Julkinen tiedote

www.eksote.fi

Välitämme nyt parhaiten pitämällä väliä.

KORONA-AJAN TIETOPAKETTI S. 16–18

EksoteKevät 2020

Etelä-Karjalan

sosiaali- ja

terveyspiirin lehti

sinulle

Punkin purema vei teho-osastolle

Painavaa asiaa kepeällä otteella

Valmiuskeskus auttaa hädässä

Sisällys

VALMIUKESKUSHARJOITUKSET

[ SISÄLLYS ]

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) edistää alueensa asukkaiden terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä ennakoivalla ja kuntouttavalla otteella. Eksote toimii Lappeenrannan, Lemin, Luu-mäen, Imatran, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen

ja Taipalsaaren alueella. Asukkaita Eksoten alueella on noin 130 000. Eksote on maakunnan suurin työnantaja. Työntekijöitä on noin 5000. Lisätietoa Eksoten palveluista ja avoimista työpaikoista: www.eksote.fi

Hyvinvointi- ja terveysasemien palvelut – Suun terveydenhuolto – Ravitsemusterapia – Sairaalapalvelut – Hoiva – Kuntoutus – Perhepalvelut – Aikuisten psykososiaaliset palvelut – Työelämäpalvelut – Vammaispalvelut – Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

4 Valmiuskeskus auttaa hädässä [ VALMIUSKESKUSHARJOITUS ]

7 Poikkeamien paikallistaja ja epäkohtien etsijä [ SISÄINEN JA ULKOINEN TARKASTUS ESITTÄYTYY ]

8 Edelläkävijä monessa asiassa [ EKSOTE 10 VUOTTA ]

9 Läsnä arjessa [ KOKEMUKSIA PALVELUISTA ]

10 Painavaa asiaa kepeällä otteella [ EKSOTE SOSIAALISESSA MEDIASSA ]

11 Potilasohjeet mobiilisti [ MOBIILISOVELLUS ]

12 Punkinpurema vei teho-osastolle [ PUUTIASIAIVOKUUME ]

14 Hoitamalla hampaita hoidat terveyttä [ KANSANTERVEYS ]

15 Eksotessa tapahtuu [ AJANKOHTAISTA ]

16 Hoida perussairauksiasi myös epidemian aikana [ AJANKOHTAISTA ]

18 Keskussairaalan kartta [ ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA ]

19 Reippaasti suu auki [ KOLUMNI ]

s. 9s. 4

KU

VA M

INN

A M

ÄNTT

ÄRI

LÄSNÄ ARJESSA

KU

VA T

IINA

SUO

MAL

AIN

EN

PUNKIN PUREMA VEI TEHO-OSASTOLLE

s. 12K

UVA

MIN

NA

MÄN

TTÄR

I

KORONA-AJAN PALVELUT

S. 16–18

[ SISÄLLYS ]

2 EKSOTE

Tätä kirjoittaessa on huhtikuun alku. Valoa riittää pitkään iltaan, muutto-linnut tekevät paluuta ja leskenlehdet puskevat esiin maasta. Kevät etenee, mutta mikään ei ole enää ennallaan.

Me kaikki tiedämme koronavirusepidemian vakavuuden ja sen, että elämme aivan poikkeuksellisia aikoja. Suomi ja suomalaiset ovat ennenkin selvinneet erilaisista koettelemuksista ja me selviämme tästäkin. Oleellista on säilyttää yhtenäisyys, auttaa muita, pitää mieli niin virkeänä kuin mahdollista ja uskoa, että tämä tulee myös päättymään.

Epidemian huippu saavutettaneen Eksoten alueella vasta loppukeväällä tai alkukesästä. Eksote on varautunut hyvin sekä henkilöstön että tilojen osalta. Aloimme valmistautua koronaan hyvin etupainotteisesti, ja se on auttanut meitä. Kiireetöntä toimintaa on ajettu alas. Tehohoidon osaajia on koulutettu ja tehohoitopaikkojen lisäämiseen on varauduttu. Olemme rekrytoineet myös opiskelijoita ja nuorimpia vapaaehtoisia eläkkeelle jääneitä sekä kuntien palveluksessa olevia terveydenhuollon koulutuksen omaavia henkilöitä, jotta tilanteen mahdollisesti pahentuessa olisi reserviä. 

Ymmärrettävästi kansalaisia huolettaa hoitohenkilöstön ja tehohoitopaik-kojen riittävyys. THL:n maaliskuisen lievimmän mallinnuksen mukaan epidemian huipulla sairaalahoitoa tarvitsevia olisi Eksoten alueella noin 25 henkilöä ja tehohoitoa tarvitsevia 8 henkilöä. On kuitenkin olemassa monenlaisia ja paljon synkempiä mallinnuksia. Tehohoitokapasiteetin riittävyys on epävarmaa, jos tartuntoja ei kyetä kontrolloimaan. Siksi on ehdottoman tärkeää, että me kaikki noudatamme rajoittamistoimia ja vältämme lähikontakteja.

Nämä mallinnukset muuttuvat todennäköisesti viikoittain, kun saamme kokemusta Suomen koronapotilaiden hoidosta. Tehohoitopaikkojen määrää voidaan koronapotilaita varten Etelä-Karjalassa kasvattaa aina 30 paikkaan asti, ja silloin jää vielä 4 tehohoitopaikkaa muuhun akuutti-toimintaan. Sairaansijoja keskussairaalassa on 265, joista tarpeen mukaan muuttuu koronapotilaiden hoitoon tarvittava määrä.

Rohkeus, yksinkertaisuus ja ihminen ovat Eksoten uudet toiminnan peri-aatteet. Ne pätevät hyvin myös kriisiaikoina. Periaatteiden ei ole tarkoitus olla pelkkää sanahelinää, vaan ne ohjaavat toimintaamme. Tavoitteena on, että maakunnan asukkaat saavat palvelua mahdollisimman hyvin ja nope-asti. Kaiken keskiössä on ihminen, niin normaali- kuin poikkeusoloissa.

Voimia ja uskoa parempaan huomiseen!

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin lehti eteläkarjalaisille Huhtikuu 2020Julkaistaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä

JULKAISIJAEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta p. 05 352 000 (vaihde)

PÄÄTOIMITTAJA viestintäjohtaja (sij.) Heini Hyvärinen

TOIMITUSSIHTEERI Minna Helle, viestinta@eksote.fi

TOIMITUSKUNTA Karoliina Caforio, Minna Helle, Heini Hyvärinen, Minna Mänttäri, Tiina Suomalainen

KUVAT Olli-Pekka Latvala, Kimmo Metsälä, Arttu Muukkonen, Minna Mänttäri, Mikko Nikkinen, Jorma Simolin, Tiina Suomalainen, Canva, Buddy Healthcare, Shutterstock

ULKOASU JA TAITTO Avidly, Lappeenranta

PAINO Sanomapaino Oy, Vantaa 2020

PAINOS 81 000 kpl

ILMESTYMISPÄIVÄ 23.4.2020

ISSN-L 2243-2094ISSN 2243-2094 (painettu)ISSN 2243-2108 (verkkojulkaisu)

KANNEN KUVA Mikko Nikkinen

Eksote

Yhdessä yli poikkeusaikojen

Timo Saksela toimitusjohtaja

[ PÄÄKIRJOITUS ]

KU

VA A

RTT

U M

UU

KK

ON

EN

[ PÄÄKIRJOITUS ]

EKSOTE 3

TEKSTI TIINA SUOMALAINEN KUVAT MINNA MÄNTTÄRI

Valmiuskeskus auttaa hädässäImatralla eläydyttiin kuvitteelliseen häiriötilanteeseen, jossa myrsky oli aiheuttanut laajat sähkö- ja vesikatkot ja koulu syttynyt palamaan. Urheilutalolle perustettu alueellinen valmiuskeskus kokosi auttajia ja autettavia.

Etelä-Karjalassa on viimeisen parin vuoden ajan kehitetty alueellista valmiuskeskustoimintamallia.

Valmiuskeskus antaa asukkaille suojaa ja huoltoa muun muassa sähkökatkon, vedenjakeluhäiriön tai myrskyn yllättäessä.

Valmiuskeskuksen periaate voisi toimia myös esimerkiksi epidemiassa, jos ihmiset on saatava keskitetysti yhteen paikkaan.

Alueellisia valmiuskeskuksia voidaan perustaa kunkin häiriötilanteen mukaan eri puolille Etelä-Karjalaa liikuntahalleihin, kylätaloihin tai vastaaviin. Tarjolla on ruokaa, ensiapua, hen-kistä tukea, vaatteita, lyhytaikaista majoitusta, peseytymismahdollisuuksia ja tarvittaessa myös terveydenhuoltoa.

[ VALMIUSKESKUSHARJOITUS ]

4 EKSOTE

Etelä-Karjalan valmiuskeskustoimintaa harjoitellaan jokaisessa kunnassa, ja palaut-teen perusteella mallia hiotaan lisää. Syksyllä 2018 valmiuskeskusharjoitus oli Luumäellä, keväällä 2019 Lappeenrannassa, syksyllä 2019 Parikkalassa ja keväällä 2020 Imatralla. Ensi syksynä harjoitus pidetään Savitaipaleella, jossa tavoitteena on viranomaisten ja vapaaeh-toisten yhteistyön kirkastaminen.

