koti & kaupunki 2/2013

Riihimäen kaupungin tiedotuslehti • www.riihimaki.fi • Julkinen tiedote / ryhmäjakelu

Koti kaupunki &K

uva:

?

2 • 2013

4 -5ArtHämeessä taide kohtaa ihmisen

8 -9Yleiskaava linjaa Riihimäen kehitystä

14 -15Lue vinkit vesilaskun tulkintaan

Maisa ja Mimmi tykkäävät koulustas. 6 -7

Koti & Kaupunki 2 • 2013 Riihimäen kaupungin tiedotuslehti

Kuva: Susanna Kuusi

Näyttelyt&teatterit

Lyhyesti

12 –15tietopaketti Riihimäen Vedestä

RiiHiMÄEN KAUPUNGiN tiEDotUSLEHti Julkaisija Riihimäen kaupunkiPäätoimittaja Anna Availa, viestintäpäällikkö tuotanto TK mediatalo Oywww.tkmediatalo.fitoimitus Tom Kalima, Timo KiviojaPainopaikka Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula

LiitE

Ko

ti&

ka

upu

nk

i LYHYESti

Pinterestihana kotikaupunkimme nyt kuvina

Pinterestissä. Pinterestistä löydät läpileikkauksen Riihimäen arjesta ja juhlasta - tietoa, tapahtumia, maisemia, historian havinaa ja huvitusta. Tutustu

eri aiheisiin kuvatauluihin ja klikkaa itsesi seuraajaksi!

pinterest.com/riihimaki

tÄSSÄ NUMERoSSAPÄÄKiRJoitUS

Valtteri Jokinen

PÄÄKiRJoitUS

Perheeni muutti Riihimäelle Puistolasta 26 vuotta sitten. Hyvät kulkuyhteydet Hel-sinkiin ja pääkaupunkiseutua alhaisemmat asumiskustannukset houkuttelivat.

Riihimäen monipuolisten harrastus-mahdollisuuksien ansiosta melkein kaikki vapaa-aikani kului peruskouluikäisenä urheillessa tai muuten vain ulkona pelail-lessa, mikä piti kaltaiseni pojankoltiaisen kätevästi poissa hankaluuksista. Judo vei lopulta sydämeni ja on hallinnut elämäni käänteitä jo yli 20 vuoden ajan.

Ulkomaan kisa- ja harjoitusmat-kani ovat kulkeneet lähes poikkeuksetta Riihimäen kautta, vaikka kotiosoite onkin muualla. Vanhempien koti on nimittäin täydellinen huoltopiste ennen ja jälkeen aamuöisten lentojen. Eihän Helsinki-

Vantaan lentokentälle aja Riihimäeltä kuin kolme varttia.

Eri puolilla maailmaa reissatessa olen oppinut arvostamaan Riihimäen turvalli-suutta, kiireetöntä elämänmenoa ja kom-paktia kokoa. Ammattini puolesta olen taas seurannut Riihimäkeä toimitilamark-kinoiden näkökulmasta. Hyvä liikenteelli-nen sijainti takaa menestymisen edellytyk-set monilla elinkeinoaloilla ja investointe-jakin on tehty mukavasti.

tätä kirjoittaessa palailen juuri MM-kisoista Riosta, mutta nyt majapaikka on pysynyt tavallista kauemmin Riihi-mäellä. Asunnonvaihto ei nimittäin osunut Lahdessa aivan nappiin, vaan jäimme paremman puoliskoni (ja judomatoilla pahemman) kanssa kuukaudeksi ilman

asuntoa. Ei auttanut muu kuin pakata mukaan koko omaisuus ja siirtyä vanhem-mille evakkoon. Koska työpaikka sijaitsee Lahdessa, on rautatie tullut tutuksi Riihimäki-Lahti välillä. Toi-saalta, mikäs täällä asuessa ja hyvistä muistoista nautties-sa. Voisin viipyä pidempäänkin.

Kirjoittaja on riihi-mä-keläislahtelai-nen olym-piajudoka ja kiinteistö-arvioitsija.

uusvanha kotikaupunki

Elävää taidetta Häme!

Riihimäen taidemu-seossa 12.10.2013–19.1.2014 Elävää taidetta Häme! Hämeen alueen kuvataiteilijoiden yhteis-näyttely on osa Art Häme ´13 taideviikkoja Riihi-mäellä.

Riihimäen Kaupungin- museo■ ToTeuTumaTon Riihimäki8.9.–27.4.2014

■ ToTeuTumaTTomia asemakaavoja, liikenne- jäRjesTelyjä ja nähTävyyksiä.

www.riihimaki.fi/kaupunginmuseo Öllerinkatu 3www.riihimaki.fi/taidemuseo

Temppelikatu 8

Nuoriso-teatteri■ koukussa ensi-ilta 11.10.

■ ysTävyys ensi-ilta 19.10.

■ PeTeR Pan ensi-ilta 13.11.

■ imPRojamiT 20.9., 27.9, 28.9.

www.rnt.fiKino Sampo, Suokatu 9

Suomen Metsästys-museossa 11.4.2013–5.1.2014 Korpimailta – Lennart Segerstrålen luonto- ja lintuaiheisia maalauksia ja grafiikkaa19.9.–31.12. Käyttöesinei-tä riistasta

■ kaksi vihToRia ja klaaRa ensi-ilta 14.9.

■ mielensäPahoiTTaja ja Ruskea kasTikeensi-ilta 9.10.

■ luukuT auki!ensi-ilta 2.11.

Lisäksi vierailuesityksiä

Suomen lasimuseossa 31.12. asti Vanhaa suomalaista lasia 1700- ja 1800-luvulta31.12. asti Tapio Wirkkala – Taidelasia ja hopeaa Kyösti Kakkosen kokoelmasta11.9.-3.11. Kastemaljan muotoilu 8.11.–31.12. Ornex – böömiläisiä lasisia joulukuusenkoristeita

Taidetta Korpimailta Riihimäen teatterissa

www.metsastysmuseo.fiTehtaankatu 23 A

www.suomenlasimuseo.fi Tehtaankatu 23

www.riihimaenteatteri.fiHämeenaukio 1

Kokoelmia ja taidelasia

Vaikuta kotikaupunkiisi

Kaupunkilaisena voit vaikuttaa kotikau-punkisi asioihin tekemällä aloitteita ja valituk-sia, ottamalla yhteyttä luottamushenkilöihin ja virkamiehiin sekä osallistumalla yleisötilai-suuksiin, kyselyihin ja keskusteluihin. Palau-tetta voit lähettää sähköisellä palautelomak-keella tai toimittaa sen postitse tai henkilökoh-taisesti kaupungin kirjaamoon kaupungintalol-le. Lisäksi aloitteita voit antaa Kuntalaisaloite.fi-palvelussa.

Tänä syksynä pääset ottamaan kantaa yleis-kaavaan ja vastaamaan kuntalaiskyselyyn! ■

koti & kaupungin parhaat palat myös verkossaKoti & Kaupunki -lehden parhaat pa-lat löytyy jatkossa myös verkosta. Verkossa julkaistavan lehden jutut on jatkossa mahdol-lista jakaa yksittäin esimerkiksi Twitterissä, ja hakukoneet löytävät ne helpommin. Verkkojul-kaisu tuo myös uusia mahdollisuuksia juttujen julkaisuun printtilehtien ilmestymisen välillä. Paperinen Koti & Kaupunki -lehti jaetaan jatkossakin jokaiseen riihimäkeläiseen kotiin, ja se on luettavissa kokonaisuudessaan myös sähköisesti. ■

Reilun kaupan viikolla Reiluja kahvitaukojaReilun kaupan viikkoa on vietetty jo yli kymmenen vuotta. Lokakuinen kampanja-viikko 21.–27.10. muistuttaa siitä, että voimme kukin vaikuttaa omilla ostosvalinnoillamme.

Viikon aikana järjestämme Riihimäellä Reilun kaupan kahvihetkiä, joista kerromme verkkosivuillamme ja Facebookin Riihimäki – Reilun kaupan kaupunki -yhteisössä.

Reilun kahvitauon voi järjestää myös itse, johon Reilu kauppa tarjoaa materiaalit. Tutustu viikkoon osoitteessawww.reilukauppa.fi. ■

4 -5ArtHäme palaa taas Riihimäelle

6 -7Opetustoimenjohtaja kuuntelee oppilaita

8 -9Yleiskaavan osaaja tekee uuden kaavan

10 -11Ajankohtaista Riihimäellä■ Sijaisrekrytointi palvelee nyt Riihimäellä sijaisten

etsinnässä vanhustenhoidon, varhaiskasvatuksen, osastoapulaisten ja koulunkäyntiohjaajien sekä ruoka-palvelun tehtävissä.

■ Uusi paloasema rakennetaan Kirjaukseen. Uuden paloaseman sijainti on liikenneyhteyksien kannalta entistä parempi. Paloasema valmistuu ensi vuoden lokakuussa.

■ Hyvän elämän Riihimäki kysyy jälleen asukkaiden mielipiteitä elämisestä Riihimäellä. Kuntalaisten mielipiteitä pyydetään mm. kaupungin turvallisuudesta, arkielämän sujuvuudesta ja kaupungin imagosta.

■ Riihimäen Veden johtokunnan uudella puheenjohtajalla Kaisu Kotirinnalla on pitkä kokemus vesihuol-losta. Johtokunta on tullut tutuksi jo edellisellä kaudella, sitä ennen hän on toiminut rakennuslautakunnassa.

■ Vesilasku saattaa olla joskus moniselitteinen tulkittava. Kerromme tässä lehdessä, kuinka laskua luetaan. Suoraveloituksen poistuessa kannattaa myös miettiä, olisiko e-lasku kätevä vaihtoehto vesilaskun hoitamiseen.

