JÄMSÄN KAUPUNKI Talousarvio vuodelle 2013 Taloussuunnitelma 2013-2015 Investointisuunnitelma vuosille 2013-2017 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 17.12.2012 § 90

Jämsän kaupunki

1

Jämsän kaupunki

Talousarvio vuodelle 2013 Taloussuunnitelma 2013-2015

Investointisuunnitelma vuosille 2013-2017

Kaupunginvaltuuston hyväksymä 17.12.2012 § 90

2

SISÄLLYSLUETTELO

I Jämsä 2015 – toiminta-ajatus 3 Organisaatiokaavio 3 Yleiset tavoitteet

Visio, strategiset linjaukset ja tavoitteet 4 Taloudenpidon periaatteet 6 II Talousarvion yleisperustelut 7 Yleinen taloudellinen kehitys 7 Taloussuunnitelman peruslinjaukset ja lähtökohdat 9 III Tuloslaskelmaosa 12 Toimintatuotot 12 Toimintakulut 12 Henkilöstö 12 Työllistäminen 14 Toimintakate 15 Verotulot 15 Valtionosuudet 18 Vuosikate 19 Tuloslaskelma 20 Poistot käyttöomaisuudesta 21

Tilikauden tulos, satunnaiset erät ja taloussuunnitelman tasapainottaminen 22

IV Rahoitusosa 23 Rahoituslaskelma 24 Antolainat 24 Pitkäaikaisten lainojen muutos 25 V Investointiosa 26 VI Käyttötalousosa 40 Toimialakohtaiset tavoitteet ja määrärahat 41 Yleishallinto 41

Sosiaali- ja terveystoimi 49 Sivistystoimi 54 Yhdyskuntatoimi 61 VII Liikelaitokset 67

Jämsän Ateria-, Puhtaus- ja tekstiilipalvelut 67 Jämsän Vesi 70 Jämsän Jätehuolto 74 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 76 VIII Konserniyhtiöiden taloudesta 78 Liitteet

Kirjanpidon nimistö v. 2013 Taloussuunnittelun henkilöstöliite 2013 Työllistämissuunnitelma 2013 Talousarvion ja –suunnitelman sitovuus

3

I JÄMSÄ 2015 – TOIMINTA-AJATUS

Organisaatiokaavio

Yleiset tavoitteet Jämsän ja Jämsänkosken kaupungit yhdistyvät 1.1.2009 Jämsän kaupungiksi. Kuntarakenneuudistus toteu-tettiin lakkauttamalla Jämsän ja Jämsänkosken kaupungit sekä Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayh-tymä ja perustamalla uusi Jämsän kaupunki. Yhteistoiminta sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Kuh-moisten kunnan kanssa ratkaistiin perustamalla Paras -puitelain mukainen yhteistoiminta-alue. Sopimuksen hallinnon ja palveluiden järjestämissuunnitelmalla pyritään strategiseen yhdistymiseen, jossa kaupunki hyötyy uudesta vahvemmasta kokonaisuudesta. Yhdistyminen mahdollistaa resurssien tehok-kaamman kohdentamisen ja uusien kehittämismahdollisuuksien hyödyntämisen. Yhdistymisprosessissa kehitetään ja yhteen sovitetaan palvelurakenteita ja -prosesseja. Kaupunkien yhdistymisessä tapahtuva re-

4

surssien yhdistäminen turvaa kustannustehokkaalla tavalla alueen korkealaatuiset palvelut ja mahdollistaa edelleen aktiivisen alueen kehittämisen.

Visio, strategiset linjaukset ja tavoitteet Jämsä on elinvoimainen, kilpailukykyinen ja innovatiivinen Jyväskylä - Tampere kehityskäytävän vetovoimai-nen solmukohta, jonka julkiset palvelut ovat laadukkaita ja kustannustehokkaita. Kaupunki verkottuu strate-giansa mukaisesti maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Visio paremman tulevaisuuden Jämsästä 2020

Tulevaisuuden Jämsä on maakunnallisesti merkittävä teollisuuspaikkakunta. Kaupungin ja valtiovallan toi-menpiteet ovat antaneet mahdollisuuden suurteollisuuden tuotannon jatkumiselle ja kehittymiselle. Metsäte-ollisuus on teknologisten ja tuotannollisten uudistusten myötä luonut nahkansa. Myös alueen muut suuret teollisuusyritykset ovat kasvattaneet tuotantoaan. Jämsäläiset pienet ja keskisuuret teollisuusyritykset ovat kyenneet voimakkaaseen kasvuun monipuolistamalla tuotantoaan ja palveluitaan vastaamaan uudenlaisen teollisuuden ja globaalien markkinoiden muuttuneisiin tarpeisiin. Jämsä on laajalti tunnettu ja arvostettu vapaa-ajan ja palveluiden keidas. Voimakkaasti kasvanut ja laajentu-nut Himos on Etelä-Suomen ykkösmatkailukohde, jonne tullaan ympärivuotisesti viihtymään läheltä ja kau-kaa. Matkailijoiden ansiosta Jämsän markkina-alue on riittävän suuri myös muiden kaupallisten palveluiden kannattavaan tuottamiseen, minkä vuoksi Jämsässä on runsaasti palveluyrityksiä takaamassa monipuolisen palveluvalikoiman jämsäläisille ja matkailijoille. Jämsä on vireä ja yrittäjähenkinen edelläkävijäkaupunki, jossa paikalliset yrittäjät ja pk-yritykset luovat roh-keasti uutta. Jämsässä on monipuolista erikoistunutta yrityskantaa ja huippuosaamista sekä yrittäjyyteen kannustava ilmapiiri. Yrityksen perustamista ja kehittämistä tuetaan monipuolisesti. Jämsäläiset yritykset tekevät ennakkoluulotonta yhteistyötä sekä keskenään että alueen ulkopuolisten toimijoiden kanssa, vahvis-taen kilpailukykyään luomalla uudenlaisia palveluketjuja ja yritysverkostoja. Useat paikalliset yritykset ovat laajentaneet toimintaansa myös Jämsän alueen ulkopuolelle. Jämsä on vetovoimainen inhimillisen kokoinen kaupunki, jossa on hyvä elää ja työskennellä. Jämsä houkut-telee proaktiivisesti uusia yrityksiä ja asukkaita asettumaan kaupunkiin. Nopealla reagointikyvyllään ja yritys-ten yksilöllisiä tarpeita huomioivalla palveluasenteellaan Jämsä on löytänyt paikkakunnalle useita uusia työl-listäjiä. Hyvä sijainti, toimivat liikenneyhteydet sekä viihtyisä asuinympäristö vesistöjen ja luonnon äärellä ovat houkutelleet Jämsään runsaasti uusia asukkaita. Moni jämsäläinen käy myös vaivattomasti töissä Jämsän ulkopuolella. Jämsän paremman tulevaisuuden rakentaminen edellyttää Jämsältä menestymistä kolmella strategisella alueella, jotka ovat Jämsä -draivin synnyttäminen, Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja Toimintaedelly-tysten varmistaminen.

Jämsä on Suomen yhteistyökykyisin kaupunki, jonka elinkeinorakenteen kivi-jalkoja ovat vahva teollisuus ja monipuoli-nen matkailu- ja palvelusektori. Elinkeino-rakennetta täydennetään määrätietoisesti toiminnankokonaisvaltaisella yrityslähtöi-syydellä. Vetovoimainen Jämsä houkutte-lee ja innostaa asumaan, matkailemaan, yrittämään ja aktivoitumaan – luomaan elämäsi tarinaa.

5

Elinkeinorakenteenmonipuolistaminen

Toimintaedellytystenvarmistaminen

Jämsä‐draivinsynnyttäminen

Aluerakenne

Liikenne‐yhteydet

Palvelu‐rakenne

Paikallinenosaaminen

Yritys‐myönteisyys

Palvelusektorin vahvistuminen

Teollisuuden uudistuminen

Ympärivuotiset matkailupalvelut

Viihtyisyys ja vetovoimaisuus

Positiivinen toimintakulttuuri ja yhteishenki

Keskeistä on saada sytytetyksi kaikissa jämsäläisissä yhteinen halu viedä asioita yhdessä eteenpäin koko Jämsän parhaaksi. Positiivisen toimintakulttuurin ja yhteishengen synnyttämiseksi tarvitaan aiempaa enem-män keskustelua, yhdessä tekemistä sekä yhdessä sovittuihin asioihin sitoutumista. Jämsän kaupunki ottaa aktiivisen roolin uuden identiteetin rakentamisessa. Kaupunki rakentaa yhteistyöorganisaatioidensa kanssa määrätietoisesti myönteistä kehittämisvyöhykettä Jämsä – Jyväskylä – Äänekoski akselille koko maakunnan kilpailukyvyn kasvattamiseksi. Positiivista toimintakulttuuria ja yhteishenkeä rakennetaan mm. sitoutumalla virkamiesten ja luottamus-henkilöiden väliseen yhteistyöhön, aktivoimalla henkilöstöä, tukemalla henkilöstön aloitteellisuutta johtamis – ja henkilöstöpolitiikalla ja panostamalla aktiiviseen ja avoimeen viestintään. Kaupungin, luottamushenkilöiden ja kuntalaisten välistä avointa ja suoraa vuoropuhelua vahvistetaan. Kaupungin sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä panostetaan positiiviseen, avoimeen, luottamusta herättävään ja yhteishenkeä vahvistavaan tiedottamiseen.

Viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta parannetaan mm. huomioimalla päätösten ja toimenpiteiden vaikutukset kuntalaisten kannalta. Panostamalla elävän kaupunkikeskustan rakentamiseen hyödyntämällä Jämsän luon-taiset vahvuudet kaavoituksessa, keskustan osalta tämä tarkoittaa Jämsänjoen maiseman vahvuuksien hyö-dyntämistä. Julkista liikennettä kehitetään siten, että yhteydet kaupungin sisällä ja muualle maailmaan ovat helposti saavutettavia. Elinvoimaisille kylille annetaan kehittymisen mahdollisuudet. Monipuoliset vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet pidetään yllä samalla, kun pyritään määrätietoisesti tasapainoiseen väkiluvun kas-vuun. Yritysmyönteisyyttä vahvistetaan hyvällä palveluasenteella ja tiivistämällä kaupungin yhteistyötä yrittäjien suuntaan. Yritysvaikutusten arviointi otetaan huomioon päätöksenteossa. Osaavan työvoiman saatavuus turvataan monipuolisella koulutuksella ja varmistamalla muutkin keskeiset hyvän toimintaympäristön edelly-tykset, kuten liikenneyhteydet sekä vahvistaen Jämsän seudun verkostoja yli organisaatio- ja maakuntarajo-jen. Elinkeinopolitiikan yritysmyönteisyyttä vahvistetaan nostamalla aktiiviset ja kasvuhakuiset yritykset pal-velujen keskiöön, vaikuttamalla myönteisesti teollisuuden toimintaympäristön kehittymiseen ja vahvistamalla matkailupalveluiden monipuolistumista ja ympärivuotisuutta, hyödyntämällä vesistöt matkailun kehittämises-sä ja tukemalla yritysten verkostoitumista, Liikenneyhteyksien parantaminen on merkityksellistä kuntalaisten ja elinkeinoelämän kannalta. Varsinkin teollisuusyritysten ja matkailuelinkeinon menestyminen on suuresti riippuvainen laadukkaasta tieverkostosta. Hyvät tieyhteydet ja laadukas julkinen liikenne mahdollistavat myös sujuvan ja turvallisen työmatkaliikenteen sekä Jämsään että Jämsän ulkopuolelle. Liikenneyhteyksien parantamisessa strategisesti merkittäviä hank-keita ovat: VT 9 kehittäminen kaksikaistaiseksi, VT 24 perusparantaminen ja kantatie 56 kehittäminen. Rai-deliikenteessä toimitaan aktiivisesti Jämsä–Orivesi kaksoisraiteen ja Jämsä – Lahti oikoratahankkeen edis-tämiseksi. Julkisen paikallisliikenteen ja kevyen liikenteen väylien kehittämistä jatketaan.

6

Aluerakenteen kehittämisessä painotetaan elävän kaupunkikeskustan kehittämistä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Kaavoituksella vahvistetaan kaupungin vetovoimaa hyödyntämällä kaupungin luontaiset vah-vuudet. Tavoitteena on riittävä ja vetovoimainen tonttivaranto yritysten, kuntalaisten ja tulomuuttajien tarpei-siin. Aluerakenteen kehittämisen strategiset linjaukset vahvistetaan Jämsän parempi tulevaisuus strategiaa yksityiskohtaisemmin käynnissä olevassa Jämsän rakennemalli työssä.

Palvelurakenteen järkiperäistäminen osana kaupungin taloudellisen tilanteen parantamista on ensiarvoisen tärkeää, jotta Jämsässä kyetään tulevaisuudessakin tarjoamaan laadukkaita ja tehokkaita julkisia palveluita. Palveluiden tarjonnalla ja laadulla on suuri vaikutus kaupungin viihtyisyyteen ja vetovoimaisuuteen sekä asukkaiden että yritysten silmissä. Jämsän kaupungin palveluverkkoon ja palvelujen tuottamisen strategiset linjaukset vahvistetaan Jämsän parempi tulevaisuus strategiaa yksityiskohtaisemmin käynnissä olevassa palvelustrategiatyössä.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt em. strategiset linjaukset tammikuussa 2010 ja todennut, että strategian tulee ohjata kaupungin päätöksentekoa ja ennen muuta kytkeytyä tiiviisti palvelutoiminnan ja talouden suun-nitteluun. Jämsän parempi tulevaisuus 2020 on laaja ylätason strategia, joka sisältää koko joukon toimenpi-teitä, jotka edellyttävät tarkempaa toiminnan ja tavoitteiden suunnittelua. Strategian jalkauttaminen on tehty ä eri toimialojen palvelustrategioilla.

Taloudenpidon periaatteet Jämsän kaupungin taloudenpidon periaatteet Kaupungin keskeisenä tavoitteena on tasapainoinen ja terve talous, joka mahdollistaa kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian toteuttamisen. Vuosikate on saatava suunnitelmakaudella nostettua ensin nettoin-vestointien tasolle, noin 10 – 12 Meur ja vuoteen 2015 mennessä kaupunkien yhdistämissuunnitelmassa mainittuun 15 Meur tavoitteeseen. Strategian velvoitteiden toteuttaminen vaatii kaupungilta taloudellisia pa-nostuksia, joita ei ilman vuosikatetason nostoa pystytä toteuttamaan, myös lainakantaa on jatkossa pystyttä-vä vähentämään. Kaupungin velkamäärän nousu on katkaistu ja asukaskohtaista velkamäärää alennetaan pidemmällä aikavälillä. Vuosikatteen nosto ja lainotuksen vähentäminen antavat kaupungille mahdollisuuden panostaa luonnonkauniin kaupungin kehittämisedellytysten parantamiseen sekä luomaan kaupungista vielä-kin viihtyisämpi asuin-, työ- ja vapaa-ajan ympäristö. Avain talouden kuntoon laittamisessa on rakenteelliset uudistukset. Hallintokunnissa toteutetaan valtuuston hyväksymän tasapainotus- ja rakennemuutosohjelman mukaisia suunnitelmia talouden kuntoon saattami-seksi. Palvelurakenteessa panostetaan tehokkaampaan ja tiivistetympään toimintaan. Investoinnit mitoite-taan verotuloihin ja passiivisesta tuloa tuottamattomasta omaisuudesta luovutaan edelleen. Palvelujärjestel-mään kohdistuvissa investoinneissa etusijalla ovat palvelun tuottamista tehostavat investoinnit. Kiinteistöjen käyttöastetta tehostetaan ja tarpeettomaksi käyvää kiinteistömassaa realisoidaan. Talousstrategia tarkoittaa konkreettisesti käyttötalousmenojen kasvun hallintaa ja kaupungin aktiivista mak-su- ja taksapolitiikka, koska veropolitiikan on tarkoitus olla kilpailukykyistä. Omaisuusmassa mitoitetaan si-ten, että rakennukset, rakennelmat ja verkostot pystytään pitämään kunnossa ja konsernirakenne muutetaan uuden kaupungin tarpeiden mukaiseksi, yhtiöt ja liikelaitokset ovat kannattavia. Väestö ja työpaikat

Väestömäärä ja ennuste 2009 2010 2011 2012 2015 2020 2025 0-6 v 1 464 1 439 1 434 1 425 1 363 1 311 1 268 7-14 v 2 102 2 008 1 943 1 916 1 788 1 713 1 650 15-64 v 14 357 14 090 13 758 13 653 12 953 12 015 11 015 65-74 v 2 643 2 711 2 879 2 996 3 320 3 525 3 248 75-84 v 1 786 1 796 1 820 1 855 1 922 2 155 2 733 85- v 613 647 673 705 802 896 1 042 22 965 22 691 22 507 22 550 22 148 21 615 21 250

7

Yhdistyvien kaupunkien asukasmäärä on ollut laskeva 1990-luvun alkupuoliskolta lähtien. Muutos on kohdis-tunut erityisesti alle 45-vuotiaisiin. Muuttoliikkeen ohella kehitykseen on viime vuosina vaikuttanut myös luonnollisen väestönkasvun negatiivisuus. Yli puolet väestöstä asuu kaupungin keskustassa, Seppolassa. Merkittävimmät muut taajamat ovat Halli, Jämsänkoski, Kaipola, Koskenpää ja Länkipohja. Asuntorakenta-minen on keskittynyt voimakkaasti Seppolaan ja Jämsänkosken keskustan taajamiin. Alueen vahvuus on ollut puunjalostusteollisuus, joka on 1980-luvulta lähtien joutunut sopeuttamaan toimin-taansa muuttuvaan ympäristöön. Tuloksena on ollut, että mekaaninen puunjalostus on alueelta hävinnyt kokonaan ja paperiteollisuuskin vähentänyt väkeään. Kansainvälisen puunjalostusteollisuuden kilpailuasetelman johdosta työpaikkojen määrän odotetaan edel-leen vähenevän. Puunjalostusteollisuuden sivussa on alueelle kehittynyt myös muuta yritystoimintaa. Synty-nyt vahva teollinen pohja agraariyhteiskunnan sivuun on mahdollistanut myös kaupallisten palveluiden kehit-tymisen alueen kokoon nähden vahvoiksi.

Matkailu alueella on suuremmassa mittakaavassa syntynyt Himoksen laskettelukeskuksen ympärille 1980-luvulta lähtien. Laskettelukeskus on nykyisin eteläisen Suomen tunnetuimpia. Himoksen kehittämisessä kes-kitytään ympärivuotisen käytön lisäämiseen. Jämsän kaupungin kolmanneksi elinkeinoelämän tukijalaksi on muodostunut Lentokoneteollisuus. Patria Oyj:n tehtaiden Patria Aviation Oy:n ja Patria Aerostructures Oy:n kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä.

II TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT

Yleinen taloudellinen kehitys Suomen kansantalous on vuonna 2012 hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien ala-mäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla noin prosenttiin. Tämä vaatimaton kasvu jatkunee myös vuonna 2013. Taloustilanteen heikke-neminen on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä, mikä heijastuu suoraan myös Suomen talouteen. Eurokriisin hoitaminen on keskeisessä asemassa talouskehityksen kääntymisessä suotuisampaan suuntaan myös Suomessa. Edessä näyttäisi olevan pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen kasvun hidastumisena aiempaan verrattuna. Kuluttajahintaindeksin arvioidaan vuonna 2012 kohoavan vuositasolla keskimäärin 2,5 prosenttia. Inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Suomessa arvon-lisäverotuksen korottaminen vuonna 2013 nostaa kuluttajahintaindeksiä noin 0,6-0,7 prosenttiyksikköä. Ku-luttajahintojen nousun arvioidaan lievästi hidastuvan vuonna 2013, minkä johdosta inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Kuntatalouden keskeisiä tunnuslukuja Julkaisusta Kuntatalous 3/2012, Suomen Kuntaliitto Muutos% 2009 2010* 2011* 2012** 2013**Tuotannon määrä -8,5 % 3,3 % 2,7 % 1,0 % 1,0 %Palkkasumma -1,1 % 2,3 % 4,5 % 3,1 % 2,5 %Ansiotaso 4,0 % 2,6 % 2,7 % 3,5 % 2,6 %Ansio Työpanos -2,9 % -0,4 % 1,1 % 0,1 % -0,4 %Inflaatio 0,0 % 1,2 % 3,4 % 2,6 % 2,4 %%-yksikköä 2009* 2010* 2011* 2012** 2013**Työttömyysaste 8,2 % 8,4 % 7,8 % 7,6 % 8,1 %Veroaste (Verot/BKT) 42,7 % 42,4 % 43,3 % 43,2 % 43,8 %Julkiset menot/BKT 56,1 % 55,8 % 54,8 % 55,0 % 55,4 %Rahoitusjäämä/BKT -2,7 % -2,8 % -0,9 % -1,7 % -1,2 %Julkinen velka/BKT 43,5 % 48,6 % 49,1 % 53,0 % 54,9 %Vaihtotase/BKT 2,0 % 1,6 % -1,1 % -1,5 % -1,4 %Euribor 3kk 1,2 % 0,8 % 1,4 % 0,6 % 0,6 %10 vuoden korko 3,7 % 3,0 % 3,0 % 1,8 % 1,7 %* ennakkotieto ** ennuste

8

Valtiovaranministeriö on arvioinut palkansaajien ansiotasoindeksin kohoavan vuonna 2012 3,5 %. Raamiso-pimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 edellis-vuota hitaampaa. Valtiovaranministeriön ennusteen mukaan yleinen ansiotasoindeksi nousisi 2,6 % vuonna 2013. Työttömyysasteen arvioidaan olevan vuonna 2012 keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee keskimäärin kahtasa-taatuhatta työtöntä. Vuoden 2013 keskimääräiseksi työttömyysasteeksi valtiovaranministeriö arvio 8,1%. Kuntien ja kuntayhtymien tunnuslukuja Julkaisusta Kuntatalous 3/2012, Suomen Kuntaliitto Mrd € 2009 2010 2011* 2012** 2013**Toimintakate -22,41 -22,95 -24,27 -25,33 -26,26Vuosikate 2,31 3,02 2,54 2,39 2,34Poistot -2,04 -2,15 -2,23 -2,33 -280Satunnaiset 0,16 1,06 0,13 0,17 0,17Tilikauden tulos 0,43 1,93 0,44 0,23 -0,29* ennakkotieto ** ennuste Kunta-alalle on voimassa virka- ja työehtosopimus vuosille 2012 - 2013. Niin sanottu raamisopimus tuli voi-maan tammikuussa 2012 ja sopimuskausi päättyy 28.2.2014. Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4.5 % kaikilla sopimusaloilla. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan vuonna 2012 kohoavan 3,2 %, tähän sisältyy edelliseltä vuodelta siirtyneet pakkaerät sopimuskorotukset ja liukuma-arvio. Vuonna 2013 kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu jatkossakin yleisen talouskasvun ja kuntien omien verotulojen kehityksestä. Kunta-alan palkkasumman kehitys Julkaisusta Kuntatalous 3/2012, Suomen Kuntaliitto Muutoksen vaikutus käyttötalouden palkkasummaan, % erä 2008 2009 2010 2011* 2012** 2013** Ansiotasoindeksi 5,5 3,5 3,4 3,0 3,2 2,3Muut tekijät 1) 0,8 -0,4 -0,6 1,5 0,3 0,0Yhteensä 6,3 3,1 2,8 4,3 3,5 2,31) Mm. paikalliset sopimukset, lomautukset ja irtisanomiset, työpanoksen * ennakkotieto muutoksen sekä rakennemuutoksen vaikutukset ** ennuste Kuntatyönantajien sosiaaliturvamaksujen perusteet vuosille 2013-2016 annettiin valtiontalouden kehyspää-töksessä. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksuja eri vuosina (prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta) Julkaisusta Kuntatalous 3/2012, Suomen Kuntaliitto

2010 2011 2012* 2013**SOSIAALITURVAMAKSUT Sairasvakuutus 2,23 2,12 2,12 2,03Työttömyysvakuutusmaksu 2,95 a) 3,2 b) 32,2 c) 3,3 d)KuEL-maksu (keskimäärin) 23,6 23,6 23,6 23,6VaEL -maksu (keskimäärin) 21,83 20,67 19,82 19,62MUUT (keskimäärin) 1,3 1,3 1,3 1,3Työnantajan maksut keskimäärin 29,90 29,93 29,84 29,83Vakuutetun eläkemaksu keskimäärin e) 4,8 5,1 5,6 5,8

* ennakkotieto ** ennuste

a) 0,75 % palkkasumman ensimmäiseen 1.846.500 euroon asti b) 0,80 % palkkasumman ensimmäiseen 1.879.500 euroon asti c) 0,80 % palkkasumman ensimmäiseen 1.936.500 euroon asti d) täsmälliset luvut päättämättä, luvut perustuvat Peruspalvelubudjettiin e) Työntekijöiden eläkevakuutusmaksu eriytyi vuodesta 2005 alkaen alle 53-vuotiaiden ja 53-vuotta täyttäneiden työntekijöiden maksuprosentiksi

9

Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2011 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,3 %. Vuonna 2012 nousun arvioidaan olevan edellisvuotta hieman hitaampaa ja edelleen hidastuvan vuodelle 2013 noin 2,3 prosenttiin. Taloussuunnitelman peruslinjaukset ja lähtökohdat Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2012 palvelustrategian, jonka mukaan Jämsän kaupungin talou-den hoidon keskeisenä tavoitteena on tasapainoinen ja terve talous, joka mahdollistaa kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian toteuttamisen. Strategian velvoitteiden toteuttaminen vaatii kaupungilta taloudellisia panostuksia, joita ei ilman vuosikatetason nostoa pystytä toteuttamaan. Vuosikatteen tason nosto ja laino-tuksen vähentäminen antavat kaupungille mahdollisuuden panostaa luonnonkauniin kaupungin kehittä-misedellytysten parantamiseen sekä luomaan kaupungista vieläkin viihtyisämpi asuin-, työ- ja vapaa-ajan ympäristö. Talouden on pystyttävä mahdollistamaan investoinnit, joita syntyy elinkeinotoiminnan ja yhdyskuntaraken-teen suunnitelmallisesta kehittämisestä ja tukemisesta. Vakaaseen taloudenpidon on myös varauduttava riittävällä rahoitusreservillä maailmantalouden häiriöiden paikallisten seurausten vähentämiseksi. Tasapainoinen ja terve talous tarkoittaa konkreettisesti sitä, että:

1. vuosikate on pysyvästi vuodesta 2014 terveen talouden tasolla, noin 10 Meur. Tällöin vuosikate kat-taa keskimäärin uus- ja korvausinvestoinnit sekä lainanlyhennykset.

2. tällöin kaupunki tekee riittävää ylijäämää ja taseeseen voidaan kerätä puskuria noususuhdanteessa. 3. kilpailukykyinen verotus; kunnallisveroprosentti pystytään pudottamaan aikaa myöden valtakunnan

keskimääräiselle tasolle. 4. velkamäärää vähennetään pitkällä tähtäimellä, lainaa otetaan vain investointeihin kustannustietoi-

suuden lisääminen sekä aktiivinen maksu- ja taksapolitiikka. 5. omaisuusmassa mitoitetaan siten, että rakennukset, rakennelmat ja verkostot pystytään pitämään

kunnossa. 6. aktiivinen konsernipolitiikka; konsernirakenne muutetaan tarpeiden 7. mukaiseksi, jotta yhtiöiden ja liikelaitoksien talouden kokonaisuus palvelee kaupunkikonsernia.

Vuosikate on nostettavissa rakenteellisilla uudistuksilla ja toimintaa tehostamalla. Konsernin talous laitetaan kuntoon organisaation kustannustietoisuuden lisäämisellä ja organisaation rakenteita muuttamalla. Kustan-nustietoisuutta on eri tulosalueilla ja yhtiöissä nostettava siten, että suurimmat kustannusvuodot ymmärre-tään. Kolmas avaintekijä talouden menestyksekkäässä hoidossa on tulopohjan varmistaminen, kaupunki noudattaa aktiivista maksu ja taksapolitiikkaa. Kaupungin taloudenhoidon on osaltaan pystyttävä rahoitta-maan elinkeinopoliittisia toimenpiteitä hankkeita työpaikkojen lisäämiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. Tehokkuuden nostamisessa oleellista on työprosessien ja -ketjujen sujuvuus sekä henkilöstön yhteistoiminta. Toimenpiteillä pyritään henkilöstön kokonaismäärän vähentämiseen eläkelöitymisten kautta, mahdollistava tekijä on toiminnan uudelleen organisointi. Uudelleen organisoinnissa kiinnitetään huomiota toimipisteiden määrää, palveluvalikoimaan ja tuotantovolyymiin. Henkilöstön eläkelöitymisen ja vähenemiselle asetetaan konkreettiset tavoitteet taloussuunnitelmassa ja ne raportoidaan henkilöstökertomuksessa. Kaupunkikonsernin toiminnassa on henkilöstön yhteistoiminta johtavana periaatteena. Kaupungin taloushal-linto koordinoi koko kaupunkikonsernin yhteisöjen talouden hoitoa ja rahoitusta. Kaupunkikonsernin yhteisö-jen kirjanpito- ja palkanlaskennan hoito järjestetään kaupungin talous- ja henkilöstöhallintoon konsernin si-säiseksi toiminnaksi siltä osin kuin se on kustannustehokasta. Kaupunkiorganisaation sisälle luodaan palve-luhenkisyyden ja positiivisuuden toimintakulttuuri, joka osaltaan parantaa kaupunkikonsernin yhteistoimintaa. Pyrkimyksenä on saattaa jatkossa myös talous- ja henkilöstöhallinnon henkilökunta yhteisiin tiloihin myös fyysisesti. Kaupungin konsernin velkamäärän alentamisessa tavoitteena on, että velan hoitokustannukset (korot ja lai-nan lyhennykset) eivät korkojen noususta huolimatta nouse. Konsernin emoyhteisön on myös pystyttävä hoitamaan konserniyhtiöiden vastuut. Vastuiden minimoiminen tarkoittaa käytännössä yhtiöiden fuusioimista sekä konsernirakenteen uudistamista lopettamalla ja siirtämällä toiminta hajaannusta aiheuttavien yhtiöiden kohdalla kaupungin omaksi toiminnaksi.

10

Velkamäärän hallinnassa on tärkeää, että investoinnit mitoitetaan vuosikatteeseen. Rahoituksen kannalta on uusia vaihtoehtoja investointien toteuttamiseksi kartoitettava. Investoinneissa käytetään ulkopuolista koko-naispalvelua silloin, kun se kokonaiskustannuksiltaan osoittautuu edullisemmaksi. Toimintojen mitoitukset on suunniteltava ennakoidusta tulevaisuuden tarpeesta lähtien. Kiinteistöjen käyttöastetta tehostetaan ja palve-lutuotannossa tarpeettomasta ja passiivisesta tuloa tuottamattomasta omaisuudesta luovutaan, mikäli niitä ei muunneltuina pystytä käyttämään toiminnassa kustannustehokkaasti. Palvelujärjestelmään kohdistuvissa investoinneissa etusijalla ovat palvelun tuottamista tehostavat investoinnit. Strategisesti tärkeät tuotantoväli-neet, kuten palvelutuotannon kiinteistöt ja rakennukset omistaa pääosin kaupunki, lukuun ottamatta em. investointikonseptien kautta siirtyvää omistusta. Strategiset omistukset ovat jatkuvan arvioinnin kohteena. Talouden ohjaus ja seuranta Konsernin talouden ohjausjärjestelmä perustuu kaupungin keskitettyyn rahoituksen ja kirjanpidon järjestel-mään. Taloushallinto koordinoi toimialoille ja yhteisöille hajautettua talouden osaamista. Talouden kannalta organisaation rakenne korostaa tulosvastuuta ja organisaatio selkeytetään säänöillä siten, että toiminnan ja talouden toimivallan sekä vastuun rajat ovat yhteneväiset. Toimialoilla ja tulosalueilla toteutetaan valtuuston hyväksymän taloussuunnitelman pohjalta palvelustrategiaa taloussuunnitelman ja talousarvion puitteissa. Talousarvioon tehdään ulkopuolisille myytävät aidot tuotteet. Sellaista tekemistä ja tuotantoa, jota ei voida aidosti muodostaa tuotteeksi, ei kuitenkaan tuotteisteta. Sopi-muksiin sisältyvät myös yhteisesti sovitut tuotantoa kuvaavat tavoitteet ja tuotannon määrää ja laatua määrit-televät mittarit. Toteutuman seuranta tehdään säännönmukaisilla kuukausiraporteilla, joihin sisällytetään toiminnan mittarit ja tuotemäärien myynnin toteutuminen muun talousraportoinnin lisäksi. Mittarit ja tuotteet sovitaan tuotantosopimuksien teon yhteydessä. Vuositasolla toimintaa seurataan tilinpäätöksessä. Kustannuslaskenta ja hinnoitteluperiaatteet ratkaistaan yhtäläisin periaattein ja sisäistä laskutusta käytetään harkiten eri yksiköiden välillä. Käytettävät kustannuslaskennan periaatteet dokumentoidaan yksikkökohtai-sesti. Ulkopuolisten hintojen vertailussa käytetään erillisiä seurannan ja kustannuslaskennan apuvälineitä sekä -ohjelmia. Tuotteen hinnoittelu (myös palvelut) tehdään läpinäkyviksi. Tulojen osalta tehdään maksujen ja taksojen korotuksia. Tervehdyttämistoimenpiteiden rinnalla on jouduttu käyttämään myös veroprosenttien nostoja etupainotteisesti. Kunnallisveroa ja kiinteistöveroja ei ole pystytty pitämään kilpailukykyisinä verrattuna Keski-Suomen muihin kuntiin, kuten on aikaisemmin linjattu. Kunnallis-veroprosentti on maakunnan korkeimpia, 21 %. Velkaa ei toistaiseksi ole jouduttu ottamaan käyttötalouden vajeen paikkaamiseen, mutta marginaali pienenee vuosi vuodelta. Talouden katastrofin ovat pelastaneet yhdistymisavustukset. Velanotto on mahdollista vain kehittämis- ja palvelurakenteen uudistamiseen tähtäävi-en investointien rahoittamiseen. Asukaskohtaista velkamäärää alennetaan pidemmällä aikavälillä, kunhan organisaation rakenne ja toimintamalli on saatu yhtenäiseksi. Kiinteistöjen käyttöastetta tehostetaan, palvelutuotannossa tarpeetonta omaisuutta realisoidaan edelleen markkinatilanteen sen mahdollistaessa. Toisaalta strategia velvoittaa kaupunkia investoimaan uuteen palve-lurakenteeseen ja elinvoimaisuuden kehittämiseen; strategisesti tärkeitä alueita ovat kaupungin keskusta ja Himos. Investoinneissa etusijalla ovat palvelujärjestelmään kohdistuvat palvelun tuottamista tehostavat in-vestoinnit. Kaupunginvaltuuston strateginen tavoite ei talouden osalta täysin toteudu taloussuunnitelmakaudella. Syy on ollut kaupungin tulopohjan kapeneminen vuosituhannen alkupuolella ja samaan aikaan tapahtunut työpaik-kojen ja väestön väheneminen. Yhteenlasketut valtionosuudet ovat vähentyneet, kun kunnat ovat yhdisty-neet uudeksi Jämsän kaupungiksi, lisävähennystä tuo myös valtion laskentalogiikan muuttaminen pienten teollisuuspaikkakuntien kannalta epäedullisemmaksi ja kuntien tehtävien lisäykset. Rakenteelliset uudistuk-set on tehtävä nopeasti, koska palveluiden käyttäjämäärät ovat jo vähentyneet. Talouden yleistilanne Lisärasitetta talouteen on tuonut yleismaailmallinen laskusuhdanne syksyllä 2008, kun tuostakaan laskusuh-danteesta ei ole vielä kunnolla toivuttu, on vaarana ajautua yleismaailmallisen rahoituskriisin seurauksena jo uuteen taantumaan. Nyt näyttää siltä, että taloudellista kasvua ei suunnitelmakaudella Euroopassa saada aikaiseksi, mutta kustannustaso nousee. Tämä luo pakon allokoida kaupungin palvelukonseptia ja vähentää

11

henkilöstön kokonaismäärää. Muutoin on uhkana, että kaupunki tekee alijäämää muutamassa vuodessa niin paljon, että syntyy kattamatonta alijäämää ja nousu normaalitilanteeseen tulee mahdottomaksi. Vaikka tilanteesta on osittain toivuttu, vuonna 2011 tilikauden alijäämä oli noin – 2 Meur, kun kertaluonteiset erät poistetaan tilinpäätöstä parantamasta, voidaan todeta rakenteellisen alijäämän olleen noin 4 – 6 Meur laskutavasta riippuen. Vuonna 2012 ei ole pystytty paneutumaan talouden kriittisiin tekijöihin ja kustannus-loukkuihin, koska organisaatiorakenteessa on ollut menossa liian monta päällekkäistä muutosta. Näitä ovat mm. terveydenhoidon ulkoistus 1.9.2010 ja tilaaja – tuottaja malli yhdistettynä yhteistoiminta-alueeseen. Tilaaja – tuottaja malli on päätetty purkaa vuodelle 2013, mutta talousarviovuodelle suunniteltiin laajentaa yhteistoiminta-aluetta Mänttä – Vilppulaan, joka kuitenkin kariutui viime vaiheessa Mänttä – Vilppulan pää-töksellä. Kustannusvertailut on talousarviosta edellisiin vuosiin tehtävä erillistaulukoin, samoin eri toimintojen vertailut, koska toiminnat on järjestetty toisella tavalla vuoden 2013 alusta lukien.. Alijäämää pystytään suunnitelmakaudella välttämään, mikäli taloussuunnitelman perusedellytykset pitävät tulopohjan osalta. Haasteena suunnitelmakaudella on kuntaliitosavustusten loppuminen vuoteen 2011. Sa-maan aikaan vähenee myös yhteisöverokertymä, kun kuntien korotettu määräaikainen osuus kertymästä laski 10 %:sta 5 %:iin (tarkemmin verotulojen yhteydessä). Lisäksi elinkeinoelämän kasvutrendi näyttää py-sähtyneen, joka pienentää yhteisöverokertymää. Erityisesti metsäteollisuus näyttää olevan jatkuvissa vaike-uksissa. Valtuustokaudelle hyväksytty tasapainotusohjelma ei ole riittävä kaupungin talouden korjaamiseksi tavoit-teeksi asetetulle tavoitetasolle. Taseessa kaupungilla on ylijäämää vuoden 2011 tilinpäätöksen jälkeen reilut 4 Meur, mikäli talousarvio vuodelle 2012 toteutuu lisätalousarvion mukaisena, kumulatiivinen ylijäämä jää alle 2 M euroon. Valmisteltu talousarvio osoittaa - 3 Meur:n alijäämää, joten vuosille 2013 ja 2014 jää kumu-latiivista alijäämää. Vuona 2014 alijäämä hieman lisääntyy, mutta vuonna 2015 syntyisi tehdyn suunnitelman mukaan ylijäämää sen verran, että kumulatiivinen alijäämä poistuisi. Kaupungin liikkumavara on edelleen kapenemassa ja riski talouden kestämisestä lisääntyy, kulmakivenä suunnitelmassa on käyttötalouden kus-tannusten hallitsematon nousu sekä velkaantumisen estäminen suurten investointien paineessa. Suurin ongelma talouden tasapainotuksen kannalta on tulopohjan pettäminen. Verotulojen kertymä vähenee koko ajan, koska tehdyt veroperusteiden muutokset ohjataan pääasiassa valtiolle, eikä tällöin veroprosentin korottaminenkaan vaikuta tuloja lisäävästi.

12

III TULOSLASKELMAOSA Vertailupohjaa talousarviossa 2013 ei sosiaali- ja terveystoimen osalta ole, myös sivistystoimen ja hallinnon toimialojen osalta on tehty muutoksia, joiden johdosta vertailupohjaa ei edellisiin vuosiin ole. Suurimmat muutokset tulivat aikeista laajentaa yhteistoiminta-aluetta Mänttä-Vilppulaan sekä tilaaja-tuottaja mallista luopumisesta. Aiemmiltakin vuosilta vertailupohjan tilinpäätökseen vääristävät lukuisat organisaatiomuutok-set hallinnon ja sote - organisaation osalta. Myös talousarvion sisäisten laskutusten osalta menettelytapoja on muutettu. Käsittelyn muutoksia on tehty mm. budjetoimalla eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu suoraan aiheuttamisperiaatteella jokaiselle yksikölle, kun se ennen oli osa henkilöstösivukuluja. Teknisen toimialan yksiköt ovat pysyneet lähinnä entisellään, mutta tilikohtaisia yhteisten erien käsittelymuutoksia on tehty, joten täysin vertailukelpoisia nämäkään laskentayksiköt eivät välttämättä ole. Toimintatuotot Kaupungin strategiana on tarkistaa maksut ja taksat kustannustasoa vastaaviksi vuosittain. Maksuissa pyri-tään omakustannushintaan lainsäädännön sen salliessa. Maksutaso pyritään pitämään kuitenkin keskiverto-na valtakunnallisesti. Tuottoja lisäävät budjetissa erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa sairaalan ja palo-asemien toimitilojen vuokraus yhteistyökumppanille ja liikelaitoksen myynti Jokilaakson Terveydelle. Kau-pungin ulkoiset toimintatuotot kasvavat vuodesta 2011 vuoteen 2012 2,8 %:a, nyt toimintatuotot eivät ole budjetissa verrannolliset tilaaja – tuottaja mallista luopumisen vuoksi. Ulkoisista kokonaistuloista toiminta-tuotot ovat reilut 20 %:a. Myyntituotot, jotka ovat käyttötuloista noin 55 %, sisäisten erien ja liikelaitosten kanssa noin 67 %. Toimintakulut Ulkoisista kokonaismenoista toimintamenot ovat yli 90 %. Toimintakuluista liikelaitokset ja sisäiset erät mu-kaan lukien noin 38 % on henkilöstökuluja. Suurin menoerä on palveluiden ostot, noin 47 %, palveluiden ostot toki hämmentävät kokonaismenoja, koska tilaajan ja tuottajan välinen sisäinen kauppa nosti palvelui-den oston peräti 55 %:iin. Palveluiden ostot on kireästä taloudellisesta tilanteesta huolimatta budjetoitu ny-kyisen palvelutason mukaan. Valtakunnantason keskimääräinen nousuprosentti kuntien menoissa ennustetaan olevan tänä vuonna noin 4 %:a ja ensi vuonna noin 3 - 4 %. Jämsän kaupungin ulkoisten toimintamenojen nousu vuoden 2012 budjetis-ta on 6,3 %. Henkilöstön palkkamenojen yleiskorotuksena budjetissa on ollut 1,5 %. Lisäksi on arvioitu henki-lökohtaisesti jokaisen määrävuosikorotukset yms. henkilökohtaiset palkanosat erikseen, erotus palkkakus-tannusten laskennalliseen noin 2 %:n nousuun ennustetaan saatavan henkilöstön eläkelöitymisjärjestelyin. Ansiotasoindeksin kuntasektorilla ennustetaan nousevan 2,6 %, samoin palkkasumman. Kokonaisuutena henkilöstökulut nousevat 3,1 %:a vuoden 2011 tilinpäätöksestä. Käyttötalouden menojen osalta avainasemassa ovat suurten hallintokuntien, kuten sivistystoimen ja sosiaali- ja terveydenhoidon ja erityisesti erikoissairaanhoidon menot. Nimenomaan näillä sektoreilla on tulevaisuu-dessa mahdollisuus palvelurakenteen optimointiin ja uudenlaisten toiminta- ja yhteistyömalleihin. Tarkoituk-sena on, että organisaatiorakenne, toimivalta, säännöt, raportointi ja sisäinen valvonta kytketään kaikki sa-maan kokonaisjärjestelmään, jolloin saadaan parempaa informaatiota toiminnasta päätöksenteon pohjaksi ja yksinkertaistetaan hallintoa. Myös raporttien laatiminen yksinkertaistetaan, jolloin se myös nopeutuu. Henkilöstö Lainsäädännön mukaan henkilöstöllä on viiden vuoden irtisanomissuoja tuotannollis-taloudellisista syistä. Jämsän kaupungin henkilöstöllä on kuntajakolain mukainen irtisanomissuoja 31.12.2013 saakka. Valtakun-nallisesti sovitun palkkojen raamisopimuksen ensimmäisen 13 kuukauden jakson sopimuskorotus oli 2,4 % ja tätä seuraavan jakson sopimuskorotus on 1,9 %. Sopimuskorotuksella tarkoitetaan palkantarkistuksia ja kustannusvaikutteisia muita työehtojen muutoksia. Kunta-alan palkkoja korotetaan yleiskorotuksella vuonna 2013 1,3 - 1,46 %. Yleiskorotuksen suuruus vaihtelee sopimusaloittain. Helmikuussa 2013 on myös sopi-musalakohtainen paikallinen järjestelyerä. Talousarviovuonna palkankorotusten kustannusvaikutus on noin 2,09 %. Toimivan palkkausjärjestelmän perusta on se, että saman työnantajan palveluksessa olevan henki-löstön tehtäväkohtaisten palkkojen tulee olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden tehtävien vaativuuteen perustuen. Taloussuunnittelukaudella palkkarakennetta kehitetään edelleen siten, että suorituksen johtami-seen ja henkilökohtaisen työsuorituksen palkitsemiseen saadaan luotua ja otettua käyttöön mahdollisimman toimiva järjestelmä.

