FI FI

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 18.12.2017

COM(2017) 780 final

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Kahdeksas asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 12 artiklan mukainen kertomus

alv:n kanto- ja valvontamenettelyistä

1

Sisällysluettelo

1. Johdanto ....................................................................................................................... 3

2. Alv:n merkitys EU:n tuloina ........................................................................................ 3

3. Tärkeimmät havainnot ................................................................................................. 4

3.1. Yleiset huomiot ............................................................................................................ 4

3.1.1. Verohallinnon järjestäminen ........................................................................................ 4

3.1.2. Digitalisaatio ja tietotekniikka ..................................................................................... 5

3.1.3. Alv-vajeen analysointi ................................................................................................. 6

3.2. Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinti ja rekisteristä poistaminen ........................... 7

3.2.1. Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinti ...................................................................... 7

3.2.2. Verovelvollisten poistaminen alv-rekisteristä ............................................................ 10

3.2.3. VIES-järjestelmään rekisteröinti ja rekisteristä poistaminen ..................................... 11

3.3. Alv-ilmoituksen antaminen ja alv:n maksaminen ...................................................... 11

3.3.1. Alv-ilmoituksen antaminen ........................................................................................ 11

3.3.2. Alv:n maksaminen ..................................................................................................... 13

3.4. Alv-velkojen periminen ............................................................................................. 13

3.5. Alv:n palautus ............................................................................................................ 15

3.6. Alv-tarkastukset ja tutkinta ........................................................................................ 15

4. Seitsemännessä 12 artiklan mukaisessa kertomuksessa ja komission yksiköiden

valmisteluasiakirjassa annettujen suositusten täytäntöönpano................................... 17

5. Yhteistyöllä kohti parempaa verohallintoa (alv-hallintoa) ........................................ 19

2

Taulukkoluettelo

Taulukko 1: EU:n alv-perusteisista omista varoista peräisin olevat kokonaistulot

raportointikaudella (2013–2015) ............................................................................................... 3

Taulukko 2: Alv-ilmoitusten antaminen EU:n jäsenvaltioissa vuosina 2013–2015 ................ 12

Kaavioluettelo

Kaavio 1: Alv-vaje EU:ssa vuosina 2011–2015 (prosentteina koko alv-velvollisuudesta sekä

miljardeina euroina) .................................................................................................................. 4

Kaavio 2: Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröintiä koskevien pyyntöjen kehitys 21:ssä EU:n

jäsenvaltiossa (2013–2015) ........................................................................................................ 7

Kaavio 3: Rekisteröintimenettelyjen tärkeimpien ominaisuuksien käytettävyys EU:n 28

jäsenvaltiossa (2016) .................................................................................................................. 8

Kaavio 4: Alv- ja VIES-tunnisteen saamiseen kulunut aika 22:ssa EU:n jäsenvaltiossa (2013–

2015) ......................................................................................................................................... 10

Kaavio 5: Mahdollisuus antaa alv-ilmoitus sähköisesti EU:n 28 jäsenvaltiossa (2013–2015)

.................................................................................................................................................. 12

Kaavio 6: Sähköisten alv-ilmoitusten osuus EU:n 28 jäsenvaltiossa (2013–2015) ................. 12

Kaavio 7: Mahdollisuus maksaa alv sähköisesti 28 jäsenvaltiossa (2013–2015) ................... 13

Kaavio 8: Maksumuistutukset 28 jäsenvaltiossa (2013–2015) ................................................ 13

Kaavio 9: Alv-velkojen perintä – yleiskatsaus tärkeimmistä välineistä ja käytännöistä EU:n

28 jäsenvaltiossa (2016) ........................................................................................................... 14

Kaavio 10: Kannettu alv ja tarkastusten jälkeen määrätty alv 22:ssa EU:n jäsenvaltiossa

(2013–2015) ............................................................................................................................. 16

Kaavio 11: Suositusten täytäntöönpanoaste osa-alueittain 27 jäsenvaltiossa ........................ 17

Kaavio 12: Aiempien suositusten kokonaistäytäntöönpanoaste .............................................. 18

Suositusluettelo

Suositus 1: verohallinnon järjestäminen .................................................................................... 5

Suositus 2: digitalisaatio ja tietotekniikka .................................................................................. 6

Suositus 3: alv-vajeen laskeminen ja analysointi ....................................................................... 7

Suositus 4: ulkomaisten verovelvollisten rekisteröinti arvonlisäverovelvollisiksi .................... 9

Suositus 5: alv-tunnisteet ........................................................................................................... 9

Suositus 6: alv- ja VIES-järjestelmän tietojen oikeellisuus ....................................................... 9

Suositus 7: rekisteröinnin jälkeiset tarkastukset ....................................................................... 11

Suositus 8: rekisteröinnin jälkeiset tarkastukset ....................................................................... 15

Suositus 9: alv:n palautusten viivästyminen ............................................................................ 15

Suositus 10: tarkastuksia ja säännösten noudattamista koskeva strategia ................................ 17

Suositus 11: tullimenettely 42 .................................................................................................. 19

3

1. JOHDANTO

Arvonlisäverosta kertyvien omien varojen lopullisesta yhdenmukaisesta kantomenettelystä

annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 12 artiklan mukaan komissio

antaa joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen jäsenvaltioiden

soveltamista verovelvollisten rekisteröintimenettelyistä sekä alv:n määräämis- ja

kantomenettelyistä ja niiden alv:a koskevien tarkastusjärjestelmien yksityiskohtaisista

säännöistä ja tuloksista.

Tässä kahdeksannessa kertomuksessa käsitellään vuosina 2013–2016 tapahtunutta kehitystä.

Numerotiedot koskevat vuosia 2013–2015. Komissio keräsi tätä kertomusta varten tietoja

kaikkien EU:n jäsenvaltioiden veroviranomaisilta kyselylomakkeella. Lisäksi komission

yksiköt kävivät kymmenessä jäsenvaltiossa saadakseen täsmällisempää tietoa ja

selventääkseen eräitä kyselylomakkeissa annettuja vastauksia.

Kertomuksen 2 luvussa selostetaan alv:n merkitystä ja alv-vajeesta aiheutuvia haasteita

verohallinnoille. Tärkeimmät havainnot esitetään kertomuksen 3 luvussa seuraten alv-

hallinnon keskeisiä vaiheita, jotka ovat arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinti ja rekisteristä

poistaminen, alv-ilmoituksen antaminen ja alv:n maksaminen, alv-velkojen periminen, alv:n

palautus, alv-tarkastukset ja tutkinta. Havainnoista ilmenee tiettyjä alv-hallinnon

kehityssuuntia, ja niiden johdosta annetaan suosituksia, jotka täydentävät meneillään olevaa

EU:n alv-järjestelmän nykyaikaistamista. Suosituksissa esitetään olennaiset havainnot.

Kertomuksen 4 luvussa tarkastellaan edellisessä 12 artiklan mukaisessa kertomuksessa

annettujen suositusten täytäntöönpanoa. Näissä suosituksissa esitettiin ehdotuksia

verohallintojen parantamiseksi. Lopuksi kertomuksen 5 luvussa käsitellään alv-hallintoa

strategisesta näkökulmasta.

Tämä kertomus perustuu kansallisilta verohallinnoilta saatuihin tietoihin. Tietojen laatu ja

tarkkuus vaihtelivat huomattavasti. Koska verohallinnoissa on yhä useammin yhdistetty

kaikentyyppisiä veroja koskevat prosessit, nimenomaan alv:a koskevat seikat oli toisinaan

vaikea erottaa laajemmasta verohallintorakenteesta. Sosiaalipoliittiset, maantieteelliset,

taloudelliset ja historialliset erityispiirteet, jotka vaikuttavat kansallisen alv:n kanto- ja

valvontajärjestelmän rakenteeseen ja järjestämiseen, jäävät tämän kertomuksen ulkopuolelle.

2. ALV:N MERKITYS EU:N TULOINA

Alv-tulot ovat jäsenvaltioiden ja EU:n talousarvioissa tärkeä tulonlähde. Vuonna 2013 EU:n

talousarvioon sisältyi alv-perusteisista omista varoista peräisin olevia tuloja yhteensä 14 019

miljardia euroa, ja vuonna 2015 niiden määrä oli kasvanut 18 087 miljardiin euroon. Tämä

vastaa jäsenvaltioiden maksamien alv-perusteisten omien varojen suhteellista osuutta omien

varojen kokonaismäärästä. Osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2013 (9,4

prosenttia) vuoteen 2015 (12,4 prosenttia).

