pirkanmaan talous · 2014-10-08 · julkaisijat: pirkanmaan liitto pirkanmaan te-keskus tampereen...

Julkaisijat:

Pirkanmaan liitto

Pirkanmaan TE-keskus

Tampereen kauppakamari

Tampereen kaupungin elinkeinokeskus

Teollisuuss.6,10

Palveluts.12

Kauppas.9

1 2004 maaliskuu

Toimialojen nykytila ja näkymät

Pirkanmaan talous

BKT yli koko maan keskiarvonBKT alle koko maan keskiarvon

2% 11%

31%

6%24%

26%Työpaikat 31.12.2001

Lounais-Pirkanmaaarvonlisäys/asukas 15 010 € 2001

nettomuutto 67 31.12.2003 ennakkotieto

asukkaita 24 553 31.12.2003 ennakkotieto

työttömyysaste 12,3 % 31.12.2003

2% 10

30%

5%24%

29%Työpaikat 31.12.2001

Tampereen seutukuntaarvonlisäys/asukas 23 249 € 2001

nettomuutto 2 370 31.12.2003 ennakkotieto



Työpaikat 31.12.2001

1%

25%

7%

35%

31%

1%

Etelä-Pirkanmaaarvonlisäys/asukas 21 578 € 2001




2% 5%

43%

4%

22%

26% Työpaikat 31.12.2001

Kaakkois-Pirkanmaaarvonlisäys/asukas 15 431 € 2001




3%15%

34%

5%

21%

22%


2% 10%

30%

6%23%

29%

Ylä-Pirkanmaaarvonlisäys/asukas 15 049 € 2001

nettomuutto -104 31.12.2003 ennakkotieto



Luoteis-Pirkanmaaarvonlisäys/asukas 16 550 € 2001

nettomuutto -1 31.12.2003 ennakkotieto




Alkutuotanto 3 %, 6 161

Teollisuus 27 %, 52 233

Rakentaminen 6 %, 11 905

Yksityiset palvelut 32 %, 61 389

Julkiset palvelut 30 %, 57 180

Tuntematon 2 %, 3 005

PirkanmaaArvonlisäys/asukas 21 245 €, koko maa 22 841 € 2001

Nettomuutto 2 670 31.12.2003 ennakkotieto

Asukkaita 457 978, 8,8 % koko maan väestöstä 31.12.2003 ennakkotieto

Työpaikat Pirkanmaalla 31.12.2001

Pirkanmaan taloudellinen kehitys taantui vuoden 2003 aika-na. Vuoden jälkipuoliskon tilastojen valossa näyttää kuiten-kin siltä, että pahin taantuma on nyt ohitettu ja alueen talous kääntyy vuoden 2004 aikana varovaiseen nousuun.

Pirkanmaan teollisuus on hyvin riippuvainen viennistä. Heikko maailmantalous vähensi vuonna 2003 merkittävästi vientiky syntää, mikä heijastui alueen yritysten toimintamah-dollisuuksiin ja tuloksiin.

Käynnissä oleva maailmantalouden rakennemuutos tun-tuu luonnollisesti voimakkaimmin vientivetoisilla teollisuuden aloilla kuten metalli-, elektroniikka- ja metsäteollisuudessa. Nä-mä alat ovat jo pitkään olleet Pirkanmaan talouden perusta, sil-lä ne ovat vuosien kuluessa onnistuneet kehittymään toimin ta-ympäristön ja teknologisten muutosten edellyttämällä taval la.

Yritykset kansainvä l istyvätVuoden 2004 merkittävä muutos pirkanmaalaistenkin yritys-ten toimintaympäristössä on EU:n laajentuminen. Väestömää-rältään suuret uudet EU-maat tarjoavat runsaasti halpaa työ-voimaa. Myös Baltian maiden kustannustaso säilyy vielä pit-kään kilpailukykyisenä, vaikka Virossa lähes kaikki halvan työ-voiman reservit ovatkin jo käytössä.

Tampereen kauppakamari teki syyskuussa 2003 kyselyn pirkanmaalaisten vientiyritysten yhteistyösuunnitelmista Vi-ron kanssa. Kyselyyn vastasi 56 yritystä, joista 42 % harkit-si toimintojensa osittaista siirtämistä Viroon. Maahan houkut-televat etenkin alhaiset työvoimakustannukset ja alhainen yri-tysverotus. Kyselyyn vastanneista 30 prosentilla oli jo yhteis-työtä virolaisyritysten kanssa. Vientiä Viroon oli 54 prosentil-la vastanneista yrityksistä, tuontia sieltä oli 25 prosentilla vas-tanneista.

Tammikuussa 2004 Tampereen kauppakamari tieduste-li pirkanmaalaisilta vientiyrityksiltä, millaisia suunnitelmia niil-lä on toimintojensa siirtämisestä ulkomaille. Kyselyyn vas-tanneista 64 yrityksestä lähes puolet kertoi ainakin harkitse-vansa toimintojensa osittaista siirtämistä ulkomaille. Selväs-ti vetovoimaisimmaksi alueeksi kyselyssä nousivat uudet EU-maat, joihin toimintojensa siirtämistä suunnitteli 38 % vas-tanneista. Kiinasta oli kiinnostunut 19 % vastanneista yrityk-sistä ja Venäjästä 17 %. Toimintojen siirtämistä ulkomaille to-teutettiin tai suunniteltiin eniten metalli- ja elektroniikkateol-lisuudessa. Yrityksen eri toiminnoista ulkomaille oltiin siirtä-mässä useimmiten tuotannollista työtä, myös suunnittelun ja markkinoinnin siirtämistä harkittiin. Tärkeimpinä syinä toimin-

Yritykset seutukunnittain 1.1.-31.12.2003

1.1.2003 perustetut lopetetut nettomuutos muutos% 31.12.2003

Tampereen seutukunta 25 082 1 358 684 674 2,7 % 25 756Etelä-Pirkanmaa 2 525 151 76 75 3,0 % 2 600Luoteis-Pirkanmaa 2 265 146 88 58 2,6 % 2 323Kaakkois-Pirkanmaa 700 35 26 9 1,3 % 709Lounais-Pirkanmaa 1 955 105 53 52 2,7 % 2 007Ylä-Pirkanmaa 2 840 130 95 35 1,2 % 2 875

Yhteensä 35 367 1 925 946 903 2,6 % 36 270

Koko maa 412 678 22 085 11 461 10 624 2,6 % 423 302

LÄH

DE

:TIL

AST

OK

ES

KU

S

Pirkanmaan taloudessa merkkejä kasvun alkamisestaAlueen yritykset valmistautuvat maailmantalouden rakenteen muutoksiin

2 4 6 8 10 12 14 16

Aasian maat Kiinan johdolla oli-vat aikanaan verstas, jossa teh-tiin halvalla kappaletavaraa maail-man markkinoille. Nyt Aasian ai-ka pelkkänä verstaana on ohi, mikä on mullistanut koko maail-mantalouden. Puhutaan Kiina-il-miöstä.

– Aasiasta löytyy, muualtakin kuin Japanista, yhä vahvempaa teknologista osaamista ja ammat titaitoa. Teknologinen ylivertaisuus ja siihen perustuva tuotekehitys eivät siis enää pitkään voi olla Suomen tai minkään muunkaan maan ainoa kilpailuetu maail manlaajuisilla markkinoilla , toteaa EVAn johtaja Risto E.J. Penttilä.

Eri maiden työvoiman osaa-miseen liittyvien erojen kaventu-minen heikentää niiden yritysten kilpailuasemia, jotka eivät pääse hyödyntämään osaavaa ja halpaa työvoimaa. Siksi suomalaistenkin yritysten on etsittävä osaamisen-sa rinnalle uusia kilpailutekijöi-tä. Penttilä nostaa menestyksen rakennusaineiksi kulttuurillisen

osaamisen ja luovuuden.– Yrityksen tutkimus- ja ke-

hitystyö pitäisi teknologian lisäk-si kytkeä siihen kulttuurilliseen osaamiseen, mitä yrityksestä löytyy. Luovuuden ja kulttuurilli-sen osaamisen avulla suomalai-nen yritys voi erottautua kilpaili-joista ja löytää markkinasiivuja lä-heltä ja kaukaa. Globaali toimin-ta ei aina tarkoita koko maailman valloitusta.

– Menestyksen kannalta olennaista on myös hallita koko liiketoimintaketju, pelkät tekno-logiset tiedot ja taidot eivät kan-sainvälisessä kilpailussa riitä.

Penttilä näkee luovuuden nousevan kansainvälisen yrityk-sen menestystekijäksi ainakin kahdesta syystä.

– Ensinnäkin luovuuden avul-la voidaan kehittää ja keksiä yri-tykselle uusia erikoistumisaloja, toimintatapoja tai vaikka tietotek-niikan käyttösovelluksia. Toisek-si luovuus on se voimavara, jolla yritys siirtyy pelkkien teknologis-ten laitteiden tekijästä uudenlais-

ten palvelujen tuottajaksi. – Tekniset koneet ja laitteet

ovat kuluttajille pian bulkkitava-raa. Kaikki autot, tietokoneet ja kännykät ovat periaatteessa sa-manlaisia, ihmisiä ei enää pit-kään hurmata sillä, että joku niis-tä on muita nopeampi tai sisältää isoimman muistin.

– Teknologinen kehitys on tietysti tarpeellista, mutta maail-man kuluttajamarkkinoilla kaiva-taan tavaran tilalle kokemuksia ja elämyksiä. Perinteisesti Suo-mi on tässä vahvoilla ainakin jos ajatellaan urheilua, musiikkia tai teollista muotoilua. Mielenkiin-toista on, pärjäävätkö suomalai-set kasvavilla elektronisten peli-en markkinoilla.

Yhteistyö Viron kanssa suuri mahdoll isuusPenttilä kehottaa suomalaisia yrityksiä kääntämään katseen-sa itään.

– Tulevan kasvun mahdolli-suudet nousevat Aasiasta ja Ve-näjältä. Mutta juuri nyt suomalais-

ten suuri mahdollisuus on Viro. Baltiassa on Penttilän mu-

kaan tapahtumassa Kiina-ilmiö pienoiskoossa.

– Naapurimme Viro on Suo-men yrityksille loistava ”testi-laboratorio” siihen, miten kan-sainvälistä yhteistyötä ja markki-noita rakennetaan. Viro on meitä maantieteellisesti ja kulttuurises-ti lähellä ja sen tuotantokustan-nukset ovat alhaiset. Suomella taas on tuotannon tehokkuuteen liittyvää osaamista ja kokemus-ta. Kehittämällä molempien mai-den yrityksiä hyödyttävää yhteis-työtä ja tuotantoa voimme tehdä palveluksen sekä Viron että Suo-men, ehkä koko EU:n, taloudelle ja kuluttajille.

