KAUPPAKAMARI 1

4/2014

SUOMEN KAUNEIN JA TÄRKEIN TIE

KAUPPAKAMARIN JÄSENYYTTÄ

SUOSITELLAAN

KEMPPI OY:N PUHEENJOHTAJATERESA KEMPPI-VASAMA

KILPAILUKYKYÄ TEKNOLOGIALLA

›› 12

›› 9

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARILEHTI WWW.KYMICHAMBER.FI

UUSI JÄSEN URAPOLKU BLOGIT KIRJAVINKKI KALENTERI

›› 24

AFRIKAN TÄHTIEN ALLA

›› 11

›› 16

TYÖELÄMÄ VAATII T-OSAAMISTA

2 KAUPPAKAMARI

SISÄLTÖ

4/2014 SEURAA MEITÄ MM. FACEBOOK.COM/KYMICHAMBER / TWITTER .COM/K2KYM

16Tulevaisuudessa tarvitaan moniosaajia, jotka hallitsevat etenkin yhdessä toimimisen.

JULKAISIJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIHEIKINKATU 748100 KOTKAWWW.KYMICHAMBER.FI

OSOITTEENMUUTOKSETPUH. 05 229 6100KYMICHAMBER@KAUPPAKAMARI.FI

PÄÄTOIMITTAJATOIMITUS / TAITTO, ILMOITUSVARAUKSET VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖANNEMARI BACKMANPUH. 0440 296 301

KONSEPTI JA ULKOASUKUMPPANIA OY

KUVAPANKITPIXHILL

ILMESTYY 2014MAALIS-, TOUKO-, SYYS-,JA MARRASKUUSSA

PAINOSCANWEB OYKORJALANKATU 2745100 KOUVOLA

ISSN 2341-9962

KANNEN KUVATARMO VALMELA.

9KOLUMNI

Suomen tärkein ja kaunein tie

12HENKILÖ

Teresa Kemppi-Vasama luotsaa perheyritystä

20KANSAINVÄLISYYSAfrikan taivaan alla!

5VINKIT

Kolme vinkkiä johtamisblogeista

22TILASTO

Energiapolitiikkaan tarvitaan muutosta

27LAKI

Kuluttajariitojen ratkaiseminen

5UUSI JÄSEN

MTV Oy tuottaa elämyksiä

6URAPOLKU

Marjo Partion pitkä ura Osuuspankissa

10KOMPASSI

On rytmimuutoksen aika

26KAMARIN KALENTERI

Sääntömääräinen syyskokous Kouvolassa 2.12.

28KAMARIKUULUMISIA

14. HHJ-kurssi järjestettiin Kouvolassa

NYT PUHUTTAA

4

JÄSENKENTTÄ ELINKEINOELÄMÄ TIETOJA JA TAITOJA

Kauppojen poikkeusluvat ovat Kymenlaaksossa voimassa vuoden 2015 loppuun.

KAUPPAKAMARI 3

PÄÄKIRJOITUS

LYHYESTI LUKUINA

ESA SAARINEN kiteytti johtajuuden yhden näkökohdan osuvasti, kuten otsikos-sa sanotaan. Johtajan tulisi ymmärtää pelikenttä, jossa yritys toimii ja luoda ympäristö, jossa työntekijät voivat loistaa vahvuuksillaan. Eli Saarisen sanoin: Luo ja ole avaruus, jossa tähdet loistavat!

SODAN VOITTAMISEN taito eli strategia kuvaa myös mielestäni johtamisen syvintä osaamista osuvasti. Johtajien tulisi harjoittaa ja valmistaa joukkonsa huip-pukuntoon, jotta joukot selviävät mitä yllättävimmistäkin käänteistä voittajina. Täten johtajien focus tulisi olla omissa joukoissaan ja heidän valmentamisessa sekä harjoittamisessa. Tätä tukee myös tutkimus, jonka mukaan jokaiselle yrityk-selle tai organisaatiolle tulee yhtä paljon huonoa ja hyvää onnea. Organisaation kyvykkyys ratkaisee sen, voidaanko hyvä onni kotiuttaa upeina onnistumisina ja selvitäänkö huonosta onnesta ilman suurempia vahinkoja.

SILLOIN, KUN johtaja on onnistunut, näyttää kaikki helpolta ja vääräleukaisimmat voivat sivusta todeta johtamisen olevan helppoa. Sitä se ei missään nimessä ole, sillä myös onnistumisen hetkellä johtaja on se, joka murehtii jo horisontissa näky-viä seuraavia haasteita. Maailma muuttuu koko ajan nopeammin ja samalla

johtaminenkin tulee haasteellisemmaksi. Uskonkin, että jo nykypäivänä sellaiset organisaatiot, jossa jokainen henkilö osaa aidosti johtaa itseään, tulevat pärjää-mään. Itseään johtava työntekijä näkee oman työnsä merkityksen laajemmin ja nauttii työnsä tuloksellisuudesta.Hän tuo työyhteisön arkeen extraa, jolla on merkitystä, lisää vuorovaikutteisuutta ja ”yes we can” -asennetta. Ne organisaatio puolestaan, jotka perustuvat vanhanai-kaiseen hierarkkiseen johtamiseen ovat pulassa. Tällaiset organisaatiot eivät pysty muuntautumaan tarpeeksi nopeasti markkinakentässä tapahtuviin muutok-siin. Johtaja, valmenna siis joukkueesi siten, että jokaisesta tulee oman työnsä ja elämänsä johtaja.

KUTEN SUUNTA 2014 johtamisseminaarissa todetaan: Kehity ja kehitä. Tämän ajatuk-sen pitäisi olla syvällä organisaatioiden kulttuurissa. Kehittyminen on iloinen asia!

HYVÄÄ JA energistä loppuvuotta!

TOMI HAUTALAICT-valiokunnan puheenjohtaja

ORGANISAATIOT, JOISSA JOKAINEN OSAA AIDOSTI

JOHTAA ITSEÄÄN, TULEVAT PÄRJÄÄMÄÄN!

8,17 399 91

OLE AVARUUS, JOSSA TÄHDET LOISTAVAT!

TILASTOKESKUKSEN MUKAAN KYMENLAAKSOON

perustettiin kahden ensimmäisen vuosi-neljänneksen aikana yhteensä 399 uutta yritystä. Lopettaneita oli 196.

KAUPPAKAMARIEN ENERGIAKYSELYYN VASTAN-

neista yritysjohtajista 91 prosenttia pitää energian hintaa ja saatavuutta kilpai-lukyvyn kannalta tärkeänä tai erittäin tärkeänä tekijänä.

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI SAI JÄSENTYY-

tyväisyyskyselyssä arvosanaksi 8,17 kouluarvosanalla mitattuna. Palveluiden laatua pidettiin korkeana ja valtaosa vastaajista suosittelee kauppakamarin jäsenyyttä.

4 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI

ISTUT TÖISSÄ, tietokoneella, palavereissa, soh-valla. Niska on jumissa, ryhti kumartunut, päätä särkee? Vaatteet puristavat, taas on tullut muutama lisäkilo jostain. Milloin vii-meksi teit jotain fyysistä? Liikkumattomuus ja istuminen eivät tee hyvää ihmiselle.NOUSE YLÖS! kertoo, miten asiat korjataan. Aihe on tärkeä paitsi työntekijän myös työnantajan näkökulmasta. Vähemmän sairauspäiviä, terveempi ja vahvempi henki-löstö, parempi työilmapiiri. TEOS KERTOO hyväntuulisesti harjoittelusta, nostamisesta, nousemisesta, voimasta,

kunnosta ja liikkuvuudesta. Kun parannat näitä ominaisuuksia, elämänlaatusi kohenee kokonaisvaltaisesti. KÄTEVÄÄN KÄSIKIRJAAN on helppo palata aina, kun tarvitset muistutusta tai lisätietoa. Vin-kit ja neuvot perustuvat vuosien kokemuk-seen erityyppisten ihmisten opettamisesta ja valmentamisesta, mutta myös tutkimus-tietoon.KIRJAN KIRJOITTAJA Kukka Laakso on entinen mainostoimistotyöläinen ja kahvakuulan maailmanmestari, joka uskoo palavasti siihen, että fyysinen voima ja kunto ovat avaintekijöitä tuottavassa ja luovassa työs-sä, sekä koko työelämän hyvinvoinnissa.

LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO myönsi maalis-kuussa 2014 kauppakamarin hakemuk-sesta kymenlaaksolaisille kaupoille luvat vapaampaan aukioloon. Aiempina vuosina kauppakamari haki lupia jokaiselle pyhälle erikseen, nyt poikkeusluvat myönnettiin vuoden 2015 loppuun saakka.

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN näkemyksen mukaan maakunta on yhtenäistä venäläis-turistien asiointialuetta, jonka palveluja tulee kehittää edelleen. Venäjän epäva-kaasta tilanteesta ja ruplan heikkenemises-tä huolimatta Kymenlaakso on hyötynyt Venäjän suunnasta tulevasta matkailusta. - MAAKUNNAN matkailun kehittymisen kannalta on oleellista, että tarjolla on riittävästi paikallisia palveluja, kauppaka-marin toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta painottaa.

KYMENLAAKSOON MYÖNNETYT poikkeuslu-vat tarkoittavat käytännössä sitä, että maakunnan kaupat voivat olla avoinna esimerkiksi tulevana loppiaisena, kun ve-näläisillä on pitkä vapaa ja heitä odotetaan taas loman viettoon Suomeen.

VENÄLÄISILLÄ ON vuonna 2015 yhteensä 14 arkivapaapäivää. Pitkästä vapaasta he pääsevät nauttimaan ensimmäisen kerran heti uuden vuoden alkaessa sillä lomaka-lenterin mukaan venäläisten uudenvuo-den lomapäivät ovat 1.-11.1.2015. Kevään pidempi loma ajoittuu toukokuulle ja kestää vapunpäivästä alkaen neljä päivää (pe-ma). Suomalais-Venäläinen kauppa-kamari on koonnut venäläisten vuoden 2015 lomakalenterin, katso kalenteri www.svkk.fi.

NYT PUHUTTAA

Kymenlaaksossa kauppojen poikkeusluvat voimassa vuoden 2015Etelä-Kymenlaaksossa toimivilla vähittäiskaupoilla on vuoden 2015 loppuun saakka poikkeuslupa aukioloon kaikkina viikonpäivinä klo 7-21 välisenä aikana kirkkopyhät mukaan lukien. Pohjois-Kymenlaaksossa eli Kouvolan ja Iitin seudulla poikkeuslupa kattaa aattopäivät ja juhlapyhät kello 7-21 välisenä aikana.

KIRJA

JAKSATKO NOSTAA ITSESI?

VOIMA, LIIKKUVUUS, RYHTI, TASAPAINO. SAAT NE KAIKKI, MUTTA ENSIN: NOUSE YLÖS!

