Kohti lapsiystävällistä maakuntaaIra Custódio, Suomen UNICEF, syksy 2017

Kysymykset

Mitä on hallinnon ja päätöksenteon lapsiystävällisyys /

lapsenoikeusperustaisuus?

Mikä on eri toimijoiden rooli tässä 1) omassa tehtävässään ja 2)

yhteistyössä muiden kanssa?

• Maakunta, kunnat, eri toimialat, kolmas sektori, yksityiset palveluntuottajat,

asukkaat/asiakkaat…

Lapsiystävällinen maakunta -pilottihanke

• Suomi saanut YK:n lapsen oikeuksien

komitealta huomautuksia liittyen

hallinnon lapsiystävällisyyteen.

• Riittämätön lapsiasioiden koordinointi;

pirstaloituneet toimintapolitiikat ja -

suunnitelmat.

• Alueellinen eriarvoisuus

resursoinnissa; puutteellinen seuranta

(lapsibudjetoinnin tarve).

• Riittämätön tiedonkeruu

haavoittuvassa asemassa olevien

lasten elinoloista.

• Riittämätön lapsen edun huomiointi

päätöksenteossa (lapsivaikutusten

arvioinnin tarve)

Tausta: YK:n lapsen oikeuksien sopimus

Lapsiystävällinen maakunta -pilottihanke

• Osa LAPE-muutosohjelman

toimintakulttuuriosiota.

• Etelä-Karjala, Keski-Pohjanmaa,

Pohjois-Pohjanmaa, Päijät-Häme,

Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

• Aikataulu: 9/2017–6/2018.

• UNICEF tukee pilotissa mukana

olevia maakuntia ja koostaa

materiaalia kehittämistyön tueksi.

• Lapsiystävällinen maakunta -

ohjeistus tuleville maakunnille.

• UNICEFin ja STM:n tiedote

20.9.2017.

Kohti lapsiystävällistä toimintakulttuuria

Lapsiystävällinen maakunta -pilottihanke

"Kuuden tulevan maakunnan hallinnossa on tartuttu tilaisuuteen tehdä

omasta alueesta ja palveluista lapsille, nuorille ja perheille hyvä. Olen

siitä iloinen. Kyse ei siis ole pelkästään sote-ratkaisuista, vaan lapsi- ja

perhelähtöisyyden nostamisesta koko maakunnan strategiseksi

linjaukseksi. Se vaatii myös tulevien maakuntavaltuutettujen

sitoutumista.”

perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko.

Kohti lapsiystävällistä toimintakulttuuria

Lapsenoikeusperustainen toimintakulttuuri?

• ”Lapsen oikeudet ovat aikuisten

velvollisuuksia”

• Lapsen vajaavaltaisuus; riippuvuus

aikuisesta; kehitysvaiheen herkkyys.

• Tavoitteena jokaisen lapsen hyvä

elämä.

• Tavoite ohjaa suunnittelua, arviointia ja

kehittämistä.

• Tunnistetaan tilanteet, joissa oikeudet

eivät toteudu yhdenvertaisesti.

• Asetetaan absoluuttiset tavoitteet (”kaikki

lapset”), edetään askel kerrallaan.

Miksi lapset, miksi ihmisoikeudet?

Lapsenoikeusperustainen toimintakulttuuri?

• Sijoitetut lapset ja nuoret kokevat koulukiusaamista ja väkivaltaa

yleisemmin kuin vanhempansa luona asuvat.

• Toimintarajoitteiset nuoret ovat muita nuoria harvemmin tyytyväisiä

elämäänsä ja tuntevat useammin yksinäisyyttä.

• Kiusaamis-, uhkailu- ja väkivaltakokemukset ovat sateenkaarinuorilla,

erityisesti pojilla, moninkertaisesti yleisempiä kuin heteronuorilla.

• Lähes kolmannes ulkomailla syntyneistä, ulkomaista syntyperää

olevista pojista ja viidennes tytöistä on ilman läheistä ystävää.

• Lähde: Kouluterveyskysely 2017, https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-

perheet/tutkimustuloksia

Jokainen lapsi

Lapsenoikeusperustainen toimintakulttuuri?