13

Jämsän kaupungissa 1.1.2013 lukien voimaan tuleva organisaatiomuutos mahdollistaa virtaviivaistaa johta-mista, hallinto- ja talousprosesseja, kohdentaa voimavaroja ja määritellä tehtäväkuvauksia uudelleen, hyö-dyntää henkilöstön yhteiskäyttöä nykyistä paremmin sekä poistaa mahdollisia toiminnan päällekkäisyyksiä. Henkilöstö, talous ja palvelut muodostavat kokonaisuuden, jossa hyvinvoiva työyhteisö on lähtökohtana. Henkilöstömenoja voidaan hallita monin tavoin. Paikallinen sopiminen lomarahan vaihdosta vapaapäiviin, palkattomien, ns. talkoovapaiden käyttö, sairauspoissaoloihin vaikuttaminen, määräaikaisten ja sijaisten käytön vähentäminen sekä avautuvien työpaikkojen täyttämättä jättäminen ovat organisaation vapaaehtoisia henkilöstömenojen hallinnan keinoja sen lisäksi, että pidättäydytään uusien virkojen ja toimien perustamises-ta. Henkilöstömenosäästöjen eri keinoista neuvotellaan ammattijärjestöjen kanssa tilanteen niin vaatiessa. Henkilöstön luontaista poistumaa tapahtuu seuraavien vuosien aikana runsaasti. Taloussuunnitelmakaudella vakituisessa palvelussuhteessa olevista henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaa 145 työntekijää ja aikavälillä 2013 – 2016 187 työntekijää. Voimakas eläkkeelle siirtymisen tahti mahdollistaa henkilöstön määrän sopeut-tamisen palvelutarpeiden muutoksiin, palvelujen rakenteissa tapahtuviin muutoksiin sekä vaihtoehtoisiin palvelujen tuotantotapoihin. Terveen kuntatalouden takaaminen lähivuosien aikana merkitsee väistämättä henkilöstömäärän vähentämistä luontaisen poistuman avulla. Hallitusohjelmassa painotetaan kuntatuotta-vuuden ja tuloksellisuuden lisäämistä. Kunnallisen henkilöstön ikääntyminen, eläkkeelle siirtyminen ja kunti-en taloudelliset voimavarat sekä rakenneuudistukset edellyttävät uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Julkisissa palveluissa tuloksellisuuden osa-alueita ovat toiminnan vaikuttavuus, palvelun laatu, toiminnan sujuvuus, tuottavuus ja taloudellisuus sekä henkilöstön aikaansaannoskyky. Kaupungin toiminnan tehokkuuden kannalta tavoiteltavaan henkilöstömäärään pyritään määrätietoisella hen-kilöstösuunnittelulla. Pitkän aikavälin ennusteissa Jämsän kaupungin henkilöstön eläkepoistuma vuoteen 2020 mennessä on nykyisellä palvelurakenteella arvioitaessa yhteensä noin 400 henkilötyövuotta. Henkilös-törakenteen muutoksessa on oltava aktiivinen ja ennakoiva ote, sillä edessä on konkreettinen osaamis- ja henkilöstövaje. Eläkkeelle siirtymisten lisäksi on arvioitava mm. palvelujen tarpeiden kehittymistä, työmarkki-noiden muutoksia, henkilöstön ikääntymistä ja rekrytointimahdollisuuksia. Ennen muuta voimakas eläkepois-tuma mahdollistaa palvelujen järjestämistapojen erilaiset vaihtoehdot. Taloussuunnittelukaudella 2013 - 2015 luontaisesta poistumasta on arvioitu voitavan hyödyntää taloussuun-nittelukaudella yhteensä noin 21 %: sivistystoimessa arvioitu hyödynnettävän noin 10 - 12,5 henkilötyövuot-ta, yhdyskuntatoimessa 9 htv ja sosiaali- ja terveystoimen hallinnossa noin 2 htv. Yleishallinnossa vastaava arvio on 7 htv. Tehtävät hoidettaisiin sisäisin siirroin ja vaihtoehtoisin tuotantotavoin. Niihin palvelussuhtei-siin, jotka ovat palvelutuotannon kannalta välttämätöntä täyttää, palkataan pysyvää henkilöstöä. Henkilöstön sisäistä liikkumista tehtävistä tai yksiköistä toiseen sekä konsernin sisällä tuetaan. Henkilöstöresurssien yh-teiskäyttö organisaation sisällä on henkilöstökustannusten alentamisen edellytys.

JÄMSÄN KAUPUNKI 2011 TA 2012 TA 2013

TASU 2014

TASU 2015 Muutos

Toimialoittain HTV vaki-tuiset

HTV mää-räaik

HTV yt.

HTV vaki-tuiset

HTV mää-räaik

HTV yht.

HTV vaki-tuiset

HTV vaki-tuiset

HTV vaki-tuiset

HTV 2013-2015 +/-

Eläke vak. 2013-2016 ennuste

Yleishallinto 55,06 1 56,06 54,23 3,00 57,23 59,03 59,03 58,53 -9,00 12Tilaajahallinto, 2012 10,44 0,65 11,09 11,84 0,30 12,14 Sosiaali- ja terveystoimi 650,75 62,37 713,12 655,35 49,42 704,77 672,74 6540,04 650,04 -23,69 80Sivistystoimi 462,21 63,96 526,17 452,50 33,97 486,47 451,38 445,68 442,10 -10,28 41Yhdyskuntatoimi 109,1 20,05 129,15 106,10 20,05 126,15 103,55 100,55 99,05 -5,00 24Jämsän Ateria liikelaitos 145,24 2 147,24 145,24 4,50 149,74 146,48 160,95 160,95 17,78 30Jämsän Vesi liikelaitos 13 0 13 12,00 0,00 12,00 12,00 12,00 12,00 Jätehuolto liikelaitos 3,00 0,00 3,00 3,00 3,00 3,00 Yhteensä 1 445,8 150,0 1 595,8 1 440,2 111,2 1 551,5 1448,2 1431,3 1425,7 -30,2 187

x) eläköityvät liikelaitoksissa yhdistetty Jämsän Aterian liikelaitoksen lukuun Henkilöstön vähentäminen edellyttää myös rakenteellisia ratkaisuja ja toimipisteverkoston vähentämistä. Valmisteilla olevassa palvelustrategiassa pyritään tunnistamaan kaupunkilaisten palvelutarpeet pitkällä täh-täimellä ja sen myötä määrittelemään, miten kaupungin järjestämisvastuulla olevat palvelut tulevaisuudessa tuotetaan. Nämä strategiset valinnat ohjaavat henkilöstön määrää ja rakennetta. Voimakas eläkkeelle siirty-misen tahti mahdollistaa henkilöstön määrän sopeuttamisen palvelutarpeiden muutoksiin, palvelujen raken-teissa tapahtuviin muutoksiin sekä vaihtoehtoisiin palvelujen tuotantotapoihin.

14

 Työllistäminen

TYÖLLISTÄMINEN 2013 2010 2011 2012 2013 Kuukausia Arvio Arvio Yleishallinto 18 15 Sosiaali- ja terveystoimi 244 279,5 347 341,5 Sivistystoimi 59,5 64 53,2 54 Yhdyskuntatoimi 158 150 164 148 Yhteensä 464,5 493,5 609,2 558,5 Velvoitetyöllistettävät 48,0 88,5 93,8 93,8 Koululaiset 83,5 81,5 75 75 Kuntalisä 45 43 60 60 Yhteensä muut kuukauausia 176,5 213,0 228,8 228,8 Työllistäminen kuukausia yhteensä 641,0 706,5 838,0 787,3 Muut määrärahat työllistämiseen Velvoitetyöllistettävät henkilöä 9 16 7,8 7,8 Koululaiset (kaupunki) 167 163 150 150 Yritykset, yhteisöt, 4H; kesätyösetelit 52 82 120 120 Kuntalisä (laajennus yrityksiin) 7 6 1 5 TYÖLLISTÄMINEN 2013 2010 2011 2012 2013 Henkilötyövuosia Arvio Arvio Yleishallinto 1,5 12,7 Sosiaali- ja terveystoimi 20,3 23,3 31,2 28,5 Sivistystoimi 5,0 5,3 4,4 4,5 Yhdyskuntatoimi 13,2 12,5 13,7 12,3 Yhteensä 38,5 41,1 50,8 46,5 Muut määrärahat työllistämiseen Velvoitetyöllistettävät 4 7,38 7,81 7,81 YHTEENSÄ 42,5 48,5 58,6 54,4

Taantuman vuoksi työllistämiseen on erityisesti panostettu, jotta KELA:lle maksettavat korvaukset pysyisivät kohtuullisina, vuodelle 2012 oli varattu KELA osuuksiin 1.100.000 euroa työttömyyden nousun johdosta. Tasaisella kertymällä toteutuma näyttäisi pysyvän annetuissa raameissa, joka kertoo siitä, että toimenpiteis-sä on onnistuttu. Varaus vuodelle 2013 on 1,2 Meur, joka on tavoitteellinen. Hallituksen budjettilakeihin sisäl-tyy esitys, jossa puolison tulojen vaikutus päivärahaan poistetaan, joka todennäköisesti vaikuttaa kuntaosuu-teen nostavasti. Jämsän kaupungin työllistämistoimenpiteet sekä sosiaali- ja kehitysvammalain mukainen työtoiminta on kes-kitetty Työvalmennussäätiö Avitukseen. Avituksen palkkaama työnsuunnittelija on toteuttanut yhteistyössä Jämsän työ- ja elinkeinokeskuksen ja TyöUra -hankkeen työntekijöiden kanssa Jämsän kaupungin työllistä-missuunnitelmaa etsien suunnitelmassa esitettyihin työpisteisiin työntekijöitä myönnettyjen määrärahojen rajoissa. Hankkeen loppuessa työllisyyttä hoidetaan yhteistyössä uuden projektin yhteydessä Jyväskylä, Jämsä, Muurame osallistuvat työllisyyden kuntakokeiluun, johon on jo henkilöt palkattu. Hanke on kolmivuo-tinen.

TYÖLLISTÄMINEN 2013 2010 2011 Arvio 2012 Arvio 2013 Tulot 2013Yleishallinto 27 000 22 500 13 500Sosiaali- ja terveystoimi 331 300 380 126 561 000 522 500 313 900Sivistystoimi 79 300 89 250 79 800 81 000 48 600Yhdyskuntatoimi 203 000 192 400 246 000 231 000 133 200Yhteensä 613 600 661 776 913 800 857 000 376 000Netto 481 000Muut määrärahat työllistämiseen Velvoitetyöllistettävät 72 646 139 215 150 000 150 000 90 000Koululaiset (kaupnki) 14 888 46 932 45 000 45 000 Yritykset, yhteisöt, 4H; kesätyösetelit 26 200 34 000 34 000 Kuntalisä 13 650 15 250 50 000 50 000 YHTEENSÄ 101 184 227 597 279 000 279 000 90 000,00Työllistämiseen varattu yhteensä (netto) 714 784 889 373 1 192 800 1 136 000 670 000

Työllistämiseen käytettävää määrärahaa budjettiin sisältyy kaikkiaan reilut 1,1 Meur, joka on hieman vä-hemmän kuin 2012. Työllistämiseen saatava tukiosuus on laskettu 60 %:n mukaan. Työllisyysmäärärahat sisältyvät hallintokuntien palkkamäärärahoihin. Kesätyöllistämiseen on lisätty varoja noin 150 koululaisen työllistämiseen kaupungille ja 120 koululaisen työllistämiseen yrityksiin kesätyösetelillä 2 viikoksi. Työllistä-

15

mistä koordinoi työllistämistoimikunta, jossa on edustajat kaupungin eri hallintokunnista, Avituksesta sekä työ- ja elinkeinokeskuksesta. Jämsän kaupungin henkilöstön määrä kustannuspaikoittain, jonka pohjalta taloussuunnitelma on laadittu, on liitteenä. Samoin liitteenä on tarkempi työllistämissuunnitelma. Toimintakate Jämsän kaupungin ongelmana on ollut toimintakatteen pyrkimys irtaantua tulopohjasta. Toimintakate nousee talousarvioraamin tavoitteesta, vuoden 2011 tilinpäätöksen tasosta noin 6,6 Meur eli 5,9 %, suurin nousu on verrattuna vuoden 2012 korjattuun talousarvioon, noin 5,6 Meur ja 5,0 %. Toimintakatteen tasoon pitkällä tähtäyksellä vaikuttavat myös investoinnit ylläpitokustannusten kautta. Etusijalla kaupungin strategiassa pi-detään käyttötalousmenoja alentavia rakenteellisia säästöjä tuovia investointeja. Tärkeätä vakaalle talou-denpidolle on henkilöstön eläkelöitymisen hyödyntämisen lisäksi myös, että kaupungin tarpeeton passiivinen omaisuus myydään eli toimintaan sopimattomista kiinteistöistä ja toimitiloista luovutaan heti, kun ne jäävät vajaakäytölle. Toimintakate on vertailukelpoinen edellisten vuosien lukuihin, vaikka menot ja tulot eivät yksistään sitä ole-kaan. Taloudellisten toimintamenojen säästöjen aikaansaamiseksi on kaikkia toimintoja arvioitava uudesta näkökulmasta. Entistä enemmän pitää kiinnittää huomiota toiminnan taloudellisuuteen. Taloussuunnitelmas-sa korostetaan toiminnallisten tavoitteiden sitovuutta. Toiminta ja talous pyritään sitomaan yhteen, jolloin toimivalta ja taloudellinen vastuu ovat myös yhtenevät. Tasapainotusohjelman toimenpiteet ovat eri syistä viivästyneet, niitä jatketaan suunnitelmakaudella ja pyritään kokonaistaloudellisesti yhteisesti kaupunginval-tuuston asettamaan tavoitteeseen. Toimintakate on 5,6Meur ylitse kaupunginhallituksen antaman raamin. Verotulot Kunnallistalouden rahoituspohjan muutokset ovat syöneet erityisesti pienten teollistuneiden kaupunkien ta-louden perustaa vuosituhannen alkuvuosina. Verotulot ovat nousseet lähinnä vain veroprosentin noston seurauksena.

Valtakunnallinen painotettu keskimääräinen verotuloprosentti on noussut vuoden 2001 17,67 %:sta vuoden 2013 19,38 % (aritmeettinen keskiarvo 18,19 %:sta 20,01 %:iin). Yleisin veroprosentti on 20,5 %, jota peri-tään 51:ssä kunnassa, 21 % verokanta on 44 kunnassa. Keski-Suomen keskimääräinen veroprosentti on vuonna 2013 20,27 %, nousu edellisestä vuodesta 0,40 % -yksikköä. Korkein veroprosentti on Mänttä – Vilppulassa, 22,0 %. Lähtökohtana suunnitelmassa on kunnallisveroprosentin pitäminen 21 %:ssa koko suunnitelmakauden. Vaikka kunnat ovat nostaneet veroprosenttiaan, kunnallisverolla koottava tulo ei ole noussut, toisin sanoen efektiivinen tuloveroprosentti on pysynyt samana, 14 – 15 %:n välillä. Jämsässä efektiivinen veroprosentti on vuonna 2012 15,37 %. Vuoden 2010 1,5 % - yksikön veroprosentin korotus nosti efektiivistä veroprosenttia vain 0,84 % -yksikköä.

16

Jämsän kaupungin veroprosentit 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013Tulovero 18,50 19,00 19,00 19,00 19,50 21,00 21,00 21,00 21,00Kiinteistövero yleinen 0,80 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00vakituiset asuinrakennukset 0,30 0,30 0,30 0,30 0,40 0,45 0,45 0,45 0,45muut asuinrakennukset 0,82 0,82 0,82 0,82 1,00 1,05 1,05 1,05 1,05Kiinteistövero, voimalaitokset 1,10 1,10 1,10 1,10 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50Rakentamattomat tontit 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt periaatteen, että veroprosenttia ei nosteta erillispäätöksenä, vaan talous-tilanteen niin vaatiessa veroprosenttien korotus on yksi osa laajempaa talouden tasapainotusohjelmaa. Ta-voitteiden mukaan ensisijaisena talouden tasapainottamiskeinona pidetään toiminnallisilla muutoksilla ai-kaansaatavaa tuottavuuden kasvua. Toiminnalliset muutokset eivät kuitenkaan yksin riitä talouden tasapai-notukseen palveluja heikentämättä taantuman pienentäessä kaupungin verotuloja. Jo edellisten taloussuun-nitelmien valmistelussa on todettu, että kaupungin yhteenlaskettu tulopohja ei riitä nykyiseen palvelutasoon. Talousarvio osoittaa vuodelle 2013 noin 2 – 3 Meur negatiivista tulosta nykyisellä veroprosentilla. Vuosikate kattaa tuolla nykytasolla vain noin puolet poistoista, joten toimintaa on tehostettava. Kunnallisvero VEROTULO KEHITYS 2009 2010 2011 2012 2012 M 2013 2014 2015Kunnallisvero 64 609 107 69 414 032 67 422 304 69 193 000 68 639 456 71 846 000 73 400 000 75 400 000Yhteisövero 5 380 409 5 357 284 5 017 464 4 023 000 3 700 000 3 400 000 3 300 000 3 600 000Kiinteistövero 4 795 776 4 956 848 4 753 460 5 023 000 5 023 000 5 200 000 5 200 000 5 200 000Yhteensä 74 785 291 79 728 165 77 193 228 78 239 000 77 362 456 80 446 000 81 900 000 84 200 000Lisäys euroina edellinen 4 942 874 -2 534 937 1 045 772 169 228 3 083 544 1 454 000 2 300 000Lisäys euroina tp 2010 -1 489 165 -2 365 709 717 835 VEROTULO NOUSU-% 2009 2010 2011/2010 2012/2011 2012M/2011 2013 2014 2014Kunnallisvero 0,0 % 7,4 % -2,9 % 2,6 % 1,8 % 4,7 % 2,2 % 2,7 %Yhteisövero -17,9 % -0,4 % -6,3 % -19,8 % -26,3 % -8,1 % -2,9 % 9,1 %Kiinteistövero 31,5 % 3,4 % -4,1 % 5,7 % 5,7 % 3,5 % 0,0 % 0,0 %Yhteensä 0,0 % 6,6 % -3,2 % 1,4 % 0,2 % 4,0 % 1,8 % 2,8 % Jämsän kaupungin verotuloennuste taloussuunnitelmassa lähtee kuntaliiton keskimääräisestä valtakunnalli-sesta arviosta sekä verovuoden 2011 kunnallisveron maksuunpanotilityksen ennakkotiedoista. Tilinpäätök-sen 2010 verotulojen määrä saavutetaan ennusteen mukaan vasta vuonna 2013. Suunnitelmavuosien vero-kehitys edellyttää normaalia yleistalouden kehitystä. Kunnallisverotulojen kokonaiskertymä kuluvana vuonna oli alkuperäisen hyväksytyn talousarvion mukaan noin 69 Meur. Vuoden 2012 kasvuksi oli kunnallisveron osalta ennustettu 2,6 %, sen kasvu näyttää kuitenkin jäävän noin 1,5 %:iin. Vuoden 2013 kunnallisverotulojen kasvu edellyttää taloudellisen toimeliaisuuden kas-vua, samoin kuin suunnitelmavuosien. Ennusteen mukaan verojen kokonaiskertymä on vuonna 2013 kuiten-kin vain vuoden 2010 kertymän suuruusluokkaa. Ennusteen mukaan kunnallisverotulot kasvavat edellisvuo-desta, mutta lopullinen kertymä on kutakuinkin muutetun ennusteen mukainen. Yhteisöverotuloissa tapahtuu notkahdus. Kiinteistöverotulot ovat edellisten vuosien tasoa, jopa hieman nousevat. Maksuunpanotilityksen mukainen kunnallisveron kasvu verovuonna 2011 oli Jämsässä 1,9 %, kun valtakun-nallinen kasvu on ollut viime vuonna 5,1 %. Vastaavasti vuoden 2010 kasvu oli Jämsässä 5,8 %, kun valta-kunnallinen kasvu oli 3,5 %:a, keskimääräistä suurempi kasvu johtui tuolloin veroprosentin 1,5 % -yksikön nostosta. Marraskuussa 2011 palautettiin viime vuonna maksuunpanotilityksessä noin – 7,2 Meur, nyt ta-kaisinperintä on ennustettu olevan - 6,7 Meur. Ansiotuloverotuksen ansiotaso- ja inflaatiotarkistuksista tarkistuksista luovutaan vuosien 2013 ja 2014 osalta. Tämä lisää sekä valtion että kuntien verotuloja, kunnallisveron tuottoa vuodelle 2013 noin 100 miljoona eu-roa ja vuodesta 2014 eteenpäin noin 220 miljoonaa euroa. Tarkistuksista luopuminen siirtää aiempaa suu-remman osan verotuksessa tehtävistä vähennyksistä tehtäväksi valtion verotuksessa. Näistä suurimmat vaikutukset on työtulovähennyksen siirtymisellä aiempaa enemmän valtion vastuulle, mutta lisäksi myös alijäämähyvityksen ja kotitalousvähennyksen osalta tapahtuu vastaavaa kehitystä. Työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä korotetaan, näiden vaikutuksesta kunnallisveron valtakunnallinen kertymä vähenee noin 30 Meur. Kilometrikorvausten ylikompensaatiota puretaan rakenteel-

17

lisella muutoksella. Muutosten vaikutukseksi kunnallisveron tuottoa lisäävästi on valtiovarainministeriössä arvioitu 35 miljoonaa euroa vuodessa. Koska kehysriihen tuloverotusta koskevien päätösten tarkoituksena on tasapainottaa valtion taloutta ja paika-ta valtiontalouden kestävyysvajetta, niin kunnille tehtyjen päätösten johdosta kertyvät ylimääräiset kunnallis-verotuotot kerätään takaisin valtiolle. Vaihtoehtoisina malleina on esitetty takaisinperintää valtionosuuksia vähentämällä tai yhteisöveron jako-osuuksia alentamalla vastaavasti. Kiinteistövero Kiinteistöveron prosentit korotettiin vuodelle 2009 ja 2010. Tarkoitus on, että kiinteistöveroprosentit pysyvät suunnitelman mukaan samana koko suunnitelmakauden. Rakentamattomalle tontille on määrätty 3 %:n vero, näitä tontteja on noin 250 kappaletta. Tonteista saatava lisätuotto on noin 30.000 euroa. Verontilityslain mu-kaisille yleishyödyllisille yhteisöille on myönnetty täysi verovapaus kiinteistöverosta edelleen vuodelle 2013. Kiinteistöveron määrä on suunnitelmassa pidetty koko suunnittelukauden samana, vaikka mahdollisesti Hi-mokselle suuntautuvan uusrakentamisen johdosta verotuotto saattaa nousta suunnitelmakauden lopulla. Valtioneuvoston mukaan jatkossa selvitetään mahdollisuudet kiinteistöverojen alarajojen nostamiseen. Val-tiovarainministeriössä on lisäksi käynnissä hanke, jossa yhdessä Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa selvite-tään muun muassa kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistamistarvetta, veropohjan laajennus-mahdollisuuksia, kiinteistötietojen ajantasaisuutta ja välittymistä tietokantaan sekä veron erä- ja tilityspäivien muuttamistarvetta. Selvitysten on tarkoitus valmistua vuoden 2012 loppuun mennessä. Yhteisövero Yhteisöveron tilitykset olivat pudonneet molemmissa kaupungeissa vuosituhannen alkupuolella ja jääneet alhaiselle tasolle. Tehdyt valtiovallan kompensaatiot valtion ja kuntien välisessä rahoituksessa eivät ole kat-taneet nettotappiota yhteisöveron kertymässä. Yhteisöverot romahtivat vielä tästäkin noin 40 %.a yritystoi-minnan ajautuessa laskusuhdanteeseen vuoden 2009 alussa. Valtiovallan elvytystoimenpiteenä kuntien jako-osuutta verosta korotettiin tilapäisesti 10 % -yksiköllä, kuntien jako-osuus on 31,99 % vuonna 2011. Kuntien jako-osuutta pienennettiin 5 % - yksiköllä vuodeksi 2012 ja 2013. Vuonna 2012 yhteisöveron tilitysten ennakoidaankin jäävän lähes 16 % alemmalle tasolle kuin vuonna 2011 ja olevan noin 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2013 tilitysten ennakoidaan kasvavan jonkin verran.

Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta, % 2011 2012 2013 2014 2015 2016 31,99 28,34 29,41 29,22 29,13 23,26

Tämän lisäksi yhteisöveronjako-osuudessa on kompensoitu yhteisöveroprosentin laskeminen vuodelle 2012 26 %:sta 24,5 %:iin. Näin kuntien jako-osuudeksi vuosille 2012 ja 2013 saatiin 28,34 % ja vuodesta 2014 eteenpäin 23,34 %. Kehysriihessä päätettiin, että kuntien jako-osuuden korotusta 5 prosenttiyksiköllä jatke-taan myös vuosina 2014 – 2015. Muutos lisää kuntien yhteisöverotuottoa noin 270 miljoonaa euroa vuosita-solla. Tämän lisäksi päätettiin yrityksille suunnatuista verohuojennuksista joiden vaikutukseksi yhteisöveron tuottoon valtiovarainministeriö on laskenut noin 210 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2013 – 2014 ja noin 190 miljoonaa euroa vuonna 2015. Tämä vähentää kuntien yhteisöverotuottoa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntienverotuloja vähentävät veroperustemuutokset kompensoidaan ensisijaisesti verojärjestelmän sisällä. Tällä perusteella kuntien jako-osuutta korotetaan vuosiksi 2013 – 2015. Lisäksi kuntien yhteisövero-osuutta alennetaan vuodesta 2013 alkaen yhteisöiltä verotuksen yhteydessä perittävän yleisradioveron johdosta. Yhteisöveron jako-osuuteen vaikuttavat myös kunnan alueella toimivien yritysten yhteisöveromäärät ja met-sätalouden metsähakkuut. Metsäerä on Jämsässä ollut noin 30 – 40 %. Yritystoimintaerän yhteisöveron tuotto vaihtelee vuosittain riippuen erityisesti metsäteollisuuden yritysten vuosittaisesta tuloksesta. Yhteisö-veron kertymän veroarviossa on lähdetty valtakunnan tason arvioista ja muutettu ne nykyisillä jako-osuuksilla Jämsän kaupungin yhteisöverotuloiksi. Viime vuosituhannen lopun kaltaisia nousuja ei yhteisöverotuloissa ole odotettavissa. Suunnitelmavuosina yhteisöverotulon kertymä riippuu lamakauden pituudesta ja yhteisöille kertyneistä myöhemmin vähennettävistä tappioista.

18

Yhteisöveron tilitysten ennustetaan suunnitelmakaudella edelleen tippuvan ja hieman nousevan vuonna 2015. Nousu edellyttää kuitenkin laskusuhdanteen helpottavan ja taloudellisen toimeliaisuuden vilkastuvan, ennen kaikkea yleismaailmallisen tilanteen parantumista ja vientiteollisuuden elpymistä. Valtionosuudet Valtionosuusuudistus tehtiin vuonna 2010. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä esi- ja perusopetuksen, kirjas-ton, kuntien kulttuuritoimen sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuudet yhdistettiin ns. yhden putken malliksi ja hallinnoitavaksi valtionvarainministeriöstä. Yhdistäminen tehtiin kuitenkin vain osit-tain ja valtionosuus koostuu valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, kun ns. ylläpitäjärahoitus hallinnoidaan edelleen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopoh-jaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan vero-tulojen perusteella.

Vuosi Asukas- Laskennallinen Maks.yhtvero Laskennalliset verotulot Tasaus- Tasaus luku kunnallisvero Ki vero 2010 asti yhteensä ed. verovuosi raja - 31.12. euroa euroa euroa euroa/as. laskenn. euroa/as. euroa 2009 23 612 59 248 587 10 478 065 69 726 652 2 953 -54 -20 -474 630 2010 23 398 61 709 126 8 669 400 70 378 527 3 008 -16 -6 -141 602 2011 23 167 60 880 993 9 869 421 70 750 414 3 054 -41 -15 -355 393 2012 22 949 61 188 061 5 557 129 66 745 190 2 908 38 38 867 842 2013 22 691 62 962 277 4 346 840 67 309 117 2 966 109 109 2 471 835

Vuodelle 2013 lasketut arviot valtionosuuksien tasauksesta perustuvat verovuoden 2011 verotuksen mak-suunpanotietoihin. Tasauksen laskentaperusteina ovat arviot laskennallisesta kunnallisverosta ja maksetta-vasta kunnan yhteisövero-osuudesta. Kiinteistövero poistettiin verotulotasauksen laskentapohjista vuonna 2011. Osittain tämän laskentatavan muutoksen vuoksi Jämsän kaupunki muuttui verotulotasauksen maksa-jasta verotulotasauksen saajaksi. Ratkaisevin tekijä on kuitenkin ollut yhteisöveron osuuden raju lasku ja kunnallisveron kertymien nousun jääminen valtakunnallisesta keskiarvosta.. Jämsän kaupunki maksoi vero-tulotasausta vuonna 2011 noin 355.000 euroa, vuonna 2013 Jämsän kaupunki saa verotulotasausta noin 2,4 miljoonaa euroa. Kaupungin veltionosuuksien nousun suurin syy on juuri verotulotasauksen nousu.

Yleistä valtionosuutta Jämsän kaupunki saa vuonna 2011 743.856 euroa (710.042 euroa vuonna 2012). Peruspalvelujen valtionosuuden ennustetaan olevan 113,0 Meur (108,5 Meur), josta vähennetään 70,5 Meur 3.135,85 euroa/asukas (68 Meur), jolloin laskennallisten kustannusten erotus on noin 49,5 Meur (40 Meur). Tähän lisätään muut valtionosuudet lisäykset ja vähennykset, jotka ovat nettona noin 4 Meur, nämä lisättynä järjestelmämuutoksella ja verotulotasauksella ovat yhteensä noin 45,6 Meur (42,3 Meur).

19

Varovaisuuden periaatetta noudattaen, maksettava valtionosuus on kotikuntakorvausten, elatustuen ta-kaisinperinnän, sivistystoimen yhden putken valtionosuuden ja muiden erien jälkeen arvioitu olevan 45,3 Meur. Valtionosuudet nousisivat täten noin 8 %:a. Valtionosuuden noususta edellisestä vuodesta verotulo-tasauksen nousu on noin puolet. Nousu on laskennallinen ja sisältää useita eri elementtejä, kuten esim. ve-rotulojen kompensointia järjestelmän sisällä tehdyistä muutoksista. Rahoitustulot ja –menot Taloussuunnitelman mukaan kerättyä rahoitusreserviä käytetään rahoituksena investointeihin, joten rahoi-tusvarallisuuden tuotto vähenee. Rahoitusvarojen sijoittaminen on varmistanut rahoituspohjaa. Tuottotavoite sijoitetulle pääomalle on ollut Euribor 3 kk/taso, joka viime vuosina on ylitetty. Vuoden vaihteessa kaupungilla on sijoituksia jäljellä enää noin 2,6 Meur. Lainamäärän noususta johtuu myös korkomenojen kasvu, samaan suuntaan vaikuttaa myös korkokannan nousu. Korot ovat olleet historiallisen alhaalla ja ne tulevat nousemaan suunnitelmakaudella, tämä aiheuttaa kasvavia korkomenoja ja siten paineita käyttötalouden menojen hillitsemiseen. Lopulliseen korkokannan nousuun voidaan vaikuttaa lainakannan korkoriskin minimoimisella lainasalkun allokaatiossa, jolloin korkoris-kiä voidaan tasata useammalle vuodelle. Uusien lainojen keskikoroksi on arvioitu suunnitelmavuosina 2014 3,5 % ja vuonna 2015 4,0 %. Korkoa voi kasvattaa myös rahoituslaitosten ja valtion luottoluokituksen mah-dollinen huononeminen, rahamarkkinavero ja monet muut EU:n sekä valtiovallan poliittiset ratkaisut. Korko-riskeiltä voidaan myös suojautua, mutta tärkein on näkemys sidotaanko laina pitkään vai lyhyeen markkina-korkoon. Korkotuotot pysyvät pääoman käytön vuoksi alhaisina. Euriborin keskikoroksi on ennakoitu 2,0 % vuonna 2013, sen jälkeen on ennakoitu Euribor korkojen kääntyvän uudelleen nousuun vuoden 2014 aikana. Sijoi-tusten on ennakoitu suunnitelmakauden aikana pienenevän investointien omarahoituksen johdosta. Pää-oman palautuksia ja mahdollisia tuottoja on odotettavissa Midinvest KSV Fund ky:n sijoituksen purkamisesta, joka 2013 tai 2014. Ajoittumisen ratkaisee yhtiömiesten päätökset, joihin vaikuttaa taloudellinen tilanne. Antolainojen korkotuotot laskevat suunnitelmakaudella, korkokannan laskun johdosta ja pääoman pienenty-misen vuoksi. Antolainoja on maksettu ennenaikaisesti takaisin kaupungin ja konserniyhtiöiden lainajärjeste-lyissä. Korkotuotto on suunnitelmakaudella laskeva. Luvuissa ei ole mukana liikelaitoksille annettujen laino-jen korkoja. Kertaluontoiset ja epävarmat rahoituserät, kuten esim. viivästys- ja verontilityskorot on budjetoitu neutraalisti. Lainoitusta käytetään rahoituskeinona investointeihin suunnitelmakaudella. Vuosikate Talousarvion mukaan vuosikate on noin 6,1 Meur (3,7 Meur 2011 Tp). Tämä ei ole asetettujen tavoitteiden mukaista. Vuosikate pitää saada nousemaan, jotta kaupunki pystyy rahoittamaan toimintansa ja investoi-maan tulevaisuuteen. Tavoitteena on vuosikatteen nostaminen suunnitelmakaudella 10 Meur:n suuruiseksi, tavoitteesta on hieman jääty, kun vuosikate on suunnitelmankauden viimeisenä vuonna 9,6 Meur. Vuosikat-teen edelleen nostaminen on mahdollista palvelutuotannon rakenteellisten muutosten ja tasapainottavien tekijöiden avulla. Vuosikatteen olisi suunnitelmakauden aikana yli kaksinkertaistettava nykyisestä, jotta pääs-täisiin 1990-luvun hyvälle taloudenhoidon tasolle (noin 15 Meur). Vuosikatetta pystyttään nostamaan, mikäli investointeja saadaan vähemmäksi ja ajoitettua pidemmälle ajalle. Avain investointien vähentämiseen on mm. palvelutuotannosta vapautuvan kiinteistömassan muuttaminen uuteen toimintaan oikein mitoittaen ja epäkurantin omaisuuden myynti. Toinen vuosikatetta nostava tekijä on henkilökunnan mitoittaminen oikein, avainasemassa suunnittelussa on henkilökunnan eläkelöitymisen hyödyntäminen maksimaalisesti. Tilanne on aikaisemmista positiivisista merkeistä huolimatta tällä hetkellä kuitenkin niin heikko, että lisäsäästöjä on kaikesta toiminnasta haettava. Suurimmaksi ongelmaksi on viime vuosina noussut tulopohjan pettäminen. Vuosikatteen määrän on vakaassa taloudellisessa tilanteessa oltava vähintään lainojen lyhennysten ja suun-nitelman mukaisten poistojen suuruinen, joka puolestaan pitkällä aikavälillä lähenee vuosittaisten investoin-tien keskiarvoa (keskimäärin suunnitelmakaudella 15,1 Meur). Riskinä nykyisillä tunnusluvuilla on kaupungin ylivelkaantuminen ja siten toiminnan säästöjen menettäminen rahoituskustannusten noustessa.

20

Tuloslaskelma Kaupunki ilman liikelaitoksia ulkoiset ja sisäiset erät tp 2011 ta+lta 2012 ta 2013 ts 2014 ts 2015 Toimintatuotot 96 960 792 96 243 033 58 574 847 59 281 000 59 281 000 Myyntituotot 71 673 168 72 823 557 34 856 420 0 0 Maksutuotot 9 563 726 9 198 192 9 487 827 0 0 Tuet ja avustukset 2 827 171 2 692 380 2 994 850 0 0 Vuokratuotot 9 967 907 9 932 611 10 327 456 0 0 Muut tuotot 2 928 820 1 596 293 908 294 0 0 Valmistus omaan käyttöön 366 512 355 700 379 440 0 0 Toimintakulut 210 729 016 211 733 984 179 558 814 179 293 000 179 510 000 Henkilöstökulut 64 346 902 64 921 410 66 292 531 0 0 Palvelujen ostot 121 351 500 121 256 859 87 511 528 0 0 Aineet, tarvikkeet, tavarat 7 144 858 6 955 171 7 252 882 0 0 Avustukset 8 576 387 9 539 550 10 020 612 0 0 Vuokrat 8 002 288 7 900 014 8 085 571 0 0 Muut kulut 1 307 081 1 160 980 395 690 0 0 TOIMINTAKATE -113 401 712 -115 135 251 -120 604 527 -120 012 000 -120 229 000Verotulot 77 193 229 78 260 000 80 446 000 81 900 000 84 200 000Valtionosuudet 38 574 569 41 855 800 45 200 000 45 200 000 45 200 000Rahoitustuotot ja- kulut 273 584 -1 102 400 -909 800 -1 200 000 -1 500 000 Korkotuotot 515 815 413 600 400 200 400 000 400 000 Muut rahoitustuotot 882 480 134 000 140 000 Korkokulut lainoista 1 045 436 1 500 000 1 450 000 1 600 000 1 900 000 Muut rahoituskulut 79 275 150 000VUOSIKATE 2 639 670 3 878 149 4 131 673 5 888 000 7 671 000 Poistot käyttöomaisuudesta 6 675 181 6 611 737 6 695 750 6 680 000 6 680 000 Satunnaiset tuotot+/kulut- 2 173 107 Tilikauden tulos -1 862 404 -2 733 588 -2 564 077 -792 000 991 000 Poistoeron muutos 683 055 Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä -1 179 349 -2 733 588 -2 564 -792 000 991 000 Tuloslaskelma liikelaitokset yhdistelty  

Kaupungin ulkoiset ja sisäiset Kaupunki Ateria Vesi Jätehuolto Eliminoinnit tuloslaskelma ta 2013 pl. liikelaitokset ml.liikelaitokset

eliminointien jälkeen

Toimintatuotot 58 574 847 9 311 111 3 926 000 1 360 000 65 275 455 Myyntituotot 34 856 420 9 173 891 3 870 000 1 358 000 -7 896 503 41 361 808 Maksutuotot 9 487 827 9 487 827 Tuet ja avustukset 2 994 850 56 000 3 050 850 Vuokratuotot 10 327 456 50 000 2 000 10 379 456 Muut tuotot 908 294 81 220 6 000 995 514 Valmistus omaan käyttöön 379 440 52 400 431 840 Toimintakulut 179 558 814 8 990 137 2 265 750 1 172 060 184 090 258 Henkilöstökulut 66 292 531 5 485 979 766 850 157 660 72 703 020 Palvelujen ostot 87 511 528 1 164 140 895 400 690 000 -7 896 503 82 364 565 Aineet, tarvikkeet, tavarat 7 252 882 2 162 828 546 700 18 400 9 980 810 Avustukset 10 020 612 10 020 612 Vuokrat 8 085 571 160 830 52 000 12 800 8 311 201 Muut kulut 395 690 16 360 4 800 293 200 710 050 TOIMINTAKATE -120 604 527 320 974 1 712 650 187 940 -118 382 963Verotulot 80 446 000 80 446 000Valtionosuudet 45 200 000 45 200 000Rahoitustuotot ja- kulut -909 800 -33 200 -192 000 4 200 -1 130 800 Korkotuotot 175 000 200 175 200 Korkotuotot liikelaitoksilta 225 200 -225 200 0 Muut rahoitustuotot 140 000 4 600 144 600 Korkokulut lainoista 1 450 000 1 450 000 Korkokulut kaupungille 33 200 192 000 -225 200 0 Muut rahoituskulut 0 600 600VUOSIKATE 4 131 673 287 774 1 520 650 192 140 6 132 237 Poistot käyttöomaisuudesta 6 695 750 202 370 1 301 310 120 090 8 319 520 Satunnaiset tuotot+/kulut- Tilikauden tulos -2 564 077 85 404 219 340 72 050 -2 187 283 Poistoeron muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä -2 564 077 85 404 219 340 72 050 -2 187 283

21

Eliminoinnit: - kaupungin ostot Ateria-liikelaitokselta 7.896.503 - liikelaitoksille antolainojen korot : Ateria-liikelaitokselta 33.200, Vesi-liikelaitokselta 192.000

Tuloslaskelmavertailu kaupunki ja liikelaitokset ulkoiset tp 2011 Ta+ltat 2012 ta 2013 ero 13-11 ero 13-12

ero 13/11 %

ero13/12 %

Toimintatuotot 46 658 626 48 405 860 49 971 682 3 313 056 1 565 822 6,6 % 3,1 % Myyntituotot 28 655 831 32 349 512 34 211 715 5 555 884 1 862 203 16,2 % 5,4 % Maksutuotot 9 560 045 9 198 192 8 987 827 -572 218 -210 365 -6,4 % -2,3 % Tuet ja avustukset 2 914 178 2 768 400 3 050 850 136 672 282 450 4,5 % 9,3 % Vuokratuotot 3 046 923 3 070 281 3 249 640 202 717 179 359 Muut tuotot 2 481 648 1 019 475 471 650 -2 009 998 -547 825 -426,2 % -116,2 % Valmistus omaan käyttöön 445 454 408 660 431 840 -13 614 23 180 -3,2 % 5,4 % Toimintakulut 159 226 677 161 874 838 168 786 485 9 559 808 6 911 647 5,7 % 4,1 % Henkilöstökulut 70 218 250 70 818 199 72 488 416 2 270 166 1 670 217 3,1 % 2,3 % Palvelujen ostot 67 933 303 69 049 420 74 674 909 6 741 606 5 625 489 9,0 % 7,5 % Aineet, tarvikkeet, tavarat 9 872 627 9 631 230 9 671 550 -201 077 40 320 -2,1 % 0,4 % Avustukset 8 576 395 9 539 550 10 020 612 1 444 217 481 062 14,4 % 4,8 % Vuokrat 1 325 016 1 250 419 1 220 948 -104 068 -29 471 Muut kulut 1 301 085 1 586 020 710 050 -591 035 -875 970 -83,2 % -123,4 % TOIMINTAKATE -112 122 597 -113 060 318 -118 382 963 -6 260 366 -5 322 645 5,3 % 4,5 %

Verotulot 77 193 229 78 260 000 80 446 000 3 252 771 2 186 000 4,0 % 2,7 %Valtionosuudet 38 574 569 41 855 800 45 200 000 6 625 431 3 344 200 14,7 % 7,4 %

Rahoitustuotot ja- kulut 96 508 -1 321 600 -1 130 800 -1 227 308 190 800 108,5 % -16,9 % Korkotuotot 530 542 415 100 400 400 -130 142 -14 700 -32,5 % -3,7 % Muut rahoitustuotot 928 381 152 500 144 600 -783 781 -7 900 -542,0 % -5,5 % Korkokulut lainoista 1 283 036 1 739 200 1 675 300 392 264 -63 900 23,4 % -3,8 % Muut rahoituskulut 79 379 150 000 500 -78 879 -149 500 VUOSIKATE 3 741 709 5 733 882 6 132 237 2 390 528 398 355 39,0 % 6,5 %

Poistot käyttöomaisuudesta 8 034 266 8 226 961 8 319 520 285 254 92 559 3,4 % 1,1 % Satunnaiset tuotot+/kulut- 2 173 107 0 0 -2 173 107 0 Tilikauden tulos -2 119 451 -2 493 079 -2 187 283 -67 832 305 796 3,1 % -450,8 % Poistoeron muutos 683 055 0 0 -683 055 0 Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä -1 436 396 -2 493 079 -2 187 283 -750 887 305 796 34,3 % -40,7 % (sisältää kaupungin ja liikelaitokset) Tp 2010 Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 24,60 % 25,50 % 26,90 % 29,68 %Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista 128,40 % 46,60 % 62,80 % 52,47 %Vuosikate euroa/asukas 421 166 254 272Tilikauden tulos 4 801 586 -1 436 394 -2 493 079 -2 187 283Taseen kertynyt yli- alijäämä (1000 euroa) 6 401 4 964 2 471 284Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/ asukas 279 220 109 13 Poistot käyttöomaisuudesta Poistojen taso ei vastaa investointisuunnitelman hankkeiden nettokustannuksia. Investointisuunnitelma on kaikkina vuosina suurempi kuin poistot, joten pitkällä tähtäyksellä poistopohja laajenee. Investointitaso pitäisi pitkällä tähtäyksellä olla vuosipoistojen suuruinen. Tämän ohjelman investointitaso on keskimäärin 12,3 Meur eli noin 4 Meur yli poistotason. Vuosipoistot ovat suunnitelmakauden lopulla noin 8,3 Meur liikelaitokset mu-kaan lukien. Poistojen suuruus riippuu vuosittaisista uusinvestoinneista ja aikaisemmista suunnitelman mu-kaisista poistoista. Investointisuunnitelman mukaan vuosittaiset nettoinvestoinnit kolmena ensimmäisenä suunnitelmavuotena ovat noin 36,9 Meur. Poistopohja hieman alenee, mikäli tasapainotusohjelman mukaisia rakennuksia ja vajaakäyttöisiä kiinteistöjä saadaan myytyä jo suunnitelmakauden alkuvuosina. Poistopohjan laajeneminen tarkoittaa samalla myös vuosikatteen noston tavoitteen nousua. Investointeihin menevät rahavirrat syövät rahoitusvarallisuuden ja aiheuttavat pitkällä tähtäyksellä maksuvalmiuskriisin.