Taulukko 1: EU:n alv-perusteisista omista varoista peräisin olevat kokonaistulot

raportointikaudella (2013–2015)

ALV-PERUSTEISET

OMAT VARAT

(miljoonaa euroa)

EU:n alv-tulot yhteensä Prosenttiosuus EU:n

kokonaistuloista

2013 14 019 9,4 %

2014 17 667 12,3 %

4

2015 18 087 12,4 %

Lähde: EU:n talousarvio (budjettipääosaston rahoituskertomukset 2013, 2014 ja 2015)

Alv-vaje eli kannettujen alv-tulojen kokonaismäärien ja kannettavaksi oletettujen teoreettisten

määrien erotus on kuitenkin merkittävä EU:ssa. Vuosina 2011–2015 alv-vaje kasvoi ensin ja

saavutti huippunsa vuonna 2013, minkä jälkeen se supistui ja oli pienimmillään vuonna 2015

(noin 152 miljardia euroa).

Kaavio 1: Alv-vaje EU:ssa vuosina 2011–2015 (prosentteina koko alv-velvollisuudesta sekä

miljardeina euroina)

Alv-vaje (prosenttia koko alv-velvollisuudesta) Alv-vaje (miljardia euroa)

Lähde: Study and Reports on the VAT Gap in the EU-28 Member States: 2017 Final Report1

Alv:n kantoon vaikuttavat muun muassa verohallinnon prosessien ja menettelyjen toimivuus

ja tehokkuus. Verohallinnon suorituskyky vaikuttaa näin ollen jäsenvaltioiden EU:lle

tilittämästä alv:sta kertyvien omien varojen määrään. Alv-järjestelmän hallinta on sen vuoksi

ratkaisevan tärkeä osa verohallintoa2.

3. TÄRKEIMMÄT HAVAINNOT

3.1. Yleiset huomiot

3.1.1. Verohallinnon järjestäminen

Vuosina 2013–2016 useat jäsenvaltiot ovat uudistaneet tai olivat uudistamassa

verohallintoaan (tai osaa siitä). Siirtyminen verotyyppiin perustuvasta hallinnosta

veronmaksajatyypin (suuryritykset, pk-yritykset ja yksityishenkilöt) tai tehtävätyypin

(esimerkiksi rekisteröinti, ilmoituksen antaminen ja maksaminen) perusteella järjestettyyn

verohallintoon jatkuu edelleen. Esimerkiksi arvonlisäveroa (alv), yhteisöveroa ja henkilön

tuloveroa koskevien erillisten prosessien sijaan käyttöön tulee näin yksi prosessi, joka koskee

kaikkia veroja. Asetuksen 12 artiklassa mainitun alv-menettelyjen tehokkuuden mittaaminen

merkitsee siten verohallinnon päätehtävien arviointia verotyypistä riippumatta.

Veroviranomaisten kohtaamat haasteet kasvavat, ja niitä pidetään usein riskeinä. Haasteita

aiheuttavat muun muassa liiketoimintamallien monimutkaisuus ja innovaatiot (varsinkin niin

1 https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/study_and_reports_on_the_vat_gap_2017.pdf 2 Verohallinto voidaan määritellä toimenpiteiksi, menettelyiksi ja välineiksi, joita veroviranomainen

käyttää veropoliittisten päätösten hallinnointiin ja hoitamiseen ja joiden tavoitteena on kerätä

lainsäädännön mukaisesti oikea määrä tuloja mahdollisimman tehokkaasti ja mahdollisimman vähin

hallinnollisin kustannuksin.

13,98%

14,73% 14,78%

14,09%

12,77%

12%

13%

13%

14%

14%

15%

15%

2011 2012 2013 2014 2015

(%)

146,98

159,53 161,99 160,22

151,53

135

140

145

150

155

160

165

2011 2012 2013 2014 2015

Miljardia euroa

5

sanotun yhteistyötalouden alalla), uudet rahoitustuotteet, verovelvollisten sekä verollisten

palvelujen suuri määrä, talouden digitalisaatio ja sähköisen kaupankäynnin vilkastuminen.

Verohallintoja vaaditaan parantamaan tehokkuuttaan ja lisäämään vastuuvelvollisuuttaan,

mutta samalla niiden on supistettava budjettiaan ja vähennettävä rekrytointiaan. Tämä

pakottaa verohallinnot etsimään uusia ja joustavia toimia ja lähestymistapoja verojen, mukaan

lukien alv:n, kantamiseksi.

Useat jäsenvaltiot ovat yhdistäneet verohallinnon tullihallintoon ja/tai talousrikostutkinnasta

vastaaviin osastoihin luodakseen synergioita ja vähentääkseen kustannuksia. Lisäksi kaikki

veroviranomaiset käyttävät jossain laajuudessa riskiperusteista lähestymistapaa suorittaessaan

keskeisiä verohallinnon tehtäviä. Useat verohallinnot ovat perustaneet erillisen data-

analytiikka- ja riskienhallintatoiminnon, joka on vastuussa riskien havaitsemisesta sekä

riskienhallintastrategian suunnittelusta ja täytäntöönpanosta. Toiset ovat sisällyttäneet

riskiperusteisia menettelyjä verohallinnon kaikkiin keskeisiin tehtäviin tai osaan niistä

parantaakseen resurssien kohdentamista ja verohallinnon toimivuutta ja tehokkuutta.

Kansallista alv-järjestelmää on lisäksi jouduttu muuttamaan lainsäädännöllisten muutosten

vuoksi (esimerkiksi arvonlisäveron erityisjärjestelmän3 käyttöönotto, käännetyn

verovelvollisuuden soveltaminen tietyillä aloilla, alv-kantojen muutokset tai kassaperusteinen

kirjanpitojärjestelmä4).

Suositus 1: verohallinnon järjestäminen

Jotta voitaisiin arvioida muutosten (organisaation, prosessien ja menettelyjen uudistaminen)

vaikutuksia alv-järjestelmän hallintaan, jäsenvaltioilla olisi oltava käytössään seuranta- ja

arviointijärjestelmä toteutettujen toimenpiteiden toimivuutta ja tehokkuutta koskevaa

raportointia varten.

3.1.2. Digitalisaatio ja tietotekniikka

Digitalisaatio ja tietotekniikan käyttö on nykyään tunnusomaista hallinnollisille prosesseille.

Tämä kehitys vaikuttaa verovelvollisten ja verohallintojen väliseen suhteeseen: digitalisaatio

ja tietotekniikka helpottavat verovelvollisille kuuluvien velvollisuuksien täyttämistä ja

auttavat veroviranomaisia havaitsemaan ja analysoimaan alv:oon liittyviä riskejä.

Kasvattaakseen tuloja sekä parantaakseen tehokkuutta ja säännösten noudattamista tilanteessa,

jossa resurssit vähenevät, veroviranomaiset turvautuvat yhä enemmän digitaaliseen

verotietojen keruuseen ja analysointiin. Näin ne voivat kerätä verotietoja lähes

reaaliaikaisesti, varsinkin jos tiedot saadaan suoraan verovelvollisten omista järjestelmistä.

Alv on yksi ensimmäisistä kokonaan digitalisoitavista veroista. Sähköiset palvelut,

3 Arvonlisäveron erityisjärjestelmää koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa 1. tammikuuta 2015 lähtien.

Lainsäädäntö koskee televiestintäpalvelujen, radio- ja televisiolähetyspalvelujen ja sähköisten

palvelujen suorituspaikkaa. Neuvoston asetus (EU) N:o 967/2012, annettu 9 päivänä lokakuuta 2012,

täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 282/2011 muuttamisesta muille kuin verovelvollisille

televiestintäpalveluja, radio- ja televisiolähetyspalveluja tai sähköisiä palveluja suorittaviin

sijoittautumattomiin verovelvollisiin sovellettavien erityisjärjestelmien osalta. 4 Järjestelmä antaa verovelvollisille mahdollisuuden tilittää alv saatujen maksujen perusteella laadittujen

laskujen sijaan.

6

verovelvollisten tilit, sähköinen laskutus ja kotimaan valvontailmoitusten5 käyttö ovat

esimerkkejä tästä kehityksestä.

