Kestävän elämäntavan oppiminen

Kestävä kehitys opetukseen,arkikäytäntöihin ja toimintakulttuuriin

1

Käsikirja kouluille ja oppilaitoksille:

KESTÄVÄN ELÄMÄNTAVAN OPPIMINEN

Kestävä kehitys opetukseen,arkikäytäntöihin ja toimintakulttuuriin

Marja-Leena Loukola

2

Tekijä:Marja-Leena Loukola

Ideointiin osallistuneet:Katri KalskeElina PilkeLaura RäsänenHanna SaarinenReetta SalminenSuomen kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto

Artikkelien kirjoittajat:Anu SaloLena AhlrothKim Suomalainen ja Markku TossavainenAnita LalloArja Korhonen ja Eira BaniLaura RäsänenRaija TaiderMette GodenhjelmSoili PaavolaLea Houtsonen

www.edu.fi/julkaisutwww.edu.fi/teemat/keke

© Opetushallitus ja tekijät

Taitto Mainostoimisto Avenue Oy

ISBN 978-952-13-3418-4 (nid.)ISBN 978-952-13-3419-1 (pdf)

Painopaikka Yliopistopaino Oy, Helsinki 2007

3

KÄSIKIRJAN KÄYTTÄJÄLLE

Koulujen ja oppilaitosten tulee kasvattaa kansalaisia, jotka osaavat jahaluavat muuttaa kestämättömiä toimintatapoja ja rakentaa kestäväätulevaisuutta. Tämän käsikirjan tarkoitus on tarjota ideoita kestävänkehityksen opetukseen ja sitä täydentävän ja konkretisoivan toimin-takulttuurin kehittämiseen.

Kestävän elämäntavan oppiminen – Kestävä kehitys opetukseen,arkikäytäntöihin ja toimintakulttuuriin on tarkoitettu ensisijaisestiperuskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten johdolle,opettajille ja koko muulle henkilöstölle sekä koulutuksen järjestä-jille. Se johdattaa myös opiskelijoita tiedonlähteille.

Käsikirjassa kuvataan lyhyesti prosessia, jonka kautta koulun jaoppilaitoksen oma kestävän kehityksen ohjelma rakentuu. Kirjaan onkoottu keskeisimmät lähteet, joissa on ohjausta, tarkistuslistoja, työ-kaluja ja kriteereitä ohjelman laatimiseen.

Käsikirja sisältää runsaasti ideoita toimintatapojen kehittämi-seen. Ideat esitellään teemoittain. Ensin kuvataan lyhyesti teemansisältöä ja merkitystä ja sen jälkeen esitellään lähdeaineistoja, joistasaa helposti kootuksi ideoita opetuksen ja arkikäytäntöjen kehittämi-sen tueksi. Lähdeaineistoiksi on valittu vain ilmaisia, Internetistälöytyviä lähteitä.

Kouluissa ja oppilaitoksissa on kehitetty monia hyviä tapojaopiskella kestävää kehitystä ja muuttaa arjen toimintatapoja vastaa-maan opittua. Käsikirja välittää koulujen ja oppilaitosten kokemuk-sia kestävän kehityksen edistämistyöstä.

Marja-Leena LoukolaOpetusneuvosOpetushallitus

4

1. KOULUTUS AVAINASEMASSAKESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMISESSA .................................. 6

Kasvatuksen ja koulutuksen päämäärä ......................................................... 6

2. MITEN TULLAAN KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄEDISTÄVÄKSI KOULUKSI JA OPPILAITOKSEKSI .................................... 8

Kestävää kehitystä edistävä koulu tai oppilaitos .......................................... 8Oppimispolku ............................................................................................. 9Toimintakulttuuri ....................................................................................... 9Kestävän kehityksen ohjelma .................................................................... 10Yhteiskunta oppimisympäristönä .............................................................. 12

3. IDEOITA TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMISEEN TEEMOITTAIN ........... 13Jätteet ....................................................................................................... 13Energia ..................................................................................................... 14Kulutus .................................................................................................... 16Ruoka ....................................................................................................... 18Vesi ja vesistöt .......................................................................................... 19Terveys ja hyvinvointi ............................................................................... 20Yhdenvertaisuus ja syrjinnän ehkäisy ........................................................ 21Osallistava toimintakulttuuri .................................................................... 22Koulurakennus ......................................................................................... 23Koulupiha ................................................................................................. 24Liikkuminen ............................................................................................. 24

4. VOIMAA KUMPPANUUDESTA ................................................................. 26Kunnallinen yhteistyö ............................................................................... 26Yhteistyö ympäristötoimen kanssa ............................................................ 27Yhteistyö maankäytön suunnittelijoiden kanssa ........................................ 27Yhteistyö kulttuuritoimen ja kirjastojen kanssa ........................................ 28Yhteistyö paikallismedian kanssa .............................................................. 29

SISÄLLYS

5

Yhteistyö nuorisotoimen kanssa ................................................................ 29Yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen kanssa ................................................ 30Metsäyhteistyö .......................................................................................... 30Maatilayhteistyö ....................................................................................... 31Luontokouluyhteistyö ............................................................................... 32Työelämäyhteistyö .................................................................................... 32Yhteistyö järjestöjen kanssa ....................................................................... 33Globaali yhteisvastuu ................................................................................ 34

5. VASTUUKYSYMYKSET KOULUNULKOPUOLISESSA TOIMINNASSA ......................................................... 35

6. KOULUJEN KOKEMUKSIA ....................................................................... 36Keke-työn organisoiminen suuressa oppilaitoksessa ................................... 36Ympäristöraadin koko kuntaa koskeva ympäristöteko ............................... 39Kiertävä luontokoulu ................................................................................ 41Kuvitettu ja kuviteltu aika pohjoisessa ...................................................... 44Kansainvälinen yhteistyö sosiaalisen vastuun herättäjänä ........................... 46Vanhemmat opiskelijat opettavat nuorempia tuntemaan luontoa ............... 47Sosiaalinen kestävyys ja vertaissovittelu ..................................................... 49Osallistumisen aktivointi osa lukiokoulutusta ........................................... 49Maankäytön suunnitteluun osallistuminen ................................................ 50Kansainvälinen toiminta avaa näköaloja ympäristökysymysten globaalilleymmärtämiselle ........................................................................................ 53

7. VERKOSTOJA ............................................................................................. 55

8. VELVOITTEET KESTÄVÄN KEHITYKSENKASVATUKSEN VAHVISTAMISELLE ......................................................... 56

Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet ........................................ 56Muut velvoittavat asiakirjat ...................................................................... 57

9. STRATEGIOIDEN TOIMEENPANO ............................................................ 59Strategioiden keskeisiä kehittämiskohteita ................................................ 59Visiona kestävä elämäntapa kestävässä yhteiskunnassa ............................... 60

6

Jatkuvan tuotannon ja kulutuksen sekä väestön kasvun seurauksenamaapallon kantokyky on ylittynyt 1980-luvulta alkaen. Ympäristöntilan huonontuminen vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, kulttuurei-hin, luonnon monimuotoisuuteen ja talouteen. Hyvinvoinnin tur-vaaminen luonnon kantokyvyn rajoissa on haaste, johon on löydettä-vä uusia ratkaisuja niin paikallisella tasolla kuin kansainvälisestikin.Ratkaisujen löytämistä, toteutusta ja vaikutusten seurantaa ei voiosoittaa yhteiskunnassa vain joillekin sektoreille. Tarvitaan kaikkientoimijoiden panostusta omilla toimialoillaan ja yhteistyötä eri toimi-joiden kesken. Vastuu kestävästä tulevaisuudesta on yhteinen ja setoteutuu yksilöiden, erilaisten yhteisöjen ja yhteiskuntien hoitaessaoman osuutensa.

Kasvatus ja koulutus ovat avainasemassa ympäristötietoisuudenlisäämisessä ja kestävään elämäntapaan oppimisessa. Koulujen jaoppilaitosten tehtävä on huolehtia, että kaikenikäisillä kansalaisillaon sellaisia tietoja, taitoja, valmiuksia ja näkemyksiä, että kestävänja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentaminen ja kestäväänelämäntapaan sitoutuminen onnistuvat. Tarvitaan uusia kestävyydenymmärtämiseen perehdyttäviä oppisisältöjä ja opetusmenetelmiäsekä arkikäytäntöjen arvioimista ja kehittämistä. Tarvitaan toiminta-kulttuuria, jossa kestävä elämäntapa tulee todelliseksi ja jossa senkehittämiseen harjaannutaan.

Kasvatuksen ja koulutuksen päämäärä

Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen visiona on kestä-vään elämäntapaan sitoutuneet kansalaiset, joiden tietoja, taitoja jamotivaatiota kartutetaan kaikkeen kasvatukseen ja koulutukseen si-säänrakennetulla kestävän kehityksen kasvatuksella.

KOULUTUS AVAINASEMASSAKESTÄVÄN TULEVAISUUDENRAKENTAMISESSA1.

7

Opetussuunnitelmien perusteiden mukaan päämääränä on● lisätä ymmärrystä ihmisen hyvinvoinnin, talouden

ekotehokkuuden ja ympäristönsuojelun välisestä yhteydestä● lisätä ymmärrystä omasta kulttuuriperinnöstä, erilaisista

kulttuureista, ihmisryhmien välisen luottamuksen edellytyksistäja oikeudenmukaisuudesta sekä kehittää valmiuksia kulttuurienväliseen ja kansainväliseen vuorovaikutukseen

● lisätä valmiuksia havaita muutoksia luonnossa, yhteiskunnassa jaihmisen hyvinvoinnissa ja selvittää niiden syitä ja seurauksia sekäomassa elinympäristössä että globaalilla tasolla

● saada aikaan muutoksia arkikäytännöissä ja sitoutumistakestävään elämäntapaan

● lisätä valmiuksia ja motivaatiota osallistumiseen ja vaikuttami-seen kansalaisena sekä työyhteisön ja muiden yhteisöjen jäsenenä

● tuottaa koulutusaloittain ammatillista osaamista, joka luoedellytyksiä kunkin tuotannonalan muuttamiselle kestävämmäksi.

Tulevaisuuden rakentaminen samanaikaisesti ekologisesti, taloudel-lisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille vaatii ko-konaisuuksien hahmottamista ja ymmärtämistä. Se edellyttää laajaatietopohjaa yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja luonnonympäristöntoiminnasta, päätöksenteosta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuk-sista. Se edellyttää myös kykyä ja rohkeutta arvioida nykykäytäntöjäkriittisesti ja uudistaa toimintatapoja yksityiselämässä, oppilaitok-sissa, yhteiskunnallisessa toiminnassa, työssä ja vapaa-ajan ympäris-töissä. Kestävän tulevaisuuden rakentajilla tulee olla näkemysmuutostarpeiden mittavuudesta ja eettinen vastuu kansallisesta jaglobaalista tasa-arvosta ja hyvinvoinnin jakautumisesta. Tarvitaanmonipuolisia tiedonhankintataitoja, ongelmanratkaisutaitoja, kom-munikaatiotaitoja, kriittistä ja innovatiivista ajattelua sekä kykyäeri intressien yhteensovittamiseen ja ristiriitojen käsittelyyn.

8

Kestävää kehitystä edistävä koulu tai oppilaitos

Kestävää kehitystä edistävä koulu tai oppilaitos kartuttaa koko työ-yhteisön laatiman suunnitelman mukaisesti kestävän elämäntavanomaksumiseen tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Suunnitelmapohjautuu opetussuunnitelmaan sekä paikallisiin olosuhteisiin jayhteistyökumppaneiden kautta avautuviin mahdollisuuksiin. Suun-nitelmallisesti luokalta toiseen ja koulumuodosta toiseen eteneväopetus sekä sitä täydentävä ja konkretisoiva toimintakulttuuri takaa-vat kansalaisille perusvalmiudet kestävään elämäntapaan ja kestäväntulevaisuuden rakentamiseen.

Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten ympäristöohjelma. Ohjelmaanainakin lukuvuodeksi sitoutuneet ja kriteerit täyttävät koulut saavat ohjelman tunnuk-sen, vihreän lipun. Kuvassa Espoon Martinkallion koulu.

MITEN TULLAAN KESTÄVÄÄKEHITYSTÄ EDISTÄVÄKSIKOULUKSI JA OPPILAITOKSEKSI

Kuva

: Mar

ja-L

eena

Lou

kola

.

2.

9

Oppimispolku

Prosessi kohti kestävää kehitystä edistävää koulua tai oppilaitostalähtee opetussuunnitelman ja vuosisuunnitelmien yhteisestä suunnit-telusta. Työyhteisöön kuuluu koulun tai oppilaitoksen koko henki-löstö, oppilaat ja opiskelijat sekä mahdollisesti myös vanhemmat jakeskeiset sidosryhmät, ja yhdessä se

● pohtii, millaisten oppisisältöjen kautta kestävän kehityksenkysymyksiin juuri heidän omassa koulussaan tai oppilaitoksessaanolisi hedelmällistä tarttua

● pohtii, mitä mahdollisuuksia ja haasteita paikallisyhteisö tarjoaa● ottaa selvää, mitä oppijat ovat jo aiemmin oppineet ja millaisia

kiinnostuksen kohteita heillä on● tunnistaa jo opetuksessa toteutuvat hyvät sisällöt● tekee kaikkia oppiaineita koskevan kokonaissuunnitelman läpi

koulun etenevästä kestävän kehityksen oppimispolusta eli päättäämillaisten sisältöjen kautta työyhteisössä opitaan ymmärtämäänkestävyyden periaatteet ja niiden sovellus arjessa

● tekee suunnitelman oppiaineiden välisestä yhteistyöstä ja yhteis-työn toteuttamisen edellyttämistä käytännön järjestelyistä

● tekee suunnitelman arkikäytäntöjen muuttamisesta ja sopiimuutosten ja niiden seuraamisen vastuuhenkilöt

● tekee suunnitelman, missä teemoissa koulu hakeutuu yhteistyöhönkoulun ulkopuolisten tahojen kanssa, ja vastuuttaa yhteistyönkäytännön suunnittelijat

● päättää, milloin oppimispolun toteutumista arvioidaan jatavoitteita sekä keinoja tarkennetaan arvioinnin tulosten pohjalta.