Teksti: Annemari Backman

KAUPPAKAMARI 5

UAJ, UUDEN AJAN JOHTAJUUS

Uuden Ajan Johtajuus –koulutuksessa opiske-levien ajatuksia tulevai-suuden johtamisesta ja johtajuudesta.

BLOGEJA JOHTAMISESTA

UUSI JÄSEN

Teksti ja kuva: Annemari Backman

VUONNA 1957 perustetusta Oy Mainos-TV-Reklam Ab:stä on kuljettu pitkä matka tähän päivään. Teknologia, mainosten määrä ja sisältö, maksukanavat, laitteet ja vuorovaikutteisuus ovat mullistaneet koko mediamaailman perinpohjaisesti. Tässä pyörityksessä tekee työtään Kymenlaaksossa MTV Oy:n asiakkuuspäällikkö Kai Savolainen. KYMENLAAKSO ON yksi MTV:n 17 aluemyyntiorganisaatiosta. Savolainen aloitti yhti-ön palveluksessa viime keväänä. Kuluneen puolen vuoden aikana hän on kiertänyt maakunnassa kertomassa markkinoinnin uusista tuulista ja kontaktoinut lukemat-toman määrän kymenlaaksolaisia yrittäjiä ja muita tahoja. – HYVÄSSÄ vauhdissa ollaan ja koko ajan tulee vastaan uusia mahdollisia mainos-tajia. MTV on näkynyt kesän ja syksyn aikana monissa tapahtumissa mediakump-panina ja olemme silläkin tavalla halunneet vahvistaa paikallista läsnäoloa, kertoo Savolainen. SAVOLAINEN NÄKEE, että maakunnassa kaivataan uudenlaista tekemistä tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa. Tarvitaan kohdennettuja ja monikanavaisia ratkaisu-ja, joilla kuluttajat ja asiakkaat tavoitetaan. Suomalaisten mediakäyttäytyminen on muuttunut radikaalisti. Jos mainonnassa ja markkinoinnissa haluaa onnistua myös tulevaisuudessa, on diginatiivit nuoret otettava huomioon jo nyt. Markkinointi-investointi kannattaa suunnata sinne, missä ihmiset ovat. – TV-MAINONTA on edelleen sähköisten välineiden ykkönen, mutta netti-tv ja netin eri mainosmuodot ovat tulleet jäädäkseen mediamixiin. Tulevaisuus on vuorovai-kutteisen tv:n ja mobiilimarkkinoinnin sekä digiradion, ennustaa Savolainen.

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN jäsenyys kannattaa! Saat käyttöösi rahanarvoiset

jäsenedut ja tueksesi kauppakamarien ainutlaatuiset verkostot.

1. JOKAINEN kontakti on mahdollisuus. 2. HYVÄT neuvot eivät ole kalliita. Saat maksutonta lakineuvontaa. 3. PYSY ajan tasalla. Saat ensimmäis-ten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset. 4. TIETOLÄHTEET päivittäiseen työhön. Ajantasaista tietoa mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa.6. ASIAKIRJAT ulkomaankauppaan. 7. NEUVOJA sopimuskiemuroihin. 8. VAIKUTA elinkeinoelämässä. Ainut-laatuisten verkostojen avulla voit vai-kuttaa elinkeinoelämän kehittymiseen niin alueellisesti kuin kansallisesti. 9. EDULLISEMMAT hinnat. Jäsenenä saat alennusta kauppakamarin tuot-teista ja palveluista. 10. KEHITÄ osaamistasi. Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kaup-pakamarin koulutukset.

9+1 SYYTÄKUULUA

KAUPPAKAMARIIN

5. NÄKYVYYTTÄ JA KONTAKTEJA

KAUPPAKAMARISSA.

HYVEJOHTAJUUS.FI

Poliittisesti sitoutuma-ton julkaisu- ja keskus-telufoorumi, aiheina hyveet, johtajuus ja niiden yhteispeli.

TYÖELÄMÄ 2020

Työelämä 2020 -hankkeella on kaksi blogia. Kirjoitukset käsittelevät työelä-män kehittämistä.

Teksti: Annemari Backman

6 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI

Partion juuret ovat Etelä-Savossa Mänty-harjussa. Kouvolaan hän tuli Keski-Suomen kautta, kun opinnot Jyväskylän yliopistossa yrityksen taloudesta ja laskentatoimesta valmistuivat.

”Minulla opinnot menivät niin kuin mo-nella muullakin eli asiat tapahtuivat ilman sen suurempaa suunnitelmaa tai tietoista päämäärää. Ala olisi voinut olla toinenkin, mutta tämä lopulta joukosta valikoitui”, Partio muistelee.

Yliopisto-opinnot päättyivät vuonna 1981 ja Marjo muutti Kymenlaaksoon jo nuoruudessa kotikonnuilta valitun puoli-sonsa kanssa. Vuoden 1982 alussa Marjo aloitti koko työelämän mittaisen uransa Osuuspankin palveluksessa.

Pitkät työurat saman työnantajan palve-luksessa eivät tänä päivänä ole kovin tyypil-lisiä. Osuuspankissa asia on kuitenkin toisin. Kymenlaakson Osuuspankissa työurat ovat tyypillisesti pitkiä ja ihmiset viihtyvät saman työnantajan palveluksessa.

”Oma työurani on ollut todella mo-nimuotoinen vaikka olenkin ollut yli 30 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Ainoa asia, minkä tekisin nyt toisin, on kansainvälisen kokemuksen hankkiminen. Osuuspankki tarjoa mahdollisuuden työ-tehtäviin ulkomailla, mutta silloin aikoinaan se ei ollut niin tavallista tai yksinkertaista ja meidän perheeltä se jäi toteuttamatta. Kan-

sainvälistä näkökulmaa olen hakenut sitten opintojen kautta ja 2000-luvun alkupuo-lella tein kansainvälisen tohtorintutkinnon työhyvinvoinnin johtamisesta”.

Vuonna 1982 Partion ensimmäinen työ oli Iitin Osuuspankissa toimitusjohtajan assistentin tehtävät.

”Tein töitä myös mm. henkilöasiakkai-den kanssa, yrityspuolella ja markkinoinnis-sa. Työuralle se oli erinomainen alku, sillä sain hyvän kokonaiskäsityksen eri sektoreil-ta”, Partio kiittää.

Iitin Osuuspankista matka jatkui vuonna 1989 Kouvolan Seudun Osuuspankkiin sijoi-tuspäälliköksi ja vuonna 1996 Partio nousi pankin toimitusjohtajaksi. Vuonna 2012 hänestä tuli koko Kymenlaakson Osuuspan-kin toimitusjohtaja, kun maakunnan viisi itsenäistä Osuuspankkia fuusioituivat.

”Suurten muutosten läpivieminen ei ole pelkkää päivänpaistetta, mutta omat muistoni tuolta ajalta ovat positiiviset. Pel-kissä rutiineissa kelotun pystyyn ja kaipaan työssäni haasteita, Partio sanoo.

Haasteita Kymenlaakson Osuuspankilla riittää jatkossakin. Partio haluaa olla raken-tamassa Kymenlaaksoon vahvaa yhteisölli-syyttä ja uskoo, että yritys kehittyy, kun se ottaa lähtökohdakseen asiakkaan.

”Usko, että menetämme paljon jos meil-lä ei ole maakunnan omaa pankkia”, Partio painottaa.

URAPOLKU MARJO PARTIO

Toimitusjohtaja Marjo Partio:

”Rutiineissa kelotun pystyyn”

Kymenlaakson Osuuspankin toimitusjohtaja Marjo Partio on tehnyt pankissa koko työelämänsä mittaisen uran. ”Pieniä asioita saattaisin tehdä toisin, mutta tästä kokonaisuudesta en luopuisi”, Partio summaa.

VAKIOT

KOULUTUSKauppatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta 1981. Tohtoriksi väittelin 2000-luvun alussa (International Management Centres Association).

ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKAOlen tehnyt työurani Osuuspankin palveluksessa. Opiskeluaikoihin toki mahtuu erinäisiä kesätöitä mm. Keskon palveluksessa.

MERKITTÄVIN ASKEL URALLATekemiini valintoihin ja koko uraan on vaikuttanut se hetki, kun tietoisesti päätin sitoutua tähän organisaatioon ja sen kehittämiseen.

MOTTONI!”Kaikki asiat järjestyvät tavalla tai toisella.”

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN jäsenenä organisaatiosi työskentelee maakuntamme ja koko Suomen hyvin-voinnin eteen. Toivomme, että olet kokenut jäsenyytesi tärkeäksi ja hyödylliseksi ja haluat viestiä siitä myös muille. Ota nyt käyttöösi kauppakamarin jäsentunnus - suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä versioita voit tilata Kymen-laakson kauppakamarin viestinnästä annemari.backman@kauppakamari.fi, puh. 0440 296 301.

Ota käyttöösi kauppakamarin jäsentunnus!

Teksti ja kuva: Annemari Backman

KAUPPAKAMARI 7

» työkaluja arjen johtamiseen» uusia näkökulmia johtajuuteen

» apua asiantuntijalta, tukea verkostosta

UAJ Uuden Ajan Johtajuus -koulutusohjelma

STARTTAA JÄLLEEN MAALISKUUSSA 2015!

UAJ Uuden Ajan Johtajuus on Kymenlaakson oma, esimiehille ja keskijohdolle suunnattu kor-keatasoinen koulutusohjelma, joka on rakennettu ymmärtämään aikaa, toimintaympäristöämme ja palvelurakenteiden muutoksia.Koulutus koostuu mm. lähipäivistä Kotkassa ja Kouvolassa, kehitystehtävistä ja mentoroinnista. Koulutusohjelman laajuus on 15 opintopistettä.

UUTTA!Tutustu koulutusohjelman

omiin verkkosivuihin

www.uaj.fija varaa paikkasi

Uuden Ajan Johtajuudessa!

UAJ on Kymenlaakson kauppakamarin koordinoima koulutuspalvelu, joka toteutetaan yhteistyössä Kymenlaakson

ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian sekä Etelä-Kymenlaakson

ammattiopiston Ekamin kanssa.

Kauppakamarin Vuosikirjan 2015tuotanto käynnissäNäkyvyys Kymenlaakson kauppakamarin Vuosikirjassa 2015 kannattaa! Julkaisu tavoit-taa maakunnan yritykset ja päättäjät ja toimii yritys- ja palveluhakemistona ympäri vuoden.

Vuoden 2015 vuosikirja ilmestyy huhti-touko-kuun vaihteessa. Sen painos on noin 1200 kap-paletta ja julkaisu postitetaan kaikille jäsenille, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille.

Vuosikirjan 2015 tuotantoprosessi ja ilmoitus-myynti ovat käynnistyneet. Varmista oman näkyvyytesi ja ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin.

