kelan rooli sosiaali- ja terveydenhuollossa; ajankohtaista kelassa kiuttu_hallinto... ·...

1

Kelan rooli sosiaali- ja terveydenhuollossa; ajankohtaista Kelassa

28.04.2016

Jorma Kiuttu, dosentti

Vakuutusalueen ylilääkäri

Kelan Itä- ja Pohjois-Suomen aluekeskus

2

Kelan aiheita päivälle

• Kelan etuudet sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudessa

• Kelan kuntoutuksesta (vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen lakimuutos 1.1.2016)

• Kiila-kuntoutus 1.5.2016

• Lääkekorvauksista

• Chat-palvelu

• Työkykyneuvonta Kelassa

• Kelan neuvontatyö

• Lääkärilausuntojen sähköistäminen

• Ulkomaalaisten terveydenhoito Suomessa ja suomalaisten terveydenhoito ulkomailla

3

Kelan toiminta-ajatus

Elämässä mukana – muutoksissa tukena

Turvaamme väestön toimeentuloa,

edistämme terveyttä ja

tuemme itsenäistä selviytymistä.

4

Kelan tehtävien muuttuminen

• Kelan rooli yhteiskunnallisena toimijana korostuu -> mahdollisesti ainoa palvelujen tuottaja pienillä paikkakunnilla

• Kelalle uusia tehtäviä

• Asioiden ja tehtävien keskittäminen jatkuu

• Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa lisääntyy

5

Elämässä mukana – muutoksissa tukena

Raskaus, synnytys ja lastenhoito

Sairaus, vamma, työkyvyttömyys

Eläkkeet

Työttömyys

Opiskelu Asuminen

Asevelvolliset ja veteraanit

Kela

6

Kelan hoitamia etuuksia

• Peruseläketurva

• Sairausvakuutus

• Kuntoutus ja sairauksien ehkäisy

• Vammaisetuudet

• Perhe-etuudet

• Työttömyysturva

• Asumistuet

• Opintotuki ja koulumatkatuki

• Sotilasavustus

7

UUDET VAKUUTUSPIIRIT 1.1.2016 alkaen

YKSIKKÖÄ

6

POHJOINEN

VAKUUTUSPIIRI

ITÄINEN

VAKUUTUSPIIRI

KESKINEN

VAKUUTUSPIIRI

LÄNTINEN

VAKUUTUSPIIRI

ETELÄINEN

VAKUUTUSPIIRI

Oulu

Keski-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Lappi

Pohjois-Savo

Etelä-Savo

Keski-Suomi

Pohjois-Karjala

Tampere

Etelä-Pirkanmaa

Kanta-Häme

Etelä-Pohjanmaa

Turku

Varsinais-Suomi

Satakunta

Pohjanmaa

Ahvenanmaa

Helsinki

Espoo

Länsi-Uusimaa

Keski-Uusimaa

Kymenlaakso

Etelä-Karjala

Vantaa-Porvoo

Päijät-Häme

OSASTOA

11 >

VAKUUTUSPIIRIÄ

5 24 >

8

ALUEELLISET ASIAKASPALVELUYKSIKÖT 1.1.2016 alkaen

ASIAKAS- PALVELU- YKSIKKÖÄ 6

Kelan asiakaspalvelusta vastaa Asiakkuuspalvelujen tulosyksikkö.

POHJOINEN

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ

ITÄINEN


KESKINEN


LÄNTINEN


ETELÄINEN


PÄÄKAUPUNKISEUDUN


YHTEYSKESKUS:

KELAN VALTAKUNNALLINEN

PUHELINPALVELU

Toimistoja 183

Verkkoasiointi 24/7

Puhelinpalvelu 8-18

Yhteispalvelupisteitä 140

(Tilanne 11/2015)

9

YHTEYSKESKUS 1.1.2016 alkaen

YHTEYSKESKUS:

Valtakunnallinen puhelinpalvelu

arkisin klo 8–18

Sosiaalisen median asiakaspalvelutiimi

(mm. Kysy Kelasta -palstat ja kela.fi)

Työterveyshuoltotilastot 2

1.4

.20

16

21

.4.2

01

6

Kuntoutustilastot

29

Kelan kuntoutus 2015 (1/2)

2015 2014 Muutos- %

%

Muutos-% 2009-2015 (reaalinen)

Kuntoutus, milj.€ 342,4 313,3 9,3 32,5

Kuntoutujat 112 210 107 110 4,8 34,0

€/kuntoutuja/v 3 052 2 925 4,3 -1,1

Kunt.raha, milj.€ 99,4 91,4 8,8 38,6

Kunt.rahan saajat 57 290 56 730 1,0 5,5

€/kuntoutuja/v 1 735 1 610 7,7 31,4

Kuntoutustilastot

30

2015 2014 Muutos-% v:sta 2014

Ammatillinen kuntoutus milj.€ 33,5 30,8 8,9

Kuntoutujat

18 140 15 180 19,5

Vaikeav. lääk. kunt. milj. € 182,2 155,9 16,9

Kuntoutujat Kuntoutuspsykoterapia milj.€ Kuntoutujat

25 270

39,8 27 290

24 070

37,7 25 020

5,0

5,5 9,1

Harkinnanvarainen kunt. milj.€ 87,3 89,2 -2,1

Kuntoutujat

44 810 44 860 -0,1

Kelan kuntoutus 2015 (2/2)

Kuntoutustilastot

Toteutuneet ja tulevat keskeiset muutokset Kelan kuntoutuksessa

• Osasairauspäivärahan maksimiaika muuttunut 120 päivään 1.1.2014

• Kelan ammatillisen kuntoutuksen kriteerit ”kevenivät” 1.1.2014 lukien: ”työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennainen heikentyminen”, ei vaadita enää ”työkyvyttömyyden uhkaa”

• Vuoden 2015 alusta kuntoutustarveselvitys ja kuntoutustutkimus korvautuivat ammatillisella kuntoutusselvityksellä

• 1.6.2015 vammaisetuuksien muutos

• 1.10.2015 voimaan osakuntoutusraha

• 1.1.2016 vaikeavammaisten kuntoutuksen muutokset (”vaativa kuntoutus”, ei vammais- tai hoitotukikytkentää enää)

• 1.5.2016 Aslak- ja TYK-kuntoutukset korvautuvat ”Kiila-kuntoutuksella”

