keski-pohjanmaan aikuiskoulutus 2014

s.4 s.5 s.15

10 hyvää syytä opiskella aikuisena tapaat

samastaaiheesta

pitäviäihmisiä

vahvistatosaamistasi uusia

tuuliaelämään

eteneturallasi

väyläjatko-opintoihin

aivotpysyvätvirkeinä

päivität tietosi

ajan tasallekehitytosaajanaharrastuksesta työ

toteutathaaveesi

s. 3

KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS2

KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUSwww.kpedu.fip. 06 825 0000www.facebook.com/kpaikuiskoulutus

Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus järjestää koulutusta Kannuksessa, Kaustisella, Kokkolassa, Kälviällä, Perhossa, Pietarsaaressa ja Toholammilla.

Päätoimittaja Jarmo MatintaloToimitus Hertta ErkkiläTaitto ja kuvat Eeva Huotari

Painosmäärä 25 500 kplPaino Botnia Print

Unelmista totta?

Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuk-sessa voit opis-

kella aikuisten perus-, ammatti- ja erikoisam-mattitutkintoja näyttö-tutkintoina sekä lisätä osaamistasi kansano-piston ja erilaisten hankkeiden järjestä-missä koulutuksissa. Voimme räätälöidä si-nulle omaan elämänti-lanteeseesi ja toiveisii-si perustuen sopivan tavan opiskella. Op-

pisopimuskoulutus on yksi var-teenotettava vaihtoehto samoin kuin työvoimakoulutus. Olemme myös mukana monissa alueen ja elinkeinojen kehittämishankkeis-sa yhdessä Centrian, Ketekin ja Yliopistokeskuksen sekä muiden kumppanien kanssa.

Maailma muuttuu Eskoseni ja Eevaseni, ja me olemme aktiivi-sesti muutoksessa mukana. Suu-ret muutokset ovat jo ulottuneet Suomeen, ja tälläkin hetkellä et-sitään kiivaasti uusia toimialoja. Tutkijat pyrkivät ennustamaan uusia tulevaisuuden ammatte-

ja. Googlesta hyppäsi esille Fast Future Research -tiimin ennus-te mahdollisista uusista työ-paikoista seuraavan 20 vuoden aikana. Miltä kuulostaisi muis-tinlisäyskirurgi, vanhuuskon-sultti, verkkososiaalityöntekijä, henkilökohtainen brändääjä tai vertikaaliviljelijä? Osa näistä on jo tulossa. Onko joku näistä si-nun haaveenasi? Tehdään yhdes-sä unelmista totta!

Saatteeksi vielä pieni varoituk-sen sana Andy McCoylta: ”Sun täytyy varoo mitä sä haluut, kos-ka sä voit saada sen.” Näin on ni-

mittäin käynyt lehteen haastat-telemillemme opiskelijoille. He ovat hyviä esimerkkejä siitä, mitä ja miten meillä voi opiskella. Jo-kainen heistä on lähtenyt aikui-sena hankkimaan uusia tietoja ja taitoja, ja moni on jo hyvin lähel-lä omaa unelmaansa. Antoisia lu-kuhetkiä aikuiskoulutuslehtem-me parissa – kuka tietää, vaikka saisimme sytytettyä sinussakin opiskelukipinän!

Jarmo Matintaloaikuiskoulutusjohtaja Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus

Ensihoidon osaamisalasta valmistunut lähihoitaja Pasi Saari aloitti heti valmistuttuaan työt hoito-tason ambulanssissa Pietarsaaressa.

– Unelmatyöpaikka, hän toteaa hymyssä suin.Aiemmin Saari teki pätkätöitä eri aloilla. Ystä-

väpiiri sai kuitenkin houkuteltua miehen ensihoi-toalalle, ja Saari toteaa ratkaisun olleen hänelle oi-kea.

– Ensihoidossa ei ole kahta samanlaista päivää, eivätkä työt tule kotiin. Työ on myös haastavaa, kaikkea ei opi koskaan ja opittua tietoa joutuu jat-kuvasti soveltamaan muuttuvien tilanteiden mu-kaan, hän perustelee kysyttäessä alan hyviä puolia.

Opiskelupaikan valinta oli hänelle helppoa.– Keski-Pohjanmaalla ja lähimaakunnissa ar-

vostetaan tämän talon koulutusta. Kokonaistut-kinto on kattava, ja kouluttajien kokemus tulee suoraan kentältä.

Lähihoitajan koulutus antaa jatko-opintokel-poisuuden, ja Saari suunnitteleekin hakevansa opiskelupaikkaa tulevaisuudessa.

– Haaveenani on valmistua lähivuosina sai-raanhoitajaksi, hän paljastaa.

Pasi Saari

Lähihoitaja, ensihoidon osaamisala

Lue lisää sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kokemuksistasivuilta 12-13.

Haaveiletko uudesta urasta tai uusista haasteista nykyisessä työpaikassasi? Aikuiskoulutuksella voi olla vastaus unelmiisi.

Tule mukaan kehittämään Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutusta ja sen laatua. Lähetä meille koulutusideoita sähköpostilla [email protected] tai Facebookissa Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus -sivulle.

Aikuisopiskelijan monet mahdollisuudet

Haluatko toteuttaa haaveesi alanvaihdosta tai tarvitset-ko lisää osaamista työhö-

si? Onko päätavoitteesi työllisty-minen vai onko uusien tietojen ja taitojen oppiminen sinulle mielui-sa harrastus? Lähdet sitten mistä syystä tahansa opiskelemaan, on aikuisopiskelijan yhtä kaikki usein sovitettava opinnot, työ ja perhe samaan yhtälöön.

Ajankäytön ja talouden hallin-taan on hyvä kiinnittää huomiota jo opintoja suunnitellessa. On tär-keää löytää itselle sopivin polku, mitä pitkin pääsee asettamiinsa tavoitteisiin.

Aikuisena voi opiskella joko päätoimisesti tai työn ohessa. Opiskelu voi olla joko etä- tai lä-hiopiskelua. Opintojen rahoitus-muotoja on erilaisia, ja omaan ti-lanteeseen soveltuvaa ratkaisua voi selvittää esimerkiksi Kelalta, TE-toimistosta tai aikuiskoulutuk-sen toimistosta.

Osatavoitteista kohti päätavoitettaMoni aikuinen toteaa yllättyneensä siitä, millaista opiskelu on. Omat muistikuvat saattavat olla kymme-nienkin vuosien takaisia.

Opintojen kulku suunnitel-laan jokaisen opiskelijan kohdalla erikseen, ja aiemmat koulutukset ja osaaminen huomioidaan opin-tosuunnitelmaa laadittaessa. Lä-heisten ja mahdollisen työpaikan tuki motivoi koulutukseen lähties-sä ja sen aikana.

Valmistumisen lisäksi tavoit-teita on hyvä asettaa myös matkan varrelle. Viikoittaiset tai kuukau-sittaiset tavoitteet ovat nopeam-min saavutettavia ja antavat onnis-tumisen kokemuksia. Tavoitteena voi olla vaikkapa opiskellun asian soveltaminen käytäntöön tai har-joittelupaikan löytäminen.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suunnitelmalli-

suutta, ja aikatauluihin on hyvä jättää myös peliva-raa yllättävien tilanteiden varalta. Myös vapaa-aikaa

tarvitaan, sillä se tukee opin-noissa jaksamista.

Tänä päivänä opitaan mo-nella eri tavalla. Opiskeluun kuu-

luu lähiopetuksen lisäksi myös tehtävien tekemistä, verkko-opis-kelua, tentteihin ja tutkintotilai-suuksiin valmistautumista ja työs-säoppimista. Osaaminen näytetään käytännön tehtävissä tutkintotilai-suuksissa. Oma-aloitteisuus, ak-tiivisuus ja vastuuntuntoisuus ovatkin tärkeitä aikuisopiskelijan piirteitä.

Moni aikuisopiskelija on toden-nut, että vasta aikuisena heillä on ollut rohkeutta lähteä opiskele-maan alaa, joka kiinnosti jo nuo-rena. Motivaatio saattaa kasvaa koulutuksen aikana, ja usein opin-tojen päättyessä herääkin jo ajatus jatko-opinnoista…

Tule mukaan kehittämään!

KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS 3

Mika Rajaniemikone-ja metallialan perustutkinto,Levyseppähitsaaja

Puu- ja metallityötovat kiinnostaneet aina

Olli Rantala ja Tomi Jokela ovat tulevia prosessialan ammattilaisia. Molemmat

ovat alanvaihtajia ja opiskelevat parhaillaan prosessiteollisuuden perustutkintoa.

Jokela aloitti opiskelut aiemman työsuhteen päätyttyä. Tuolloin pro-sessiteollisuuden koulutukseen oli juuri hakuaika käynnissä, eikä hä-nen tarvinnut kahta kertaa miettiä, hakisiko opiskelupaikkaa.

– Olin aiemmissa työtehtävissä-ni kysellyt prosessialasta, ja kiin-nostukseni kasvoi vähä vähältä. Työilmapiiri näissä paikoissa vai-kutti hyvältä, Jokela perustelee ha-keutumistaan koulutukseen.

Rantalakin lähti opiskelemaan luottavaisin mielin, sillä kemia, fy-siikka ja matematiikka ovat kiin-nostaneet 15 vuotta liha-alalla työs-kennellyttä miestä aina.

”Asenne ratkaisee”– Oma motivaatio on tärkeää, sama mitä opiskelee. Hyvällä asenteella pääsee pitkälle, Rantala linjaa.

Koulutus on vaatinut panostus-ta, mutta sisältöjen hallinta pal-kitsee. Miehet kertovat saaneensa koulutuksesta laaja-alaista osaa-mista ja kehuvat myös ryhmäläi-

3D-osaamista tarvitaan monella alalla

Olli Rantala ja Tomi JokelaProsessi-teolllisuuden perustutkinto

Koulutuksesta laaja-alaista osaamista

siään ja opettajia tuesta opintojen edetessä.

– Opinnot ovat todella moni-puoliset. On tärkeää tietää käytän-nössä, mitä prosessiteollisuuden eri vaiheissa tapahtuu, Jokela to-teaa.

Alussa opinnoissa oli runsaasti

teoriaa, mutta toisaalta laborato-riotöissä teoriaopintojen merkitys näkyi. Rantala pitää tärkeänä sitä, että opiskelija ymmärtää, mitä teh-dään ja miksi.

Alueen toimijat tutuiksi– Mielestäni koulutus antaa taito-

jen lisäksi hyvän kuvan alan työl-listymismahdollisuuksista. Rannan suuret tehtaat tulevat varmasti tu-tuiksi niin työssäoppimisjaksoilla kuin tutustumiskäynneillä, Ranta-la sanoo.

Jokela arvelee mahdollisesti jat-kavansa alan opintoja jossain vai-

heessa. Rantalalla on puolestaan selkeä tavoite, jota kohti edetä.

– Aikuisten opinnot on tiivistet-ty tehokkaasti puoleentoista vuo-teen, ja totta kai tavoitteenani on päästä töihin mahdollisimman no-peasti, suunnittelee Rantala.

Syyskuussa käynnistyvä 3D-tek- niikoiden koulutus soveltuu monille aloille.

– 3D-osaamista hyödynnetään tänä päivänä metallialan yrityk-sissä, suunnittelutoimistoissa, ve-nealalla ja muotoilussa yleisesti, kouluttaja Heikki Luoma kertoo.

Hän toteaa, että koulutus on hyvää täydennyskoulutusta myös alalla työskenteleville suunnitteli-joille, tuotannossa toimiville hen-kilöille ja koneistajille.

– Koulutus räätälöidään aiem-man osaamisen perusteella, joten periaatteessa kiinnostus suunnit-telu- ja valmistustehtäviin sekä tietokoneen käytön perustaidot riittävät koulutukseen hakeutumi-seen.

3D-suunnittelussa ja valmis-tuksessa toimitaan monipuoli-sessa ympäristössä. Tietokoneel-la CAD/CAM-ohjelmien ääressä istumisen lisäksi työskennellään muun muassa laserskannerilla,

jolla tehdään käänteissuunnitte-lua olemassa olevasta kappaleesta.

– Laserskannerilla olemme tehneet esimerkiksi yhteistyötä Fiskarsin kanssa, kun toteutimme puusepän muotoilemista saksien kädensijoista mallin tietokoneelle. Tämän jälkeen CNC-työstökoneel-la valmistettiin prototyyppi yrityk-selle. 3D-osaaminen mahdollistaa kustannusten minimoinnin suun-nitteluvaiheessa, Luoma kertoo.