Toimintakulttuuri

Koulun toimintakulttuuri tukee tai pahimmillaan estää kestävänelämäntavan oppimista. Toimintakulttuurin rakenteita ja käytäntöjätulee tarkastella kriittisesti. Toimintakulttuurin kehittämisessä onoleellista johdon sitoutuminen kehittämistyöhön ja vastuiden mää-rittely. Työyhteisö pohtii

● toteutuvatko teoriassa opitut asiat oman koulun tavassa toimiaarjessa ja juhlissa

10

● miten pelisäännöt syntyvät ja miten niitä kehitetään● millaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia eri henkilös-

töryhmillä, oppilailla, vanhemmilla ja erilaisilla sidosryhmillä on● miten yhteistyö ja vuorovaikutus toimivat ja millaisia rakenteita

ja paikkoja kohtaamiselle on kehitetty● miten vastuut on jaettu oppilaitoksessa sekä kunnan tasolla ja eri

yhteistyötahojen kanssa● miten paikallisyhteisö ja paikalliskulttuuri näkyvät toiminta-

kulttuurissa● miten muualta tulleiden kulttuureihin tutustutaan ja miten

kulttuurien monimuotoisuus ilmenee arjessa● millaisia ovat koulumatkoihin ja harrastustoimintaan liittyvät

käytänteet jne.

Toimintakulttuurin kuvaus on osa vuosisuunnitelmaa. Siihen kirja-taan, kuka vastaa eri osa-alueista sekä miten kehittämistoimenpiteitäkäynnistetään ja toteutumista arvioidaan.

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma perustuu oppimispolun ja toiminta-kulttuurin nykytilan arviointiin ja kehittämistoimenpiteistä sopimi-seen. Työyhteisö tekee suunnitelman kehittämistyön kohteista japäättää, minkä osa-alueen tai osa-alueiden kehittämisestä lähdetäänliikkeelle. Päätetään tavoitteista ja toimenpiteistä, resursseista, aika-taulusta ja vastuutetaan henkilöitä. Päätetään myös palautteenkeruusta ja arvioinnista.

Tavoitteena on, että kaikilla kouluilla ja oppilaitoksilla on vuon-na 2010 oma kestävän kehityksen toimintaohjelma ja että vuonna2014 jo 15 prosenttia kouluista ja oppilaitoksista on saanut ulkoisentunnuksen tai sertifikaatin kestävän kehityksen toiminnastaan.Kestävän kehityksen ohjelma on osa toiminta- ja taloussuunnitelmaaja laadunhallintaa (OPM, 2006 ja Kestävän kehityksen toimikunnankoulutusjaosto, 2006).

11

Kuva

: Erk

ka L

aini

nen,

OKK

A-s

äätiö

.

Kestävän kehityksen ohjelman toteuttaminen perustuu jatkuvaan parantamiseen.Jos koulu tai oppilaitos on tehnyt työn OKKA-säätiön ympäristökriteereiden mukaan,se voi tilata ulkoisen auditoinnin ja saada oppilaitosten ympäristösertifikaatin.

Kestävän kehityksen ohjelman laatimiseen on käytettävissä moniaohjeita, tarkistuslistoja, työkaluja ja kriteereitä:

● Edu.fi osoitteessa www.edu.fi/teemat/keke > Opetus ja arki >Opetus ja toimintakulttuuri tukemaan toisiaan> Koulun kestävänkehityksen ohjelman luominen

● Tukimateriaali ammatillisen koulutuksen kestävän kehityksenedistämiseen osoitteessa www.edu.fi/julkaisut/kohtik_11_12_06.pdf.

● Vihreä lippu osoitteessa www.vihrealippu.fi● Oppilaitosten ympäristösertifiointi osoitteessa

www.koulujaymparisto.fi● Kuntien kestävän kehityksen sivut, joissa on tietoa mm.

paikallisagendoista ja kuntien ympäristöohjelmista osoitteessawww.kunnat.net >Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö >Kestävä kehitys.

12

Monien kuntien, koulujen tai oppilaitosten kotisivuilla on omia, pai-kallisiin olosuhteisiin soveltuvia ohjeita kestävän kehityksen ohjel-man tekemiseksi. Esimerkiksi Oulussa (www.ouka.fi/ymparisto/keke/index.htm) ja Tampereella (www.tampere.fi/kestavakehitys/index.html) on omat ohjeensa.

Yhteiskunta oppimisympäristönä

Oppimisympäristön laajentaminen koulun tai oppilaitoksen ulko-puolelle tuo runsaasti uusia mahdollisuuksia soveltaa opittua, hank-kia tietoja ja saada kokemuksia yhteistyöstä. Paikallisyhteisön erilai-siin toimijoihin ja ympäristöihin tutustuminen antaa realistisen poh-jan tulevaisuuden visioinnille. Virtuaaliset kontaktit mahdollistavatmonimuotoista yhteydenpitoa paikallisyhteisöön ja kauemmaksikin.

Toiminnan paikallisyhteisössä ja yhteistyön erilaisten toimijoidenkanssa tulee olla osa opetussuunnitelman mukaista opetusta, kestä-vän kehityksen oppimispolkuun kuuluvaa opiskelua. Kontaktienluominen ja yhteistyön muotojen suunnittelu paikallisten toimijoi-den kanssa vaativat aikaa ja monenlaista selvitystyötä. On tärkeää,että kaikki osapuolet ovat tietoisia yhteistyön merkityksestä, pää-määristä ja eduista.

13

IDEOITA TOIMINTATAPOJENKEHITTÄMISEEN TEEMOITTAIN

Toimintatapojen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Tuloksiinpääsy helpottuu, kun valitaan vain yksi tai kaksi uutta teemaa luku-vuodessa kehittämistyön kohteeksi. Seuraavassa on esitelty teemoit-tain lähdeaineistoja, joista saa helposti kootuksi ideoita opetuksen jaarkikäytäntöjen kehittämiseen.

Jätteet

Kulutuksen kasvu näkyy jatkuvasti kasvavina jätemäärinä. Jätteensynnyn ehkäisy ja käyttökelpoisen materiaalin kierrättäminen jauudelleenkäyttö ovat keinoja vähentää koulun tai oppilaitoksenympäristökuormitusta.

Kunnat ovat jätelain mukaan velvollisia neuvomaan jäteasioissa.Usein työ on delegoitu jätehuoltoyhtiöille. Kysymällä kunnasta sel-viää, miten jätehuolto omalla alueella toimii ja miten lajittelua voikoulussa tehostaa. Monilla kunnilla ja jätehuoltoyhtiöillä on hyvätnettisivut lajittelun ja kierrätyksen helpottamiseksi. Vierailu jätteen-käsittelylaitoksessa tai jätettä raaka-aineena käyttävissä tuotantolai-toksissa avaa näkymiä jätekysymykseen.

● Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n sivuiltalöytyy Jäteopas kouluille ja oppilaitoksillewww.ytv.fi/FIN/jatehuolto/kiinteiston_jatehuolto/oppilaitoksissa/etusivu.htm.

● Jätteen synnyn ehkäisyn sivusto sisältää jätteen vähentämiseenja kestävään kuluttamiseen liittyvää tietoa ja opetusmateriaaliaosoitteessa www.fiksu.net, ja samaan aihepiiriin liittyvää aineistoaon myös osoitteessa www.ymparisto.fi > Minä ja ympäristö ja> Ympäristönsuojelu > Jätteet ja jätehuolto.

3.

14

● Lajittelun käytännöt vaihtelevat alueittain. Ohjeita kierrätykseenlöytyy mm. osoitteistawww.pirkanmaan-jatehuolto.fi/ (Pirkanmaa),www.kiertokapula.fi/neuvonta_lajittelu-ohjeet.php (Häme),www.turunseudunjatehuolto.fi/etusivu > Kodin jätteet (Turku),www.ytv.fi/FIN/jatehuolto/lajittelu/kodeissa/etusivu.htm(pääkaupunkiseutu).

● Vinkkejä kompostointiin löytyy esimerkiksi Kiertokapulansivuilta www.kiertokapula.fi/neuvonta_kompostointi.php.

● Ongelmajätteistä löytyy runsaasti tietoa. Esimerkiksi Jätelaitos-yhdistys pitää yllä sivustoja www.ongelmajate.fi/. Samoillanettisivuilla on myös keräyspisteiden hakukone.

● Kierrätyskeskukset ja kirpputorit mahdollistavat uudelleen-käyttöä. Esimerkiksi sivuilla www.vuolanne.net/kirpputoriton kirpputorien osoitteita.

● Kierrätysmateriaalin hyödyntämiseen löytyy vinkkejä esim.Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen sivuiltawww.kierratyskeskus.fi/askartelu/index.php ja valokuviaosoitteesta www.uusi-elama.info > Materiaalit > Valokuvia >Uusiovalokuvia. Ideoita kierrätyksen hyödyntämiseen kädentai-doissa löytyy osoitteesta www.kaspaikka.fi/keke/.

Energia

Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen ympäristön kannalta kestä-villä vaihtoehdoilla ja energian säästävä käyttö ovat lähitulevaisuu-den suuria haasteita. Energian käytön kriittinen tarkastelu ja energi-an kulutuksen vähentämismahdollisuuksien etsintä ovat välttämättö-miä jokaisen henkilökohtaisessa elämässä, kouluissa ja oppilaitoksissaja yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Pienistäkin säästöistä summau-tuu suuria vaikutuksia ajan myötä.

15

● Tietoa oman kunnan energian tuotannosta, käytöstä jasäästötavoitteista löytää useimpien kuntien kotisivuilta. Myöstulevaisuuden suunnitelmat esimerkiksi uusiutuvien energianläh-teiden käyttöönotosta löytyvät kunnan aineistoista. Koulun kiin-teistönhoidosta vastaavien henkilöiden kanssa kannattaa sopia siitä,miten tiedot oman koulun energiankulutuksesta saadaan käyttöön.

● Paikalliset energiayhtiöt antavat neuvoja energia-asioissa.Tutustuminen energiayhtiön toimintaan avaa näkökulmia paikalli-seen energian tuotantoon. Energiatoimistot ovat energiansäästön jauusiutuvan energian alueellisia ja paikallisia asiantuntijoita.Energiatoimistot löytyvät osoitteestawww.motiva.fi/fi/linkit/energialinkit/energiatoimistot/.

● Energian säästämisestä kouluissa on tietoa sekä ideoita jaesimerkkejä Motivan sivuilla osoitteessa www.motiva.fi/fi/yjay/koulutjapaivakodit/.

● Vihreään sähköön vaihtaminen on mahdollista asuinpaikastariippumatta. Koulu voi pyrkiä vaikuttamaan siihen, että sielläkäytetty sähkö olisi ekosähköä. Tietoa ekosähköstä ja siihenvaihtamisen toteuttamisesta on osoitteessa www.vaihdavirtaa.net.

● Energiaan liittyviä opetusaineistoja ja tehtäviä löytyy osoit-teesta www.edu.fi/teemat/keke > Teemat > Energia ja >Ilmastonmuutos ja > Liikenne ja > Ekotehokas tuotanto.

● Tietopaketti ilmastonmuutoksesta ja sen hidastamiseen tähtää-vistä toimista löytyy osoitteesta www.ilmasto.org sekäwww.ymparisto.fi > Ympäristönsuojelu> Ilmastomuutoksen hillitseminen.

16

Kulutus

Kestävien kulutusvalintojen tekeminen on keskeistä kestävän tule-vaisuuden rakentamisessa. Yksittäisten ihmisten ja erilaisten yhteisö-jen valinnat vaikuttavat siihen, mitä tuotetaan. Suosimalla kestävästituotettua ja pitkään kestävää edistetään ekotehokasta tuotantoa.Kulutusvaihtoehtojen kestävyyden vertailu ei ole aina helppoa, mut-ta aiheeseen kannattaa perehtyä.

● Koulun hankinnat tehdään usein keskitetysti koko kunnan tasolla.Koulussa tehtävillä valinnoilla ja hankintakriteereillä voi vaikuttaakoko kunnan hankintojen ympäristömyötäisyyteen. On tärkeää,että jo tarjouspyynnöissä edellytetään tietoa ympäristövaikutuk-sista. Ympäristönäkökohtien huomioimisesta hankinnoissalöytyy tietoa esimerkiksi osoitteesta www.hymonet.com/hymonet.

Opiskelijat ovat itse suun-nitelleet ja toteuttaneetmatkailu- ja ravitsemis-yksikkö Savonian sähkön-säästöön opastavat huu-moripitoiset seinäkyltit.

Kuva

: Anu

Sal

o.

17

● Tietoa ympäristömyötäisestä kuluttamisesta löytyy esimer-kiksi Kuluttajaviraston kokoamasta Eko-ostajan oppaasta.Linkki oppaaseen avautuu Kuluttajavirastonpääsivulta www.kuluttajavirasto.fi.

● Ekotehokkuudesta ja tuotteiden ympäristövaikutusten vähentä-misestä on koottu tietoa osoitteeseen www.jly.fi/ekoteho sekäsivuille www.ymparisto.fi > Yritykset ja yhteisöt > Ekotehokkuus.

● Oppilaitoksille tarkoitettu parhaan käytännön malli sisältääkäytännölliset tarkistuslistat:www.ytv.fi/FIN/fiksu/toissa/oppilaitokset/etusivu.htm.

● Hyvä kestävää kuluttamista käsittelevä aineisto on KatiVähä-Jaakkolan Ekotehokkuus ja kohtuus koulussa osoitteessahttp://arkisto.sll.fi/kestava/ktv.pdf .

● Luonto-Liiton Kaventajat.fi sisältää ideoita kulutustottumustenkaventamisesta kestävämpään suuntaan: www.kaventajat.fi.

● Suomen Kuluttajaliitto on vuoden 2007 alussa aloittanut uudenEettisyys esiin -projektin, jossa Internetiin kootaan tietoaeettisestä kuluttamisesta. Tietokanta on osoitteessahttp://www.eettinenvalinta.fi.

● Reilu kauppa huomioi tuotannon eettisyyden. Reilun kaupanmerkki takaa, että kehitysmaiden viljelijät ja työntekijät saavattuotteistaan oikeudenmukaisen korvauksen. Lisää tietoa saaosoitteesta www.reilukauppa.fi.

● Kulutukseen liittyviä opetusaineistoja ja tehtäviä löytyyosoitteista www.edu.fi/teemat/keke > Teemat > Kulutus.

● Kulutukseen ja arjen valintoihin liittyviä aineistoja löytyyosoitteesta www.ymparisto.fi > Ympäristönsuojelu > Kestäväkulutus ja tuotanto sekä > Minä ja ympäristö.

18

Ruoka

Ruokailuun liittyvä materiaalivirta alkaa ruokatarvikkeiden tuotan-nosta ja jalostuksesta, jatkuu kuljetuksina ja ruuan valmistuksena japäättyy ruokailuun liittyvinä käytänteinä ja jätteiden käsittelynä.Se muodostaa keskeisen osan kotitalouksien ja koulujen materiaali-virroista. Ruokailuun liittyviä käytänteitä kehittämällä voidaanvähentää sekä kotitalouksien että oppilaitosten ympäristökuormitus-ta. Mittava haaste on oppia ymmärtämään, minkälainen yhteys ruu-alla on kulttuuriin ja ruuan tuotannolla maisemaan ja ympäristöön.Myös kotieläinten hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat tärkeitä.

