kantvikin koulu - kirkkonummi · tutkimusselosteen saa kopioida ainoastaan kokonaisuudessaan. - 3 -...

päivitetty 14.6.2019

Työnumero: 500194

RKM Group Oy | www.rkmgroup.fi | Y-tunnus: 1892257-2 | [email protected]

KANTVIKIN KOULU

RAKENNE- JA IV-TEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

TUTKIMUSSELOSTE

TYÖNUMERO: 500194

Jakelu:

Kirkkonummen kunta PL 20

02401 Kirkkonummi

Tutkimusseloste | Rakenne- ja iv-tekninen kuntotutkimus Työnumero: 500194

14.6.2019

- i -

Sisällysluettelo 1 KOHDETIEDOT ....................................................................................................................... 3

1.1 Kohteen tunnistetiedot ...................................................................................................... 3

1.2 Työn kuvaus ja taustat ...................................................................................................... 4

1.3 Käytössä olleet asiakirjat .................................................................................................. 4

1.4 Tilaajalta, henkilökunnalta yms. saadut tiedot ................................................................... 4

1.5 Työsuunnitelma ................................................................................................................ 5

2 TUTKIMUSMENETELMÄT ...................................................................................................... 5

2.1 Materiaalinäytteiden otto ................................................................................................... 5

2.2 Kuitulaskeumanäytteet ...................................................................................................... 5

2.3 Merkkiainekokeet .............................................................................................................. 6

2.4 Pintakosteusmittaukset ..................................................................................................... 6

2.5 Betonin rakennekosteusmittaukset ................................................................................... 6

2.6 Eristetilan kosteusmittaukset ............................................................................................. 6

2.7 Käytetty kalusto ................................................................................................................ 7

3 Altistumisolosuhteiden arviointi ................................................................................................ 8

4 Havainnot ja tulokset .............................................................................................................. 10

4.1 Rakenteet ....................................................................................................................... 10

4.1.1 Rakennuksen ulkopuoli, vierusta, korkeusasema ja vedenohjaus ............................ 10

4.1.2 Alapohjat ja perustukset ........................................................................................... 14

4.1.3 Väliseinät ................................................................................................................. 15

4.1.4 Ulkoseinät ................................................................................................................ 15

4.1.5 Alaslasketut katot ..................................................................................................... 16

4.1.6 Kotelorakenteet........................................................................................................ 17

4.1.7 Vesikatot ja yläpohja ................................................................................................ 18

4.2 Ilmanvaihto, olosuhteet ja tilojen painesuhteet ................................................................ 23

4.2.1 Ilmanvaihtokoneet ja niiden toiminta ........................................................................ 23

4.2.2 Koneellisen ilmanvaihdon ilmamäärät luokkatiloissa ................................................ 24

4.2.3 Kanaviston kunto ja mineraalivillakuitulähteet .......................................................... 25

4.2.4 Rakennuksen painesuhteet ..................................................................................... 26

4.3 Olosuhteet ...................................................................................................................... 31

4.4 Sisäilmanäytteet ............................................................................................................. 36

4.4.1 Kuitunäytteiden analyysitulokset .............................................................................. 36

4.4.2 Pyyhintänäytteet pölyn koostumuksen arvioimiseksi ................................................ 37

4.4.3 Voc-ilmanäytteet ...................................................................................................... 38

4.5 Materiaalinäytteiden mikrobianalyysitulokset .................................................................. 39

Tutkimusseloste | Rakenne- ja iv-tekninen kuntotutkimus Työnumero: 500194

14.6.2019

- ii -

4.6 Kosteusmittaukset .......................................................................................................... 42

4.7 Merkkiainekokeet ............................................................................................................ 43

5 johtopäätökset ja toimenpiteet ............................................................................................... 51

LIITTEET 1-8

Tutkimusselosteen saa kopioida ainoastaan kokonaisuudessaan.

- 3 -

1 KOHDETIEDOT

1.1 Kohteen tunnistetiedot

▪ Kohde: Kantvikin koulu Toppapolku 2 02460 Kirkkonummi

▪ Tilaaja: Kirkkonummen kunta

▪ Tilaajan yhteyshenkilö:

Kiinteistöhuoltoinsinööri Benny Vilander p. +358 929671 [email protected]

▪ Tutkijat: RKM Engineering Anu Pettersson, tutkimusinsinööri (DI), rakennusterveysasiantuntija [email protected] p. 0505575109 RKM Engineering Antti Salonen, tutkimusinsinööri (DI), rakennusterveysasiantuntija [email protected] p. 0401384208 RKM Engineering Elisa Keto, tutkimusinsinööri (DI) [email protected] p. 0405231717 RKM Engineering Elli Laine, tutkimusinsinööri (DI), rakennusterveysasiantuntija [email protected] p. 0400477623 RKM Engineering Joel Vataja, rakennusinsinööri (AMK) Asbesti- ja haitta-aineasiantuntija, VTT-henkilösertifikaatti Nro VTT-C-21716-33-15 [email protected] p. 040 4515 316 RKM Engineering Elmeri Sorsa, rakennusinsinööri (AMK) [email protected] p. 0405194186 RKM Engineering Olavi Penttilä, tutkimusinsinööri (DI) [email protected]

mailto:[email protected]

mailto:[email protected]


- 4 -

1.2 Työn kuvaus ja taustat

Tutkimuksen taustana on selvittää koulukiinteistökokonaisuuden kuntoa ja korjattavuutta

tulevaisuuden tarveselvitykselle ja peruskorjaukselle. Rakennukset on rakennettu vaiheittain

vuosina 1983 ja 1992. Rakennukset ovat yksikerroksisia iv-konehuoneiden sijaitessa yläpohjiin

rakennetuissa tiloissa.

Vuoden 1983 rakennusosa on tiloiltaan ja tekniikaltaan suurimmalta osin alkuperäisessä kunnossa.

Rakennuksessa on luokkia, liikuntasali, hammashoitola, lämmityskeskus sekä keittiö. Talonmiehen

asunto on muutettu päiväkotikäyttöön, minkä yhteydessä ilmanvaihto on uusittu ja

pintamateriaaleja uusittu. Vesikatto on uusittu 7 vuotta sitten ja liikuntasalin suihkutilat 5 vuoden

sisällä. Vuoden 1983 rakennusosan alueella on esiintynyt epäiltyä sisäilmaperäistä oireilua.

Vuoden 1992 rakennusosa on tiloiltaan ja tekniikaltaan suurimmalta osin alkuperäisessä kunnossa.

Rakennuksessa on ruokala ja luokkia. Rakennuksen vesikatto on uusittu 6 vuotta sitten. Vuonna

2017 on tehty luokkatilamuutoksia ja uusittu siivouskeskus. Nuorisotilan alakatto on korjattu ja

yläpohjan eristeet vaihdettu vuonna 2017 tapahtuneen vesivahingon seurauksena.

Ilmakuvasta on vihreällä rajattu koulukiinteistön uusi osa ja sinisellä vanha osa.

1.3 Käytössä olleet asiakirjat

Tutkimusta varten saatiin rakennusten asemapiirrokset, pohjapiirrokset, LVIS-piirrokset,

julkisivupiirrokset, leikkauskuvat, muutospiirroksia, vuonna 2013 tehty kuntoarvio sekä

viemärikuvausraportti.

1.4 Tilaajalta, henkilökunnalta yms. saadut tiedot

Tilojen käyttäjiltä saatiin tietoa tiloista, joissa koetaan sisäilmaperäisiä oireita tai joissa niitä on

aiemmin koettu.


- 5 -

1.5 Työsuunnitelma

Rakennuksiin toteutetaan kuntotutkimus rakennusten peruskorjausten suunnittelun pohjatiedoiksi

ja epäiltyjen koettujen sisäilmaperäisten oireiden syiden selvittämiseksi.

2 TUTKIMUSMENETELMÄT

2.1 Materiaalinäytteiden otto

Materiaalinäytteiden tutkimisella pyritään toteamaan tai poissulkemaan mikrobikasvu rakenteessa.

Rakenteista otetaan materiaalinäytteitä käyttäen desinfioituja näytteenottovälineitä sekä

suojakäsineitä. Näytteet laitetaan suljettaviin pusseihin ja suljettiin tiiviisti. Näytteenottovälineet

desinfioidaan ja suojakäsineet vaihdetaan jokaisen näytteenoton välissä. Näytteet analysoidaan

suoraviljelymenetelmällä.

Materiaalinäytteiden suoraviljelyn tuloksia tulkitaan laboratorion analyysivastauksessa olevan

taulukon mukaisesti. Yksinkertaistettuna on normaalia, että materiaalinäytteissä on niukasti

sienimikrobeja, jotka eivät ole kosteusvaurioon viittaavia. Jos näiden mikrobien lisäksi esiintyy

kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja, on se heikko-vahva viite vauriosta, riippuen siitä, kuinka

runsaasti kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja on. Kohtalaisina tai runsaina pitoisuuksina erilaisten

sienimikrobien esiintyminen viittaa vaurioon.

Sienimikrobien lisäksi näytteistä tutkitaan bakteereja. Bakteereista etsitään aktinobakteereja eli

sädesieniä, joiden esiintyminen viittaa heikosti-vahvasti vaurioon, riippuen siitä kuinka paljon

aktinobakteereja näytteessä on. Muut näytteistä löytyvät bakteerit ovat yleensä lähtöisin ihmisestä

tai eläimistä ja niiden esiintyminen on tavanomaista, eivätkä viittaa vaurioon.

Näytteet viljellään kolmelle eri alustalle (agar), jotta erilaisissa olosuhteissa kasvavat mikrobit

saadaan parhaiten selville.

Rakennusten ulkovaipparakenteisiin tehtiin rakenneavauksia ja havaituista riskirakenteista otettiin

materiaalinäytteitä. Materiaalinäytteet otettiin aseptisesti minigrip-tyyppisiin pusseihin, jotka

suljettiin ilmatiiviisti. Materiaalinäytteet toimitettiin analyysilaboratorioon mahdollisimman nopeasti

näytteenoton jälkeen. Materiaalinäytteenotto on kuvattu tarkemmin kohdassa 4.5.

Materiaalinäytteet tutkittiin akkreditoidussa Mikrobioni Oy:n laboratoriossa

suoraviljelymenetelmällä. Materiaalinäytteistä analysoitiin sieni-itiöiden ja bakteerien määrät ja

lajisto. Tarkempi kasvatustapa on esitetty liitteenä 5 olevassa laboratorion analyysiraportissa

2.2 Kuitulaskeumanäytteet

Laskeumapölynäytteillä tutkitaan14 vrk:n pölylaskeumasta sisäilmassa esiintyviä

mineraalivillakuituja. Laskeumapölynäytteen ottoa varten asennetaan huoneisiin tasaiset puhtaat

alustat 14 vrk:n ajaksi. Tämän jälkeen alustalta otetaan näyte painamalla siihen geeliteippi ja näyte

toimitettiin laboratorioon analysoitavaksi. Näytteestä lasketaan mineraalivillakuitupitoisuus

valomikroskooppia käyttäen (kuitua/cm2). Mineraalivillakuitujen toimenpideraja kahden viikon

aikana laskeutuneessa pölyssä on 0,2 kuitua/cm2. Tämän rajan ylittävän kuitumäärän tapauksessa

on kuitulähde selvitettävä. Tutkimuksen yhteydessä selvitettiin myös ilmanvaihtojärjestelmän ja

tilapintojen kuitulähteitä ja niiden merkitystä sisäilman kannalta. Kuitunäytetuloksia on käsitelty

kohdassa 4.4.1. sekä liitteessä 7.


- 6 -

2.3 Merkkiainekokeet

Merkkiainekoe on tarkka menetelmä rakennuksen ilmavuotokohtien paikannukseen. Rakenteisiin

syötetään merkkiainekaasua, jota mitataan analysaattorilla. Mitattava tila yleensä alipaineistetaan.

Mittalaitteisto on hyvin herkkä ja havaitsee pienimmätkin vuotokohdat, joten menetelmä soveltuu

korkeaa tarkkuutta vaativiin kohteisiin, kuten tiivistyskorjausten esitutkimuksiin ja jälkitarkistuksiin.

Merkkiainekoe toteutetaan RT-kortin ohjeiden mukaisesti (RT 14-11197 Rakenteiden ilmatiiveyden

tarkastelu merkkiainekokein). Merkkiainekokeessa rakenteisiin syötetään merkkiainekaasua joko

rakenteen toiselta puolelta tai porattavien syöttöreikien kautta. Merkkiaineena käytetään typpi-

vetyseosta, jossa on typpeä 95% ja vetyä 5%. Mittari havaitsee vuotokohdista läpi pääsevän vedyn

ja typpeä käytetään vain laimentamaan vetypitoisuutta, jolloin ei ole syttymis- tai räjähdysvaaraa.

