kevät 2011 · 2013-08-14 · rakennus. 1960-luvulle saakka jat-kuivat laajamittaiset avohakkuut ja...

Sampo-Rosenlew Oy:n metsäuutisia

SR–harvesting Oy vahvistaa

Sampo–Rosenlewin metsä-

konemyyntiä

Winnovassa koulutetaan

metsäkoneenkuljettajia

Sampoilla

Haussa eniten

ajettu Sampon

metsäharvesteri

Kev

ät

201

1

Toimitusjohtajan terveiset

Sampo-Rosenlew Oy:n metsäuutisia

2 Metsä | Sampo–Rosenlew Oy:n metsäuutisia

Paljon on viime aikoina tapahtunut. Meillä Sampo–

Rosenlewilla on kova meininki harvesteriliiketoi-

minnan kehittämisessä. Uusia markkinoita on avattu,

joten tehty työ alkaa pikkuhiljaa tuottaa tuloksia. Tärkeim-

pänä yksittäisenä markkinana jatkaa tietysti kotimaa uuden

kumppanimme SR–Harvesting Oy:n vahvistamana. Myynnin

odotukset ja tavoitteet on asetettu korkealle. Myyntikent-

tämme markkinoi tuotteitamme entistä aktiivisemmin

tuoden esille selkeän valttikorttimme, kustannustehok-

kuuden yhdistämisen korkeaan harvennustyön laatuun.

Iloksemme voimme todeta asiakkaidemme menestyneen osal-

taan juuri näiden tekijöiden ansiosta.

Nämä menestystekijät ovat mahdollistaneet vahvan tukijalan

liiketoimintamme merkittävälle kasvulle, jota tulemme jatka-

maan vuoden 2011 aikana. Tuomme markkinoille myös uusia

tuotteita, jotka tulevat täydentämään tuoteportfoliotamme jo

kuluvan vuoden aikana.

Sampo–Rosenlewin leikkuupuimurit tukevat metsäkoneita

erinomaisesti. Valmistimme kaudelle 2010 yli 800 leikkuupui-

muria ja saavutimme merkittävät kasvuluvut liiketoiminnassa.

Kasvu saavutettiin kilpailluilla markkinoilla kovalla työllä, ja

samaa työtä teemme myös metsäkonesektorilla. Tilanne yli-

päätään näyttää tuotteidemme kannalta katsottuna lupaavalta.

Teille kaikille lukijoille haluan toivottaa menestyksekästä

kevättä näin ensimmäisen Sampo–Rosenlew –asiakaslehden

välityksellä.

Keväisin terveisin,

Jali Prihti

Kuv

a: H

eikk

i Wes

terg

ård

Päätoimittaja:Hannu Nummelin

Toimituskunta:Jari KarenMikko PihalaTuulikki Rosendahl

Sähköpostit:[email protected]

Ulkoasu ja taitto:Studio Leimu

Kannen kuva: Sampo-Rosenlew Oy

Painopaikka:Kehitys Oy, Pori

Toimituksen yhteystiedot:Sampo-Rosenlew OyPL 50, 28101 PoriPuh. 0207 550 555www.sampo-rosenlew.fi

Levikki:Noin 3 200 kpl

Seuraava Metsä –asiakaslehti ilmestyy Syksyllä 2011

Japania äskettäin kohdannut luon-nonkatastrofi ei suoranaisesti vaikuta Sampo–Rosenlewin metsäprojekteihin Japanissa, eikä yhteistyöyrityksemme työntekijöitä ollut pahimmalla tuho-alueella. Sampo-Rosenlew Oy on välit-tänyt osanottonsa japanilaisille liiketut-taville sekä koko Japanin kansalle.

3Metsä | Kevät 2011

P ieni, tela-alustainen kuor-matraktori kiipeää serpentii-

nitiellä ylös metsäistä vuoren rinnettä. Koneen kuormatila vetää ehkä 3-4 kiintokuu-tiometriä puuta. Hytti on hyvin tuulettuvaa mallia, suojaten kuitenkin sateelta ja paahteelta. Sugi-puuta kasvava metsä on tiheä ja aivan ilmeisesti harven-nuksen tarpeessa.