21

.4.2

016

• Voimaan 1.10.2015

• Kuntoutusraha maksetaan osakuntoutusrahana niiltä kuntoutuspäiviltä, joina kuntoutuja työskentelee osapäiväisesti kuntoutuksen ohessa

• Kuntoutusraha täysimääräisenä vähintään neljä tuntia matkoineen kestävältä kuntoutuspäivältä, jona kuntoutuja estynyt työstään kokopäiväisesti

• Osakuntoutusraha vähintään neljä tuntia matkoineen kestävältä kuntoutuspäivältä, jona kuntoutuja työskentelee palkkatyössä tai yrittäjänä enintään 60 prosenttia normaalista päivittäisestä työajastaan

• Jos kuntoutuja työskentelee yli 60 % päivittäisestä työajastaan, ei kuntoutujalla ole oikeutta kuntoutusrahaan kuntoutuspäivältä lainkaan

• Osakuntoutusraha on puolet kokopäiväisen kuntoutusrahan määrästä

Edistää työn ja kuntoutuksen yhteensovittamista sekä kannustaa työskentelemään osapäiväisesti kuntoutuksen aikana

21

.4.2

016

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

1.1.2016 alkaen

Kuntoutuksen muutos – peruspohja säilyy

Vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen 1.1.2016

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

• Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014)

• Olennaiset muutokset:

– hakijan ei enää tarvitse saada vammais- tai hoitotukea

varhaistuminen

– nimen muutos

– viitekehyksenä ICF (WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus)

mm. toimintakyvyn kokonaisvaltainen huomioiminen ja terminologia

– vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta järjestetään arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista varten

kuntoutusta ei järjestetä ainoastaan hoidollisin tavoittein

– korostetaan yhteistyötä, ohjauksellisuutta ja aktiivista työotetta

Terapiakeskeisyydestä kuntoutumista tukevan arjen rakentamiseen

ICF malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista

• ICF on monitasoinen lähestymistapa

– jolla voi kuvata ihmisen toimintakykyä ja toimintarajoitteita

– jonka avulla tämä tieto on järjestetty ja siirrettävissä

– joka avulla kaikki puhuvat samaa kieltä (yhtenevä käsitteiden ymmärtäminen)

– Jonka avulla voi arvioida mittarin näkökulmaa (siltaus)

Tulossa: ICF opas/THL

Lääketieteellinen

terveydentila

Ympäristötekijät Yksilötekijät

Kehon toiminnot/ Kehon rakenteet

Suoritukset Osallistuminen

Kaksisuuntainen vuorovaikutus:

muutokset vaikuttavat toisiin osa-alueisiin

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaativan kuntoutuksen asiakas

Vaativan kuntoutuksen asiakkaana pidetään henkilöä

• joka on alle 65-vuotias

• joka ei ole julkisessa laitoshoidossa

• jolla on sairaus tai vamma sekä siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite

• jonka suoritus- ja osallistumisrajoite on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa kotona, opiskelussa, työelämässä tai muissa elämäntilanteissa

• jonka rajoite aiheuttaa vähintään vuoden kestävän kuntoutustarpeen

• jonka kuntoutus ei liity välittömään sairaanhoitoon

• jonka kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia

• jolle kuntoutus on perustellusti tarpeen mahdollistamaan arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista

Mitä tarkoitetaan sairaudella tai vammalla ja siihen liittyvällä suoritus- ja osallistumisrajoitteella?

• Asianmukaisesti todettu sairaus tai vamma

– diagnoosit eivät määritä oikeutta kuntoutukseen

– kaikki sairaudet tai vammat sekä lääketieteellinen terveydentila otetaan huomioon kokonaisuudessaan (vrt. ICF)

• Sairauteen tai vammaan liittyvää suoritus- ja osallistumisrajoitetta

– tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena

– arvioidaan yksilöllisesti ja laaja-alaisesti

• Rajoite esim. liikkumisessa, kommunikoinnissa, vuorovaikutuksessa, mielentoiminnoissa, käyttäytymisessä, aistitoiminnoissa, oppimisessa, tiedon soveltamisessa tai itsestä huolehtimisessa

Milloin rajoite on niin suuri, että henkilöllä on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa?

• Rajoite voidaan viitteellisesti suhteuttaa ICF:n ongelman suuruusluokkaa kuvaaviin tarkenteisiin

– huomattava suoritus- ja osallistumisrajoite on viitteellisesti vaikean (korkean, erittäin suuren jne.) ongelman suuruinen

• Yksittäisellä kapea-alaisella toimintakyvyn osa-alueella oleva vaikea ongelma ei ole riittävä peruste, jos se ei aiheuta huomattavia

vaikeuksia henkilön suoriutumisessa ja osallistumisessa

– Esim. yksittäisen nivelen vaikea liikerajoitus ei todennäköisesti aiheuta huomattavia liikkumisen vaikeuksia

– Huom. suuruudeltaan eritasoisia rajoitteita voi olla usealla toimintakyvyn

osa-alueella siten, että rajoitteet yhdessä aiheuttavat huomattavia vaikeuksia


• Rajoitteen ei tarvitse ilmetä kaikissa arjen toimintaympäristöissä

– Esim. rajoite voi aiheuttaa huomattavia vaikeuksia koulussa, mutta turvallisessa kotiympäristössä vaikeuden voivat olla vähäisempiä tai toisinpäin

– Huomioidaan elämäntilanteeseen liittyvät vaatimukset suoriutumiselle ja osallistumiselle

• Esim. työssäkäyvällä tai eläkkeellä olevalla vaatimukset voivat olla erilaisia


• Myöntämisen edellytysten tulee täyttyä myöntämisen ajankohtana

– Esim. henkilöllä voi olla diagnosoituna vaikea sairaus, mutta sairaus aiheuttaa vasta myöhemmässä elämänvaiheessa huomattavia vaikeuksia

• Arviossa on huomioitava sairauden hoidon vaihe

– Esim. henkilöllä voi olla pitkäaikainen sairaus, joka pahenemisvaiheessa aiheuttaa huomattavia vaikeuksia. Tällaisessa tilanteessa oikeus kuntoutukseen voidaan arvioida vasta tilanteen vakiinnuttua

Mitä tarkoitetaan välittömällä sairaanhoidolla?