Mitattava alue yleensä alipaineistetaan 10-15 Pascalin alipaineeseen tiiveysmittauslaitteistolla

(paineovi) tai muulla tavoin. Erillinen osastointi ei ole välttämätöntä, sillä suuretkin rakennukset

pystytään alipaineistamaan tarvittaessa kerralla. Vuotokohdat luokitellaan ohjeen mukaan

pistemäisiin, vähäisiin ja merkittäviin ilmavuotoihin. Havainnot valokuvataan ja merkitään

pohjakuviin.

Yleisin käyttökohde merkkiainekokeille on tila tai rakennus, jossa on havaittu sisäilmaongelmia.

Rakenteiden ilmavuotokohtien kautta voi kulkeutua sisäilmaan esimerkiksi mikrobeja, radonia, pölyä

tai muita epäpuhtauksia. Vanhoja rakenteita voidaan joissain tapauksissa tiivistää ja kapseloida

rakenteiden uusimisen sijaan. Tiivistyskorjaus on yleensä huomattavasti edullisempaa kuin

rakenteiden uusiminen.

2.4 Pintakosteusmittaukset

Mahdollisten kosteusvaurioiden paikallistamiseksi koulurakennuksen lattioiden ja seinien alaosien

pintakosteudet mitattiin GANN Hydrotest LG 1 -pintakosteudenosoittimella ja B 50 -mittapäällä.

Pintakosteudenosoitin kertoo rakenteen kosteusrasituksesta 0-70 mm syvyydellä, mutta se ei kerro

materiaalin kunnosta.

2.5 Betonin rakennekosteusmittaukset

Betonin suhteellisen kosteuden mittauksilla saadaan selvitettyä rakenteen kosteusteknistä

käyttäytymistä sekä rakenteen kosteusjakaumaa, josta voidaan arvioida mihin suuntaan kosteus

rakenteessa liikkuu. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida, onko rakenteessa ympäristöön

nähden ylimääräistä kosteutta ja ovatko kosteuslukemat rakenteen toiminnan kannalta liian

korkeita. Tulosten perusteella voidaan myös arvioida kosteusvaurion syytä ja laajuutta.

2.6 Eristetilan kosteusmittaukset

Ulkoseinien eristerakenteisiin kohdistuvien kosteusmittaustulosten tulkinta perustuu suhteellisen

kosteuden asemesta absoluuttiseen kosteuteen (g/m3), koska mittauslämpötila vaikuttaa

merkittävästi suhteelliseen kosteuteen. Eristetilan kosteusmittauksilla saadaan tietoa, kohdistuuko

eristerakenteisiin aktiivista kosteusrasitusta vai ovatko mahdolliset mikrobinäytteissä todetut

vauriot vanhempaa perua.


- 7 -

2.7 Käytetty kalusto

Laite/mittari Tyyppi/malli Huom

Pintakosteusilmaisin Gann Hydrotest LG1 + anturi

Gann B50

Pintakosteusilmaisimella etsitään

kosteuseroja rakenteista, ei

suoriteta varsinaisia mittauksia.

Mittausalue 0-199 (yksiköttömiä

lukemia).

Suhteellisen kosteuden ja

lämpötilan mittaus

Vaisala HMI41 (näyttölaite) ja

mittapäät HMP42, HMP44 ja

HMP46.

Valmistaja ilmoittaa näyttölaitteen

tarkkuudeksi (+20 oC:ssa)

suhteelliselle kosteudelle ±0,1 %

RH ja lämpötilalle ±0,1 oC.

HMP42 ja HMP44 mittapään

tarkkuus (+20 oC:ssa)

suhteelliselle kosteudelle ±2 %

RH (0-90 % RH) ja ±3 % RH (90-

100 % RH).

HMP46 mittapään tarkkuus (+20 oC:ssa) suhteelliselle kosteudelle

±1 % RH (0-90 % RH) ja ±2 %

RH (90-100 % RH).

Mikromanometri TSI Velocicalc Plus 9565 Paine-eroja ilmavirtamittaukset.

Ilmavirtojen mittaus

ilmanvaihtolaitteista

laitevalmistajien ohjeiden

mukaisesti. Tarkkuus ±1 Pa±0,1

%.

Paine-erologgerit Beck 984 paine-eromittari ja

Tinytag TGC-0046 paine-

erologgeri

Paine-erologgaukset. Tarkkuus <

± 1%.

Lämpötila-, kosteus- ja

hiilidioksidimittaus

Trotec BZ 30 Lämpötila- ja

huonekosteusloggaukset sekä

hiilidioksidiloggaukset. Tarkkuus

CO2 mittaustarkkuus 75 ppm tai

+/-5% mittausarvosta

Lämpötilan mittaustarkkuus +/-

1,0C astetta

Suhteellisen ilmankosteuden

RH% mittaustarkkuus +/-5%


- 8 -

3 ALTISTUMISOLOSUHTEIDEN ARVIOINTI

Arvio tilojen käytön riskistä

Sairastumisen vaaraa kosteus- ja homevauriokohteessa voidaan arvioida alla olevan

Työterveyslaitoksen taulukon mukaisesti. Taulukossa on esitetty myös muiden

epäpuhtauslähteiden, kuten teollisten mineraalikuitujen, osalta arvioimisperusteita.

Taulukko 1. Sairastumisen vaara kosteus- ja homevauriokohteessa. (Altistumisolosuhteiden arviointi, TTL,

Jari Latvala, Ympäristöpäivät 2.11.2016)

Altistumisen arviointi perustuu neljän päätekijän tarkasteluun:

• Rakennusosien mikrobivaurioiden laajuus

• Ilmayhteys ja ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä sisäilmaan sekä rakennuksen paine-erot

• Ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus sisäilman laatuun

• Rakennuksesta peräisin olevat sisäilman epäpuhtaudet


- 9 -

Arvio tutkimustulosten terveydellisestä merkityksestä ja tilojen käyttökelpoisuudesta perustuu

Asumisterveysasetuksessa 2015 ja sen soveltamisohjeessa 8/2016 annettujen toimenpiderajojen

mahdolliseen ylitykseen pysyvään asumiseen tai oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa.

Mikrobien osalta toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota,

aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen

sisäpinnoilla, sisäpuolisissa rakenteissa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole

kosketuksessa ulkoilmaan tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua rakenteessa tai tilassa, jos

sisätiloissa oleskeleva voi sille altistua. Aistinvaraisen arvion perusteella todettuna toimenpiderajan

ylittymisenä pidetään kosteusvauriojäljen lisäksi sekä homeen hajua että näkyvää mikrobikasvua.

Tiloissa havaittiin selvä mikrobivaurio vanhan osan liikuntasalin ulkoseinän eristeessä. Vaurio on

paikallinen ja se syntynyt kohtaan, jossa lunta oli kasaantunut tuulettumattoman tiili-villa-tiili seinän

viereen. Lisäksi havaittiin epäily mikrobivauriosta luokkien 204 ja 232 ulkoseinän alaosan

eristeestä otetuissa näytteissä. Laboratorion tulkinnan taustalla olivat näytteiden mikrobilajisto, ei

mikrobien määrä. On tavanomaista, että ulkoseinän eristetilasta otetuissa näytteissä on joitakin

mikrobeja.

Havaitut vauriot tai epäilyt vaurioista ovat pieniä ja paikallisia. Rakennuksen tiiveyttä tutkittiin

merkkiainekokeilla ja kokeiden perusteella ilmavuotoja havaittiin mm. alapohjan ja seinärakenteen

liitoksista. Täten voidaan todeta, että ulkoseinärakenteen sisältä on ilmayhteys sisäilmaan.

Rakennuksessa tehtyjen paine-eromittausten perusteella paine-erot vaihtelivat lievästä

alipaineesta kohtalaiseen ylipaineeseen. Paine-erojen vaikutuksesta ei täten kulkeudu

merkittävästi epäpuhtauksia rakenteiden läpi sisäilmaan.

Vanhan puolen ilmanvaihtokone on ikääntynyt ja sisältää merkittäviä mineraalivillakuitulähteitä.

Ilmanvaihto on epätasapainossa eikä vanhaa konetta voida enää säätää. Lisäksi

ilmanvaihtokanavistossa havaittiin mineraalivillakuitulähteitä. Kuitulaskeumanäytteissä havaittiin

toimenpiderajan ylittävä määrä teollisia mineraalikuituja rakennuksen vanhalla osalla, kahdessa

näytteessä. Mineraalivillakuidut sisäilmassa muodostavat todennäköisen haitallisen

altistumisolosuhteen rakennuksen vanhalla osalla.

Sisäilmasta otettiin neljä VOC-ilmanäytettä. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden

pitoisuusmittauksissa yhdisteiden kokonaispitoisuuden TVOC, toimenpideraja on 400 μg/m3 ja

yksittäisten yhdisteiden osalta toimenpideraja on 50 μg/m3 tai erikseen määriteltyjen yhdisteiden

toimenpideraja on 10 - 40 μg/m3. Yhdessä näytteessä, joka otettiin hammaslääkärihuoneesta, oli

toimenpiderajan ylittävä määrä tolueenia. Tolueenin lähdettä ei saatu selvitettyä. Lähde on

todennäköisesti muu kuin rakennus. Uusintanäytteenottoa suositellaan myöhemmin kesällä.

Muiden VOC-ilmanäytteiden tuloksissa ei ollut poikkeavaa.

Muita rakennuksesta peräisin olevia epäpuhtauksia ovat vanhan osan keittiön yläpohjassa ja

yhdessä alakaapissa havaitut merkit jyrsijöiden läsnäolosta. Jyrsijöiden ulosteille altistuminen on

mahdollista keittiötiloissa.

Yhteenveto

Tehtyjen tutkimuksen perusteella haitallinen altistuminen on todennäköistä mineraalivillakuidulle

rakennuksen vanhalla osalla pois lukien entinen talonmiehen asunto, jossa on erillinen ilmanvaihto.

Lisäksi on mahdollista altistua jyrsijöiden ulosteille vanhan osan keittiötiloissa. Mikrobivauriolle

altistuminen on mahdollista vanhan osan liikuntasalissa.


- 10 -

4 HAVAINNOT JA TULOKSET

4.1 Rakenteet

4.1.1 Rakennuksen ulkopuoli, vierusta, korkeusasema ja vedenohjaus

Rakennus sijaitsee paikalla, jossa maasto laskee etelästä pohjoisen suuntaan siten, että

rakennuksen etelä ja itäsivuilla maanpinta kallistaa rakennukseen päin. Pääosin rakennuksen

vierusta on kuitenkin muotoiltu siten, että pintavesiä ei valu rakennukseen päin. Yksittäisissä

kohdissa rakennuksen vanhalla osalla havaittiin maanpinnan kallistusten olevan puutteelliset.

Sadevedet on rakennuksen itäosaa lukuun ottamatta ohjattu sadevesikaivoihin.

Rakennuksen vanhalla puolella sokkelina on harkkosokkeli, jonka pinnassa on sementtilaastia.

Sementtilaastissa on halkeilua ja rapaumaa. Sokkelia on pyritty suojaamaan patolevyllä, joka on

paikoin irronnut alustastaan. Koska harkkosokkeli on herkkä pakkasrapautumiselle, on sokkelin

suojaamiseen kosteusrasitukselta tarpeen kiinnittää erityistä huomiota. Sokkelin vedeneristys on

tarpeen saattaa kuntoon ja lumi on tarpeen poistaa talvella sokkelin vierustalta.

Erityisesti vanhalla osalla mutta osin uudellakin osalla on pensaita istutettu liian lähelle

sokkelilinjaa. Suositeltava suojaetäisyys on 3m. Erityisesti vanhalta osalta on tarpeen poistaa

pensaat sokkelilinjalta, jotta harkkosokkeli ei rapautuisi enempää. Rakennuksen uudella puolella

sokkelirakenteena on teräsbetoninen sokkelipalkki, jossa ei havaittu halkeilua tai rapaumaa.

Uudella puolella ei havaittu sokkelin vedeneristystä.

Leikkipihan leikkivälineet ovat puuosiltaan kuluneita ja metalliosia on ruostunut. Yleisesti

leikkipihan leikkivälineiden uusiminen on tarpeen toteuttaa peruskorjauksen yhteydessä. Keinuista

havaittiin puuttuvan ketjuista suojat ja istumien halkeilleen. Keinut on tarpeen saattaa kuntoon

välittömästi.

Katosten teräspilareissa havaittiin alaosissa paikoin pitkälle edennyttä korroosiota. Pilarin liitos

perustukseen oli paikoin syöpynyt jo puhki. Pilareissa ei havaittu vedenpoistoreikiä, mikä on voinut

aiheuttaa pilarin sisäpuolista korroosiota. Korrosoituneiden teräspilarien alaosien korjaaminen tai

uusiminen on tarpeen toteuttaa lähiaikoina.