Jokainen perhe

Lapsenoikeusperustainen toimintakulttuuri?

Täyteen potentiaaliinsa?

YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista

• Voimaan 1989, Suomi ratifioi eli otti osaksi lainsäädäntöä 1991.

• Alle 18-vuotias on lapsi.

• Neljä yleisperiaatetta:• Yhdenvertaisuus

• Lapsen edun ensisijaisuus

• Oikeus elämään ja kehittymiseen

• Lapsen näkemyksen kunnioittaminen

• Lisäksi muun muassa:• Oikeus saada tietoa

• Oikeus riittävään elintasoon

• Oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan.

Yhteinen käsitys lapsen hyvästä elämästä

Lapsiystävällinen hallinto ja päätöksenteko

Lapsen oikeuksien sopimuksen 4 artikla:

Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin,

hallinnollisiin ja muihin toimiin tässä yleissopimuksessa

tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi.

Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien

toteuttamiseksi sopimusvaltiot ryhtyvät mahdollisimman

täysimääräisesti tällaisiin toimiin käytettävissä olevien

voimavarojensa mukaan ja tarvittaessa kansainvälisen yhteistyön

puitteissa.

Hallinnolliset ja muut toimet?

• Lapsenoikeusnäkökulma mukana maakuntastrategiassa

• Yhdenvertaisuus suunnittelun ja kehittämisen lähtökohtana

• Lasten ja perheiden moninaisuus

• Lapsiasioiden maakunnallinen koordinaatio ja johtaminen

• Lapsenoikeusperustainen tavoite- ja toimenpideohjelma (hyvinvointiohjelma)

• Tiedon keruu, analysointi

• Lapsinäkökulma palvelujen järjestämisessä

• Lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi ja seuranta

• Lasten tekeminen näkyväksi talousarviossa

• Koulutus lapsen oikeuksista

• Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa

• Lapsen oikeuksista tiedottaminen; lapsia koskevista asioista tiedottaminen

• Lasten ja nuorten osallisuus

• Sekä maakunnan asukkaina että palveluiden käyttäjinä

• Lasten ja nuorten oikeusturvakeinot

Lapsenoikeusnäkökulma maakuntastrategiassa

Velvoite huomioida sekä kunnan että

maakunnan järjestämisvastuulla

olevat palvelut.

Lapsibudjetointi

Lapsivaikutusten arviointi

Yhdenvertaisuus

Palveluntuottajat maakuntastrategian

toteuttajina

Maakuntastrategia

Osallisuus

Hallinnolliset ja muut toimet?

• UNICEFin lapsiystävällinen kunta -

malli käsittelee näitä samoja

toimintakulttuuriteemoja

kuntakontekstissa.

• Lue lisää: www.unicef.fi/kunta

Mikä lapsibudjetointi?

Talousarvion tarkastelu

lapsenoikeusnäkökulmasta

• ”Mahdollisimman täysimääräisesti --- käytettävissä olevien

voimavarojensa mukaan.”

• Kuinka paljon rahaa Suomen valtio ja kunnat käyttävät vuosittain

lapsiin? Mitä tällä summalla saadaan aikaan? Mitä vaikutuksia

alkoholiveron muutoksella on lasten hyvinvointiin?

• 1) Budjettianalyysi; 2) vaikuttavuuden arviointi; 3) vaikutusten

ennakkoarviointi.

• Oulun kaupungin lapsibudjetointimalli (pdf ja video LAPE-päivillä).

• YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti julkisesta

budjetoinnista.

Lapsivaikutusten arviointi (LAVA)

Mistä lapsivaikutusten arvioinnissa on kyse?

Miksi lapsivaikutusten arviointia tehdään?

Millainen prosessi lapsivaikutusten arviointi on?

Mistä lähdetään liikkeelle? Mistä löydän lisää tietoa?

Mistä LAVAssa on kyse?

Osa vaikutusten ennakkoarvioinnin perhettä

• Dokumentoi ja tekee näkyväksi

- valmisteluprosessin

- ratkaisuvaihtoehdot perusteluineen

- sen, millaisen tiedon varassa päätös tehdään.