EVA eli Elinkeinoelämän Valtuuskunta on suomalaisen elinkeinoelämän pe-rustama järjestö, joka selvittää ja ar-vioi yrityksille ja yhteiskunnalle tärkei-tä kehityssuuntia. EVAn keskeisiä ta-voitteita ovat Suomen kansainvälinen menestyminen sekä hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kehittäminen.

Johtaja Risto E.J. Penttilä , EVA:Globaali kilpailu vaatii teknologisen erikoistumisen rinnalle luovuutta

tojen siirtämiseen pois Suomesta vastaajat mainitsivat kilpai-lukyvyn ja kannattavuuden parantamisen. Yritykset korosti-vat, että tuotantokapasiteetin lisääminen merkittävillä mark-kina-alueilla ei välttämättä tarkoita työpaikkojen vähenemis-tä Suomessa.

Ulkomailla työskentelevän henkilökunnan osuus Suo-men koko teollisuuden henkilökunnasta kasvaa, vuonna 2003 se oli 33,6 %. Kansainvälistyvien yritysten henkilöstön mää-rä Suomessa ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi laske. Vaikka työntekijämäärät kasvavat voimakkaimmin ulkomailla, varsin-kin t&k-henkilöstön määrät ovat Suomessa lisääntyneet.

Työttömyys kasvussaTammikuussa 2004 Pirkanmaalla oli noin 29 600 työtöntä ja maakunnan työttömyysaste oli 13,2 %. Työttömien määrä kasvoi edellisvuoden tammikuuhun verrattuna 0,5 %. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi, nuorten työttömien mää-rä sen sijaan laski hieman. Pirkanmaan seutukunnista alhaisin työttömyysaste oli tammikuussa 2004 Kaakkois-Pirkanmaalla (9,3 %) ja korkein Etelä-Pirkanmaalla (14,2 %). Tampereen kaupungin työttömyysaste oli 14,2 %. Lomautettujen määrä on Pirkanmaalla kasvanut koko 2000-luvun.

Pirkanmaan työllisyysaste vuonna 2003 oli 66,1 %. Koko maan työllisyysaste oli 67,3 %. Maakuntien välisessä vertai-lussa Pirkanmaa sijoittui kuudenneksi.

16 % 31 % 53 %

29 % 24 % 47 %

80 %20 %

43% 57%

19% 37% 44 %

Pirkanmaalaisten vientiyritysten toimintojen siirtäminen Suomesta

MetalliteollisuusElektroniikkateollisuus

MetsäteollisuusMuu teollisuus

Kaikki vastanneet

LÄ

HD

E:

TAM

PE

RE

EN

KA

UP

PA

KA

MA

RI

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Siirtää toimintoja Harkitsee Ei siirrä toimintoja

n=62

Pirkanmaalaisten vientiyritysten yhteistyö virolaisyritysten kanssa

Agentuuri/edustajaTuotantotoimintaa harjoittava alihankkija

Tuotteiden huolto-organisaatioPalvelutoimintaa harjoittava alihankkija

Jokin muu

LÄ

HD

E:

TAM

PE

RE

EN

KA

UP

PA

KA

MA

RI

0% 5% 10% 15% 20 % 25 %

n=5630 % 35 %

Lomautetut Pirkanmaalla 2000–1/20042 000

1 600

1 200

800

400

0 LÄ

HD

E:

TE

-KE

SK

US

TammiHelmi

MaalisHuhti

Touko KesäHeinä Elo

Syys LokaMarras

Joulu

2003200220012000 1/2004

Pirkanmaan teknologiastrategia

Pirkanmaan teknologiastrategia on yhteenveto alueen toimialojen ny-kytilasta, tulevaisuuden näkymistä ja kehittämisen kohteista. Ensim-mäinen teknologiastrategia valmistui vuonna 2001. Syksyllä 2003 se saatettiin ajan tasalle yhteistyössä pirkanmaalaisten yritysjohtajien kanssa.

Toimialoittain käytyihin teknologiastrategian kehitysistuntoihin osallistui yhdeksältä toimialalta yhteensä noin 50 yritysjohtajaa. He määrittelivät alojensa keskeiset pirkanmaalaiset osaamisalueet ja nii-den kansainväliset keihäänkärjet. Jokaiselle toimialalle määriteltiin li-säksi kymmenkunta panoskohdetta tai -aluetta.

Teknologiastrategiassa määritellään myös Pirkanmaan jokaisel-le seutukunnalle elinkeinoelämän strategiset painoalueet sekä niiden toimijat ja taloudelliset resurssit.

Lisätietoja:Pirkanmaan TE-keskus, teknologiayksikköwww.pirkanmaanennakointipalvelu.info

1 3 5 7 9 11 13 15

Koko teollisuus, liikevaihdon kehitys140

120

100

80

60

Indeksi 100=2000

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Liikevaihto v. 20021000 € 9 966 386

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003Pirkanmaa Koko maa

Koko teollisuus, palkkasumman kehitys120

110

100

90

80

70

60 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Indeksi 100 = 2000

Palkkasumma v. 20021000 € 1 523 748

Pirkanmaa Koko maa1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

LÄ

HD

E: T

E-K

ES

KU

S

4 000

3 000

2 000

1 000

0

Koko teollisuus,työttömät sekäavoimet työpaikattyövoimatoimistoissaPirkanmaalla

1998 1999 2000 2001 2002 2003Työttömät Avoimet työpaikat

Koko maassa

1999 2000 20011998

40 000

30 000

20 000

10 000

02002 2003

III II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I III IV

80 000

60 000

40 000

20 000

0

Koko teollisuus, työlliset, Pirkanmaa

Neljännesvuosikeskiarvot

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

1999 2000 2001 2002 2003

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001

Liikevaihdon kehitys, katsauksen toimialat, Pirkanmaa

150

120

90

60

302003

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

2002

Indeksi 100=2000

ICT palvelutuotanto

Rakentaminen

Palvelut liike-elämälle

Liikenne

Hyvinvointipalvelut

ICT sisältötuotanto

Metsäteollisuus

Metalliteollisuus

Majoitus- ja ravitsemisala

Elintarviketeollisuus

Kauppa

Tevanake

Yhteenveto, katsauksen toimialat

USA, Kiina ja Intia vetävät maailmantalouttaSyksyllä 2003 eri puolilla maailmaa nähtiin merkkejä talouden alkavasta elpymisestä ja vuonna 2004 maailmantalouden positiivisen kehityksen odotetaan vahvistuvan USAn ve-tämänä. Etla ennakoi USAn talouden kasva-van 3,7 % vuoden 2004 aikana.

Kiinan ja Intian talouden jatkuva vahvis-tuminen vaikuttaa positiivisesti koko Aasian ja maailman talouteen. Etlan mukaan myös Japanin talouden nouseva kehitys vauhdit-tuu, mutta siellä väestön ikääntyminen ra-joittaa kasvumahdollisuuksia.

Euroalueen kasvun Etla näkee jatkuvan sisäisen kysynnän varassa. Vientiä ja alueen talouden kehitystä jarruttaa vahva euro. Yk-sityistä kulutusta euromaissa tukevat mata-la reaalikorko ja useiden maiden verohelpo-tukset, mutta teollisuuden investointien en-

nakoidaan kasvavan hitaasti. Etla arvioi alu-een talouskasvun kiihtyvän 1,5 prosenttiin vuonna 2004 ja seuraavana vuonna noin kahteen prosenttiin. Väestön ikääntyminen pitää euroalueen kasvun tulevinakin vuosina parin prosentin tuntumassa.

Suomi odottaa vientikysynnän elpymistäSuomen talouskasvun odotetaan vientiky-synnän elpyessä nopeutuvan vuonna 2004 ja yltävän 2,7 prosenttiin. Suhdannehuippua ennustetaan vuodelle 2005, jolloin Etla arvioi kokonaistuotannon lisääntyvän 3 %.

Suomen talouden kasvu on edelleen vien nin ja kulutuksen varassa. Vuonna 2003 teollisuuden investointiaste oli 12 %. Luku on poikkeuksellisen alhainen, sillä kotimaan investointiaste on laskenut tasaisesti jo vuo-desta 1990 lähtien. Lisäksi kotimaan inves-

toinnit keskittyvät korvaus- ja rationalisointi-investointeihin eivätkä siis lisää tuotantoka-pasiteettia. Suomen teollisuusinvestoinnit Venäjälle ja Baltian maihin ovat kasvaneet tasaisesti usean vuoden ajan, investoinnit muualle Itä-Eurooppaan kääntyivät kasvuun 2003.

Teollisuuden myyntihinnat laskevat jo kolmatta vuotta. Kehitys liittyy talouden kan sainvälisiin rakennemuutoksiin ja työval-taisen tuotannon siirtymiseen halvan työ-voiman maihin. EU:n laajentuminen osal-taan vahvistaa tätä kehitystä. Hintojen ale-nemisen heikentämää kannattavuutta voi-daan lisätä kustannuksia alentamalla, työn tuottavuutta nostamalla ja teknologiaa hyö-dyntämällä.

Suomalaisten kuluttajien luottamus omaan talouteensa vahvistuu vuonna 2004. Etla arvioi yksityisen kulutuksen kasvavan

Koko teollisuus,liikevaihdon kehitys,Pirkanmaa, 1000 €

10 000 000

9 000 000

8 000 000

7 000 000

6 000 000 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

1999 2000 2001 2002

2 4 6 8 10 12 14 16

Tämä katsaus sisältää seuraavat toimialat:

6 Teknologiateollisuus 7 Metsäteollisuus 8 Rakentaminen9 Kauppa

10 Elintarvike10 Tevanake11 Majoitus- ja ravitsemisala12 Hyvinvointipalvelut

12 Liikenne13 Palvelut liike-elämälle14 Informaatiosektori15 Osaamiskeskustoimialat

Katsauksen trendikuvaajien loppuosa saattaa muuttua tulevien kuukausitietojen päivittämi-sen jälkeen. Viimeisimmän kuukauden korkea tai vastaavasti alhainen havainto ohjaa trendiku-vaajan loppupään suuntaa voimakkaasti. Aikasar-jan pidentyessä trendikuvaaja pyrkii jatkuvasti ta-soittumaan. Graafisten kuvaajien yhteydessä nä-kyvät liikevaihdot ja palkkasummat ovat Pirkan-maan lukuja.

Toimialojen taloudellisen kehityksen tar-kastelussa perustana ovat Tilastokeskuksen kokoamat liikevaihto- ja palkkasummatiedot, jotka Tilastokeskus on toimittanut tammi-kuussa 2004 julkaisijoiden tilauksesta.