Herra Yuasa kertoilee, että Japanin pinta-alasta 66 % eli 25 miljoonaa hehtaaria on metsän peitossa. Tästä 30 % on valtion maata. Jalkani alkavat taas kantaa. Matka ylös vuorelle pikkuruisella nelivetoi-sella autolla oli hiuksia nostattava kokemus. Toisen maailmansodan

jälkeen alkoi Japanissa kiivas jälleen-rakennus. 1960-luvulle saakka jat-kuivat laajamittaiset avohakkuut ja niitä seuranneet istutukset. Näitä peruja on maan metsistä suuri osa 45–65 –vuotiasta ja harvennusta

kaipaavaa. Sugi (Cryptomeria japo-nica) ja hinoki (Chamaecyparis obtusa) ovat tavallisimmat puulajit. Niitä et Euroopan metsistä löydä.

Puuta huojuu hehtaarilla pikaisesti arvioiden noin 500 kuutiometriä. Hyvä hoito näkyy ja tuottaa raaka-ainetta sahoille ja sellutehtaille. Silti puutuotteita tuodaan runsaasti maahan, jossa on kuitenkin yli

100 miljoonaa asukasta.Jälleenmyyjämme, Sojitz

Machineryn edustaja Dai-suke Kobayashi kertoo, että Japanissa on koneellinen puunkorjuu tarkoittanut paljolti sitä, että puut kaa-detaan ja tuodaan sellaise-naan välivarastolle. Siellä runko karsitaan ja katkotaan

kaivinkonealustaan kiinni-tetyllä hakkuupäällä. Valtion

tukemassa kehittämishankkeessa ollaan viemässä menetelmiä eteen-päin, ja pyöräalustaiset harvesterit ovat osa tätä kehitystä. Sojitz on myös Kone-Ketonen Oy:n jälleen-myyjä.

Ahtaudumme taas nelivetoiseen ja laskeudumme kylään. Toimiston puukamiina kohisee. Kello on täällä seitsemän tuntia edellä Suomen aikaa ja ensimmäisenä päivänä tahtoo väsyttää. En aivan ehdi nukahtaa, kun lähdemme paluu-matkalle paikallisjunalla. Rautatie näkyy vedetyn ainakin Honshun saarella melkein joka kylään. Lasten tuolilta tuntuvalla penkillä istuen katselen vuoristomaisemaa.

Tätä kirjoitettaessa on Japanissa tehty jo paljon puuta Sampolla. Vai-kuttaa siltä että paljon tehdään vielä tulevaisuudessakin. Niinpä voi-daankin tämä pikku tarina lopettaa

tervehdykseen‚ “Sayonara“!

SampoNousevanAuringon Maassa

Teksti ja kuvat: Hannu Nummelin

Koulutus menossa. Vaaleansinisessä asussa Daisuke Kobayashi.

Teksti: Tuulikki RosendahlKuva: Jukka Salinin arkistot


SR–Harvesting Oy on uudenkarhea metsäkoneiden

myyntiyritys. Mies yrityksen takana on Jukka Salin

yhdessä veljensä Juha Salinin kanssa Virroilta.

SR–Harvesting Oy on myynyt Sampoja Suomen

metsiin viime vuoden lokakuusta lähtien.

suomalaiset metsänomis-tajat ja urakoitsijat ehkä jo

tuntevatkin miehen, sen verran

monta vuotta on hän nuoresta

iästään huolimatta jo ehtinyt

kiertää Suomen metsäalan yrittä-

jien ja vaikuttajien parissa. Mutta

yhdistelmä Sampo ja Salin on uusi

tuttavuus, ja sen Salin nyt haluaa

tehdä tunnetuksi Suomessa.