Katso mediakortti www.kymichamber.fi > viestintä

Mamys KyHelena Nikkanen0400 383 683helena.nikkanen@mamys.fi

8 KAUPPAKAMARI

HAMINA – 360° YRITTÄMISEN JA ASUMISEN MUKAVUUTTA

KOMPASSI

Venäjän-kaupan barometri:

Taasko vuosi 2009?

Suomalaisyritysten toiminnan suunta Venäjällä tänä syksynä oli odotettu: vienti Venäjälle laski ja liiketoimin-ta Venäjällä kutistui. Saldoluvut muistuttavat vuoden 2009 tunnelmia, vaikka eivät ihan yllä samaan pessimis-miin, todetaan Suomalais-Venäläisen kauppakamarin Venäjän-kaupan barometrissä.

Kaupan alan yritykset pärjäsivät Venäjällä parhaiten. Vaikka investointihyödykkeet on Suomen suurin vientiartikkeliryhmä ja teollisuusyrityksillä oli enemmän toiminnan supistumista kuin kasvua niin palvelualat kärsivät kuitenkin eniten.

Kevääseen 2014 verrattuna Venäjän poliittinen tilanne tai riski sekä omat ja venäläisasiakkaiden rahoitusongelmat ovat kasva-neet. Ruplan heikentymiseen ollaan ilmeisesti totuttu ja rajan ylittävän tavaramäärin laskustakin johtuen tulliongelmat eivät enää ole ykkösongelma.

Kaikesta huolimatta investointeja Venäjälle on tehty entiseen malliin eikä tässä näy olevan tulossa suuria muutoksia, 20-30 % vastaajista suunnittelee lähinnä tytäryrityksen perustamista Venäjälle. Läsnäolo Venäjän markkinoilla koetaan tärkeäksi.

Odotukset Venäjän talouden kehitykselle lähikuukausina ovat vähäisimmät koskaan; enemmistö vastaajista (65 %) odottaa talouden supistumista ”jonkin verran”.

Vaikka lähitulevaisuuden kehitysnäkymät niin viennille kuin Venäjällä tapahtuvalle liiketoiminnalle eivät ole kovin ruusuiset, niin silti viidennes vastaajista odottaa kasvua. Palvelualoilla usko-taan eniten kasvuun kun taas teollisuus synkistelee eniten.

Venäjän markkinoiden mahdollisuudet pitemmällä tähtäimellä nähdään kyllä perin hyvinä. Ehdoton enemmistö toimialoista pitää Venäjän markkinoita potentiaalisina, noin viidennes jopa erittäin potentiaalisina. Nyt tehtävät suomalaisinvestoinnit täh-dännevätkin markkinoiden kasvun alkuun, monet puhuvatkin jo Venäjän markkinoiden uusjaosta lähitulevaisuudessa.

Suomalais-Venäläinen kauppakamari selvittää barometritutki-muksessaan puolen vuoden välein Venäjän kaupan ajankohtaisen tilanteen.

Lähde ja lisätietoja: Suomalais-Venäläinen kauppakamari

KAUPPAKAMARI 9

Yrityksiä syntyy ja lopettaa eniten kaupan alalla

KOLUMNI JOUKO LEHTORANTAKYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN TOIMITUSJOHTAJA

E18 - SUOMEN KAUNEIN JA TÄRKEIN TIEOTSIKKONI KATTAA MYÖS UUDENKARHEAN MOOTTORITIEN KOSKENKYLÄSTÄ KOTKAAN. TIEN, JONKA HIENO LOPPUTULOS ON PALKINTO PITKÄJÄNTEISESTÄ, MÄÄRÄTIETOISESTA JA HYVIN TOTEUTETUSTA HANKKEESTA.

E18 KOSKENKYLÄ-KOTKA HANKKEESSA, joka on yksi osa EU:n tärkeäksi asettamaa Pohjolan kolmion liikennejärjestelmää, rakennettiin 53 kilometriä moottoritietä vajaassa kolmessa vuodessa. Työt alkoivat marraskuussa 2011 ja tie oli kokonaan valmis 1.9.14. Näin nopea ai-kataulu on osoitus hyvästä yhteistyöstä laajan osapuolijoukon kesken, tehokkaasta suunnit-telusta ja rakentamisesta sekä urakkamuotona käytetyn elinkaarimallin hyödyistä. Näin Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen

osuvasti tiivisti tien avajaisseminaarissa. Onnistunut esimerkki elinkaarimallin käytöstä toivottavasti poikii myös jatkoa.

VAIKUTTAMISTYÖ HANKKEEN ETEEN alkoi kuitenkin jo 1990-luvun puolivälissä. Silloisen kipparinsa Jyri Häkämiehen johdolla myös Kymenlaakson kauppaka-mari oli alusta alkaen mukana E18 -valtuuskunnassa ja -työryhmässä, joiden kunnianhimoisena tavoitteena oli Turun ja Vaalimaan välisen tien saaminen kokonaan moottoritieksi. Vahvan kädenjäljen hankkeen toteutumisen kannal-ta Jyri jätti myös 2007, jolloin hallitusohjelmaan tehtiin ainoana tiekirjauksena E18. Tällöin Jyri toimi maamme puolustusministerinä.

E18 ON SUOMEN tärkein ja kaunein tie. 45 prosenttia maamme bkt:sta tehdään tämän tien varrella. E18 yhdistää Pohjolaa ja Venäjää. Sillä on strateginen mer-

kitys. Näin Häkämies hehkutti tien avajaisseminaarissa. Etelärannan nykyisen pomon puheisiin on helppo yhtyä.

ELINKEINOELÄMÄN KANNALTA E18 luo mahdollisuuksia uudelle palvelu- ja yritystoi-minnalle sekä edellytyksiä uusille teollisuus- ja työpaikka-alueille. Erityisesti uudet eritasoliittymät, joita Koskenkylä-Kotka välille syntyi kuusi, ovat lähialu-eineen otollisimpia uusille yrityksille.

TIEHANKKEEN HYÖDYISTÄ NOSTAN tärkeimmäksi turvallisuuden. 10 vuodessa vältytään arviolta 110:ltä henkilövahinkoon johtavalta onnettomuudelta, joissa todennäköisesti kuolisi noin 30 ihmistä. Fakta, jonka painoarvo on moninker-tainen verrattuna matka-ajan lyhenemiseen kahdeksalla minuutilla. Ainakin minun vaakakupissani.

TIEHANKKEEN HYÖDYISTÄ TÄRKEIN ON TURVALLISUUS

Kymenlaaksoon syntyi Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 399 uutta yritystä vuoden ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä. Maakunnan elinkeinoyh-tiöiden omien tilastojen mukaan tammi-kesäkuussa 2014 perustettiin uusia yrityksiä Kouvolaan 182, Kotkaan 114, Haminaa 35, Iittiin 16, Pyhtäälle 12, Virolahdelle 6 ja Miehikkälään 3. Samalla ajanjaksol-la lopettaneiden määrä oli kaikkiaan 196.

Vuonna 2013 vastaavana ajankohtana maakuntaan perustettiin selvästi vähemmän uusia yrityksiä (356) ja lopettaneiden määrä oli suurempi (222). Tilastokeskuksen mukaan lopettaneiden yritysten määrä onkin kuntakohtaisesti vähentynyt eniten Kouvolassa.

Kesäkuun jälkeen yrityksiä on syntynyt tasaiseen tahtiin koko Kymenlaaksoon. Pohjois-Kymenlaak-sossa uusien yritysten kokonaisluku vuonna 2014 oli syyskuun lopulla 298 kpl ja Etelä-Kymenlaaksos-sa 269 kpl. Lopettaneiden määrä oli vuoden kolmel-la ensimmäisellä neljänneksellä Kouvolassa ja Iitissä yhteensä 156 ja Etelä-Kymenlaaksossa 147.

Toimialoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Valtakunnallisesti yrityksiä syntyy ja lopettaa eniten kaupan toimialalla ja sektori on hyvin edustettuna myös Kymenlaaksossa. Lisäksi palvelutoimialat ovat suuri ryhmä uusien yritysten tilastoissa.

Lähteet: Suomen virallinen tilasto: Aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Helsinki: Tilastokeskus. / Kou-vola Innovation Oy / Cursor Oy

Teksti: Annemari Backman

10 KAUPPAKAMARI

JULKISTEN MENOJEN BKT-suhde on palautettava alle 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suhdeluku lähestyy Suomes-sa 58 prosenttia, mikä on EU:n suurimpia. Tavoitteen saavuttaminen vaatii yksityisen sektorin kasvua, tuottavuuden pa-rantamista sekä tiukkaa kulukuria julkisissa menoissa. Tarvitaan kannustavampaa verotusta ja parempaa liikenneinfraa sekä kevyempää hallinnollista taakkaa ja nopeampia lupaprosesseja.

Kauppakamarien tavoitteena on hallitus-ohjelma, jolla luodaan hyvä toimintaympä-ristö yrityksille. ”On rytmimuutoksen aika” –tavoitepaperissa keskeisiä vaatimuksia ovat julkisen palvelutuotannon avaaminen yksityisille yrityksille, tiukka säästöohjelma, valtionhallinnon uudistus konserniohjauk-sen suuntaan sekä veroasteen ja erityisesti työn verotuksen kääntäminen laskuun.

Hallitusohjelman tavoitteena HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ YRITYKSILLE

KOMPASSI

VEROASTE ON käännettävä selvään laskuun seuraavan vaalikauden aikana. Valtiontalouden tasapainottamista ei voi jat-kaa veronkorotuksilla. Veropolitiikan tulee olla kasvua ja työllisyyttä tukevaa, jotta veropohja laajenee. Erityisen tärkeää on työn verotuksen keventäminen. Myös yritysverotuksen kilpailukyky on säilytettävä. Vakaus ja ennustettavuus on palautettava verojärjestelmään.

LIIKENNEPOLITIIKAN TULEE perustua selkeisiin palvelukriteereihin ja pitkäjänteiseen päätöksentekoon. Keskeistä palvelukri-teereissä on, miten tuotteet saadaan turvallisesti, nopeasti, häiriöttömästi ja kustannustehokkaasti satamiin sekä ilman väylämaksuja maailmalle. Väylästön ja liikenneratkaisujen on tuettava työssäkäyntialueiden toimivuutta. Keskeisten pääväylien tulee yhdistää koko Suomi. Väylillä tulee olla 4G-verkkojen palvelu. Kansainvälisille markkinoille pääsyn edellytyksenä ovat suorat lentoyhteydet Aasiaan, Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.

HALLITUSOHJELMASSA ON sitouduttava yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen sekä kaavoitus-, lupa- ja valituspro-sessien nopeuttamiseen. Yhden luukun periaate on toteutettava. Suomen tulee aktivoitua EU:ssa ja vastustaa ylisään-telyhankkeita. Lainvalmisteluun on saatava konsernijohto ja toimiva yritysvaikutusten arviointi, jotta lakihankkeiden tarpeellisuus ja oikeasuhtaisuus tulisi harkituksi laajemmin.