Kehitystrendikuvaajien uusimmat liike-

vaihtotiedot ulottuvat syyskuun 2003 lop-puun ja palkkasummatiedot lokakuun

2003 loppuun. Laskenta on tehty toimi paikkatasolla, eli

monitoimipaikkaisten yritysten Pirkanmaal-la sijaitsevat toimipaikat ovat mukana las-kennassa. Laskennassa on otettu huomi oon

Pirkanmaan maakunnassa aloittaneet ja lo-pettaneet yritykset ja toimipaikat. Yritysten ja toimipaikkojen lukumäärässä ovat muka-na tutkimusai neistossa kaikki liikevaihtoa ky-seisenä kuu kautena tuottaneet ja palkkojen osalta palkkoja maksaneet yri tykset. Viralli-set tiedot yritysten ja toimipaikkojen määris-tä tuottaa Tilastokeskuksen yritysrekisteri.

Pääasiallisena lähteenä laskennassa käyte-tään verohallinnon maksuvalvonta-aineistoa. Uusimpien lasket ta vien kuukausien osalta yri-tysten ja toimipaikkojen lukumäärät eivät ole olleet laskentahetkellä vielä täydellisiä. Tämä

aiheuttaa seuraavaan toimialakatsaukseen jonkin verran revisiota eli indeksilukujen muuttumista.

Työllisten määrää ja työttömyyskehitystä kuvaavat tiedot perustuvat Pirkanmaan TE- keskuksen työvoimatilastoon.

Tekstin perustana ovat yri tysten ja toimialajärjestö jen sekä katsauksen julkaisi-joiden arviot ja näkemykset toimialojen kehi-tyksestä ja käytännön liiketoiminnan tulevai-suuden näkymistä.

Vertailuvuosi on 2000Tässä katsauksessa tilastoinnin perusvuosi on 2000. Indeksipistelukujen vuoden 2000 keskiarvo on 100 eli jos liikevaihdon indeksipisteluku on esimerkiksi 130, liikevaihdon ta-so on 30% korkeampi kuin vuonna 2000 keskimäärin.

Koko kauppa

Liikevaihto, katsauksen toimialat, Pirkanmaa, 1000 €

Elektroniikka

MetalliMetsä

Rakentaminen

Liikenne

Palvelut lii

ke-elämälle

ICT palvelutuotanto

Hyvinvointi

Elintarvike

Majoitus- ja rav

itsemisala

Koko teollis

uus

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S


Tevanake

12 000 000

11 000 000

10 000 000

9 000 000

8 000 000

7 000 000

6 000 000

5 000 000

4 000 000

3 000 000

2 000 000

1 000 000

0

1999 2000 2001 2002

Liikevaihdon kehitys, Pirkanmaa500 000

400 000

300 000

200 000

100 000

0 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Hyvinvointi

Elintarvike

Majoitus- ja rav

itsemisala


Tevanake

1999 2000 2001 2002

vuoden aikana 2,7 %, kulutusta vauhdittaa alkoholiveron alennus.

Suomen talouden haaste on työvoiman väheneminen. Väestön ikääntyminen kiih-dyttää lähivuosina työllisten määrän laskua ja hidastaa talouskasvua, ellei tuottavuuden nousua onnistuta samalla vauhdittamaan.

Pirkanmaan yrityksillä positiiviset odotuksetPirkanmaan teollisuuden ja rakentamisen yritysten suhdannetilanne heikentyi vuoden 2003 lopulla. Yritykset odottavat kuitenkin suhdanteiden paranevan ja tuotantonsa li-sääntyvän vuoden 2004 alkukuukausina. Suhdanneodotukset ovat Pirkanmaalla myönteisemmät kuin koko maassa keski-määrin.

Palvelualojen myynti oli Pirkanmaalla vuoden 2003 toisella puoliskolla odotettua parempi. Toimialojen välillä oli kuitenkin suuria eroja. Yritysten suhdanneodotukset ovat parantuneet ja myynnin kasvuvauhdik-si vuodelle 2004 ennustetaan Pirkanmaalla 4 %. Luku on prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa korkeampi. Palvelualojen yrityk-set ennakoivat kannattavuutensa pysyvän vuonna 2004 edellisvuoden tasolla.

Teollisuuden ja rakentamisen yritykset vähensivät henkilökuntaansa vuonna 2003. Työvoiman vähennysten ennakoidaan jatku-van vuoden 2004 alkukuukausina. Palvelu-alojen yritykset eivät odota henkilöstömää-riin merkittäviä muutoksia vuoden 2004 en-simmäisellä puoliskolla.

1 3 5 7 9 11 13 15

TeknologiateollisuusKone- ja metalliteollisuus, elektroniikka- ja sähköteollisuus

Metalliteollisuus, liikevaihdon kehitys140

120

100

80

60

Indeksi 100=2000

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Liikevaihto v. 20021000 € 2 304 269


Metalliteollisuus, palkkasumman kehitys

120

110

100

90

80

70

60 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Indeksi 100 = 2000

Palkkasumma v. 20021000 € 472 575



30 000

20 000

10 000

0

Metalliteollisuus, työlliset, Pirkanmaa


LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

1999 2000 2001 2002 2003

LÄ

HD

E: T

E-K

ES

KU

S1 000

800

600

400

200

0

Metalliteollisuus,työttömät sekäavoimet työpaikattyövoimatoimistoissaPirkanmaalla


Koko maassa

1999 2000 20011998

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

02002 2003

LÄ

HD

E: T

E-K

ES

KU

S

100

80

60

40

20

0

Elektroniikka,työttömät sekäavoimet työpaikattyövoimatoimistoissaPirkanmaalla


Koko maassa

1999 2000 20011998

2 000

1 500

1 000

500

02002 2003

Metalli- ja elektroniikkateollisuuden kaksi vuotta laskussa olleet liikevaihto-käyrät kääntyivät hienoiseen nousuun vuoden 2003 puolivälin jälkeen. Sa-maan aikaan palkkasummakäyrien nou-su vahvistui. Alan pirkanmaalaiset yri-tykset ennakoivat liikevaihdon vähäi-sen kasvun jatkuvan vuoden 2004 alku-puolella.

Sekä metalli- että elektroniikkateol-lisuudessa kansainvälinen kilpailu on vii-me vuosina tuntuvasti kiristynyt. Kaikis-sa teollistuneissa maissa alan yritykset parantavat kannattavuuttaan lisäämäl-lä automaatiota ja siirtämällä työvoima-valtaista valmistusta halvan työvoiman maihin. Suomen teknologiateollisuuden henkilöstöstä työskenteli vuonna 2003 ulkomailla 35 %. Samana vuonna alan henkilöstö väheni kotimaassa 6 %, luku vastaa noin 12 000 työpaikkaa. Vuon-na 2004 henkilöstömäärän arvioidaan Suomessa laskevan 5 000 henkilöllä eli 2,5 %. Ulkomailla työskentelevän hen-kilöstön osuus alan koko henkilöstöstä kasvaa edelleen.

Jos tilauskanta vahvistuu odotusten mukaisesti ja tuotanto pääsee vauhtiin,

teknologiateollisuuden pirkanmaalaiset yritykset harkitsevat rekrytointeja vuo-den 2004 lopulla. Ammattitaitoista työ-voimaa on saatavilla, joskin yritykset joutuvat antamaan uusille työntekijöil-leen oman alansa lisäkoulutusta.

Pirkanmaan teknologiateollisuuden yrityksissä nähdään EU:n uudet jäsen-maat markkina-aluetta laajentavana mahdollisuutena. Kun Itä-Euroopan mai-den talous vähitellen vahvistuu, niissä syntyy uutta kysyntää, joka kohdistuu myös teknologiateollisuuden tuotteisiin ja palveluihin. Yrityksissä pidetään työn siirtymistä halvan työvoiman maihin väistämättömänä eikä EU:n laajentumi-sella nähdä olevan siihen vaikutusta.

Pirkanmaan teknologiastrategias-sa alan yritykset määrittelevät kansain-välisen kilpailukykynsä ratkaisevaksi te-kijäksi taitavan ja nopean tuotekehityk-sen, johon liittyvät elinkaariajatteluun panostaminen sekä kone- ja laiteauto-maation ja materiaaliteknologian kehit-täminen. Lisäksi yrityksissä pidetään tärkeänä kansainvälisen liiketoiminta-osaamisen monipuolista vahvistamista.

Elektroniikka- ja metalliteollisuus,liikevaihdon kehitys,Pirkanmaa, 1000 €

3 000 000

2 000 000

1 000 000

1999 2000 2001 2002

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Elektroniikka Metalli

2 4 6 8 10 12 14 16

Elektroniikkateollisuus, liikevaihdon kehitys140

110

80

50

20

Indeksi 100=2000

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Liikevaihto v. 20021000 € 2 758 308

Koko maa1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Elektroniikkateollisuus, palkkasumman kehitys

130

110

90

70

50

30 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

SIndeksi 100 = 2000

Palkkasumma v. 20021000 € 239 021


Nokian osuus Pirkanmaan elektroniikkateollisuu-den toimialaluokassa on tilastollisesti hallitse-va. Tietoturvasyistä Tilastokeskus ei tuota Pirkan-maan elektroniikkateollisuuden liikevaihtotietoja.

Kalmar Industries Oy AB valmistaa kont-tienkäsittelylaitteita satamiin ja terminaa-leihin. Alan suurimmat markkinat ovat Aa-siassa, missä valtaosa maailman kappale-tavarasta tuotetaan ja lastataan kuljetetta-vaksi muualle.

Toimitusjohtaja Raimo Ylivakeri ker-too, että Kalmar pyrkii Aasiassa paikalli-seksi toimijaksi.

– Meillä on valmistusta Malesiassa ja Kiinassa, mutta nämä tehtaat ovat vasta päänavaus Aasiaan. Kuljetusalan markki-nat siellä kasvavat, joten kasvunvaraa riit-tää meillekin.

– Aasian markkinoille siirtyminen ei tarkoita tuotantomme vähenemistä Eu-roopassa tai Amerikassa. Haemme Aasi-asta nimenomaan kasvua, sekä tuotan-nossa että myynnissä.

Kalmarin liiketoiminnan painopiste on viime vuosina laajentunut valmistusosaa-misesta kokonaisvaltaiseen asiakaspal-veluun.

– Globaalina asiantuntijaorganisaatio-na meidän on jatkuvasti kehitettävä osaa-mistamme. Siksi on selvää, että Kalmarin tuotekehitys sekä automaation, logistiik-katoimintojen ja liiketoiminnan kehittämi-nen pysyvät Euroopassa ja USAssa. Aa-siassa lisäämme vain valmistusta.

Euroopassa Kalmarilla on työvoima-valtaista osavalmistusta Virossa, Puolas-sa ja Tsekissä.

– Olemme viiden kuluneen vuoden aikana lisänneet alihankintaamme näissä maissa. Kokoonpanon hoidamme kuiten-kin edelleen itse, Ylivakeri toteaa.

– Virossa lähes kaikki halvan työvoi-man reservit on jo otettu käyttöön. Sen

sijaan Puolassa siir-tyy väestöä maa-taloudesta teolli-suuden palveluk-seen. Uskonkin, et-tä maan merkitys alihankinnassamme kasvaa sen liityttyä EU:hun.

