Kerhonohjaan

opas

2

SISÄLLYSLUETTELO

HYÖDYLLISIÄ YHTEYSTIETOJA .................................................................................................................................... 3

OHJEITA KERHONOHJAAJALLE ................................................................................................................................... 4

KERHOTOIMINTA OSANA OPETUSHARJOITTELUA .................................................................................................... 6

KERHOISTA TIEDOTTAMINEN .................................................................................................................................... 8

NORSSIN AKTIIVISUUSPASSI .................................................................................................................................... 10

MINÄ NORSSILAINEN ............................................................................................................................................... 13

HYVÄ TIETÄÄ NORSSIN KERHOTOIMINNASTA ........................................................................................................ 14

TURUN NORMAALIKOULUN TOIMINTAPERUSTA .................................................................................................... 15

KERHOTOIMINTA KOULUISSA.................................................................................................................................. 16

ARTIKKELI: HARRASTUKSET SUOJAAVAT SYRJÄYTYMISELTÄ ................................................................................... 19

VASTUU JA TURVALLISUUS KOULUN KERHOTOIMINNASSA ................................................................................... 21

TAPATURMAN SATTUESSA KOULULLA .................................................................................................................... 23

YLEISET TURVALLISUUSOHJEET ............................................................................................................................... 25

3

HYÖDYLLISIÄ YHTEYSTIETOJA

Ilona Sammalkorpi Suunnittelija: monikulttuurinen kerhotoiminta ja alueyhteistyö puh. 040 847 6229 ilona.sammalkorpi@utu.fi

Ilona auttaa kerhotoiminnan järjestelyihin ja mm. kerhopalkkioihin liittyvissä asioissa.

Tarja Ruohonen Vararehtori, perusopetus luokat 7-9 puh. (02) 333 7852 tarja.ruohonen@utu.f

Tarja vastaa luokkatilojen varauksista: vain pitkäkestoisille kerhoille tehtävät varaukset, ei kertaluontoiset tapahtumat.

Tekninen tiimi puh. 043 822 0178, myös iltavalvonta

Teknisen tiimin henkilökunnalta saat apua tiloihin ja varusteisiin liittyvissä asioissa ja tarvittaessa mm. spark-tunnukset, avaimet jne. Hätätapauksissa käänny heidän puoleensa.

Iltavalvoja tulee tarvittaessa avaamaan kerholuokkasi oven. Häneen voit ottaa yhteyttä myös muissa,

kuten tiloihin, varusteisiin ja teknisiin laitteisiin tai hätätapauksiin liittyvissä asioissa.

4

OHJEITA KERHONOHJAAJALLE

Ennen kerhon aloittamista

1. Sovi kerhon aloittamisesta Norssin kerhosuunnittelijan kanssa (Ilona Sammalkorpi), joka auttaa

kerhon järjestämiseen ja kerhopalkkioon liittyvissä asioissa. Opettajat tekevät

kerhoilmoituksen Wariksessa > Perusopetus > Kerhotoiminta > Ilmoitus kerhosta.

2. Tee kerhosuunnitelma ja varaa tila (Tarja Ruohonen). Tutustu kerhotilaan ja välineisiin sekä

näitä koskeviin turvallisuusohjeisiin.

3. Tiedota kerhosta oppilaille. Tiedotuskanavia ovat: Wilma-viesti, suullinen tiedottaminen

luokissa ja välitunneilla, mainokset, lukukauden alussa jaettava kerhotiedote.

HUOM! Yläkoulun vertaistiedottajaan saat yhteyden Ilonan kautta.

4. Jos sinun tarvitsee tehdä materiaalihankintoja kerhoa varten, neuvottele asiasta ensin Ilonan

kanssa.

5. Tutustu kerhonohjaajan kansioon!

Teknologiakerhon MAX MOUSE´s amazing track, kevät 2013

5

Kerhon aloittaminen

1. Jos kerhosi alkaa koulun ovien sulkeuduttua, voit tarvittaessa voit soittaa iltavalvojalle, joka

tulee avaamaan kerhotilasi oven.

2. Merkitse kerhon alussa ylös osallistujien nimet ja luokka. Seuraa jatkossa osallistujamäärää.

Kerhossa aktiivisesti käyneet, sitoutuneisuutta ja innostusta osoittaneet oppilaat saavat

osallistumismerkinnän Norssin aktiivisuuspassiin (ks. erilliset ohjeet).

3. Sovi osallistujien kanssa kerhon yhteisistä säännöistä ja toimintatavoista. Keskustelkaa ja

päättäkää yhdessä kerhon tavoitteista ja sisällöstä.