• Välittömällä sairaanhoidolla tarkoitetaan asianmukaista sairauden tutkimusta, diagnosointia, selkeää hoitovastuun ottamista, hyvän hoitokäytännön mukaisen suunnitelmallisen hoidon ja kuntoutuksen toteuttamista siten, että tilanne vakiintuu hoidollisesti

• Välitön sairaanhoito ei siis ole pelkästään sairauden akuuttihoitoa

• Vastuu välittömästä sairaanhoidosta ja siihen liittyvästä kuntoutuksesta kuuluu julkiselle terveydenhuollolle

Milloin kuntoutusvastuu voi siirtyä Kelalle?

• Kuntoutusvastuu voi siirtyä Kelalle, kun välitön sairaanhoito on toteutunut ja asianmukaisen hoitosuhteen ja seurannan ohella tarvittavien lääkinnällisten kuntoutustoimenpiteiden tavoitteet ja sisältö voidaan suunnitella vähintään vuoden ajalle

• Vaikuttava kuntoutus edellyttää hyvän hoitokäytännön mukaista hoitoa ja seurantaa kuntoutuksen aikana

• Kuntoutujalle tehtyjen leikkaus- tai muiden toimenpiteiden jälkihoitoon liittyvä välitön kuntoutus kuuluu terveydenhuollon vastuulle. Tilanteen vakiinnuttua, kuntoutus voi jatkua normaalisti Kelan järjestämänä

Milloin kuntoutuksen tavoitteet ovat vain hoidollisia ja vastuu kuuluu kunnalle?

• Kuntoutus ei ole tarpeen jäljellä olevan suoriutumisen ja osallistumisen mahdollistamiseksi

• Henkilöllä ei ole kykyä aktiivisesti ja harkitusti osallistua omaan kuntoutukseensa

• Henkilöllä ei ole kykyä aktiivisesti ja harkitusti toteuttaa tehtävä tai toimi ja/tai kykyä osallistua elämän tilanteisiin itsenäisesti, apuvälinein tai avustettuna tai sitä ei ole odotettavissa kuntoutuksen keinoin

• Esim. pelkästään liikelaajuuksien tai hengityskapasiteetin ylläpitäminen, lihasjäykkyyden vähentäminen ovat hoidollisia tavoitteita, ellei niihin liity aktiivisen suoriutumisen ja osallistumisen tavoitteita

Sujuvan vastuunvaihdon varmistamiseksi Kela voi jatkaa kuntoutusta 3 kuukautta päätöksenteosta.

Oikeus ja edellytykset - terapian päätösvaihe harkinnanvaraisena kuntoutuksena (TEPHA)

• Jos tarvitaan vain yksilöterapian päätösvaihe eikä myöntämisedellytykset enää täyty, voi Kela poikkeuksellisesti järjestää terapian päätösvaiheen harkinnanvaraisena kuntoutuksena (TEPHA)

• TEPHA voidaan myöntää vain tilanteessa, jossa

– myöntämisen edellytykset eivät enää täyty, koska kuntoutujan tilanne on kohentunut toteutuneen yksilöterapian aikana

– yksilöterapian päätösvaihe on tarpeellinen

– koska terapiassa toteutetaan päätösvaihe, ei vastuun siirtäminen terveydenhuollolle eikä terapeutin vaihtaminen ole tarkoituksenmukaista

• Päätösvaiheessa yksilöterapian

– Käyntikerta 45 min, päätöksen pituus max. 9 kk, käyntikertoja laskennallisesti 3 kuukautta kohden (max 27 kertaa)

• Ohjauskäyntien myöntäminen päätösvaiheessa on mahdollista kuntoutussuunnitelman mukaisesti suhteutettuna myönnettävään aikaan

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaativan kuntoutuksen sisältö

• Hyvän kuntoutuskäytännön mukaista

– tieteellinen vaikuttavuusnäyttö, jota täydentää yleisesti hyväksytyt vakiintuneet ja kokemusperäisesti perustellut menettelytavat

– viitekehyksenä ICF-luokitus

• Perustuu erityisasiantuntemukseen

• Asiakaslähtöistä

– kuntoutuksen lähtökohtana kuntoutujan arjen toimintoihin ja osallistumiseen liittyvät tarpeet ja tavoitteet

– kuntoutuja on mukana oman kuntoutuksensa sisällön, toteutustavan sekä menetelmien suunnittelussa

– toteutetaan tarpeenmukaisesti kuntoutujan arjen toimintaympäristöissä

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaativan kuntoutuksen sisältö

• Aktiivista ja toiminnallista

– korostetaan kuntoutujan omaa aktiivisuutta, ohjataan kuntoutumista tukevaan arkeen toimijoita sitouttamalla

• Perustuu yhteistyöhön

– yhteistyötä tehdään kuntoutujan ja tämän läheisten ja muiden tärkeiden toimijoiden kanssa mm. päiväkodissa, koulussa, palvelutalossa, työpaikalla ja henkilökohtaisen avustajan kanssa

– yhteistyö mahdollistaa kuntoutumista edistävät toimintatavat

– kaikki hyötyvät!

• Ohjauksellinen ote

• Toteutuu terapioina ja moniammatillisina kuntoutuspalveluina

Terapiamuodot

Terapiamuodot ovat

• fysioterapia

• toimintaterapia

• puheterapia

• psykoterapia

• neuropsykologinen kuntoutus

• musiikkiterapia

• monimuotoryhmäterapia

• päiväkuntoutus.

Terapioiden erityismuodot

• fysioterapiassa allasterapia, ratsastusterapia ja lymfaterapia

• toimintaterapissa ratsastusterapia

• psykoterapiassa kuvataideterapia.

• Muu toteutusmuoto on

• uroterapia.

Terapialajit

• yksilöterapia

• ryhmäterapia

• perheterapia psykoterapiassa

Mitä kuntoutuspalveluja on Kelan järjestämässä vaativassa kuntoutuksessa?

Kuntoutuslaitoksessa toteutuva avo- tai laitosmuotoinen kuntoutus:

• Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

• Moniammatillinen yksilökuntoutus

Aikuisille: Lapselle ja nuorille:

Aistivammojen palvelulinja

Neurologinen palvelulinja

Tules- ja reumapalvelulinja

Yleispalvelulinja

Aistivammojen palvelulinja

Neurologinen ja yleispalvelulinja

Tules- ja reumapalvelulinja

http://www.kela.fi/standardit

Mikä on mahdollista Kelan järjestämissä terapioissa?

• Kotikäynnit

– käyntejä arjen ympäristössä (koti- koulu-, päiväkoti, palvelutalo yms.)