Ylivakeri ei kan-na huolta siitä, että aasialainen osaami-nen veisi voiton eu-rooppalaisesta koulutuksesta ja pitkästä kokemuksesta eri alojen kehittämisessä.

– Meillä on huima etumatka Aasiaan nähden. Pirkanmaalaiset yritykset ovat vielä ylivoimaisia automaation kehittämi-sessä ja huipputeknologiaan perustuvas-sa tuotekehityksessä.

– Kilpailukyvyn säilyttämiseksi mei-dän on kuitenkin valittava menestys-alueemme ja keskityttävä niiden vah- vistami seen. Strategian rakentaminen on yrityksessäkin karsimista, liiat rönsyt on poistettava ydinosaamisen kasvun tieltä.

– Yhteinen näkemys Pirkanmaan vah-vuusalueista ja niiden määrätietoisesta kehittämisestä koulutuslaitosten, julkis-hallinnon ja yritysten yhteistyönä on te-hokkain tapa varmistaa asemamme kan-sainvälisessä kilpailussa.

Kalmar Industries Oy AB kuuluu Kal-mar-konserniin, jolla on noin 3 200 työn-tekijää ympäri maailmaa. Konsernin tuo-tantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, USAssa, Hollannissa, Virossa, Malesiassa ja Kiinassa. Myyntiorganisaa-tio toimii yli 100 maassa.

Markkinat vetävät kasvavaa Kalmaria Aasiaan

MetsäteollisuusPuu- ja paperiteollisuus, kustannus- ja kirjapainotoiminta

Metsäteollisuuden liikevaihto- ja palkka-summakäyrät osoittavat tasaista kehitys-tä sekä Pirkanmaalla että koko maassa.

Paperiteollisuus arvioi vuoden 2004 liikevaihdon kasvuksi 1,5–2 %. Vahva eu-ro heikentää edelleen alan hintakilpailu-kykyä. Yritysten investointien Suomes-sa odotetaan pysyvän alhaisina, tuotanto-kapasiteetin kasvattamiseen tähtääviä in-vestointeja tehdään Aasiassa ja Keski-Eu-roopassa, jonne keskitetään sanomaleh-tipaperin tuotantoa.

Metsäteollisuuden investointeja jar-ruttaa osaltaan epätietoisuus hiilidioksidi-päästöjä rajoittavan Kioton sopimuksen ja siihen liittyvän päästökaupan voimaantu-losta sekä niiden vaikutuksista energian hintaan.

Suomen sahateollisuus odottaa liike-vaihtonsa laskevan vuonna 2004. Vahva euro vaikeuttaa sahatavaran myyntiä ja ti-lannetta pahentaa alan globaali ylituotan-to. Myös Suomessa varastot ovat täyn-nä ja tuotannon ennakoidaan lähivuosina laskevan 20–30 %.

EU:n laajentuminen avaa sahateol-

lisuudelle uusia markkinoita, mutta voi myös kiristää kilpailua entisestään, jos EU ryhtyy tukemaan uusien jäsenmai-densa puuteollisuutta.

Graafisen teollisuuden liikevaihto las-ki vuonna 2003 koko maassa 4 % eikä lii-kevaihdon kehityksen odoteta kääntyvän positiiviseksi vuoden 2004 aikana. Alan vienti laski vuonna 2003 yli 10 %. Vienti-kysyntää heikensi varsinkin Venäjän oma-varaisuuden kasvu graafisen teollisuuden tuotteiden suhteen.

Pirkanmaan teknologiastrategian mu-kaan metsäteollisuuden yritykset pitävät kilpailukyvyn kannalta olennaisena tuo-tantoautomaation kehittämistä sekä tie-toteknologian hyödyntämistä tuotteiden suunnittelussa, valmistuksessa ja mark-kinoinnissa. Tärkeänä nähdään myös ym-päristöosaamisen vahvistaminen ja jättei-den käsittelyn haasteiden muuttaminen suomalaisen metsäteollisuuden vahvuus-tekijäksi. Uusien erikoistuotteiden ke-hittämisen ohella yrityksissä on tarvetta vahvistaa tuotteiden kansainväliseen kau-pallistamiseen liittyvää osaamista.

Metsäteollisuus, liikevaihdon kehitys140

120

100

80

60

Indeksi 100=2000

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Liikevaihto v. 20021000 € 2 397 659


Metsäteollisuus, palkkasumman kehitys

120

110

100

90

80

70

60 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Indeksi 100 = 2000

Palkkasumma v. 20021000 € 338 692


Metsäteollisuus,liikevaihdon kehitys,Pirkanmaa, 1000 €

3 000 000

2 000 000

1 000 000

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

1999 2000 2001 2002

1 3 5 7 9 11 13 15

Metso Automation Oy tuottaa auto-maation ja tiedon-hallinnan verkko- ja järjestelmäsovelluk-sia sellu- ja paperi-teollisuuden sekä kaivosteollisuuden

ja energia-alan yritysten tarpeisiin. Henkilöstöjohtaja Anneli Ranki kertoo, että Metso Automationin strategia on toimia läheisessä yhteistyössä asiak-kaiden kanssa.

– Koska asiakkaamme ovat globaa-leja yrityksiä, myös meidän on toimitta-va ympäri maailmaa ja laajennuttava asi-akkaidemme mukana. Tämä on johtanut siihen, että Metso Automationin myynti- ja asiakastukiorganisaatiosta on kasvanut maailmanlaajuinen asiantuntijaverkosto.

– Verkostossa toimivat muun muassa palvelukeskukset, joista asiantuntijoillam-me on reaaliaikainen etäyhteys asiakkai-den prosesseihin. Palvelukeskusten toi-mintaa tukevat Metso Automationin pai-kalliset asiantuntijat, jotka tarvittaessa toi-mivat yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

Ranki pitää verkostomaisen yrityk-sen johtamisen haasteina riittävää kom-munikaatiota, tietojen laajaa ja nopeaa vä-littämistä, yhteisten tavoitteiden asetta-mista sekä niiden toteutumisen seuran-taa. Hajallaan toimivan organisaation suu-

rin haaste on löytää tapauskohtaisesti ky-vykkäimmät asiantuntijat asiakkaiden pal-velukseen.

– Kaikki tämä sujuu tietoteknologian avulla. Intranet, sähköposti ja yhteiset tietokannat tekevät yrityksen toiminnan suunnittelusta ja sen toistuvista proses-seista kaikille asianosaisille näkyviä ja yh-teisiä.

– Teknologia ei kuitenkaan korvaa ta-paamisia ja kasvokkain käytäviä keskuste-luja, joita tarvitaan varsinkin suunnittelu-työssä ja tavoitteiden määrittelyssä.

Globaaleista markkinoista ja verkos-toitumisesta huolimatta yritysten menes-tystekijät ovat Rankin mukaan säilyneet ennallaan.

– Menestyksen perusta luodaan edel-leen oikealla strategialla, pätevällä henki-löstöllä, kilpailukykyisillä tuotteilla ja asiak-kaiden tarpeiden mukaisella palvelulla. Mahdollinen verkostoituminen vaatii lisäk-si tietoteknologista osaamista ja sähköi-sen liiketoiminnan hallintaa

Metso Automation Oy:ssä on työn-tekijöitä yli 3 300, heistä 53 % ulkomail-la. Henkilöstöstä 32 % työskentelee Poh-jois-Amerikassa ja Meksikossa, 14 % Eu-roopassa Suomen ulkopuolella ja 7 % muissa maanosissa. Yritys toimii yli 30 maassa. Suurimmat yksiköt sijaitsevat Suomessa ja Pohjois-Amerikassa, tuotan-toa on lisäksi Meksikossa ja Kiinassa.

Metso Automation verkostoitui saavuttaakseen globaalit asiakkaat – haasteina johtaminen ja teknologian hyödyntäminen

LÄ

HD

E: T

E-K

ES

KU

S

800

600

400

200

0

Metsäteollisuus,työttömät sekäavoimet työpaikattyövoimatoimistoissaPirkanmaalla


Koko maassa

1999 2000 20011998

8 000

6 000

4 000

2 000

02002 2003

RakentaminenAsunto- ja toimitilarakentaminen, maa- ja vesirakennus

Rakentamisen liikevaihto laski vuonna 2003 Pirkanmaalla 4,1 %. Samaan ai-kaan koko maan rakentamisen liikevaih-to kääntyi nousuun. Palkkasumma jat-kaa nousuaan sekä Pirkanmaalla että ko-ko maassa.

Toimitilarakentaminen, julkinen ra-kentaminen ja maanrakennus ovat Pir-kanmaalla vähentyneet vuodesta 2002 lähtien. Vain asuntotuotanto ja korjaus-rakentaminen ovat lisääntyneet, mutta ne eivät jaksa vetää alan liikevaihtoa kas-vuun. Tampereen seutu on muuttovoit-toaluetta ja vuonna 2003 Tampereella ra-kennettiin vapaarahoitteisia asuntoja eni-ten pääkaupunkiseudun jälkeen. Vuonna 2004 asuntotuotannon ennakoidaan py-syvän edellisvuoden tasolla, korjausraken-tamisen odotetaan lisääntyvän noin 3 %.

Tampereen seudulle on suunniteltu uusia liikekeskuksia, mutta niiden raken-nustyöt käynnistyvät aikaisintaan 2005. Hankkeiden etenemistä hidastaa kaavoi-tukseen liittyvä laaja kuulemismenettely.

Pirkanmaalaiset rakentajayritykset ei-vät odota liikevaihtonsa kääntyvän nou-suun vuonna 2004, sen sijaan alan suun-nittelutoimistot ennakoivat liikevaihdon

kasvua. Suunnittelun vauhdittuminen merkitsee yleensä kahden vuoden si-sällä myös rakentamisen elpymistä. Vii-me vuosina kaikkia tehtyjä suunnitelmia ei kuitenkaan ole ryhdytty heti toteutta-maan, vaan yritykset ovat lykänneet ra-kentamisinvestointejaan.

Rakentamisen palkkasumman nou-sua selittää se, että yritykset ovat vä-hentäneet ulkopuolisen urakkatyövoi-man käyttöä ja työllistäneet yhä enem-män omia työntekijöitään. Yritykset eivät suunnittele lisätyövoiman palkkaamista vuonna 2004.