SUOMEN ENERGIAOMAVARAISUUTTA ja -huoltovarmuutta on parannettava ja kotimaisia energiamuotoja tulee hyödyntää aiempaa enemmän. Tukipolitiikasta on siirryttävä kohti markkinaehtoista energiapolitiikkaa. Energiatuotannon tulee tapahtua pääasiassa markkinaehtoisesti ja samoilla edellytyksillä maan eri osissa. Investoinnit markkinaehtoiseen tuo-tantoon on turvattava. Bioenergiaa sekä kotimaisia energiamuotoja – tuulivoimaa, ydinvoimaa, vesivoimaa ja turvetta – tulee hyödyntää aiempaa enemmän.

AMMATILLISTA KOULUTUSTA ja ammattikorkeakoulutusta on uudistettava työelämän osaamistarpeisiin vastaten ja koulu-tuksen läpäisyastetta parantaen. Ulkomaisen työvoiman kiinnittäminen suomalaiseen työelämään on vahvistettava ohjelmalla, joka tekee Suomesta entistä houkuttelevamman kohdemaan ammatti- ja huippuosaajille.

KAUPPAKAMARI 11

Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyyttä suositellaan:

”Parhaiten yritystoimintaa palveleva yhteisö”

Lähes 70 % Kymenlaakson kauppakamarin jäsentyytyväisyyskyselyyn vas-tanneista ilmoitti kokemuksensa perusteella suosittelevansa kauppakamarin jäsenyyttä. Jäsenyyden suosittelua pidettiin erittäin todennäköisenä keski-arvolla 3,94 (2013: 3,90). Kommenteissa nousivat esiin mm. korkealaatuinen koulutustoiminta, verkostot sekä muut palvelut.

KAUPPAKAMARIN UUDISTUNUT jäsentyytyväi-syyskysely toteutettiin verkkokyselynä syys-lokakuussa. Kymenlaakson kauppakamarin osalta kysely lähetettiin kaikille luottamus-henkilöille ja jäsenyritysten yhteyshenkilöil-le. Vastauksia saimme hieman edellisvuotta

”NÄKÖALAPAIKKA

ALUEEN

KEHITTÄMISEEN”

”PAIKALLISUUDEN

TUNTEVA

ASIANTUNTIJA”

enemmän (105 kpl) ja vastausprosentiksi muodostui 16 % (2013: 97 /15%).

ILAHDUTTAVAA KYSELYN tuloksissa oli, että 75 prosenttia vastaajista oli kuluvan vuoden aikana käyttänyt kauppakamarin palveluja. Selvästi eniten oli käytetty koulutuspalvelu-ja, mutta monet olivat hyödyntäneet myös verkostoitumis- ja infotilaisuuksia, seminaa-reja, neuvontapalveluja ja jäsenviestintää.

KAUPPAKAMARIN PALVELUIDEN laadun jäsenet arvioivat korkealle tasolle. Asteikolla 1-5

jäsenten arvio oli palveluiden osalta 4,14. Yksittäisistä palveluista erityisen hyvät arvi-ot saivat ulkomaankaupan asiakirjapalvelut (4,8), jäsenviestintä (4,46) sekä koulutus (4,22). Petrausta kaivattiin yritystoiminnan kehittämispalveluihin (3,5), lakiasian- ja veroneuvontaan (3,67) sekä työsuhdeneu-vontaa (3,67).

VAIKUTTAMISEN JA edunvalvonnan osalta kauppakamarin toimintaa on jatkossa tehtävä jäsenkunnassa tutummaksi. Astei-kolla 1-5 jäsenten arvio vaikuttamisen ja edunvalvonnan osalta oli 3,59. Tärkeimmät

”YRITYKSELLÄ

ON HYVÄ OLLA

TUKIPILAREITA”

Teksti: Annemari Backman

”HYVÄ ASENNE

AJAA ASIOITA”

vaikuttamistyöhön liittyvät tehtävät ovat alueen vetovoimaisuuden lisääminen, terveen kilpailun edistäminen sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen.

KAIKEN KAIKKIAAN jäsentyytyväisyys on Kymenlaakson kauppakamarissa pysynyt hyvällä tasolla ja kouluarvosanalla mitat-tuna kauppakamari sai arvosanaksi 8,17 (2013: 8,25). Parantamisen varaa on aina, mutta kokonaisuus on kuitenkin melko hyvässä mallissa.

KAUPPAKAMARI KIITTÄÄ kaikkia kyselyyn vastanneita. Saadun palautteen pohjalta ja aktiivisella kehitystyöllä pyrimme varmista-maan, että kauppakamarin palvelut vastaa-vat jatkossakin yritysten odotuksia.

12 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARI 13

Järjestöstä perhe-

yritykseen HENKILÖ Lahtelainen perheyritys sai

sukupolvenvaihdoksen päätökseen, kun kolmas polvi otti keväällä johdon. Teresa Kemppi-Vasama on nyt

hallituksen puheenjohtaja Kemppi Oy:ssä.

TEKSTI HELINÄ HIRVIKORPI KUVAT KEMPPI OY

14 KAUPPAKAMARI

Vaaleatukkainen skandinaavinainen huomataan miesvaltaisella hitsausalal-la. Teresa Kemppi-Vasama sanoo, että naiseudesta on ollut hyötyä, vaikka hän

itse ei erittele nais- ja miesjohtajia.Hänen serkkunsa Antti Kemppi johtaa emoyhti-

ön Kemppi Groupin hallitusta. ”Olemme varsin operatiivisia hallituksen

puheenjohtajia eli teemme hyvin konkreettisia pro-jekteja yrityksessä koko ajan. Meillä on vastuu 640 ihmisen työllistämisestä”, Kemppi-Vasama sanoo.

Perheyritys täytti tänä vuonna 65 vuotta. Globaaliksi hitsauslaite-valmistajaksi ja nykyisin palvelu- ja softataloksi kasvaneen Kempin perusti isoisä Martti Kemppi. Viennin yhtiö aloitti jo vuonna 1955. Teresan isä Jouko Kemppi toimi hallituksen puheenjohtajana kevääseen asti vuodesta 2002 alkaen.

Teresa Kemppi-Vasama ei nuorena ajatellut uraa perheyhtiössä, vaan suuntasi aivan muual-le. Hän opiskeli yliopistossa sosiaalipsykologiaa ja teknillisessä korkeakoulussa organisaatioiden kehittämistä.

”Minua on aina kiinnostanut, miten ihmiset saisi toimimaan hyvin yhteen niin, että työ on organisaation kannalta tehokasta ja ihmiset voivat samalla hyvin. Tämä näkökulma ja strateginen palapeli ovat olleet aina sydäntäni lähellä.”

ESIMERKILLÄ JOHTAMINENValmistuttuaan Teresa Kemppi-Vasama meni töi-hin konsulttiyhtiö Accentureen ja siirtyi sieltä pian Suomen Punaiseen Ristiin.

”Minulle henkilökohtaisesti inhimilliset arvot ovat tärkeitä. Oli jännittävää tutustua uuteen jär-jestömaailmaan. Se oli ihanaa aikaa, siellä olinkin 11 vuotta.”

Kun hän miettii eroavaisuuksia yritykseen, löytyy paljon myös samankaltaisuutta.

”Organisaation lainalaisuudet ovat samat: strategioita pohditaan, numeroita seurataan ja ta-voitteisiin pyritään. Ihmiset ovat ihmisiä kaikkialla, organisaatiot ovat organisaatioita kaikkialla ja pro-sessit prosesseja. Punainen Ristikin tekee tiukkaa myyntityötä varainhankinnassa”, hän vertaa.

Mukanaan yritykseen hän toi vankan osallis-tamisen. Punaisessa Ristissä suunnitteluun ja ide-ointiin otettiin mukaan kaikki tasot pitkin maata. Kempin kehityspäällikkönä toimiessaan hän teroitti kaikkien sidosryhmien tärkeyttä ja toi esimerkiksi strategiprosessiin lisää osallistavuutta.

Vaikka Kemppi on teknologiatalo, korostetaan yhtiössä ihmisiä ja ihmisten välistä kanssakäymistä.

”Pitää näyttää esimerkkiä, Kempin johtamisfi-

losofia on esimerkillä johtaminen. Itse pitää tehdä asioita niin kuin haluaisi muiden tekevän, pitää olla jämäkkä ja kohdella ihmisiä hyvin. Silti toiminnan pitää olla systemaattista ja tavoitteellista.

Kemppi-konsernissa on lanseerattu human-tech-kulttuuri. Se tarkoittaa, että ihmisten on helppo käyttää yrityksen laitteita. Human-touch taas tarkoittaa, että ihmisten pitää olla helposti lähestyttäviä, niin että kemppiläisen kanssa on mukava tehdä hommia. Iso pönäkkä ja arrogantti

kilpailija saattaa hävitä tässä.”Perheyritys on arvokas

asia. Yleensä arvopohja on vahva ja arvot sellaisia, joihin on helppo sitoutua. On ihana ajatella, että pystyy työllistämään ihmisiä ja sitä

kautta heidän perheitään ja alihankkijoiden myötä vielä lisää. Yrittämällä voi tehdä paljon hyvää tässä yhteiskunnassa”, Kemppi-Vasama pohtii.

Hän on ihmetellyt, että julkisuudessa keskus-tellaan välillä yritystoiminnasta niin ikävään, negatiiviseen sävyyn. Hän ei tunnista keskustelusta itseään.

”Jos aikoo siirtää yrityksen paremmassa kun-nossa seuraavalle polvelle, mikä on useimmiten perheyrityksen tavoite, ei onnistu ellei tee arkisesti koko ajan paljon töitä. Meillä Kempissä on hyvin kunnianhimoiset tavoitteet ja niiden saavutta-minen vaatii venymistä ja uskallusta tehdä asiat uudella tavalla.”

SUKU TIIVIISTI YHDESSÄViisi vuotta sitten Teresa Kemppi-Vasama muutti perheineen Helsingistä Lahteen. Puoliso opettaa musiikkiaineita ja soittamista Pop & Jazz Konser-vatoriossa ja soittaa itse saksofonia ja klarinettia. Lapset ovat Kempin neljättä polvea, tytär on 11 ja poika 14 vuotta.

Suku on tiiviisti yhdessä. Kaikki omistajat – kaikki sukulaisia – ovat emoyhtiön hallituksessa ja osa myös Kemppi Oy:n hallituksessa.

”Töiden tekeminen sukulaisten kanssa on aalto-liikettä. Välillä sanotaan tiukkaankin sävyyn ja suo-raan, toisaalta viime kädessä tietää, että tämä jengi seisoo takana. Kaikilla on yhteinen huoli yrityksen menestymisestä. Suku on jännittävä työyhteisö, se vaatii suhteiden ylläpitämistä ja manageerausta, että kaikki tietävät, missä kulloinkin mennään.”