Vanhan osan ikkunoissa on liittymäkohdissa selvää epätiiveyttä, mikä mahdollistaa ilmavuodot

sisätiloihin niiltä osin kuin sisäpuolelta ei ole tehty erillistä tiivistystä. Vanhan osan ikkunoiden

ikkunapeltien kallistukset ovat puutteelliset ollen vaakatasossa. Vanhan osan ikkunoiden puitteet

ovat monin paikoin ikääntyneitä ja halkeilleet runsaasti. Vanhan osan ikkunoiden osalta uusiminen

tulee harkittavaksi peruskorjauksen yhteydessä.

Uuden osan ikkunoissa peltien kallistukset ovat kunnossa ja ikkunoiden puitteet ovat hyvässä

kunnossa. Yksittäisessä ikkunassa havaittiin listojen jääneen liian lyhyiksi.

Vesikatolla havaittiin kattoikkunoiden kiinnikkeiden kumisia suojatulppia puuttuvan useista kohdin.

Puuttuvat tulpat on tarpeen lisätä. Yhden lumiesteenputken havaittiin liikkuneen pois paikaltaan,

mikä johtuu kiinnikeruuvin puuttumisesta ja/tai ilkivallasta. Yhdet kattotikkaat ovat

rikkoutuneet/rikottu yläosastaan.

Uuden puolen ulkoseinäelementit olivat yleisesti hyvässä kunnossa, eikä merkittävää rapaumaa tai

halkeilua havaittu. Osassa elementeissä havaittiin käyryyttä, mikä on muodostunut jo

valmistumisvaiheessa. Elastiset elementtisaumat olivat yleisesti hyvässä kunnossa, yksittäisissä

kohdin havaittiin reikiä.


- 11 -

Vanhan osan muurattu ulkoverhous on yleisesti hyvässä kunnossa, eikä tiilipinnoissa havaittu

halkeilua tai tiilipintojen irtoamista. Tiiliverhous on tuulettumaton, joten sen kosteusrasitusta on

tarpeen mahdollisuuksien mukaan pienentää. Lumen kasaamista tiiliverhousta vasten tulee välttää.

Rakennuksen vanhalla osalla kallistukset osin rakennuksen suuntaan.

Rakennus sijaitsee myös uuden osan osalta ympäröivän maaston alapuolella kallistusten ollessa kuitenkin poispäin rakennuksesta.

Pensaita on paikoin liian lähellä sokkelilinjaa. Keinuista puuttui ketjusuojia ja istuinlaudoissa oli halkeamia.

Vanhalla osalla sokkeli on harkkosokkeli, jonka pinnassa on kerros sementtilaastia.

Uudella osalla sokkelina on teräsbetoninen sokkelipalkki.


- 12 -

Patolevyssä on epäjatkuvuuskohtia. Patolevy on vikaantunut ja ohjaa sadevettä sokkelia vasten.

Teräspilareissa ei ole vedenpoistoreikiä. Osa pilareista on alaosastaan puhkiruostuneita.

Pilarin liitos pilariperustukseen on heikentynyt.

Vanhan puolen ikkunapuitteissa seinän ja listan välissä rako, jota ei ole tiivistetty ulkopuolelta.

Ikkunapellitykset ovat vanhalla puolella lähes tai kokonaan vaakatasossa. Ikkunoiden alapuitteisiin kohdistuu kosteusrasitusta. Ikkunapellit on kiinnitetty tiivisteettömillä ruuveilla.


- 13 -

Uuden puolen ikkunoissa vesipeltien kallistukset ovat kunnossa ja ikkunoiden liitokset ovat kunnossa.

Yksittäisessä, muista poikkeavassa, uuden puolen ikkunassa on epätiiveyskohtia.

Kattoikkunoiden kiinnikkeiden kumisia hattuja on irronnut. Lumiestettä ei ole kiinnitetty lukitusruuvilla, vaan putki on päässyt liikkumaan.

Uuden puolen seinäelementeissä on paikoin valmistuksessa syntynyttä kieroutta.

Yksittäisissä elastisissa saumoissa on vikaantumista.


- 14 -

Liikuntasalin ulkoseinää rakennuksen vanhalla osalla. Rakennuksen vanhan osan tiilipinnat yleisesti hyvässä kunnossa.

4.1.2 Alapohjat ja perustukset

Alapohjarakenteen rakennekerrosten selvittämiseksi tehtiin rakenneavauksia rakennuksen vanhalle

ja uudelle osalle rakennekerrosten selvittämiseksi. Alapohjarakenteissa ei havaittu turmeltumiselle

alttiita eristekerroksia tai materiaaleja. Liikuntasalin puukoolatun lattian koolaukset on erotettu

betonirakenteesta bitumihuovalla ja puulattian alla on tuuletusrako.

Pohjamaa on luonnonhiekkaa, jossa on mukana hienoainesta. Maa-aines mahdollistaa kapillaarisen

kosteudennousun. Kapillaarista kosteudennousua, joka turmelisi pintamateriaaleja, ei havaittu

pintakosteus tai rakennekosteusmittauksissa. Vanhalla puolella pääasiallinen pintamateriaali on

muovilaatta/muovimatto, kun taas uudella puolella on linoleum-mattoja luokkatiloissa, ns.

kolikkomattoa teknisen työn tiloissa ja käytävillä keraamista laattaa.

Alapohja vanhalla osalla

• muovilaatta+liima

• tasoite n.1-2mm

• betoni 70 mm

• valupaperi

• eps-eriste 100mm

• luonnonhiekka

Alapohja uudella osalla

• linoleum-matto ja liima

• tasoite

• betoni 80mm

• eps-eriste 100mm

• luonnonhiekka


- 15 -

Alapohjarakenne vanhalla osalla. Eristeen päällä valupaperi.

Pohjamaana luonnonhiekka.

4.1.3 Väliseinät

Uudella osalla väliseinät lähtevät tutkituilta osin alapohjalaatan päältä. Vanhalta osalla havaittiin

yksittäinen tila, jossa väliseinät saattavat lähteä omalta anturaltaan. Väliseinien alaosissa ei

havaittu pintakosteusmittauksissa merkkejä kosteuden noususta.

Väliseinä saattaa lähteä omalta anturaltaan. Kuva tilasta 204.

4.1.4 Ulkoseinät

Ulkoseinien rakenteen selvittämiseksi tehtiin rakenneavauksia ja läpiporauksia ulkoseiniin. Vanhalla

osalla pääasiallisena ulkoseinärakenteena on tuulettumaton tiili-villa-tiili -rakenne. Tiilikuorien

välisisissä sideteräksissä ei havaittu korrosoitumista. Uudella osalla pääasiallisena

ulkoseinärakenteena on betoni-villa-betoni -elementti. Ulkoseinien eristetiloista mitattiin eristetilan

kosteuspitoisuuksia (Liite 2) ja eristeistä otettiin näytteitä mikrobiviljelyyn (Liite 5).


- 16 -

Ulkoseinärakenne vanhalla osalla

• kahi-tiili 135mm

• mineraalivilla 150 mm

• punatiili 123 mm

Ulkoseinärakenne uudella osalla

• betoni 130mm

• mineraalivilla 100mm

• betoni, ulkokuori

Vanhan osan ulkoseinärakennetta. Sokkelin päällä on bitumikermi.

Tuulettumattomaan tiili-villa-tiili -rakenteeseen kohdistuu paikoin huomattavaa ulkopuolista kosteusrasitusta.

4.1.5 Alaslasketut katot

Alalaskettujen kattojen yläpuoliset tilat tutkittiin avaamalla luukkuja ja kattolevyjä ja tarkastamalla

katon yläpuolinen osa aistinvaraisesti.

Alaslasketut katot on toteutettu vanhalla osalla osin puukuitulevyllä, joka on naulattu

puurakenteeseen. Kiinnitystapa on rakennusajankohdalle ominainen muttei nykyään suositeltava

Lisäksi on käytetty metallikannakkeille asennettua akustiikkalevyalaslaskua, jossa

akustiikkalevyjen leikkauspinnat ovat pinnoittamatonta mineaalivillaa. Kattolevyissä ei havaittu

irtoamista kiinnikkeistään. Alaslaskujen yläpuoliset pinnat ovat likaantuneet rakennuspölystä ja

rankapuina on käytetty säälle alttiina ollutta puutavaraa. Alaslasketuissa katoissa havaittiin yksi

vanha vauriojälki luokassa 204. Kattolevyssä oli pinta-/värimuutoksia. Vanhan osan alaslasketut


- 17 -

katot/kattokotelot on tarpeen purkaa ja korvata uusilla peruskorjauksen yhteydessä toteutettavan

ilmanvaihdon uusimisen yhteydessä.

Vanhalla osalla sijaitsevassa keittolassa havaittiin alaslasketun katon kipsilevyissä tummentumia ja

kattosäleiden päällä jyrsijöiden jätöksiä. Vastaavasti myös vanhan osan yläpohjassa havaittiin

merkkejä jyrsijöiden läsnäolosta. Keittolan alaslaskettu katto on tarpeen uusia.

Uudella puolella alaslasketut katot on toteutettu akustiikkakattolevyillä ja alaslaskujen yläpuoliset

tilat olivat yleisesti siistit. Uudella puolella alaslaskettuihin kattoihin ei kohdistu toimenpiteitä.

Alaslaskettujen kattojen pinnoilla runsaasti pölyä. Kiinnitykset nauloilla.

Rakentamisessa käytetty mustunutta puutavaraa. Kiinnityksessä käytetty nauloja.

Kipsilevyjä tummentunut keittolan alaslasketun katon sisällä.

Jyrsijöiden jätöksiä alaslasketun katon metallisäleissä.

4.1.6 Kotelorakenteet

Kotelorakenteita ja niiden sisäpuolisien rakenteiden kuntoa selvitettiin tekemällä rakenneavauksia

koteloihin ja avaamalla tarkastusluukkuja. Poikkeavia pintakosteusmittarin lukemia ei havaittu

kotelorakenteiden vierillä. Kotelorakenteissa itsessään ei havaittu merkkejä materiaalien

turmeltumisesta. Taukotilan 122 allaskaapissa havaittiin allaskalusteen kastuneen ja turmeltuneen.

Tilan 203 allashanan tiiviste vuotaa ja kastelee hieman kiinnityspuuta. Tilan 203 allaskaapissa

havaittiin merkkejä jyrsijöiden läsnäolosta.


- 18 -

Tilassa 203 hanan kiinnityspuu kastunut. Allaskaapissa merkkejä jyrsijöiden läsnäolosta.

Kotelorakenteet olivat tutkituilta osin kunnossa.

4.1.7 Vesikatot ja yläpohja

Rakennuksen vesikatot tarkastettiin silmämääräisesti lumiseen aikaan. Vanhan osan yläpohjaa

tarkastettiin niiltä osin kuin iv-konehuoneen luukun kautta oli mahdollista. Kulkusiltoja ei ole ulotettu

kuin muutaman metrin matkalle ja kattolevyt on kiinnitetty nauloilla, eikä yläpohjassa voi tästä

syystä kävellä. Uudella osalla yläpohjassa on kulkusiltoja. Uuden puolen yläpohjassa on graffiteja

ja katselmuksessa havaittiin yhden palo-osastoivan seinän kulkuluukun olevan irrallaan. Joissakin

palo-osastoivissa kipsilevyrakenteissa oli ilkivallasta johtuvia vähäisiä reikiä. Palo-osastoinnit

uuden puolen yläpohjissa on tarpeen korjata. Uuden puolen yläpohjassa ei näkynyt päiväsaikaan

räystäiltä kajastavaa valoa, eikä harjatuuleksien kohdilla näkynyt valoa. Yläpohjan tuulettuvuus on

vähäistä.

Vanhalla osalla havaittiin jyrsijöiden kulkureittejä yläpohjan puhallusvillaeristeessä. Eristeen

pintakerros on täynnä polkuja ja jyrsijät ovat todennäköisesti turmelleet eristettä. Vanhan osan

yläpohjan eristeiden uusiminen ja liittyvien rakenteiden desinfiointi on tarpeen peruskorjauksen

yhteydessä. Vanhan osan maalattu rivipeltikate tarvitsee lähivuosina pesun ja huoltomaalauksen.

Pinnoite on jo paikoin kuoriutunut ja huoltomaalaus on tarpeen suorittaa ennen kuin ruostuminen

alkaa.


- 19 -

• vanhan osan yläpohjarakenne alhaalta ylöspäin

o puukuitulevy puukoolauksissa

o rakennusmuovi ilmansulkuna, saumoja ei teipattu

o kova mineraalivilla 100 mm

o pehmeä mineraalivilla 400mm

o puhallusvilla 100-250mm

• uuden osan yläpohjarakenne alhaalta ylöspäin

o sitkeä muovi höyrynsulkuna

o puhallusvilla 450mm

Eristepaksuudet sekä vanhalla että uudella osalla ovat riittävät. Jääpuikko-ongelman taustalla on

todennäköisimmin riittämätön yläpohjan tuulettuvuus. Yläpohjaan johtuva hukkalämpö ei tuuletu

räystäiltä tai harjalta kulkevan tuuletusilman mukana vaan lämmittää vesikattoa aiheuttaen lumen

ja jään sulamista ja edelleen jääpuikkoja räystäille.