Etelä-Karjalassa valmiuskeskus on Eksote-vetoinen. Eksotelta toiminnassa ovat mukana muun muassa sosiaalipäivystys, palveluohjaus, kotihoito, avoterveydenhuolto ja ensihoito.

Yhteistyötä tehdään Etelä-Karjalan pelastus-laitoksen, kunkin kunnan viranomaisten ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Etelä-Karjalan mallissa ovat mukana SPR, joka koordinoi VaPePan toimintaa. VaPePassa mukana olevia

järjestöjä ovat Martat ja Pelastakaa Lapset ry. Myös kirkon henkinen apu on osa toimintaa.

Helmikuussa valmiuskeskusharjoitus järjes-tettiin Imatralla, jossa valmiuskeskuksena toimi urheilutalo. Kuvitteellinen tilanne oli tämä: Voimakas myrsky oli aiheuttanut laajat sähkö- ja vesikatkot. Lisäksi Kosken koulu syttyi palamaan, ja oppilaat evakuoitiin valmi-uskeskukseen.

Valmiuskeskusharjoituksessa Imatralla helmi-kuussa koululaiset eläytyivät potilaiden rooliin.

Lisa hyppää toiminnallisen tilan patjalla. Valmiuskeskuksessa tarjotaan lapsille ja nuorille ajanvietettä. Mallin takana on Pelastakaa Lapset ry:n lapsiturvallinen tila.

Juttuun on haastateltu erityisasiantuntija Kati Loisaa Eksoten sosiaalipäivystyksestä ja Eksoten valmiuspäällikkö Kristiina Kapulaista.

[ VALMIUSKESKUSHARJOITUS ]

EKSOTE 5

Kuvitteellisessa tianteessa Kosken koulu on syttynyt palamaan ja oppilaat evakuoidaan valmiuskeskukseen. Samaan aikaan voimakas myrsky on aiheuttanut laajat sähkö- ja vesikatkot.

Eksoten valmiuspäällikkö Kristiina Kapulainen (etualalla) on ollut kehittämässä Etelä-Karjalan valmiuskeskusmallia.

Valmiuskeskuskoordinaattori Sanna Tomppo antaa tilannekatsausta johtoryhmäläisille ja kyselee ensiavun tilannetta. Harjoitus edellyttää eläytymistä kaikilta osallistujilta.

Valtteri ja Juuso harjoittelevat kylkiasentoa. Liikuntapalveluiden Riitta Auvinen opastaa.

Marttojen pöydälle on koottu kotivaraan tarvittavia perustarvikkeita. Kuivaruoan ja säilykkeiden lisäksi kotoa olisi hyvä löytyä myös paristoilla toimiva radio sähkökatkoksen varalle.

Valmiuskeskusharjoituksessa myös tanssittiin. Juliet Kosken koulusta opettaa luokkakavereilleen koreografiaa, jonka hän on opetellut Tiktokista.

KUVAT MINNA MÄNTTÄRI

[ VALMIUSKESKUSHARJOITUS ]

6 EKSOTE6 EKSOTE

[ SISÄINEN JA ULKOINEN TARKASTUS ESITTÄYTYY ]

TEKSTI JA KUVA MINNA MÄNTTÄRI

Poikkeamien paikallistaja ja epäkohtien etsijäSisäinen tarkastaja Arto Kivelä ja arviointi-päällikkö Taija Myyrä pyrkivät kumpikin työssään siihen, että Eksotessa hommat hoituvat parhaalla mahdollisella tavalla. – Tehtävämme on kertoa, miten asiat oikeasti ovat, ei miten niiden halutaan olevan.

Eksotessa ei sisäinen tarkastaja pääse hiipimään kenenkään oven taakse huomaamatta. Siitä pitävät huolen Arto Kivelän puukengät.

- Niiden kopinan kyllä tunnistavat kaikki, naurahtaa Kivelän kollega Taija Myyrä.

Kivelän tulessa taloon vuonna 2011 kuuluivat sisäisen tarkastajan työnkuvaan myös arvi-ointipäällikön tehtävät. Asiaan tuli muutos syksyllä 2018, kun sisäinen ja ulkoinen tarkastus erotettiin toisistaan ja Taija Myyrä astui arviointipäällikön virkaan. Roolien eriyttämisestä on tullut paljon kiitosta. – Se on nähty edistyksellisenä ratkaisuna. Tällä hetkellä Eksotessa tehdään tarkastustyö-tä korkeiden ammatillisten kriteerien mukaan ja olemme siitä hyvin ylpeitä.

Tarkastaja ei ole tuomariSisäinen ja ulkoinen tarkastus voivat olla mo-nelle maallikolle hankalia käsitteitä. Kummas-sakin työssä nostetaan esille epäkohtia, mutta siinä missä sisäisen tarkastajan tehtävänä on seurata lukuja, etsiä poikkeamia ja valvoa, että tavoitteisiin pyritään tehokkaasti, ulkoisessa tarkastuksessa kyseenalaistetaan se, ovatko tavoitteet ylipäänsä järkeviä. Sisäinen tarkastaja siis katsoo, että asiat tehdään oikein ja ulkoi-sessa tarkastuksessa katsotaan, tehdäänkö oikeita asioita.

– Harhakäsitys, jota joutuu jatkuvasti oikomaan, on että tarkastajalla olisi valta kieltää jotain tai antaa lupia. Esimiehet antavat määräyksiä, eikä tarkastaja ole kenenkään esimies, Kivelä selventää.

Sisäisen tarkastajan esimies on toimitusjohtaja: sieltä tulevat kaikki toimeksiannot ja hänelle Kivelä myös raportoi työnsä tulokset. – Tehtäväni on auttaa hallitusta ja toimitusjoh-tajaa tekemään parempia päätöksiä ja nähdä ennalta mahdolliset riskit, jotta johto osaa niihin varautua. Parasta työssäni ovatkin ne hetket, kun karikot onnistutaan väistämään ajoissa.

Tarkastuslautakunnan oikea käsiArviointipäällikön toimintaa ohjaa Eksoten valtuuston kuntalain mukaisesti asettama tarkastuslautakunta, joka koostuu vaaleilla valituista, organisaation ulkopuolisista henki-löistä. Arviontipäällikkö on siis täysin johdosta riippumaton henkilö, toisin kuin sisäinen tarkastaja. – Saan kaikki toimeksiannot tarkastuslauta-kunnalta, joka nostaa arvioitavaksi haluamiaan asioita, Taija Myyrä kertoo. – Yhdessä lauta-kunnan kanssa laaditun arviointisuunnitelman pohjalta lähden hankkimaan tarvittavaa tietoa esimerkiksi haastattelujen tai pistokokeiden avulla ja käymällä läpi dokumentteja.

Arvioinnin tuloksista arviointipäällikkö koostaa raportin, jonka vastuulliset saavat tuoreeltaan luettavaksi ja voivat hyödyntää sitä työssään. Kaikki vuoden aikana kertyneet raportit kootaan yhdessä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kanssa arviointikertomukseksi, mikä on tärkeä työkalu koko organisaation toiminnan kehittä-misen kannalta. – On kyse sen varmistamisesta, että veronmak-sajien rahat on käytetty tarkoituksenmukaisesti. Erityisen hienoa on myös saada positiivista palautetta organisaation sisältä, että on saanut muutosta aikaiseksi.

Älä ammu viestintuojaaKumpikin on työssään törmännyt siihen, ettei kyseenalaistajaa aina katsota hyvällä. Negatiivi-sen viestintuojan rooli painaa välillä hartioita. – On hyvä muistaa, että emme arvioi ihmisiä vaan menettelytapoja emmekä halua pahaa kenellekään. Olemme johdon sparraajia, emme kenenkään vihollisia. Jos asiat on organisoitu oikein, se on kaikkien yhteinen etu.

”On hienoa saada muutosta aikaiseksi.”

-Taija Myyrä

Arto Kivelä ja Taija Myyrä

EKSOTE 7

TEKSTI TIINA SUOMALAINEN KUVAT MIKKO NIKKINEN, KIMMO METSÄLÄ, OLLI-PEKKA LATVALA

Eksote tulee paikallisesti herkästi esiin ongelmien kautta. Valtakunnallisesti tilanne on toinen: Eksote on ollut asiakaslähtöisten palvelujen kehittämi-

sessä edelläkävijä, jonka ratkaisuja on palkittu ja jonka palveluihin ammattilaiset tulevat tutustumaan eri puolilta Suomea.

Yksi Eksoten menestystarinoista on kotikuntou-tus. Kun Eksote perustettiin, kuntoutuksessa työskenteli muutama fysioterapeutti. Nykyään kotikuntoutuksessa työskentelee nelisenkym-mentä fysioterapeuttia, toimintaterapeuttia ja kuntouttavaa lähihoitajaa. Tarjolla on erilaisia kuntoutusjaksoja asiakkaan tarpeiden mukaan. – Kuvaavaa on, että kun koko Suomessa vuonna 2013 kotikuntoutuksessa työskenteli 56 fysioterapeuttia, niin näistä 30 työskenteli meillä, huomauttaa Eksoten kehitysjohtaja Merja Tepponen.