– tarve kirjataan kuntoutussuunnitelmaan

• Ohjauskäynnit omaisille

– ohjaus pääsääntöisesti toiminnallisesti normaalin terapiakäynnin yhteydessä

– erityisestä syystä, kun kuntoutujan osallistuminen ei ole tarkoituksenmukaista

– tarve perustellaan kuntoutussuunnitelmassa

– muutos: nyt myös aikuiselle kuntoutujille mahdollinen

• Yhteistyökäynnit

– terapeutit voivat toteuttaa kuntoutujan terapiakäynnin yhdessä, jos kuntoutujalle 2 tai useampia eri terapia

yhteiset tavoitteet, toimintatavat, tiedonvaihto, hyvät käytännöt

– sisältyvät myönnettyihin käyntikertoihin

– tarvetta ei tarvitse perustella kuntoutussuunnitelmassa

Mikä on mahdollista Kelan järjestämissä terapioissa?

• Verkostokäynnit

– terapeutti voi tehdä käynnin kotiin, osallistua kuntoutussuunnitelman laatimiseen, HOJKSn laatimiseen koulussa, erityistä tukea tarvitsevan lapsen kuntoutussuunnitelman laatimiseen päiväkodissa ja apuvälinesovitukseen tai käytönohjaukseen kuntoutujan arkiympäristössä

– voidaan toteuttaa kuntoutuspäätöksen perusteella

– tarvetta ei tarvitse perustella kuntoutussuunnitelmassa

• Liikunta- ja harrastuskokeilut

– arkeen kuntoutumista tukevaa toimintaa

– yhteistyö läheisten kanssa

– hyvä ottaa huomioon ja keskustella kuntoutussuunnittelussa ja kirjata kuntoutussuunnitelmaan

–

Miten terapioita on mahdollista toteuttaa Kelan järjestämissä terapioissa?

• Ohjauksellinen terapia

– yhteistyö ja vuorovaikutus läheisten ja lähiverkoston kanssa keskeistä

– kuntoutumista tukevat toimintatavat arjen toimintaan

– käyntikertojen määrä voi olla vähäinen

– voi toteutua harvakseltaan tai aluksi tiiviisti ja sitten harventuen tai esim. kahtena jaksona


• Jaksotus ja vuorottelu toisen terapian kanssa

– terapia voi toteutua vuoden aikana jaksoina

– terapia voi toteutua jaksoina pitkällä aikavälillä sen sijaan, että terapiat jatkuvat vuodesta toiseen

– huomioidaan mm. jaksaminen, motivaatio, samanaikaisesti ei liian monia eri tavoitteita


• Tiivistäminen


–

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - hyvän kuntoutuskäytännön mukainen kuntoutussuunnitelma

• Tehdään julkisen terveydenhuollon yksikössä, joka vastaa henkilön kuntoutustarpeen arviosta, kuntoutuksen suunnittelusta ja seurannasta ja tarpeen mukaisen hoidon jatkumisesta kuntoutuksen aikana

– erityishuoltopiireissä laaditut kuntoutussuunnitelmat hyväksytään

– muiden tahojen kuntoutussuunnitelmiin tarvitaan kunnan hyväksyntä, jotta kunta voi varautua kuntoutuksen järjestämiseen, jos se ei ole Kelan vastuulla

• Laatii lääkäri tai moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu lääkäri yhteistyössä kuntoutujan ja tämän läheisen kanssa

• Perustuu kokonaisvaltaiseen kuntoutustarpeen arvioon

• Tehdään 1-3 vuoden ajalle

Lasse 59 v. Kuntoutussuunnitelma tehty terveyskeskuksessa Haettu kuntoutus: fysioterapia 2x60 min/vko, toimintaterapia 1x90 min/vko, laitoskuntoutus 3 vkoa/vuosi Tavoite: ei kuntoutussuunnitelmassa asetettu

I69.3 Aivoinfarktin jälkitila, vas. puolen halvaus (2,5 v. sitten) epilepsia, diabetes, verenpainetauti, korkeat rasva-arvot

vas. puolen halvausoireet, vas.

puolen huomioitta jättäminen,

juuttumisalttiutta, hitautta,

tarkkaavuuden ongelmia,

vaikeutta palauttaa asioita

muistiin

toiminnanohjauksen vaikeutta, toimii lähinnä vain oikealta puolelta toimii yksikätisesti, vasen apukätenä liikkuminen pt:lla (ulkona avustaja), lyhyillä matkoilla keppi, portaissa avustaja apu osin pukeutumisessa, peseytymisessä, asioinnissa, lääkkeiden annossa ja ruokailussa tarjoiluapu

itsenäinen mm. WC:ssä ja pienissä keittiötehtävissä

asuu palvelutalossa, josta tarpeenmukainen tuki, pyörätuoli, keppi

Fysio- ja toimintaterapia toteutuneet 2 v. ajan ft 2x60min/vko ja tt 1x90 min/vko kotikäynteinä, edellinen laitoskuntoutus päättynyt 6 kk sitten

eläkkeellä, yksin asuva,

oiretiedostuksen puutetta, motivoitunut

itsenäisesti harjoittelemaan kävelyä

Lasse 59 v. Toiminta- ja fysioterapian kuntoutuspalautteet

Toimintaterapia Toteutuspaikka: palvelutalo

Tavoitteet: vasemman käden optimaalisen käytön varmistaminen, vasemman puolen huomioimisen lisääminen

Tavoitteiden saavuttaminen: vasen käsi apukätenä, vasemman puolen huomioiminen korjaantunut kuitenkin edelleen selkeää vaikeutta

Tavoitteet jatkoon: käsien yhteiskäytön lisääminen, vasemman puolen huomioimisen lisääminen, seisten toimimisen mahdollistaminen ja harrastustoiminnan löytyminen

Fysioterapia Toteutuspaikka: palvelutalo

Tavoitteet: kävelyn, tasapainon, alavartalon hallinnan ja lihasvoimien parantaminen

Tavoitteiden saavuttaminen: harjoitellut motivoituneesti, omatoimisuus lisääntynyt, tasapaino parantunut ja kävely varmistunut siten, että kykenee kävelemään kepin kanssa sisätiloissa lyhyitä matkoja (tapahtuu edelleen edistymistä)

Tavoitteet jatkoon: ei tavoitteita

Moniammatillinen yksilökuntoutus:kävely ja porraskävely varmistuneet, kävelynopeus kohentunut. Vas. käden toiminnallisuus lisääntynyt jkv., saanut kotiharjoitteita. Ravitsemusterapeutin ohjaus painonhallintaan. Sos.tt arviossa ei esiin puutteita. Psykologin tapaamisilla saanut neuropsykologista ohjantaa oiretiedostuksen lisäämiseksi. Toimintaterapiassa vas. käden tarttumisharjoitteita ja harrastuskokeiluja.