Rakentaminen, liikevaihdon kehitys140

120

100

80

60

Indeksi 100=2000

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Liikevaihto v. 20021000 € 1 397 272


Rakentaminen, palkkasumman kehitys

120

100

80

60

40 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Indeksi 100 = 2000

Palkkasumma v. 20021000 € 256 866



30 000

20 000

10 000

0

Rakentaminen, työlliset, Pirkanmaa


LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

1999 2000 2001 2002 2003

LÄ

HD

E: T

E-K

ES

KU

S

2 000

1 500

1 000

500

0

Rakentaminen,työttömät sekäavoimet työpaikattyövoimatoimistoissaPirkanmaalla


Koko maassa

1999 2000 20011998

20 000

15 000

10 000

5 000

02002 2003

Rakentaminen,liikevaihdon kehitys,Pirkanmaa, 1000 €

2 000 000

1 000 000

0 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

1999 2000 2001 2002


30 000

20 000

10 000

0

Metsäteollisuus, työlliset, Pirkanmaa


LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

1999 2000 2001 2002 2003

2 4 6 8 10 12 14 16

KauppaTukkukauppa, vähittäiskauppa,

moottoriajoneuvojen ja polttoaineiden kauppa

Koko kauppa, liikevaihdon kehitys140

120

100

80

60

Indeksi 100=2000

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Liikevaihto v. 20021000 € 5 991 214


Koko kauppa, palkkasumman kehitys120

110

100

90

80

70

60 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Indeksi 100 = 2000

Palkkasumma v. 20021000 € 390 234



30 000

20 000

10 000

0

Koko kauppa, työlliset, Pirkanmaa


LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

1999 2000 2001 2002 2003

LÄ

HD

E: T

E-K

ES

KU

S

1 800

1 500

1 200

900

600

300

0

Koko kauppa,työttömät sekäavoimet työpaikattyövoimatoimistoissaPirkanmaalla


Koko maassa

1999 2000 20011998

18 000

15 000

12 000

9 000

6 000

3 000

02002 2003

140

120

100

80

60 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Moottoriajoneuvojen ja polttoaineiden kauppa,liikevaihdon kehitys

Indeksi 100=2000

Liikevaihto v. 20021000 € 1 032 473


Tukkukauppa, liikevaihdon kehitys140

120

100

80

60

Indeksi 100=2000

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Liikevaihto v. 20021000 € 2 990 838


Vähittäiskauppa, liikevaihdon kehitys140

120

100

80

60

Indeksi 100=2000

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Liikevaihto v. 20021000 € 1 967 904


Koko kauppa,liikevaihdon kehitys,Pirkanmaa, 1000 €

6 000 000

5 000 000

4 000 000

3 000 000

2 000 000 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

1999 2000 2001 2002

Kaupan liikevaihtokäyrä osoittaa kasvua sekä Pirkanmaalla että koko maassa. Myös palkkasumma jatkaa kasvuaan.

Vähittäiskaupan myynti kasvoi vuon-na 2003 koko maassa 3 %. Kaupan Keskusliitto arvioi vuoden 2004 myyn-nin kasvuksi 2 %, Pirkanmaalla kaupan kasvuennuste on 3 %. Luvuissa ei ole mukana autokauppaa.

Vuonna 2003 Pirkanmaan päivittäis-tavarakaupan myynti kasvoi 3 %, vuon-na 2004 kaupan kasvun ennakoidaan jäävän alle yhden prosentin. Liikevaih-don kasvua hidastavat alhainen hinta-kehitys ja kauppojen omien hinnaltaan edullisten tuotemerkkien myyntiosuuk-sien lisääntyminen. Myös alkoholiveron aleneminen sekä oluen ja tupakan li-sääntyvä ostaminen Virosta maan liityt-tyä EU:hun vähentävät päivittäistavara-kaupan kasvuodotuksia.

Vähittäiskauppa odottaa henkilöstön tarpeen kasvavan Tampereen seudulla, jossa työvoiman saatavuus on hyvä.

Autoveron alenemisen seuraukse-na autokauppa kasvoi vuonna 2003 ko-ko maassa 16,5 %. Uusia henkilöauto-ja rekisteröitiin 29,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna, Pirkanmaalla rekis-teröinnit kasvoivat 26 %. Suomen au-tokanta on silti edelleen Euroopan van-himpia. Autojen keski-ikä on Suomessa 10,4 vuotta.

Vuonna 2004 henkilöautojen myyn-nin ennustetaan kasvavan noin 3 %. Epävarmuutta tulevasta kehityksestä ai-heuttavat autojen lisääntyvä ostaminen ulkomailta sekä yritysten lomautusuhat, jotka vähentävät autojen leasing-sopi-muksia ja pienentävät kuluttajien mah-dollisuuksia oman auton hankintaan. Automyymälöissä, -varaosaliikkeissä ja -korjaamoissa on pulaa ammattitaitoi-sesta työvoimasta.

Suomalaisen kuluttajan luottamus omaan talouteensa on edelleen vah-va. Käytettävissä olevat tulot kasvavat vuonna 2004 muun muassa palkanko-rotusten, veronalennusten ja alhaisen inflaation seurauksena. Kuluttajien osto-voiman odotetaan näkyvän selvimmin kodintekniikan kaupassa sekä rauta- ja sisustuskaupassa, joiden myynti kasvoi vuonna 2003 autokaupan ohella eniten.

Tukkukaupan liikevaihto kääntyi Pir-kanmaalla kasvuun vuoden 2003 alku-puolella ja kasvun ennakoidaan jatkuvan vuonna 2004. Myös kaksi vuotta taan-tumassa ollut teknisen tukkukaupan myynti kääntyi koko maassa nousuun vuoden 2003 lopulla. Vuodelle 2004 Kaupan Keskusliitto ennustaa tukkukau-pan myynnin kasvuksi 2 %.

1 3 5 7 9 11 13 15

TevanakeTekstiilien, vaatteiden, nahan ja jalkineiden valmistus

Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteol-lisuuden liikevaihtoa osoittava trendikäy-rä kääntyi Pirkanmaalla lievään nousuun vuoden 2003 alussa. Samaan aikaan palkkasummakäyrä kääntyi laskuun.

Liikevaihdon vähäistä nousua selit-tää kuluttajakysynnän kasvu niin Suo-messa kuin vaatetusalan ulkomaisilla päämarkkinoilla Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa ja jopa Saksassa.

Euroopan unionin laajentuminen vuonna 2004 lisää vaatetusalan kilpai-lua, kun halvan työvoiman Itä-Euroopan maat tulevat EU:n markkinoille. Alan kil-pailu Euroopassa kiristyy entisestään tammikuussa 2005, jolloin ulkomaiden tuontikiintiöt ja -maksut EU:n alueel-

le poistuvat. Kiina on vaatetusalalla Eu-roopan suurimpia tuontimaita ja sen va-paalla pääsyllä EU:n markkinoille voi ol-la arvaamattomia seurauksia.

EU:n laajentuminen helpottaa ja no-peuttaa toimintaa niissä suomalaisissa yrityksissä, joilla jo on tuotantoa uusis-sa EU-maissa. Tuotteiden hintoihin EU:n laajentuminen ei tätä kautta vaikuta.

Pirkanmaan tevanake-yritykset odottavat vuodelle 2004 liikevaihdon vähäistä kasvua. Alalla ei ole tarvetta palkata uutta työvoimaa lähitulevaisuu-dessa.

Tevanake-yritykset valmistautuvat tulevaisuuteen Pirkanmaan TE-keskuk-sen Ennakointipalvelun osahankkeessa.

Elintarviketeollisuuden liikevaihtokäyrä on Pirkanmaalla lievästi laskusuuntai-nen. Palkkasumma sen sijaan kääntyi selvään nousuun vuoden 2003 alussa.

Liikevaihdon lasku selittyy kiristy-neellä kilpailulla, joka on laskenut tuot-teiden hintoja vaikka tuotemääräinen myynti on kasvanut. Liikevaihdon las-kuun on vaikuttanut myös raaka-ainei-den, lähinnä sianlihan, hinnan alenemi-nen vuonna 2003. Aleneva hintakehitys pysähtyi vuoden lopulla.

Myös palkkasumman nousu selittyy kireällä kilpailulla, sillä kannattavuuden heikkenemisestä huolimatta yritykset eivät ole vähentäneet henkilöstöä.

Elintarviketeollisuuden yritykset en-nakoivat vuodelle 2004 vähäistä liike-vaihdon kasvua. Vaikka päivittäistavara-kaupan hintakilpailu pitää yllä alan sisäis-tä kilpailua, tuotteiden kysyntä pysyy suhteellisen korkealla tasolla kuluttajien ostovoiman kasvun ansiosta. Tosin kauppaketjujen omien merk kien lisään-tyminen yhtenäistää tuotevalikoi mia ja vähentävää siten muun muassa paikal-listen tuotteiden tarjontaa kuluttajille.

Suomen elintarviketeollisuus ei pi-dä tuontia lähialueilta uhkana, koska alueiden tuotteet eivät vastaa suoma-

laisten makutottumuksia. Alan yrityksil-lä on tuotantoa Baltian alueella, lähinnä lihanjalostuksessa ja leipomoalalla. Bal-tian maiden liityttyä EU:hun on mahdol-lista, että sinne siirretään lisää varsinkin käsityötä vaativaa valmistusta.

Panimoteollisuuden myynti las-ki vuonna 2003 koko maassa 3 %. Ala ennakoi liikevaihdon hiukan kasvavan vuonna 2004. Alkoholiveron laskun seu-rauksena kasvavaa kysyntää tasapainot-taa kuluttajien lisääntyvä ostosmatkai-lu Viroon. Alkoholinkulutuksen todennä-köinen kasvu ei siksi heijastu suoraan kotimaan tuotantoon.

Elintarviketeollisuudella ei ole lähi-tulevaisuudessa tarvetta palkata uutta työvoimaa.

Pirkanmaan teknologiastrategias-sa alan yritykset nostavat kilpailukyvyn kannalta tärkeäksi koko tuotantoketjun kustannustehokkuuden lisäämisen. Tie-totekniikkaa tulee hyödyntää niin tuo-tannossa ja logistiikassa kuin markki-noinnissa ja myynnissäkin. Tuotannolli-sen tehokkuuden kasvaessa on huoleh-dittava korkean hygieniatason säilyttä-misestä. Toimialan haaste on tuotannon jätteiden ja sivutuotteiden hävittäminen siten, ettei se alenna kilpailukykyä.