4. Jos kerhossa käytetään erityisiä välineitä, kerro miten niitä on turvallista käyttää.

5. Huolehdi aina, että käyttämäsi tila on siisti kerhon jälkeen.

6. Huolehdi, että osallistujat poistuvat koulun tiloista.

Kerhon päätyttyä

1. Anna aktiivisesti mukana olleille oppilaille merkintä Norssin aktiivisuuspassiin. Käytä omaa

harkintaasi (vähintään 3 osallistumiskertaa).

2. Käänny palkkioon liittyvässä asiassa Ilonan puoleen (opettajat, ulkopuoliset kerhonohjaajat).

Palkallisesta ohjaamisesta saa pyydettäessä työtodistuksen.

3. Harjoittelijat voivat saada kerhonohjaamisesta opintosuorituksen kohtaan ”muu koulutyö/

kouluharjoittelu”. Sovi asiasta oman ohjaavan lehtorisi kanssa jo ennen kerhon aloittamista.

Poikien uintikerho Lausteen uimahallissa, kevät 2013

6

KERHOTOIMINTA OSANA OPETUSHARJOITTELUA

Turun normaalikoulussa opetusharjoittelijoille pidetään pakollinen koulujen kerhotoimintaa

käsittelevä luento ja heillä on mahdollisuus osallistua kerhotoiminnan järjestämiseen.

KERHOLUENTO

pidetään luokanopettajien AO2 harjoitteluinfon yhteydessä kevätlukukauden alussa

tammikuussa;

pidetään aineharjoittelijoille OH2 marraskuussa.

Luento on kaikille pakollinen ja sisältää tietoa Opinkirjon toiminnasta, koulun kerhotoiminnasta

yleensä, Turun norssin kerhotoiminnasta ja mahdollisuudesta saada suoritus kohtaan ”muu koulutyö/

kouluharjoittelu”.

HARJOITTELU

Kerhotoiminnan parissa suoritettava muu koulutyö/ kouluharjoittelu on vapaaehtoista ja siihen

ilmoittaudutaan erikseen. HUOM! Asiasta sovitaan aina ensin oman ohjaavan lehtorin kanssa.

Koulutyötä/ -harjoittelua voi saada

1. seuraamalla toimintaa 3 tuntia eri kerhoissa. Seuraaminen tarkoittaa aktiivista osallistumista

toimintaan ja ohjausapuna olemista. HUOM! Kuuntele ja kunnioita kerhonohjaajan toiveita.

Valitse kerhokalenterista kerhotunnit, joille haluat osallistua. Kerhokalenterit:

http://norssinkerhot.wikispaces.com

Sovi asiasta hyvissä ajoin ennen vierailuja kerhosuunnittelijan tai kerhonohjaajan kanssa.

Kirjoita lyhyt yhteenveto/ reflektio kokemuksistasi ja palauta kerhosuunnittelijalle ja ohjaajalle.

Kirjoitelma kuuluu itsenäiseen työskentelyyn.

Pyydä suoritusmerkintä omalta ohjaajaltasi. 45 min. kerhossa = 1 h kouluharjoittelua.

7

2. ohjaamalla kerhoa. Harjoittelija voi pitää kerhoa, joko osana harjoittelua tai omalla ajallaan. Ne

voivat olla lyhyitä teemakerhoja, esim. johonkin juhlaan liittyviä, välitunti- tai perinteisempiä

kerhoja. Kerhon voi suunnitella ja ohjata parityönä.

Koulutyönä ohjattava kerho

Koulutyönä pidettävästä kerhosta on sovittava oman ohjaavan lehtorin kanssa.

Vastuukysymyksistä sovitaan kerhokohtaisesti ohjaavan lehtorin, harjoittelijan ja

kerhosuunnittelijan kesken.

Ota kerhon suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvissä asioissa yhteyttä kerhosuunnittelijaan.

Kerhon pitämisestä voi saada enintään 10 tuntia harjoittelua, jotka voi jakaa kahdelle eri

harjoittelujaksolle. Tuntimäärään sisältyy kerhon suunnittelu, ohjaaminen ja lyhyt kirjallinen

yhteenveto/ reflektio. 45 min suunnittelua tai ohjasuta = 1 h harjoittelua, reflektio itsenäistä

työskentelyä

Harjoittelija ei saa kerhosta palkkaa eikä työtodistusta.

Omalla ajalla pidettävä kerho

Omalla ajalla pidettävästä kerhosta saa palkkaa 22 €/ 60 min. ja työtodistuksen pyydettäessä.

Vastuu kerhon ohjaamisesta on kerhonohjaajalla (harjoittelijalla).

Kerhoehdotus tehdään kerhosuunnittelijalle ja jatkosuunnittelu tapahtuu hänen kanssaan.

