kierrätyslannoitteet kuminalla sieppari pellossa seminaari ......• kumina on kaksi –...

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) [email protected] tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Markku Niskanen, Kirsi Raisio, Luonnonvarakeskus Timo Teinilä, Ammattiopisto Livia, Kaarina

Kierrätyslannoitteet kuminalla Sieppari Pellossa seminaari, Tuorla 16.2.1027

mailto:[email protected]

© Luonnonvarakeskus

Sieppari Pellossa – Kuntoa, kiertoa ja kestävyyttä

• Rahoitus YM RAKI ohjelmasta 2015 - 2017 • Tavoitteena kierrätyslannoitteiden käytön lisääminen ja

ravinnehuuhtoumien vähentäminen Saaristomeren valuma-alueella • Koekasveina kumina ja nurmi • Kenttäkokeet Livia ammattiopiston (Kaarina) ja Luke Ylistaron

pelloilla

2 30.3.2017

© Luonnonvarakeskus 3 30.3.2017

1 2 3 4 5 6 7 8 8 7 6 5 4 3 2 1 13 12 11

1 2 3 4 5 6 7 8 8 7 6 5 4 3 2 1 13 12 11

7 8 5 6 3 4 1 2 5 8 1 2 3 4 7 6 12 11 13

7 8 5 6 3 4 1 2 5 8 1 2 3 4 7 6 12 11 13

5 6 7 8 1 2 3 4 2 1 4 3 6 7 8 5 11 13 12

5 6 7 8 1 2 3 4 2 1 4 3 6 7 8 5 11 13 12

Sieppari Pellossa kenttäkartta, Livia

Kumina Rehuohra Heinät Puna-apila Record Harbinger? Timotei – Rubia, Rhonia Saija, Varte, Betty + siemenmäärä, suojavilja Nurminata – Evert, Ilmari Englanninraiheinä – Riikka, Gator Punanata – Juliska


Muuttuvat tekijät kuminakokeissa • A) Lannoitus • Väkilannoitus, josta peltoon 60 kgN/ha (perustaminen 2015 ) ja 80 kgN/ha (satov.

2016) • Kierrätyslannoitus,

– 2015 biokaasulaitoksen kuiva mädätejäännös, 40 m3/ha: kokonaistyppeä 100 kgN/ha (liukoista typpeä 17 kgN/ha) ja liukoista fosforia 14 – 35 kgP/ha

– (Ylistaro, Jepuan biokaasulaitoksen mädätejäännös, N50 kg/ha) – 2016 biokaasulaitoksen rejektivesi, josta peltoon 80 kgN/ha – (Ylistarossa sianliete, 80kgN/ha)

• B) Kuminan perustaminen Record-lajikella • - Pelkkä kumina • - Kuminan ohrankylvön (siemenmäärä 60 % tavanomaisesta) jälkeen • C) Kuminan siemenmäärä

– 7 kg/ha ja 15 kg/ha • D) Rikkakasvien hallinta • - Glyfosaatti, ennen kokeen perustamista • - Puhdaskasvusto 2x (Fenix + Sencor, Fenix + Lentagran) • - Kumina suojaviljassa ilman rikakasvien torjuntaa

4 30.3.2017 -


Vuonna 2015 Tuorlan lohkolle levitettiin Livian biokaasulaitoksen kuivaa mädätejäännöstä noin 40 m3/ha.

Kuvat Kirsi Raiskio


Kenttä kylvön jälkeen 2015

Kuva Timo Teinilä


Ohrakasvustot ovat vaaleampia mädätejäännöksen saaneissa ruuduissa

Kuvat Marjo Keskitalo


Kuvat M. Keskitalo

Kumina Tuorilassa ohran korjuun jälkeen, elokuu 2015

Kuva Marjo Keskitalo


Kumina 7kg/ha

Kuminan juuret pitkiä mädätejäännöksen saaneissa ruuduissa. Näytteet Tuorlan Kokeesta.

Kuva Kirsi Raiskio


Kuva Timo Teinilä

Kuva Marjo Keskitalo


Rejektivesilevitys, toukokuun alku 2016, Tuorla Livia



Kuminan kukinta alkoi touko-kesäkuun vaihteessa 2016, Ammattiopisto Livia

Kuva Timo Teinilä



2015 elokuu

2016 kesäkuu

Kumina 7kg/ha + ohra Kumina 7 kg/ha

MÄDÄTEJÄÄNNÖS

MÄDÄTEJÄÄNNÖS


Kumina 7kg/ha + ohra Kumina 7 kg/ha


VÄKILANNOITE

MÄDÄTEJÄÄNNÖS


Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 2016

0

500

1000

1500

2000

2500

Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha+ohra

Kumina 15 kg/ha+ ohra

Lanta

Keino

Sato kg/ha



0

500

1000

1500

2000

2500



Lanta

Keino

Sato kg/ha 99

132

TAIMITIHEYS kpl/m2 2016

176 172

120

93

209

181



0

500

1000

1500

2000

2500



Lanta

Keino

Sato kg/ha 99

132

TAIMITIHEYS kpl/m2 2016

176 172

120

93

209

181

Suojaviljan seassa kumina taimettui paremmin, kun käytettiin kierrätysravinteita Taimia n 30 kpl/m2 enemmän kuin puhdaskasvustossa