22

Tilikauden tulos ja taloussuunnitelman tasapainottaminen Suunnitelmavuosien menoja ja tuloja on ennakoitu muuttuvan toiminnan mukaisesti eri toimialoilla, tällöin on huomioitu myös uusinvestointien aiheuttamat kustannussäästöt ja –lisäykset tulosalueittain. Taloussuunni-telmavuosilla on myös ennakoitu henkilöstön eläkelöitymistä ja muita toiminnan muutoksia siinä laajuudessa, kuin se on mahdollista nykyisin tiedoin, varovaisuuden periaatetta noudattaen. Suunnitelmassa on otettu huomioon, että erikoissairaanhoidon menot nousevat noin 1 %:n vuosivauhtia inflaatiota nopeammin, van-huspalveluiden osalta on ennakoitu menosäästöjä tehostetusta palveluasumisesta. Vanhuspalveluissa on korotettu myös tuloja, koska asiakas maksaa yhä enenevässä määrin tarjotuista palveluista. Sivistystoimes-sa on ennakoitu uusi vuoropäiväkoti varhaiskasvatuksen tulosalueella. Hallinnon osalta on arvioitu kertaluon-teisia kustannuksia sekä arvioitu konsernin kirjanpidon ja palkanlaskennan vaikutuksia, niiden ottamisesta kaupungille.

Kaupunki ja liikelaitokset Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Toimintatulot 110 191 474 110 327 115 111 214 990 73 603 798 73 933 111 73 933 111Toimintamenot 222 314 071 221 400 358 224 275 308 191 986 761 191 713 297 191 930 297Toimintakate -112 122 597 -111 073 243 -113 060 318 -118 382 963 -117 780 186 -117 997 186Verotulot 77 193 229 78 260 000 78 260 000 80 446 000 81 900 000 84 200 000Valtionosuudet 38 574 569 40 370 000 41 855 800 45 200 000 45 200 000 45 200 000Rahoitus 96 510 -1 321 600 -1 321 600 -1 130 800 -1 446 000 -1 776 040Vuosikate 3 741 711 6 235 157 5 733 882 6 132 237 7 873 814 9 626 774Poistot 8 034 266 8 226 961 8 226 961 8 319 520 8 202 460 8 252 460Satunnaiset 2 173 107 0 0 0 0 0Var. ja rah. muutos 683 055 0 0 0 0 0Yli-Alijäämä -1 436 393 -1 991 804 -2 493 079 -2 187 283 -328 646 1 374 314

Kuntaliitosavustuksia saatiin vuonna 2011 vielä 2.173.107 euroa. Kuntaliitosavustukset ovat viime vuosina nostaneet kaupungin talouden tuloksen niukasti positiiviseksi. Nyt tilikauden tulos on viimeisenä suunnitel-mavuotena positiivinen. Kuntalain 65 §:n nojalla: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuo-den pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää tai jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettä-vä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Yleisesti käytetyn kuntatalousmittariston mukaan talouden tasot ovat seuraavat:

• Vahvan talouden taso = vuosikate on suurempi kuin pitkäaikaisten lainojen lyhennykset, uusinves-toinnit ja korvausinvestoinnit.

• Tasapainossa olevassa kuntataloudessa = vuosikate on yhtä suuri kuin pitkäaikaisten lainojen ly-hennykset ja korvausinvestoinnit. (keskimäärin=15 Meur)

• Tasapainon alarajalla = talous on, kun vuosikate on yhtä suuri kuin suunnitelmapoistot (=8,2 Meur) (=korvausinvestoinnit).

• Heikkenevä talous on kun vuosikate on positiivinen, mutta tilikauden tulos on negatiivinen, ilman satunnaisia eriä.

• Kriisitaloudessa vuosikatekin on negatiivinen Laaditussa talousarviossa Jämsän kaupungin talous kuuluu heikkenevän talouden kategoriaan, eikä tavoit-teeksi asetettua tasapainoisen ja terveen talouden tavoitetta saavuteta. Riskit luisumisesta alijäämäisten tilinpäätöksiin ja kohtuuttomaan lainamäärään ovat todelliset.

23

TP 2011 ja talousarvio 2012 ALI-/YLIJÄÄMÄENNUSTEET Kumulat Ali-/Ylijäämä Vuosi Selite TP/TA euroa euroa/asukas 2008 Jämsä 5 078 542 5 078 542 321,00 2008 Jämsänkoski -4 015 452 -4 015 452 -545,50 2008 Uusi Jämsä 1 063 090 1 063 090 45,86 2009 Jämsä 536 113 1 599 203 69,64 2010 Jämsä 4 801 586 6 400 789 281,91 2011 Jämsä TP -1 436 394 4 964 396 220,47 2012 Jämsä LTA 2012 -2 493 079 2 471 317 109,75 2013 Jämsä -2 187 283 284 034 12,61 2014 Jämsä -328 646 -44 612 -1,98 2015 Jämsä 1 374 314 1 329 702 59,05

Kumulatiivista alijäämää Jämsän kaupungilla ei ole ollut. Vuoden 2010 tilinpäätös lisäsi taseen ylijäämää n. 4,8 Meur:lla. Tilinpäätöksen 2011 tappio pienensi kumulatiivista ylijäämää riskirajoille, myös tilinpäätöksestä 2012 ennustetaan tulevan tappiollinen. Alijäämää syntyy mahdollisesti ennustettua enemmän, koska verotu-lot jäävät viimeisempien ennusteiden mukaan noin 0,9 Meur arvioidusta, myös yhteisövero tulee olemaan ennustettua heikompi. Riskinä ovat lisäksi terveydenhuollon maksuosuudet. Talousarvio ei ole tasapainossa, mutta taloussuunnitelma täyttää näillä näkymin Kuntalain 65 §:n velvoitteen, joten tässä vaiheessa ei tarvitse laatia lainkohdan vaatimaa yksityiskohtaista toimenpideohjelmaa, jolla kattamaton alijäämä suunnitelmakau-della katetaan. Riskit suunnitelmassa ovat kuitenkin suuret ja suunnitelman toteutumista on seurattava, jotta valtuuston asettamiin taloustavoitteisiin päästään. Pysyvän tasapainon saavuttaminen edellyttää, että kaupunginvaltuuston yhdistymissopimuksen talousperi-aatetta ja vuonna 2008 hyväksymää tasapainotusohjelmaa sekä siihen liittyviä periaatteita noudatetaan ja toteutetaan myös jatkossa. Tärkeimmät tasapainon saavuttamiseen liittyvät toimenpiteet ovat:

• Investointien oikea mitoitus tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi • Omaehtoisista menojen lisäysvaatimuksista luopuminen • Palvelurakenteen uudistaminen rakenteellisten uudistusten avulla, joilla tähdätään tuotantokustan-

nusten alentamiseen. • Toimintojen palvelupisteiden vähentäminen • Tuottamattoman ja palvelutuotannossa tarpeettoman omaisuuden realisointi • Henkilöstön vähentäminen, sisältäen pehmeät sopeuttamistoimenpiteet; eläkelöitymisen hyväksi-

käyttö, määräaikaisuuksien vähentäminen • Hallintokuntien ja eri yksiköiden välinen yhteistyö, työnjaon toimivuus ja päällekkäisten tehtävien

purkaminen • Hallinnon yksinkertaistaminen ja hintatietoisuuden lisääminen kustannuslaskennan avulla

IV RAHOITUSOSA Rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kaupungin maksuvalmiuteen. Rahoituslaskelman ensimmäinen osa kuvaa varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirtaa. Vuosikatteen määrä on suoraan verrannollinen kaupungin rahoitusaseman kehitykseen, tästä osasta nähdään miten vuosikatteen ja tulora-hoituserien määrä riittävät investointien kattamiseen. Jälkimmäisessä laskelman osassa arvioidaan rahoitus-toiminnan kassavirta. Tärkeitä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman erien muutokset. Rahoituslaskelma osoittaa, että kaupungin investointiohjelma on kaupungin tulorahoitukseen ja vuosikatteen tasoon nähden liian suuri. Tulorahoitusta ei ole ja investointien menot joudutaan kattamaan velanotolla.

24

kaupunki, ilman liikelaitoksia RAHOITUSLASKELMA tp 2011 ta+lta 2012 ta 2013 ts 2014 ts 2015Toiminnan rahavirta 3 236 828 3 808 149 4 061 673 5 888 000 7 671 000 Vuosikate 2 639 672 3 878 149 4 131 673 5 888 000 7 671 000 Satunnaiset erät (netto) 2 173 107 Tulorahoituksen korjauserät -1 575 951 -70 000 -70 000Investointien rahavirta -15 222 006 -8 135 800 -6 732 000 -9 729 000 -10 920 000 Investointimenot -22 509 442 -8 864 300 -9 669 000 -10 283 000 -13 165 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 4 053 337 218 500 10 000 554 000 2 245 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 234 099 510 000 2 927 000Toiminnan ja investointien rahavirta -11 985 178 -4 327 651 -2 670 327 -3 841 000 -3 249 000Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 1 133 525 661 782 -1 380 000 360 000 270 000 Antolainasaamisten lisäykset -1 951 000 -800 000 -2 500 000 Antolainasaamisten vähennykset 3 084 525 1 461 782 1 120 000 360 000 270 000Lainakannan muutokset 5 972 248 3 187 006 4 330 000 5 950 000 4 200 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 000 000 10 000 000 11 000 000 16 000 000 8 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6 947 547 -6 812 994 -6 670 000 -10 050 000 -3 800 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 919 795Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -3 044 976Rahoituksen rahavirta 4 060 797 3 848 788 2 950 000 6 310 000 4 470 000Rahavarojen muutos -7 924 381 -478 863 279 673 2 469 000 1 221 000 Liikelaitokset yhdistelty RAHOITUSLASKELMA Kaupungin ta 2013 Kaupunki Ateria Vesi Jätehuolto Eliminoinnit rahoituslaskelma

pl. liikelaitokset ml.liikelaitokset Toiminnan rahavirta 4 061 673 287 774 1 520 650 192 140 0 6 062 237 Vuosikate 4 131 673 287 774 1 520 650 192 140 6 132 237 Satunnaiset erät (netto) 0 Tulorahoituksen korjauserät -70 000 -70 000Investointien rahavirta -6 732 000 0 -3 510 000 -25 000 0 -10 267 000 Investointimenot -9 669 000 -3 800 000 -25 000 -13 494 000 Rahoitusosuudet investointimenoi-hin 10 000 290 000 300 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 927 000 2 927 000Toiminnan ja investointien rahavir-ta -2 670 327 287 774 -1 989 350 167 140 0 -4 204 763Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset -1 380 000 0 0 0 0 600 000 Antolainasaamisten lisäykset 0 Antolainasaamisten vähennykset 600 000 600 000 Antolainat liikelaitokslle vähennys 520 000 -520 000 0 Antolainat liikelaitokslle lisäys -2 500 000 2 500 000 0Lainakannan muutokset 4 330 000 -200 000 2 180 000 0 0 4 330 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 11 000 000 11 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6 670 000 -6 670 000 Lainat kaupunglta lisäys 2 500 000 -2 500 000 0 Lainat kaupungilta vähennys -200 000 -320 000 520 000 0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0Oman pääoman muutokset 0Muut maksuvalmiuden muutokset 0Rahoituksen rahavirta 2 950 000 -200 000 2 180 000 0 0 4 930 000Rahavarojen muutos 279 673 87 774 190 650 167 140 0 725 237Eliminoinnit:

- lainan lyhennys Vesi-liikelaitos 320.000, Ateria–liikelaitos 200.000 - uusi antolaina Vesi-liikelaitokselle 2.500.000

Antolainat

Tällä hetkellä ei ole tiedossa konserniyhtiöillä tai muilla yhteisöillä antolainatarvetta. Antolainoja tytäryhteisöil-le joudutaan käyttämään jatkossa pääasiassa tilapäisrahoitukseen, johon käytetään konsernitiliä. Mikäli ti-lanne edellyttää perustellusti antolainausta, päätetään siitä valtuustossa erikseen. Vaihtoehtona antolainauk-selle on kaupungin takaus tytäryhteisöille ja lainan ottaminen suoraan rahalaitokselta konserniyhteisölle.

25

Elinkeinojen kehittämishankkeissa suunnittelukaudella takauksia voidaan joutua käyttämään. Suurimpana riskinä kaupungin rahoituksessa on joutua pääomittamaan konserniin kuuluvia tytäryhteisöjä. Pääomarahoi-tusta ja suoranaista avustusta on vuosina 2011 ja 2012 jouduttu tekemään konsernijärjestelyissä yhteensä lähes 6 Meur edestä. Osa pakonomaiseen rahoitustilanteeseen joutumisesta on johtunut yhtiöiden puutteelli-sesta omistajaohjauksesta, osa laskusuhdanteesta, osa väestön muuttoliikkeestä ja osa hankkeiden jarrut-tamisesta. Edelleen osalla konserniyhtiöistä on vaikeuksia selvitä velvoitteistaan.

Antolainojen lyhennykset ja korot Sovitun lyhennysohjelman mukaan pääoma 1.1. uudet lyhennys 31.12 korot lainaa €/as korot €/as as.luku2010 6 374 048 281 22 6912011 6 374 048 1 981 000 919 325 7 435 723 172 891 330 8 22 5172012 7 435 723 644 000 1 729 818 6 349 905 155 846 287 7 22 1572013 6 349 905 598 126 5 751 779 116 714 255 5 22 5172014 5 751 779 367 315 5 384 464 109 175 239 5 22 5172015 5 384 464 269 488 5 114 976 103 630 227 5 22 517

Pitkäaikaisten lainojen muutos  Kaupungin lainamäärä vuoden 2008 lopussa oli noin 37,1 Meur (1.635 €/asukas). Tilinpäätöksessä 2009 lainaa oli 39,6 Meur, vuonna 2010 lainamäärä väheni, jonka jälkeen se on jatkanut kasvuaan. Vuoden 2012 lopussa lainamäärä on jo 44 Meur. Taulukko sisältää myös liikelaitosten suorat rahalaitoslainat.

Pitkäaikaisten ottolainojen lyhennykset Sovitun lyhennysohjelman mukaan/arvio pääoma 1.1. nosto lyhennys 31.12. lis /väh korot lainaa €/as korot/as as.luku2008 37 111 904 2009 37 111 904 10 000 000 7 485 797 39 639 380 2 514 203 1 176 625 1 726 51 22 9652010 39 639 380 6 705 248 7 101 214 39 243 414 -395 966 882 523 1 729 39 22 6912011 39 243 414 10 000 000 7 102 887 42 140 527 2 897 113 992 251 1 871 44 22 5172012 42 140 527 9 000 000 7 149 783 43 990 744 1 850 217 1 082 375 1 954 48 22 5172013 43 990 744 11 000 000 6 669 812 48 320 932 4 330 188 1 136 610 2 146 50 22 517 2014 48 320 932 16 000 000 10 040 686 54 280 246 5 959 314 1 362 952 2 450 62 22 157 2015 54 280 246 8 000 000 3 836 569 58 443 677 4 163 431 1 367 556 2 638 62 22 157

Lainamäärän nousun suurin syy on kiinteistöyhtiöiden tukitoimenpiteet, joita on kaupunki joutunut vuoden 2012 aikana maksamaan noin 3 Meur, kutakuinkin vastaavan suuruinen tukipaketti oli vuoden 2011 aikana. Lainamäärä on koko suunnitelmakauden nousussa, vaikka osa kaupungin investoinneista tehdään yksityis-ten rahoituksella. Tavoitteena on kaupungin velkamäärän pienentäminen suunnitelmakaudella, joka puoles-taan tarkoittaa organisaation pienentämistä ja aikaisemmin mainittuja muita toimia omaisuuden myynnin ohella. Lainanlyhennyksistä osa on aikaisemmin saatu hoidettua vähentämällä konserniyhtiöiden antolainakantaa, mutta tämä reitti on kuitenkin jo käytetty lähes loppuun. Vuosikatteen ja investointien sekä lainanlyhennysten epäsuhde pystytään vuonna 2013 kattamaan vanhoilla Jämsän sijoituksilla, mutta muina suunnitteluvuosina kaikki investoinnit, lainanlyhennykset ja mahdolliset toiminnan alijäämät on katettava lisääntyvällä velanotol-la. Lainakannan noususta johtuu pääosin korkomenojen kasvu, samaan suuntaan vaikuttaa myös korkokannan mahdollinen nousu. Uusia lainoja joudutaan ottamaan ehkä pidemmällä laina-ajalla likviditeetin parantami-seksi. Tähän saakka lainat ovat pääsääntöisesti olleet 10 vuoden laina-ajalla. Korkokannan muutoksista on selvitys muiden rahoitustuottojen ja -kulujen yhteydessä. Lainoja maksetaan takaisin pääsääntöisesti lyhen-nysohjelman mukaisesti. Suunnittelukaudella lainat/asukas nousevat 1.900 eurosta noin 2.600 euroon. Yh-distymissopimuksen tavoite on vähentää lainoja. Lainan tarvetta pyritään vähentämään taserahoituksella, eli mm. realisoimalla kaupungin tuotantokäytössä tarpeettomaksi tullutta omaisuutta.

26

V INVESTOINTIOSA INVESTOINNIT 2013 - 2017 Investointimenona budjetoidaan pysyviin vastaaviin aktivoitavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot sekä sijoitukset osakkeiden ja osuuksien hankintamenoihin. Investointiosassa valtuusto hy-väksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot tässä esitetyllä hanke- ja hankeryhmäjaolla. Investointiosa on tällä jaottelutasolla kokonaiskustannusten osalta valtuustoon nähden sitova. Liikelaitosten osalta valtuus-toon nähden sitovia ovat kokonaisinvestointien määrä. Investointisuunnitelma on tehty viidelle vuodelle. Määrärahat ovat investointiosassa hankkeittain tai hanke-ryhmittäin. Investoinnit aktivoituvat vuosikuluksi vaikutusaikanaan erillisen kaupunginvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Taloussuunnitelman ensimmäiset kolme vuotta on investoinnit ajoitettu sitovas-ti, seuraavat kaksi vuotta ovat rahoitustarpeen laskemisen apuvälineitä ja ohjeellisia summiltaan. Suunnitel-maan arvioitu valtionosuus tai muu ulkopuolinen rahoitus on niiden hankkeiden toteuttamisen edellytys, joi-den tuloiksi ulkopuolista rahoitusta on merkitty. KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Kust.arvio Kaupunki 9 669 000 10 283 000 13 165 000 11 677 000 8 305 000 52 906 000 55 936 000Vesi 3 800 000 4 090 000 1 730 000 1 160 000 2 600 000 13 380 000 13 380 000Ateria 0 0 0 0 0 0Jätehuolto 25 000 25 000 25 000 25 000 125 000 125 000Menot yhteensä 13 494 000 14 398 000 14 920 000 12 862 000 10 905 000 66 411 000 69 441 000Kaupunki, tulot 2 867 000 554 000 2 245 000 1 970 000 289 000 7 825 000 7 825 000Vesi, tulot 290 000 345 000 290 000 145 000 0 1 070 000 1 070 000Ateria, tulot 0 0 0 0 0 0Jätehuolto, tulot 0 0 0 0 0 0Tulot yhteensä 3 157 000 899 000 2 535 000 2 115 000 289 000 8 895 000 8 895 000NETTO, liikelaitokset mukana 10 337 000 13 499 000 12 385 000 10 747 000 10 616 000 57 516 000 60 546 000

INVESTOINNIT KAUPUNKI YHT. 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Kust.arvio Muut pitkävaikutteiset menot 497 000 285 000 130 000 130 000 130 000 1 172 000 1 092 000Maa- ja vesialueet 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 400 000 400 000Osakkeet ja osuudet 2 607 000 0 0 0 0 2 607 000 2 607 000Hallinto- ja laitosrakennukset 1 765 000 4 230 000 6 600 000 4 350 000 3 500 000 20 445 000 21 295 000Liikenneväylät 3 922 000 5 060 000 5 200 000 5 450 000 2 950 000 22 582 000 24 707 000Puistot, leikki- ja liikuntapaikat 205 000 155 000 365 000 700 000 810 000 2 235 000 2 235 000Koneet ja kalusto 573 000 453 000 770 000 947 000 815 000 3 465 000 3 600 000Investointimenot yhteensä 9 669 000 10 283 000 13 165 000 11 677 000 8 305 000 52 906 000 55 936 000Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 0 0 0 0 0Maa- ja vesialueet 150 000 150 000 130 000 150 000 150 000 630 000 630 000Osakkeet ja osuudet 2 707 000 394 000 50 000 50 000 0 3 201 000 3 201 000Hallinto- ja laitosrakennukset 0 0 1 750 000 1 750 000 0 3 500 000 3 500 000Liikenneväylät 0 0 275 000 0 0 275 000 275 000Puistot, leikki- ja liikuntapaikat 10 000 10 000 40 000 20 000 139 000 219 000 219 000Koneet ja kalusto 0 0 0 0 0 0 0Investointitulot yhteensä 2 867 000 554 000 2 245 000 1 970 000 289 000 7 825 000 7 825 000KAUPUNKI (EI LIIKEL.) NETTO 6 802 000 9 729 000 10 920 000 9 707 000 8 016 000 45 081 000 48 111 000

Kaikki investoinnit tarvitsevat ennen toteutusta erillisen toimeenpanopäätöksen. Päätös tehdään Jämsän kaupungin hallintosäännön mukaisesti talousarvion sitovuusohjeiden ja toimeenpanopäätöksen puitteissa. Investointitaso pitäisi pitkällä tähtäyksellä olla vuosipoistojen suuruinen. Tämän ohjelman investointitaso on keskimäärin 11,5 Meur eli noin 3,5 Meur yli poistotason. Bruttoinvestointina ohjelma on 13,4 Meur, joka on huolestuttavaa, koska esimerkiksi sivistystoimen valtionosuudet maksetaan 7 vuoden aikana kohteen valmis-tumisesta. Näin rahoitukseen vaikuttava osa on vielä bruttoinvestoinnin tunnuslukuakin suurempi. Investointiohjelma on kolmena ensimmäisenä vuonna 36 Meur eli yli 4 Meur yli poistotason. Suunnitelmassa on huomioitu, että päällekkäisiä investointeja ei tehdä. Suunnitelmassa on mukana arvioidut käyttöomaisuu-den ja maa-alueiden myynnit, sillä tarkkuudella kuin se on mahdollista. Investointiohjelmaa rasittaa osin Hi-moksen kehittämishankkeet, joiden tarkkaa ajoitusta ei tiedetä. Koko Himoksen kehitys riippuu kylpylän ja hotellin investoinnin ajankohdasta. Toisaalta alueelta saadaan maanmyyntituloja, jotka osaltaan helpottavat tulevien vuosien investointien rahoitusta. Himoksen hankkeiden käynnistyminen on ajoitettu suunnitelmassa alustavasti vuosille 2015 -2016. Alueelle ei investoida kunnallistekniikkaan lisää, mikäli yksityisten ja yritysten muut kehittämishankkeet eivät lähde liikkeelle.

27

Investointisuunnitelman vaikutus poistoihin Ohjelman mukaisten investointien valmistuminen vaikuttaa vuosipoistoihin nousevasti. Ohjelman poistoja nostava vaikutus on arvioitu olevan koko kaupungin tasolla liikelaitokset mukaan lukien marginaalinen, koska saman aikana poistuu muuta omaisuutta. Toiminnan säästöjen aikaansaaminen ja toiminnan rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä poistopohjan noustessa pidemmällä tähtäimellä. Pitkällä tähtäyksellä vuosi-kate on nostettava vähintään kokonaispoistojen ja lainanlyhennysten vaatimalle noin 15 Meur vähimmäista-solle, jotta kaupungin talous olisi kestävällä pohjalla. Rakennemuutosten vuoksi käyttämättä jäävä omai-suusmassa on päästävä poistamaan käyttöomaisuudesta, jotta turhilta käyttökuluilta vältytään eikä poisto-pohja nouse liian suureksi. Poistosuunnitelma on tarkistettu uusien Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston oh-jeiden mukaisesti, poistosuunnitelma on ohjeiden mukainen. MUUT PITKÄVAIKUTTAISET MENOT MUUT PITKÄVAIKUTTAISET MENOT 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Kust.arvio ICT ohjelmistot - Tietohallinto 70 000 50 000 50 000 50 000 50 000 270 000 270 000 - Sote 299 000 235 000 80 000 80 000 80 000 694 000 694 000 - Talouspalvelut 80 000 80 000 80 000Himos-ralli 48 000 48 000 48 000Muut pitkävaikuttaiset menot yhteensä 497 000 285 000 130 000 130 000 130 000 1 092 000 1 092 000Muut pitkävaikutteiset, tulot yhteensä 0 0MUUT PITKÄVAIKUTTAISET NETTO 497 000 285 000 130 000 130 000 130 000 1 092 000 1 092 000

Taulukon määräraha on valtuustoon nähden sitova vuonna 2013 tasolla ICT –ohjelmistot tasolla (449.000 euroa), alla oleva jaottelu on suunnitelman tavoitteiston mukaisesti tehty jaottelu. Sosiaali- ja terveystoimen ohjelmiston tai sen osan koskiessa Jokilaakson Terveyden toimintaa, sen ostosta pyydetään lupa JLT Oy:ltä ennen investointia. Tietohallinto-ohjelmistot Palvelinohjelmistot päivitetään ja hankitaan tietohallinnon vastuualueelle, samoin yleiskäyttöisten ja tietohal-linnon tukipalveluihin liittyvien ohjelmien päivitykset (mm. varmistuspalvelimet) ja hankinnat ovat tietohallin-non kustannuksia. Tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuri: Tietohallintolaki tuli voimaan 1.9.2011. Laki edellyttää julkishallinnon viranomaiselta kokonaisarkkitehtuurin suunnittelua, kuvaamista ja noudattamista tietojärjestelmien yhteen-toimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi. Arkkitehtuurikoulutukseen liittyvät hankinnat ja työn käynnistäminen. Sosiaali- ja terveystoimen ohjelmistot Vuonna 2013 hankitaan eResepti terveydenhuoltoon 120.000 euroa ja hammashuoltoon 50.000 euroa sekä muut eReseptin vaatimat hankinnat (mm. älykortit ja kortinlukijat). Effica -raportointi terveydenhuoltoon vara-taan 100.000 euroa ja Effica Fakta raportointiin 12.000 euroa. Sairaalan langatonta verkkoa laajennetaan ja hankitaan tilastopalvelin. Sairaanhoitopiirin vaihdokseen liittyviä ICT-hankintoja sekä niihin liittyviä muutostöitä koskevat neuvottelut ovat kesken. (mm. materiaali- ja lääkekeskuksen toimintaan liittyvä tietotekniikka, laboratorioon ja kuvanta-miseen liittyvät kokonaisratkaisut). Mahdollinen erillispäätös tehdään vuodelle 2013 ratkaisujen ja kustannus-ten selvittyä, mikäli em. määrärahavaraukset ovat riittämättömiä. Vuonna 2014 otetaan käyttöön Kotihoidon Effica mobiilisovellutus ja sen raportointi, 50.000 euroa sekä va-raudutaan kansallinen terveysarkisto (eArkisto) kustannuksiin 100.000 € (oltava käytössä 9/2014), lisäksi on varauduttu ohjelmistojen hankintoihin ja päivityksiin 80.000 eurolla. Suunnitteluvuosille 2015 – 2017 on oh-jelmistojen hankintoja ja päivityksiä

28

Sivistystoimi Jämsän kaupungin perusopetuksen yksiköt käyttävät tällä hetkellä keskenään erilaisia hallinto-ohjelmia. Erilaisten hallinto-ohjelmien käyttö on heikentänyt ja hidastanut yhteistyötä eri yksiköiden välillä, sillä erilaiset ohjelmat eivät tue toisiaan, sähköinen tiedonsiirto on hankalaa eikä käyttäjät osaa välttämättä tulkita vieraita ohjelmia. Kaikkien perusopetuksen yksiköiden sekä lukioiden hallinto-ohjelmat yhtenäistetään vuoden 2013 aikana Jämsän yläkouluissa ja lukioissa. Alakoulut (Jokivarren koulu, Mäntykallion koulu sekä Vitikkalan koulu) siirtyvät vuoden 2013 aikana käyttämään samaa hallinto-ohjelmaa yläkoulujen ja lukioiden kanssa. Määräraha (12.000 euro) on siirretty käyttötalouteen. Kirjastojärjestelmien yhdistäminen ja versiopäivitys tehdään 2013 käyttötalouden määrärahoilla (16.000 eu-roa): Aalto-kirjastokimpan (9 kuntaa, mm. Jämsä), Kepri -kirjastokimpan (10 kuntaa) ja Laukaan kunnankir-jaston yhteinen tietojärjestelmähanke on hyväksytty kunnissa toteutettavaksi vuonna 2013. Tietojärjestel-mäuudistus on osa kirjastojen Keskipisteessä asiakas -hanketta, jolle on saatu 120 000 rahoitusta Pohjan-maan ELY -keskukselta. Rahoituksen hakijana toimi Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakun-takirjasto. Taloushallinto Hankitaan vuodelta 2012 siirtynyt seuranta- ja raportointiohjelma. Tarkoituksena on saada kehittyneempi suunnittelun ja seurannan työkalu helpottamaan, nopeuttamaan ja parantamaan taloushallinnon työskente-lyä ja toiminnan taloudellista seurantaa. Tavoitteena on saada päätöksentekijöille taloustietoa entistä nope-ammin ja helpommin järjestelmästä. Himos-ralli AKK on tehnyt periaatepäätöksen erikoiskokeen järjestämisestä Himoksella Periaatepäätöksen mukaan AKK järjestää erikoiskokeen 2+1 vuotta, kolmas vuosi on optio. Alustava suunnitelma on, että maali ja lähtö olisi-vat Länsi-Himoksella. Kaupunki hoitaa erikoiskoetta varten ns. Rinnetien kunnostuksen. MAA- JA VESIALUEET MAA- JA VESIALUEET 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Kiinteistöjen osto 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 400 000Maa ja vesialueet, menot yheensä 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 400 000Lehtelä 50 000 50 000 30 000 130 000Patajoki 50 000 50 000 100 000Tonttien myynti ja kiinteistöjen realisointi 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 400 000Maa ja vesialueet tulot yhteensä 150 000 150 000 130 000 150 000 150 000 630 000MAA-JA VESIALUEET, netto -50 000 -50 000 -30 000 -50 000 -50 000 -230 000

Kiinteistöjen osto ja myynti Pienten maa-alueiden ostoon varataan vuosittain määräraha. Maanhankintaa suoritetaan lähinnä kaava-alueilta, sen läheisyydestä sekä Himoksen alueelta kehittämishankkeiden ja valtuuston päätösten mukaises-ti. Suuremmat hankinnat päätetään aina erikseen kaupunginvaltuustossa. Maa- ja vesialueiden sekä kiinteistöjen myynti on arvioitu Himoksen alueella siten, että Himoksen rakentami-nen jatkuu investointisuunnitelman mukaisesti. Investointiosaan kirjautuvat vain maanmyyntien tasearvot. Kunnallistekniikan investoinneissa tehdään mm. Lehtelän alueen kunnallistekniikkaa, joka mahdollistaa alu-een tonttien myynnin. Investointiohjelman viimeisinä vuosina myyntituloja on arvioitu kertyvän mm. Vuorissa-lon ja Kertteen tonttien myynnistä. Näille alueille kaavat ovat vahvistumassa. OSAKKEET JA OSUUDET OSAKKEET JA OSUUDET 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Sairaanhoitopiirin pääomaosuudet TAYS 2 607 000 2 607 000Osakkeet ja osuudet, menot 2 607 000 2 607 000Osakkeet ja osuudet, tulot 2 707 000 394 000 50 000 50 000 3 201 000Sairaanhoitopiirin pääomaosuudet KSSHP 2 607 000 2 607 000Muut osakkeet 100 000 394 000 50 000 50 000 594 000OSAKKEET JA OSUUDET, netto -100 000 -394 000 -50 000 -50 000 -594 000

29

Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti on arvioitu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin peruspääoman siir-tyminen Tampereen yliopistollisen sairaanhoitopiirin peruspääomaksi. Suunnitelmassa on myös varauduttu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin omistamien Jokilaakson Terveys Oy:n osakkeiden ja vapaan omapääoman rahaston lunastukseen nimellisarvosta, joka koostuu 2.000:n peruspääomasijoituksesta ja 100.000:n sijoi-tuksesta SVOP -rahastoon. Muiden osakkeiden ostoa ei ole suunniteltu. Myynnit ovat yksittäisiä asunto-osakkeita ja mahdollisesti muu-tamista tervehdyttämisohjelman myyntilistan mukaisista yhtiöistä. KSV Midinvest Fund rahaston sääntöjen mukaan rahasto lakkautuu viimeistään 31.12.2013, taulukossa on arvioitu sijoitetun pääoman tulevan kau-pungille vuoden 2014 aikana. RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT HALLINTO- JA LAITOSRAKENNUKSET 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Lukio 200 000 3 500 000 3 500 000 7 200 000Paunun urheilukentän huoltorakennus 25 000 500 000 525 000Vuoropäiväkoti 200 000 2 300 000 2 500 000 5 000 000Valionkatu Työkeskus 1 400 000 1 480 000 2 880 000Metsurintien varikko remontti 250 000 100 000 350 000Jokivarren koulun pihan asfaltointi ja kenttien valaistus 140 000 140 000Sairaala toimitilajärestelyt, röntgen & saneeraus 3 000 000 3 000 000Kaupungintalon ilmanvaihdon korjaus+jäähdytys 250 000 250 000Paloasema, Esankatu 6, vesikaton ja IV-peruskorjaus 500 000 500 000Lukkoilakoti 600 000 600 000Hallinto- ja laitosrakennukset menot yhteensä 1 765 000 4 230 000 6 600 000 4 350 000 3 500 000 20 445 000Hallinto- ja laitosrakennukset tulot Lukio 1 750 000 1 750 000 3 500 000Paunun urheilukentän huoltorakennus 0 0Hallinto- ja laitosrakennukset tulot yhteensä 0 0 1 750 000 1 750 000 0 3 500 000RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT, netto 1 765 000 4 230 000 4 850 000 2 600 000 3 500 000 16 945 000

HALLINTO- JA LAITOSRAKENNUKSET Talonrakentamishankkeet tarvitsevat ennen toteutuksen aloittamista erillisen kaupunginhallituksen toteutta-mispäätöksen, jossa hyväksytään hankkeen lopullinen laajuus, kustannukset ja maksuaikataulu. Sitova mää-räraha valtuustoon nähden on hankkeen kokonaiskustannusarvio, jonka puitteissa vuosikustannukset voivat vaihdella rakennusaikataulun mukaisesti. Lukio Kaupunkien yhdistymissopimukseen liittyvän hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaan lukio-koulutus keskittyy yhdeksi yhteiseksi toimipisteeksi. Lukiot yhdistyvät syyslukukauden 2015 alussa. Yhdisty-neessä lukiossa tulee olemaan noin 300 opiskelijaa ja henkilökuntaa noin 25. Haahtela Kehitys Oy:n selvitys valmistui syyskuussa 2012. Yhdistyneen lukion investointivaihtoehtoina tutkittiin Jämsän lukion ja liikuntahal-lin peruskorjausta ja uuden lukion rakentamista kaupungin keskustaan tai lukion sijoittamista Auvilaan. Jämsän kaupungin yhdistynyt lukion sijoitetaan kaupungin ydinkeskustaan. Tällöin nykyinen Jämsän lukio peruskorjataan tai rakennetaan uusi 2.500m2:n suuruinen lukio, joka ei sisällä liikuntatiloja. Tarkemman han-kesuunnittelun myötä tehdään päätös, kumpi vaihtoehto valitaan. Hankesuunnittelussa otetaan huomioon perusopetuksen oppilasmäärän ja nuorisoikäluokan väheneminen sekä kaupungin taloudellinen kantokyky. Hankkeelle haetaan valtionavustusta, sen saaminen ei kuitenkaan ole rakentamisen edellytys. Lukio mitoite-taan enintään 300 opiskelijalle. Uudisrakentamisessa tutkittaan enintään kahta eri sijoittumisvaihtoehtoa; Paunu/Vitikkala aluetta ja Jämsän lukion ja entisen Seppolan koulun kortteleita. Nykyisen lukion liikuntatilo-jen peruskorjaus ratkaistaan lukioratkaisun yhteydessä. Liikuntatilojen peruskorjaukseen on mahdollista saada avustusta.  Paunun urheilukentän huoltorakennus Paunun urheilukentän huoltorakennuksen saneeraus tai uuden rakentaminen on siirtynyt Paunun urheiluken-tän saneerauksesta saakka. Huoltorakennuksen toteutuksen vaihtoehtoja on puntaroitu kaupungin oman toiminnan sekä Paunun alueen urheilutilojen käyttäjien kanssa. Vaihtoehtoina on nykyisen huoltorakennuk-sen saneeraus lisäyksenä uudet varasto- ja sosiaalitilat tai uuden huoltorakennuksen rakentaminen vanhan

30

huoltorakennuksen paikalle. Kolmantena vaihtoehtona on uuden rakennuksen sijoittaminen Jämsänjokilaak-son jäähallin yhteyteen hallin urheilukentän puoleiseen päätyyn tai jäähallin taakse joen puolelle siten, että huoltorakennuksen pukuhuone- ja pesutilat palvelisivat sekä jäähallin että urheilukentän käyttäjiä. Tällöin olisi mahdollista, että ns. kylmää varastotilaa urheilukentän välineistölle rakennettaisiin urheilukentän ajanot-totornin yhteyteen. Nykyisessä huoltorakennuksessa on ulkoilualueiden hoitajien sosiaali- ja toimistotilat, urheilu- ja puistoaluei-den hoitoon tarvittavan kaluston varastotilat sekä urheilualueen käyttäjien puku-, peseytymis- ja wc-tilat. Tiloissa säilytetään myös urheiluvälineitä. Huoltorakennuksen suurin käyttäjäryhmä on koululaiset, seuraavi-na yleisurheilun ja jalkapallon harrastajat. Huoltorakennuksen tilat ovat talvella myös jääurheilulajien harras-tajien käytössä täydentäen viereisen jäähallin pieniä pukuhuone- ja pesutiloja. Lisäksi tilat ovat kuntalaisten avoimessa käytössä (tennis, yleisurheilu, jalkapallo, tekojäärata) sekä alueella järjestettävissä tapahtumissa (urheilukisat, turnaukset, messut, näyttelyt). Ympärivuotisesti kovalla käytöllä olevat tilat ovat kuluneet ja huonokuntoiset. Hanke käynnistetään suunnitteluun varatun määrärahan turvin vuonna 2013 yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa. Tarkoitus on saada tilat kuntoon erillisellä projektilla, johon on varattu kaupungin osuus investointi-suunnitelmaan (nettomääräraha). .Mikäli yhteistyö ei käynnisty, rakentamiseen varaudutaan talouden niin salliessa vuonna 2017. Ensisijaisena vaihtoehtona on, että urheiluseurat ottavat vastuulleen hankkeen to-teutuksen EU-rahoitteisesti ja kaupunki on yhtenä toimijana mukana. Hankkeelle voidaan hakea liikuntapaik-karakentamiseen tarkoitettua avustusta ELY -keskuksesta. Jämsänjokilaakson jäähalli Oy on ilmaissut ha-lukkuutensa yhteistyöhön Paunun huoltorakennuksen suunnittelussa ja mahdollisessa investoinnissa sekä jatkossa myös operaattorina toimimiseen koko Paunun urheilupuiston alueella. Hankkeen määräraha on varattu neuvottelujen ja eri vaihtoehtojen keskeneräisyyden vuoksi poikkeukselli-sesti nettomäärärahana vuodelle 2013, vuoden 2017 määrärahavaraus on bruttomenomääräraha. Vuoropäiväkoti Vuoropäiväkoti investointi on päätetty tehdä 5 Meur kokonaiskustannusten perusteella uudelta pohjalta. Päi-väkoti suunnitellaan kaupungintalon viereiselle tontille. Päiväkodin sijaintipaikka on keskeinen ja se tarjoaa hoitopalvelua ympäri vuorokauden seitsemänä päivää viikossa. Vuoropäiväkodin peruskooksi on määritelty maksimissaan 140 paikkaa, mikäli kustannuskattoa ei em. paikkamäärällä pystytä pitämään, päiväkodin paikkalukua pienennetään. Yhdellä isommalla yksiköllä pyritään tehokkuuden ja taloudellisuuden parantami-seen. Päiväkodilla on myös mahdollisuus tarjota yhteistyötä vammaispalveluille kehitysvammaisten lasten hoitoapujaksojen järjestämisessä omalla paikkakunnalla. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon myös lähialueen liikenne. Pihatöiden ja liikennejärjestelyiden osuus kuuluu määrärahaan. Päiväkotipaikkojen vä-henemisen johdosta 183 – noin 140 kahteen päiväkotiin joudutaan tekemään pieniä korjaustoimenpiteitä, joilla niiden elinkaarta jatketaan. Valionkatu Työkeskus (Avitus) Metsurintien toimipisteen Työvalmennussäätiö Avituksen toiminta siirretään Valionkadun toimipisteen yhtey-teen. Tämä toteutetaan rakentamalla Valionkadun toimipisteen yhteyteen noin 970m² laajennusosa. Tähän laajennusosaan tulee:

‐ uutena toimintana aloittava vaikeasti kehitysvammaisten päivätoiminta, tilantarve noin 570 m², asi-akkaat 15 – 20 kehitysvammaista, henkilöstö 3 - 4 ohjaajaa + tarvittavat henkilökohtaiset avustajat

‐ Metsurintien toimipisteen ja Valionkadun toimipisteen samanlaisia toimintoja/työaloja, kuten esim. pakkaus-, lajittelu-, ompelutyöt ja erilaisia ryhmätoimintoja yhdistetään ja osa niistä sijoitetaan laa-jennusosaan. Tilantarve on 400 m².