Heikko tuulettuvuus johtuu:

- matalista tuuletusraoista

Paikoin puhalletun villan ja aluskatteen

väliin jäävä tuuletusrako on pieni.


- 20 -

- pienistä tuuletusväleistä räystäslaudoituksista

- harjatuuletusputkien jättämisestä harjalaudoituksen päälle

- rakennusta osin katkaisevasta korkeasta osasta, mikä estää ilman liikkeen rakennuksen keskiosan yli, kun yläpohja tuulettuu vain yhdeltä sivustaltaan.

Ongelman syynä on heikosta tuulettuvuudesta johtuva yläpohjan korkea lämpötila. Hukkalämpö ei poistu yläpohjan tuuletuksen kautta, vaan jää suurelta osin yläpohjaan ja sulattaa talvella vesikatolta lunta. Sulanut vesi valuu räystäälle ja jäätyy jääpuikoiksi.

Jääpuikko-ongelmaa voitaisiin hoitaa asentamalla räystäskouruihin sulanapitokaapelit mutta rakenteen pitkäaikaiskestävyyden kannalta on järkevämpää torjua jääpuikko-ongelmaa yläpohjien tuuletusta parantamalla. Tuulettuvuuden parantaminen on tarpeen suunnitella palo-osastoitu yläpohjalohko kerrallaan erillisen suunnitelman mukaisesti.

Räystäslaudoituksen raot ovat pienet.

Harjalla olevat harjatuuletusputket on

viety vesikatteen läpi, mutta niitä ei ole

tuotu harjalaudoituksen läpi.

Kattoikkunoiden valoaukkolinjat

katkaisevat osin rakennusta ja

heikentävät tuulettuvuutta.


- 21 -

Vanhan osan yläpohjaan on muodostunut suuri määrä jyrsijöiden polkuja puhallusvillaan.

Vanhan osan yläpohjan rakennekerroksia.

Vanhan osan peltikatteen maalipinnoite on paikoin irronnut.

Vanhan osan peltikatteen maalipinnoite on paikoin irronnut.

Vanhalla osalla tuulettuva tila räystään suuntaan jää paikoin matalaksi.

Vanhalla osalla räystäslautojen välit ovat hyvin kapeat ja tukkeutuvat helposti. Tämä heikentää yläpohjan tuulettuvuutta.


- 22 -

Vesikatolla on yläpohjan harjatuuletusputkia. Tuuletusputkien päät jäävät yläpohjassa harjalaudoituksen päälle.

Yleiskuva yläpohjasta.

Tikkaat ovat rikki. Lumieste on liikkunut. Yläpohjaa palo-osastoiva luukku on irrallaan uudella osalla.

Uudella puolella vesikate on hyväkuntoinen. Kattoikkunoiden kiinnikkeistä puuttuu kumitulppia.

Yleiskuva uuden puolen yläpohjan eristekerroksista sekä sen alla olevasta muovista.


- 23 -

4.2 Ilmanvaihto, olosuhteet ja tilojen painesuhteet

4.2.1 Ilmanvaihtokoneet ja niiden toiminta

Tutkimuksia tehtiin neljän tuloilmakoneen palvelualueella. Ilmanvaihtokoneista kaksi sijaitsee

vanhalla puolella yläpohjaan rakennetussa iv-konehuoneessa ja yksi uudella puolella yläpohjaan

rakennetussa iv-konehuoneessa. Tutkimusten yhteydessä ilmanvaihtokoneet avattiin ja niiden

toiminnallinen kunto selvitettiin ja kunnon vaikutusta sisäilman laatuun arvioitiin. Lisäksi entiseen

talonmiehen asuntoon tehtyjä opetustiloja palvelee pakettikone Vallox 145, joka ei käynnistynyt.

Kyseisin koneen lämmöntalteenottokuutio oli asennettu siten, että tulo- ja poistoilma sekoittuvat.

Ilmanvaihdossa havaittiin vanhalla puolella sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä sekä yleisesti

kokonaisvaltainen saneeraustarve. Ilmanvaihtokoneiden raitisilmakammiossa on puu- ja

kipsilevyosia, jotka ovat kosteuden vaikutuksesta turmeltuneet. Ilmanvaihtokoneiden sisällä on

mineraalivillaääneneristeitä, jotka ovat rikkoontuneet. Koneet ovat ikääntyneitä ja elinkaarensa

loppupäässä.

Uudella puolella ilmanvaihtokone on yleisesti tyydyttävässä kunnossa, eikä merkittäviä

kuitulähteitä havaittu. Ilmanvaihtokoneen tuloilmasäleikkö oli tutkimushetkellä imenyt sisäänsä

lehtiä ja lunta, jota oli kulkeutunut myös raitisilmakammioon. Tämä kertoo usein säleikön liian

pienestä pinta-alasta ja liian suuresta virtauksesta tuloilmasäleikön kohdalla (imee lehtiä ja lunta

sisään). Raitisilmakammiossa ei ole vedenpoistoreikää tai viemäröintiyhdettä.

Villaeristeet rikkoontuneet puhallinkammiossa luokkatiloja palveleva iv-kone.

Raitisilmakammiossa puuosat ja kipsilevy kastuneet.


- 24 -

Vallox 145 lto-kuution tiiviste on sivussa ja mahdollistaisi tulo- ja poistoilmavirtojen sekoittumisen, jos kone toimisi.

Oikea asennuspaikka tiivisteelle.

Uudella puolella lehtiä ja lunta raitisilmakammiossa. Uudella puolella raitisilmasäleikkö on lähes tukkeutunut lehdistä.

Johtopäätökset ilmanvaihtokoneista

Vanhan osan ilmanvaihtojärjestelmään kohdistuu yleisesti kokonaisvaltainen uusimistarve. Koska

uusiminen edellyttää kotelointien ja alaslaskujen purkua, on uusiminen järkevää toteuttaa

rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä. Entisen talonmiehen asunnon tiloja palveleva Vallox

145 -kone ei käynnisty mutta todennäköisesti vika on mahdollista korjata, eikä koko konetta ole

tarpeen uusia. Uudella osalla on tarpeen kasvattaa raitisilmasäleikön kokoa ja lisätä lumiloukut.

Raitisilmakammio on suositeltavaa varustaa vedenpoistolla. Lisäksi on uudella osalla tarpeen

harkita sähköisen tai glygolikiertoisen esilämmityspatterin asentamista, jotta kone palvelisi tiloja

myös kovilla pakkasilla.

Lyhyen tähtäimen toimenpiteenä on tarpeen pienentää sisäilman mineraalivillakuitupitoisuutta

poistamalla/pinnoittamalla tuloilman kuitulähteitä rakennuksen vanhalla osalla.

4.2.2 Koneellisen ilmanvaihdon ilmamäärät luokkatiloissa

Luokkatilojen tulo- ja poistoilmamääriä mitattiin luokkatiloissa. Mittaukset tehtiin pääosin

päätelaitteilta mikromanometrillä ja balometrillä. Ilmavirroissa havaittiin sekä vanhalla että uudella


- 25 -

osalla epätasapainoa. Laskennalliset ilmamäärät eivät yllä tasolle 6 l/hlö/s kaikissa tiloissa.

Ilmamäärän riittävyyttä tukevat tallentavat hiilidioksidimittaukset, joissa hiilidioksidipitoisuudet eivät

nousseet liian suuriksi tiloissa, joissa ilmanvaihto oli päällä. Ilmamäärien epätasapainosta kertovat

myös tallentavat painesuhdemittaukset. Tutkimushetkellä oli kova pakkanen ja koneet menivät

ajoittain jäätymisenestotilaan, mikä katkaisi aika-ajoin ilmavirtauksen tiloihin kokonaan. Entiseen

talonmiehen asuntoon tehdyissä opetustiloissa ilmanvaihtokone on vikaantunut, eikä ilma tilassa

liikkunut. Vanhalla puolella ritilä-pääte-elimissä ei ole mittayhteitä, eikä kaikkia ole mahdollista

mitata huppumittarilla sijainnin vuoksi. Ilmavirtojen mittauksia ei suositella tehtävän pakkaskaudella

mutta saadut tulokset kertovat ilmanvaihtojärjestelmän yleisestä tilanteesta, eikä niitä tule käyttää

säätötyön pohjana.

Mitattuja ilmamääriä

Tila Tuloa l/s / suunniteltu Poistoa l/s / suunniteltu

289 0 / 150 0 / 155

149 25 hupulla ohivuodolla / 40 40 / 40

146 150 / 300 156 / 300

204 105 / 160 154 / 180

154 188 / 180 178 / 180

4.2.3 Kanaviston kunto ja mineraalivillakuitulähteet

Uuden osan ilmanvaihtokanavissa ei pääte-elimiltä ja tarkistusluukuilta tarkasteltuna havaittu

mineraalivillakuitulähteitä. Osassa uuden osan tuloilman jakolaatikoita on

mineraalivillaääneneristys, joka on suojattu lasikuitukankaalla. Vanhalla osalla pääosassa

tuloilmakanavia ei ole mineraalivillalähteitä; yksittäisissä tiloissa (203,204) on kuitenkin merkittäviä

kuitulähteitä, kuten sisäpuolelta villaeristettyä kanavaa ja villalevyä ilmaa ohjaamassa.

Alaslaskettujen kattojen sisällä ei tutkituilta osin havaittu kanavaäänenvaimentimia.

Vanhalla osalla poistoilmanvaihdon sisäpuoliset äänenvaimennukset saattavat kuristaa

poistoilmavirtaa ja selittää osaltaan tilojen ylipaineisuutta.

Mineraalivillaa kanavassa tilassa 204 Villalla vuorattua kanavaa tilassa 203.


- 26 -

Poistokavana, tila 233. Sisäpuolinen eriste kuristaa poistoilmavirtaa.

Pääasiassa kanavissa ei kuitenkaan esiintynyt kuitulähteitä.

4.2.4 Rakennuksen painesuhteet

Rakennuksen painesuhteita mitattiin tutkimusten yhteydessä tammikuussa. Painesuhdemittauksissa mitataan tilan ja ulkoilman välistä paine-eroa kahdeksasta tilasta. Rakennukseen painesuhteisiin vaikuttaa ilmanvaihdon lisäksi myös ulkoilman olosuhteet (lämpötila, tuuliolosuhteet). Vesisade voi tukkia mittayhteen, mikä aiheuttaa korkeita piikkejä käyrästöihin. Muita syitä tuulen ja vesisateen lisäksi poikkeaviin paineenvaihteluihin voivat olla esim. ovien auki pitäminen käytäville välituntien aikana, ikkunoiden auki pitäminen. Yksittäiset kohdepoistot voivat aiheuttaa painesuhdevaikutuksia läheisiin tiloihin (esim. keittiön ja teknisen työn erillispoistot aiheuttavat hetkellistä alipainetta). Optimaalisena painesuhteena pidetään lievää alipainetta 0Pa…-3Pa. Voimakkaampi alipaine voi aiheuttaa korostunutta ilmavirtaa ulkovaipparakenteiden läpi, mikä voi heikentää sisäilman laatua. Ylipaine lämmityissä tiloissa aiheuttaa sisäilman kosteuden kulkeutumista eristerakenteisiin.

Tilojen painesuhteiden havaittiin olevan epätasapainossa koko rakennuksen alueella. Pääosa

tiloista oli ylipaineisia ja ylipaine oli vanhalla osalla suurempaa kuin uudella osalla. Uudella puolella

ilmanvaihto on mahdollista saattaa mittauksilla ja säädöillä lähemmäs tavoiteltavaa 0Pa..-3Pa

lievää alipainetta, kun taas vanhalla puolella tilakohtaiset säädöt eivät nykyisillä säätölaitteilla ole

käytännössä mahdollisia. Vanhalla osalla ylipaineisuuden vähentäminen nykyisellä laitteistolla

edellyttäisi käytännössä poistoilman määrän kasvattamista tai tuloilmamäärän pienentämistä

ilmanvaihtokoneelta.


- 27 -

Rakennuksen pitkäaikainen painesuhdemittaus sisätilan ja ulkoilman väliltä tilasta 128 (Uudelta

puolelta). Tila on pääasiassa lievästi alipaineinen (miinusmerkki kertoo, että sisätila on

alipaineinen).


puolelta). Tila on pääasiassa ylipaineinen (miinusmerkki kertoo, että sisätila on alipaineinen).


- 28 -


puolelta). Tila on painesuhde vaihtelee lievän alipaineen ja lievän ylipaineen välillä (miinusmerkki

kertoo, että sisätila on alipaineinen).


- 29 -

Rakennuksen pitkäaikainen painesuhdemittaus sisätilan ja ulkoilman väliltä tilasta 201 (Vanhalta

puolelta). Tila on pääasiassa selvästi ylipaineinen (miinusmerkki kertoo, että sisätila on

alipaineinen).