Palvelut paremmin saatavilleKlinikka-auto Mallu kurvasi kylille jo vuonna 2010. Nykyään maakunnan asiakkaita palvelee myös laboratorioauto Malla. Muita liikkuvia palveluja ovat muun muassa yhden hengen liikkuva päivystysyksikkö, perhepalvelujen ja koulun yhteinen Taho-auto ja nuorisopsykiatri-an liikkuva ryhmä.

Kymmenen vuoden aikana on kehitetty kiivaasti myös digitaalisia palveluja. Eksoten sähköises-sä asioinnissa voi hoitaa monia asioita, mutta digitalisaatiota viedään muuallekin. Esimerkiksi kotihoidossa hyödynnetään virtuaalikäyntejä.

– Myös ammattilaisten saatavuutta on pyritty lisäämään, esimerkiksi sairaanhoitajien lääkkeenmääräämiskoulutuksella ja asiantun-tijafysioterapeuttien koulutuksella, Tepponen lisää. 

Fysioterapeuteille voi tilata ajan sähköisesti, eikä fysioterapeutin ohjausvastaanotolle tarvitse lähetettä.

Yhdeltä luukultaEksote on kehittänyt aktiivisesti myös matalan kynnyksen palvelujaan. Ison avun, Lasten ja nuorten talon, Aikuisten keskuksen sekä mielenterveys- ja päihdevastaanoton periaat-teena on, että asiakas saa yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta yhdeltä luukulta ilman lähetettä.

Terveyskeskusten muuttuminen hyvinvointi-asemiksi ei ollut pelkkä sanaleikki, vaan tavoitteena on edistää kansalaisten kokonais-valtaista hyvinvointia.

Eksoten kymmeneen vuoteen mahtuu myös uuden sairaalasiiven rakentaminen. Perintei-sen sairaalapäivystyksen tilalle on kehitetty yhteispäivystys, jossa toimii yleis- ja erikoislää-ketieteen päivystyksen lisäksi sosiaalipäivystys ja kotiin vietävien palvelujen koordinointi.  

Hyviä tuloksiaEksote on toimillaan pystynyt parantamaan hoitotuloksia ja leikkaamaan kustannuksia.  – Esimerkiksi lastensuojelun sijoitukset ovat meillä olleet laskussa, päinvastoin kuin muualla. Ja kotihoidon palveluja on saatavilla myös öisin ja viikonloppuisin, mikä ei ole suinkaan itsestäänselvyys. Mallu-auton influenssarokotuksille kiitos, yli 65-vuotiaiden rokotuskattavuus on meillä vuonna 2018 maan korkein, Tepponen kertoo.

Erikoissairaanhoidon jonot ovat Etelä-Karjalan keskussairaalassa useilla aloilla valtakunnan lyhyimpiä. Hoitoon pääsy perusterveyden-huollossa on edelleen paikoitellen hidasta. Erityisesti pieniin kuntiin on ollut vaikea saada lääkäreitä. – Tätä on edelleen parannettava.

Eksote on kymmenen elinvuotensa aikana pyrkinyt tuomaan palveluja lähelle asiakasta. Tämä on onnistunut muun muassa liikkuvien palvelujen, digitalisaation ja matalan kynnyksen palvelujen avulla.

Edelläkävijä monessa asiassa

Kehitteillä on uusi malli, jossa hyvinvointiasemilla työskentelee elintapa­valmentaja tiiviissä yhteistyössä kuntien liikuntatoimen kanssa. 

Eksoten kehitysjohtaja Merja Tepponen.

Laboratorioauto Mallan tunnistaa sen vihreästä väristä.

[ EKSOTE 10 VUOTTA ]

8 EKSOTE

TEKSTI TIINA SUOMALAINEN KUVAT MIKKO NIKKINEN, JORMA SIMOLIN, TIINA SUOMALAINEN

Eksote tukee, auttaa ja kouluttaa. Kolme etelä karjalaista kertoo kokemuksistaan.

Kokemusasiantuntija tuo ymmärrystä”Olen kärsinyt viimeisen kymmenen vuoden ajan mielenterveysongelmista. Olen ylisuorittaja ja ajan itseni herkästi uupumukseen.

Terapeuttini vinkkasi minulle Eksoten koke-musasiantuntijakoulutuksesta. Otin asiasta selvää ja innostuin. Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on oma tai läheisen kokemus jonkin palvelun asiakkaana olemisesta, tietystä elämäntilanteesta, sairaudesta tai vammasta.

Kävin koulutuksen viime syksynä. 50-tuntisen koulutuksen ydinsisältö oli oman tarinan työstä-minen. Samalla, kun voi olla muille tukena, oppii ymmärtämään myös itseään paremmin.

Eksoten kokemusasiantuntijarekisterissä on mukana satakunta ihmistä. Joukkoon kuuluu muun muassa sairauksien, vammojen, päihteiden, velkaantumisen ja lastensuojelun palvelujen kokemusasiantuntijoita.

Koulutuksen jälkeen pääsin vertaisohjaajaksi Imatran toimintakeskus Porttiin. Siellä kokoon-tuu mielenterveyskuntoutujien vertaisryhmä, jossa toimin vetäjänä. Saan työstä korvauksen.

Olen käynyt myös Etelä-Karjalan keskussairaa-lan psykiatrisella osastolla puhumassa alan opiskelijoille.

Lisäksi jaan kokemuksiani Instagramissa ja blogissani Keittiöpsykologiaa ja kädentaitoja.

Haluan tuoda sosiaalisessa mediassa esiin sitä, että elämä on muutakin kuin loistavia onnis-tumisia. Kuvittelin itse aiemmin, että kaikilla muilla menee elämässä hurjan hyvin – ja se loi minulle lisää paineita. Nyt tiedän, että näin ei ole. Mutta tiedän myös, että kaikesta voi selvitä.”

Janni Väkevä, 29, Imatra

Isiä ei unohdeta synnärillä”Olen kolmen lapsen isä Lappeenrannasta. Kaikki lapsemme ovat syntyneet keisarinlaik-kauksella, ja olen ollut mukana jokaisessa synnytyksessä.

Leikkaussalissa olen kokenut jännittäviä tunteita. Eniten minua on ihmetyttänyt keisarin-leikkauksissa se, kuinka paljon leikkaussalissa on väkeä – on gynekologia, kätilöä, anestesia-lääkäriä, anestesiahoitajaa, instrumenttihoita-jaa ja passaria.

Kun nuorin lapsemme syntyi marraskuussa, pääsimme heti synnytyksen jälkeen yhdessä perheheräämöön. Vauva oli myös alusta asti äidin rinnalla.

Perheheräämö oli meille positiivinen yllätys. Oli hienoa saada olla heti yhdessä, ilman pitkää jännittävää odotusta. Kuulimme, että perhe-heräämö on saatu Etelä-Karjalan keskus-sairaalan synnytysosastolle viime vuonna.

Ensimmäisen lapsen syntymästä on jäänyt mieleeni se, miten kätilö opetti minua kylvettä-mään vauvaa sillä välin, kun odotin puolisoani osastolle. Se oli todella mukava kokemus. Huomasin, että hei, hommahan toimii!

Vauva-arkemme on lähtenyt sujumaan hyvin. Haluaisin olla enemmän vaimoni tukena, sillä tiedän, että kotivanhemmuus on rutiinien täyttämää ja ajoittain hyvin rankkaa. Olin itse kotona yli vuoden esikoisemme kanssa.

Mikko Saarinen, 39, Lappeenranta

Mallu tuo palvelut lähelle”Paluumuutimme vaimoni kanssa Etelä-Suo-mesta takaisin Uukuniemelle 12 vuotta sitten. Ostimme talon terveyskeskuksen naapurista sillä ajatuksella, että palvelut olisivat lähellä. Mutta sitten Eksoten syntyessä koko terveys-keskus lakkautettiin.

Onneksi tilalle tuli Mallu-auto. Minulla on Marevan-lääkitys, ja joudun käymään veriko-keissa kerran tai kaksi kuukaudessa. Ilman Mallua joutuisin ajamaan verikokeisiin Parikka-lan terveysasemalle, jonne kertyy 45 kilometriä matkaa. Mallun pysäkille on meiltä vain kolme kilometriä.

Mallun henkilökunta on aivan loistavaa. Parem-paa ei voisi toivoa. Heidän kanssaan hoituvat kaikki, reseptit ja muut.

Ihmiset herkästi valittavat sitä, miten terveys-palveluja vain karsitaan. Minä en ole huolissani, vaan minusta meillä on kaikki hoidettu hyvin.

Arvi Haverinen, 79, Uukuniemi

Läsnä arjessa

Nyt tiedän myös, että kaikesta voi selvitä.

Mikko Saarinen perheineen.

Janni Väkevä.

Arvi Haverinen ja sairaanhoitaja Leena Paajanen.