0

500

1000

1500

2000

2500



Lanta

Keino

4,8

3,97

Sato kg/ha 9,9

9,35

Juuren halkaisija (mm) 22.10.2015

5,14

3,9

7,63 8,20



0

500

1000

1500

2000

2500



Lanta

Keino

4,8

3,97

Sato kg/ha 9,9

9,35

Juuren halkaisija (mm) 22.10.2015

5,14

3,9

7,63 8,20

Kun kumina perustettiin suojaviljaan, kilpailu elintilasta verotti juuren kasvua. Voisiko kuminan siemenmäärä Pienentää entisestään?



0

500

1000

1500

2000

2500



Lanta

Keino

3,79 w/w%

Sato kg/ha

ÖLJYPITOISUUS:

3,2 w/w%



0

500

1000

1500

2000

2500



Lanta

Keino

3,79 w/w%

Sato kg/ha

ÖLJYPITOISUUS:

3,2 w/w%

Väkilannoitetun kuminan juuret pienempiä. Kärsivätkö kuivuudesta? Kuivuus voi tuottaa korkeamman öljypitoisuuden.


0

500

1000

1500

2000

Kumina 7 kg/ha +rikkaruiskutus


kumina 7 kg/ha +ohra


Sianliete (N80)NPK (N80)

Kuva 3. Kuminasadot (kg/ha) Ylistaron koepaikalta vuonna 2016.

Sato kg/ha Lannoitus 2016 satovuonna


0

500

1000

1500

2000


Kumina 15 kg/ha+ rikkaruiskutus


kumina 15 kg/ha+ ohra

Sianliete…NPK (N80)

Kuva 3. Kuminasadot (kg/ha) Ylistaron koepaikalta vuonna 2016 ja juuren ø (mm).

Sato kg/ha

15,9 15,1 14,3 12,6

6,8 7,1 6,9 7,5

Juuren halkaisija (mm) 2015


Johtopäätöksiä 1

• Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö nosti kokeen kuminasatoja lähes aina verrattuna väkilannoitteeseen

• Syitä: – Orgaaninen lannoite piti maan kosteana pidempään,

jolloin kuminan juuret tunkeutuivat syvemmälle – 2016 – rejektiveden mukana meni peltoon suuri määrä

vettä, mikä osaltaan paransi kasvua

25 30.3.2017



• Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö saattaa tuoda uuden tekniikan kuminan viljelyyn.

• Kumina ohran suojassa kasvaessaan voi mahdollistaa rikkakasvien hallinnan ilman kemiallista torjuntaa

• EDELLYTYKSENÄ ON, että kumina kasvaa kuten Ylistarossa – kumina kasvaa hyvin ohran alla – ohra ei saa rehevöityä liikaa, niitetään elokuun alussa – Kuminajuuret ø 6 mm ->, jotta kukinta riittävää

seuraavana vuonna

26 30.3.2017



• Orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön mahdollisuudet – Tavanomainen -> väkilannoitteiden korvaajana – Luomutuotannossa, jossa haasteena on edelleen

kuminakoin torjunta (Turex on kallis!)

• Kysymyksiä/haasteita: - Lannoitevalmisteiden levityksen yksinkertaistaminen - Ravinnepitoisuuksia on vaikea tietää tarkasti - Tuotekehitys tärkeää! - Levityskustannusten huomioiminen kokonaistarkastelussa - Ohran kylvö-, siemen- ja niittokustannukset vs kemiallinen torjunta

27 30.3.2017


FutureCrops – Uusia kasvilajeja tuotantoon, tietoa ja elämyksiä kysynnän ja liiketoiminnan tueksi (2016 – 2019)

• TAVOITE: Viljanviljelyn monipuolistaminen ja tiedotus – Täysin uudet vaihtoehdot – Markkinalähtöiset vaihtoehdot – Alkutuotannon ja ruoka-alan toimijoiden yhteistyön lisääminen – Tiedottaminen

• Nettisivut – www.luke.fi/futurecrops - valmisteilla • Twitter #futurecrops

• ALLOITUSSEMINAARI 31.3. klo 9.30 – 15: • Mitä ihmettä Suomessa viljellään? • SARKA Suomen maatalousmuseo, Loimaa

• Vuonna 2017 mukana eri ruoka- ja alkutuotannon tapahtumissa 28 30.3.2017

http://www.luke.fi/futurecrops


Kiitos


0

500

1000

1500

2000






Kuva 3. Kuminasadot (kg/ha) Ylistaron koepaikalta vuonna 2016

Sato kg/ha Lannoitus 2016 satovuonna


0200400600800

1000120014001600






Kuva 3. Kuminasadot (kg/ha) Ylistaron koepaikalta vuonna 2016.