Kemppi on myös muuttanut kurssiaan viime vuosien aikana, laajentunut softa- ja palvelutalok-si. Yhtiö myy hitsauksen johtamisjärjestelmiä ja asiantuntijapalveluita.

”Kiinasta tulee maailmalle halpoja koneita. Meidän on pakko kehittyä ja juosta lujempaa eteenpäin. Digitaalisuus, teollinen internet -ajattelu on se keino tällä hetkellä.”

KEMPPI OY:N HALLITUKSEN

puheenjohtajaSYNTYNYT GÖTEBORGISSA

Ruotsissa 1970KOULUTUS

VTM ja MBAKOTIPAIKKA

LahtiPERHE

puoliso ja kaksi lastaHARRASTUKSET RATSASTUS,

ulkoilu, mökkeily, kalastus, musiikki

TERESA KEMPPI- VASAMA

YRITTÄMÄLLÄ VOI TEHDÄ PALJON HYVÄÄ

YHTEISKUNNASSA

Kuva: Kemppi O

yKEMPPI

PERUSTETTU

vuonna 1949KAARIHITSAUKSEEN LIITTYVIEN

ratkaisujen toimittajaLIIKEVAIHTO

111 miljoonaa euro (vuonna 2013)90 PROSENTTIA MYYNNISTÄ

globaaleille markkinoillePÄÄKONTTORI LAHDESSA,

tytäryhtiöitä 16 maassaTOIMITUSJOHTAJA

Anssi RantasaloEMOYHTIÖ

Kemppi Group Oy, jonka puheenjohtaja on Antti Kemppi

KAUPPAKAMARI 15

HOPEALLAteet arjesta juhlan!

189,-99,-

SUOMIkahvilusikat1/2 tusinaa

Katso muut hopeatarjoukset ja lähin jälleenmyyjäsi kultakeskus.fi/kampanjat

Leivoslapio

16 KAUPPAKAMARI

Työelämä vaatii nyt

T-osaamista

KAUPPAKAMARI 17

OSAAMINEN Yhden alan erityisosaaminen ei kohta enää riitä minnekään. Tulevaisuudessa tarvitaan moniosaajia, jotka

hallitsevat etenkin yhdessä toimimisen.

TEKSTI: HEIDI HAMMARSTEN

Yritysmaailma ja työelämä muut-tuvat niin hirmuista vauhtia, että perässä on vaikea pysyä. Edes työkseen ennakoivat eivät

välttämättä tiedä, mikä on muutoksen lopputulos. Sen he kuitenkin osaavat kertoa, mitä muutos vaatii osaamiselta.

”Työtehtävät ja ammatit muuttuvat, oli koulutustaso, ala tai työtehtävä mikä tahansa. Uusia ammatteja tulee yrityksiin ja ihmisille heidän työuransa aikana useita. Tämä vaatii koulutukselta, yksilöiltä ja yritysten johtamiselta uusia malleja”, kuvaa koulutusasioiden päällikkö Markku Lahti-

nen Helsingin seudun kauppakamarista.Kauppakamarin koordinoimissa Enna-

kointikamarissa ja PKS Ennakoinnissa on selvitetty tulevaisuuden ammatteja, palve-luita ja osaamistarpeita. Verkkoaivoriiheen osallistui yli 1000 yritysten ja oppilaitosten edustajaa.

INSINÖÖRI KOHTAA ASIAKKAAN Lahtisen mukaan tulevaisuuden työelä-mässä tarvitaan uudenlaista T:n muotoista osaamista: Yhden erityisosaamisalueen rinnalle tarvitaan mielellään vielä toinen erikoistumisalue. Lisäksi tulee jatkuvasti

kehittää kevyempää moniosaajuutta ja muiden alojen ymmärrystä.

”Työelämän menestyjällä pitää olla jat-kuva halu kehittää omaa osaamistaan sekä taito jakaa osaamista niin yrityksen sisällä kuin kumppaniverkostossa. Esimerkiksi tuotekehityksessä työskentelevä insinööri ei perinteisesti ole ollut paljon tekemisissä asiakkaan kanssa. Nykyään hänellä pitäisi olla valmiudet suoraan kommunikointiin asiakkaan kanssa, täydentämään esimerkik-si yrityksen markkinoinnin ja asiakaspal-velun kautta saatavia palautteita”, Lahtinen sanoo.

Colourbox

Jos nuoret halutaan nykyistä te-hokkaammin mukaan työelämään, nykymuotoinen oppisopimus ei riitä, sanoo Helsingin seudun kauppakama-rin Markku Lahtinen. Ongelmana on se, että nykymallissa oppijan kanssa tehdään työsopimus ja palkka nou-dattaa työehtosopimusta.

”Työehtosopimuksen mukaiset palkkatasot ovat aika korkeita. Jos esimerkiksi viisi henkeä työllistävä pienyritys ottaa oppisopimuskoulutet-tavan kolmeksi vuodeksi, kustannus vastaisi yhtä viidesosaa yrityksen liikevaihdosta. Entä jos koulutettava ei ollutkaan hyvä valinta? Harva on

NUORTEN OPPISOPIMUS IRTI TESISTÄNYKYMUOTOISTA OPPISOPIMUSTA VÄLJEMPI MALLI VOISI TUODA NYKYISTÄ SELVÄSTI ENEMMÄN NUORIA ENTISTÄ NOPEAMMIN TYÖELÄMÄÄN.

Muutoksen ajurina on digitalisaatio, joka on tarjonnut asiakkaille uusia kanavia kertoa mielipiteensä tuotteista ja palveluis-ta, sekä julkisesti että yritykselle suoraan. Samalla yrityksen eri toimintojen väliset raja-aidat murtuvat ja tarvitaan lisää yhteis-työtaitoja.

”Puhutaan metataidoista, joista ehdot-tomasti tärkein on kyky kommunikointiin ja vuorovaikutukseen erilaisten tahojen kanssa. Metataitoja ovat myös toisten huomioonottaminen sekä kyky ymmärtää maailmaa ja yhteiskuntaa oman tehtävänsä ulkopuolella. Jos halutaan olla kilpailuky-kyisiä ja luoda uutta, siilot eivät ole enää mahdollisia”, sanoo Lahtinen.

TIETOA VERKOSTOISTAEK:n koordinoima osaamisen ennakoin-tihanke Oivallus julkaisi loppuraporttinsa kolmisen vuotta sitten, ja sen sanoma on edelleen ajankohtainen. Hankkeen perus-johtopäätös oli, että koska työ tapahtuu en-tistä enemmän verkostoissa, huomio pitää kiinnittää ryhmän tai tiimin osaamiseen.

”Ei yhdellä ihmisellä tarvitse olla kaik-kea maailman tietoa päässään. Pitää tuoda eri alojen osaajia yhteen ja etsiä lisäarvo eri osaamisten rajapinnalta. Ja kun ollaan verkostomaisessa työtavassa, viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on merkittävin taito”, sanoo EK:n työvoimapolitiikan asian-

tuntija Jenni Ruokonen.Ruokosen mukaan vuorovaikutustaidot

eivät tarkoita sitä, että pitäisi olla ”super-sosiaalinen ihmisten kanssa pörrääjä” – on vain osattava omaksua uutta tietoa ja siirtää sitä muillekin.

Miten nykyinen koulutusjärjestelmä sitten vastaa tulevaisuuden tarpeisiin? Kovatasoista perusosaamista meillä syntyy edelleen, mutta muuten kehittämisen varaa on paljon, vastaavat asiantuntijat.

”Mantrana on hoettu, että koulutuksen on vastattava työelämän tarpeisiin, mutta aika vähän asiassa on tapahtunut. Ammatti-tutkintojärjestelmä on aika jäykkä ja sisältää pääosin oppilaitoskeskeistä oppimista. Olisi kehitettävä enemmän työelämässä tapahtu-via oppimismuotoja”, Lahtinen esittää.

Ruokonen painottaa, että koulutuksessa eri alojen ihmisten pitäisi oppia tekemään yhdessä töitä. Lisäksi pitäisi enemmän kokeilla ja tehdä asioita käytännössä.

”On esimerkiksi myytti, että insinööri ja humanisti eivät puhu samaa kieltä. Jos hei-dät vie yhteen ja he käsittelevät samaa asiaa

Kuva: Helsingin seudun kauppakam

ari

valmis ottamaan sitä riskiä”, Lahtinen perustelee.

Paremmin toimisi Lahtisen mukaan nuorille, vaikkapa 16–20-vuotiaille koulutussopimus, johon ei liittyisi työ-sopimusta. Se tehtäisiin työnantajan, oppilaitoksen ja opiskelijan kesken ja siinä sovittaisiin aina erikseen, miten työnteko ja opiskelu kussakin tapauk-sessa jakaantuvat.

Mikäli oppisopimuskoulutettavan palkka edelleen sidottaisiin TESiin, pitäisi ainakin ottaa käyttöön palkan porrastus sitä mukaa kun taidot karttuvat. Näin toimitaan esimerkiksi saksalaisessa oppisopimusmallissa.

”Perinteinen malli sopii joillekin nuorille ja joillekin aloille, mutta se on leimallisesti aikuiskoulutusmuoto. Koulutussopimuksesta voisi tulla valtavirtamalli”, Lahtinen uskoo.

”Yksi vaihtoehto voisi olla tukea yrityksiä palkkaamaan työvalmentajia, jotka huolehtisivat nuorten ohjauksesta ja perehdytyksestä”, ehdottaa Helsingin seudun kauppakamarin koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen.

omien osaamistensa kautta, siitä syntyy oivalluksia ja jotakin uutta.”

MONI NUORI JÄÄ ULKOPUOLELLEMarkku Lahtista huolettaa erityisesti po-tentiaali, joka tällä hetkellä jää käyttämättä monessa paikassa. Liian monet nuoret eivät pääse työn syrjään kiinni lainkaan.

Nuorisotakuuta on yritetty toteuttaa myöntämällä nuorille palkkatukeen oikeut-tavia Sanssi-kortteja. Noin 40 000 myön-netystä kortista kuitenkin vain 10 000 on johtanut jonkinlaiseen työllistymiseen.

”Iso kysymys monissa yrityksissä on kokemattoman työntekijän perehdyttämi-nen. Se vaatii aikaa ja on suuri kustannus. Siksi parempi vaihtoehto voisi olla tukea yrityksiä palkkaamaan työvalmentajia, jotka huolehtisivat nuorten ohjauksesta ja pereh-dytyksestä”, Lahtinen esittää.

Koulutusta menee hukkaan myös silloin, kun ammattikorkeakouluista vuosittain valmistuvat tuhannet ulkomaa-laiset opiskelijat eivät jää Suomeen töihin puutteellisen kielitaidon takia.