Koulutus antaa Luoman mu-kaan hyvät valmiudet nykyai-kaisten 3D-työkalujen käyttöön suunnittelussa ja valmistuksessa. Koulutuksen aikana on mahdol-lista suorittaa myös osia koneista-jamestarin erikoisammattitutkin-nosta.

3D-koulutusräätälöidään osaamisen perusteella

Mika Rajaniemi opiskeli aikuis-koulutuksessa levyseppähitsaajaksi.

– Lapsena haaveilin poliisin am-matista, niin kuin varmaan kaik-ki pojat. Nyt aikuisena opiskellessa haaveenani on ollut löytää moni-puolinen, vakituinen työpaikka.

Rajaniemi teki vuosia pelkkää yövuoroa turvallisuusalalla. Koulu-tuksen jälkeen toiveena oli löytää päivätyö.

– Fyysisesti raskas vuorotyö joh-ti itselläni alan vaihtoon ja opiske-

lupaikan etsintään, sillä kotonakin täytyy jaksaa, kahden pienen lap-sen isä kertoo.

Levyseppähit-saajan koulutus oli hänestä erittäin käytännönläheis-tä. Teoria käytiin läpi tiiviisti ja sitä sovellettiin heti käytäntöön.

– Ryhmässämme oli hyvä yhteis-henki, mikä on motivaation kannal-ta tärkeää.

Rajaniemi teki opiskeluaikanaan työharjoittelun kotipaikkakunnal-laan Kaustisella, ja hän valmistui

elokuussa. Valmistu-misen jäl-keen työt j a t k u i v a t s a m a s s a

työpaikassa, ja Rajaniemen toiveet päivätyöstä toteutuivat.

– Nautin käsillä tekemisestä ja siitä, kun saan toteuttaa itseäni!

Olli Rantala ja Tomi Jokela toteavat sisältöjen hallinnan palkitsevan käytännön tehtävissä.


Yhdessä kohti yrittäjyyttäSaija Niemi-Erkkilän ja

Sami Erkkilän maatalo-usalan perustutkinto-opinnot

ovat puolivälissä. Tulevana kevää-nä heidän on tarkoitus valmis-tua maaseutuyrittäjiksi ja aloittaa oman lammastilan pyörittämi-nen.

Pariskunta kertoo, että elo-kuussa 2013 Saijan jäädessä työt-tömäksi oli hyvä hetki pysähtyä ja miettiä tulevaisuutta. Aiempi työ oli ollut koko perhettä kuormitta-vaa, joten muutos mahdollisti sy-säyksen kohti pitkäaikaisen haa-veen toteuttamista.

– Olemme olleet pitkään yh-dessä ja haaveilleet oman maati-layrityksen perustamisesta. Lap-setkin ovat jo sen ikäisiä (4 ja 13 vuotta), että opiskelemaan lähtö oli mahdollista.

Saija ja Sami aloittivat opinnot Kannuksen aikuisryhmässä sama-na syksynä. Koulua heillä on 1–2 päivää viikossa, ja suuri osa opis-kelusta on hyvin käytännönläheis-tä, tekemällä oppimista.

– Lähdimme hakemaan vas-tauksia muun muassa siihen, mi-ten pärjäisimme yrittäjinä ja mitä se meiltä vaatisi. Opinnot ovat vastanneet näihin kysymyksiin hyvin, he toteavat.

Pariskunta tiedosti tarvitse-vansa oppia alalta. Yrityksen pe-rustamisessa tuet ovat tärkeitä, eikä EU-tukia saa ilman tutkintoa. Sami on valmistunut 90-luvul-la rakennuspuolelta Kokkolasta, Saijalla taas on useampi hoitoalan tutkinto.

– Tietokoneen käyttö on ai-heuttanut hieman päänvaivaa, mutta ryhmässämme on loistava

tsemppaushenki. Kouluun on aina mukava lähteä, Sami kertoo.

Uutta rakentamaanLähiopetuksen lisäksi opinnoissa on etätehtäviä ja työssäoppimista. Osaamisesta annetaan näytöt tut-kintotilaisuuksissa. Lopputyönä tehtävä kannattavuuslaskelma on Erkkilöille tärkeä työkalu oman ti-lan perustamisessa.

– Olemme sikäli poikkeus ryh-mässämme, että suurimmalla osalla on jo oma tila.

Erkkilät suunnittelevat lam-mastilan perustamista Saijan van-halle kotitilalle.

– Tällä hetkellä peltomme ovat vuokralla, eikä tilalla ole toimin-taa. Aloitamme toisin sanoen puh-taalta pöydältä, hän kertoo.

Lampaista heillä oli jonkin verran kokemusta, mutta yrittä-jyys pitää sisällään paljon sellais-ta, mitä molemmat ovat oppineet vasta koulutuksen kautta. Työssä-oppiminen Jokelan lammastilalla on tuonut esille sen, kuinka moni-puolista lampurin työ on.

– Ruokinta on erittäin tark-kaa ja riippuu monesta tekijästä. Eläinten hyvinvointia seurataan jatkuvasti ja yksilön huomioimi-nen on tärkeää. Kokenut lampu-ri on ollut kullanarvoinen ohjaaja oppimisellemme, Sami kuvailee.

”Olla oma herransa”Saija ja Sami ovat yhtä mieltä sii-tä, että hyvinvointi tulee kotoa. He toivovat työn tuovan jaksamista ja hyvinvointia heidän itsensä lisäksi myös muille.

– Meillä voisi tulevaisuudessa olla esimerkiksi lampaiden paris-

sa tapahtuvaa kuntouttavaa toi-mintaa, jossa voisin hyödyntää aiempaa sosionomin tutkintoani. Yrittäjänä pitää pohtia tulovirran jakautumista tasaisesti vuoden ajalle, Saija suunnittelee.

Opiskelu puolison kanssa sa-massa ryhmässä ei ole se tyypil-

Työelämän muutostilanteet koskettavat monia. Työt saattavat loppua, tai tervey-

dentila voi asettua esteeksi nykyi-sen työn jatkamiselle. Pitkän työt-tömyyden jälkeen voi olla vaikeaa löytää uusia polkuja kohti työelä-mää. Merja Forslund ja Sirpa Salo tietävät tämän, sillä he ovat viime vuosien aikana aikuiskoulu-tuksen ohjaustyössä käyneet usei-ta ohjauskeskusteluja, joissa on etsitty yhdessä asiakkaan kanssa koulutus- tai työllistymismahdol-lisuuksia.

– Asiakkaamme tulevat ohjaus-keskusteluihin TE-toimiston, Ka-nava-kuntahankkeen tai Opasti-men kautta. Ennen keskustelua he täyttävät sähköisen esitietolo-makkeen. Tämän pohjalta saam-me lisätietoja asiakkaasta ja hänen kiinnostuksen kohteistaan.

Ohjauskeskusteluissa koros-tuu ajan antaminen, läsnäolo sekä

asiakkaan kunnioittaminen. Läh-tökohtana on tilanteen kartoitta-minen ja asiakkaan kannalta mie-lekkäiden ratkaisuvaihtoehtojen tarjoaminen.

– Käymme läpi asiakkaan kans-sa hänen työkokemustaan ja am-matillista osaamistaan, tarjolla olevia koulutusvaihtoehtoja sekä mahdollisesti tarvittavia tukipalve-luja. Tulevaisuudessa painopistee-nä ovat entistä enemmän nuoret sekä ikääntyneet asiakkaat, Fors-lund määrittelee.

Salo toteaa palvelujen sähköis-tymisen johtaneen siihen, että tar-vetta kasvokkain käytävälle oh-jaukselle on. Keskustelu on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan omaa ti-lannetta ja miettiä järkeviä toimin-tatapoja.

– Ohjauksen tavoitteena on laittaa liikkeelle asiakkaan omat suunnitelmat ja keskustella niiden mielekkyydestä. Palvelu on vapaa-

ehtoinen, ja tulokset edellyttävät asiakkaalta omaakin kipinää, Salo ja Forslund kertovat.

Puolitoistatuntinen keskustelu antaa eväitä jatkoa varten, ja yh-teistyötä jatketaan sen pohjalta yh-dessä sovittujen tahojen kanssa. Mikäli asiakas epäröi uudelle alal-le lähtemistä, suosittelevat Salo ja Forslund yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona 10 päivän koulutus-kokeilua, joka on tarkoitettu työt-tömille tai työttömyyden uhkaa-mille henkilöille.

– Koulutuskokeilussa saa hyvän kuvan siitä, onko ala kiinnostava ja asiakkaalle soveltuva, Salo kertoo asiakkaiden kokemuksista.

Ohjausta uudelle urapolulle

lisin ratkaisu, mutta Erkkilöillä on tästä vain hyviä kokemuksia.

– Näemme toisiamme enem-män kuin aikoihin ja suhteemme voi erittäin hyvin, he kertovat nau-raen.

Pariskunta toteaa, että lapset saavat aikanaan valita, jatkavatko

vanhempiensa jalanjäljissä. – Lapsillehan me tätä teemme,

tilaa ja tulevaisuutta. Jokaisen on kuitenkin tärkeintä toteuttaa omaa visiota eikä toisen oletusta omasta elämästä.

Haaveissa oma lammastila

Tavoitteenamme on mielekkäiden ratkaisu-vaihtoehtojen löytäminen asiakkaan tilanteeseen

Ota yhteyttä!Sirpa Salo, p. 044 725 0884

Sirpa Salo ja Merja Forslund


Hevosalan ammattilaiseksi Kaustiselta ja PerhostaLeena Nygård erikoistuu he-

vosenhoitajan perustutkinnos-saan kengitykseen Kaustisella.

Perhossa opiskelevalla Heidi Väi-säsellä taas on ensimmäinen vuosi hevostalouden opintoja takana.

– Hyvistä kengittäjistä on pu-laa, sillä koulutettuja kengittäjiä

on alueellamme vähän, tietää kol-men hevosen omistaja Nygård ker-toa.

Kengittäjän tulee löytää sopivat ratkaisut eri tilanteisiin. Työ näyt-tää helpolta, mutta on pikkutark-kaa ja vaativaa.

– Työssä vaaditaan kärsivälli-

syyttä, sillä työasento täytyy pitää vakaana. Hyvä kunto ja reagointi-kyky ovat tärkeitä ominaisuuksia nekin, kun elävän olennon kanssa työskennellään, Nygård lisää hy-myssä suin.

Väisänen on aina harrastanut hevosia ja toiminut myös lomitta-

jana. Aiemmin hän on työskennel-lyt muun muassa ravintola-alalla, postissa sekä maatalousalalla. Ve-teliin muutettuaan hän alkoi ot-taa selvää kouluttautumismahdol-lisuuksista.

– Koin, että hevosalan osaami-sesta olisi hyvä olla myös paperit. Tavoitteenani on valmistua harras-teohjaajaksi tulevana keväänä, hän kertoo.

Oppimista aidossa työympäristössä Aikuisopiskelijat arvostavat sitä, että opintoja suunnitellaan yhteis-työssä kouluttajan kanssa. Ryh-män kesken syntyy myös paljon hyviä keskusteluja, sillä kaikilla on kokemuksia hevosten parista.

– Koulunkäynti eroaa perintei-sestä koulunpenkillä istumisesta. Lähipäivät ovat tiiviitä, ja niissä on paljon asiaa. Etätehtävien teon ohella suuri osa opinnoista on kui-tenkin aidossa työympäristössä harjoittelua ja osaamisen näyttä-mistä, Väisänen kuvailee.

Nygård valmistui aiemmin Kaustiselta hevoshierojaksi, ja nyt hoitovapaalla oli hänelle sopiva hetki opiskella lisää. Lähipiiri on auttanut lastenhoidon kanssa, ja

käytännön töitä on harjoiteltu run-saasti kotona, sillä omat hevoset asuvat pihapiirissä olevassa tallissa.

Koulutus on edellyttänyt hänel-tä jonkin verran hankintoja.

– Koululta sai hyvin tietoa siitä, millaisia välineitä tarvitaan. Riit-tävät kengittäjän työkaluhankin-nat, joilla pääsee alkuun, sai tehtyä noin 500 eurolla.

Väisänen suosittelee hevosen-hoitajan koulutusta niille, jotka haaveilevat omasta tallista tai ha-luavat työllistyä SRL:n tallille.

– Ala sopii minulle, koska saan olla sekä ihmisten että eläinten kanssa tekemisissä. Hevonen on elävä olento, jolla on erilaisia päi-viä. Jokainen hevonen on oma yk-silönsä, hän perustelee alanvaih-toa.