Valionkadun toimipiste on rakennettu 1982 ja rakennuksessa on esim. sosiaalitilojen osalta tarve tehdä kor-jaustöitä laajennusosan rakentamisen yhteydessä. Lisäksi Valionkadun atk – kierrätysosaston tila muutetaan valmistuskeittiöksi (yht. noin 250 m²) ja kierrätystoiminta siirretään Metsurintien tai Myllyhallin tiloihin. Keitti-öön voidaan sijoittaa 4 – 5 työntekijää erilaisiin ruokahuollon tehtäviin. Valmistuskeittiön rakennuskustannuk-set verrattuna jakelukeittiöön ovat noin +30.000 euroa, mutta toiminnallisesti sillä on Avitukselle iso merkitys työvalmennus- ja harjoittelupaikkoina sekä oppimisympäristönä. Lähivuosina päivätoimintapaikkaa tarvitsevien asiakkaiden määrä nousee noin 20 henkilöllä, joista osa on haastavasti käyttäytyviä.. Uusi tila mahdollistaa Avitukselle erillään olevien, samanlaisten toimintojen yhdis-tämisen ja parantaa henkilöstön yhteiskäyttöä. Lisäksi uusissa, toimintaa varten rakennetuissa tiloissa pysty-

31

tään paremmin huomioimaan vaikeasti kehitysvammaisten erityistarpeita kuin vanhoja tiloja saneeraamalla. Laajennuksen suunnittelu valmistuu urakkalaskentaa varten 2/2013. Rakennustyöt käynnistyvät 6/2013 ja kohde valmis 8/2014. Avituksen Pietiläntien toimipiste siirtyy tammikuussa 2013 Myllyhalliin (Metsurintie 2). Avitus siirtää myös kierrätystoiminnan tähän samaan halliin mahdollisesti jo kevään 2013 aikana. Näillä tilajärjestelyillä saavute-taan seuraavia etuja:

‐ Avituksen toimipisteet vähenevät kolmesta kahteen eli vuonna 2014 toimintaa on enää vain Valion-kadun ja Myllyhallin toimipisteissä

‐ Metsurintien toimipisteeseen ei jää toimintaa ja sinne suunniteltua jakelukeittiötä ei tarvitse toteuttaa (investointivaraus vuodelle 2014 – 2015 n.300.000 euroa)

‐ samankaltaiset ja toisiaan tukevat toiminnat saadaan saman katon alle ‐ henkilöstön yhteiskäyttö on helpompaa ‐ kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaan liittyviä henkilökuljetuksia voidaan paremmin yhdistää

kun toiminta on keskitetty Valionkadun toimipisteeseen. Metsurintien varikko Metsurintien toimipisteen vanhalla teknisen puolen toimiston laajennusosalla tehdään tarvittavat muutos- ja purkutyöt. Ruokasalisiipi jää huonokuntoisena pois aktiivikäytöstä. Rakennuksen jatkokäyttö ja/tai osan pur-kaminen ratkaistaan myöhemmin. Jokivarren koulun porraskatokset, pihan asfaltointi ja kenttien valaistus Vanhan kivikoulun ja puukoulun portaista puuttuu katokset. Portaat ovat liukkaat talvella. Toteutussuunnitel-mat ovat valmiit. Koululle rakennettiin 2012 piha-alueen yhteyteen lähiliikuntapaikka hiekkatekonurmineen. Tässä yhteydessä piha-alueelle rakennettiin myös sadevesiviemäröinti mutta urheilukenttien valaistusta ei toteutettu. Varsinainen piha-alue on hiekkapintainen. Rakennetut lähiliikuntapaikat sotkeutuvat ympäröivästä hiekkapihasta. Piha on pääsääntöisesti pohjattu joten asfaltointikustannus on kohtuullinen. Piha-alue on tämän jälkeen valmis, helppohoitoinen ja säästää rakennusten lattiapintoja. Erityisryhmien palvelukodit

Jämsän kaupungilla ei ole tarjota riittävästi eritasoisia asumispalveluja vammaisille henkilöille kotikunnas-saan. Kaupungin omat asuntolat; Linnakoti ja Lamminhovi ovat täynnä, samoin Kuhmoisten asuntola. Alueel-la toimii yksi yksityinen vammaisten palvelukoti, jonka asukaspaikat myös täynnä. Jämsäläisiä kehitysvam-maisia henkilöitä asuu Jämsän ulkopuolisissa asumisyksiköissä noin 24 henkilöä, kuhmoislaisia 1. Osa heis-tä voisi muuttovalmennuksen myötä muuttaa omaan kotikuntaan asumaan. Muuttopainetta luo myös tilanne, että muut kunnat /kuntayhtymät eivät ole valmiita jatkamaan ostopalvelusopimuksia Jämsän kaupungin kanssa, koska heillä on tarvetta järjestää palvelua ensisijaisesti omille kuntalaisilleen.

Valtioneuvoston ohjelman kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisen kehittä-miseksi vuosina 2010 – 2015 tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille ihmisille yksilöllinen asuminen, joka vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan yhteisössä sekä yhteiskunnassa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuella on ohjelmakauden tavoitteena tuottaa kehitysvammaisille uu-sia asuntoja sekä laitoshoidosta että lapsuudenkodistaan muuttaville henkilöille. ARA:n investointiavustus laatusuositukset täyttäviin kohteisiin on ohjelmakaudelle 50 %.

Tarkoitus on korvata nykyinen Lamminhovin ohjattu asuntola (12 asukasta, ei yövalvontaa) yksityisen raken-tajan Keski-Suomen Palvelurakennuttaja Oy:n toimesta perustettavan tytäryhtiön lukuun 20 paikkaisella asuntolalla Lukkoilantielle, jolle on haettu Aran avustusta. Keski-Suomen Palvelurakennuttaja Oy rakentaa ympärivuorokautisesti valvotun uuden 16-paikkaisen kehi-tysvammaisten palvelukoti Linnamäentielle, jonka rakentamiseen on myös haettu Aran rahoitusta. Palvelu-kodin henkilöstötarve on arviolta 13 hoitajaa. Paikkoja tarvitaan sekä vakituiseen että tilapäiseen asumiseen. Molemmat edellä mainitut hankkeet voidaan toteuttaa, mikäli ARA:n rahoitus saadaan hankkeille. Palveluta-lojen rakentamisesta on tehty rakennuttajan kanssa sopimukset. Varsinaista investointimäärärahaa em. hankkeet eivät tarvitse, koska kaupunki on niissä vuokralla ja osoittaa asiakkaat.

32

Vanhusten palvelutalo Jämsän kaupungin vanhusten palvelujen strategisissa linjauksissa oli vuoteen 2013 kirjattu 60 - 70-paikkaisen uuden tehostetun asumisyksikön tarve. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kyseisen hankkeen myös ns. Asumispalvelutyöryhmän raportin loppupäätelmänä. Keski-Suomen Palvelurakennuttaja Oy raken-taa perustettavan tytäryhtiön lukuun tehdyn puitesopimuksen mukaan sairaalan viereiselle tontille tehostetun asumisen palveluyksikön. Kaupunginhallitus on tarkentanut palvelutalon päätöstä siten, että samalla suunnit-telussa otetaan huomioon myös toinen myöhemmin mahdollisesti rakennettava samankokoinen palvelutalo. Palvelutalon yhteiskäyttöiset tilat suunnitellaan siten, että niitä pystytään hyödyntämään vanhusten avopal-veluissa. Palvelutalon oheistilojen mitoituksen päättää kaupunginhallitus hyväksyessään lopullisen rakennut-tamissopimuksen. Valtakunnallisen laatusuosituksen mukaan Jämsän seudulla on tällä hetkellä ylikapasiteettia laitospaikoista. Laitoksesta tehostetun asumisen palveluun jonottaa noin 40 henkilöä. Uusi 60-paikkainen yksikkö tulee hel-pottamaan tilannetta. Muutoksen toteuttaminen edellyttää ensin tehostetun asumispalvelun paikkojen hankkimista, jonka jälkeen vuodeosastot peruskorjataan vaiheittain, toinen niistä erikseen päätettävään toi-mintaan. Henkilöstön tarve uudessa palvelutalossa on valtakunnallisen suosituksen mukaan 36 työntekijää. Sairaalan toimitilajärjestelyt ja saneeraus Sairaalassa on tarkoitus peruskorjata terveyskeskuksen osastoista toinen mahdollisesti johonkin muuhun käyttöön ja toinen osasto saneerataan nykyiseen käyttöönsä suunnitelman viimeisinä vuosina. Suunnitelma sijoittuu ajallisesti palvelutaloinvestoinnin jatkeeksi. Väestöennusteen mukaan pelkästään Jämsän yli 75-vuotiaiden henkilöiden osuus nousee noin 300 henkilöä vuoteen 2015 mennessä, näistä jopa 800 on yli 85-vuotiaita. Vastaava ikäryhmien henkilömäärän nousu on ennustettu myös vuosina 2015 – 2020, joten toi-minnan laatu ja laajuus ratkaistaan vuoden 2013 aikana. Kaupungintalon ilmanvaihtojärjestelmän kunnostus ja jäähdytys Ilmanvaihtokonehuone koneineen on rakennettu kaupungintalon peruskorjauksessa 1985. Ilmanvaihtoko-neet ovat elinkaarensa päässä. Samassa yhteydessä tuloilmaan tulee asentaa jäähdytys koska hellejaksoilla huonelämpötilat nousevat yli sietokyvyn. Paloasema, Esankatu 6, Vesikaton ja IV-peruskorjaus Paloasema on valmistunut vuonna 1989. Vesikatto ja ilmanvaihtojärjestelmä on toiminut huonosti valmistu-misesta lähtien. Tiilikatto on vuotanut jiirialueilla huonon aluskatteen takia. Kattoa on paikattu vuotokohtien alueilta useasti. Ilmanvaihtokonehuone on toteutettu ahtaaseen tilaan ja siinä ei ole lämmön talteenottoa. Lukkoilakoti ilmanvaihdon parantaminen Lukkoilakodin vanhan osan ja Alatuvan ilmanvaihtolaitteisto on rakennettu peruskorjauksessa 1987. Osas-toilla kärsitään ilmanvaihdon tehottomuudesta. Ilmanvaihtokonehuone pitää laajentaa ja siihen tulee lisätä tuloilman jäähdytysyksikkö. Samassa yhteydessä ko. rakennusosan 50-luvulla rakennettu tiilikate tulee uu-sia.

33

KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET LIIKENNEVÄYLÄT 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Liikenneväylät yleiset 1 802 000 1 850 000 1 850 000 1 850 000 1 850 000 9 202 000Kadunrakennus 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 500 000Kadunsaneeraus 1 252 000 1 300 000 1 300 000 1 250 000 1 250 000 6 352 000Katujen päällystäminen 250 000 250 000 250 000 300 000 300 000 1 350 000Katuvalaistus 200 000 200 000 200 000 200 000 200 000 1 000 000Liikenneväylät erilliset 2 090 000 3 210 000 3 350 000 3 600 000 1 100 000 13 350 000Pääväylien ympäristön parannus 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 250 000Valtateiden 9 ja 24 risteysalueen katutekniikka 500 000 280 000 780 000Siltojen peruskorjaus 100 000 500 000 100 000 700 000Keskuskadun saneeraus 500 000 500 000 1 000 000Myllymäen teollisuusalueen laajennuksen katutekniikka 320 000 430 000 750 000Pielukkaniemen asemakaava-alueen katutekniikka 90 000 90 000Himoslehtelän asemakaava-alue 50 000 150 000 200 000Patalahden golfkenttäalueen asemakaava-alue 500 000 500 000 1 000 000Himoskylän kunnallistekniikka 1 200 000 1 500 000 2 700 000Länsihimoksentien ja Himoshuipuntie risteysjärjestelyt 750 000 750 000Patajoen eteläpuolen asemaakaava-alue 250 000 350 000 200 000 200 000 1 000 000Länsikeskuksen asemakaavan katutekniikka 200 000 570 000 770 000Vanhan Golf -kentän asemakaavan katutekniikka 30 000 30 000Päijänrannan asemakaavan katutekniikka 1 000 000 400 000 1 400 000Sammallahdentien linjauksen muutos 800 000 430 000 1 230 000Uskolan asemakaavan katutekniikka 350 000 350 000Lintuvuoren asemakaavan katutekniikka 250 000 100 000 350 000Himoksen alue 1 630 000 2 730 000 2 200 000 2 270 000 950 000 9 780 000Tervetulotaulut 30 000 30 000Muut erillishankkeet 30 000 30 000Liikenneväylät menot, yhteensä 3 922 000 5 060 000 5 200 000 5 450 000 2 950 000 22 582 000Liikenneväylät, tulot Valtateiden 9 ja 24 risteysalueen katutekniikka 275 000 275 000Liikenneväylät, tulot yhteensä 275 000 275 000LIIKENNEVÄYLÄT, netto 3 922 000 5 060 000 4 925 000 5 450 000 2 950 000 22 307 000

LIIKENNEVÄYLÄT Liikenneväylät yleiset

Katujen rakentaminen, katujen saneeraus, katujen päällystäminen ja katuvalaistus Saneeraus- ja rakentamiskohteet määritellään kolme kertaa vuodessa hyväksyttävässä työohjelmassa. Työ-ohjelmakohteet perustuvat vuonna 2012 laadittuun katujen saneerausohjelmaan. Päällystyskohteet määritel-lään teknisessä lautakunnassa vuosittain hyväksyttävässä päällystysohjelmassa. Katuvalojen saneerausta jatketaan katuvalojen kuntokartoituksen mukaisesti. Vanhat elohopealamput poistetaan käytöstä ja ne korva-taan pääosin suurpainenatrium-lampuilla. Lamppujen vaihdolla saadaan aikaan energiansäästöä. Liikenneväylien erilliset, valtuustoon nähden sidotut hankkeet

Pääväylien ympäristön parantaminen Pääväylien ympäristön parantamista jatketaan mm. Yhdystiellä ja Kauhkialantiellä.

Valtateiden 9 ja 24 risteysalueen katutekniikka ABC-huoltoaseman liikennöintiä varten on vuonna 2015 määräraha Pienamintien, Pienaminkaarteen ja Tuo-vinkujan sekä kevyen liikenteen väylän (VT 9 - Rusulankatu) suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen ja vuodelle 2016 rakentamisen loppuun saattamiseen. Katutekniikan toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli Keskimaa tekee investointipäätöksen huoltoasemasta ja aseman toteuttaminen alkaa.

Siltojen peruskorjaus Kaupungin siltojen perusparannukseen varataan vuosittain määräraha vuodesta 2015 lähtien. Vuodelle 2016 varataan määräraha Vitikkalan sillan peruskorjaukseen mm. kannen pintarakenteiden uusimiseen.

34

Keskuskadun saneeraus Keskuskadun saneeraus välillä Koskentie - Lamminsuontie. Keskuskadun saneeraus liittyy keskustan ja keskuskorttelin kehittämiseen. Myllymäentien teollisuusalueen laajennuksen katutekniikka Myllymäen teollisuusalueen laajennuksen 1. osan (asemakaava-alueen koillisosa) katujen rakentaminen vuonna 2013 ja vuodelle 2014 varataan määräraha 2. osan katujen rakentamiseen. Pielukkaniemen asemakaava-alueen katutekniikka Pielukkaniemen asemakaava on yksityisen maanomistajan asemakaava-alue, jolla maanomistaja vastaa sopimuksen mukaisesti kaupungin rakennuttamien katujen rakentamiskustannuksista. Himoslehtelän asemakaava-alueen katu ja kunnallistekniikka Asemakaava-alueelle on kaupungille tulossa noin 35 RA -tonttia. Asemakaava-alue jakaantuu kahteen alu-eeseen, joiden katu- ja kunnallistekniikka on mahdollista toteuttaa toisistaan erillisinä. Vuodelle 2013 vara-taan määräraha alueen pohjoisosan katu- ja kunnallistekniikan viimeistelytöihin ja on määräraha alueen ete-läosan katu- ja kunnallistekniikan toteuttamiselle. Patalahden golfkentän asemakaavan katu- ja kunnallistekniikka Patalahden golfkenttä alueen asemakaavan katu- ja kunnallistekniikan rakentamisesta on sovittu alueen maanomistajien kanssa tehdyissä maankäyttösopimuksissa. Alueen katu- ja kunnallistekniikan rakentamis-kustannuksista vastaavat 100 %:sesti maanomistajat. Golf -kenttäalueen jatkamisen edellytys on aikaisem-man vaiheen loppusuoritusten maksaminen ennen uuden sopimuksen tekemistä. Himoskylän asemakaavan katu- ja kunnallistekniikka Puitesopimusten mukaisesti Jämsän kaupunki vastaa Himoskylän asemakaava-alueen katu- ja kunnallistek-niikan ja P-alueen rakentamisesta. Pääkadun ja pysäköintialueen rakentaminen tehdään vuosina 2015-2016. Investointi mahdollistaa Himoksen kehittymisen vetovoimaiseksi ympärivuotiseksi matkailukeskukseksi. Länsihimoksentien ja Himoshuipuntien risteysjärjestelyt Himoskylän ja Länsikeskuksen asemakaavoihin liittyvän, Länsihimoksentien ja Himoshuipuntien risteykseen sijoittuvan kiertoliittymän rakentamiseen varaudutaan vuonna 2017. Patajoen eteläpuolisen alueen asemakaavan katutekniikka Patajoen etelärannan asemakaavan katutekniikan ja vesihuollon rakentamisesta sovitaan alueen maanomis-tajien kanssa tehtävissä maankäyttösopimuksessa. Alueen katutekniikan ja vesihuollon rakentamiskustan-nuksista vastaavat 100 %:sesti maanomistajat. Vuodelle 2014 varataan määräraha 1. osan katutekniikan rakentamiselle. Himos-Infra Oy vastaa vesihuollon rakentamisesta. Länsikeskuksen asemakaavan katutekniikka Länsikeskuksen asemakaavan katutekniikan ja vesihuollon rakentamisesta on sovittu alueen maanomistaji-en kanssa tehdyissä maankäyttösopimuksissa. Kaupunki toimii katutekniikan osalta rakennuttajana ja Hi-mos-Infra Oy rakennuttaa vesihuollon, alueen katujen ja vesihuollon rakentamiskustannuksista vastaavat 100 %:sesti maanomistajat. Vanhan Golfkentän asemakaavan katutekniikka Vanhan golfkentän asemakaavan katutekniikan ja vesihuollon rakentamisesta sovitaan alueen maanomista-jan kanssa tehtävässä maankäyttösopimuksessa. Alueen katutekniikan ja vesihuollon rakentamiskustannuk-sista vastaavat 100 %:sesti maanomistajat. Vuodelle 2013 varataan määräraha kaava-alueelle johtavan katuyhteyden rakentamiselle. Himos-Infra Oy vastaa vesihuollon rakennuttamisesta. Päijänrannan asemakaavan katutekniikka Päijänrannan asemakaavan katutekniikan ja vesihuollon rakentamisesta sovitaan alueen maanomistajan kanssa tehtävässä maankäyttösopimuksessa. Alueen katutekniikan ja vesihuollon rakentamiskustannuksista vastaavat 100 %:sesti maanomistajat. Vuodelle 2014 on määräraha katutekniikan rakentamiselle ja vuodelle 2015 määräraha viimeistelytöihin ja satamatorin rakentamiseen. Himos-Infra Oy vastaa vesihuollon raken-nuttamisesta. Hankkeen kustannukset tulevat tarkentumaan suunnittelun edetessä Sammallahdentien linjauksen muutos Sammallahdentien linjauksen siirto liittyy käynnissä olevaan Päijänrannan asemakaavoitukseen.

35

Uskolan asemakaavan katutekniikka Uskolan asemakaavan katutekniikan ja vesihuollon rakentamisesta sovitaan alueen maanomistajan kanssa tehtävässä maankäyttösopimuksessa. Alueen katutekniikan ja vesihuollon rakentamiskustannuksista vas-taavat 100 %:sesti maanomistajat. Vuodelle 2014 varataan määräraha katutekniikan rakentamiselle. Himos-Infra Oy vastaa vesihuollon rakennuttamisesta. Lintuvuoren asemakaavan katutekniikka Lintuvuoren asemakaavan katutekniikan ja vesihuollon rakentamisesta sovitaan alueen maanomistajien kanssa tehtävissä maankäyttösopimuksissa. Alueen katutekniikan ja vesihuollon rakentamiskustannuksista vastaavat 100 %:sesti maanomistajat. Vuodelle 2013 varataan määräraha I. osan katutekniikan rakentami-seen ja vuodelle 2015 2. osan katutekniikan rakentamiseen. Himos-Infra Oy vastaa alueen vesihuollon ra-kennuttamisesta. Tervetulotaulut Määrärahalla hankitaan tervetulotaulut Lahdentien ja Tampereentien varrelle. MAANKÄYTTÖSOPIMUKSINVESTOINNIT YHTEENSÄ 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Kust.arvioPielukkaniemen asemakaava-alueen katutekniikka 90 000 90 000 90 000Patalahden golfkenttäalueen asemakaava-alue 500 000 500 000 1 000 000 2 625 000Patajoen eteläpuolen asemaakaava-alue 195 000 273 000 156 000 156 000 780 000 780 000Patajoen eteläpuoli Jämsän kaupunki 22 % 55 000 77 000 44 000 44 000 220 000 220 000Patajoen eteläpuolen asemaakaava-alue yhteensä 250 000 350 000 200 000 200 000 1 000 000 1 000 000Länsikeskuksen asemakaavan katutekniikka 200 000 570 000 770 000 770 000Vanhan Golf -kentän asemakaavan katutekniikka 30 000 30 000 30 000Päijänrannan asemakaavan katutekniikka 1 000 000 400 000 1 400 000 1 400 000Uskolan asemakaavan katutekniikka 297 500 297 500 297 500Kaupungin osuus 15 % 52 500 52 500 52 500Uskolan asemakaavan katutekniikka yhteensä 350 000 350 000 350 000Lintuvuoren asemakaavan katutekniikka 250 000 100 000 350 000 350 000Maankaäyttösopimusten tulot käyttötalouteen 870 000 2 192 500 773 000 726 000 156 000 4 627 500 6 252 500Kaupungin osuus sopimuksiin 107 500 77 000 44 000 44 000 272 500 272 500Maankäyttösopimusten arvo 870 000 2 300 000 850 000 770 000 200 000 4 900 000 6 525 000

PUISTOT, LEIKKI - JA LIIKUNTAPAIKAT Kaupunginvaltuuston hyväksymässä tasapainotusohjelmassa on edellytetty puistojen, leikki- ja liikuntapaik-kojen kartoittamista ja pitkäjänteisen hoitosuunnitelman tekemistä. mainittujen paikkojen kartoitus on tehtävä erikseen siten, että investoinnit ja uudistaminen voidaan suunnitella kuntalaisten näkökulmasta tasapuolises-ti. Samalla pystytään vaikuttamaan kaupungin investointi ja hoitomenoihin ennakoivasti, kuten hyvään suun-nitteluun kuuluu. Tämän vuoksi investointiosassa oleviin laajempiin korjauksiin ja investointeihin voidaan ryhtyä vasta, kun koko kaupunkia koskeva sijainti- ja hoitokartoitus on tehty ja hyväksytty. PUISTOT, LEIKKI - JA LIIKUNTAPAIKAT 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Puistot ja leikkipaikat, yleiset 130 000 80 000 80 000 130 000 130 000 550 000Leikkikentien ja puistojen perusparannus 50 000 50 000 50 000 100 000 100 000 350 000Liikuntareitistöt 30 000 30 000 30 000 30 000 30 000 150 000Särkijärvi II asemakaava-alueen puistoalueet 50 000 50 000Liikunta-, ulkoilupaikat, erilliset 75 000 75 000 285 000 570 000 680 000 1 685 000Jämsänjoen rantareitti, satama-alue 200 000 200 000 200 000 600 000Juokslahden päiväkodin ja koulun piha 200 000 100 000 300 000Jääkenttien suoja-aidat 25 000 25 000 50 000Viikinlahden puiston kevytväylä 85 000 75 000 160 000Koskenpään lähiliikuntapaikka 50 000 50 000 100 000Kankarisveden koulun lähiliikuntapaikka 30 000 30 000Urheilukenttien nurmien kastelujärjestelmät 35 000 35 000Urheilukenttien suorituspaikkojen perusparannus 95 000 145 000 240 000Särkijärven lähiliikuntapaikka 170 000 170 000Puistot, leikki- ja liikuntapaikat, menot yhteensä 205 000 155 000 365 000 700 000 810 000 2 235 000Puistot, leikki- ja liikuntapaikat, tulot Koskenpään lähiliikuntapaikka 10 000 10 000 20 000Juokslahden päiväkodin ja koulun piha 40 000 20 000 60 000Kankarisveden koulun lähiliikuntapaikka 9 000 9 000Särkijärven lähiliikuntapaikka 70 000 70 000Urheilukenttien suorituspaikkojen perusparannus 60 000 60 000Puistot, leikki- ja liikuntapaikat, tulot yhteensä 10 000 10 000 40 000 20 000 139 000 219 000PUISTOT, LEIKKI - JA LIIKUNTAPAIKAT, netto 195 000 145 000 325 000 680 000 671 000 2 016 000

36

Liikuntareitistöt (hankeryhmä) Reitistöjen kunnostamisella parannetaan nykyisen runkoreitistön käytettävyyttä ja turvallisuutta. Jatketaan vuonna 2012 aloitettua reitistöjen kunnostamista ja maankäyttösopimusten tekemistä. Kaikki alueen reitit tarvitsevat uudet kirjalliset sopimukset maanomistajien kanssa ja niiden vuokraamisesta on maksettava kor-vaus. Reitit tarvitsevat uudet opasteet sekä kartat, joita ei ole kesäkäyttöön laisinkaan. Reitistö käsittää Jäm-sä-Jämsänkoski-alueella olevat patikka-, hiihto- ja pyöräilyreitit. Alue rajautuu Himosrannan läheiseen 9-tien alikulkutunneliin. Himoksen puoleiselle alueelle on jo käynnistetty Jämsekin hallinnoima kaksivuotinen Lea-der -rahoitteinen hanke, joka keskittyy vastaavasti Himoksen alueen reitistöihin. Hankkeeseen on sitoutunut myös alueen yrittäjät. Kaikille reitistöille on ilmeinen, ympärivuotinen tarve, eikä niiden jatkuvuutta voida taa-ta ilman maanomistajien lupaa. Tavoitteena on tehdä Himosalueen kanssa yhtenevät reitit, samanlaiset opasteet sekä yhteinen kartta Särkijärvi II asemakaava-alueen puistoalueet Särkijärvi II asemakaava-alueelle tehdään keski- ja rantakaistan puistoalueille loput istutukset ja nurmialuei-den tasaus- ja viimeistelytyöt, sekä alueen ulkoiluväylän pintasorastus. Puistot, liikunta-, ulkoilupaikat, erilliset valtuuston nähden sitovat hankkeet Jämsänjoen rantaraitti ja keskustan satama-alue Jämsänjoki laskee Kankarisvedestä Päijänteeseen Jämsän Seppolan ja Jämsänkosken taajaman kautta. Pituutta joella on 15 kilometriä, jolle välille mahtuu monenlaisia luonto- sekä historiallisia arvoja omaavia kohteita. Jokiympäristössä on mahdollisuuksia monenlaiselle toiminnalle. Päättynyt Jämsänjoki virtaa –hanke, toi esille tarpeen kehittää joen käyttöä ja kohottaa ympäristön tilaa sekä matkailullista että paikallises-ti virkistyskäyttöä paremmin palvelevaksi. Ensimmäinen askel olisi järjestää parannettu reittiyhteys Talvialan satamasta kansanopistolle sekä maauimalaan, ja seuraavaksi Kellokalliolta Paunuun. Lopullinen tavoite on yhtenäinen ulkoilureitti Kankarisvedeltä Hulkkion satamaan asti. Reitistöllä olisi myös talvella hyötykäyttöä mahdollisena latupohjana. Jämsänjoen rantareitiltä on hyvät yhteydet muihin liikuntapaikkoihin, reitistöille ja kevytväylille. Esitetty summa kohdennetaan Seppolan satama-alueen perusparannussuunnitteluun sekä reittipohjan mahdollisiin käyttöoikeuskorvauksiin ja perusparantamiseen. Juokslahden koulun piha Koulun piha tulee parantaa turvalliseksi ja liikuntaan kannustavaksi toimintaympäristöksi, joka täyttää koulu-laisten välituntiliikunnan ja liikuntatuntien tarpeen. Lähiliikuntapaikka on alueen asukkaiden ilta- ja viikonlop-pukäytössä. Hankkeeseen haetaan lähiliikuntapaikka-avustusta ELY -keskuksesta. Jääkenttien suoja-aidat Asuntoalueilla keskitetysti yhdelle pienjääkentälle rakennetaan määräykset täyttävät suoja-aidat, näillä alueil-la sallitaan jääkiekon pelaaminen. Jatkorakentaminen tehdään tarvekartoituksen mukaisesti.

Viikinlahden puisto, kevytväylä ja rantatie Jämsänkosken keskeisintä lähipuistoaluetta, metsäistä Viikinlahtea kiertää lähiulkoiluun käytetty polku. Se parannetaan puistotieksi, muutamien levähdyspaikkojen rakentaminen ja puistoväylän osittainen valaisemi-en. Toisessa vaiheessa alueelle lisätään toiminnallisia aktiviteettejä, mm. ongintalaituri, pikniknuotio, sekä rantatien maisemallinen peruskohentaminen välillä Uimahalli -Oinaalankenttä. Koskenpää lähiliikuntapaikka Koskenpään taajamassa ei ole tällä hetkellä valaistua kuntorataa. Koululiikunnan ja taajaman tarpeisiin on tarve rakentaa lähiliikuntaa palveleva reitti. Urapohjan käyttöoikeuksia on vielä sopimatta, neuvottelut käy-dään loppuun vuoden 2012 aikana ja käynnistetään maastotyöt. Vuonna 2013 jatketaan reittipohjan raken-tamista. Jatkossa rakennetaan reitille valaistus, sekä koulun kiekkokaukaloalueelle kalustovaja ja lähiliikun-taan liittyvät kuntoiluvälineet. Hankkeelle haetaan liikuntapaikkarakentamisen avustusta ELY -keskuksesta. Kankarisveden koulun lähiliikuntapaikka Koulun pihalle asennetaan miniareena sekä muita vapaaseen pelailuun soveltuvia telineitä. Alue soveltuu erityisesti välituntiliikuntaan, mutta myös liikuntatunneille sekä ilta- ja viikonloppukäyttöön. Koulun pihatyöt on tehty siten, että peliareena voidaan asentaa. Hankkeeseen voidaan hakea ELY-keskuksen liikuntapaikkara-kentamisen avustusta.

37

Urheilukenttien nurmien kastelujärjestelmät Jämsänkosken Pallokentän nurmikot kastellaan letkujen päässä olevilla sadettimilla, jotka ovat uusimisen tarpeessa ja pumput jo heikkokuntoisia. Sadetustyö tehdään pääsääntöisesti aamuyöstä normaali työajan ulkopuolella. Automatisoimalla ja uudistamalla saadaan sadetus ajoitettua tarpeen mukaisesti ja säästetään työkustannuksissa. Urheilukenttien suorituspaikkojen perusparannus Paunun ja Oinaalan urheilukenttien juoksuradat ja suorituspaikat tulisi kunnostaa uusimalla pinnoite ja maa-laamalla viivoitukset. Suomen Urheiluliiton edustajat ovat huomauttaneet suorituspaikkojen kunnosta kesäis-ten yleisurheilukarnevaalien aikana. Lisäksi Oinaalan urheilukentällä tulee uusia kentän ja juoksuradan väli-nen sadevesikouru. Hankkeeseen voidaan hakea liikuntapaikkarakentamisen avustusta ELY-keskuksesta. Särkijärven lähiliikuntapaikka Särkijärven lähiliikuntapaikka sijoittuu Särkijärven kuntotalon ympäristöön. Lähiliikuntapaikan rakentaminen on ajankohtaista asutuksen koko ajan lisääntyessä Särkijärven rannan läheisyydessä Särkijärvi I ja Särkijärvi II asuinalueilla. Kuntotalon uimaranta kunnostetaan ja laituri uusitaan. Kuntotalolle tehdään pienimuotoinen remontti, jolloin mahdollistetaan kuntotalon yhden wc:n käyttö kesäaikaan. Beach -volleykentät kunnostetaan ja nykyinen epämääräinen heinikkoalue tasataan ja siihen asennetaan peliareena ja muita kuntoilu- sekä pelailuvälineitä. Pukinvuoren ulkoilureitin kuntoiluvälineet uusitaan ja reittiä kunnostetaan uusimalla pinnoite. Samassa yhteydessä olisi myös tarkoituksenmukaista kunnostaa paikoitusalue sekä matonpesupaikka. Hankkeeseen voidaan hakea liikuntapaikkarakentamisen avustusta ELY -keskuksesta. KONEET JA KALUSTO KALUSTO 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Kuljetusvälineet ja autot 77 000 32 000 73 000 0 73 000 227 000Pakettiauto, pik-up (puistot) 32 000 28 000 60 000Pakettiauto (kuljetuskalusto puistot) 32 000 28 000 32 000Huoltoauto (varikko) 45 000 45 000 45 000 135 000Liikkuvat työkoneet 45 000 85 000 205 000 305 000 600 000 1 240 000Latukone (liikuntapaikat) 140 000 140 000Kunnossapitotraktori (puistot) 35 000 35 000Ruohonleikkuri(liikuntapaikat) 20 000 20 000Kiinteistötraktori (urheilualueet) 50 000 50 000Vaakatasoruohonleikkuri (puistot) 25 000 25 000 50 000Tiehöylä 350 000 350 000Ympäristönhoitokone, Wille 855 180 000 180 000Ympäristönhoitokone II, Wille 455 165 000 165 000Kuorma-auto vaihto 250 000 250 000Muut koneet ja kalusto 451 000 336 000 492 000 642 000 142 000 1 998 000ICT tietohallinto koneet 85 000 50 000 50 000 50 000 50 000 285 000Koulujen tietokoneet 65 000 65 000 65 000 65 000 65 000 260 000Sosiaali- ja terveystoimen työasemat 138 000 138 000Vanhusten palvelut/kotihoito, effica-mobiililaitteet 35 000 35 000Sosiaalityö ja perh. palv/Neuvola, ultraäänilaite 12 000 12 000Vanhusten palvelut, sähkösängyt 25 000 25 000Vuoropäiväkoti kalusto 100 000 100 000Hammashoito, kalusto: hammashoitokone 350 000 350 000Dialyysin vedenpyhdistuslaitteet 26 000 26 000 27 000 27 000 27 000 133 000Erityisryhmien palvelukodin kalusteet 160 000 160 000Lukion kalustus 500 000 500 000Koneet ja kalusto, menot 573 000 453 000 770 000 947 000 815 000 3 465 000Kalusto, tulot Kalusto tulot yhteensä KALUSTO, netto 573 000 453 000 770 000 947 000 815 000 3 465 000

Kuljetusvälineet ja autot Investointiosassa käsitellään omaisuutta, investointiosan tuloksi myynnistä tulee vain se osuus, mikä on kaupungin taseessa. Esimerkiksi vanhan laitteen, josta ei ole taseessa enää arvoa, myynnistä saatava tulo menee käyttötalouden tuloksi. Kaikki irtaimet myynnit ovat tässä suunnitelmassa niin vanhoja, että niiden tulot siirtyvät käyttötalouteen.

38

Pakettiauto, pik-up (puistot) Tarve on henkilökuljetuksiin sekä tarvike- ja työkonesiirtoihin. Vanhan pik-up pakettiauton (vm.1997) vaihto. Pakettiauto, kuljetuskalusto (puistot) Henkilökuljetukset, tarvike- ja työvälinesiirrot tehostuvat, kun puistoalueilla voidaan liikkua työkohteiden välil-lä nopeasti ja joustavasti, kausityöntekijöiden kuljetusjärjestelyt ovat olleet puutteelliset. Vuonna 2014 van-himman (vm.1990) pakettiauton vaihto, seuraavaksi pakettiauton vaihto lava-ajoneuvoon.

Pakettiautot/Huoltoauto Huoltoautojen määrä on riittämätön. Henkilökuljetukset, tarvike- ja työvälinesiirrot tehostuvat, kun puistoalu-eilla voidaan liikkua työkohteiden välillä nopeasti ja joustavasti, kausityöntekijöiden kuljetusjärjestelyt olleet puutteelliset. Vuonna 2013 vanhimman (vm.1990) pakettiauton vaihto Liikkuvat työkoneet Latukone Vaihdetaan vuonna 2001 hankittu Paana 100 P latukone vuonna 2016. Kunnossapitotraktori Puistojen-, urheilu- ja liikuntapaikkojen kunnossapitotraktori, Valmet 900, vm. 1999, käyttötunnit (n. 4200 h) Vaihdetaan vähän käytettyyn suunnanvaihtajalla varustettuun traktoriin (poistuu jalan yksipuolinen staattinen rasitus). Koneeseen hankitaan samalla hiekoitin. Ruohonleikkuri Oinaalan urheilukentän ympäristöä hoidetaan pienemmällä päältäajettavalla 1990-luvulla hankitulla ajo-ruohonleikkurilla. Kone on heikkokuntoinen ja sen huolto- ja korjauskulut suuret - varaosien saanti on jo vai-keutunut. Kiinteistötraktori Hallin urheilukentän ja liikuntapaikkojen hoitotöissä olevan kiinteistötraktorin (vm.1981) vaihto uuteen. Vaakatasoruohonleikkuri Grahopper sauvaohjattavien ruohonleikkureiden vaihto vuosina 2013 ja 2015 uusiin vaakatasoleikkureihin. Tiehöylä/konekeskus Tiehöylän vaihto. Nykyinen on hankittu vuonna 2003 peruskunnostettuna. Käyttötunnit koneella ovat täynnä. Ympäristönhoitokone/konekeskus Ympäristönhoitokoneiden vaihto 1. konetyyppi Wille 455B ja 2. konetyyppiä Wille 855B. Peruskorjaus ei ole järkevää, toimintavarmuus heikkenee. Muut koneet ja kalusto Tietohallinto ICT -kalusto Seutuverkon datapalvelun verkkolaitteiden hankinnalla korvataan nykyisin Soneralle maksettavia seutuver-kon vuokria (osaa laitteista käytetään Jukola 2013 tapahtuman järjestelyissä), näiden hinnaksi on arvioitu 25.000 euroa. ATK-koulutusluokan koneiden hankintaan varataan 10.000 euroa ja palvelimien uusimiseen on varattu 50.000 euroa. Tavoiteltava vaihtoikä palvelimilla on neljä vuotta. Levyjärjestelmien ja palvelimien uusimista jatketaan vuonna 2014 ja tehdään konesalin siirto Teollisuuskadulta Lukkoilantielle. Koulujen tietokoneet Jämsän kaupungin perusopetuksessa on tietokoneita (tilanne 8/2012) noin 420 kappaletta (sisältää kaikki koulut ja koulujen hallinnon koneet). Näistä välittömästi uusinnan tarpeessa on 200 konetta. Muutamissa kouluissa on siirrytty Opinsys:n linux -järjestelmään, jotta koneille saataisiin lisää käyttöaikaa. Näitä kaikkein vanhimpia 7-10 vuotta vanhoja koneita ei pystytä enää siirtämään edes linux -järjestelmän koneiksi. Tietohal-linnon ei enää vanhoja koneita kannata korjata, 43 luokassa ei tällä hetkellä ole tietokonetta tai dataprojekto-ria. Perusopetuksessa yritetään päästä viiden vuoden kiertoon.

39

Määräraha on hankekohtainen, joka tarkoittaa, että määrärahasta ei hankita yksittäisiä laitteita, vaan koko-naisia koulujen ICT kokonaisuuksia tai luokkien kokonaisuuksia. Investoinnin raja on 10.000 euron kokonai-suus. Sosiaali- ja terveystoimi ICT –kalusto Laitekannan uusiminen ohjelmistojen päivitysten edellyttämälle tasolle, sisältää 190 työaseman uusimisen, joihinkin hankitaan myös tulostimia. Kotihoidon välittömän työajan lisääminen edellyttää toimivien mobiililait-teiden käyttöönottoa. Uudet mobiililaitteet (ja toiminnanohjauksen ohjelmisto) mahdollistaa henkilöstön ny-kyistä tehokkaamman työnsuunnittelun. Mobiiliratkaisuilla voidaan vähentää matkakustannuksia ja sijaistar-vetta sekä vähentää kirjaamiseen käytettyä työaikaa. Kotihoito Jämsän osuus 30.000 euroa ja Kuhmoisten 5.000 euroa. Neuvola, ultraäänilaite Neuvolaan hankittavalla ultraäänilaitteella voidaan paikata paikkakunnalta kokonaan lakannutta äitiyspolikli-nikkatoimintaa niin, että mm. sikiön hyvinvointia voidaan tarkkailla neuvolassa eikä tarvitse aina turvautua erikoissairaanhoitoon. Vanhusten ympärivuorokautinen asuminen, sähkösängyt Vanhusten palvelutalojen, vanhainkotien ja vuodeosastojen sähkösänkyjä on uusittava. Osa nykyisistä ei tule kuntoon huoltamalla. Asiakkaiden turvallinen hoito ja työergonomiaan liittyvät seikat edellyttävät sänky-kannan uudistamista. Laboratorio, immunokemian analysaattori Laboratorioon hankittava immunokemian analysaattori on laite, jolla määritetään mm. sydäninfarktin merkki-aineiden sekä kilpirauhashormonien, eturauhashormonin ja muiden hormonien sekä lääkeaineiden pitoi-suuksia potilaan verenkierrossa. Erityisesti sydänmerkkiainetutkimusten nopea saatavuus potilaiden päivys-tysluonteisessa hoidossa on ensiarvoisen tärkeää. Laboratorion nykyinen laite on hankittu vuonna 1999 ja se on käyttöikänsä lopussa. Investointi on hyväksytty vuoden 2012 talousarviossa ja koska laboratoriotoiminnan mahdollista siirtoa selvitellään parhaillaan, investointia ei ole vielä ryhdytty tekemään. Laitetta ei hankita, mikäli laboratorio siirtyy sairaanhoitopiirin alaisuuteen. Vuoropäiväkoti kalusto Uusinvestointina hankittavat koneet ja kalustot uuteen vuoropäiväkotiin. Suun terveydenhuolto Hammashoitokonekantaa pitää uusia vähitellen ja vuosittain yksi laite, ettei jouduta tilanteeseen, jossa kaikki ovat vanhoja eikä varaosia enää saa. Huoltokulut vähenevät, kun konekantaa uusitaan. Uudet koneet autta-vat henkilökunnan rekrytoinnissa Dialyysin vedenpuhdistuslaitteisto Jokilaakson sairaalan peruskorjaukseen kuului dialyysiosaston siirtäminen alakertaan. Tilojen kunnostuksen yhteydessä tehtiin yhteistoimintasopimus dialyysin toiminnasta, jossa Keski – Suomen sairaanhoitopiiri luo-vutti Jämsän kaupungille dialyysin vedenpuhdistuslaitteiston käyttöön. Jämsän kaupunki siirtyy Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin 1.1.2013, jonka vuoksi on varauduttu dialyysilaitteiston siirtoon kaupungin omaisuudeksi. Erityisryhmien palvelukodin kalusteet Keski-Suomen Palvelurakennuttajien kanssa tehtävien palvelutalojen hankittavat irtaimet koneet ja laitteet sekä täydentävät uudet huonekalut sekä kalustot palvelukotien uusinvestoinnin yhteydessä. Lukion kalusto Lukion uusien kalusteiden hankintavaraus.