ElintarviketeollisuusElintarvikkeiden ja juomien valmistus


30 000

20 000

10 000

0

Tevanake- ja elintarviketeollisuus*), työlliset, Pirkanmaa


LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

1999 2000 2001 2002 2003*) Tilastoteknisistä syistä samassa toimialaluokassa

Elintarviketeollisuus, liikevaihdon kehitys140

120

100

80

60

Indeksi 100=2000

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Liikevaihto v. 20021000 € 460 001


Elintarviketeollisuus, palkkasumman kehitys120

110

100

90

80

70

60 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Palkkasumma v. 20021000 € 80 699


Indeksi 100 = 2000

LÄ

HD

E: T

E-K

ES

KU

S

600

400

200

0

Elintarviketeollisuus,työttömät sekäavoimet työpaikattyövoimatoimistoissaPirkanmaalla


Koko maassa

1999 2000 20011998

6 000

4 000

2 000

02002 2003

Elintarviketeollisuus,liikevaihdon kehitys,Pirkanmaa, 1000 €500 000

400 000

300 000

200 000

100 000

0 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

1999 2000 2001 2002

Tevanake,liikevaihdon kehitys,Pirkanmaa, 1000 €500 000

400 000

300 000

200 000

100 000

0 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

1999 2000 2001 2002

2 4 6 8 10 12 14 16

Majoitus- ja ravitsemisala

Majoitus- ja ravitsemisala, liikevaihdon kehitys140

120

100

80

60

Indeksi 100=2000

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Liikevaihto v. 20021000 € 372 477


Majoitus- ja ravitsemisala, palkkasumman kehitys120

110

100

90

80

70

60 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Indeksi 100 = 2000

Palkkasumma v. 20021000 € 78 883



30 000

20 000

10 000

0

Majoitus- ja ravitsemisala, työlliset, Pirkanmaa


LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

1999 2000 2001 2002 2003

LÄ

HD

E: T

E-K

ES

KU

S

900

600

300

0

Majoitus- jaravitsemisala,työttömät sekäavoimet työpaikattyövoimatoimistoissaPirkanmaalla


Koko maassa

1999 2000 20011998

9 000

6 000

3 000

02002 2003

LÄ

HD

E: T

E-K

ES

KU

S

600

400

200

0

Tekstiili- javaatetusteollisuus,työttömät sekäavoimet työpaikattyövoimatoimistoissaPirkanmaalla


Koko maassa

1999 2000 20011998

6 000

4 000

2 000

02002 2003

Tevanake-teollisuus, liikevaihdon kehitys140

120

100

80

60

Indeksi 100=2000

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Liikevaihto v. 20021000 € 317 245


Tevanake-teollisuus, palkkasumman kehitys120

110

100

90

80

70

60 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Indeksi 100 = 2000

Palkkasumma v. 20021000 € 83 848


Vuoden 2004 alussa käynnistyneen yh-teistyöhankkeen yksi lähtökohta on, et-tä suomalainen vaatetusteollisuus me-nestyy globaalissa kilpailussa keskitty-mällä suunnitteluun ja sen luomien yk-silöllisten tuotteiden imagon rakentami-seen. Tuote- ja tuotantolähtöisestä ajat-telusta olisi siksi siirryttävä markkina- ja kuluttajalähtöiseen ajatteluun. Tuotteen

valmistuksessa tärkeätä on pystyä no-peasti reagoimaan markkinoiden muu-toksiin. Hintakilpailukykyä ja hinta-laatu -suhdetta pidetään parhaiten yllä teettä-mällä tuotteet siellä, missä se on kus-tannustehokkainta. Uusi tietotekniikka antaa hyvät mahdollisuudet globaaliin, verkostoituneeseen toimintaan.

Majoitus- ja ravitsemisala,liikevaihdon kehitys,Pirkanmaa, 1000 €500 000

400 000

300 000

200 000

100 000

0 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

1999 2000 2001 2002

Majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihto-käyrä osoittaa tasaista kehitystä sekä Pirkanmaalla että koko maassa. Palkka-summakäyrän nousu on Pirkanmaalla tasoittunut vuoden 2003 aikana.

Ravintola-alan kireä kilpailu Tampe-reella jatkuu eivätkä alan yritykset odo-ta liikevaihtonsa kasvavan vuonna 2004. Veronalennuksen seurauksena alko holin nauttiminen kotona todennä-köisesti lisääntyy ja ravintoloissakäynnit vä henevät.

Majoitusala ennakoi liikevaihdon kas vua vuodelle 2004. Vuonna 2003 hotellien käyttöaste Tampereella oli 61,9 % , missä on nousua edellisvuo-teen verrattuna 1,8 %. Tampereen käyttöaste oli Helsingin käyttöasteen (63,7 %) jälkeen maan korkein. Vuonna 2003 Pirkan maan hotellien käyttöaste oli 54,2 % ja koko maan hotellien käyt-töaste 47,6 %.

Tampereen majoituskapasiteetti su-pistui vuoden 2004 alussa, kun yksi

kaupungin suurista hotelleista suljettiin laajennusrakentamisen vuoksi. Laajen-nus otetaan käyttöön keväällä 2005. Vuoden 2004 aikana Tampereella ei ava-ta uusia hotelleja.

Vuonna 2003 Tampereen hotelleis-sa oli kaikkiaan 3 632 vuodepaikkaa. Koko Pirkanmaalla vuodepaikkoja oli 6 273. Yöpymisten määrä Tampereen hotelleissa kasvoi edellisvuoteen verrat-tuna 4,8 %. Tampereella yöpyi vuoden 2003 aikana 647 029 matkustajaa, jois-ta noin puolet oli työmatkailijoita ja puo-let vapaa-ajallaan matkustavia. Kaikista matkailijoista ulkomaalaisia oli 21 %. Ulkomaalaisten matkustajien osuus kasvoi edellisvuodesta 8,4 %.

Ravintola-alan yritykset eivät suun-nittele lisätyövoiman palkkaamista vuonna 2004. Majoitusala arvioi työvoi-man tarpeen vuoden aikana jonkin ver-ran kasvavan. Osaavaa työvoimaa on riittävästi tarjolla.

1 3 5 7 9 11 13 15

LiikenneMaa-, vesi- ja ilmaliikenne,

liikennettä palveleva toiminta, posti- ja teleliikenne

Liikenne, liikevaihdon kehitys140

120

100

80

60

Indeksi 100=2000

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Liikevaihto v.20021000 € 1 247 197


Liikenteen liikevaihto- ja palkkasumma-käyrät osoittavat kasvua sekä Pirkan-maalla että koko maassa.

Tampere-Pirkkalan lentokentän mat-kustajamäärät lähtivät nousuun huh-tikuussa 2003, kun halpalentoyhtiö Ryanair aloitti liikennöinnin kentällä. Vuonna 2003 Tampere-Pirkkalan mat-kustajamäärä kasvoi edellisvuoteen ver-rattuna 29 % ja oli 304 000. Vuoden 2004 matkustajamääräksi Ilmailulaitos arvioi 500 000.

Vuonna 2003 Tampere-Pirkkalan matkustajista kansainvälistä reittilii-kennettä käytti 61 %, kotimaan reittilii-kennettä 35 % ja tilausliikennettä 4 %.

Kansainvälisessä liikenteessä kenttä on Suomen toiseksi suurin, kotimaan lii-kenteessä sen edellä on Helsinki-Van-taan lisäksi Oulun lentokenttä.

Rautateillä kaukoliikenteen matkus-tajamäärät kasvoivat vuonna 2003 edel-lisvuoteen verrattuna 2,3 %. Tampereel-ta lähtevien tai sinne päätyvien matkus-tajien määrä kasvoi 6 %. Kaikkiaan VR:n kaukoliikenteessä tehtiin vuonna 2003 lähes 12 miljoonaa junamatkaa, joista yli 20 % alkoi Tampereelta tai päättyi sinne. Pendolino-junan liikennöinti Hel-sinki-Tampere-radalla kasvatti kaupun-kien välisen matkustajamäärän yli mil-joonaan vuodessa. Tampereen junalii-

Yksityisten hyvinvointipalvelujen liike-vaihto kasvaa Pirkanmaalla koko maata nopeammin. Myös alan palkkasumma kasvaa Pirkanmaalla ja koko maassa.

Suurin osa hyvinvointipalveluyrityk-sistä tarjoaa sosiaali- tai terveyspalvelu-ja. Ennestäänkin tiukkaa kilpailua kiristä-vät alalle syntyvät uudet yritykset. Yksi-tyiset terveyspalveluyritykset ovat ket-juuntumassa, sillä varsinkin pienten toi-mijoiden liittymisen valtakunnalliseen ketjuun uskotaan parantavan niiden kil-pailuedellytyksiä. Tutkimusten mukaan asiakkaat arvostavat terveyspalveluja tarjoavassa yrityksessä eniten ammat-titaitoa, palvelujen nopeaa saatavuut-ta ja monipuolisuutta sekä palveluaiko-jen pitävyyttä.

Hyvinvointipalveluyritykset ennakoi-vat liikevaihdon vähäistä kasvua vuodel-

le 2004. Kysyntä alalla kasvaa, sillä julki-nen sektori ei kaikilta osin kykene vas-taamaan asiakkaiden tarpeisiin. Lisäksi osalla kuluttajista on käytettävissä olevi-en tulojen kasvun myötä entistä parem-mat taloudelliset mahdollisuudet tur-vautua yksityisiin palveluihin.

Pirkanmaan kunnat ovat lisäämässä terveydenhuoltopalvelujen ostamista yksityisiltä palveluntarjoajilta. Kunnissa harkitaan muun muassa omalääkäri-, neuvola- ja kouluterveydenhuoltopalve-lujen ostamista. Tampereen kaupunki kokeilee vuonna 2004 palvelusetelin käyttöä siivouspalveluissa.

Alan yrityksissä ei toistaiseksi ole pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Tulevaisuudessa tilanne vaikeutuu hoi-toalan eläköitymisen myötä.

HyvinvointipalvelutMm. sosiaali- ja terveyspalvelut, perus- ja ammatillinen

koulutus, useita muita julkisia ja yksityisiä palveluja

Hyvinvointipalvelut, liikevaihdon kehitys140

120

100

80

60

Indeksi 100=2000

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Liikevaihto v. 20021000 € 435 516


Hyvinvointipalvelut, palkkasumman kehitys

120

110

100

90

80

70

60 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Indeksi 100 = 2000

Palkkasumma v. 20021000 € 912 917



70 000

65 000

60 000

55 000

50 000

45 000

40 000

Hyvinvointipalvelut, työlliset, Pirkanmaa


LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

1999 2000 2001 2002 2003

LÄ

HD

E: T

E-K

ES

KU

S

12 000

9 000

6 000

3 000

0

Hyvinvointipalvelut,työttömät sekäavoimet työpaikattyövoimatoimistoissaPirkanmaalla


Koko maassa

1999 2000 20011998

60 000

40 000

20 000

02002 2003

Hyvinvointipalvelut,liikevaihdon kehitys,Pirkanmaa,1000 €500 000

400 000

300 000

200 000

100 000

0 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

1999 2000 2001 2002

Liikenne,liikevaihdon kehitys,Pirkanmaa, 1000 €

2 000 000

1 000 000

0 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

1999 2000 2001 2002

2 4 6 8 10 12 14 16

Liikenne, palkkasumman kehitys120

110

100

90

80

70

60 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Indeksi 100 = 2000

Palkkasumma v. 20021000 € 257 005



30 000

20 000

10 000

0

Liikenne, työlliset, Pirkanmaa

NeljännesvuosikeskiarvotL

ÄH

DE

: T

ILA

STO

KE

SK

US

1999 2000 2001 2002 2003

LÄ

HD

E: T

E-K

ES

KU

S

1 000

800

600

400

200

0

Liikenne,työttömät sekäavoimet työpaikattyövoimatoimistoissaPirkanmaalla


Koko maassa

1999 2000 20011998

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

02002 2003

Palvelut liike-elämä l leMm. sijoitus- ja kehitysyhtiötoiminta, pankit, tietojenkäsittely,

kiinteistöpalvelut, kirjanpito-, lakiasiain- ym. asiantuntijapalvelut,

mainospalvelut, henkilöstön vuokraus

Palvelut liike-elämälle, liikevaihdon kehitys

140

120

100

80

60

40

Indeksi 100=2000

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Liikevaihto v. 20021000 € 1 091 720


Pirkanmaan liike-elämän palvelujen lii-kevaihto kääntyi nousuun vuoden 2003 alussa. Alan palkkasumma jatkaa kas-vuaan sekä Pirkanmaalla että koko maassa.