■ anna availa

Strategian ja vision viitoittamalla tielläRiihimäen kaupungin strategia seuraavalle valtuustokaudelle on hyväksytty. Tulevan neljän vuoden aikana ponnistelemme toimivien palveluiden, menestyvien yritysten ja osaavien ihmisten sekä ekologisesti kestävän ja toimivan yhdyskuntara-kenteen eteen.

Kaupungin visio ohjaa kohti Riihimäkeä, joka on turvallinen ja viihtyisä. Siellä arkielämä on sujuvaa, toimeentulo on turvattu ja kaupunkilaisen on helppo osallis-tua ja vaikuttaa.

tänä syksynä pääset vaikuttamaan, kun keskustelu uudesta yleiskaavasta alkaa. Tarkemmin yleiskaavasta voit lukea sivuilta 8-9. Visiomme toteutumista peilataan taas kuntalaiskyselyssä, johon jokainen riihimäkeläinen voi vastata sähköisesti tai paperilla. Siitä hieman lisää sivulla 10.

tervetuloa mukaan kaupunkimme kehittämiseen!

2 3


ArtHämeen iHmiset osAA

ArtHäme on kaikille taiteen toimijoille avoin kaupun-kitapahtuma. Se ei ole harvoille suunnattu

pönäkkä tapahtuma, vaan sen tarkoitus on yllättää ja törmäyt-tää kaupunkilaiset tutuissa ja oudoissakin paikoissa kulttuu-rin tekijöihin; sekä omiin että vieraileviin.

– Tyypillistä ArtHämeel-le on spontaanius. Tietenkin on olemassa valmis ohjelmisto, joka löytyy sekä painettuna että tapahtu-man omilta sivuilta (www.arthame.fi), mutta sen lisäksi on runsaasti yllättäviä flash mob ja pop-up –esityksiä, kertoo ArtHämeen voimahahmo ja koordinaattori Olli Soini.

– Viimeisiä ohjelmapäivityksiä tapahtuu varmasti vielä senkin jälkeen, kun tapahtuma on jo käynnistynyt. Toivottavaa on myös, että esityksiä syntyy yllättäen siten, että ne vain tapahtuvat siinä hetkessä ja siinä paikassa.

taide sykkii aseman ympäristössäArtHämeen sykkivä sydän on rautatieaseman ympäristö. Keskeiset tapahtumapaikat ovat aseman lisäksi matkakeskus, vanha voimala ja Vihreä talo. Matkakeskuksen Liikeradalla sijaitsevat tyhjät liikehuoneistot ovat koko tapahtuman ajan käytössä, ja niistä löytyy esimerkiksi kuvataidetta.

– Matkakeskuksen parkkihallissakin voi kiireinen kokea yllättävää Drive in –taidetta, Olli Soini naurahtaa.

– Kaupungin kannalta ArtHäme on ihan-teellinen. Se tuo kaikkien ulottuville runsaasti

Riihimäen rautatieaseman laiturien neljä ja viisi väliseen katokseen on suunnit-teilla ArtHäme-tapahtuman ajaksi taideteos "Hatut". Hatut ripustetaan siimalla laiturika-toksen sisäkattoon siten, etteivät ne ole estee-nä matkustajien kululle.

Hatut kuvaavat matkustajia. Teoksessa voi nähdä eroamisen aiheuttamaa kaihoa, mutta toisaalta myös odotusta uuden edessä. Teoksen suunnittelija Pilvi Ojalan toivee-na on, että katsoja voisi muodostaa oman tulkintansa teoksesta omien muistojensa tai odotuksiensa pohjalta. ■

ARtHÄME tEKEE tAitEEN ELÄVÄKSi

tiESitKÖ?

Vihreän talon henkiArtHämeen keskus on Vihreä talo, jota isännöi kulttuurin sekatyöläiseksi itseään titu-leeraava Olli Soini yhdessä vaimonsa, taiteili-ja Anni Paunilan kanssa. Kaikki riihimäkeläiset tietävät aseman kupeessa sijaitsevan Vihreän talon, mutta harva kuitenkaan sitä, että se ei koskaan ole mitenkään liittynyt rautatiehen. Joskus siinä on ollut pankki, minkä jälkeen se on ollut Paloheimo-yhtiön omistuksessa. ArtHä-meen aikana Vihreän talon viehättävä miljöö on valjastettu paitsi tapahtuman infopisteeksi, toi-mistoksi ja tapahtumaklubiksi, myös monen esi-tyksen näyttämöksi.

■ Muita tärkeitä paikkoja ovat Matkakeskus ja sen ympäristö sekä tietenkin Voimala.

■ Lisäksi kannattaa tarkkailla kaupungin kaikkien taidelaitosten ohjelmistoja, sillä arthäme elää niissä kaikissa.Katso: http://arthame.fi/aikataulu/

■ Muun muassa Taiteen edistämiskeskuksen tukema ArtHäme päättyy sunnuntaina 27.10.

Riihimäen kulttuurituottaja Anna Vesén ja tapahtuman

koordinaattori Olli Soini puhaltavat hengen

arthämeeseen.

ArtHäme-kulttuuritapahtuma palaa taas Riihimäelle, nyt teemalla Elävää taidetta.

Monitaiteisen kaupunkitapahtuman avoimet avajaiset ja kulttuurimarkkinat ovat

Voimalassa lauantaina 12. lokakuuta.

HAttU- JUttU

ArtHäme tuo

kaikkien ulottuville runsaasti

kaupungin omaa

elävää taidetta. Liikeradalle perustetaan kaupunkilaisten

galleria ja esimerkiksi katusoitot tai perfor-manssit ovat tervetulleita. Omia esityksiä ja teoksia voi ehdottaa koordinaattori Olli Soinille tai sitten vain mennä ja tehdä, eli valita spontaani tapa toteuttaa performanssi tai musisointi.

Paikallisuudella on tärkeä rooliPaikallisuus on ArtHämeen suuri voima.

– Itse asiassa tapahtuma elää pitkälti tämän käyttövoiman turvin. Koordinaatto-rina minun on tarvinnut tosin puhaltaa tuli hiileen, synnyttää innostus ohjelmien tekemiseen ja sen jälkeen sovittaa ne ohjelmis-toon.

Vaikka paikalliset tekijät hallitsevatkin ta-pahtumaa, esiintyjiä on tulossa jopa ulkomai-ta myöden. Nyt jo tiedetään, että taiteilijoita on Riihimäen lisäksi ainakin Skotlannista, Lahdesta, Helsingistä, Turusta, Tampereel-ta, Hämeenlinnasta ja Brysselistä. Yhdeksi paikallisuuden helmeksi Olli Soini nostaa tapahtuman, jonka nimi on Toteutumaton Riihimäki.

– Tämä perustuu syyskuussa avattuun Riihimäen kaupunginmuseon näyttelyyn, josta olemme museon kanssa ideoineet esityk-sen. Toteutustapa ei vielä ole täysin ratken-nut, mutta ideana on, että näyttelijä esittää Riihimäen suunnittelijana tunnettua arkki-tehti Otto-Iivari Meurmania. Esitys rakentuu siten, että Meurman isännöi ”raitiovaunu-ajelua” tai kaupunkikävelyä. Matkan var-rella hän kertoo kaupunkiin suunnitelluista kohteista, jotka eivät kuitenkaan toteutuneet. Raitiolinja oli yksi niistä, Olli Soini kertoo. ■

kaupungin omaa elävää taidetta tekijöiden itsensä tuottamana. Tuottajan uutteran työn tuloksena on mukaan saatu kaikki Riihimäen omat kulttuurilaitokset, kuten esimerkiksi teatterit, museot, kirjasto, koulut, musiikki-opisto ja jopa päiväkodit sekä nuoriso- ja vanhustyö, kertoo Riihimäen kaupungin kulttuurituottaja Anna Vesén.

Muitakin kuin ammattilaisiaArtHämeen idea on syntynyt Riihimäellä 2009. Sen jälkeen konsepti siirtyi Forssaan, sieltä Hämeenlinnaan ja viime vuonna Lah-teen. Tavoitteena oli kehittää pitkäkestoinen tapahtuma. Painopiste on aina ollut kuva-taiteissa, mutta etenkin nyt ”toisella kier-roksella” anti on rikastunut kaikille taiteen osa-alueille.

Pääsääntöisesti tekijöinä ovat ammatti-taiteilijat, mutta harrastajille on oma sijansa.

Vihreän talon isäntä Olli Soini ja taiteilija Edwina Goldstone.

tULE tEKEMÄÄN JA oSALLiStUMAAN!ArtHäme on kaupunkilaisten oma ta-pahtuma, johon toivotaan vapaaehtoisia, esimerkiksi valvojia.Valvoja ei ole järjestys-mies vaan henkilö, joka vuorollaan valvoo vaikkapa taidenäyttelyä ja myy siellä myy-täviä tuotteita.

– Ideamme on, että valvojat olisivat kä-sityötaitoisia ihmisiä, jotka voisivat samalla kutoa tapahtumasukkia tai -pipoja. Kuto-misen tai virkkaamisen vaihtoehtona voi tietenkin olla jokin muu askartelutyö. Vält-tämätöntä tämä ei kuitenkaan ole, valvo-

Luonnos rautatieasemal-le tulevasta Pilvi Ojalan

Hatut-teoksesta.

jaksi voi ilmoittautua, vaikka ei olisikaan käsityötaitoinen, Olli Soini kertoo.

Tapahtuma on saanut avukseen kullanarvoisia työharjoittelijoita, mutta tapahtuman rakentamiseen ja toteuttami-seen tarvitaan yhä lisäkäsiä.