Sato kg/ha


0

50

100

150

200

250

Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha

Kumina yksinKumina + Ohra

0

50

100

150

200

250



Kuva 1 ja 2. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus kuminan taimimäärään (kpl/m2) elokuussa 2015.

Taimia kpl/m2 VÄKILANNOITUS

MÄDÄTEJÄÄNNÖS


0

50

100

150

200

250



0

50

100

150

200

250



Kuva 1 ja 2. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus kuminan taimimäärään (kpl/m2) elokuussa 2015.

Taimia kpl/m2 VÄKILANNOITUS

MÄDÄTEJÄÄNNÖS Mädätejäännöksellä lannoitettu ohra ei rehevöidy liikaa, jolloin kuminalle jää kasvutilaa.


-113579

111315

7 kg/ha 15 kg/ha

kumina yksinKumina + ohra

-113579

111315

7 kg/ha 15 kg/ha

kumina yksinKumina + ohra

VÄKILANNOITUS

MÄDÄTEJÄÄNNÖS

Kuva 3 ja 4. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus juurentyven halkaisijaan (mm) lokakuussa 2015 Jokioinen

Juuren tyvi (mm)


-113579

111315

7 kg/ha 15 kg/ha

kuminayksin

Kumina +ohra

-113579

111315

7 kg/ha 15 kg/ha

kuminayksin

Kumina +ohra

VÄKILANNOITUS

MÄDÄTEJÄÄNNÖS

Kuva 3 ja 4. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus juurentyven halkaisijaan (mm) lokakuussa 2015 Jokioinen Ylistaro

Juuren tyvi (mm)

12,6

7,5

15,1

7,1

14,3

6,9

15,9

6,8

Koepaikkojen maalajit erosivat – vaikutti kuminan kasvuun


-113579

111315

7 kg/ha 15 kg/ha

kuminayksin

Kumina +ohra

-113579

111315

7 kg/ha 15 kg/ha

kuminayksin

Kumina +ohra

VÄKILANNOITUS

MÄDÄTEJÄÄNNÖS

Kuva 3 ja 4. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus juurentyven halkaisijaan (mm) lokakuussa 2015 Jokioinen

Juuren tyvi (mm)


Kumina 7 kg/ha + ohra

Kuminan juuret pitkiä mädätejäännöksen saaneissa ruuduissa

Kuva Kirsi Raiskio


Kumina

• Kumina on kaksi – monivuotinen maustekasvi • Viljelyala kasvoi kymmenisen vuotta sitten nykyiseen 16 000 - 20 000 hehtaariin. • Sopimusviljelyttäjät markkinoivat sadon pääosin ulkomaille, yli 40 maahan. • Maailmalla myytävästä kuminasta 25 – 30 % on suomalaista. • Kumina on yksi uusien viljelykasvien menetystarinoista. • Viljelyn suosio perustuu mm. siihen, että kumina soveltuu

viljajärjestelmiin, kuminanviljely hyödyttää viljoja ja viljat kuminaa, synergiahyötyjä

• Suurin osa nykyisestä kuminasta tuotetaan tavanomaisesti

39 30.3.2017

Jaana Nissi


Kierrätysravinteiden käytön mahdollisuudet kuminalla

• A) Tavanomaisessa viljelyssä korvamaan kylvölannoitusta, jolloin

menetelmän tulee olla helppo, kustannustehokas ja tuotetun sadon määrä (& laatu) riittävä.

• B) Luomuviljelyssä, jolloin tuotetulle sadolle voisi avautua täysin uusia markkinoita, kokonaiskumina-alan lisääminen jo nyt mahdollista jos löytyy keinot luomukuminan tuottamiseen

• Luomukuminalla kysyntää ulkomailla, johon suomalaiset kuminatoimittajat eivät pysty vastaamaan. Kuminan vientitaidot muutoin hallussa, jolloin luomukumina voisi olla uusi vientiartikkeli tavanomaisen lisäksi.

40 30.3.2017


Luomukuminan viljely

• Haasteita erityisesti rikkakasvien ja kuminakoin hallinta • Saunakukka ja muut monivuotiset ovat vaikeimmin hallittavissa,

ongelmia myös tavanomaisessa. • Kuminakoin hallintaan poistuva Bioruiskute S (luonnon pyretriini) sekä

kuminakoin toukkasyöte, Turex (50 % Bacillus thuringiensis –bakteeri) mahdollisia: ajoitus on tärkeä, ongelmana on valmisteiden korkea hinta /70 – 100 e/ha) verrattuna synteettisiin valmisteisin (3-5 e/ha).

• Yleensä luomukuminasta pyritään korjaamaan vain yksi sato, kun yleensä puitavaa satoa saadaan 2-3 vuotena

• Luomukuminan viljelyala korkeitaan muutamia kymmeniä hehtaareja • Luomukuminan hinta 1,5 x tavanomainen (7.6. 2016 tavanomaisen hinta

1,12 e/kg, luomukuminan hinta 1,68 e/kg)

41 30.3.2017

kierrätyslannoitteet kuminalla sieppari pellossa seminaari ......• kumina on kaksi –...

Documents