3. olemalla mukana muissa kerho- ja harrastustoimintaan liittyvissä tapahtumissa.

Tarkoittaa mm. tapahtumien järjestämistä ja valvontaa.

Tilaisuudesta osallistua tiedotetaan erikseen.

Ihan pihalla Vappurieha, kevät 2013

8

KERHOISTA TIEDOTTAMINEN

Kerhonohjaaja tiedottaa oppilaille omasta kerhostaan haluamallaan tavalla. Apua tiedottamiseen saat

Norssin kerhosuunnittelijalta, joka vastaa tiedottamisesta yleisemmin.

TIEDOTUSKANAVAT

1. suullinen tiedottaminen luokissa ja välitunneilla

2. mainokset ja julisteet

3. Wilma-viesti

4. kuulutus

5. Norssin kerhowiki

6. Norssin kerhot -lehtinen

7. Norssin kerho- ja harrastepäivä

8. Pyydä apuun yläkoulun vertaistiedottajat!

Suullisesti tiedottamalla tavoitat oppilaat parhaiten. Voit sopia opettajien kanssa vierailusta tunneilla

tai pitää välituntitietoiskun. Toiminnallisten tiedotustapojen avulla pääset luomaan oppilaisiin

kontaktin, joka voi sytyttää kipinän kerhon aloittamiseen. Kysy rohkeasti opettajilta keille kerhosta

kannattaisi kertoa, sillä he tuntevat oppilaiden kiinnostuksenkohteet.

Mainoksia ja julisteita voit jakaa oppilaille ja luokkiin.

Wilman avulla tavoitat sekä oppilaat että heidän vanhempansa. Kaikki eivät kuitenkaan välttämättä

seuraa Wilma-viestejä ja suomen kieli saattaa tuottaa ongelmia. Jos sinulla ei ole käyttöoikeutta

Wilmaan, pyydä apua Ilonalta tai opettajilta.

Kuulutus on hyvä tapa muistuttaa oppilaita kerhosta. Se kannattaa tehdä kerhopäivänä..

Norssin kerhowiki on kerhotoimintaa varten tehty nettisivusto, jonne kerhot voivat tehdä myös omia

sivujaan. Pääset muokkaamaan sivuja, kun olet kirjautunut käyttäjäksi ja saanut siihen hyväksynnän.

Kerhosuunnittelijan tehtävänä on päivittää sivustolle kunkin lukukauden kerhokalenterit. Norssin

kerhot: http://norssinkerhot.wikispaces.com

HUOM! Toisto ja monet kanavat varmistavat tiedonkulun parhaiten.

9

Norssin kerhot -lehtinen jaetaan oppilaiden mukana

koteihin joka lukukauden alussa. Sen tekemisestä

vastaavat kerhosuunnittelija ja Norssin

vertaistiedottajaoppilaat. HUOM! Huolehdi, että

kerhosi tiedot ovat heillä ajoissa: kerhon nimi ja

kohderyhmä, aika, paikka ja ohjaajan nimi.

Norssin kerho- ja harrastepäivä pidetään syyskuun

alussa. Se on oppilaille ja heidän vanhemmilleen avoin

tapahtuma, joka järjestetään koulupäivän aikana.

Koulun kerhot ja paikalle kutsutut ulkopuoliset

harrastustoiminnan järjestäjät esittäytyvät

tapahtumassa.

HUOM! Kerhoille on oma digikamera, jonka

saa lainaksi kerhosuunnittelijalta.

Norssin kerho- ja harrastepäivä 2012 – Kisavisakerhon esittelypiste

10

NORSSIN AKTIIVISUUSPASSI

YLEISOHJEET

Keväästä 2013 lähtien perusopetuksen oppilaat ovat alkaneet saada kerhoihin osallistumisesta

suoritusmerkinnän Norssin aktiivisuuspassiin. Passi osoittaa, mihin koulutyön ohessa tapahtuvaan

toimintaan oppilas on osallistunut perusopetuksen aikana. Se tekee oppilaalle itselleen näkyväksi

lukuvuoden aikana koetun, tehdyn ja opitun. Oppilas voi käyttää passiaan esim. portfoliossaan ja

kesätyönhaussa. Passin tarkoituksena on kannustaa oppilasta aktiivisuuteen oman elämänsä ja

yhteisten asioiden hoidossa.

Passi jaetaan kaikille merkinnän saaneille oppilaille kevätlukukauden päätteeksi. Merkinnän antaa

kerhonohjaaja. Merkinnän antaminen on tehty ohjaajalle mahdollisimman helpoksi. Tärkeintä on, että

sinulla on lista oppilaista, jotka ovat osallistuneet kerhoosi. Kriteerinä merkinnän saamiselle on

aktiivinen ja sitoutunut osallistuminen toimintaan (vähintään 3 osallistumiskertaa). Käytä omaa

harkintaasi merkintää antaessasi.