Lasse 59 v. Pohdinta ja ratkaisu

Onko huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoissa suoriutumisessa + osallistumisessa?

• Vaikeuksia usealla toimintakyvyn eri osa-alueella (toiminnanohjaus, vasemman puolen huomiotta jättäminen, liikkuminen, yksikätisyys, muisti, avuntarve ADL toiminnoissa)

huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa

Onko haettu kuntoutus tarpeellista?

fysioterapia 2x60min/vko, toimintaterapia 1x90 min/vko, laitoskuntoutusjakso

• aivoinfarktista 2,5 vuotta

Kuntoutus vaikuttavinta n. 1 vuoden ajan tapahtumasta, sen jälkeen tarkasteltava erityisen huolellisesti tavoitteita ja niiden saavutettavuutta

• Terapiat toteutuneet sairastumisvaiheen suunnitelman mukaisesti 2 vuotta omassa toimintaympäristössä

Omassa toimintaympäristössä toteutunut terapia tukenut kuntoutumista, lähiverkoston ohjaus ollut kuitenkin riittämätöntä

• Jatkosuunnitelmassa ja kuntoutuspalautteissa esitetyt tavoitteet

Osassa tavoitteista odotettavissa edistymistä (tasapaino, liikkuminen, kuntoutumista tukeva harrastustoiminta), osa tavoitteista epärealistisia (käsien yhteiskäyttö, vas. puolen huomioiminen)

Minna 50 v. Kuntoutussuunnitelma tehty terveyskeskuksessa (kontrollit reumapoliklinikalla) Haettu kuntoutus: fysioterapia 50x60 min/vuosi Tavoite: tavoitteita ei ole kuntoutussuunnitelmassa

M 35.9 Sekamuotoinen kollagenoosi

Määrittämätön sidekudossairaus, lisäksi lanneselän kipu, nikamavälilevyn rappeuma

Pitkäaikaisia ja laaja-alaisia kipuja, tällä hetkellä erityisesti ranteissa ja polvissa, lisäksi jäykkyyttä

Ei synoviitteja tai virheasentoja nivelissä, nivelliikkuvuus hyvä

Lihasvoima ja –kestävyys sekä rasituksensieto heikentyneet

Viimeisen viiden vuoden aikana oirekuva pahentunut Masentuneisuutta, keskittymisvaikeuksia, uniongelmia

Pääosin selviytyy itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista useiden käytössään olevien pienapuvälineiden avulla Selviytyy kodin askareista ja kodin ulkopuolisista asioinneista, itse ajaa autoa, joutuu jaksottamaan askareita ja asiointeja voinnin mukaan, pitämään lepopäiviä

Liikkuminen vaikeutunutta, ajoittain kävelysauvat apuna ulkona liikkuessa. Tasapaino vähintään kohtuullinen. Hyvänä päivänä kävelee 2 km matkan.

Nukkuu huonosti, mieliala on matala

Työkyvyttömyyseläkkeellä, ajoittain auttaa sisarensa yrityksessä Mies auttaa arjessa tarvittaessa Kipu-, kortisoni- ja nukahtamislääkkeet käytössä Aiemmin käynyt vesijumpassa, nyt ei säännöllisiä liikunnallisia harrastuksia. Hieronnassa käynyt, fysioterapiajakso toteutunut terveyskeskuksessa.

Kokee sairaudentilan vaihtelut ja kivut hyvin stressaaviksi. Eläkkeellä olo kuormittaa ja kapeuttaa elämänpiiriä, kaipaisi vaihtelua ja vertaistukea. Omaehtoinen liikkuminen tahtoo jäädä vähäiseksi huonojen yöunien, mielialan mataluuden ja kipujen vuoksi. Lisäksi kokenut omatoimisen harjoittelun lisäävän kipuja. Ei ole saanut hankituksi suositeltua kuntopyörää kotiin.

Minna 50 v.

Fysioterapiapalaute terveydenhuollosta

Toteutuspaikka: terapeutin tilat

Tavoitteet: lihaskireyksien ja lihaskipujen helpottaminen

Tavoitteiden saavuttaminen: fysioterapia on sisältänyt pääasiassa lihaskireyksiä ja –kipuja lievittävää hierontaa. Sillä on pystytty rentouttamaan lihaksia ja helpottamaan kipuja, kuitenkin vain tilapäisesti. Toimintakyky on ennallaan. Asiakas on pystynyt vähentämään kipulääkkeitä jakson aikana, hänellä on ollut helpompi olo fysioterapiakäyntien jälkeen ja kokee, että toimintakyky olisi entistä huonompi ilman fysioterapiaa. Asiakas on alkanut motivoitumaan omaehtoiseen harjoitteluun, kuten keppijumppaan.

Tavoitteet jatkoon: pääpaino edelleen lihaskireyksien ja –kipujen lievittämisellä, mutta myös aktiivista harjoittelua (lihasvoiman, kestävyyskunnon ja niveltoimintojen parantamiseen tähtäävää) olisi syytä jatkossa sisällyttää fysioterapiaan arjesta selviytymisen tukemiseksi.

Minna 50 v. Pohdinta ja ratkaisu

Onko huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoissa suoriutumisessa + osallistumisessa?

• Lihaskireyksiä ja kipuja on toistuvasti ja laaja-alaisesti, ei kuitenkaan niveltulehduksia eikä nivelvaurioita

• Toimintakyky vaihtelee ja kotiaskareista suoriutuminen ajoittain haastavaa

• Liikkumisen osalta toimintakyky on tyydyttävää

• Masentuneisuus ja uniongelmat vaikuttavat ajoittain osallistumiseen ja suoriutumiseen arjessa

• Itsehoito, kodinhoito ja asioinnit sujuvat itsenäisesti

Ei huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja

osallistumisessa omassa toimintaympäristössään ja elämäntilanteessaan

KIILA-kuntoutuksen tavoitteet

• Kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työkyvyn parantaminen ja tukeminen sekä työelämässä pysyminen.