[ KOKEMUKSIA PALVELUISTA ]

EKSOTE 9

[ EKSOTE SOSIAALISESSA MEDIASSA ]

TEKSTI MINNA MÄNTTÄRI KUVAT EKSOTEN ENSIHOIDON SOMETIIMI

Eksoten ensihoitajat hallitsevat elvyttämisen lisäksi myös sosiaalisen median. Sisältöä ideoidaan porukalla ja tärkeintä on tekemisen ilo.

Sosiaalisen median rooli tiedonvälittäjä-nä on tänä päivänä todella merkittävä. Tämän tietävät hyvin myös Marika Sormunen, Antti Peltola ja Mikko

Aaltonen, jotka ovat osa viisihenkistä Eksoten ensihoidon sometiimiä. Jo kahden vuoden ajan he ovat hoitotyönsä lisäksi tuottaneet sisältöä YouTubeen, Facebookiin, Instagramiin ja Twitteriin.

Sisältö kanavilla on monipuolista: Instagra-mista löytyy pieniä kuvatarinoita, YouTube puolestaan tarjoaa esimerkiksi kurkistus-ikkunan ensihoitajan työpäivään, tietoiskuja potilasturvallisuudesta ja ohjeita vastuulliseen vapunviettoon. Yhteistä kaikelle sisällölle on kepeys, pieni pilke silmäkulmassa. – Kun mukana on sopivasti huumoria, niin vakavakin asia menee paremmin perille, sanoo Mikko Aaltonen, jonka kasvot ovat tutut #olekuinmikko-valistusvideoista.

– Ja mainittakoon tässä myös, että yksikään ambulanssi ei seiso somettamisen takia, Aaltonen korostaa.

– Työvuorolistassa on erikseen toimistopäiviä, jolloin meidän on mahdollista keskittyä sisällöntuotantoon. Se on myös edellytys sille, että voimme tuottaa laadukasta sisältöä.

Katsojan huomio kiinnittyykin sisällöissä juuri laatuun. Videot ovat huolella editoituja ja kuvissa sävyt niin kuin pitää. Porukan itseoppi-neeksi videoguruksi paljastuu Antti Peltola. – 13 vuotta sitten ostin ensimmäisen kameran ja siitä se sitten lähti. On ollut tosi mielekästä tehdä näitä videoita osana omaa työtä.

Tarina on tärkeinOma kiinnostus asiaan on tärkeässä roolissa silloin, kun sometetaan työroolissa. – Ei tätä väkisin voisi tehdä. Eikä ole koskaan tullutkaan sellaista oloa että plääh, mitähän tässä nyt keksisi. Videokuvauksissa meillä on yleensä ihan hillittömän hauskaa, Marika Sormunen naurahtaa.

Sisältöä pyritään julkaisemaan tasaisesti ym päri vuoden. Päivityksiä suunnitellaan etukäteen kalenterin kanssa, huomioiden muun muassa juhlapyhät, mutta tilaa on myös spontaaneille tilannepäivityksille, kuten kelivaroituksille. Ensihoitajilla on yhteinen kuvapankki, mistä tarvittaessa poimitaan sisältöä. – Tärkeintä on kuitenkin tarina, se on meidän juttu. Jos julkaisemme jotain, siihen pitää olla aina hyvä syy.

Totuuden asialla ilon kauttaJokainen päivitys käy läpi tarkan seulan ennen julkaisua. – Kun toimitaan sote-alalla, täytyy aina miettiä tarkkaan, mitä julkaisee, Marika Sormunen painottaa. – Tarvittaessa konsultoimme esimiehiä, esimerkiksi hyväksytämme heillä isommat videosarjat, mutta muuten meillä on hyvin vapaat kädet julkaisujen suhteen.

– Ensihoidosta on uutisoitu mediassa usein aika ikävään sävyyn eivätkä tosi-tv-ohjelmatkaan anna työstämme kovinkaan realistista käsitystä. Haluamme omalla toiminnallamme somessa tuoda esiin totuudenmukaista kuvaa ensi-hoidosta sekä myös Eksotesta työnantajana ja oikaista väärää tietoa positiivisessa hengessä, ilon kautta. Saamamme positiivisen palautteen perusteella olemme siinä myös onnistuneet.

Painavaa asiaa kepeällä otteella

Eksoten yleiset some-tilit:

/Eksote

/Eksote

Eksote - Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

/company/eksote

Eksoten ensihoito:

/Eksote ensihoito

/Eksoten Ensihoito

EKSOTE Ensihoito

/eksote.ensihoito

Instagramissa löytyvät:

• eksotesynnytykset• eksotelastenosasto• eksotekuntoutus• eksotentukisuhdetoiminta• eksote.turvakoti

Saimaan ammattiopisto Sampon tilit:• sampoterkkari_imatra• sampothpaula• sampokuraattorit_imatra• sampokuraattorit• sampopsykologiimatra

Muut Eksoten FB-kanavat

• Eksoten hoivapalvelut • Eksoten tukisuhdetoiminta • Eksoten työpajat • Terveysneuvontapiste Neupis • Eksoten vammaispalvelut • Eksoten sijaisperhetoiminta • Eksoten turvakoti• Eksote synnytykset • Hyvinvoinnin ja terveyden

edistäminen / Eksote • Eksoten neuvolat • Eksoten toimintakeskus Veturi

Ensihoitajat ja pelastajat valmistautuivat itsenäisyys-päivään.

Tetris-haasteessa näytettiin, mitä ambulanssi pitää sisällään.

10 EKSOTE

[ MOBIILISOVELLUS ]

TEKSTI TIINA SUOMALAINEN KUVAT TIINA SUOMALAINEN, BUDDY HEALTHCARE

Endoskopiayksikön toimenpiteeseen me-nevät potilaat ovat viime elokuusta lähtien saaneet ajanvarauskirjeessä kiinnostavan

ehdotuksen: lataa kännykkääsi sovellus ja saat sitä kautta toimintaohjeet.

Kyseessä on BuddyCare eli mobiilinen potilas-ohjausjärjestelmä, jota kokeillaan parhaillaan keskussairaalan tähystys- ja toimenpideyksi-kössä.

Lappeenrantalainen Anni Toikka on yksi sovellusta käyttäneistä. Hän latasi ohjeiden

mukaan sovelluksen Play-kaupasta ja kirjautui koodilla, jonka hän sai ajanvarauskirjeen mukana. Sovelluksesta löytyivät ohjeet, miten toimenpiteeseen pitää valmistautua sekä esitietolomake, jonka Anni täytti. – Sovellus oli tosi kätevä käyttää. Siinä kulki aikajana ja se muistutti minua, mitä piti milloinkin tehdä. Toimenpidettä edeltävänä päivänä se vielä ilmoitti, monelta ja minne minun olikaan mentävä. Tällaisella hajamieliselle ihmiselle muistutukset olivat tarpeen, Anni kertoo.

Perinteinen potilasohje ei häviäPalvelupäällikkö Merja Lampinen korostaa, että perinteiset välineet, kirje ja puhelin, eivät ole häviämässä mihinkään. – Haluamme kuitenkin tarjota asiakkaille myös mobiilisovelluksia, koska se on nykyaikaa.

Tavoitteena on, että BuddyCare-sovellus helpottaa asiakkaan valmistautumista toi-menpiteeseen ja vähentää sairaalaan tulevien tiedustelupuhelujen määrää.

Tiimivastaava Katri Toivakka kertoo, että so-velluksen käyttöä ehdotetaan potilaskirjeessä kaikille endoskopiayksikköön toimenpiteeseen tuleville. – Jos ei halua käyttää sovellusta, sekin sopii. Kirjeessä on myös ohjeet, kuinka toimia tässä tapauksessa.

Eksoten lisäksi BuddyCarea käytetään muissa-kin sairaanhoitopiireissä. – Se sopii erityisen hyvin potilasohjausjärjes-telmäksi poliklinikoille, joilla tehdään paljon toimenpiteitä ja pieniä leikkauksia, kuten esimerkiksi korva-, nenä- ja kurkkutaudeissa, Toivakka mainitsee.

Rohkaisevaa palautettaAnni Toikka kuvailee itseään sovellusten suurkuluttajaksi. BuddyCaren käyttäminen oli hänelle luontevaa ja helppoa. Ainoastaan esitietolomakkeen täyttämisen hän koki hieman hankalana, sillä kysymyksiä oli paljon ja monenlaisia. – Potilasturvallisuus on meille kaiken a ja o. Siksi esitietoja kartoitetaan laajasti. Kysymyk-set on laadittu lääkärien kanssa yhteistyössä, Lampinen korostaa.

Sovelluksesta saatu palaute on ollut Lampisen mukaan rohkaisevaa. Uusia kehittämisideoi-takin on asiakkailta saatu. On jopa kyselty sitä, miksi kaikki hoitopolut eivät voisi mennä mobiiliin.

Hoitohenkilökunnan kannalta miinuksena on koettu se, että sovellusta ei ole vielä integroitu potilastietojärjestelmään. – Toisaalta, hoitaja pääsee seuraamaan sovelluksen kautta potilaan toimintaa. Sitä kautta on helppo lähettää myös viestejä, Toivakka mainitsee.