Tietotekniikan käytön lisääntyminen on selvästi näkyvä kehityssuunta tällä

raportointikaudella, joskin sen käyttöönotossa on eroja jäsenvaltioiden välillä. Tietojen

louhinnalla ja analysoinnilla on kasvava merkitys säännösten noudattamista ja tarkastuksia

koskevissa aloitteissa. Veroviranomaisilla on verovelvollisilta saatujen tietojen pohjalta

aiempaa paremmat mahdollisuudet saada selville monimutkaisia liikesuhteita ja petollista

toimintaa, jotka johtavat esimerkiksi tarkastuksiin tai palautusten maksun lopettamiseen.

Data-analytiikan käyttö säännösten noudattamista koskeviin tarkoituksiin laajenee.

Useat jäsenvaltiot ovat tehneet tai ovat toteuttamassa alv:hen liittyviä aloitteita, joiden

tarkoituksena on kerätä laskutason tietoa ja lisätä jäsenvaltion alueella tehtävien liiketoimien

läpinäkyvyyttä. Lisäksi useat jäsenvaltiot keräävät tietoja tavaroiden liikkumisesta. Vaikka

tietotekniikka auttaa verohallintoja keräämään yhä enemmän tietoa, lisääntyvä tietomäärä ei

välttämättä paranna riskinarviointia. Liiallinen tietomäärä voi jopa estää olennaisten tietojen

tunnistamisen ja heikentää säännösten noudattamista. Verohallintojen on sen vuoksi

löydettävä sopiva tasapaino tiedontarpeen ja tietojen asianmukaisen käsittelyn ja analysoinnin

sekä yrityksille aiheutuvan hallinnollisen taakan välillä.

Veroviranomaiset katsovat lisäksi, että tietotekniikkainvestointeihin liittyy rajoitteita.

Tietotekniikkajärjestelmät (laitteistot ja ohjelmistot) ovat usein kalliita, eivätkä ne ole aina

keskenään yhteensopivia. Tämä voi estää veroviranomaisten keskinäistä tiedonvaihtoa tai

tiedonvaihtoa veroviranomaisten ja muiden valtionhallinnon elinten välillä. Jäsenvaltiot

voivat hyötyä tiiviimmästä keskinäisestä yhteistyöstä, jonka tarkoituksena on estää

toimenpiteiden ja järjestelmien päällekkäisyyksiä, vähentää tietotekniikkakustannuksia ja

tuottaa yhteisiä etuja investoinneilla yhteensopiviin tietoteknisiin ratkaisuihin.

Suositus 2: digitalisaatio ja tietotekniikka

Koska digitalisaatiosta ja tietotekniikasta on tullut ratkaisevan tärkeä osa verohallintoa,

jäsenvaltioiden tulisi jatkaa tietojen ja tehtävien digitalisointia ja automatisointia.

Myöhemmin jäsenvaltioiden tulisi selvittää yhteistyössä, miten oman maan tietoja voitaisiin

parhaiten käyttää myös muiden jäsenvaltioiden auttamiseen. Meneillään oleva Transaction

Network Analysis (TNA) -hanke6 voi olla hyödyllinen vertailukohta tätä varten.

3.1.3. Alv-vajeen analysointi

Alv-vaje pieneni raportointikaudella hieman sekä määrällisesti että prosentuaalisesti (ks.

kaavio 1). Yksilötasolla alv-vajeessa on kuitenkin huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä

(vaje vaihteli 0 prosentista 36,9 prosenttiin). Vaikka alv-vajeen pieneneminen voi johtua

erilaisista syistä, esimerkiksi paremmista tiedoista tai talouskasvusta, myös verohallinnon

parantaminen voi liittyä siihen. Monet veroviranomaiset ovat toteuttaneet arvioituina vuosina

5 Valvontailmoitukset kattavat alv-laskut ja mahdollistavat veroviranomaisten tekemät liiketoimien

ristiintarkastukset. 6 TNA-ohjelmiston tarkoituksena on soveltaa alv:a koskeviin tietoihin tiedonlouhintamenetelmää

petollisten verkostojen selvittämiseksi. Sen on määrä parantaa Eurofisc-verkoston nykyisiä

toimintatapoja.

7

(2013–2016) useita, toisinaan kauaskantoisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on alv-vajeen

pienentäminen.7 Vaikka näiden toimenpiteiden vaikutuksesta alv-vajeeseen ei ole kiistatonta

näyttöä, on todennäköistä, että ne ovat vaikuttaneet säännösten noudattamiseen ja siten alv-

vajeen suuruuteen. Komission julkaiseman alv-vajetta koskevan raportin lisäksi yhä useampi

jäsenvaltio laskee oman alv-vajeensa ja vielä yksityiskohtaisemmin kuin komissio,

esimerkiksi laskemalla alv-vajeen talouden alaa tai maantieteellistä aluetta kohti.

Suositus 3: alv-vajeen laskeminen ja analysointi

Jäsenvaltioiden tulisi panostaa tai jatkaa panostuksia oman alv-vajeensa laskemiseen ja

tarkempaan analysointiin.

3.2. Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinti ja rekisteristä poistaminen

Jäsenvaltioilla on oltava rekisteröintijärjestelmä, jossa arvonlisäverovelvollisilla on

yksilöllinen tunniste8, ja niiden on tallennettava asiaankuuluvat tiedot EU:n sisäisistä

verollisista liiketoimista VIES-järjestelmään9.

3.2.1. Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinti

Tehokas rekisteröintimenettely ja asianmukaisesti annetut alv-tunnisteet vahvistavat alv-

ilmoituksen antamiseen, alv:n maksamiseen, määräämiseen, kantoon ja riidanratkaisuun

liittyviä keskeisiä hallinnollisia prosesseja. Rekisteröinnin yhteydessä kerättävien,

verohallinnon tietokantoihin tallennettavien tietojen olisi tämän vuoksi oltava kattavia,

paikkansapitäviä ja ajantasaisia. On ratkaisevan tärkeää, että veroviranomaiset noudattavat

rekisteröinti- ja rekisteristä poistamismenettelyjä tarkasti, sillä tällä alalla tapahtuvilla

laiminlyönneillä on merkittävä vaikutus alv:n kantoon muissa jäsenvaltioissa.

Vaikka rekisteröintiprosessin on oltava nopea, jotta verovelvollisten liiketoiminta ei vaikeudu,

on tärkeää välttää antamasta alv-tunnistetta verovelvollisille, joilla on petollisia aikeita.

Nopeuden ja varmuuden tasapainottaminen on sen vuoksi olennaista.

Kaavio 2: Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröintiä koskevien pyyntöjen kehitys 21:ssä EU:n

jäsenvaltiossa (2013–2015)10

7 Esimerkkejä: Bulgaria, Viro ja Slovakia – kotimaan valvontailmoitukset; Belgia – Transaction Network

Analysis -hanke alv-petosten havaitsemiseksi.

8 Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28. marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin

2006/112/EY 214 artikla.

9 VIES on alv-tietojen vaihtojärjestelmä. VIES-järjestelmästä saatavista tiedoista ja järjestelmän käytöstä

säädetään neuvoston asetuksen (EU) N:o 904/2010 V luvussa.

10 Yhteensä 28 jäsenvaltiosta tietoja on käytettävissä vain 21:stä (ei tietoja Itävallasta, Kroatiasta,

Suomesta, Ranskasta, Saksasta, Luxemburgista eikä Ruotsista).

8

Selitykset:

Alv-velvolliseksi

rekisteröintiä koskevat

pyynnöt

(kokonaismäärä)

Alv-velvolliseksi

rekisteröintiä koskevat

pyynnöt

verrattuna vuoteen 2013

(kehitys)

Evätyt rekisteröinnit

Lähde: jäsenvaltioiden vastaukset vuoden 2017 kyselylomakkeeseen

Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröintiä koskevien pyyntöjen kokonaismäärä 21

jäsenvaltiossa pysyi kaavion mukaan jokseenkin vakaana raportointikaudella, kun taas VIES-

järjestelmästä poistettujen rekisteröintien määrä lisääntyi merkittävästi vuonna 2015. Tähän

lisääntymiseen ei ole löytynyt erityistä syytä.

Kaikissa jäsenvaltioissa on käytössä rekisteröintimenettelyt. Joissain jäsenvaltioissa on

keskitetty rekisteröitymismahdollisuus. Yritysten ei näin tarvitse rekisteröityä eri rekistereihin

eri virastoissa (esimerkiksi kauppakamari, kauppatuomioistuin ja verotoimisto), vaan kaikki

rekisteröinnit voi hoitaa yhdessä paikassa. Tämä merkitsee, että kyseisillä virastoilla on

yhdennetyt tietokannat ja ne vaihtavat tietoja keskenään.