Väisänen on tehnyt työssäoppi-misensa Takalan tallilla, jossa hä-nellä on myös oma hevonen. Teh-täviin kuuluvat tallityöt, hevosten käsittely ja liikuttaminen sekä tun-tien ja kerhojen pitäminen.

– Tehtävät ovat vastuullisia, sil-lä ne edellyttävät hevosen elekie-len ymmärtämistä. Harrastajille tulee kyetä takaamaan turvallinen toiminta hevosten parissa.

Hevosala kasvaa ja kehittyy

Suomessa on noin 75 000 he-vosta ja määrän ennustetaan kasvavan. Tämä tuo työpaik-

koja niin hevostenhoitajille, val-mentajille, kengittäjille kuin muil-lekin hevosalan yrittäjille, kuten hevoshierojille.

– Ala sopii hevosista kiinnos-tuneille. Opiskelijalta vaaditaan motivaatiota, ja työ on fyysistä, joten jonkinlainen pohjakunto on suotavaa, toteaa koulutussuunnit-telija Ulla Ojamäki.

Aikuiskoulutus järjestää he-vosalan koulutusta aikuisille Per-hossa ja Kaustisella. Perhossa koulutus suuntautuu ratsastuk-

seen ja Kaustisella kengittämi-seen, raviurheiluun ja valjastöi-hin. Koulutukset on suunnattu omien hevostenhoitotaitojen ke-hittämisestä ja hevosten käytön monipuolistamisesta kiinnostu-neille henkilöille.

– Perhossa voi suorittaa ai-kuisopintoina hevostalouden perustutkinnon ja suuntautua hevosharrasteohjaamiseen. Kaus-tisella voi suorittaa hevostalouden perustutkinnon ja suuntautua val-jastöihin, ravihevosten hoitami-seen tai kengittämiseen. Lisäksi Kaustisella voi suorittaa hevos-tenvalmentajan ammattitutkin-

non, jossa vaihtoehtoina on ravi-valmennus tai hevoshieronta.

Valjaspajakoulussa korjataan, huolletaan ja valmistetaan varus-teita ja valjaita. Ravivalmennus painottuu ravihevosten valmen-tamiseen, hoitamiseen ja hyvin-vointiin. Hevostenvalmentajan ammattitutkinto on tarkoitettu alalla oleville ammattilaisille, joil-la on useampi vuosi työkokemus-ta hevosalalta.

Hevosharrasteohjaaja-nimike laadun taeHevosharrasteohjaajaksi opiske-levat voivat saada Suomen Rat-

Hoitovapaalla hyvä hetki opiskella

Osaamisesta on hyvä hankkia todistus

sastajainliiton myöntämän he-vosharrasteohjaaja-nimikkeen, jonka avulla heidän työpaikkan-sa tai yrityksensä voi anoa SRL:n Harrastetalli-hyväksyntää.

– Se auttaa markkinoinnissa ja varmistaa yrityksen ja sen tuot-teiden laadun. Moni lähtee opis-kelemaan juuri tästä syystä, Oja-mäki sanoo.

– Hevosharrasteohjaaja on kiinnostunut ratsastuksesta, rat-sastuksen opettamisesta sekä ratsastusretkien ja -vaellusten tuottamisesta. Ratsastuskoke-musta ja -taitoa täytyy olla myös entuudestaan. Usein hevoshar-rasteohjaajat jatkavat opintoja ratsastuksenohjaajaksi, kertoo

hevostalouden opettaja Marian-ne Hyyrynen.

Moni alalla toimivista opiske-lee tavalla tai toisella koko ikän-sä. Osa perustaa oman yrityksen. Joillakin on jo entuudestaan oma yritys, mutta koulutuksen avulla halutaan pätevöityä ja hankkia li-sää ammattitaitoa.

– Kun opiskelija hakeutuu esi-merkiksi hevostenhoitajan kou-lutukseen ja valitsee suuntau-tumisalakseen kengityksen, on hyvin suuri todennäköisyys, että hän perustaa yrityksen. Osaavil-la osaajilla on aina töitä, oli ala mikä tahansa. Näin myös hevos-alalla, Ojamäki toteaa alan yrittä-jyydestä.


Puhdistuspalveluala työllistää

Koulutuksesta saa hyvät tiedot ja taidot työelämään

Ma ChoLaitoshuoltajan perustutkintoKotimaassaan Myanmarissa Ma Cho opiskeli aikanaan vain muutaman vuoden. Kotikylästä oli vaikea päästä kouluun, ja hän oli enimmäk-seen töissä. Suomessa opiskelumahdollisuudet ovat olleet aivan toisenlaiset.

– Alkuun opiskelin suomen kieltä, mikä ei ol-lut helppoa. Erityisesti kirjoittaminen ja lukemi-nen oli vaikeaa.

Kielen oppimisen jälkeen Ma Cho on suoritta-nut kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkin-non sekä jatkanut kieliopintojaan iltakursseilla. Laitoshuoltajan opinnot sisältävät paljon käy-tännön harjoittelua, mistä hän pitää.

– On hyvä, että opettaja ensin näyttää, mitä tehdään. Sen jälkeen tiedän, miten toimia.

Ma Cho toteaa, että laitoshuoltajalla pitää olla hyvä kunto. Väärästä työasennosta kärsii seu-raavana päivänä, joten hän kertoo kiinnittävän-sä huomiota ergonomiaan entistä enemmän.

Opintojensa aikana Ma Cho on ehtinyt tutus-tumaan jo monenlaisiin työssäoppimispaikkoi-hin. Hyvässä työpaikassa on hänen mukaansa sopivasti töitä sekä mukavia työkavereita.

– Toivon tulevaisuudessa saavani alan töi-tä. Haaveilen myös kotimaassa käymisestä koko perheeni kanssa. Se olisi minulle tärkeää.

Nina Ahonen kertoo aina pitäneen-

sä siivoamisesta ja siitä, että tavaroil-la on oma paik-kansa.

Ahonen opiskelee Pietarsaares-sa kiinteistöpalvelujen perustutkin-

toa. Nonstop-koulutuksessa ryh-män koostumus vaihtelee ja uusia opiskelijoita tulee mukaan aina uuden tutkinnon osan alkaessa. Menetelmät, pintamateriaalit, työvälineiden oikeat nimet ja ai-neiden tuntemus vaativat puh-

distuspalvelualalla osaamista. Koulupäiviin mahtuu Aho-

sen mukaan sopivasti teo-riaa ja käytännön harjoi-tuksia.

– Jokaisen tutkinnon osan päätteeksi meil-lä on näyttötilaisuus, jossa osaaminen arvi-oidaan. Kotona tulee

kiinnitettyä huomiota oikeisiin työs-kentelyasentoihin ja kerrattua opit-tua. Aikuisena opiskelu ei ole ollut mitään pakkopullaa, hän toteaa.

Vuoden alussa opinnot aloittanut Ahonen on ehtinyt tutustua monen-laisiin työympäristöihin. Työssäoppi-mispaikkoina hänellä on ollut muun muassa päiväkoti, kaupungintalo, yk-sityishenkilöiden kodit ja yritykset.

– Harjoittelupaikat on haettu itse yrityksiltä tai kaupungilta. Haluai-sin työskennellä sellaisessa paikassa, jossa työpäivän aikana tapaa ihmi-siä. Vaihtelevat työtehtävät ovat ne-kin plussaa.

Ahonen haluaa suorittaa opintonsa hyvin, työllistyä ja jatkaa myöhemmin opiskelua siivousteknikoksi.

– Hyvillä siivousvälineillä ja -ai-neilla siivoaminen sujuu aina sutjak-kaammin, hän antaa vinkiksi laiskem-mille siivoajille.

Opiskelu ei ole pakkopullaa!

Nina AhonenKiinteistöpalvelujen perustutkinto

Puhdistuspalvelualan työllisyysnä-kymät ovat hyvät. Työtehtävät ovat vaihtelevia ja monipuolisia riippu-en työkohteesta.

Työnantajat arvostavat kou-lutusta, ja esimerkiksi Kokko-lassa julkinen sektori edellyttää toistaiseksi voimassa olevissa työ-suhteissa laitoshuoltajan ammatti-tutkintoa. Alalle tarvitaan ammat-titaitoisia työntekijöitä, jotka ovat järjestelmällisiä, tunnollisia ja hal-litsevat asiakaspalvelutaidot.

Aikuiskoulutus järjestää puh-distuspalvelualan koulutuksia Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Alaa voi opiskella omaehtoisesti, op-pisopimuksella ja työvoimakoulu-tuksessa.

Non stop -koulutukseen otetaan uusia opiskelijoita aina tutkinnon osan vaihtuessa.

Käytännön harjoittelulla oppii

Kysy lisää Pietarsaaren non stop -koulutuksesta: [email protected]


– Välillä on aika kortilla, Janne Palmiola naurahtaa, kun häneltä kysytään ajankäytön haasteista ai-kuisopiskelijana.

Ympäri Suomea konsertoiva pianisti suunnittelee perustavansa yrityksen, joka tarjoaisi musiikin ja kulttuurin tuottamiseen liittyviä palveluja laajalla toimintasäteellä.

– Palvelut pitäisivät sisällään muun muassa konserttien organi-sointiin liittyviä asioita sekä ope-tusta, hän muotoilee.

Opetustyöstä Palmiolalla on jo pitkä kokemus, sillä jo alle 20-vuo-tiaana hän antoi yksityistunte-ja. Sittemmin hän on opettanut muun muassa Keski-Pohjanmaan konservatoriolla ja ammattikor-

keakoulussa. Yrittäjän ammatti-tutkinnosta hän lähti hakemaan ajan tasalla olevaa tietoa sekä työ-kaluja oman toiminnan käynnistä-miseen.

– Opintojen aikana tehtävä lii-ketoimintasuunnitelma on en-siarvoisen tärkeä suunniteltaes-sa yrityksen kannattavuutta sekä ydin- ja oheistoimintaa.

Opinnoissa Palmiola arvostaa niiden intensiivisyyttä.

– Koulutus on antanut inspi-raatiota oman toiminnan suuntaa-miselle. Eri aloilta tulevien opiske-lijoiden kanssa käydyt keskustelut ovat laajentaneet omaa perspektii-viäni.

Työkaluja toiminnan käynnistämiseen

Opiskelu ei ole pakkopullaa!

Janne PalmiolaYrittäjän ammattitutkinto

Yrittäjyyskoulutuksia syksyllä 2014Syksyn aikana käynnistyy lukuisia koulutuk-

sia, jotka on suunnattu yritystoimintaa suunnitteleville tai alalla jo oleville hen-

kilöille.

Yrittäjän ammattitutkintoYrittäjän ammattitutkintoon valmista-va koulutus antaa opiskelijalle työkaluja toiminnan suunnitte-luun ja pyörittämiseen. Opinto-jen aikana suoritetaan yrittäjän ammattitutkinto. Opinnot sovel-tuvat myös henkilöille, jotka ovat omistajanvaihdostilanteessa tai haluavat päivittää osaamistaan.

Yrittäjän ammattitutkin-to on mahdollista suorittaa myös sähköisen liiketoimin-nan osaamisalalta. Tämä vaihtoehto on suunnattu jo yritystoimintaa harjoittavil-le, ja siinä perehdytään verk-kokaupan perustamiseen sekä yrityksen toimintojen sähköistämi-seen.

Omistajan-vaihdostilanteetMonessa yrityksessä pohditaan myös omista-janvaihdokseen liittyviä kiemuroita. Aikuis-koulutus järjestää tähän liittyen Osaamista yrityksen jatkajalle -koulutuksen, joka sovel-tuu sukupolvenvaihdostilanteisiin ja työn-tekijästä yrittäjäksi siirtyville henkilöille.

Yrityssuunnittelussa keskitytään omistajanvaihdosprosessiin, si-säiseen laskentaan sekä yrityksen toiminnan analysointiin ja mark-kinointiin. Lisäksi koulutukseen kuuluu yritystoiminnan käynnistä-

miseen kuuluvia asioita, kuten lii-ketoimintasuunnitelman päivit-täminen, lakiasiat ja myynti.

Yritysjohtamisen erikoisammatti-tutkintoAmmattitutkintojen lisäksi yri-tysjohdolle on tarjolla yritys-

johtamisen erikoisammattitut-kintoon valmistavaa koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on an-taa työkaluja yrityksen kehittämi-

seen. Se soveltuu omistajayrittäjille tai palkatuille toimitusjohtajille, jot-ka vastaavat koko yrityksen johtami-

sesta. Yritysjohtamisen erikoisammatti-

tutkinnossa on mahdollista suuntautua kansainvälistymisen johtamiseen ja ke-

hittämiseen. Tässä valinnaisessa tut-kinnon osassa perehdytään kulttuu-

rienväliseen viestintään, eri maiden vaatimuksiin, standardeihin ja ser-tifikaatteihin, sekä kansainvälisen kaupan verkostoihin.

Johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus11.9.2014–10.9.2015

Markkinointiviestinnän ammattitutkintoon valmistava koulutus, visuaalinen markkinoija 15.10.2014–31.12.2015

Yrittäjän ammattitutkintoon valmistava koulutus, sähköinen liiketoiminta23.9.2014–31.12.2015

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus11.9.2014–10.9.2016

Katso tarkemmat tiedot, lisää alkavia koulutuksia ja täytä hakemus:

www.kpedu.fi/koulutuskalenteri

Miia Järvi opiskelee Kes-ki-Pohjanmaan aikuiskou-lutuksessa johtamisen eri-

koisammattitutkintoa. Hän toimii Osuuskauppa KPO:n taloushallinnos-sa asiantuntija- ja esimiestehtävissä, ja tutkinto suoritetaan oppisopimuskou-lutuksena osana omaa työtä yhteistyös-sä oppilaitoksen ja työnantajan kanssa.

– Työnantajani on kouluttautu-mismyönteinen, ja olen onnekseni saanut organisaatiolta kaiken tarvit-semani tuen. Tutkintotilaisuudet ovat osana työtehtäviäni.

Näyttötutkintona suoritettava eri-koisammattitutkinto on ollut hänelle ja työyhteisölle sujuva tutkinnonsuo-rittamistapa.

– Koulutus on antanut minulle ai-nutlaatuisen mahdollisuuden lähes-tyä työtehtäviäni tutkintovaatimusten ja näyttökriteeristön näkökulmasta. Omista totutuista toimintatavoista

poikkeavat tavat työskennellä ovat ol-leet avartavia.

Järvi seuraa aktiivisesti koulutus-tarjontaa ja on suorittanut ammat-titaitoaan tukevia opintoja työnsä ohessa.

– Kiinnostuin tutkinnosta aikuis-koulutuksen sivulla olleen kuvauksen perusteella. Sisällöt ovat vastanneet niistä annettua kuvausta ja odotuk-siani, hän kertoo.

Oman osaamisen syventäminen ja itsensä kehittäminen on Järvel-le tärkeää. Hän kertoo lähteneen-sä laajentamaan osaamistaan ja ymmärtämistään ensisijaisesti henki-löstöjohtamisen osa-alueella.

– Luentopäivien teoriatieto sekä vastaavissa tehtävissä työskentelevi-en henkilöiden kokemukset ovat an-taneet minulle paljon.

Järvi kertoo olevansa erittäin kiin-nostunut johtamisen merkityksestä

prosessien tehokkuuden, yksittäisen työntekijän ja tiimin näkökulmasta organisaation menestyksen varmis-tajana.

Itsearviointi kuuluu tänä päivänä kiinteästi tutkintoon kuin tutkintoon. Järvi toteaa, että hänellä on koulu-tuksen myötä ollut mahdollisuus ar-vioida omaa tapaansa lähestyä asioita ja viedä niitä käytäntöön. Hän toivoo tutkinnon suoritettuaan pystyvänsä hyödyntämään sen tuomaa osaamista työnantajan ja työyhteisön menestyk-sen edesauttamisessa.

– Saamaani tietoa olen vienyt käytäntöön oman tekemisen vaiku-tuspiirissä olevien työntekijöiden hyvinvoinnin lisäämiseksi ja työ-suoritteiden parantamiseksi. Palaut-teen merkitys on suuri, ja palaut-teesta oppiminen on ollut itsensä kehittämisen kannalta minulle mitä arvokkainta tutkinnon antia.

Mia Järvijohtamisen erikoisammattitutkinto

Koulutuksesta uusia näkökulmia työhön


Sydämeltäni olen toimittaja

Minna MustonenAudiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto, radiotyön osaamisalaMinna Mustosta voi hyvällä syyllä nimit-tää monialaosaajaksi. Kokemusta on kerty-nyt useasta ammatista vuosien varrella, ja lisäksi hänellä on lammastila pyöritettävä-nään. Vankin kokemus Mustosella kuiten-kin on radiotoimittajan työstä, mutta todis-tus siitä tuli hankittua vasta tänä keväänä.

Mustonen suoritti reilussa kolmessa kuu-kaudessa näyttötutkinnon ja hankki vihdoin osaamiselleen paperit.

– Pallo lähti rytinällä pyörimään, kun näin esitteen Step Up -hankkeesta TE-kes-kuksessa, hän muistelee vieläkin hämmäs-tystä äänessään.

Mustonen osoitti 13 vuoden aikana kerty-neet taitonsa työssäoppimispaikallaan YLE Keski-Pohjanmaalla sekä radiotyön osaami-salan tutkintotilaisuudessa.

– Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että tein radiotoimittajan töitä siinä missä muut-kin toimittajat.

Työssäoppimisen ohella tuli päivitettyä teknistä osaamista ja laadittua sähköinen portfolio. Mustonen kiittelee aikuiskoulu-

tuksen kouluttajia ohjauksesta haastavam-pien ohjelmien haltuunotossa.

Toimittajan työn rinnalla kulki tutkin-tosuunnitelma, joka tähtäsi tutkintotilai-suuteen.

– Täytyy sanoa, että tutkintotilaisuu-dessa koko kroppa oli koetuksella – kuin Cooperin testin olisin juossut, Mustonen huokaisee muistellessaan pitkää mutta ly-hyeltä tuntunutta päivää.

Sanotaan, että työssä on juuri niin hyvä kuin viimeinen työ on. Pelkkä työ ei Mus-tosen mukaan kuitenkaan tänä päivänä rii-tä, vaan tutkinto tarvitaan alalla kuin alalla.

– Tämä juttu kannattaa hoitaa kuntoon ihan jokaisen, hän kehottaa.

Mustosella on selvät suunnitelmat tule-van varalle. Media-alalle työllistyminen on ensimmäisenä tavoitteena, ja samalla hän aikoo jatkaa lampaiden parissa käsityöläi-senä.

– Olen taas satulassa, ja nyt siitä on to-distuskin!

Keski-Pohjanmaan aikuiskoulu-tus järjestää korttikoulutuksia, jotka ovat tänä päivänä monel-

la alalla työskentelyn ehtona. 90-lu-vun puolivälistä tiukentuneet vaa-timukset edellyttävät, että taitojen hallinta todennetaan voimassa ole-valla kortilla, joka on uusittava kor-tista riippuen kolmen tai viiden vuo-den välein.

– Henkilöstöstä suurimmalla osalla on tulityö-, ensiapu- ja työtur-vallisuuskortti. Työtehtävistä riip-puen osalla on myös trukki-, silta-nosturinkuljettaja- ja tieturvakortti, kertoo Häggblomin työsuojelupääl-likkö ja suunnittelija Robert Kivi-niemi.

Kiviniemen tehtävänä on huoleh-tia, että työntekijöillä on voimassa-olevat kortit. Työturvallisuuskortti Häggblomilla on lähes kaikilla työn-tekijöillä. Kortti antaa perustietoa

työsuojelusta ja sen merkityksestä turvalliselle työympäristölle.

– Lisääntynyt keikkatyö tuo mu-kanaan omat haasteensa turvalliseen työskentelyyn, koska silloin toimi-taan yhteisellä työpaikalla tilaajan tiloissa ja mahdollisesti käytetään heidän kalustoaan, hän kuvailee.

Tuotantopäällikkö Tomi Luo-mala toteaa, että nykyään esimer-kiksi kaivoksille ei pääse eikä ko-neita saa käyttää, ellei ole esittää voimassa olevaa korttia. Asiakkaat ovat tietoisia tästä, joten kortti osoit-taa, että työntekijä on perehdytetty kyseiseen työtehtävään.

Korttien suorittaminen on laki-sääteistä, ja siitä on tullut osa työn-teon arkea. Aikuiskoulutus järjestää koulutuksia tarvittaessa työpaikalla.

– Tämä helpottaa työntekijöiden osallistumista suuresti, Luomala ja Kiviniemi kertovat.

Korttikoulutuksia järjestetään myös työpaikoilla

Lisätietoa [email protected]

Kortilla osoitat taitosi!

Satu TervolaTieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto

Satu Tervolan kohdalla opis-kelu on ennemmin sääntö kuin poikkeus. Hän on opis-

kellut työn ohessa suurtalous-kokiksi, käynyt esimiesvalmen-nuksessa, lukenut merkonomiksi oppisopimuskoulutuksena, opis-kellut datanomiksi sekä nyt viimei-simpänä suorittanut tietoja vies-tintätekniikan ammattitutkinnon.

– Tietotekniikan opinnot ovat totta kai lisänneet it-osaamista-ni. Olen työvuorosuunnitteluoh-jelman pääkäyttäjä, ja olen muun muassa laatinut päivähoidon käyt-töön tarvittavat lomakkeet ja asia-kirjat, Kannuksen kaupungilla työskentelevä kanslisti kertoo vas-tuualueistaan.

Tervolan osaaminen säästää myös työnantajan kustannuksia, kun asioihin voidaan reagoida no-peasti oman talon sisällä. Alan-vaihto suurtalouskokista kanslis-tiksi on ollut Tervolalle mieluinen ratkaisu.

– Olen aina tykännyt numerois-ta. Jauhot ja ryynit vaihtuivat bit-teihin ja numeroihin, hän naurah-taa.

Opinnoissa tehtävät räätälöitiin työelämään soveltuviksi. Näin ne kehittivät samalla Tervolan omaa työtä.

– Kaikki nivoutui työelämään. Koulutuksen jälkeen olen huoman-nut, kuinka yhteistyö esimerkik-si it-tuen kanssa on helpottunut.

It-osaaminen on kaiken kaikkiaan yleissivistävää ja välttämätöntä tä-män päivän toimistoympäristöissä.

Kannuslainen opiskelija ei ko-kenut koulunkäyntiä Kokkolassa raskaana.

– Koulutuksen aikataulutus oli joustavaa, eikä töiden ohel-la opiskeluun väsynyt. Olen tottu-nut opiskelemaan ja kulkemaan kauempanakin koulussa. Kokko-lastahan ajaa illaksi kotiin! hän huomauttaa.

Kaikki nivoutui työelämään


Minna Salmela haaveili sisustus-alan opinnoista jo lukion ja mer-konomikoulutuksen jälkeen, mutta

tuolloin aika ei ollut otollinen. Pitkän työru-peaman ja lasten kanssa kotona vietettyjen vuosien jälkeen hän päätti kuitenkin toteut-taa pitkäaikaisen haaveensa, ja myös ystä-vä kannusti häntä tarttumaan tilaisuuteen.

– Opiskelu antoi minulle varmuutta pa-lata töihin. Tämä oli myös oiva hetki alan-vaihdolle.

Salmela on kiitollinen aikuiskoulutuksen opiskelutavasta. Käsi- ja taideteollisuusalan monimuoto-opinnot kestivät Toholammilla kaksi vuotta, ja niissä oli runsaasti itseopis-kelua. Painopiste hänen opinnoissaan oli tekstiileissä, jotka ovat keskeisiä element-tejä sisustuksen viimeistelyssä. Palkitsevin-ta artesaaniopinnoissa oli hänen mielestään tutkintotilaisuudet, sillä niissä osaamisen pääsi näyttämään oikeille asiakkaille ja alan ammattilaisille.

– Aikuisena opiskelee itselleen, joten motivaatiota riitti. Aikatauluttaminen oli perheelliselle haastavin osuus, mutta on-neksi perhe ja Ylivieskan kaupunki olivat auttamassa lastenhoidon kanssa.

Myös muista opiskelijoista oli tukea opintojen aikana. Ryhmäläisillä korostui kullakin oma osaamisalansa, ja ammatilli-sia vinkkejä vaihdellaan yhä. Opiskeluaika meni Salmelasta nopeasti.

– Kun on tietty päämäärä, aika kuluu no-peasti!

Salmela työllistyi valmistuttuaan koti-paikkakunnalleen Sisustus Trendoon, jossa oli tehnyt myös yhden työharjoitteluistaan.

Työ sisustussuunnittelutoimistossa ja -myy-mälässä on monipuolista, ja asiakkaat ovat pääosin sadan kilometrin säteeltä.

