliitto rySuomen Medisiinariliitto (SML) on suomalaisten lääketieteenopiskelijoiden kattojärjestö, joka toimii medisiinareiden etu- ja edunvalvontajärjestönä kansallisella ja kansainvälisel-lä tasolla� Edunvalvonnan tärkeimmät osa-alueet ovat koulutuksen, ammatinharjoittami-sen ja opintososiaalisten asioiden saralla� SML järjestää erilaisia koulutustilaisuuksia sekä toimii tiedonvälittäjänä lääketieteen opiskelijoiden välillä� SML:n jäseniä ovat suomalaiset lääketieteen opiskelijoiden yhdistykset� Suomessa toimii kuusi SML:n jäsenjärjestöä: Kuopion Lääketieteen Opiskelijat ry (KuoLO), Lääketie-teenkandidaattiseura ry (LKS, Helsinki), Medicinarklubben Thorax rf (Helsinki), Oulun lääketieteellinen kilta ry (OLK), Tampereen Lääketieteen Kandidaattiseura ry (TLK) ja Turun Lääketieteenkandidaattiseura ry (TLKS)� Suomalaisten jäsenyhdistysten lisäksi SML:llä on jäsenseuroja myös ulkomailla: Medisiinariseura Chiasma ry (Pietari), Saksan Liittotasavallan Suomalaiset Lääketieteen Opiskelijat ry (SLSLO), Suomalaiset Medisii-narit Ruotsissa ry (SMR), Tarton Suomalaiset Lääketieteen Opiskelijat ry (TaSLO), Riian Suomalaiset Lääketieteen Opiskelijat ry (RiSLO) ja Finnish medical students association in Hungary (FiMSA)� Jäsenseurojen kautta lähes kaikki suomalaiset lääketieteen opiskeli-jat ovat Suomen Medisiinariliitton jäseniä� Suomen Medisiinariliiton ylintä päätösvaltaa käyttää kahdesti vuodessa kokoontuva liittokokous, johon jokaisella jäsenseuralla on mahdollisuus lähettää edustajia� Medisii-nariliiton toiminnasta vastaa sen hallitus, joka kokoontuu vähintään yhdeksän kertaa vuoden aikana� Hallitus on vastuussa toiminnastaan liittokokoukselle� Hallituksessa ovat edustettuina tasapuolisesti kaikki suomalaiset jäsenseurat ja ulkomaisista järjestöistä vähintään yksi� Hallitusta johtaa liittokokouksen valitsema puheenjohtaja, ja sen ko-kouksiin osallistuvat myös FiMSIC:n puheenjohtaja ja SML:n virkailijat eli pääsihteeri ja tiedotussihteeri� SML:n kansainvälisestä toiminnasta vastaa pääosin ulkoasiainvaliokunta FiMSIC, joka esitellään tässä kirjassa toisaalla� Suomen Medisiinariliiton keskeisintä toimintaa on ajankohtaisten lääketieteen opiskeli-joita koskevien asioiden seuraaminen ja niihin reagoiminen sekä medisiinarien mielipi-

8

teiden julkituominen� Tämä tapahtuu läheisessä yhteistyössä muiden lääkärijärjestöjen kanssa� SML:n hallituksen jäsenet toimivat varsinaisina jäseninä tai tarkkailijoina mm� Suomen Lääkäriliiton, Nuorten Lääkärien yhdistyksen, Akavan Opiskelijavaltuuskunnan sekä Lääkärien Sosiaalinen vastuu- järjestön eri toimielimissä ja tuovat aktiivisesti esiin opiskelijoiden mielipiteitä� Pyydettäessä SML myös nimittää opiskelijajäseniä erilaisiin työryhmiin� Näiden lisäksi SML pyrkii vaikuttamaan asioihin lausunnoilla ja julkilau-sumilla sekä tarvittaessa ottamalla suoraan yhteyttä vaikutusvaltaisiin tahoihin, kuten opetusministeriöön ja tiedekuntiin�SML :lla on oma palsta Nuori Lääkäri-lehdessä, johon kirjoitetaan aktiivisesti sillä het-kellä ajankohtaisista asioista ja tapahtumista� SML järjestää vuosittain Tuohilampi- seminaarin yhdessä Orionin kanssa� Tuohilam-mella pohditaan lääkärin työhön liittyviä aiheita, joita koulutus ei välttämättä tarjoa� Yhdessä NLY:n kanssa järjestetään Palkkakuitinlukutilaisuus sekä Ennen ensimmäistä työpaikkaa-tilaisuus kaikilla paikkakunnilla� Näistä tapahtumista saa tärkeää tietoa tule-vaa työelämää ja palkkaedunvalvontaa ajatellen� SML tekee tiivistä yhteistyötä hallinnon opiskelijaedustajien kanssa vuosittain järjestettävässä hallopeditapaamisessa, joka järjes-tetään yhdessä Lääkäriliiton kanssa� Hallopeditapaamisessa kehitetään opiskelijan arkea mm� amanuenssuurien, poissaolojen ja johtamiskoulutuksen osalta� Syventävät opin-not- symposiumissa taas pohditaan syventäviä opintoja yhdessä hallopedien, yliopiston henkilökunnan ja Duodecimin kanssa� SML:n toimisto sijaitsee Suomen Lääkäriliiton tiloissa osoitteessa Mäkelänkatu 2, 00500 Helsinki� Toimistoa hoitaa ja Medisiinariliittoa koskeviin kysymyksiin vastaa Heidi Em-mes, sähköposti: heidi�emmes@fimnet�fi� SML:n kotisivu löytyy osoitteesta http://www�suomenmedisiinariliitto�fi � Sieltä löydät myös oman kandiseurasi SML:n hallituksen edustajan yhteystiedot�

9

Suomen LääkäriliittoLääkäriliiton tarkoituksena on sääntöjensä mukaan yhdistää Suomen lääkärit ammatti-kuntana sekä ylläpitää arvonmukaista henkeä ja hyvää toveruutta maan lääkärikunnan keskuudessa� Liitto edistää lääkärin professiota, huolehtii lääkärien edunvalvonnasta, edistää terveyttä ja potilaan parasta sekä puolustaa ihmisyyttä ja eettisiä arvoja kotimaas-sa ja kansainvälisesti�

JäsenistöSuomen Lääkäriliitto on ammattijärjestö, johon kuuluu 95 % Suomessa toimivista lää-käreistä� Jäsenmäärä kasvaa muutaman sadan jäsenen vuosivauhtia ollen vuoden 2014 alussa 24 597� Jäsenistä 1 519 oli opiskelijoita� Jäseneksi voidaan hyväksyä hakemuksen perusteella Suomessa laillistettu lääkäri tai lääketieteen opiskelija neljän vuoden opiske-lujen jälkeen�

Liiton organisaatioYlintä päätösvaltaa liitossa käyttää valtuuskunta, johon valitaan 60 jäsentä joka kolmas vuosi pidettävillä vaaleilla� Valtuuskunta päättää liiton toiminnan ja talouden suuntavii-voista ja valitsee hallituksen, johon kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja seitsemän jäsentä� Puheenjohtajisto valitaan vuosittain ja hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta� Hallituksella on asioiden valmistelueliminä jaoksia ja viidellä yliopisto-sairaalapaikkakunnalla valiokuntia, joissa on mukana myös opiskelijajäseniä�Liiton organisaatioon kuuluvat myös paikallisosastot ja erikoisaloittain järjestäytyneet valtakunnalliset alaosastot� Vuodesta 2011 lukien organisaatiota vahvistettiin viidellä piiriylilääkärillä, jotka toimivat yhtä monella yliopistosairaalapaikkakunnalla�

JäsenmaksuJäsenmaksun suuruuden vahvistaa vuosittain liiton valtuuskunta� Jäsenmaksu vuonna 2014 on 495 euroa� Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua� Valmistumisen jälkeisenä vuonna sekä sitä seuraavana vuonna maksusta saa 50 prosentin alennuksen� Jäsenmaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen�

Liiton yhteistyöjärjestötLääkäriliitto kuuluu jäsenjärjestönä akateemisten Akavaan, joka on yksi kolmesta pal-

10

kansaajien keskusjärjestöstä� Julkisten alojen koulutettujen (JUKO) neuvottelujärjestön puitteissa liitto neuvottelee ja sopii itsenäisesti kuntasektorin lääkärien palvelussuhteiden vähimmäisehdoista� JUKOlla lääkäritaustaisia luottamusmiehiä on noin 250 sairaaloissa ja terveyskeskuksissa� Lääkäriliitto huolehtii luottamusmiestensä järjestökoulutuksesta yhdessä Hammaslääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton kanssa�

Liiton tehtävätLääkärien etujärjestönä liitto käy lääkärikunnan palkkoja, palvelussuhteen ehtoja ja muita työelämään liittyviä asioita koskevia neuvotteluja ja tekee niitä koskevia sopimuk-sia� Liitto vaikuttaa aktiivisesti säädösvalmisteluun yhteistyössä eri järjestöjen ja viran-omaisten kanssa� Lääkäriliitto vaikuttaa lääkärien koulutusasioihin niin yliopisto- kuin valtakunnan tasolla� Liitto huolehtii myös laajasta ammatillisesta jatko- ja täydennyskoulutuksesta järjestä-mällä koulutustilaisuuksia� Mittavin koulutustilaisuus on vuosittain Helsingissä järjes-tettävät Lääkäripäivät yhteistyössä Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Finska Läkaresällskapetin kanssa� Liitto toimii aktiivisesti Suomen ulkopuolella eri maiden lääkärijärjestöjen ja muiden terveydenhuollon organisaatioiden kanssa�

Jäsenedut ja palvelutLääkäriliiton toimisto neuvoo jäseniään henkilökohtaisesti lääkärin työhön liittyvissä lainopillisissa asioissa� Liitto tarjoaa myös monia rahanarvoisia jäsenetuja� Liitto on ottanut jäsenilleen lakisääteisen potilasvakuutuksen, oikeusturvavakuutuksen, vastuuva-kuutuksen ja palkansaajan työttömyysvakuutuksen� Ne siis kuuluvat jäsenmaksuun� Jäse-netuhintaan on lisäksi mahdollista ottaa muita vakuutuksia, joista esimerkkinä Lääkärin tapaturma- ja matkavakuutus�

Työttömyysvakuutuksen voimaan saattaminen edellyttää kirjallisen hakemuksen lähet-tämistä Lääkärien työttömyyskassaan� Liitto ja työttömyyskassa ovat erillisiä organisaati-oita�

Jäsenet saavat maksutta viikoittain ilmestyvän Suomen Lääkärilehden� Lääketieteen opis-kelijat saavat sen jo opiskeluaikana� FiMnet – tunnusten takana avautuu laaja sähköisten palvelujen järjestelmä� Lääketieteen opiskelijoiden omana yhteyshenkilönä Lääkäriliiton toimistossa toimii opiskelijasihteeri Heidi Emmes (heidi�emmes@laakariliitto�fi)� Heidi hoitaa myös Medisiinariliiton toimistoa�

Liitolla on lomahuoneistoja, jotka ovat jäsenten käytettävissä� Lomaosakkeita on Vieru-mäellä, Saariselällä, Katinkullassa, Tampereella, Punkaharjulla, Kuusamossa, Tahkolla sekä Åressa� Lomaviikkohakemukset tehdään Holiday Club Yrityspalvelun verkkosivu-jen kautta, jonne pääsee Lääkäriliiton jäsensivuilta�

11

Liiton toimistoToimisto sijaitsee Lääkäritalossa osoitteessa Mäkelänkatu 2� Postiosoite on PL 49, 00501 Helsinki� Puhelinvaihde on ( 09 ) 393 091 ja fax 09 393 0794� Toimisto on avoinna arkisin klo 08�30-16�00, kesäaikana klo 08�30-15�30�

Nuorten Lääkärien YhdistysNuorten Lääkärien Yhdistys perustettiin vuonna 1928 nimellä Suomen Avustajalääkä-

riyhdistys� Tuolloin tavoitteena oli saada sairaaloissa työskenteleville lääkäreille palkkaa� Alkuvaiheessa yhdistyksen edunvalvonnallinen painopiste olikin ansioedunvalvonnas-sa, mutta sittemmin vuosien saatossa painopiste on siirtynyt voimakkaammin kou-lutusedunvalvontaan� Aivan viimevuosina NLY on myös kunnostautunut aktiivisena terveydenhuollon kysymysten keskustelijana ja kannanottajana� NLY on myös yksi Lääkäriliiton niin kutsutuista lausunnonantajajärjestöistä� NLY ideologiaan kuuluu ajaa lääkäreiden asioita laajalla pohjalla� Yhdistys onkin niitä varten, joiden urakehitys on vielä kesken – kandidaatista konkariin, vastavalmistuneesta ylilääkäriin, kaikilla erikoisa-loilla ja työnantajasta riippumatta�

Kuinka jäseneksi pääsee?NLY:n jäseneksi voi hakea lääketieteen kandidaatiksi valmistuttuaan� Jokaisella yliopis-tosairaalapaikkakunnilla järjestetään vuosittain jäseneksikutsumistilaisuus kolmannen vuoden opiskelijoille� NLY:n jäsenyyttä voi myös hakea täyttämällä www�nly�fi -netti-sivulla lomakkeen kohdassa ”liity jäseneksi”� NLY:n voi kuulua kuka tahansa Suomessa lääkärin ammattia harjoittamaan oikeutettu tai lääketieteen opiskelija� Yhdistyksen jäsenmaksu on 35 € ja se veloitetaan vain valmistuneilta lääkäreiltä�

Mitä NLY tekee?NLY parantaa lääkärin arkea� NLY:n toiminnan ydin on laaja aktiivien joukko, jotka seu-raavat terveydenhuollon kentän tapahtumia, nostavat tärkeitä teemoja käsittelyyn ja ovat valmiita kehittämään ja muuttamaan asioita paremmiksi� Hallitus pyörittää käytännön toimintaa ja pitää huolta valtakunnallisista koulutuksista ja edunvalvonnasta� Hallituk-seen kuuluu kymmenen jäsentä, jotka valitaan eri erikoisalat ja maantiede kattavasti huomioiden� NLY:llä on myös kaksi valiokuntaa, joista toinen on keskittynyt koulutus-puoleen ja toinen yleiseen edunvalvontaan� Valiokuntiin kuuluu viitisentoista asioista

12

kiinnostunutta ympäri Suomen ja ne kokoontuvat keskimäärin kuusi kertaa vuodessa�

NLY:llä on paikallisosastotoimintaa kahdeksalla paikkakunnalla: Rovaniemellä, Oulussa, Kuopiossa, Joensuussa, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Helsingissä� Paikallisosastot järjestävät muun muassa jäseneksikutsumisiltoja, palkkakuitinluku- sekä ammatinva-lintailtoja yhdessä SML:n kanssa ja erilaisia paikallisia koulutuksia� Sen lisäksi paikal-lisosastoilla on erilaisia vapaamuotoisempia tapahtumia, kuten pikkujouluja, ulkoilu-tapahtumia, kesäsaunoja ja sählyvuoroja� Näistä löydät parhaiten eri paikallisosastojen omilta Facebook-sivuilta, joiden jäseneksi ovat kaikki NLY:n jäsenet tervetulleita� Tietoa tapahtumista löytyy myös Nuori Lääkäri –lehdestä, NLY:n nettisivuilta, sekä kuukausit-taisesta uutiskirjeestä�

NLY:n ääni kuuluu somen ja netin lisäksi Nuori Lääkäri –lehdessä, joka on NLY:n pää-äänenkannattaja jo vuodesta 1963� Lehteä tekevät päätoimittaja ja toimituskunta� Lehdessä käsitellään ajankohtaisia ja mielenkiintoisia ilmiöitä lääkäreiden maailmasta, sekä välitetään tuoreet kuulumiset koulutus- ja edunvalvontarintamilta� Toimituskuntaan pääsee mukaan ottamalla yhteyttä päätoimittajaan� Nuori Lääkäri –lehden jutut ilmesty-vät myös NLY:n nettisivuilla�

NLY tärkein koulutus ovat vuosittaiset NuoriLääkäripäivät lokakuussa� NuoriLääkäri-päiville pääsevät mukaan edellisen kolmen vuoden aikana valmistuneet NLY:n jäsenet� Päiville mahtuu mukaan 550 ensiksi ilmoittautunutta ja tilaisuus ”myydään” loppuun nopeasti� Aiheet käsittelevät monipuolisesti niin sairauksien diagnostiikkaa, hoitoa kuin terveydenhuollon hallintoakin�

Kuinka aktiiviksi pääsee?NLY:n aktiiviksi on helppo ryhtyä ja tekemistä löytyy varmasti kaikille� Koulutuksesta ja edunvalvonnasta kiinnostuneiden kannattaa hakea NLY:n valiokuntiin� Haku on aina vuoden vaihteen tienoolla ja kaudet ovat minimissään yhden vuoden mittaisia� Kir-joittamisesta tai kuvaamisesta kiinnostuneen työllistää lehti ja erilaisten tapahtumien järjestämisestä innostuneelle löytyy hommia paikallisosastoista� Yhdeksi yhdistyksen johtolauseeksi valittu ”hyvä lääkärin arki” sallii monenmoisen yhdessä tekemisen ja eteenpäinviemisen yhdistyksen nimissä� Toimikoon tämä tervetuliaistoivotuksena mu-kaan toimintaan�

NLY:ssä ylintä päätösvaltaa käyttää kolmen vuoden välein valittava valtuuskunta� Seuraavat vaalit ovat keväällä 2015� Ehdokkaaksi haluavien kannattaa seurata Nuori Lääkäri-lehteä ja yhdistyksen nettisivuja sekä olla yhteydessä omaan paikallisosastoon tai hallitukseen� Valtuuskunta on hyvä näköalapaikka kaikkeen yhdistyksen toimintaan� Syksyllä 2015 järjestetään myös Lääkäriliiton vaalit, joissa NLY on yksi ehdokkaita aset-tavista ”puolueista”� Tervetuloa ehdokkaaksi näihinkin vaaleihin!

13

Mistä saa lisätietoa?Paras paikka tiedon etsimiseen on luonnollisesti osoite www�nly�fi! Sieltä löydät myös paljon muutakin hyödyllistä esimerkiksi edunvalvontaan, työ-, koulutus- ja palkka-asioi-hin liittyvää�

Mikko KeränenNLY:n puheenjohtaja 2014mikko�keranen@fimnet�fi

14

Suomalainen Lääkäriseura DuodecimSuomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkai-sujen ja apurahojen avulla� Seuraan kuuluu yli 20 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 100 jäsenyhdistystä�

Seuran omistama Kustannus Oy Duodecim julkaisee lääkäreille ja muille terveydenhuol-lon ammattilaisille suunnattuja oppi- ja käsikirjoja sekä tietokantoja päivittäisen työnte-on tueksi� Se tarjoaa lisäksi luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista suurelle yleisölle�

Seuran perusti vuonna 1881 kaksitoista lääketieteen opiskelijaa, jotka halusivat edistää suomen kielen asemaa lääketieteen opetuksessa� Seuran nimi juontaa juurensa perustaji-en lukumäärään: latinan kielen sana duodecim tarkoittaa kahtatoista�

OrganisaatioSeuran korkein päättävä elin on valtuuskunta, jossa on 40 jäsentä� Valtuuskunta valitaan vaaleilla joka kolmas vuosi ja se kokoontuu kahdesti vuodessa� Valtuuskunta valitsee seuran 12-jäsenisen hallituksen, joka vastaa seuran käytännön toiminnasta� Seuran pää-sihteeri vastaa sisäisten palvelujen ja yhdistyspalvelujen sekä operatiivisten yksiköiden yhteistyön edistämisestä ja niiden koordinoinnista�

Lehdet ja kirjatAikakauskirja Duodecim on lääketieteellinen yleislehti, jonka ensimmäinen nume-ro ilmestyi vuonna 1885�  Duodecim-lehti on seuran jäsenetu ja se ilmestyy 24 kertaa vuodessa� Lehden pääasiallisena tehtävänä on lääkäreiden ja lääketieteen opiskelijoiden tieteellinen ja ammatillinen täydennyskoulutus� Lehdellä on myös verkkosivut osoittees-sa www�duodecimlehti�fi�

Kustannus Oy Duodecimin kirjavalikoimassa on yli 100 teosta lääketieteen ja tervey-denhuollon ammattilaisille� Erikoisalojen laajat perusteokset ja käytännön työn tueksi suunnatut oppaat tarjoavat ajantasaista ja luotettavaa lääketieteellistä tietoa� Valikoimassa on myös potilaille tarkoitettuja oppaita ja yleisiä tietokirjoja terveyden edistämisestä ja sairauksien hoidosta�

15

Seura julkaisee Hyvä Terveys -lehteä yhdessä Tieteen tiedotus ry:n kanssa, ja toteuttaa siten perustajansa Konrad ReijoWaaran kansanvalistuksen periaatetta� Hyvä Terveys on Sanoma Magazinesin kustantama lehti, joka ilmestyy 16 kertaa vuodessa� Se on myös Duodecimin jäsenetu ja jäsenet voivat tilata lehteä alennettuun hintaan lahjaksi�

Sähköiset julkaisutKustannus Oy Duodecimin tuottama ja ylläpitämä Terveysportti on osittain maksulli-nen terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu verkkopalvelu, joka toimii myös mobii-liversiona� Terveysportin keskeinen toiminta-ajatus on helpottaa ja nopeuttaa terveyden-huollon ammattilaisten päivittäistä työtä tarjoamalla työssä tarvittava lääketieteellinen tieto yhdestä paikasta� Tiedon tuottajina ovat Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin laaja asiantuntijaorganisaatio ja yhteistyökumppanit� Kustannus Oy Duodecimin tuottama ja ylläpitämä Terveyskirjasto tuo luotettavan, riippumattoman ja ajantasaisen tiedon terveydestä ja sairauksista jokaisen suomalaisen ulottuville� Palvelu on tarkoitettu helpottamaan luotettavan terveystiedon nopeaa hake-mista internetistä� Terveyskirjaston sisältämät artikkelit ja ohjeet perustuvat Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin tuottamiin kansallisiin hoitosuosituksiin ja Kustannus Oy Duodecimin julkaisemiin lääkäreiden käsikirjoihin�

KoulutusSuomalainen Lääkäriseura Duodecim tarjoaa koulutuspalveluita jäsenistölleen, jotka toimivat lääketieteen ja terveydenhuollon alueella lääketieteen opiskelijoina, lääkäreinä, tutkijoina, opettajina ja yhdistyksinä� Palvelut koostuvat mm� koulutuksista, verkkokurs-seista, lääketiedetapahtumista ja apurahoista� Lisäksi seura tekee yhteistyötä paikallisyh-distysten ja erikoislääkäriyhdistysten kanssa järjestäen koulutustapahtumia sekä osallis-tumalla koulutushankkeisiin alan eri toimijoiden kanssa�

Käypä hoitoSeuran Käypä hoito -yksikkö laatii näyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia terveydenhuollon päätöksenteon tueksi ja potilaan parhaaksi� Hoitosuositukset ovat sovellettavissa suomalaiseen käytäntöön ja voivat sisältää perusteltuja kannanottoja sel-laisistakin merkittävistä terveydenhuollon kysymyksistä, joista ei ole tieteellistä näyttöä tai joista sitä ei voida saada� Niiden avulla voidaan parantaa hoidon laatua ja vähentää hoitokäytäntöjen vaihtelua�

Palkinnot ja apurahatSeura ja sen rahastoista perustettu Suomen Lääketieteen Säätiö myöntävät apurahoja tutkimustyöhön, koulutukseen tai Käypä hoito -suositusten tekemiseen� Tutkimus- ja kannustusapurahojen hakuaika on vuosittain toukokuussa�

Seura myöntää vuosittain maamme arvostetuimmat lääketieteelliset tunnustuspalkinnot,

16

Matti Äyräpään palkinnon menestyksellisestä tutkimustyöstä ja Konrad ReijoWaaran palkinnon ansioista käytännön lääkärin työssä� Muita seuran jakamia palkintoja ovat muun muassa Nuoren tutkijan palkinto, Laimi Leidenius -palkinto sekä Tiedottajapal-kinto�

Opiskelijoille myönnetään vuosittain Iso-Niilo ja Pikku-Niilo -palkinnot hyvästä ammat-tikielen käytöstä opiskelijoiden suomen kielen kypsyyskokeessa�

Lääketieteen opiskelijat seuran toiminnassaSeuran jäsenyyttä voivat hakea myös lääkäriksi opiskelevat� Yleensä 4� vuosikurssin aika-na opiskelijoille järjestetään tilaisuuksia, joiden jälkeen jäseneksi voi liittyä�

Seura tukee opiskelijajärjestöjä sekä lääketieteen opiskelijoille ja nuorille lääkäreille suun-nattua D-nuoret-toimintaa, kuten eettisiä keskusteluiltoja yms� tilaisuuksia� Opiskelijajä-senet saavat myös reilun alennuksen yhtiön julkaisemista tuotteista�

Opiskelijajäsenillä on edustus seuran hallituksessa ja valiokunnissa�

Liity jäseneksiSeura tuottaa jäsenilleen painettuja ja sähköisiä julkaisuja, koulutustilaisuuksia ja moni-puolisia jäsenpalveluita, jotka auttavat kehittämään ammattitaitoa ja käytännön työtä�

Seuran toimistot ovat jäsenistön käytettävissä kaikissa seuraan liittyvissä asioissa� Niistä voi myös ostaa Kustannus Oy Duodecimin tuotteita�

Päätoimipaikka Helsingissä: käyntiosoite: Kalevankatu 11 A postiosoite: PL 713, 00101 HELSINKI puh� (09) 618 851, faksi (09) 6188 5200

Kuopion toimisto Viestikatu 3, Technopolis, 70600 Kuopio Puhelin: 017 240 360 / Faksi: 017 240 361

Oulun toimisto Kiviharjuntie 11, 90220 Oulu Puhelin: 046 870 0406 / Faksi: 08 345 461

Tampereen toimisto Biokatu 12, 33520 Tampere Puhelin: 03 253 1593 / Faksi: 03 255 0789

Turun toimisto Tykistökatu 6, 20520 Turku Puhelin: 02 241 0030 / Faksi: 02 241 0035 www�duodecim�fi

17

Finska LäkaresällskapetFinska Läkaresällskapet grundades den 11 oktober 1835 på initiativ av professorn i kirur-gi och barnförlossningskonst, generaldirektören för medicinalöverstyrelsen Carl Daniel von Haartman� Sällskapet är det tredje äldsta lärda samfundet i Finland efter Societas pro Fauna et Flora Fennica grundat år 1821 och Finska Litteratursällskapet grundat år 1831�

Fram till 1920-talet hörde de flesta finländska läkare till Sällskapet, som även var läkarnas fackliga organisation och remissorgan för statsmakten i medicinska angelägenheter� Tolv av Sällskapets medlemmar grundade år 1881 den finska läkarföreningen Duodecim med syfte att utveckla den finskspråkiga medicinska terminologin� På initiativ av Sällskapets allmänna möte 1909 grundades Finlands Läkarförbund 1910� Som en följd av språk-striderna på 1920- och 30-talet kom Finska Läkaresällskapet att bli de finlandssvenska och tvåspråkiga läkarnas vetenskapliga förening� Efter en stadgeändring från 1950 har Sällskapet enbart svenskt namn�

Syfte och verksamhetSällskapets syften attbidra till att utveckla den medicinska vetenskapen samt hälso- och sjukvården främja läkarnas fortbildning understöda svenskspråkig och internationell medicinsk publikationsverksamhet utveckla det svenska medicinska språket upprätthålla nationellt och internationellt samarbete på medicinens områdefrämja kamratskap och kollegialitet Sällskapets medlemmar emellan�

Sällskapet arrangerar månadsmöten med brett vetenskapligt medicinskt program tors i Annexet på Johannesbergsvägen, traditionellt torsdag kvällar klockan 18�15� Efter det officiella programmet serveras en buffémiddag� Månadsmötena har en viktig kollegial funktion, där läkargenerationerna lär känna varandra, kan utbyta erfarenheter och knyta vetenskapliga och sociala kontakter� Därtill arrangeras årligen en fortbildningsdag för yngre medlemmar, två klubbkvällar med varierande teman, en trädgårdsfest i början av sommaren, en kräftskiva i slutet av augusti, samt utflykter�

År 1997 köpte Sällskapet Villa Aikala på Johannesbergsvägen i Mejlans� Villan, byggd 1902, inrymmer i dag Sällskapets kansli, bibliotek, representationslokaler och fyra forskarbostäder� Gårdsbyggnaden byggdes om till en föreläsnings- och festsal i samband

18

med köpet� I gårdsbyggnaden, som kallas Annexet, har också Medicinarklubben Thorax sin klubblokal� Villan hyrs ut till medlemmar för olika ändamål� Annexet kan hyras även av utomstående�

Sällskapet samarbetar aktivt med Medicinarklubben Thorax, Odontologiska Samfundet, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim och Finlands Läkarförbund� Tillsammans med Duodecim och Läkarförbundet deltar Sällskapet i arrangemanget av de årligen återkom-mande Läkardagarna i Helsingfors� Därtill är Sällskapet representerat i bl�a� Pro Medico rf och Institutet för hälsa och välfärds program ”Patientsäkerhet genom kunskap och färdighet”�

Pris och stipendierSällskapet har betydande fonder, som understöder medicinsk forskning med pris och sti-pendier� Ansökningstiden för forskningsstöd går årligen ut den 15 september� Stipendier beviljas både äldre och yngre forskare, bl�a� i form av doktorandstipendier� Därtill beviljas stipendier för forskning utomlands� Pris- och stipendienämndens förslag presenteras för månadsmötet i december� Stipendierna delas ut den sista fredagen i januari på årsmötet, som efterföljs av årsfestmiddag� Sällskapets största pris är J�W� Runebergs pris�

Finska Läkaresällskapets HandlingarTidskriften Finska Läkaresällskapets Handlingar har publicerats sedan år 1841� Hand-lingarna utkommer numera med två nummer om året, oftast i form av temanummer�

MedlemskapMedicine kandidater och licentiater kan ansöka om medlemskap i Sällskapet� Ansökan ska ställas till styrelsen på en särskild blankett, som kan beställas från kansliet�

Sällskapets angelägenheter handhas av en styrelse bestående av styrelsens ordförande, vice ordförande, sekreterare, skattmästare och fyra ledamöter�

KansliSällskapets kansli finns på Johannesbergsvägen 8 i Helsingfors och har öppet vardagar kl� 12–15� Kanslisekreteraren sköter löpande ärenden och största delen av Sällskapets korrespondens, tar emot stipendieansökningar och anmälningar till olika evenemang, ansvarar för uthyrningen av Sällskapets lokaler och koordinerar det redaktionella arbetet med Handlingarna�

Postadress: PB 82, 00251 Helsingfors�Besöksadress: Johannesbergsvägen 8Tel� (09) 4776 8090 Fax (09) 436 2055 E-post kansliet@fls�fiHemsida: www�fls�fi

19

FiMSIC ja IFMSAFiMSICFiMSIC on Suomen Medisiinariliiton ulkoasiainvaliokunta, mikä tarkoittaa sitä että kan-didaattiseuran tai killan jäsenenä olet automaattisesti oikeutettu myös kaikkiin FiMSIC:n palveluihin, kuten osallistumaan opiskelijavaihtoihin tai kansallisiin koulutusviikonlop-puihin� FiMSIC:n toiminnasta päättävät Medisiinariliiton liittokokoukset, joissa valtaa käyttävät jäsenseurojen edustajat� FiMSIC:n toiminnasta vastaa FIMSIC:n johtokunta, lisäksi FiMSIC:stä on aina yksi edustaja SML:n hallituksessa, joka vastaa koko liiton toiminnasta�

SML ei siis tuota ainoastaan edunvalvontapalveluja, vaan FiMSIC:n kautta tuottaa merkittävää lisäarvoa opintoihin myös vaihto- ja koulutustoiminnan muodossa� FiM-SIC:n kuukauden pituiset vaihdot eivät kilpaile yliopistojen pidempien vaihto-ohjelmien kanssa, vaan ovat rinnakkainen, opiskelijoiden tuottama, mahdollisuus kansainvälistyä� Erityisesti niille, jotka eivät halua tippua kurssiltaan, ovat FiMSIC:n vaihto-ohjelmat paras vaihtoehto hankkia arvostettua kansainvälistä kokemusta�

FiMSIC:llä on vaihtosopimuksia vuosittain noin 120, noin 50 eri maan sisarjärjestön kanssa� Lähes kaikki sopimukset ovat bilatelaarisia, eli vastaava määrä vaihto-opiskelijoi-ta saapuu Suomeen vuosittain, mikä on loistava mahdollisuus myös kotikansainvälisty-miseen toimimalla vaihto-opiskelijan yhteyshenkilönä eli kummina�

Vaihtomuotoja ovat tutkimus – ja harjoitteluvaihto� Tutkimusvaihto on harjoittelua ja työskentelyä ulkomaalaisessa tutkimusryhmässä, myös prekliinisen vaiheen opiskelijat voivat hakea tutkimusvaihtoon� Harjoitteluvaihto taas vastaa lähinnä amanuenssuuria, joissain kohdemaissa tosin kieli rajoittaa potilastyöskentelyä� Noin 120 vuosittaisesta sopimuksestamme 20 on tutkimusvaihtoon ja loput harjoitteluvaihtoon� Sopimukset uusitaan vuosittain maailman lääketieteen opiskelijoiden järjestön, IFMSA:n, elokuun yleiskokouksessa� FiMSIC:n vaihtovirkailijoiden kautta voi esittää omia toiveitaan neu-vottelijoille�

Vaihtotoiminnan ohella FiMSIC tarjoaa monipuolista koulutusta erityisesti globaaliin

20

terveyteen, kansanterveyteen ja seksuaaliterveyteen liittyen� Tarkoituksena on tarjota sel-laista koulutusta, joka liittyy lääketieteeseen, mutta jota ei ainakaan pakollisten opintojen ohella ole riittävästi tarjolla� Työelämään ja koulutusedunvalvontaan liittyvistä koulutuk-sista taas vastaa SML:n hallitus� Tämän lisäksi paikallistasolla projektikentässä FiMSIC:llä on monipuolista paikallistoimintaa, johon kaikki medisiinarit ovat tervetulleita mukaan�

IFMSAFiMSIC on osa lääketieteen opiskelijoiden maailmanjärjestöä IFMSA:ta (International Federation of Medical Students’ Associations), jossa FiMSIC siten vastaa kansainvälisis-tä suhteistamme ja edustaa meitä suomalaisia lääketieteen opiskelijoita� IFMSA:lla on tällä hetkellä 123 jäsenjärjestöä ja noin 1,3 miljoonaa jäsentä� Vaikutusvaltaa IFMSA:lla on aina YK:ta ja WHO:ta myöten, minkä lisäksi globaalien toimijoiden kanssa on myös merkittävää yhteistyötä: esimerkiksi WHO:lle voi hakea IFMSA:n ja edelleen FiMSIC:n kautta palkattomaan harjoitteluun� Myös moniin vapaaehtoisprojekteihin esimerkiksi Tansaniaan, Keniaan ja Intiaan on Suomesta viime vuosina lähdetty IFMSA:n alajärjestö-jen ja FiMSIC:n yhteistyöprojektien kautta�

Kansainväliseen toimintaan kannattaa jokaisen ehdottomasti lähteä mukaan – jokaiselle varmasti löytyy sopiva muoto hankkia kansainvälistä osaamista FiMSIC:n ja IFMSA:n kautta�

Antti FrimanFiMSIC:n puheenjohtaja 2014

Lisätietoja: fimsic�org ja ifmsa�org

21

YAVA –Suomen Medisiinariliiton ylioppilaskuntavaliokunta

Mikä YAVA?YAVA eli ylioppilaskuntavaliokunta on Suomen medisiinariliiton alainen valiokunta, jon-ka tehtävänä on lisätä lääketieteen opiskelijoiden tietoisuutta poliittisen vaikuttamisen rakenteista ja keinoista, sekä aktivoida tulevia lääkäreitä laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen� YAVA tarjoaa myös asiantuntijuuttaan vaalitoimintaan esim� ylioppilas-kuntien edustajistovaaleissa�

Medisiinareiden ylioppilaskuntatoiminnan yhdistäjäKaikissa suomalaisissa yliopistoissa on ylioppilaskunta, jonka ylin päättävä elin on edus-tajisto� Edustajiston tehtävänä on palvella ylioppilaskunnan jäseniä sekä toimia yhdys-siteenä ja edunvalvojana opiskelijan arjessa� Edustajiston jäsenet pääsevät vaikuttamaan laajasti opiskelijoiden asioihin kuten siihen, minkä suuruinen ylioppilaskunnan jäsen-maksu on ja mihin se käytetään� Lisäksi edustajisto päättää ja linjaa kaikki ne asiat, joihin oman ylioppilaskunnan keskeisimmät toimijat (esim� ylioppilaskunnan hallitus) tulevat keskittämään voimavaransa mm� ylioppilaskuntatoiminnassa, kunnallispolitiikassa sekä valtakunnallisessa korkeakoulupolitiikassa oman toimikautensa aikana�

YAVA yhdistää kaikki suomalaiset lääketieteen opiskelijoiden poliittisesti sitoutumat-tomat edustajistoryhmät ja ylioppilaskuntakentässä sekä opiskelijapolitiikassa toimivat medisiinarit� YAVA järjestää tapahtumia ja koulutuksia kaikille lääketieteen opiskelijoille niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin� YAVA toimii myös vertaistukiverkostona ja keskustelufoorumina opiskelijapolitiikassa toimiville lääketieteen opiskelijoille� YAVA tarjoaa osaamista ja asiantuntemusta ylioppilaskuntavaikuttamiseen�

Valtakunnallinen vaikuttaja ja tekijä Suomen opiskelijapolitiikassaYAVA edustaa ja koordinoi lääketieteen opiskelijoita Lääketieteen ja Oikeustieteen Lii-tossa (LOL), joka vaikuttaa valtakunnallisessa opiskelijapolitiikassa mm� osallistumalla omana liittoumana Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) liittokokoukseen� YAVA:n tavoite LOL:ssa on tuoda esille lääketieteen opiskelijoille tärkeät teemat valtakunnalli-sessa opiskelijapolitiikassa sekä vaikuttaa SYL:n toimintaan painottamalla lääketieteen opiskelijoita koskevia asioita mm� SYL:n liittokokouksessa�

Yhteiskuntavaikuttamiseen innostaja ja kannustajaValiokunnan tehtävänä on mahdollistaa laaja-alaisen yhteiskunnallisen sivistyksen hankkiminen lääketieteen opintojen ohessa ja edelleen kasvattaa lääkäreitä, joilla on halu vaikuttaa yhteiskunnan asioihin�

YAVAn paikallistiimeihin kuuluvat kunkin kaupungin lääketieteen opiskelijoiden edus-

22

tajistoryhmät ja muut opiskelijavaikuttamisesta kiinnostuneet aktiivit� YAVA järjestää kaupungeittain tapahtumia ja koulutuksia, joihin muiden opiskelurientojen ohessa kan-nattaa ehdottomasti osallistua!

Kansainvälinen opiskelijavaihtoLiikkuvuus eri maiden välillä lisääntyy enenevässä määrin ja valmistumisen jälkeen saattaa mielessä siintää työskentely ulkomailla� Jo opiskeluaikana on mahdollisuus ja kannattavaa lähteä vaihtoon hankkimaan kokemusta ja katsomusta muun kuin oman yliopiston/kaupungin opintotarjonnasta ja työskentelymahdollisuuksista�

Vaihto tarjoaa sinulle erinomaisen tilaisuuden laajentaa ja kartuttaa kielitaitoasi� Vaih-to-ohjelmaan osallistumisesta ja hankkimastasi kansainvälisestä kokemuksesta tulee varmasti olemaan sinulle hyötyä tulevaisuudessasi� Kielitaidon ja unohtumattomien kokemuksen lisäksi saat paljon uusia ystäviä ja tuttavuuksia eri puolilta maapalloa�

Erasmus +Erasmus+ on Euroopan unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma, joka on jatkoa vuonna 1987 perustetulle Erasmus-ohjelmalle� Ohjelman kautta tuetaan korkeakoulujen eurooppalaista yhteistyötä ja liikkuvuutta� Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014-2020 ja kauden pyrkimyksenä on koulutuksen kehittäminen sekä työllisyysmahdollisuuksien parantaminen� Erasmus+ -ohjelma mahdollistaa opiskelijoiden osallistumisen opiskeli-

23

javaihtoon ja/tai harjoitteluun ulkomai-sessa korkeakoulussa/yrityksessä tai or-ganisaatiossa� Vaihtoaika vaihtelee 3-12 kk:n välillä� Tutkinto-opiskelijat voivat alasta ja kansalaisuudesta riippumatta osallistua Eramus+ opiskeluvaihtoon tai harjoittelujaksoon EU:n jäsenvaltioissa, ETA-maissa (Islanti, Norja ja Liechtens-tein) sekä Turkissa�

Aikaisemman Erasmus-ohjelmakauden ehdoista poiketen lukuvuodesta 2014 lähtien opiskelija on voinut suorittaa useita Erasmus-vaihtoja ja/tai –harjoit-teluja, kuitenkin yhteensä enintään 12 kuukauden ajan� Siirtymävaiheessa van-han Erasmus-ohjelman aikana suorite-tut vaihto- ja harjoittelujaksot otetaan huomioon� Muutoksena aikaisempaan

ovat myös ohjelmaan sisältyvä maksuton verkkopohjainen kielitaidon testaus ja kielival-mennus� Nämä koskevat englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan ja hollannin kieliä�

Erasmus+ -vaihtoa tuetaan Erasmus-apurahalla� Apurahojen suuruudet perustuvat vaih-don/harjoittelun kestoon päivissä� Vaihdon tarkan keston lisäksi apurahan suuruuteen vaikuttaa myös kohdemaa� Apuraha on lv 2014-2015: 200-300 €/30 päivää� Apuraha maksetaan kahdessa erässä� Suurin osa apurahasta ennen vaihtoon lähtöä ja viimeisen kuukauden apuraha opiskelijan palattua takaisin vaihdosta ja palautettua vaadittavat do-cumentit� Erasmus-apuraha ei ole verotettavaa tuloa, eikä sitä lasketa opiskelijan tuloihin opintotuen tulonseurannassa� Sinun tulee kuitenkin ilmoittaa saamasi Erasmus-apuraha veroilmoituksessa�

Vaihtoon voi lähteä, kun yksi opiskeluvuosi on takana� Tämä tarkoittaa sitä, että voit hakea vaihtoon jo ensimmäisen vuoden aikana� Mitään suositusta vaihdon ajankohdalle ei ole, toki useamman vuoden opiskelleella opiskelijalla saattaa jo olla tarkempi kuva siitä, mihin opinnoillaan tähtää� Jotta noudatat Erasmus-vaihdon perusperiaatteita, tulisi sinun sisällyttää ulkomailla suorittamasi opinnot kotiyliopistosi tutkintoon� Tämän sisällyttämisen helpottamiseksi on luotu European Credit Transfer and Accumulation System (ECTS)� 1 ECTS-opintopiste vastaa laajuudeltaan yhtä suomalaista opintopistettä, joten pystyt jo etukäteen hahmottamaan suorittamasi opintopistemäärät� ECTS-järjes-telmän mukaan yksi lukukausi vastaa 30 ECTS-pistettä ja vastaavasti yksi lukuvuosi 60 ECTS-pistettä� Saadaksesi opintotukea myös ulkomailla, tulee sinun suorittaa vähintään 5 opintopistettä per tukikuukausi� Hakiessasi vaihtoon on syytä perehtyä hyvin kohdeyli-

24

opiston kurssitarjontaan, jotta voit varmistua siitä, että sinulla on vaihtoaikanasi mahdol-lisuus suorittaa sinulle hyödyllisiä ja kiinnostavia kursseja ja että saat kasaan vaadittavan määrän opintopisteitä� Aina ei kohdeyliopiston kurssitarjonta ole selkeästi esillä, vaan sinun tulee itse aktiivisesti etsiä tietoa ja tarvittaessa olla yhteydessä kohdeyliopistoon� Apuja saat myöskin kotiyliopistosi yksikön/tiedekunnan kv-vastaavalta�

Vaihtoon lähtijänä sinun tulee laatia Learning Agreement eli opintosuunnitelma� Suun-nitelma sisältää kurssit, joita aiot vaihtoaikanasi suorittaa� Suunnitelmaan tulee sekä kotiyliopistosi, että kohdeyliopiston edustajan allekirjoitus, joten sopimus on myös var-mistus siitä, että sinulla on oikeus opiskella listatuilla kursseilla� Learning Agreementtiin voi tehdä muutoksia, jos kohdeyliopistoon saavuttuasi opetusohjelmatietoihin on tullut muutoksia/tarkennuksia� Vaihdon jälkeen lopullinen, hyväksytty Learning Agreement tulee palauttaa kotiyliopiston kansainvälisten asioiden toimistoon� Tämä documentti on myös yksi niistä, jotka pitää palauttaa saadaksesi viimeisen osan Erasmus-apurahasta� Tarkemmat ohjeet palautettavista documenteista saat vaihtoon hyväksymisen jälkeen yliopistosi Erasmus-toimistosta�

Opiskelijalle voidaan myöntää Erasmus-apuraha myös kielikurssille, joka järjestetään kohdeyliopistossa juuri ennen lukukauden alkua� Kielikurssitodistus palautetaan vaihdon jälkeen Erasmus-toimistoon� Lisätietoja kielikursseista saat edellä mainitun toimiston henkilöiltä�

NordplusNORDPLUS on Pohjoismaiden ministerineu-voston ohjelma, jolla tuetaan liikkuvuutta, hank-keita ja verkostoja Pohjoismaissa� Kuten Eras-mus-vaihtoon, niin Nordplus-vaihtoonkin voivat hakea vähintään vuoden opiskelleet perustutkin-to-opiskelijat� Nordplus:n vaihtohakuajat ovat verkosto-, yliopisto- ja/tai oppiainekohtaisia� Selvitä kohdeyliopiston hakuaika yksikkösi/tie-dekuntasi kv-vastaavalta�

Hakuprosessi on yleensä kaksivaiheinen� Ensin opiskelija jättää hakemuksen omaan yksikköön-sä/tiedekuntaansa ja tämän jälkeen opiskelija täyttää vastaanottavan yliopiston hakemuksen ja liittää siihen tarvittavat liitteet� Lähes kaikilla yliopistoilla on käytössä sähköinen hakulomake ja monesti asunnon haku onnistuu samaisella lomakkeella/haun yhteydessä� Vaihtopaikan saa-

25

minen ei aina takaa Nordplus-apurahan (n� 200€/kk) saamista� Tämän lisäksi voi saada myös matka-apurahaa, jonka suuruus vaihtelee kohdemaan mukaan� Apurahan saami-sesta saa yleensä tiedon vasta hyvinkin lähellä vaihdon alkua tai vasta vaihdon jo alettua� Myös Nordplus-apurahan suuruus riippuu vaihdon pituudesta sekä vaihtokohteesta� Myös Nordplus-vaihtoon voi voi saada opintotukea� Vaihtoajan pituus vaihtelee 3-12 kk välillä�

Nordplus-vaihtoon lähtevän tulee tehdä opintosuunnitelma kohdeyliopistossa suoritet-tavista kursseista� Kurssien sisällyttäminen kotiyliopiston tutkintoon onnistuu toimit-tamalla virallisen rekisteriotteen vaihtoyliopistosta vaihdon päätyttyä� Selvitä kotiyk-sikkösi/-tiedekuntasi kv-vastaavalta hyvissä ajoin etukäteen miten toimit mahdollisten korvaavuuksien kanssa vai sisällytetäänkö suoritetut opinnot tutkinnon valinnaisiin opintoihin�

Muut vaihtoehdotYliopistoilla on myös kahdenvälisiä sopimuspartnereita Euroopassa ja muualla maail-massa� Lisätietoja ja kohteita on listattu yliopistosi kansainvälisten asioiden nettisivuilla� Jos yliopistosi vaihtotarjonnasta ei tunnu löytyvän sinulle sopivaa kohdetta, voit myös itsenäisesti hankkia vaihtopaikan� Itsenäisesti hankitun vaihtopaikan saaminen vaatii sinulta aktiivisuutta ja valmistelut on hyvä aloittaa hyvissä ajoin ennen suunniteltua vaihtoajankohtaa� Maittain ja yliopistoittain vaihtelevat hakuajat on hyvä ottaa huo-mioon, samoin varautua vaihteleviin lukukausimaksuihin� Myös itsenäisesti hankittuihin ulkomaan opintoihin voit saada opintotukea� Yhtenä vaihtoehtona kannattaa myös pitää toisaalla tässä oppaassa esitelty Fimsic-vaihto�

ja eikun vaihtoon��

Nyt siis miettimään vaihtoehtoja� Selaile vaikka alkuun yliopistosi kotisivuilta löyty-viä matkakertomuksia� Niistä voit lukea opiskelijakollegoidesi kokemuksia ja vinkkejä

26

monista eri kohteista� Kun sinulle sopiva vaihto- tai harjoitteluohjelma löytyy, perehdy kohdetarjontaan, hakuaikoihin ja laita hakemus rohkeasti menemään� Tarkempia ohjeita ja muistilistoja löytyy yliopistosi kotisivuilta�

Vaihto kannattaa aina!

Tarja LehtoopetuskoordinaattoriTampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö29�10�2014

AmanuenssuureistaMitä?Amanuenssilla eli lääkäriharjoittelijalla tarkoitetaan yleensä lääketieteen opiskelijaa, joka suorittaa opintoihinsa kuuluvaa pakollista harjoittelua� Amanuensseiksi kutsutaan myös EU- tai ETA-maiden ulkopuolella kouluttautuneita lääkäreitä, jotka suorittavat Suomessa työskentelyyn edellytettävää harjoittelua�

Harjoittelujen käytännöt ja sisältö vaihtelevat hieman yliopistoittain� Amanuenssuurin tarkoitus on tutustuttaa lääkärin ammattiin, opettaa käytännön taitoja ja antaa mahdolli-suus harjoitella jo opitun teoriatiedon soveltamista�

Amanuenssin toimenkuva saattaa vaihdella suuresti riippuen erikoisalasta ja harjoitte-lupaikasta� Amanuenssi voi esimerkiksi ohjaavan lääkärin valvonnassa tutkia potilaita, kirjoittaa röntgenlähetteitä tai kirjata tietoja� Myös toimenpiteissä saattaa päästä avus-tamaan, tai tekemään niitä itse ohjaavan lääkärin opastuksella� Paljon riippuu omasta aktiivisuudesta, avaa rohkeasti suusi ja kerro mitä haluaisit oppia!

Amanuenssi toimii aina ohjaavan lääkärin valvonnan alaisuudessa, eikä ole koskaan vas-tuussa potilaan hoidosta tai sitä koskevista päätöksistä� Ohjaavan lääkärin tulee tarkistaa ja hyväksyä kaikki amanuenssin tekemät asiakirjat� Potilaan oikeuksiin taas puolestaan kuuluu mahdollisuus kieltää opiskelijan läsnäolo�

Missä?Harjoitteluja voi suorittaa lähes kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä� Dekaanien pää-töksellä yksityisen työnantajan palveluksessa suoritettua harjoittelujaksoa enää 1�8�2013 lähtien hyväksytä amanuenssuuriksi, vaan amanuenssuurit on suoritettava suorassa työsuhteessa kuntatyönantajaan tai täysulkoistetussa kunnallisessa toimipisteessä�

27

Harjoittelupaikkaa voi hakea joko yliopiston/ainejärjestön kautta tai ottamalla itse suo-raan yhteyttä harjoittelupaikkaan� Yliopistosairaalojen amanuenssipaikat jaetaan yleensä yliopiston tai ainejärjestön kautta� Jos haet paikkaa itsenäisesti on hyvä kertoa mitä kurs-seja olet suorittanut, sillä eri tiedekunnissa opinnot etenevät eri tahtiin�

Periaatteessa mille tahansa erikoisalalle voi hakea amanuenssiksi� Erikoisalan kliinisen kurssin käyminen voi joskus olla edellytyksenä amanuenssipaikan saamiseksi�

Harjoitteluiksi voidaan hyväksyä myös esimerkiksi ulkomailla suoritetut harjoittelut tai tutkimuksen tekeminen� Varmista etukäteen onko tämä mahdollista omassa tiedekun-nassasi�

Milloin?Amanuenssiksi voi hakea missä vaiheessa opintoja tahansa, mutta kannattaa selvittää etukäteen missä vaiheessa opintoja harjoittelu voidaan hyväksyä tutkintoon eli siitä saa opintopisteitä�

Amanuenssuureja suoritetaan yleensä loma-ajoilla� Turussa on poikkeuksellisesti mah-dollisuus suorittaa myös opintojen ohessa ns� puolipäivä-amanuenssuureja�

Palkka?Amanuenssin työehdot ja palkkaus perustuvat KVTES:een (=kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus)� Amanuenssin minimipalkka on 1�7�2014 alkaen 1553,57 €� Perus-palkan lisäksi maksetaan lomakorvaus ja lomaraha� Ajantasaiset palkkatiedot löydät

28

esimerkiksi SML:n vuosittain julkaisemasta Mini-VES:sta�

Lisätietoa?Lisätietoa amanuenssuureista löydät esimerkiksi Suomen Medisiinariliiton, tiedekuntien tai ainejärjestöjen nettisivuilta�

SML:n amanuenssuurimateriaalitSuomen Medisiinariliitto on yhteistyössä hallopedien (= hallinnon opiskelijaedustajat) kanssa koonnut amanuenssuurien ohjesäännöt (suositus amanuenssuurien järjestelyistä) sekä listan amanuenssin ohjaukseen liittyvistä käytännön asioista, jonka voit toimittaa omaan amanuenssuuripaikkaasi� Löydät nämä sähköisessä muodossa SML:n nettisivuil-ta�

Yleislääketieteen erityiskoulutus

Lääkärien laillistusjärjestelmä muuttui 1�5�2011� Siihen asti lääkärien laillistuksen ja ammatinharjoittamisoikeuksien saamisen edellytyksenä oli perusterveydenhuollon lisä-koulutuksen suorittaminen� 1�5�2011 lähtien lääkärit laillistetaan suoraan perustutkinnon perusteella ilman aiempia rajauksia�

Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen nimi muuttui tässä yhteydessä yleislääketieteen erityiskoulutukseksi� Sen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia yleislääkärinä sairausvakuutuksen piirissä Euroopan Unionin ja Euroopan talousalueen muissa jäsen-valtioissa kuin Suomessa� Sisällöltään yleislääketieteen erityiskoulutus vastaa aiempaa perusterveydenhuollon lisäkoulutusta�

TaustaaLääkärien laillistusjärjestelmässä on ollut erilaisia vaiheita Suomessa viime vuosikym-meninä� Vuoteen 1984 asti lääkärit laillistettiin suoraan perustutkinnon perusteella� Sen jälkeen yhteispohjoismaisuuteen vedoten Suomessa otettiin käyttöön laillistusta edeltävä vuoden mittainen orientoiva vaihe� Suomen liityttyä Euroopan talousalueeseen vuonna 1994 otettiin meillä käyttöön perusterveydenhuollon lisäkoulutukseksi kutsuttu kaksi-vuotinen vaihe� Sitä säätelevässä EU-direktiivissä vuodelta 1986 vaiheesta on käytetty Specific training in general medical practice�

Suomessa EU-direktiiviä alun perin tulkittiin siten, että kaksivuotisen PTL-vaiheen suo-rittaminen on edellytys itsenäisille ammatinharjoittamisoikeuksille yleislääkärinä� Vai-heeseen sisältyi alun perin minimissään kuusi kuukautta terveyskeskusjaksoa� Vuodesta 2003 jälkeen tämän vaiheen kesto pidennettiin yhdeksään kuukauteen�

29

EU-tasolla koulutus piteni kolmivuotiseksi vuoden 2006 alusta alkaen� Suomen muista EU-maista poikkeava tulkinta ja siihen, että Suomi haki poikkeuslupaa jatkaa kaksivuo-tista koulutusta� Näin ollen Suomen (ja Belgian) osalta muuttuneeseen direktiiviin sisäl-tyi toteamus, että pidentyneeseen kolmivuotiseen koulutukseen voidaan lukea hyväksi Suomessa (tai Belgiassa) suoritetusta perustutkintoon sisältyvästä kliinisestä koulutuk-sesta enintään yksi vuosi�

EU-tasolla on edelleen paineita pidentää tätä jaksoa, jolloin se alkaa lähestyä yleislääke-tieteen erikoislääkärikoulutusta� Erillinen spesialiteetti yleislääketieteessä on toistaiseksi vain runsaassa 10 EU-maassa�

Kaksoislaillistuksen poistoLääkäriliitto oli pitkään ajanut kaksoislaillistuksen poistoa ja EU-tasolla suomalaisittain poikkeavaa direktiivin tulkintaa� Sosiaali- ja terveysministeriön erikoislääkärikoulutus-työryhmä teki asiasta yksimielisen esityksen vuoden 2010 lopulla� Laillistusjärjestelmää koskevat lakimuutokset hyväksyttiin tämän jälkeen eduskunnassa ja ne tulivat voimaan 1�5�2011�

Ne lääkärit, jotka 1�5�2011 eivät olleet vielä suorittaneet kokonaisuudessaan peruster-veydenhuollon lisäkoulutusta, saivat tuolloin ns� täyslaillistuksen eli heidän aiemman laillistuksensa perästä jäi pois maininta ”toisen johdon ja valvonnan alaisena”� Tällä muutoksella he eivät kuitenkaan saaneet suoritettua perusterveydenhuollon lisäkoulutus-ta loppuun�

Järjestelmän muutoksen yhteydessä perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen nimi muut-tui yleislääketieteen erityiskoulutukseksi, joka paremminkin vastaa direktiivissä alun perin tarkoitettua vaihetta�

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen asemaYleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sai-rausvakuutuksen piirissä yleislääkärinä Euroopan Unionin muissa maissa kuin Suomessa (L312/2011, A377/2011)� Koulutuksen suorittamisesta tehdään merkintä Valviran terve-ydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin eli Terhikkiin� Erillistä yleislääkärin laillistusta yleislääketieteen erityiskoulutuksen perusteella ei myönnetä�

Koulutuksen pituusYleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on kolme vuotta kokopäiväisenä koulutukse-na� Tähän kolmeen vuoteen voidaan siis lukea hyväksi Suomessa (tai Belgiassa) suori-tetusta perustutkintoon suoritetusta kliinisestä koulutuksesta enintään yksi vuosi� Näin ollen Suomessa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneilla koulutuksen pituus on

30

kaksi vuotta� Mikäli tutkinto on suoritettu muualla kuin Suomessa, tulee koulutukseen sisältyä kolme vuotta palvelua lääkärintutkinnon jälkeen�

Rekisteröityminen erityiskoulutukseenRekisteröityminen tapahtuu siihen yliopistoon, jossa lääketieteen lisensiaatin tutkinto on suoritettu� Kyseinen yliopisto antaa todistuksen koulutuksen suorittamisesta riippumatta siitä, missä palvelut on suoritettu�

Muualla kuin Suomessa tutkinnon suorittaneilta edellytetään todistuksella osoitettu vähintään tyydyttävä suomen- tai ruotsinkielen taito� Hyväksyttyjä yleisiä kielitutkintoja koordinoi opetushallitus�

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen voi halutessaan suorittaa samanaikaisesti erikois-lääkärikoulutuksen kanssa suorittamalla koulutukseen kuuluvan palvelun ja 16 tunnin mittaisen kurssimuotoisen terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään perehdyttävän koulutuksen�

HallintojärjestelmäKoulutuksen vastuuyksikkönä toimii yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon yksikkö tai sitä vastaava laitos eri tiedekunnissa� Laitoksella toimiva koulutuksen vastuuhenkilö hyväksyy koulutettavien palvelut�

Samoin kuin erikoislääkärikoulutuksen osalle yleislääketieteen erityiskoulutukseen liitty-viä asioita valmistelee tiedekuntaneuvostolle ammatillisen jatkokoulutuksen toimikunta tai vastaava elin eri tiedekunnissa�

Koulutuksen tavoitteetTavoitteena on perehdyttää koulutuksessa oleva lääkäri perusterveydenhuollossa toimi-van lääkärin tehtäviin, terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään sekä yhteistyöhön terveyden- ja sosiaalihuollon alalla toimivan henkilön kanssa� Tärkeää on, että koulutuksessa olevalla lääkärillä on mahdollisuus saada kuva potilaan kokonaishoi-dosta, hoidon porrastuksesta ja hoitoa tukevista konsultaatiomahdollisuuksista sekä lääkärintyön kliinisestä hallinnasta� Myös kokemusten saaminen moniammatillisesta tiimityöstä ja tiimin johtamisesta osana nykyaikaista työyhteisöä kuuluu koulutusvaiheen sisältöihin� Koko koulutuksen ajan lääkärin tulee osallistua säännöllisesti toimipaikka-koulutukseen� Koulutuksessa oleva lääkäri vastaa itse toiminnastaan myös päivystysaika-na�

Terveyskeskukselle ja sairaalalle asetettavat kriteeritVähintään yhdeksän kuukauden mittainen terveyskeskusjakso suoritetaan tiedekun-nan hyväksymissä terveyskeskuksissa, jotka täyttävät koulutussopimuksissa määritellyt

31

laatukriteerit� Koulutuspaikassa tulee mm� olla koulutusvastaava ja lokikirja käytössä� Koulutusvastaava nimittää jokaiselle koulutuksessa olevalle lääkärille henkilökohtaisen ohjaajan ja ohjaukselle on työjärjes-tyksessä varattava riittävästi aikaa� Lisäksi koulutettavalla tulee olla mahdollisuus osallistua vähintään päivä kuukaudessa toimipaikan ulkopuoliseen koulutukseen ja terveyskeskuksessa on järjestettävä toimipaikkakoulutusta vähintään 100 tuntia ja koulutettavalla tulee olla oikeus osallistua tähän koulu-tukseen�

Tiedekunnat pitävät verkkosivuil-laan luetteloa yllä hyväksytyistä koulutusterveyskeskuksista� Sairaa-lapalvelun voi suorittaa sairaaloissa, jotka on hyväksytty erikoislääkäri-koulutuksen koulutuspaikoiksi�

Koulutuksen rakenneTerveyskeskuspalvelua kuuluu vähintään yhdeksän kuukautta tiedekunnan hyväksymässä terveys-keskuksessa� Terveyskeskuspalvelu tulee suorittaa palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään� Lääkä-rin tulee perehtyä vähintään neljään terveyskeskuksen toiminta-aluee-seen, kuten terveyskeskuksen ajan-varausvastaanottoon (vähintään 3 kk), päivystykseen (enintään 3 kk), lastenneuvolan sekä äitiysneuvolan toimintaan, kotisairaanhoitoon, vuodeosastotoimintaan (enintään 3 kk), mielenterveystyöhön sekä vanhainkodin ja palvelutalon toi-

32

mintaan�

Sairaalapalvelua kuuluu vähintään kuusi kuukautta hyväksytyssä koulutusvirassa� Myös sairaalapalvelun ajan koulutuksessa olevan lääkärin koulutusta ohjaa ja seuraa nimetty ohjaaja�

Muuta palvelua koulutuksessa voi olla enintään kuusi kuukautta� Se voi olla palvelua muussa yliopiston hyväksymässä yleislääkärin tehtäviin suuntautuvassa julkisen tai yksi-tyisen terveydenhuollon laitoksessa tai yksikössä (esim� lääketieteellinen tutkimus)�

Ulkomailla suoritettua palvelua voidaan hyväksyä osaksi koulutusta koulutuksen vastuu-henkilön päätöksellä� Varusmieslääkärinä toimimista tai siviilipalvelua voidaan tapaus-kohtaisesti hyväksyä toimenkuvan perusteella�

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen palvelut eivät vanhene�

Lyhin koulutukseen hyväksytty palvelujakso on kuukausi� Koulutusta voidaan suorit-taa osittain myös osa-aikaisella palvelulla (vähintään 50 % kokopäiväisestä palvelusta)� Koulutukseen tulee sisältyä kuitenkin kokopäiväistä palvelua vähintään kolme kuukautta sairaalassa ja vähintään kolme kuukautta terveyskeskuksessa�

Kunakin koulutusvuonna sairaudesta tai muusta pätevästä syystä pidetystä virkava-paudesta, koulutusta varten otetusta virkavapaasta, sairauslomasta tai äitiys-, isyys- ja vanhempainlomasta voidaan lukea koulutukseen yhteensä yksi kuukausi, mikäli vir-kamääräys on voimassa� Yhdestä äitiys-, isyys- tai vanhempainlomasta voidaan lukea koulutukseen vain kuukausi, vaikka loma jakautuisi eri vuosille�

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen aikana suoritettaan vähintään 16 tunnin terveyden-huollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään perehdyttävä kurssimuotoinen koulu-tus� Se voidaan lukea hyväksi erikoislääkäritutkintoihin 1�8�2009 alkaen sisällytettyyn lähijohtajan koulutukseen�

Muussa kuin EU/ETA-valtioissa suoritettu perustutkintoSuomen kansalaiselta, joka on suorittanut lääkärin perustutkinnon muussa kuin EU/ETA-valtiossa, vaaditaan oikeuteen harjoittaa lääkärinammattia laillistettuna ammat-tihenkilönä lisäksi, että hän on suorittanut Valviran erikseen määräämät lisäopinnot ja kuulustelun� Muun kuin EU/ETA-valtion kansalaiselta edellytetään ammattioikeuksien lisäksi todistus vähintään tyydyttävästä suomen- tai ruotsinkielen taidosta�

Todistuksen hakeminenErityiskoulutukseen vaadittavien palvelujen ja kurssimuotoisen koulutuksen suorittami-

33

sen jälkeen lääkäri hakee todistusta siitä yliopistosta, jossa hän on kirjoilla� Hakemuksen liitteiksi tarvitaan nimikirjan ote tai palvelutodistukset, kouluttajan antama selvitys ter-veyskeskuspalvelun monipuolisuudesta sekä todistus 16 tunnin teoreettisen koulutuksen suorittamisesta� Lisäksi tulee olla tehtynä sähköinen arviointilomake kaikista vähintään kolmen kuukauden kestoisista terveyskeskusjaksoista�

Koulutusohjelman vastuuhenkilön hyväksynnän jälkeen tiedekunta myöntää todistuksen yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittamisesta ja ilmoittaa henkilön nimen, henki-lötunnuksen ja koulutuksen suorittamispäivän Valviran Terhikki-rekisteriin�

Yksityisenä ammatinharjoittajana toimiminenNykyisessä laillistusjärjestelmässä lääkäri voi LL-tutkinnon perusteella myönnettävän laillistuksen jälkeen tarjota palveluja itsenäisenä ammatinharjoittajana� Kuten aiem-minkin lääkärin tulee tehdä aluehallintoviranomaiselle ilmoitus, johon uutena osana tulee sisältyä selvitys käytännön kokemuksesta� Kokemuksen laajuudesta ei ole annettu erillisiä määräyksiä�

KirjallisuuttaLaki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 312/2011Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 377/2011Euroopan yhteisön direktiivi 2005/36 ja 2013/55Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuk-sesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta 29�1�2015Lääketieteellisten tiedekuntien, Lääkäriliiton ja Valviran nettisivut

34

Tieteellinen jatkokoulutus: Tutkijakoulutus

Lääkärien jatkokoulutus jaetaan kahteen osaan: ammatilliseen ja tutkijakoulutukseen� Tutkijakoulutuksessa keskeinen osa on lääketieteen tohtorin tutkinto� Tutkijakoulutusta on kehitetty aikaisempaa systemaattisempaan suuntaan� Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoi-ta�

Lääketieteen tohtorin tutkinnon tavoitteetTutkintoon vaadittavien opintojen tavoitteena on perehdyttää jatko-opiskelija tieteellisen tutkimuksen ja lääketieteen tutkimuksen yleisiin ongelmiin ja menetelmiin� Jatkokoulu-tuksen tavoitteena on, että opiskelija:1) Perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaan sekä sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteel-lisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) Perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin;3) Saavuttaa sellaisen yleisen tieteen teorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tie-teenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen� (Asetus 794/2004, 21§)

Tohtorin tutkintoa koskevissa säännöissä esiintyy jonkin verran tiedekuntakohtaista

35

vaihtelua, päälinjat ovat kuitenkin samat� Tämä esitys nojaa pääasiassa Helsingin yliopis-ton lääketieteellisen tiedekunnan ohjeisiin�Lääketieteen tohtorin tutkinnon suorittaminen vastaa laajuudeltaan työmäärää, joka on suoritettavissa kokopäivätoimisesti neljässä vuodessa� Tutkinto voidaan suorittaa myös osapäivätoimisesti�Tutkinto koostuu yleiskoulutuksesta (10 - 20 opintopistettä) ja erityiskoulutuksesta (20 - 30 opintopistettä) sekä väitöskirjasta� Opintoja on oltava yhteensä 40 opintopistettä�

Rekisteröinti ja suunnitelmallisuus Jatko-opiskelija rekisteröi tutkimuksensa erityistä lomaketta käyttäen ja lähettää rekiste-röintianomuksensa tiedekunnan tohtoritoimikunnalle� Opintojen kannalta on hyödyl-listä tehdä rekisteröinti mahdollisimman aikaisessa vaiheessa� Rekisteröinnin yhteydessä opiskelija jättää liitteenä yhteistyössä ohjaajansa kanssa laatimansa tutkimussuunnitel-man ja opintosuunnitelman�Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä työn keskeinen kysymyksenasettelu, tutkimus-hypoteesit, käytetyt menetelmät ja aineistot�

Opintosuunnitelman tarkoituksena on auttaa jatko-opiskelijaa väitöskirjatyön tekemises-sä� Alustava suunnitelma laaditaan rekisteröinnin yhteydessä� Lopullinen opintosuunni-telma, liitteenä todistukset suoritetuista opinnoista, tulee jättää tiedekuntaan tarkastetta-vaksi painatusluvan myöntämisen jälkeen�

Yleiskoulutus 10-20 opYleiskoulutuksen tavoitteena on perehdyttää jatko-opiskelija mm� lääketieteen yleisiin tutkimusmenetelmiin, tutkimuksen suunnitteluun ja tulosten arviointiin ja julkaisemi-seen, tieteelliseen kirjoittamiseen sekä tutkimustyön eettisiin perusteisiin�

Yleisopinnoissa painotetaan erityisesti menetelmäkursseja� Yleiskoulutukseen voidaan hyväksyä kursseja, jotka sisältävät esimerkiksi tieteen filosofiaa, etiikkaa, tutkimuksen suunnittelua, meteorologiaa, epidemiologiaa, biometriaa, biostatiikkaa ja muita tilastol-lisia kursseja� Lisäksi tieteellisen kirjoittamiseen, tutkimuksen raportointiin, julkaise-miseen ja esittämiseen sekä projektityöskentelyyn liittyvät opinnot ja kurssit soveltuvat yleiskoulutukseksi� Yleiskoulutus ei ole sisällöltään väitöskirjan alaan kuuluvaa koulutus-ta�

Koe-eläinkurssi on pakollinen, mikäli väitöskirjaan liittyy eläinkokeita�

Kirjatentillä voi korvata korkeintaan kaksi opintopistettä yleiskoulutuksesta, ja se on tentittävä kyseisen alan tiedekuntaan affilioituneelle asiantuntijalle (ei kuitenkaan työn-ohjaajalle)� Yleiskoulutukseen voidaan hyväksyä vaihtoehtoisesti yliopistopedagogiikkaa viisi opintopistettä tai alan hallinnollista koulutusta viisi opintopistettä�

36

ErityiskoulutusErityiskoulutuksen tavoitteena on syvällinen perehtyminen oman tutkimusalan tietoihin ja tutkimusmenetelmiin, sekä tutkimusalan kehityksen seuraaminen� Erityiskoulutus koostuu pääosin väitöskirjan alaan liittyvistä kotimaisista ja ulkomaisista kongresseista ja kursseista� Sisältö jää päätettäväksi jatko-opiskelijan ohjaajan kanssa� Erityiskoulutus voi sisältää korkeintaan 10 opintopisteen kirjatentin, joka on tentittävä väitöskirjatyön ohjaajalle�Opinnoiksi hyväksytään sisäisiä klinikka- tai laitoskokouksia korkeintaan kuusi opinto-pistettä� Väitöskirjan ohjaajan antamaa henkilökohtaista ohjausta hyväksytään korkein-taan kaksi opintopistettä� Erityiskoulutukseksi voi käyttää myös kyseisen alan erikoislääkärikoulutukseksi hyväk-syttäjä teoreettisia opintoja korkeintaan 15 opintopistettä� Niiden laajuus arvioidaan erikoislääkäritoimikuntien päätöksien mukaisesti�Erityisopinnoiksi voidaan hyväksyä ulkomailla tehtyjä tutkijavierailuja ja ulkomaisissa kongresseissa pidettyjä omia esitelmiä ja postereita, joissa opiskelija on 1� tai 2� kirjoit-taja� Näitä voi sisällyttää opintoihin korkeintaan 20 opintopistettä� Kotimaassa pidettyjä esitelmiä tai postereita voidaan sisällyttää erityisopintoihin korkeintaan 10 opintopistet-tä� Yksityiskohtaisemmat ohjeet löytyvät eri tiedekuntien tieteellisen jatkokoulutuksen opin-to-oppaista�

VäitöskirjaVäitöskirjaan tähtäävä tutkimussuunnitelma rekisteröidään toimittamalla tiedekunnan kansliasta saatava ilmoitus tohtoritoimikunnalle� Tällöin työlle nimetään yksi tai useampi vastuullinen työnohjaaja, joista ainakin yhdellä tulee olla dosentin pätevyys� Tarvittaessa saatetaan esittää lisäohjaajan nimeämistä tutkijan avuksi erityiskysymyksissä�Rekisteröinnin yhteydessä väittelijä laatii tutkimussuunnitelman, se olisi hyvä laatia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta mahdolliset heikkoudet voitaisiin korjata ajoissa� Mikäli työsuunnitelmaan kuuluu ihmiselle tai eläimelle tehtäviä kokeellisia tutki-muksia, tulee rekisteröinti-ilmoitukseen liittää laitoksen tai klinikan eettisen toimikun-nan tai koe-eläintoimikunnan tai lääninhallituksen lausunto�

SeurantaryhmäSeurantaryhmä määrätään väitöskirjatyön rekisteröinnin yhteydessä� Tiedekunta suosittelee sen määrittämistä, mutta pakollista se ei ole� Seurantaryhmä tulee kuitenkin nimittää aina, mikäli opiskelija sitä toivoo� Seurantaryhmään kuuluvat opiskelija, ohjaaja (t) ja vähintään kaksi väitöskirjatyön suhteen ulkopuolista asiantuntijaa� Seurantaryhmä ja ohjaaja(t) kehottavat opiskelijaa aloittamaan väitöskirjatyön kirjoittamisen, kun koulu-tettava on saavuttanut koulutuksen tavoitteet ja on kypsä väittelemään�

37

Kun käsikirjoitus jätetään esitarkastukseen, suositellaan, että seurantaryhmä liittää hakemukseen lausuntonsa väittelijän perehtyneisyydestä omaan tutkimusalaansa ja ky-vystä harjoittaa itsenäistä tieteellistä tutkimustyötä� Jos väitöskirjan tekijällä on määrätty seurantaryhmä, voi sen jäsenistä yksi toimia esitarkastajana, mikäli muita jääviysperus-teita ei ole� Vähintään toisen esitarkastajan sekä vastaväittäjän tulee olla seurantaryhmän ulkopuolelta�

Yleiset määräykset väitöskirjastaVäitöskirjan voi esittää joko osajulkaisuväitöskirjana, jossa on yhteenveto-osa ja liitteenä osajulkaisut tai monografiaväitöskirjana� Yhteisjulkaisuissa väittelijällä tulee olla selvästi itsenäinen osuus� Erillisestä anomuksesta tiedekuntaneuvosto voi myöntää luvan saman osatyön käyttämisestä useammassa väitöskirjassa� Osajulkaisujen tulee olla korkeatasoi-sissa tieteellisissä sarjoissa tai aikakauslehdissä julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä�Monografiaväitöskirja on yksin väittelijän nimissä oleva tieteellinen esitys, joka perus-tuu itsenäisen tutkimustyön aikaisemmin julkaisemattomiin tuloksiin� Suoraa lainausta väitöskirjasta ei voi julkaista myöhemmin tutkimusryhmän nimissä�

Painatusluvan anominenKun väitöskirjaksi aiottu tutkimus on valmistunut, tutkija anoo tiedekuntaneuvostolta painatuslupaa� Tällöin käsikirjoituksen tulee olla valmis sillä kielellä, jolla väitöskirja aiotaan julkaista� Mikäli väitöskirja koostuu osajulkaisuista, tulee osajulkaisujen olla korkeintaan yhtä lukuun ottamatta julkaistavaksi hyväksyttyjä�Painatuslupaa anoessaan väitöskirjan tekijä antaa yhdessä työnohjaajan kanssa selvi-tyksen omasta osuudestaan työkokonaisuudessa� Tiedekuntaneuvosto määrää riittävän tieteellisen pätevyyden omaavista (vähintään dosentin pätevyys, ellei erityisiä syitä poikkeukseen ole) työn suhteen ulkopuolisista henkilöistä kaksi väitöskirjan alaan pereh-tynyttä asiantuntijaa� Painatuslupa-asiantuntijoita ehdotettaessa suunnitellaan samalla yhden (tai joskus kahden) vastaväittäjän alustavaa nimeämistä�Painatuslupa-asiantuntijoita ehdotettaessa suositellaan samalla vastaväittäjän alustavaa nimeämistä� Vastaväittäjän tulee antaa tiedekunnalle kirjallinen lausunto väitöskirjas-ta kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta� Lausunnosta tulee ilmetä, esittääkö hän väitöskirjan hyväksyttäväksi�Tiedekuntaneuvosto määrää vastaväittäjän lisäksi tiedekunnan professoreista väitöstilai-suuden valvojaksi� Väitöstilaisuutta koskevat omat traditionaaliset ohjeensa tapahtumien kulusta sekä mm� pukeutumisohjeista� Ohjeiden mukaan väitöstilaisuuden kesto ei saa ylittää kuutta tuntia! Yleistä on, että väitöstilaisuus on kestoltaan pari tuntia� Nykyisin usein pyritään rohkaisemaan myös väitöstilaisuudessa seuraavaa yleisöä esittämään kysymyksiä väitöstilaisuuden lopussa�Vastaväittäjän ja esitarkastajien lausunnot ja väittelijän siihen mahdollisesti antaman lau-sunnon saatuaan tiedekunta päättää väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä� Kun-niamaininnalla hyväksytty arvolause edellyttää, että väitöskirjan tuloksilla on kansain-

38

välistä merkitystä ja lisäksi että tehdyt havainnot ja johtopäätökset ovat uusia tai selvästi muuttavat aikaisempia käsityksiä tai kliinistä käytäntöä� Kunniamaininnalla hyväksytään enintään noin 10 % kaikista tiedekunnan hyväksymistä väitöskirjoista�

Kun kaikki tutkintoon kuuluvat opintosuoritukset ja opinnäytteet on suoritettu, koulutet-tava hakee todistusta suorittamastaan tutkinnosta�

Yliopistoon ilmoittautuminenKuten ammatillisenkin jatkokoulutuksen kohdalla tulee tieteellisiä jatko-opintoja suorit-tavan ilmoittautua jatko-opiskelijaksi yliopistoon� Jatko-opiskeluun on ilmoittauduttava joka lukuvuosi joko läsnäolevaksi tai poissaolevaksi� Jatko-opiskelijan tulee olla läsnä oleva niinä lukukausina, joina hän nauttii opetusta, saa ohjausta, osallistuu kuulusteluun tai hakee todistusta tutkinnon suorittamisesta� Ylioppilaskunnan jäsenyyttä ei jatko-opis-kelijalta edellytetä�

Tutkijan urastaSuomalainen lääkärikunta on perinteisesti ollut hyvin kiinnostunut tutkimustyöstä� Noin 23 % suomalaisista lääkäreistä on väitellyt� Noin 5 % koko lääkärikunnasta työskentelee yliopistoissa opetuksen ja tutkimuksen piirissä�

Tutkijan uran ongelmana on ollut epävarmuus tutkijakauden pituudesta, epäedullinen palkkakehitys ja kiristyvät uranäkymät� Lääkäriliitto on toistuvasti kiinnittänyt huomiota lääketieteellisen tutkimustyön edellytysten parantamiseen�

Tutkimustyötä ja väittelemistä on aina pidetty merkittävänä meriittinä paitsi akateemi-sella uralla myös kliinisessä lääkärintyössä� Yliopistosairaaloiden erikoislääkärinvirkojen pätevyysvaatimuksenakin on väitteleminen�Erikoistumismahdollisuuksien kiristyessä on tutkimustyön merkitys ammatillisen jatko-koulutuksen mahdollistajana myös korostunut� Eräillä erikoisaloilla yliopistosairaaloiden erikoistumisvirkoihin valittavat ovat olleet jopa pääsääntöisesti väitelleitä� Sinänsä tulisi erikoistumisvirkoihin valittaessa olla mahdollisuus hakeutua sekä tieteellisen että kliini-sen meritoitumisen reittiä�Aloittelevan tutkijan kohdalla keskeinen kysymys on tutkimustoiminnan rahoittaminen� Etenkin nuorille tutkijoille on melko vähän tarjolla tutkijan virkoja tai niiden sijaisuuk-sia� Yliopistosairaaloille opetuksen ja tutkimuksen aiheuttamista erityiskustannuksista maksettava erityisvaltionapu on viime aikoina omalta osaltaan ollut parantamassa nuor-ten tutkijoiden työllistämismahdollisuuksia yliopistosairaaloissa� Sen turvin on voitu järjestää tutkijakuukausia apulaislääkäreille vapautettuna kliinisestä työstä�

TutkijakoulutuslinjatKaikissa tiedekunnissa on omat erilliset tutkijalääkärikoulutusohjelmansa� Vaikka tämä

39

liittyykin lääketieteen peruskoulutukseen, on näillä varmasti myös tutkijoiden jatkoko-ulutusta helpottavaa ja väittelemistä edistävää vaikutusta� Koulutusohjelman tavoitteena on kehittää tiedekuntien tutkimustoimintaa ja antaa opiskelijoille mahdollisuus aloittaa hyvin valvottu ja ohjattu tutkimustyö jo opiskelun alkuaikoina�

Tutkijan ura on vakavasti otettava vaihtoehto lääketieteen kandidaatin ja nuoren lääkärin kannalta� Vaikka täysipäiväisestä tutkijan urasta ei haaveilisikaan, hyödyttää tieteellinen työ ja koulutus monella tavalla toimintaa ja urakehitystä myös kliinisenä lääkärinä�

Kirjallisuutta:Lääkärit Suomessa, Suomen Lääkäriliitto 2014� www�laakariliitto�fi /tutkimusSuomen Lääkäriliitto, Lääkärin etiikka 2013�Asetus 794/2004Kohti karonkkaa� Kristiina Patja, Ilpo Huhtaniemi, Elina Ikonen, Kimmo Kontula (toim�) Kustannus Oy Duodecim�Lääketieteellisten tiedekuntien nettisivut

ErikoislääkärikoulutusLääkärikoulutus on perinteisesti jaettu kolmeen osaan: perus-, jatko- ja täydennyskoulu-tus� Peruskoulutus tarkoittaa lääketieteen lisensiaattikoulutusta, jatkokoulutus puo-lestaan jakau tuu ammatilliseen ja tieteelliseen jatkokoulutukseen� Osana ammatillista jatkokoulu tusta on yleislääketieteen erityiskoulutus, jota käsitellään omassa kirjoituk-sessaan� Täyden nyskoulutus on näiden vaiheiden jälkeen tapahtuvaa koulutusta� Kan-sainvälisesti ja meilläkin perinteisen täydennyskoulutuksen (CME, Continuous Medical Educa ti on) sijaan on alettu käyttää termiä CPD (Continuous Professional Development) eli jatkuvan ammatillisen kehittymisen periaate�

Jatkokoulutus erikoislääkäriksi on ammatillista jatkokoulutusta, jonka tuloksena lääkäri saavuttaa pätevyyden harjoittaa lääkärin tointa jollakin lääketieteen osa-alueella� Tie-teellinen jatkokoulutus johtaa lääketieteen tohtorin tutkintoon ja sitä käsitellään omassa kirjoituksessaan�

Erikoislääkärikoulutus siirrettiin 1986 opetusminis teriön hallinnon alle ja lääketieteel-listen tiedekuntien vastuulle� Tätä ennen se oli lääkintöhallituksen ja valtioneuvoston asettaman spesialiteettineuvottelukun nan vastuulla� Vuoteen 1960 saakka järjestelmästä ja erikoislääkärien oikeuksien myöntä misestä vastasi Suomen Lääkäriliitto�

Erikoislääkäritutkinnoista säädettiin asetuksella (678/98), jossa erikoisalojen määrää vähennettiin 92 spesialiteetista 49:ään� Aiemmassa järjestelmässä Suomessa oli 32 pää-erikoisalaa ja 60 suppeaa erikoisalaa�

40

Erikoislääkärikoulutusta säätelevät lääketieteellisten tiedekuntien pysyväismääräykset� Ne ja niihin perustuvat erikoislääkärikoulutuksen opinto-oppaat löytyvät lääketieteel-listen tiedekuntien verkkosivuilta� Seuraavassa on eräitä yleisiä koulutukseen liittyvä määräyksiä�

Erikoislääkärikoulutuksen hallintovastuu siirrettiin pitkän valmistelun jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön 1�2�2015 alkaen� Silloin astui voimaan sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkä-rikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta� Tällä kumottiin aikaisempi valtioneuvoston asetus erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnoista�

Asetuksen mukaan erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallista koordinaatiota varten pe-rustetaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain tarkoitettu neuvottelukunta tai sen jaosto� Kevään 2015 aikana onkin tarkoitus vielä muodostaa tämä terveydenhuol-lon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen erikoislääkärikoulutusta koordinoi-va laajapohjainen elin, jossa ovat edustettuina mm� Lääkäriliitto ja Nuorten Lääkärien Yhdistys�

Jatkossa on tarkoitus, että erikoislääkärikoulutuksen valintamenettelyä uudistetaan� Tähän asti erikoislääkärikoulutukseen on voinut vapaasti ilmoittautua lääketieteellisiin tiedekuntiin� Jatkossa erikoislääkärikoulutukseen haetaan� Hakumenettelyssä käytettävät periaatteet ovat vielä tässä vaiheessa auki, mutta ne selvinnevät vuoden 2015 kuluessa�

Samassa yhteydessä tämän hallinnollisen muutoksen kanssa poistettiin erikoislääkä-rin tutkinto� Erikoislääkärikoulutus sinällään jatkuu entisellään, mutta se ei johda enää yliopistolliseen jatkotutkintoon� Lääketieteelliset tiedekunnat antavat edelleen todistuk-sen suoritetusta erikoislääkärikoulutuksesta ja tämän todistuksen perusteella Valvira edelleenkin myöntää erikoislääkärin oikeudet�

Voimassa oleva erikoislääkärikoulutusasetus tuli voimaan 1�2�2015� Koulutusohjelmia on 50 ja niiden koulutuspituudet ovat viisi ja kuusi vuotta�

Hallinto ja päätöksentekoErikoistuminen on lääketieteellisten tiedekuntien ja sosiaali- ja terveysministeriön vas-tuulla�

Koulutusohjelman vastuuhenkilö hyväksyy erikoistuvan lääkärin henkilökohtaiset kou-lutussuunnitelmat sekä seuraa ja arvioi koulutuksen ja oppimisen edistymistä�

Kouluttaja on koulutuksen vastuuhenkilön nimeämä� Hän vastaa osaltaan koulutuksen toteutumisesta ja osallistuu arviointiin�

41

Henkilökohtainen ohjaaja (tutor) on erikoistuvan lääkärin tukihenkilö, joka ohjaa erikoistuvaa lääkäriä tämän työtehtävissä ja huolehtii laaditun koulutussuunnitelman tarkoituksenmukaisuudesta sekä teoriakoulutuksen ja käytännön koulutuksen osalta�

Ammatillisen jatkokoulutuksen toimikunta (tai vastaava) vastaa erikoistumisen koor-dinoinnista yliopiston vastuualueella� Toimikunnassa on myös erikoistuvien lääkärien edustus�

Alueelliset neuvottelukunnat toimivat yliopistojen yhteydessä alueellisina yhteistyöelimi-nä erikoislääkärikoulutuksen määrällisessä ja laadullisessa kehittämisessä�

Yliopistollisissa sairaaloissa ja muissa koulutuspaikoissa, joiden kanssa on tehty kou-lutussopimukset, suoritetaan erikoistuvien valinnat koulutusvirkoihin� Erikoistuvan lääkärin valinnasta koulutusvirkaan neuvotellaan vastuuhenkilön kanssa�

Erikoislääkärin koulutus voidaan suorittaa Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa�

Valtakunnallinen erikoislääkärikoulutuksen neuvottelutilaisuus on toiminut koulutusyk-sikköjen ja muiden tahojen (OKM, STM, Valvira, Lääkäriliitto, NLY) yhteistyöelimenä koulutuksen kehittämisessä, ohjauksessa ja valtakunnalliseen kuulusteluun liittyvissä asioissa�

Opinto-oikeus erikoislääkärin koulutusta suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on saanut Suomessa oikeuden tai luvan harjoittaa lääkärin ammattia Valviran toimesta� Opinto-oikeus myönnetään vain yhteen koulutusohjelmaan kerrallaan� Todistus koulu-tuksesta myönnetään siitä yliopistosta, jonka vastuualueella yliopistollinen koulutus on pääosin suoritettu�

Opinto-oikeus ei takaa koulutuksen alkamista ja erikoistuvalle automaattista pääsyä eri-koistumisvirkoihin, sillä valinta niihin tapahtuu sairaanhoitopiireissä� Erikoistumisvir-koihin pääsy ja niissä toimiminen edellyttää henkilön soveltuvuutta kyseiselle erikoisa-lalle� Muualla kuin Suomessa lääkärintutkinnon suorittaneelta edellytetään todistuksella osoitettu vähintään tyydyttävä suomen- tai ruotsinkielen taito�

Tavoitteet ja rakenneErikoislääkärikoulutuksen tavoitteena on perehdyttää lääkäri erikoisalansa tieteelliseen tietoon ja antaa hänelle valmiudet alansa erikoislääkärin tehtäviin, ammattitaidon ylläpi-tämiseen sekä toimimiseen erikoislääkärinä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjes-telmässä� Erikoisalan lisäksi koulutuksessa perehdytään terveydenhuollon suunnitteluun, hallintoon ja moniammatilliseen yhteistyöhön�

42

Erikoistumiskoulutuksen voi aloittaa heti lääketieteen lisensiaatin tutkinnon ja laillista-misen jälkeen�

Erikoislääkärikoulutuksen osia ovat:terveyskeskuspalvelu (9 kk)runkokoulutus (tai erikoisalan määrittelemä koulutus)eriytyvä/erikoisalan koulutustoimipaikkakoulutussäännölliset arvioinnitteoreettinen kurssimuotoinen koulutusjohtamiskoulutusvaltakunnallinen kuulustelu

Terveyskeskuksessa suoritettu palveluKaikkien erikoisalojen koulutukseen tulee sisältyä terveyskeskuksessa suoritettua palve-lua vähintään yhdeksän kuukautta� Erikoistuvan lääkärin tulee tutustua monipuolisesti terveyskeskuksen useaan toiminta-alueeseen ohjaajan ohjauksessa� Terveyskeskusjakso suoritettaan lääketieteellisten tiedekuntien/yksiköiden yleislääketieteen oppialan hyväk-symissä terveyskeskuksissa, jotka täyttävät koulutussopimuksissa määritellyt laatukri-teerit� Nämä ovat pääasiassa samoja kuin yleislääketieteen erityiskoulutuksen kohdalla� Erona on se, että erikoislääkärikoulutusta suorittavan ei välttämättä tule olla palvelussuh-teessa kuntaan tai kuntayhtymään, mutta tiedekuntien päätösten mukaisesti erikoistuvan lääkärin ohjaajan tulee kuitenkin olla palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään�

Runkokoulutus ja yliopistosairaalan ulkopuolinen koulutusJoidenkin sisällöltään vähäisten erikoisalojen koulutukseen sisältyy ns� runkokoulutus, joka suoritetaan pääsääntöisesti yliopistosairaalan ulkopuolisissa koulutuspaikoissa� Niissä työtä ohjaavat koulutusyksikön hyväksymä kouluttaja, henkilökohtainen ohjaaja ja muut erikoislääkärit� Runkokoulutuksen päättyessä tarkistetaan henkilökohtainen koulu-tussuunnitelman ja varmistetaan, että runkokoulutuksen tavoitteet on saavutettu�

Yliopistollinen keskussairaalapalvelu ja eriytyvä/erikoisalan koulutusPalvelu suoritetaan pääosin yliopistollisissa sairaaloissa, mutta alakohtaisesti osia voidaan suorittaa muissakin koulutussairaaloissa, joiden kanssa on tehty koulutussopimus�

Koko viiden tai kuuden vuoden koulutuksesta tulee vähintään puolet suorittaa yliopisto-sairaalan ulkopuolella asetuksessa mainittuja erikoisaloja (foniatria, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, kliininen kemia, kliininen mikrobiologia, kliininen neurofysio-logia, neurokirurgia, oikeuslääketiede, perinnöllisyyslääketiede, suu- ja leukakirurgia sekä syöpätaudit) lukuun ottamatta� Koulutusyksiköt voivat myöntää erikoisalakohtaisen poikkeuksen yliopistosairaalan ulkopuolella suoritettavan koulutusajan vaatimuksesta,

43

mikäli keskussairaalat tai muut sairaalat eivät voi osoittaa koulutuspaikkaa kohtuullisen ajan kuluessa�

ToimipaikkakoulutusToimipaikkakoulutusta järjestetään koulutuspaikassa työaikana 2–5 tuntia viikossa� Tämä koostuu seminaareista, demonstraatioista tai tilaisuuksista, joissa käydään järjes-telmällisesti läpi oman erikoisalan ja terveydenhuollon kokonaisuuden keskeisiä kysy-myksiä�

Koulutusta ja palveluja koskevia yleisiä määräyksiäErikoislääkärikoulutus suoritetaan ensisijaisesti kokopäivätyössä� Koulutusohjelman vastuuhenkilön harkinnan mukaan voidaan kuitenkin hyväksyä osa-aikaista palvelua, jos se on vähintään 50 % kokoaikaisesta palvelusta� Osa-aikaisesta palvelusta tulee sopia etu-käteen vastuuhenkilön kanssa, mikäli yli puolet koulutuksesta suoritetaan osa-aikaisena� Lyhin erikoiskoulutukseksi hyväksyttävä yksittäinen palvelujako on yksi kuukausi�

Kunakin kalenterivuonna sairaudesta tai muusta pätevästä syystä pidetystä virkava-paudesta, äitiys-, isyys- ja vanhempainlomasta tai opintovapaasta tentin lukua varten voidaan lukea koulutukseen yhteensä yksi kuukausi, mikäli virkamääräys on voimassa� Yhdestä äitiys-, isyys- tai vanhempainlomasta voidaan koulutukseen lukea vain kuukau-si, vaikka ajat jakaantuisivat eri vuosille�

Toimiminen varusmieslääkärinä ja siviilipalveluun sisältyvää työskentelyä päätoimisissa lääkärin tehtävissä hyväksytään osaksi koulutusta tapauskohtaisesti toimenkuvan perus-teella�

Erikoisalan koulutukseen voidaan hyväksyä enintään kuusi kuukautta päätoimisena tut-kijana toimimista, joka on erikoisalaan liittyvää ja vastuuhenkilön puoltamaa� Erityisistä syistä voidaan tutkimustyötä hyväksyä lisäksi kuusi kuukautta, mikäli koulutusohjelman kliiniset tavoitteet saavutetaan ja vastuuhenkilö arvioi tutkimustyön tukevan erikoisalan koulutusta�

Osa koulutuksesta voidaan suorittaa ulkomailla tiedekunnan päätöksen mukaan vastuu-henkilön kuulemisen perusteella�

Kaikille aloille yhteinen yhdeksän kuukauden terveyskeskuspalvelu sekä lähijohtajan pätevyyden antama koulutus eivät vanhene� Muuhun koulutukseen kuuluvat palvelut sekä teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen kurssit vanhenevat 10 vuodessa� Valta-kunnallinen kuulustelu vanhenee neljässä vuodessa� Vanhenemissäännöt koskettavat myös toista tai kolmatta tutkintoa suorittavia� Aiempi erikoislääkärin tutkinto ei oikeuta automaattiseen palveluiden hyväksymiseen� Erityisistä syistä erikoistuva lääkäri voi saa-

44

da pidennystä suoritustensa voimassaoloon�

Lähtökohtana on, että suoritetaan yksi erikoislääkärin koulutus� Erityisistä syistä lääkäri voi suorittaa useampiakin koulutuksia, jotka tulee suorittaa tällöin peräkkäin�

Yliopistosairaalan ulkopuolisten koulutuspaikkojen hyväksyminenTiedekunnat voivat myöntää koulutusoikeuksia muillekin yksiköille� Hyväksynnän edel-lytyksenä ovat tietyt kouluttajaan ja koulutuspaikan resursseihin liittyvät vaatimukset� Jos ei ole tarkoituksenmukaista tehdä pysyvää koulutuspaikkasopimusta, voidaan tehdä yksittäistä erikoistuvaa lääkäriä koskeva henkilökohtainen koulutussopimus�

Arviointi ja erikoistuvan lääkärin ohjausErikoistuva lääkäri tekee opinto-oikeutta hakiessaan henkilökohtaisen erikoistumiskou-lutuksen suunnitelman, jonka vastuuhenkilö tai hänen valtuuttamansa kouluttaja käyvät läpi erikoistumisen alussa� Koulutusyksikön tulisi tarjota erikoistuvalle lokikirja koulu-tuksen alussa� Erikoistuvalle lääkärille nimetään henkilökohtainen ohjaaja, joka voi olla sama koko koulutuksen ajan, runkokoulutusvaiheeseen ja eriytyvään vaiheeseen voidaan nimetä oma ohjaaja tai ohjaaja voi olla koulutuspaikkakohtainen�

Koulutuksen vastuuhenkilö vastaa koulutuksen seurannasta� Vastuuhenkilö ja erikoistu-va lääkäri arvioivat tavoitteiden saavuttamista toistuvasti ja laativat koulutuksen etenemi-sestä yhteenvedon vähintään vuosittain�

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutusTeoreettista koulutusta tulee olla vähintään 80 tuntia, tuntimäärä saattaa jollakin erikoi-salalla olla suurempikin� Koulutuksen järjestäjät hakevat yleensä hyväksyntää teoreetti-seksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi� Tätä koskevat koulutuksen laatukriteerit löytyvät tiedekuntien yksityiskohtaisista ohjeista�

JohtamiskoulutusElokuusta 2009 alkaen johtamiskoulutus on pakollista kaikille erikoistuville lääkäreille� Johtamisosaaminen kehittyy työkokemuksen karttumisen rinnalla toteutettavan syste-maattisen koulutuksen kautta� Koulutus on käytännönläheistä ja perustuu suurelta osin samaan työtehtävissä oppimisen malliin, jota sovelletaan kliinisessä koulutuksessa�

Tällä hetkellä koulutuksen laajuus vaihtelee yliopistoittain� Helsingissä koulutuksen laa-juus on kaikille erikoistuville lääkäreille 30 opintopistettä� Sen kautta valmistuva erikois-lääkäri saavuttaa lähijohtajapätevyyden� Muissa tiedekunnissa pakollisen koulutuksen laajuus on tällä hetkellä 10 opintopistettä, halukkaat voivat sitä laajentaa 30 opintopis-teeseen� Johtamiskoulutuksen laajuuteen ollaan hakemassa yhtenäistä valtakunnallista linjaa�

45

Valtakunnallinen kuulusteluValtakunnallisen erikoislääkärikuulustelun tavoitteena on mitata erikoistuvan teoreettista tietoa ja osaamista sekä kykyä toimia tarkoituksen mukaisesti erikoislääkärin kohtaamis-sa tilanteissa� Koulutusyksiköt vahvistavat kahden vuoden välein kuulusteluvaatimukset koulutusohjelmien kuulustelijoiden valtakunnallisesti sovitusta yhtenäisestä esityksestä�

Valtakunnallinen erikoislääkärikuulustelu järjestetään kaikissa koulutusyksiköissä sa-manaikaisesti kolme kertaa vuodessa: kaksi kertaa kevätlukukaudella ja kerran syyslu-kukaudella� Kuulusteluun voi osallistua millä tahansa kuulustelupaikkakunnalla, mikäli toisen yliopiston kuulustelupaikassa on tilaa� Kuulusteluun tulee ilmoittautua sähköisen ilmoittautumisjärjestelmän kautta viimeistään viisi viikkoa ennen kuulustelua siihen koulu tusyksikköön, jonka kirjoilla on opiskelijana� Kuulusteluun osallistuvan tulee olla ilmoit tautunut läsnä olevaksi yliopiston kirjoihin�

Kuulustelu voi sisältää esimerkiksi essee-kysymyksiä ja myös monivalintatehtäviä� Kuu-lustelu perustuu paitsi koulutusohjelmassa mainittuun kirjallisuuteen, lehtiin ja lainsää-

däntöön, myös siihen kunkin erikoisalan käytännön tietoon, joka erikoistuvalle lääkärille on kertynyt� Kuulusteltavat esiintyvät kuulustelussa koodeina� Kuulustelutulosten tultua erikoistujalla on mahdollisuus saada tietää kuulustelun arvostelijat� Nuori Lääkäri -lehti julkaisee erikoislääkäritenttien kysymyksiä�

Kuulustelijoiden on palautettava vastaukset kuuden viikon kuluessa siitä, kun tentti on järjestetty� Hylätyistä kuulusteluista on annettava kirjallinen vastine joko vaadittavien asiakokonaisuuksien luetteloon tai henkilökohtaisena kirjallisena palautteena� Mikäli

46

erikoistuja hylätään kolmessa kuulustelussa, siitä tiedotetaan myös vastuuhenkilölle� Kol-men hylkäyksen jälkeen erikoistuva ei voi osallistua seuraavaan kuulusteluun� Vastuu-henkilöä ja erikoistuvaa kehotetaan keskustelemaan hylkäyksiin johtaneista ongelmista�

Kuulusteltava voi kirjallisesti pyytää oikaisua kuulustelun päätöksestä 14 päivän kuluessa tulosten tietoon saamisesta�

Opintosuoritusten hyväksyminen sekä koulutustodistuksen hakeminenErikoistuvan lääkärin suoritettua kaikki vaadittavat palvelut, teoreettisen kurssimuotoi-sen koulutuksen sekä valtakunnallisen kuulustelun hän voi hakea todistusta siitä yliopis-tosta, jonka vastuualueella yliopistollinen koulutus on suoritettu�

Laillistaminen erikoislääkärin koulutuksen jälkeen

Tiedekunnasta erikoislääkärin koulutustodistuksen saatuaan erikoislääkärin tulee hakea Valvirasta oikeutta harjoittaa erikoislääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä� Hakemus lähetetään osoitteella: Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, PL 210, 00531 Helsinki� Ammatinharjoittamisoikeutta koskevasta päätöksestä peritään toimitus-maksu�

Valvira voi myöntää Euroopan talousalueen valtiossa suoritetun erikoislääkärin koulu-tuksen perusteella vastaavan alan erikoislääkärin oikeuden Suomessa� Valvira päättää myös muualla (EU/ETA-maiden ulkopuolella) suoritetun erikoislääkärin koulutuksen hyväksymisestä ja mahdollisesta täydentävästä koulutuksesta�

Erikoisalakohtaiset yksityiskohtaiset määräykset löytyvät tiedekuntien nettisivuilta�

Lisäkoulutusohjelmat

Lääketieteelliset tiedekunnat ovat alkaneet perustaa myös lisäkoulutusohjelmia� Paine niiden luomiseen on syntynyt erityisesti sen vuoksi, että erikoislääkärikoulutusta uudis-tettaessa vuonna 1999 valtaosa aikaisemmista suppeista erikoisaloista poistettiin�

Lisäkoulutusohjelmaan voi ilmoittautua erikoislääkäritutkinnon suorittamisen jälkeen ja koulutukseen kuuluu käytännön palvelu (vähintään kaksi vuotta), teoreettinen kurssi-muotoinen koulutus ja kuulustelu� Lisäkoulutusohjelma ei ole tutkintoon johtavaa kou-lutusta eikä se johda erikoislääkärin pätevyyteen� Lisäkoulutukseen johtavaan palveluun eivät työnantajat saa myöskään erityisvaltionosuutta (EVO), toisin kuin erikoislääkäri-koulutuksessa�

47

Lääketieteen erityispätevyydetLääkäriliitto on perustanut erikoislääkärikoulutusjärjestelmää täydentä mään vuonna 1993 lääketieteen erityispätevyyksien järjestelmän� Eri tyispätevyyden voi muodostaa jokin lääketieteen alan kokonaisuus, joka edellyttää vaati vaa erityisosaamista� Eri-tyispätevyyden tulee pääsääntöisesti olla kahden tai useamman erikoisalan yhteinen� Erityispätevyysohjelmien suunnittelu tapahtuu pääsään töisesti erikoislääkäriyhdistysten toimesta� Lääkäriliitto päättää ohjelmien hy väk symisestä ja myöntää yksittäiset pätevyy-det aloitteentekijäyhdistyksen esityksestä� Lääkäriliiton järjestelmässä on tällä hetkellä 38 erityispätevyyttä, yksittäisiä erityispätevyyksiä on yli kahdella tuhannella lääkärillä�

Erityispätevyyksistä saa lisätietoa Lääkäriliitosta (www�laakariliitto�fi)�ErikoislääkärikoulutusohjelmatUuden 1�2�2015 voimaan tulleen eri-koislääkärikoulutusasetuksen mukaisesti erikoislääkärikoulutusohjelmia ovat:

5 vuoden koulutusohjelmat:foniatriafysiatriageriatriakliininen kemiakliininen mikrobiologiakliininen neurofysiologiakorva-, nenä- ja kurkkutauditlastenneurologialiikuntalääketiedeoikeuslääketiedepatologiaperinnöllisyyslääketiedesilmätauditsyöpätauditterveydenhuolto

6 vuoden koulutusohjelmat:akuuttilääketiedeanestesiologia ja tehohoitoendokrinologiagastroenterologiagastroenterologinen kirurgiaihotaudit ja allergologiainfektiosairaudetkardiologiakeuhkosairaudet ja allergologiakliininen farmakologia ja lääkehoito

kliininen fysiologia ja isotooppilääketiedekliininen hematologiakäsikirurgialastenkirurgialastenpsykiatrialastentauditnaistentaudit ja synnytyksetnefrologianeurokirurgianeurologianuorisopsykiatriaoikeuspsykiatriaortopedia ja traumatologiaplastiikkakirurgiapsykiatriaradiologiareumatologiasisätauditsuu- ja leukakirurgiasydän- ja rintaelinkirurgiatyöterveyshuoltourologiaverisuonikirurgiayleiskirurgiayleislääketiedeAsetuksen perusteluissa on mainittu yhtei-sen runkokoulutuksen alat seuraavasti:

Koulutusrunko 2,5 – 3 vuotta yhteisenä

48

seuraaville aloille:gastroenterologinen kirurgiakäsikirurgialastenkirurgiaortopedia ja traumatologiaplastiikkakirurgiasydän- ja rintaelinkirurgiaurologiaverisuonikirurgiayleiskirurgia

Koulutusrunko 2,5 – 3 vuotta yhteisenä seuraaville aloille:endokrinologiagastroenterologiainfektiosairaudetkardiologiakeuhkosairaudet ja allergologiakliininen hematologiakliininen farmakologia ja lääkehoitonefrologiareumatologiasisätaudit

Koulutusrunko 1,5 – 2 vuotta yhteisenä seuraaville aloille:lastenpsykiatrianuorisopsykiatriaoikeuspsykiatria

psykiatria

Koulutusrunko 1,5 – 2 vuotta yhteisenä seuraaville aloille:geriatriaterveydenhuoltotyöterveyshuoltoyleislääketiedeKoulutusrunko 1,5 – 2 vuotta yhteisenä seuraaville aloille:foniatriakorva-, nenä- ja kurkkutaudit

Koulutusrunko 1 – 1,5 vuotta yhteisenä seuraaville aloille:patologiaoikeuslääketiede

Koulutusrunko 1 – 1,5 vuotta yhteisenä seuraaville aloille:neurologialastenneurologianeurokirurgiakliininen neurofysiologia

KirjallisuuttaLaki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/94Asetus erikoislääkärin tutkinnosta 678/98 ja 1343/2002

Lääkärit 2015, Suomen LääkäriliittoSosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuk-sesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta 29�1�2015

49

Lääkärien koulutusmäärät Ja työllisyysnäkymät

Vuoden 2015 alussa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli yhteensä 27 933� Heistä työikäi-siä (alle 65 v�) ja Suomessa asuvia oli 20 403� Kaikista lääkäreistä tällä hetkellä naisia on 54 %� Erikoislääkäreitä koko lääkärikunnasta on 63 %�

Suomalainen lääkäritiheys on hyvää pohjoismaista tasoa� Pohjoismaisten lääkäriliitto-jen yhteisen SNAPS-työryhmän laskelmien mukaan vuonna 2014 eri Pohjoismaissa oli asukkaita työikäistä lääkäriä kohti seuraavasti: Suomi 271, Ruotsi 236, Tanska 242, Norja 218 ja Islanti 296�

Koulutusmäärissä suurta vaihteluaLääkärien koulutusmäärät ovat Suomessa viimeisten parinkymmenen vuoden aikana vaihdelleet suuresti� 1990-luvun alussa koulutusmäärät olivat yli 500:n tasolla vuodessa� Vuonna 1993 koulutusmääriä vähennettiin tasolle 350 sosiaali- ja terveysministeriön lääkärityövoiman laskentatyöryhmä III:n ehdotusten mukaisesti� Tuolloin taloudellisen laman seurauksena lääkärityöttömyys oli nopeassa kasvussa� Enimmillään työttömiä lääkäreitä oli vuoden 1994 alkupuolella lähes 700�

Merkittävin tekijä koulutusmäärien reilulle vähentämiselle työryhmän ehdotuksen mukaan oli julkisen työnantajan selkeä viesti siitä, että todennäköisesti suomalaisessa terveydenhuollossa ei pitkään aikaan palata 1990-luvun alun työtilaisuuksien määrään� Vastoin ennusteita lääkärityöttömyys ei enää vuoden 1994 jälkeen lähtenytkään kasvuun� Lääkärityövoiman tarve sen sijaan odotti kasvamista� Vuonna 1997 uusi lääkärityövoi-man laskentatyöryhmä IV ehdotti koulutusmäärien asteittaista lisäämistä tasolle 480� Ehdotukset toteutettiin siten, että vuosituhannen loppuun mennessä koulutusmäärä oli lähes samalla tasolla kuin mistä vähennyksiä lähdettiin tekemään�

Kansallinen terveysprojekti otti keväällä 2002 kantaa myös lääkäriksi koulutettavien määrään� Terveysprojektin ehdotusten mukaisesti valtioneuvoston periaatepäätökseen sisältyi linjaus, jonka mukaan lääkäriksi koulutettavien määrä olisi jatkossa tasolla 600� Tällä tasolla oltiinkin sen jälkeen� Vuosina 2003–2006 sisäänottomäärä oli korkeam-malla tasolla, koska se sisälsi Turun tiedekunnan ns� muuntokoulutuksen� Tätä kautta sairaanhoitajia ja eräitä muita terveydenhuollon ammattiryhmiä uudelleen koulutettiin lääkäreiksi hankkeessa, johon vuosittain otettiin maksimissaan 25 opiskelijaa� Viimeinen sisäänotto muuntokoulutukseen oli vuonna 2006�

Vaikka lääkärivaje on viime vuosina pienentynyt, on keskustelu lääkäriksi koulutettavien määrästä edelleen jatkunut� Opetusministeriö kaavaili suurimmillaan koulutusmäärien lisäämistä jopa tasolle 900� Lopullisessa valtioneuvoston hyväksymässä suunnitelmassa

50

päätettiin, että koulutusmääriä lisätään asteittain tasolle 750 vuoteen 2016 mennessä� Lisäys toteutetaan asteittain eri tiedekunnissa vuosina 2014–16�

Taulukko 1. Lääkärikoulutuksen aloituspaikat Suomessa 1992–2014

Vuosi Määrä1992 5051993 3871994 3571995 3621996 3621997 3671998 4271999 4852000 4942001 5582002 6022003 6312004 6192005 6272006 6402007 6062008 5972009 6062010 6112011 6192012 6092013 6062014 649

Taulukko 2. Lääketieteen sisäänottomäärät yliopistoittain 2014

Helsinki 121Itä-Suomi 164Oulu 145Tampere 105Turku 153Yhteensä 688

Kotimaan lisäksi suomalaisia opiskelee lääketiedettä ulkomailla erityisesti Virossa Tarton yliopistossa, Riiassa Latviassa ja Ruotsin eri yliopistoissa sekä mm� Saksassa� Ulkomailla opiskelevien kokonaismäärä on tällä hetkellä runsaat 200�

LääkärivajeLääkäriliitto on omalta osaltaan selvittänyt terveyskeskusten lääkäritilannetta vuosittain 1980-luvulta alkaen� Vuoden 2014 selvityksen mukaan ilman lääkäriä terveyskeskus-viroista oli noin 5 %� Vaje on pitkään noustuaan kääntynyt laskuun, vuonna 2008 se oli vielä 11 %�

51

Terveyskeskuslääkärivaje vaihtelee suuresti alueittain� Suurin vaje oli Kainuussa (21 %)� Paras tilanne oli Itä-Savon sairaanhoitopiirissä (0 %) ja Varsinais-Suomen sairaanhoito-piirissä (1 %)�

Erikoissairaanhoidon keskimääräinen lääkärivaje oli lokakuussa 2014 oli 7,6 %� Suhteel-lisesti eniten vajetta oli geriatriassa (28 %), kliinisessä kemiassa (16 %) ja nuorisopsykiat-riassa (15 %)�

Erikoisaloittain on myös suurta vaihtelua ikäjakaumissa� Eläköitymisprofiili vaihtelee ja eräillä erikoisaloilla työvoiman poistumiseen ei ole riittävässä määrin varauduttu erikoislääkärikoulutuksessa� Vaikka viime vuosina pääpaino keskusteluissa on ollutkin terveyskeskuslääkärivajeessa, on tulevien vuosien suurempi haaste erikoissairaanhoidos-sa olevien spesialistien vaje nopean eläköitymisen seurauksena�

Lääkäriliitossa on pitkään tehty ennusteita eri erikoisalojen lääkärimäärien kehitykses-tä� Tilanne vaihtelee erikoisaloittain suuresti� Mikäli koulutusmäärät jatkuvat samassa suhteessa kuin viime vuosina, kasvavat eniten sisätautien ja työterveyshuollon erikoislää-kärien määrät� Sen sijaan psykiatrien määrä vuoteen 2025 mennessä vähenisi jopa 15 %�

Eri erva-alueilla on viime vuosina tehty myös selvityksiä erikoislääkärien kysynnän ja tarjonnan kehityksestä� Alueellisesti ja erikoisaloittain on hyvin suurta vaihtelua� Nämä raportit ja niistä tehty yhteenveto ovat Lääkäriliiton nettisivuilla (www�laakariliitto�fi/tutkimus)� Tällaisia raportteja tulee jatkossa tehdä säännöllisesti ja ne tulevat toimimaan tärkeänä aineistona, kun keväällä 2015 käynnistyvä erikoislääkärikoulutusta koskeva valtakunnallinen koordinaatioelin ryhtyy suunnittelemaan koulutusmääriä�

Työllisyysnäkymistä Eläkeiän eli 65 vuoden iän saavuttavien lääkärien määrä on kasvussa� Tällä hetkellä se on vielä reilut 400 vuodessa, mutta nousee vuosina 2018–22 korkeammalle tasolle 600� Mi-nään vuonna kuitenkaan työikäisten lääkärien määrä ennustejaksolla ei vähenisi� Tämän jälkeen eläkeiän saavuttavien lääkärien määrä alkaa uudelleen vähentyä�

Julkisen sektorin lääkärivaje on oletettavasti edelleen vähenemässä� Lääkärityövoiman tasapainon kannalta on keskeistä se, missä määrin yhteiskunnalla on varaa panostaa terveydenhuoltopalveluihin� Iso kysymys on myös se, missä määrin valmistuvat lääkärit kiinnostuvat julkisen terveydenhuollon viroista� Kiinnostus yksityissektorilla toimimista kohtaan on ollut lisääntymässä� Työvoimatasapainoon vaikuttaa myös kansainvälinen työvoiman liikkuvuus� Luultavaa on, että jatkossakin Suomeen tulee enemmän lääkäreitä kuin täältä lähtee�

52

Lääkärityövoiman tasapainon ennakoiminen on edes lyhyellä tähtäyksellä hyvin vaikeaa� Koulutusmäärien suunnittelussa tulisi välttää voimakkaita muutoksia, koska vaikutukset näkyvät vasta pitkälle tulevaisuudessa� Aika lääketieteen opiskelun aloittamisesta siihen, kun lääkäri valmistuu erikoislääkäriksi, on noin 15 vuotta�

Erikoisalan valintaErikoistumista suunniteltaessa alan valintaa on vaikea perustaa eri alojen tuleviin työl-lisyysnäkymiin� Niistäkin on kuitenkin hyvä olla tietoinen ja näiden merkitys varmasti kasvaa tulevaisuudessa, kun tulevat suuret koulutusmäärät ovat valmistuneet ja alkavat erikoistua� Erikoistumishalukkuus lääkärikunnassa on perinteisesti ollut ja on edelleen hyvin suurta� Laajan Lääkäri 2013 -tutkimuksen mukaan ainoastaan 1 % vastanneista nuorista lääkäreistä oli päättänyt olla erikoistumatta� Päätöstä erikoistumisesta ei ollut vielä tehnyt 4 %� Vastaajista 95 % oli erikoistunut, erikoistumassa tai päättänyt erikoistua�

Samassa tutkimuksessa tiedusteltiin lääkärien perusteita erikoisalan valintaan� Erittäin tai melko paljon valintaan vaikuttaneista syistä kärkipäässä olivat: monipuolinen ala (83 %), alan kollegojen hyvä esimerkki (56 %), myönteiset työkokemukset alalla opiskeluai-kana (55 %) sekä työllisyysnäkymät (52 %)�

KirjallisuuttaLääkäri 2013 -kyselytutkimus vuosina 2002–2011 valmistuneille lääkäreille�Sumanen M, Heikkilä T, Hyppölä H, Halila H, Vänskä J, Kujala S, Kosunen E, Virjo I, Mattila K� Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2015Lääkärit Suomessa 2015� Suomen Lääkäriliitto (www�laakariliitto�fi/tutkimus)

53

Lääkärin viran tai viransijaisuuden hakeminen

Kuinka lääkärin virkaa haetaanLääkärin virkaan tai toimeen hakeminen tapahtuu yleensä vapaamuotoisellahakemuksella, joka lähetetään allekirjoitettuna viran julistaneelle taholle pyydetyllä ta-valla (kirjeenä tai sähköpostina tai esimerkiksi valtionhallinnossa sähköiselle lomakkeel-le)� Yleensä lyhyt, ja asiallinen hakemus on paras� Hakemus kirjoitetaan tai tulostetaan A4-paperille� Tarkista tarvittavat lisävaatimukset hakuilmoituksesta�

Mitä liitteitä on hyvä liittää hakemukseenVirkaa tai tehtävää haettaessa on tärkeää tuoda esille hakemuksessa tehtävään vaadittavia ansioita�Tarvittavat liitteet kuten yleensä virkatodistus ja ansioluettelo, mainitaan yleensä hakuilmoituksessa� Hakemukseen kannattaa liittää myös ilman erillistä pyyntöä muut sellaiset todistukset, joilla saattaa olla vaikutusta viranhaussa� Esimerkiksi tutkimustyö tai erityiskoulutus saattavat olla tällaisia lisätodistuksia� Virkatodistus ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi, eikä valtion virkaan tai toimeen haettaessa virkatodistusta muuta-mia poikkeuksia lukuun ottamatta tarvita� Ansioluettelon voi itse pitää ajan tasalla esim� Pro Medicon Taitoni�fi:ssä (www�taitoni�fi) tai Duodecimin Lääkärin Nimikirjassa (www�duodecim/nk) Alkuperäiset todistukset on tarvittaessa esitettävä� Jos vaaditaan viralli-sesti oikeaksi todistettua ansioluetteloa, on itse tehty ansioluettelo todistettava oikeaksi maistraatissa tai nimismiehen kansliassa työ- ja muiden ansioluettelossa mainittujen to-distusten kanssa� Toimituksesta on maksettava leimavero� Nimikirjanote kelpaa sellaise-naan nimikirjanpitäjän allekirjoittamana� Hakemusta ei voi hylätä muotovirheen vuoksi, vaan hakijalla on oikeus täydentää puutteellista hakemusta pyydettäessä myöhemmin�

Esimerkkejä hakemuksista

X kansanterveystyön kuntainliiton hallitukselle

Pyydän kohteliaimmin, että minut otettaisiin huomioon täyttäessänne haettavaksi julis-tettua terveyskeskuslääkärin virkaa�PäiväysAllekirjoitusNimen selvennysLääket�lis/laill� lääkäriOsoite ja puh�numero (virka-aikana/kotiin/gsm)SähköpostiosoiteLiitteet, virkatodistus ja ansioluetteloZ:n sairaalan sairaalahallitukselle

54

Pyydän kunnioittavasti, että minut otettaisiin huomioon täyttäessänne haettavaksi julis-tettua kirurgian erikoistuvan lääkärin virkaa� Tässä tarkoituksessa liitän oheen virkato-distuksen, virallisen ansioluettelon, jäljennöksen lääketieteen lisensiaatin todistuksesta, laillistuksesta sekä selvityksen suoritetusta yleis- ja erikoiskoulutuksesta�PäiväysAllekirjoitusNimen selvennysLääket�lis� / laill�lääkäriOsoite ja puh�numero (virka-aikana / kotiin/ gsm)Sähköpostiosoite

Kuinka lääkärin viransijaisuutta haetaanParas tapa hakea lääkärin viransijaisuutta on soittaa asianomaisen klinikan tai terveys-keskuksen ylilääkärille tai asiasta vastaavalle� Erillisen hakemuksen lähettäminen on turhaa, jos sijaisuudesta päästään yhteisymmärrykseen� Viransijainen voi kuitenkin lähettää asianomaiselle ylilääkärille sitoumuksen, josta ilmenevät sijaisuuden alkamis- ja päättymispäivämäärät, toimipaikka, tehtävänimike sekä hakijan nimi ja henkilötunnus� Mainittakoon, että sitoumuksia käytetään nykyään varsin harvoin ja sen tehtävä on-kin lähinnä osoittaa työnantajalle, että työnhakija on vakavasti aikeissa ottaa tehtävän vastaan� Erityisesti pidemmissä sijaisuuksissa em� käytäntö on hyvä�Palkka- ja muista työehdoista tulee ottaa selvää, jotta voi tarvittaessa myös neuvotella niistä�

Sitoumuksen laatiminenSitoumus kannattaa laatia sellaiseen muotoon, josta ilmenee, että se sitoo työntekijää vas-ta määräyskirjan saamisen jälkeen ja että työsuhteen ehdot on määritelty virkaehtosopi-muksessa� Sitoumukseen voi liittää kurssiasematodistuksen, josta ilmenee, että hakijalla on oikeus toimia aiotussa tehtävässä� Jos kysymyksessä on lyhyt sijaisuus, ei ansioluette-loa tarvitse liittää mukaan�

Sitoumuksen oikeudellinen luonneSitoumuksen oikeudellisesta luonteesta ei ole selvää tulkintaa� Sitä voidaan pitää lupauk-sena ottaa tietty toimi tai tehtävä vastaan tai toisaalta sitä voidaan pitää julkisoikeudel-lisena asiakirjana, jolla henkilö sitoutuu huolehtimaan tietyn tehtäväkokonaisuuden suorittamisesta� Ensimmäisessä tapauksessa työntekijällä on oikeus irtisanoa työsopi-mus ennen sen alkamista virkaehtosopimuksen irtisanomisen aikarajojen puitteissa, jälkimmäisessä taas työnantajalla on teoriassa mahdollisuus hakea vahingonkorvausta sitoumuksen antajalta suorittamatta jääneistä työtehtävistä� Mainittakoon, että näin ei ole käynyt sitten 1950-luvun� Varmuuden vuoksi kannattaa välttää turhien sitoumusten antamista�

55

ESIMERKKI ANSIOLUETTELOSTA (CURRICULUM VITAE CV)

Lääkärin Nimikirja

HenkilötiedotNimi Kalle KirurgiSyntymäaika 010285-1234Osoite Kotikatu, 00100 HelsinkiPuhelin 09-123 4567GSM 050- 9876543Sähköposti kalle.kirurgi@fimnet.fiPerhetiedot voi päättää haluaako tuoda näitä esille

Tutkinnot ja pätevyydet Tutkinto/pätevyys Aika Paikka SeliteYo-tutkinto 1.6.2006Lääketieteen kandidaatti 10.10.2009 Turun YliopistoLisensiaatti 11.11.2012 Turun Yliopisto

Kielitaito Kieli Todistuksen antajasuomi, äidinkieliruotsi,englanti saksa

Varusmiespalvelu/ siviilipalveuSotilasarvo Aika Paikka

Työhistoria Työtehtävä Aika Paikka Työnantaja TutkijaTerveyskeskuslääkäriEurolääkäriSairaalalääkäri

LuottamustehtävätTehtävä Aika Paikka OrganisaatioTiedekuntaneuvoston jäsenKoulutusvaliokunnan jäsentai muu luottamustehtävä

Omat esityksetTilaisuus ja aihe Aika Paikka Tilaisuuden järjestäjäluetteloi

56

TäydennyskoulutusTilaisuuden nimi Aika Paikka Tilaisuuden järjestäjäluetteloi

Itseopiskelu Selite Aika Sijaintiluetteloi

JulkaisutTieteelliset artikkelit Muut artikkelit, esimerkiksi kirjan kappaleet

Vakuutan antamani tiedot oikeiksi� _______________________________Paikka Aika _______________________________Kalle Kirurgi 

57

Neuvottele palkastasi!Jos menisit kesäksi mansikanpoimijaksi tai kaupan kassalle, olisit kiinnostunut tietämään palkastasi ja työehdoistasi – ja neuvottelisit niistä� Sama koskee lääkärin töitä� Lääkä-rin palkka ja etenkin päivystävän lääkärin palkka koostuu useista palasista� Jotta voisit vertailla eri työnantajia, sinun pitää osata suhteuttaa, mitä mistäkin tehtävästä milläkin palkkamallilla mahdollisesti saisit�

Töiden kysyminen on hyvä hoitaa hyvissä ajoin� Hyvistä työpaikoista kuulee monesti juttuja kavereilta ja ylempien vuosikurssien opiskelijoilta� Monet firmat ja myös julki-sen puolen työnantajat rekrytoivat ahkerasti mahdollisia tulevia työntekijöitä� Pelkkiin kauniisiin rekrypuheisiin ei kuitenkaan kannata uskoa� Kattavamman tiedon saa aina joltakulta, joka on ollut töissä kyseisessä paikassa�

Moni ylilääkäri on kätevimmin tavoitettavissa sähköpostitse tai puhelimitse, ja se onkin monesti helpoin tapa lähestyä töitä kysyäkseen� Paikan päällä käyminenkin voi olla hyvä vaihtoehto: paitsi, että näyttäydyt tulevalle pomollesi ja työkavereillesi, saat samalla pal-jon paremman kuvan työpaikasta�

Jo ennen töiden kysymistä on hyvä rakentaa mieleensä tai ihan paperille lista, mitä sel-laista aiempaa työkokemusta jo mahdollisesti on, mistä voisi olla hyötyä tulevassa työssä� Kannattaa myös etukäteen miettiä, millaista työtä haluaisi tulevassa työpaikassa tehdä: vuodeosastoa, vastaanottoa, päiväpäivystystä, kotisairaalaa vai jotain muuta� Etenkin opiskeluaikana mutta myös myöhemminkin lääkärin uralla jokainen työpaikka on myös

58

oppimispaikka: mitä haluaisit juuri tämän kesätyöpaikan sinulle opettavan uraasi ajatel-len?

Myös muusta kuin palkasta kannattaa neuvotella� Onko sinulla työtehtävien tai työajan suhteen jotain erityistoivomuksia? Paljonko päivystyksiä tulee, onko niitä mahdollisuus jakaa lyhyemmiksi tai tehdä yhdessä toisen päivystäjän kanssa? Onko työnantajalla mah-dollisesti työsuhdeasuntoja tai muita vinkkejä asunnonetsintään uudelta paikkakunnalta? Millaiset vastaanottoajat on mahdollista pitää tai miten iso osasto on hoidettavana?

Muista myös ottaa jo töitä neuvotellessasi esille asiat, jotka sinulle jo ihan lakisääteisesti-kin kuuluvat� Kuka olisi nimetty ohjaajasi? Kuka tuuraa häntä lomien aikana? Miten hän on tavoitettavissa? Onko teille järjestetty yhteistä aikaa hankalien tapausten puimiseen tai ihan vaan kuulumisten vaihtamiseen? Jos päivystät, miten takapäivystys on järjestetty? Miten nopeasti takapäivystäjä yleensä pääsee paikalle? Jos olet neljännen vuoden kandi, kuka laillistettu kollega on paikan päällä valvomassa sinua päivystäessäsi?

Muista myös vaatia hyvä perehdytys, joka on muutakin kuin pikakurssi sairauskertomus-järjestelmän saloihin� Ensimmäisenä on hyvä tutustua työnkuvasi kannalta oleellisiin osiin taloa� Jokaiseen työpisteeseen, esimerkiksi osastolle ja päivystykseen, on hyvä pe-rehtyä erikseen� Hyvä olisi myös tietää esimerkiksi, mistä löydät defibrillaattorin ja muita vastaavia hätätilanteessa tarvittavia tamineita – vaikka et niitä todennäköisesti joudu työsuhteesi aikana kertaakaan käyttämään�

Tutustu heti alkuun lähimpiin työtovereihisi, niin lääkäreihin, hoitajiin, sihteereihin kuin laitosapulaisiin, heistä on sinulle korvaamaton apu myöhemmin� Jokaisessa paikassa on myös kirjoittamattomia talon tapoja, joita perehdyttäjän voi olla vaikea muistaa erikseen sanoa� Lisäksi on hyvä kysyä erilaisista jatkohoito- ja konsultaatiomahdollisuuksista� Jos esimerkiksi pyörität tk-vuodeosastoa, sinun on hyvä tietää, minkälaisia palveluasumisen vaihtoehtoja paikkakunnalla on tarjolla ja käykö tk:ssa mahdollisesti esimerkiksi vieraile-va psykiatri, ortopedi tai sisätautilääkäri�

Siinä vaiheessa, kun töitä sopiessasi alat neuvotella euromääristä, sinun on hyvä ensin hinnoitella itsesi� Jos olet ensimmäistä kertaa menossa lääkärin töihin, eikä sinulla ole esimerkiksi amanuenssuurikokemusta kyseiseltä tai sitä läheisesti sivuavilta erikoisaloil-ta, et voi yleensä olla vaatimassa kokeneen erikoislääkärin palkkaa� Jos sen sijaan sinulla on paljon aiempaa työkokemusta tältä ja muiltakin aloilta ja kyseinen työpaikkakin on ehkä sinulle jo aiemmastaan tuttu, voit muokata hintalappuasi vähän ylöspäin�

Olit sitten sopimassa töitä keikkafirmalle tai suoraan julkiselle, sinun on hyvä perehtyä lääkärien virkaehtosopimukseen, jonka löydät esimerkiksi Lääkäriliiton nettivuilta� Muista, että virkaehtosopimus määrittelee vain alarajat� Etenkin tk-puolen palkkaus voi ensilukemalla olla hieman monimutkainen� Tässä sinua kuitenkin auttaa Medisiinarilii-

59

ton julkaisema Mini-VES-opas sekä SML:n ja NLY:n yhdessä järjestämät palkkakuitinlu-kuillat� Yleisiä työehtoja, kuten esimerkiksi lomia, koskevat määräykset löydät Kunnalli-sesta virka- ja työehtosopimuksesta, jonka löydät osoitteesta kvtes�fi�

Työsopimuslain mukaan kuntasektorilla virkaehtosopimuksen vähimmäisehdot koske-vat myös vuokrafirman kautta työskenteleviä� VESiä huonompaa palkkaa ei siis voi sopia, tämä on hyvä ottaa huomioon esimerkiksi varallaolopäivystysten kohdalla� Myöskin lomarahat on maksettava�

Jos sinulla ei ole mitään käsitystä mitä kyseisistä tehtävistä voisi saada eivätkä kaverisi-kaan osaa oikein antaa vinkkiä, voit ottaa yhteyttä vaikka työpaikkasi luottamusmieheen ja kysellä häneltä, mitä paikassa on yleensä maksettu� Lääkäriliiton nettisivuilla on myös palkkalaskuri, josta voit saada kuvaa erikoistuvien lääkäreiden palkkauksesta alueella ja ottaa tästä suuntaviivoja� Muista myös kysyä päivystyskorvauksista ja mahdollisuudesta pitää päivystyksistä kertyneet aktiivivapaat vapaana�

Tärkeää ensimmäisiä kesätöitä ajatellen on se, ettet tapa itseäsi työllä� Ensimmäisessä lääkärintyössä on paljon mahdollisuuksia oppia ja ehkä mielessä siintää myös mahdol-lisuus saada seuraavaksi syksyksi voileivän päälle myös juustoa opiskelijan ruokavaliota monipuolistamaan, mutta pidä järki mukana töitä sopiessasi� Kukaan ei voi päivystää ympäri vuorokauden kaikkina viikon päivinä – ei edes lähelle tätä� Jatkuva työssä uuden oppiminen myös kuluttaa, sinulle on jäätävä riittävästi hengähdysaikaa iltaisin ja viikon-loppuisin� Ennen takaisin opiskelurytmiin palaamista on ehkä hyvä myös palkita itsensä ahkerasta työnteosta vaikka lyhyellä lomapätkällä�

Kun olette päässeet neuvotteluissa yksimielisyyteen palkasta ja muista työehdoista, muis-ta vaatia asiat paperilla� Työsopimus on suullisenakin sitova, mutta kirjallinen sopimus helpottaa epäselvyyksien varalta� Sopimus sitoo myös työntekijää, älä siis sovi työpaik-kaa, jos et voi ottaa sitä vastaan� Muista myös seurata palkkakuittiasi – palkanlaskijatkin ovat vain ihmisiä ja joku suoritus voi olla unohtunut tai virheellisesti laskettu� Kirjaa itsellesi vaikka kalenterin nurkkaan mahdolliset ylityösi, palkassa huomioitavat toimen-piteet sekä potilasmäärät, jos saat nuppikorvausta� Näistä muistiinpanoista on palkka-kuitti sitten helppo tarkistaa�

Muista, että näistä asioista neuvotellessasi et aja vain omaa etuasi vaan koko lääkärikun-nan etua� Oikein antoisaa työuran alkua sinulle, Nuori Lääkäri!

Terhi Savolainen, NLY:n puheenjohtaja 2011-2013Päivittänyt 2014 Matias Rantanen, NLY:n edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja

60

61

Opiskelu ja apurahatApurahat ovat opiskelijankin saatavilla oleva tulonlähde� Tässä tekstissä keskitytään tutkimusapurahoihin, mutta myös perusopiskelun tueksi on haettavissa apurahoja opintotuen lisäksi� Tutkimusmaailmaan syvemmälle suuntautuvan opiskelijan kohdalle apurahan hakeminen sattuu hyvin suurella todennäköisyydellä, ja apurahoihin liittyvistä taloudellisista seikoista on hyvä olla tietoinen jo etukäteen tulojaan ja menojaan suunni-tellessa�Mistä etsiä sopivia apurahoja?Apurahoja jakavat mm� useat säätiöt ja julkisyhteisöt, joista jokaisella on apurahoilleen omat hakuajat ja -ohjeet� Tässä tekstissä ei esitellä tarkemmin apurahoja myöntäviä taho-ja, vaan tähän on listattu muutama internetsivusto, joista voi lähteä etsimään tietoa itselle sopivista apurahoista�

62

Helppokäyttöisestä ja kattavasta Aurora-tietokannasta (www�aurora-tietokanta�fi) voi ha-kea tieteenalakohtaisesti tietoa jaossa olevista apurahoista� Palvelua ylläpitää Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta (www�saatiopalvelu�fi), jonka sivuilta löytyy kootusti tietoa aiheesta ja linkkejä apurahoja jakavien säätiöiden sivuille� Myös Suomen ylioppilaskun-tien liitolla on oma luettelo haettavissa olevista apurahoista (apurahat�syl�fi)� Suomen Lääkärilehdestä ja Duodecim-lehdestä voi myös etsiä apurahailmoituksia�

Omalta tutkimuksen ohjaajalta tai vaikka ryhmän tutkijakavereilta voi kysyä vinkkejä sopivista apurahoista� Myös oman tutkimusaiheen ja siihen liittyviä erikoisaloja yhdis-tämällä muodostetuilla hakutermeillä voi hakea pienempiä säätiöitä internetselaimen hakukoneella�Hakemuksen kirjoittaminenHakemusta kirjoittaessa tärkeimpiä muistettavia asioita on noudattaa annettua formaat-tia ja toisaalta kirjoittaa ytimekkäästi, oman tutkimusasetelman erityisyyttä esiin tuoden� Apurahoja voi hakea yhtä aikaa monelta myöntäjältä, ja ylimääräiset hakemukset voi peruuttaa, mikäli sopivan rahoituksen sattuu hakuaikana jostain saamaan�

Apurahan myöntäjä antaa apurahajulistuksen yhteydessä hakuohjeet, joissa kerrotaan hakemukseen muoto ja siihen sisällytettävät ja liitteet� Osa myöntäjistä käyttää sähköistä hakulomaketta, osa edelleen perinteistä postitse toimitettavaa lomaketta� Hakemuksen enimmäispituutta on noudatettava tarkasti�

Hakemuksen sisällössä tärkeintä ei ole tutkimuksen taustan avaaminen laajoilla kirjalli-suusviitteillä, vaan oman tutkimussuunnitelman esitteleminen� Tutkimusaiheen yleinen merkityksellisyys kannattaa joka tapauksessa perustella kiinnostavasti, vaikka taustoitus ei olekaan pääosassa� Hakemuksen pitäisi olla ymmärrettävä aiheeseen perehtymättö-mälle lääketiedettä tuntevalle arvioivalle� Tutkimusprojektisi menetelmät ja aikatau-lu – melko tarkastikin kuvattuna – ja tutkimuksesta saavutettava hyöty ovat hyvässä hakemuksessa selvästi esillä� Etenkin kannattaa avata tutkimuksen puolia, jotka ovat apurahan myöntäjän kiinnostuksen kohteena, esim� tutkimuksesi merkitys sydänsaira-uksien kannalta, jos haet rahoitusta kardiologiyhdistykseltä� Hyvä tekniikka on kirjoittaa viimeiseen kappaleeseen säätiökohtainen yhteenveto, jota voi muokata jokaisen hake-muksen kohdalla erikseen� Tutkimusohjaajasi voi tarkastaa hakemuksesi ja neuvoa sen tekemisessä, mutta hakemuksen tulisi olla pääasiassa hakijan itsensä kirjoittama� Apurahat, opintotuki, verotus ja työeläkevakuutusApuraha huomioidaan opintotuen tulovalvonnassa täysimääräisenä vuositulona ja se kohdistetaan apurahan maksupäivän mukaisen kalenterivuoden tulovalvontaan� Tämä ei koske kuitenkaan ulkomaiseen opiskelijavaihtoon myönnettyä apurahaa� Apurahan voi joutua itse ilmoittamaan Kelalle tai yliopiston opintotukilautakunnalla opintotuen muutosilmoituksella,� Vaihtoehtoisesti apurahan myöntäjä tekee ilmoituksen yli 1000 euron apurahoista verottajalle, joka välittää tiedon suoraan Kelalle� Apurahasta voidaan vähentää erityismenoina esim� tutkimusvälineiden hankintakuluja�

63

Verotuksessa apurahat huomioidaan tietyin edellytyksin� Valtiolta, kunnalta tai muulta julkisyhteisöltä tai Pohjoismaiden neuvostolta tieteelliseen tutkimukseen tai opintoihin myönnetty apuraha, stipendi tai palkinto on verotonta tuloa� Muulta kuin em� tahoilta saadut apurahat ovat veronalaisia siltä osalta, kuin ne yhteenlaskettuna myös verovapai-den apurahojen kanssa ylittävät valtion taiteilija-apurahan vuotuisen määrän (19 797 euroa v� 2014)� Katso tarkemmat tiedot osoitteesta (www�vero�fi)� Apurahan myöntäjä ilmoittaa yli 1000 euron apurahat verottajalle�

Apurahan saajan on otettava työeläkevakuutuksena ns� MYEL-vakuutus Maatalousyrittä-jien eläkelaitokselta (Mela), mikäli apurahakausi on pidempi kuin neljä kuukautta ja sen ylittää tietyn vuosiansiomäärän (n� 3715 euroa v� 2014)� Ilmoitus apurahasta on tehtävä itse, ja vakuutusmaksut maksetaan tilisiirrolla� Lisätietoa asiasta saa osoitteesta www�mela�fi/fi/apurahansaajat�

Lähteet:Elina Paloniemi� Opiskelu ja apurahat� Kandidaatin käsikirja� 2011�www�saatiopalvelu�fiwww�vero�fiwww�kela�fiwww�mela�fi

64

Virkaehtosopimus, työtaisteluoikeusDuunarien ammattiliitot ovat tehneet työehtosopimuksia paljon pidempään kuin virkamiesten vastaavat järjestöt� Valtion ja kuntien viranhaltijoita koskeva virkaehtoso-pimusjärjestelmä tuli voimaan Suomessa vasta vuonna 1970� Se merkitsi viranhaltijoita edustavien järjestöjen itsenäisen neuvottelu- ja sopimusoikeuden syntymistä� Tätä aikai-semmin virkaehdoista ei voitu tehdä sopimusta, vaan viranomainen määräsi virkamies-ten palvelussuhteeseen liittyvistä eduista� Virkaehdoista sopiminen on kuitenkin edelleen rajoitetumpaa kuin työehtosopimustoiminta�Virkaehtolainsäädäntö mahdollisti lakon käytön painostuskeinona� Lakko-oikeus on virkamiehillä ahtaampi kuin työntekijöillä�

Noin 65 prosenttia lääkäreistä työskentelee kunnallisissa sairaaloissa tai terveyskeskuk-sissa� Heidän palvelussuhteensa vähimmäisehdot määräytyvät kunnallisen lääkärien vir-kaehtosopimuksen (LS) perusteella� Tämän sopimuksen sisällön kehittäminen tapahtuu Lääkäriliiton ja KT Kuntatyönantajien välisissä neuvotteluissa� Itsenäinen virkaehtosopi-mus on keskeinen liiton palkkaedunvalvonnan työkalu� Valtion ja yliopistojen työ- ja vir-kaehtosopimusasioissa liiton vaikuttamismahdollisuus on välillisempi, kun yksinomaan lääkäreitä koskevaa palkkahinnoittelua ei ole� Yksityisellä työnantajasektorilla Lääkärilii-tolla ei ole työehtosopimuksia�

Suomalaiset palkansaajajärjestöt kuuluvat pääosin kolmeen keskusjärjestöön, joita ovat työntekijöiden SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja akateemisten keskusjärjestö AKAVA� Lääkäriliitto kuuluu AKAVAan ja Lääkärikartellin (Lääkäriliitto, Hammaslääkä-riliitto ja Eläinlääkäriliitto) kautta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:on, joka on yksi kolmesta pääsopijajärjestöstä� JUKOn toimisto neuvottelee valtion ja yliopistojen virka- ja työehtosopimukset sekä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopi-muksen (KVTES)� JUKOn puheenjohtaja on myös Lääkärisopimuksen toinen allekirjoit-taja�

Lääkäriliitto valmistelee jokaista neuvottelukierrosta varten tavoitteet palkkojen korot-tamiseksi ja työolosuhteiden parantamiseksi� Valmisteluun osallistuvat myös Suomen yleislääkärit ry, Nuorten Lääkärien Yhdistys ry, Suomen Erikoislääkäriyhdistys ry, sekä Suomen Medisiinariliitto ry� Työ- ja virkaehtosopimukset solmitaan määräajaksi, joka yleensä vaihtelee yhden ja kolmen vuoden välillä� Liiton hallitus vastaa liiton sääntöjen mukaan neuvottelutoiminnasta, päättää virkaehtosopimustavoitteista sekä hyväksyy tai hylkää virkaehtosopimukset� Hallitus tekee tarvittaessa päätökset työtaisteluun ryhty-misestä ja sen lopettamisesta� Viime vuosina Lääkäriliiton valtuuskunta on pidättänyt päätösvallan itselleen virkaehtosopimusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä�

Virkaehtosopimusasioissa liiton yhteyshenkilönä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on JUKOn luottamusmies� Sairaaloissa, joissa on merkittävä määrä lääkäreitä, toimii

65

yleensä JUKOlaisena luottamusmiehenä lääkäri huolehtien paitsi lääkärien myös muiden akateemisesti koulutettujen eduista� Kaikissa terveyskeskuksissa ei ole lääkäriluottamus-miestä� JUKOn luottamusmies voi olla koulutukseltaan myös hammaslääkäri, psykologi tai sosiaalityöntekijä� Monien kuntien ja kaupunkien päätoimiset pääluottamusmiehet ovat opettajia� Luottamusmiehet huolehtivat virkaehtoasioita koskevasta tiedottamises-ta, paikallisten rahaerien kohdentamista koskevista neuvotteluista, paikallisesta muusta neuvottelutoiminnasta ja työrauhan ylläpidosta�

TyötaisteluYksittäinen virkalääkäri on liiton päättämän lakon tapauksessa oikeudellisesti suojattu� Virkaehtolainsäädännön mukaan viranhaltijayhdistyksen päättämä työtaistelu on siis jäsenen kannalta aina laillinen� Lakko-oikeus on Suomessa varsin tarkkaan säädetty vain työmarkkinajärjestöjen käyttöön eikä siis ole yksilön oikeus� Virkaehtolainsäädännön mukaan laillisia työtaistelukeinoja palkansaajien järjestöillä ovat lakko ja työnantajapuo-lella työnsulku� Kiellettyjä virkamiesten työtaisteluja ovat käytännössä kaikki muut lakon muodot eli osittainen työstä kieltäytyminen eli osalakko sekä työnteon hidastaminen eli italialainen lakko� Kiellettyjä ovat myös joukkoirtisanoutuminen ja myötätuntolakko sekä poliittinen lakko� Työtaistelulla ei myöskään voida tavoitella muita kuin asioita, joista on lupa tehdä virkaehtosopimus�

Lakon laillisuuden edellytyksenä on, että työ- ja virkaehtosopimukset eivät ole voimassa eli sopimuskausi on päättynyt eikä uusi vielä ole alkanut� Lisäksi lakkovaroitus edellyttää pääsopijajärjestön (JUKO ry) lupaa� Laillisen lakon edellytyksenä on myös lakosta annet-tu ennakkoilmoitus�

66

Lääketieteen opintojen vanheneminenTutkinnon suorittamisen tavoiteaikaTutkinnon suorittamisen tavoiteajoista säädetään Yliopistolaissa (558/2009)� Tavoiteaika lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittamiselle on kuusi vuotta� Lääketieteen opis-kelijalla on oikeus suorittaa tutkintonsa kaksi vuotta tavoiteaikaa pidemmässä ajassa eli kahdeksassa vuodessa� Tämän lisäksi voi kertyä korkeintaan neljä lukukautta, jolloin opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi� Näitä ei lasketa edellä mainittuun tutkinnon suorittamisaikaan� Niin ikään maanpuolustusvelvollisuuden suorittamisesta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä aiheutunut poissaolo ei kuluta tutkinnon suorittamisaikaa, mikäli opiskelija on asianmukaisesti ilmoittanut poissaolostaan näiden jaksojen osalta�

Lisäajan hakeminenMikäli opiskelija ei saa tutkintoaan valmiiksi edellä mainittujen aikarajojen puitteissa, hänellä on oikeus hakea yliopistolta lisäaikaa opintojen loppuunsaattamiseksi� Lisäai-kaa voi anoa kirjallisella hakemuksella, jossa opiskelija esittää yksilöidysti sekä jäljellä olevat opinnot että realistisen suunnitelman tutkinnon suorittamisesta� Päätöstä tehdessä huomioidaan opiskelijan elämäntilanne sekä mahdollisuudet tutkinnon suorittamiseen�

67

Tässä arviossa merkitystä on muun muassa opintojen määrällä, niiden laajuudella sekä mahdollisesti aiemmin tehdyillä päätöksillä lisäajan myöntämisestä�

Opiskeluoikeuden uudelleen hakeminenOpiskelija menettää opiskeluoikeutensa, jos hän ei ilmoittaudu yliopistolle joko läsnä- tai poissaolevaksi tai jos hän ei opintojen pitkityttyä edellä mainittujen aikarajojen yli hae lisäaikaa tai jos hänelle ei sitä myönnetä� Opiskeluoikeuden menettämisen jälkeen opis-kelija voi kuitenkin anoa kirjallisesti opinto-oikeuden palauttamista ja näin ollen jatkaa opintojaan osallistumatta uudelleen yleiseen valintakokeeseen�

Yliopistokohtainen opintojen osasuoritusten vanheneminenOpintojen osasuoritusten vanhenemisesta ei ole lainsäädäntöä, joten osasuorituksia kos-kevat ohjeet, säännöt ja tulkinnat ovat yliopistokohtaisia� Tietoa oman yliopistosi käytän-nöistä näissä asioissa saat esimerkiksi tiedekuntasi tai yksikkösi opintoasioita hoitavalta henkilöltä tai tiedekuntasi/yksikkösi Internet-sivuilta�

Lääkärinsijaisena työskenteleminen ja opintojen vanheneminenTerveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen mukaan lääketieteen opiske-lija ei saa toimia edes tilapäisesti lääkärin tehtävissä sen jälkeen, kun hänen lääketieteen opintojensa aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta� Opiskelija voi kuitenkin suorittaa amanuenssuuriharjoittelua� Kymmenen vuoden aika lasketaan siitä lukukaudesta, jolloin opiskelija on ilmoittautunut ensimmäistä kertaa läsnäolevaksi opiskelijaksi suorittamaan lääketieteen lisensiaatin tutkintoa�  

Myös poissaolevaksi ilmoittautunut opiskelija menettää oikeuden toimia lääkärin tehtä-vissä, jos poissaolo ei johdu ulkomailla suoritettavista vaihto-opinnoista�

68

Edunvalvonta - laajempi perspektiiviToisaalla tässä kirjasessa esitellään virkaehtosopimusten (VES) tekemistä ja muuta Lääkäriliiton neuvottelu- ja jäsenpalvelutoimintaa� Ammattiliitolle palkka- ja muiden työsuhde-etujen edistäminen on keskeinen olemassa olon syy ja siinä onnistuminen on jäsenten sitoutumisen kannalta tärkein tehtävämme� Edunvalvonta usein ymmärretään kuitenkin virheellisesti vain virkaehtosopimuksen solmimiseksi tai muusta työehdosta välittömästi neuvotteluksi� Lääkäriliiton toiminnan kannalta se on kuitenkin vain yksi osa edunvalvonnan laajaa kenttää�

Tärkeää edunvalvontaa tapahtuu myös tuon keskeisen ja näkyvän suoran työsuh-de-edunvalvonnan lisäksi - ja tuleekin tapahtua� Jäsenistöstä saattaa tuntua, että mikä ei näy, sitä ei ole� Siksi on tärkeää ymmärtää ja valottaa liiton tekemää jäsenten edunvalvon-nan koko laajaa kenttää�

TerveyspolitiikkaLääkäriliitolle on keskeisen tärkeää, kuinka terveydenhuolto yhteiskunnassa arvotetaan ja millaisia hallintohimmeleitä sinne rakennetaan ja mikä on lääkärin asema niissä� Ter-veydenhuollon kannalta on tärkeää, että asioista vastaava ministeri kuuluu ns� raskaaseen sarjaan ja että puolueet haluavat ministeriöön vahvan ja pätevän oman ministerin� Tämä on merkki terveydenhuollon tärkeydestä yhteiskunnassa ja johtaa automaattisesti tervey-denhuollon tulemiseen poliittisen päätöksenteon keskiöön�

Terveyspoliittista keskustelua käydään mediassa lähes päivittäin, mikä sekin edistää alan kehittymisen edellytyksiä� Lääkäriliitto on terveyspolitiikassa asiantunteva ja tunnustettu lausunnonantaja� Poliittiset päätökset heijastuvat lääkärin jokapäiväiseen työhön� Kes-keiset päätökset tehdään poliittisesti ja valmistellaan virkamiestyönä niin valtakunnan tasolla kuin yksittäisissä kunnissa� Muutos on aina uhka ja mahdollisuus� Jos lääkäreillä ei olisi omaa edustajaansa – Lääkäriliittoa – uhkat toteutuisivat� Vain yhdessä voimme olla vahvoja�

Tärkeä osa vaikuttamista ja edunvalvontaa on yhteydenpito terveyspoliittisiin päättäjiin ministeriöissä, valtionhallinnossa, sairaanhoitopiireissä ja kunnissa sekä muissa alan jär-jestöissä� Tähän työhön tarvitaan kokopäiväistä sitoutumista, suhdeverkoston luomista ja osaamista� Luonnollisesti on lääkäreiden edun mukaista, että potilastyön ohella he jaksa-vat olla mukana poliittisessa ja muussa järjestötyössä ja siten osaltaan valmistelemassa ja päättämässä meitä koskevia asioita� Lääkäriedustajiin yhteydenpito on erityisen luonnol-lista, sillä puhumme samoilla käsitteillä ja kokemuspohjalla� Yhdessä olemme enemmän�

Työolosuhteilla on keskeinen merkitys työviihtyvyyden kannalta� Yhä enemmän jokai-selle lääkärille merkitsee oman työn hallinnan mahdollisuus� Tärkeää on, millaisessa terveyspoliittisessa järjestelmässä potilaita hoidetaan sekä kuka ja kuinka terveydenhuol-

69

toa ja omaa työpistettä johdetaan� Kliinisen lääkärin työtä tulee johtaa lääkärin� Järjestel-män tulee voida vastata potilaiden kysyntään hyvin, jotta potilaat saavat tarvitsemansa hoidon� Hoidon järjestämisen asiantuntija on lääkäri� Jos näitä asioita ei huomioida, potilaan hoito ja terveydenhuollon työntekijöiden – myös meidän lääkäreiden – työolo-suhteet heikkenevät oleellisesti ja samalla työviihtyvyys katoaa� Joukossa on voimaa�

Lääkärien koulutus eroaa muiden yliopiston tiedekuntien opetusohjelmasta huomatta-vasti� Koulutus kestää erikoistumisineen käytännössä 14 vuotta� Lääkäriliitto on lääkäri-koulutuksen kansainvälinen asiantuntija ja osaltaan pitää huolen siitä, että koulutuksen resurssit ovat riittävät ja sijoittuminen työelämään tapahtuu sujuvasti�

KansainvälisyysLääkäreihin kohdistuvat määräykset ja säädösmuutokset eivät enää ole pelkästään koti-maista perua� EU:n työaikadirektiivi vaikuttaa päivystyksen järjestelyihin (ja siten palk-koihin) ja palveludirektiivi työn tekemisen reunaehtoihin ja suoraan työehtoihinkin (ja siten palkkoihin)� Tutkintojen tunnistamisdirektiivi listaa yleiseurooppalaiset erikoisalat ja vaikuttaa suoraan lääkäreiden liikkumiseen yhteisön alueella (ja siten palkkoihin)� Kun tutkintojen tunnistamisdirektiiviä uusittiin, oli Suomen Lääkäriliitolla siinä tärkeä osa, josta jäsenemme hyötyvät liikkuessaan Euroopan työmarkkinoilla�

Terveyspoliittinen lainsäädäntö on kansainvälistynyt ja samalla myös liiton työsarka� Terveyspoliittinen edunvalvonta kotimaassa ja EU:ssa on jäsenistölle kovin näkymätöntä työtä, mutta usein keskeisen tärkeää työolosuhteita vaalittaessa� Jos työn tulokset eivät suoraan näkyisikään, niin tekemättä sitä työtä tilanne kyllä tuntuisi lääkärin arjessa�

Profession autonomiaLääkäriliiton keskeinen tehtävä on edistää lääkärin professiota� Professio tarkoittaa ammattia, jonka harjoittajia yhdistää vaativa tieteellinen koulutus ja ammatinharjoit-tamiseen liittyvä vankka moraaliarvopohja� Professio suo meille oikeuksia, joita muilla ammateilla ei ole� Suomessa vain lääkärillä on oikeus tehdä diagnoosi ja määrittää hoito, ottaa potilas sairaalaan ja kotiuttaa hänet� Vastapainoksi näille oikeuksille lääkärit ovat vastuussa työstään ja ammattitaitonsa ylläpitämisestä paitsi potilailleen myös yhteiskun-nalle�

Professio turvaa meille ammatillisen autonomian, jonka puitteissa voimme hoitaa po-tilasta ammattikoulutuksemme antamalla tietotaidolla ilman ulkoa annettuja tiukkoja toimintaohjeita tai toimintarjoituksia� Ammatillinen autonomia ei kuitenkaan ole itses-täänselvyys, vaan aivan viimeaikaisetkin useat uutiset kertovat toimenpiteistä, jotka pyr-kivät nakertamaan sitä� Ammatillinen autonomia on välttämätön työkalu tehdessämme potilastyötä� Profession vaaliminen on tärkeää, sekin usein näkymätöntä edunvalvonta-työtä, johon Lääkäriliitto panostaa monipuolisesti� Professioon kohdistuu muutospainei-

70

ta niin yhteiskunnasta kuin lääkärikunnasta käsin� Lääkäriliitto onkin toimintavuonna 2014 aloittanut autonomia hankkeen ja nimennyt vuoden 2015 teemavuodeksi otsikolla ”Lääkärin ammatillinen autonomia yhteiskunnan palveluksessa”�

KollegiaalisuusLääkärin kollegiaalisuusohjeiden ensimmäinen pykälä sanoo: ’Lääkärin on käyttäydyttä-vä kollegoitaan kohtaan suvaitsevaisesti ja osoittaen hyvää tahtoa� Erimielisyydet voidaan yleensä sopia perehtymällä toisen näkökohtiin� Jos ammattiasioissa syntyy ristiriita, lääkärin tulee pyrkiä selvittämään erimielisyys suoraan kollegansa kanssa�’ Lääkärin työ onkin yhteistyötä� Ammatin kehittyminen on perustunut siihen, että kollegat ovat jaka-neet kokemuksia ja tietoa toisilleen�

Jäsenten kollegiaalinen käyttäytyminen on meille kaikille tärkeää� Jos lääkäreistä muo-dostuu yhteiskuntaan kuva riitaisasta ja toisiaan näykkivästä ammattikunnasta, mene-tämme sen arvostuksen ja osaamisen kuvan, joka on vuosisatainen perinne ja keskeinen voimavara työssämme� Kollegiaalisuus ja edunvalvonta liittyvät siten keskeisesti toisiinsa� Lääkäriliitto tekeekin ahkerasti töitä, jotta kollegiaalisuuden periaatteet säilyvät vahvoina ammattikunnassa ja seuraavat aikaa� Liitolla on myös omat mekanisminsa pyrkiä sovitte-lemaan ristiriitoja, joita kollegoiden välillä on syntynyt�

Lääkärin etiikkaUseissa tutkimuksissa on lääkärin ammatti havaittu yhdeksi arvostetuimmista ammateis-ta� Keskeisenä tekijänä tämän arvostuksen takana on lääkärin sitoutuminen toimintaa ohjaaviin moraaliarvoihin, lääkärin etiikkaan� Myös potilaat tietävät lääkärin velvolli-suudeksi ihmiselämän suojaamisen ja kärsimysten lievittämisen� Potilaat pitävät lääkäriä puolueettomana ja lahjomattomana asiantuntijana, jonka moraali työssä ja jopa laajem-minkin elämässä ei petä� Tästä on jokaisen kollegan pidettävä huolta�

Lääkärin etiikka pitää sisällään mm� potilaan parhaaksi toimimisen ja korkean ammatti-taidon ylläpidon� Lääkärin etiikan vaaliminen on liiton työssä tehtävä ja arvo sinällään ja koituu lääkäreiden ja potilaiden yhteiseksi hyväksi� Niin kauan kuin yhteiskunnassa on kuva lääkäreistä korkeasti koulutettuna, moraalisesti toimivana ja eettisesti korkea-arvoi-sena ammattikuntana, myös edunvalvonnan kaikinpuoliset edellytykset ovat olemassa� Nuoren lääkärin ei tarvitse omalla työllään ensin ansaita arvonantoa, kun hän saa sen pu-kiessaan valkoisen takin päälleen� Mutta omalla käytöksellään hän voi sen toki menettää, joten arvonmukainen käytös – kuten liitto perustamisasiakirjassaan lääkäriltä edellyttää – on edelleen meidän yhteinen vaade itseltämme�

Liiton arvotEdunvalvontaan kuuluu myös lääkärin ja liiton perusarvot ”elämän kunnioittaminen”, ”ihmisyys”, “korkea ammattitaito”, “kollegiaalisuus” ja “eettisyys”� Niiden vaalimisessa

71

yhdistyy lääkäriys ja yhteiset arvot ovat liittomme ja yksittäisen jäsenenkin voimavara�

LopuksiEdellä olevan perusteella ’edunvalvonta’ onkin pääsääntöisesti muuta kuin virkaehtoso-pimusneuvottelutoiminta� Se on paljon yhteiskunnan lainsäädäntöilmapiirin ja mediail-maston haistelua ja reagointia niihin� Lääkäriliiton edunvalvonnalla täytyy ymmärtää olevan paljon ulottuvuuksia, joilla kaikilla ei edes ole suoraa sidettä työsuhde-edunval-vontaan – ja kuitenkin sellainenkin side on� Edunvalvontaan kuuluu siis myös ’korkea ammattitaito’, ’kollegiaalisuus’, ’eettisyys’ ja ’terveydenhuollon kehittäminen’, ’kansainvä-lisyys’, …

Edellä olevasta käy myös ilmi, että Lääkäriliitto ei voi edistää jäsentensä parasta ilman elävää suhdetta jäsenistöönsä ja jäsenten omaa aktiivisuutta� Edunvalvonta tarvitseekin jokaista jäsentä� Lääkäri on mukana liiton edunvalvonnassa myös edistämällä lääkärei-den korkeaa ammattitaitoa, kollegiaalisuutta, lääkärin etiikkaa ja/tai toimimalla ter-veydenhuollon kehittämistyössä kotimaassa tai kansainvälisesti� Jäsen ei voi ulkoistaa edunvalvontaa itsestään – eikä onnistua siinä maksimaalisesti ilman yhteisön –Lääkäri-liiton- toimintaa� Edunvalvonta on kollegiaalista yhteistyötä�

Kiitos yhteisen aktiivisen toiminnan Lääkäriliitto arvioitiin Taloustutkimuksen puolueet-tomassa tutkimuksessa Suomen arvostetuimmaksi ammattijärjestöksi kesällä 2011� Siitä voimme olla yhdessä ylpeitä� Position pitäminen velvoittaa meitä kaikkia� Toivotankin Kandidaatin käsikirjan kaikki lukijat mukaan toimimaan liiton ja profession puolesta�

Heikki PälveLKT, anest�el�toiminnanjohtaja

72

Lääkärien työttömyyskassaTyöttömyyskassa on julkista tehtävää hoitava, itsenäinen yhteisö� Liittymällä Lääkärien työttömyyskassaan jokainen työ- tai virkasuhteessa toimiva lääkäri voi vakuuttaa itsensä ansioperusteisesti työttömyyden varalta�

Lääkärien työttömyyskassan jäseneksi pääsee Suomessa asuva alle 68-vuotias palkka-työntekijä, joka työskentelee lääkärin koulutusta vaativissa tehtävissä� Jäseneksi kannat-taa liittyä jo kandidaattivaiheessa esim� kesätöissä tai amanuenssina ollessaan� Jäsenyyttä haetaan kirjallisesti� Hakemuksen liitteeksi tarvitaan todistus, josta ilmenee, että hakija työskentelee palkkatyössä kassan toimialalla� Jäsenyys alkaa aikaisintaan siitä päiväs-tä, jona hakemus saapuu kassaan, joten hakemus kannattaa lähettää heti työsuhteen alkaessa� Työttömyyskassan vuoden 2015 jäsenmaksu on 23 euroa� Jos olet myös Suomen Lääkäriliiton jäsen, sinun ei tarvitse erikseen maksaa työttömyyskassan jäsenmaksua, koska liitto maksaa sen puolestasi�

Työttömyyskassan maksamat etuudetTyöttömyyskassa maksaa työttömyysetuuksien saamisen edellytykset täyttäville jäsenil-leen ansiopäivärahaa ja vuorottelukorvausta�

Ansiopäivärahaa maksetaan jäsenelle, joka on työtön tai lomautettuon ilmoittautunut työ- ja elinkeinotoimistoon kokoaikatyön hakijaksion työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä

73

on ollut vakuutettuna vähintään 26 viikkoa jaon vakuutettuna ollessaan täyttänyt työssäoloehdon

Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on työttömyyttä lähinnä edeltävän 28 kuukauden tar-kastelujakson aikana ollut 26 viikkoa sellaisessa työssä, jossa työaika on vähintään 18 h/vko� Tarkastelujaksoa voidaan pidentää hyväksyttävästä syystä (esim� opiskelu, asevelvol-lisuus, äitiysloma ja sairaus)�

Ansiopäiväraha voidaan maksaa korotettuna henkilön osallistuessa työ- ja elinkeinotoi-miston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun� Työllistymistä edistäviä palveluita ovat esim� työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu, työkokeilu, työelämäval-mennus ja työharjoittelu� Useimpien työllistymistä edistävien palveluiden ajalta makse-taan työttömyysetuuden lisäksi kulukorvausta ateria- ja matkakustannusten korvaami-seksi�

Työttömyyskassa maksaa kokoaikatyöstä vuorotteluvapaalla olevalle kassan jäsenelle vuorottelukorvauksena työvuosista riippuen 70 % tai 80 % ansiopäivärahasta� Vuorot-teluvapaan tarkoituksena on edistää lyhytkestoisen (100 – 360 kalenteripäivää) työstä poissaolon avulla työntekijän työssä jaksamista ja parantaa samalla työttömänä olevan henkilön työllistymisedellytyksiä�

Lääkärien työttömyyskassassa sinua palvelevat Carola Ylenius-Nykänen puh� (09) 3930 727 ja Nina Rasimus puh� (09) 3930 803� Jäsenhakemuksen löydät työttömyyskassan nettisivuilta www�laakarientkassa�fi tai voit pyytää sen suoraan työttömyyskassasta puhe-limitse tai sähköpostitse osoitteesta tkassa@fimnet�fi�

74

Lääkäri ja puolustusvoimatEnsin lääkäriksi ja sitten varusmieheksiOpiskele ensin lääkäriksi ja suorita varusmiespalvelus tai naisten vapaaehtoinen asepal-velus vasta valmistumisesi jälkeen� Tällöin sinut voidaan puolustusvoimissa kouluttaa ja sijoittaa ammattia vastaavaan poikkeusolojen tehtävään, ja saatu oppi, taidot ja kokemus kartuttavat myös omaa ammatillista osaamistasi� Lääkäriksi opiskelusta on hyvä ilmoit-taa sotilasviranomaiselle kutsuntatilaisuudessa, jotta sotilasviranomainen voisi neuvoa, kuinka varusmiespalveluksen lykkäystä anotaan opiskelun perusteella�

Jos olet suorittanut varusmiespalveluksen jo ennen opiskelusi alkua, ei varusmieskou-lutuksessa saatu koulutus ja siihen perustuva sijoitus puolustusvoimien poikkeusolojen tehtävään vastaa ammattiasi lääkärinä� Ilmoita valmistumisestasi lääkäriksi puolustusvoi-mien aluetoimistoon, jotta poikkeusolojen tehtäväsi voitaisiin muuttaa eikä aluetoimisto kutsuisi sinua epätarkoituksenmukaisiin harjoituksiin�

Lääkärin varusmiespalvelusLääkäreille, kuten muillekin palvelukseen astuneille opetetaan sotilaan perustaidot pal-veluksen alussa noin 8 viikon aikana� Taidot ja tiedot aseiden, räjähteiden ja vaarallisten aineiden sekä suojainten käsittelystä, käytöstä, tehosta ja vaikutuksista ovat hyödyksi myös, kun lääkärinä joudut arvioimaan henkilöiden kykyä käsitellä niitä, toimit ensi-hoitolääkärinä ja suunnittelet varautumista ampuma-ase-, räjähdys- ja kemikaalionnet-tomuuksiin� Peruskoulutuskaudella voit myös tarkkailla, miten komppaniassa yli sataa henkilöä opetetaan ja johdetaan yksilöinä, ryhminä, joukkueina ja koko komppaniana, ja pohtia, miten itse lääkärinä johdat menestyksellä ensiapuryhmää, osastoa, klinikkaa tai vaikka sairaalaa� Peruskoulutusta antavat kaikki joukko-osastot�

Yhteisen peruskoulutuskauden jälkeen lääkärit (ja hammaslääkärit, eläinlääkärit, provii-sorit) kootaan eri joukko-osastoista kaksi viikkoa kestävälle varusmieslääkärikurssille, jossa opetetaan puolustusvoimien terveydenhuollon erityispiirteet, toimintatavat ja organisaatio� Kurssin järjestää Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen Logistiikkakoulu Riihimäellä�

Suurin osa varusmieslääkärikurssin käyneistä lääkäreistä (ja hammaslääkäreistä, eläin-lääkäreistä sekä proviisoreista) komennetaan reserviupseerikurssille koulutettavaksi lää-kintäupseerin tehtäviin� Koulutus painottuu kentällä tehtäviin ensihoitotoimenpiteisiin ja lääkintäryhmän sekä noin 30 hengen kokoisen ensihoitojoukkueen toiminnan suunnit-teluun ja johtamiseen erilaisissa onnettomuustilanteissa niin vaarallisessa ympäristössä kuin taistelukentälläkin� Omia ja yhteistyötaitoja harjoitellaan mm� potilassimulaattorien avulla� Kurssin järjestelyistä vastaa Logistiikkakoulu Riihimäellä� Kurssilaiset käyvät koulutuksessa ja harjoittelemassa myös muissa joukko-osastoissa, sotaharjoituksissa ja siviililaitoksissa� Kurssi kestää kaikkiaan noin 14 viikkoa� Kurssia seuraa johtajakausi ja

75

lopuksi joukkokoulutuskausi, joilla harjaannutaan lääkärin tehtäviin terveysasemilla ja sotaharjoituksissa� Lääkintäalan reservin upseeriksi koulutettavan palvelusaika on kaik-kiaan 347 vrk�

Lääkäreiden kertausharjoituksetLääkintäalan varusmieskoulutuksen saaneet sijoitetaan poikkeusolojen joukkojen lää-kintätehtäviin� Kutsu joukkokohtaiseen kertausharjoitukseen voi tulla nopeastikin, jos sijoitus osuu joukkoon, joka sattuu juuri olemaan kertausharjoitusvuorossa� Logistiikka-koulu kokoaa samanlaisiin tehtäviin sijoitettuja myös ns� tehtäväkohtaisiin kertausharjoi-tuksiin, joihin kouluttajiksi pyydetään erikoisalojen parhaita asiantuntijoita�

Jos suoritit varusmiespalveluksen ennen lääkärinopintoja, etkä ole informoinut puo-lustusvoimien aluetoimistoa uudesta ammatistasi, voit saada kutsun harjoitukseen ja tehtävään, jossa ammattitaitosi menee hukkaan� Muista ilmoittaa aluetoimistolle, että olet valmistunut lääkäriksi varusmiespalvelun jälkeen�

Lääkäriksi sotilaallisen kriisinhallinnan joukkoonPuolustusvoimilla on konfliktialueilla Suomen sotilaallisen kriisinhallinnan joukkojen osana lääkintäryhmiä ja -joukkueita, joihin tarvitaan reservistä lääkäreitä, hammaslää-käreitä ja muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä� Lääkärin työhön kuuluu terve-ystarkastusten tekeminen, sairasvastaanoton pitäminen, ensihoitoryhmän lääkärinä toimiminen sekä tukikohtien ja sotilaallisten toimien lääkintähuollon suunnittelu sekä koulutuksen, harjoittelun ja lääkintätoimien johtaminen� Puolustusvoimat kouluttaa kaikki sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin lähtevät� Toimialueella on yleensä myös aikaisemmin alueelle tullut lääkäri perehdyttämässä� Eri maiden kriisinhallintajoukkojen lääkärit tukevat toisiaan ja järjestävät yhteistä koulutusta�

Lääkäriksi puolustusvoimiinPuolustusvoimissa palvelevien terveydenhuollosta vastaa puolustusvoimat - ei koti-kunnat� Tarvittavat perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Sotilaslääketieteen keskus joukko-osastojen yhteydessä olevilla terveysasemillaan� Terveysasemat tuottavat myös työterveyshuollon palveluja puolustusvoimien työntekijöille� Työympäristö vaihtelee pal-veltavan joukko-osaston aselajin ja puolustushaaran mukaan, mikä tuo virkistävän lisän työhön� Sotilaslääketieteen keskuksessa on paikkoja myös erikoislääkäreille suunnittelu-, koulutus-, tutkimus-, asiantuntija- ym� tehtävissä esim� kansallisessa ilmailulääketieteen tai sukelluslääketieteen keskuksessa tai biologisten uhkien osaamiskeskuksessa� Puo-lustusvoimissa on lääkäreille myös erikoisupseerin sotilasvirkoja suurissa esikunnissa� Niissä tehtävänä on normaali- ja poikkeusolojen lääkintähuollon järjestelyjen suunnitte-lu sekä toimeenpanon ja kehittämisen ammatillinen johtaminen�

76

Lisätietojahttp://www�puolustusvoimat�fi Kokeile linkkejä ”Varusmies”, ”Reserviläinen”, ”Rauhan-turvaaja”, ”Työnhakija”, ”Koulutukseen hakija”, ”Asiointi” ja ”Yhteystiedot”�

Lääkärin varusmiespalveluksesta on tietoja Sotilaslääketieteen keskuksen sivuilla ja 2015 alkaen Logistiikkakoulun sivuilla� Sotilaslääketieteen keskus ja Logistiikkakoulu löytyvät 2015 alkaen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen alta� Oikopolku Sotilaslääketieteen keskuksen sivuille on http://www�sotilaslaaketieteenkeskus�fi

Puolustusvoimien puhelinvaihde 0299 800 osaa yhdistää neuvoja kaipaavan paikkaan, josta saa ohjeita�

77

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa sekä lasten kotihoidontuki

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahat ja -vapaatÄitiysrahaa maksetaan sairausvakuutuslain mukaan 105 arkipäivältä äidille, jonka raska-us on kestänyt vähintään 154 päivää� Äitiysrahan maksaminen aloitetaan äidin valitse-mana ajankohtana aikaisintaan 50 ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa� Jos odottava äiti kuitenkin työskentelee töissä, joihin liittyvän kemiallisen aineen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan aiheuttavan äidin tai sikiön terveydelle sellaista vaaraa, jota ei voida poistaa, eikä äitiä voida siirtää tilapäisesti toiseen työhön, äidillä on oikeus työstä poissaoloon ja erityisäitiyspäivärahaan ennen äitiysrahakauden alkamista�

Välittömästi äitiysrahakauden jälkeen maksetaan vanhempien sopimuksen mukaan joko lapsen äidille tai isälle tai näille vuorotellen vanhempainrahaa� Vanhempainrahan maksaminen isälle edellyttää, että isä osallistuu lapsen hoitoon eikä ole samanaikaisesti ansiotyössä tai muussa työssä kodin ulkopuolella� Vanhempainrahaa maksetaan 158 arkipäivältä� Jos lapsia syntyy kerralla useampia, vanhempainrahakautta kuitenkin jatke-taan 60 arkipäivällä lasta kohden toisesta lapsesta alkaen� Vanhempainrahaa maksetaan myös seitsemää vuotta nuoremman lapsen ottovanhemmalle, joka osallistuu lapsen hoi-toon eikä ole samanaikaisesti ansiotyössä tai muussa työssä kodin ulkopuolella� Vanhem-painrahaa maksetaan tällöin vähintään 200 arkipäivältä tai kunnes lapsen syntymäpäivää seuraavasta arkipäivästä on kulunut 234 arkipäivää�

Lapsen isällä on oikeus saada lapsen synnyttyä isyysrahaa äitiys- tai vanhempainraha-kauden aikana valitsemanaan ajankohtana edellyttäen, että hän osallistuu lapsen hoitoon eikä ole samanaikaisesti ansiotyössä tai muussa kodin ulkopuolella suoritettavassa työssä� Isyysrahaa maksetaan yhteensä enintään 54 arkipäivältä, kuitenkin siten, että äitiys- ja vanhempainrahakaudella isyysrahaa maksetaan yhteensä enintään 18 arkipäivältä� Äitiys- ja vanhempainrahakaudella maksettava isyysraha voidaan jakaa enintään neljään jaksoon� Äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella maksettava isyysraha voidaan jakaa enintään kahteen jaksoon� Oikeus isyysrahaan jatkuu, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai ottolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta� Mikäli isyysvapaa on palkaton, maksaa Kela isälle isyysrahaa vapaan ajalta� Isän vapaita ei voi siirtää äidille�

Tarkempia tietoja asiasta saa Kelasta�

Edellä mainittujen päivärahojen suuruus määräytyy yleensä etuudensaajan verotukses-sa vahvistettujen ansiotulojen mukaan� Siinä tapauksessa, että ansiotulot ovat edellisen verotuksen vahvistamisen jälkeen nousseet olennaisesti (vähintään 20 %), päiväraha voidaan kuitenkin hakijan vaatimuksesta ja tämän tuloistaan esittämän luotettavan selvityksen perusteella määrätä päivärahakautta edeltävän kuuden kuukauden ansioiden

78

perusteella� Tietyissä tapauksissa ansiotulot voidaan arvioida myös kuutta kuukautta lyhyemmältä ajalta (esimerkiksi ammatin vaihtumisen, uuden työn aloittamisen tms� takia)� Päiväraha määräytyy edellisen vanhempainpäivärahan suuruisena, jos uuden lapsen laskettu aika on ennen kuin edellinen lapsi täyttää 3 vuotta� Päivärahan vähim-mäismäärä vuonna 2014 on 23,92 € per arkipäivä� Vähimmäismäärän mukaista päivära-haa maksetaan muun muassa lapsen äidille, joka on äitiys- tai vanhempainvapaakaudella työssä�

Tarkempia tietoja päivärahojen hakemisesta ja niiden suuruuden määräytymisestä löytyy KELA:n www-sivuilta, jossa päivärahan suuruutta voi arvioida esimerkiksi päivärahalas-kurin avulla�

Ansiotyössä olevalla edellä tarkoitettuihin päivärahaetuisuuksiin oikeutetulla on oikeus saada päivärahakaudet työstä vapaaksi� Vapaan käyttämisestä on ilmoitettava työnanta-jalle vähintään kahta kuukautta tai, jos on kysymys enintään 12 arkipäivän mittaisesta vapaasta, vähintään kuukautta ennen vapaan aiottua aloittamisajankohtaa� Edellä tarkoi-tetulle perhevapaalle jäävällä työntekijällä voi myös olla työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella oikeus palkkaan vapaan tai sen osan ajalta� Tällöin työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen työntekijälle muutoin maksettavan päivärahan siltä ajalta, jolta se maksaa työntekijälle palkkaa edellä mainitulla perusteella�

ErityishoitorahaErityishoitorahaa suoritetaan lapsen vanhemmalle, joka on estynyt tekemästä työtä alle 16-vuotiaan lapsen vaikean sairauden vuoksi eikä saa tältä ajalta palkkaa tai muuta työtuloa�

Erityishoitorahan maksaminen edellyttää, että vanhempi osallistuu alle 7-vuotiaan lapsen hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, poliklinikalla tai kuntoutus- tai sopeutu-misvalmennuskurssilla� Lapsen ollessa 7–15-vuotias vaikeasti sairas erityishoitorahan saaminen edellyttää, että vanhempi osallistuu lapsen sairaala- tai poliklinikkahoitoon tai kuntoutukseen� Em� rahaa maksetaan myös vanhemman hoitaessa kotona alle 16-vuoti-asta vaikeasti sairasta lasta ja kotihoito liittyy lapsen sairaalahoitoon tai sairaalan polik-linikkahoitoon� Lapsen hoitava lääkäri arvioi sen, onko kyseessä vaikea sairaus (lääkärin D-todistus)�

Erityishoitorahaa voidaan myöntää yli 7-vuotiaan lapsen ennalta sovituilta kontrolli-käynneiltä, jos lapsen vaikea sairaus on vaikeassa vaiheessa� Kunnan sosiaalitoimi voi maksaa omaishoidontukea omaiselle, joka hoitaa sairasta tai vammaista lastaan� Erityishoitorahan määrä lasketaan samoin kuin esim� sairauspäivärahan määrä, eli yleen-sä viimeisessä verotuksessa vahvistettujen työtulojen mukaan ja sitä maksetaan arkipäi-

79

viltä (ma-la)�

Erityishoitorahaa maksetaan saman sairauden perusteella enintään 60 arkipäivää lasta kohden� Tämä enimmäisaika lasketaan erikseen lapsen sairaalahoidon tai -kuntoutuksen ja kotihoidon ajalta, eli voit saada erityishoitorahaa 60 arkipäivää sairaalahoidon ajalta ja toiset 60 arkipäivää kotihoidon ajalta�

Maksuaikaa voidaan jatkaa vielä 30 arkipäivällä, jos hoitava lääkäri arvioi siihen olevan erityinen hoidollinen syy� Erityishoitorahaa kotihoidon ajalta ei makseta yli 90 arkipäi-vältä� Erityishoitorahaa voidaan myöntää edellä mainittujen aikarajojen jälkeen vain painavista lääketieteellisistä syistä�

Hoitovapaa, osittainen hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa

Vanhempainvapaakauden jälkeen työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon vuoksi kokoaikaista hoitovapaata siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta� Hoitovapaan ajalta ei makseta palkkaa� Sen sijaan vanhemmilla on oikeus saada kotihoidontukea sitä koskevien määräysten mukaan�

Työntekijä voi saada osittaista hoitovapaata eli tehdä lyhennettyä työaikaa sen vuoden loppuun saakka, jolloin perusopetuksessa olevan lapsen toinen tai, jos kysymyksessä on

80

pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluva lapsi, kolmas lukuvuosi päättyy� Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi kuitenkin saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta� Osittaisen hoitovapaan myöntäminen edellyttää, että työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana� Osittainen hoitovapaa toteutetaan työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla työajan lyhennyksenä� Työaika on kuusi tuntia vuorokaudessa ja 30 tuntia viikossa, jollei muusta ole sovittu� Alle 3-vuotiaan sekä ensi- ja toisluokkalaisen lapsen vanhemmat voivat saada Kelan maksamaa joustavaa hoitorahaa�

Alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa työntekijällä on oikeus saada tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi� Tältä ajalta esim� kuntasektorin viranhaltijalle maksetaan varsinainen palkka enintään kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä kerrallaan�

Lasten kotihoidontuki, yksityisen hoidon tuki ja joustava hoitorahaJoustavaa hoitorahaa voi saada alle 3-vuotiaan lapsen isä tai äiti tai muu huoltaja kum-pikin vanhempi yhtä aikaa, jos he ovat järjestäneet työnsä niin, että he hoitavat lasta eri aikoina� Joustavan hoitorahan edellytys on, että vanhempi tekee töitä viikoittain keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa tai enintään 80 % normaalista kokopäivätyön työajasta ja on joko töissä työ- tai virkasuhteessa tai on YEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrittäjä tai apurahansaaja, jolla on MYEL-vakuutus� Joustavaa hoitorahaa ei voi saada samanaikai-sesti erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrajan tai kodinhoidon tuen kanssa� Jous-tavaa hoitorahaa ei myöskään voi saada, mikäli vanhempi tai huoltaja tekee yksittäisiä työkeikkoja olematta jatkuvassa työsuhteessa� Joustavan hoitorahan määrän voi tarkistaa KELA:n verkkosivuilta�

Kotihoidontukea voidaan maksaa alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmille edellyttäen, ettei lapsi ole kunnallisessa päivähoidossa� Kotihoidontuen sijasta tai sen päätyttyä alle koului-käisen lapsen vanhemmilla tai huoltajilla on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi valintansa mukaan joko kunnan järjestämä päivähoitopaikka tai suoraan hoidon tuot-tajalle maksettavaa yksityisen hoidon tukea� Lasten kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki ovat taloudellista tukea, joihin kuuluu hoitoraha, joka maksetaan erikseen jokaisesta tukeen oikeutetusta lapsesta ja hoitolisä, joka kuitenkin maksetaan kotihoidontuen osalta vain yhdestä lapsesta� Kuntakohtaisesti voidaan maksaa erillisiä lisiä�

81

Hallinnon opiskelijaedustajana toimiminenTässä tekstissä käydään läpi perusasioita hallinnon opiskelijaedustajana toimimisesta� Tarkempaa tietoa muun muassa yliopiston hallintorakenteista löytyy Helsingin yliopis-ton ylioppilaskunnan Hallopedwikistä (http://hyy�helsinki�fi/halloped/index�php/Etusi-vu) ja SML:n Halloped best practice –ohjeistuksesta (www�suomenmedisiinariliitto�fi)�Mikä halloped?Hallinnon opiskelijaedustaja eli halloped on ylioppilaskunnan nimittämä opiskelijoiden edustaja yliopiston päättävässä elimessä� Halloped toimii opiskelijoiden äänitorvena ja opiskelijanäkökulman asiantuntijana yliopiston asioista päätettäessä� Hallopedien ase-maa ja toimintaa määrittää mm� yliopistolaki, jonka mukaan hallopedit ovat päättävän elimen muiden jäsenten kanssa samanarvoisia ääni- ja puheoikeudeltaan� Tämä liittyy nk� kolmikantaperiaatteeseen, joka tarkoittaa, että hallinnossa vaikuttaa kolmen eri ryh-män edustajat: professorit, muu henkilökunta eli keskiryhmä ja opiskelijat� Hallopedeiksi voidaan kutsua myös sellaisten hallinnollisten elinten opiskelijaedustajia, joita ylioppilas-kunta ei nimitä�

Hallopedit toimivat mm� laitosneuvostoissa, tiedekuntien johtokunnissa/tiedekuntaneu-vostoissa ja yliopistokollegiossa� Epävirallisempia opiskelijaedustajia toimii esim� oppiai-netason hallintoelimissä sekä erilaisissa virantäyttö- ja arvonimien myöntämismenette-lyissä� Edustajat valitaan ylioppilaskunnan järjestämillä hallintovaaleilla tai ainejärjestön edustajien nimeäminä�

Opiskelijaedustajat voivat oikeasti vaikuttaa yliopiston päätöksentekoon ja siten suoraan opiskelun laatuun� Hallopedeja halutaan usein myös oikeasti kuulla hallintoelimissä, koska yhteisesti valmistellut päätökset ovat yleensä toimivimpia� Hyvän hallopedin ominaisuuksiaHallinnon opiskelijaedustajan on tärkeää muistaa, ettei hän edusta itseään tai ainejärjes-töään, vaan opiskelijoita yleisesti�

Hallopedin toimeen kuuluu hyvä valmistautuminen kokouksiin ja ennakoiminen� Asioihin on helpointa vaikuttaa vielä valmisteluvaiheessa, koska yleensä päättävään kokoukseen tuodaan valmis esitys, jota on vaikea muuttaa ilman hyvää vastaesitystä� Siksi tulevien asioiden tarkastaminen ainakin kokouskutsuista on ehdottoman tärkeää� On myös viisasta pyrkiä mukaan valmistelutyöhön, jolloin todellinen lopputulokseen vaikuttaminen on helpompaa�

Asioista perillä oleminen toteutuu myös muuten kuin kokouskutsuja ja pöytäkirjoja lu-kemalla� Epämuodolliset tapaamiset asioita valmistelevien hallinnon edustajien tai vaik-ka dekaanin kanssa auttavat saamaan työn alla olevista asioista tietoa etukäteen� Toisaalta näissä tapaamisissa voi myös viedä omaa viestiään hallinnon muiden edustajien tietoon�

82

Verkostoituminen sekä hallinnon työntekijöiden että muiden opiskelijoiden kanssa on ehdottoman tärkeää�

Opiskelijaedustajan on tärkeää osata pitää ääntä omista mielipiteistään kohteliaalla mutta arvonsa tuntevalla tavalla� Opiskelijoiden toimiminen yhteisenä rintamana kokouksessa antaa myös joukkovoimaa ja arvovaltaa asian ajamiselle� On hyvä muistaa, että opiskelija on paras asiantuntija opiskelijoiden asioissa, ja toisaalta halloped on myös lain mukaan tasavertaisessa asemassa muiden hallinnossa mukana olevien edustajien kanssa� Opiske-lijana olet tärkeä asiantuntija, joten edustustehtävään kannattaa valita rohkea ja aktiivi-nen ote�

Hallopedille hyvä ohjenuora on myös tämä: tärkeintä ei ole se kuka tekee, vaan mitä tehdään� Pelkästään oman CV:n ja egon pönkittämiseksi opiskelijaedustajaksi ei kannata lähteä, vaan taustalla pitää olla oikea halu vaikuttaa yhteisiin asioihin� SML:n tuki hallopedeilleSML järjestää vuosittaisen hallinnon opiskelijaedustajien tapaamisen syksyisin� Tapaa-misessa keskustellaan ajankohtaisista opiskelijaedunvalvontaan liittyvistä kysymyksistä ja kuullaan eri tiedekuntien kuulumisia� Lisäksi SML järjestää pienimuotoisempia tapaa-misia kandiseurojen edunvalvonta-asioiden vastaaville joitakin kertoja vuodessa� SML:n ja Duodecimin yhteistyönä järjestettävä syventävien opintojen symposium on myös mahdollinen tilaisuus tuoda hallopedejä yhteen� Tapaamiset toimivat vertaistukena ja auttavat viemään hyviä toiminta-ajatuksia kaupungista toiseen�

Fyysisten tapaamisten lisäksi SML pitää sähköpostiyhteyttä kandiseuroihin liittyen opis-keluedunvalvontaan ja tarjoaa tarvittaessa apua paikalliseen vaikuttamistyöhön� SML:n nettisivuilta löytyy myös ytimekäs slaidipaketti hallopedien hyvistä toimintatavoista – ns� Halloped best practice –ohjeistus – jota voi käyttää apuna uusien hallopedien perehdyt-tämiseen�

Tekstin kirjoittamisen tukena on käytetty HYY:n Hallopedwikiä:http://hyy�helsinki�fi/halloped/index�php/Etusivu

83

Hyödyllinen ja kiinnostava julkaisu lääkäreille!

•Tuoteuutiset•Artikkelit•Potilastapaukset•Materiaalit•Koulutukset•Lääkeluettelo

05/2015

aesculapius.fi