Lampisen mukaan erikoissairaanhoidossa olisi halukkuutta laajentaa mobiilisovellusten hyödyntämistä. Ensin halutaan kuitenkin seurata BuddyCaren vaikuttavuutta ja kerätä palautetta.

Endoskopiayksikkö on ottanut käyttöön BuddyCare -mobiilisovelluksen sujuvoittaakseen palvelua. Anni Toikka on yksi tyytyväinen sovelluksen käyttäjä.

”Sovellus oli tosi kätevä käyttää.”

Potilasohjeet mobiilisti

Lataa BuddyCare -sovellus AppleStoresta tai GooglePlay kaupasta ilmaiseksi!

Anni Toikka käytti kännykkään ladattua sovellusta apunaan mennessään toimen-piteeseen keskussairaalaan.

EKSOTE 11

Neliraajahalvauksesta toimintakykyiseksi toipunut Mikko Kinnunen ei enää mieti tulevaa, vaan elää päivän kerrallaan.

E lettiin heinäkuun loppua vuonna 2016. Lappeenrantalainen opettaja Mikko Kinnunen oli juuri palannut perheensä kanssa kesälomareissulta: oli ajettu

Pohjanmaan kautta pohjoiseen, piipahdettu Ruotsissa ja körötelty itärajaa pitkin takaisin kotiin. Pian alkoivat oudot oireet. – Niin kuin olisi ollut tukka kipeä. Päänahkaan sattui kun siihen kosketti.

Kinnunen arveli päänsäryn syyksi pitkän automatkan jäykistämät niskat, mutta olo paheni entisestään. Seuraavana aamuna mies ei meinannut enää pysyä pystyssä. – Vaimo talutti minut autoon ja vei Armilan

terveysasemalle. Sieltä lähdettiinkin sitten ambulanssilla keskussairaalaan.

Sairaalasta Kinnunen muistaa välähdyksiä sieltä ja täältä. Sitten pimeni.

Noin viikkoa myöhemmin hän heräsi teho-osastolta hengityskoneesta ja pystyi liikutta-maan vain silmiään ja toista peukaloaan. – Mietin, olenko saanut aivoverenvuodon, mutta sitten tajusin että järki kuitenkin pelaa.

Diagnoosi ei ollut lääkäreillekään alusta asti selkeä. Lopulta selvisi, että Kinnusella oli punkin puremasta tarttuneen puutiaisaivokuu-meen aiheuttama neliraaja- ja keuhkohalvaus sekä Guillain–Barrén oireyhtymä eli hermo-juuritulehdus. – En tiedä, missä sain tartunnan. Sitä punkkia en koskaan nähnyt. Toisin kuin borrelioosissa, puutiaisaivokuumetartuntaan ei tarvita punkin kiinnittymistä iholle, riittää että se käy vähän maistelemassa.

Kuntoutusta ja kovia kipujaTeho-osastolla Mikko Kinnunen makasi kuu-kauden. Hengityskoneen vuoksi puhuminen ei onnistunut, mutta toimivalla peukalollaan hän pystyi onneksi käyttämään pallohiirtä ja iPadin kommunikointiohjelmaa. Pikkuhiljaa muutkin sormet alkoivat liikkua ja varpaitakin pystyi heiluttelemaan. Kun keuhkotkin alkoivat toimia, Kinnunen siirrettiin Armilan sairaalan vaativan kuntoutuksen osastolle. Siellä vierähti koko syksy.

– Hoito oli todella hyvää ja asiantuntevaa. En muista kauanko kesti, että pääsin jaloilleni. Ensin harjoiteltiin pystyssä olemista ja siitä sitten pikkuhiljaa kävelemistä. Treenasin muun muuassa sellaisessa ”vauvakiikussa”, jossa ei päässyt kaatumaan, vaikka jalat eivät ihan pitäneetkään.

Ensimmäisten kolmen kuukauden aikana kipu oli lähes jatkuvaa, vahvasta lääkityksestä

Melkein kaikki piti opetella uudelleen

Punkin purema vei teho-osastolle:

Nojapyörä on Mikko Kinnuselle mieluisa

kulkupeli, jolla voi hurauttaa vaikka geo kätköilemään

[ PUUTIAISAIVOKUUME ]

TEKSTI & KUVAT MINNA MÄNTTÄRI

12 EKSOTE

huolimatta. Ensin Kinnunen ihmetteli, miksi fysioterapeutit koko ajan juttelivat niitä näitä, kunnes hän tajusi että he vain yrittivät ohjata hänen huomionsa pois kivusta. – Koko autonominen hermostoni oli aivan sekaisin, hikoilin ja sydän hakkasi. Sitten yhtenä aamuna heräsin outoon oloon, ettei olekaan yhtään hiki. Syke oli laskenut ja kivut vähentyneet todella paljon, yhdessä yössä.

Yksi ruokakassi kerrallaanJotta osastolta pääsi kotiutumaan, piti päästä sängystä ylös ja kyetä käymään vessassa itsenäisesti. Loppuvuodesta Mikko Kinnunen täytti kriteerit ja pääsi jouluksi kotiin. – Muuten olin ihan karmeassa kunnossa. Jos istuin sohvalle, en päässyt siitä omin avuin ylös. Saatoin myös unohtaa, ettei jalka nouse entiseen malliin ja kaatuilin miten sattuu. Perhe joutui minua sitten nostelemaan.

Toimintaterapiassa Kinnunen kävi vuoden ver-ran, lisäksi tulivat fysioterapeutin kotikäynnit. Itsenäinen harjoittelu oli pääroolissa ja siihen Kinnunen sai ammattilaisilta hyvät ohjeet. Myös nopea edistyminen motivoi. – Kun kotiuduin, käteni puristusvoima oli vain puoli kiloa. Sillä ei nosteta edes maitopurkkia, mutta se tuplaantui kahdessa viikossa. Muistan, miten riemuissani olin kun toimintaterapeutti sanoi jossain vaiheessa että nyt se alkaa olla samaa luokkaa kuin seitsemänkymppisellä naisella. Olin että vau, hehän tekevät vaikka mitä.

Juosta ja hypätä Kinnunen ei osaa, mutta muuten arki sujuu kohtalaisesti. Hän pystyy huolehtimaan itsestään, ajamaan autoa ja polkupyörää ja kantamaan kaupasta yhden ruokakassin kerrallaan. Särkylääkkeisiin hän joutuu edelleen turvautumaan päivittäin, myös tärinä ja krampit vaivaavat ja vasen käsi toimii ainoastaan kyynärpäästä alaspäin. – On pitänyt haudata haaveet bikinifitnessin MM-kisoihin osallistumisesta, hän virnistää.

Huumori ja itseironia ovatkin olleet tärkeitä selvitymiskeinoja.

– Jos olisi liikaa jäänyt surkuttelemaan, niin eihän siitä olisi mitään tullut.

Vaikka Kinnunen on tehnyt kaikkensa kuntoutu-akseen, hän ei ole missään vaiheessa haaveillut siitä, että palaisi ennalleen. – Olen realisti. Jo sairaalassa ajattelin, että kunhan saisin edes jonkinlaisen toimintakyvyn, niin se olisi siistiä.

Kinnusen sairastama puutiaisaivokuume on tiettävästi vakavinta laatua, mitä Etelä-Karjalassa on sairastettu. Hän on yrittänyt etsiä netin kautta kohtalotovereita, joita on löytynyt enimmäkseen naapurimaan puolelta. – Facebookista löysin ruotsalaisen vertaistuki-ryhmän, siellä nämä tapaukset ovat yleisempiä kuin Suomessa.

Väsymys jatkuvana seuralaisenaTällä hetkellä kuntoutustuella oleva Mikko Kinnunen on yrittänyt työelämään paluuta muutamaankin otteeseen. Täysi työaika uuvutti kieltenopettajan parissa viikossa, eikä tuntien vähentäminenkään lopulta auttanut. – Meluisa koulu on minulle nykyisin liian kuormittava ympäristö.

Alanvaihtokin on harkinnassa. Käännöstyöt kiinnostaisivat, mutta ihmisten parissa viihtyvää miestä yksinäinen puurtaminen arveluttaa. – Haluaisin olla mahdollisimman paljon sosiaalisissa tilanteissa, mutta ne väsyttävät. Se ristiriita on vielä ratkaisematta.

Eniten arkea haittaakin juuri fatiikki eli invalidi-soiva väsymys. Jos tänään tekee jotain raskas-ta, niin seuraava viikko menee siitä toipuessa. – Mutta jos en tee mitään, niin sekin väsyttää. Pitäisi löytää sopiva kuormituksen taso jolla en väsy liikaa, enkä myöskään ota liian iisisti. Sairastumiseen liittyvä byrokratia vie myös hirveästi voimia, kun joutuu toimittamaan papereita sinne ja tänne ja ramppaamaan lääkäreiden vastaanotoilla.

Kysyttäessä sairastumisen herättämistä tun-teista Mikko Kinnunen ei kaunistele sanojaan. – Teholla maatessa ajattelin, että hyppäisin parvekkeelta jos voisin.

Kun toimintakyky alkoi hiljalleen kohentua, se vaikutti luonnollisesti myös mielialaan. Teholta lähtiessä ajatukset olivat jo astetta valoisampia. – Jätin sinne lapun, jossa luki että kiitos kun jätitte miut henkiin.