● Kunnan päättäjille voi tehdä aloitteen lähi- ja luomuruuan suo-simisesta hankinnoissa. Lähiruuasta saa tietoa Marttojen sivuiltawww.martat.fi/neuvonta/ymparisto/ilmasta_iloa/lahiruoka/ jaluomuruuastawww.finfood.fi/luomu.

● Ympäristöystävällisistä retkieväistä kerrotaan Metsähallituk-sen Luontoon.fi-verkkopalvelussa www.luontoon.fi > Erityispalve-lut > Koululais- ja lapsiryhmille > Hyvän mielen eväsohjeet jareilun kaupan tuotteista osoitteessa www.reilukauppa.fi.

● Ruokaan liittyviä opetusaineistoja ja tehtäviä löytyy osoit-teesta www.edu.fi/teemat/keke > Teemat > Ruoka.

Savon ammatti- jaaikuisopiston matkai-lu- ja ravitsemisalallahuomioidaan kestä-vän kehityksen näkö-kulma myös ruokatar-joilussa. Asiakkailleulkona päreeltä tarjot-tava luomukasviskeit-to, syötävä ruiskuppi,ekologiset tarjoiluväli-neet ja hyvin hoidettujätteiden lajittelumah-dollisuus viestivät ym-päristövastuullisestatoiminnasta.

Kuva

: Eko

Cen

tria

19

Vesi ja vesistöt

Puhdas vesi ja sen riittävyys ovat elämän perusedellytys. Se on luon-nonvara, jonka riittämättömyys aiheuttaa tuhoja ja konflikteja eripuolilla maailmaa. Toisaalta rankkasateet ja tulvat pilaavat vesiä jaaiheuttavat tuhoja. Sekä pohja- että pintaveden puhtaus ovat kokoluomakunnan hyvinvoinnin perusta.

● Koulun käyttämän veden alkuperään, puhdistukseen, käyttöönja jäteveden puhdistukseen liittyviä tietoja löytyy kunnasta.Kouluun asennetut vesimittarit paljastavat veden kulutuksen,ja mittareita seuraamalla voidaan todentaa säästötoimien vaikutus.Lämmintä vettä säästämällä säästetään myös merkittävästienergiaa.

● Vesistöjen tilaan ja vesien suojeluun liittyviä aineistoja löytyykunnan ympäristötoimesta. Kun tutkitaan paikallisia vesistöjä taiosallistutaan niiden kunnostamiseen, yhteistyö ympäristöhallinnonedustajien kanssa on tärkeää. Ympäristöhallinnon verkkopalve-lussa osoitteessa www.ymparisto.fi on tietoa Suomen vesistöjentilasta ja hoidosta sekä vesivarojen käytöstä. Saman osoitteen kaut-ta löytyy alueellista ja paikallista tietoa alueellisten ympäristö-keskusten sivuilta.

● Veteen liittyviä opetusaineistoja ja tehtäviä on osoitteessawww.edu.fi/teemat/keke > Teemat > Vesi.

● Elämän vesi veden kiertokulku -ympäristökasvatushankkeessatuotettiin oppimateriaalia vesiopetukseen. Materiaali soveltuuparhaiten vuosiluokille 5–9, ja se on osoitteessa www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=159717&lan=fi.

20

Tutkivaa opiskelua ENSI-hankkeessa (Environment and School Initiatives).

Terveys ja hyvinvointi

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ovat moniammatillista jasektoreiden välistä toimintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämi-nen liittyy oppimisympäristön ja työ- ja toimintatapojen kehittämi-seen, oppilashuollon ja opetuksen tukipalvelujen kehittämiseen jakouluruokailuun.

● Toimintamalleja kouluyhteisön terveyden edistämiseksi onesitelty Terveyden edistämisen keskuksen sivuillawww.tekry.fi/ > Toiminta > Koulun terveyden edistäminen >Toimintamalleja koulun terveyden edistämiseksi ja Terve koulu.

● Opetushallitus ja Stakes tekevät määräajoin toistuvaa oppimis-ympäristöjen terveys- ja hyvinvointiseurantaa. Hankkeessa kehite-tään kunnille yhtenäistä ja suunnitelmallista terveyden edistämi-sen vertailutietojärjestelmää. Näistä on tietoa osoitteissahttp://info.stakes.fi/TedBM/FI/kyselyt/oppimisyhteisot.htm jahttp://info.stakes.fi/TedBM/FI/index.htm.

Kuva

: Mer

vi A

ines

laht

i.

21

● Terveyteen liittyviä aineistoja ja tehtäviä on koottu osoitteeseenwww.edu.fi/teemat/keke > Teemat > Terveys.

Yhdenvertaisuus ja syrjinnän ehkäisy

Koulun toimintakulttuurin tulee tukea tasa-arvoa ja yhdenvertai-suutta sekä tunnistaa ja ehkäistä kaikenlaista syrjintää.

● Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuotena 2007ja Euroopan kulttuurien välisen vuoropuhelun teemavuotena 2008lisätään tietoisuutta vähemmistöjen ja vammaisten ihmistenoikeuksista, vahvistetaan syrjinnän vastaisia toimia sekä lisätäänväestöryhmien keskinäistä arvostusta ja yhteenkuuluvuutta poista-malla stereotyyppisiä käsityksiä, ennakkoluuloja ja väkivaltaa.Näistä on tietoa osoitteessawww.yhdenvertaisuus.fi/suomi/teemavuosi_2007/.

● Suomi eteenpäin ilman syrjintää -hankkeessa on tuotettu erilaisiavähemmistö- ja syrjintäkysymyksiin liittyviä aineistoja:www.yhdenvertaisuus.net/seis-koulutusmateriaali/. Sivuilta löytyysyrjintään liittyvää perustietoa ja ideoita oppitunnin kokoamiseen,pohdintatehtäviä ja harjoituksia.

● Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia -nuorisokampanjanaineistoja on osoitteessa www.keks.fi/.

● Unicef on julkaissut opettajille suunnatun oppaan ”Kaverinakaikille” syrjinnän estämiseksi. Se on saatavilla seuraavassaosoitteessa: www.unicef.fi/files/unicef/pdf/UNICEF_Kaverina_kaikille.pdf tai http://w3.wsoy.fi/opit/unicef/.

● Monipuolinen sivusto erilaisuudesta meillä ja muualla löytyyosoitteesta www.ihmisoikeudet.net.

● Perustietoa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolisuudenmoninaisuudesta on osoitteessawww.seta.fi > Meitä on moneksi > Koulutus.

22

Osallistava toimintakulttuuri

Demokratia ja toimiva kansalaisyhteiskunta perustuvat osallistumis-taitoisten ja vaikuttamishaluisten ihmisten varaan. Monipuolisetosallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kouluissa ja oppilaitok-sissa tukevat kasvua aktiivisiksi ja vastuullisiksi kansalaisiksi ja mah-dollistavat kokemuksien saamisen kansalaisvaikuttamisesta.

● Ideoita osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmien kehittämi-seen löytyy osoitteesta www.edu.fi/teemat/keke >Teemat >Opetus ja arki > Vaikuttava osallistuminen osaksi koulutyötä.

● Valtikka on opetusministeriön toteuttama nuorten verkko-demokratiahanke. Sen sivuilta osoitteesta http://www.valtikka.filöytyy vinkkejä osallistamiseen. Myös Lasten ja nuorten fooru-missa osoitteessa www.edu.fi/hankkeita/lnf kehitetään osallistavaatoimintakulttuuria.

● Lasten ja nuorten osallisuushankkeen käytäntöpakki, jonne onkoottu paikallishankkeissa tuotettuja hyviä käytänteitä, löytyyosoitteesta www.edu.fi/SubPage.asp?path=498,24009,24538,24539,70680.

● Vallakas on kuntalaisille suunnattu osallistumisen käsikirja.Se tarjoaa käytännön neuvoja ja ideoita osallistumiseen ja esitteleeosallistumisen monia muotoja. Vallakas löytyy osoitteestawww.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;192;124767.

● Kansalaisvaikuttamisen monista keinoista kerrotaan kootustisivuilla www.kansanvalta.fi/Etusivu/Kansalaisvaikuttaminen.

● Osallistumisesta elinympäristön suunnitteluun löytyy lisätie-toa oppaasta ”Kun haluat vaikuttaa osallistu elinympäristösisuunnitteluun”, http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=3717@lan=fi.Vuorovaikutteisen suunnittelun ja ympäristön tutkimuksenmetodipaketti löytyy osoitteesta www.tkk.fi/Yksikot/YTK/koulutus/metodikortti/Metodit.html.

23

● Yksilön vaikutusmahdollisuuksista Saaristomeren suojelussakerrotaan osoitteessa www.ymparisto.fi/default.asp?node=12944&lan=FI. Vuorovaikutuksen lähtökoh-dista ympäristövaikutusten arvioinnissa kerrotaan sivuillawww.ymparisto.fi > SOVA tukiaineisto >Arvioinnin osatehtävät > Vuorovaikutuksen järjestäminen.

● Kerhokeskus koulutyön tuki ry kehittää ja tuottaa palveluja jasisältöjä kerho- ja opetustoimintaan, aamu- ja iltapäivätoimintaan,harrastetoimintaan sekä kulttuuri- ja tiedekasvatukseen. Osalli-suutta ja lasten ja nuorten kuulemista edistetään yläluokille suun-natussa Nuorten parlamentti hankkeessa, www.kerhokeskus.fi/.

● Järjestöjen kouluvierailut ja muu järjestöyhteistyö avaanäkymiä kansalaisyhteiskunnan järjestötoimintaanwww.edu.fi/teemat/keke > Kumppanit > Järjestöt.

● Otakantaa.fi on avoin keskustelufoorumi, jossa voi kommen-toida valtionhallinnon hankkeita. Osoite on www.otakantaa.fi.

Koulurakennus

Koulut ovat alueensa merkittäviä rakennuksia ja toiminnallisia sol-mukohtia. Rakennukseen liittyvä kulttuuriperintö on osa paikallistakulttuuri-identiteettiä. Rakennukseen liittyvät materiaalit sekärakenteelliset ja toiminnalliset ratkaisut vaikuttavat viihtyvyyteen,terveyteen, ekologisuuteen ja taloudellisuuteen, ja ne antavat puit-teet sosiaaliselle kanssakäymiselle. Koulurakennuksella on merkit-tävä vaikutus hyvinvointiin ja paikallisen väestön kohtaamismah-dollisuuksiin.

● Oman koulun havainnointiin, tutkimiseen ja oppimiseenliittyviä aineistoja on osoitteessa www.edu.fi/projektit/tammi/kerrokoulustasi/.

24

● Arkkitehtuurin opetusta tukevaa aineistoa ja tehtäväpankkilöytyy osoitteesta www.arkkitehtuurikasvatus.fi/ ja tietoavanhoista rakennuksista ja niiden korjaamisesta on osoitteessawww.rakennusperinto.fi.

● Rakennusperinteestä ja kulttuuriympäristöstä sekä raken-nusten terveellisyydestä, ylläpidosta ja korjauksesta ontietoa sivuilla www.ymparisto.fi > Maankäyttö ja rakentaminen.

Koulupiha

Hyvin suunniteltu koulupiha on monien mahdollisuuksien oppimis-ympäristö sekä viihtyisä, aktivoiva ja turvallinen toiminta-aluevälitunneilla ja vapaa-aikana.

● Koulupihan käytöstä oppimisympäristönä on julkaistu opasMannerheimin Lastensuojeluliitossa (Koulupihan mahdollisuudet-opas).

● Koulupihan kestävästä suunnittelusta ja toteutuksesta löytyyideoita Porin kouluagendasta www.pori.fi/ysto/kouluagenda/piha/index.html. Vuosi 2008 on kansallinen Vihervuosi, jonka tavoit-teena on edistää pihojen ja viheralueiden viihtyisyyttä sekä ympä-ristökasvatusta www.vihervuosi.fi.

● Nuori Suomi ylläpitää lähiliikuntapaikkojen verkkosivustoa sekätoteuttaa Koulupihat kuntoon -ohjelmaa. Sivuilla on oppaita,raportteja ja tietoa koulupihojen käytöstä lasten ja nuortenlähiliikuntapaikkoina, www.nuorisuomi.fi/liikuntapaikat.

Liikkuminen

Suomalaiset tekevät keskimäärin kolme matkaa vuorokaudessa.Matkoista töihin, kouluun, ostoksille, harrastuksiin ja asioille kertyykeskimäärin 45 km päivässä. Liikkumismuotojen valinta on keskei-nen osa kestävää elämäntapaa. Ratkaisuilla on huomattava merkitysympäristöön, terveyteen, turvallisuuteen, vireyteen ja talouteen.

25

● Liikkumiseen ja liikenteeseen liittyviä aineistoja ja tehtäviälöytyy sivuilta www.edu.fi/teemat/keke > Teemat > Liikenne.

● Liikkuva-hanke on 13–19-vuotiaille suunnattu hanke, jonkatavoitteena on lisätä liikenneturvallisuutta ja edistää ympäristö-ystävällisiä ja terveellisiä liikkumistapojawww.nuortenakatemia.fi/note.

● ELLI eli elinympäristö ja liikenne -tietopaketti kertoo elinympä-ristön ja liikenteen välisestä vuorovaikutuksesta http://www.mintc.fi/www/sivut/suomi/ymparisto/elli/.

● Liikunnan ympäristövaikutuksiin, liikkumistavan valintaansekä kestävään liikenteeseen liittyvää tietoa ja esimerkkejä löytyyMotivan verkkopalvelusta www.motiva.fi/fi/kuluttajat/liikkuminen.

● Ohjattu liikkuminen luonnossa, retkeily ja suunnistus kehittävätvastuullista luontosuhdetta ja terveyttä. Esimerkiksi Luonto-Liittoorganisoi monipuolisia luonnossa liikkumisen muotoja,www.luontoliitto.fi. Jokamiehen oikeuksia ja luontoretkikohteitalöytyy myös osoitteesta www.ymparisto.fi > Minä ja ympäristö.

● Luontoliikunta on myös hyvä mahdollisuus lisätä oppiaineidenvälistä yhteistyötä www.edu.fi > Perusopetus > Liikunta > Laatualiikuntakasvatukseen > Opetusmateriaalit eri lajeista >Luontoliikunta.

26

VOIMAA KUMPPANUUDESTA

Uusia ratkaisuja kestävien toimintatapojen omaksumiseen etsitäänkaikilla toimialoilla. Ideoiden ja asiantuntemuksen yhteiskäyttö no-peuttaa kehittämistyötä ja jalkauttaa ideat nopeammin laajempaankäyttöön. Seuraavassa on esitelty kouluille ja oppilaitoksille mahdol-lisia yhteistyökumppaneita. Kumppanuudet paikallisella, alueellisel-la, valtakunnallisella ja globaalilla tasolla laajentavat oppimisympä-ristöä ja monipuolistavat kokemuksellista oppimista.