HUOM! Aktiivisuuspassin täyttäminen on oppilaille tärkeä asia.

Ilirianan ja Zahraan (6.-lk.) ohjaama tanssikerho pienemmille koululaisille, kevät 2012

11

AKTIIVISUUSPASSIN TÄYTTÖOHJE

Kriteerinä merkinnän saamiselle on aktiivinen ja sitoutunut osallistuminen. Tiedot passiin kerätään sähköisesti

Google drive -ohjelmalla. Ohjaajille lähetettävästä linkistä aukeaa suora näkymä aktiivisuuspassiin.

1. Jokaisella kerholla on oma sivu. Valitse kerhon sivu aivan sivun alalaidasta rullaamalla palkkia.

2. Täytä lomakkeeseen kerhoon tiedot sekä osallistuvat oppilaat.

3. Kun lista on valmis, voit sulkea sivun. Tietoja ei tarvitse tallentaa erikseen, vaan ne tallentuvat

automaattisesti.

4. Jos sinulla on vaikeuksia tai valmis pohja kerhollesi puuttuu, ota yhteyttä Ilona Sammalkorpeen

(ilona.sammalkorpi@utu.fi) tai Aki Järviseen (aki.jarvinen@utu.fi).

5. Kerho- ja välituntityöryhmän jäsenet tekevät paperiset passit Google driveen täytettyjen

tietojen perusteella.

12

13

MINÄ NORSSILAINEN

Norssin yleiset käyttäytymissäännöt, jotka

ovat voimassa myös kerhotoiminnan aikana.

Saavun ajoissa oppitunnille tarvittavat välineet mukana.

En käytä ulkovaatteita luokassa enkä ruokalassa.

Arvostan toisten työtä antamalla työrauhan kaikille.

Kuuntelen sitä, jolla on puheenvuoro.

Puhun vuorollani ystävällisesti.

Noudatan opettajan antamia ohjeita.

Huolehdin koulustamme ja yhteisistä välineistä.

Välitän ja pidän huolta toisista.

Pidän kännykän ja mp3-soittimen äänettöminä laukussani tunnilla.

14

HYVÄ TIETÄÄ NORSSIN KERHOTOIMINNASTA

OPPILAILLE

Koulun kerhoihin osallistuminen on ilmaista ja vapaaehtoista.

Voit osallistua niin moneen kerhoon kuin haluat tai ennätät.

Ilmoittaudu kerhoon ennakkoon kerhonohjaajalle tai ensimmäisellä kerhokerralla. Joissakin tapauksissa saat ilmoittautumiseen erityisohjeet.

Kerho peruuntuu, jos osallistujia on vähemmän kuin 8.

Ole sinnikäs ja osallistu valitsemaasi kerhoon säännöllisesti koko kerhon ajan.

Läksykerhoon voit tulla aina silloin, kun tarvitset tukea koulutyössä.

Saat aktiivisesta osallistumisesta merkinnän Norssin aktiivisuuspassiin, joka jaetaan lukuvuoden lopussa.

Koulun kaikki järjestyssäännöt ovat voimassa myös kerhoissa.

Kerhopäivänä kouluun saa ottaa omat eväät.

VANHEMMILLE

Koulun vakuutukset ovat voimassa kerhotoiminnan aikana, koska se on työsuunnitelmaan merkittyä koulun toimintaa.

Jos oppilas joutuu odottamaan koulun jälkeen alkavaa kerhoa, on oppilas kodin vastuulla kyseisen ajan.

Kerhopäivänä oppilas voi ottaa kouluun omat eväät.

Jos teillä on kerhotoimintaan liittyvää kysyttävää tai ehdotuksia, voitte ottaa yhteyttä

kerhotoiminnan suunnittelijaan Ilona Sammalkorpeen, 040 847 6229, ilona.sammalkorpi@utu.fi

tai perusasteen rehtoriin Satu Kekkiin, satu.kekki@utu.fi .

15

TURUN NORMAALIKOULUN TOIMINTAPERUSTA

Arvot ohjaavat kaikkea koulun toimintaa ja ovat perusta koulussa tehtävälle opetus- ja kasvatustyölle.

Meidän toimintamme perustuu hyvyyden, kauneuden ja totuuden arvoille. Koulutyö on oleellisilta

osiltaan pyrkimistä näiden arvojen toteutumiseen. Eettisen kasvun mahdollisuus ja sen edistäminen

nousevat keskeiseen asemaan kaikessa koulutyössä.