Aktiivisen miehen pahin painajainen oli aina ollut se, että hän joutuisi puhe- ja liikuntakyvyt-tömänä muiden avun varaan. – Nyt kun olen kokenut sen, minua ei enää hetkauta juuri mikään mitä itselleni tapahtuu.

Tulevaisuutta kolmen kouluikäisen lapsen isä ei suunnittele eikä edes ajattele. Parasta on elää tavallista arkea, juuri tässä hetkessä. – On mukavaa nähdä lasten kasvavan.

Kiitos kun jätitte miut henkiin.

Ennen sairastumistaan Mikko Kinnunen pärjäsi vähällä unella. Nyt päivätorkuistakin on tullut välttämättömyys

Kodin lähellä oleva metsikkö toimi yhtenä kuntoutuspaikkana. Siellä Mikko Kinnunen harjoitteli liikkumista epätasaisessa maastossa.

[ PUUTIAISAIVOKUUME ]

EKSOTE 13

1. HARJAA HAMPAAT KAHDESTI PÄIVÄSSÄ.

Sähköhammasharja poistaa tutkimusten mukaan plakkia tehokkaammin kuin perinteinen hammasharja. Käsihammas-harjallakin saa puhdasta, kun huolellisesti harjaa.

Ruokailun jälkeen hampaisiin tulee happohyökkäys. Jos harjaa hampaat aamupalan jälkeen, kannattaa odottaa hetki, ettei tule levitelleeksi happoja hampaiden pinnalle.

Muista käyttää fluorihammas-tahnaa.

2. PUHDISTA HAMMASVÄLIT.

Hammasvälit kannattaa puhdistaa päivittäin. Nykyään on tarjolla todella helppokäyt-töisiä välineitä hammasvälien puhdistamiseen, jos kokee hammaslangan hankalaksi käyttää. Kaupasta saa muun muassa muovisia harjatikkuja ja hammasväliharjoja. Myös hammaslankain on hurjan näppärä käyttää.

3. KÄY TARKASTUKSESSA SÄÄNNÖLLISESTI.

Tarkastusväli määräytyy yksilöllisesti. Jos on jokin perussairaus kuten diabetes tai reuma tai jos hampaat ovat erittäin paikatut, voi olla paikallaan tarkastuttaa hampaat jopa puolen vuoden välein. Jos taas hampaat ja ikenet ovat kunnossa eikä paikkoja ole, tarkastuskäyntien välillä voi olla maksimissaan kolme vuotta.

Tärkeintä on, että joku ammattilainen – hammas-lääkäri, hammashoitaja tai suuhygienisti – katsoo suuhun säännöllisin väliajoin. Karies etenee yleensä pitkälle, ennen kuin se alkaa oireilla.

4. PLAKKIVÄRJÄYS KERTOO.

Olemme ottaneet Eksoten hammashoidossa käyttöön uudenlaisen plakkivärjäys-menetelmän. Värjäys kertoo kolmella eri värillä hampaiden plakkitilanteen. Näin suu-hygienisti saa visualisoitua sen, mitkä kohdat hampaista vaativat lisää puhdistamista ja harjaamista.

5. TORJU PARODONTIITTI.

Ienverenvuoto on aina merkki ientulehduksesta. Pitkään jatkuessaan ientulehdus voi kehittyä kiinnityskudostuleh-dukseksi eli parodontiitiksi, joka voi oireilla ienverenvuodon lisäksi myös märkävuotona, pahanhajuisena hengityksenä ja heiluvina hampaina.

Parodontiitti on seurausta huonosta hammashygieniasta. Lisäksi tulehduksen syntyyn vaikuttaa kunkin yksilöllinen riski sairastua.

Parodontiitti voidaan hoitaa hampaat säästäen, jos se havaitaan riittävän ajoissa.

6. PARODONTTIITTI UHKAA TERVEYTTÄ.

Kyseessä on salakavala sairaus, joka saattaa vaarantaa koko terveyden. Parodontiitti aiheuttaa elimistöön niin sanotun hiljaisen tulehduksen, ja se saattaa lisätä sydän- ja verisuonisairauksien, aivohal-vauksen, syöpäsairauksien ja keuhkosairauksien riskiä.

7. JUURIHOIDETUSSA HAMPAASSA PIILEE RISKI.

Juurihoidettujen hampaiden kuntoa on seurattava säännöl-lisesti. Hammasjuuren päähän saattaa tulla oireeton tulehdus, joka ei näy kuin röntgenkuvas-sa.

Erityisesti ennen leikkaukseen menoa hampaiden kunto on tarkistettava röntgenillä, ja vaaralliset tulehdukset hoidet-tava kuntoon.

Suomalaiset ovat huonoja harjaamaan hampaitaan. Tutkimusten mukaan läheskään kaikki eivät harjaa hampaitaan kahdesti päivässä. Harjaustekniikassakin on puutteita, sillä Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan näkyvää plakkia esiintyi 60 prosentilla

niistä, jotka ilmoittivat harjaavansa hampaat aamuin illoin.

Eksoten ylihammaslääkäri, kliinisen hammashoidon erikoislääkäri Mervi Tuomisto antaa vinkit hyvään suuhygieniaan ja kertoo myös, miksi hampaiden ja hammasvälien puhdistukseen kannattaa käyttää aikaa.

Tärkeintä on, että joku ammattilainen katsoo

suuhun säännöllisin väliajoin.

Purukalustoa kannattaa hoitaa hyvin ja säännöllisesti. Tulehdus suussa voi olla terveysriski.

Hoitamalla hampaita hoidat terveyttä

Suun terveyden-huollossa annetaan toistaiseksi korona-

epidemian vuoksi ainoastaan kiireellistä hoitoa ja sellaista puoli kiireellistä hoitoa, jolla estetään tulehdusten akutisoituminen. Toiminta on keskitetty 1.4. alkaen seuraaviin hammashoitoloihin:Parikkala, Imatra, Lappeenrannan keskushammashoitola, Armilan hammashoitola, Keskussairaalan hoitola ja Luumäki

[ KANSANTERVEYS ]

TEKSTI TIINA SUOMALAINEN KUVA SHUTTERSTOCK

14 EKSOTE

Eksoten hallituksen puheenjohtajaksi Anneli Kiljunen

Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja- Liisa Vesterinen jätti eropyyntönsä hallituk-sen puheenjohtajan tehtävästä 10.2.2020.

Eksoten hallituksen 1. varapuheenjohtaja Jarmo Pulli menehtyi 1.2.2020. Hallitus esitti helmikuussa valtuustolle, että valtuusto valitsee hallitukselle puheenjohtajan ja 1. varapuheenjohtajan. Valtuusto valitsi kokouk-sessaan 27.2.2020 hallituksen puheenjohtajak-si kansanedustaja Anneli Kiljusen ja hallituksen 1. varapuheenjohtajaksi Antti Vilkon. 2. vara-puheenjohtajana toimii Heikki Järvenpää.

Hallitus johtaa Eksoten toimintaa. Hallituk-seen kuuluu 13 Eksoten valtuuston valitsemaa jäsentä.

Valtuusto käyttää Eksoten ylintä päätösvaltaa. Jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsevat toimikautensa ajaksi jäseniä valtuustoon kunnan asukasluvun perusteella. Valtuuston jäsenmäärä valtuustokaudella 2017–2021 on 28. Valtuuston tehtävänä on mm. valita Eksoten hallitus, tarkastuslautakunta ja toimi-tusjohtaja, hyväksyä johtosäännöt, tilinpäätös sekä talousarvio ja -suunnitelma.

Terveydenhuollon maksukattokertymät Eksotessa

Kuntoutuksen verkko sivuilta kotiharjoiteohjeita

Kalenterivuoden aikana asiakkaille aiheutuville kunnallisen terveydenhuollon kustannuksille on säädetty vuotuinen enimmäismäärä (maksu katto), joka on 1.1.2018 lukien 683 euroa.

Asiakkaan maksukattokertymän täyttymisen jälkeen kyseiset palvelut ovat maksuttomia kuluvan kalenterivuoden loppuun asti, lukuun ottamatta lyhytaikaista laitoshoitoa, josta kertymän täyttymisen jälkeen peritään 1.7.2018 lukien 22,50/hoitopäivä.

Maksukattokertymään kuuluvat maksut on lueteltu Eksoten verkkosivuilla ja tietoa saa myös terveysasemilta.• Asiakkaan tulee itse huolehtia

maksukattokertymän täyttymisen seurannasta. Eksoten ulkopuolisista kunnallisista terveydenhuollonmaksuista on toimitettava laskukopiot ja maksukuitit heti Eksoten Lappeenrannan asiakasmaksupisteeseen tai Eksoten kirjaamoon osoitteella Valto Käkelän katu 3 C 1, 53130 Lappeenranta, jotta ne huomioidaan vuotuisessa kertymässä.

• Asiakasmaksujen vapaakortti pyydetään sen alueen terveydenhuollon yksiköstä jossa maksukatto täyttyy (Eksote, HUS, KYS jne.).