• Kuntoutuksessa arvioidaan monipuolisesti kuntoutujan kuntoutustarvetta ja siihen johtaneita syitä sekä kuntoutujan nykyistä työnhallintaa ja työhallinnan parantamisen mahdollisuuksia. Kuntoutuksen tarkoitus on vastata laaja-alaisin menetelmin yksilön kuntoutustarpeeseen.

• Sisältö perustuu toimiviin ratkaisuihin ja käytäntöihin, jotka liittyvät kuntoutujan työhön ja hänen terveytensä ja elämänhallintansa tukemisiin. Kuntoutujan toimintaympäristö on huomioitava kuntoutuksen sisällössä, jossa painotetaan kuntoutujan oppimista ja aktiivista roolia.

• Kuntoutusyhteistyö työnantajan ja työterveyshuollon kanssa on välttämätöntä ja yhteistyö on suunniteltu osaksi kuntoutujan kuntoutusprosessia.

Kohderyhmä

• työssä olevat alle 67-vuotiaat henkilöt, jotka ovat vakituisessa työsuhteessa tai jotka työskentelevät määräaikaisissa tai toistuvissa työsuhteissa, käsittää myös yrittäjät.

Kuntoutusperusteen määrittää henkilön ajankohtainen yksilöllinen

kuntoutustarve.

• Henkilöille

– joiden kuormittuneisuus, jaksamisvaikeudet ja sairauksien oireet aiheuttavat kuntoutuksen tarvetta

– joiden työkykyä heikentää sairaus ja sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen.

• Lisäksi edellytetään, että kuntoutustarve ja -mahdollisuudet on riittävästi selvitetty työpaikalla tai työterveyshuollossa, jos työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteet eivät ole riittäviä.

Työkyvyn olennaista heikentymistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, jossa sairaus on osa kokonaisuutta.

Arvioidaan myös kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuus.

– Kelassa päätökset lakipykälän 6§ mukaisesti

Työterveyshuollon ja työpaikan edeltävät toimet

• Luotetaan työterveyshuollon arvioon hakijan tilanteesta

• Ammatillinen selvityslomake kertoo työhön liittyvistä asioista

• Työterveyshuolto arvioinut kuntoutusmahdollisuuksia (lääkinnällinen versus ammatillinen)

• Työterveyshuollossa ei enää riittävästi pystytä tukemaan ja työssä selviytymisen tukemiseksi tarvitaan moniammatillista kuntoutuksen lähestymistapaa

KIILA-kuntouksen aloittaminen

• Hakijataho hakee Kelan sähköisen palvelun kautta ja saa vahvistuksen kurssista samantien sähköpostiinsa

• Tieto lähtee myös palveluntuottajalle ja Kelaan työterveyshuollon hakiessa myös työnantajalla, mikäli yhteystiedot on täytetty

• Suunnittelu aloitetaan viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun kurssin hakijataho on valinnut kuntoutuksen palveluntuottajan ja kun Kela on hyväksynyt kuntoutuksen toteutuksen. (automaattinen sähköpostiviesti)

• Palveluntuottaja ottaa yhteyttä kuntoutuksen hakijatahoihin ja sopii neuvottelusta

KURSSIN HAKEMINEN MITÄ UUTTA

• ENNEN KIILAA

– Hakemus lähetettiin paperisena/sähköpostin liitteenä Kelaan

– Hakemus käsiteltiin Kelassa manuaalisesti

– Kela hyväksyi kurssin ja lähetti tiedon kurssista hakijalle syksyllä (ASLAK) tai heti (TYK)

– Kurssin aloitus seuraavana vuonna (ASLAK) tai heti (TYK)

• KIILA

– Hakemus kirjataan sähköiseen hakemissovellukseen

– Sovellus etsii sopivan palveluntuottajan saman istunnon aikana

– Kurssin vahvistamisesta tulee hakijalle ja palveluntuottajalle ja kelaan sähköposti saman istunnon aikana

– Hakija ja valittu palveluntuottaja pääsevät suunnittelemaan kurssin aikataulua heti

– Suunnittelukokouksen jälkeen kurssi voidaan julkaista heti

KIILA:n suunnittelussa sovitaan/selvitetään

– Kuntoutuksen tarve ja yleiset tavoitteet, yhteistyöpäivästä, kuntoutuksen aloituksesta ja tilannearvioinnin alustavasta aikataulusta, luodaan yhteinen näkemys kuntoutuksen tarpeen yhteydestä työhön.

– Palaverissa on mukana palveluntuottaja, työterveyshuolto ja työnantajan edustaja (tarvittaessa Kelan edustaja)

• Suunnittelu voidaan toteuttaa tapaamisena tai puhelin- tai videoneuvotteluna.

• Suunnittelukokouksesta ei tule muistiota Kelaan.

• Palveluntuottaja rekisteröi kurssijaksot ja mahdolliset muutokset Kelan extranettiin sovitusti

TA TTH

Ryhmäjaksot 10- 13 vrk

yhteensä

Vähintään 2 ryhmäjaksoa ja

3vrk/ jakson pituus

Kuntoutujan

tilanteen

arviointi

TA

Yksilöllinen osa

0-2 yksilöllistä

käyntikertaa

TTH

Päätösosa

TA

Kurssi sisältää yhteensä 10-13 ryhmämuotoista

avovuorokautta, 1 avopäivän ja 2-4 yksilöllistä

käyntikertaa (joista vähintään yksi asiantuntijan

käyntikerta ja yksi päätösosan käyntikerta. Kurssi

toteutetaan 1-1,5 vuoden aikana.

pakollinen osio

työnantaja mukana

työterveyshuolto

mukana

TTH

TA

1 avo-

vuorokausi

1 käynti-

kertaa

kk

1 käynti-

kerta

kk

10-13 avovrk

Mitä kuntoutuksessa tapahtuu (sisältö) • Jokaiselle kuntoutujalle kuntoutusprosessi toteutetaan oman suunnitelman mukaisesti (muotoilu syntyy alkuvaiheen yksilöllisessä arvioinnissa) ja ryhmätoteutukset mahdollistavat lisäksi ammatillisten asioiden yksilöllisen tuen

• Ammatillisen teeman sisällössä käsitellään työhön ja ammattiin liittyviä asioita.

työn muutokset ja vaatimukset, työn nykytila ja sujuminen, ammatillinen kehitys ja osaaminen, kuormittuminen sekä voimavarat ja palautuminen. Näiden sisältöalueiden käsittely pohjautuu työ- ja toimintakykyä tukeviin malleihin, työkykymalleihin tai työlähtöiseen ajatteluun.