– Yritykset voivat tukea tapahtumaa rahallisella tai materiaalisella avustuksel-la. Toiveena on tehdä tästä tapahtuma, joka jättää jäljen ja muuttaa ihmisten mie-likuvia Riihimäestä laajemmaltikin, Olli Soini kutsuu mukaan tapahtumaan. ■

4 5


Patastenmäen tiilikoulun pihalla käy vilske. Maisa Valta ja Mimmi Pitkämäki seisoskelevat oven-suussa naureskelleen kavereiden

kanssa. Heille tämä päivä ei ole aivan normi-päivä, sillä he odottavat Riihimäen kasva-tus- ja opetustoimenjohtaja Esa Santakalliota. Tarkoitus on puhella kouluasioista lähes kirjaimellisesti pulpetin takaa.

Maisasta ja Mimmistä on kiva olla nyt koulun vanhimpia, mutta mitä on edessä, kun vuoden kuluttua pitää vaihtaa toiseen kouluun ja olla taas kaikkein pienimpiä.

– Te siirrytte Harjurinteen kouluun ko-konaisena luokkana, joten kaikki kaverit säi-lyvät. Vasta seitsemännellä tähän tulee pieni muutos. Silloin on pakko järjestellä luokkia uusiksi, koska tulee valinnaisia aineita eivät-kä luokkien koot saa tulla liian suuriksi, Esa Santakallio kertoo.

Säkkituolit kiinnostavatPaljon ei kaveruksilla ole uudesta koulusta tietoa. Jotain on vanhempi veli kertonut. Yksi juttu ylitse muiden on luokkahuone, jossa ei ole perinteisiä pulpetteja, vaan säkkituolit ja älytaulu.

– No kumpaanko te haluaisitte, Esa Santa-kallio kysyy.

– Säkkituoliluokkaan, tulee salamana mo-lempien suusta.

Vastaus ei yllätä. Harjurinteen koulussa on tulevaisuuden luokkahuone, jossa on uut-ta tietotekniikkaa sekä uudenlaisia ratkaisuja, kuten raheja ja säkkituoleja istuimina.

– Minun aikanani oltiin vielä vakaasti sitä mieltä, että oppimista voi tapahtua vain, kun istutaan ryhdikkäästi pulpeteissa. Näin ei ole, ja Riihimäellä suhtaudutaan avoimin mielin kaikkeen uuteen.

– Entä haluaisitteko mieluummin opis-kella siten, että käytetään apuna tablettitieto-koneita ja älypuhelimia perinteisten kirjojen sijaan, Esa Santakallio kysyy.

"Tabletit" on vastaus, joka ei tietenkään yllätä. Tabletteja ei opetustoimenjohtaja voi kaikille luvata, mutta hän ilahduttaa tyttöjä kertomalla, että niitä hankitaan jatkuvasti lisää.

Katuliituja ja keinutMaisalla ja Mimmillä tuntuu kaikki nyt ole-van hyvin. Koulu on hyvä, oma luokka paras, kaverit huippuja, opettajat sekä rehtori kivoja ja ruokakin on yleensä hyvää. Läksyjä tieten-

kin voisi olla vähemmän, tirskahtavat tytöt, jotka pärjäävät koulussa todella hyvin.

– Kai nyt teillä jotain parannustoiveita on, Esa Santakallio tivaa aidosti kiinnostuneena.

– Pihaliituja välitunnille, keinut koulun pihalle sekä joitakin muita välineitä.

Toiveet menevät perille, sillä Esa Santa-kallio on oikeasti sitä mieltä, että oppilaita pitää kuunnella. Heidän toiveensa ovat konk-reettisia, ja he ovat asiantuntijoita. Siksi kou-luneuvostot oppilasjäsenineen ovat tärkeitä asioita, kun koulumaailmaa kehitetään.

Totta! Maisa ja Mimmihän heti tiesivät ratkaisun aikuisten huoleen siitä, että lapset eivät enää liiku tarpeeksi. ■

Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Esa Santakallion arki vuoden 2013 syksyllä koostuu monista hyvistä asioista, mutta toki muutamasta huolenaiheesta.

– Tärkein asia tietenkin on, että koululai-set ovat Riihimäellä hyvissä käsissä. Koulujen rehtorit, opettajat ja ohjaajat sekä kouluviras-ton työntekijät ovat erittäin ammattitaitoisia, Santakallio painottaa.

Riihimäellä oppimistulokset ovat kaikilla mittareilla hyviä, kiusaamista on vähemmän kuin muualla ja opetusalan kustannustehok-kuuden vertailussa Riihimäki sijoittuu Suo-messa säännöllisesti sijoille 5–7.

– Erittäin hyvänä tuloksena pidän myös sitä, että kyselytutkimuksessa kouluruokam-me sai arvosanan 8+. Se on merkittävää, koska se tarkoittaa myös sitä, että koululaiset

nauttivat tärkeän ateriansa, Santakallio sanoo ja kiittelee tässä asiassa työn tekijöitä.

– Ammattitaitoinen suoritus ottaen huo-mioon, että hinta ateriaa kohden on vain 2,90 euroa sisältäen raaka-aineiden lisäksi myös kaikki muut kulut.

Hyvät valmiudetUusien tavoitteiden mukaan vuonna 2016 opetusta on kehitettävä niin, että tavoitteena on lasten kasvattaminen tietoyhteiskuntaan.

– Tähän Riihimäellä on hyvät valmiudet, Esa Santakallio sanoo.

– Myös ylisuurista luokista on puhuttu julkisuudessa paljon. Tässäkin me pärjääm-me hyvin, sillä keskimääräinen luokkakoko Riihimäellä on 19,1.

Koulut täynnä

Huolta sen sijaan tuottaa oppilasmäärän kasvu.

– Riihimäellä on nyt 2 900 peruskoulu-laista. Uusia oppilaita tulee joka vuosi 50–70 enemmän kuin on koulunsa lopettavia.

Jos kehitys jatkuu samanlaisena, niin tämän mallin mukaan vuonna 2021 oppilaita on noin 400 enemmän. Se tarkoittaa jo yhtä uutta suurta koulua.

– Koska koulujen suunnittelu ja raken-taminen on hidasta, pitäisi tämä asia saada pian vireille, Esa Santakallio sanoo. ■

MAiSA, MiMMi JA oPEtUStoiMENJoHtAJASyksyllä koulunsa aloittavat ekaluokkalaiset ovat aina suurimman huomion kohteena.

Heihin verrattuna viidesluokkalaiset ovat jo vanhoja konkareita, mutta heitäkin voi jännittää.

isoja koululaisia askarruttaa esimerkiksi se, mitä tapahtuu, kun pitää siirtyä toiseen kouluun.

Riihimäellä suhtaudutaan avoimin mielin opetuksen uusiin tuuliin.

RiiHimäEllä on 2 900 pERuskoululaista

esa santakallio kuuntelee mielellään Maisan ja Mimmin mielipiteitä ja toiveita, koska pitää koululaisia oikeasti monien asioiden asiantuntijoina.

Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Esa Santakallio on tyytyväinen opetuksen laa-tuun, mutta tietää, että kasvava kaupunki

tarvitsee pian uuden koulun.

opetustoimen toimivAt pAlvelut

6 7


Yleiskaava on keskeinen asiakirja, jonka varassa kaupunkeja kehi-tetään pitkällä aikavälillä. Uuden kaavan valmisteleminen on pitkä

ja monitahoinen prosessi, joka on tarkoitus viedä päätökseen vielä tämän vaalikauden aikana.

– Toivon, että yleiskaava herättää kiin-nostusta myös kaupunkilaisten keskuudessa, sanoo Riihimäen kaupungin tuore yleiskaa-va-arkkitehti Seppo Itkonen.

Hänen mukaansa näin ei kuitenkaan aina ole, minkä vuoksi monet asiat saattavat yl-lättää asukkaat vuosien päästä, kun yleiskaa-vassa olleet asiat toteutuvat. Ymmärrettävää tietenkin on, että yleiskaavan noin 20-vuoti-nen periodi on pitkä jakso hallittavaksi. Sen vuoksi Itkonen on uutena ideana esittänyt, että ohjausryhmään saataisiin mukaan myös Riihimäen nuorisovaltuuston edustaja.

– Nuoret ovat aikuisia kaupunkilaisia 20 vuoden päästä, hän toteaa.

– Olemme myös pohtineet erilaisia teko-tapoja yleiskaavan rakentamiseen. Esimer-kiksi Lahdessa on toteutettu tapaa, jossa niin kutsuttu paikkatieto on nostettu keskeiseen rooliin valmistelussa. Tämä saattaisi aktivoida muun muassa kiinteistönomistajia ja asukkaita osallistumaan yleiskaavan valmisteluun.

Kaupunki kasvaavuosi vuodelta

Kaupungit kehittyvät jatkuvasti. Riihi- mäellä väestön kasvuennuste on yksi prosentti. Tämä on osattava ottaa huo- mioon, jotta kasvu olisi ylipäätänsä mahdollista.

– Mielestäni suunnittelussa on tärkeätä löytää paikan henki ja rakentaa kehitys sen varaan. Tässä suhteessa juuri perusteellinen paikkatieto on olennaista. Toisaalta kehitty-miseen vaikuttaa oleellisesti myös kaupun-gin maasto. Se tarjoaa mahdollisuuksia tai rajoituksia.

– Yleiskaavan suunnittelussa on kahden-laista painotusta kasvutarpeiden ratkaise-miseksi: kaupunkirakenteen laajentaminen ja nykyisen maankäytön tiivistäminen eli eheyttäminen.

– Eheyttäminen koetaan joskus ongelmal-liseksi, koska jotkut kokevat sen muuttavan olemassa olevaa kaupunkikuvaa tai rikkovan omaa maisemaa. Sen vuoksi kaava ei sai-si olla ristiriitainen, vaan johdonmukainen olemassa olevien rakenteiden suhteen, Seppo Itkonen korostaa.