• Jos ei asioi muualla kuin Eksoten alueella, ei Eksoten myöntämää vapaakorttia tarvita. Terveydenhuollon maksut kertyvät tällöin laskutusjärjestelmään oikein ja järjestelmä muuttaa laskutustiedot maksukaton täyttyessä.

• Muualta kuin Eksotelta myönnetty vapaakortti tulee esittää aina Eksoten yksikössä heti käynnin/hoidon yhteydessä, tai ilmoittaa vapaakorttitieto Eksoten asiakasmaksupisteeseen.

• Eksoten laskutuksen hoitaa Meidän talous- ja Tieto Oy ja laskuihin liittyvät kyselyt (laskun sisältö, eräpäivän muutokset yms.) hoidetaan palvelupuhelimesta 013 339 0750.

• Löydät Eksoten sosiaalipalveluiden verkko-asioinnin kaikki eri mahdollisuudet koottuna Eksoten asiointipalvelu –sivustolta.

Eksoten verkkosivuilta (Terveyspalvelut-> Fysioterapia-> Ohjeita kuntoutujalle) löydät hyödyllisiä pdf-kotiharjoiteohjeita kuntoutujalle aihe alueittain. Tämän lisäksi voit tutustua myös sivun alaosassa oleviin monipuolisiin videoharjoiteohjeisiin.

Samoin Apuvälineet-verkkosivujen alaosasta (Terveyspalvelut-> Apuvälineet) löydät video-ohjeita liittyen apuvälineiden käyttöön, asennukseen, siirtoon, säätämiseen ym.

Lisätietoja maksukatosta Eksoten verkkosivuilta: http://www.eksote.fi/ eksote/maksut-ja-talous/hinnastot/

Ohjeita kuntotujalle: http://www.eksote.fi/ terveyspalvelut/fysioterapia/ ohjeita-kuntoutujalle/

Apuvälineohjeita: http://www.eksote.fi/ terveyspalvelut/apuvalineet/

Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden alueella asuvien ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen on alkanut MAA-hankkeessa

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote) on alkanut 1.3.2020 MAA-hanke, joka keskittyy Eksoten pohjoisissa kunnissa asuvien ikäihmisten hyvinvoinnin tukemiseen. Kehit-tämishankkeen avulla tavoitetaan niitä kotona asuvia ihmisiä, jotka tarvitsevat ohjausta ja apua omaan hyvinvointiinsa ja terveyteensä liittyvissä asioissa. Yhdessä asiakkaan kanssa pyritään löytämään ratkaisuja toimintakyvyn ylläpitämi-seen ja sen lisäämiseen.

MAA-kehittämishankkeessa muodostetaan yhteistyöverkosto, jonka avulla asiakkaita tavoitetaan esimerkiksi sairaalasta kotiutumi-sen vaiheessa sekä erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien kautta. Kehittämistyötä toteutetaan yhteistyössä maaseudun asukkaiden ja heidän omaistensa, kuntien liikuntaneuvojien, järjestö-jen, vanhusneuvostojen sekä muiden maaseudul-le kohdistuvien hankkeiden kanssa.

MAA-hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalous rahasto ja rahoituksen on myöntänyt Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY). Hanke kestää 31.12.2021 asti.

Ajanvaraus 18-v täyt-täneen puolesta vaatii Suomi.fi-valtuutuksen

Varataksesi ajan yli 18-vuotiaan puolesta, tarvitset valtuudet, jotka saat Suomi.fi -palvelusta (suomi.fi/valtuudet). Aiemmin tehty Eksoten puolesta-asioinnin sopimus ajanvarauksen osalta päättyi 10.3.2020 teknisten muutosten vuoksi.

Huom! Myös ne henkilöt, jotka ovat jo aiemmin varanneet aikoja yli 18-v. puolesta, tarvitsevat suomi.fi-valtuudet.

Eksoten asiointipalvelussa voi 18 vuotta täyttäneen puolesta: varata ajan vastaanotolle * olla yhteydessä Eksoten ammattilaisiin ** katsoa laboratoriotuloksia ** tarkastella Marevan-hoitoon liittyviä asioita **

(* Suomi.fi-valtuutus, ** Eksoten palvelusopimus)

Eksoten puolesta-asioinnin sopimus

18 vuotta täyttäneen puolesta asiointiin liittyvät lomakkeet (puolesta-asioinnin sopimus ja ehdot sekä puolesta-asioinnin päättäminen) löytyvät Eksoten verkkosivuilta. Puolesta-asioinnin oikeu-tus tarkistetaan myös puhelimessa asioidessa, kontaktiasioinnissa ja tietojen luovutuksessa.

Hyvinvoinnin tukea ikäihmisille kotiin

[ AJANKOHTAISTA ]

EKSOTE 15

Mikäli et kuule tai pysty tuottamaan puhetta

Koronavirusepidemian aikaisista muutoksista ja palveluista lisätietoja verkkosivuilta: www.eksote.fi/koronavirus

Sivuilta löydät tilannekuvan, toimintaohjeet, tietoa palveluistamme, apua kauppaostoksiin sekä paljon muuta koronavirustietoa.

Jos sairastut koronavirukseen, tee korona-virusoirearvio osoitteessa www.omaolo.fi

Henkeä uhkaavassa tilanteessa soita 112.

Lieväoireisena voit sairastaa rauhassa kotona. Soita päivystys-apuun 116 117 vain, jos vointisi on sellainen, ettet pärjää hengi-tystieinfektion kotihoito-ohjeilla. https://www.terveyskyla.fi/keuhkotalo/tietoa-keuhkosairauksista/ hengitystieinfektiot/itsehoito

Tietoa koronaviruksesta puhelimitse ja chatissa

Puhelinpalvelussa 0295 535 535 ja chatissa saa yleistä tietoa koronaviruksesta.

Neuvonta palvelee arkipäivisin klo 8–21 ja lauantaisin klo 9–15.

Palvelua saa ensisijaisesti suomeksi ja mahdollisuuksien mukaan myös ruotsiksi ja englanniksi. Chat-ikkuna on käytössä Eksoten sivulla, kun asiakaspalvelijat ovat vastaamassa kysymyksiin.

HOIDA PERUSSAIRAUKSIASI MYÖS EPIDEMIAN AIKANASoita tai ota sähköisten palvelujen kautta yhteyttä hoitavaan tahoosi oman yksilöllisen hoitosi turvaamiseksi.

Eksotella on käytössä ympäri vuorokauden Päivystysavun tekstiviestipalvelu henkilöille, jotka eivät kuule tai pysty tuottamaan puhetta. Lähetä tekstiviesti numeroon 040 651 0340.  

Kysymyksiä voi lähettää myös valtakunnalliseen koronavirus neuvontaan tekstiviestits e numeroon 050 902 0163.

Kaikki Eksoten yleisötapahtumat on peruttu toistaiseksi.

Päivittäistä tilannekuvaa jaetaan myös Eksoten Facebook-sivulla!

Tekstiviestipalvelut on tarkoitettu ainoastaan henkilöille, jotka eivät kuule tai eivät pysty tuottamaan puhetta, esimerkiksi kuulo vamman tai muun syyn vuoksi. Numeroihin ei voi soittaa.

Koronavirussivu

VÄLITÄMME NYT PARHAITEN PITÄMÄLLÄ VÄLIÄ

[ AJANKOHTAISTA ]

16 EKSOTE

112 Kun hätä on suuri, soita hätäkeskukseen 112!

Lappeenranta puh. 040 139 0366 puh. 05 352 2370   puh. 040 6835 509  puh. 05 616 2220Taipalsaari  puh. 040 3561 881Lemi puh. 040 619 8330Luumäki puh. 040 7123 717 puh. 040 5228 867

Savitaipale  puh. 040 619 6191Imatra puh. 040 515 8806 puh. 05 352 2370 puh. 040 186 9799 puh. 020 617 2253Rautjärvi  puh. 040 181 4015Ruokolahti puh. 044 4491 400Parikkala puh. 0400 851 951

SPR:n auttava puhelin puh. 0800 100 200 ma-pe klo 9-21

Mieli ry:n kriisipuhelin puh. 09 2525 0111 ympäri vuorokauden

Kirkon palveleva puhelin  puh. 0400 22 11 80 su-to klo 18-01 ja pe-la klo 18-03

Eksoten mielenterveys- ja päihdepäivystys puh. 05 352 4610 ympäri vuorokauden

Apua kauppa- ja apteekkiasiointiinEksoten ja kuntien koronasivuille on koottu tietoa yrityksistä ja vapaaehtoisista, jotka toimittavat ostoksia kotiin. Näissä asioissa neuvovat myös kuntien yhteyshenkilöt:

Keskusteluapua

[ AJANKOHTAISTA ]

EKSOTE 17

2A-osaA-osa

Valto Käkelän katu

Yhdyskäytävä

Imatrantie

0. kerros

0. kerros

0. kerros

OVI 11

OVI 1

OVI 2

0. kerrosOVI 3

OVI 4

OVI 5

OVI 6

OVI 10

OVI 7

OVI 12

Ainonkatu

OVI 9

OVI 80. kerros

0. kerros

Saattoliikenne 0. kerros

Kahilanniementie

Ambulanssiliikenne

1h

14C

14B

14A

G

E

L

A

K

C

BD

F

Laboratorioajanvaraus puh. 05 352 6000

Hammashoitoajanvaraus puh. 05 352 7059

Iso apu -palvelukeskuspalveluohjausta ikäihmisille ja vammaisillepuh. 05 352 2370

eksote.fiEksoten asiointipalveluVoit muun muassa varata aikoja, uusia reseptejä ja tehdä oire- tai palveluarvioita.