Luottamus voitettava

SR–Harvesting on yritys, joka

toimii vielä pääasiassa pyörien

päällä, se on kätevin tapa tehdä

tuotetta tutuksi asiakkaiden kes-

kuudessa. Kilometrejä Salinin

JUKKA SALIN – metsien ja koneiden asiantuntija

autoon onkin jo muutaman kuu-

kauden aikana ehtinyt kertyä

mittava määrä asiakkaiden luona

kierrellessä. Hän haluaa voittaa

asiakkaiden luottamuksen Sam-

poon, sillä Sampo-koneiden iso

valttikortti on kokonaistaloudel-

lisuus. Hankintahinnan lisäksi

myös todella edulliset huoltokus-

tannukset ovat merkittäviä asioita

yhä tiukkenevilla puunkorjuu-

markkinoilla, joten Sampoon ja

sen laatuun voi luottaa.

Kuninkaan paikka

–Isointa konetta kuljettava mies

on yleensä koneyrityksessä

kuningas, olipa se kuka tahansa

yrityksessä. Aina ei kuitenkaan

uskalleta tunnustaa realiteet-

teja ja taloudellisinta vaihto-

ehtoa, vaan halutaan ajaa sitä

suurinta konetta, vaikkakaan se

ei aina soveltuisi tilanteeseen par-

haiten, Salin ihmettelee. Sampon

voisi mieltää yhtä hyvin metsä-

koneiden kuninkaaksi, sillä se on

keveydessään ja tehokkuudessaan

oikea helmi. Sampo–Rosenlew

–metsäkoneet ovat pieniä ja

kevyitä ja suunniteltu erityisesti

ensimmäiseen ja toiseen harven-

nukseen.

Teksti: Tuulikki RosendahlKuva: Jukka Salinin arkistot

“Nöyrästi ylpeänä.”

- Jukka Salin


Metsätalouden haasteet

Salin on mies, joka seisoo sano-

jensa takana, hänellä on vankat

mielipiteet ja hän tuntee metsä-

talouden. Suomen metsätalou-

desta puhuttaessa hän innostuu

ja kertoo uskovansa vahvasti

Suomen metsätalouden tulevai-

suuteen.

– Sellun ja paperin tuotannon

raaka-aineiden lisäksi olisi vii-

sasta panostaa myös mekaani-

seen metsäteollisuuteen ja tuot-

teiden jalostamiseen. Metsän

hyvä hoito on kaiken perusta,

metsää on muistettava hoitaa ja

harventaa oikea-aikaisesti, jotta

se antaisi parhaan mahdollisen

tuoton omistajalle ja muulle

yhteiskunnalle, Salin painottaa.

– Suomen metsät ovat myös

pirstaleisia, ja metsänomistajina

saattaa olla nuoria ihmisiä, jotka

eivät aikaisemmin ole olleet teke-

misissä metsänhoidon kanssa.

Haasteena on saada nämäkin

omistajat mieltämään metsän-

hoidon tärkeys.

Salin on koulutukseltaan met-

sätalousinsinööri ja on toiminut

Pohjois-Pirkan Metsänhoitoyh-

distyksen varapuheenjohtajana jo

monien vuosien ajan ja nyt myös

aloittanut Länsi–Suomen metsän-

omistajaliiton hallituksessa. Hän

on todella metsänhoidon asian-

tuntija.

Jukka Salin 31 –vuotias metsätalous-

insinööri AMK

Syntynyt Pirkanmaalla, Virrat

Yrittäjä, SR-Harvesting Oy, Virrat

www.srharvesting.fi

Aikaisempi työkokemus:

•hirsitalopakettien myyjänä

•Komatsu Oy:n piiripäällikkönä

Luottamustoimet:

•Pohjois-Pirkan MHY:n hallituk-

sen varapuheenjohtaja

•Länsi-Suomen Metsänomista-

jien liiton hallituksen jäsen

”Metsää on muistettava

hoitaa ja harventaa oikea-

aikaisesti, jotta se antaa

parhaan mahdollisen tuoton.”