– Yritys tarjoaa täyden palvelun suunnit-telua, eli kaikkea pintamateriaaleista aina kaluste- ja tekstiilisuunnitteluun saakka. Työhön kuuluu muun muassa asiakastapaa-misia, suunnittelua, määrien laskentaa sekä tarjousten laadintaa.

Tähän mennessä Salmela on ollut muka-na muun muassa toimisto-, ravintola- ja ui-mahallitilojen suunnittelussa.

– Ammatti edellyttää projektinhallinta-taitoja. Eniten pidän suunnittelusta ja asia-kaspalvelusta. Paras palaute on tyytyväinen asiakas, jonka ympäristöstä olemme onnis-tuneet suunnittelemaan viihtyisän ja toimi-van.

Sirkka-Liisa Hietaniemi toimii Jet-ta-Talon sisustussuunnittelijana Per-hossa. Hän valmistui Toholammilta

artesaaniksi vuonna 2009 ja on työllistymi-sensä jälkeen jatkanut opintojaan Kuopion muotoiluakatemiassa.

– Läheiseni kannustivat jatkamaan opintoja, ja valmistun sisustusarkkitehdik-si ja kalustemuotoilijaksi vuodenvaihteessa.

Sisustusta rakastava Hietaniemi on kou-lutuksen avulla yhdistänyt työn ja harrastuk-sen. Hän oli ennen artesaaniopintojaan muu-taman kuukauden sisustusliikkeessä töissä, jolloin varmentui ajatus alanvaihdosta.

– Löysin netistä tietoa Toholammin kou-lutuksesta, jonne oli juuri parhaillaan haku käynnissä. Sillä tiellä ollaan yhä, hän toteaa hymyssä suin.

Toholammin opinnoissa painottui käsillä tekeminen. Tekstiilityöt, kuten huovuttami-nen, kankaanpainanta ja tilasuunnittelu tu-livat koulutuksen aikana tutuiksi.

– Kolmiulotteisen hahmottamisen taidot kehittyivät opinnoissa. Käsillä tekemisestä on ollut hyötyä myös jatko-opinnoissa. Muo-toilijan ja sisutusarkkitehtuurin opinnoissa materiaalituntemus on tärkeää ja erilaisten mallinnusohjelmien käyttö arkipäivää.

Lähipäiviä artesaaniopinnoissa oli pa-rin kolmen viikon välein. Nykyinen opiskelu on hieman tiiviimpää, mutta artesaaniopin-noista tutuksi tullut välimatka opiskelupaik-kakunnalle ja itsenäinen työskentelytapa helpottivat Hietaniemeä jatko-opintoihin ryhtyessä.

Hietaniemi kertoo, että sisustussuunnit-telijan silmä harjaantuu löytämään toimivia ratkaisuja kohteissa.

– Nykyinen työni on pääsääntöisesti asi-akkaiden yksityiskotien sisustussuunnit-telua. Kohteita on ollut useita kymmeniä vuosittain, ja ammatissa tarvitaan ihmistun-temusta. Tärkeää on, että kaikki perheen-jäsenet viihtyvät kodissa. Tulevaisuudessa toivoisin saavani tehdä kotien sisustussuun-nittelun lisäksi myös kalustemuotoilua että julkisten tilojen tilasuunnittelua.

Sirkka-Liisa Hietaniemi Sisustusalan artesaani

Artesaaniopinnoista sisustusarkkitehtiopintoihin

Sisustusalan artesaani kuuntelee asiakkaan toiveita

Minna Salmela Sisustusalan artesaani

Kortilla osoitat taitosi!


Nuorten aikuisten osaamisohjelma20–29-vuotiaille

Aikuisopiskelijan abcA AikuiskoulutustukiAikuiskoulutustuki on tarkoitettu omaehtoi-seen koulutukseen osallistuvalle henkilölle, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrit-täjänä.

AmmattitutkintoAmmattitutkinnoissa osoitetaan ammatti-työntekijältä vaadittava ammattitaito alan työtehtävissä.

E ErikoisammattitutkintoErikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Erikois- ammattitutkinto suoritetaan näyttötutkin-tona. Suorittamisaika vaihtelee koulutuksen ja työkokemuksen mukaan. Ammattitaidon saavuttaminen edellyttää alan peruskou-lutuksen jälkeen täydentäviä ja syventäviä opintoja sekä keskimäärin viiden vuoden työkokemusta.

EtäopiskeluEtäopiskelu tarkoittaa aikaan ja paikkaan si-tomatonta opiskelua. Yleensä etäopiskelu on verkossa opiskelua.

H HenkilöstökoulutusHenkilöstökoulutus on henkilöstön tarpee-seen räätälöityä koulutusta. Koulutukset suunnitellaan yhdessä työnantajien kanssa ja työnantaja rahoittaa ne.

J Jatko-opintokelpoisuusAmmatillinen perustutkinto, ammattitai erikoisammattitutkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoi-hin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkea-kouluopintoihin.

K KoulutuskokeiluKoulutuskokeilulla voidaan selvittää koulu-tusmahdollisuuksia. Kokeilun avulla saa ku-van koulutuksen ja kyseisen ammattialan vaatimuksista. Kokeilut kestävät muutamas-ta päivästä kahteen viikkoon.

L LisäkoulutusAmmatillinen lisäkoulutus on ammatillisen peruskoulutuksen jälkeistä jatko- ja täyden-nyskoulutusta. Sen tavoitteena on kohentaa ammatillista osaamista.

Lisäkoulutusta järjestetään sekä pidempi-kestoisena koulutuksena että lyhytkursseina. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorit-taminenkin voi olla lisäkoulutusta, ja sitä voi-daan järjestää myös työvoimakoulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena.

M Monimuoto-opiskeluMonimuoto-opinnoissa yhdistetään eri opis-kelumuotoja, esimerkiksi lähiopetusta, itse-näistä opiskelua ja verkko-opiskelua.

N NäyttötutkintoNäyttötutkinto on aikuisille suunnattu jous-tava tutkinnon suorittamistapa. Ammattitai-to osoitetaan alan työtehtävissä tutkintotilai-suuksissa. Kaikki ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot voidaan suorittaa näyttötutkintona.

Näyttötutkintoon valmistava koulutusNäyttötutkintoon valmistavassa koulutukses-sa hankitaan tutkintoon tarvittava ammatti-taito. Koulutukseen osallistuvalle järjestetään osana koulutusta mahdollisuus osallistua tut-kintotilaisuuksiin ja suorittaa siten näyttötut-kinto. Koulutuksessa noudatetaan henkilö-kohtaistamisen periaatetta.

O OpintotukiAikuisopiskelija voi rahoittaa opintonsa ai-kuiskoulutustuen sijaan myös opintotuella. Opintotukea voi hakea, jos saa hylkäävän päätöksen aikuiskoulutustuesta.

OppisopimuskoulutusOppisopimus perustuu työnantajan ja vähin-tään 15-vuotiaan opiskelijan väliseen mää-räaikaiseen työsopimukseen, johon kuuluu ammattiin kouluttaminen työpaikalla. Op-pisopimuskoulutuksena voi suorittaa am-matillisia perustutkintoja, ammattitai erikoisammattitutkintoja. Oppisopimuskou-lutuksena voi suorittaa myös ei-tutkintota-voitteista lisäkoulutusta. Koulutuksen ajalta saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Maksuttoman tietopuolisen opetuksen ajalta voidaan maksaa päivärahaa sekä majoitus- ja matkakorvausta.

P PerustutkintoAmmatillisen perustutkinnon voi suorit-taa ammatillisena peruskoulutuksena, näyt-tötutkintona tai oppisopimuskoulutuksena. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Peruskoulutuksena suoritetta-essa opinnot kestävät kolme vuotta. Näyt-tötutkinnoissa opiskeluaika on huomattavasti lyhyempi, koska aikaisemmin hankittu osaa-minen otetaan huomioon tutkinnossa.

T TutkintotilaisuusTutkintotilaisuus järjestetään ensisijaises-ti autenttisessa työympäristössä. Tutkinnon suorittaja työskentelee normaaleissa työyh-teisön tehtävissä tietyn ajanjakson ajan. Tut-kintotilaisuuden suunnittelevat, toteutta-vat ja arvioivat kolmikantaisesti työntekijä-, työantaja- ja opettajaedustaja.

TyössäoppiminenTyössäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa oppimista.

TyöttömyysetuusTyönhakija voi hakea työttömyysetuutta omaehtoiseen opiskeluun.

TyövoimakoulutusAmmatillinen työvoimakoulutus on työhal-linnon rahoittamaa, opiskelijalle maksutonta koulutusta. Se on suunnattu erityisesti työt-tömille työnhakijoille ja työttömyyden uh-kaamille, 20 vuotta täyttäneille henkilöille.

U UraohjausYksilöllisen opintoja uraohjaus käynnistää, jäsentää ja selkeyttää asiakkaan uraratkaisuja. Uraohjauksessa kartoitetaan asiakkaalle so-veltuvia työ- ja koulutusvaihtoehtoja. Ohjaus on tarkoitettu työelämän muutostilanteissa oleville aikuisille.

V Vapaa sivistystyöVapaan sivistystyön opinnot ovat yleissivistä-viä, harrastustavoitteisia ja yhteiskunnallisia opintoja. Opiskelu vaihtelee iltaopiskelusta kokopäiväisiin lyhytkursseihin tai intensiivi-kursseihin.

W Www-lähteet ja lisätietoa aikuisopiskelustawww.kela.fiwww.koulutusrahasto.fiwww.kpedu.fiwww.opastin.fiwww.oph.fiwww.opintoluotsi.fiwww.opintopolku.fiwww.te-palvelut.fiwww.vero.fiwww.vm.fi

Oppisopimuskoulutusta organisoi Keski-Pohjanmaan oppisopimus-toimisto. Oppisopimuspäällik-

kö Anu Haapasalo kertoo, että oppiso-pimus on määräaikainen työsopimus ja oppiminen tapahtuu enimmäkseen työ-paikalla. Koulutus edellyttää voimassa olevaa työsuhdetta. Opintoihin voi lisäksi sisältyä opintojaksoja oppilaitoksissa. Ai-kaisempi työkokemus ja koulutus otetaan koulutusta suunniteltaessa huomioon.

Oppisopimus on hyvä vaihtoehto, kun koulutetaan henkilöstöä muuttuviin tai uusiin tehtäviin. Se soveltuu myös alan-vaihtajille tai niille, joilta puuttuu amma-tillinen peruskoulutus. Oppisopimuksella

voi kehittää osaamista ja ammattitaitoa, ja myös yrittäjät voivat hakeutua oppiso-pimuskoulutukseen. Työnantajat hyö-dyntävät oppisopimuskoulutusta myös tilanteissa, jolloin sopivan koulutuksen saanutta työntekijää ei löydy työmarkki-noilta.

Lisätietoja Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimistoKorpintie 8, 67100 Kokkola (Innogate)

Oppisopimuspäällikkö Anu Haapasalo, p. 040 3596 240

Koulutussihteeri Anne Brandt, p. 040 3596 241

Osaajaksi oppisopimuksella

Nuorten aikuisten osaa-misohjelma (NAO) on väylä 20–29-vuotiaille nuorille,

jotka ovat suorittaneet pelkän pe-ruskoulun. Osaamisohjelman avul-la nuori voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammattitai eri-koisammattitutkinnon. Koulutuk-sen voi suorittaa oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksena.

Ohjelma on opetus- ja kulttuu-riministeriön hanke ja osa nuoriso-takuuta. Tavoitteena on saada kai-kille nuorille aikuisille ammatti ja työpaikka.

Osaamisohjelmaan hakeutuva voi olla työllinen, työtön tai työ-markkinoiden ulkopuolella, esi-merkiksi vanhempainvapaalla. Am-matillisen tutkinnon suorittaminen vahvistaa ammattitaitoa. Osaami-sesta saatu todistus parantaa myös työllistymismahdollisuuksia.

Jos opiskelija täyttää opintojen kuluessa 30 vuotta, hän voi suorit-taa opinnot loppuun ohjelman piiris-sä. Lisäksi jos hakija täyttää korkein-taan puolen vuoden päästä opintojen aloittamisesta 20 vuotta, voidaan hä-net ottaa mukaan ohjelmaan.

Anne Brandt ja Anu Haapasalo kertovat oppisopimuksen soveltuvan moniin eri tilanteisiin.