40

VI KÄYTTÖTALOUSOSA Organisaatiorakenteeseen on tehty vuodelle 2013 toimiala-, tulosalue- ja kustannuspaikkakohtaisia muutok-sia, mistä johtuen edelliset vuodet ovat vertailukelpoisia vain koko kaupungin ja liikelaitosten tasolla. Kaupunki yhteensä ilman liikelaitoksia ulkoiset ja sisäiset erät tp 2011 ta+lta 2012 ta 2013 ts 2014 ts 2015 Toimintatuotot 96 960 792 96 243 033 58 574 847 59 281 000 59 281 000 Myyntituotot 71 673 168 72 823 557 34 856 420 Maksutuotot 9 563 726 9 198 192 9 487 827 Tuet ja avustukset 2 827 171 2 692 380 2 994 850 Vuokratuotot 9 967 907 9 932 611 10 327 456 Muut tuotot 2 928 820 1 596 293 908 294 Valmistus omaan käyttöön 366 512 355 700 379 440 Toimintakulut 210 729 016 211 733 984 179 558 814 179 293 000 179 510 000 Henkilöstökulut 64 346 902 64 921 410 66 292 531 Palvelujen ostot 121 351 500 121 256 859 87 511 528 Aineet, tarvikkeet, tavarat 7 144 858 6 955 171 7 252 882 Avustukset 8 576 387 9 539 550 10 020 612 Vuokrat 8 002 288 7 900 014 8 085 571 Muut kulut 1 307 081 1 160 980 395 690 TOIMINTAKATE -113 401 712 -115 135 251 -120 604 527 -120 012 000 -120 229 000Verotulot 77 193 229 78 260 000 80 446 000 81 900 000 84 200 000Valtionosuudet 38 574 569 41 855 800 45 200 000 45 200 000 45 200 000Rahoitustuotot ja- kulut 273 584 -1 102 400 -909 800 -1 200 000 -1 500 000 Korkotuotot 515 815 413 600 400 200 400 000 400 000 Muut rahoitustuotot 882 480 134 000 140 000 Korkokulut lainoista 1 045 436 1 500 000 1 450 000 1 600 000 1 900 000 Muut rahoituskulut 79 275 150 000VUOSIKATE 2 639 670 3 878 149 4 131 673 5 888 000 7 671 000 Poistot käyttöomaisuudesta 6 675 181 6 611 737 6 695 750 6 680 000 6 680 000 Satunnaiset tuotot+/kulut- 2 173 107 Tilikauden tulos -1 862 404 -2 733 588 -2 564 077 -792 000 991 000 Poistoeron muutos 683 055 Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä -1 179 349 -2 733 588 -2 564 077 -792 000 991 000

41

Toimialakohtaiset tavoitteet ja määrärahat YLEISHALLINTO toimiala Yleishallinto tp 2011 ta+lta 2012 ta 2013 ts 2014 ts 2015 Toimintatuotot 1 871 947 2 421 902 3 697 666 3 699 000 3 699 000 Myyntituotot 1 415 353 1 464 687 3 119 846 Maksutuotot 4 800 7 200 Tuet ja avustukset 255 509 341 300 246 270 Vuokratuotot Muut tuotot 196 285 615 915 324 350 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 9 931 540 10 008 242 10 646 992 10 532 000 10 452 000 Henkilöstökulut 3 609 561 3 469 852 3 887 420 Palvelujen ostot 5 073 711 5 233 723 6 189 823 Aineet, tarvikkeet, tavarat 69 326 51 720 60 360 Avustukset 52 429 90 750 57 050 Vuokrat 243 252 248 262 271 979 Muut kulut 883 261 913 935 180 360 TOIMINTAKATE -8 059 593 -7 586 340 -6 949 326 -6 833 000 -6 753 000 Poistot käyttöomaisuudesta 114 263 59 820 122 080 117 000 117 000 Tilikauden tulos -8 173 856 -7 646 160 -7 071 406 -6 950 000 -6 870 000 Kaupunginvaltuusto Tulosalueen esimies: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kuntalain mukaan valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa. Tässä ominaisuudessa se päättää toimin-nan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä hallinnon järjestämisestä kaupungin toiminta-ajatuksen ja stra-tegian pohjalta. Talousarvio sisältää mm. valtuuston kokouspalkkiot, ansionmenetys- ja matkakorvaukset sekä koulutus- ja valtuustoseminaarikustannukset. Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudella 2013 – 2015 Kaupunginvaltuusto Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015Tulot Menot 102 323 86 520 86 520 100 641 90 000 90 000Toimintakate -102 323 -86 520 -86 520 -100 641 -90 000 -90 000Poistot Tilikauden tulos -102 323 -86 520 -86 520 -100 641 -90 000 -90 000 Kaupunginvaltuusto Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013Valtuuston kokoukset / päätökset 7 / 88 7 / 50 7 / 80 Valtuustoseminaarit 4 3 3 Valtuuston iltakoulut 2 3 3 Valtuustoaloitteet 13 15 15 Kaupungin asukasluku 22 517 22 691 22 517 Toimintakate € / as. - 4,54 -3,81 - 4,47 - Talouden tasapainottaminen - Kustannustehokkaiden palvelujen järjestäminen siten, että huomioidaan kaupungin talouden liikkumava-

ra - Metsä- ja ilmailuteollisuuden, matkailualan ja muun yritystoiminnan toimintaedellytysten edistäminen

42

Vaalit Tulosalueen esimies: vs. hallintojohtaja Anna-Liisa Juurinen Keskusvaalilautakunta on lakisääteinen kunnallinen lautakunta, joka toimii sekä kunnallisvaaleissa että valti-ollisissa vaaleissa. Keskusvaalilautakunta huolehtii yhdessä vaalikohtaisten vaalilautakuntien ja -toimikuntien kanssa laissa määrätyistä vaalien valmistelu-, järjestely- ja tarkastustehtävistä. Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudella 2013 – 2015 Ei säännönmukaisia vaaleja 2013, Europarlamenttivaalit 2014 ja Eduskuntavaalit 2015 Jämsän kaupungin äänestysaluejako on hyväksytty kuntien yhdistymisvaiheessa. Äänestysaluejako ei ole muuttunut, jokaisella äänestysalueella (8 kpl) on vaalipäivän äänestyspaikka. Ennakkoäänestyspaikkoja on 5 ja ennakkoäänestys suoritetaan kaupungin omana toimintana. Kaupunginhallituksen toimeksiannosta tullaan selvittämään äänestysalueiden lukumäärän vähentäminen, voimaan aikaisintaan vuoden 2014 vaaleihin. Viimeksi suoritetussa vaalissa vuonna 2012 äänioikeutettujen määrä oli 18.229. Vaalit Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015Tulot 34 603 34 600 34 600Menot 34 395 70 620 70 620 40 000 40 000Toimintakate 208 -36 020 -36 020 0 -40 000 -40 000Poistot Tilikauden tulos 208 -36 020 -36 020 0 -40 000 -40 000 Vaalit Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013Keskusvaaliltk:n kokoukset / asiat 4 / 24 6 / 15 0 Äänioikeutettujen lukumäärä 18 212 18 212 0 Kaupungin asukasluku 22 517 22 691 0 Toimintakate € / as. + 0,01 -1,59 0 Tarkastuslautakunta Tulosalueen esimies: kaupunginjohtaja Ilkka Salminen Tarkastuslautakunnan tulosalueeseen sisältyy kustannuspaikkoina tilintarkastus ja sisäinen tarkastus. Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastus-ta koskevat asiat. Lautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet to-teutuneet valtuuston päättämällä tavalla ja onko sisäinen valvonta riittävää sekä tutkii tilinpäätöksen sisältä-män tiedon oikeellisuuden ja riittävyyden. Tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista sekä toimenpiteiden riittävyyttä ja realistisuutta. Vuosille 2009-2012 valitun tarkastuslautakunnan toimikausi jatkuu siihen saakka, kunnes tilikauden 2012 tilintarkastus on suoritettu. Uusi tarkastuslautakunta valitaan kaudelle 2013-2016 valtuustossa tammikuussa 2013. Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudella 2013 – 2015 Kaupungin lakisääteiset tilintarkastuspalvelut valtuustokaudella 2013 – 2016 kilpailutetaan siten, että val-tuusto valitsee kaupungin tilintarkastajan alkuvuonna 2013 uuden tarkastuslautakunnan esityksestä. Tilintar-kastajan valinnan valmistelu on osa vanhan ja uuden tarkastuslautakunnan vastuulle kuuluvaa hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä.

43

Tarkastuslautakunta suorittaa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnin ja antaa työstään valtuustolle kuntalain edellyttämän arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunta hyväksyy arviointityönsä tueksi ohjeellisen arviointisuunnitelman vuosille 2013-2016. Arviointisuunnitelmaa tarkennetaan vuosittain laadittavalla työohjelmalla. Arvioinnin työohjelma sovitetaan yhteen tilintarkastajien työohjelman kanssa. Tarkastuslautakunta Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015Tulot 19 760 20 000 20 000Menot 60 377 112 990 112 990 36 250 36 000 36 000Toimintakate -60 377 -112 990 -112 990 -16 490 -16 000 -16 000Poistot Tilikauden tulos -60 377 -112 990 -112 990 -16 490 -16 000 -16 000 Tarkastuslautakunta Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013Tarkastusltk:n kokoukset / asiat 7 / 66 7 / 60 6 + 3 / 75 Tilintarkastuspäivät 26 35 35 Henkilöstö, vakin. 1 1 0 Kaupungin asukasluku 22 517 22 691 22 517 Toimintakate € / as. - 2,68 -4,98 -1,88 Kaupunginhallitus Tulosalueen esimies: kaupunginjohtaja Ilkka Salminen Kaupunginhallituksen tulosalueeseen sisältyy tulosyksikköinä kaupunginhallitus ja vuoden 2013 alusta pe-rustettu uusi tulosyksikkö strateginen maankäyttö. Kaupunginhallituksen tulosyksikköön sisältyy kustannuspaikkoina kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen projektit, työllistäminen (uusi kustannuspaikka, sisältyi aiemmin kaupunginhallituksen projekteihin), maaseu-tutoimi (siirretty hallintopalvelujen tulosyksiköltä), palo- ja pelastustoimi sekä elinkeinotoimi- ja matkailu. Stra-tegisen maankäytön tulosyksikköön sisältyy kustannuspaikkoina strateginen maankäyttö sekä maa- ja met-sätilat (siirretty kaupunginhallituksen tulosyksiköltä). Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudesta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täy-täntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Hallintosäännössä on erikseen määritelty päätösvallan delegointi. Hallinto: Kokouspalkkiot, ansionmenetys- ja matkakorvaukset (24 kokousta sekä iltakoulut ja muut hallituk-sen toimikunnat), Hallinnon vastuu- ja oikeusturvavakuutus sekä vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, jolla vakuutetaan kunnan järjestämään ja valvomaan toimintaan osallistuvat kuntalaiset, kaupunginhallituksen, -johtajan ja johtoryhmän koulutuspäivät sekä kaupunginhallituksen käyttövarat. Vuodesta 2013 lähtien palk-kamäärärahassa on apulaiskaupunginjohtajan palkasta 60 % (aiemmin 40 %). Edustus ja suhdetoiminta Yleinen kaupungin vieraanvaraisuus; huomionosoitukset eri tilaisuuksissa, yhdistysten ym. merkkipäivät, vuoden yrittäjä, menestyneet urheilijat, kutsunnat, veteraanipäivä sekä kaupunginjohtajan käyttövarat Avustukset ja jäsenmaksut Jäsenkunnan maksuosuus Keski-Suomen liitolle ja Kuntaliitolle, jäsenmaksut Päijänteen virkistysalueyhdis-tykselle, Pro Ysitielle sekä Kuntaliitolle seutukaupunkiverkoston jäsenyydestä, tekijänoikeusmaksut Grame-xille, Kopiostolle ja Teostolle sekä kohdeavustukset yhdistyksille mm. Jämsän Järvipelastajat ry ja tuki-ilmoitukset kolmeen joululehteen.

44

Kaupunginhallituksen projektit Vesuri ry 59.800 € - kaupunginhallituksen 18.9.2006 § 272 päätös osallistumisesta Vesuri-ryhmä ry:n

maaseudun kehittämisohjelmaan vuosina 2007 - 2013 Himoksen ulkoilureitistöhanke 7.000 € - maapohjakorvaukset 5.000 € (Kaupunginjohtajan päätös 13.6.2012 § 16) - erityisen oikeuden kirjaamiset 2.000 € maanmittauslaitokselle Muut projektit 50.000 € Ilmo -hanke - pitkäaikaisesta rakennemuutoksesta kärsineen alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn

parantaminen, uusien työpaikkojen synnyttäminen ja paikallisten kasvuyritysten tukeminen sekä yksilöllisten yrittäjyyspolkujen rakentaminen työnsä menettäneille 66.900 €

Jukolan viesti 100.000 € Työllistäminen Uusi kustannuspaikka, joka sisältyi aiemmin Kaupunginhallituksen projekteihin. - Velvoitetyöllistettävät, nuorten kesätyöllistäminen, kuntalisä, kesätyöseteli ja 4H -yhdistys. - Uusi menoerä, Avitukselle maksettavat työpajatoiminta, työllistämispalvelut, yksilövalmennus, etsivä

nuorisotyö ja luova paja (aiemmin sote tilaajan budjetissa) 192.890 € - Uusi menoerä, kolmen vuoden kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi 83.630 € v. 2013

(97.555 € v. 2014, 98.555 € v. 2015) Maaseututoimi Uusi laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa on tullut voimaan 1.4.2010. Lain perusteella kuntien tulee viimeistään 1.1.2013 lähtien muodostaa nykyistä suurempia hallinnollisia kokonaisuuksia. Yhteistoimin-ta-aluetta ovat olleet perustamassa Jämsä, Keuruu, Kuhmoinen, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Ruove-si ja Virrat. Jämsän kaupunki on mukana maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueessa siltä osin, kun se kos-kee kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen lakisääteisiä tehtäviä. Maaseututoimen henkilöstö, maaseu-tuasiamies ja maaseutusihteeri siirtyvät Keuruun alaisuuteen. Keuruu laskuttaa sopimuskuntien maksuosuu-det yhteistoiminta-alueen toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaan. Maksullisen lomittaja-avun sekä hyötyeläinten hoitamisesta aiheutuvien kustannusten subventointi jatkuu edelleen Palo- ja pelastustoimi Ostopalvelumaksuosuus Keski-Suomen pelastuslaitokselle (Jyväskylän kaupungin liikelaitos) Keski-Suomen kuntien hyväksymän yhteistoimintasopimuksen mukaan Elinkeinotoimi ja matkailu Jämsek Oy:lle ostopalvelumaksuosuus hallinto-, edunvalvonta-, yritys-, matkailu- ja aluekehittämispalvelujen tuottamiseen sekä aluekehittämisrahaston kartuttamiseen Strateginen maankäyttö Uusi tulosyksikkö, johon yhdyskuntatoimesta on siirtynyt kaupunginarkkitehti 75 % ja piirtäjä 25 %. Loppuosa työpanoksesta on yhdyskuntatoimessa. Maa- ja metsätilat Metsätilojen muokkaus-, istutus- ja raivaustyö sekä puukauppojen kustannukset metsänhoitosuunnitelman mukaisesti sekä metsänmyynnin tulot Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudella 2013 – 2015 Kaupunginhallitus Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015Tulot 325 584 360 400 772 075 210 830 210 000 210 000Menot 5 024 674 4 133 354 4 606 529 4 654 463 4 654 000 4 654 000Toimintakate -4 699 090 -3 772 954 -3 834 454 -4 443 633 -4 444 000 -4 444 000Poistot 111 887 Tilikauden tulos -4 810 977 -3 772 954 -3 834 454 -4 443 633 -4 444 000 -4 444 000 - Strategiatyön jatkaminen ja jalkauttaminen käytännön toimenpiteiksi

45

- Rakenteellisten toimenpiteiden toteuttaminen talouden tasapainottamiseksi - Konsernirakenteen tarkistaminen uusia palvelurakenteita palvelevaksi - Organisaatiorakenteen ja tilaaja-tuottajamallin tarkastelu vastaamaan saatuja kokemuksia ja tehtyjä uu-

distuksia - Jämsän seudun vetovoimaisuuden ja viihtyisyyden lisääminen, elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja

yritysmyönteisyys sekä yhteistyöverkoston ylläpitäminen - Maaseudun kehittymisestä ja elinvoimaisuudesta huolehtiminen Kaupunginhallitus Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013Hallituksen kokoukset / asiat 23 / 402 24 24 Hallituksen iltakoulut 11 5 5 Henkilöstö, vakin. 1,4 1,4 2,6 Kaupungin asukasluku 22 517 22 691 22 517 Toimintakate € / as. -208,69 -168,99 -197,63

Hallintopalvelut Tulosalueen esimies: vs. hallintojohtaja Anna-Liisa Juurinen Hallintopalvelujen tulosalueeseen sisältyy tulosyksikköinä hallintopalvelut ja vuoden 2013 alusta perustettu uusi tulosyksikkö tietohallinto (aiemmin kustannuspaikka). Hallintopalvelujen tulosyksikössä on vuoden 2013 alusta yhdistetty kustannuspaikat hallintopalvelut ja yh-teispalvelu (josta lähettipalvelut on siirretty hankinta- ja logistiikkapalvelujen tulosyksikköön), kustannuspaik-kana ollut tietohallinto on muutettu tulosyksiköksi, maaseututoimi siirretty kaupunginhallituksen tulosyksik-köön ja joukkoliikenne hankinta- ja logistiikkapalvelujen tulosyksikköön. Tiedotus, viestintä ja kaupunkimark-kinointi on siirretty kaupunginhallituksen tulosyksiköstä hallintopalveluihin ja yhteyspäällikön toimi on esitetty vakinaistettavaksi nimikkeellä viestintäpäällikkö. Lakkautettavalta tilaajahallinnon toimialalta on hallintopalve-luihin siirretty toimistosihteeri. Hallintopalvelut Hallinnossa hoidetaan kaupungin keskitetyt hallintopalvelut, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston kokousten valmistelu, kaupungin viestintä- ja tiedotustoiminta, kaupungin organisaation ja työmenetelmien kehittäminen yhteistoiminnassa muiden toimialojen kanssa, puhelinvaihde sekä postitus. Kaupungin puhelinvaihdejärjestelmä uudistetaan, kilpailutuksen jälkeen operaattoriksi valittiin Elisa Oyj. Uu-dessa järjestelmässä vaihteen hoito ei ole sidottu yhteen toimipisteeseen, joten vaihdetta voidaan hoitaa myös kaupungintalon neuvonnasta. Eläkkeelle jääneen puhelinvaihteen palvelusihteerin vakanssi poistetaan. Kaupungin ja muiden viranomaisten palveluja tarjotaan kuntalaisille yhteispalvelu-toimistoissa Kuorevedellä, Länkipohjassa ja Jämsänkoskella. Yhteispalvelutoimistojen määrää sekä aukiolopäiviä ja -aikoja tarkastel-laan asiakasmäärien perusteella. Toimintoja suunnataan asiakastarpeen mukaisiin toimistoihin. Yhteispalveluja hoitaa sivistystoimen henkilöstö oman toimensa ohella. Eläkkeelle jäävän yhteispalvelun palvelusihteerin vakanssi poistetaan. Tietohallinto Kaikki ICT -hankinnat suoritetaan tietohallintoyksikön kautta ja niitä koordinoi tietohallintopäällikkö. Hankin-nat perustuvat kaupungin toimialojen tilaukseen, toimialat tekevät talousarvioonsa määrärahavarauksen hankintoja varten. Tietohallinnon tehtävänä on kaupungin ICT –toimintojen (tarvittavat ohjelmis-tot/ohjelmistolaajennukset, lisenssit, laitteet ja tietoliikenneyhteydet) järjestäminen, kehittäminen ja uudista-minen. Vuoden 2013 aikana tullaan kilpailuttamaan seutuverkon datapalvelut, jotka nyt ostetaan Soneralta. Tietohallintolaki edellyttää julkishallinnon viranomaiselta kokonaisarkkitehtuurin suunnittelua, kuvaamista ja noudattamista tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi. Tietohallinto käynnistää työn talousarviovuonna.

46

Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudella 2013 – 2015 Hallintopalvelut Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015Tulot 1 170 715 1 334 087 1 334 087 1 715 836 1 716 000 1 716 000Menot 2 194 826 2 264 333 2 264 333 2 015 258 1 932 000 1 932 000Toimintakate -1 024 111 -930 246 -930 246 -299 422 -216 000 -216 000Poistot 376 44 820 44 820 87 340 87 000 87 000Tilikauden tulos -1 024 487 -975 066 -975 066 -386 762 -303 000 -303 000 Hallintopalvelut Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013Hallintopalvelut, hlöstö, vakin. 6 6 7+5,83 Yhteispalvelut, hlöstö, vakin. 7,7 7,7 Siirto hallintopalveluihin Tietohallinto, hlöstö, vakin. 7 7 9 Maaseututoimi, hlöstö, vakin. 1,6 1,6 Siirto Keuruulle Joukkoliikenne 1,3 1,3 Siirto hankintapalveluihin Kaupungin asukasluku 22 517 22 691 22 517 Toimintakate € / as. -45,48 -41,00 -14,88 - Hallintokulttuurin ja toimintojen kehittäminen ja uudistaminen organisaatiossa siten, että hallinto on kus-

tannustehokasta, nykyaikaista ja asiakasnäkökulma huomioonottavaa. - Hallintopalveluja järjestämällä ja uudistamalla aikaansaada kaupungin ylimmälle johdolle, muille toimie-

limille ja henkilöstölle tehokas työskentely-ympäristö koostuen toimivasta asiakirjahallinta-, tietohallinto- ja viestintäjärjestelmistä sekä muista hallintotoimen palveluista.

- Kaupungin omien ja muiden viranomaisten palvelujen järjestäminen yhteispalvelutoimistoissa Kuoreve-dellä, Länkipohjassa ja Jämsänkoskella

- Kaupungin sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä tavoitteena positiivinen, avoin, luottamusta herättävä ja yhteishenkeä vahvistava tiedottaminen

- Kaupungin tietohallinnon järjestäminen, kehittäminen ja uudistaminen siten, että käytössä on ajantasai-nen käyttöjärjestelmä ja ohjelmistot, vakioitu laiteympäristö ja ajantasaiset toimistotyökalut helpotta-maan, parantamaan ja nopeuttamaan työskentelyä eri toimialoilla.

Henkilöstöpalvelut Tulosalueen esimies: henkilöstöjohtaja Auli Korhonen Henkilöstöpalvelut huolehtii kaupungille työnantajana kuuluvista henkilöstöasioista, henkilöstösuunnittelusta, henkilöstöpalveluista sekä palkkahallintopalveluista. Henkilöstöpalveluihin kuuluvat myös kaupungin työsuo-jelu ja yhteistoiminta. Toiminnan tavoitteiden toteutuminen kuvataan toimintavuodesta laadittavassa erillisessä henkilöstökertomuksessa. Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudella 2013 - 2015 - Riskittömät palkanlaskennan toimintaketjut - Henkilökohtaisen harkinnanvaraisen palkanosan valmistelu (KVTES) - Työhyvinvointia edistävät henkilöstökäytännöt osaksi päivittäistä johtamista (esim. aktiivisen tuen malli,

työtapaturmien käsittely, riskien arviointi) - Ikäohjelman laatiminen - Henkilöstötyötä tukevien atk-järjestelmien ja henkilöstöraportoinnin kehittäminen Henkilöstöpalvelut Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015Tulot 223 670 210 740 210 740 790 000 790 000 790 000Menot 1 222 939 1 608 220 1 608 220 1 514 108 1 500 000 1 450 000Toimintakate -999 269 -1 397 480 -1 397 480 -724 108 -710 000 -660 000Poistot 2 000 Tilikauden tulos -1 001 269 -1 397 480 -1 397 480 -724 108 -710 000 -660 000

47

Talouspalvelut Tulosalueen esimies: talousjohtaja Ari Luostarinen Talouspalvelut vastaa kaupungin talousarvion ja -suunnitelman laadinnasta sekä valvoo osaltaan niiden toteutumista, koordinoi, kustannuslaskentaa ja laskentatoimen yhteistyötä. Talouspalvelukeskus seuraa ja ohjeistaa kaupungin kirjanpidon sekä omaisuuden ja rahavarojen hoitoa. Rahoitusta ja suunnittelua koordi-noidaan koko kaupunkikonsernin tasolla. Kaupungin talousohjauksessa pyritään tuotepohjaiseen budjetointiin suunnitelmakaudella niiltä osin, kuin se on järkevää. Uusi talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmä luodaan vuosina 2013 - 2014. Kirjanpidon ja muun kaupungin taloushenkilöstön yhteistyötä tiivistetään. Konsernin yhtiöiden kirjanpitojen siirtäminen kau-pungin omaksi toiminnaksi aloitetaan vuoden 2013 aikana. Vuonna 2013 hankitaan kirjanpidon raportointijär-jestelmä, jotta kirjanpidosta ja taloussuunnitelmasta saadaan paremmin ajantasaista tietoa. Käytössä on hajautettu ostolaskujen sähköinen tarkastus- ja hyväksymisjärjestelmä. Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudella 2013 – 2015 Talouspalvelut Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015Tulot 117 375 70 400 70 400 474 190 475 000 475 000Menot 1 292 007 1 259 030 1 259 030 1 363 373 1 360 000 1 330 000Toimintakate -1 174 632 -1 188 630 -1 188 630 -889 183 -885 000 -855 000Poistot 15 000 15 000 30 000 30 000 30 000Tilikauden tulos -1 174 632 -1 203 630 -1 203 630 -919 183 -915 000 -885 000

ta 2011 ta 2012 ta 2013Osuus verotuskustannuksista 551.215 544.000 545.000 Toimintakate €/asukas -52,16 -52,38 -39,48

- Talous tasapainotetaan siten, että Jämsän kaupunkikonsernilla on mahdollisuus selvitä taloudellisen

laskusuhdanteen ylitse. Ohjenuorana ovat valtuuston hyväksymät tasapainotus ja rakennemuutosoh-jelmat, jotka päivitetään. Tavoitteena on, että vuosikate nostetaan tasapainotusohjelman mukaisesti tasapainoisen talouden tasolle (15 Meur).

- Talous- ja toiminta sovitetaan yhteen, tavoitteena on kaupungin käyttötalouden kulurakenteen oikai-seminen.

- Talouden seurantaa parannetaan poistamalla päällekkäisyyksiä edelleen talouden hoidossa. - Raportoinnin informatiivisuuden tasoa nostetaan päätöksenteon pohjaksi. - Konsernin yhtiöiden määrää vähennetään valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti myymällä ja

purkamalla erillisiä tarpeettomia yhtiöitä. - Konsernin kirjanpitojen vastaanoton resurssointi ja suunnitelma valmistuu alkuvuonna 2013. Suunni-

telma kertoo missä aikataulussa konserniyhtiöiden talouden hoito otetaan kaupungin tehtäväksi. - Taloustoimen ja toimialojen taloushenkilöstön yhteistyötä parannetaan siten, että taloushenkilöstö

kokonaisuutena palvelee keskitetysti koko organisaation talouden suunnittelua ja seurantaa. Vuoden 2013 aikana järjestetään kirjanpidon ja taloussuunnittelun resurssit vahvaksi informaatioyksiköksi joka tukee koko organisaation päätöksentekoa ja suunnittelua.

- Uusia toimintatapoja ja taloudellisen kokonaisuuden tietämystä lisätään mm. kouluttamalla tulosaluei-den ja –yksiköiden vetäjiä talousjärjestelmien hyödyntämiseen.

- Yhteistyössä henkilöstöhallinnon ja hallintopalveluiden tietojärjestelmäyksiköiden kanssa automatisoi-daan rutiinikäytänteitä taloudellisen toiminnan yhteensovittamiseksi ja sujuvuuden lisäämiseksi. Erityi-senä painopisteenä on toimialojen tukeminen talouden seurannan järjestelmän luomisessa.

Hankintapalvelut Tulosalueen esimies: Hankintajohtaja Kari Paunonen Hankintapalvelut on yleishallinnon toimialalle vuoden 2013 alusta perustettu uusi tulosalue, johon on siirretty kustannuspaikoiksi lakkautettavalta tilaajahallinnon toimialalta hankintapalvelut sekä hallintopalvelujen tulos-alueelta joukkoliikenne ja lähettipalvelut.

48

Hankintatoimi kehittää kaupungin hankintatoimen järjestämistä siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mah-dollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina hankintatoi-minnan hallinnan parantamiseksi. Hankintatoimi valmistelee kaupungin hankintastrategiaa ja hankintaohjeita, kehittää ja koordinoi kaupungin hankintatointa sekä ostopalvelusopimusten toteutumisen seurantaa yhteistyössä kaupungin eri toimialojen hankinnoista vastaavien viranhaltijoiden kanssa. Hankintatoimi osallistuu asiantuntijana kaupungin eri toimi-alojen hankinta-asiakirjojen ja hankintaprosessien valmisteluun sekä avustaa tarjousten vertailussa ja pää-tösehdotusten valmistelussa. Hankintapalvelut Hankintatoimen materiaalikeskus hankkii, varastoi ja toimittaa keskitetysti eri toimipisteiden tarvitsemia tar-vikkeita. Suurimpia tarvikeryhmiä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon tarvikkeet, toimisto- ja esiopetus /päiväkotitarvikkeet, pehmopaperit ja siivoustarvikkeet sekä kalusteet, laitteet ja kojeet. Hankinnat kilpailute-taan suurimmalta osin yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Yhteishankintayhtiö KL-Kuntahankinnat Oy:n kanssa. Hankintatoimi osallistuu suunnitelmissa olevan Logistiikkakeskuksen perusta-misprojektiin. Joukkoliikenne Henkilöliikenne Kaupungin ostoliikenne sisältää liikennöinnin järjestämisen alueilla Kaipola-Jämsä-Jämsänkoski, Jämsä-Himos (kouluvuoden aikana), Jämsä-Kuorevesi sekä Jämsänkoski-Koskenpää. Jämsä kuuluu Jyväskylän alueeseen ja Tampereen itäiseen seutulippualueeseen. Seutulippu on seutulippu-alueeseen kuuluvien kuntien, valtion ja liikennöitsijöiden tukema edullinen lipputuote. Joukkoliikennevuorot Kuoreveden alueella sekä palvelu- ja asiointiliikenne Länkipohjan ja Jämsänkosken alueella hoidetaan takseilla. Uutena menoeränä ovat vammaispalveluista siirtyneet vammaispalvelun asiointikuljetukset. Osto- ja asiointiliikennöinnin sopimukset päättyvät toukokuun lopussa vuonna 2013 ja kilpailutetaan koulu-kuljetusten yhteydessä (logistikon tehtäviin kuuluu myös koulu- ja ateriakuljetusten suunnittelu ja kilpailutus sekä järjestelyjen toteuttaminen). Tavaraliikenne Sisäisen postin kuljetus siirtyi vuoden 2012 alusta Jämsän Ateria liikelaitokselta kaupungin joukkoliikenteen alle omana toimintonaan sisältäen autolähetin ja lähettiauton kustannukset. Jämsän ja Jämsänkosken alueella suurien kohteiden pyykinjakelu hoidetaan ulkopuolisen liikennöitsijän toimesta, samalla autolla hoidetaan Kuoreveden, Länkipohjan ja Kuhmoisten pyykki-, materiaali-, lääke- ja sisäisen postin kuljetukset. Nykyinen sopimus on voimassa vuoden 2012 loppuun ja kilpailutetaan vuodelle 2013. Lähettikeskus Sairaalalla sijaitseva lähettikeskus hoitaa suurimman osan kaupungin sisäisestä ja ulkoisesta postituksesta sekä Jokilaakson Terveys Oy:n postituksen ja sairaalan sisäisen postin kierron. Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudella 2013 – 2015 Hankintapalvelut Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015Tulot 487 050 488 000 488 000Menot 962 899 920 000 920 000Toimintakate 0 0 0 -475 849 -432 000 -432 000Poistot 4 740Tilikauden tulos 0 0 0 -480 589 -432 000 -432 000 Hankintapalvelut Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013Hankintapalvelut, hlöstö, vakin. 4 Joukkoliikenne, hlöstö, vakin. 2,1 Lähettikeskus, hlöstö, vakin. 1 Kaupungin asukasluku 22 517 Toimintakate € / as. -19,07

49

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI toimiala Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta muodostavat 1.1.2013 alkaen kuntalain 76 §:n 2 momentin mukaisen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen siten, että järjestämisvastuu on Jämsän kaupungilla, järjes-tämisen ja tilaamisen valmistelun ja toimeenpanon vastuu on yhteisellä sosiaali- ja terveyslautakunnalla. Sosiaali- ja terveyslautakunta ja yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveystoimi kuuluvat vastuukunnan hallin-toon. Yhteistoiminta-alueen tehtävinä ovat kunnille kuuluvien lakisääteisten ja sopijakuntien yhteisesti hyväksymi-en muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. Yhteistoiminta-alue sekä ostaa, tuottaa itse ja välit-tää palveluita. Yhteistoiminta-alueen hallinto hoitaa sosiaali- ja terveystoimen kunnille kuuluvat viranomais-tehtävät. Jämsän kaupungin palveluiden järjestämisvastuuseen kuuluu oikeus ja velvollisuus huolehtia sopi-muksen piiriin kuuluvien palveluiden saatavuudesta yhteistoiminta-alueella. Hallinnon järjestämisessä nouda-tetaan vastuukuntana toimivan Jämsän kaupungin valtuuston hyväksymää hallintosääntöä ja sen nojalla annettuja muita määräyksiä ja ohjeita. Toiminnan vuosittaiset ja taloussuunnitelmakauden tavoitteet määrittelevät sopijakuntien valtuustot vuosittain tehtävän tilauksen yhteydessä. Kuntien tavoitteet sovitetaan yhteen neuvotteluissa tilausten yhteistoiminta-alueen tuottamien tai välittämien palveluiden tai palvelukokonaisuuksien sisällöistä. Neuvotteluja käyvät sopi-jakuntien edustajat yhteistä sosiaali- ja terveyslautakuntaa edustavien henkilöiden kanssa. Yhteistoiminta-alueella järjestetään kustannustehokkaat, tarkoituksenmukaiset ja kaikkien yhteistoiminta-alueen asukkaiden saatavilla olevat laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Erityisenä tavoitteena on Joki-laakson sairaalan tarkoituksenmukaisen työnjaon kehittäminen yhdessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kans-sa. Kustannusten kohdentaminen tapahtuu erillisen sopimuksessa olevan liitteen mukaisesti. Pääperiaattee-na kohdentamisessa on aiheuttamisperiaate. Sopijakuntien yhteinen toimielin on 9 jäseninen sosiaali- ja terveyslautakunta, jossa Jämsän kaupungilla on 7 jäsentä ja Kuhmoisten kunnalla 2 jäsentä. Jäsenille nimetään varajäsenet. Yhteistoiminta-alueen kunnat nimeävät hallituksistaan yhden edustajan sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Hallituksen edustajilla on puheval-ta, mutta ei äänivaltaa lautakunnan kokouksissa. Lautakunnalla on jaosto, jossa on 5 jäsentä ja varajäsentä yksilöasioiden päättämistä varten. Jaoston jäsenet ja varajäsenet on valittu lautakunnan jäsenistä ja varajä-senistä siten, että kaikki sopijakunnat ovat edustettuina jaostossa. Sosiaali- ja terveyslautakunta toimii Jämsän kaupungin organisaatiossa ja siihen sovelletaan kuntalain ja erityislakien määräyksiä tältä pohjalta. Lautakunnan toimikausi on valtuuston toimikausi. Lautakunnan tehtä-vistä ja esittelystä määrätään Jämsän hallintosäännössä. Sosiaali- ja terveyslautakunta toimii myös tervey-denhuoltolain 12 §:n mukaisena terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahona. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja turvaaminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen erilaisilla toimenpiteillä yhdessä muiden toimijoiden kanssa on sosiaali- ja terveystoimen tärkeimpiä tehtäviä. Yhteis-toiminta-alueen väestömäärä on noin 25 000 asukasta ja alue on pinta-alaltaan hyvin laaja. Alueen väestö ikääntyy ja erityisesti yli 85 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy huomattavasti nykyisestä. Tästä syystä eri-tyisesti vanhusten palveluiden alueella tullaan tarvitsemaan erilaisia tapoja hoitaa palvelujen kysynnän kas-vu. Myös lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen tulee suunnata voimavaroja. Yhteistoiminta-alueella on vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa yhteensä noin 700 henkilöä. Määräaikaista henkilökuntaa on tämän lisäksi noin 300 määrän vaihdellessa eri vuodenaikoina. Henkilöstö on Jämsän kau-pungin palveluksessa olevaa ja sitä käytetään koko alueella tarpeen mukaan turvaten kaikissa yksiköissä kulloinkin tarvittava henkilökuntamitoitus. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä on jo nyt pulaa ja eläk-keelle on siirtymässä vuosittain 20-30 henkilöä. Koulutetun henkilöstön saannin turvaaminen ja erityisesti lääkäri-, hammaslääkärityövoiman riittävyys on yhteistoiminta-alueen toiminnan osalta erityisen tärkeää. Henkilöstön riittävyyden ja osaamisen turvaamiseksi sekä sen tehokkaan käytön varmistamiseksi yhteistoi-minta-alueella on käytössä vakinaisia varahenkilöitä, joiden käyttöä koordinoidaan yhdestä yksiköstä. Toimialalla panostetaan palvelujen laadun valvontaan ja uudistamiseen sekä muuhun kehittämistyöhön eri-tyisesti hyvinvointi- ja kehittämisyksikön toimesta. Asiakaslähtöisyyttä lisätään palvelutuotannossa.

50

Sosiaali- ja terveystoimen toiminta jakaantuu seuraaviin tulosalueisiin:

- sosiaali- ja terveystoimen hallinto - sosiaalityö ja perhepalvelut - vammaispalvelut - vanhuspalvelut - terveyspalvelut - erikoissairaanhoito

Tulosalueet jakaantuvat tulosyksiköihin ja edelleen kustannuspaikkoihin. Palvelujen tilaukset tehdään tulos-alueittain hallinnon tulosaluetta lukuun ottamatta, koska sen kulut kohdistetaan eri yksiköille.

Yhteistoiminta-alueen toiminnalliset tavoitteet

- Palvelujen järjestäminen ja palvelutilausten toteutuminen sovitulla tavalla - Palvelujen laadun ja kustannustehokkuuden toteutuminen - Henkilöstön osaamisen ja saatavuuden turvaaminen - Asiakaslähtöisyyden lisääminen

Sosiaali- ja terveystoimi toimiala tp 2011 ta+lta 2012 ta 2013 ts 2014 ts 2015 Toimintatuotot 64 688 540 65 432 007 37 906 621 37 696 000 37 696 000 Myyntituotot 56 287 510 57 192 755 27 971 054 Maksutuotot 5 618 457 5 418 652 6 359 327 Tuet ja avustukset 1 628 774 1 563 000 2 181 490 Vuokratuotot 740 459 942 250 1 100 900 Muut tuotot 413 340 315 350 293 850 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 64 496 774 67 298 787 115 453 623 115 563 000 115 813 000 Henkilöstökulut 32 747 914 33 076 070 33 958 340 Palvelujen ostot 19 937 794 21 141 393 67 120 615 Aineet, tarvikkeet, tavarat 2 208 393 2 257 830 2 593 356 Avustukset 7 023 535 7 865 400 8 553 787 Vuokrat 2 512 456 2 915 899 3 186 805 Muut kulut 66 682 42 195 40 720 TOIMINTAKATE 191 766 -1 866 780 -77 547 002 -77 867 000 -78 117 000 Poistot käyttöomaisuudesta 191 696 188 220 389 300 390 000 390 000 Tilikauden tulos 70 -2 055 000 -77 936 302 -78 257 000 -78 507 000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Tulosalueen esimies: sosiaali- ja terveysjohtaja Tuula Liehu Tulosalue järjestää sosiaali- ja terveystoimen hallintopalvelut sisältäen potilasasiamies- ja sosiaaliasiamies-toiminnan, koko toimialan hyvinvointi- ja kehittämispalvelut sekä henkilöresurssiyksikön palvelut sisältäen varahenkilö-, asiantuntija- ja osastonsihteeriyksikköpalvelut. Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet - Palvelujen järjestäminen ja palvelutilausten toteutuminen sovitulla tavalla - Palvelujen valvonta ja toiminnan ohjaus - Keskitetty kustannustehokas sijaistoiminnan ohjaus - Henkilöstöresurssiyksikön toiminnan tehostaminen lisäämällä 10 uutta lähihoitajan vakanssia; samalla

määräaikaisten sijaisten käyttöä vähennetään So-te hallinto Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015Toimintatulot 693 146 683 191 683 191 4 113 100 4 113 000 4 113 000Toimintamenot 656 653 650 991 650 991 6 189 358 6 180 000 6 180 000Toimintakate 36 494 32 200 32 200 -2 076 258 -2 067 000 -2 067 000Poistot 36 494 32 200 32 200 122 170 122 000 122 000Tilikauden tulos 0 0 0 -2 198 428 -2 189 000 -2 189 000

51

Sosiaalityö ja perhepalvelut Tulosalueen esimies: tulosaluejohtaja Heikki Oksanen Tulosalue järjestää sosiaalityön, perhepalvelukeskuksen ja päihde- ja mielenterveyspalvelut. Alueella on sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon toimintoja. Sosiaalityö ja perhepalvelut tukevat yhteistoiminta-alueen asukkaiden väestön hyvinvointia varhaisen puut-tumisen, oikean hoidonporrastuksen ja moniammatillisen yhteistyön osalta. Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet - Toimintojen turvaaminen ja säilyttäminen monipuolisina koko yhteistoiminta-alueella - Lasten ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen siten, että ongelmien syntymistä voidaan ehkäistä var-

haisella puuttumisella (määräaikaisten sosiaalityöntekijän/palveluohjaajan, perhetyöntekijän ja kodinhoi-tajan toimien/virkojen vakinaistaminen)

- Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen yhteistyötahojen kanssa - Jämsä-Kuhmoinen alueen sosiaalipäivystysjärjestelmän toteuttaminen yhteistyössä Mobile-kuntien

kanssa - Uuden asetuksen mukaisten suositusten toteutuminen neuvolatoiminnassa sekä koulu- ja opiskeluter-

veydenhuollossa - Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen - Päihde- ja mielenterveyspalveluja kehitetään valtuuston v. 2011 hyväksymän ”Päihde- ja mielenterveys-

suunnitelma vuosille 2010 - 2016” linjausten mukaisesti.

Sosiaalityö ja perhepal-velut Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015Tulot 14 975 998 14 677 794 14 677 794 6 356 509 6 350 000 6 350 000Menot 14 914 185 14 677 794 15 851 794 19 543 635 19 460 000 19 310 000Toimintakate 61 813 0 -1 174 000 -13 187 126 -13 110 000 -12 960 000Poistot 2 000 2 000 2 000Tilikauden tulos 61 813 0 -1 174 000 -13 189 126 -13 112 000 -12 962 000

Vammaispalvelut Tulosalueen esimies: tulosaluejohtaja Heikki Oksanen Tulosalue järjestää vammaispalvelun, perhetyön ja palveluohjauksen, KEVA avopalvelut, vammaisten asu-mispalvelut, vammaisten työ- ja päivätoiminnan sekä yhteisiä vammais- ja vanhuspalveluja mm. omaishoi-don tuki, perhehoito ja shl-kuljetuspalvelut Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan alueelle. Toiminnan tavoitteena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia yhdenvertaisena yhteis-kunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisen henkilön yhteiskunnassa kohtaamia esteitä. Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet - Jämsässä yhden uuden 15-paikkaisen vammaisten asuntoryhmän suunnittelu ja rakennuttaminen sekä

asuntola Lamminhovin asuntoryhmän suunnittelu ja rakennuttaminen yhteistyössä Keski-Suomen Palve-lurakennuttajat Oy:n kanssa.