Erityisesti haluamme korostaa, että

yleissivistys ja kansallinen kulttuuri ovat meille tärkeitä;

arvostamme koulumme monikulttuurisuutta;

jokainen on arvokas yksilönä;

olemme vastuussa itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme;

on tärkeää että kohtelemme toinen toisiamme niin kuin haluamme itseämme kohdeltavan.

Kasvatus tarkoittaa meille kasvuun saattamista. Yhteistyössä kotien kanssa haluamme tukea jokaisen

lapsen ja nuoren yksilöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista. Uskomme, että jokaisella on mahdollisuus

kasvaa sisäisesti ehjäksi, tasapainoiseksi ja itsenäiseksi ihmiseksi, joka pystyy arvostamaan itseään ja

muita ihmisiä. Tässä kasvussa on lapselle ja nuorelle tärkeää oman kulttuuri-identiteetin tunteminen ja

toimivat vuorovaikutustaidot. Eettiseen vastuullisuuteen kasvattaminen on mielestämme tärkeä osa

laaja-alaista sivistystä.

Lisää tietoa Kalevala yhdistää -hankkeesta: http://infi.edu.turku.fi/kalevala/

Kalevalainen musiikkikerho

16

KERHOTOIMINTA KOULUISSA

Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteissa 2004 todetaan, että koulun kerhotoiminnan tulee

perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä

monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten

viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön

turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta

arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten

kanssa.

Yläkoulun välkkistapahtuma, marraskuu 2012

Kerhotoiminnan tavoitteet

kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen

lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen

mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen

mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen

luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen

lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan

mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen

harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen

17

Opetushallituksen verkkosivuilla kiteytetään kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteet seuraavasti:

Koulujen kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren

kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää.

Kerhotoiminta on lapselle vapaaehtoista. Koulujen kerhotoimintaa kehitetään siten, että toiminnan

piiriin saadaan myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puuttuessa

mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Näin pyritään siihen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus

ainakin yhteen kerhoharrastukseen läpi perusopetuksen.

Kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena on myös syventää kodin ja koulun yhteistyömuotoja.

Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä kolmannen sektorin, koulun muiden

sidosryhmien ja eri hallintokuntien osaamista.

Arabiankielinen satuhetki, syksy 2012

Koulun kerhotoimintaa on kehitetty 1.-9. luokkalaisille vuodesta 2008 osana Perusopetus paremmaksi

(POP) -ohjelmaa, jota opetushallitus koordinoi ja ohjaa valtakunnallisesti. Kehittämistyön tavoitteena

on oppilaan kasvun tukeminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja monipuolisen vapaa-ajan toiminnan

vakiinnuttaminen luontevaksi osaksi koulupäivää. Nykyään opetushallitus jakaa koulun

kerhotoiminnan kehittämiseen erityisavustusta, jota haetaan vuosittain. Riitta Rajala toimii

opetushallituksessa erityisasiantuntijana, joka vastaa kerhotoimintaan liittyvistä asioista.

http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/hyvinvointi_ja_turvallisuus/koulun_kerhotoimi

nta

18

Edu.fi-verkkosivuilla on lisää tietoa kerhotoiminnasta: http://www.edu.fi/perusopetus/kerhotoiminta

Sivustolta löytyy hyviä käytännön tarkoitukseen suunniteltuja lomakkeita sekä linkki julkaisuun Kerhot

hyrräämään http://www.oph.fi/julkaisut/2011/kerhot_hyrraamaan

Kehittämiskeskus opinkirjo

Opinkirjo on jäsenjärjestöjensä muodostama lapsi- ja nuorisotyön palvelujärjestö, joka toimii

opetuksen ja kasvatuksen alalla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Sivusto on laaja ja sieltä löytyy

paljon hyvää aineistoa kerhojen ohjaamisen tueksi. Suuren osan julkaisuista voi tilata ilmaiseksi tai

lukea suoraan netissä. http://www.opinkirjo.fi

Oph:n ja Opinkirjon julkaisut, joissa Turun normaalikoulu on mukana:

Järvinen, Sammalkorpi, Sellman 2014: Norssin aktiivisuuspassi. Opetushallitus. www-lähde

https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1682/?q=c074b669c2870eda1f7b106452c5f085 (julkaistu

12.11.13).

Nikkola, S. 2013: Kirjasto tutuksi koulun kerhossa. Opetushallitus. www-lähde

https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1549/?q=4e08331d6e1be22c971b61b53b4daf0a

(julkaistu 2.5.2013).

Sammalkorpi, I. 2013. Koulun kerhomessut. Teoksessa Karhuvaara, T. ja Kuusisto, R. (toim.)

Kerhotoiminnan laatu – hyvästä kerhosta osallistuvaan toimintaan. Kerhokeskus – koulutyön tuki ry.