Kaavio 3: Rekisteröintimenettelyjen tärkeimpien ominaisuuksien käytettävyys EU:n 28

jäsenvaltiossa (2016)

Verovelvollisten

saatavilla tietoa alv-

velvolliseksi

rekisteröitymisestä

Tietoa vierailla

kielillä

Mahdollisuus

rekisteröityä alv-

velvolliseksi verkossa

Alv-velvolliseksi

rekisteröitymisen

aitous varmistetaan

Tarkistukset ennen

alv-velvolliseksi

rekisteröintiä

Tietotekniikka-

avusteinen alv- ja

VIES-rekisteröinti-

järjestelmä

VIES-rekisteröinnin

jälkeiset varmistukset

Lähde: jäsenvaltioiden vastaukset vuoden 2017 kyselylomakkeeseen

4,2

16

,19

7

2.32 %

4,2

49

,11

5

2.33 %

4,2

54

,90

9

3.71 %

+0.78 % +0.92 %

0%

20%

40%

60%

80%

100%

2013 2014 2015

19 jäsenvaltiota

28 jäsenvaltiota

23 jäsenvaltiota

26 jäsenvaltiota

25 jäsenvaltiota

23 jäsenvaltiota

26 jäsenvaltiota

9

Verkossa tapahtuvasta rekisteröitymisestä on tulossa yleinen käytäntö, mikä vastaa

pyrkimystä verovelvollisille suunnattujen palvelujen parantamiseen.11

Verovelvollisille annetaan tietoa rekisteröintimenettelyistä ja velvoitteista pääasiassa

verohallinnon verkkosivuston kautta. Joissain jäsenvaltioissa tällaista tietoa ei ole

edelleenkään saatavilla vieraalla kielellä, minkä vuoksi sijoittautumattomien

verovelvollisten voi olla vaikea täyttää rekisteröinnin edellytyksiä.

Suositus 4: ulkomaisten verovelvollisten rekisteröinti arvonlisäverovelvollisiksi

Huolimatta edellisessä kertomuksessa annetusta suosituksesta eräät jäsenvaltiot eivät

edelleenkään panosta riittävästi ulkomaisten verovelvollisten avustamiseen

arvonlisävelvolliseksi rekisteröintiin liittyvien velvoitteiden täyttämisessä. Niiden tulisi sen

vuoksi lisätä panostustaan.

Jäsenvaltioilla on erilaisia käytäntöjä verovelvollisten tunnisteiden luomisessa.

Käytännöt vaihtelevat yhdestä kaikkia veroja, mukaan lukien alv:a, koskevasta tunnisteesta

alv:a ja muita veroja koskeviin erillisiin tunnisteisiin. Joissain jäsenvaltioissa jopa VIES-

tunniste on eri kuin alv-tunniste. Tällainen alv-tunnisteita koskevien käytäntöjen

hajanaisuus voi aiheuttaa hallinnollista lisätaakkaa eri jäsenvaltioissa toimiville

yrityksille.

Suositus 5: alv-tunnisteet

Jäsenvaltioiden ja komission olisi pohdittava alv-tunnisteiden ja VAT-tunnisteiden

antamiseen liittyviä kysymyksiä, jotta tätä hallinnollista taakkaa voitaisiin vähentää.

Jotta vältetään alv-tunnisteen käyttö petolliseen toimintaan, verohallintojen on varmistettava,

että verovelvollisen antamat tiedot ovat oikeita, täsmällisiä ja kattavia. Useissa jäsenvaltioissa

on tätä varten käytössä kaiken alusta loppuun kattava prosessi, johon kuuluu verovelvollisen

henkilöllisyyden varmistaminen, alustavat tarkistukset ennen rekisteröintiä, riskianalyysin

perusteella ristiintarkastukset kolmansilta osapuolilta saatujen tietojen kanssa, riskialttiita

toimijoita koskevat rekisteröinnin jälkeiset seurantaohjelmat ja rekisteristä

poistamismenettelyt, jos verovelvollinen ei enää täytä rekisteröinnin edellytyksiä. Vaikka

tällainen kaiken alusta loppuun kattava prosessi on otettu käyttöön monissa jäsenvaltioissa,

sen liitännäistoimet suoritetaan usein tapauskohtaisesti, mikä lisää riskiä siitä, että

rekisteröintijärjestelmässä on epäluotettavia tietoja. Järjestelmällisempi lähestymistapa

parantaa verohallintojen mahdollisuuksia vähentää rekisteröintimenettelyyn liittyviä riskejä.

Suositus 6: alv- ja VIES-järjestelmän tietojen oikeellisuus

Jäsenvaltioiden olisi tarkistettava alv- ja VIES-järjestelmän tietojen oikeellisuus nykyistä

järjestelmällisemmin.

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että jäsenvaltiot ovat siirtymässä riskinarviointiin

perustuvaan rekisteröintimenettelyyn. Jotta tällainen lähestymistapa ei viivästyttäisi alv-

11 Arvonlisäverovelvolliseksi voi rekisteröityä verkossa 25 jäsenvaltiossa (tällaista mahdollisuutta ei ole

Kroatiassa, Kyproksessa eikä Romaniassa).

10

tunnisteiden antamista, useat verohallinnot ovat ottaneet käyttöön tätä riskiä pienentäviä

menettelyjä12

. Jäsenvaltiot ilmoittivat vastauksissaan, että alv- ja/tai VIES-tunniste

toimitetaan viikon kuluessa eli 1–5 päivässä. Näyttää siis siltä, että riskinarviointiin

perustuva lähestymistapa ei viivästytä merkittävästi alv- ja/tai VIES-tunnisteen

toimittamista.

Kaavio 4: Alv- ja VIES-tunnisteen saamiseen kulunut aika 22:ssa EU:n jäsenvaltiossa (2013–

2015)13

Lähde: jäsenvaltioiden vastaukset vuoden 2017 kyselylomakkeeseen

Kaikissa jäsenvaltioissa arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröintiin liittyvä tietokanta on

sähköisessä muodossa, minkä ansiosta veroviranomaiset voivat linkittää rekisteröintitiedot

alv-ilmoitusten antamiseen, alv:n maksamiseen, alv:n kantoon ja tarkastuksiin käytettäviin

muihin alijärjestelmiin.

Lopuksi on syytä huomata, että valtaosalla verohallinnoista on säännösten noudattamista

koskevia strategioita, joihin sisältyy toimenpiteitä rekisteröimättömien verovelvollisten

löytämiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi tiedotuskampanjat14

, tarkastuskäynnit ja

kotimaan valvontailmoitusten tarkistaminen15

.

3.2.2. Verovelvollisten poistaminen alv-rekisteristä

Kaikissa jäsenvaltioissa verohallinnot poistavat verovelvollisen rekisteristä tämän pyynnöstä

tai viran puolesta taloudellisen toiminnan päätyttyä. Muutamissa jäsenvaltioissa on otettu

käyttöön mahdollisuus poistaa verovelvollinen rekisteristä, jos alv-ilmoitusta ei ole annettu

moneen kuukauteen. Muissa tapauksissa, esimerkiksi petosepäilyn yhteydessä, useimmilla

jäsenvaltioilla ei ole oikeudellista mahdollisuutta poistaa verovelvollisia alv-järjestelmästä.

12 Esimerkiksi rekisteröintipyyntöjen jakaminen vihreisiin (ei riskiä: välitön rekisteröinti) ja punaisiin

(mahdollinen riski: lisäselvitykset tarpeen ennen rekisteröintiä).

13 Yhteensä 28 jäsenvaltiosta tietoja on käytettävissä vain 22:sta (ei tietoja Kyproksesta, Virosta,

Suomesta, Ranskasta, Irlannista eikä Espanjasta).

14 Esimerkiksi matkailualalla tiedotetaan rekisteröitymisestä verovelvollisille, jotka vuokraavat asuntonsa

loma-aikana, tiedotusvälineiden kautta.

15 Arvonlisäverovelvollisten toimittamissa kotimaan valvontailmoituksissa ilmoitetaan

rekisteröintialueella tapahtuneet myynnit ja ostot.