Haasteena Riihimäellä on uuden tontti-maan vähyys ja maankäytön suunnittelussa niin kutsuttu ”ei-alueiden”, kuten soiden, lii-

kenteen melualueiden ja suojelualueiden suu-ri määrä. Kuitenkin uusia alueita tarvitaan. Kaupungin tavoitteena on luovuttaa rakenta-jille 50 uutta omakotitonttia vuosittain.

Yleiskaavaansaa ottaa kantaa– Yhdyskuntasuunnittelun näkökulmasta eheyttäminen on hyvä ratkaisu. Se tehostaa alueen palvelurakenteiden käyttöä ja vä- hentää liikkumisen tarvetta, Itkonen tiivis-tää.

Eheyttäminen ei kuitenkaan ole helppoa, koska kaupunkilaisilla on erilaisia eturisti-riitoja. Laajamittainen yhteistyö onkin paras tapa rakentaa yleiskaavaa. Siksi hyvällä tie-dottamisella on keskeinen rooli valmistelussa. Siihen panostetaan nyt myös Riihimäellä.

– Esimerkiksi Järvenpäässä tästä oli hyviä kokemuksia. Siellä tehtiin tiivistä yhteistyös-tä asukasjärjestöjen kanssa ja vältyttiin näin monilta ongelmilta. Asukasjärjestöissä on se hyvä puoli, että ne edustavat yhtä kuntalaista laajempaa näkökulmaa, Seppo Itkonen huo-mauttaa.

Itkonen korostaa kuitenkin, että yleiskaa-van tekeminen on aina erittäin demokraat-tinen prosessi. Virkamiehet valmistelevat yleiskaavan, mutta päätöksen tekevät kunta-

RiiHiMÄKiSAA UUDENYLEiSKAAVANRiihimäen kaupunki saa uuden yleiskaavan edellisen, parikymmentä

vuotta sitten laaditun tilalle. Pitkän valmisteluprosessin aikana kaava tulee

kuntalaisille nähtäväksi peräti kolmasti. Sitä on kunnallinen demokratia.

laisten valitsemat valtuutetut. Tämän lisäksi jokaisella kuntalaisella on oikeus osallistua prosessiin.

– Valmistelu etenee portaittain, ja sen vaiheet ovat koko ajan teknisen lautakun-nan, kaupunginhallituksen sekä valtuuston tiedossa. Sen lisäksi yleiskaava asetetaan kolme kertaa nähtäville, jolloin yksittäisil-lä kaupunkilaisilla on mahdollisuus ottaa siihen kantaa.

– Ensimmäisen kerran yleiskaava on julkisesti esillä, kun sen rakennesuunni-telma ja tavoitteet valmistuvat. Toinen julkisuuskierros tehdään, kun uudesta yleiskaavasta on valmistunut yleiskaava-luonnos. Kolmannen kerran uusi yleiskaava esitellään julkisuudessa, kun yleiskaavaeh-dotus on valmis. Jokainen nähtävillä olo on noin kuukauden mittainen, Seppo Itkonen selittää.

Yleiskaavaa valmistelee Riihimäellä kuuden asiantuntijan tiimi, jota Itkonen johtaa. Riihimäellä ei ole ollut yleiskaava-arkkitehtia pitkään aikaan. Nyt kaupunki kuitenkin haluaa panostaa uuden yleiskaa-van tekoon, minkä vuoksi tehtävään rek-rytoitiin yleiskaava-asioihin pätevöitynyt arkkitehti. ■

Yleiskaava luo pitkäjänteisen pohjan kaupunkisuunnittelulle.

Seppo itkonen on valmistunut arkkiteh-diksi Oulussa. Hänen erikoisalaansa ovat yleiskaavat.

– Minä en ole piirtänyt ensimmäistäkään taloa. Sen sijaan jo opiskelujen loppuaikoina valitsin sellaisia syventäviä opintoja, jotka perehdyttivät tähän aihepiiriin. Arkkitehdit ovat joko designereita tai kaavoja tekeviä ”plannereita”. Minä olen planneri, Seppo Itkonen toteaa.

Työkokemuksensa hän on hankkinut ensin konsulttitoimistossa, missä oli tilaisuus tehdä esimerkiksi kehittämishankkeita ympä-ristöministeriölle. Näiden lisäksi Itkonen on tehnyt yleiskaavatyötä sekä Hyvinkäällä että Järvenpäässä.

Seppo Itkonen on asiaansa syvästi vihkiy-tynyt ammattilainen. Työnsä Riihimäellä hän halusi aloittaa pitkällä valmistelu- ja tutustu-misvaiheella.

Riihimäki onlämminverinen– Olen kesän aikana ajellut useita eri reittejä ympäri Riihimäkeä tutustuen kaupunkiin. Haluan todella löytää Riihimäen oikean luon-teen, Itkonen painottaa.

– Esimerkiksi Hyvinkääseen verrattuna Riihimäellä on runsaasti enemmän luonnet-ta. Topografia on erilainen ja sen myötä koko kaupungin ilme. Voisi ravitermein melkein sanoa, että Riihimäki on lämminverinen ver-rattuna viileämpään Hyvinkääseen.

Itkonen on kahden aikuisen lapsen isä, joka on innostunut moottoripyöräilystä. Pyörä on iso, mutta sillä ei ole tarkoitus ajaa kovaa. Sen sijaan miehen tuore hankinta, teltta, ku-vaa hyvin moottoripyörän käyttötarkoitusta.

Ulkoilu on Itkosen mielestä mukavaa, ja sitä hän toteuttaa kesällä pyöräillen ja talvella lautaillen. ■

Näin yleiskaava etenee■ Kuusihenkinen tiimi valmistelee■ Ohjausryhmä mukana valmistelussa■ Ensimmäiseksi valmistuu rakennus- suunnitelma ja tavoitteet■ Seuraavaksi yleiskaavaluonnos■ Kolmanneksi yleiskaavaehdotus■ Eri vaiheissa olevat kaavat ovat kuntalaisten nähtävillä■ Lopuksi valtuusto hyväksyy yleiskaavan.

itkosen suurimmat haasteet■ Asumisen tonttitarve■ Sopivan tonttimaan löytyminen■ Kaupungin rajat lähellä■ Kaupunkikeskustan asumistiheys on maan suurimpia■ Yli 90 % asuu kolmen kilometrin säteellä■ Löytää hyvä yhteistyö eri toimijoiden välille.

Yleis-kaavaan

erityis-osaaja

Edellinen yleiskaava on noin 20 vuoden takaa.

ekologisesti kestävä jA toimivAyHdyskuntA-rAkenne

8 9


Mitä mieltä?Vastaa ja voita

■ Haluamme tehdä Riihimäen kaupungin tiedotus- lehdestä entistä paremman. Tähän tarvitsemme Sinun apuasi.

■ Anna palautetta vastaamalla oheisiin kysymyksiin ja laita kuponki postiin. Postimaksun olemme jo maksaneet puolestasi.

■ Palautetta voi lähettää myös osoitteessa www.riihimaki.fi/palaute

■ Lähetä vastauksesi 4.11.2013 mennessä.

■ Arvomme kaikkien vastanneiden kesken pääsylippuja Riihimäen uimalaan ja museoihin sekä muita pieniä palkintoja. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Kiitos yhteistyöstä!

Vastaanottaja maksaa

postimaksun

Riihimäen kaupunki

tunnus 5019131

00003 VAStAUSLÄHEtYS

Mikä oli tämän lehden mielenkiintoisin juttu?

Mistä aiheista haluaisit jatkossa lukea tästä lehdestä?

Anna arvosana lehdestä asteikolla 4-10:

Muuta palautetta:

Nimi:

Osoite:

Puhelin:

Uutisia&asioita

Peltosaari-projektissa siirrytään kohti seuraavia vaiheita. Yleissuunnitel-man valmistuttua alkaa uusien asuin-rakennusten, kylätalon ja liiketilojen toteuttaminen. Tämä tarkoittaa rakenta-ja- ja rahoittajaehdokkaiden selvittämis-tä, tulevien rakennusten toteutustapojen selvittämistä sekä kaavoittamista.

Samaan aikaan kun suunnitelmaa viedään eteenpäin, jatketaan kaikkia nykyisiä toimintoja Peltosaaren ja asumisviihtyvyyden kehittämiseksi. Peltosaari-projektin seuraavia vaiheita vie eteenpäin elokuussa aloittanut pro-jektipäällikkö Ilari Seitsonen. Hän on koulutukseltaan rakennusarkkitehti ja

rakennusinsinööri, ja on viime vuo-sina perehtynyt energiatehokkaaseen rakentamiseen ja ollut mukana useissa passiivitaloprojekteissa ja tutustunut nollaenergiarakentamiseen. ■

Lisää Peltosaari-projektista ja sen etenemisestä verkkosivuilla:

www.riihimaki.fi

Peltosaaressa siirrytään suunnitelmista toteutukseen

Nuoret esiin -hankkeessa tehty jo seitsemän työsopimustaNuoret esiin -hanke työllistää 25–30-vuotiaita riihimäkeläisiä nuoria. Hankkeen vetäjä Perttu Jämsén kertoo, että jo seitsemän työsopimusta on kirjoitettu ja kaksi nuorta on aloittanut opiskelun.

Jämsén auttaa nuoria löytämään töitä ja valmentaa itse työnhaussa – niin cv:n te-kemisessä, työhakemuksen kirjoittamisessa

kuin työhaastatteluun valmistautumises-sa. Jämsén solmii myös yhteyksiä sopiviin yrityksiin. Yrityksille on tarjolla apua muun muassa TE-hallinnon ja muiden viranomais-ten kanssa asiointiin sekä uuden työntekijän perehdyttämiseen.

Hankkeen avulla yritys saa tietoa erilai-sista työllistämisvaihtoehdoista ja tuki-

muodoista. Koska Jämsén tuntee nuoret ja heidän vahvuutensa, on Jämsén hyvä linkki yrityksen ja uuden työntekijän välillä.