Kunnallinen yhteistyö

Kuntien eri sektoreille on nimetty kestävän kehityksen vastaavia.Kunnat ovat laatineet paikallisagendoja, jotka ohjaavat niiden kestä-vän kehityksen mukaista toimintaa. Agendatyö kokoaa yhteen kun-nan eri sektoreiden toimijat. Paikallisagendoissa on usein määriteltykunnan kestävän kehityksen kasvatuksen suuntaviivat ja tavoitteet.Oman kunnan paikallisagendaa voi tiedustella kunnan ympäristötoi-mesta.

● Järvenpäässä kestävän kehityksen mukaisia toimintatapojakehitetään kaikkien hallinnonalojen yhteishankkeessa, Järkevä-hankkeessa. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu kaupunginvaltuu-tettuja ja virkamiehiä. Työn tuloksena on syntynyt Järkevä-ohjel-ma, joka hyväksyttiin valtuustossa vuonna 2004. Kaikki toimialatovat nimenneet ympäristövastaavat, ja he ovat luoneet Järkevä-pelisäännöt eli kestävän kehityksen ohjelmat. Kaikille työyksi-köille tehdään vuosittain kysely Järkevien toimintatapojen nou-dattamisesta. Hankkeella on myös vapaaehtoisia ympäristö-lähettiläitä, jotka käyvät tapahtumissa kertomassa kestävistätoimintatavoista. Lisätietoja Järkevästä löytyy sivuiltawww.jarvenpaa.fi/sivustot/jarkeva/index.tmpl?sivu_id=306.

4.

27

● Koulut voivat olla aloitteellisia kunnan kestävän kehityksenyhteistyöverkostojen luomisessa tai jo olemassa olevien verkostojentoiminnassa.

Yhteistyö ympäristötoimen kanssa

Kunnan ympäristötoimella ja alueellisilla ympäristökeskuksilla onmonenlaisia ympäristön tilaa koskevia tiedostoja ja suunnitelmia.Alueellisten ja paikallisten tietojen lisäksi ne tarjoavat asiantunte-musta koulujenkin kehittämishankkeisiin ja paikallisten oppimate-riaalien laatimiseen ja ne järjestävät vierailuja.

● Alueellisten ympäristökeskusten yhteystiedot löytyvätosoitteesta www.ymparisto.fi.Minä ja ympäristö -osio sisältää vinkkejä moniin kestävänkehityksen teemoihin.

● Oman kunnan ympäristötoimen nettisivut ovat tärkeä linkkipaikallisiin hankkeisiin, tiedostoihin ja toimijoihin.

Yhteistyö maankäytön suunnittelijoiden kanssa

Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus luovat edellytykset kestävilleyhdyskunnille. Alueiden osoittaminen erilaisille toiminnoille luopohjan yhdyskuntien toimivuudelle, viihtyisyydelle ja elinvoimai-suudelle.

● Maankäyttöön voi vaikuttaa ottamalla yhteyttä kaavoittajaan,osallistumalla kaavatilaisuuksiin tai esittämällä kaavasta mielipi-teen. Lisätietoja kaavoituksesta ja osallistumisesta löytyyympäristöministeriön sivuilta www.ymparisto.fi/ > Maankäyttöja rakentaminen ja www.sll.fi/luontojaymparisto/maankaytto.

28

Yhteistyö kulttuuritoimen ja kirjastojen kanssa

Paikalliseen kulttuuriin perehtyminen ja sen toteuttamiseen osallis-tuminen avaavat näköaloja luovuuteen, nykykulttuurin ja kulttuuri-perinnön olemukseen. Paikalliskulttuurin tuntemus tukee kulttuuri-identiteetin kehittymistä ja paikallisyhteisöön juurtumista. Se onpohja, jolle kestävää tulevaisuutta rakennetaan.

Kirjasto on suomalaisten suosikkikulttuurilaitos, ja useimmillakunnilla ja kouluilla onkin oma kirjastonsa. Kirjastoammattilaisetohjaavat tiedon moninaisille lähteille, niin kirjojen, lehtien kuinerilaisten tietokantojen käyttöön. Suurimmilla kirjastoilla on myösomat verkkosivunsa. Kirjastojen sähköiset verkkohakupalvelut autta-vat kysyjää tiedon lähteille. Kirjastoista avautuu näköaloja oppisisäl-töjen syventämisen lisäksi monen kulttuurimuodon tuotoksiin.

● Suomen Tammi -verkoston sivuilta löytyy materiaalia kulttuuri-perintöopetukseenwww.edu.fi/SubPage.asp?path=498,24009,24538,60241.

● Lähde on Opetushallituksen luovuus- ja kulttuurikasvatuksenedistämishanke, jossa on kehitetty yhteistyötä koulujen ja oppilai-tosten, koulutuksen järjestäjien ja eri alojen kulttuuritoimijoidensekä muiden rinnakkaisten hankkeiden kanssa www.edu.fi/SubPage.asp?path=498,24009,24538,33875.

● Taikalamppu on valtakunnallinen lastenkulttuuriverkko, jolla onmm. ympäristökursseja. Se on osoitteessawww.taikalamppu.fi.

● Osoitteessa www.kirjastot.fi on mm. tiedonhaunportti, pääsytietokantojen äärelle sekä Kysy kirjastonhoitajalta -palve-lu. Koulukirjastonhoitajilla on oma yhdistyksensä, jonka kauttasaa myös apua: www.suomenkoulukirjastoyhdistys.fi.

29

Yhteistyö paikallismedian kanssa

Paikallismedia käsittelee kestävän kehityksen haasteita ja tiedottaaasioista eri toimijoiden näkökulmista. Myös koulut ja oppilaitoksetvoivat paikallislehtiä ja -radiota hyödyntäen tiedottaa toiminnastaan,tapahtumistaan ja projekteistaan ja näin nostaa keskusteluun kestä-vän kehityksen edistämiseen liittyviä kysymyksiä. Paikallismediallekannattaa toimittaa tiedote koulun toiminnasta. Hyvät käytännötvoivat median kautta levitä laajemmin kunnan muidenkin toimijoi-den keskuuteen. Valtakunnallista mediaa on vaikea saada kiinnostu-maan paikallisista tapahtumista, mutta valtakunnalliset kouluyhteis-työprojektit auttavat siinä.

● Ideoita yhteistyömuotoihin ja toimintatapoihin saa Opetushal-lituksen nettisivuilta www.edu.fi > Aihekokonaisuudet >Viestintä ja mediataito. Opetushallituksen Me ja media -projek-tissa koulut toteuttivat yhdessä jonkin ulkopuolisen tahon kanssakansalaisvaikuttamiseen liittyvän mediaprojektin. Mediakasvatuk-sen uuden portaalin www.mediakasvatus.fi avulla pääsee mediakas-vatusmateriaalin äärelle.

● Tärkeitä osoitteita ovat www.sanomalehdet.fi jawww.aikakauslehdet.fi.

Yhteistyö nuorisotoimen kanssa

Nuorisotoimi edistää nuorten hyvinvointia ja osaamista monintavoin. Se on mukana mm. organisoimassa ja resursoimassa nuortenvapaa-ajanaktiviteettejä ja järjestötoimintaa.

● Kunnan Internet-sivuilta näkee, mitä tukea ja toimintaa nuori-sotoimi omassa kunnassa tarjoaa. Suomen NuorisoyhteistyöAllianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön palvelu- ja vaikut-tajajärjestö, joka käsittelee mm. ajankohtaisia ympäristökysymyk-siä. Sen toimintaa on osoitteessa www.alli.fi/.

30

Yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen kanssa

Hyvinvoinnin edellytysten kehittämiseen tarvitaan moniammatillis-ta osaamista. Kouluterveydenhoidon ammattilaisten avulla aukeaayhteys muuhun sosiaali- ja terveystoimeen. Yhteistyö sosiaali- ja ter-veyssektorin henkilöstön kanssa tuo uutta osaamista kouluhyvinvoin-nin kehittämiseen. Tutustuminen oppilaiden ja opiskelijoiden kanssakunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin avaa näköaloja yhteiskunnanhyvinvointipalveluihin. Vierailut päiväkodeissa ja vanhainkodeissaauttavat ymmärtämään elinkaaren vaiheita.

● Laukaassa sosiaaliseen yhteisvastuuseen harjaannutaan kou-luissa. Siitä on tietoa osoitteessawww.yhdessaelamaan.fi/ > Laukaan malli.

Metsäyhteistyö

Metsä tarjoaa lukuisia teemoja harjoitella ekologisten, taloudellisten,kulttuuristen ja sosiaalisten näkökulmien yhteensovittamista. Metsä-sektorilla yhteistyökumppaneita löytyy runsaasti.

● Metsähallituksen luontopalveluiden osoitteestahttp://www.luontoon.fi löydät ajankohtaiset tiedot läheskaikista Suomen luontokohteista, kuten luonnonsuojelualu-eista ja kansallispuistoista, sekä tietoja retkeilymahdollisuuksista.

● Luonto-Liiton metsäryhmä toimii laajasti metsänsuojelussa,ja sen toimintaan ovat kaikki nuoret tervetulleita. Osoite onwww.luontoliitto.fi/metsa/.

● Suomen Latu on ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija. Se järjestäämm. metsäaiheista koulutusta. Se myös koordinoi Suomen Metsä-mörri-toimintaa ja järjestää siihen liittyvää koulutusta. Osoite onwww.suomenlatu.fi.

31

● Suomen metsäyhdistys on kerännyt metsä- ja puuopetuksentueksi Metsän oppimispolku verkkopalvelun:www.oppimispolku.fi/metsa_suomi/polku.nsf/.Metsä vastaa -verkkopalvelussa on runsaasti ideoita metsäyhteis-työhön: www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=3087.

Maatilayhteistyö

Maaseudun viljelymaisema on oleellinen osa suomalaista kulttuuri-perintöä ja identiteettiä. Omakohtainen kosketus maatilan elämäänja toimintaan on luonteva keino lujittaa siteitä maaseutuun, lisätäymmärrystä kulttuurin luontoperustasta ja osoittaa ihmisen riippu-vuus luonnosta ja omasta elinympäristöstään. Maatilaa oppimisym-päristönä voidaan hyödyntää eri tavoin. Toteutustapoja voivat ollamaatilavierailut, luokkaretket, oman puutarhapalstan hoito lähimaa-tilalla, aktiivinen osallistuminen maatilan töihin tai maatilaleirikoulu.

● Maa- ja elintarviketalouden-tutkimuskeskuksessa on kehitettymaaseutulähtöistä kestävän kehityksen kasvatusta sekä leirikoulu-ja että paikallistason yhteistyötä varten. Maatilaleirikoulutsopivat hyvin kaupunkikouluille. Niistä löytyy tietoa osoitteestawww.agronet.fi/leirikoulu.

● Maaseutukoulut voivat luoda pitkäaikaisia yhteistyösuhteitalähellä sijaitsevien maatilojen kanssa, lisätietoa osoitteessawww.agronet.fi/maalleoppimaan.

● Maatalouden esittelypuistossa Elonkierrossa Jokioisilla osoit-teessa www.mtt.fi/elonkierto voi tutustua maatalouden histo-riaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Puistossa järjestetään opas-tettua toimintaa myös koululaisryhmille. Opetusmaatilat toimivatmyös kestävän kehityksen edistäjinä, www.virtuaali.info.

● Maatalousmuseot kertovat maatalouden merkityksestäsuomalaisen kulttuurin kannalta. Esimerkiksi Suomen maatalous-museo Sarka on tehnyt nettisivuilleen kouluyhteistyötä tukevankoululaispaketin, joka löytyy osoitteesta www.sarka.fi.

32

Luontokouluyhteistyö

Luonto- ja ympäristökoulut täydentävät ja tukevat koulujen ympä-ristökasvatustyötä. Ne järjestävät luontokoulupäiviä lapsille ja nuo-rille sekä kursseja, retkiä ja yleisötapahtumia kaikenikäisille. Ne jär-jestävät ammattikasvattajien täydennyskoulutusta, konsultoivat kas-vattajia ympäristökasvatukseen liittyvissä asioissa ja tarjoavat heidänkäyttöönsä oppimateriaaleja ja välineistöä.

● Suomen luonto- ja ympäristökoulujen yhteystiedot ja perustie-dot niiden toiminnasta löytyvät osoitteesta www.luontokoulut.fi.

Työelämäyhteistyö

Yhteistyö työelämän kanssa avaa näköaloja tuotteiden ja palvelujentuottajien todellisuuteen. Vierailut, yhteistyöhankkeet, työssä oppi-misen jaksot ja erilaiset kesätyökokemukset antavat mahdollisuudennähdä, miten ympäristövastuu ja yhteiskuntavastuu toteutuvat työ-elämässä.

● Työelämään tutustumisen eli TET-jakson aikana on mahdollistasaada näkökulmaa työelämään ja lisäksi yritysten ympäristövas-tuullisuuteen: www.tat.fi/tet/ ja www.peda.net/veraja/tori/.

● Kokemuksia koulu-yritysyhteistyöstä on koottu Pielisnetinyrittäjyys- ja ympäristöosioon, osoitteeseen http://pielisjoenkoulu.jns.fi/pielisnet/esittely.html.

● Työvoimatoimiston Nuorten sivut auttavat opiskelualan jaammatinvalinnan suunnittelussa: www.mol.fi/mol/fi/01_tyovoimapalvelut/03_w_01_nuoret/index.jsp.

33

Yhteistyö järjestöjen kanssa

Kansalaisyhteiskunnassa järjestötoiminnalla on suuri merkitys. Läheskaikilla kestävän kehityksen teema-alueilla toimii järjestöjä, ja niilläon kestävän kehityksen opetukseen liittyviä hankkeita. Järjestöjenvoima on niiden tuoreissa näkökulmissa, käytännön ratkaisuja etsi-vässä toimintatavassa, nuorekkuudessa ja innossa. Järjestöjen rooli ontärkeä päätöksenteossa, ja ne ovat väylä mielipiteen ilmaisulle ja vai-kuttamiselle.

● Suomen Ympäristökasvatuksen Seura toimii ympäristökasvattajientyön tukena välittäen tietoa ja kooten yhteen alan toimijoita.Seura järjestää vuosittain valtakunnalliset Ympäristökasvatuspäivät, julkaisee Ympäristökasvatus-lehteä ja järjestää mm. Vihreälippu-ohjelman kursseja. Lisätietoa osoitteestawww.ymparistokasvatus.fi.