NÄITÄ TARVITAAN KAIKISSA TEHTÄVISSÄ

ENTISTÄ ENEMMÄN

VIESTINTÄ:

omien näkemysten ilmaisu ja muiden kuunteleminenYHTEISTYÖ:

sosiaaliset taidot, erilaisuuden ymmärtäminen ja hyödyntäminenYRITTÄJÄMÄISYYS:

vastuullinen työskentely ja riskinottoTEKEMINEN:

ajatusten muuttaminen toiminnaksi, kokeilu ja virheistä oppiminen

PAKOLLISET METATAIDOT

”Pelkästään englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia ei pitäisi olla, vaan opiskelijoita pitäisi kannustaa kehittämään suomen kielen taitojaan. Heillä on osaamista, jota yritykset aidosti tarvitsisivat, mutta ilman kielitaitoa he eivät työllisty koulutustaan vastaaviin tehtäviin.”

Kolmas hukkaan heitetty resurssi ovat Lahtisen mukaan 50–60-vuotiaat, joiden kykyihin työelämän uusiin vaatimuksiin vastaamisessa työnantajat eivät aina usko. Henkilöstön koulutukseen ja uuden oppi-miseen pitää pystyä panostamaan.

”Eikä koulutus saa perustua jo olemassa olevan tutkinnon päivittämiseen vaan pi-täisi katsoa laajemmin moniosaajuutta, jota nykyisin vaaditaan. Tämä on iso resurssiky-symys: tarvitaan lisää joustavia kouluttautu-mistapoja, moduulimaista opiskelua isojen kokonaisten tutkintojen sijaan.”

Myös Ruokonen painottaa elinikäistä oppimista ja osaamisen kehittämistä.

”Ei kenenkään oppiminen pääty siihen, kun on tutkintotodistus kädessä 25-vuoti-aana.”

”Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on merkittävin taito kun toimitaan verkostomaisessa työyhteisössä”, sanoo EK:n työvoimapolitiikan asiantuntija Jenni Ruokonen.

Kuva: Marjut H

entunen

20 KAUPPAKAMARI20 KAUPPAKAMARI

Haluatko säästää talousHallinnon kuluissa?

Tarjoamme nyt ratkaisun, jolla pääset eroon paperilaskuista ja skannaami-sesta! Ota yhteyttä ja laitetaan yrityksenne sähköinen laskutus toimimaan 100 %:esti! Tarjoamme kaikille kauppakamarin jäsenille merkittäviä etuja palveluidemme käyttöönottamiseksi.

InExchange on Euroopan nopeimmin kasvava sähköisten laskujen operaat-tori. Palveluitamme käyttää niin pienet kuin suuret yritykset sekä julkinen sektori. Liity sinäkin lähes 150 000 tyytyväisen käyttäjän joukkoon.

Soita Johannalle numeroon 045 600 9070 tai lähetä sähköpostia: johanna.pyykko@inexchange.fi

KAUPPAKAMARI 21

Digitaalisuustuo uusia ulottuvuuksia johtamiseen

Data Group Kotkan ja Kouvolan toimitusjohtaja Jarkko Pippola kuvailee, kuinka digitaalisuus on muuttanut johtamista monimuo-toisemmaksi ja tuonut enemmän vuorovaikutusta ihmisten välille.

Digitaalinen murros myös ri-kastuttaa tapaamme kommu-nikoida, digitaalisuus tuo lisää vaihtoehtoja.

– Kommunikoimme enemmän ja no-peammin, koska meillä on uusia kanavia ja välineitä. Liikumme enemmän, mutta silti meidät tavoittaa aina. Suunnitelmallinen tekeminen on muuttunut lyhytjänteisem-mäksi.

Digitaalisen aikakauden johtajan on nähtävä, että asioiden takana on ihmisiä. Digitaalisuus muuttaa väistämättä johtamis-tapoja ja –kulttuuria, erityisesti jaettavan tiedon hallinta vähenee. Työntekijöiden kohtaamisille kannattaa järjestää aikaa, sil-loin alainen tunnetaan paremmin ja häntä on helpompi tulkita.

Pippola on myös Data Group Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja. DG-ket-juun kuuluu 58 ict-alan jäsenliikettä. Hal-lituksen jäsenet toimivat ympäri Suomea, mutta kokouksia pidetään tiiviisti kahden viikon väliajoin. Välillä hallitus kokoontuu pidempiin kokouksiin kasvokkain, mutta lyhyempiin kokouksiin digitaaliset välineet tuovat hallitusjäsenet toistensa ulottuville.

– Digitaalisuus voi myös lähentää yhteisöä. Digitaalisuuden tavoitteena on lisätä aktiivisuutta ja ihmisten välistä arki-viestintää sekä samalla lisätä tehoja siihen viestintään, joka vie eteenpäin.

LISÄÄ TULOJA DIGITAALISUUDESTAPippolan omassa organisaatiossa oli

viime vuonna pari sataa koulutuspäivää. – Yritysten pitäisi panostaa kouluttautu-

miseen ja osaamisen kasvattamiseen myös talouden hiljaisempana aikana. Osaaminen muuttuu ennen pitkää taloudelliseksi hyö-dyksi tavalla tai toisella.

Johtajienkin digitaidot ovat koetuksel-la, kun pitää tietää, miten yritys esiintyy somessa tai miten oman henkilökunnan digitietoja pidetään ajan tasalla. Yrityksissä pitäisi miettiä enemmän, kuinka digitaa-lisuus vaikuttaa omaan liiketoimintaan. Digitaalisuus saattaa syödä yrityksen vanhoja palvelutuotteita. Toisaalta yritys saattaa nykyisin myydä tuotteita, joita ei ollut olemassa viisi vuotta sitten.

Johtajan tärkeänä tehtävänä on koulut-taa ja sparrata omaa väkeä kohti parempaa digiosaamista. Vaikka digitaalisuus säästää työaikaa, vähentää kuluja, Pippola sanoo, että digitaalisuutta pitää tarkastella aina toi-sinkin päin: Kuinka se toisi yritykselle lisää tuloja. Välineet ja teknologiat ovat olemassa, ne pärjäävät parhaiten, jotka osaavat niitä hyödyntää.

DIGITALISOITUMINEN VAATII ASIANTUNTENTEMUSTA - MYÖS ASIAKKAALTA

Digitaalisten markkinoiden ongelma on, että kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. Kun asiakas hankkii ohjelmiston ja laitteita, asiakkaan kokonaisvaltaista koulutusta ja opastamista pitäisi tässä tilanteessa selkeästi lisätä. Asiakas ei osaa tätä palvelua itse välttämättä pyytää, ja jos myyjä ei tätä aktii-visesti tarjoa, ei asiakas saa hankinnastaan odotettua hyötyä.

– Jotta palvelun tarjoajat osaavat tukea johtajia liiketoiminnan digitaalisessa kehit-tämisessä, vaatii se myyjältä todella korkeaa asiantuntemusta. Sitä on vielä harvassa.

Nykyisin palvelin ja päätelaite yhdistet-tynä verkkoon ovat käyttäjän tärkeimmät tuotantovälineet. Pienikin yritys voi valloit-taa maailman verkon kautta.

– Pääministerikin johtaa joukkojaan Twitteristä ja turhia uutisia tehdään koke-muksista, joista joku kirjoittaa facebookissa, Pippola kuvaa kaikille näkyvää muutosta.

TEKSTI: JAANA LARSSON

KUVA: JANI SOURANDER

ILM

OIT

US

22 KAUPPAKAMARI

TEKSTI KAISA SAARIO GRAFIIKKA MIIRA KOKKONEN

Yritykset vaativat muutoksia energiapolitiikkaanEnergian saatavuus on keskeinen kilpailukykytekijä yrityksille. Yritysjohtajat toivovat, että kotimaisia energialähteitä hyödynnettäisiin energiantuotannossa nykyistä enemmän.

ENERGIAAN LIITTYVIEN TEKIJÖIDENVAIKUTUS YRITYSTEN KILPAILUKYKYYN

ENERGIA-ALALLA POLIITTINEN riski on suuri. Kauppakamarien haastatte-lemat yritykset korostivat päätök-senteon ennakoitavuuden tarvetta. Tämä turvaisi myös yritysten investointeja. Energiaa koskevissa päätöksissä olisi nykyistä paremmin arvioitava vaikutuksia yrityksiin ja energiamarkkinoihin. ”EU:ssa mää-ritellään pitkälti eri energiamuo-tojen kustannustasot, kotimaisin keinoin on tärkeää olla lisäämättä tätä taakkaa”, kyselyyn vastannut yritysjohtaja mainitsee.

MYÖS LUPIEN käsittelyajat ovat usein pitkiä ja epäyhtenäisiä maan eri osissa. Yritykset toivovat vauhtia uusien turvetuotantoalueiden ja tuulivoimainvestointien lupame-nettelyihin.

Kauppakamarin energiakyselyyn vastanneista yritysjohtajista 91 prosenttia pitää energian hintaa ja saatavuutta kilpailukyvyn kannalta tärkeänä tai erittäin tärkeänä tekijänä.

Suomi on Itämeren alueen EU-maiden keskikastia. Naapurimaat Ruotsi ja Viro ovat meitä selkeästi vähemmän riippuvaisia tuontienergiasta. Tanska on peräti täysin energiaomavarainen.

ENERGIAN TUONTIRIIPPUVUUS ITÄMEREN ALUEEN EU-MAISSA

TILASTO

0 20 40 60 80 100

En osaa sanoaEi lainkaanVähäinenTärkeäErittäin tärkeä

Energiaininvestointien lupakäytännönnopeuden merkitys yritysten

kilpailukyvylle

Ympäristöystävällisen energianmerkitys yritysten kilpailukyvylle

Energia verotuksen merkitysyritysten kilpailukyvylle

Energian hinnan ja saatavuudenmerkitys yritysten kilpailukyvylle 51% 40% 8% 1%

50% 40% 6%1%

1%

17% 49% 28% 6%

33% 40% 20% 3%3%

-20 0 20 40 60 80 100

Tanska

Viro

Puola

Ruotsi

Suomi

Latvia

Saksa

Liettua 81,1%

61,1%

59%

53,8%

36,8%

33,7%

11,7%

-8,5%Lähde: Eurostat 2013, tiedot 2011

KAUPPAKAMARI 23

Ympäristöystävällistä energiaa

Kymijoen vesistöstä.

Lähes 90%kaikesta myymästämme

sähköstä tuotetaan ympäristöystävällisillä

energialähteillä!

Alueemme hyvinvointi on meille tärkeä. Olemme

mukana, kehitämme ja verkostoidumme jotta

alueemme menestyy ja on mukana kehityksessä.

L ä h e i s y y s a n t a a v o i m a aKymenlaakson Sähkö

www.ksoy.fi

24 KAUPPAKAMARI

Businestä Afrikan tähtien alla

Afrikan väestö ja taloudet kasvavat nopeasti. Afrikka etsii investointeja. Terveysteknologia, energia-ala ja kaivosteollisuus ovat kasvualoja. Alueelliset markkinat ovat kapeita ja liike-toimintaympäristöjen väliset erot ovat suuria.