- Kehitysvammaisten ihmisten suunnitelmallinen asumis- ja muuttovalmennus. - Vammaisten lasten tilapäishoidon järjestämisen vaihtoehtoja kehitetään: - Henkilökohtaisen avun järjestämistapojen ja avustajien työnantajien tuen kehittäminen Vammaispalvelut Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015Tulot 7 700 609 7 443 809 7 383 809 1 888 133 1 888 000 1 888 000Menot 7 700 609 7 433 809 8 161 809 9 903 707 9 903 000 9 903 000Toimintakate 0 10 000 -778 000 -8 015 574 -8 015 000 -8 015 000Poistot 10 000 10 000Tilikauden tulos 0 0 -788 000 -8 015 574 -8 015 000 -8 015 000

52

Vanhuspalvelut Tulosalueen esimies: vanhuspalvelujohtaja Mai-Stiina Lampinen Vanhuspalvelut järjestää vanhusten kotihoidon, vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja yhteisissä van-huspalveluissa vanhusten palvelujen sosiaalityön ja palveluohjauksen, kotisairaala-, muistipoliklinikka-, kotiu-tustiimi- ja vanhusten kuntoutuspalvelutoiminnan Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan muodostamalla sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueella. Vanhusten palveluiden strategian mukainen palvelurakennemuutos jatkuu. Laitoshoitopaikkoja vähennetään suunnitelmakaudella edelleen ja tehostetun palveluasumisen paikkoja lisätään. Tehostetun palvelu-asumisyksikön rakennuttamisen viivästyttyä laitospaikkojen vähentäminen aloitetaan vähentämällä vuode-osastoilta 11 ja 12 20 paikkaa 1.1.2013 lähtien. Korvaavat paikat hankitaan ostamalla vastaava paikkamäärä kilpailutuksen jälkeen. Vuoden 2013 investointihankkeena on 60-paikkaisen tehostetun palveluasumisyksi-kön rakennuttaminen. Toiminnan käynnistyessä uudessa kiinteistössä henkilökuntaresursseja järjestellään uudelleen. Uuden yksikön vaatimat henkilöstöresurssit saadaan osittain lakkautettujen laitoshoitopaikkojen henkilöstöstä, mutta myös uuden henkilöstön palkkaaminen on välttämätöntä ikääntyvän väestön palvelutar-peen kasvaessa. Laitoshoitopainotteisuuden purkamiseksi ja tehostetun asumispalvelun lisäämiseksi muute-taan Linnakartanon vanhainkoti tehostetun asumispalvelun yksiköksi vuoden 2013 aikana ja Lukkoilakoti vuonna 2014. Vuonna 2011 aloitettu vanhusten perhehoito tukee kotona omaistaan hoitavien vapaapäivien järjestelyjä ja vähentää osaltaan laitoshoidon tarvetta. Palveluohjauksen sisältöä kehitetään ja hyödynnetään nykyistä paremmin erilaisia laadun seurantaan tarkoi-tettuja mittareita asiakastyössä. Otetaan käyttöön erilaisia teknologisia ratkaisuja, jotka edistävät asiakkaan selviytymistä kotona ja vähentävät henkilökunnan työtä. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa vahvistetaan ja tiedotusta lisätään. Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet

- tarkoituksen mukaisten ja toimivien palvelujen turvaaminen yhteistoiminta-alueella - vanhusten palveluiden strategian ja vanhusten palveluiden henkilöstöstrategian toteuttamisen jatkami-

nen; palvelurakennemuutos laitoshoidosta avohoitopainotteisempaan suuntaan sekä muutoksen tarvit-semat henkilöstöresurssien lisäykset

- asiakaspalvelun laadun turvaaminen - henkilöstön osaamisen, työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin tukeminen Vanhuspalvelut Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015Tulot 32 343 740 32 849 425 32 969 425 13 125 689 13 120 000 13 120 000Menot 32 228 540 32 772 025 32 985 025 36 439 783 36 020 000 36 020 000Toimintakate 115 200 77 400 -15 600 -23 314 094 -22 900 000 -22 900 000Poistot 115 200 77 400 77 400 78 100 78 000 78 000Tilikauden tulos 0 0 -93 000 -23 392 194 -22 978 000 -22 978 000

Terveyspalvelut Tulosalueen esimies: hallintoylilääkäri Heimo Lajunen Tulosalue järjestää osin ostopalveluna perusterveydenhuollon lääkäreiden ja hoitajien avosairaanhoidon vastaanottopalvelut, perusterveydenhuollon ympärivuorokautiset päivystyspalvelut, työterveyshuollon palve-lut, suun terveydenhuollon palvelut, lääkehuollon palvelut, laboratoriopalvelut sekä kuntoutuspalvelut. Tulosalueeseen sisältyy myös ympäristöterveydenhuollon ostopalvelut Jämsän kaupungille Keuruun johta-malta yhteistoiminta-alueelta. Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet - Avohoito: Lääkäri-hoitaja –parityöskentelyä käytetään ja kehitetään edelleen (ostopalvelut, avovas-

taanotot

53

- Työterveyshuolto: Varhaisen puuttumisen mallia kehitetään edelleen - Suun terveydenhuolto: Hoitotakuun rajoissa pysyminen - Fysioterapia: Tavoitteena on kuntalaisten omatoimisen liikkumisen sekä työ- ja toimintakyvyn tukeminen

ja edistäminen Terveyspalvelut Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015Tulot 4 395 378 4 470 179 4 470 179 9 343 724 9 145 000 9 145 000Menot 4 201 694 4 417 059 4 417 059 18 393 010 18 500 000 18 500 000Toimintakate 193 684 53 120 53 120 -9 049 286 -9 355 000 -9 355 000Poistot 35 999 53 120 53 120 82 910 83 000 83 000Tilikauden tulos 157 686 0 0 -9 132 196 -9 438 000 -9 438 000 Erikoissairaanhoito Tulosalueen esimies: hallintoylilääkäri Heimo Lajunen Tulosalue järjestää yhteistoiminta-alueen erikoissairaanhoidon palvelut ostamalla ne Pirkanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiireistä, Jokilaakson Terveys Oy:ltä sekä muilta palveluntuottajilta. Tulosalueeseen sisältyy myös Jämsän kaupungin dialyysiyksikön toiminta. Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet - Jämsän ja Kuhmoisten osalta sairaanhoitopiirin vaihdokseen liittyvien toimintojen sujuva siirtyminen Pir-

kanmaan sairaanhoitopiiriin - Yhteistyö ja palvelusopimukset Jokilaakson Terveys Oy:n, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Keski-

Suomen sairaanhoitopiirin kanssa toteutuvat sovitulla tavalla - Yhteistyö Jokilaakson sairaalan ja Mäntän sairaalan välillä kehittyy nykyisestä ja toteutuu sovitun mukai-

sesti Erikoissairaanhoito Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015Tulot 4 579 668 5 247 609 5 247 609 3 079 466 3 080 000 3 080 000Menot 4 795 093 5 232 109 5 232 109 24 984 130 25 500 000 25 900 000Toimintakate -215 424 15 500 15 500 -21 904 664 -22 420 000 -22 820 000Poistot 4 004 15 500 15 500 104 120 105 000 105 000Tilikauden tulos -219 428 0 0 -22 008 784 -22 525 000 -22 925 000

54

SIVISTYSTOIMI toimiala Sivistystoimi tp 2011 ta+lta 2012 ta 2013 ts 2014 ts 2015 Toimintatuotot 2 844 286 2 843 558 2 877 530 2 914 000 2 914 000 Myyntituotot 685 012 648 900 721 400 Maksutuotot 1 322 515 1 403 390 1 416 800 Tuet ja avustukset 468 025 447 230 410 980 Vuokratuotot 144 593 172 750 133 400 Muut tuotot 224 141 171 288 194 950 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 37 161 600 37 577 182 38 343 476 38 165 000 38 245 000 Henkilöstökulut 22 164 456 22 626 318 23 044 124 Palvelujen ostot 8 478 258 8 504 185 9 039 890 Aineet, tarvikkeet, tavarat 771 209 784 350 777 256 Avustukset 1 216 521 1 380 300 1 211 575 Vuokrat 4 458 161 4 224 029 4 218 621 Muut kulut 72 995 58 000 52 010 TOIMINTAKATE -34 317 314 -34 733 624 -35 465 946 -35 251 000 -35 331 000 Poistot käyttöomaisuudesta 156 450 244 670 252 890 251 000 251 000 Tilikauden tulos -34 473 764 -34 978 294 -35 718 836 -35 502 000 -35 582 000 Sivistystoimen hallinto Tulosalueen esimies: sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen Toimivat, kehittyvät ja taloudellisesti järjestetyt palvelut

- Toimialan johtamisessa kaikilla tasoilla kaupungin vaikea taloudellinen tilanne on keskeisesti huomi-oon otettava. Vain terve talous antaa mahdollisuuden palvelujen tuottamiseen, järjestämiseen ja ke-hittämiseen. Henkilöstön luontainen poistuma hyödynnetään.

- Palvelustrategian toimeenpanon jatkaminen - Vuoropäiväkoti-päiväpäiväkodin suunnittelu ja kalustamisen valmistelu - Lukion sijoittumispäätöksen jälkeen toteutuksen suunnittelu ja valmistelu sekä yleisjohtaminen - tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen ja uusintaminen - Tavoite arvioidaan v. 2013 talousarvion toteutumisena

Laadukas ja turvallinen palvelutuotanto

- Tulosalueiden perustehtävässä onnistumisen tukeminen - Tavoitteita tukeva hanketoiminta - Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman valmistelu - Tavoite 2 arvioidaan sanallisesti toteutumisena

Moni-ilmeiset ja aloitteelliseen yhteistyöhön perustuvat palvelut - Sivistyspalvelujen, elinkeinoelämän, järjestöjen yhteistyö; arvioidaan uusien avauksien näkökulmas-

ta - aluemallin suunnittelun ja toteutuksen edistäminen - Tavoite 3 arvioidaan sanallisesti

Kaupungin sisäisen toimintakulttuurin edistäminen ja uudistaminen

- Elämänlaatupalvelut-tulosalueen käynnistymisen ja toiminnan tukemisen edistäminen - Päivähoidon aluejaon uudistaminen - Tavoite 4 arvioidaan sanallisesti

Siv.toimen hallinto Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2014Tulot 1 949 1 500 1 500 630 1 000 1 000Menot 404 422 287 045 287 045 390 861 390 000 390 000Toimintakate -402 473 -285 545 -285 545 -390 231 -389 000 -389 000Poistot 3 092 2 670 2 670Tilikauden tulos -405 565 -288 215 -288 215 -390 231 -389 000 -389 000

55

Varhaiskasvatuspalvelut Tulosalueen esimies: Varhaiskasvatusjohtaja Merja Huolman-Rihkajärvi Varhaiskasvatus tarjoaa lapselle turvallisen, kehitykselle ja oppimiselle suotuisan kasvuympäristön ottaen huomioon myös lapsen erityispiirteet. Toiminnan lähtökohtina ovat palveluhenkisyys, luottamuksellisuus, kasvatuskumppanuus ja lapsilähtöisyys. Laadukkaan vanhempien kasvatustyötä tukevan varhaiskasvatuksen tarjoaminen perheille on varhaiskasva-tuksen keskeisin tavoite. Varhaiskasvatus muodostaa perustan alle kouluikäisten lasten hoidolle, kasvatuk-selle ja opetukselle. Varhaiskasvatuspalvelut koostuvat perhepäivähoidosta, ryhmäperhepäivähoidosta, päi-väkotihoidosta, vuorohoidosta, hoitajan palkkaamisesta kotiin, erityispäivähoidosta, tuetusta varhaiskasva-tuksesta, kotihoidon tuesta ja esiopetuksesta. Vaikka syntyneitten määrässä ei juurikaan ole tapahtunut muutoksia, on väestöennuste aleneva. Päivähoi-don piiriin tulevien määrä ikäluokistaan on kasvanut parina viime vuonna, joten päivähoidon kysynnän olete-taan olevan seuraavina vuosina tämän hetkisellä tasolla. (Tilastokeskuksen tietokanta 28.9.2012: todellinen 0-6 v.määrä v. 2012 1438, ennuste v. 2013 1442, ennuste v. 2014 1420, ennuste 2015 1415). Päivähoito toimii myös lastensuojelullisena avohuollon tukitoimena perustuen perheille laadittuihin asiakas-suunnitelmiin. Tukitoimia tarvitsevien perheitten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Vuorohoidossa olevien lasten määrän odotetaan lähivuosina edelleen kasvavan. Poikkeavien työaikojen yleistyminen lisää vuorohoidon tarvetta. Kaikista päivähoidossa olevista lapsista n. 8 % tarvitsee vuorohoi-toa, Jämsässä vastaava luku enimmillään on 12,2 %. Valtioneuvoston 28.6.2012 antamassa asetuksessa säädetään, että Opetushallituksen tulee hyväksyä ope-tussuunnitelman perusteet niin, että asetuksen mukaiset paikalliset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään 2016. Opetushallitus käynnistää v. 2012 valtioneuvoston asetuksen pohjalta opetussuunnitelmi-en perusteiden valmistelun. Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudella 2013 – 2016 Taloudelliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite TP 2011 TA 2012 TA 2013Euroa / lapsi 11694 10160,53 11974,84 Hoitopäivien nettohinnat TP 2011 TA 2012 TA 2013Perhepäivähoito 62,33 45,34 60,81360Ryhmäperhepäivähoito 73,65 71,80 sis. pph:oon Päiväkotihoito yhteensä 75,35 81,61 77,04- vuorohoito (=Puukila) 76,00 99,67 72,01 Kotihoidontuki lkm Eurot / saaja / lapsi Nettokust.Saajat 256 4296,87 1100000Lapset 389 2827,76 1100000

Varhaiskasvatus Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2014Tulot 1 307 257 1 283 608 1 291 608 1 357 510 1 387 000 1 387 000Menot 10 241 515 11 086 202 11 086 202 11 211 339 11 220 000 11 300 000Toimintakate -8 934 258 -9 802 594 -9 794 594 -9 853 829 -9 833 000 -9 913 000Poistot 23 855 21 710 21 710 12 740 12 000 12 000Tilikauden tulos -8 958 113 -9 824 304 -9 816 304 -9 866 569 -9 845 000 -9 925 000

56

Toiminnalliset tavoitteet Oppimisen ehjä polku alkaa rakentua jo varhaiskasvatuksessa. Joustavaa lasten omien edellytysten mukais-ta siirtymää esiopetuksesta perusopetukseen tuetaan rakenteellisilla ratkaisuilla, joissa esiopetusryhmät toimivat koulutiloissa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyötä on tiivistetty siirtämällä esiopetusta perusopetukselta vapautuneisiin tiloihin jo viidellä alakoululla. Kieliryhmäkokeilu on jatkunut kolme vuotta kolmessa eri päivä-kodissa ja kokeilulle haetaan vakinaistamislupaa. Varhaiskasvatus on aktiivinen toimija henkilöstöpalvelujen johtamassa rekrytointia edistävässä toiminnassa sekä työhyvinvointia edistävässä toiminnassa. Kehitetään työhyvinvointijohtamista yhdessä henkilöstötoimen kanssa. Edistetään asiakaslähtöisyyttä ja kuntien välistä yhteistyötä päivähoitopalveluissa ostamalla ja myymällä mahdollisuuksien mukaan päivähoitoa kuntarajat ylittävästi. Yksityisiltä palveluntuottajilta hankintaan var-haiskasvatuspalveluja vuoden 2012 tasoisesti. Vastataan vuorohoidon kysynnän kasvuun ja luodaan turvalliset ja terveet varhaiskasvatustilat. Uuden päi-väkodin suunnittelussa edetään aikataulun mukaisesti, jolloin uusi päiväkoti valmistuisi lokakuussa 2014. Suunnitellaan uusi aluejako varhaiskasvatukseen. Vuoden 2013 toteutetun aluejaon pohjalta tehdään tar-peelliset rekrytoinnit mm. uutta päiväkotia varten. Osaamista vahvistetaan osallistumalla aktiivisesti kaupungin järjestämiin ja varhaiskasvatuksen omiin koulu-tuksiin. Työnohjauksen tarve kartoitetaan ja järjestetään tarvittava työnohjaus yksiköihin. Varhaiskasvatukseen on varattu työllistämistuella palkattuihin avustajiin kahden avustajan palkka elokuusta joulukuuhun yhteensä 10 kuukautta. Perusopetus Tulosalueen esimies: opetusjohtaja Sami Lahti Tulosalueen tehtävänä on järjestää taloudellisesti laadukasta ja vaikuttavuudeltaan hyvää oppilaan oppimis-ta, kasvua ja kehittymistä edistävää ja tukevaa perusopetusta. Perusopetuksen järjestäminen on kaupungin keskeinen ja lakisääteinen peruspalvelutehtävä. Perusopetukseen sisältyvät myös monipuoliset ja laaduk-kaat erityisopetuspalvelut sekä oppilashuollon palvelut. Oppilasennusteen mukaan perusopetuksen oppilasmäärä vl.1-9 vähenee 93 oppilaalla suunnittelukaudella 2013- 2015. Vähenemä vuoteen 2018 perusopetuksen osalta on 231 oppilasta (83 oppilasta vl. 1-6). Oppi-lasmäärät pienenevät kaikilla perusopetuksen kouluilla lukuun ottamatta Juokslahden, Kaipolan, Kosken-pään ja Kuoreveden kouluja. Huomattavaa kuitenkin on, että Ilmavoimien Teknillisen Koulun lakkauttamisella vuoden 2013 lopussa on todennäköisesti vaikutusta Kuoreveden koulun oppilasennusteisiin. Oppilasennus-teet ovat kokemusperäisesti pitäneet melko hyvin paikkansa, jos toimintaympäristössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. 2020-luvun alkupuolella oppilasmäärän vähenemän takia ajankohtaistuu Jämsänkos-ken alueen yhtenäiskouluratkaisu tai yläkoulun siirto Paunun kouluun. Perusopetuksen lakimuutoksen mukaiset uudet opetussuunnitelmat ovat astuneet voimaan Jämsän perus-opetuksessa 1.8.2011 alkaen. Uusi opetussuunnitelma ja sen mukanaan tuoma uudistus koulunkäynnin tukemisen kolmiportaisesta mallista on siirtynyt koulujen käytänteisiin. Tavoitteena on erityisen tuen päätös-ten lukumääräinen väheneminen yleisen ja tehostetun tuen käyttöönoton myötä. Jotta järjestelmä toimisi aiotun mukaisesti, edellyttää yleinen ja tehostettu tuki opiskelua tukevien erityisopetuksen, tukiopetuksen ja avustamisen resurssien suunnitelmallisempaa kohdentamista. Yhteistyön merkitys koulujen sisällä ja välillä korostuu. Valtioneuvoston antoi 28.6.2012 asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perus-opetuksen tuntijaosta. Valtioneuvoston asetuksessa säädetään, että Opetushallituksen tulee hyväksyä ope-tussuunnitelman perusteet niin, että asetuksen mukaiset paikalliset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön

57

viimeistään 1.8.2016. Opetushallitus käynnistää vuonna 2012 valtioneuvoston asetuksen pohjalta opetus-suunnitelman perusteiden valmistelun. Oppilaskohtainen kustannus on laskettu 20.09.2011 tilastointipäivän oppilasmäärän mukaisena.

Peruskoulut ta 2012 Oppilasmääräoppilaskohtainen

kustannus nettomenot € Jokivarsi 254 5 099 1 295 142 Juokslahti 50 7 688 384 383 Kaipola 147 4 812 707 419 Kuorevesi 191 7 766 1 483 228 Kankarisvesi 244 8 668 2 114 899 Koskenpää 34 9 678 32 9058 Länkipohja 56 8 767 490 925 Mäntykallio 398 6 359 2 531 042 Vitikkala 314 5 763 1 965 136 E1 23 19 325 444 486 E2 6 25 212 151 274 Paunu 440 6 955 3 060 116 Opetustoimen maksuosuudet 140 000 Yhteiset erät 3 629 980 Yhteiset erät 2157 8 682 18 727 088   Oppilasmäärä Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Alhojärven koulu 17 Jokivarsi 257 264 254 Juokslahti 48 46 50 Kaipola 128 143 147 Kuorevesi 192 201 191 Kankarisvesi 263 261 244 Koskenpää 38 37 34 Lahden koulu 14 Länkipohja 57 53 56 Mäntykallio 423 420 398 Partala 12,5 Vitikkala 353 350 314 E1 24 24 23 E2 5,5 6 6 Seppola / Paunu 438 440 440 Yhteiset erät 2289 2245 2157 Opetustunnis vuotuisasti 147991,15 150084,5 149573,8 Tuntikehys / oppilas 1,70 1,75 1,82

Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudella 2013 – 2015 Perusopetus Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2014Tulot 762 920 716 200 716 200 670 940 670 000 670 000Menot 19 079 225 18 925 939 18 909 139 19 394 728 19 300 000 19 300 000Toimintakate -18 316 305 -18 209 739 -18 192 939 -18 723 788 -18 630 000 -18 630 000Poistot 35 878 138 800 138 800 179 320 179 000 179 000Tilikauden tulos -18 352 182 -18 348 539 -18 331 739 -18 903 108 -18 809 000 -18 809 000 Jämsän kaupungin valmisteluvaiheessa olevassa palvelustrategiassa sivistystoimen visioksi on määritelty ehjä polku elämään – osaavasti ja oppivasti. Palvelustrategian toimeenpano tältä osin tarkoittaa kokonaisval-taista otetta, vahvaa ja tavoitteellista yhteistyötä eri toimialojen kesken. Erityisen merkittävässä roolissa täs-sä työssä ovat perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, nuorisotyön ja sosiaalitoimen keskinäinen yhteydenpi-to, vahvat siteet ympärillä toimiviin järjestöihin ja yhteisöihin sekä nuoren lähestyessä perusopetuksen päät-tymistä myös toisen asteen koulutuksen mukaan ottamista suunnitelmalliseen yhteistyöhön. Perusopetuksen tavoitteita on ryhdytty rakentamaan Jämsän kaupungin visiosta lähtien. Kaupunki on aset-tanut visiokseen olla Suomen yhteistyökykyisin kaupunki vuonna 2020. Perusopetus vastaa tähän tavoittee-

58

seen lisäämällä koulujen sisäistä sekä koulujen keskinäistä yhteisöllisyyttä. Kaikissa Jämsän peruskouluissa on rakennettu yhdessä opettajakunnan kesken yhteisöllisyyden/yhteistyön tavoitteet lukuvuodelle 2012-2013. Koulut ovat miettineet konkreettisia keinoja lisätä oppilaiden keskinäistä yhteistyötä, henkilökunnan keskinäistä yhteistyötä sekä sidosryhmäyhteistyötä. Esimerkkinä oppilaiden aktivoimisesta sekä oppilaiden keskinäisen yhteistyön lisäämisestä on kaikissa Jämsän peruskouluissa aloitettava oppilaskuntatyö. Tavoit-teiden toteutumista arvioidaan vuosittain ja arvioinnin pohjalta laaditaan uudet tavoitteet seuraaville vuosille. Perusopetuksen yhteisöllisyyden –teema tukee vahvasti myös sivistystoimen visiota. Perusopetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota myös kerhotoiminnan kehittämiseen. Yhteistyötä kerhojen toteuttamisessa pyritään lisäämään liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimen kanssa. Koulujen hallinto-ohjelmia yhdenmukaistetaan. Perusopetuksen yksiköt käyttävät tällä hetkellä keskenään erilaisia hallinto-ohjelmia. Erilaisten hallinto-ohjelmien käyttö on heikentänyt ja hidastanut yhteistyötä eri yk-siköiden välillä. Vuonna 2012 yhtenäistettiin yläkoulujen ja lukioiden hallinto-ohjelmat. Vuonna 2013 yhte-näistetään myös Mäntykallion, Vitikkalan ja Jokivarren koulujen hallinto-ohjelmat. Myös koulujen tieto- ja viestintätekniikkaa kehitetään oppimisympäristöjä parantamalla uudistamalla laitekantaa. Keski-Suomen OSAAVA –hankkeen kautta pyritään saamaan koulujen henkilökunnalle koulutusta TVT –laitteiden käyttöön. Perusopetusryhmien luontainen vähenemä Vitikkalan koulussa, 1 ryhmä 1.8.2013. Talousarviovuodelle 2013 on puolen vuoden ajaksi käytettävissä opetusryhmien pienentämiseen tarkoitettua valtion erityisavustusta. Avustusta tullaan hakemaan myös lukuvuodelle 2013-2014. Meneillään olevat muuta kehittämishankkeet viedään loppuun, mutta uusiin hankkeisiin varaudutaan osallistumaan ainoastaan siinä tapauksessa, että niissä mahdollisesti oleva omarahoitusosuuden voivat sisältyä kouluille jo varattuun re-surssiin. Perusopetukseen on varattu työllistämistuella palkattuihin koulunkäyntiavustajiin kuuden avustajan palkka elokuusta joulukuuhun yhteensä 60 kuukautta (90.000 euroa). Mikäli työllistämismäärärahoin palkattuja avustuksia ei saada, myöskään tulopuolelle varatut tuet eivät toteudu (45.000 euroa) ja avustajat rekrytoi-daan kokonaan kaupungin omin varoin. Lukio-opetus Tulosalueen esimies: Lukiokoulutuksen rehtori Juha Damskägg Palvelustrategian mukaisesti Jämsän kaupunki järjestää lukiokoulutuspalvelut toistaiseksi itse. Seurataan ja arvioidaan maakunnallisia kehittämislinjauksia asiassa. Lukio-opetuksen tulosalue järjestää ja tuottaa lukio-koulutuspalveluja. Palvelulla edistetään kasvua, oppimista sekä aktiivista ja tervettä elämäntapaa. Tulosalue tarjoaa alueen nuorille virikkeellisen oppimisympäristön ja mahdollistaa heille jatko-opintokelpoisuuden saamisen lukion jälkeisiin opintoihin. Valmistaudutaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoon ylioppilastutkinnossa. Lukiokoulutuksen työelä-mäyhteyksiä ja kansainvälisiä yhteyksiä vahvistetaan edelleen ja ollaan mukana Keski-Suomen lukiohank-keen kakkosvaiheessa. Hankkeen myötä kehitetään myös tutkivaan oppimiseen perustuvia pedagogisia ratkaisuja. Hallitusohjelman mukaisesti lukiokoulutuksen rahoitus on tulossa tarkasteluun ja kaupunki ryhtyy sen mukai-siin valmistelutoimiin. Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudella 2013 – 2015 Lukio-opetus Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2014Tulot 23 751 43 100 43 100 4 810Menot 2 217 721 2 279 984 2 279 984 2 243 392 2 221 000 2 221 000Toimintakate -2 193 970 -2 236 884 -2 236 884 -2 238 582 -2 221 000 -2 221 000Poistot 9 457 Tilikauden tulos -2 203 427 -2 236 884 -2 236 884 -2 238 582 -2 221 000 -2 221 000

59

Palveluiden tuottaminen taloudellisesti, laadukkaasti ja vaikuttavasti Jämsän lukion ja Jämsänkosken lukion yhteistyötä tiivistetään edelleen mm. yhteisin kurssien, keskittämällä viimeinen jakso Jämsän lukioon ja opettajien yhteiskäyttöä lisäämällä. Pyritään takaamaan hyvät valmiudet menestyä ylioppilaskirjoituksissa ja jatko-opintoihin hakeutumisessa oikein suunnatulla tuntikehyksen käytöllä. Kehitetään uusia pedagogisia ratkaisuja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseksi oppimis- ja koetilanteis-sa. Toisen asteen yhteistyötä jatketaan olemassa olevien resurssien puitteissa uusia toimintatapoja kehittäen Lukioiden yhteen saattamisen valmistelu osana ja ennakoiden rahoitusjärjestelmän muutosta Turvallinen oppimisympäristö Henkilökunnan ja opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen; opiskelijahuollon ja erityisopetuksen käytänteiden kehittäminen jatkuu. Lukioinvestointi on esitelty investointiosassa. Lukion tilaratkaisusta on tehty erillinen selvitys. Lukio-investoinnista tehdään erillinen päätös.

Toiminnallinen tavoite TP 2011 TA 2012 TA 2013 Toimintakate € / asukas -97,44 -98,76 -99,77 Opiskelijamäärä 340 335 312 Toimintakulut € /opiskelija 6522,65 6817,86 7201,74 Tuntikehys / opiskelija 1,69 1,69 1,78

Elämänlaatupalvelut Tulosalueen esimies: Kirsti Turunen Aikaisemmin omina tulosalueinaan olleet Opistot, Kirjastot, Kulttuuritoimi, Liikuntatoimi ja Nuorisotoimi on vuoden 2013 organisaatiorakenteessa yhdistetty Elämänlaatupalvelut- tulosalueeksi. Elämänlaatupalvelut Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2014Tulot 843 640 856 000 856 000Menot 5 103 156 5 034 000 5 034 000Toimintakate 0 0 0 -4 259 516 -4 178 000 -4 178 000Poistot 60 830 60 000 60 000Tilikauden tulos 0 0 0 -4 320 346 -4 238 000 -4 238 000 Päätavoite Sivistystoimialan tavoitteena ovat toimivat, kehittyvät ja taloudellisesti järjestetyt palvelut elinikäistä oppimi-sen ja hyvinvoinnin ehjää polkua rakentamassa. Osatavoitteet 1 Henkilöstömme osaaminen ja oppiminen tuottavat laadukkaita palveluja Elämänlaatupalvelujen tulosalue aloittaa toimintansa vuoden 2013 alusta. Tämä mahdollistaa työkulttuurin ja –tapojen uudistamisen. Elämänlaatupalvelujen johtoryhmätyöskentely käynnistetään. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään palvelutoiminnan tehostamiseksi ja henkilöstöä koulutetaan suun-nitelmallisesti siihen. Tilavarausjärjestelmä otetaan laajamittaisesti käyttöön sivistystoimialan varattavissa olevissa kiinteistöissä. Kirjaston tietojärjestelmä päivitetään ja samassa yhteydessä Keski-Suomen kirjasto-kimpat yhdistyvät taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaaksi kokonaisuudeksi. Verkkopalvelussa kirjasto ja asiakkaat voivat toimia vuorovaikutteisesti. Tavoitteita arvioidaan sanallisesti.

60

2 Uudistuva ja innovatiivinen toimintatapa parantaa palvelujen laatua ja taloudellisuutta Elämänlaatupalveluissa siirrytään palvelujen tuottamisessa uuteen toimintatapaan, jossa lähtökohtana on tuottaa palvelut sektorirajat joustavasti ylittäen. Tutkitaan mahdollisuudet pääkirjaston uusinvestointiin. Tällöin ajanmukaisen, laajasti tietotekniikkaa hyödyn-tävän ja sijainniltaan keskeisen kirjaston ja toisaalta muiden elämänlaatupalveluiden ja yritysten asiakasvirrat voisivat hyödyttää toisiaan. Valmistellaan Jämsänkosken lähikirjaston siirto Kenraalintien virastotalolle vuo-den 2013 aikana, toteutus vuonna 2014. Varaudutaan liikuntareittien- ja virkistysalueiden maankäyttösopimusten päivittämiseen suunnitelmallisesti vuodesta 2013 alkaen. Osallistutaan Jämsä Jukola 2013 suunnitteluun ja järjestelyihin. Tavoitteita arvioidaan sanallisesti. 3 Tehokas, uudistuva ja oppiva palvelurakenne on taloudellinen ja laadukas Elämänlaatupalvelut ovat asiakaslähtöisiä siten, että olemassa olevat voimavarat parhaiten vastaavat kysyn-tää. Palveluiden sisältöä uudistetaan ennakkoluulottomasti siten, että niistä hyötyvät sekä kaupungin omat asukkaat että matkailijat. Tulosalue on aktiivisesti mukana aluemallikokeilun suunnittelussa ja toteutuksessa.

Toimintakate € / asukas TP 2011 TA 2012 TA 2013Opistot 44,45 44,58 Kirjastot 49,80 49,46 47,43 Kulttuuri 12, 30 12, 35 12, 46 Liikunta 71,20 62,02 64,97 Nuoriso 12,95 13,45 14,0 Toimintakate € / asukas yhteensä 198,53 185,25 188,45

4 Ehjän polun rakentaminen tuottaa yhdistyvän, turvallisen ja yhteisöllisen palvelukonseptin Tulosalueen palvelutuotantoa ohjaa elämänkaarinäkökulma. Elämänlaatupalvelut nivotaan tiiviimmin yhteistyöhön kasvatus- ja opetuspalveluiden kanssa. Kirjaston pai-nopistealueena on lasten ja nuorten palvelut. Elämänlaatupalvelut tekee aktiivisesti eri yhteistyökumppaneitten kanssa kaupungin koulutus- ja työpaikko-jen tukemista ja lisäämistä edistävää työtä luomalla esim. opiskelijoille harjoittelupaikkoja ja projektitöitä ta-pahtumissa, jotka parhaimmillaan johtavat uusien työpaikkojen syntymiseen. Nuorten yhteiskuntatakuu tulee täysimääräisesti voimaan vuoden 2013 alusta. Nuorisotyö huolehtii osaltaan siitä, että alle 30-vuotiaat nuoret löytävät polun koulutukseen tai työhön. Tavoitetta arvioidaan sanallisesti.

61

YHDYSKUNTATOIMI toimiala Yhdyskuntatoimen tehtävänä ja tavoitteena on luoda toimiva, taloudellinen ja energiatehokas kaupunkira-kenne. Päämääränä on rakentaa turvallinen, viihtyisä ja eri ikäluokat huomioiva esteetön arkiliikuntaan in-nostava elinympäristö. Toimialan tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää fyysistä ympäristöä kaupungin asukkaille ja yritystoiminnalle. Toimiva ja viihtyisä ympäristö palvelee parhaalla tavalla myös kaupungin omaa palvelutuotantoa. Jämsän kaupungin myönteistä imagoa luo ja tukee suunnitelmallisesti rakennettu ja hyvin hoidettu virikkeel-linen ympäristö eri elementteineen. Hoidetut puistot ja liikuntapaikat ovat osa kaupunkimme ulospäin näky-vää elinvoimaa. Yhdyskuntatoimen tehtäviä ovat maankäytön, kunnallistekniikan ja rakennuskannan suunnittelu-, toteutus- ja ylläpitotehtävät. Yhdyskuntatoimi huolehtii ja vastaa myös teknisistä palveluista ja kaupungin omaisuuden ylläpitotehtävistä. Yhdyskuntatoimen tehtäviin kuuluvat olennaisina osina rakennusvalvonta ja ympäristön-suojelu. Vesi- ja viemärilaitostoimintaa hoitaa Jämsän vesi liikelaitos ja Himoksen matkailualueella Himos-Infra Oy. Jämsän Jätehuolto liikelaitos huolehtii kaikista jätelain kunnalle osoittamista tehtävistä. Yhdyskuntatoimella on merkittävä viranomaisrooli erityisesti maankäyttöön liittyvissä asioissa kuten kaavoi-tus, kiinteistö- ja mittaustoimi. Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu sekä osaksi myös jätehuolto ovat kun-nan lakisääteisiä viranomaistehtäviä. Yhdyskuntatoimi toimiala tp 2011 ta+lta 2012 ta 2013 ts 2014 ts 2015 Toimintatuotot 15 562 947 13 873 893 14 093 030 14 972 000 14 972 000 Myyntituotot 3 604 179 3 320 872 3 044 120 Maksutuotot 1 587 855 1 383 300 1 704 500 Tuet ja avustukset 227 341 201 850 156 110 Vuokratuotot 8 924 522 8 817 611 9 093 156 Muut tuotot 1 219 050 150 260 95 144 Valmistus omaan käyttöön 366 512 355 700 379 440 Toimintakulut 14 824 690 13 825 786 15 114 723 15 033 000 15 000 000 Henkilöstökulut 5 047 396 5 130 956 5 402 647 Palvelujen ostot 5 032 031 4 439 345 5 161 200 Aineet, tarvikkeet, tavarat 3 629 898 3 501 801 3 821 910 Avustukset 277 187 198 100 198 200 Vuokrat 712 009 419 784 408 166 Muut kulut 126 169 135 800 122 600 TOIMINTAKATE 1 104 769 403 807 -642 253 -61 000 -28 000 Poistot käyttöomaisuudesta 6 145 264 6 002 807 5 931 480 5 922 000 5 922 000 Varausten muutos 683 055 Tilikauden tulos -4 357 440 -5 599 000 -6 573 733 -5 983 000 -5 950 000 Tekninen hallinto Tulosalueen esimies: vs. yhdyskuntatoimenjohtaja Tarja Kuisma Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudella 2013 – 2015 Yhdyskuntatoimen hallinto- ja talouspalvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti uuden organisaation tarpeita vastaavasti.

62

Tulosalue vastaa yhdyskuntatoimen sisäisistä ja ulkoisista hallinto-, talous- ja tietopalvelutoiminnoista sekä asuntotoimesta. Tekninen hallinto Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015Tulot 24 068 18 980 18 980 15 014 15 000 15 000Menot 333 082 392 682 352 782 551 012 551 000 518 000Toimintakate -309 014 -373 702 -333 802 -535 998 -536 000 -503 000Poistot 136 198 72 890 72 890 89 990 90 000 90 000Tilikauden tulos -445 213 -446 592 -406 692 -625 988 -626 000 -593 000

tp 2011 ta 2012 ta 2013Korjausavustuksia 60 60 60 Ok ja Hk-aravalainoja 45 40 35 Teklan kokouksia/pykäliä 11/180 11/180 11/180 Viranhaltijapäätöksiä 850 850 850 Toimintakate € / as 14,70 14,71 21,89

Kaavoitus ja tonttituotanto Tulosalueen esimies: maankäyttöpäällikkö Eino Ruhanen Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudella 2013 – 2015 Tavoitteena on toimiva ja taloudellinen kaupunkirakenne, riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta, kaupunkiku-van korkea laatu sekä viihtyisä ja turvallinen ympäristö. Kaavoitustoiminta keskittyy vireillä olevien yleiskaavojen valmistumiseen ja kaupungin kehittämisen paino-pistealueiden: keskusta-alueiden yleiskaavoituksen, asemakaavoittamiseen sekä tarpeellisiin asemakaava-muutoksiin. Tuottaa maankäytön suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvittava kartasto, turvata ja ylläpitää kiinteistötieto-järjestelmän toimivuus. Siirtyä Euref-koordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään siihen liittyvine kartas-totäydennyksineen. Turvata yhdyskuntarakentamisen ja järkevän maapolitiikan edellytykset. Tavoitteena tuottaa kiinteistöihin liittyviä palveluja taloudellisesti ja tehokkaasti. Asiakaspalvelun järjestelyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Toimintoja tehostetaan uuden tekniikan käyttöönottamisella. Suoritetaan uu-diskartoitusta maankäytön suunnittelun tueksi. Vuoden 2012 aikana valmistunut rakennemallin antaa lähtökohdat keskustaajamien yleiskaavoitukselle. Jämsänkoski– Jämsä – Himos akselille laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka ohjaa yksityiskoh-taista kaavoitusta. Yleiskaavatyö aloitetaan vuonna 2013. Kaavoituksella ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja vahvistetaan kaupunkikeskustan muodostumista sekä edistetään osal-taan elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Keskusta-alueiden kehittämisen lisäksi huolehditaan muiden taajamien ja kylien kehittämissuunnitelmien ja osayleiskaavojen laadinnasta suunnitteluvuosina. Asunto-, loma-, liike- ja teollisuusalueasemakaavoitus painopistesuuntaan. Johtokarttojen vektorointi. Tonttituotannon toiminnallinen tavoitetaso

Jämsän keskusta-alueen kehittäminen (keskustakortteli, Seppolan koulun alue, asema-alue) Juokslahden kylän kehittäminen asuinpaikkana laatimalla yleiskaava alueelle Asemakaavamuutokset syntyvien asuin-, liike- ja teollisuusrakentamistarpeiden mukaan Himoksen osayleiskaavan tarkistus ja laajennus Himos-Päijänne Master Plan suunnitelman mukaisesti Himoksen alueen asemakaavojen ohjaus ja käsittelyyn vieminen Keskustaajamien (Himos-Seppola-J.koski) osayleiskaavoituksen käynnistäminen Hallin rakennemuutoksen vaatimat kaavoitukset Rasuanniemen asemakaavoitus vireille Tonttijaot, kiinteistötoimitukset ja kiinteistötietojärjestelmän ylläpito Kartaston ylläpito, uudiskartoitus Rakennusmittaukset Paikkatietoaineistojen yhdistäminen Siirtyminen Euref-koordinaatistoon ja N-2000 korkeusjärjestelmään

63

Kaavoitus ja tonttituo-tanto Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015Tulot 1 508 191 556 000 715 000 569 500 569 000 569 000Menot 1 026 370 1 038 474 988 474 1 054 607 1 055 000 1 055 000Toimintakate 481 822 -482 474 -273 474 -485 107 -486 000 -486 000Poistot 5 811 15 530 15 530 9 200Tilikauden tulos 476 010 -498 004 -289 004 -494 307 -486 000 -486 000

tp 2011 ta 2012 ta 2013KTJ-rekisteröinnit 80 80 80 Uudet kiinteistöt 70 70 70 Kiinteistöt ostot/myynnit 30 30 30 Rakennusmittaukset 280 280 280 Hyväksytyt asemakaavat, ha 40 40 40 Kv:n hyväksymät yleiskaavamuutokset, ha 1500 1500 1500 Toimintakate € / as 25,82 12,05 21,54

Kaavoitus Yhdyskuntasuunnittelun tulosalue huolehtii Jämsän kaupungin strategian toteutumisesta maankäytön suun-nittelun keinoin ja kaupungin kaavoituksesta. Tulosyksikön tehtävänä on huolehtia ympäristösuunnittelusta, kaupunkikuvan kehittämisestä ja rakennussuojelusta.

Tonttipalvelu Tonttituotannon tarkoituksena on suorittaa kiinteistönmuodostukseen liittyvät ja kiinteistöinsinöörin lakimää-räiset tehtävät, tuottaa rekisteritontteja, suorittaa kiinteistötoimituksia, ylläpitää kiinteistörekisteriä (KTJ) sekä antaa tietoja ja karttoja kiinteistöistä tietopalveluna. Huolehtii kaupungin maaomaisuudesta sekä osallistuu kiinteistöjen hankkimiseen ja luovutuksiin. Ylläpitää kaupungin kartastoa sekä suorittaa rakennusmittauksia. Kunnallistekniset palvelut Tulosalueen esimies: vs työpäällikkö Katja Rissanen Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudella 2013 – 2015 Kunnallistekniset palvelut tulosalue vastaa kehittyvän aluekeskuksen liikenneväylien, puistojen, venesatami-en sekä liikuntapaikkojen suunnittelusta, rakentamisesta, rakennuttamisesta ja kunnossapidosta asetettujen tulostavoitteiden ja talousarviomäärärahojen rajoissa. Katuvalaistuksen saneerausta tehostetaan katuvaloverkon kuntoarvion ja saneerausohjelman mukaisesti. Katuvalaistusta saneerataan vastaamaan EuP-direktiiviä ja saneeraukseen tullaan hakemaan investoin-titukea. Liikenneväylien rakentamisessa huomioidaan tasapuolisesti eri liikennemuodot. Puistojen ja leikkipaikkojen rakentamisella ja kunnossapidolla luodaan viihtyisää, virikkeellistä ja turvallista asuinympäristöä eri ikäryhmil-le. Liikuntapaikkojen rakentamisella ja kunnossapidolla luodaan hyvät edellytykset aktiiviseen ja tavoitteelli-seen liikuntaan. Yksityisteiden kunnossapitoa avustetaan teknisen lautakunnan vahvistamien soveltamisohjeiden mukaisesti. Tiehoitokuntien taloustilanne tarkistetaan ennen vuoden 2013 avustuksen myöntämistä. ELY-keskuksen osaksi rahoittamiin yksityisteiden parantamishankkeisiin on varattu erillinen määräraha.