• Mahdollistaa

- keskustelun eri vaihtoehdoista

- parhaan vaihtoehdon valinnan

- negatiivisiin vaikutuksiin varautumisen.

• Lapsivaikutusten ennakkoarviointi lisää tähän

lapsenoikeusnäkökulman = lapsen oikeuksien

sopimuksen edellyttämän lapsen edun harkinnan.

Lapsivaikutusten arviointi pähkinänkuoressa

Voit tulostaa kuvan ohjeen täältä.

Miksi lapsivaikutusten arviointia tehdään?

• Lapsivaikutusten ennakkoarviointi on erityisen tärkeää silloin,

kun vaikutukset:

– kohdistuvat haavoittuvassa asemassa oleviin

– koskevat suurta joukkoa lapsia

– ovat erilaisia eri lapsiryhmien kohdalla

– ovat pitkäkestoisia tai

– tilanne on uusi, eikä kokemusta tai valmiita malleja ole.

Miten lapsivaikutusten arviointia tehdään?

• Valmistelija yhdessä lapsiasioita tuntevan

asiantuntijan kanssa. Laajoissa asioissa

(strategia, ohjelma) tarvitaan työryhmä.

• Lisäksi saatetaan tarvita tueksi joku, jolla on

lasten, nuorten ja perheiden kuulemiseen

sopivaa menetelmäosaamista (esimerkiksi

nuorisotyöntekijä).

• Toimijat ja toimintatapa LAVAssa voidaan

valita kunnan koon ja organisaatiorakenteen

mukaan (esimerkki: case Jyväskylä).

Kuka lapsivaikutusten arviointia tekee?

Miten lapsivaikutusten arviointia tehdään?

• Lyhyesti: kuvaillaan tieto, jonka varassa päätösehdotus on

tehty ja perustellaan ehdotus.

1. Tunnista tarve ja arvioitava asia.

2. Kuvaa taustat, tavoitteet ja eri vaihtoehtojen perustelut.

3. Kerää olennainen tieto.

4. Kuule niitä, joita asia koskee.

5. Analysoi ja vertaile eri vaihtoehtojen vaikutuksia lasten oikeuksien

toteutumiseen.

6. Tee yhteenveto ja tarvittaessa suositus etenemisestä.

7. Julkista arviointi. Tiedota asiasta.

8. Kun päätös on tehty, seuraa ja arvioi toteutuneita vaikutuksia.

Lue lisää: www.unicef.fi/lapsivaikutukset

Miten lapsivaikutusten arviointia tehdään?

• Eri vaihtoehtoja voi arvioida esim. siitä näkökulmasta, miten ne

vaikuttavat eri lapsiryhmien:

• terveyteen

• turvallisuuteen

• kasvuun ja kehitykseen

• ihmissuhteisiin

• asumiseen ja liikkumiseen

• arjen sujuvuuteen

• lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan

• osallistumismahdollisuuksiin

• yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen

• Vaikutukset voivat olla eri lapsiryhmien kohdalla erilaisia ja aiheeseen

voi liittyä keskenään kilpailevia tai ristiriitaisia tavoitteita ja

näkökulmia.

LAVAssa huomioitavia näkökulmia

Case Jyväskylä

• Valtuustoaloite 10/2016: Jyväskylä selvittää mahdollisuudet aamu- ja

iltapäivätoiminnan maksun alentamiseen tai maksusta

vapauttamiseen esimerkiksi varhaiskasvatuksen maksuvapautuksen

periaatteita mukaillen.

• Peruste: kaikki pienituloiset perheet eivät ole oikeutettuja olemassa

oleviin maksualennuksiin. Tästä johtuen perhe joutuu valitsemaan

lapselleen lyhyemmän toiminta-ajan tai harkitsemaan kokonaan

toiminnasta luopumista.

• Tähän selvitykseen liittyen päätettiin laatia lapsivaikutusten arviointi.