0

1

2

3

4

5

6

2013 2014 2015

Vähimmäisaika

päivinä

(keskiarvo)Vähimmäisaika

päivinä

(mediaani)VIES (päivien

keskiarvo)

VIES (päivien

mediaani)

11

3.2.3. VIES-järjestelmään rekisteröinti ja rekisteristä poistaminen

Arvonlisäverovelvollisten rekisteröintiin VIES-järjestelmään sovelletaan erilaisia

lähestymistapoja. Joissain jäsenvaltioissa kaikki kansalliset arvonlisäverovelvollisten

rekisteröinnit sisällytetään automaattisesti VIES-järjestelmään. Toisissa jäsenvaltioissa VIES-

järjestelmään sisällytetään ainoastaan ne verovelvolliset, jotka ilmoittavat rekisteröinnin

yhteydessä tai myöhemmin suorittavansa EU:n sisäisiä liiketoimia.

Jäsenvaltioiden vastauksista ilmeni, että yli 30 prosentilla verohallinnoista ei ollut

käytössään rekisteröinnin jälkeistä valvontamenettelyä16

. Toisissa jäsenvaltioissa

verohallinnot tekevät ainoastaan tapauskohtaisia tarkastuksia rekisteröinnin jälkeen.

Suositus 7: rekisteröinnin jälkeiset tarkastukset

Jäsenvaltioiden, jotka tekevät ainoastaan alustavia tarkistuksia ennen rekisteröintiä, olisi

otettava käyttöön rekisteröinnin jälkeiset tarkastukset VIES-järjestelmän tietojen

luotettavuuden varmistamiseksi.

3.3. Alv-ilmoituksen antaminen ja alv:n maksaminen

Arvonlisävero on kulutusvero, jonka lopullinen kuluttaja maksaa myyjälle. Myyjä on

arvonlisäverovelvollinen, joka perii myynnistä suoritettavan alv:n, vähentää siitä ostoihinsa

sisältyvän alv:n ja tilittää maksettavaksi jäävän alv:n valtiolle. Koska verovelvollinen toimii

veronkantajana valtion puolesta, on tärkeää, että alv-ilmoitukset annetaan ja maksut

suoritetaan ajallaan.

3.3.1. Alv-ilmoituksen antaminen

Parantaakseen säännösten noudattamista lähes kaikki jäsenvaltiot tarjoavat mahdollisuuden

antaa alv-ilmoitukset sähköisesti. Useimmissa jäsenvaltioissa ilmoitusten antaminen

sähköisesti on pakollista kaikille arvonlisäverovelvollisiksi rekisteröidyille yrityksille. Eräät

jäsenvaltiot ovat sallineet joitain poikkeuksia esimerkiksi pienille yrityksille.

Kaikissa jäsenvaltioissa alv-ilmoituksen voi antaa sähköisesti, ja lukuisissa jäsenvaltioissa se

on pakollista monille arvonlisäverovelvollisille. Sähköisten alv-ilmoitusten osuus oli 83

prosenttia vuonna 2013, ja vuonna 2015 se oli lähes 95 prosenttia.

16 Neuvoston asetuksen (EU) N:o 904/2010 22 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on suoritettava

rekisteröinnin jälkeisiä tarkastuksia, jos ne tekevät ainoastaan alustavia tarkistuksia ennen rekisteröintiä.

12

Kaavio 5: Mahdollisuus antaa alv-ilmoitus

sähköisesti EU:n 28 jäsenvaltiossa (2013–2015) Kaavio 6: Sähköisten alv-ilmoitusten osuus EU:n

28 jäsenvaltiossa (2013–2015)

Käytettävissä

(valinnainen)

Pakollinen

Pakollinen

(vain joillekin

verovelvollisille)

Lähde: jäsenvaltioiden vastaukset vuoden 2017 kyselylomakkeeseen Lähde: jäsenvaltioiden vastaukset vuoden 2017

kyselylomakkeeseen

Kaikki jäsenvaltiot seuraavat alv-ilmoitusten määräaikoja automaattisesti. Vuosina 2013–

2015 ajallaan annettujen alv-ilmoitusten osuus kasvoi ja oli lähes 89 prosenttia vuonna 2015.

Kun otetaan huomioon 30 päivän kuluessa määräajan umpeutumisesta lähetetyt ilmoitukset,

ilmoittamisaste nousee yli 96 prosenttiin.

Taulukko 2: Alv-ilmoitusten antaminen EU:n jäsenvaltioissa vuosina 2013–201517

2013 2014 2015

Odotettujen alv-ilmoitusten määrä EU:n jäsenvaltioissa

(miljoonaa) 127,9 130,1 132,3

Ajallaan lähetetyt alv-ilmoitukset (%) 87,1 88,6 88,9

Alle 30 päivää viivästyneet alv-ilmoitukset (%) 4,6 4,4 4,7

Alv-ilmoitusten lähettämisaste (vastaanotetut/odotetut; %) 91,2 95,9 96,4

Lähde: jäsenvaltioiden vastaukset vuoden 2017 kyselylomakkeeseen

Jos alv-ilmoitus on myöhässä, useimmat jäsenvaltiot lähettävät muistutuksia (automaattisesti

tai manuaalisesti) määräajan umpeuduttua. Muutamat jäsenvaltiot ilmoittavat ennakkoon

määräpäivän lähestymisestä. Tämä käytäntö on näiden jäsenvaltioiden mukaan vähentänyt

alv-ilmoitusten myöhästymistä.

Kaikissa jäsenvaltioissa on käytössä seuraamusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kannustaa

verovelvollisia antamaan ilmoitukset ajallaan. Jos alv-ilmoitus jätetään antamatta, useimmissa

jäsenvaltioissa arvioidaan maksettava alv-määrä ja siihen lisätään seuraamusmaksu. Puolessa

jäsenvaltioista on käytössä yksinkertaistettu alv-ilmoitusjärjestelmä pieniä verovelvollisia

varten.

17 Perustuu täydellisiin tietoihin 21 jäsenvaltiosta ja osittaisiin tietoihin kuudesta jäsenvaltiosta. Kroatiasta

ei ollut käytettävissä tietoja. Vuosien 2013–2015 tiedot kerättiin vuonna 2017. EU:n luvuissa käytetään

mediaaniarvoja.

18%

57%

25%

83,58%

89,23%

94,81%

70%

80%

90%

100%

2013 2014 2015

13

3.3.2. Alv:n maksaminen

Valtaosassa jäsenvaltioita veroviranomaiset tarjoavat mahdollisuuden maksaa alv sähköisesti.

Sähköinen maksaminen on pakollista kuitenkin ainoastaan puolessa jäsenvaltioista.

Muutamissa jäsenvaltioissa alv:n voi edelleen maksaa käteisenä, mutta sähköisten välineiden

käyttöä pyritään edistämään.

Myös maksujen määräaikoja seurataan sähköisesti. Yleinen käytäntö on, että

veroviranomaiset lähettävät automaattisesti muistutuksia määräaikojen umpeuduttua. Pienten

verovelvollisten käytettävissä on erityinen yksinkertaistettu maksujärjestely18

.

Kaavio 7: Mahdollisuus maksaa alv sähköisesti 28

jäsenvaltiossa (2013–2015)

Kaavio 8: Maksumuistutukset 28 jäsenvaltiossa (2013–

2015)

Lähetetään

automaattisesti

Käytettävissä

Lähetetään

tapaus-

kohtaisesti

Ei

käytettävissä

Ei

lähetetä

Lähde: jäsenvaltioiden vastaukset vuoden 2017 kyselylomakkeeseen Lähde: jäsenvaltioiden vastaukset vuoden 2017

kyselylomakkeeseen

Kaikissa jäsenvaltioissa on käytössä maksuviivästyksiin liittyvä seuraamus- ja

korkojärjestelmä. Komissio selvittää parhaillaan jäsenvaltioiden käytäntöjä

seuraamusten määräämisessä analysoidakseen oikeudellisia rajoitteita ja seuraamusten

vaikutuksia säännösten noudattamiseen.19

3.4. Alv-velkojen periminen

Alv:n kanto perustuu oma-aloitteeseen määräämiseen ja vapaaehtoiseen maksamiseen.

Verohallintojen tavoitteena on, että vapaaehtoisesti ajallaan maksettujen verojen osuus on

suuri ja verorästejä on vähän. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että suuri osa alv-

ilmoituksista annetaan ajallaan, jotta voidaan selvittää maksamatta olevat alv-määrät, ja

maksun myöhästyessä tarvitaan nopeita jatkotoimia. Yleensä näihin toimiin kuuluu

seuraamusten ja koron määrääminen sekä perintäsuunnitelman täytäntöönpano.