Jukka ja Juha Salin

Metsänhoidolta ja koneiden myy-

miseltä jää toki myös vapaa-aikaa.

Silloin Salin viihtyy paitsi per-

heensä parissa niin myös metsällä

karjalankarhukoiransa kanssa tai

maataloustöissä maatilalla.

Juha veljen nimi tulee keskus-

telussa tämän tästä esille. Vel-

jekset ovat tottuneet yrittämään

ja työskentelemään yhdessä.

Niinpä yhdessä hoidetaan myös

470 hehtaarin karjatilaa Virroilla

ja Keuruulla, joissa on yhteensä

enimmillään noin tuhatpäinen

nautakarja. Tila työllistää isäntien

lisäksi kahdesta kolmeen työnte-

kijää. Juha on enimmäkseen maa-

talouspuolen toimija, kun taas

Jukka tuntee enemmän metsät

omikseen.

– Aina on yhdessä totuttu teke-

mään, joten tuntui luontevalta

yhdessä aloittaa myös SR-Harves-

ting liiketoiminta, kertoo Jukka

Salin.

Motokseen hän ilmoittaa vaa-

timattomalla tavallaan netti-

sivuillaankin olevan sanonnan

”Nöyrästi ylpeänä”, joka istuu

oikein hyvin miehen pohjanmaa-

laiseen olemukseen.


sampo–Rosenlew 1046pRo konetta käskee

kuortanelainen Ari Yli-Kaatiala, mies

joka on työskennellyt metsässä 35 vuotta.

Ura metsässä alkoi armeijan jälkeen metsu-

rina. Metsuriaikaa kesti 20 vuotta. Kone-

hakkuut Ari aloitti 1996. Hakkuukoneita on

koko aikana ollut neljä ja kolme niistä Sam-

poja. Nykyisen koneen mittarissa on tällä

hetkellä muutama sata tuntia. Kaikki Sampot

Yli-Kaatiala on hankkinut uutena.

Metsässä Arin seurana työskentelee poika

Juho, joka ajaa Arin tekemät puut tien var-

teen. Isän ja pojan työt eivät rajoitu pel-

kästään metsään. Siitä pitää huolen kotona

ammuva lypsykarja. Isä käy navetassa

aamulla ja poika illalla, nuorelle miehelle

kun uni maistuu aamuisin paremmin.

Urakanantajana tällä hetkellä on MHY

Lapua. Metsäyhtiöiden työmaista on myös

kokemusta. Työmaita Ari kehuu hyviksi,

yhdistyksellä on riuskoja raivausmiehiä,

jotka raivaavat koneelle sopivia työmaita.

Hyvin raivatuissa kohteissa työmotivaatio

ja korjuujälki on parempi kuin raivaamat-

tomissa. Hyvä työjälki auttaa myös uusien

työmaiden hankinnassa.

Kahdella hakkuu-uralla

Parhaina työmaina Ari pitää selkeitä män-

nikön ensiharvennuksia, joista tulee pel-

kästään kuitupuuta. Harvennus suoritetaan

kahta hakkuu-uraa käyttäen ja ajouraväli

pyritään saamaan 40 metrin paikkeille.

Näin metsään jää kasvamaan puita riittä-

västi, ja lisäuria voidaan avata tarvittaessa

seuraavien harvennusten yhteydessä.

Yli-Kaatiala on aina luottanut pieneen

Metsien mies

“Jos ei olisi kannattanut, niin aikoja

sitten olisin homman jo lopettanut.”

Eletään tammikuun 2011 alkua Lapuan ja Kuortaneen raja-mailla, pakkasta -26 °C, metsästä kuuluu koneen ja kaatu-vien puiden ääni. Menossa on männikön ensiharvennus.

Teksti ja kuvat: Mikko Pihala


Kenellä on eniten ajettu Sampo-harvesteri?