Nuoret Esiin on Euroopan Sosiaalirahas-ton, Hämeen ELY-keskuksen ja Riihimäen kaupungin yhteishanke, joka aloitti toimin-tansa syksyllä 2012. Tällä hetkellä hankkees-sa on mukana 24 nuorta aikuista. ■

Kerro kantasi

Riihimäen kaupungista

RiiHimäEn uusi paloasEma KOHOAA KiRJAuKSeeN

Riihimäen uusi paloasema raken-netaan reilun vuoden aikana Riihimäen Kirjaukseen. Ensi vuoden lokakuussa valmistuva paloasema nostaa paloase-man olosuhteet uudelle tasolle ja on liikenneyhteyksien kannalta paremmalla paikalla.

Sairaalan läheisyyteen rakentuvassa paloasemassa on henkilöstö- ja toimisto-tiloja sekä halli-, pesu- ja korjaamotilaa paloautoille ja ambulansseille.

– Uudessa paloasemassa on neliöitä yli 1 000 enemmän kuin vanhassa, mutta kuutioita yli puolet enemmän eli lähemmäs 14 000. Hallin korkeuden ansiosta on mahdollisuus saada sisälle uudet tikasautot ja vastaavat, kertoo Riihimäen rakennuspäällikkö Hannu Mattila.

Entiselle, 1950-luvulla, rakennetulle paloasemalle ei kaupungilla ole käyttöä.

– Rakennuksen säilyttäminen vaatisi peruskorjauksen. Niinpä nyt tutkitaan-kin, sopisiko tontti asumiseen, toimistol-le tai liikeyritykselle. Tietysti vanha pa-loasema voidaan myydä, jatkaa Mattila.

Rakennushankkeen kokonaiskus-tannusarvo on noin 7,0 miljoonaa euroa, mikä sisältää liikenteelliset muutokset Kirjauksentiellä kuten kaistamuutokset ja liikennevalot. Uuden paloaseman raken-nuttaa ja sitä ylläpitää kaupungin perusta- ma kiinteistöyhtiö. Kanta-Hämeen pelas-tuslaitos maksaa asemasta vuokraa. Ra-kennusurakoitsijana toimii Skanska. ■

Uudessa paloasemassa on yli 1 000 neliömetriä enemmän tilaa kuin vanhassa. Varsinainen lisätila syntyy kuitenkin kuutioista, joita on yli puolet enemmän vanhaan asemaan verrattuna.

Kuva: Nora Myllymäki

Kuva: Tuuli Sainio

SiJAiSReKRYTOiNTi lAAJeNTui VANHuSTeN PAlVeluiHiN JA RuOKAPAlVeluiHiN

Keskitetty sijaisrekrytointi tehostaa sijaisten nopeaa löytymistä.

Keskitetty sijaisrekrytointi on osoittautunut

hyväksi tavaksi saada lyhytaikaisia sijaisia.

Riihimäen kaupungin keskitetty sijaisrekrytointi on laajentunut. Sijaisrek-rytointi palvelee nyt sijaisten etsinnässä vanhustenhoidon ja varhaiskasvatuk-sen hoitotehtävissä, osastoapulaisten ja koulunkäyntiohjaajien tehtävissä sekä ruokapalveluissa. Apuna rekrytoinnissa käytetään sähköistä Kuntarekry-rekry-tointijärjestelmää.

– Keskitetty sijaisrekrytointi on hy-väksi havaittu tapa etsiä lyhytaikaisia sijaisia. Aikaisemmin kunkin työyksikön esimies hoiti sijaisten hankkimisen itse ja sijaiset ilmoittivat kiinnostuksestaan sijai-seksi tuloon suoraan eri yksiköiden esi-miehille. Nyt keskitetty sijaisrekrytointi hoitaa kokonaisuudessaan vanhuspalve-lujen sijaisten rekrytoinnin haastatteluista aina työtarjousten tekstiviesteillä lähettä-miseen saakka. Samalla hakeva sijainen voi kertoa kiinnostuksensa useampaan työtehtävään, kuvaa etuja henkilöstön kehittämispäällikkö Päivi Ojanen.

Keikkatyö sopii erityisen hyvin alan opiskelijoille keinona hankkia työkoke-musta ja saada lisätienestiä opintojen ohessa.

– Keikkatyö voi olla oiva ratkaisu myös tilanteissa, joissa elämäntilanne ei salli kokoaikatyön tekemistä mutta vaik-kapa ilta- tai viikonlopputyön tekemi-nen joko säännöllisesti tai silloin tällöin onnistuu, Ojanen kertoo.

Uusia sijaisia tarvitaan jatkuvasti. Lue lisää sijaisrekrytoinnista verkkosi-vuiltamme www.riihimaki.fi. ■

Riihimäen kaupunki kysyy loka-kuussa jo neljättä kertaa asukkaidensa mielipiteitä elämisestä Riihimäellä. Hy-vän elämän Riihimäki -nimisessä kyse-lyssä pyydetään kuntalaisia kertomaan mielipiteensä muun muassa kaupungin turvallisuudesta, arkielämän sujuvuu-desta ja kaupungin imagosta.

Edellisessä kyselyssä toivottiin muun muassa lisää lasten leikkipuistoja ja Parmalan ympäristön kehittämistä. Viime vuonna rakennettiin kaupunkiin kaksi uutta leikkipuistoa, ja Parmalaan tehtiin leikkipuiston lisäksi puistoraitti ja päällystettiin katuja.

Kuntalaiskyselyyn voit vastata kaupungin verkkosivuilla 7.–21.10.2013. Kyselylomakkeen voit täyttää ja palaut-taa myös kaupungintalon Tietotuvassa tai kaupunginkirjaston lehtisalissa. Mo-

lemmissa paikoissa on myös mahdollista käyttää kyselyyn vastaamiseen yleisö-päätettä.

Kyselyssä on kuusi väittämää, joita arvioidaan asteikolla 1–5 (eri mieltä – samaa mieltä). Lisäksi kyselyssä pyy-detään luettelemaan asioita, jotka ovat tärkeitä kaupungin verkkopalvelussa.

Kyselyn tulokset käydään läpi kau-pungin johtoryhmässä, ja niiden avulla arvioidaan muun muassa kaupungin strategian toteutumista. Tulokset antavat arvokkaita eväitä niin virkamiehille kuin päättäjille kaupungin kehittämi-sestä. Kuntalaismielipiteistä ja niiden vaikutuksista kerrotaan kuluvan syksyn aikana.

Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan pieniä palkintoja. Kyse-lyyn voi vastata myös nimettömänä. ■

Keikkatyö lisää työ- kokemusta.

Vuoden kuluttua

lokakuussa Riihimäellä

toimii uusi, nykyaikainen

paloasema.

Kuntalaiset pääsevät jälleen sanomaan mielipiteensä elämisestä

Riihimäellä. Kyselyn tulokset käydään läpi huolellisesti.

Kuv

a: J

arm

o M

ylly

nen

10 11


VESi-PoStiA HAPPi (Hausjärven pohjavesialueiden

riskienhallintahanke) oli pohjavesien tilan pa-rantamiseen tähtäävä hanke, jonka toteuttivat Hausjärven kunta ja Suomen ympäristöopisto Sykli. Hankkeen rahoituksesta pääosa tuli Euroo-pan aluekehitysrahastosta ja hankkeen toteut-tajilta. Lisäksi hanketta rahoittivat Pääkau-punkiseudun Vesi Oy ja Riihimäen Vesi.

Yksi neljästä Riihimäen Veden raakavesi-lähteestä sijaitsee Hausjärven Piirivuoressa, minkä takia Riihimäen Vesi osallistui hank-keeseen.

Happi-hankkeeseen kuului kolme osa-projektia, joilla otettiin hallintaan pohjavesiin kohdistuvia riskejä. Hankkeen tavoitteena oli myös ennaltaehkäistä uusien riskien muodos-tumista.

Pilaantuneen pohjaveden riskienhallin-ta -osaprojektissa toiminta kohdistui Oitin taajamaan, jossa pohjavesi on liuottimilla pilaantunut talousvedeksi kelpaamattomaksi. Riskien arvioimiseksi määritettiin pilaantu-neen pohjaveden alue ja arvioitiin pohjave-den puhdistusmahdollisuuksia.

Pohjavesiriskien selvittäminen -osahank-keessa tehtiin vuonna 2004 laaditun pohja-

happi-hankkeessa selvitettiin pohjavesien tilaa.

Happi-hanke päättyi

Kaisu Kotirinnalle puheenjohtajuus on mieluinen, koska vesiasiat kiinnostavat.

- Puhdas vesi on elinehto. Voiko sen tärkeämpää asiaa ollakaan. Samoin ympäristö kuuluu meille kaikille sekä jälke-läisillemme, joten velvollisuutemme on siitä huolehtia.

– Riihimäki laskee puhdistetut jätevetensä Vantaanjokeen, joka puolestaan johtaa lopul-ta Itämereen. Me olemme siis osa tätä järjes-telmää. Meidän on kannettava vastuumme myös Itämeren suojelemisesta, Kaisu Kotirinta korostaa.

Hänen mukaansa on hyvä asia, että jäteve-denpuhdistamon saneeraus on käynnissä. Rii-himäen Vesi saa laitoksen, joka pystyy entistä parempiin puhdistustuloksiin.

– Puhdistamoiden toiminta on luvanva-raista ja jäteveden laadulle on asetettu tarkat määräykset, jotka myös kiristyvät jatkuvasti. On siis hyvä, että saamme uudistetun puhdis-tamon, joka varmasti pystyy täyttämään nämä ehdot. Mielestäni on vain hyvä, että vaati-muksia kiristetään, koska tiukemmat puhdis-tusvaatimukset koituvat ympäristön hyväksi, Kotirinta toteaa.