Rakennuksen pitkäaikainen painesuhdemittaus sisätilan ja ulkoilman väliltä opettajainhuoneesta

(Vanhalta puolelta). Tila on pääasiassa lievästi ylipaineinen (miinusmerkki kertoo, että sisätila on

alipaineinen).


- 30 -

Rakennuksen pitkäaikainen painesuhdemittaus sisätilan ja ulkoilman väliltä luokasta 263/204

(Vanhalta puolelta). Tila on pääasiassa selvästi ylipaineinen (miinusmerkki kertoo, että sisätila on

alipaineinen).


- 31 -

Rakennuksen pitkäaikainen painesuhdemittaus sisätilan ja ulkoilman väliltä luokasta 233 (Vanhalta

puolelta). Tila on pääasiassa selvästi ylipaineinen (miinusmerkki kertoo, että sisätila on

alipaineinen).

Rakennuksen pitkäaikainen painesuhdemittaus sisätilan ja ulkoilman väliltä hammaslääkäritilasta

(Vanhalta puolelta). Tila on pääasiassa selvästi ylipaineinen (miinusmerkki kertoo, että sisätila on

alipaineinen).

4.3 Olosuhteet

Lämpötila ja ilman kosteussisältö mitattiin kahdeksasta tilasta. Asumisterveysasetuksen

soveltamisohjeen mukaan lämpötilojen toimenpiderajat kouluissa lämmityskaudella ovat 20°C -

26°C.

Sisäilmastoluokituksen 2018 mukaan toimistojen lämpötilan suunnitteluarvot S1-luokassa

(yksilöllinen sisäilmasto) talviajalle ovat 20-23 ºC ja kesäajalle 23-25 ºC.

Hiilidioksidin ohjearvot

Asumisterveysasetuksen mukaan hiilidioksidin toimenpideraja sisäilmassa on 2100 mg/m3 (1150

ppm) korkeampi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Yli 2700 mg/m3 hiilidioksidipitoisuus

sisäilmassa merkitsee, ettei ilmanvaihto ole terveydensuojelulain edellyttämällä tasolla.

Sisäilmanlaadun tavoitearvot hiilidioksidipitoisuudelle Sisäilmastoluokituksen 2018 mukaan:

• S1: ulkoilman hiilidioksidipitoisuus + hiilidioksidilisä <350 ppm, yksilöllinen sisäilmasto

• S2: ulkoilman hiilidioksidipitoisuus + hiilidioksidilisä <550 ppm, hyvä sisäilmasto

• S3: ulkoilman hiilidioksidipitoisuus + hiilidioksidilisä <800 ppm, tyydyttävä sisäilmasto


- 32 -

Hiilidioksidipitoisuus toimistorakennuksissa vaihtelee yleensä välillä 350…2500 ppm. Ulkoilman

hiilidioksidipitoisuus on tavallisesti noin 350…400 ppm.

Sisäilman lämpötila vaihteli luokassa 128 pääosin välillä 20°C…22°C, luokassa 135 pääosin välillä

22°C…23,5°C, entisessä talonmiehen asunnossa olevassa opetustilassa pääosin välillä

20,5°C…22°C, luokassa 201 pääosin välillä 19°C…22°C, luokassa 233 pääosin välillä

23°C…26°C, hammaslääkäritilassa pääosin välillä 22,5°C…25°C, opettajainhuoneessa pääosin

välillä 21°C…23°C sekä väestönsuojassa välillä 19,5°C…21°C.

Sisäilman lämpötilassa esiintyi selvää vaihtelua tilojen välillä. Toimenpiderajat eivät

mittausepätarkkauus huomioiden ylittyneet. Tilojen lämpötiloihin vaikuttaminen ei kuitenkaan ole

nykyisellään juurikaan mahdollista, sillä lämpötilan yleinen nosto aiheuttaisi kuumuusongelmaa

yksiin tiloihin ja laskeminen kylmyysongelmaa toisiin tiloihin. Tilojen ilmanvaihto ei ole nykyisellään

suunnitelluissa säätöarvoissa, eikä tasapainossa. Ensisijaisena toimenpiteenä on ilmanvaihdon

mittaus- ja säätö sekä tasapainotus. Tämän jälkeen on mahdollista lähteä lämmitysjärjestelmän

perussäädölle tasapainotamaan huonelämpötiloja. Nykyisellään rakennuksen vanhan osan tilojen

ilmanvaihto ei ole käytännössä säädettävissä säätölaitteiden ollessa naruvetoisia ja vailla

mittayhteitä.

Sisäilman suhteellinen kosteus tiloissa seurasi pääosin ulkoilman suhteellista kosteutta. Ilman

suhteellinen kosteus oli mittausjakson aikana ajoittain hyvin alhainen, alle 10% RH. Kuiva ilma voi

aiheuttaa ärsytysoireita ylähengitysteihin, mitkä voivat korostua puhetyössä.

Hiilidioksidipitoisuuksia mitattiin kahdeksasta tilasta. Hiilidioksidipitoisuudet pysyivät mittausjakson

ajan yleisesti maltillisina, eivätkä ne selitä tiloissa koettua oireilua. Entiseen talonmiehen asuntoon

tehdyissä tiloissa hiilidioksidipitoisuus kohosi korkeaksi, mikä johtuu tilan ilmanvaihtokoneen

vikaantumisesta. Mittapisteet on esitetty liitteen 3 pohjakuvissa merkinnöillä O1-O8.

Musiikki ja kuvaamataito 128. Sinisellä esitetty suhteellinen kosteus, punaisella

hiilidioksidipitoisuus ja vihreällä huonelämpötila.


- 33 -

Opetustila 135. Sinisellä esitetty suhteellinen kosteus, punaisella hiilidioksidipitoisuus ja vihreällä

huonelämpötila.

Olohuone 289 entisestä talonmiehen asunnosta. Sinisellä esitetty suhteellinen kosteus, punaisella

hiilidioksidipitoisuus ja vihreällä huonelämpötila.


- 34 -


huonelämpötila.


huonelämpötila.


- 35 -

Hammaslääkäri 272. Sinisellä esitetty suhteellinen kosteus, punaisella hiilidioksidipitoisuus ja

vihreällä huonelämpötila.

Opettajainhuone 286. Sinisellä esitetty suhteellinen kosteus, punaisella hiilidioksidipitoisuus ja

vihreällä huonelämpötila.


- 36 -

Väestönsuoja. Sinisellä esitetty suhteellinen kosteus, punaisella hiilidioksidipitoisuus ja vihreällä

huonelämpötila.

4.4 Sisäilmanäytteet

4.4.1 Kuitunäytteiden analyysitulokset

Sisäilmasta otettiin kahden viikon laskeumasta (petrimaljan kansilta) mineraalivillakuitunäytteitä

geeliteippimenetelmällä 10 eri tilasta. Ko. näytteenottotavalla Työterveyslaitoksen ns. suositusraja-

arvo on < 0,2 kuitua / cm2 samoin kuin Asumisterveysasetuksen toimenpideraja, jota sovelletaan

koulurakennuksiin.

Näytteet analysoitiin Tampereen asbesti- ja kuitulaboratoriossa. Alla olevassa taulukossa on

esitetty tulokset kuitunäytteistä. Liitteessä 7 on esitetty analyysivastaukset. Liitteen 3 pohjakuvissa

näytteenottopaikat on merkitty tunnuksilla K1-K10.

Kaksi geeliteippimenetelmällä otettua mineraalivillakuitunäytettä ylitti Työterveyslaitoksen

suositusraja-arvot/Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan.

Raja-arvot alittavien näytteiden tulkinnassa on kuitenkin otettava huomioon, että laskeumalevyllä

tehdyissä mittauksissa jokaisen tilan ilman liikkeet vaikuttavat mm. pölylaskeuman määrään ja

paikkaan. Tämän vuoksi raja-arvojen alle jäävistä tuloksista ei voida sulkea pois

mineraalivillakuitujen olemassaoloa sisäilmassa. Vanhasta pölystä otetuissa pyyhintänäytteissä

osassa näytteistä mineraalivillakuituja löytyi pinnoilta.

Tulokset kahden viikon pölykertymän kuitulaskennasta.

Näyte Tila Kuitupitoisuus

[kuitua/cm2]

K1 Musiikki- ja kuvaamataitoluokka 128 0,14

K2 Opetustila 135 <0,10


- 37 -



K5 Opettajainhuone 286 0,71

K6 Opetustila 263 0,57


K8 Hammaslääkäri 272 <0,10

K9 Olohuone 289 <0,10

K10 Väestönsuoja 103 <0,10

4.4.2 Pyyhintänäytteet pölyn koostumuksen arvioimiseksi

Pölynkoostumusnäytteet kertovat huonepölyn laadusta, eivät määrästä. Pölynkoostumusnäytteisiin

ei liity toimenpiderajoja muuten kuin asbestipölyn osalta. Pölynkoostumusnäytteitä käytetään

yleisnäytteinä tarkempien tutkimustarpeiden hahmottamiseksi. Pölynkoostumusnäytteissä esiintyy

tavanomaisesti huonepölystä poikkeavia pölyjakeita. Ulkoilmapölyn runsas esiintyminen

sisäilmassa kertoo tavanomaisesti tuloilman suodatuksen tasosta/ohivuodoista tai

ikkunatuuletuksesta. Maalipöly ja kalkkipohjainen pöly voivat olla peräisin rakennustyöstä tai niitä

voi kulkeutua sisäilmaan ulkoa kuten ulkoilmapölyä. Teolliset mineraalikuidut ovat tavanomaisesti

peräisin ilmanvaihdon kuitulähteistä mutta myös tilakohtaiset avoimet villapinnat voivat toimia

kuitulähteenä. Rakennustyön yhteydessä voi ilmaan päästä myös teollisia mineraalikuituja.

Metallipölyn esiintyminen liittyy lähes poikkeuksetta ilmanvaihtokanavistojen asennustyöhön.

Asennuksessa syntyvä leikkuupöly jää usein painavampana kanavistoon, eikä lähde ilmanvaihdon

nuohouksen yhteydessä, kuten muu pöly. Suuret määrät metallipölyä voivat aiheuttaa

altistumisolosuhteen mutta tällaisia tapauksia on lähinnä työpaikoilla, joissa hiotaan metallia.

Pölystä analysoidaan myös homeitiöiden määrä. Pienet määrät homeitiöitä liittyvät tavanomaisesti

tilan käyttöön (huonekasvit, akvaariot, jääkaapit), kun taas suuret määrät voivat antaa tietoa

mikrobivauriosta. Pölystä tarkastetaan myös mahdollinen asbestikuitujen esiintyminen.

Yksittäistenkin asbestikuitujen esiintyminen näytteessä johtaa aina lisätutkimuksiin.

Pinnoilta otettiin pyyhintänäytteitä pölyn koostumuksen arvioimiseksi. Näytteitä otettiin 6eri tilasta ja lisäksi 4 tilan tuloilmakanavasta. Näytteet analysoitiin Tampereen asbesti- ja kuitulaboratoriossa. Alla olevassa taulukossa on esitetty tulokset pyyhintänäytteistä. Liitteessä 6 on esitetty analyysivastaus ja liitteen 3 pohjakuvassa näytteenottopaikat on merkitty tunnuksilla PK1-PK10. Näytteet PK1-PK6 otettiin rakennuksen vanhalta osalta ja näytteet PK7-PK10 otettiin rakennuksen uudelta osalta. Tilojen pölynkoostumusnäytteet sisälsivät pääasiassa tavanomaista huonepölyä ja vähäisiä määriä epätavanomaisia pölyjakeita. Vanhan osan tilapinnoilla esiintyi paikoin vähäisiä määriä teollisia mineraalikuituja, mikä vahvistaa kahden viikon kuitulaskennasta tehtyjä havaintoja. Kuitulähteitä on sittemmin poistettu/pinnoitettu rakennuksen vanhalla osalla ja ilmanvaihtokanavat on nuohottu koko rakennuksen osalta. Pinnoilta ja tuloilmanvaihdosta otettujen pyyhintänäytteiden pölyn koostumus.

Näyte Tila ja näytteenottopaikka Koostumus

PK1

Tila 204, videotykin päältä

Näyte sisältää tavanomaisen

huonepölyn lisäksi runsaasti karkeaa

ulkoilmapölyä sekä vähäisiä määriä

rakennuspölyä (maalipöly,

kalkkipohjainen pöly).


- 38 -

PK2

Tila 204, tuloilmakanavasta

Näyte sisältää kohtalaisesti karkeaa

ulkoilmapölyä sekä runsaasti teollisia

mineraalikuituja (vuorivilla, lasivilla).

PK3

Opettajainhuone, hyllyn päältä


huonepölyn lisäksi kohtalaisesti

karkeaa ulkoilmapölyä, vähäisiä

määriä teollisia mineraalikuituja

(vuorivilla, lasivilla) sekä vähäisiä

määriä homeitiöitä.