Palvelutyönantajien mukaan alan pirkanmaalaiset yritykset arvioivat myyntinsä kasvavan vuoden 2004 alku-puolella 4 %. Voimakkainta kasvua en-nustetaan henkilöstöpalveluille ja tieto-palvelualoille.

Kiinteistöpalveluyritykset työllistä-vät yhä enemmän putki-, sähkö- ja mui-den rakennusalojen ammattilaisia. Ala ei enää kasva perinteisillä siivous- tai ta-lonmiehentöillä vaan tarjoamalla asiak-kailleen ammattitaitoa vaativia kiinteis-töjen huoltopalveluja. Kova kilpailu pitää kasvavan alan kannattavuuden alhaise-na eikä uusia työntekijöitä palkata lähi-tulevaisuudessa.

Rakentamista palvelevat suunnitte-

lutoimistot ennakoivat liikevaihdon va-rovaista kasvua vuodelle 2004 niin talo-tekniseen, tuotantotekniseen kuin ym-päristönkin suunnitteluun. Teollisiin tiloi-hin liittyvän tuotantoteknisen suunnit-telun kysyntä kääntyi kasvuun vuoden 2003 lopulla. Ala ei palkkaa uutta työ-voimaa vuoden 2004 alkupuolella.

Henkilöstön vuokraus- ja rekry-tointipalvelujen liikevaihdon ennakoi-daan vuonna 2004 kasvavan 15–20 %. Alaa työllistävät muun muassa irtisa-nomiset, sillä monet irtisanotut työn-tekijät pyrkivät työllistymään henkilös-tön vuokrausyritysten kautta. Henkilös-tönvuokrauksessa on pulaa tietoteknii-kan ja taloushallinnon osaajista. Kasva-via alueita ovat logistiikka-, varastointi- ja kuljetuspalvelut, joihin tarvitaan lisää ammattitaitoista henkilöstöä.

Mainostoimistojen myyntikatteet laskivat koko maassa vuonna 2003, vuo-

kenteeseen ei ole suunnitteilla vuoro- tai kalustomuutoksia vuonna 2004 eikä myöskään matkustajamäärien odoteta muuttuvan.

VR:n tavaraliikenne lisääntyi vuon-na 2003. Positiivisen kehityksen odote-taan jatkuvan.

Tampereen seudulla liikennöi vuon-na 2003 lähes 400 taksia ja taksimatko-ja tehtiin noin kaksi miljoonaa. Ala odot-taa liikevaihdon kasvua vuodelle 2004. Pirkanmaan taksien tilausvälitys siirtyi

helmikuussa 2004 radioverkkoteknolo-giasta GPRS-verkkoon.

Vuonna 2004 teitä pitkin kulkevan tavaraliikenteen määrän odotetaan Pir-kanmaalla pysyvän edellisvuoden ta-solla.

Kuljetusala ei palkkaa uusia työnte-kijöitä vuonna 2004. Tulevaisuudessa alan yritykset odottavat eläköitymisen seurauksena työvoimapulaa ja ammatti-taitoisten autonkuljettajien rekrytoinnin vaikeutumista.

Palvelut liike-elämälle,liikevaihdon kehitys,Pirkanmaa,1000 €

2 000 000

1 000 000

0 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

1999 2000 2001 2002

1 3 5 7 9 11 13 15

ICT sisältötuotanto, palkkasumman kehitys130

120

110

100

90

80

70

60 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Indeksi 100 = 2000

Palkkasumma v. 20021000 € 84 749


ICT sisältötuotanto, liikevaihdon kehitys140

120

100

80

60

Indeksi 100=2000

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Liikevaihto v. 20021000 € 310 592


InformaatiosektoriPalvelutuotanto, sisältötuotanto

ICT-palvelutuotannon liikevaihto on kas-vanut Pirkanmaalla 2000-luvulla koko maata nopeammin. Myös palkkasum-ma Pirkanmaalla kasvaa, koko maan palkkasummakäyrä osoittaa tasaista ke-hitystä.

ICT-sisältötuotannon liikevaihto kääntyi vuonna 2003 lievään laskuun sekä Pirkanmaalla että koko maassa. Samaan aikaan palkkasumma kääntyi Pirkanmaalla nousuun. Tilannetta selit-tää se, että heikentyneestä kannatta-vuudesta huolimatta yritykset eivät ole vähentäneet henkilöstöään.

Alueellisen ICT-barometrin mukaan Tampereen seudulla toimivista alan yri-tyksistä yli puolet odottaa suhdantei-den paranevan alkuvuonna 2004. Lisä-henkilöstön palkkaamista suunnittelee 41 % yrityksistä. Barometri toteutettiin tammikuussa 2004 ICT-toiminnan kes-kuksissa Tampereella, Espoossa, Ou-lussa, Turussa, Keski-Suomessa ja Poh-janmaalla. Vastanneista positiivisimmin tulevaisuuteen suhtautuivat Tampereen seudun ja Keski-Suomen yritykset.

ICT-alan asiakasyritykset ovat lisää-mässä tietotekniikkainvestointeja pa-rantaakseen kilpailukykyään. Investoin-

teja harkitaan nyt kuitenkin tarkemmin ja pidempään kuin 1990-luvun lopul-la. Kilpailukyvyn vahvistamiseen liittyy myös alan palvelujen lisääntyvä ulkois-taminen. Kehityksen seurauksena ICT-palveluja tarjoava yritys on asiakkaal-leen yhä useammin kumppani, joka ym-märtää asiakasyrityksen ja sen toimi-alan tarpeita ja niiden muutoksia.

ICT-alan työvoiman saatavuus on Tampereen seudulla toistaiseksi hyvä. Haasteeksi on muodostumassa tekno-logian soveltava osaaminen. Kun alan perustekniikka hallitaan halvan työvoi-man maissa, Suomen on keskityttä-vä soveltavien toimintojen kehittämi-seen ja ICT-alan ”jalostusasteen” nos-tamiseen oppilaitosten ja yritysten yh-teistyönä.

Pirkanmaan teknologiastrategiassa yritykset näkevät kansainvälisinä vah-vuuksinaan ohjelmisto-, tietoliikenne- ja arkkitehtuuriosaamisen sekä sulau-tetut järjestelmät. Alan panoskohteiksi nostetaan käytettävyyden kehittäminen ja avoimen lähdekoodin käytön lisää-minen. Tulevaisuuden haasteena pide-tään tietoturvaosaamisen vahvistamista etenkin mobiiliratkaisuissa.

ICT palvelutuotanto, liikevaihdon kehitys150

120

90

60

30

Indeksi 100=2000

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Liikevaihto v. 20021000 € 1 134 542


ICT palvelutuotanto, palkkasumman kehitys

140

120

100

80

60

40 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Indeksi 100 = 2000

Palkkasumma v. 20021000 € 186 819


Palvelutuotanto: tietojenkäsittelypal-velu, teleliikenne sekä viihde-elek-troniikan, tietokonelaitteistojen ja tietoliikennevälineiden tukkukauppa.

Sisältötuotanto: kustantaminen, liik-keenhoidon konsultointi, mainos- ja viestintäpalvelut, radio-, tv- ja eloku-vatoiminta sekä uutistoimistot.

LÄ

HD

E: T

E-K

ES

KU

S

2 000

1 500

1 000

500

0

Palvelut liike-elämälle,työttömät sekäavoimet työpaikattyövoimatoimistoissaPirkanmaalla


Koko maassa

1999 2000 20011998

20 000

15 000

10 000

5 000

02002 2003

delle 2004 odotetaan nollakasvua. Yri-tysten henkilöstömäärien arvioidaan py-syvän ennallaan.

Toimistotilojen kysyntä Tampereel-la vilkastui vuoden 2004 alussa. Edelli-sen vuoden lopulla tilat täyttyivät hyvin hitaasti, mutta kuitenkin nopeammin kuin muualla maassa. Syynä vanhojen toimistotilojen kysynnän kasvuun on osittain se, että Tampereelle on valmis-tunut hyvin vähän uusia toimitiloja. Lii-ke-, teollisuus- ja varastotilasta Tampe-reella on jonkin verran puutetta, varsin-kin keskustan alueella. Kiinteistönvuok-

rausyhtiöt eivät odota liikevaihdon kas-vua vuodelle 2004 eivätkä palkkaa uut-ta työvoimaa.

Pirkanmaan teknologiastrategiassa alan yritykset arvioivat, että osaamis-intensiivisten palvelujen ulkoistaminen yrityksissä lisääntyy. Samalla yrityksen eri tukitoimintojen rajat hämärtyvät ja esimerkiksi taloushallinto, liikkeenjoh-don konsultointi ja tietojärjestelmien kehittäminen yhdistyvät. Tulevaisuuden visiossa asiakas hankkii kokonaispal-velua yhdeltä, monialaiselta asiantunti-jayritykseltä.


30 000

20 000

10 000

0

Palvelut liike-elämälle, työlliset, Pirkanmaa


LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

1999 2000 2001 2002 2003

ICT palveluja sisältötuotanto,liikevaihdon kehitys,Pirkanmaa, 1000 €

1 000 000

500 000

0 1999 2000 2001 2002

LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Palvelutuotanto Sisältötuotanto

Palvelut liike-elämälle, palkkasumman kehitys

130

110

90

70

50 LÄ

HD

E:

TIL

AS

TOK

ES

KU

S

Indeksi 100 = 2000

Palkkasumma v. 20021000 € 461 009


2 4 6 8 10 12 14 16

Avoimen ohjelmisto-liiketoiminnan keskus COSS aloitti toimintan-sa Tampereen Teknolo-gia keskuksessa vuoden 2004 alussa. Keskuk-sen tavoite on lisätä avoimeen lähdekoodiin perustuvien eli open source -ohjelmistojen käyt töä suomalaisissa

yrityksissä. Open source software eli OSS-tuotteet ovat täydentämässä ja osin korvaa-massa alan kaupallisia tuotteita, koska ne alentavat yri tys ten ohjelmistoja tuotekehi-tyskustannuksia.