Huomio saneerausvelkaanToisena suurena haasteena Kotirinta pitää saneerausvelkaa, jolla tarkoitetaan sitä määrää vanhaa verkostoa, joka jää vuosittain saneeraa-matta ja vanhenee. Ei voi vain rakentaa uuttaa verkostoa, myös vanhaa on pidettävä kunnos-sa. Jos tätä ei tee, verkosto rapistuu ja tilanne tulee kestämättömäksi.

– Riihimäellä on paljon vanhaa vesi- ja viemäriverkostoa, jota pitää saneerata. Vuosit-tain siihen menee kahdesta kolmeen miljoonaa euroa. Tahtia pitäisi pystyä kiristämään, koska tällä vauhdilla vasta 50 vuoden kuluttua on saneerausvelka saatu maksetuksi.

Kotirinta haluaa myös muistuttaa, että tämä kaikki on katettava toiminnasta saataval-la rahalla.

– Riihimäen Vesi on kunnallinen liikelaitos, joka ei toimi verovaroilla, vaan kattaa käyt-tökulunsa ja investointinsa omilla tuloillaan. Tämä joskus hämärtyy ehkä siksi, että Veden johtokunta on poliittinen elin, joka valitaan aina vaalikaudeksi kerrallaan.

- Muuttuminen kunnalliseksi liikelaitok-seksi tapahtui vuonna 2002. Muutos toteutet-tiin siten, että tekninen lautakunta oli myös Riihimäen Veden johtokunta. Lautakunnassa Kotirinta on ollut jäsenenä vuodesta 2005 läh-tien. Vasta viime vaalikaudella valittiin oma johtokunta, johon minä tulin jäseneksi.

Linkki kuntalaisiinKotirinta korostaa, että Riihimäen Veden tehtävä on edelleen tuottaa kuntalaisille lain edellyttämää palvelua.

– Johtokunta on siis linkki kunnan ja kunta-laisten suuntaan, ja me olemme samalla tavalla kuntalaisten käytettävissä kuin valtuutetut ja muut kunnan toimijat.

Yhteydenottoja ja suoraa palautetta kunta-laisilta tulee kuitenkin melko vähän.

– Täytyy toivoa, että tämä tarkoittaa asioi-den olevan hyvin, Kaisu Kotirinta pohtii.

– Vesihän on meille itsestäänselvyys. Emme tule ajatelleeksi, mitä kaikkea tapahtuu kun ha-nasta käännämme. Vesi pitää hankkia, käsitellä, testata säännöllisesti, verkosto on rakennettava ja sitä on ylläpidettävä. Ja kun vesi on käytetty, se kuljetetaan pois ja puhdistetaan, jotta sen voi jälleen palauttaa luonnon omaan kiertokulkuun.

– Ymmärrän hyvin, etteivät vesilaskut ole mukavia, mutta sen summan takana on täysi palvelu. Elintärkeä hyödyke kuljetetaan kotiin ja viedään pois, Kotirinta korostaa.

Riihimäellä tämä kaikki toimii hyvin, ja henkilökunta on erittäin ammattitaitoista. Vesi-

huolto on kuitenkin erittäin teknistä toimintaa ja ala painii samojen kovien kustannuspai-neiden alla kuin muukin talous. Työn hinta nousee, laitteet kallistuvat, uudet määräykset aiheuttavat kustannuksia jne.

– Me emme kuitenkaan voi säästää. Sama vesimäärä on toimitettava joka päivä ja puh-distettava, Kotirinta muistuttaa.

Kohti suurempia vesilaitoksiaKaisu Kotirinnan mukaan lähitulevaisuudessa saattaa tulla esiin vesilaitostoiminnan yhtiöit-täminen suuremmiksi seudullisiksi toimijoiksi.

– Asiaa on jo selvitetty Riihimäen, Hausjär-ven ja Lopen välillä. Silloin se ei Riihimäen kan-nalta tuntunut järkevältä vaihtoehdolta, koska se olisi merkinnyt maksujen nousua Riihimäellä, kun muualla ne olisivat laskeneet, hän kertoo.

Kehitys kuitenkin kulkee kohti suurem-pia yksiköitä. Jo nyt Riihimäellä puhdistetaan Lopen ja Hausjärven jätevedet. On ympäris-tön kannalta parempi, että purkupaikkoja on vähemmän ja jätevedet puhdistetaan yhdessä tehokkaassa ja ammattitaitoisessa puhdista-mossa. Laajempi yhteistyö mahdollistaa myös paremman riskienhallinnan ja veden saatavuu-den ongelmatilanteissa.

– Minulle itselleni on tärkeää huolehtia siitä, että asiakaspalvelu pysyy hyvänä ja jos mah-dollista, kehittyy edelleen. Suuri kehitys on jo tapahtunut esimerkiksi saneeraus- ja raken-nushankkeiden tiedottamisessa. ■

Vesiasiat ovat tuttuja Riihimäen Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnan uudelle puheenjohtajalle

Kaisu Kotirinnalle. Hän on ollut mukana johtokunnassa yhtäjaksoisesti jo yhdeksättä vuotta.

Suurimpina haasteena hän pitää saneerausvelan hoitamista ja ympäristöasioista huolehtimista.

JOHTOKuNNASSA JO yHdEksättä Vuotta

Saneerausvelan hoito on yksi suurista haasteista.

Kuka?■ Kaisu Kotirinta on pitkän linjan poliitikko, joka on mieluummin taustajoukoissa tekemässä työtä kuin julkisuudessa.

■ Hän ottaa töitä ja luottamus-teh-täviä vain, jos on varma, että ehtii ne hoitaa kunnolla. Jos uusi tehtä-vä tulee, hän miettii aina, mistä vanhasta pitää luopua.

■ elämässä hänellä on kolme kivi-jalkaa: koti, työ ja harrastukset.

■ Tekniseen alaan hän on pätevöitynyt työskenneltyään pitkään rakennusalan yrityksessä.

■ Politiikka on tullut tutuksi pitkältä ajalta. Hän on Riihimäen sosiali-demokraattien puheenjohtaja ja Hämeen sosialidemokraattien vara-puheenjohtaja.

■ Vapaaehtoistyötä hän tekee mielellään lasten ja nuorten hyväksi.

■ Kaisu Kotirinta asuu omakoti- talossa ja pitää kaikenlaisesta musiikista oman soittotaustansa vuoksi. Hän nauttii luonnossa liikkumisesta sekä perheen kanssa olemisesta.

Ympäristö- ja luontoarvot ovat tärkeitä Riihimäen Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnan uudelle puheenjohtajalle Kaisu kotirinnalle.

vesialueiden suojelusuunnitelman jatkotoi-menpiteitä. Suojelusuunnitelmassa esitetyistä kohteista valittiin jatkotutkimuksiin sovel-tuvat, ja alueille tehtiin tarvittavat pohjave-situtkimukset. Osahankkeen toteutukseen perustuen laadittiin kuntien työntekijöille soveltuva, kyselymuotoinen pohjavesiriskien kartoitus- ja hallintatyökalu.

Kolmantena kokonaisuutena kehitettiin

pk-yritysten pohjavesien riskienhallintaa tekemällä riskikartoituksia ja -suunnitelmia, antamalla koulutusta ympäristöriskien hallin-nasta ja pohjavesien suojelusta sekä tuotta-malla työkalu pohjavesialueella toimivien pk-yritysten riskienhallinnan tueksi.

Riskienhallinnan työkalu on myös riihi-mäkeläisten yritysten käytettävissä, ja sille on linkki Riihimäen Veden internetsivuilta. ■

Kuva: Hausjärven kunta

12 13


Laskun päiväys

30.6.2013

Laskun numero

45100000

Asiakasnumero/Maksajan numero

12345/40000000

Tilausnumeronne / Viitteenne

ASIAKAS ASSI

Suoraveloituksen palvelutunnus

771525634

Laskun eräpäivä

31.8.2013

Viivästyskorko

7,5 %

Maksuehto

per eräpäivä

Vuosikulutusarvio m3

90

Mittarin osoite

Eteläinen Asemakatu 2 11130 RIIHIMÄKI

Kulutuspiste

1234

Mittarin numero

1234567

Assi Asiakas

Eteläinen Asemakatu 2

11130 RIIHIMÄKI

LASKU Sivu 1

Selite

Lkm ja

yksikkö à-hinta

Veroton

summa Alv %

Alv määrä Yhteensä

01.07.20

13-31.08.2013

Perusmak

su vesi

2 kk

4,61

9,22

24

2,21

11,43

01.07.2013-31.08

.2013 Perusmaksu

jätev. 2 kk

6,92 13,84

24 3,32 17,16

Arviolaskuilla l

askutettu - 98 m

3 1

-131,16 -131,16

24 -31,48 -162,64

25.04.2012-31.12

.2012 Veden kulu

tus 62 m3

1,33 82,46

24 19,79

102,25

Lukemat 2516 - 2

578

01.01.2013-09.06

.2013 Veden kulu

tus 39 m3

1,35 52,65

24 12,64

65,29

Lukemat 2578 - 2

617

Arviolaskuilla l

askutettu - 98 m

3 1 -173,55

-173,55 24 -41,65

-215,20

25.04.2012-31.12

.2012 Jätev. kul

utus 62 m3

1,75 108,50

24 26,04 134,54

Lukemat 2516 - 2

578

01.01.2013-09.06

.2013 Jätev. kul

utus 39 m3

1,80 70,20

24 16,85 87,05

Lukemat 2578 - 2

617

10.06.2013-31.08

.2013 Arviomaksu

vesi 20 m3

1,35 27,00

24 6,48 33,48

Arviolukemat 261

7 - 2637

10.06.2013-31.08

.2013 Arviomaksu

jätev. 20 m3

1,80 36,00

24 8,64

44,64

Arviolukema(t) 2

617 - 2637

LASKU YHTEENSÄ 118,00 euroa

Saajan

tilinumero

Mottagarens

kontonummer

IBAN

FI63 8000 1700 6011 08

FI79 2070 1800 0603 10

FI32 4262 1120 0062 52

FI43 5396 0220 0053 43

BIC

DABAFIHH

NDEAFIHH

HELSFIHH

OKOYFIHH

Saaja

Mottagare RIIHIMÄEN VESIHUOLTOLIIKELAITOS

PL 125 11101 RIIHIMÄKI

Laskun numero

45100000

Asiakasnumero 12345

Laskun päiväys 30.6.2013

Suoraveloituksen palvelutunnus 771525634

Maksajan

nimi ja osoite

Betalarens

namn och

adress

Allekirjoitus

Underskrift

Viitenro

Ref.nr

45 1234 56789

Tililtä nro

Från konto nr

Eräpäivä

Förf.dag

31.8.2013

Euro 118,00

Maksu välitetään saajalle vain Suomessa Kotimaan

maksujenvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain

maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella.