Mielenterveys- ja päihdepäivystys 24/7 puh. 05 352 4610

Lasten ja nuorten talopalveluohjauspuh. 05 352 2360

Aikuisten keskusSosiaalipalveluiden neuvontapuh. 05 352 5926

o

Inf

Päivystyssisäänkäynti OVI 10

opiste

Pysäköintital

Hissi ja portaat

Kahvila

Laboratorio

Kuvantaminen

Ambulanssiliikenne

Bussipysäkki

Etelä-Karjalan keskussairaala

[ ASIOINTI EKSOTESSA - SOITA ENSIN ]

18 EKSOTE

Jos sinulla on koronaan viittavia oireita ja tuntemuksia, tee

koronavirustaudin oirearvio verkossa www.omaolo.fi

Jos sinulla on oireita ja pohdit päivystykseen lähtöä, soita ensin

omalle terveys- tai hyvinvointi-asemallasi tai numeroon

116 117, jotta saat tarkemmat ohjeet.

HÄTÄTILANTEESSA SOITA 112.

Reippaasti suu aukiPääsipä käymään niin, että edellisestä hammaslääkäri-

käynnistä ehti vierähtää kokonaiset yhdeksän vuotta. Kissani olen kyllä käyttänyt hammaskiven poistossa, mutta itselleni en ole saanut aikaa varattua. Miksi ihmeessä?

Mitään järkevää selitystä ei ole olemassa. En ole edes hammas-lääkärikammoinen, joten sekään ei kelpaa syyksi. Kyse on vain puhtaasta saamattomuudesta.

Viime kesänä, äkillisessä tarmonpuuskassa, sain lopulta varattua ajan tarkastukseen. H-hetken lähestyessä hiki alkoi karpaloida otsallani. Näin mielessäni tuikean hammaslääkärin tähtäämässä kirkasvalolla suoraan silmiini ja kuulustelemassa, miksi en ole käynyt säännöllisissä tarkastuksissa. Minulla olisi varmasti jokin pitkälle edennyt iensairaus ja hampaani tipahtaisivat vastaanoton lattialle. Kenties terveysaseman pihalla olisi myös häpeäpaalu, johon minunlaiseni lusmuilija sidottaisiin varoittavaksi esimerkiksi kaikille muillekin irtokarkinmässyttäjille.

Tuomiopäivänä luikin häntä koipien välissä vastaanotolle ja asetuin hoitotuoliin kuin teuraspenkille. Avasin suuni ja jäin odottamaan ripitystä. Yritin tulkita hammaslääkärin ja hoitajan välistä kryptistä sananvaihtoa, huonolla menestyksellä. – Sinullahan on oikein siisti suu, sanoi lääkäri aikansa tutkittuaan, ja jos leukani eivät olisi olleet jo auki, niin nyt se olisivat viimeistään loksahtaneet. – Hammaskiveä on, mutta muuten kaikki kunnossa. Vastaanotolta poistuessani olin niin helpottunut, että olisin ryhtynyt lainantakaajaksi ensimmäiselle vastaantulijalle. Samalla nolotti aivan hirvittävästi. Olin maalaillut päässäni aivan turhaan typeriä kauhukuvia, joille ei ollut minkäänlaista todellisuuspohjaa. Ei näin, Minna, ei näin, manasin itseäni.

Hammaskiven poistoon mennessäni olin taas jäykkä kuin kalapuikko, sillä muistelin toimenpiteen olevan ikävää sorttia. Eihän se mukavaa ollut, mutta ei myöskään niin kamalaa kuin mukamas muistin. – Laitetaas vielä tätä fluorilakkaa, sanoi suuhygienisti ja kouluham-maslääkäristä tuttu esanssinen banaanintuoksu tulvahti nenään. Jotkut asiat eivät sentään muutu.

– No nyt on suu kunnossa. Ja kolmen vuoden päästä olis sitten hyvä tulla uudestaan.

Olen jo merkinnyt sen kalenteriin.

Kolumnisti on lappeenrantalainen taiteen ja viestinnän sekatyöläinen, joka harjaa hampaansa kahdesti päivässä.

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Koronan aiheuttaman poikkeusolon vuoksi koulujen kuraattorien ja psykologien palvelut, sekä lääkäreiden vastaanotot lasten ja nuorten kehityksellisissä palveluissa ja varhaisen vuorovaikutuksen yksikös-sä on tehty pääasiassa puhelimitse tai videovälitteisesti. Lasten ja nuorten talon asiakaspalvelusta voidaan perheitä tarvittaessa ohjata psykologien puhelinvastaanotolle.

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on psykiatrien etävastaanottoja. Palvelunumerosta (24/7) puh. 05 352 4610 voi varata ajan mielen-terveys- ja päihdepalveluihin.

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoito tapahtuu ensisijaisesti etäkontakteina. Vastaanottokäyntejä toteutetaan kas-vokkain kuitenkin silloin, kun se hoidon kannalta on välttämätöntä.

Lastenvalvojien kontaktit tapahtuvat ensisijaisesti etänä. Lasten-valvojille voi varata ajan soittamalla heille arkisin kello 9–10. Lastenvalvojien yhteystiedot ja ajantasaiset tiedot kaikista Eksoten palveluista ovat verkkosivuilla www.eksote.fi.

Fysioterapia

Asiakkaat ovat antaneet Eksotelle positiivista palautetta etäkuntou-tuksesta. Videovälitteinen fysioterapia on todettu myös tutkimuksis-sa hyväksi ja vaikuttavaksi kuntoutusmuodoksi.

Etävastaanotolle voi varata ajan Eksoten sähköisestä asiointi-palvelusta. Asiakkaita toivotaan käyttämään ensisijaisesti sähköistä ajanvarausta ja täyttämään esitietolomake sähköisesti. Asiakas tarvitsee fysioterapian etävastaanottoa varten nettiyhteyden ja sellaisen laitteen, jossa on kamera, mikrofoni ja kaiuttimet. Tarkempi ohjeistus löytyy sähköisen asiointipalvelun ajanvaraussivulta.

Hyvää palvelua etänä

KU

VA M

ARIT

A R

ÄSÄN

EN

Verkossa vastataanTarvitsetko ohjausta ja neuvontaa? Chattaa Eksoten nettisivuilla ikäihmisten, vammaispalvelujen ja aikuissosiaalityön palveluohjaajien kanssa.

Iso apu –palvelukeskukseen ja sosiaalipalveluihin voit ottaa yhteyttä chatilla Eksoten verkkosivuilla. Chat palvelee arkisin kello 12–15.

Chatin kautta asiakkaat ottavat yhteyttä esimerkiksi silloin, kun on huoli ikääntyneestä läheisestä, tai kun on kysyttävää toimeentulotuesta, asumistuesta tai jostakin muusta Kelan etuudesta.

Chatin saa käyttöön osoitteissa: www.eksote.fi/isoapuwww.eksote.fi/sosiaalipalvelut

Chat-ikkuna ilmestyy automaattisesti näkyviin näytön oikeaan alalaitaan otsikolla ”Asiakaspalvelu”.

KU

VA O

PA L

ATVA

LA

[ KOLUMNI ]

TEKSTI MINNA MÄNTTÄRI

EKSOTE 19

Ratkaise ristikko! Anna palautetta lehdestä!Ratkaise yllä oleva ristikko. Voit myös antaa palautetta lehdestä täyttämättä ristikkoa. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken kirja- palkinnon. Palauta vastauksesi 20.5.2020 mennessä postitse Eksoteen. Eksote maksaa postimaksun. Julkaisemme ristikon oikean ratkaisun 29.5.2020 verkkosivuillamme: www.eksote.fi > Eksote > Eksote-lehti. Voit antaa palautetta myös sähköpostilla: viestinta@eksote.fi.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Tunnus 5019721 00003 VASTAUSLÄHETYS

Mielestäni tämän lehden mielenkiintoisin juttu on:

Toiseksi mielenkiintoisin juttu on:

Vähiten mielenkiintoa herätti juttu:

Näin haluaisin kehittää Eksoten asiakaslehteä:

Nimi:

Osoite:

Puhelin/sähköposti:

EksoteVastaajien

kesken arvotaan

kirjapalkinto!

Irro

ta ta

i kop

ioi s

ivu

ja ta

ita s

iten,

ett

ä va

staa

nott

ajan

oso

ite jä

ä nä

kyvi

in.

Lähe

ttäj

än y

htey

sytie

dot v

oi ta

ittaa

piil

oon.

Nid

o ta

i tei

ppaa

taite

ttu

sivu

kiin

ni.

Nimi ja yhteystiedot (jos haluat osallistua arvontaan):

Taita tästä!

Taita tästä!