• Terveysteeman sisällössä käsitellään terveyteen liittyviä tekijöitä

terveysriskejä, ravitsemusta, nukkumista, mielialaa, ajankäyttöä, liikuntaa, ihmissuhteita, päihteiden käyttöä, harrastuksia, elämäntilannetta ja perhetilannetta.

• Esimies mukana työhön liittyvien asioiden käsittelyssä.

Palveluntuottajan työryhmä

• työelämän asiantuntija

• fysioterapeutti

• erikoislääkäri (työterveyshuollon, yleislääketieteen tai fysiatrian erikoislääkäri)

• psykologi.

Sekä muut erityistyöntekijät; (vähintään neljä)

työfysioterapeutti, työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja, ravitsemusterapeutti, toimintaterapeutti,sosiaalityöntekijä tai sosionomi tai kuntoutuksen ohjaaja tai yhteiskuntatieteiden maisteri kuntoutustiede pääaineena.

Kurssin toteutukseen ei osallistu muita erityistyöntekijöitä.

KIILA- kuntoutuksen tuloksellisuutta arvioidaan

• Osana Kelan AKVA tuloksellisuuden seurantaa.

• Palveluntuottaja toimittaa tiedot Kelaan kuntoutujan suostumuksella, toimitus sähköisen järjestelmän kautta

• KIILAssa

– GAS- menetelmän mukaiset tavoitteet

– Elämänlaatumittari: WHOQOL-BREF

– Työkykykysymykset: Kela lomake

– Mieliala: BDI21

– Fyysisen kunnon testit (submaksimaalinen polkupyöräergometria tai kävelytesti,yläraajojen dynaaminen nostovoima, toistokyykistysten määrä, tasapainotesti)

Työterveyshuolto, työnantaja ja Kela kuntoutusprosessissa

Suunnittelukoko

us

• Työnantaja

• Työterveyshuolto

Tilannearvioint

i

• Työnantaja

Ryhmä-jaksot

• Työnantaja


Päätös-osa


• Työnantaja

Hakeminen

Kuntoutustarpeen arviointi

Lausunnot

Kuntoutuspalaute

Suunnittelukokous

Tuloksellisuuden seuranta

Keskitetty

päätöksenteko

Kuntoutukseen

liittyvät

kysymykset ja

muutokset

Henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta

Kela-neuvonta ja työkykyneuvonta

Asiointi Kelassa

• Sähköisen asiointipalvelun käyttö, www.kela.fi

• Puhelinpalvelu keskitetty yhteyskeskuksiin

• Ajanvarausmahdollisuus netissä

– Toimistoon tai puhelinpalveluun

– Tarvittaessa tulkin tilaaminen etukäteen

– Edelleen mahdollisuus toimistoasiointiin

– Palvelu infossa

– Vuoronumerolla asiakaspalvelupaikalla

• Erityistä tukea vaativien asiakkaiden palvelu on keskitetty Kela-neuvojille

• Työkykyneuvonta sairauspäiväraha-asiakkaalle

http://www.kela.fi/

Kela-neuvonta

• Palvelu, jolla tuetaan erityistä tukea tarvitsevan sairaan ja vammaisen lapsen, nuoren ja aikuisen asioiden etenemistä

• Henkilökohtaiset Kela-neuvojat ottavat kokonaisvaltaisesti vastuuta asiakkaan neuvonnasta ja etuuksista, silloin kun perheen tilanne on sairauteen liittyen kuormittava eivätkä tavanomaiset palvelukanavat ole riittäviä.

– Varmistetaan, että asiakas saa itselleen ja perheelleen kuuluvat tuet ja palvelut oikea-aikaisesti

Kela-neuvonta

– Asiakkaat tulevat esim. hoitavan tahon, kuten sairaalan sosiaalityöntekijöiden ja kuntoutusohjaajien lähettäminä

– Palvelujen tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan sekä muiden asiantuntijoiden kanssa

– Tarpeelliset yhteistyökumppanit sovitaan asiakkaan kanssa. Kela-neuvoja huolehtii asiakkaan kanssa yhteydenpidosta asiakkaan, Kelan ja kumppanin välillä

Työkykyneuvonta

• Työkykyneuvonta on Kelan palvelu sairauspäivärahaa hakeneille ja kuntoutusta tarvitseville asiakkaille

– Työkykyneuvoja ottaa yhteyttä asiakkaaseen, jonka työkyvyttömyys uhkaa pitkittyä ja jonka arvioidaan hyötyvän henkilökohtaisesta ohjauksesta ja kuntoutuksesta

– Neuvonnalla tehostetaan asiakkaan kuntoutustarpeen selvittämistä ja kuntoutukseen ohjaamista, jotta asiakas voisi mahdollisimman nopeasti ja joustavasti palata työhön tai siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle ilman katkoksia toimeentulossa

Työkykyneuvonta

• Kartoitetaan asiakkaan kokonaistilanne. Annetaan tietoa sairauspäivärahasta, osasairauspäivärahasta ja kuntoutuksesta sekä muista työhön paluuta tukevista toimista

• Keskustellaan tarvittaessa yhteistyökumppaneiden kanssa asiakkaan tilanteesta ja työhön paluuta tukevien toimenpiteiden tarpeesta ja toteutuksesta

– Yhteistyötahoja ovat esim. terveydenhuolto, TE-toimistot, oppilaitokset, työeläkelaitokset ja muut kuntoutuksen järjestäjät.

Aktiivinen ja tavoitteellinen yhteistyö kumppaneiden kanssa

• Työkykyneuvojat tekevät tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden, työterveyshuoltojen, TE-toimistojen, työeläkevakuutuslaitosten ja muiden kumppaneiden kanssa.

• Työkykyneuvonta on yhteistyötä myös Kelan sisällä.

Työkykyneuvoja tekee yhteistyötä mm. sairauspäivärahan

ja kuntoutusasioiden käsittelijöiden sekä

asiantuntijalääkäreiden kanssa.