Betalningen förmedlas till mottagare endast i Finland

enligt Allmänna villkor för inrikes betalningsförmedling

och endast till det kontonummer betalaren angivit.

PANKKI BANKEN

Alv-erittely Veroton summa Alv % Alv määrä

95,16 24 22,84

1

2

3

5

3

4

VESi-PoStiA

Käyntiosoite

Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki

avoinnama–to 8.00–15.00pe ja aattopäivinä 8.00–14.30

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa:[email protected]

Asiakaspalvelu ■ Vesi- ja jätevesilaskutus, liittyjätietojen muutokset, vesimittarin lukeman ilmoitus

PalvelusihTeeRiT Pirjo Kemppainen 019 758 4962 Satu Konttinen 019 758 4966 Viivi Tuominen 019 758 4961

[email protected]

Rakentajapalvelu■ kvv-laitteet, asennustarkastuksetTaRkasTusTeknikko Jukka Seuranen 019 758 4965

■ Tonttijohdot, vesimittaritveRkosToPäällikkÖ heikki mäki 019 758 4967

Laitokset käyTTÖPäällikkÖ Tiina oksanen 019 758 4970

Hallinto johTaja Jarmo Rämö 019 758 4964

vesihuolToinsinÖÖRi Sirpa Aulio 019 758 4975

■ Urakoiden valvonta veRkosToTeknikko Tommi virtanen 019 758 4963

Vikailmoitukset019 758 4967 virka-aikana

019 741 7487 virka-ajan jälkeen

YHtEYStiEDot

Riihimäen Veden kuluttaja-asiakkaat saa-vat kuusi laskua vuodessa. Laskuista jokai-nen voi olla myös tasauslasku, koska halutes-saan asiakas voi ilmoittaa kulutuslukemansa vaikka kuukausittain. Riihimäen Vesi pyytää mittarin lukeman kerran vuodessa.

Tasauslasku sisältää kuitenkin myös ar-violaskutusta, koska lasku kattaa aina jonkin verran myös luennan jälkeistä aikaa.

1Tietoruutu, josta löytyy esimerkiksi laskun numero. Sitä tarvitset, jos haluat

kysyä jotain kyseisestä laskusta. Tietoruudus-sa on myös kulutuspiste. Se kertoo laskutet-tavan kiinteistön. Laskun viitenumeroa tar-

vitset, jos teet verkkopankissasi vesilaskujen e-laskusopimuksen.

Ruudukosta löytyy myös aiempaan kulu-tukseen perustuva vuosikulutusarvio. Uusilla liittymillä tämä arvio tehdään henkilöluvun mukaan.

2Perusmaksut uudelle laskutusjaksolle, joka on kaksi kuukautta.

3Vuosikulutusarvion mukainen hyvitetty, edellisen mittarinluennan jälkeen lasku-

tettu arviolaskutus. Tasauksen ja arviolasku-tuksen erotus kertoo jääkö lisää maksettavaa, vai hyvitetäänkö se tässä laskussa. Tämä

kertoo siis onko kulutus ollut suurempaa vai pienempää kuin arvio.

4Vesimittarin lukemiin perustuvat veden ja jäteveden käyttömaksut (tasausosuus)

jaettuna voimassa olevan hinnan mukaisiin ajanjaksoihin. Tässä on nähtävissä mahdol-liset hintojen muutokset. Tästä näet myös vesimittarin viimeisimmän ja sitä edeltävän luentapäivän ja lukeman.

5Luetun mittarilukeman jälkeinen arvio-laskun osuus laskutusjakson loppuun

saakka.

Jätevedenpuhdistamolla hyödynnetään lietteen mädätyksessä syntyvä biokaasu. Kaasu kerätään kaasukelloon, josta se käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon kaasumoottorin avulla.

Kun kaasukello on täynnä ja kaasumoot-tori ei ole toiminnassa, ylijäämäkaasu polte-taan. Ylijäämäpolttimon ollessa toiminnassa näkyy kaasukattilarakennuksessa sijaitsevan

piipun päässä keltainen tai väritön liekki. Liekki voi olla jopa parin metrin korkuinen. Yöaikaan liekki näkyy hyvin ja saattaa joskus aiheuttaa hämmennystä ympäristössä.

Ylijäämäkaasunpoltto on kaasun käyttöön liittyvä toiminto, ja sitä käytetään silloin, kun kaasua ei pystytä hyödtämään muilla tavoin. ■

Kaasunpoltto jätevedenpuhdistamolla

Kaasunpolttoliekki näkyy yöaikaan kauas.

Riihimäen Vesi panostaa asia-kaspalveluun, mikä näkyy muun muassa siinä, että sähköinen asiointi on mah-dollista myös vesilaskujen maksamisessa. Halutessaan

asiakas voi tilata e-laskun. Se on sähköinen lasku, jonka asiakas saa suoraan omaan verk-kopankkiinsa. Tällöin hän ei saa perinteistä paperilaskua lainkaan, vaan löytää vesilas-kun automaattisesti asioidessaan muutenkin omassa verkkopankissaan.

Palvelun saa käyttöön internetin välityk-sellä tekemällä e-laskusopimuksen omassa verkkopankissaan. Sopimuksen tekemiseen tarvitaan edellisestä laskusta löytyvä kulutus-

piste- ja viitenumero. Periaatteessa mak- susta voi tehdä automaattisen, mutta maksu-tapahtuman voi toki hoitaa itse, jos esimerkiksi haluaa varmistaa saldon olevan riittävä tai käyttää useampia tilejä laskujen maksuun.

SuoramaksuSuoraveloituksen päättyminen ei johdu Riihi-mäen Vedestä, vaan se poistuu pankkipalve-luiden piiristä koko EU:n alueelta. Sen tilalle tulee suoramaksu, joka tulee automaattisesti käyttöön niille asiakkaille, jotka eivät käytä lainkaan verkkopankkia.

Suoramaksu on mahdollinen vain kulut-taja-asiakkaille, ei yrityksille. Asunto-osake-

yhtiöillä on y-tunnus, joten ne ovat laskujen maksu- ja perintäasioissa yrityksiä.

Perintälaki muuttuiPerintälaki on muuttunut. Kuluttaja-asiakkaita koskien on asetettu laskujen perintää koskevat enimmäisveloitukset. Riihimäen Vesi käyttää maksuliikenteessään perintätoimistoa myös maksuvalvonnassa. Tämän vuoksi myös mahdolliset muistutukset tulevat sitä kautta. Muistutus ei kuitenkaan ole perintätoimi.

Riihimäen Vesi kehottaa asiakkaitaan kui-tenkin ottamaan yhteyttä asiakaspalveluun jo ennen eräpäivää, jos on tarvetta erityisjärjes-telyihin laskun maksamisessa. Näin selviää aina pienimmillä kuluilla. ■

Laskujen maksamiseen tulee ensi vuonna muutos. Suoraveloitus päättyy EU:n

yhteisellä päätöksellä. Sen tilalle tulee suoramaksu. Kätevimmin maksaminen kuitenkin

sujuu ekologisella e-laskulla. toki jatkossakin on mahdollista edelleen maksaa

perinteisellä paperilaskulla.

maksa VEsilaskutkätEVästi E-laskulla

Vesilaskun tulkinta saattaa aiheuttaa joskus

päänvaivaa.

näin luet tasauslaskua

E-laskun etuja■ Laskun tietoja ei tarvitse itse näppäillä.

■ maksaminen on nopeaa, jopa automaattista.

■ Laskut arkistoituvat verkkopankkiin.

■ Laskusta ei tule jätettä.