Menestyksen kannalta tärkeintä on löytää luotettava paikallinen kumppani. Suomalaisten on aika siirtyä pitkästä yhteistyöstä bisnekseen.

TEKSTI ANNE HATANPÄÄ KUVAT PIXHILL

AFRIKKA!

KAUPPAKAMARI 25

ÖLJYÄ, KULTAA, TIMANTTEJA- AFRIKKA ON KUULUISA LUONNONVAROISTAAN

Afrikan uutissoinnissa tulevat usein esiin vain negatiiviset asiat kuten sairaudet, rikol-lisuus, köyhyys ja nälänhätä sekä konfliktit ja kriisit. Kirjat ja elokuvat kertovat meille tarinaa seikkailuista ja piirtävät kauniin kuvan luonnonkauniista maanosasta. Modernit kaupungit, kasvavat markkinat ja avautuvat liiketoimintamahdollisuudet ovat toistaiseksi jääneet vähemmälle huomiolle. Olemalla paikan päällä voi tietää parhaiten, mitä markkinoilla todella tapahtuu.

OECD, Afrikan kehityspankki ja YK:n kehitysohjelma UNDP ovat ennustaneet, että Afrikan talouskasvu olisi 4,8 prosenttia vuonna 2014 ja 5,7 prosenttia vuonna 2015. Ebola-viruksen uhka haittaa kasvua Länsi-Afrikassa. Maailmanpankki laskee, että Liberian talous voisi supistua ensi vuonna lähes kaksitoista, Sierra Leonen yhdeksän ja Guinean talous noin 2,5 prosenttia. Ris-kienhallinnasta on tullut entistä tärkeämpää näillä alueilla.

Afrikka on kuuluisa luonnonvaroistaan – öljystä, kullasta, timanteista. Kaksi kolmannesta kauppatavarasta on polttoai-neita ja mineraaleja. Afrikkalainen kahvi ja eksoottiset hedelmät ovat löytäneet myös tiensä maailmanmarkkinoille.

KESKILUOKKA KASVAA JA VAURASTUU AFRIKAN NOPEASTI MUUTTUVISSA KAUPUNGEISSAAfrikassa väestön kasvu on maailman nopeinta. On arvioitu, että vuonna 2050 mantereella asuu yli 2 miljardia asukasta, joista noin puolet on alle 18-vuotiaita.

Afrikan kasvava kaupungeissa asuva keski-luokka luo maailmanluokan sisämarkkinat. Afrikassa on 60 yli miljoonan asukkaan kaupunkia, mikä tarkoittaa 170 miljoonaa kaupunkilaista, joiden tulot ovat tyypillisesti miltei kaksinkertaiset verrattuna heidän

oman maansa keskituloihin. Nuorten hyvin koulutettujen asukkaiden määrä kasvaa no-peasti. Tehdasteollisuuden, teknologian ja televiestinnän sekä rahoitus- ja liike-elämän ja muiden palvelujen kasvu muuttaa maan-osan kaupunkeja. Kiinteistö-bisnes kasvaa myös nopean kaupungistumisen, suotuisan väestönkehityksen ja parantuvan hallinnon sekä innovaatioiden ansiosta.

KAUPAN JA INVESTOINTIEN AIKASuomi on tehnyt pitkäaikaista yhteistyötä Etiopian, Tansanian, Sambian ja Mosam-

bikin kanssa. Pohjois-Afrikan maihin on perinteisesti viety metsä- ja teknologiateol-lisuuden koneita ja laitteita. Algeria, Ghana ja Tansania ovat energiavaltioita. Suoma-laiset yritykset ovat etabloituneet Etelä-Afrikkaan. Terveysteknologia, energia-ala ja kaivosteollisuus ovat kasvualoja, mutta myös cleantech, ICT ja infrastruktuurin sekä palvelujen kehittäminen tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Yrityksen menestyksen kannalta tärkeintä on löytää luotettava paikallinen kumppani.

Afrikkalaiset yritykset käyvät paljon kaup-paa keskenään ja etsivät investoijia niin läheltä kuin kaukaakin. Etiopiassa hallinnon osalta on tehty useista uudistuksia (mm. tulliuudistuksia), joiden uskotaan vähen-tävän kaupankäynnistä koituvia kuluja ra-hallisesti ja ajallisesti. Etiopian investointi-viranomainen on avannut ”one-stop-shop” –palvelun, jolla se pyrkii vähentämään byrokratiaa teollisuussektorin ulkomais-ten investoijien lupaprosessissa. Hallitus panostaa kehitykseen. Suuret sisämarkkinat ja kasvava talous tarjoavat liiketoiminta-mahdollisuuksia. Etiopia on väkiluvultaan Afrikan toiseksi suurin maa.

Epävakaat markkinat ja liiketoimintaym-päristö, korruptio, heikko infrastruktuuri, tullitariffit, tullausmenettelyt sekä tiedon puute hankaloittavat suomalaisten yritysten toimintaa Afrikassa. Asenteet sekä rahoi-tukseen ja pääoman liikkuvuuteen liittyvät ongelmat koetaan myös monesti liiketoi-minnan esteinä.

Afrikka kehittyy ja vaurastuu kuitenkin koko ajan, ja on todettu, että afrikkalaisista pankeista voi saada rahoitusta projek-teihin joskus helpommin kuin muualta. Suomen suurlähetystöt, Finpron toimistot ja FinnCham-verkoston kauppakamarit, kauppayhdistykset ja kauppakillat auttavat yrityksiä Afrikan markkinoilla.

26 KAUPPAKAMARI

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN sääntömää-räinen syyskokous järjestetään hotelli Vaakunassa Kouvolassa 2.12. klo 16.30 alkaen. Kokousesitelmänä kuullaan SOK:n pääjohtajan Taavi Heikkilän puheenvuro ”S-ryhmä kaupan murroksessa”. LISÄTIETOJA JA ilmoittautuminen 28.11. men-nessä www.kymichamber.fi > tapahtumaka-lenteri, p. 05 229 6100.

Excel 2013 tehokäyttöön Työelämälähtöisillä kursseilla kehität helposti omaa atk-osaamistasi ja tehostat työskentelyäsi Excelillä. Jäsenhinta 289 € + alv.

Some-juridiikkaaKoulutuksessa saat tietopaketin siitä mitä oikeuksia ja velvollisuuksia sosiaalinen media tuo mukanaan lainsäädännöllisesti. Jäsenhinta 229 € + alv.

Kauppakamarin Tilinpäätös- ja veropäivä 2014Suomen suosituimmassa tilin-päätös- ja verokoulutuksessa käsitellään ajankohtaisimmat verosuunnitteluun ja kirjanpi-toon liittyvät aiheet ja muutok-set. Jäsenhinta 329 € + alv.

KAUPPAKAMARINSYYSKOKOUS 2014

MARRAS JOULU 2015

11 1

25

26

12

KALENTERI

KAIKKI KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT WWW.KYMICHAMBER.FI

2.12.

11.3. Uuden Ajan JohtajuusMaaliskuussa starttaava UAJ-koulutusohjelma auttaa Sinua johtamaan joukkojasi tämän päivän maailmassa!

3.3. Talouslaskelmien perusteet

19.3. Uusasiakashankinnan ABC – toiveuusinta

5.5. Rahoituslaskelmat käytännönläheisesti & hyvin suunniteltu budjetti

2.6. Ratkaisumyynti

TULOSSA KEVÄÄLLÄ 2015

182

Ihmisten johtaminen – Pekka JärvinenTule vahvistamaan esimiestaitojasi työyhteisön kehittäjänä! Koulutus antaa välineitä ennaltaehkäistä ja ratkaista työyhteisön haastavia tilanteita. Jäsenhinta 289 € + alv

Ennakkoperintä 2015Seminaarissa saat tietoa mm. vuoden 2015 veroperusteista, tuloveroasteikosta, luontoiseduista, työnantajamaksuista sekä Verohallinnon uusimmista ohjeista. Jäsenhinta 229 € + alv Tällä kannattaa olla mukana!

Iloa ja menestystä vuodelle 2015!

KAUPPAKAMARI 27

ODR-asetuksella luodaan EU:n laajuinen, ver-kossa toimiva asiointipiste, johon kuluttaja voi tehdä valituksen toisessa jäsenmaassa toimi-vasta verkkokaupasta ostetusta tavarasta tai palvelusta. ODR-foorumi ei ratkaisisi itse riitoja, vaan etsisi toimivaltaisen ADR-elimen, jolle kuluttajan tekemä valitus välitettäisiin. ODR-foorumin on tarkoitus olla maksuton ja toimia kaikilla EU-kielillä.

EU:n jäsenvaltioiden tulee implementoida direk-tiivi heinäkuuhun 2015 mennessä, ja ODR-foo-rumin toiminnan tulee käynnistyä tammikuussa 2016. Oikeusministeriön asettama työryhmä valmistelee säädösten voimaansaattamista Suo-messa, ja ODR-foorumia testataan kuluttaja- ja elinkeinonharjoittajajärjestöjen toimesta syksyn 2014 aikana.

Päällikkö Maija Kärkäs, Helsingin seudun kauppakamari

Kuluttajariitojen ratkaisumekanismit ovat jo pitkään olleet Euroopan komission mielenkiin-non kohteena. Tuomioistuimen ulkopuoliset riidanratkaisumenettelyt ovat tärkeitä kuluttaja-markkinoiden toimivuuden kannalta, ja niiden voidaan katsoa myös vauhdittavan sisämark-kinoiden toimintaa erityisesti nettikaupan kasvaessa. Suomessa näillä menettelyillä on pitkät perin-teet, sillä kuluttajariita-, vakuutus-, pankki- ja arvopaperilautakuntien hyvin perusteltuja ratkaisusuosituksia noudatetaan lähtökohtai-sesti hyvin. Uuden EU-lainsäädännön tavoitteena on tarjota kuluttajille tuomioistuinmenettelyn vaihtoeh-tona nopea ja kustannuksiltaan edullinen tapa

ratkaista erilaiset riidat elinkeinonharjoittajien kanssa mm. verkon välityksellä. Tämä koskee niin kotimaisia kuin rajat ylittäviä riitoja kulutta-jan ja elinkeinonharjoittajan välillä. Sääntelyn tarkoituksena on myös lyhentää riidanratkai-suun kuluvaa aikaa lähtökohtaisesti 90 päivään siitä, kun osapuolet ovat antaneet asiassa selvityksensä. Nykyisen käytännön valossa tämä aikataulu vaikuttaa haasteelliselta sekä Suomes-sa että muissa Pohjoismaissa.EU:ssa on keväällä 2013 hyväksytty kuluttaja-riitojen vaihtoehtoista riidanratkaisua koskeva direktiivi (Alternative Dispute Resolution, ADR ), ja siihen liittyvä verkkovälitteistä kuluttajarii-tojen ratkaisua koskeva asetus (Online Dispute Resolution, ODR).