Sastamala: Vammalan kirjapaino Oy.

Armendin (7 lk.) liikuntakerho alakoululaisille, syksy 2012

19

ARTIKKELI: HARRASTUKSET SUOJAAVAT SYRJÄYTYMISELTÄ

Minna Riikka Järvinen toiminnanjohtaja Kerhokeskus

Heikki Vuojakoski toiminnanjohtaja Nuorten Akatemia

Lasten ja nuorten syrjäytymisestä on keskusteltu aiheellisesti paljon. Erityisenä huolenaiheena on ollut

useiden tutkimusten esiin nostama huono-osaisuuden periytyvyys. Pitkään on tiedetty, että vanhempien

koulutustasolla on yhteys lasten koulutustasoon. Erityisesti äidin korkea koulutustaso suojaa syrjäytymi-

seltä.

Koulutuksen suojaava vaikutus on kuitenkin rapistumassa. Tuore Nuorisobarometri paljastaa syrjäyty-

miskehityksen syyksi myös kyynisyyden ja sosiaalisen epäluottamuksen lisääntymisen (HS Kotimaa

27. 9.). Nämä asenteet ovat haitallisia koko elämänkaarelle: kielteiset asenteet korreloivat suoraan huo-

non tulotason kanssa. Syyt polarisaatiokehitykseen ovat selvästi nähtävissä.

Keskusteltaessa keinoista taistella syrjäytymistä ja yhteiskunnan yleistä polarisoitumista vastaan on

muistettava harrastukset.

Harrastukset vahvistavat lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta, torjuvat kyynisyyttä ja epäluottamus-

ta, vahvistavat sosiaalisia suhteita vertaisjoukossa ja myös suhteessa aikuisiin, luovat tilaa vastuunotolle

ja onnistumisen kokemusten kautta syntyvälle voimaantumiselle. Harrastukset erityisesti koulun kerho-

toiminnassa vähentävät tutkitusti kiusaamista ja parantavat koulumenestystä.

Olennaista on myös harrastusten laatu. Harrastukset vahvistavat lapsia ja nuoria vasta, jos ne kehittävät

taitoja, kannustavat yhteistyöhön, tarjoavat onnistumisen ja valmiiksi saamisen kokemuksia, tuottavat

mielihyvää, ovat järjestäytyneitä ja säännöllisiä. Olennaista on myös, että harrastuksissa on mahdolli-

suus aikuissuhteisiin. Näiden ehtojen täyttyessä vaikuttavuus on merkitsevää.

Harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoinen tarjoaminen lapsille ja nuorille on merkittävä yhteiskuntapo-

liittinen asia.

Olisi huolehdittava, että jokaisella lapsella ja nuorella on ainakin yksi pysyvä harrastus. Pelkkä mahdol-

lisuus ei riitä, sillä vaarana on, että juuri ne nuoret jäävät harrastustoiminnan ulkopuolelle, jotka siitä

hyötyisivät eniten.

Harrastukset ovat merkittävä kasvatuksellinen tekijä, jolle esimerkiksi perheen taloudellinen tilanne ei

saa olla esteenä. Kerhotoiminta on edullista ja kaikille avointa.

20

Parhaillaan valmistellaan uusia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. On varmistettava, että

perusteet vähintäänkin turvaavat vuodesta 2008 elvytetyn koulun kerhotoiminnan statuksen harrastusten

tarjoajana. Lisäksi niiden on huomioitava harrastukset kokonaisvaltaisesti lapsen ja nuoren hyvän kas-

vun peruselementteinä, tarjosipa ne sitten koulu tai mikä muu tahansa taho.

Helsingin Sanomat 1.10.2012

Mielipide

21

VASTUU JA TURVALLISUUS KOULUN KERHOTOIMINNASSA

Koulun toimintasuunnitelman mukaisesta kerhotoiminnasta vastaa koulutuksen järjestäjä ja koulun

rehtori, joiden tulee huolehtia kerhotoiminnan yleisistä perusteista. Koulu vastaa kerhoissa mukana

olevista oppilaistaan koko kerhon ajan samoin periaattein, kuin varsinaisessa perusopetuksessa.

Kerhonohjaajan tulee noudattaa annettuja ohjeita ja osaltaan vastata siitä, että toiminta on sekä

fyysisesti että psyykkisesti turvallista.

Myös oppilaiden tulee osaltaan kantaa vastuuta kerhotoiminnan sujuvuudesta. Vaikka koulukerhot

voivat luonteeltaan olla muusta koulutyöstä poikkeavia, säilyvät oppilaan velvollisuudet samoina.