4

14 15

Koti & Kaupunki 2 • 2013

ARt HÄME 2013

8.9.2013 – 27.4.2014■ Toteutumaton Riihimäki | Riihimäen kaupunginmuseo

2.10.2013 – 30.10.2013■ AARRE – Kansanperinne nykytaiteessa | Galleria Tärinä

12.10.2013 – 19.1.2014■ Elävää taidetta Häme! Hämeen aluetaidenäyttely | Riihi-mäen taidemuseo

12.10. – 27.10.■ Satu Bethell & työryhmä, Katutaidekollektiivi Multi- coloured Dreams & Mesta, Art Häme Drive In | matkakes-kuksen parkkihallin 2.krs■ Kaupunkilaisten Galleria | Matkakeskuksen Liikerata■ Pilvi Ojala, Hattujuttu | Rautatieasema■ Taideryhmä Aprilis, Jättiomena | Rautatieasema■ Anni Paunila, Enkelit | Rautatieasema■ Lee Cooper -projekti, Heli Paakkonen & Miia Vallius | Rautatieasema■ Heidi Mattila, taideteoksia | voimala■ Heikki Saure, Kirjoituksia maasta ja Roskarunokilpailu | voimala■ Mikko Vattulainen, Maailmani ilmeitä, valokuvia | voimala■ Edwina Goldstone, The Colours of Memory | voimala■ Satu Bethell, kierrätysmateriaaleista tehtyjä valaisin- taide-teoksia | voimala■ Vanajaveden Opiston Nykytaiteen laboratorio, Olen sinus-sa -taideteos | voimala■ Rauni Koivisto, Naivismi kukkii | Café Feeniks■ Art Häme 2013 -taidekalenteri | ark. klo 17, la klo 14 (ilmoi-ta mukaan oma pieni esityksesi, n. 5–10 min.) | Cafe Feeniks■ Tulevaisuuden Riihimäki, Eteläisen koulun oppilaiden suunnitelmia | Riihimäen kaupunginmuseo■ Tapahtumatoimisto, info-piste ja kahvila | klo 10–16 | vihreä talo

PeRjanTai 11.10.■ oravan päivä | klo 9–16 | Suomen Metsästysmuseo■ Kaksi Vihtoria ja Klaara | klo 15 ja 19 | Riihimäen Teatteri■ Koukussa | ensi-ilta klo 19 | Riihimäen Nuorisoteatteri ■ Timo Lehto Solo & Tommi Varjola Trio | klo 22 | Teatteri-ravintola koomikko■ lastenkonsertit | Eteläinen koulu

lauanTai 12.10.■ ART HÄME 2013 AVAJAISET & Kulttuurimarkkinat | klo 10–16 | vanha voimalaMusiikkia, performansseja, videotaidetta, kuorolaulua, Riihimäki-aiheisia dokumenttifilmejä, pop up -taidetta. Kult-tuuritoimijat, taiteilijat ja käsityöläiset esittelevät ja myyvät tuotteitaan. Tarjoilua.■ Ruokaa & liikettä, ruoka- ja kulttuuritapahtuma | klo 10–16 | Granitin aukio■ Yritystori | klo 10–16 | Matkakeskuksen liikerata■ Toriperformanssi, Ptarmigan klo 10–14 | Granitin aukio■ Art in Action – Taide Itse Teossa -seminaari | klo 10–13 | Riihimäen taidemuseo■ Mörrin matkassa – opastettu kierros Riihimäen toteutu-mattomiin kohteisiin "Otto-Iivari Meurmanin" johdolla | klo 14■ Teatterityöpaja, Saana Lavaste ja Markku Arokanto | klo 15 | Riihimäen Teatteri■ Kaksi Vihtoria ja Klaara | klo 19 | Riihimäen Teatteri

SUNNUNTAI 13.10.■ Our Cuisine = Our Stories, työpaja, Ptarmigan | klo 12–17 | vihreä Talo■ ikonit – elävä perinne | klo 14 | minea

maananTai 14.10.■ Monitaiteinen työpaja, U|ART | klo 10–18 | liikerata■ Lasten syyslomapaja Kirjavat kantamukset | klo 12–14.30 | kansalaisopisto■ Taidetehdas, katutaidetyöpajoja | klo 18–22 | Nuoriso- keskus Monari■ Samae Koskinen & jousikvartetti | klo 19 | vihreä Talo

TiisTai 15.10.■ Monitaiteinen työpaja, U|ART | klo 10–18 | liikerata■ Lasten syyslomapaja Kirjavat kantamukset | klo 12–14.30 | kansalaisopisto■ Taidetehdas, kuvataidetyöpajoja | klo 18–22 | Nuoriso- keskus Monari■ Recycling You, Tellervo Kalleinen | klo 19 | vihreä Talo

KESKIVIIKKO 16.10.■ Monitaiteinen työpaja, U|ART | klo 10–18 | liikerata■ Lasten syyslomapaja Kirjavat kantamukset | klo 12–14.30 | kansalaisopisto■ Taidetehdas, draamatyöpajoja | klo 18–22 | Nuorisokeskus monari

ToRsTai 17.10.■ Monitaiteinen työpaja, U|ART | klo 10–18 | liikerata■ Lasten syyslomapaja Kirjavat kantamukset | klo 12–14.30 | kansalaisopisto■ Sarjakuvataiteilija Kaisa Leka | klo 18 | Kirjasto■ ArtFlowYoga | klo 18–19.30 | Taidemuseo■ Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike, ensi-ilta | klo 19 | Riihimäen Teatteri

PeRjanTai 18.10. saTuPäivä■ Monitaiteinen työpaja, U|ART | klo 10–18 | liikerata■ Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike | klo 15 | Riihimäen Teatteri■ Riihimäen Nuorisoteatterin pienoisnäytelmä Jaakko ja pavunvarsi | klo 17.00, 17.30 ja 18.00 | Kirjaston satuhuone■ Tanssiryhmä Compagnie Cadmium (CH) | klo 19 | vihreä Talo■ Janne Kuutio, Projektori-ryhmä | klo 19 | Riihimäen Teatteri

lauanTai 19.10.■ Kehräyskurssi | klo 10–16 | Galleria Tärinä■ Elävä lasi, avoin lasiteostapahtuma lapsille | klo 11–15 | lasismi■ Monitaiteellinen happening | klo 12–14 | Galleria Tärinä■ Ystävyys, ensi-ilta, Titi-nallet -ryhmä | klo 14 | Riihimäen Nuorisoteatteri■ Mörrin matkassa – opastettu kierros Riihimäen toteutumat-tomiin kohteisiin "Otto-Iivari Meurmanin" johdolla | klo 14■ Janne Kuutio, Projektori-ryhmä | klo 15 | Riihimäen Teatte-ri (Lapsiparkkipaikka!)

sunnunTai 20.10.■ Kehräyskurssi | klo 10–16 | Galleria Tärinä■ Monitaiteellinen happening | klo 12–14 | Galleria Tärinä■ Kehitysvammayhdistys, ILO IRTI -tapahtuma | klo 14 | kansalaisopisto■ Il Mondo di Karri, jazzklubi | klo 18 | vihreä Talo

maananTai 21.10.■ Avoimet ovet ja kahvio | klo 14–21 | Musiikkiopisto■ Puhekaraoke, The Speech Karaoke Action Group, Julius valve | klo 20 | Joy■ Luukut auki! -avoimet harjoitukset | klo 19 | Riihimäen teatteri

TiisTai 22.10.■ oppilaskonsertti | klo 19 | Musiikkiopiston kamari- musiikkisali■ ikonit – elävä perinne | klo 19 | minea

KESKIVIIKKO 23.10.■ Performanssi, videoesitys ja työpaja, The Tuesday Group | klo 10–18 | liikerata■ Opettajien konsertti | klo 19 | Musiikkiopiston kamari-musiikkisali

ToRsTai 24.10.■ Koululuokat flashmobbaavat, eli jalkautuvat taiteilemaan kaupungille | klo 8–16■ Kirjallinen ilta, Proosarit | klo 18 | vihreä Talo■ ArtFlowYoga | klo 18–19.30 | Taidemuseo■ Kaksi Vihtoria ja Klaara | klo 19 | Riihimäen Teatteri

PeRjanTai 25.10.■ Koe! – Monitaiteinen kohtaaminen taidemuseolla, Iro Haarla & Uffe Krokfors duo, runoilijat Heikki Saure ja henriikka Tavi | klo 18 | Riihimäen taidemuseo■ Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike | klo 19 | Riihimäen Teatteri

LAUANTAI 26.10.■ Elävä lasi, avoin lasiteostapahtuma lapsille | klo 11–15 | lasismi■ Ystävyys, Titi-nallet -ryhmä | klo 14 | Riihimäen Nuoriso-teatteri■ Mia Simanainen & Ahava esittävät mm. Helvi Juvosen ru-noihin sävellettyä musiikkia | klo 15 | Teatteriravintola koomikko■ Äänityöpaja | klo 16–18 | Vihreä Talo & Voimala■ kheta hotem, konsertti | klo 19 | vihreä Talo

sunnunTai 27.10.■ Pelimanniklubi Kisko | klo 13 | vihreä Talo■ Art Häme -päätösklubi, runoilija Teemu Hirvilammi ja muusikko Ari Taskinen | klo 19 | vihreä Talo

RiiHimäEllä tapaHtuu

14.–16.10. Monarin synttärit – Nuorisokeskus Monari viettää juhlavuotta muuttumalla taidetehtaaksi. Rakennus täyttää 90 vuotta ja toiminta nuorisokeskuksena 25 vuotta.

15.10. Temmellyspäivät Urheilutalolla, Pohjolankatu 6, klo 9.30–11 alle kouluikäiset, klo 13–14.15 kouluikäiset. Vapaa pääsy.

16.–17.10. klo 20-08 Yömonari 7.lk-17-vuotiaille Nuorisokeskus Monarilla, Uudenmaankatu 1. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset Neero Suoranta p. 019 758 4717

17.10. Retki linnamäen valokarnevaaleille. hinta 5 €. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 11.10. mennessä. Heidi Lindroos, p. 019 758 4714.

18.10. Retki Fazerilaan. Lähtö klo 12, paluu klo 15.30. Hinta 5 €. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 11.10. mennessä Heikki leväniemi p. 019 758 4715.

18.10. klo 18.15–19.15 Perheiden liikuntamaailma Lasin koulun liikuntasalissa, Tehtaankatu 27

Ohjelma täydentyy jatkuvasti. Ilmoita oma tapahtumasi: [email protected]

Tapahtuman aikana kaupungilla yllätystempauksia ja -konsertteja, katusoittajia, näkymätöntä teatteria, performansseja, flashmobbausta ja pop up -taidetta.

Osallistu tapahtuman aikana työpajojen, esitysten, näyttelyiden ja konserttien lisäksi myös taiteen tekemiseen. Taide kuuluu kaikille!

Tarkista viimeisin ohjelma: www.arthame.fi/aikataulu/

SYYSLoMALLA tAPAHtUU

koti & kaupunki 2/2013

Documents