● Nuorten Akatemia on nuoriso- ja liikuntajärjestöjen yhteistyöjär-jestö, joka tarjoaa kouluille keskitetysti monen eri alan kouluvie-railuja, kilpailuja, tukea projekteihin sekä yhteistyömah-dollisuuksia muiden koulujen kanssa. Kirjaudu sisään osoitteessawww.nuortenakatemia.fi/note.

● Luonto-Liitolla on Itämeri-, ilmasto- ja metsälähettiläitä, jotkatekevät kouluvierailuja ja sen kerhot voivat toimia luonto- jaympäristövaikuttajina kouluissa. Osoite on www.luontoliitto.fi.

● WWF järjestää tempauksia ja tapahtumia kouluille, opettajienkoulutustilaisuuksia sekä esimerkiksi talkootoimintaa perinneym-päristöjen ennallistamiseksi: www.wwf.fi.

● Partiolaisten toiminta ja kasvatustavoitteet kytkeytyvät suureltaosin luontoon, luontoretkeilyyn ja ympäristöön. SuomenPartiolaisten toiminnasta löytyy tietoa osoitteesta www.partio.fi.

● Tietoa näistä ja muista järjestöistä ja kouluyhteistyöstä onosoitteessa www.edu.fi/teemat/keke > Kumppanit > Järjestöt.

34

Globaali yhteisvastuu

Kansainväliset verkostot avaavat kestävän kehityksen kysymyksiinlaajempia ja uusia näkökulmia. Vaikka ensisijaiset haasteet vaihtele-vat alueittain, kaikkien elämäntapa vaikuttaa kaikkien hyvinvointiinja maapallon ympäristön tilaan.

● ENO, Environment Online, on kestävän kehityksen kansain-välinen verkkokoulu, jossa yli sadan maan opiskelijat opiskele-vat ympäristöteemoja ja tuottavat tietoa omasta ympäristöstäänkaikkien jaettavaksi. Lisää tietoa ENO-ohjelmasta löytyyosoitteesta http://eno.joensuu.fi/suomeksi.

● Kansainvälisyyskasvatus pitää sisällään ympäristö-, ihmis-oikeus-, monikulttuurisuus- ja rauhankasvatusta. Kansainvälisyys-kasvatus ohjaa globaaliin yhteisvastuuseen. Kansainvälisyyskasva-tuksen kouluttajat, materiaalit ja tapahtumat on koottu yhteensivustolle www.kansainvalisyyskasvatus.net.

● Globaali-ikkuna avaa näkymän maailmaan kulttuurin, liikku-vuuden, ympäristön, talouden ja politiikan kautta ja sisältäänäihin teemoihin liittyviä tehtäviä.Osoite on www2.edu.fi/globaali-ikkuna/.

● Ihmisoikeudet.net toimii tukena ihmisoikeuksien sisällyttämi-sessä kouluopetukseen. Sivustoa voi käyttää myös itseopiskeluun.Osoite on www.ihmisoikeudet.net.

● Monenlaisia näkökulmia globalisaatioon löytyy sivuiltawww.globalisaatio.net.

● Toimiva yhteys kehitysmaiden kouluihin voi avautua ystävyys-koulun kautta tai osallistumalla kummilapsitoimintaan esim.osoitteissa www.plan.fi/toiminta/kummitoiminta taiwww.kummi.fi.

● Toiminta kansainvälisissä projekteissa ja verkostoissa auttaahahmottamaan globaalia toimintaympäristöä. Tietoja kansain-välisistä verkostoista löytyy esimerkiksi osoitteestawww.edu.fi/teemat/keke > Projektit.

35

VASTUUKYSYMYKSET KOULUNULKOPUOLISESSA TOIMINNASSA

Koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen edellyttää huolellistaetukäteissuunnittelua myös vastuiden ja valvonnan osalta. Opiske-luun osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön myössilloin, kun opiskellaan oppilaitoksen ulkopuolella. Oppilaidenvalvontavastuu ulottuu kaikkeen koulun järjestämään toimintaan.

Huolellinen turvallisuussuunnittelu ja tehokas valvonta varmistavatvirikkeellisen oppimistapahtuman ja ehkäisevät tapaturmien syntyä.Ongelmien ja vahinkojen välttämiseksi pitää huomioida mm.

● sään ja kohteen edellyttämä vaatetus● turvallinen liikkuminen● kohteen erityisvaatimukset käyttäytymisen ja turvallisuuden

näkökulmasta● tarvittavien valvojien määrä.

Opetuksen järjestäjän tehtävänä on taata turvallinen opetusympäristökaikessa koulun toiminnassa. Oppilaitoksen rehtori vastaa siitä, ettäopettajat ovat toimineet asianmukaisesti vierailuja suunniteltaessa janiitä toteutettaessa. Opettajat vastaavat opetustilanteessa toiminnanfyysisestä ja psyykkisestä turvallisuudesta.

Turvallisuusvaatimukset ja vastuukysymykset ovat samanlaisiakaikessa koulun ulkopuolisessa toiminnassa. Opetushallituksen net-tisivuilla käsitellään vastuukysymyksiä uimaopetuksen järjestämisenosalta osoitteessa www.edu.fi > Perusopetus > Liikunta > Uimaope-tus turvallisemmaksi. Seurakunnat ovat laatineet yksityiskohtaisetturvallisuusohjeet seurakuntien retki- ja leiritoimintaa varten:www.evl.fi/kkh/to/kkn/turvallisuusohjeet06.pdf.

5.

36

KOULUJEN KOKEMUKSIA

Kouluissa ja oppilaitoksissa on kehitetty monia hyviä tapoja opiskel-la kestävyyttä ja muuttaa arjen toimintatapoja kestävämmiksi. Seu-raavassa esitellään mielenkiintoisia kokemuksia erilaisista tavoistatoteuttaa kestävän kehityksen moninaisia teemoja. Myös Opetushal-lituksen kestävän kehityksen verkkopalvelun (www.edu.fi/teemat/keke) osiossa Opsista arkeen esitellään koulujen ja oppilaitostenkokemuksia.

Keke-työn organisoiminensuuressa oppilaitoksessa

Hankevastaava Anu Salo,Savon ammatti- ja aikuisopisto

Savon ammatti- ja aikuisopisto on yksi Suomen suurimmistatoisen asteen oppilaitoksista. Sitä ylläpitää Savon koulutuskunta-

yhtymä. Savon ammatti- ja aikuisopisto tarjoaa ammatillista koulu-tusta kymmenellä eri paikkakunnalla Pohjois-Savossa. Oppilaitokses-sa on 8 000 opiskelijaa ja 1000 henkilökunnan jäsentä.

Savon ammatti- ja aikuisopistolla on pitkät perinteet luonnon-mukaisen tuotannon opetuksessa Muuruvedellä sekä ammattikeit-tiöiden keke- ja luomuneuvonnassa EkoCentriassa. Matkailu- jaravitsemisalan yksikkö Savonia Kuopiosta on mukana Vihreä Lippu-ohjelmassa. Sama yksikkö on saanut myös Okka-säätiön ylläpitämänOppilaitosten ympäristösertifikaatin kesällä 2007.

Savon ammatti- ja aikuisopistossa huomioitiin Suomen kestävänkehityksen toimikunnan koulutusjaoston valtakunnallinen tavoite,jonka mukaan kaikkiin koulutusorganisaatioihin laaditaan kestävänkehityksen toimintaohjelma vuoteen 2010 mennessä. Liikkeellelähdettiin Sakkea kohti -hankkeen avulla.

6.

37

Sakkea kohti -hanke on Savon ammatti- ja aikuisopiston sisäinenkestävän kehityksen kehittämishanke. Se ohjaa ja koordinoi kestävänkehityksen toimia. Sen tavoitteena on yhdenmukaistaa kaiken oppi-laitoksessa annettavan opetuksen ympäristökasvatustyö samalle tasol-le koulutusyksiköstä ja toimialasta riippumatta.

Sakkea kohti -hankkeen koordinoimana on luonnonvara- ja ym-päristöalan, matkailu-, ravitsemis- ja talous- sekä elintarvikealantulosalueella aloitettu kestävän kehityksen toimintasuunnitelman jaseurantajärjestelmän luominen. Tavoitteena on, että toiminnan suun-nittelun ja toteutuksen toimintamallit ovat ekologisia alkutuotan-nosta kuluttajaan saakka.

Käytännön työ aloitettiin valitsemalla tulosalueen jokaiseen kou-lutusyksikköön kekevastaava ja keketiimit opetushenkilöstöstä, tuki-palveluista sekä opiskelijoista. Keketiimien ensimmäisenä tehtävänäoli ympäristökatselmuksien laatiminen, jossa selvitettiin silloinentilanne ja kehittämistarpeet.

Oppilaitoksella on kuntayhtymätason ympäristöohjelma, johonjokaisen yksikön keketiimi on laatinut omat tavoitteet, vastuut jaaikataulut. Ympäristöohjelman tavoitteena on saada energian, vedenja paperin kulutus hallintaan sekä tehostaa jätteiden lajittelua ja saa-da sekajätteen määrää pienemmäksi. Ohjelmassa on kiinnitetty huo-miota ympäristövastuullisiin hankintoihin ja kuljetuksien ympäris-tövaikutuksien vähentämiseen sekä viihtyvyyteen ja turvallisuuteen.

Hankeen aikana työn laajuus on selkiytynyt, ja samalla on todet-tu, että kestävän kehityksen ajatuksen vieminen yhdeksi oleelliseksiosaksi arkipäivän toimintaa edellyttää jatkuvaa tukea ja koordinoin-tia. Se takaa, että kestävään kehitykseen tähdätään kaikilla toimin-nan tasoilla.

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus hyväksyi vuonna 2006ympäristöpolitiikan, joka toimii oppilaitoksen ympäristötoimintojenarvoperustana sekä opetuksessa että arkikäytännöissä. Ympäristöpoli-tiikka osoittaa, että oppilaitoksen johto on sitoutunut ympäristötyönkehittämiseen.

Savon ammatti- ja aikuisopistossa toimii ympäristötyöryhmä,jonka tehtävänä on asettaa yhtenäiset vuosittaiset tavoitteet kestävänkehityksen käytännön työlle koko oppilaitoksen näkökulmasta.Työryhmän tehtävänä on lisäksi tutkia, miten kestävän kehityksen

38

Ympäristöpolitiikka

Ympäristötyöryhmä

Ympäristöohjelma

Savonia

keketiimi

Pressa 3

keketiimi

Suonenjoki

keketiimi

Juankoski

keketiimi

Muuruvesi

keketiimi

Toivala

keketiimi

Varkaus

keketiimi

Koulutusyksikkökohtainen ympäristöohjelma

toimenpiteet viedään käytäntöön, ja selvittää resurssit ja henkilöstönkoulutustarpeet. Ympäristötyöryhmä hyväksyttää suunnitelmatoppilaitoksen johdolla. Oppilaitoksessa palkitaan vuosittain ympäris-töaktiivisin opiskelija ja henkilöstön edustaja.

Suomen Ympäristöopisto Sykli järjesti Kestävä kehitys oppilai-toksessa -koulutuksen Savon ammatti- ja aikuisopiston opetus- jatukipalveluhenkilöstölle. Koulutuksen tavoitteena oli vaikuttaahenkilöstön asenteisiin ja toimintatapoihin. Koulutuksen myötävahvistui henkilöstön motivaatio ja osaaminen ympäristöasioiden ke-hittämisessä. Henkilöstölle on suunniteltu myös oppilaitoksensisäistä koulutusta hyödyntäen oppilaitoksessa olevaa ympäristöalanosaajien ja kouluttajien asiantuntemusta.

Lisätietoja: anu.salo@sakky.fi, www.luomukeskus.net,www.ekocentria.fi

Ympäristönhallinta Savon ammatti- ja aikuisopistossa.

Kuva

: Anu

Sal

o.

39

Ympäristöraadin koko kuntaa koskevaympäristöteko

Opettaja ja ympäristöraadin jäsen Lena Ahlroth,Sjundeå svenska skola

Sjundeå svenska skola sijaitsee Siuntiossa läntisellä Uudellamaalla.Koulussa on noin 170 vuosikurssien 1–6 oppilasta. Koulu on

ollut kiinnostunut ympäristöasioista pitkään, ja vuodesta 2002 olem-me olleet mukana Vihreä lippu -ympäristöohjelmassa. Vihreässälipussa ovat mukana sekä oppilaat että henkilökunta. Demokraattisestivalittu ympäristöraati, jossa oppilailla on enemmistö, suunnittelee jaohjaa toimintaa.

Olemme käsitelleet eri vuosina jäte-, vesi- ja lähiympäristöteemaa.Tarkkojen loppuraportointien jälkeen olemme jännittäneet Vihreänlipun saamiseksi tarvittavien kriteerien täyttymistä. Joka kerranolemme onnistuneet tehtävässämme, ja saatuamme Vihreän lipunkolme kertaa teimme anomuksen saadaksemme pysyvän käyttöoikeu-den Vihreään lippuun. Myös tässä onnistuimme! Vihreän lipunpysyvä käyttöoikeus ei merkitse sitä, että ympäristöasioissa voi alkaalaiskotella päinvastoin se merkitsee sitä, että on jatkuvasti seurattavaja kehitettävä koulun ympäristöajattelua.

Kun lukuvuotena 2006–2007 jätteet olivat toista kertaa aihealuee-namme, aloimme pohtia ympäristöraadissa, mitä sellaista voisimmetehdä, joka hyödyttäisi useampia siuntiolaisia kuin vain itse koulua.Päädyimme konkreettiseen parannukseen, jonka halusimme toteuttaa.Halusimme saada Siuntioon keräyspaikan tyhjille maitopakkauksille.

Olimme Rosk’n Rollin alueelliseen jätekeskukseen tekemämmeopintokäynnin yhteydessä saaneet tietää, että Paperinkeräys-yhtiöthoitavat pakkausten keräyksen. Ympäristöraati kirjoitti marraskuussa2006 Paperinkeräys-yhtiöille kirjeen, jossa esitettiin maitopurkkienkeräysastian saamista Siuntioon. Perustelimme toivettamme ja ker-roimme, että siuntiolaiset ovat innokkaita jätteiden lajittelijoita jaettä monet uusista kuntalaisista ovat tottuneet maitopurkkien kerä-ykseen aikaisemmilla kotipaikkakunnillaan pääkaupunkialueella.Koska naapurikunnissa Kirkkonummella ja Lohjalla on keräysastioita,arvioimme, että astioita tyhjentävä auto ajaa Siuntion halki tyhjen-nysreitillään.

40

Jokainen neuvoston jäsen allekirjoitti juhlallisesti Paperinkeräys-yhtiölle lähetettävän aloitteen. Lähetimme sen myös tiedoksi kun-nanjohtajalle, sivistystoimenjohtajalle, ympäristönsuojelusihteerilleja Siuntion tekniselle johtajalle.