Teoriasta pohja käytännön työlle

Olli KärjäMetsäalan perustutkintoLuonnossa viihtyvä Olli Kärjä jatkaa maa- ja metsätalousyrittäjänä vanhempiensa ja-lanjäljissä. Yhdeksän vuotta sitten tilan hoidettavakseen ottanut Kärjä suorittaa metsäalan perustutkintoa Kalajoella. Aiem-min hän on suorittanut maatalousalan ja seminologin koulutuksen Kannuksessa.

– Lähdin hakemaan lisäoppia erityisesti taimikon hoitoon. Puiden laskenta ja mit-taaminen ovat olleet tähän mennessä opin-tojen tärkeintä antia, hän kertoo.

Lähiopetusta Kärjän ryhmällä on Kalajo-ella kerran viikossa, ja näytöt tehdään omis-sa metsissä. Jonkin verran opetusta on ol-

lut myös Kannuksessa, mutta opetus on ajoitettu maatalousalan yrittäjän arkeen sopivasti.

Joulukuussa päättyvät opinnot ovat antaneet Kärjälle paljon, esimerkiksi kas-vien tunnistaminen eri vuodenaikoina oli aiemmin hänestä haasteellista. Kasvien tuntemus on saanut hänet tarkkailemaan omia maita uudella tavalla.

– Luontokohteita tulee osata säilyttää ja suojella, sillä luonnon monimuotoi-suus on tärkeää, toteaa metsävaltuuston toiminnassakin aktiivisesti mukana ole-va Kärjä.

Luonnon monimuotoisuus on tärkeää

Outi KoskelaMaatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjäOuti Koskelalla oli ollut miehensä kans-sa maatila kahden vuoden ajan, kun hän al-koi kaivata lisää tietoa alasta. Koulutuksen kautta osaamista karttui niin pelto-, kone- kuin hitsauspuolelta.

– Tunsin vain navettatyöt. Pienen lapsen kanssa en tehnyt peltotöitä, vaan ne olivat isännän hommia. Enää ei tarvitse aina vält-tämättä soittaa miehelle, kun pitää tehdä jo-tain, vaan sen traktorin kauhan saa vaihdet-tua itsekin, hän kuvailee.

Maatilan emännän koulumatkat olivat väliin kiireisiä. Koulu tarjosi paikan vaihtaa ajatuksia muiden alalla olevien kanssa ja sa-malla hetken omaa aikaa.

– Koulupäivät oli mitoitettu aamu- ja il-tanavetan väliin. Välillä tuli juostua aamu-navetasta suihkun kautta kouluun, Koskelaa muistelee nauraen.

Koskela kertoo opinnoista tarttuneen arkeen käytännön juttuja. Hän painottaa myös teoriaopintojen tärkeyttä.

– Teoria antaa pohjan käytännön työlle. Monet asiat kirkastuivat minulle opintojen myötä. Opinnoissa edettiin oman osaami-sen mukaan, mutta kuitenkin tiiviissä tah-dissa, Koskela kertoo kahden vuoden kou-lutuksesta.

Perhon elojuhlatlauantaina 13.9. klo 10-14

Alkavia koulutuksia 2014–2015 Syyskuu Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä (Kannus ja Perho)Alan peruspaketti kaikille isännille ja emännille tai sukupolvenvaihdosta teke-ville! Koulutus täyttää tilan haltuunottoon liittyvät rahoitusehdot. Opinnot toteute-taan joustavana monimuoto-opiskeluna.Verkko-opintomahdollisuus!

Lisätiedot: Eija Mäki-Ullakko, p. 044 7250 637 (Kannus), Virpi Pääkkönen, p. 040 8085 521 (Perho)

LokakuuTuotantoeläinten hoidon ja hyvin-voinnin ammattitutkinto, tuotanto-eläinyrittäminenAmmattitaitoa syventävä koulutus karja-tilan yrittäjille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään omaa johtajuuttaan ja tilansa tuotantoprosesseja.

Lisätiedot: Virpi Pääkkönen, p. 040 8085 521

TammikuuMetsäalan perustutkinto, metsuri – metsäpalvelujen tuottajaKäytännönläheinen ja suosittu koulutus omien metsien hoitoon ja metsurin työhön osaavien ammattilaisten johdolla.

Lisätiedot: Hannu Heikkilä, p. 044 7250 639

Hevostalouden perustutkinto, hevostenhoitaja (Kaustinen ja Perho)Voit suuntautua hevosharrasteohjaami-seen, kengitykseen, ravivalmentamiseen tai valjastöihin ja opiskella käytännönlä-heisesti moduuleittain.

Lisätiedot: Ulla Ojamäki, p. 040 808 5172

Hevostenvalmentajan ammatti-tutkinto, ravivalmentaminen ja hevoshieronta

Lisätiedot: Ulla Ojamäki, p. 040 808 5172

Kuv

a: V

altr

a

Perhon perinteisiä elojuhlia vietetään jo 21. kertaa. Tämän vuoden teemassa näkyy viime vuoden tapaan lähiruoka

sekä uutena villiruoka.Juhlien ohjelmassa on muun muassa to-

rimyyntiä, lihan suoramyyntiä, lehmänlan-tabingoa, ratsastusesityksiä ja maatalousko-nenäyttely.

Yleisöllä on mahdollisuus osallistua la-serammuntaan ja lehmänlantabingoon. Na-vetassa voi käydä tutustumassa lehmiin ja lihanautoihin, sikalan aulassa possuihin ja emakoihin, talleilla ja laitumilla he-vosiin.

Elojuhlissa on myös nähtävillä MTK:n maaseutunuorten Kesäkissa – tule tutustumaan! Kesäkissa-traktori on Maaseutunuorten ja Valtran yhteis-työn hedelmä, joka on levittänyt kesän

aikana maaseutunuorten iloista asennetta ja tekemisen meininkiä ympäri Suomea.

Varaa esittely- tai myyntipaikkasi elojuhlille, Tarja Kangas p. 040 808 5045, [email protected].

Luonnonvara-alan


Tilausta töille on

Ilkka TossavainenHierojan ammattitutkinto

Ilkka Tossavainen valmistui hierojaksi kesäkuussa. Tiivis opiskelu vaati aikatau-luttamista ja taloudenkin osalta tasapainot-telua, mutta alanvaihtajaa motivoi unelma, jonka hän oli päättänyt toteuttaa.

– Toimin jo opiskeluaikana yrittäjänä, mutta lähdin nyt kouluttautumaan aivan toiselle alalle, kertoo aiemmin nuohoojana toiminut Tossavainen.

Hänellä on valmistuttuaan tavoitteena saada enemmän töitä ja vakiinnuttaa asia-kaskunta kotipaikkakunnallaan Kärsämäel-lä, jossa hän on havainnut tarvetta hierojan työtehtäville.

– Varmasti jossain vaiheessa pitää poh-tia, olisiko alaa mahdollista vaihtaa ihan ko-kopäiväisesti hierojaksi.

Hierojan ammatissa on Tossavaisen mu-kaan paljon hyviä puolia.

– Avun tarjoaminen, asiakkaan tyytyväi-syys ja onnistunut kokonaisuus palkitsevat. Ulkotyöhön verrattuna tässä myös on se etu, että on yksi työpaikka, ja sekin sisätiloissa, katoilla kiipeilemiseen tottunut Tossavainen virnistää.

Lea HaasalaVanhustyön erikoisammatti-tutkinto

Kätilön ja karjakon töis-tä lapsena haaveillut Lea Haasala on työskennellyt jo pitkään hoiva-alalla. Esi-mies ehdotti hänelle eräänä päivänä kahvipöydässä Van-hustyön erikoisammattitut-kinnon suorittamista työn ohessa.

– Ryhmästämme lähes kaikki suorittivat tutkinnon oppisopimuskoulutuksena. Aluksi luulin, että kysees-sä oli lyhyempi koulutus, mutta tässä sitä nyt ollaan, Haasala naureskelee erikoi-sammattitutkinnon tutkin-totodistus kädessään.

Opiskelu-urakasta teki

Arvokasta työtä!

Tiimivalmennus puki toiminnan sanoiksi

pimusopiskelu on madaltanut myös kyn-nystä hakeutua jatkossa muihin aikuiskou-lutuksiin.

Opintojen aikana Haasala tutustui mo-niin alan työpaikkoihin, ja työelämän käy-tännöistä keskusteltiin paljon ryhmäläisten keskuudessa.

– Vanhustyö on ihanaa ja arvokasta. Monipuolinen ja haasteellinen työ palkit-see tekijänsä, hän summaa alansa parhaat puolet.

mielekkäämmän se, että samalta työpaikalta tutkintoa suoritti hänen lisäkseen toinenkin hoitaja.

– Oman ammattitaidon kehittäminen on tärkeää, mutta kyllähän tämä aikuisena opis-kelu vaati tiettyä organisointia ja muiden joustamista. Opettajat, erityisesti ryhmävas-taavamme, ansaitsee suurkiitokset oppisopi-musryhmämme luotsaamisesta.

Koulutuksen tärkeää antia on ollut Haasa-lan mukaan tiedonhakutaitojen kehittyminen sekä oman näkökulman avartuminen. Oppiso-

Kotihoito alue 7:n sairaanhoitajatiimin henkilöstö osallistui aikuiskoulutuk-sen järjestämään tiimivalmennukseen,

joka piti sisällään muun muassa tiimisopi-muksen laatimisen sekä tiedonkulku- ja vuorovaikutustaitoihin liittyvää koulutusta.

– Tiimimme on toiminut vuodesta 2011. Olemme Kokkolassa ainoa kotihoidon tii-mi, jossa kaikki työntekijät ovat sairaanhoi-tajia. Työmme on hyvin itsenäistä, mutta tarvitsimme yhteisiä pelisääntöjä sekä toi-mintamallien ja vastuutehtävien auki kir-joittamista, kertoo ter-v e y d e n h o i t a j a H e t a Aittomäki.

Hän kuvaa sairaanhoi-taja Marjo Virran kans-sa kotihoidon tehtävien muuttuneen vuosien var-rella.

– Tuemme, motivoim-me ja ohjaamme asiakkaiden kotona asu-mista kuntouttavalla työotteella. Asiakkaat ovat nykyään aiempaa iäkkäämpiä ja huono-kuntoisempia Aittomäki kuvailee. Pyrimme siihen, että asiakas saisi asua kotona mah-dollisimman pitkään.

- Asiakkaan kotona tehdään enemmän ja vaativampia hoitotoimenpiteitä kuin ennen, ja saattohoitoa annetaan yhä useammin ko-tioloissa kertoo Virta.

Sairaanhoitajatiimi tekee moniammatil-lista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Myös tii-min muiden jäsenten tuki itsenäisessä työs-kentelyssä on tärkeää.

– On hyvä, että kaikille osapuolille on sel-

vää, kuinka eri tilanteissa toimitaan. Tiimi-valmennus selkiytti toimintaamme, emmekä olisi ilman ohjausta käyneet yhtä perusteel-lisesti toimintatapojamme läpi, Aittomäki ja Virta pohtivat.

Tiimivalmennuksen myötä tiimi sai konk-reettisia työkaluja, jotka kantavat pitkälle.

– Tiimisopimukseen kirjattiin sovitut käytännöt ja vastuualueet. Aloitimme val-mennuksen myötä tiimipalaverien sään-nöllisen pitämisen, ja kukin on vuorollaan vastuussa tiimin vetämisestä. Tiiminvetäjä

toimii vuoden kerrallaan ja on yhdyshenkilö tiimi-läisten ja esimiehen vä-lillä, Virta kertoo.

Kiertävä tiiminvetä-jyys vastuuttaa kunkin tiimiläisen vuorollaan, mitä he pitävät hyvänä asiana. Valmennuksesta

saatiin eväitä myös toiminnan suuntaami-selle jatkossa, sillä uusia haasteita tulee työ-tehtävissä koko ajan vastaan.

– Tiimivalmennus sopi meille hyvin, sil-lä olimme innokkaita kehittämään toimin-taamme. Ajankohtaista oli kirjata tiimin toimintatavat, mikä tapahtui luontevasti tii-mivalmennuksessa. Koemme että uudet tai muuttuvat työyhteisöt varmasti hyötyisivät valmennuksesta.

Virta ja Aittomäki uskovat, että yhteisten, kirjattujen pelisääntöjen myötä uusien työn-tekijöiden perehtyminen on helpompaa. He kokevat myös oman työnteon selkeytyneen.


Koskaan ei ole liian myöhäistä opiskella

Viisi vuotta Kokkolassa asu-nut Bishow Kunwar opis-kelee lähihoitajaksi. Nepa-

lista Suomeen muuttanut Kunwar kävi Kokkolaan muutettuaan ensin kielikurssin, jonka jälkeen hän ha-keutui sosiaali- ja terveysalalle val-mistavaan koulutukseen.