PK4

Opettajainhuone, tuloilmakanavasta.

Näyte sisältää vähäisiä määriä

karkeaa ulkoilmapölyä ja vähäisiä


(vuorivilla, lasivilla).

PK5

Liikuntasali, ikkunapenkin päältä.


huonepölyn lisäksi vähäisiä määriä

karkeaa ulkoilmapölyä ja vähäisiä


(vuorivilla, lasivilla).

PK6

Tila 232, videotykin päältä.


huonepölyn lisäksi vähäisiä määriä

karkeaa ulkoilmapölyä.

PK7

Tila A135, tuloilmakanavasta.


kohtalaisesti karkeaa ulkoilmapölyä,

kohtalaisesti rakennuspölyä

(maalipöly, kalkkipohjainen pöly) sekä

kohtalaisesti metallipölyä.

PK8

Tila A135, videotykin päältä.


huonepölyn lisäksi kohtalaisesti

karkeaa ulkoilmapölyä.

PK9

Tila A154, tuloilmakanavasta.


karkeaa ulkoilmapölyä, vähäisiä


(vuorivilla, lasivilla) sekä runsaasti

metallipölyä.

PK10

Tila A154, älytaulun päältä.


huonepölyn lisäksi runsaasti karkeaa

ulkoilmapölyä sekä vähäisiä määriä

homeitiöitä.

4.4.3 Voc-ilmanäytteet

Voc-ilmanäytteet otettiin tiloista 232,204,216 ja 172. Näytteet analysoitiin Kiwa Inspectan

laboratoriossa. VOC-ilmanäytteiden analyysit ovat liitteessä 8. Analyysivastauksien perusteella

sisäilman VOC-pitoisuudet ovat normaalilla tasolla tiloissa 232, 204 ja 216. Tilan 172 osalta

toimenpideraja yksittäiselle yhdisteelle ylittyi sisäilman tolueenipitoisuuden ollessa poikkeava.

Työterveyslaitoksen viitearvojen perusteella > 250 µg/m3 pitoisuutta pidetään vasta kohonneena.

Asumisterveysasetuksen määrittämä toimenpideraja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden

kokonaismäärälle (TVOC) on 400 µg/m3.

Asumisterveysasetuksen määrittämä toimenpideraja yksittäiselle yhdisteelle on 50 µg/m3.

Toimenpideraja 2,2,4-trimetyyli-1,3-pentaalidiolidi-isobutyraatille on 10 µg/m3 ja 2-etyyli-1-

heksanolille 10 µg/m3. Naftaleenin hajua ei saa esiintyä ja toimenpideraja on 10 µg/m3. Styreenin

raja on 40 µg/m3.


- 39 -

Voc-ilmanäytteiden tulokset

Näyte Tila Tulos

Voc1 232 Tavanomainen



Voc4 172 Ylittää toimenpiderajan yksittäisen yhdisteen poikkeavan pitoisuuden vuoksi (tolueeni).

4.5 Materiaalinäytteiden mikrobianalyysitulokset

Materiaalinäytteiden mikrobianalyysien tutkimusmenetelmänä oli suoraviljely, jossa on viljelyyn

perustuva suku-/lajitason tunnistus ja suuntaa antava määräarvio. Materiaalinäytteet analysoitiin

Mikrobioni Oy:n sisäilmalaboratoriossa Kuopiossa. Analyyseissä on käytetty kolmea eri

kasvatusalustaa: M2-agar, DG18-agar ja THG-agar ja tulokset on tulkittu käyttäen hyväksi

Mikrobioni Oy:n omaa validointiaineistoa.

Tulokset on tulkittu seuraavien määritelmien mukaisesti:

Ei mikrobikasvua

• sienten pesäkemäärä + (< 30 pmy/malja) JA

• bakteerien pesäkemäärä + (< 75 pmy/malja) JA

• ≤ 2 indikaattorimikrobipesäkettä mukaan lukien sädesienet

Epäily mikrobikasvusta materiaalissa

• sienten pesäkemäärä ++ (30-49 pmy/malja) TAI

• bakteerien pesäkemäärä +++ (≥ 75 pmy/malja) TAI

• ≥ 3 indikaattorimikrobipesäkettä mukaan lukien sädesienet

Selvä mikrobikasvu materiaalissa

• sienten pesäkemäärä +++ (≥ 50 pmy/malja) TAI

• sädesienipesäkemäärä +++ (≥ 20 pmy/malja)

Rakennuksesta otettiin 16 materiaalinäytettä mikrobiviljelyyn. Näytteiden ottopaikat on merkitty

liitteen 2 pohjakuvaan ja analyysivastaukset on esitetty liitteessä 4

Yleisesti materiaalinäytteiden mikrobianalyysien tulkinnasta voidaan todeta seuraavaa:

• materiaalin toteaminen mikrobivaurioituneeksi riippuu sekä mikrobien kokonaismäärästä

että todetusta mikrobilajistosta


- 40 -

• määrällisesti mikrobeja ollessa runsaasti tai erittäin runsaasti lajistosta riippumatta

materiaali todetaan pääsääntöisesti vaurioituneeksi = vahva viite vauriosta / selvä

mikrobikasvu materiaalissa

• useampia epätavanomaisia lajikkeita (kosteusvauriota indikoivia lajikkeita) olleessa

samassa näytteessä kohtalaisesti tai runsaasti, materiaali todetaan pääsääntöisesti

vaurioituneeksi

• jos samassa näytteessä on useita epätavanomaisia lajikkeita (kosteusvauriota indikoivia

lajikkeita), vaikkakaan määrät eivät olisi runsaita, on silloin yleensä olemassa epäilys

vaurioista tai heikko viite vaurioista

• yksittäiset pesäkkeet epätavanomaisista lajikkeista (kosteusvauriota indikoivia lajikkeita)

eivät useimmiten viittaa vaurioon

Alla olevassa taulukossa on esitetty tiedot materiaalinäytteiden ottokohdasta, näytemateriaaleista

sekä esitetty näytteen tulosten tulkinta. Ensimmäisen sarakkeen väritys kuvaa tulkintaa

mahdollisesta materiaalin kosteusvauriosta:

• valkoinen, ei viitettä vauriosta

• keltainen, heikko viite vauriosta

• punainen, vahva viite vauriosta

Taulukko otetuista materiaalinäytteistä.

Tila / näyte Materiaali Tulkinta

M1, mineraalivilla,

opettajainhuone, ulkoseinän

eristevilla ikkunan päältä

Vähän homeita ja

bakteereja.

Ei mikrobikasvua

materiaalissa.

M2, puu, opettajainhuone,

ulkoseinän koolaus ikkunan

päältä.

Vähän homeita,

bakteerit alle

määritysrajan (kts.

lisätiedot)

Ei mikrobikasvua

materiaalissa.

M3, mineraalivilla,


eristevilla seinän alaosasta.

Vähän homeita ja

bakteereita.

Ei mikrobikasvua

materiaalissa.

M4, mineraalivilla,


eristevilla, ylempää seinästä.

Homeet alle

määritysrajan, vähän

bakteereja.

Ei mikrobikasvua

materiaalissa.

M5, mineraalivilla, luokka 232,

ulkoseinän eristevilla, seinän

alaosa.

Kohtalaisesti

homeita,

indikaattorimikrobeita.

Vähän bakteereja.

Epäily mikrobikasvusta

materiaalissa.

M6, mineraalivilla, luokka 204,


alaosa.

Vähän homeita ja

bakteereja, mutta

indikaattorimikrobeita.

Epäily mikrobikasvusta

materiaalissa.


- 41 -

M7, mineraalivilla, liikuntasali,


alaosa.

Vähän homeita,

bakteerit alle

määritysrajan.

Ei mikrobikasvua

materiaalissa.

M8, uritettu muovimatto,

hammaslääkärin huone, lattia.

Vähän homeita,

bakteerit alle

määritysrajan.

Ei mikrobikasvua

materiaalissa.

M9, mineraalivilla, entinen

talonmiehen asunto, ulkoseinän

eristevilla, seinän alaosa.

Vähän homeita ja

bakteereja.

Ei mikrobikasvua

materiaalissa.

M10, mineraalivilla, luokka A121,

ulkoseinän eristevilla, ylempää

seinästä.

Vähän homeita ja

bakteereita,

indikaattorimikrobia

vain yksittäiset

pesäkkeet.

Ei mikrobikasvua

materiaalissa.

M11, mineraalivilla, yläpohjan

avaus 1, pohjalta ennen

muovikalvoa

Vähän homeita ja

bakteereita,

indikaattorimikrobia

vain yksittäinen

pesäke.

Ei mikrobikasvua materiaalissa.


avaus 2, pohjalta ennen

muovikalvoa.

Homeet alle

määritysrajan, vähän

bakteereita.



avaus 2, puhallusvilla.

Vähän homeita ja

bakteereita.



avaus 2, puhallusvilla

Vähän homeita ja

bakteereita.


M15, mineraalivilla, liikuntasalin seinä alaosa

Paljon homeita ja bakteereita, indikaattorimikrobeja.

Selvä mikrobikasvu materiaalissa.

M16, mineraalivilla, liikuntasalin seinä, sokkelin kohdalta

Paljon homeita, indikaattorimikrobia. Vähän bakteereja.

Selvä mikrobikasvu materiaalissa.

Tiloissa havaittiin selvä mikrobivaurio vanhan osan liikuntasalin ulkoseinän eristeessä. Vaurio on

paikallinen ja se syntynyt kohtaan, jossa lunta oli kasaantunut tuulettumattoman tiili-villa-tiili seinän

viereen. Lisäksi havaittiin epäily mikrobivauriosta luokkien 204 ja 232 ulkoseinän alaosan

eristeestä otetuissa näytteissä. Laboratorion tulkinnan taustalla olivat näytteiden mikrobilajisto, ei

mikrobien määrä. On tavanomaista, että ulkoseinän eristetilasta otetuissa näytteissä on joitakin

mikrobeja.


- 42 -

4.6 Kosteusmittaukset

Rakennuksen maanvaraiset lattiat mitattiin pintakosteusmittarilla. Mittaustulokset on esitetty

liitteessä 1. Pintakosteusmittauksissa havaittiin poikkeavia pintakosteusmittarin lukemia lähinnä

sellaisissa märkätiloissa, joissa pintamateriaalit ovat ikääntyneet/epätiiviit. Rakennuksen vanhan

osan märkätiloihin kohdistuu uusimistarve (vedeneristeet+kaivot) peruskorjauksen yhteydessä.

Uudella puolella märkätilojen kuntoa on tarpeen seurata ja varautua märkätilojen vaiheittaisiin

uusimisiin. Vanhalla puolella saneeratuissa suihkutiloissa havaittiin myös poikkeavia

pintakosteusmittarin lukemia. Saneeraus on toteutettu materiaalilla, joka ei vaikuta tyypilliseltä

vedeneristeenä toimivalta pintamateriaalilta. Materiaali ei tiivisty lattiakaivon rakenteeseen ja

materiaalissa on halkeamia.

Suihkutilan pintamateriaalissa halkeamia. Käytetty vanhaa kaivoa uuden materiaalin kanssa. Kiristysrengas irrallaan.

Muovimattopintaisten lattioiden kunnon varmistamiseksi toteutettiin yksittäisiä viiltomittauksia, joilla

varmistettiin, ettei mattojen alla ole poikkeavaa kosteuspitoisuutta, mikä voisi aiheuttaa biologista

tai kemiallista turmeltumista. Kosteuspitoisuudet muovimattojen alla olivat rakenteelle

tavanomaisia, eikä niistä aiheudu riskiä pintamateriaaleille. Viiltomittauksien tulokset on esitetty

liitteessä 2.

Eristetilan kosteusmittauksia toteutettiin pääosin ulkoseinärakenteisiin niille kohdin, joista otettiin

materiaalinäytteitä mikrobiviljelyyn. Suurin osa mittauksista kohdistui rakennuksen vanhalle

puolelle, jonka tuulettumatonta tiili-villa-tiili -rakennetta pidetään riskirakenteena. Eristetilan

kosteusmittauksissa ei havaittu rakenteille poikkeavia kosteuspitoisuuksia. Eristetilan

kosteusmittauksissa ei havaittu merkkejä ylipaineisuuden aiheuttamasta kosteuden

kulkeutumisesta rakenteisiin. Liikuntasalin katoksen puoleisella seinällä havaittiin eristetilassa

sisäilman kosteuteen ja toisaalta liikuntasalista tehtyyn mittaukseen verrattuna poikkeavia lukemia.

Eristetilan kosteusmittaustulokset on esitetty liitteessä 2.


- 43 -

Eristetilan kosteusmittaus liikuntasalin ulkoseinärakenteesta

Vastaava kohta rakennuksen ulkopuolelta.