Muutaman viikon kuluttua saimme Paperinkeräys-yhtiöiltä kir-jeen, jossa luvattiin selvittää asiaa. Tämä tuntui mielenkiintoiselta,mutta samalla uskoimme, ettei asiaa voisi järjestää. Saimme tietää,että keräysastian sijoittaminen on kannattavaa, kun alueella asuuvähintään 10 000 asukasta. Siuntiossa on noin 5 500 asukasta.

Siksi olimme erityisen iloisia saadessamme tammikuussa tiedonsiitä, että Paperinkeräys on suostunut toiveeseemme ja yhtiö oli jotuonut keräysastian Siuntioon! Yhtiö perusteli päätöstään sillä, ettäSiuntio oli sen kuljetusreitin varrella, mutta se myönsi myös, ettätiettyä merkitystä oli sillä, että aloite oli tullut Vihreän lipun kou-lulta.

Mikä ilouutinen! Tunsimme voineemme todella vaikuttaa asiaan,joka on hyödyksi kaikille siuntiolaisille. Lisäksi opimme nyt, ettäkeräyspaikkaa ei ole tarkoitettu ainoastaan tyhjille maito- ja muillejuomapurkeille, vaan myös muille pakkausmateriaaleille kuten kek-si- ja muropaketeille, jauho- ja sokeripusseille, WC- ja talouspaperi-

Kuva

: Sat

u H

olm

lund

.

Ympäristöraadin lapset esittelevät ylpeinä pakkausten keräysastiaa.

41

rullille, kaljapakkauksille, pizzalaatikoille, kopiopaperin kääreille japaljolle muulle. Suuri osa kotitalouksien roskista voidaan siis laittaakeräykseen ja käyttää uudelleen! Jo meidän pienestä koulustammetulee 200 tyhjää maitopakkausta joka viikko. Näemme konkreetti-sen hyödyn myös koulun omassa jäteastiassa, joka ei enää täyty niinnopeasti.

Ympäristöraadin aloite johti tällä kertaa konkreettiseen ympäris-tötekoon, ja nyt keräysastia on ”keskellä kylää” muiden keräysastioi-den joukossa. Uutinen kiiri omassa koulussa, mutta myös yleisöllelehdistötiedotteiden avulla. Reippaita oppilaitamme haastateltiinsekä suomen- ja ruotsinkielisiin paikallislehtiin että radioon.

Tuntuu hyvältä, kun voi tuoda myönteisiä uutisia koulumaail-masta aikana, jolloin suuri osa uutisista käsittelee leikkauksia jaresurssipulaa.

Ympäristöraadin jäsenet ovat huomispäivän päättäjiä jo pienestäpitäen tottuneita vaikuttamaan lähiympäristöönsä demokraattisellatavalla.

Kiertävä luontokoulu

Luontokoulunopettaja Kim Suomalainen jalehtori Markku Tossavainen,Jyväskylän maalaiskunnan luontokoulu

Jyväskylän maalaiskunnan koululaitoksessa on ollut luonto- jaleirikoulutoimintaa lähes koko peruskoulun ajan, mutta kunnan

oman luontokoulun perustaminen ja virallistaminen luontokouluksiantoi asiaan uutta puhtia. Luontokoulu on tällä hetkellä osa kuntam-me koululaitoksen perustoimintaa ja noudatettava opetussuunnitel-ma kytkeytyy kunnan omaan opetussuunnitelmaan. Luontokoulu-opettaja on ollut mukana laatimassa kunnan opetussuunnitelmaa jaon tarvittaessa mukana kehiteltäessä erilaisia koulutoimen sisäisiäprojekteja ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen alalla. Hänon yhteyshenkilö kunnan ympäristötoimistoon, maakunnan ympäris-tökeskukseen ja muihin luontokouluihin.

Luontokouluopetus saavuttaa kaikki kuntamme oppilaat useitakertoja kouluvuosien aikana. Oppilaita opastetaan liikkumaan luon-nossa, tuntemaan kasveja ja eläimiä sekä keräämään sieniä ja marjoja.

42

He oppivat samalla luonnossa selviytymistä ja sosiaalisia taitoja,ottamaan huomioon myös toiset, kantamaan vastuunsa ja huolehti-maan omasta ympäristöstään.

Luontokoulutoiminnan perustana on kummiluokkatoiminta.Tänä vuonna kummiluokkina ovat maalaiskunnan kaikki ekaluokka-laiset. Heille luontokouluopettaja on laatinut opetuspaketin, jotatoteutetaan koko lukuvuoden ajan. Tarkoituksena on antaa mahdolli-simman hyvä alku ympäristökasvatukselle.

Opetusta annetaan muillekin koululaisryhmille. Kaikki kuuden-net luokat saavat arvokkaan opetuspaketin melonnasta ja vesiturval-lisuudesta. Yläkouluille on tällä hetkellä varattu viisi luontokoulu-päivää kullekin. Tarvittaessa luontokouluopettajan työpanosta voi-daan käyttää myös lukio-opetuksessa.

Luontokouluumme on toimintavuosien aikana hankittu välineis-töä, jota koulut voivat halutessaan lainata ja käyttää omassa opetuk-sessaan. Pääasiassa välineistö on kuitenkin kiertävän luontokoulu-opettajan käytössä. Luontokoululla on melonta- ja vesiturvallisuus-opetusta varten yksitoista kanoottia sekä talviretkeilyä ja -kalastustavarten lumikenkiä, kairoja, pilkkejä, ahkio ja verkkoja. Myös vesienja maaperän tutkimiseen löytyy erilaista laboratorio- ja kenttäväli-neistöä mikroskoopista planktonhaaviin. Luontokoulun välineistö-luettelo on nähtävissä koulumme kotisivuilla.

Luontokoulu tarjoaa myös opettajille ja muulle henkilöstölle kou-lutusta, joka lisää omaa osaamista tai työssä jaksamista. Ohjaajienresurssien mukaan on mm. vesiturvallisuuskoulutusta annettu myöskunnan ulkopuolisille henkilöstöryhmille.

Opetuksessa pyritään noudattamaan mahdollisimman paljonkestävän kehityksen periaatteita. Jo itse opetus tähtää koulujen omanlähiympäristön käyttöön opetuksessa; ei tarvitse mennä ”mertaedemmäs kalaan” luonto- ja ympäristökasvatuksen työtä tehtäessä.Kunnan oma leirikeskus on kaikkien koulujen helposti saavutettavis-sa, suurelle osalle kouluista polkupyörämatkan päässä. Koulutoimenruokahuollon kanssa on kehitelty kestävään kehitykseen soveltuviaratkaisuja. On luovuttu esimerkiksi kertakäyttöpakkauksista ja me-hutetroista.

Luontokouluopettajan viran vakinaistaminen on antanut hyvätlähtökohdat toiminnan pysyvyydelle ja myös opettajan työn kehittä-

43

miselle. Kunnan sivistystoimen budjetissa oleva pieni määrärahavälineistön hankintaan ja koulutukseen on tärkeä. Tavoitteena onjatkaa kouluja tukevaa luonto- ja ympäristökasvatuksen opetusta.Luontokoulutoiminnalla on ohjausryhmä, joka suunnittelee toimin-taa, huolehtii yhteydenpidosta päättäjiin ja ulkopuolisiin tahoihin,hoitaa talouden seurannan ja hankinnat sekä huolehtii osittain ope-tusvälineistöstä. Lisäksi toiminnassa on mukana erikoisosaajia kutenmelonnan- ja köysitoiminnanohjaajia.

Luontokoulun olemassaolo kunnassamme on nähtävä vahvuutenaja erinomaisena esimerkkinä osaamisesta ja halusta toimia lasten januorten ympäristö- ja luontokasvatuksen puolesta. Se on hieno esi-merkki myös hallintovirkamiestemme halusta tukea luonto- ja ym-päristökasvatusta.

Lisätietoja: Jyväskylän maalaiskunnan luontokoulun kotisivuiltaosoitteesta http://peda.net/veraja/jklmlk/luontokoulu.

Tutkimuksia luontokoulussa.

Kuva

: Kim

Suo

mal

aine

n

44

Kuvitettu ja kuviteltu aika pohjoisessa

Kuvataidekoulun johtaja Anita Lallo,Rovaniemen taidekoulu

Rovaniemen kuvataidekoulu on taiteen perusopetuksen oppilai-tos, joka antaa laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetus-

ta. Koulun opetussuunnitelmassa painotetaan paikallisuutta, poh-joisuutta ja yhteistyötä muiden koulujen kanssa. Rantavitikanyhtenäinen peruskoulu tarjoaa Rovaniemen alueen yläkoululaisillekuvataidepainotteista opetusta. Rovaniemen kuvataidekoulu, Ranta-vitikan peruskoulu, Arktinen keskus ja Lapin maakuntamuseo perus-tivat Opetushallituksen Lähde-hankkeen osahankkeen ”Kuvitettu jakuviteltu aika pohjoisessa”. Tavoitteena on ollut tukea pohjoistenalueiden nuorten identiteetin kehittymistä. Pohjoisen elämänmuo-don tunteminen ja arvostaminen auttaa ymmärtämään ympäristönerityisluonteesta syntyvää kulttuuriperintöä ja sen jatkuvuutta nyky-päivänä sekä tulevaisuudessa.

Hankkeen teemat, mennyt aika, nykypäivä ja tulevaisuus, ovatolleet sekä projektin oppilaiden että kuvataidekoulun koko opetuk-sen teemoina kahden vuoden ajan. Ensimmäisen lukuvuoden aikanakouluissa tutkittiin pohjoisen alueen kulttuuriperintöä ja mennei-syyttä kivikaudesta 1900-luvulle. Teemoja käsiteltiin taiteen eri kei-noin. Liikuttiin ajassa kuvitellen ja kuvittaen elämää mm. kivikau-della. Oppilaat työstivät kiveä, opettelivat vanhoja työtapoja ja tu-tustuivat museoiden tietovarantoihin Rovaniemellä ja mm. Yli-IinKierikkikeskuksessa.

Seuraava lukuvuosi suuntasi lähimenneisyydestä nykypäivään jatulevaisuuteen. Projektin aikana tutustuttiin myös pohjoisen perin-teiseen elinkeinoon, poronhoitoon ja sen väkevään kuvaajaan, sodan-kyläläiseen taiteilijaan Andreas Alariestoon. Kuvataiteilijoista myöspohjoisen vahvaa taiteilijaa Reidar Särestöniemeä lähestyttiin monel-la tavalla, käymällä Kittilän Särestössä, tutustumalla syksyllä 2005Rovaniemen taidemuseossa olleeseen laajaan taiteilijan töitä esittele-vään näyttelyyn ja katsomalla Rosa Liksomin tekstiin pohjautuvaReitari-näytelmä Rovaniemen teatterissa. Reidar Särestöniemeenovat tutustuneet kaikki kuvataidekoululaiset ja Rantavitikan koulunoppilaista myös kuvataideluokkaa laajempi joukko.

45

Nykypäivän taiteilijoista oppilaat tapasivat mm. kuvataiteilijaHelena Junttilan, jonka ateljeessa vierailtiin keväällä 2006. Matkaatehtiin täällä pohjoisessa, mutta projektin lopuksi otimme etäisyyttäkotiseutuun ja piipahdimme Helsinkiin tutkimaan, miltä taide jakulttuuri näyttävät sieltä käsin. Ateneum tarjosi maamme kuvatai-teen kultakauden kierroksen ja Sinebrychoffin museossa oppilaat su-kelsivat draaman keinoin 1800–1900-luvun taide-elämään. Nyky-taiteen museossa ARS06 palautti sekä oppilaat että opettajat tämänpäivän taiteen ja elämän todellisuuteen. Osa oppilaista työsti koke-muksensa teoksiksi ja kertomuksiksi.

Hankkeessa valmisteltiin Matkalla-näyttely, joka kertoo kahdenvuoden aikana kuljetusta yhteisestä matkasta. Kaikki kuvataidekou-lun oppilaat ovat olleet mukana myös Tulevaisuuden rovaniemeläi-nen -näyttelyssä, jossa oppilaat työstivät ajatuksensa muotokuviksivaalimainostelineisiin eri puolille Rovaniemeä.

Tulevaisuuden rovaniemeläinen. Rovaniemen kuvataidekoulun 6–19-vuotiaiden oppi-laiden näkemyksiä.

Kuva

: Ani

ta L

allo

46

Kansainvälinen yhteistyö sosiaalisenvastuun herättäjänä

Rehtori Arja Korhonen ja opettaja Eira Bani,Kyrölän koulu, Järvenpää

Kyrölän koulu on vajaan 300 oppilaan alakoulu Järvenpäässä.Aloitimme lukuvuoden 2001 syksyllä kaksi yhteistyöprojektia

ghanalaisen Hon kaupungin koulujen kanssa.Akbwe -ystävyyttä ja ymmärrystä -projektin tarkoituksena oli

löytää Hon kaupungista sopiva yhteistyökoulu kummikoulutoimin-taa varten. Sopiva kummikoulu löytyi, ja aloitimme afrikkalaiseenkulttuuriin tutustumisen päivänavauksen, teemapäivien ja vanhem-mille järjestetyn Afrikka-illan merkeissä. Koulumme oppilaiden,vanhempien sekä opettajien Afrikka-tietämys laajeni, ja se johtiväistämättä ennakkoluulojen vähenemiseen ja kansainvälisyyteenkasvamisen alkuun. Monille koulumme oppilaista tämä oli ensim-mäinen lähikosketus afrikkalaiseen kulttuuriin ja mustaan väestöön,ja kiinnostus oli ilmeinen. Opettajiemme vierailu kummikouluuntoi vahvistusta asiallemme, myös ghanalaiset oppilaat ja opettajatolivat hyvin kiinnostuneita kuulemaan meidän kulttuuristamme jajatkamaan kummikoulutoimintaa.

Toinen projektimme, Kansainvälisiä viestintätaitoja, painottuienemmän viestinnän ja tietotekniikan puolelle. Tavoitteena oli saadakirjeenvaihtokavereita Ghanasta ja yrittää järjestää sähköpostiyhteyskoulujemme välille. Samalla motivaatio kielenoppimiseen lisääntyisi,kun tulisi todellinen tarve käyttää vierasta kieltä. Kummikoulussavierailun yhteydessä pyysimme ghanalaisia oppilaita kirjoittamaankirjeitä oman koulumme oppilaille. Saimme kirjeet mukaamme pa-luumatkalle Suomeen ja oppilaillemme oli iloinen yllätys saada kir-jekaverit näin nopeasti. Sähköpostiyhteyden luominen koulujemmevälille alkoi myös pikkuhiljaa hahmottua. Ghanalaisessa kummikou-lussamme ei ole resursseja vielä pitkään aikaan hankkia omaa tieto-konetta saatikka sitten tietokoneluokkaa, mutta keskustelumme vie-ressä sijaitsevan ammattikorkeakoulun (Ho Polytechnic) rehtorinkanssa toi pientä toivoa asiaan. Rehtori suhtautui positiivisesti toivo-mukseemme, että ala-asteen oppilaat voisivat tulevaisuudessa käyttääammattikorkeakoulun tietokoneluokkaa sähköpostitarkoituksiin.