– Olen nähnyt paljon sairauksia ja kärsimystä. Tämä sai minut ha-keutumaan lähihoitajaopintoihin, sillä haluan auttaa ihmisiä. Eni-ten minua kiinnostaa työskentely ikääntyneiden kanssa. Heidän elä-mäntarinoitaan ja kokemuksiaan on antoisaa kuunnella.

Kotimaassaan kirjallisuutta ja sosiologiaa opiskellut Kunwar pi-tää Suomen koulukulttuuria ren-nompana kuin Nepalin.

– Täällä voi helposti keskustel-la muiden opiskelijoiden ja opetta-jien kanssa. Opinnoissa huomioi-daan jokainen yksilönä, ja asioista voi sopia tilanteen mukaan. Opet-tajia ei tarvitse Suomessa pelätä, hän naurahtaa.

Kunwar kertoo saaneensa kou-lusta ja ystäviltä hyvin tukea opin-tojen aikana. Kehuja saa myös ilmainen opiskelu sekä valinnai-suudet opinnoissa.

– Maahanmuuttajan kannattaa hakea rohkeasti opiskelupaikkaa. Ikä ei myöskään ole este, sillä kos-kaan ei ole liian myöhäistä opiskel-la, hän kannustaa.

Hoitoala ei ole Kunwarin ko-timaassa tyypillinen miesten am-matti. Suomessa hän on kuitenkin saanut valinnastaan pelkästään ke-huja ja kannustusta.

– Täällä miehet ovat tervetul-leita alalle. Asiakkailta saa myös rehellistä ja välitöntä palautetta, mikä on mukavaa, Kunwar kertoo kokemuksistaan työssäoppimisjak-soilta.

Myös Kunwarin vaimo opis-kelee hoitoalaa. Heidän täytyykin pienten lasten vanhempina sovi-tella aikataulunsa niin, että mo-lemmilla on aikaa sekä lapsille että opinnoille.

Kunwarin tärkein tavoite on päästä työelämään. Hän haaveilee myös siitä, että koko perhe pääsisi tutustumaan Nepaliin.

– Hoitoalan työntekijöitä tar-vitaan kaikkialla. Näkisin itse-ni tulevaisuudessa mielelläni esimerkiksi jossain elintason pa-rantamiseen tähtäävässä projekti-työssä, Kunwar suunnittelee.

Hoitoalan opinnot avaavat ovia kaikkialla

Bishow Kunwar Sosiaali- ja terveysalan

perustutkinto

Keskussairaalassa päivys-tävät kesälääkärit kävi-vät ennen kesätöiden alkua

Keski-Pohjanmaan koulutusyh-tymän ja Kiurun koulutuksessa Hyvinvointikampuksella. Lääkä-rit harjoittelivat simulaatiotilassa käytännön toimenpiteitä elvytys-tilanteessa.

– Simulaatiossa koulutettavat hoitavat akuuttitilanteen itsenäi-sesti. Tilanne puretaan jälkikäteen Debriefing-tilassa, jossa työsken-tely käydään läpi vaihe vaiheelta videotallenteen avulla. Simulaa-

tion aikana kouluttajat eivät anna neuvoja, vaan teoriaosuus on käy-ty koulutettavien kanssa etukäteen yhdessä läpi, kouluttaja Sonja Aho kuvailee.

Aho kertoo, että simulaatioti-lanteessa harjoittelee kerrallaan neljä koulutettavaa. Kunkin ryh-män kommunikointi- ja reagoin-titavat ovat erilaisia, ja tilanteissa nousee usein esiin johtajahahmo, joka ohjaa toimintaa.

Elvytettävä Oiva-potilasnuk-ke on aikuisen ihmisen kokoinen. Simulaatiotilan viereisestä valvo-

mosta voidaan ohjata potilaan sy-dämen rytmiä, ihon väriä, puhetta, hengitysliikkeitä ja erilaisia arvoja. Simulaatiossa kulloinkin vuorossa oleva ryhmä yrittää suoriutua hoi-totilanteesta, josta heillä ei teemaa lukuun ottamatta tietoja ole.

– Simulaatiotilassa hoitoalan opiskelijat harjoittelevat hoito-toimenpiteitä, potilasturvallisuu-teen sekä asiakkaan kohtaamiseen ja keskustelutilanteisiin liittyviä asioita, Aho kertoo tilan käytöstä.

Harjoittelusta varmuutta ja rauhallisuutta

Lääketieteen kandidaatti Saija Jokinen on keskussairaalassa jo toistamiseen kesätöissä.

– Simulaatio on hämmästyttä-vän aidontuntuinen tilanne, ja sen kautta saa tärkeää kokemusta to-dellisia tilanteita varten, Jokinen kertoo käymästään koulutuksesta.

Ensi- ja tehohoito kiinnostaa Jokista tulevaisuudessa, ja kesän aikana hän on työskennellyt am-bulanssissa ensihoitolääkärinä.

Todentuntuisia tilanteita simulaatioharjoittelulla Ambulanssityöskentelyn kiireelli-

sissä tilanteissa korostuu vitaalie-lintoimintojen seurannan tärkeys, ja hän kertookin saaneensa simu-laatiokoulutuksesta varmuutta omaan toimintaansa.

– Rauhallinen ote akuuttitilan-teessakin on tärkeää.

Jokisen ammatti vaatii jatku-vaa kouluttautumista. Hän toteaa, että omaa osaamista täytyy ylläpi-tää jatkuvasti, jotta pysyy ajan ta-salla. Lopuksi hän peräänkuulut-taa jokaisen velvollisuutta auttaa hädässä olevaa.

– Jos vastaan tulee elvytystilan-ne, tulisi osata antaa hätäensiapua ja hälyttää paikalle ammattiapua, hän muistuttaa.

Omaa osaamista täytyy ylläpitää

Saija Jokinen


Kansanopistossa monia mahdollisuuksiaKeski-Pohjanmaan kansano-

pisto järjestää vapaan si-vistystyön koulutuksia sekä

ammattitutkintoja ja erikoisam-mattitutkintoja. Aikuisopiskelijoita opistolla on noin 1 000 vuosittain.

– Kaikille avoimet vapaan sivis-tystyön koulutukset eivät ole tut-kintotavoitteisia. Tarkoituksena on tukea elinikäistä oppimista, kertoo aikuiskoulutuspäällikkö Salla Lill- honga.

Lisäkoulutuksissa voi opiskel-la monia taitoja lisääviä koulutuk-sia. Pitkäkestoisten lisäkoulutus-ten opiskelu kestää pääsääntöisesti lukuvuodesta aina kolmeen luku-vuoteen. Pitkiä koulutuksia ovat muun muassa aistiohjaaja, koke-musasiantuntija, muisteluohjaa-ja, Green Care Taito -ohjaaja sekä NLP- ja akupunktiokoulutukset.

– Opistolla on lisäksi mahdollis-ta opiskella niin luontais-, reiki- ja Horstmann-hoitoa sekä kalevalais-ta jäsenkorjausta kuin myös kou-lulääketiedettä, psykoterapiaa ja työnohjausta, Lillhonga esittelee.

Vapaan sivistystyön koulutuk-sia ovat myös erilaiset lyhytkurssit sekä leirit.

– Leireistä tunnetuimmat ovat jokakesäinen valtakunnallinen mu-siikkileiri sekä kehitysvammaisille suunnatut luovan toiminnan leirit.

Lisäpisteitä yhteishakuunLukuvuoden kestäviä koulutuksia ovat kansanopiston linjat, joilla voi opiskella musiikkia, valokuvausta, tanssia tai musiikkiteatteria. Li-säksi tarjolla on Suomi ja työelämä -linja, joka edistää maahanmuut-tajien kieli- ja työelämävalmiuksia, sekä Eväitä itsenäiseen elämään -linja, joka on suunnattu erityis-tä tukea tarvitseville opiskelijoille. Yhteishaussa linjojen opiskelusta saa kuusi lisäpistettä.

– Moni viettää kansanopistolla välivuoden, pitää luovan tauon tai opiskelee harrastustaan. Linjat toi-mivat myös erinomaisina valmista-vina koulutuksina jatko-opinnoille, esimerkiksi musiikkiteatterilinjalta moni pyrkii teatterikorkeakouluun.

Kansanopisto on internaatti-muotoinen oppilaitos, jossa opis-kelijat voivat sekä majoittua että ruokailla. Oppilasasuntola tukee yhteisöllisyyttä ja tukee myös op-pimista.

Tutkinto työn ohessaAmmatti- ja erikoisammattitut-kinnot ovat tutkintoon johtavaa koulutusta, ja niitä voi opiskella monimuotoisesti työn ohessa. Kan-sanopistossa voi suorittaa koulun-käynnin ohjaajan, lasten ja nuorten erityisohjaajan, perhepäivähoita-jan, kehitysvamma-alan sekä va-lokuvaajan ammattitutkinnon. Lisäksi Kälviällä voi suorittaa kou-lunkäynnin ohjaajan erikoisam-mattitutkinnon.

Mahdollisuuksia on monia, ja Lillhonga kannustaa rohkeasti et-simään omaa polkuaan opiskele-malla.

– Nyt syksyllä meillä alkaa muun muassa lymfaterapia- ja työyhteisövalmentajakoulutukset. Seuratkaa koulutuskalenteriamme, Lillhonga vinkkaa.

Taideaineet ja käsillä tekemi-nen ovat aina kiinnostaneet valokuvaajan ammattitut-

kinnon keväällä suorittanutta Jen-ni Rajaniemeä. Linssin läpi maa-ilmaa tutkiva valokuvaaja unelmoi omasta kuvaamosta, ja tutkinnon myötä haaveet ovat askelta lähem-pänä.

– Ammatissani parasta on eri-laisten ihmisten kohtaaminen ja oman näkemyksen luominen mui-den nähtäville esimerkiksi maise-makuvauksessa. Kaikissa kuvaus-kohteissa on oma viehätyksensä.

Rajaniemi työskenteli jo ennen opintojaan valokuvauksen ja kame-roiden parissa. Koulutukseen hän hakeutui, jotta pystyisi hyödyntä-mään oppeja töissä sekä harrastuk-sissa.

– Olen harrastanut valokuvaus-ta pitkään, joten koulutus passasi minulle kuin nenä päähän! Tavoit-teeni oli laajentaa osaamista, ja tot-ta kai valokuvaajan ammattinimi-ke oli tärkeä päämäärä. Koulutus tuki myös aiempia ammattikorkea-kouluopintojani, ylivieskalainen va-lokuvaaja kertoo.

Opetus oli Rajaniemestä tiivistä, mutta valaisevaa. Opintojen päät-teeksi suoritettiin tutkinto, jossa mestarivalokuvaajista koostunut raati arvioi tutkintoon kuuluvat teh-

tävät ammattivalokuvaajan kritee-rejä silmällä pitäen.

– Tutkintotilaisuudet olivat kyllä näytön paikka, sillä itsestä piti ottaa kaikki irti ja näyttää oma osaami-nen muun muassa ennakkotehtä-vien avulla.

Eniten hyötyä Rajaniemi kertoo olleen studiotyöskentelystä, jossa käytiin läpi valaisua, valon ja varjon hallintaa sekä mallin ohjausta. Näi-tä oppeja pystyy hänen mukaansa hyvin soveltamaan paikasta riippu-matta niin työmaalla kuin kuvaus-keikallakin.

Luennoilla käytiin hänen mu-kaansa hyvin läpi kaikki tarpeelli-nen. Harjoitukset tehtiin pääasiassa kotona etäopiskeluna. Opetusvii-konlopun alussa käytiin edellisen kerran tehtävät läpi analysoiden koko ryhmän kanssa, minkä jälkeen tartuttiin taas uuteen aiheeseen.

Koulutuksessa oli lähiopetusta kerran kuussa viikonloppuna. Tä-män ansiosta työn ja opiskelun yh-teensovittaminen ei tuottanut Ra-janiemelle vaikeuksia. Opintojen aikana hänestä tuli myös äiti, ja tut-kinnon loppuosan hän suorittikin sitten äitiyslomalla.

– Rankkaahan se loppuaika pie-nen lapsen kanssa oli, mutta siitä sel-vittiin, ja nyt on tutkinto takataskus-sa, Rajaniemi toteaa tyytyväisenä.