Oppilaan tulee noudattaa annettuja ohjeita ja koulun järjestyssääntöjä kuten koulupäivän aikanakin.

Perusopetuslain 35 §:n mukaan oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä

asiallisesti. Kerhossa voidaan laatia omat ohjeet, jos se on kerhon luonteen vuoksi perusteltua. Ohjeet

ja säännöt tulee käydä oppilaiden kanssa läpi ja niistä voi sopia yhdessä.

SALASSAPITOVELVOLLISUUS

Kerhonpitäjää koskee perusopetuslaissa säädetty henkilötietojen salassapitovelvollisuus. Salaisia ovat

oppilaiden tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisia oloja ja taloudellisesta asemaa koskevat

tiedot.

LASTENSUOJELUILMOITUS

Lastensuojelun tarpeen taustalla voivat olla moninaiset syyt sekä lapsen että perheen tilanteessa.

Lastensuojeluilmoituksen tekijänä voi olla kuka tahansa, mutta eräillä ammattikunnilla ja

luottamustoimessa toimivilla tahoilla on siihen lakisääteinen velvollisuus. Tähän ryhmään kuuluvat

mm. opetuksen tai koulutuksen järjestäjän ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan

yksikön palveluksessa toimivat henkilöt. Heidän tulee salassapitosäännösten estämättä viipymättä

ilmoittaa kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää

lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen

edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

Jos joudut kerhossa tällaiseen tilanteeseen, ota yhteyttä

perusopetuksen rehtoriin Satu Kekkiin, puh. (02) 333 7823 tai

johtavaan rehtoriin Veli-Matti Hakaseen puh. (02) 333 7824.

Muutos lastensuojelulakiin 1.1.2012

Lastensuojelulaki muuttui 1.1.2012 siten, että tämän jälkeen lastensuojeluviranomaisilla ja kaikilla

lastensuojelulain 25 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä, joilla on velvollisuus

lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus

poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen

kohdistunutta rikoslain (39/1889) 20 luvussa rangaistavaksi säädettyä seksuaalirikosta.

22

RC-lennokkikerho, kevät 2013

Lähteet:

http://www.sosiaaliportti.fi/fi-fi/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/lastensuojeluntarve

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417

Rajala, Riitta (toim.) 2011 Kerhot hyrräämään -näkökulmia ja malleja koulun kerhotoiminnan vakiinnuttamiseen. OPH Oppaat ja käsikirjat 2011:11. Tampere: Juvenes Print – Tampereen yliopistopaino Oy.

23

TAPATURMAN SATTUESSA KOULULLA

KOULUN TOIMENPITEET

Lievät koulussa hoidettavat tapaturmat

Ohjaa koulun terveydenhoitajalle. Jos terveydenhoitaja ei ole paikalla, opettaja/ kerhonohjaaja

hoitaa.

Koulun ensiapukaapit väistötiloissa:

*Hallintopaviljonki: opettajanhuone + 2krs. henk.kunnan wc

* P1-P2 (puutyö/TXT) välitila

* P6 (kotitalous)

* P8-P9 välitila

* P11-P12 välitila

* P14-P15 välitila

* P16-P17 välitila

* P20-P21 välitila

* KOU -tilat (opettajanhuone)

* KAT2

* PEL -tilat (keittiö)

* Pelttarin kentän kontti (EA-laukku)

Suosittelemme tutustumaan ensiapukaappien sijainteihin ja sisältöön.

Lääkärin hoitoa vaativat tapaturmat

Ohjaa terveydenhoitajalle. Jos terveydenhoitaja ei ole koulussa, opettaja antaa ensiavun ja ohjaa

eteenpäin. Lista ensiaputaitoisista henkilöistä koululla löytyy mm kanslian turvakansiosta.

Ota yhteys huoltajaan.

Lähetä oppilas päivystykseen, Kunnallissairaalantie 20. Soita päivystykseen p.266 2646, että

oppilas on tulossa. Tarvittaessa tilaa ambulanssi p. 112. Myös yksityisellä sektorilla annettu hoito

korvataan.

Täytä koulutapaturmailmoituslomakkeet. Täytä 3 kpl ”Ilmoitus koulutapaturmasta päivystykseen/

hammashoitolaan” -lomaketta (löytyy Norssin web-sivuilta, ensiapukaapeista ja kansliasta).

Ilmoitus tulee täyttää kaikilta osin. (1kpl oppilaan mukaan, 1kpl terveydenhoitajan lokeroon, 1kpl

taloudenhoitajalle)

Hammastapaturmat

Hammastapaturmat ohjataan hammashoitolaan. Soita ajanvarauksen puh. 2660644. Täytä

koulutapaturmalomakkeet kuten yllä ohjattu.