Usein esitetty kysymys kuuluu: ”Montako käyttötuntia Sampo-Rosenlewin valmistamalla har-

vesterilla voi tehdä töitä?”. Oikea vas-taus tähän on: ”Emme tiedä vielä”.

Nyt etsimmekin eniten ajettua konetta. Mikäli arvelet että koneesi menestyy kilvassa, ilmoita sen malli ja valmistus-numero sähköpostilla 30.4.2011 men-nessä seuraavaan osoitteeseen: [email protected]. Samalla voit kertoa koneen vaiheista. Eniten ajetun koneen ilmoittajalle on lu-vassa tuotepalkinto.

Esittelemme eniten ajetun Sampo-har-vesterin ja kuljettajansa lehden seuraa-vassa numerossa.

Juho ja Ari Yli-Kaatiala talvisessa työympäristössä.

koneeseen ja isommasta ei ole edes haaveiltu. Pienellä

koneella saavutetaan myös sama tuottavuus nuorissa met-

sissä kuin isolla ja vähäisemmillä kustannuksilla. Tuloja

kun ei voi määrättömästi kasvattaa, mutta kuluja voi karsia.

Kannattavuudesta puhuttaessa Ari sanoo jämäkästi pohjalai-

sittain, että jos ei olisi kannattanut, niin aikoja sitten olisin

homman jo lopettanut. Kokemus on osoittanut, että pienellä

koneella työllisyys on tasainen ympäri vuoden. Siitä kertoo

myös se, että omissa metsissä olisi harvennettavaa yhdeksi

talveksi. Muiden metsissä on siis töitä riittänyt.

Metsäkoneurakoinnin tuottoja Yli-Kaatiala on sijoittanut

metsään. Uusia metsäpalstoja on vuosien varrella hankittu

ja niiden suhteen silmät ovat avoinna koko ajan.

– Palstojen hinnat vain tuppaavat nykyään nousemaan kor-

keiksi, Yli-Kaatiala toteaa.

Vapaa-aika

Vapaa-aikanaan Ari suuntaa metsään kartan ja kompassin

kanssa. Suunnistus on kuulunut harrastuksiin 12 –vuoti-

aasta alkaen. Ensi kesän Fin5 -suunnistusviikolle Lohjalle

on ilmoittauduttu jo hyvissä ajoin. Hyväkuntoinen kuljet-

taja jaksaa myös koneen hytissä paremmin ja terveempänä.

Metsien mies jatkaa töitään.


200 oppilaana tai töissä metsäkoneiden parissa

Yksikössä opiskelee 150 nuorta ja aikuista metsäko-

neenkuljettajiksi 10 kuukaudesta 3 vuoteen kestä-

vissä koulutuksissa. Henkilökuntaa Kullaan yksi-

kössä on noin 50, joista 35 on opettajia. Winnovan

metsäkonekoululla on yli 20 metsätraktoria opiskeli-

joiden käytössä. Konekannasta puolet on hakkuuko-

neita ja puolet kuormatraktoreita.

Kolmevuotisella (120 opintoviikkoa) metsäalan

perustutkinnolla metsätraktoreihin tutustutaan jo

ensimmäisenä opiskeluvuotena. Aluksi harjoitellaan

perustaitoja simulaattoreilla, mutta melkein saman-

aikaisesti saadaan ensikosketus myös aitoon met-

sätraktoriin.

Räätälöidyt koneet oppilaiden suosikkeina

Koneellisen puunkorjuun alkeisharjoitukset aloite-

taan SR 1046 hakkuukoneilla, joita Winnovassa on

kaksi. Koneet ovat vuosimallia 2009 ja rakenteeltaan

täysin identtiset. Koneet tilasi aikanaan Porin kau-

punki oman graafisen ohjeistonsa mukaisesti sini-

Sampo–RoSenlew 1046 pro – metsäkoneopetuksen yleiskone

Teksti: JP Koivusalo

Länsirannikon Koulutus Oy Winnova on länsisuomalainen

koulutuksenjärjestäjä. Se on yksi kahdeksasta vastaavasta

oppilaitoksesta, jonka tutkintovalikoimasta löytyy metsäko-

neenkuljettajakoulutus. Winnovan tätä koulutusta tarjoava yksikkö

sijaitsee Ulvilan kaupungissa Kullaalla.


siksi maalattuina.

