Keski-Suomen lapsi- ja

perhepalveluiden muutosohjelma

Tilannekuva, maakunnallinen LAPE-ryhmä / ohry 16.2.2018

Raija Harju-Kivinen

19.2.20182

Muutostyön tausta ja keskeiset asiakirjat

Lasten oikeuksien sopimus ja yleiskommentit

LAPE muutosohjelma, hallituksen kärkihanke

Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi, Selvitys lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä, STM 8/2018 https://www.epressi.com/media/userfiles/108707/1517993297/lape-loppuraportti_final.pdf

UNICEF: lapsiystävällisten maakuntien ohjeistus

Maakuntalakiluonnos: 35§, 97§http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170015#idp463860784

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä: 14§, 15§http://alueuudistus.fi/documents/1477425/2969576/02+J%C3%A4rjest%C3%A4mislaki+2016-06-27

Keski-Suomen maakuntahallituksen kokouksessa 10.11.2016 maakuntahallitus ja maakunnan johto ilmaisivat vahvan poliittisen tahtotilan.

Keski-Suomen lapsiohjelma http://www.ks2020.fi/wp-content/uploads/2017/10/KESKI-SUOMEN-LAPSIOHJELMA.pdf

Uusi (lapsiystävällinen) maakuntastrategia

Raija Harju-Kivinen

19.2.20183

Mitä tavoitellaan?

Lapsi- ja perhelähtöiset palvelut

Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuuri

Raija Harju-Kivinen

19.2.20184

Strategiset päätavoitteet

YHDESSÄammattilaisten, johtajien, päättäjien sekä lasten, nuorten ja vanhempien kumppanuutta, SI-SOTE – yhteistyötä. Yhdessä

kuntien, maakuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yksityisten toimijoiden ja tutkimuksen kanssa.

HYVÄÄ ARKEALapsi ja nuori kasvaa ihmissuhteissa ja yhteisöissä: kotona, vertaisryhmissä, varhaiskasvatuksessa, koulussa, oppilaitoksessa, terveys- ja sosiaalipalveluissa, asuinympäristössä, erilaisissa kohtaamisen paikoissa, järjestöissä, seurakunnissa, harrastuksissa. Tuomme sopivan tuen oikeaan aikaan osaksi elämää ja arkea.

LÄHELLÄHyvä kohtaaminen luo luottamusta. Palvelut ovat lapsille ja nuorille ihmisiä ja yhteisöjä. Vältämme ”pois lähettämistä”. Lisätään kotiin, kouluun ja varhaiskasvatukseen jalkautuvia ja konsultoivia palveluita sekä tukea. Hyödynnämme digitaalisten ja liikkuvien palveluiden mahdollisuuksia.

Raija Harju-Kivinen

Lapsiystävällinen Keski-Suomi

19.2.20186

Toimintakulttuurin muutos – näin etenee

Keski-Suomen lapsiohjelma: julkaistu (80 %)

101 lapsitekoa –kampanja (50 %)

Raija Harju-Kivinen

19.2.20187

Toimintakulttuurin muutos – näin etenee

Vaikuttaminen sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun mm. järjestämissuunnitelma (50 %)

ICT-kokonaisarkkitehtuurin kuvaus: 1. versio valmis (70 %)

Osallisuuden vahvistaminen: ryhmätoiminta, yhteiskehittämispäivät, kokemusasiantuntijat, asukasosallisuus (40 %)

Koulutussarja: LAPE, LOS, LAVA, osallisuus (50 %)

UNICEF yhteistyö, lapsiystävällinen maakunta –ohjeistus (30 %)

Lapsivaikutusten arviointi, kysely kuntajohtajille, kuntien päätösasiakirjat (30 %)

Perheystävälliset työpaikat: Työ@Elämä (50 %)

Vaikuttamistyö: sisote-törmäytys, lape-ryhmät, kansanedustajat, opiskelijat ja tutkimus (40 %)