64

Kunnallistekniset palve-lut Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015Tulot 2 631 311 2 157 870 2 372 870 3 254 350 3 754 000 3 754 000Menot 4 463 991 4 239 810 4 153 210 5 503 589 5 504 000 5 504 000Toimintakate -1 832 680 -2 081 940 -1 780 340 -2 249 239 -1 750 000 -1 750 000Poistot 2 131 366 2 281 710 2 281 710 2 560 920 2 561 000 2 561 000Tilikauden tulos -3 964 046 -4 363 650 -4 062 050 -4 810 159 -4 311 000 -4 311 000

tp 2011 ta 2012 ta 2013Katuja ja kaavateitä, km 181 182 184 Puistot, ha 76 77 77 Leikkipaikat, kpl 53 50 50 Toripäivät, kpl 103 104 104 Venepaikat, kpl 820 820 820 Uimarannat, kpl 33 30 30 Myönnetyt avustukset, km 645 645 645 Työkoneet käyttötunnit 11 620 12 000 12 000 Ajoneuvot ajokilometrit 132 278 150 000 150 000 Varastoluovutukset, kpl 578 1 000 1 000

Kunnallistekninen suunnittelu Katu- ja kunnallistekniikan suunnittelu ja rakennuttaminen yhteistyössä kunnallistekniset palvelut-tulosalueen ja Jämsän Vesi liikelaitoksen kanssa, lisäksi maankäyttöön liittyvä kunnallistekninen yleissuunnittelu. Liikenneväylät Tulosyksikön tehtävänä on kaupungin ylläpitämien liikenneväylien rakentaminen, rakennuttaminen ja hoito kustannustehokkaasti vuosisuunnitelmien mukaan ja siten, että saavutetaan hyväksytty laatutaso kaikissa olosuhteissa. Puistotoimi Puistotoimen tehtävänä on ylläpitää virikkeellistä ja monipuolista kaupunkikuvaa järjestämällä perustarpeita vastaavat viherpalvelut. Leikkikenttien peruskorjauksen suunnittelun sekä puistojen ja yleisalueiden suunnit-telun asiantuntijapalveluihin varataan 25 000 euroa. Varikko Varikkotoiminnan tavoitteena on tuottaa omakustannushintaan yhdyskuntarakentamisen ja kunnossapidon peruskonepalveluja sekä tehdä toiminnan kannalta kustannustehokkaasti oleelliset hankinnat, varastoinnit ja luovutukset. Tilapalvelut Tulosalueen esimies: kiinteistöpäällikkö Reijo Järvinen Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudella 2013 – 2015 Tulosalueelle kuuluvien rakennusten ja huoneistojen käyttöaste pidetään mahdollisimman korkeana ja vuok-rataso kilpailukykyisenä. Tarpeettomista rakennuksista ja huoneistoista luovutaan. Suoritetaan kohteiden suunnittelu ja rakennuttaminen laaditun talonrakennusohjelman mukaisesti. Kiinteistöjen hoito- ja kunnossa-pitopalveluita suoritetaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Energiakatselmuksiin on varattu määräraha asian-tuntijapalveluihin kolmeen (Lukkoilakoti, Jokivarren ja Kaipolan koulu) eri kohteeseen, Edelliseen vuoteen verrattuna rakennuksista ja huoneistoista ovat poistuneet Ent. Alhon koulu, Länkipohjan terveysasema, Lahden koulu, Lastutie 21-23 rivitalot, Ent. mielenterveyskeskus, Paattilantien toimistotalo ja As Oy Rääsärin huoneistot 1 ja 12. Lisäksi osa rakennuksista ja huoneistoista ( Seppolan koulu, Ki Oy Hal-

65

linmatka, Laurinkuja 15 rivitalot ja Lukkoilantie 3 ok. talo) on myynti / purku prosessin alaisena ja niille on varattu säilytykseen ylläpitomääräraha koko talousarviovuodeksi. Tilapalvelut Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015Tulot 10 547 100 10 049 733 10 049 733 10 387 976 10 388 000 10 388 000Menot 7 418 945 6 877 255 6 808 130 7 398 593 7 316 000 7 316 000Toimintakate 3 128 155 3 172 478 3 241 603 2 989 383 3 072 000 3 072 000Poistot 3 804 196 3 565 357 3 565 357 3 271 370 3 271 000 3 271 000Tilikauden tulos -676 040 -392 879 -323 754 -281 987 -199 000 -199 000Varausten muutokset 683 055 Tilikauden yli/alijäämä 7 015 -392 879 -323 754 -281 987 -199 000 -199 000

tp 2011 ta 2012 ta 2013 Rakennuksia, kpl 134 130 130 Rakennusten ka-m2 132 563 131 000 134 211 Huoneistot, kpl 62 55 16 Huoneistot ha-m2 4 484 3 200 2 284 Valmistuneet rakennushankkeet ka-m2 2 375 6 500 Kiinteistönhuoltopalvelu ka-m2 204 438 200 000 176 248 Kiinteistönhuolto- ja erikoisammattimiespalvelut €/h 33,00 Toimintakate €/as 127,89 141,18 132,76

Tilahallinto ja rakennuttaminen Toimii omistajan edustajana kaupungin eri toimitiloissa ja rakennuttajatehtävissä. Tehtävänä on omistaja strategian toteuttaminen sekä rakennuttamispalvelut. Kiinteistöhuolto ja kunnossapito Tuottaa kiinteistönhuolto-, kunnossapito- ja käyttäjäpalveluita kaupunkikonsernissa eri käyttäjille. Hinnoittelun perusteeksi kiinteistönhuolto ja kunnossapito on jaettu kahteen eri kustannusyksikköön. Valvontatoimi Tulosalueen esimies: vs. johtava rakennustarkastaja Janne Rasi Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudella 2013 – 2015 Rakennusvalvonnan tavoitteena suunnitelmakaudella on järjestää toiminta mahdollisimman laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Erityisenä tavoitteena on edistää hyvää rakennustapaa ja ympäristöön sopivan laadukkaan rakennuskannan syntymistä. Pientalorakentajan opas ja muut ohjeet sekä lomakkeet ajantasais-tetaan. KuntaNet-ohjelman käyttöä tehostetaan. Ympäristönsuojelun toiminnan tavoitteena on järjestää toimialaan kuuluvan palvelut mahdollisimman laaduk-kaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Ympäristönsuojelu tehostaa yhdessä rakennusvalvonnan kanssa maa-aineslupien valvontaa erityisesti ottoalueiden loppumaisemoinnin osalta. Valvontatoimi Tp 2011 Ta 2012 Ta+ltat 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015Tulot 277 828 245 700 245 700 245 630 246 000 246 000Menot 559 234 616 984 601 984 606 922 607 000 607 000Toimintakate -281 406 -371 284 -356 284 -361 292 -361 000 -361 000Poistot Tilikauden tulos -281 406 -371 284 -356 284 -361 292 -361 000 -361 000

tp 2011 ta 2012 ta 2013 Rakentamisen luvat ja ilmoitukset 494 600 600 Katselmukset 1 185 2 000 2 000 Ympäristöluvat ja -ilmoitukset 26 30 30 Uudet maa-ainesluvat 7 10 10 Ympäristönsuojelun valvonta- ja neuvontakäynnit 100 100 100 Toimintakate € / as 12,50 17,44 16,04

66

Rakennusvalvonta Palvelukuvaus: Rakennusvalvonta valvoo rakentamista ja kaavojen toteuttamista maankäyttö- ja rakennus-laissa säädetyllä tavalla. Lupamenettelyllä pyritään huolehtimaan yleisen edun vaatimusten täyttymisestä sekä rakennuksen soveltumisesta rakennettuun ympäristöön ja maisemaan. Lisäksi rakennuksen tulee täyt-tää käyttötarkoituksen edellyttämät rakenteiden lujuuden ja vakauden, paloturvallisuuden, hygienian, tervey-den ja ympäristön, käyttöturvallisuuden, meluntorjunnan sekä energiatalouden ja lämmöneristyksen perus-vaatimukset. Rakennusvalvonta valvoo myös osaltaan rakennusten ja rakennetun ympäristön hoitoa ja kunnossapitoa sekä maa-ainesten ottoa. Ympäristönsuojelu Palvelukuvaus: Ympäristönsuojelu ylläpitää ja kehittää kunnan ympäristönsuojelua puhtaan, viihtyisän ja terveellisen ympäristön tarjoamiseksi asukkaille. Ympäristönsuojelu pyrkii lupa-, valvonta- ja neuvontamenet-telyin vaikuttamaan siihen, että kuntalaisten ja yritysten toiminta aiheuttaisi mahdollisimman vähän ympäris-töhaittoja, ja että mahdolliset haitat olisivat kohtuullisin keinoin ja kustannuksin torjuttavissa.

67

VII LIIKELAITOKSET Liikelaitosten peruspääomalle ei peritä vuonna 2013 korkoa. Suunnitelmavuosille tehdään korkolinjaus vuo-den 2013 aikana. Jämsän Ateria-, Puhtaus- ja tekstiilipalvelut liikelaitos Liikelaitosjohtaja Mervi Västinen Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudella 2013-2015

Tavoitteena on tuottaa asiakkaiden tarpeita vastaavat palvelut. Asiakkaiden kanssa tehtävissä palvelusopi-muksissa sovitaan palvelu- ja laatutasot. Toiminnan laatua ja asiakastyytyväisyyttä seurataan ja kehitetään. Palvelutuotanto on tehokasta ja kannattavaa. Liikelaitoksen toiminta on taloudellisesti terveellä pohjalla, liikelaitosta hoidetaan hyvien liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti ja toiminta kattaa tulorahoituksella lyhyt-vaikutteiset menot ja investointien poistot.

Toiminta on täsmällistä ja joustavaa. Tuotanto vastaa ravitsemussuosituksia, mitoitusstandardeja ja asetettu-ja laatustandardeja. Toimivat tilat, ajanmukaiset koneet ja laitteet takaavat ammattitaitoisen henkilöstön työn tuottavuuden asiakkaalle. Tekstiilipalvelulle asetettuja laatuvaatimuksia asetetaan ja noudatetaan (esim. RABC, pesuprosessin laadunvarmistus). Tuottavuutta parannetaan jatkamalla palvelujen tuotteistamista, kehittämällä hinnoittelua ja kannattavuuslaskentaa eri toimialoille. Otetaan käyttöön laaturaporttijärjestelmän ja koko henkilöstölle järjestetään ”Hyvä palvelu”-koulutus, teemavuoden mukaisesti sekä kaikissa liikelaitok-sen yksiköissä aloitetaan prosessikuvaukset.

Esimiestyöskentelyä kehitetään koulutuksella, perehdyttämisellä ja sisäisin järjestelyin koko liikelaitoksen toimialalla. Liikelaitoksen esimiesten johtamisen ammattitutkintoon tähtäävä 2-vuotinen oppisopimuskoulutus päättyy keväällä 2013. Vuoden 2012 loppuvuonna alkanut REKRY- koulutus ateria-, puhtaus ja tekstiilipalve-luille jatkuu. Talousarviovuonna jatketaan keittiötoiminnan mitoitusta. Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteena on sairauspoissaolojen hallinta ja kasvun pysäyttäminen sekä edelleen vähentää ennenaikaiselle eläkkeelle joutumista.Työterveyshuollon kanssa jatketaan aktiivisesti yhteistyötä ja liikelaitokselle on myönnetty Aslak kuntoutus työssäjaksamisen tueksi. Puhtauspalvelujen yksikköön siirtyy nykyisen Jämsän sosiaali- ja terveystoimenten laitoshuoltajia, yhteensä 20 vakanssia. Puhtauspalveluiden tuottavuutta parannetaan tekemällä siivoustoimintaan edullisuusvertailuja ja kehittämällä sekä valitsemalla mahdollisimman tehokkaat ja toimivat tuotantotavat ja -välineet. Tekstiilipalvelulla jatketaan pyykinpesuainejärjestelmien kokeilua ja sen pohjalta tehdään vertailua. Tekstiilipalveluiden hinnoittelussa selvitellään tulevaisuuden laskutusperustetta (kpl/kg). Ruokapalvelujen tuottavuutta parannetaan prosessisuunnittelua jatkamalla siten, että parannetaan toiminnal-lisia olosuhteita ja turvallisia työolosuhteita keittiöissä. Kehitetään uusia valmistusmenetelmiä ja hyödynne-tään laiteteknologiaa. Oppilasmäärän laskun vuoksi ruokapalveluiden asiakasmäärä kokonaisuudessaan laskee suunnitelmavuosien aikana, mm. ammattiopiston sopimus päättyy 31.12.2012. Asiakasmäärän laskua vähentää jonkin verran asiakkaiden lisääntyminen vanhustenpalveluissa. Aterioiden hintojen harmonisointia jatketaan ja palvelusopimuksia päivitetään. Aterioiden hintojen tarkistuk-sessa jatketaan kertoimien käyttöä, joiden avulla tuotantokeittiön menot saadaan kohdistettua eri aterioille tuotantokustannuksia vastaaviksi. Kustannuksista mm. kuljetukset, poistot, elintarvikemenot, vuokrat ja jake-lukustannukset erotellaan hinnastoon. Aterioiden hintoihin pystytään laskemaan mm. jakelukustannukset tarvittavan henkilöstömäärän mukaan. Ruokapalvelun talousarvio kirjataan kahdelle tuotantokeittiölle, joihin sisältyvät jakelu- ja palvelukeittiöt seu-raavasti: Ruokapalvelukeskus Arina: Jokivarren palvelukeittiö, Lukion palvelukeittiö, Porina (Jämsän kaupunginta-lo), Saksalan palvelukeittiö, Paunun palvelukeittiö, Vitikkalan palvelukeittiö, Palvelukeskuksen keittiö (Jäm-sänkoski) sekä Hallin ja Länkipohjan palvelutalojen keittiöt.

68

Mäntykallion keittiö: Kankarisveden palvelukeittiö ja Kuoreveden koulun palvelukeittiö. Vuoden 2013 aikana siirretään Länkipohjan ja Kuoreveden keittiöiltä aterioiden valmistus ruokapalvelukes-kus Arinaan (vanhus- ja kotipalveluateriat) ja Mäntykallion keittiölle (päiväkoti- ja kouluateriat). Keittiöiden yhdistäminen helpottaa henkilökunnan työkiertoa tuotantokeittiön alaisuudessa ja vähentää palk-ka- ja ostotositteiden kirjausta esimiestyössä sekä kaupungin talous- ja palkkahallinnossa. Yhdistämisestä on laskettu olevan myös taloudellista hyötyä kirjausten vähetessä. Kunnan talousarviossa liikelaitosta sitovia eriä ovat: korvaus perus- ja lainapääomasta, mahdollinen toiminta-avustus liikelaitokselle, peruspääoma- tai lainasijoitus liikelaitokseen, lainapääoman palautus, nettotulos ja investointien kokonaismenot. Pääomalainasta maksetaan 3 %:n korko. TULOSLASKELMAOSA Jämsän Ateria TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015LIIKEVAIHTO, myyntitulot 9 168 690 9 386 137 9 173 891 9 173 891 9 750 379Varastojen (valmis)lisäys(+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tulot

Vuokratuotot Muut tuotot 73 482 75 140 81 220 81 220 81 220Tuet ja avustukset 85 058 76 020 56 000 56 000 56 000

Tuet ja avustukset kunnalta 0 0 0 0 0Materiaalit ja palvelut 0 0 0 0 0

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 0 0 0Ostot tilikauden aikana 2 407 348 2 492 719 2 162 828 2 162 828 2 162 828Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 0 0 0 0 0

Palvelujen ostot 1 179 466 1 032 720 1 164 140 1 164 140 1 164 140Henkilöstömenot 0 0 0 0 0

Palkat ja palkkiot 4 085 872 3 973 097 4 372 579 4 372 579 4 372 579Henkilöstösivukulut 0 0 0 0 0

Eläkekulut 1 120 522 1 084 640 963 910 963 910 963 910Muut henkilöstösivukulut 225 870 258 080 258 490 258 490 258 490Henkilöstökorvaukset 119 078 90 000 -109 000 -109 000 -109 000

Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0 0Suunnitelman mukaiset poistot 222 795 226 280 202 370 202 370 202 370Arvonalentumiset 0 0 0 0

Liiketoiminnan muut kulut 264 305 312 223 177 190 177 190 177 190Liikeylijäämä -59 870 247 538 118 604 118 604 118 604Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 14 727 5 000 Muut rahoitustuotot 30 122Kunnalle/kuntayht. maksetut korkokulut 48 419 56 000 33 200 33 200 33 200Muille maksetut korkokulut

Ylijäämä(alijäämä) ennen satunnaisia eriä 196 538 85 404 85 404 85 404Satunnaiset tuotot - ja kulut

Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 101

Ylijäämä(alijäämä) ennen varauksia -63 541 196 538 85 404 85 404 85 404Poistoerän lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -63 541 196 538 85 404 85 404 85 404

Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015Aterioita/vuosi 1 559 986 1 540 000 1 397 950 1 397 950 1 397 950Puhtauspalvelutunnit/vuosi 123 790 121 200 151 300 151 300 151 300Tekstiilipalvelut kilot/vuosi 217 572 206 000 209 000 209 000 209 000Tehokkuus ja taloudellisuusAterian keskituotantohinta 3,80 3,83 3,55 3,55 3,55Puhtauspalvelun hinta €/tunti 21,22 21,56 21,56 21,56 21,56Puhtauspalvelun hinta €/tunti 21,72 21,72 21,72 21,72Puhtauspalvelun hinta Sote €/tunti 23,56 23,56 23,56Tekstiilipalvelun hinta €/kg 2,61 2,70 2,70 2,70 2,70

69

Palvelukuvaus Liikelaitoksen toiminta jakautuu talousarviossa kahteen toimialueeseen; Ruokapalvelut, Puhtaus- ja tekstiili-palvelut sekä hallintoon. Liikelaitos tuottaa kilpailukykyisesti terveellisiä, turvallisia ja laadukkaita ruoka-, puhtaus- ja tekstiilipalveluja omistajalleen. Asiakkaiden kanssa sovitaan yhteisten laatukriteerien ja sopimus-ten mukaisesti sopivat palvelupaketit. Liikelaitoksen palveluista tehdään asiakaskysely. Liikelaitos toimii luotettavana laadukkaiden, kilpailukykyisten ja monipuolisten ruoka-, puhtaus- ja tekstiilipal-velujen pääasiallisena tuottajana Jämsän seudulla. Sopimukset ovat kumppanuussopimuksia ja asiakkuudet aitoja ja toimivia kumppanuussuhteita. Vakituisella henkilöstöllä on alan peruskoulutus. Liikelaitos toimii laatustandardien mukaisesti ja toiminnan jatkuva paran-taminen, arviointi ja uudistumiskyky on vakiintunut käytäntö. Liikelaitoksen peruspääoma on 600 000 € ja peruspääomalainaa on jäljellä noin 800 000 €. Peruspääoma ja pääomalaina muodostuvat liikelaitoksen käyttöomaisuudesta. Lainoituspolitiikkaa ja peruspääoman korkoa tarkastellaan suunnitelmakaudella toiminnan laajuuden ja sujuvuuden selvittyä.

INVESTOINNIT Ateria liikalaitoksella vuodelle 2013 ei ole investointeja. Suunnitelmavuosien aikana selvitetään pesulan saneeraus- ja laajennustarve sekä kustannukset.

RAHOITUSLASKELMA Jämsän Ateria TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä -63 541 247 538 118 604 118 604 118 604 Poistot ja arvonalennukset 222 795 226 280 202 370 202 370 202 370 Rahoitustuotot ja -kulut -3 671 -51 000 -33 200 -33 200 -33 200 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 3 671Investointien rahavirta Investointimenot -25 756 -29 000Omaisuuden myyntitulot 16 200 Toiminnan ja investointien rahavir-ta 133 499 410 018 287 774 287 774 287 774

Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset -500 000 -400 000 -200 000 -200 000 -200 000 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta -1 705 244Korottomien velkojen muutos kunnalta 107 715 Rahoituksen rahavirta -2 097 529Rahavarojen muutos -1 964 030 10 018 87 774 87 774 87 774 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 618Pääomamenojen tulorahoitus, % 618Lainanhoitokate 14,62Kassan riittävyys, pv Quick ratio 1,69Current ratio 1,69

70

Jämsän Vesi liikelaitos Vesihuoltopäällikkö Pekka karppinen

Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudelle 2013-2017 Jämsän Vesi liikelaitos on 1.1.2008 alkaen toiminut liikelaitoksena, johon on 1.1.2009 liitetty Jämsänkosken kaupungin taseyksikkönä toiminut vesihuoltolaitos. Jämsän Vesi liikelaitokselle on määritelty uusi aloittava tase vuoden 2008 tilinpäätöksien taseista. Tiukentuvat laatuvaatimukset talousvedelle ja jätevesien puhdistukselle lisäävät laitoksen käyttökustannuk-sia ja investointitarpeita. Samanaikaisesti vanhenevien verkostojen ja laitosten saneeraustarve kasvaa. Kuluttajille toimitetaan keskeytyksettä heidän tarpeitaan vastaava määrä ja laatuvaatimukset täyttävää juo-mavettä ja jätevedet johdetaan jätevesiverkostojen ja pumppaamojen kautta jätevesipuhdistamoille. Jäteve-sipuhdistamojen tavoitteena on kehittynein toimintamuodoin järjestää taloudellinen, vakaa ja lupaehdot täyt-tävä jätevesien käsittely, kuitenkin niin, että koko ajan pyritään lupaehtoja huomattavasti parempiin tuloksiin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin saavutettavissa. Sadevedet ja perustusten kuivatusvedet johdetaan haittaa tuottamatta vesistöihin. Määrärahavarauksissa on oletettu, että vesi- ja viemärijohtovikoja sekä pumppaamojen laitevikoja on sama määrä kuin edellisenä vuonna. Vesi- ja viemärijohtojen saneerausta jatketaan vanhoilla rakennetuilla alueilla. Saneerauksessa toimitaan yhteistyössä yhdyskuntatoimen kunnallistekniset palvelut tulosalueen kanssa ja toimenpiteet tehdään asianomaisille kohteille samanaikaisesti. Himoksen alueen lisävesitarve tyydytetään yleissuunnitelmassa esitetyllä tavalla, suurentamalla runko-vesijohtoja alueella ja rakentamalla uudet runkovesi- ja jätevesiputket Himoksesta Jämsään. Himoksen alu-eelle rakennetaan lisää runkovesijohtoa ja jätevedenpainejohtoa, mikäli kylpylän rakentaminen aloitetaan. Toteuttamisen ehtona on yksityisten investointien alkaminen. Vesiliikelaitoksen toiminta-alueeseen ei kuulu Himoksen alue, mutta liikelaitos toimii tiiviissä yhteistyössä tehden alueen investoinnit ja vuokraamalla ra-kennelmat, laitteet ja putkistot alueen toimijan, eli Himos-Infra Oy:n käyttöön. Vuokralla katetaan pitkällä aikavälillä investointien pääoma- ja rahoituskulut. Jämsän alueen pohjavesivaroista jatketaan selvitystä yhdessä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Länkipohjan puhtaan veden varmistamiseksi etsitään edullisimpia vaihtoehtoja, koska johtolinja Heräkulma-Halli-Länkipohja on liian kallis toteuttaa. Palvelukuvaus Jämsän Vesi liikelaitos toimii omana liikelaitoksenaan. Vesilaitos on palvelulaitos, jolla ei ole viranomaisteh-täviä, vaan se hoitaa vesihuoltolain ja liikelaitosmallin mukaisesti vesihuoltopalvelut toiminta-alueellaan peri-aatteella, että kulut katetaan asiakkailta saatavilla maksuilla. Vesihuoltolain mukaista tiedottamista hoidetaan mm. kaupungin Internet-sivujen kautta. Liikelaitoksen peruspääomalle 10,5 Meur ei korkoa peritä. Peruspääomalainalle 3,9 Meur maksettava korko vuodelle 2013 on 3 %. Liikelaitoksella on lisäksi vuoden alussa lainaa jäljellä kaupungille vuoden 2008 net-toinvestoinneista (1,6 Meur), jonka korko on normaalien konserniehtojen mukainen. Liikelaitoksen taksoja on korotettava vuosittain, jotta investoinnit voidaan toteuttaa investointi suunnitelman mukaisena.

71

TULOSLASKELMAOSA Jämsän Vesi Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Ts 2017LIIKEVAIHTO LIIKEVAIHTO, myyntitulot 3 457 996 3 424 000 3 870 000 3 870 000 3 870 000 3 870 000 3 870 000Varastojen (valmis)lisäys(+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön 78 942 52 960 52 400 53 000 53 000 53 000 53 000Liiketoiminnan muut tulot Vuokratuotot 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 Muut tuotot 5 000 6 000 8 000 8 000 8 000 8 000 Tuet ja avustukset Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 616 783 519 250 546 700 540 000 540 000 540 000 540 000 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Palvelujen ostot 968 872 888 023 895 400 940 000 940 000 940 000 940 000Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 590 947 525 080 577 700 520 000 520 000 520 000 520 000Henkilöstösivukulut Eläkekulut 160 721 133 120 154 330 159 100 159 100 159 100 159 100 Muut henkilöstösivukulut 34 454 35 460 34 820 37 000 37 000 37 000 37 000 Henkilöstökorvaukset Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot 1 136 290 1 201 214 1 301 310 1 200 000 1 250 000 1 250 000 1 250 000 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut 48 973 66 452 56 800 62 000 62 000 62 000 62 000Liikeylijäämä -20 102 163 361 411 340 522 900 472 900 472 900 472 900Korkotuotot 2 585 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500Muut rahoitustuotot 13 195 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000Kunnalle maksetut korkokulut 184 865 174 700 192 000 228 500 258 540 281 800 321 143Muille maksetut korkokulut 4 316Muut rahoituskulut 3 Ylijäämä(alijäämä) ennen sat.eriä -193 506 161 219 340 305 900 225 860 202 600 163 257Satunnaiset tuotot - ja kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä(alijäämä) ennen varauksia -193 506 161 219 340 305 900 225 860 202 600 163 257Poistoerän lisäys (-) tai vähennys (+) Vap.eht. varausten lisäys (-)/ vähennys (+) Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -193 506 161 219 340 305 900 225 860 202 600 163 257 Investoinnit JÄMSÄN VESI LIIKELAITOS 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Kust.arvioKiinteät rakenteet ja laitteet 3 750 000 4 040 000 1 730 000 1 120 000 2 600 000 13 240 000 13 240 000Vesijohtoverkoston rakentami-nen 270 000 270 000 270 000 270 000 270 000 1 350 000 1 350 000Vesijohtoverkoston saneeraus 400 000 430 000 430 000 430 000 430 000 2 120 000 2 120 000Keskuspuhdistamon saneerus 2 000 000 1 700 000 1 600 000 5 300 000 5 300 000Pielukkaniemen vesihuolto 60 000 60 000 60 000Myllymäen teollisuusalueen vesihuolto 50 000 50 000 50 000Könkkölän teollisuusalueen 50 000 50 000 50 000Valtateiden 9 ja 24 risteysalu-een vesihuolto 200 000 200 000 200 000Länkipohjan vesilaitos 100 000 150 000 250 000 250 000Länkipohjan viemärilaitos 50 000 20 000 30 000 20 000 300 000 420 000 420 000Suinulan jätevesiverkosto 370 000 370 000 740 000 740 000Pihlaiston jätevesiverkosto 400 000 400 000 800 000 800 000Himoksen vesihuoltohankkeet 500 000 800 000 600 000 1 900 000 1 900 000Kalusto 50 000 50 000 0 40 000 0 140 000 140 000Pakettiauto 40 000 40 000 40 000Kaukovalvonnan uudistaminen 50 000 50 000 100 000 100 000

72

Vesilaitos menot yhteensä 3 800 000 4 090 000 1 730 000 1 160 000 2 600 000 13 380 000 13 380 000Tulot 290 000 345 000 290 000 145 000 0 1 070 000 1 070 000Pakettiauto 5 000 5 000 5 000Myllymäen teollisuusalueen vesihuolto 15 000 15 000 15 000Suinulan jätevesiverkosto 130 000 130 000 260 000 260 000Pihlaiston jätevesiverkosto 140 000 140 000 280 000 280 000Pielukkaniemen vesihuolto 40 000 40 000 40 000Himoksen vesihuoltohankkeet 120 000 200 000 150 000 470 000 470 000Vesilaitos yhteensä netto 3 510 000 3 745 000 1 440 000 1 015 000 2 600 000 12 310 000 12 310 000

Vesi-ja viemäri verkosto uudisrakentaminen Liikelaitos varautuu vesi-viemäri- ja sadevesiverkostojen uudisrakentamiseen, jotta vesihuolto voidaan to-teuttaa samanaikaisesti kadun rakentamisen yhteydessä. Konkreettisesti kohteet päätetään kolme kertaa vuodessa hyväksyttävässä työohjelmassa noudattaen yhdyskuntatoimen kohteiden rakentamisohjelmaa. Vesijohtojen ja viemäreiden uudisrakentamiseen on varattu vuonna 2013 yhteensä 250.000 euroa. Erillisiin vesi- ja viemärilaitoksen muihin hankkeisiin on varauduttu 20.000 eurolla

Vesi- ja jätevesi saneeraus Vanhojen vesi- jätevesi- ja sadevesiverkostojen saneerauksia tehdään vuosittain. Kohteet määräytyvät kol-me kertaa vuodessa hyväksyttävän tyohjelman mukaisesti. Saneearuksiin on yhteensä varattu vuonna 2013 400.000 euroa.

Keskuspuhdistamon saneeraus Keskuspuhdistamon hakemus ympäristöluvan jatkamisesta on jätettävä 31.12.2013 mennessä ympäristöhal-linnon aluehallintovirastoon. Keskuspuhdistamon toiminnan tehostaminen toteutetaan vaiheittain. Vuonna 2013 rakennetaan jälkikäsittely joko flotaatiolla to actiflo-prosessilla sekä UV-desifiointi. Jälkikäsittelyproses-sia käytetään myös ohitusvesien erilliskäsittelyyn suurimpien virtaamien aikana. Toisessa vaiheessa 2014 rakennetaan esiselkeytys ja lietteen käsittely ja kolmantena vaiheena toteutetaan aktiivilieteprosessin laa-jennus, mikäli puhdistamolta aletaan vaatia typen poistamista.

Myllymäen teollisuusalueen vesihuolto Myllymäen teollisuusalueen kunnallistekniikkaan on saatu Te-keskuksen avustuspäätös, joka on mennyt vanhaksi. Vesihuollon osuushankkeesta 50.000 euroa. Alueelle on tulossa biokaasu voimalaitos.Hankkeen toteuttaminen edellyttää, että biokaasulaitoksesta on tehty investointipäätös.

Valtateiden 9 ja 24 risteysalueen vesihuolto Valtateiden 9 ja 24 risteysalueelle on vahvistettu asemakaava, joka mahdollistaa mm. ABC aseman raken-tamisen alueelle. Alue liitetään jätevesiverkostoon rakentamalla alueelle jätevesipumppaamo, joka pumppaa jätevedet Rusulan alueen verkostoon. Tämän hankkeen toteutuksen ehtona on, että ABC-asemasta on tehty investointipäätös.

Könkkölän teollisuusalueen vesihuolto Könkkölän teollisuusalueelle on tehty asemakaava. Kaava-alueen vesihuolto on liitettävissä Mäntymäen alueelle meneviin runkoputkiin. Vesihuolto toteutetaan sen jälkeen kun alueelle tulevasta teollisuushallista on tehty investointi päätös.

Länkipohjan vesilaitos Länkipohjan vesihuollon varmistamiseksi on vuonna 2008 laadittu yleissuunnitelma yhdessä Oriveden kau-pungin ja ELY-Keskuksen kanssa.Yleissuunnitelman mukaan koknaistaloudellisesti puhdasvesihuollon kan-nalta paras vaihtoehto on johtaa vesi Länkipohjaan Jämsän Heräkulman vedenottamolta Hallin taajaman kautta. Puhtaan veden johtaminen Heräkulmalta maksaisi nykyisen suunnitelman mukaan yli 4 Meur. Valtion vesihuoltotyönä toteutettuna kustannus olisi 1,8 Meur. Hankkeen toteuttamisen ehtona on, että se voidaan toteuttaa valtion vesihuoltotyönä, jolloin vesiliikelaitos maksaa hankkeeseen tarvittavat tarvikkeet. Pelkkien tarvikkeiden kustannusarvio on noin 1,8 Meur. Keski-Suomen Ely-keskuksen kanssa yhteistyössä kartoite-taan Länkipohjan vedenhankinnan edullisemmat vaihtoehdot. Länkipohjan taajaman mahdolliseti tarvitsema llisä vesi hakitaan rakentamalla uusi porakaivo. Lisäksi varaudutaan kaava-alueen laajenemisen vaatimiin vesihuoltotöihin.

73

Länkipohjan viemärilaitos Länkipohjan sekaviemäröintiä muutetaan erillisviemäröinniksi rakentamalla taajamaan sadevesiviemäröintiä. Kaikki betonikaivot muutetaan muovikaivoiksi suunnittelukaudella. Länkipohjan jätevesipuhdistamon ympä-ristöluvan jatkamista on haettava viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä ja jätevedenpuhdistamon automaatio uusitaan vuonna 2013. Suinulan jätevesiverkosto Suinulan alueella on olemassa kaupungin vesilaitoksen vesijohtoverkosto. Alueen viemäriverkoston toteut-tamisesta ns. paineviemärinä on tehty rakentamissuunnitelma ja kustannusarvio, jotta hanke olisi vesiliikelai-tokselle kannattava, tulisi siihen saada ulkopuolista rahoitusta 40% ja kiinteistöjen tulisi maksaa liittymismak-su 2.310 euroa ja kustantaa ja ylläpitää taloviemäri ja kiinteistöpumppaamo. Hankkeeseen on saatu päätös, että se tehdään valtion vesihuoltotyönä. Vesihuoltotyö hankkeet toteutetaan tulevaisuudessa siten, että valtion viranomainen antaa hankkeelle avustusta väh. 35%. Viemäriverkon rakentamisen jälkeen, voidaan Suinulassa oleva nykyinen jäteveden pienpuhdistamo poistaa käytöstä. Pihlaiston jätevesiverkosto Pihlaiston alueella on olemassa kaupungin vesilaitoksen vesijohtoverkosto. Alueen viemäriverkoston toteut-tamisesta ns. paineviemärinä on tehty alustava suunnitelma ja kustannusarvio, jotta hanke olisi vesiliikelai-tokselle kannattava, tulisi siihen saada ulkopuolista rahoitusta 40% ja kiinteistöjen tulisi maksaa liittymismak-su 2.310 euroa ja kustantaa ja ylläpitää taloviemäri ja kiinteistöpumppaamo. Hanke on suunniteltu tehtäväksi valtion vesihuoltotyönä. Alue on tärkeällä pohjavesialueella. Himoksen vesihuoltohankkeet Himoksen kasvavan veden saannin turvaamiseksi on rakennettava kaksi paineenkorotusasemaa Haapajoel-le ja Patalahdelle.Mikäli kylpylästä tehdään investointipäätös hanke sisältää vesi- ja jätevesirunkolinjojen rakentamisen Nakkerpohjasta Jämsän keskustaan. Pielukkaniemen asemakaava-alue Pielukkaniemen asemakaava-alue on yksityisen maanomistajan aluetta. Alue ei kuulu Jämsän Veden toimin-ta-alueeseen. Hanke toteutuu, mikäli maanomistaja maksaa Jämsän Vedelle vesihuollon rakentamisesta aiheutuvien todellisten kustannusten ja liittymismaksuilla saatavien maksujen erotuksen. Koneet ja kalusto Pakettiauto Liikelaitoksen yhden pakettiauton uusiminen. Kaukovalvonnan uudistaminen Vesihuollon kaukovalvontaa laajennetaan Hallin ja Länkipohjan taajamiin. RAHOITUSOSA Jämsän vesi Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toiminnan rahavirta 942 783 1 201 375 1 520 650 1 532 150 1 538 560 1 548 350 1 557 650 Liikeylijäämä (-alijäämä) -20 102 163 361 411 340 522 900 472 900 472 900 472 900 Poistot ja arvonalentumiset 1 136 290 1 201 214 1 301 310 1 200 000 1 250 000 1 250 000 1 250 000 Rahoitustuotot ja -kulut -173 404 -163 200 -192 000 -190 750 -184 340 -174 550 -165 250Investointien rahavirta -1 548 163 -1 689 000 -3 510 000 -2 190 000 -1 670 000 -6 110 000 -965 000 Investointimenot -1 572 426 -2 000 000 -3 800 000 -2 520 000 -1 960 000 -6 250 000 -970 000 Rahoitusosuudet investointeihin 24 263 311 000 290 000 330 000 290 000 140 000 5 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja inv. rahavirta -605 380 -487 625 -1 989 350 -657 850 -131 440 -4 561 650 592 650Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset -1 631 730 570 000 2 180 000 3 241 375 839 750 320 375 1 750 000 Pitkäaik. lainojen lisäys kunnalta 800 000 2 500 000 3 745 000 1 440 000 1 015 000 2 600 000 Pitkäaik. lainojen lisäys muilta Pitkäaik. lainojen vähennys kunnal-ta -1 700 000 -230 000 -320 000 -503 625 -600 250 -694 625 -850 000 Pitkäaik. lainojen vähennys muilta -230 000 Lyhytaik. lanojen muutoks kunnal-ta 147 446 Lyhytaik. lainojen muutos muilta -3 572 Muut maksuvalmiuden muutokset 154 396 Rahavarojen muutos -2 237 109 82 375 190 650 2 583 525 708 310 -4 241 275 2 342 650

74

Oman pääoman muutokset 2 200 000 Perupääoman lisäys/vähennys Vaikutus maksuvalmiuteen -37 109 82 375

Jämsän Jätehuolto liikelaitos Jämsän Jätehuolto liikelaitoksen toiminta keskittyy jätehuoltopalveluiden kattavaan ja tasapuoliseen järjes-tämiseen Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan alueella. Tarvittavat palvelut ostetaan toimialalla toimivil-ta urakoitsijoilta julkisesti kilpailuttamalla. Vuoden 2016 alusta astuu voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikalle sijoittamiskielto. Tämä tarkoittaa, että kaatopaikalle ei voida sijoittaa enää nykyisen kaltaista yhdyskuntajätettä. Loppusijoitettavaksi jäävät vain epäorgaaniset maa-, kivi- ja tuhka-ainekset ja ehkä laitoskäsittelystä jäljelle jäävä epäorgaaninen rejekti. Muulle yhdyskuntajätteelle on löydettävä kanavat materiaalihyödyntämiseen ja polttoon. Kotitalouksista kerättävän jätteen hyödyntämiseen vaikuttaa myös uuden jätelain tuottajavastuusäädökset, joiden mukaan tuottajayhteisöjen on järjestettävä kustannuksellaan mm. pakkausjätteiden keräily ja käsittely. Tämä muuttanee myös Jämsän Jätehuolto liikelaitoksen alueen palvelutarjontaa. Muutokset alkavat näkyä vasta vuoden 2014 aikana. Jätehuollon palvelutarjonnan taustalla on aiheuttaja maksaa periaate. Palveluista perittävillä maksuilla rahoi-tetaan kaikki jätehuollosta aiheutuvat kustannukset TULOSLASKELMAOSA Jämsän Jätehuolto Ta 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Ts 2017LIIKEVAIHTO

LIIKEVAIHTO, myyntitulot 1 547 000 1 360 000 1 362 0001 362

000 1 362 000 1 362 000Varastojen (valmis)lisäys(+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot 2 000 2 000 2 000 2 000 2 000 2 000

Muut tuotot 1 545 000 1 358 000 1 360 0001 360

000 1 360 000 1 360 000 Tuet ja avustukset Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 15 500 18 400 19 000 19 000 19 000 19 000 Varastojen lisäys (+) tai vähen-nys (-) Palvelujen ostot 701 000 690 000 690 000 690 000 690 000 690 000Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 133 000 128 970 128 970 128 970 128 970 128 970Henkilösivukulut Eläkekulut 33 710 21 020 21 020 21 020 21 020 21 020 Muut henkilöstösivukulut 8 750 7 670 7 670 7 670 7 670 7 670 Henkilöstökorvaukset Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot 187 730 120 090 120 090 120 090 120 090 120 090 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut 418 500 306 000 306 000 306 000 306 000 306 000Liikeylijäämä 48 810 67 850 226 910 226 910 226 910 226 910Korkotuotot 1 500 200 200 200 200 200Muut rahoitustuotot 2 000 4 600 5 000 5 000 5 000 5 000Kunnalle maksetut korkokulut 8 500Muille maksetut korkokulut 100 100 100 100 100Muut rahoituskulut 500 500 500 500 500Ylijäämä(alijäämä) ennen satun-naisia eriä 43 810 72 050 232 110 232 110 231 910 232 110Satunnaiset tuotot/kulut Satunnaiset tuotot

75

Satunnaiset kulut Yli/alijäämä ennen varauksia 43 810 72 050 232 110 232 110 231 910 232 110Poistoerän lisäys (-) tai vähennys +) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden yli/alijäämä 43 810 72 050 232 110 232 110 231 910 232 110 Tavoitteet suunnitelmakaudella: Jätekertymä 10 000 t/v Asiakasrekisterin kattavuus 98 % Hyötykäyttöaste 70 % Jätepistemaksu loma-as 51 €/v alv 0 % Perusmaksu 12 €/v alv 0 %

Jämsän Jätehuolto liikelaitos järjestää asumisessa syntyvän jätteen jätehuollon Jämsän kaupungin ja Kuh-moisten kunnan alueella. Tarvittaessa huolehditaan myös yritystoiminnan jätehuollosta jätelain edellyttämällä tavalla. Liikelaitos järjestää haja-asutusalueelle aluekeräyspisteisiin perustuvan jätehuollon loma- ja vakitui-selle asutukselle. Taajamissa järjestetään aluekeräykseen perustuva hyötyjätteiden keräys. Jätteet toimite-taan hyödynnettäviksi soveltuviin kohteisiin sekä loppusijoitukseen omalle kaatopaikalle Metsä-Kivelään. Vaaralliset jätteet otetaan vastaan valvotusti viidellä jäteasemalla. Palvelut kustannetaan täysimääräisesti jätteen tuottajilta perittävillä maksuilla.