Hakkuukoneet nimettiin Porin kaupunginosien

mukaan Viikkariksi ja

Kuukkariksi. Viikkari oli

400:s Sampo–Rosenlewillä

valmistettu hakkuukone.

Koneet ovat olleet opiskeli-

joiden keskuudessa hyvin suosittuja ja ensimmäisenä

käyttövuotena kertyi molempiin koneisiin tunteja yli

1 000, mikä on erinomainen määrä koulutuskäytössä.

Sampon kynnys on matala

Kooltaan pieni hakkuukone on alkeisopetuksessa

mainio laite. Kynnys metsäkoneen kuljettajaksi on

konkreettisesti sopivan matalalla, sillä SR 1046 on käy-

töltään hyvin selkeä ja perus-

tekniikka on helppo oppia.

Koneesta on hyvä näkyvyys,

ja ohjaamossa on kaikki tar-

peellinen hyvin esillä.

Koulun koneisiin on huoltokohteet merkitty koros-

tetusti oppimisen helpottamiseksi. Koneen huolto-

oveen on kiinnitetty voitelu- ja sähkökaaviot havain-

nollistamista helpottamaan. Opiskelijan on helppo

edetä päivittäisissä tarkastuksissa ja huolloissa itse-

”Koneet tilasi aikanaan Porin kaupunki

oman graafisen ohjeistonsa mukaisesti

sinisiksi maalattuina.”


näisesti, koska kaikki tarvittava tieto on helposti esillä.

Koneen rasvauskohteet on numeroitu sekä merkitty

huoltovälimerkinnöillä varustetuin tarroin, mikä

vahvistaa omalta osaltaan huoltokohteiden oppimista.

Kullaan koneiden hytissä saa olla rauhassa

Hakkuukoneen käytön oppimista helpottamaan

on koneisiin asennettu lyhytaaltopuhelimet, joilla

yhteydenpito opettajan ja opiskelijan välillä on

luontevaa. Kun yhdellä opettajalla on työmaalla

yhtä aikaa kaksi Sampon koneyksikköä oppilaineen,

voidaan opiskelu toteuttaa tehokkaasti turvalli-

suuden vaarantumatta.

Winnovassa koneopetuksen perusohje on, ettei ohjaa-

mossa saa olla kerrallaan kuin yksi henkilö. Opis-

kelijalla pitää olla koneessa työrauha sekä esteetön

näkymä joka suuntaan. Useamman henkilön oleskelu

ohjaamossa on myös työturvallisuusriski. Konetyössä

ohjaamo keinuu maaston epätasaisuuksista johtuen

joskus ennakoimattomastikin, jolloin ilman asiallista

istuinta ja turvavyötä loukkaantumisriski on huomat-

tava. Metsätraktoreiden ohjaamot testataan tyyppi-

hyväksynnän yhteydessä oletuksella, että ohjaamossa

työskentelee vain yksi henkilö.

Isot Sampot järeillä savotoilla

Aikuiskoulutuksessa käytetään SR 1066 –yleishakkuu-

koneita. Tällä hetkellä koneita on käytössä kaksi,

joista toinen on varustettu Keto 100- ja toinen

Waratah 750 –hakkuupäällä. Myös SR 1046 –hakkuu-

koneet tulevat aikuisopiskelijoille tutuiksi. Näin

jokainen opiskelija saa jo koulun työmailla perusopit

molemmille harvennustavoille. Kasvatusmetsien

käsittelyn oppimisessa Sampon hakkuukoneet ovat

mainioita työvälineitä.