Kuntakohtainen LAPE-muutoksen tilannekuva rakenteilla (20 %)

Raija Harju-Kivinen

19.2.20188

Toimintakulttuurin muutos: Lapsiystävälliset työpaikat

Työ@Elämä –kysely: yritykset valmis, julkinen käynnissä (40 %)

Työpajat (ja valmennus): käynnissä (40 %)

10 keskisuomalaista yritystä (myös Lapsiohjel-massa): Jyväskylän Laatta Leevi Oy, Tmi Soppa Koivisto, Kuljetusliike Ville Silvasti Oy, TL-Maint Oy ja Soikea Solutions Oy Jyväskylästä; Elekmerk, HT Laser Keuruun tehdas ja Keuruskopio Oy Keuruulta; Pihtiputaan Autokoulu Oy Pihtiputaalta.

Julkiset työnantajat: Keski-Suomen liitto, JKL kaupunki, Pelastuslaitos, K-S sairaanhoitopiiri, TE-toimisto, ELY-keskus

Raija Harju-Kivinen

19.2.20189

Perhekeskustoimintamalli – näin etenee

Avointen kohtaamispaikkojen mallintaminen ja liittäminen osaksi perhekeskustoimintaa: kartoitus, verkostot (40 %)

Kunta- ja maakuntatason rakenteiden luominen - sisältäen toimijoiden ja toiminnan määrittämisen, yhteistyörakenteet ja toimintakäytännöt, organisoinnin ja johtamisen, tilat. (50%)

Perhekeskustoiminta toteutuu kaikissa kunnissa verkostomaisena (70%)

Fyysinen perhekeskus tai sen toimipiste on kolmessa kunnassa ja tulossa neljään kuntaan. Useat myös suunnittelevat fyysistä perhekeskusta tai sen toimipistettä. (50 %)

Digitaalinen perhekeskus. Perhekompassin kehittäminen ja Familyroom yhteistyö. (20 %)

Vanhemmuuden tuki: nykytilan kartoitus, maakunnallisen perhevalmennusmallin kehittäminen, Baby trail -oppimispelin pilotointi, SUUNTA yhteistyö (50%)

Raija Harju-Kivinen

19.2.201810

Perhekeskustoimintamalli – näin etenee

Eroauttamisen palvelut: toimijoiden osaamisen lisääminen koulutussarja, vanhemmuussuunnitelman levittäminen ja erofoorumin laajentaminen maakunnalliseksi kehittämisryhmäksi (50%)

Integraatio: jalkautuvat palvelut, mielenterveystyö (15%)

SOS-kumppanuus –pilotti: käynnissä (15%)

Raija Harju-Kivinen

19.2.201811

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos – näin etenee

Hyvien käytäntöjen levittäminen ja kansallisesta kehittämistyöstä tiedottaminen (20 %)

Varhaisvuosien fyysinen aktiivisuus –suositusten jalkauttaminen: käynnissä (50 %)

Kouluikäisten lasten harrastustoiminnan aktivointi (40 %)

Joustava koulupäivä / kerho- ja harrastustoiminta; alueellisen työpajan malli (kysely, toimijat) (20%)

Family School –pilotti: työryhmä, menetelmäkoulutukset käynnistymässä (20 %)

Yhteisöllisen oppilas- ja opiskeluhuollon kehittäminen: maakunnallisen oppimisverkoston perustaminen, keskeisten hyvien käytäntöjen kartoittaminen, toimenpide-ehdotukset yhteneväisistä työtavoista ml. perhekeskustoimintamallin mukainen työ (20%)

Oppilas- ja opiskeluhuollon yhdyspinnat: perhekeskus-neuvola-varhaiskasvatus-koulu (ei käynnissä)

Raija Harju-Kivinen

19.2.201812

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos – näin etenee

Yksilökohtaisen oppilashuollon kehittäminen esiopetuksessa: nykytilan ja kehittämistarpeiden kuvaus (erit. kiusaaminen) (25%)