4.7 Merkkiainekokeet

Tutkimuksen taustaa

Merkkiainekoe suoritettiin Kantvikin kouluun osana laajempaa kuntotutkimusta. Merkkiainekokeen

tarkoituksena oli selvittää rakennuksen rakenteiden ja etenkin ulkovaipan tiiveyttä. Rakenteista

sisäilmaan tapahtuvilla ilmavuodoilla on merkittävä vaikutus kiinteistön sisäilmaan.

Hallitsemattomat ilmavirtaukset rakenteissa voivat kuljettaa epäpuhtauksia sisäilmaan, jossa ne

voivat aiheuttaa haittaa rakennuksen käyttäjille. Merkkiainekokeella voidaan havaita hyvinkin

pieniä ja yksittäisiä ilmavuotoja.

Tutkitut rakenteet

Merkkiainekoe keskittyi ulkoseinään, alapohjan ja ulkoseinän liitoksiin sekä ulkoseinän ja ikkunan

liitoksiin. Tutkituilla alueilla oli maanvarainen teräsbetonilaatta ja ulkoseinät ulkoapäin kuvattuna

tiili-eriste-betoni sekä tiili-eriste-tiili. Tutkimus suoritettiin 16.01.2019.


- 44 -

Leikkaus US1 Leikkaus US2

Tutkimusmenetelmät

Merkkiainekokeessa rakennuksen ulkoseiniin ja alapohjarakenteeseen syötettiin merkkiainekaasua

(typpi/vety, 95/ 5%) ja kaasun kulkeutumista mahdollisista rakenteiden epätiiveyskohdista

havainnoitiin laitteistoon kuuluvalla ilmaisimella.

Mittaushetkellä vuonna 1983 valmistuneen rakennuksen tiloissa oli noin 3-5 Pa paine-ero ja

vuonna 1993 valmistuneella osalla 10-15 Pa paine-ero mitattavien rakenteiden yli.

Laitteisto: Kaasunilmaisin Kimo DF 110

Paine-eromittari: TSI Instruments, Airflow PVM610, tarkkuus ± 1 %.

Tutkimukset

Ulkoseinät ja liitokset alapohjaan sekä ikkunoiden liitokset ulkoseiniin

Tilat tutkittavien rakenteiden osalta valittiin pistokoemaisesti. Merkkiainekaasu syötettiin

ulkopuolelta seinärakenteen eristetilaan useasta eri pisteestä ja kaasun kulkeutumista seurattiin

sisällä kaasunilmaisimella. Tilan 135 rakenteisiin kaasu syötettiin sisäkautta. Tutkitut tilat ja kaasun

syöttöpaikat on merkitty alla olevaan pohjapiirrokseen.

Ilmavuotoja havaittiin jokaisessa tilassa niin ulkoseinien ja alapohjan liitoksissa kuin ikkunoiden ja

seinien välisissä liitoksissa. Lisäksi vuotoja havaittiin myös patterikiinnikkeiden ja sähkörasioiden

kohdilla. Vuotokohtia on havainnoitu valokuvissa.

Vuonna 1983 valmistunut osa. Kuvaan merkitty tutkitut tilat sekä kaasun syöttöpaikat.


- 45 -

Pohjapiirrokset


- 46 -

Vuonna 1993 valmistunut osa. Kuvaan merkitty tutkitut tilat sekä kaasun syöttöpaikat.

Valokuvat kohteesta

Yleiskuva tutkitusta tilasta 233. Tila 233 ilmavuoto seinän ja lattian liitoksessa.


- 47 -

Tila 233, merkittävää ilmavuotoa

patterikiinnikkeiden kohdalla.

Tila 233, merkittävää ilmavuotoa betoniseinän

halkeaman kohdalla.

Tila 233, merkittävää vuotoa lattiarajassa. Tila 233, merkittävää ilmavuotoa kannakkeen

kohdalla.


- 48 -

Yleiskuva tutkitusta hammashoitolasta. Yleiskuva tutkitusta hammashoitolasta.

Hammashoitolan ikkunan ja seinän liitoksessa

ilmavuotoa.

Pistemäisiä vuotoja hammashoitolan

lattiarajassa. Havaintojen mukaan lattiamaton

seinänosto vähentää ilmavuotoja seinän ja

lattian liitoksessa, mutta ei poista niitä

kokonaan.


- 49 -

Hammashoitolan lattiarajan pistemäinen

vuoto.

Hammashoitolan seinän halkeamassa

merkittävä ilmavuoto.

Tila 135, merkittävää ilmavuotoa ikkunan ja

seinän liitoksessa.

Tila 135, merkittävää ilmavuotoa seinän ja

lattian liitoksessa.


- 50 -

Tila 140, merkittävää ilmavuotoa lattiarajassa. Tila 140, merkittävää ilmavuotoa seinän

halkeamassa.

Merkkiainekokeen tulokset

Merkkiainekoetutkimuksessa todettiin ilmavuotoja tutkituissa tiloissa alapohjan ja ulkoseinän

liitoksissa sekä ikkunoiden ja seinän liitoksissa niin vuonna 1993 kuin vuonna 1983 valmistuneiden

rakennuksien osalla. Ilmavuotoja havaittiin myös patterikiinnikkeiden sekä sähkörasioiden kohdilla.

Vuonna 1983 rakennetun rakennuksen puolella vuotoja voidaan pitää merkittävinä, koska tutkimus

suoritettiin paine-eron ollessa 2-5 Pa tutkittavien rakenteiden välillä. Hammashoitolan lattian ja

seinän liitoksen vuodot olivat pistemäisiä, jota edesauttoi lattiamaton seinänosto. Myös vuonna

1993 rakennetun rakennuksen osalla vuodot olivat tutkittavissa rakenteissa pääosin merkittäviä.

Tutkimuksen perusteella voidaan siis todeta, että ulkoilman ja sisäilman välillä on ilmayhteys

rakenteiden välillä.


- 51 -

5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET

Rakennuksessa koettujen sisäilmaongelmien taustalla ovat todennäköisesti rakennuksen vanhan

osan ilmanvaihdosta irtoavat teolliset mineraalikuidut. Tehdyissä tutkimuksissa toimenpiderajat

sisäilman kuitupitoisuudelle ylittyivät rakennuksen vanhalla osalla kahdessa tilassa. Käytännössä

toimenpiteinä ovat kuitulähteiden selvitys ja sisäilman kuitupitoisuuden pienentäminen.

Kuitulähteitä paikallistettiin ilmanvaihtokoneista ja ilmanvaihtokanavistoista. Kuitulähteiden

poistamiseksi/pinnoittamiseksi tehtiin työsuunnitelma, jonka mukaiset työt toteutettiin valvotusti

helmikuussa 2019.

Vanhan osan ilmanvaihtokoneet sekä ilmanvaihdon päätelaitteet ovat ikääntyneitä, eikä

ilmamäärien mittaus- ja säätötyö ole nykyisellään mahdollista. Ilmanvaihtojärjestelmän

kokonaisvaltainen uusiminen on tarpeen ottaa osaksi rakennuksen vanhan osan peruskorjausta.

Vanhan osan ilmanvaihtokanavat kulkevat alaslasketuissa katoissa, joiden uusiminen tulee

ajankohtaiseksi peruskorjauksen yhteydessä.

Ilmanvaihtojärjestelmä on koko rakennuksen alueella pääosin epätasapainossa toteutettujen

tallentavien painesuhdemittausten perusteella. Vanhalla osalla ongelmaan voi olla vaikea puuttua

ennen peruskorjausta mutta uudella puolella ilmamäärät on mahdollista säätää tasapainoon.

Uuden osan ilmanvaihdon säätötyön ja vanhan osan peruskorjauksen jälkeen on syytä toteuttaa

lämmitysjärjestelmän perussäätö ja pienentää eroja huonelämpötiloissa. Entisessä talonmiehen

asunnossa sijaitseva pakettikone on vikaantunut ja vaatii korjausta. Entisen talonmiehen asunnon

tilat olivat ainoat, joissa hiilidioksidipitoisuus nousi käytön aikana korkeaksi. Uuden puolen

ilmanvaihtokoneen raitisilmailmaritilikkö tukkeutuu lehdistä ja imee raitisilmakammioon lunta ja

orgaanista ainesta. Kyseistä raitisilmaritilikköä on tarpeen suurentaa ilmavirran nopeuden

pienentämiseksi ja lisätä lumiloukut. Raitisilmakammioon on tarpeen lisätä vedenpoistoreikä tai

viemäröinti. Uuden puolen ilmanvaihtokoneeseen on tarpeen pohtia esilämmityksen asentamista

esim. sähköisenä tai glykolikiertoisena, jotta kone ei kovemmilla pakkasilla pysähtyisi

jäätymiseneston vuoksi.

Tehdyissä voc-ilmanäytteenotoissa havaittiin yksi raja-arvojen ylitys hammaslääkäritilassa. Tilassa

esiintyi raja-arvon ylittävä määrä tolueenia. Tilassa käytetään muista tiloista poikkeavia

kemikaaleja ja niiden mahdollista tolueenipitoisuutta selvitettiin. Ilmanpuhdistimessa käytettävää

mäntyöljypohjaisen puhdistusnesteen mahdollista tolueenipitoisuutta ei saata selville, koska tuote

on poistunut maahantuojan valikoimasta vuonna 2016. Suositellaan uuden näytteen ottamista

esim. kesäsulun jälkeen, jolloin tilojen käytöstä johtuva pitoisuus olisi todennäköisesti pienempi ja

mahdollinen rakennusmateriaalista johtuva pitoisuus näkyisi yhä.

Pintakosteusmittauksissa havaittiin poikkeamia lähinnä märkätiloista, joihin kohdistuu yleisesti

peruskorjauksen yhteyteen liittyvä uusimistarve rakennuksen vanhalla osalla. Uudella osalla on

tarpeen varautua märkätilojen kunnon seurantaan sekä märkätilojen vaiheittaisiin saneerauksiin.

Rakennuksen vanhalla osalla havaittiin keittiötilan alaslasketussa katossa, yläpohjan eristeissä

sekä yksittäisen tilan allaskaapissa merkkejä jyrsijöiden läsnäolosta. Jyrsijöiden torjuntaan on

tarpeen ryhtyä, kuten myös keittiötilan alaslasketun katon purku ja puhdistustyöhön. Vanhan osan

yläpohjan eristeet on tarpeen poistaa, liittyvät rakenteet desinfioida ja lisätä uusi lämmöneriste.

Vanhan osan liikuntasalin ulkoseinän eristetilassa havaittiin mikrobivaurio kohdalla, jossa lunta on

kasaantunut tuulettumatonta tiili-villa-tiili -seinää vasten. Poikkeava kosteusrasitus

tuulettumattomaan rakenteeseen on aiheuttanut paikallisen kosteusvaurion, joka on tarpeen

korjata. Käytännössä ulkoverhousta ja eristettä on tarpeen purkaa ja sisäverhouksen eristetilan

puoli puhdistaa mekaanisesti ennen jälleenrakennusta. Työteknisesti ei ole merkitystä

suoritetaanko korjaus ennen peruskorjausta vai sen yhteydessä. Vaurion vaikutus sisäilmaan on


- 52 -

vähäinen mutta mikäli halutaan varmuudella poistaa mahdollinen altiste, on korjaus hyvä toteuttaa

lähiaikoina.

Rakennuksen vanhan osan ulkoseinärakenteen alaosan kosteusrasituksen pienentämiseen on

tarpeen kiinnittää huomiota kahdesta syystä: harkkosokkeli on altis pakkasrapautumiselle ja tiili-

villa-tiili -rakenne on altis turmeltumiselle, jos kosteusrasitus on suurta. Rakennuksen vanhan osan

sokkelilinjalta on tarpeen poistaa kasvillisuutta ja asentaa uudet sokkelin vedeneristeet

salaojalinjojen uusimisen yhteydessä.

Rakennuksessa on rakennetyypeille tyypillisesti ilmavuotaja ulkovaipparakenteiden läpi. Koska

ulkovaipparakenteissa ei havaittu laaja-alaista turmeltumista, ei erillisiin tiivistyskorjauksiin ole

tarvetta. Rakenteiden tiiveyden parantamiseen on kuitenkin tarpeen kiinnittää huomiota vanhan

osan peruskorjauksen yhteydessä esim. ikkunoiden uusimista harkittaessa. Vanhan osan

ikkunoiden ikkunapeltien kallistusten puutteet aiheuttavat kasvavaa riskiä ulkoseinän eristeille.

Vanhalla osalla katosten teräspilareissa havaittiin alaosissa paikoin pitkälle edennyttä korroosiota.

Pilarin liitos perustukseen oli paikoin syöpynyt jo puhki. Pilareissa ei havaittu vedenpoistoreikiä,

mikä on voinut aiheuttaa pilarin sisäpuolista korroosiota. Korrosoituneiden teräspilarien alaosien

korjaaminen tai uusiminen on tarpeen toteuttaa lähiaikoina.