Valtuustoaloite: ap/ip-toiminnan maksut

Case Jyväskylä

Case Jyväskylä

• Tutkimukset korostavat psykososiaalisia vaikutuksia toimintaan

osallistuvien lasten kohdalla

• Aamu- ja iltapäivätoiminta harrasteympäristönä

• Yhteys hyvinvointikertomukseen• yksinäisyyden vähentäminen

• eriarvoisuuden ja polarisaation laimentaminen

• palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

• Vaikutusten arviointi mahdollistaa eri näkökulmien huomioimisen ja

punnitsemisen sekä strategian / hyvinvointiohjelman johdonmukaisen

toteuttamisen.

Näkökulmia arviointiin

Case Jyväskylä

• Tutkimustieto (psykososiaalinen merkitys; merkitys

harrasteympäristönä), viranomaistieto (nykytila; palvelun käyttö)

• Kysely huoltajille (toiminnan merkitys; toimintamaksu x

osallistuminen), kysely lapsille (tyytyväisyys, toiminnan merkitys)

Tiedon keruu

Case Jyväskylä

• Nykytila + kolme muuta vaihtoehtoa

• Sivistyslautakunta 9/17: ”Vastauksessaan sivistyslautakunta katsoo,

että aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujärjestelmää kehitetään niin,

että maksut määräytyvät varhaiskasvatuksen kerhomaksujen

mukaan. Lautakunta katsoo sen edistävän lasten hyvinvointia, tasa-

arvoa ja turvallisuutta.”

• Valtuusto 11/17: ”Kaupunginvaltuusto merkitsi esitetyn selvityksen

tiedoksi ja totesi suoritetut toimet riittäviksi. Kaupunginvaltuusto

merkitsi tiedoksi sivistyslautakunnan näkemyksen aamu- ja

iltapäivätoiminnan maksujärjestelmän kehittämiseksi.”

Lainaukset: http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/1/0/95022?language=fi

Arvioinnin tuotos / tulos

LAVAn edistäminen maakunnissa/kunnissa

1. Päätös lapsivaikutusten arviointien tekemisestä (toimintatapa)

2. Ohjeistus siitä,

• millaisissa asioissa lapsivaikutusten arviointi tehdään (1.

vaikutusten arviointi lapsia koskevissa asioissa; 2.

lapsinäkökulman huomiointi laajemman arvioinnin osana)

• kuka vaikutusten arviointiin osallistuu (asiantuntemus, LAVA-

prosessiosaaminen, menetelmäosaaminen kuulemisessa…)

• millaisin välinein LAVA tehdään; miten dokumentoidaan

(sähköinen EVA; (maa)kunnan oma ”arviointilakana”; vapaa

muoto…).

3. Tiedottaminen ja kouluttaminen tarpeiden mukaan

4. Ohjeistusten ja toimintatapojen muokkaaminen kokemusten pohjalta

…vai ensin yksi onnistunut kokeilu, jonka jälkeen nämä askeleet?

Millaisin askelin eteenpäin?

Mistä löytyy lisätietoa?

• Lapsen oikeuksien sopimus (Unicefin sivuilla)

• UNICEF: Julkinen talous ja lapsen oikeudet

• THL: Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi IVA

• Sirpa Taskinen: Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen (2006)

• Jyväskylässä tehty lapsivaikutusten arviointi

• Uusi koulu Huittinen -blogi. Kati Honkanen (THL): Kokemuksia lapsiin

kohdistuvien vaikutusten arvioinnista palveluverkkoselvityksessä

• THL: Lapsivaikutusten arviointi (paljon linkkejä lisätietoon)

• MLL: Lapsivaikutusten arviointi kunnassa ja maakunnassa

• VM: Avoimen hallinnon tietokortit

• Ira Custódio: Lapsivaikutusten arviointi – hyvistä aikeista toiminnaksi

• UNICEF: Mitä vaikeampi taloustilanne, sitä tärkeämpää on

lapsivaikutusten arviointi (uutinen)

• UNICEF: Lapsiystävällinen kunta -mallin rakennuspalikat ja

tarkistuslistat

Lisätietoja:

Ira Custódio

Suomen UNICEF ry

ira.custodio@unicef.fi

p. 050 591 8525

Twitter: @CustodioIra

© Suomen UNICEF ry

12/2017

Kuvat ©UNICEF/Hanna-Kaisa Hämäläinen