Kasvatusyhteistyökoulutus VESO-päivillä, syksy 2018 (suunnittelussa)

Raija Harju-Kivinen

19.2.201813

Erityistason palvelut – näin etenee

Lapsen hoito- ja palvelupolut. Monitoimijainen case-työskentely ja alatyöryhmät 1. diabetesta sairastava, 2. psyykkisesti oireileva ja 3. vammainen lapsi, integrointi perhekeskustoimintamalliin. (60 %)

Nuorisopsykiatrian kuntakierros 22 kuntaa, toimivampien yhteistyö- ja konsultaatiokäytänteiden kehittäminen: (100%)

Laaja-alaisista oppimishäiriöistä kärsivien, asperger- ja autismipiirteisten lasten ja nuorten monitoimijaisen tuen mallintaminen ja pilotointi: (20%)

Monitoimijaisen arviointimallin kehittäminen, kuntakohtaiset pilotit, 2 kuntaa: (50%)

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli –pilotointi: (50 %)

Monitoimijainen perhetyö- ja perhekuntoutus –pilotointi, 3 kuntaa (40%)

Raija Harju-Kivinen

19.2.201814

Erityistason palvelut – näin etenee

Maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisten perheiden ja turvapaikanhakijoiden palveluiden kehittäminen: (20 %)

Lastensuojelun perhehoidon maakunnallisen ja monitoimijaisen toimintamallin sisällön ja rakenteiden luominen, sijaisvanhempien psykoedukatiivisen ryhmän pilotointi (70 %)

Sijaishuollon laitoshoidon ohjauksen ja valvonnan kehittäminen osana kansallista kehittämistyötä: vertaisarvioinnin pilotointi ja kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen (50 %)

Raija Harju-Kivinen

19.2.201815

Vaativimman tason palvelut – näin etenee

Osaamis- ja tukikeskuksen kehittämistyö valtakunnallisesti, alueellisesti ja maakunnallisesti, päävastuu Pohjois-Savolla (20 %)

Raija Harju-Kivinen

19.2.201816

Hallinto ja arviointi – näin etenee

2017 toteutui talouden osalta suunnitellusti

Tiimi on edelleen kasassa

Ohjausryhmä, jaostot ja lukuisat työryhmät kokoontuvat

Kaikki hankesalkkuraportit ja suunnitteluasiakirjat tehty aikataulussa

Hankinta- ja hallinnointisopimukset valmiina (95 %)

Yhteistyö kansallisen ohjauksen ja aluehallintoviraston kanssa toimii hyvin. OKM tuli vahvemmin mukaan syksyllä 2017

Yhteistyö kuntiin perustettujen lape-ryhmien kanssa on ollut aktiivista

Verkostoyhteistyötä tehdään myös järjestöjen ja yritysten aamukahvitilaisuuksien muodossa

KSLAPEn arviointi edennyt suunnitelmien mukaisesti

Raija Harju-Kivinen

19.2.201817

KSLAPE 2017

> Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

270962; 49 %

191266; 35 %

1114; 0 %

14300; 3 %

3956; 1 %

26764; 5 %

40000; 7 %

154; 0 % KSLAPE "toteutuma" 2017

Henkilöstömenot

Osatoteuttajat

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Vuokrat

Koneet ja kalusto

Palvelujen ostot

Asiantuntijapalvelut

Muut menot

2017: 548 516 e (budjetoitu 562 552 e)

19.2.201818

KSLAPE TALOUSNÄKYMÄ 2018

> Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

Henkilöstömenot; 290610; 46 %

Osatoteuttajat; 200000; 32 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat; 1042; 0 %

Vuokrat; 0; 0 % Palvelujen ostot; 132676; 21 %

Muut menot; 8875; 1 %Talousnäkymä 2018

Käytettävissä 633 203 e (budjetoitu 619 167 e)