Yksittäisissä allaskalusteissa havaittiin vesijälkiä/vuotojälkiä ja vesikalusteissa havaittiin yksittäisiä

vikoja (vesilukon vuoto allaskalusteeseen, hanan tiivisteen vuoto). Leikkipihan keinuissa havaittiin

korjattavaa ja yleisesti leikkipihan välineiden uusimista on syytä harkita peruskorjauksen

yhteydessä kuluneisuuden ja ikääntyneisyyden vuoksi. Vesikatolla kattoikkunoiden kiinnikkeiden

suojatulppia on tarpeen lisätä puuttuvilta osin ja puutteellisesti kiinnitetty lumieste sekä

rikkoontunut kattotikas on tarpeen korjata. Uudella puolella on tarpeen korjata yläpohjan palo-

osastointeihin tulleet vähäiset ilkivallasta aiheutuneet vauriot. Yläpohjien tuulettuvuutta on yleisesti

tarpeen lisätä jääpuikko-ongelman poistamiseksi ja rakenteen pitkäaikaiskestävyyden

parantamiseksi. Vanhan osan vesikate on tarpeen huoltomaalta, koska maalipinnoite irtoaa ja

paikoin alustastaan.

Kantavien rakenteiden osalta ei vanhan osan pilareissa havaittu muodonmuutoksia tai halkeamia.

Vanhalla osalla ulkoseinät kantavat oman painonsa ja betonipilarit eivät ole kosketuksissa

ulkoilmaan, eivätkä ole alttiita samanlaisella kosteus- ja pakkasrasitukselle kuin ulkoilmalle alttiit

kantavat rakenteet. Uudella osalla ei pilareissa havaittu muodonmuutoksia tai siirtymiä. Uudella

osalla teräspilarit, jotka on valettu täyteen betonia, eivät ole kosketuksissa ulkoilmaan. Uudella

osalla ulkoseinät kantavat oman painonsa sekä yläpohjan kuormaa. Betonisissa kantavissa

ulkoseinien sisäkuorissa ei havaittu halkeamia tai lohkeamia.

Vanhalla osalla levyrakenteisissa kohdissa ilmansulkuna ulkoseinärakenteissa sekä yleisesti

yläpohjarakenteissa toimii muovi (rakennusmuovi tai vastaava). Tuote ei ole höyrynsulkumuovia,

eikä sitä sen saumoja ole teipattu. Tämä on aikakaudelle tyypillinen asennustapa, eikä sitä

itsessään pidetä riskirakenteena. Ikkunaliittymiä ei ole teipattu höyrynsulkuteipillä.

Kokonaisuudessaan levyrakenteisia osia vanhan osan ulkoseinissä on vähäinen määrä ja ne on

mahdollista esim. ikkunaremontin yhteydessä uusia.

Uudella osalla ulkoseinärakenteessa (betonisandwich-elementti) ei ole höyrynsulkua mutta

betoninen sisäkuori on itsessään ilmatiivis (pois lukien liittymäkohdat). Ikkunaliittymiä ei ole teipattu

höyrynsulkuteipillä. Ilmatiiviyttä voidaan halutessa parantaa esim. pintaremonttien yhteydessä

valitsemalla seinän ja lattian rajaa tiivistäviä ratkaisuja sekä ikkunalistoja irrotettaessa teippaamalla

höyrynsulkuteipillä karmipuun ja betonin väli.


- 53 -

Lattioiden pintamateriaaleissa ei havaittu maakosteuden aiheuttamaa turmeltumista, eikä voc-

ilmanäytteissä havaittu merkkejä muovimattojen kemiallisesta hajoamisesta. Lattiapinnoitteissa,

eikä niiden alla havaittu asbestipitoisia materiaaleja. Peruskorjauksen yhteydessä voidaan

lattiapinnoitevalinnalla parantaa alapohjan ja ulkoseinän alaosan ilmatiiveyttä. Peruskorjauksen

yhteydessä on suositeltavaa poistaa vanhan muovimaton lisäksi myös vanha mattoliima. Uutta

muovimattoa ei pitäisi asentaa vanhan tasoitteen päälle, vaan käyttää riittävän paksua kerrosta

matala-alkaalista tasoitetta. Uudet muovimatot eivät välttämättä kestä vanhan tasoitteen

alkalisuutta samalla tavalla kuin vanha matto. Harkittavaksi pintamateriaaliksi SikaComfortFloor-

lattiapinnoite, joka ei sisällä mattoliimaa ja sietää kosteutta.

Sisätilojen pintamateriaaleissa ei havaittu merkittävää kuluneisuutta tai vikaantumista, mikä

aiheuttaisi välitöntä uusimistarvetta. Tavanomaisia käytön aiheuttamia jälkiä ja kuluneisuutta on

nähtävillä erityisesti vanhan puolen pintamateriaaleissa. Kiintokalusteet ovat rakennusvuosilta

mutta varsinaista vikaantumista havaittiin vain yksittäisissä allaskalusteissa. Tilapinnoilla on

nuppineulatauluja, jotka on suositeltavaa poistaa peruskorjauksen yhteydessä. Väliovet ovat

itsessään kunnossa, merkittävää kuluneisuutta tai vikaantumista ei havaittu.

Rakennuksessa on väestönsuoja sekä vanhalla että uudella puolella. Väestönsuojien lattioissa ei

havaittu poikkeavia kosteuspitoisuuksia. Vanhan puolen väestönsuoja on varastokäytössä kun

taas uuden puolen väestönsuoja on pinnoitettu ääntä eristävillä materiaaleilla ja käytössä

bänditilana. Väestönsuojiin on vuoden 2011 jälkeen kohdistunut määräys toteuttaa paine- ja

tiiviyskoe 10 vuoden välein. Saadun tiedon mukaan näitä kokeita ei ole suoritettu.

Sekä uuden, että vanhan osan vesikatot on saadun tiedon mukaan uusittu 6-7 vuotta sitten.

Vanhalla osalla katteen pinnoite on alkanut paikoin kuoriutua irti ja katteen huoltomaalaus on

ajankohtaista. Kummallakin osalla on aluskatteena moderni aluskate ja modernit kattoturvatuotteet.

Räystäskouruissa tai syöksytorvissa ei havaittu puhkiruostumista tai muuta järjestelmän

toimivuuteen vaikuttavaa vikaantumista.

Vanhan osan teräksisiin ulko-oviin kohdistuu lähivuosina huoltomaalaustarve. Vanhan osan

puupaneloidut ovat huolto-ovet ovat hyvässä kunnossa, eikä niihin kohdistu huoltomaalaustarvetta.

Uuden osan teräksiset ulko-ovet ovat hyväkuntoiset, eikä niihin kohdistu huoltomaalaustarvetta.

Uuden osan puupaneloituun oveen kohdistuu huoltomaalaustarve lähivuosina.

Kulkutunneli on rakennettu uuden puolen rakentamisen yhteydessä. Tunneli on teräsrakenteinen.

Ikkunat ovat eristelasi-ikkunoita, eikä niissä havaittu eristelasivälin huurtumista. Vesikatteena on

muovinen kate. Seinän alaosa on pelti-uretaani-pelti-elementtiä. Lattia on maalattua betonia.

Kulkutunnelissa ei ole omaa ilmanvaihtoa, eikä sitä pidä käyttää muuhun kuin läpikulkuun.

Maalatussa lattiabetonissa havaittiin paikoin koholla olevia pintakosteusmittarin lukemia. Kun

kulkuputken lattiapinnoite uusitaan, on syytä valita kosteutta kestävä pintamateriaali.

Teknisissä tiloissa rakennuksen vanhalla osalla pintamateriaalit ovat likaantuneita ja tiloissa on

öljyn hajua. Öljyn hajua ei kuitenkaan havaittu kulkeutuvan koulutiloihin. Jos öljylämmityksestä

luovutaan, on tässä yhteydessä syytä uusia myös teknisten tilojen pintamateriaaleja.


- 54 -

LIITE 1 Rakennuksen pohjakuvat, joissa tehdyt pintakosteusmittaukset, eristetilan kosteusmittaukset sekä viiltokosteusmittaukset.

V4

V5

E13-E14

yläpohjasta

E10-

E11 E9

E8

E7

E6

E5

E4 E3

E2

E1

V6


- 55 -

V3

V2

V1

E12


- 56 -

LIITE 2: Taulukot kosteusmittauspisteiden tuloksista

Mittapiste Suhteellinen kosteus % RH

Lämpötila °C Absoluuttinen kosteus g/m3

V1 tila 135 57,5 20,6 10,3

sisäilma tila 135 16,7 21,8 3,2

V2 tila 140 58,4 17,7 8,8

sisäilma tila 140 16,5 21,3 3,0

V3 tila 104 16,9 13,8 7,4

sisäilma tila 104 21,8 18,1 3,3

V4 tila 201 57,7 19,0 9,4

sisäilma tila 201 18,4 20,1 3,2

V5 tila 272 21,2 22,8 4,3

sisäilma tila 272 13,8 23,6 3,0

V6 tila 204 35,2 17,4 5,2

sisäilma tila 204 18,8 20,2 3,3

E1 204 alapohja eps 87,9 15,2 11,4

sisäilma tila 204 22,1 22,1 4,4

E2 ulkoseinä villa 28,5 18,6 4,5

sisäilma tila 204 22,1 22,1 4,4

E3 opettajainhuone ulkoseinä villa

40,6 14,8 5,1

sisäilma opettajainhuone

22,0 23,8 4,7


36,2 12,3 3,9


22,0 23,8 4,7


38,2 13,9 4,6


22,0 23,8 4,7

E6 tila 232 ulkoseinä villa

51,8 14,2 4,4

sisäilma tila 232 24,7 21,5 4,7


28,9 15,6 3,5


22,0 23,8 4,7

E8 tila 289 ulkoseinä villa

42,3 13,1 4,8

sisäilma tila 289 19,8 21,0 3,6

E9 liikuntasali 41,4 6,8 3,2

sisäilma liikuntasali 27,7 19,4 4,6





E12 tila 121 ulkoseinä eriste

26,9 16,8 3,9

sisäilma tila 121 33,9 21,8 4,8

E13 yläpohjan eriste pohjalta

28,9 15,8 3,9


- 57 -

E14 yläpohjan eriste pohjalta

26,8 16,6 3,8


- 58 -

LIITE 3 Rakennuksen pohjakuvat, joissa tehdyt mittaukset ja näytteenotot

M16

K8

K7 K6

K5

K4 M11-M14

yläpohjasta

M6 M5

M4

M7

M8 M9

M3

M1-

M2

M15

K9

PK1 PK6

PK5

PK4

PK3

PK2

VOC1

VOC4

VOC3

VOC2


- 59 -

M10

K3

K2

K1

K10

PK7 PK8

PK9

PK10


- 60 -

LIITE 4 Toteutetut tallentavat olosuhde ja painesuhdemittaukset

P8

P7 P6

P5 P4 O8

O7

O6

O5

O4


- 61 -

P1

P1

P2 O1

O1

O2

2

LIITE 5 Analyysivastaukset mikrobiviljelystä

18.9 – 29.10.2018

Työnumero: 500194

63

18.9 – 29.10.2018

Työnumero: 500194

64

18.9 – 29.10.2018

Työnumero: 500194

65

18.9 – 29.10.2018

Työnumero: 500194

66

18.9 – 29.10.2018

Työnumero: 500194

67

18.9 – 29.10.2018

Työnumero: 500194

68

18.9 – 29.10.2018

Työnumero: 500194

69

18.9 – 29.10.2018

Työnumero: 500194

70

18.9 – 29.10.2018

Työnumero: 500194

71

18.9 – 29.10.2018

Työnumero: 500194

72

LIITE 6 Pölynkoostumusanalyysin tulokset

18.9 – 29.10.2018

Työnumero: 500194

73

18.9 – 29.10.2018

Työnumero: 500194

74

18.9 – 29.10.2018

Työnumero: 500194

75

LIITE 7 Kahden viikon kertyneen pölyn kuitulaskenta

18.9 – 29.10.2018

Työnumero: 500194

76

18.9 – 29.10.2018

Työnumero: 500194

77

LIITE 8 Voc-ilmanäytteiden analyysivastaukset

18.9 – 29.10.2018

Työnumero: 500194

78

18.9 – 29.10.2018

Työnumero: 500194

79

18.9 – 29.10.2018

Työnumero: 500194

80

18.9 – 29.10.2018

Työnumero: 500194

81

Raportin toimitti teille

RKM Group Oy

Y-tunnus: 1892257-2

[email protected]

Tiedot ajankohtaisten lakisääteisten verojen ja maksujen suorituksista sekä vastuuvakuutustiedot voitte tarkistaa tilaajavastuu.fi palvelusta.

kantvikin koulu - kirkkonummi · tutkimusselosteen saa kopioida ainoastaan kokonaisuudessaan. - 3 -...

Documents