24

Hoitoon kuljetus

Jos mahdollista, huoltaja vie oppilaan hoitopaikkaan. Tarvittaessa tilaa taksi puh 10041 ja ilmoita,

että kyseessä on koulutapaturma (kansliasta saa kuljetusta varten taksikortteja). Samalla

ilmoitetaan oppilaan ja koulun nimi.

Oppilaan silmälasien rikkoutuminen/korjaus koulutapaturman yhteydessä

Mikäli oppilaan käytössä olevat silmälasit rikkoutuvat lääkärinhoitoa edellyttävän tapaturman

yhteydessä korvaa vakuutus niiden korjauskustannukset tai jos korjaaminen on mahdotonta,

entistä vastaavat hankintakulut.

Täytä koulutapaturmalomakkeet, kuten yllä ohjattu.

HUOLTAJAN/TÄYSI-IKÄISEN OPISKELIJAN TOIMENPITEET

Laskut ensin huoltajan/täysi-ikäisen opiskelijan maksettavaksi

Hoitolaitos lähettää tapaturman hoidosta aiheutuneet laskut 1.11.2011 alkaen oppilaan huoltajalle tai täysi-ikäiselle oppilaalle itselleen kotiosoitteeseen. Että lasku osataan lähettää oikeaan paikkaan, täytyy oppilaalla/opiskelijalla olla hoitopaikkaan mennessään mukana ILMOITUS KOULUTAPATURMASTA -lomake täytettynä.

Huoltaja/täysi-ikäinen opiskelija maksaa laskut aina ensin itse. Sen jälkeen hän hakee korvausta Vakuutusyhtiöltä, joka nyt on If.

Sähköpostitse: personalclaims@if.fi

Postiosoitteella: If Oy, PL 2026, 20025 If

Viestiin seuraavat tiedot: oppilaan nimi, sotu ilman loppuosaa, tilinumero ja henkilön nimi, jolle kulukorvaus maksetaan ja luettelo maksetuista laskuista euromäärineen esim. Tyksin pkl-käynti, lasku 27,40 €, lääkärin määräämät lääkkeet, kylmägeeli 6,40 € tms. Mitä nopeammin lähetetään, sitä nopeammin korvaus näkyy pankkitilillä.

Laskuja ei tarvitse lähettää If:iin, mutta ne kannattaa säilyttää kotona siltä varalta, että vakuutusyhtiö pyytää niitä.

Avoimia, maksamattomia laskuja EI SAA toimittaa If:iin, koska vakuutus ei korvaa mahdollisia laskun viivästymiskuluja.

25

YLEISET TURVALLISUUSOHJEET

YLEINEN HÄTÄNUMERO 112

aluepelastuslaitos

palokunta

sairaankuljetus

poliisi

Tähän numeroon ei tarvita suuntanumeroa matkapuhelimestakaan soitettaessa. Hätäilmoitus

tehdään seuraavassa järjestyksessä:

1. Kerro mitä on tapahtunut

2. Kerro missä on tapahtunut

3. Kerro onko joku vaarassa tai loukkaantunut

4. Vastaa kysymyksiin tarkasti ja selkeästi

5. Lopeta puhelu vasta kun hätäkeskus antaa luvan

Taksi 10041

MITÄ ON HYVÄ TIETÄÄ KOULUN TURVALLISUUDESTA

Poistumistiet Poistumisreitit on merkitty jokaisessa toimipisteessä. Paviljongeissa on lisäksi kartta jokaisessa luokassa poistumisreiteistä. Jos poistumistilanteessa ei voi noudattaa näitä ohjeita valitaan vaihtoehtoinen, turvallinen reitti. Selvitä itsellesi poistumisreitit ja mieti valmiiksi myös vaihtoehtoisia poistumisreittejä kaikista tiloista, joissa opetat tai toimit.

Tulipalon sattuessa vie oppilaasi turvaan ja pelasta loukkaantuneet. Ryhdy sammuttamaan paloa,

jos olet varma oppilaiden turvallisuudesta ja tiedät varmasti miten tulee toimia. Oppilaiden

turvallisuus on tärkein. Huolehdi myös koko ajan omasta turvallisuudestasi. Turhia riskejä ei pidä

ottaa. Savussa on vaikeaa osata ulos ja savukaasut tainnuttavat nopeasti. Poistumistilanteessa

tarkista vielä kerran, että kaikki ovat mukana ja että naapuriluokissakin ollaan tilanteen tasalla.

Poistuessasi sulje ovet ja ikkunat.

Muista toimintajärjestys: pelasta, ilmoita, sammuta. Valitse turvallinen poistumisreitti.

Hyvä periaate – hyvä järjestys luo turvallisuutta ja vähentää tapaturmien riskiä!