47

Varsinaisten projektien päätyttyä (2005) yhteistyö jatkuu edel-leen. Etenkin opettajavierailut puolin ja toisin avarsivat näkökulmiaghanalaisesta ja suomalaisesta koulutuksesta. Käymme oppilas- jaopettajatasolla edelleen kirjeenvaihtoa sekä jonkin verran sähköposti-keskustelua. Joka vuosi koulumme vanhempainyhdistyksen järjestä-män rusettiluistelutapahtuman tuotto lähetetään Ghanaan ja myösopettajat ja oppilaat voivat osallistua ghanalaisen kummikoulummetoiminnan tukemiseen. Myös Järvenpään kaupunki on aloittanutyhteistyön Hon kaupungin kanssa.

Kansainvälisyyteen kasvaminen, vieraiden kulttuurien ymmärtä-minen, ystävystyminen ja suvaitsevaisuuden lisääminen alkavattehokkaimmin ennakkoluulottomista ja tiedonhaluisista lapsista januorista sekä heidän opettajistaan. Lapsiensa kautta myös vanhem-mat uskaltautuvat mukaan uuteen ja kiinnostavaan asiaan.

Vanhemmat opiskelijat opettavatnuorempia tuntemaan luontoa

Ympäristöyhdistyksen vapaaehtoistyöntekijäja ympäristövalvonnan työntekijä Laura Räsänen

Elämän vesi -hankkeessa Järvenpään koululaisille oli järjestettyuseampana vuonna toukokuisia retkipäiviä Lemmenlaakson

luonnonsuojelualueelle. Hankkeen päätyttyä eivät alakoulujen jaympäristövalvonnan resurssit yksin riittäneet retkien järjestämiseen.Retkien jatkumisen mahdollisti se, että mukaan retkille ja jo niidensuunnitteluun saatiin yhteiskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalai-sia oppilaita, jotka olivat ottaneet valinnaisaineekseen biologian, sekälukiolaisia, jotka suorittivat ympäristöekologian ja maantieteenkenttätutkimuksen kursseja.

Tavoitteena oli tarjota kaikille kaupungin viidesluokkalaisillemetsäretki toukokuussa Lemmenlaakson luonnonsuojelualueelle.Päivien suunnittelu aloitettiin syksyllä Järvenpään koulujen ympä-ristöryhmässä. Yläkoululaiset ja lukiolaiset saivat metsäopetustaympäristöyhdistyksen vapaaehtoiselta sekä luokassa että maastossa.Samalla suunniteltiin yhdessä pisteitä. Opettajat ja kunkin pisteenpitäjät kantoivat vastuun pisteiden toteutuksesta ja niissä tarvittavis-

48

ta välineistä. Lisäksi alakoulun rehtori hoiti retkien aikataulutuksenja etukäteistiedotuksen.

Retkipäivinä opettajat toivat autoilla tarvittavan välineistön januotiopuut metsään. Rasteilla pohdittiin muun muassa linnunpönt-töjen metsään viemisen tarpeellisuutta, etsittiin metsän ja puistoneroja, tutustuttiin lajeihin ja tutkittiin kaloja, myös avattuina, sekäeläydyttiin kivikautiseen elämään Keravanjoen varrella. Yläkoulun jalukion oppilaat, opettajat ja ympäristövalvonnan edustaja kantoivatvastuun rastitehtävistä sekä niissä tarvittavasta välineistöstä. Jokai-sella pisteellä oli vähintään kaksi pitäjää.

Viidennet luokat oli puolitettu ryhmiksi. Ryhmät lähtivät liik-keelle 15 minuutin välein. Tämä aikataulutus todettiin hyväksi.Reiteille lähettäjät kertasivat metsässä liikkumisen sääntöjä ja huo-lehtivat siitä, että kaikki lähtivät ajallaan. Oli myös sovittu, kehenvoi ottaa yhteyttä yllättävissä tilanteissa tai hätätapauksissa.

Kaikki saapuivat paikalle polkupyörillä. Vain välineistön kulje-tukseen käytettiin autoa.

Lemmenjokilaakson luonnonsuojelualueen keväistä kauneutta.

Kuva

: Lau

ra R

äsän

en

49

Sosiaalinen kestävyys ja vertaissovittelu

Lehtori Raija Teider,Espoon yhteislyseon koulu ja lukio

Espoon yhteislyseon koulun ja lukion kestävän kehityksen ohjel-man laatiminen alkoi, kun koulu lähti mukaan Baltic 21E -pi-

lottihankkeeseen vuonna 2003. Hankkeessa kestävää kehitystä pyrit-tiin tarkastelemaan laajasti, eri osa-alueet huomioiden. Nyt koulullaon oma toimiva ohjelma, jonka jatkuvuudesta huolehtii vuosittainvalittava keke-ryhmä.

Opettajakunta piti sosiaalisesti kestävää kehitystä erityisen tär-keänä osa-alueena. Sosiaalisen kestävyyden edistämisessä on panostet-tu kovasti kouluviihtyvyyteen. Lukiolaisten käytössä on aula, jostalöytyy pöytiä, tuoleja ja sohva. Lisäksi tietokoneita saa aina käyttääpyytämällä opettajia avaamaan luokkia. Luottamuksen ilmapiiriä jaturvallisuuden tunnetta halutaan vaalia.

Kiusaamisen ehkäisyyn on panostettu ja ristiriitoja sovitellaanVertaissovittelu- eli VERSO-toiminnalla. Vertaissovittelu on Suo-men Punaisen Ristin luoma toimintamalli ristiriitatilanteiden ratko-miseksi. Sovittelussa oppilaat ratkovat ongelmia keskenään siten,että ennalta määritellyn kaavan mukaan ulkopuolinen, kolmas osa-puoli ohjaa vuoropuhelua ristiriitatilanteen osapuolten välillä.

Kokemukset VERSO-toiminnasta Espoon yhteislyseossa ovathyviä. Vertaissovittelu ei ole helppoa, mutta tuottaa usein tulostaparemmin kuin opettajien puuttuminen asiaan. Parasta on juuri se,että sovittelu tapahtuu oppilaiden kesken. On tapauksia, joissavertaissovittelu on ainoa tapa hoitaa ongelmatilanne.

Osallistumisen aktivointi osa lukiokoulutusta

Rehtori Mette Godenhjelm,Langinkosken lukio, Kotka

Langinkosken lukio on valtakunnallinen erityislukio, jonka eri-tyistehtävänä on ympäristökasvatus. Ympäristölinjan lisäksi Lan-

ginkoskella toimii tavallinen yleissivistävä lukio, kuvataidepainotussekä urheilijakoulutus.

50

Lukion ensimmäinen kestävän kehityksen toimintaohjelma laa-dittiin vuonna 2000, ja sitä on päivitetty myöhemmin. Vuonna 2006lukio sai OKKA-säätiön ympäristösertifikaatin. Haasteena on toteut-taa aiempaa tiiviimmin kestävän kehityksen toimintaohjelman sisäl-töä koulun arjessa.

Langinkoski on ollut mukana monissa erilaisissa projekteissa.Vuonna 2003 koulu liittyi Baltic 21E -pilottikouluksi tavoitteenaluoda opiskelijoille mahdollisuuksia osallistua paikalliseen yhteistyö-hön elinympäristön puolesta. Opettajat ja opiskelijat ideoivat yhdes-sä niin sanotun osallisuusverkon, johon kuuluu kymmenen opiskeli-joiden näkökulmasta tärkeää kohdetta eri puolilla Kotkaa. Jokaisessakohteessa on yksi tai useampi yhteistyökumppani.

Joka oppiaineen puitteissa on kehitetty mahdollisuuksia hyödyn-tää osallisuusverkkoa osana opetusta. Liikunnassa kartoitetaan lähei-sen urheilukentän korjaustarpeita ja talkoillaan korjattavia kohteitakuntoon. Vieraissa kielissä kirjoitetaan Langinkosken luonnonsuoje-lualueista, teemapäivinä kunnostetaan luonnonsuojelualueen puulaji-puistoa, kuvataiteessa tutkitaan kahvilaelämää sosiaalisena ilmiönäjne. Hanke sai innostuneen vastaanoton sekä opettajilta että opiskeli-joilta ja yhteistyökumppaneilta. Päätavoitteena on toimintamalliosallistumisen niveltämisestä osaksi opetusta.

Maankäytön suunnitteluun osallistuminen

Opettaja Soili Paavola,Lintulaakson koulu, Espoo

Lintulaakson alakoulu sijaitsee Espoon Lintuvaarassa. Vastavalmis-tunut koulu aloitti toimintansa elokuussa 2003 ja lähti saman

tien mukaan kestävän kehityksen Baltic 21E -hankkeeseen. Tämähanke toteutettiin koulussa osallistumalla läheisen Pajuniityn alueenrakentamisen suunnitteluun.

Pajuniitty on puolen kilometrin etäisyydellä koulusta oleva 45hehtaarin kokoinen luonnontilainen niitty- ja metsäalue. Pajuniit-tyyn suunniteltiin rakennettavaksi 1 700 asukkaalle pientaloja.

Koulun tavoitteena oli luoda kestävän kehityksen arvoille raken-tuva ja niitä edelleen välittävä hanke, rakentaa oppilaiden osallista-

51

misjärjestelmä osaksi kouluarkea, hankkia koululle ulkopuolisiayhteistyökumppaneita, antaa oppilaille välineitä ja kokemuksiayhteiskunnallisesta vaikuttamisesta sekä kehittää heidän ympäristön-lukutaitoaan. Lisäksi opettajat halusivat oppia osallistumaan kasvat-tamista.

Hankkeen puitteissa tehtiin yhteistyötä alueen kaavoittajan eliEspoon kaupunkisuunnittelukeskuksen, aluetta suunnittelevan ark-kitehtitoimiston ja alueen rakennuttajan kanssa.

Arkkitehti kertoi koululaisille Pajuniityn suunnittelusta ja haas-toi heidät mukaan suunnittelemaan aluetta. Alueelle oli tehty tätäennen retkiä ja sen luontoa tutkittu. Koska Pajuniitty oli Lintuvaa-ran asukkaiden virkistyskäytössä ja osalle lapsista tuttu leikki- jaulkoilupaikka, suhtauduttiin sen rakentamiseen myös kriittisesti.Lapset kyselivät arkkitehdiltä paljon siitä, miksi alue pitää rakentaa.

Kouluun perustettiin Pajuniitty-paja, jossa luokkien käytössä oliaskartelu- ja rakentelumateriaaleja. Opettajien työryhmä valmistikahdessa eri mittakaavassa olevia pienoismallipohjia alueesta. Näihinluokat oman valintansa mukaan suunnittelivat leikkitelineitä, kort-teleita tai koko aluetta kokonaisuudessaan. Eskarilaiset ja ekaluokka-laiset rakensivat jätemateriaaleista ihannetaloja ja neljäsluokkalaisetsuunnittelivat alueen nimistöä. Sekä rakentajilta että Espoon kau-pungin aluearkkitehdiltä saatiin alueesta karttoja ja vinkkejä pie-noismallien toteuttamistapoihin. Espoon kaupungin nimistösuunnit-telijat antoivat opettajille opastusta nimien suunnittelun ohjaami-seen.

Tämän lisäksi koulussa muokattiin yhteiset, kymmenen kohdanHyvä ympäristö -kriteerit. Nämä luotiin ensin keskustelemalla luo-kissa, jonka jälkeen luokkien edustajat jakoivat ideansa koulun edus-tajiston kokouksessa. Näistä ideoista koottiin kriteeristö, jonka edus-tajat esittelivät muulle koululle, ja aiheesta keskusteltiin vielä kokokoulun kokouksessa.

Tämä kriteeristö ja oppilaiden työt koottiin koulun vihkiäisjuh-lan yhteydessä pidettyyn näyttelyyn. Yhteistyökumppaneiden edus-tajat kävivät tutustumassa näyttelyyn. Lopuksi pidettiin paneelikes-kustelu, jossa edellä mainitut kanssamme yhteistyötä tehneet aikui-set sekä rakennusyhtiön toimitusjohtaja olivat mukana. He antoivatpalautetta lapsille tehdystä työstä, ja kukin luokka oli valmistellut

52

panelisteille yhden kysymyksen esitettäväksi. Lapset toivoivat, ettäheidän töitään oikeasti käytettäisiin suunnittelussa, ja kysymyksetkoskivat erityisesti lasten toimintojen kannalta keskeisten rakennus-tai ympäristökohteiden toteutumista.

Koulun johtokunta kokosi lasten töiden pohjalta ehdotuksen kaa-valuonnoksen kehittämiseksi. Opettajakunta sai tukea ja kannusta-vaa palautetta Baltic 21E -hankkeen vetäjiltä ja kouluttajilta. Kaik-kein palkitsevinta oli nähdä, mihin kaikkeen lapset pystyvät sekähuomata, miten kokonaisvaltainen lähiympäristön merkitys heidänelämänsä kannalta on ja miten tarkkoja havaintoja he ympäristöstäänvoivat tehdä.

Lasten suunnitelma Pajuniityn rakentamisesta.

Kuv

a. S

oili

Paav

ola

53

Kansainvälinen toiminta avaa näköalojaympäristökysymysten globaalille ymmärtämiselle

Opetusneuvos Lea Houtsonen, Opetushallitus,Suomen ENSI-hankkeen maakoordinaattori

Kansainvälisessä ENSI-hankkeessa (Environment and SchoolInitiatives) kehitetään ympäristökasvatusta kansainvälisesti,

kansallisesti ja alueellisesti yhteistyössä opettajien, tutkijoiden jahallintoviranomaisten kanssa. Suomi on ollut ENSI-hankkeessa mu-kana sen perustamisesta alkaen eli vuodesta 1986. Hankkeessa on 20suomalaista koulua ja oppilaitosta. Opetushallitus koordinoi hank-keen kansallista toimintaa. ENSI-hankkeen projektit, julkaisut jatapahtumat löytyvät verkkosivuilta osoitteesta http://www.ensi.org/.