ADR-direktiivin tarkoituksena on varmistaa, että kaikissa EU:n jäsenvaltioissa on tuomioistuimen ulkopuolisia riidanratkaisuelimiä ja määrätä yhteisistä laatuvaatimuksista menettelyille. Osa terveyspalveluista ja jatko- ja korkeakoulutus-palvelut on suljettu direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. ADR-menettelyyn sitoutuminen ei olisi elinkeinonharjoittajille pakollista eivät-kä ratkaisut sitovia, ellei kansallisesti toisin

määrättäisi. Yritysten tulisi kuitenkin tiedottaa ADR-menettelyn olemassaolosta esimerkiksi nettisivuillaan kuluttajille samoin kuin siitä, ovatko ne sitoutuneet menettelyyn. ADR-me-nettelyyn turvautuminen ei saa estää osapuolia saattamasta kyseistä riitaa myöhemmin tuo-mioistuinmenettelyyn, jos ADR-ratkaisuja ei ole määrätty sitoviksi. Tällä hetkellä sitovia ratkaisu-ja annetaan ainakin Norjassa ja Tanskassa.

Kuluttajariitojen ratkaisumekanismit

UUSIA VÄLINEITÄ

ADR-DIREKTIIVI

ODR-ASETUS

KAUPPAKAMARI 27

JOTTA TYÖNANTAJA saisi verokannusteen, työnantajan on laadittava koulutussuunnitel-ma työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Yli 20 henkeä työllistävissä yrityksissä henkilöstö- ja koulutussuunnitel-ma on yhteistoimintalain mukaan pakollinen ja se käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. Alle 20 henkilöä työllistävässä yrityksessä koulutussuunnitelman laatiminen on vapaa-ehtoista, mutta veroedun saaminen edellyt-tää koulutussuunnitelmaa. Koulutussuunni-telman tulee sisältää seuraavat asiat: • arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista sekä näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva koulutussuunnitelma henkilöstöryhmittäin

tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä • yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpi-tämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta• suunnitelman toteutuminen ja seuranta. Työnantajalle ei synny velvollisuutta koulut-taa koko henkilöstöä kolmea päivää vuodessa vaan koulutustarve voi koskea osaa henki-löstöä vuosittain. Koulutussuunnitelmassa ei tarvitse eritellä koulutustarvetta henkilöittäin vaan riittää, että tarpeet kartoitetaan esim. henkilöstöryhmittäin. Seuranta sen sijaan tulee tehdä työntekijäkohtaisesti.

VEROVÄHENNYKSEN MÄÄRÄ saadaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka koulutusvähennykseen oikeuttavien koulu-tuspäivien määrällä ja jakamalla se luvulla 2. Laskelman perusteena oleva keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla työttömyysva-kuutusmaksun perusteena oleva verovuoden palkkasumma keskimääräisellä työntekijä-määrällä ja jakamalla se 200:lla. Työnantajan on laadittava kirjallinen selvitys

laskentaperusteista, edellytysten täyttymises-tä ja koulutuspäivien pitämisestä työntekijä-kohtaisesti.Koulutuskorvauksen määrä on 10 % koulutus-päivien keskimääräisestä palkkakustannuk-sesta. Koulutuskorvauksen saamisen edelly-tykset ovat samat kuin verovähennyksessä. Koulutuskorvaus vähennetään työttömyysva-kuutusmaksusta.

AJANKOHTAISTA LAKIASIAA. Varatuomari, johtaja Paula Virri, Turun kauppakamari

VUODEN 2014 alusta voimaan tulleen osaamisen kehittämistä koskevan lainsää-dännön mukaan yritys voi saada ylimääräisen verovähennyksen elinkeinoverotuksessa kou-luttaessaan henkilökuntaa suunnitelmallisesti yrityksessä vahvistetun koulutussuunnitel-man mukaisesti. Vastaavasti työnantajat, jotka

eivät kuulu yritysverotuksen piiriin, voivat saada koulutuskorvausta, joka vähennetään työnantajan maksamasta työttömyysvakuu-tusmaksusta. Verovähennystä ja koulutus-korvausta voi saada maksimissaan kolmesta koulutuspäivästä työntekijää kohden vero-vuodessa.

Uusi koulutusvähennys pähkinänkuoressa

MIKÄ ON KOULUTUSVÄHENNYS?

MITEN VEROVÄHENNYS LASKETAAN?

MITÄ KOULUTUSSUUN-NITELMAN TULEE SISÄLTÄÄ ?

KIRJANPITO TYÖSUHDEASIAT SOPIMUSASIAT VEROTUS YHTIÖOIKEUS MUU YRITYSJURIDIIKKA

28 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA

KYMENLAAKSOSSA ON YRITTÄMISEN ILOAKymenlaakson ainutlaatuisuutta ja yhdessä tekemistä tuotiin näyttävästi esille jo toisen kerran Yrittämisen ILO -tapahtumalla Yrittäjän päivänä syyskuussa. Tapahtuman teemana on tänä vuonna ”Elämyksiä moneen makuun” ja sen puitteissa kymenlaaksolaista osaamista esiteltiin useasta eri näkökulmasta.Kauppakamari tuotti tapahtumaan Kymenlaakso Areena –paneelikeskustelun teemalla ”Maistuva Kymenlaakso”.

Kymenlaakso Areenalla puhutti ”Maistuva Kymenlaakso”. Keskustelemassa vasemmalta Pekka Kaikkonen (HoviRuoka Oy), Paula Kulla (Kouvola Innovation Oy), Timo Nisula (Kouvolan Lakritsi Oy), Maria Tigersted (Mustilan Viini Oy) ja Markku Yli-Kaitala (Yli-Kaitalan lomamökit).

Yrittämisen ILO -tapahtumassa oli mukana lähes 50 näytteilleasettajaa.

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN 14. HHJ-KURSSI

Kymenlaakson 14. HHJ-kurssi pidettiin tänä syksynä Kouvolassa Kaslink Foods Oy:n isännöimänä. Kymenlaaksossa kurssille on osallistunut jo yli 260 henkilöä, valtakunnallisesti osallistuneiden määrä ylittää 5000.

Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarilta.

KAUPPAKAMARI 29

ASIAA SUKUPOLVEN- JA OMISTAJANVAIHDOKSESTA

Lokakuisen aamukahvitilaisuuden teemana oli sukupolven- ja omistajanvaihdokset. Tilaisuudessa veroasiantuntija Paavo Martikainen, KPMG Oy puhui sukupolven- ja omistajanvaihdoksen verotuksellisista riskeistä ja sudenkuopista sekä siitä, kuinka ne vältetään.

YHTEYSTIEDOT

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIHEIKINKATU 7PL 83, 48101 KOTKA

VARTIOTIE 3 45100 KOUVOLA

Puh. 05 229 6100kymichamber@kauppakamari.fi www.kymichamber.fifacebook.com/kymichambertwitter.com/K2KYMlinkedin.com

TOIMITUSJOHTAJA JOUKO LEHTORANTApuh. 0440 554 877jouko.lehtoranta@kauppakamari.fi

TOIMISTOPÄÄLLIKKÖJAANA PIRTILÄpuh. 050 309 7451jaana.pirtila@kauppakamari.fi

YHTEYSPÄÄLLIKKÖPIA PETTERSSONpuh. 0400 392 326pia.pettersson@kauppakamari.fi

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖJENNA LEHTIMÄKI puh. 0440 296 112jenna.lehtimaki@kauppakamari.fi

VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖANNEMARI BACKMANpuh. 0440 296 301annemari.backman@kauppakamari.fi

ASIAKASPALVELUSIHTEERIANU-AINO SAHARINENpuh. 040 596 4433anu-aino.saharinen@kauppakamari.fi

HHj-kurssin strategiatyö-jaksolla KTT Kari Lohivesi, Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulusta avasi osallistujille hallituksen ja johtoryhmän strategiatyön haasteita.

30 KAUPPAKAMARI

Paremmalla tiellä.

BIOKAASUN VOIMALLA!

HAMINAN ST1-ASEMALLA TANKATAAN BIOKAASUA. Voit autoilla edullisesti ja entistä ympäristöystävällisemmin!

· Polttoainekustannukset ovat noin 50 % edullisemmat kuin bensiinillä.

· Biokaasu on uusiutuva biopolttoaine ja energialähde, jonka ympäristöedut ovat merkittävät.

· Raaka-aineet ovat 100 % kotimaisia ja uusiutuvia. Tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa.

· Biokaasu siirretään tuotantolaitokselta tankkausasemille kaasuputkiverkostossa.

Tankkaamisiin Itäväylällä, Haminan biokaasuasemalla!

Kysy lisää asiakaspalvelustamme, puh. 05 460 10 600 tai lue lisää:

www.haminanenergia.fi

Menestyksemme taustalla on vahva kokemus ja osaa-minen. Yli sadan vuoden aikana olemme olleet eturivissä viemässä pumppausteknologian kehitystä eteenpäin. Ke-hitämme jatkuvasti älykkäämpiä pumppuja, joiden avulla voidaan säästää ympäristöä, raaka-aineita ja energiaa.

Meiltä löytyy myös laaja valikoima huoltopalveluita te-hokkaan ja luotettavan pumppauksen varmistamiseen: mittaukset, kenttähuollot, pumppukorjaukset ja -moderni-soinnit, ongelmanratkaisupalvelut, varasto- ja vaihtoyksik-köpalvelut ja energiatehokkuusanalyysit.

Sulzer Pumps Finland OyPL 66, 48601 KotkaPuh. 010 234 3333www.sulzer.com/Sulzer-Pumps-Finland

Sulzerilaisuus on: Huolenpitoa huomisesta.

KAUPPAKAMARI 31

27.11.2014

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:kauppakamariforum.fi

Haetko kasvua kansainvälistymisestä?Tunnetko kasvumarkkinat?Osaatko kulkea oikeaa kansainvälistymispolkua?Tule ja kuule edelläkävijöiden näkemykset ja kokemukset!

Torstai klo 13:00–16:00 | Finlandia-talo, Helsinki

Kasvua kansainvälistymisestä

Yhteistyökumppanit

Seuraa maailmaa muutoksessa!

yritysblogi.elisa.fi

67686_EL_Y_blogi_Kauppakamari_210x140.indd 1 15.10.2014 8.46

ELÄMÄNTYÖ– yhtä ainutkertainen kuin taideteos

Jokainen elämäntyö on uniikki, aito ja korvaamaton.Ei ole olemassa kahta samanlaista. Elämäntyö on omistautumista, johon liittyy elämänaikaisia saavutuksia, joita oman elämäntyönsä taiteilija ei välttämättäitse edes huomaa. Onneksi on Keskuskauppakamarinelämäntyömerkki.

Katso lisää ansiomerkit.fi »