Parantaakseen toiminnan tehokkuutta kaikki jäsenvaltiot ovat perustaneet erillisiä

perintäyksiköitä tai kouluttaneet perintäasiantuntijoita verohallintoonsa tai ulkoistaneet

velkojen perinnän puolivaltiolliselle elimelle. ˮSisäinenˮ perintätoiminta tapahtuu pääasiassa

kansallisella tasolla.

18 Yhtenä esimerkkinä tästä on kassaperusteinen kirjanpitojärjestelmä, jonka ansiosta pienet yritykset

voivat tilittää alv:n vasta saatuaan maksun asiakkailtaan (mikä on käytännössä myöhemmin kuin

noudatettaessa tavanomaista käytäntöä, jonka mukaan alv on maksettava, kun lasku on laadittu).

19 Ks. Twenty measures to tackle the VAT Gap.

https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/resources/documents/taxation/tax_cooperation

/vat_gap/2016-03_20_measures_en.pdf.

86%

14%

14%

7%

79%

14

Valtaosalla verohallinnoista on tarkka yleiskatsaus alv-veloista, luokiteltuina usein vuoden,

määrän tai alkuperän (määrätty oma-aloitteisesti tai tarkastuksen tuloksena) mukaan. Joissain

jäsenvaltioissa tämä yleiskatsaus on saatavilla reaaliaikaisesti.

Kaavio 9: Alv-velkojen perintä – yleiskatsaus tärkeimmistä välineistä ja käytännöistä EU:n

28 jäsenvaltiossa (2016)

Uudet velalliset:

yhteydenotto

varhaisessa vaiheessa

Verohyvitysten käyttö

Osamaksusuunnitelmien

käyttö

Mahdollisuus kirjata

tappioiksi velat, jotka

eivät ole perittävissä

Yrityksen johto

vastuussa alv:stä

Ostaja voi maksaa alv:n

(käännetyn

verovelvollisuuden

järjestelmän

ulkopuolella)

Lähde: jäsenvaltioiden vastaukset vuoden 2017 kyselylomakkeeseen

Jäsenvaltioilla on erilaisia oikeudellisia välineitä ja lähestymistapoja velkojen perintään.

Yleisenä lähestymistapana verovelkojen perinnässä on ohjata resursseja sinne, missä velat on

mahdollista saada perityksi. Monissa jäsenvaltioissa on käytössä menettely, jossa uusiin

velallisiin20

otetaan yhteyttä varhaisessa vaiheessa (puhelimitse tai sähköpostitse), joko

järjestelmällisesti tai ajoittain. Lisäksi painotetaan ˮnuoriaˮ saatavia, joita varten on todettu

varoja. Käytäntö osoittaakin, että vanhojen velkojen perintä ei onnistu yhtä usein.21

Joillain

verohallinnoilla on kuitenkin lakisääteinen velvollisuus periä kaikki saatavansa, ja perityt

määrät käytetään ensin vanhimpiin saataviin.

Osamaksujärjestelyt ja verohuojennusten (esimerkiksi alv:n palautukset) käyttö maksamatta

olevien alv-velkojen kuittaamiseen ovat yleisiä käytäntöjä. Harvinaisempi käytäntö, josta

käydään keskustelua, on ulkomaisen alv:n palautuksen käyttö ulkomaisen alv-velan

kuittaamiseen.

Jos verovelat eivät ole perittävissä, moni verohallinto voi soveltaa tappionkirjausmenettelyjä

osana julkisten verovelkojen hallintaa. Alv-velkojen periminen yrityksen johdolta tai ostajalta

(yhteisvastuu) on oikeudellisesti mahdollisesti useissa jäsenvaltioissa, mutta tätä keinoa on

vaikea käyttää, koska todistustaakka on verohallinnolla.

20 Uudet velalliset ovat perintätietokantaan ensimmäistä kertaa kirjattavia arvonlisäverovelvollisia. 21 Ks. OEDC:n verohallintofoorumi (Forum on Tax administration), Working smarter in tax debt

management, syyskuu 2013.

13 jäsenvaltiota

18 jäsenvaltiota

23 jäsenvaltiota

28 jäsenvaltiota

28 jäsenvaltiota

20 jäsenvaltiota

15

Komissio tulee julkaisemaan arvion keskinäisestä avunannosta perinnässä annetusta

direktiivistä. Jäsenvaltioita kehotetaan kiinnittämään huomiota tähän kertomukseen.

Suositus 8: rekisteröinnin jälkeiset tarkastukset

Koska perintä edistää verotuksen oikeudenmukaisuutta, jäsenvaltioiden tulisi tehostaa

kaikkien käytettävissä olevien perintävälineiden, mukaan lukien keskinäisen avunannon

mekanismin, käyttöä.

3.5. Alv:n palautus

Koska verohallinnon resurssit ovat rajalliset ja koska yritysten on saatava rahansa

kohtuullisessa ajassa, verohallintojen on pyrittävä löytämään sopiva tasapaino laillisten

yritysten alv:n palautuksen pikaisen maksamisen sekä virheisiin ja petoksiin liittyvän

perusteellisen tarkastuksen välillä.

Lähes kaikkien jäsenvaltioiden verohallinnoilla on käytössä riskinarviointiin perustuvia

menettelyjä, jotka takaavat, että merkittävä osa vähäriskisistä alv:n palautuspyynnöistä

käsitellään viipymättä, kun taas riskialttiit pyynnöt tutkitaan tarkasti. Useimmissa

jäsenvaltioissa nämä menettelyt on automatisoitu sähköisten prosessien avulla. Muutamissa

jäsenvaltioissa kaikki alv:n palautuspyynnöt on tarkastettava ennen kuin maksu voidaan

suorittaa (järjestelmälliset ennakkotarkastukset), mikä voi viivästyttää palautusmenettelyä.

Myös budjettirajoitteet voivat vaikuttaa alv:n palautusten aikatauluun. Molemmat tilanteet

(järjestelmälliset ennakkotarkastukset ja palautusten viivästyminen budjettirajoitteiden

vuoksi) aiheuttavat taloudellisia paineita laillisille yrityksille ja ovat esteenä rajat

ylittävälle kaupalle.

Suositus 9: alv:n palautusten viivästyminen

Komissio on käynnistänyt tutkimuksen kotimaisista ja rajat ylittävistä alv:n palautuksista.

Komissio selvittää tämän tutkimuksen yhteydessä ja yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, miten

tätä prosessia voidaan parantaa ja nopeuttaa.

3.6. Alv-tarkastukset ja tutkinta

Kaikkien verohallintojen organisaatioihin kuuluu tarkastusosastoja, joilla on usein petosten

torjuntaan erikoistuneita yksiköitä. Kaikki verohallinnot käyttivät perinteisten tarkastusten

lisäksi sähköisiä tarkastusmenetelmiä.22

Tarkastustyötä varten suunnitellaan yleisiä strategioita ja/tai ohjelmia ja niiden lisäksi usein

kohdennettuja alv-strategioita ja/tai -ohjelmia. Alv-ilmoituksissa annettujen tietojen

oikeellisuuden tarkistamiseksi tehdään monenlaisia alv-tarkastuksia (esimerkiksi laajoja

paikan päällä tehtäviä tarkastuksia, ongelmiin liittyviä tarkastuksia ja verotoimistossa tehtäviä

tarkastuksia). Tarkastukset ovat kuitenkin kallis väline, sillä ne vievät aikaa ja vaativat

runsaasti henkilöresursseja. Lisäksi tarkastusten tuloksena kannetun alv:n osuus kannetun

alv:n kokonaismäärästä on vähäinen.

22 Perinteisessä tarkastuksessa tarkastaja käy verovelvollisen tai hänen kirjanpitäjänsä tiloissa

tarkastamassa kirjanpidon. Sähköisiä tarkastusmenetelmiä käytettäessä tietoja hankitaan internetiin

yhteydessä olevien sovellusten avulla niin, että tarkastajat pääsevät toimistostaan käsiksi taloudellisiin

ja muihin kuin taloudellisiin tietoihin reaaliaikaisesti.

16

Nykyään monet verohallinnot myöntävät, että (kattavien) tarkastusten ei enää odoteta

olevan kaikkein toimivin ja tehokkain keino säännösten laiminlyönnin estämiseksi. Sen

sijaan nämä hallinnot pitävät tarkastuksia viimeisenä täytäntöönpanotoimena, jota käytetään,

kun muut ennakoivat toimenpiteet, joilla pyritään parantamaan verolakien ja velvoitteiden

vapaaehtoista noudattamista, eivät tai eivät enää tehoa. Sopivan tasapainon löytäminen

säännösten noudattamista parantavien toimenpiteiden ja alv-tarkastusten välillä on yksi

verohallinnon suurimmista haasteista.