Toimintaterapeutti ja seksuaa-lineuvoja Petra Saarikettu on kouluttautunut aktiivises-

ti työnsä ohella. Hän on osallistunut Keski-Pohjanmaan kansanopistossa sekä lyhytkestoisiin täsmäkoulutuk-siin että pidempikestoisiin koulutuk-siin. Elokuussa hän valmistui Kälviäl-tä NLP-practitioner-koulutuksesta.

– Koulutus kesti vajaan vuoden, ja sisällöistä on minulle hyötyä asiakkai-den kohtaamisessa ja ohjaustilanteis-sa. NLP eli Neuro-Linguistic Program-ming on vuorovaikutuksen väline, joka toimii kommunikaation apuna, sillä ihminen on monitasoinen kokonai-suus, hän kertoo.

Koulutuksista Saarikettu hakee tie-tojen lisäksi verkostoja, sillä oman alan asiantuntijoista on tukea työelä-mässä. Hän pitää esimerkiksi edelleen

seksuaalineuvojakoulutukseen osallis-tuneiden kanssa yhteyttä.

– Pelkkä tieto siitä, että on olemas-sa tukiverkosto, auttaa omassa työssä.

Aikuisena opiskelussa ajankäyttö on aina haaste. Aikataulutus vaati hä-nen kohdallaan järjestelykykyä ja apua läheisiltä lastenhoidon osalta.

– NLP-koulutuksessa lähipäiviä on ollut kaksi kuussa, mikä on sopiva määrä työn ohessa opiskellessa. Täy-tyy kuitenkin muistaa, että opiskelus-sa aikaa tarvitaan myös materiaalien hankintaan ja lukemiseen. Ei opiske-lu silti missään vaiheessa ole taakalta tuntunut!

Saariketun työpaikka, Medirex, on kannustanut häntä kouluttautumaan ja mahdollistanut työvuorojen sijoit-telun siten, että lähipäiville on ollut mahdollista osallistua.

– Aikatauluissa on joustettu. Opin-not kehittävät oman työni sisältöä ja laatua. Esimerkiksi seksuaalineuvojan koulutus on antanut minulle valmiuk-sia kohdata ihminen kokonaisuutena. Sairastuttuaan ihmisen on hyvä pystyä juttelemaan mieltä painavista asioista kuntouttajan kanssa.

Kälviällä opiskelusta hänellä on hy-viä kokemuksia. Nyt opintojen juuri päätyttyä hän kuitenkin aikoo hengäh-tää hetken, mutta lähitulevaisuudessa lyhytkestoiset täsmäkoulutukset Käl-viällä kiinnostaisivat.

– Paikka on lähellä ja siellä käy hyviä kouluttajia. Perheellisenä olisi haastavampaa lähteä toiselle puolelle Suomea kouluttautumaan. Kälviältä pääsee aina illaksi kotiin!

Kälviältä eväitä työelämään

Jenni Rajaniemi valokuvaajan ammattitutkinto


Syksyllä 2014 Kokkolan kau-pungin henkilöstöyksikön tie-dotteessa kerrottiin oppiso-

pimuskoulutuksesta. Työnjohtaja Klaus Kangas kiinnostui teknii-kan erikoisammattitutkinnon suo-rittamisesta tällä tavoin, sillä hä-nen työtehtävänsä tulisivat ehkä muuttumaan haastavammiksi. Kangas aloitti oppisopimuskou-lutuksen, ja nyt hänen opintonsa ovat puolessa välissä.

– Sisällöt ovat vastanneet hyvin työelämän tarpeisiin, ja niitä pystyi valitsemaan osin oman tilanteen mukaan. Valitsemissani opinnois-sa on käsitelty henkilöstö- ja työn-johtamista sekä prosessin suunnit-telua.

Tilapalvelujen talonmieskes-kuksella on hoidettavanaan laa-ja kiinteistökanta, muun muassa koulut, päiväkodit, virastot, muse-ot, jää- ja uimahalli, liikuntahallit

sekä vuokrattavat kohteet. Kangas toimii yhtenä lähiesimiehenä noin 40 laitos- ja huoltomiehelle.

Tänä päivänä toiminnalta vaa-ditaan Kankaan mukaan yhä enemmän joustavuutta ja kykyä sopeutua nopeisiinkin muutok-siin. Automaatiojärjestelmät ovat

osa nykyaikaista kiinteistönhoitoa. Kiinteistöissä ja niiden hoitajissa on ollut vaihtuvuutta ja tehtäviin on tullut muutoksia. Työnjohtaja kertoo, että enää ei ole niin sanot-tua perinteistä talonmiestoimintaa.

Kankaan opiskelu on ollut pää-osin työpaikalla tapahtuvaa kou-lutusta – hän tekee yhden tut-

Tasokasta koulutusta kotipaikkakunnalla

kintotilaisuuden esimerkiksi kokouskäytäntöjen taidoistaan. Työpaikka toimii oppisopimus-opiskelijan oppimisympäristönä, ja siellä järjestetään myös tutkin-totilaisuudet.

Lähiopetuspäivien lisäksi op-pisopimusopiskelijoilla on etäteh-

täviä. Tehtävät ovat liittyneet suoraan Kankaan omaan työ-hön, ja välitön käytäntöön so-veltaminen onkin hänen mu-kaansa motivoivaa ja yksi oppisopimuskoulutuksen par-haita puolia.

– Tämän tason koulutusta ei liiemmin ole tarjolla täälläpäin Suomea. Oppisopimusopiskelu on joustavaa tilanteen mukaan. Kaik-kiaan meillä on kymmenisen lähi-opetuspäivää, jotka järjestetään enimmäkseen Kokkolassa, Kangas kertoo tyytyväisenä.

Jaakko KinnunenVartijan ammattitutkinto

Lohtajalainen Jaakko Kinnunen työskentelee Securitak-sella vartijana. Parikymppisen miehen tie vei lukion jälkeen armeijaan sotilaspoliisiksi ja sieltä Keski-Pohjanmaan ai-kuiskoulutuksen vartijaopintoihin. Järjestyksenvalvojakor-tin hän oli suorittanut jo ennen vartijaopintojaan.

– Vartijan ammattitutkinnon opinnot kestivät lukuvuo-den verran ja valmistuin toukokuussa. Nyt viihdyn töis-sä, mutta tulevaisuudessa saatan vielä jatkaa opintoja täl-lä alalla, kertoo heti valmistuttuaan työllistynyt Kinnunen.

Vaativinta opinnoissa oli Kinnusen mielestä turvalli-suustekniikkaan liittyvät asiat. Tärkeimmäksi vartijan omi-naisuudeksi hän nostaa heittäytymiskyvyn uusiin tilantei-siin.

– Käytännön harjoittelu oli parasta treeniä ammattiin. Pidän työssäni siitä, että opin jatkuvasti uutta muun muas-sa työturvallisuuteen, ihmisten kanssakäymiseen ja asioi-den priorisointiin liittyen, Kinnunen kuvailee.

Heittäytymiskykyä uusiin tilanteisiin

Mikko Fraktmanrakennusalan perustutkinto

Mikko Fraktman lähti opiskelemaan rakennusalaa, sillä hän kaipasi vaihtelua työtehtäviinsä.

– Tällä alalla työtehtävät ovat monipuolisia. Aluksi tosin piti hieman asennoitua pitkästä aikaa koulunpenkillä istu-miseen. Se kuitenkin kannatti, sillä teoriatunneilla opittua sovellettiin heti käytäntöön, kesäkuussa valmistunut Frakt-man toteaa.

Fraktman työllistyi jo ennen virallista valmistumistaan työssäoppimispaikalleen Wasaconille.

– Isolla työmaalla on mielenkiintoista olla töissä. Toi-saalta en näe tulevaisuudessa estettä reissu- tai keikkatöil-lekään, hän pohtii.

Koulu saa Fraktmanilta erityiskiitokset osaavista opetta-jista sekä luokan rennosta ilmapiiristä.

Kannattimennäkoulunpenkille

Klaus Kangas tekniikan erikoisammattitutkinto

Anniina IsokangasAudiovisuaalisen viestinnän perustutkintoAnniina Isokangas on PaaPii Designin omistaja ja yrittäjä, jonka tuotteisiin kuuluvat muun muassa tekstiilit, pehmole-lut ja paperituotteet. Hetki sitten on tullut kangastilaus New Yorkista, ja tuotteita on myynnissä useassa eri maassa. Iso-kangas suunnittelee ja markkinoi kaiken itse, ompelu ja pai-notyöt on ulkoistettu.

– Halusin saada lisää osaamista omien tuotteiden mark-kinointiin. Lähinnä valokuvaamisessa kehittyminen ja ku-vittamisessa tarvittavien ohjelmien hallinta saivat minut lähtemään opiskelemaan, hän perustelee koulutukseen ha-keutumista.

Isokangas kertoo, että haastavinta opiskelussa on ollut ai-kataulujen sovittaminen.

– Opinnot kuitenkin tukevat työtäni, joten olen raivannut niille aikaa. Ilta- ja viikonloppuopinnot myös sopivat minulle paremmin kuin päiväopiskelu.

Koulussa parasta Isokankaan mukaan on hyvä henki ja tu-tustuminen uusiin ihmisiin. Opinnoista on voinut räätälöidä itselle sopivan kokonaisuuden, jossa aikaisemmat opinnot ja osaaminen on huomioitu.

Uusia työvälineitähaltuun


Yhteystiedot

nimi:

osoite:

puhelin:

sähköposti:

kilpailu-kuponki

300 ensimmäistä

saa ämpärin!

Palauta kuponki aikuiskoulutustapahtumaan Kokkolan torille keskiviikkona 20.8., niin osallistut Nokian kumisaappaiden (3 paria) arvontaan. 300 ensimmäistä kupongin palauttanutta saa myös Kpedun syysämpärin (1 ämpäri/talous).Voit samalla tavata koulun edustajia ja keskustella aikuiskoulutusmahdollisuuksista.

Mikä oli sinusta tämän lehden kiinnostavin juttu?

Onko sinulla suunnitelmissa aikuisopiskelun aloittaminen?

Kyllä Ehkä Ei

Mikä koulutusala sinua kiinnostaa?

aikuiskoulutusKokkolan iltatorilla ke 20.8.

Tule juttelemaan koulutus-mahdollisuuksista

www.kpedu.fi/koulutuskalenteri

Aikuiskoulutus siirtyy salsaten syksyyn iltato-rilla keskiviikkona 20.8. klo 17–19.30. Tapah-tumassa palkitaan vuoden aikuisopiskelijoita, vuoden aikuiskouluttaja sekä vuoden koulu-tusmyönteinen organisaatio.

Illan aikana pääset myös harjoittelemaan sal-san askelia ja osallistumaan arvontaan. Jaam-me 300 nopeimmalle kilpailukupongin palaut-taneelle marjaämpärit. Älä siis jää miettimään, sillä nyt on aika toteuttaa suunnitelmat ja läh-teä opiskelemaan!

Syksyllä 2014alkavia koulutuksia:

Hyvinvointialalla on jatkuva haku seuraaviin koulutuksiin:• Kehitysvamma-alan ammattitutkinto • Perhepäivähoitajan ammattitutkinto • Koulunkäynnin ja aamu- ja

iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto

• Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto

• Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinto

• Vanhustyön erikoisammattitutkinto • Päihdetyön ammattitutkinto

(mahdollinen aloitus tammikuu 2015)• Psykiatrisen hoidon

erikoisammattitutkinto (mahdollinen aloitus tammikuu 2015)

Laatujärjestelmä alulle10.9.–19.11.2014

Teräsrakenteiden valmistus ja CE-merkintä 1090 mukaan21.10.–23.10.2014Yhdistelmäajoneuvon kuljettajan ammattitutkintoon valmistava koulutus6.10.2014–24.4.2015

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi1.9.2014–31.5.2016

Valokuvaajan ammattitutkinto, VAT1.10.2014–31.1.2016

Ratkaisukeskeisen ja narratiivisen asiakastyöskentelynperusteet (30 op)3.11.2014–2016

Aistiohjaaja (15 op)8.10.2014–16.4.2015

Ilmaisusta kohtaamiseen 2 op20.11.–27.11.2014

Defusing-ohjaajakoulutus5.–7.11.2014

Katso tarkemmat tiedot ja täytä hakemus:www.kpedu.fi/koulutuskalenteri

Lisätietoja alkavista työvoimakoulutuksista:Tuula Virkkala, p. 040 807 3507

Lisätietoja korttikoulutuksista:Marianne Haapala, p. 040 807 3502

Ajankohtaista aikuiskoulutuksessa:www.facebook.com/kpaikuiskoulutus

Kerää syksyn sato talteen!

keski-pohjanmaan aikuiskoulutus 2014

Documents