Kirjapaino ja joukkoviestintä

Painoviestinnän valtakausi

n. 1500-1920

Kirjan valtakausi (n. 1500–1830)

• kirjallisuus (ja siitä kehittyvä aikakauslehdistö) yhteiskunnan muovaajana

• muita samanaikaisia kehityssuuntia:

• kapitalismin kehittyminen• kansallisvaltioiden muotoutuminen• luterilaisuus• valistusfilosofia• lukutaidon leviäminen• yleisen mielipiteen merkitys kasvaa

Kirja ja aikakauslehti

• painotuotteissa aluksi paljon puhutun ja kirjoitetun kielenvälimuotoja (näytelmät, ääneen luetut lentolehtiset, painetut arkkiveisut jne.)

• kirjallisuuden ja journalismin raja kauan häilyvä:• kirja oli sanomalehden esikuva (aluksi lehdellä ei ollut

omaa muotokieltä, esim. palstoja)• 1800-luvulla useat merkittävät kirjailijat julkaisivat

teoksensa ensin lehtien jatkokertomuksina (Dickens, Dostojevski, Harriet Beecher-Stove/Setä Tuomon tupa)

Kirjapainovallankumouksen merkkivuosia 1

• 1456 ensimmäinen painettu Raamattu (Gutenberg)

• 1467 ensimmäinen kirjapaino (Roomaan)• 1500 ensimmäiset painetut etsaukset• 1517 Lutherin teesit painettiin• 1522 Lutherin Uuden Testamentin

saksannos • 1544 ensimmäinen kiellettyjen kirjojen lista

(Pariisissa)

Kirjapainovallankumouksen merkkivuosia 2

• 1605 Cervantes, Don Quijote• 1609 viikoittaiset uutis-lehdet Relation ja Avisa (Saksa)• 1615 useita eri uutisia sisältävä lehti Frankfurter Journal• 1620 Courante uyt Italien, Duytsland, etc. (Amsterdam) • 1622 Weekly News (Lontoo) • 1631 Gazette, Ranskan (hallituksen) virallinen lehti• 1637 ensimmäinen julkinen teatteri (Venetsia)• 1644 Milton, Areopagitica (liberalistisia ideoita) • 1650 ens. päivittäin ilmestynyt Einkommende Zeitung• 1672 Mercure Galant (naistenlehti)

Sanomalehden valtakausi(n. 1830-1920)

• LEHDISTÖN KEHITYSVAIHEET:

• 1. Painetut uutiskirjeet (1500-luvulla)• 2. Eliittilehdistö (1600-luvulla)• 3. Politisoituva lehdistö (1700-luvulta lähtien)• 4. Kaupallistuva lehdistö (1800-luvulta alkaen)

1. Painetut uutiskirjeet (1500-luvulla)

• levitys 1500-luvulla markkinoiden ja messujen yhteydessä (epäsäännöllisesti)

• nimet viittasivat uutisiin ja loivat jatkuvuutta:

Relatio, Mercurius, Nouvelles, Aviso; Gazette = uutiskirje maksoi Venetsian tasavallassa yhden gazzetten

2. Eliittilehdistö (1600-luvulla)

• sodat (30-vuotinen sota) ja siirtomaavalloitukset lisäävät ulkomaanuutisten kysyntää (virkamiehet, kauppiaat, pankkiirit)

• kasvava kapitalismi tarvitsee foorumin myynnin edistämiselle (ilmoitukset)

• lehtien kustantajina usein postimestarit (virkasuhde valtioon!)