Kaavio 10: Kannettu alv ja tarkastusten jälkeen määrätty alv 22:ssa EU:n jäsenvaltiossa23

(2013–2015)

Lähde: jäsenvaltioiden vastaukset vuoden 2017 kyselylomakkeeseen

Muiden verohallintojen lähestymistapa (alv-)säännösten noudattamiseen perustuu pääosin

seurantaan ja valvontaan. Tässä lähestymistavassa tavanomaisena käytäntönä on pyrkiä

tehostamaan tarkastuksia riskinhallintamenetelmien avulla, erityisesti tarkastettavien

tapausten valinnassa. Riskien analysoinnin tueksi on toteutettu erilaisia toimenpiteitä,

esimerkiksi otettu käyttöön valvontailmoitukset, joiden avulla veroviranomaiset voivat tehdä

myyntien ja ostojen ristiintarkastuksia kotimaan tasolla. Myös kolmansilta osapuolilta

saatujen tietojen lisääntynyt käyttö tekee tarkastuksista entistä kohdennetumpia. Näin kerätyt

tiedot ovat osoittautuneet tärkeäksi tekijäksi petosten havaitsemisessa.

Tapa, jolla verohallinnon tehokkuutta mitataan, estää siirtymistä tarkastuksiin perustuvasta

lähestymistavasta ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin. Jos tehokkuutta mitataan tarkastus-

/veronkantotilastojen perusteella, siirtyminen säännösten noudattamiseen perustuvaan

lähestymistapaan edellyttää muiden mittareiden käyttöä. Tällaisia ovat esimerkiksi alv-vaje ja

yritysten arviot verohallinnolta saadun kohtelun oikeudenmukaisuudesta

kilpailuympäristössä.

23 Yhteensä 28 jäsenvaltiosta tietoja on käytettävissä vain 22:sta (ei tietoja Belgiasta, Saksasta, Ranskasta,

Alankomaista, Ruotsista eikä Yhdistyneestä kuningaskunnasta).

100 % 100 %

100 %

2.59% 3.17% 3.93% 7.85%

11.49% 15.23%

0

50

100

150

200

250

300

350

400

2013 2014 2015

Mil

jard

ia

Tarkastusten jälkeen määrätty alv

Kannetut alv:t yhteensä

Tarkastusten jälkeen määrätty alv (ei tosiasiassa kannettu alv)

Viisi kärkijäsenvaltiota (tarkastusten jälkeen määrätyn alv:n %-osuus kannetusta alv-kokonaismäärästä)

17

Suositus 10: tarkastuksia ja säännösten noudattamista koskeva strategia

Jäsenvaltioiden tulisi varmistaa, että niiden tarkastusstrategia on osa yleistä (alv-)säännösten

noudattamista koskevaa strategia, ei erillinen lähestymistapa.

Alv-petosten torjunta on edelleen yksi verohallintojen ja komission painopisteistä.24

Jäsenvaltioiden veroviranomaisten välistä hallinnollista yhteistyötä on tarpeen vahvistaa

erityisesti rajat ylittävien alv-petosten torjunnassa. Tämän vuoksi komissio on arvioinut

nykyisiä hallinnollisia yhteistyöjärjestelyjä ja esittää ehdotuksen hallinnollisesta

yhteistyöstä arvonlisäverotuksen alalla annetun neuvoston asetuksen muuttamisesta.

4. SEITSEMÄNNESSÄ 12 ARTIKLAN MUKAISESSA KERTOMUKSESSA JA KOMISSION

YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJASSA25

ANNETTUJEN SUOSITUSTEN

TÄYTÄNTÖÖNPANO

Seitsemännessä 12 artiklan mukaisessa kertomuksessa ja siihen liittyvässä komission

yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetään 32 suositusta, jotka on osoitettu 27 jäsenvaltiolle26

.

Suositukset on ryhmitelty seitsemään osa-alueeseen: a) alv-tunniste, rekisteröinti ja

rekisteristä poistaminen; b) tullimenettely 42; c) alv-ilmoitukset ja maksaminen; d) alv:n

kanto ja velan periminen; e) alv-tarkastukset ja tutkinta; f) veroriitojen ratkaisu; g) alv-

säännösten noudattaminen. Kukin suositus oli sovellettavissa vähintään kahteen ja enintään

27 jäsenvaltioon.

Kaavio 11: Suositusten täytäntöönpanoaste osa-alueittain 27 jäsenvaltiossa27

24 Komissio on äskettäin julkaissut alv-ketjupetoksia käsittelevän videon lisätäkseen EU:n kansalaisten

tietoisuutta asiasta. https://www.youtube.com/watch?v=7rPzXzCoxkI 25 Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille, Seitsemäs asetuksen (ETY, Euratom) N:o

1553/89 12 artiklan mukainen kertomus alv:n kanto- ja valvontamenettelyistä, COM(2014) 69 final;

asiakirjaan Seitsemäs asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 12 artiklan mukainen kertomus alv:n

kanto- ja valvontamenettelyistä liittyvä komission yksiköiden valmisteluasiakirja, SWD(2014) 38 final. 26 Kroatia ei ollut silloin EU:n jäsen. 27 Täytäntöönpanoasteen (%) laskemiseen on käytetty aiempien suositusten kokonaismäärää ja niiden

suositusten määrää, jotka on nähtävästi pantu täytäntöön. Laskenta perustuu jäsenvaltioiden vastauksiin

(itsearviointi), ja siinä otetaan huomioon ainoastaan ne jäsenvaltiot, joita kyseiset suositukset koskivat.

18

Lähde: Seitsemäs 12 artiklan mukainen kertomus (aiemmat suositukset); jäsenvaltioiden vastaukset vuoden 2017

kyselylomakkeeseen

Jäsenvaltioiden vastausten perusteella näyttää siltä, että yli kaksi kolmasosaa suosituksista on

otettu kokonaan tai osittain käyttöön. Kun tutkitaan tarkemmin jäsenvaltio- ja

suosituskohtaisia täytäntöönpanoasteita, voidaan havaita huomattavaa vaihtelua. Eräät

jäsenvaltiot ovat ottaneet ehdotuksia käyttöön tuskin ollenkaan, kun taas toiset ovat panneet

täytäntöön suurimman osan ehdotuksista. Eräät suositukset (esimerkiksi

arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnistä ja tarkastuksista) on otettu hyvin vastaan, kun taas

toiset suositukset (esimerkiksi riidanratkaisusta) on jätetty toteuttamatta lähes kokonaan.

Etenkin VIES-järjestelmän tietojen pysyminen täsmällisinä ja ajantasaisina on edelleen

suuri huolenaihe. Vielä nykyään useissa jäsenvaltioissa ei tarkisteta säännöllisesti VIES-

järjestelmän tietojen paikkansapitävyyttä, mikä aiheuttaa huomattavia vaikeuksia

sisämarkkinoilla liiketoimintaa harjoittaville (ks. myös 3.2.3 alakohta).

Kaavio 12: Aiempien suositusten kokonaistäytäntöönpanoaste28

Ei pantu täytäntöön

Pantu täytäntöön

josta

Pantu kokonaan

täytäntöön

Pantu osittain

täytäntöön.

Lähde: Seitsemäs 12 artiklan mukainen kertomus (aiemmat suositukset); jäsenvaltioiden vastaukset vuoden 2017

kyselylomakkeeseen

Lisäksi, kuten myös Euroopan tilintarkastustuomioistuin on tähdentänyt29

, tullimenettelyn

4230

soveltaminen on edelleen ongelmallista. Tullissa ei esimerkiksi edelleenkään tarkisteta

28 Raja sen välillä, onko suositukset pantu osittain täytäntöön vai eikö niitä ole pantu täytäntöön

ollenkaan, ei ole kovin selvä, ja osittaisen täytäntöönpanon aste vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen. Tiedot

perustuvat vastanneiden jäsenvaltioiden itsearviointiin. 29 Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 24/2015 ˮEU:n sisäisten arvonlisäveropetosten

torjuminen: lisätoimia tarvitaan”, 83 kohta.