Työkyvyn tukiprosessi

Työpaikka

Sairauspäiväraha 90 30 60

Työpaikka ja työterveyshuolto

Työnantaja- työntekijä keskustelu

Työterveysneuvottelu

Työn kuormituksen selvittelyt

Sosiaalivakuutuksen ja

kuntoutuksen mahdollisuuksien

selvittely

Työpaikan toimintakäytännöt

työkyvyn ylläpitämiseksi

Varhainen tuki

Sairauspoissolojen seuranta

Uusittavat sähköiset lomakkeet ohjaavat lääkäriä

Kuntoutussuunnitelma

D-todistus C-lausunto B-lausunto

A-todistus

Nopeuttavat päätöksen antamista.

Mahdollistavat automaattipäätökset.

Lääkärinlausuntojen uudistaminen

• Lomakkeet ja niiden tietosisällöt uudistetaan

• Lomakkeet määritellään yhtenäiseen tekniseen muotoon, jotta niitä voidaan tallentaa ja siirtää potilastiedon arkistoon

• Lomakkeet sisältävät ohjeistuksen interaktiivisen lomakkeen toteutukseen

• Interaktiivisilla ominaisuuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä mm. lomakkeelle suoraan potilastietojärjestelmästä muodostettavia tietoja, linkkien takaa avautuvia ohjeita ja lisätietoja, ponnahdusikkunoita

Hyötyjä asiakkaalle, lomakkeen täyttäjälle sekä Kelalle

• Uudistuksessa keskeistä järjestelmissä toimiminen (=rakenteisuus)

• Lausunto on helposti täytettävä

• Lausunto tukee automaattiratkaisuja

• Kelaan saadaan hyvin ja oikein täytettyjä lausuntoja

• Tarvitaan vähemmän lisäselvityspyyntöjä

• Ratkaisun tekemisessä syntyy vähemmän virheitä

• Saadaan nopeampi päätös asiakkaalle

Kelan lausunnot ja todistukset

• A-todistus (SV 6)

• Kuntoutussuunnitelma (KU 207)

• D-todistus (SV 10)

• C-lausunto (EV 256L)

• B-lausunnot (SV 7a, SV7b)

• SV 97 Lääkärinlausunto erityisäitiysvapaan tarpeesta

• SV75 Raskaus- tai jälkitarkastustodistus

• SV210 Selvitys ja korvaushakemus sairaankuljetuksesta

• SV67 Palvelutuottajan todistus matkakorvausta varten

Uudistamisen linjauksia

• Valmistelun läpinäkyvyys, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys sekä moniammatillinen näkemys

• Terveydenhuollon toimijoiden sisäisiin prosesseihin ei ole tarkoitus vaikuttaa:

– Esim. moniammatillisuus, sanelumahdollisuus

– Uudistettuja pidempiä lausuntoja kuntoutussuunnitelma, C -lausunto, B- lausuntoja ei todennäköisesti tulla ottamaan painotuotteiksi

Uudistamisen linjauksia

• Osalla lausunnoista voidaan hakea useampia etuuksia

– Lausunnoissa on päädytty ratkaisuun, jossa lääkäri aloittaessaan lausunnon täyttämistä valitsee mitä etuutta ollaan hakemassa. Täytettävät kohdat aukeavat tämän mukaisesti.

– Kysymys on kuitenkin edelleen yhdestä lausunnosta. Jos lausunnon tulostaa, paperiversioon tulostuvat täytetyt kohdat.

Lausuntojen toiminnallisuus (interaktiivisuus)

• Liittymät potilastietojärjestelmiin

– Lomakkeissa on useita kohtia joihin tiedot voidaan tuottaa suoraan potilastietojärjestelmästä automaattisesti, lääkäri voi halutessaan muokata tietoja

• Ohjeet täyttäjälle

– Lomakkeella on lääkärille ohjeistusta / infoja ja linkkejä Kelan ohjeisiin

• Pakollisuudet ja ehdollisuudet

– Lomake avautuu täyttäjälle vain niiltä osin kuin on tarpeellista, joihinkin kysymyksistä pakko vastata

Uudistuksen merkittävimmät muutokset (yhteistä kaikille)

• Alkuperäinen aina arkistossa, tulostusasu ei enää aitouden merkki

• Kenttiä, joihin pakko ottaa kantaa

• Lomake ohjaa täyttäjää, tarjoaa kysymykset esim. iän mukaan

• Tila ei lopu kesken, merkkimääriä ei rajoitettu

• Rakenteisuus

– Rakenteinen muoto, joka mahdollistaa automaattipäätökset (monivalinta/kyllä-ei)

– Pyritty huomioimaan siinä määrin kuin mahdollista myös rakenteisuus, joka tukisi päätöksenteon tuki –järjestelmää & ja noudattaa rakenteisen kirjaamisen opasta

Lääkärinlausuntojen sähköinen välittäminen

• Lääkärintodistus voidaan välittää sähköisesti suoraan Kelaan samalla kun todistus tallennetaan Potilastiedon arkistoon

• Tieto Kelaan välittämisestä kirjataan potilastieto-järjestelmään samalla kun todistus kirjoitetaan, välittäminen vaatii asiakkaan luvan

• Hyödyt

– Todistus koneellisesti käsiteltävässä muodossa

– Jatkokäsittelyn manuaalityövaiheita jää pois, työajan säästö

– Mahdollistaa etuuskäsittelyn kehittämisen, automatisoinnin ja tukee sähköistä asiointia

Käyttöönotto potilastietojärjestelmissä

• Lääkärinlausuntolomakkeet ovat interaktiivisina täytettävissä Kelan määrittelemällä tavalla potilastietojärjestelmissä

• ohjeistaa (ja edistää) lomakkeiden toteutusta potilastietojärjestelmiin (lomakkeen omistajan roolissa)

• Lääkärinlausuntolomakkeiden muutoksenhallintaprosessi on selkeästi kuvattuna ja kaikki toimijat tietävät, kuinka jatkossa toimitaan

• kuvata yhdessä muiden toimijoiden kanssa lomakkeen jakeluprosessi (sekä ylläpito-/päivitysprosessi)

Puhelinpalvelu yhteistyökumppaneille 21.4.2016

Lääkärilinjat

• HYKS erityisvastuualue, Helsinki: 040 136 9667

• KYS erityisvastuualue, Kuopio: 040 153 7303

• OYS erityisvastuualue, Oulu: 040 136 9660

• TAYS erityisvastuualue, Tampere: 0206354140

• TYKS erityisvastuualue, Turku: 0206345142

21.4.2016

117

kelan rooli sosiaali- ja terveydenhuollossa; ajankohtaista kelassa kiuttu_hallinto... ·...

Documents