Tampereen Teknologiakeskus Oy:n pro-jektijohtaja Petri Räsänen kertoo, että OSS-tuotteita on maailmanlaajuisesti tarjolla yhä enemmän.

– Ne ovat myös entistä innovatiivisempia ja helppokäyttöisempiä. Niiden käytön yleis-

tymistä hidastavat kuitenkin epätietoisuus käyttömahdollisuuksista ja -sovelluksista se-kä epävarmuus käyttäjätukeen ja -oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Avoimen ohjelmistoliiketoiminnan kes-kus pyrkii lisäämään OSS-tuotteiden käyttöä keräämällä niistä kansainvälistä tietoa ja jaka-malla sitä suomalaisiin yrityksiin.

– Varsinkin pk-yrityksissä OSS-tuotteiden käyttöönottoon kannustaa niiden maksutto-muus ja yhteensopivuus muiden ohjelmisto-tuotteiden kanssa. Rakennamme yritysver-kostoa, jossa OSS-tuotteita käytetään syste-maattisesti yritysten toiminnan tehostami-sessa ja kilpailukyvyn lisäämisessä.

– Keskus lähtee siis yritysten tarpeis-ta, asiantuntijoina ovat Tampereen teknillisen yliopiston tutkijat yhteistyössä alan muiden suomalaisten osaajien kanssa.

Räsäsen mukaan OSS-tuotteet ovat yhä tärkeämpi osa kansainvälisten tietoja vies-tintäteknologiayritysten liiketoimintaa. EU:n

tietoyhteiskuntaohjelmassa avoin lähdekoo-di nähdään mahdollisuutena parantaa Euroo-pan kilpailukykyä.

– Esimerkiksi automaatioalan yrityksen ei avoimen lähdekoodin ansiosta tarvitse tuot-taa kaikkea ohjelmistokehitystään itse. Lisäk-si avoin lähdekoodi parantaa yrityksen tuot-teen yhteensopivuutta muiden tietoteknisten järjestelmien kanssa.

– Ohjelmistoja tuottavat yritykset voivat hyödyntää avointa lähdekoodia osana omia tuotteitaan. Jos OSS-tuotteet yleistyvät nope-asti, jotkut ohjelmistojen tuottajat voivat ajau-tua tilanteeseen, jossa niiden on ohjelmistoli-senssien sijaan ryhdyttävä myymään esimer-kiksi palveluja. Toisaalta OSS-tuotteiden käy-tön yleistyminen synnyttää kysyntää uuden-tyyppisille palveluille ja tarjoaa näin uusia kan-sainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia.

www.coss.fi

OsaamiskeskustoimialatInformaatio- ja kommunikaatioteknologia, koneenrakennus ja automaatio, viestintä,

terveysteknologia sekä asiantuntijapalvelut

ICT-osaamiskeskuksen huippuhanke COSS:avoimesta lähdekoodista kilpailukykyä

Valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan osallistuvat Pirkanmaalta Tampereen seu-tukunnassa toimivat osaamiskeskukset: in-formaatio- ja kommunikaatioteknologia, ko-neenrakennus ja automaatio, terveystekno-logia sekä viestintä.

Osaamiskeskusaloja seurataan klusteri-näkökulmasta, joka tarkastelee kehitystä toi-mialaluokittelua laajemmin. Esimerkiksi ko-neenrakennuksen ja automaation kehityk-sessä ovat metalliteollisuuden lisäksi muka-na muun muassa koneenrakennuksen kom-ponenttitoimittajat muilta teollisuuden aloilta (esimerkiksi kumiteollisuudesta) sekä alaan liittyvät palvelut (esimerkiksi insinööritoimis-tot). Eri klusterit sisältävät siis osin samoja toimialoja.

Terveysteknologian osaamiskeskuksen kasvu jatkuu voimakkaana. Alan yrityskanta on Tampereen seudulla laaja-alainen ja mo-

nipuolinen, mikä osaltaan tukee positiivis-ta kehitystä. Terveysteknologian yritysten henkilös tömäärä kasvoi vuosina 1995–2003 noin 15 %.

Pirkanmaan teknologiastrategia määrit-telee terveysteknologian klusterin vahvim-miksi osaamisalueiksi immunologiset hoi-dot ja rokotteet, kudosteknologian ja bioha-joavat materiaalit sekä silmälääkkeet. Tulevai-suuden merkittäväksi osa-alueeksi voi nous-ta kotihoitoon liittyvien teknologisten ratkai-sujen ja palvelukonseptien kehittäminen ja tuotteistaminen.

Informaatio- ja kommunikaatioteknologi-an eli ICT-osaamiskeskustoimialojen liikevaih-don kaksi vuotta jatkunut lasku pysähtyi vuo-den 2003 puolivälissä. Kehityksen odotetaan vauhdittuvan vuonna 2004.

ICT-osaamiskeskuksessa aloitti tammi-kuussa 2004 toimintansa Avoimen ohjelmis-

toliiketoiminnan keskus, joka valittiin vuon-na 2003 valtakunnallisen osaamiskeskusoh-jelman huippuhankkeeksi. Keskuksen tavoi-te on lisätä avoimeen lähdekoodiin perustu-vien ohjelmistojen käyttöä suomalaisissa yri-tyksissä.

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

indeksin pisteluku (2000=100)

160

130

100

70

40

TerveysteknologiaViestintäICTKoneenrakennusja automaatio

Osaamiskeskustoimialojenliikevaihdon kehitys Pirkanmaalla

LÄH

DE

: TIL

AST

OK

ES

KU

S

2003

Pirkanmaan teknologiastrategia ja seutukuntien vahvuudet

Pirkanmaan teknologiastrategiassa esitel lään alueen seutukuntien panoskohteet eli jokaisen seutukunnan taloudelliselle kehitykselle merkityksellisimmät toi-mialat. Panoskohteet on määritelty kunkin seutukun-nan yritysten, kuntien ja elinkeinoelämän edustajien yhteistyönä syksyllä 2003. Tulevaa kehitystä seutu-kunnissa tuetaan rahoittamalla panoskohteiden vah-vistamiseen tähtääviä, yksittäisten yritysten tai yri-tysryhmien hankkeita. Panoskoh teiden kehittämi-sen tärkeitä osa-alueita ovat koulutus ja verkostoitu-minen.

Kaikkien Pirkanmaan seutukuntien kehitys tukeu-tuu Tampereen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja eri tutkimuslaitosten osaamiseen. Niiden tarjoama korkea tasoinen koulutus sekä tutkimustyö ja sen tu-losten hyödyntäminen vahvistavat koko Pirkanmaan kehitystä ja vetovoimaisuutta.

Seutukuntien panoskohteet

Luoteis-Pirkanmaa• metalliala• puun jatkojalostus• logistiikka• elektroniikka

Lounais-Pirkanmaa• metalliala• sisustusala• kumi- ja muoviala• laukku- ja piennahkatavara-ala

Tampereen seutu• koneenrakennus ja automaatio• informaatio- ja kommunikaatio teknologia• viestintä- ja mediapalvelut• terveysteknologia • osaamisintensiiviset yrityspalvelut• kokous- ja kongressimatkailu

Ylä-Pirkanmaa• muoviala • kierrätys, esimerkiksi uusiomateriaalien jalostus• puuala, esimerkiksi bioenergian tuotanto• hyvinvointipalvelut• metalliala• informaatioteknologia

Kaakkois-Pirkanmaa• elintarvikeala• pienyritystoiminta• tekstiiliala• metalliala• muoviala

Etelä-Pirkanmaa• automaatio• kansainvälinen kauppa

1 3 5 7 9 11 13 15

Pirkanmaan talousToimialojen nykytila ja näkymät

on ajankohtainen katsaus Pirkanmaan talouden kannalta keskeisimpien toimialojen

nyky tilanteeseen ja lähikuukausien näkymiin. Katsaus on tarkoitettu yritysten, kuntien ja elinkeino-

elämän tukiorganisaatioiden käyttöön niiden analysoidessa ja ennakoidessa omia toimiaan.

Pirkanmaan TE-keskuksen, Tampereen kauppakamarin, Pirkanmaan liiton ja Tampereen kaupungin

elinkeinokeskuksen tuottama julkaisu on syntynyt läheisessä yhteistyössä alueellisten toimialajärjestöjen

kanssa. Perusaineistona ovat Tilastokeskuksen tätä tarkoitusta varten kokoamat tuoreimmat liikevaihto- ja

palkkasummatilastot sekä Pirkanmaan TE-keskuksen työvoimatilastot. Kehitystä ja käytännön liiketoimin-

nan tulevaisuuden näkymiä ovat arvioineet kunkin toimialan asiantuntijat yrityksistä ja toimialajärjestöistä.

Alueellinen talouskatsaus ilmestyi ensimmäisen kerran helmikuussa 2002. Katsaus julkaistaan sisäl-

lön painopisteitä vaihdellen kahdesti vuodessa. Toivomme yritysten ja muiden organisaatioiden edustajilta

aktiivista palautetta ja kehittämisajatuksia, niin että katsauksesta muodostuisi hyödyllinen työkalu Pirkan-

maan ja sen elinkeinoelämän kehittämiseen.

Vies

tintä

toim

isto

Tam

mis

to, K

nuut

ila &

Tam

mis

to O

y •

Toim

itus

Maa

rit V

irta

• U

lkoa

su M

arja

Muh

onen

, tai

tto

Ott

o To

ivak

ka ,

graa

fit M

artt

i Tam

mis

to, O

tto

Toiv

akka

• E

sa P

rint T

ampe

re, 2

004

Koko katsaus ja tilastografiikka sähköisessä muodossa julkaisijoiden verkkosivuilla.

Pirkanmaan työvoima- ja

elinkeinokeskus

Elinkeinoelämän ja yritystoi-minnan palvelukeskus• neuvontapalvelut • kehittämispalvelut• koulutuspalvelut• rahoituspalvelut www.te-keskus.fi

Tampereen kauppakamari

Elinkeinoelämän kansallisten ja kansainvälisten verkostojen ra-kentaja• edunvalvonta• koulutustoiminta• jäsenpalvelut• viranomaistehtävätwww.tampere.chamber.fi

Tampereen kaupunki,

elinkeinokeskus

Elinkeinoelämän kehittäminen• elinkeinostrateginen linjaus• kehittäjäverkoston yhteistyö• yritystoimintaympäristön kehittäminen• toimialojen kehittäminenwww.tampere.fi

www.tamperebusiness.com

Pirkanmaan liitto

Maakunnan kehittäjä ja edun-valvoja, maakunnan tunnetuk-si tekijä• edunvalvonta• maakuntasuunnittelu• aluekehitysohjelmat• maakuntakaavoituswww.pirkanmaa.fi

pirkanmaan talous · 2014-10-08 · julkaisijat: pirkanmaan liitto pirkanmaan te-keskus tampereen...

Documents