ENSI-hankkeessa kiinnitetään huomiota lähiympäristön hyödyn-tämiseen ympäristökasvatuksessa sekä yhteistyöhön yhteiskunnan eritoimijoiden kanssa. ENSI-hanke tukee koulujen pyrkimyksiä kehit-tää erityisesti oman ympäristön tilan ja sen ongelmien tutkimista.Tärkeää on se, että oppilaat ymmärtävät ympäristökysymysten laajo-ja yhteyksiä ja myös niiden globaalin merkityksen. Tavoitteena on,että oppilaat saavat sellaisia valmiuksia, joita he tarvitsevat toimies-saan aloitteellisesti ja luovasti omassa ympäristössään ja yhteiskunnassa.

Hankkeen toimintaideologiaa suunnitellaan kansainvälisellätasolla yhteisissä kokouksissa. Kehittämisteemat työstetään ENSI:njäsenmaissa yhdessä tutkijoiden, opettajien ja hallintovirkamiestenkanssa. Suomessa ENSI-opettajat kokoontuvat kahdesti vuodessayhteisiin työseminaareihin. Tapaamisten välillä työskennelläänyhteistoiminnallisessa oppimisympäristössä Knowledge Forum-ohjelmaa hyväksi käyttäen. ENSI-koulujen opettajille on järjestettymyös kansainvälisiä täydennyskoulutustilaisuuksia. Niissä eri mai-den opettajat ovat vaihtaneet näkemyksiä yhteisistä teemoista sekäsuunnitelleet yhteisiä ympäristökasvatusprojekteja.

Tutkimustoiminta tukee ENSI-verkon toimintaa. Eri maidenENSI-tutkijat tapaavat yhteisissä kokouksissa, ja hankkeesta on jul-kaistu lukuisia julkaisuja ja tutkimusartikkeleita. Yksi hankkeen tär-keimmistä yhteistyöprojekteista on ollut laatukriteerien laatiminenkestävän kehityksen kasvatuksen kouluille. Laatukriteerit on luoki-teltu kolmeen pääryhmään:

54

● Laatukriteerit koulun opetus- ja oppimisprosesseille● Laatukriteerit koulun menettelytavoille ja organisaation

toimintakulttuurille● Laatukriteerit koulun ulkopuolelleen luomille suhteille.

Jokainen laatukriteerien pääryhmä on jaoteltu osa-alueiksi perustelu-kuvauksineen ja osa-aluetta havainnollistavine esimerkkeineen. Laa-tukriteerit löytyvät verkkosivuilta osoitteesta http://www.ensi.org/

ENSI-hankkeen uusin projekti on nimeltään SUPPORT (Partner-ship and Participation for a Sustainable Tomorrow). Siinä kehitetäänkeinoja, joiden avulla koulut voivat osallistua oman elinympäristönsätilan tutkimiseen ja kehittämiseen yhteistyössä paikallisten viran-omaisten ja asiantuntijoiden kanssa tieto- ja viestintätekniikkaahyväksi käyttäen.

Useat ENSI-hankkeessa mukana olevat opettajat ovat todenneet,että kouluissa on hankkeen myötä voimaannuttu toimimaan kestä-vän kehityksen ja paremman ympäristön puolesta. Hanke on tuonutkouluun innostusta ja oppilaille paljon yhteistä toimintaa.

ENSI-hankkeen SEED-projektin opettajat kansainvälisellä täydennyskoulutuskurssilla.

Kuv

a: J

ohan

nes

Tsch

apka

.

55

VERKOSTOJA

Kontaktit muihin kouluihin ja oppilaitoksiin, jotka ovat kiinnostu-neita samanlaisista asioista, edistävät omaa työtä. Maassamme onmonia kestävän kehityksen kasvatuksen problematiikkaa pohtiviaverkostoja.

● Erilaisiin ohjelmiin, projekteihin ja hankkeisiin voi tutustuaosoitteessa www.edu.fi/teemat/keke > Projektit.

● Hyödyllisiä tiedon- ja kokemustenvaihtoverkostoja koulujenkesken ovat esimerkiksi Helsingin LUMA-verkosto osoitteessawww.helsinki.fi/luma/ ja WWF:n opettajaverkosto, jonka osoiteon www.wwf.fi/ymparisto/ymparistokasvatus.

● Erilaiset kestävän kehityksen verkostot ovat tehostamassayhteistyötään ja muodostamassa alueellisia yhteistyöryhmiä,resurssipankkeja ja kehittämiskeskuksia. Näistä kootaan tietoaosoitteeseen www.edu.fi/teemat/keke > Kumppanit > Alueellisiayhteistyöryhmiä.

7.

56

VELVOITTEET KESTÄVÄNKEHITYKSEN KASVATUKSENVAHVISTAMISELLE

Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet

Kestävän kehityksen edistäminen on yleissivistävän koulutuksenopetussuunnitelmien perusteissa aihekokonaisuus. Sille on määriteltytavoitteet ja keskeiset sisällöt, ja ne toteutetaan eri oppiaineissa niilleluonteenomaisesta näkökulmasta oppilaan kehitysvaiheen edellyttä-mällä tavalla. Koulun toimintakulttuurin ja yhteisten tapahtumientulee tukea kestävän elämäntavan omaksumista. Ammatillisessa kou-lutuksessa alan ympäristöosaaminen kuuluu ammattitaitoon.

Voimassa olevat opetussuunnitelmien perusteet:● Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet,

määräys 64/011/2000, Opetushallitus● Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet,

määräys 5/011/2004, Opetushallitus● Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet 2004,

määräys 1–3/011/2004, Opetushallitus● Lukion opetussuunnitelmien perusteet 2003,

määräys 33/011/2003, Opetushallitus● Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuun-

nitelmien perusteet 2004, määräys 4/011/2004, Opetushallitus● Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien ja tutkintojen

perusteet vuosina 2000–2007, Opetushallitus

Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet löytyvät osoitteestawww.oph.fi > Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet.

8.

57

Muut velvoittavat asiakirjat

Suomi on sitoutunut seuraaviin kansainvälisiin strategioihin, joissalinjataan kestävää kehitystä edistävää koulutusta, ja on laatinut omiakansallisia, alueellisia ja paikallisia strategioita ja ohjelmia:

● YK julisti vuodet 2005–2014 kestävää kehitystä edistävänkoulutuksen vuosikymmeneksi (Decade of Education forSustainable Development). Tavoitteena on saada kestävä kehitysmaailman kaikkien valtioiden opetusjärjestelmiin vuosikymmenenkuluessa.

● YK:n Euroopan alueelle on valmisteltu oma tarkennettustrategia vuonna 2005 (UNECE Strategy for Education forSustainable Development).

● Opetusministeriö julkaisi vuonna 2006 strategian ”Kestävänkehityksen edistäminen koulutuksessa, Baltic 21E -ohjelmantoimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystäedistävän koulutuksen vuosikymmentä (2005–2014) varten”.Strategiassa käsitellään koko koulutusjärjestelmää ja siinä on myöstutkimusta koskevia toimenpidesuosituksia.

● Ympäristöministeriön strategiassa vuodelta 2002 on visioksiasetettu ekotehokas yhteiskunta ja hyvinvointia edistäväelinympäristö. Visio ei toteudu ilman koulujärjestelmän vahvaapanosta kestävän kehityksen kasvatuksessa. Ympäristöhallintotukee koulujärjestelmää tässä tehtävässä.

● Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto onvalmistellut monien hallinnonalojen ja organisaatioiden yhteisensuunnitelman lisätuen suuntaamiseksi kasvattajille, opettajille jakouluttajille. Kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi ”Kestävääkehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategian ja sentoimeenpanosuunnitelman vuosille 2006–2014” maaliskuussa2006 ja vielä kesäkuussa 2006 osana Kansallista kestävänkehityksen strategiaa ”Kohti kestäviä valintoja”.

● Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma 2007 korostaa kansalais-ten ympäristötietoisuuden lisäämisen tarvetta monissa kohdissa jaympäristökasvatuksen aseman vahvistamista kaikilla kouluasteilla.Valtionhallintoa velvoitetaan ja kuntia kannustetaan laatimaantoimintaansa liittyvät kestävän kehityksen ohjelmat.

58

● Maakuntien ja alueellisten ympäristökeskusten strategiat jaympäristöohjelmat velvoittavat niitä koulujärjestelmäntukemiseen.

● Kuntien omat kestävän kehityksen strategiat on valmisteltulähes kaikissa kunnissa. Ne koskevat myös koulujen ja oppilaitos-ten toimintaa.

Kansainväliset ja kansalliset kestävää kehitystä koskevat sopimuksetja prosessit koskevat myös koulutusta. YK:n, OECD:n, EU:n, Itäme-ren maiden, Pohjoismaiden ja Suomen kestävän kehityksen strategi-oissa ja ohjelmissa kiinnitetään huomiota kasvatuksen ja koulutuk-sen keskeiseen asemaan kestävän kehityksen edistämisessä.

59

STRATEGIOIDEN TOIMEENPANO

Opetusministeriön ”Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessaBaltic 21E -ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:nkestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä (2005–2014) varten” on suunnitelma kaikille kouluasteille kestävän kehi-tyksen edistämisen tehostamiseksi. Kestävän kehityksen toimikun-nan koulutusjaoston ”Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja kou-lutuksen strategian ja sen toimeenpanosuunnitelman vuosille 2006–2014” kohderyhmänä ovat kasvatukseen ja koulutukseen vaikuttavatpäätöksentekijät kaikilla päätöksenteon tasoilla ja hallinnonaloilla.

Strategioiden keskeisiä kehittämiskohteita

Strategioissa määriteltiin valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisiakehittämiskohteita. Niiden toimeenpanoa on koordinoinut ja seuran-nut muun muassa kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto.

● Kestävä kehitys nimetään koulutuspoliittisesti tärkeäksi painopis-tealueeksi opetusministeriön tutkimuksen ja koulutuksen strategi-aan, Opetushallituksen strategiaan, oppilaitosjohdon, opettajienja työpaikkaohjaajien täydennyskoulutukseen sekä paikallistasonstrategioihin.

● Muiden hallinnonalojen ja toimijoiden strategioihin ja toiminta-suunnitelmiin kirjataan tuki kestävän kehityksen kasvatukselle jakoulutukselle.

● Kootaan alueellisista toimijoista yhteistyöverkostoja ja luodaan joolemassa olevista organisaatioista kehittämiskeskusverkosto yhteis-työssä muiden hallinnonalojen kanssa. Luodaan suunnitelma inno-vaatioiden keräämiseen, kehittämiseen ja levittämiseen sekä tieto-jen ja kokemusten vaihtoon verkostojen välillä ja tuodaan sitenuusia menetelmiä ja sisältöjä kestävän kehityksen edistämiseenkoulutuksessa.

● Kehitetään yhteistyömalleja ja levitetään tietoa tuloksellisista

9.

60

yhteistyömalleista tavoitteena, että kaikki oppijat saavat koke-muksia osallistumisesta ja vaikuttamisesta kouluissa ja oppilaitok-sissa ja että kaikilla kouluilla on toimivia yhteistyömuotoja kou-lun ulkopuolisten tahojen kanssa vuoteen 2014 mennessä.

● Kartoitetaan kouluissa ja oppilaitoksissa käytettäviä tietolähteitäja oppimateriaaleja ja arvioidaan niiden käyttökelpoisuutta kestä-vyyden eri ulottuvuuksien yhteensovittamisen ja kestäviin elämän-tapoihin ohjaamisen kannalta. Tavoitteena on luoda monipuolinenvälineistö ja avoin oppimisympäristö kestävän kehityksen käsitte-lemiseen kokonaisvaltaisena kysymyksenä. Oppimateriaalienelinkaaren kestävyys ja sopivuus moniammatilliseen työskentelyynovat tärkeitä.

● Vuoteen 2014 mennessä oppilaitosten ympäristösertifikaatti onlaajennettu käsittämään myös kestävän kehityksen sosiaalinen jakulttuurinen ulottuvuus. Tavoitteena on, että kaikilla kouluilla jaoppilaitoksilla on vuonna 2010 oma kestävän kehityksen ohjelmaja että 15 prosenttia niistä on saanut ulkoisen tunnuksen taisertifikaatin kestävän kehityksen toiminnastaan vuoteen 2014mennessä.

● Seurataan ja arvioidaan strategioissa esitettyjen tukitoimienkäynnistymistä sekä osaamisen, oppimisympäristöjen ja kumppa-nuuksien kehittymistä.

Visiona kestävä elämäntapakestävässä yhteiskunnassa

Koulutusjärjestelmän visiona ovat kestävään elämäntapaan sitoutu-neet kansalaiset, joiden motivaatiota, tietoja ja taitoja kartutetaankaikkeen kasvatukseen ja koulutukseen sisäänrakennetulla kestävänkehityksen kasvatuksella. Kestävään elämäntapaan sitoutuneet kan-salaiset kantavat vastuuta elämänkaarensa joka vaiheessa ja erilaisissatehtävissä uusien kestävien toimintatapojen ja toimintaympäristöjenkehittämisestä. He osaavat punnita käytännön tilanteissa valintojenekologisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia niinpaikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Kansalaiset muodostavatyhteiskunnan, jossa ihmisten fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kulttuuris-ta ja taloudellista hyvinvointia vaalitaan luonnon monimuotoisuutta jaluonnonvaroja vähentämättä ja luonnon kestokykyä ylittämättä.

Kaikkien toimialojen yhteinen haaste:Kestävä elämäntapa – kestävä yhteiskunta – kestävä tulevaisuus

Koulujen ja oppilaitosten tulee kasvattaa kansalaisia, jotka kykenevät ja haluavatarvioida kriittisesti nykykäytäntöjä ja uudistaa toimintatapoja kestävimmiksi niinomassa elämässään kuin erilaisissa toimintaympäristöissään. Tavoitteena on kestävänelämäntavan oppiminen.

Myös muiden toimialojen tavoitteena on vaalia ihmisten fyysistä, psyykkistä,sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista hyvinvointia luonnon monimuotoisuuttaja luonnonvaroja vähentämättä ja luonnon kestokykyä ylittämättä. Tavoitteenaon kestävä yhteiskunta.

Vaikka eri toimijat tehtävistään käsin painottavat eri osa-alueita, kestäväntulevaisuuden rakentaminen on kaikkien yhteinen päämäärä. Osaamista javoimavaroja yhdistämällä tuloksiin pääsy nopeutuu. Kestävän kehityksen teemattarjoavat monia osapuolia hyödyttäviä yhteistyömahdollisuuksia. Haasteena onyhteistyömuotojen laajentaminen ja kehittäminen.

Opetushallitus/kirjastoPL 380 (Kumpulantie 3)00531 HelsinkiPuhelin (09) 774 775 (vaihde)kirjasto@oph.fiwww.edu.fi/julkaisutwww.edu.fi/teemat/keke

Kans

ikuv

a La

ura

Räsä

nen