77 %

61 %

83 %

69 %

67 %

56 %

91 %

G. Alv-säännösten

noudattaminen

F. Veroriitojen ratkaisu

E. Alv-tarkastukset

D. Alv:n kanto ja velan

periminen

C. Alv-ilmoitukset

B. Tullimenettely 42

A. Alv-velvolliseksi

rekisteröityminen

29,2%

60,7%

39,3%

70,8%

19

järjestelmällisesti alv-tunnistetta VIES-järjestelmästä, tietoja ei toimiteta kansallisille

veroviranomaisille eikä riskien arviointiperusteita oteta huomioon.

VIES-järjestelmän ja tullimenettelyn 42 toimintaan liittyvillä heikkouksilla on vakavia

seurauksia, ja ne vaikuttavat sisämarkkinoiden toimintaan. Petoksentekijät hyödyntävät

näitä puutteita pysymällä alv-järjestelmän piirissä, mikä aiheuttaa alv-tulojen menetyksiä

jäsenvaltioille ja vaikuttaa siten kielteisesti alv:sta kertyviin omiin varoihin.

Tämä osoittaa, että (jäsenvaltioilta saatuihin vastauksiin perustuva) suositusten 70,8 prosentin

kokonaistäytäntöönpanoaste ei anna sellaisenaan todellista kuvaa verohallintojen alv:n

kannon tehokkuuden paranemisesta. Muut itsearviointivälineet voisivat auttaa jäsenvaltioita

arvioimaan verohallintonsa suorituskykyä järjestelmällisemmin ja luotettavammin.

Arvioinnin tukena jäsenvaltiot voivat käyttää esimerkiksi Fiscal Blueprints -suuntaviivoja31

ja

verohallinnon diagnostista arviointivälinettä (Tax Administration Diagnostic Assessment

Tool)32

, jotka ovat yleisesti saatavilla.

Suositus 11: tullimenettely 42

Pitäen mielessä aiemmassa kertomuksessa annetun suosituksen jäsenvaltioiden olisi yhä

varmistettava, että tulliviranomaiset tarkistavat alv-tunnisteen ja vaihtavat tietoja

veroviranomaisten kanssa.

5. YHTEISTYÖLLÄ KOHTI PAREMPAA VEROHALLINTOA (ALV-HALLINTOA)

Verojen kannosta tulee yhä haastavampaa jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä.

Digitalisaatio, globalisaatio, uudet liiketoimintamallit, veropetokset ja verojen kiertäminen

sekä rajalliset resurssit pakottavat verohallinnot tarkastelemaan käytäntöjään ja etsimään

lisäkeinoja tai vaihtoehtoisia keinoja verojen kantoon. On myös tärkeää varmistaa

verohallinnon laatu, joka ilmenee toimivuutena ja tehokkuutena, jotta alv-tulojen kanto

omassa ja muissa jäsenvaltioissa sujuisi ongelmitta.

On siis aika tehdä yhteistyötä. Monet verohallinnot ymmärtävät, etteivät ne voi enää toimia

yksinään. Jo nykyään pienten jäsenvaltioiden (Benelux-maat, Pohjoismaat ja Baltian maat)

veroviranomaiset tekevät läheistä yhteistyötä yhteisissä asioissa hyötyäkseen

mittakaavaeduista. Yhteistyötä tehdään tietotekniikkaan, säännösten noudattamiseen,

riskienhallintaan, veropetosten torjuntaan ja hallinnollisten valmiuksien kehittämiseen

liittyvissä asioissa. Näistä alueellisista aloitteista hyötyvät tahot joutuvat kuitenkin

huomaamaan niiden maantieteellisen rajallisuuden laajemmassa unionissa, ja siksi ne pyrkivät

usein laajentamaan aloitteitaan EU:n tasolle. Toisinaan jäsenvaltiot eivät pysty toteuttamaan

asianmukaisia jatkotoimia sitoumustensa johdosta, koska niihin ei ole resursseja tai niihin ei

ole sitouduttu poliittisesti. Lisäksi joissain verohallinnoissa on meneillään rakenneuudistuksia,

30 Tullimenettely 42 on mekanismi, jota EU:n tuoja käyttää saadakseen vapautuksen alv:stä. Menettelyä

käytetään, kun EU:n ulkopuolelta yhteen jäsenvaltioon tuotuja tavaroita kuljetetaan toiseen

jäsenvaltioon. Alv on silloin maksettava jälkimmäisessä määräjäsenvaltiossa. 31 Ks.

https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/resources/documents/common/publications/inf

o_docs/taxation/fiscal_blueprint_en.pdf 32 Ks. http://www.tadat.org/

20

ja ne haluavat kertoa kokemuksistaan muille. Kyseiset jäsenvaltiot voivat komission tuella

antaa tietoa muille verohallinnoille ja auttaa niitä organisaatiouudistuksissa. Jäsenvaltioiden

käytettävissä on jo nyt esimerkiksi Fiscalis 2020 -ohjelma33

ja rakenneuudistusten

tukiohjelma34

, joiden avulla ne voivat parantaa verohallintojensa valmiuksia.

Edellä esitetty huomioon ottaen jäsenvaltiot voivat hyötyä jäsennetystä strategisesta EU:n

tason vuoropuhelusta, joka koskee esimerkiksi seuraavia suurimpia haasteita:

digitaalisen talouden ja uusien teknologioiden vaikutukset, hallinnollisen yhteistyön

hyödyntäminen alv-petosten torjunnassa, data-analytiikkavälineisiin ja -prosesseihin sekä

tietotekniikkayhteistyöhön panostaminen sekä verohallintojen uudistamiseen ja niiden

suorituskyvyn, säännösten noudattamista koskevien lähestymistapojen ja riskienhallinnan

arviointiin liittyvien kokemusten vaihtaminen.

Komissio järjestää vuonna 2018 yhdessä jäsenvaltioiden kanssa verohallintojen johtajille

tarkoitetun kokouksen, jossa on määrä keskustella näistä haasteista ja niiden ratkaisemisesta.

Tietotekniikkajärjestelmät ovat olennaisen tärkeitä veropolitiikan täytäntöönpanossa, petosten

torjunnassa ja tietojen käytössä politiikan suunnittelun parantamiseen. Verohallinnot käyttävät

yhä enemmän eri lähteistä (esimerkiksi verovelvollisilta, muilta valtion elimiltä ja laitoksilta

ja muilta jäsenvaltioilta) kerättyjä tietoja. Näin valtavan tietomäärän hallinnasta on tullut

merkittävä haaste, sillä sitä ei voida enää käsitellä perinteisellä tavalla. Tietojen käsittelyyn ja

analysointiin tarvitaan uusia välineitä. Jäsenvaltioiden on näin ollen pakko jatkaa investointeja

tietoteknisiin ratkaisuihin. EU:n jäsenvaltioiden välisen yhteistyön, koordinoinnin ja

läpinäkyvyyden lisääminen tällä alalla auttaisi vähentämään kustannuksia merkittävästi, koska

silloin voitaisiin hyödyntää yhteisiä lähestymistapoja ja mittakaavaetuja.35

Jäsenvaltiot sekä komissio selvittävät uusien teknologisten tuotteiden ja digitaalisten

menetelmien käyttöä tietojen vaihtamiseen ja analysointiin. Komission ja jäsenvaltioiden

verohallintojen välisen sekä verohallintojen keskinäisen yhteistyön lisääminen on paras tapa

saada aikaan yhteensopivia etuja kaikille sisämarkkinoilla toimiville. Lisäksi se helpottaisi

jäsenvaltioiden verohallintoon liittyvien sitoumusten täytäntöönpanoa.

33 Fiscalis 2020 on EU:n yhteistyöohjelma, joka antaa kansallisille verohallinnoille mahdollisuuden

tuottaa ja vaihtaa tietoja ja asiantuntemusta. Ohjelman avulla voidaan kehittää ja käyttää merkittäviä

Euroopan laajuisia tietotekniikkajärjestelmiä kumppanuuden pohjalta ja perustaa erilaisia eri puolilla

Eurooppaa toimivien kansallisten virkamiesten henkilöverkostoja. 34 EU:n rakenneuudistusten tukiohjelman tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita suunnittelemaan ja

toteuttamaan institutionaalisia, hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia ja käyttämään tarkoitukseen

varattuja EU:n varoja tehokkaammin ja tuloksellisemmin 35 Yksi esimerkki tällaisesta yhteistyöstä on komission asiantuntijaryhmä IT Catalyst Group.