• ei jyrkkää eroa kirjan, aikakauslehden ja sanomalehden välillä

• Courante uyt Italien, Duytsland, etc. (Amsterdam 1618) Weekly News (Lontoo 1622)

• Gazette de France (1631); yksityinen, sopimus kuningas Ludvig XIII kanssa

• Ordinari Post Tijdender (Tukholma 1645)

3. Politisoituva lehdistö 1700-l.alk.

• porvariston painoarvo kasvaa (uusi eliitti)• liberalismi:

a) yhteiskunta yksilöä vartenb) yhteiskunta menestyy parhaiten mahdollisimman suuren vapauden vallitessa

• lehdistö aletaan mieltää valtiovallan vahtikoiraksi• lehtien painaminen postimestareilta kirjanpainaja-kustantajille• lehdistönvapaudesta/painovapaudesta taistellaan 1600-1800-

luvuilla (ennakkosensuuri, kirjapainojen luvanvaraisuus, verot)• aaltoliikettä: lehdistön politisoituminen laajensi aluksi sensuuria,

välillä oli vapaampia kausia, sitten palattiin tiukempaan kontrolliin• eri maissa kehitys etenee eri tahtiin:

Britanniassa sensuuri lakkautettiin 1693Yhdysvaltain perustuslaissa 1787-88 lehdistönvapaus Suomessa sensuurilait voimaan 1829 (-1905)

Kirjapainovallankumouksen merkkivuosia 3

• 1703 vanhin yhä ilmestyvä sanomalehti Wiener Zeitung• 1711 ’sitoutumaton’ The Spectator• 1721 poliittinen New-England Courant (P-Amerikka)• 1751-65 valistusfilosofien Encyclopédie• 1771 Tidningar Utgifne af Et Sällskap I Åbo • 1775 höyrykone• 1787-88 USA:n perustuslaki (sananvapaus!) • 1788 The Times• 1789 Ranskan vallankumous!• 1798 paperikone

Kirjapainovallankumouksen merkkivuosia 4

• 1811 höyryllä toimiva painokone• 1824 Åbo Underrättelser• 1829 kirjoituskone, Suomessa ennakkosensuuri (-1905)• 1830 rautatie Liverpool-Manchester• 1835 sensaatiolehti New York Herald• 1847 ens. laajalevikkinen suomenkielinen Suometar • 1850 lennätin yleisön käyttöön• 1876 ensimmäinen puhelinyhteys • 1883 Pulitzerin New York World (ns. massalehti) • 1895 Hearstin Journal (& NYW: ns. keltainen lehdistö)• 1896 Daily Mail (Lontoo), brittiläinen populaarilehti

4. Kaupallistuva lehdistö 1800-l.alk.

A. Teollinen vallankumous kirjapainossa

B. Uutistoimistot ja uudet nopeat viestintäteknologiat

C.Massayleisö syntyy

A. Teollinen kirjapainovallankumous

• painoteknologia kehittyy• rullarotaatiokone 1865,

latomiskoneet 1822-1893• höyryvoima, sähkövoima

→ edellyttää yrittäjiltä entistä suurempia investointeja→ suuremmat painosmäärät mahdollistuvat

• paperin raaka-aine halpenee (sulfiittiselluloosa 1860-luvulla)→ suuremmat voitot tulevat mahdollisiksi

B. Uutistoimistot ja uudet nopeat viestintäteknologiat

• 1800-luvun sodat lisäsivät uutisten kysyntää

• uutistoimistot syntyvät:

Havas (Pariisi) 1835, Wolff (Berliini) 1849, Reuter (Lontoo) 1851

• kyyhkysistä (6 h Lontoo-Pariisi) rautatiehen, langalliseen lennättimeen ja radioaaltoihin

C. Massayleisö syntyy

• lukutaito leviää:• lehtien lukumäärä kasvaa:

huippuvuonna 1914 Saksa 4 200, Yhdysvallat 2250 kpl • lehtien levikit kasvavat:

New York Sun 1835 ’maailman suurin’, levikki 19 000 New York Herald 1877 ’maailman suurin’, levikki 77 000

• rahvaan(kin) elintaso kohoaa, massakulutus:→ mainosten merkitys kasvaa (aluksi Yhdysvalloissa)→ lehtien poliittiset sidonnaisuudet siirtyvät taka-alalle

(poikkeuksena työväenlehdet!) • jako massa- eli populaarilehtiin ja laatulehtiin