Winnovan metsäopetuksella on ollut syksystä alkaen opetuskäytössä kaksi Sampo-Ro-senlew 1066 harvesteria. Tapasin iltavuo-

rossa sastamalalaisen Ville Saukolan harventamassa kaupungin metsää aivan valtatie kahden tuntumassa Porin Uudessaniityssä. Ville Saukolan houkutteli koneopetukseen tuttava, joka oli kysellyt halukkuutta opetella metsäkoneen käyttö. Samaan aikaan oli ollut ilmoitus kurssista, jolle mies päätti hakeutua. Mieheltä löytyy myös CNC-koneistajan ja painopinnanvalmistajan ammat-titutkinnot.

Aikaisempaa konekokemusta on mönkijästä ajo-neuvoyhdistelmään. Metsäkoneista kokemus ra-joittuu moottorisahaan. Koulutus, jolle Saukola osallistuu, on käytäntöön painottuva, noin 10 kk:n mittainen metsäkonekurssi. Koulutus antaa hänen mielestään valmiudet alalle, mutta varsinaiseksi ammattimieheksi oppiminen kestää vielä vuosia, haastavinta on oikean metsänkäsittelyn oppiminen. Toiveissa siintää työpaikka metsäkoneen ohjaimissa. Saukola on päässyt jo sen verran sisälle metsä-alaan, että parhaana puolena hän näkee työn vaih-televuuden. Sampo-Rosenlew 1066 on Villen mielestä näppärä harvennuskone. Erityisesti miellyttää ohjaamon vakautus.

Mikko PihalaVille Saukola harjoitustyömaallaan.

Sampo opetusmetsässä

Osoitteesta www.sampo-rosenlew.fi löydät nettisivustomme. Sivustossa on esitelty kaikki tuoteryhmämme. Harvestereista on esitelty tekniset tiedot, esitteet, kuvat ja lisäksi katsottavissa on harvesterien työs-kentelyvideoita.Klikkaa itsesi Sampo –harvesterien sivuille!

Sampo–Rosenlew Oy:n löydät myös netistä

Sampo–Rosenlew harvesterit

...kun työn laadulla on väliä.

Metsäkonetapahtumia vuonna 20118.4. Sampo-Rosenlew –työnäytös, Rovaniemi14.-16.4. Maamess, Tarto, Viro26.-28.5. SkogsElmia, Jönköping, Ruotsi16.-18.6. Skogsnolia, Uumaja, Ruotsi1.-3.7. Farmari 2011, Pori27.8. Tampereen seudun metsäpäivä, Ylöjärvi1.10. Länsirannikon konepäivät, Ulvila

Vaihtokoneet

1. Nokka Joker 16WD, -96, Keto 51, 15 800 h, 35 000 € + alv

2. Valtra X120F, -04, Nisula 400, 7 900 h3. Sampo-Rosenlew 1046X, - 07, Nisula 400H, 6 500 h4. Sampo-Rosenlew 1046X, -07, Kesla 18RH, 8 400 h5. Sampo-Rosenlew 1046X, -08, Keto 51 Victor, 650h6. Sampo-Rosenlew 1066, -07, Waratah 450, 4 500 h7. Arbro 400S sykeharvesteripää, -09 + hydr. pumppu-

paketti, 500 h, 12 200 € + alv8. Keto 150 hakkuupää, -04, n. 9 000 h, 3 500 € + alv9. Keto 51LD hakkuupää, -08, ajamaton, 21 000 € + alv

Myynti:

Hannu Nummelin 040-524 5174Mikko Pihala 050-500 1092SR-Harvesting Oy, Jukka Salin 0400-836 941

10. Mowi 700 liikeratanosturi, -02, 400 h, 11 000 € + alv11. Mense RP 60 raivauspää, käyttämätön12. MAN 14-224, 2-aks. lavettiauto, -98, 325 tkm,

12 500 € + alv

Pidätämme oikeuden muutoksiin

kevät 2011 · 2013-08-14 · rakennus. 1960-luvulle saakka jat-kuivat laajamittaiset avohakkuut ja...

Documents