Jätehuolto liikelaitoksen johtokunta toimii myös jätelain tarkoittamana jätehuoltoviranomaisena. Viranomais-toiminta rahoitetaan jätehuollon perusmaksulla. Investoinnit Jätehuollon investointiosassa varustaudutaan hankkimaan syväkeräyssäiliöitä sitä mukaa, kun uusia kaava-alueita tai aluekeräyspisteiden uudistamistarvetta ilmenee. Määrärahavaraus on 25.000 euroa vuosittain. RAHOITUSOSA Jämsän Jätehuolto Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toiminnan rahavirta 231 540 192 140 352 100 352 100 352 100 352 100Liikeylijäämä (-alijäämä) 48 810 67 850 226 910 226 910 226 910 226 910Poistot ja arvonalentumiset 187 730 120 090 120 190 120 190 120 190 120 190Rahoitustuotot ja -kulut -5 000 4 200 5 000 5 000 5 000 5 000Investointien rahavirta -25 000 -25 000 -25 000 -25 000 -25 000Investointimenot -25 000 -25 000 -25 000 -25 000 -25 000Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyädykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 231 540 167 140 327 100 327 100 327 100 327 100Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset 0 0 0 0 0 0Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Pitkäaikaisten lanojen muutoks kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos 231 540 167 140 327 100 327 100 327 100 327 100Oman pääoman muutokset Perupääoman lisäys/vähennys Vaikutus maksuvalmiuteen 231 540 167 140 327 100 327 100 327 100 327 100

76

Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen Tuloslaskelma ta 2013 Tuloslaskelma tuloslaskelma

ulkoiset ja sisäiset kaupunki ei liikelaitoksia

liikelaitokset yhteensä

kaupunki ja liikelaitokset

eliminoinnit kaupunki

eliminoinnit liikelaitokset

eliminointien jälkeen

Toimintatuotot 58 574 847 14 597 111 72 971 958 65 275 455 Myyntituotot 34 856 420 14 401 891 49 058 311 -7 896 503 41 361 808 Maksutuotot 9 487 827 0 9 487 827 9 487 827 Tuet ja avustukset 2 994 850 56 000 3 050 850 3 050 850 Vuokratuotot 10 327 456 52 000 10 379 456 10 379 456 Muut tuotot 908 294 87 220 995 514 995 514 Valmistus omaan käyttöön 379 440 52 400 431 840 431 840 Toimintakulut 179 558 814 12 427 947 192 605 761 184 090 258 Henkilöstökulut 66 292 531 6 410 489 72 913 020 72 703 020 Palvelujen ostot 87 511 528 2 749 540 90 670 068 -7 896 503 82 364 565 Aineet, tarvikkeet, tavarat 7 252 882 2 727 928 9 980 810 9 980 810 Avustukset 10 020 612 0 10 020 612 10 020 612 Vuokrat 8 085 571 225 630 8 311 201 8 311 201 Muut kulut 395 690 314 360 710 050 710 050 TOIMINTAKATE -120 604 527 2 221 564 -119 201 963 -118 382 963Verotulot 80 446 000 0 80 446 000 80 446 000Valtionosuudet 45 200 000 0 45 200 000 45 200 000Rahoitustuotot ja- kulut -909 800 -221 000 -1 130 800 -1 130 800 Korkotuotot 175 000 200 175 200 175 200 Korkotuotot liikelaitoksilta 225 200 0 225 200 -225 200 0 Muut rahoitustuotot 140 000 4 600 144 600 144 600 Korkokulut lainoista 1 450 000 0 1 450 000 1 450 000 Korkokulut kaupungille 225 200 225 200 -225 200 0 Muut rahoituskulut 0 600 600 600VUOSIKATE 4 131 673 2 000 564 5 313 237 6 132 237 Poistot käyttöomaisuudesta 6 695 750 1 623 770 8 319 520 8 319 520 Satunnaiset tuotot+/kulut- Tilikauden tulos -2 564 077 376 794 -3 006 283 -2 187 283 Poistoeron muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä -2 564 077 376 794 -3 006 283 -2 187 283 Eliminoinnit:

- kaupungin ostot Ateria-liikelaitokselta 7.896.503 - liikelaitoksille antolainojen korot : Ateria-liikelaitokselta 33.200, Vesi-liikelaitokselta 192.000

Rahoituslaskelma ta 2013 Rahoituslaskelma

kaupunki ei liikelaitoksia

liikelaitokset yhteensä

kaupunki ja liikelaitokset

eliminoinnit kaupunki

eliminoinnit liikelaitokset

rahoituslaskelma eliminointien jälkeen

Toiminnan rahavirta 4 061 673 2 000 564 6 062 237 0 0 6 062 237 Vuosikate 4 131 673 2 000 564 6 132 237 6 132 237 Satunnaiset erät (netto) 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -70 000 0 -70 000 -70 000Investointien rahavirta -6 732 000 -3 535 000 -10 267 000 0 0 -10 267 000 Investointimenot -9 669 000 -3 825 000 -13 494 000 -13 494 000 Rahoitusosuudet investoin-timenoihin 10 000 290 000 300 000 300 000 Pysyvien vastaavien hyö-dykkeiden luovutustulot 2 927 000 0 2 927 000 2 927 000Toiminnan ja investointien rahavirta -2 670 327 -1 534 436 -4 204 763 0 0 -4 204 763Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset -1 380 000 0 -1 380 000 0 0 600 000 Antolainasaamisten lisäyk-set 0 0 0

77

Antolainasaamisten vähen-nykset 600 000 0 600 000 600 000 Antolainat liikelaitoksille vähennys 520 000 0 520 000 -520 000 0 Antolainat liikelaitoksille lisäys -2 500 000 -2 500 000 2 500 000 0Lainakannan muutokset 4 330 000 1 980 000 6 310 000 0 0 4 330 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 11 000 000 0 11 000 000 11 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6 670 000 0 -6 670 000 -6 670 000 Lainat kaupungilta lisäys 2 500 000 2 500 000 -2 500 000 0 Lainat kaupungilta vähen-nys -520 000 -520 000 520 000 0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 0Oman pääoman muutokset 0 0 0Muut maksuvalmiuden muutokset 0 0 0Rahoituksen rahavirta 2 950 000 1 980 000 4 930 000 0 0 4 930 000Rahavarojen muutos 279 673 445 564 725 237 0 0 725 237 Eliminoinnit:

- lainan lyhennys Vesi-liikelaitos 320.000, Ateria–liikelaitos 200.000 - Uusi antolaina Vesi-liikelaitokselle 2.500.000

78

VIII KONSERNIYHTIÖIDEN TALOUDESTA Konserniyhtiöt ja kuntayhtymät Kotipaikka Omistus Tytäryhteisöt Kiinteistö Oy Jämsänmäki Jämsä 100,00 %Kiinteistö Oy Jämsän Hekohalli Jämsä 100,00 %Kiinteistö Oy Jämsän Komposiittihalli Jämsä 100,00 %Jämsän Yrityskiinteistöt Oy Jämsä 100,00 %Jämsän Aluelämpö Oy Jämsä 100,00 %Himos Infra Oy Jämsä 100,00 %Jämsek Oy Jämsä 100,00 %Kiinteistö Oy Koskisoppi (toiminta loppunut 2012, lepäämässä) Jämsä 100,00 %Jämsän Seudun Jätehuolto Oy (toiminta liikelaitokseen, loppunut 2012) Jämsä 79,60 %Kiinteistö Oy Jämsänkosken Koivutie 4 Jämsä 59,74 %Kiinteistö Oy Hallinmatka (myynnissä) Jämsä 51,84 %Längelmäki Halli Oy (jäähalli) Jämsä 57,18 %Kuntayhtymät Keski-Suomen Liitto Jyväskylä 9,50 %Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Jyväskylä 5,33 %Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylä 17,88 %

Yhteis- ja omistusyhteysyhteisöt 20-50% Ei eliminoida saatavia, velkoja, ostoja, myyntejä Jokilaakson Terveys Oy Jämsä 39,00 %Himos Matkailu Oy Jämsä 25,00 %

Muut yhteisöt Ei eliminoida saatavia, velkoja, ostoja, myyntejä

Jämsänjokilaakson Jäähalli Oy Jämsänkosken Jäähalli Oy Koskenpään Kehittämisyhtiö Oy Kiinteistö Oy Jämsänmäki Jämsänkosken Kiinteistöt Oy ja Oinaalan Vuokratalot Oy fuusioitiin Kiinteistö Oy Jämsänmäkeen vuonna 2012. Samassa yhteydessä yhtiöön sijoitettiin Längelmäen kuntaliitoksessa kaupungin omistukseen jääneitä taloja. Tavoite tältä osin toteutui. Tavoitteena suunnitelmakaudelle on, että yhtiön käyttöaste nostetaan riittä-välle tasolle, jotta yhtiö pystyy ylläpitämään hallitsemiensa asunnot haluttuina vuokrakohteina ja yhtiön varat riittävät rakennusten peruskorjaamiseen ja tulevaisuudessa myös uusien kohteiden rakentamiseen. Yhtiön pääasiallinen toimiala on vuokra-asuntojen omistaminen ja vuokraaminen. Vuokrattavia asuntoja yhti-öllä on vuoden alussa 905 kpl. Tavoitteena vuonna 2013 on vakiinnuttaa yhtiön tilanne ja selvittää kaikkien rakennusten peruskorjauskohteet ja alustavat toteutusaikataulut yhtäläisin periaattein. Kartoituksessa ote-taan huomioon asuntojen kysyntä eri toiminta-alueilla. Asuntojen vuokrataso pidetään kilpailukykyisenä ja huoneistojen määrä sopeutetaan kysyntää vastaavalle tasolle. Yhtiön käyttöastetta on pystyttävä nostamaan suunnitelmakaudella vuosina 2014 - 2015 tavoitetasolle, joka on 92 – 95 %:n kokonaiskäyttöaste. Käyttöas-teen nostamisen toimenpiteinä käytetään rakennusten myyntiä, käyttötarkoituksen muuttamista ja mahdolli-sesti purkamista konsernin emoyhteisön kanssa yhteistyössä sopien. Kiinteistö Oy Jämsän Hekohalli ja Kiinteistö Oy Jämsän Komposiittihalli Yhtiöt ovat rakentaneet Patrialle teollisuustilaa, jotka Patria lunastaa sovittuna puitesopimuksen määräaika-na. Rahoitussopimus on kokonaisvaltainen ja kattaa molemmat yhtiöt, yhtiöiden tarkoituksena on ollut mah-dollistaa ilmailuteollisuus Hallissa. Kaupungin panostus kumpaankin yhtiöön on osakepääoma 1,7 Meur. Lunastustilanteessa kaupunki saa sopimuksen mukaan osakepääoman korotettuna elinkustannusindeksillä yhtiöiden perustamispäivämäärästä lähtien. Toimintaperiaatteena yhtiöillä on omakustannusperiaate, jolloin vuokralainen maksaa kiinteistön käyttö- ja rahoituskulut vuosittain täysimääräisenä.

79

Omistajapoliittisena tavoitteena on nopeuttaa yhtiöiden omistusjärjestelyjä ja neuvotella tilanteesta, jossa yhtiöiden omistus siirrettäisiin Patria Oyj:lle. Vuoden 2012 syksyllä on yhteistyökumppanille tarjottu ko. yhtiöi-tä osattavaksi ennenaikaisesti puitesopimuksen ehdoin. Jämsän Yrityskiinteistöt Oy Yhtiön toimialana on yritysten toimitilojen rakentaminen, omistaminen ja vuokraaminen. Vuokrattavia raken-nuksia on 11 kpl. Tavoitteena on tilojen käyttöasteen pitäminen tavoitetasolla > 95 %, perittävät vuokrat pide-tään markkinahintaisina. Omistajapoliittisena tavoitteena on pitää käyttöaste korkeana vuokraustoiminnassa ja myydä kiinteistöjä vuokralaisille tai Jämsän alueelle tuleville yrityksille siten, että mahdollistetaan toimitilo-jen rakentamista uusille yrityksille. Yrityksen toimitilojen myynneissä ei kuitenkaan jatkossa saa syntyä huo-mattavia tasetappioita. Vuoden 2012 tilinpäätöstä tulee rasittamaan erityisesti tasetappioerä, noin 600.000 euroa johtuen Patricomp Oy:n ja Jyki Oy:n hallien myynnistä lunastussopimusten mukaisesti. Yhtiön kirjanpidossa kohteiden tasearvot olivat lunastussuunnitelman hintoja korkeammat. Jyki Oy:n tehdaslaajennuksen rakentaminen ja käyttöönot-to on merkittävin hanke vuonna 2012 - 2013, investointi on 2,28 M€, johon yhtiö sai rakennemuutosrahoitus-ta Keski-Suomen ELY -keskukselta 342.000 euroa. Hankkeeseen on 1,5 M€ Kuntarahoituksen laina Jämsän kaupungin takauksella. Jämsänkoskella oleva Myllyhalli on remontoitu julkisivujen ja vesikaton osalta. Tulevana vuonna 2013 on tarkoitus kilpailuttaa kohteen lämmitysenergian tuotantomuoto. Kotimaiseen polttoaineeseen siirtymiseksi on haettavissa energia-avustusta. Alhainen korkotaso pitänee rahoituskulut melko vakaana suunnittelukauden 2013 - 2015. Tilojen vuokrausaste on vuodenvaihteessa 97 %.  Jämsän Aluelämpö Oy Yhtiön toimialana on kaukolämmön tuottaminen ja jakelu. Kaukolämpöasiakkaita oli vuonna 2012 448 (415), joista pientaloja lähes 128 (noin 100). Jämsän ja Jämsänkosken kaukolämpöverkon yhdistäminen on tehty vuonna 2011. Tavoitteet vuosille 2013 - 2015:

- Kaukolämpöverkon laajentaminen Autokujan ja Paavolankadun väliselle teollisuusalueelle - Lukkoilantien kautta rakennetaan runkolinja Valionkadun reunaa pitkin Avituksen tiloihin. - Hallin toisen KPA-kattilan hankintaa siirretään ainakin vuodella tai siihen asti kunnes tiedetään va-

ruskunnan kiinteistöjen kohtalo. Hallissa oli tarkoitus siirtyä käyttämään pelkästään kotimaisia poltto-aineita raskaan polttoöljyn sijasta.

- Himoksen suunnitelmat päivitetään jos tarvetta esiintyy. - Konilannotkon 10 MW varalämpölaitos pidetään käyttövalmiudessa ja koekäytetään säännöllisesti

Omistajapolitiikka: Yhtiö kuuluu kaupungin strategisiin omistuksiin ja toimii kiinteässä yhteistyössä omistajan kanssa. Himos Infra Oy Yhtiö on Himoksen alueella toimiva kunnallistekniikkayhtiö, joka hoitaa alueen vesihuoltolaitoksen tehtävät sekä valvoo tehtyjen yhteistoimintasopimusten noudattamista. Uusien maankäyttösopimusten periaatteiden mukaisesti yhtiö toimii vesihuollon rakennuttajana. Myyty ja vastaanotettu vesi- ja jätevesimäärä on nykyisel-lään 43.000 m3 /vuosi. Yhtiön tulorahoitukselle on erittäin tärkeää Himoksen kehittyminen ympärivuotiseksi vapaa-ajankeskukseksi. Omistajapoliittisena tavoitteena on kasvavan Himos -alueen vesihuollon kehittäminen ja varmistaminen yh-teistyössä Himos Infran ja Jämsän kaupungin Vesi liikelaitoksen kanssa. Yhtiö ottaa haltuunsa alueen vesi-huollon ja maksaa niistä Vesilaitokselle käyvän hinnan, jonka yhtiö laskuttaa alueen asiakkailta. Suunnitel-makauden tasoitteena on, että yhtiö pystyy maksamaan vesilaitokselle rakenteista, laitteista ja käyttämäs-tään vedestä omakustannus perusteisen hinnan. Pidemmällä aikavälillä tarkoitus on, että yhtiö pystyy itse-näisesti investoimaan alueen vesihuollon tarvitsemat peruskorjaus- ja uusinvestoinnit. Jämsek Oy Jämsek Oy:n toimialana on elinkeinopalvelujen tuottaminen ja erilaisten kehityshankkeiden hallinnointi Jäm-sän seudulla. Kuhmoinen irrottautui yhtiöstä vuoden 2012 aikana, joten yhtiö on 100 % Jämsän kaupungin

80

omistama yhtiö. Omistajapoliittisena tavoitteena on, että yhtiön tehtävien ja roolin selkiyttämistä tullaan jat-kamaan vuoden 2013 aikana. Yhtiön tehtäviä tarkennetaan konkretisoimalla yhtiön vaikuttavuus yritystoi-minnan lisäämisessä ja kehittämisessä seudun elinvoimaisuuden varmistamiseksi. Rakennemuutoksen hoi-taminen edellyttää jatkossa entistä suurempaa panostusta pienen ja keskisuuren yritystoiminnan synnyttä-miseen ja kehittämiseen. Yhtiön tehtäviä tarkennetaan konkretisoimalla yhtiön vaikuttavuus yritystoiminnan lisäämisessä ja kehittämisessä seudun elinvoimaisuuden varmistamiseksi. Analyysin pohjana ovat myös taloudelliset argumentit ja eri järjestämistapojen kustannukset. Yhtiö toimii kaupungin tulevaisuus-strategian hengessä, yhtiön strategiaa tarkistetaan huomioiden kaupungin toiminnan painopisteet. Yhtiön yhteistyötä kaupungin kanssa lisätään paitsi toiminnassa myös henkilöstön yhteiskäy-tössä. Kiinteistö Oy Koskisoppi Yhtiö on perustettu Metsäoppilaitoksen asuntolaksi, joka omisti 34 asuntoa. Yhtiön asunnot jäivät tyhjiksi ja rakennukset on purettu. Rakennusten maapohja on palautunut kaupungille. Yhtiöllä ei varoja, tuloja eikä toimintaa, yhtiö on lepäämässä ja odottamassa purkutoimenpiteitä. Omistajapoliittisena tavoitteena on pur-kaa yhtiö. Jämsän Seudun Jätehuolto Oy Omistusosuudet olivat yhtiössä: Jämsän kaupunki 89,58% ja Kuhmoisten kunta 10,42%. Yhtiön liiketoiminta on ostettu Jämsän kaupungille ja tehtävät hoidetaan liikelaitoksena kaupungin organisaatiossa. Kuhmoisten kunta ostaa palvelut liikelaitokselta. Yhtiö on purettu vuoden 2012 tilinpäätökseen. Kiinteistö Oy Koskenpään terveystalo Yhtiö omistaa ja hallitsee Koskenpään kylässä noin 1.980 m2 suuruista rakennuspaikkaa ja sille rakennettua liikerakennusta. Kiinteistöyhtiön toimitiloissa on vuokralla Apteekki. Omistajapoliittisena tavoitteena on osak-keiden myynti esim. vuokralaiselle. Kiinteistö Oy Jämsänkosken Koivutie 4 Kiinteistössä on kaupungin omistuksessa kirjasto- ja vanha apteekki, muut huoneisto ovat yksityisten omis-tuksessa olevia liikehuoneistoja (2 kpl) ja asuinhuoneistoja (10 kpl). Omistajapoliittisena tavoitteena on luo-pua ko. yhtiön omistuksesta. Kiinteistö Oy Hallinmatka Yhtiö hallitsee liiketiloja Hallin taajamassa. Yhtiö on kiinteistövälittäjällä myynnissä kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Omistus realisoidaan. Längelmäki Halli Oy Kiinteistöyhtiö hoitaa jäähallikiinteistöä Länkipohjassa. Yhtiön tekee mm. Himoksen -alueen liikunta- ja seik-kailualan yrittäjien kanssa yhteistyöhalukkuutta, tavoitteena saada aikaiseksi toimiva ja järkevästi hinnoiteltu toimintapaketti markkinoitavaksi eri ryhmille. Jämsän, Jämsänkosken ja Länkipohjan hallien kesken tullaan selvittämään yhteistyömahdollisuuksia, jotta hallien toiminta ja hallinto saataisiin kiinteään tasapuoliseen yhteistyöhön esim. yhteismarkkinoinnissa ja tilavarauksissa yhteisten nettisivujen muodossa. Jokilaakson Terveys Oy Kaupungin osakkuusyhtiö, jonka tehtävänä on ostopalvelusopimuksella hoitaa Jämsän kaupungin peruster-veydenhuoltoa ja entisen Jokilaakson sairaan erikoissairaanhoitoa. Yhtiö on aloittanut varsinaisen toimintan-sa 1.9.2010. Yhtiön toimintaa seurataan ja verrataan toiminnan vaikuttavuuden ja taloudellisuuden näkökul-masta omaan tuotantoon ja muihin toimijoihin. Yhtiön kanssa kilpailutuksen tuloksen syntyneen sopimuksen arviointi 1.9.2014 mennessä, jolloin on päätettävä otetaanko optiovuodet käyttöön. Arviointi on tällöin suori-tettava 31.12.2013 mennessä.

81

Yhtiön tavoitteena on järjestää laadukasta terveydenhuoltoa Jämsän kaupungin asukkaille kustannustehok-kaasti kasvattamalla ulkopuolisen toiminnan volyymia. Himos Matkailu Oy Yhtiön omistajina ovat Jämsän kaupunki, Jämsek Oy, Holiday Club Resorts ja Tobermore/Himoslomat Oy. Yhtiö vastaa Himoksen matkailukeskusalueen yhteismarkkinoinnista. Yhtiö on ollut lepäämässä vuoden 2011 alusta lähtien. Toistaiseksi riittävää yhteistoimintaa ei markkinoinnissa ole saatu aikaiseksi, joten yhtiö on lepäämässä edelleen.

Nimistö ta 2013  1(7)JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2013TOIMIALAToimielin Tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka

KV-taso KH+LTK-taso10 YLEISHALLINTO (Toimiala)

100 KAUPUNGINVALTUUSTO

1000 Kaupunginvaltuusto10000 Kaupunginvaltuusto

11000 Kaupunginvaltuusto

110 KESKUSVAALILAUTAKUNTA

1100 Vaalit11000 Vaalit

11010 Vaalit

120 TARKASTUSLAUTAKUNTA

1200 Tarkastuslautakunta12000 Tarkastustoimi

11200 Tilintarkastus11210 Sisäinen tarkastus

130 KAUPUNGINHALLITUS

1300 Kaupunginhallitus13000 Kaupunginhallitus

11300 Kaupunginhallitus11310 Kaupunginhallituksen projektit11340 Työllistäminen11430 Maataloustoimi11330 Palo- ja pelastustoimi11390 Elinkeinotoimi ja matkailu

13100 Strateginen maankäyttö11350 Strateginen maankäyttö11320 Maa- ja metsätilat

1400 Hallintopalvelut14000 Hallintopalvelut

11400 Hallintopalvelut14200 Tietohallinto

11420 Tietohallinto

1700 Henkilöstöpalvelut17000 Henkilöstöpalvelut

11700 Henkilöstöpalvelut11710 Palkkahallinto

1800 Talouspalvelut18000 Talouspalvelut

11800 Talouspalvelut11820 Kirjanpitopalvelut

1860 Hankintatoimi18600 Hankinta- ja logistiikkapalvelut

11600 Hankintapalvelut11610 Joukoliikenne11650 Lähettipalvelut

30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala)300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto

30000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut30001 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut, JÄ

Nimistö ta 2013  2(7)JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2013TOIMIALAToimielin Tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka

KV-taso KH+LTK-taso

30005 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut, KU31000 Hyvinvointi- ja kehittämisyksikkö

31000 Hyvinvointi- ja kehittämisyksikkö31100 Sosiaali- ja terveystoimen projektit

31500 Henkilöstöresurssiyksikkö31300 Varahenkilöyksikkö31400 Asiantuntijayksikkö31500 Osastonsihteerit

3200 Sosiaalityö ja perhepalvelut32000 Sosiaalityön ja perhepalveluiden hallinto

32000 Sosiaalityön ja perhepalveluiden hallinto32001 Sosiaalityön ja perhepalveluiden hallinto, JÄ32005 Sosiaalityön ja perhepalveluiden hallinto, KU

32010 Sosiaalityö32010 Aikuissosiaalityö (yhteensä)32011 Aikuisosiaalityö, JÄ32015 Aikuissosiaalityö, KU32020 Toimeentuloturva, JÄ32030 Toimeentuloturva, KU32040 Elatustuki, JÄ32051 Sosiaalityön asumispalveluiden ostot, JÄ32055 Sosiaalityön asumispalveluiden ostot, KU32060 Sosiaalipäivystys, JÄ32065 Sosiaalipäivystys, KU32070 Lapsiperheiden sosiaalityö (yhteensä)32071 Lapsiperheiden sosiaalityö, JÄ32075 Lapsiperheiden sosiaalityö, KU32080 Avohuollon tukitoimenpiteet, JÄ32090 Avohuollon tukitoimenpiteet, KU32100 Jälkihuolto, JÄ32110 Jälkihuolto, KU32120 Lastensuojelun perhehoito, JÄ32130 Lastensuojelun laitoshoito, JÄ32150 Lastensuojelun perhehoito, KU32160 Lastensuojelun laitoshoito, KU

32200 Perhepalvelukeskus32199 Perhepalvelukeskus32200 Neuvola- koulu- ja opiskelijath-toim, JÄ32205 Neuvola- koulu- ja opiskelijath-toim, KU32220 Perheneuvola32221 Perheneuvolatoiminta, JÄ32225 Perheneuvolatoiminta, KU32230 Terapiatyö32231 Terapiatyötoiminta, JÄ32235 Terapiatyötoiminta, KU

32300 Päihde- ja mielenterveyspalvelut32300 A-klinikka32310 Päihdehuolto32311 Päihdehuollon palvelut, JÄ32315 Päihdehuollon palvelut, KU32341 Nuorisopsykiatrian poliklinikka, JÄ32350 Aikuispsykiatria 32351 Aikuispsykiatria, JÄ32355 Aikuispsykiatria, KU32360 Psykiatrinen päivätoiminta 32361 Psykiatrinen päivätoiminta, JÄ32365 Psykiatrinen päivätoiminta, KU

3300 Vammaispalvelut33000 Vammaispalveluiden hallinto

33000 Vammais- ja kuntoutuspalveluiden hallinto

Nimistö ta 2013  3(7)JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2013TOIMIALAToimielin Tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka

KV-taso KH+LTK-taso

33001 Vammaispalveluiden hallinto, JÄ33005 Vammaispalveluiden hallinto, KU

33100 Vammaispalvelut33100 Vammaispalvelut, JÄ33150 Vammaispalvelut, KU33157 Vammaispalvelut, MV

33300 Perhetyö ja palveluohjaus33300 Perhetyö ja palveluohjaus33301 Perhetyö ja palveluohjaustoiminta, JÄ33305 Perhetyö- ja palveluohjaustoiminta, KU

33310 Keva avopalvelut33310 Keva avopalvelut, JÄ33350 Keva avopalvelut, KU

33410 Asumispalvelut33410 Lamminhovi, JÄ33420 Linnakoti, JÄ33430 Kuhmoisten asuntola (Päijäläkoti), KU33500 Keva ostopalvelut, JÄ33550 Keva ostopalvelut, KU

33600 Työ- ja päivätoiminta33660 Työ- ja päivätoiminnan ostot, JÄ33665 Työ- ja päivätoiminnan ostot, KU33690 Kuhmoisten työ- ja toimintakeskus, KU

33900 Yhteiset vammais- ja vanhuspalvelut33260 Vammaisten perhehoito, JÄ33265 Vammaisten perhehoito, KU33280 Shl-kuljetuspalvelut, JÄ33285 Shl-kuljetuspalvelut, KU34400 Vanhusten Ohtuki, JÄ34410 Vanhusten Ohtuki, KU

3400 Vanhuspalvelut34000 Vanhuspalveluiden hallinto

34000 Vanhuspalveluiden hallinto34011 Vanhuspalveluiden hallinto, JÄ34015 Vanhuspalveluiden hallinto, KU

34100 Kotihoito34001 Kotihoidon tukipalvelut, JÄ34005 Kotihoidon tukipalvelut, KU34100 Kotihoito, JÄ34105 Kotihoito, KU

34200 Ympärivuorokautinen hoito34110 Lammenranta (dementiakoti, tehpa), JÄ34112 Alatupa (dementiakoti, tehpa), JÄ34115 Hallin palvelutalo tehpa, JÄ34120 Längelmäkoti tehpa (Länkipohjan pal), JÄ34121 Lukkoilakoti tehpa, JÄ34122 Linnakartano tehpa, JÄ34125 Päijännekoti tehpa, KU34130 Vanhusten asumispalveluiden ostot, JÄ34135 Vanhusten asumispalveluiden ostot, KU34172 Laukkalammi tehpa (Jämsänkosken pal), JÄ34180 Vanhusten vuokra-asunnot, JÄ34200 Vuodeosasto 10, KU34211 Vuodeosasto 11, JÄ34212 Vuodeosasto 12, JÄ34220 Vuodeosasto 2, kuntoutus (ent. aku), JÄ34230 Vuodeosastopalveluiden ostot, JÄ34240 Vuodeosastopalveluiden ostot, KU34300 Lukkoilakoti (vanhainkoti), JÄ34310 Linnakartanon vanhainkoti, JÄ

34400 Yhteiset vanhuspalvelut

Nimistö ta 2013  4(7)JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2013TOIMIALAToimielin Tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka

KV-taso KH+LTK-taso

34140 Linnakartanon päiväkeskus, JÄ34331 Palvelupäivätoiminta, JÄ34335 Palvelupäivätoiminta, KU34420 Vanhpa Sosiaalityö ja palveluohjaus 34421 Vanhpa Sosiaalityö ja palveluohjaus, JÄ34425 Vanhpa Sosiaalityö ja palveluohjaus, KU34460 Vanhpa yhteiset terveyspalvelut34461 Vanhpa yhteiset terveyspalvelut, JÄ34465 Vanhpa yhteiset terveyspalvelut, KU33200 Vammaisten Ohtuki, JÄ33250 Vammaisten Ohtuki, KU33270 Vanhusten perhehoito, JÄ33275 Vanhusten perhehoito, KU

3500 Terveyspalvelut35000 Terveyspalveluiden hallinto

35000 Terveyspalveluiden hallinto35001 Terveyspalveluiden hallinto, JÄ35005 Terveyspalveluiden hallinto, KU

35100 Vastaanottopalvelut35100 Avohoito, JÄ35200 Avohoito, KU

35400 Työterveyshuolto35400 Työterveyshuolto

35500 Suun terveydenhuolto35500 Hammashuolto35501 Hammashuolto, JÄ35510 Hammashuolto, KU35520 Hammashuolto oikomishoito35521 Hammashuolto oikomishoito, JÄ35525 Hammashuollon oikomishoito, KU

35600 Päivystys35600 Terveydenhuollon päivystys35601 Terveydenhuollon päivystystoiminta, JÄ35605 Terveydenhuollon päivystystoiminta, KU

36000 Tukipalvelut36100 Laboratorio36120 Lääkehuolto

36100 Kuntoutuspalvelut33820 Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälineet33821 Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälineet, JÄ33825 Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälineet, KU33900 Veteraanikuntoutus, JÄ33955 Veteraanikuntoutus, KU36140 Fysioterapia

36900 Ympäristöterveydenhuolto Jämsä39200 Ympäristöterveydenhuolto, JÄ

3800 Erikoissairaanhoito38000 Erikoissairaanhoito

38700 Erikoissairaanhoidon hallinto38701 Erikoissairaanhoidon hallinto, JÄ38705 Erikoissairaanhoidon hallinto, KU36150 Dialyysi38800 Erikoissairaanhoito sairaahoitopiir, JÄ38805 Erikoissairaanhoito sairaanhoitop, KU38850 Jokilaakson sairaala, JÄ38855 Jokilaakson sairaala, KU

     

Nimistö ta 2013  5(7)JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2013TOIMIALAToimielin Tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka

KV-taso KH+LTK-taso

40 SIVISTYSTOIMI (Toimiala)400 SIVISTYSLAUTAKUNTA

4000 Sivistystoimen hallinto40000 Sivistystoimen hallinto

40000 Sivistystoimen hallintopalvelut

4100 Varhaiskasvatus41000 Perhepäivähoito

41000 Hallin alueen perhepäivähoito41010 Jämsänkosken alueen perhepäivähoito41020 Kaipolan alueen perhepäivähoito41030 Palomäen alueen perhepäivähoito41040 Peltotien alueen perhepäivähoito41050 Puukilan alueen perhepäivähoito41060 Viiskulman alueen perhepäivähoito

41100 Päiväkotihoito41100 Hallin päiväkoti41110 Kaipolan päiväkoti41120 Koivulinnan päiväkoti41130 Palomäen päiväkoti41140 Peltotien päiväkoti41150 Puukilan päiväkoti41160 Viiskulman päiväkoti

41200 Muut päivähoitopalvelut41200 Varhaiskasvatuksen hallintopalvelut41210 Erityispäivähoito41220 Esiopetus41230 Lasten kotihoidon tuki

4200 Perusopetus42000 Perusopetus

42020 Jokivarren koulu42030 Juokslahden koulu42040 Kankarisveden koulu42050 Kaipolan koulu42060 Koskenpään koulu42070 Kuoreveden koulu42090 Länkipohjan koulu42100 Mäntykallion koulu42115 Paunun koulu42140 Vitikkalan koulu42150 Lievemmin kehitysvammaisten opetus E142160 Vaikeimmin kehitysvammaisten opetus E242170 Opetuksen maksuosuudet (sairaalaopetus)42180 Perusopetuksen yhteiset erät

4300 Lukio-opetus43000 Lukio-opetus

43000 Jämsän lukio43100 Jämsänkosken lukio

4500 Elämänlaatupalvelut45000 Opistot

45500 Työväenopisto45600 Musiikkiopisto

46000 Kirjastopalvelut46000 Pääkirjasto46200 Kuoreveden kirjasto46300 Länkipohjan kirjasto46400 Jämsänkosken kirjasto46500 Kirjastoauto

Nimistö ta 2013  6(7)JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2013TOIMIALAToimielin Tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka

KV-taso KH+LTK-taso

47000 Kulttuuripalvelut47000 Kulttuuritoiminta

48000 Liikuntapalvelut48000 Liikuntatoiminta48100 Liikuntapaikkojen hoito48200 Uimahalli

49000 Nuorisopalvelut49000 Nuorisotoiminta

50 YHDYSKUNTATOIMI (Toimiala)500 TAKNINEN LAUTAKUNTA

5000 Tekninen hallinto50000 Tekninen hallinto

50000 Yhdyskuntatoimen hallintopalvelut50100 Vesihuollon hankesuunnittelu50200 Asuntotoimi

5100 Kaavoitus ja tonttituotanto51000 Kaavoitus

51000 Kaavoitus51100 Tonttipalvelu

51100 Tonttipalvelut

5200 Kunnallistekniset palvelut 52000 Kunnallistekninen suunnittelu

52000 Kunnallistekninen suunnittelu52100 Liikenneväylät

52100 Liikenneväylät52200 Yksityistiet

52300 Puistotoimi52300 Puistot, torit leikkipaikat52400 Liikuntapaikat52500 Venesatamat52600 Muu toiminta

53000 Varikko53000 Varastot53100 Konekeskus

5400 Tilapalvelut54000 Tilahallinto ja rakennuttaminen

54000 Tilojen vuokraus54100 Tilasuunnittelu ja rakennuttaminen

54400 Kiinteistöhuolto ja kunnossapito54400 Kiinteistöhuolto ja kunnossapito

5700 Vesilaitos VAIN PALKKAKULUJEN JA MATKALASKUJEN JAKOA VARTEN57000 Vesilaitos

75000 Vesilaitos (Vedeltä laskutettavat)76000 Viemärilaitos (Vedeltä laskutettavat)

590 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA

5900 Valvontatoimi59000 Rakennusvalvonta

59000 Rakennusvalvonta59100 Ympäristönsuojelu

59100 Ympäristönsuojelu

80 RAHOITUS90 INVESTOINNIT

Nimistö ta 2013  7(7)JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2013TOIMIALAToimielin Tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka

KV-taso KH+LTK-taso

JÄMSÄN ATERIA-, PUHTAUS- JA TEKSTIILIPALVELUT LIIKELAITOS70 LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA

700 Jämsän Aterian hallinto7000 Jämsän Aterian hallinto

70000 Jämsän Aterian hallintopalvelut

710 Ruokapalvelut7050 Ruokapalveluiden hallinto

71000 Ruokapalveluiden hallintopalvelut7100 Jämsän Alue

71050 Ruokapalvelukeskus Arina7200 Jämsänkosken alue

72000 Mäntykallion keittiö72100 Kahveli ammattioppilaitos

7260 Kuorevesi-Länkipohja alue72660 Kuorevesi-Länkipohja

730 Puhtauspalvelut7290 Puhtauspalveluiden hallinto

73000 Puhtauspalveluiden hallintopalvelut7300 Puhtauspalvelut

73100 Puhtauspalvelut7400 Tekstiilipalvelut

74000 Tekstiilipalvelut

80 RAHOITUS90 INVESTOINNIT

JÄMSÄN VESI LIIKELAITOS75 LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA

750 Jämsän Vesi7500 Jämsän Veden hallinto

75000 Jämsän Veden hallintiopalvelut7510 Vesilaitos

75100 Vesilaitos7520 Viemärilaitos

75200 Viemärilaitos

76500 Liikenneväylät (laskutus kaupungilta)76600 Puistot ja Leikkipaikat (laskutus kaupungilta)76700 Liikuntapaikat (laskutus kaupungilta)76800 Venesatamat (laskutus kaupungilta)76900 Työsuojelutunnit (laskutus kaupungilta)

80 RAHOITUS90 INVESTOINNIT

JÄMSÄN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS77 LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA

770 Jämsän Jätehuolto7700 Jämsän Jätehuollon hallinto

77000 Jätehuollon hallintopalvelut7710 Jätehuolto ja kaatopaikkatoiminta

77100 Jätehuoltopalvelut77200 Kaatopaikkatoiminta

80 RAHOITUS90 INVESTOINNIT  

JÄM

SÄN

KA

UPU

NK

ITaloussuun

nittelun

 hen

kilöstöliite 20

13

JÄM

SÄN

KA

UPU

NK

I TA

201

2TA

201

3TA

SU 2

014

TASU

201

5To

imi-

ja tu

losa

luei

ttain

H

TVva

kitu

iset

HTV

mää

räai

kH

TVyh

teen

säH

TVva

kitu

iset

HTV

mää

räai

kH

TVyh

teen

säH

TVva

kitu

iset

HTV

mää

räai

kH

TVyh

teen

säH

TVva

kitu

iset

HTV

mää

räai

kH

TVyh

teen

säA

rvio

m

uuto

kses

taH

TV20

13-2

015

+/-

Tark

astu

slau

taku

nta

10

10

00

00

00

00

0K

aupu

ngin

halli

tus

1,4

12,

42,

60

2,6

2,6

02,

62,

60

2,6

0H

allin

topa

lvel

ut25

,83

126

,83

21,8

31

22,8

321

,83

021

,83

21,8

30

21,8

30

Hen

kilö

stöp

alve

lut

141

1514

115

141

1514

115

0Ta

lous

palv

elut

120

1212

,50

12,5

12,5

012

,512

012

0H

anki

nta-

ja lo

gist

iikka

palv

elut

08,

10,

48,

58,

10,

48,

58,

10,

48,

50

Ylei

shal

linto

yht

eens

ä54

,23

357

,23

59,0

32,

461

,43

59,0

31,

460

,43

58,5

31,

459

,93

-9

Tila

ajak

esku

s11

,84

0,3

12,1

4Ti

laaj

ahal

linto

yht

eens

ä11

,84

0,3

12,1

40

Talo

ussu

unni

ttelu

kaud

ella

201

3 - 2

015

ylei

shal

linno

n er

i tul

osal

ueill

a ta

paht

uu lu

onno

llist

a po

istu

maa

elä

kkee

lle s

iirty

mis

ten

ja to

imin

nalli

sten

muu

tost

en ja

sis

äist

en s

iirto

jen

johd

osta

.

Vuo

nna

2013

talo

uspa

lvel

ujen

tulo

salu

eella

suu

nnitt

elup

äälli

kön

toim

i siir

retä

än y

hdys

kunt

atoi

men

tulo

salu

eelle

. Tal

ousp

alve

luis

sa tä

ytet

ään

avoi

nna

olev

a

Mää

räai

kais

ena

hoid

ettu

vie

stin

täpä

ällik

ön te

htäv

ä va

kina

iste

taan

kau

pung

inha

llitu

ksen

tulo

salu

eella

.M

aata

lous

toim

i siir

t yy

Keu

ruun

kau

pung

ille

yhte

isto

imin

ta-a

luee

n m

yötä

1.1

.201

3, m

uuto

s -1

,5 h

tv. P

alve

lu h

anki

taan

ost

opal

velu

na.

Hen

kilö

stöv

oim

avar

ojen

muu

tos

talo

usar

viov

uonn

a ja

muu

toss

uunn

at ta

lous

arvi

okau

della

:

Yle

isha

llinn

on o

r gan

isaa

tiora

kent

eess

a ta

paht

uu m

uuto

ksia

201

3: k

aupu

ngin

halli

tuks

en tu

losa

luee

seen

per

uste

taan

uus

i stra

tegi

sen

maa

nkäy

tön

yksi

kkö.

Lisä

ksi p

erus

teta

an u

usi h

anki

nta-

ja lo

gist

iikka

palv

eluj

en tu

losa

lue,

joho

n ku

uluv

at h

anki

ntap

alve

luje

n, jo

ukko

liike

ntee

n ja

lähe

ttipa

lvel

ujen

yks

iköt

. Han

kint

apal

velu

t oliv

at 2

012

tilaa

jaha

llinn

on to

imia

lalla

.

Sis

äise

n ta

rkas

taja

n vi

rka

lakk

aute

taan

1.1

.201

3 lu

kien

tark

astu

stoi

men

tulo

salu

eella

ja v

asta

avas

ti pe

rust

etaa

n uu

si ta

lous

- ja

suun

nitte

lupä

ällik

ön v

irka

talo

uspa

lvel

ujen

tulo

salu

eelle

.

TaYLEI

SHA

LLIN

TO

TILA

AJA

HA

LLIN

TO (e

i 201

3-)

Arv

ioitu

hyö

dynn

että

viss

ä ol

eva

pois

tum

a on

-9 h

tv s

isäl

täen

ole

tetu

n lu

onno

llise

n po

istu

man

ja o

rgan

isaa

tion

sisä

iset

siir

rot.

kirja

npito

pääl

likön

toim

i kon

sern

i kirj

anpi

don

teht

äviin

.

1

JÄM

SÄN

KA

UPU

NK

ITaloussuun

nittelun

 hen

kilöstöliite 20

13

JÄM

SÄN

KA

UPU

NK

I TA

201

2TA

201

3TA

SU 2

014

TASU

201

5To

imi-

ja tu

losa

luei

ttain

H

TVva

kitu

iset

HTV

mää

räai

kH

TVyh

teen

säH

TVva

kitu

iset

HTV

mää

räai

kH

TVyh

teen

säH

TVva

kitu

iset

HTV

mää

räai

kH

TVyh

teen

säH

TVva

kitu

iset

HTV

mää

räai

kH

TVyh

teen

säA

rvio

m

uuto

kses

taH

TV20

13-2

015

+/-

Sos

iaal

i- ja

terv

eyst

oim

en h

allin

to7,

950,

078,

0284

,19

084

,19

83,6

90

83,6

983

,69

083

,69

10,0

0S

osia

ality

ö ja

per

hepa

lvel

ut71

,55

5,01

76,5

677

,49

0,7

78,1

977

,49

0,7

78,1

977

,49

0,7

78,1

93,

00V

amm

aisp

alve

lut

35,4

43,

7639

,232

,74

3,8

36,5

432

,74

3,8

36,5

432

,74

3,8

36,5

40,

00V

anhu

spal

velu

t38

838

,92

426,

9238

2,26

20,1

402,

3637

9,26

20,1

399,

3637

9,26

20,1

399,

36-1

5,06

Terv

eysp

alve

lut u

usi 2

013

(sis

Sos

- ja

terv

tuki

palv

elu

57,8

90,

4858

,37

90,5

61,

491

,96

71,3

61,

472

,76

71,3

61,

472

,76

-21,

43S

osia

ali-

ja te

rvey

stoi

men

tuki

palv

elut

201

294

,52

1,18

95,7

00

0E

rikoi

ssai

raan

hoito

00

05,

50,

25,

75,

50,

25,

75,

50,

25,

7-0

,20

Sosi

aali-

ja te

rvey

stoi

mi y

htee

nsä

655,

3549

,42

704,

7767

2,74

26,2

698,

9465

0,04

26,2

676,

2465

0,04

26,2

676,

24-2

3,69

2014

-201

5Lä

hes

kaik

kiin

vap

autu

viin

vak

anss

eihi

n on

saa

tava

teki

jä, m

ikäl

i pal

velu

iden

tuot

taja

na to

imiv

at e

delle

en k

aupu

ngin

om

at y

ksik

öt. T

yövo

imap

ulas

ta jo

htue

n lä

äkär

eide

n, h

amm

aslä

äkär

eide

n,

osa

ston

siht

eerit

yks

ikkö

ön. V

amm

aisp

alve

luid

en tu

losa

luee

lta lä

äkin

nälli

nen

kunt

outu

s ja

apu

välin

eet -

yksi

kkö

henk

ilöst

öine

en o

n si

irret

ty te

rvey

spal

velu

iden

tulo

salu

eelle

.

lisää

ntyy

0,5

vak

anss

ia ja

Kuh

moi

sten

pal

velu

talo

on 1

lähi

hoita

jan

vaka

nssi

. Kot

ihoi

to J

ämsä

n yk

sikö

ssä

muu

teta

an 2

lähi

hoita

jan

0,78

vak

anss

ia k

okoa

ikai

siks

i, pe

rust

etaa

n 3

lähi

hoita

jan

vaka

nssi

a

Terv

eysp

alve

luid

en tu

losa

luee

lta v

ähen

ee 1

6 va

kans

sia

1.4.

alk

aen

labo

rato

rioto

imin

nan

siirt

yess

ä Fi

mla

bille

. Ter

veys

palv

elui

den

halli

ntoo

n tu

lee

vuon

na 2

013

lisää

0,8

5 ja

erik

oiss

aira

anho

idon

hal

linto

on 0

,8

Hen

kilö

stöv

oim

avar

ojen

muu

tos

talo

usar

viov

uonn

a ja

muu

toss

uunn

at ta

lous

arvi

okau

della

:

Van

husp

alve

luis

sa a

iem

min

eri

kust

annu

spai

kkoi

na o

lleet

tava

llise

t pal

velu

talo

t on

nyt s

ijoite

ttu k

otih

oito

Jäm

sä -t

ulos

yksi

kköö

n. V

anhu

spal

velu

iden

tulo

salu

eella

vuo

deos

asto

ilta

11 ja

12

vähe

nee

10 v

akna

ssia

,

2013

Vuo

den

2013

alu

sta

sosi

aali-

ja te

rvey

stoi

mes

ta s

osia

ality

ön- j

a pe

rhep

alve

luid

en, v

anhu

sten

palv

elui

den

ja te

rvey

spal

velu

iden

sek

ä er

ikoi

ssai

raan

hoid

on tu

losa

luei

lta la

itosh

uolta

jia y

htee

nsä

17,7

8 va

kans

sia

liike

laito

ksel

le.

Sos

iaal

i - ja

terv

eyst

oim

en h

allin

non

tulo

salu

eella

on

vuon

na 2

013

sosi

aali-

ja te

rvey

stoi

men

hal

linto

palv

elut

(9,1

5 va

kans

sia)

, hyv

invo

inti-

ja k

ehitt

ämis

yksi

kkö

(2,5

1), v

arah

enki

löyk

sikk

ö (5

9,7)

, osa

ston

siht

eeri-

tilaa

jalta

. Läh

es k

aikk

iin v

apau

tuvi

in v

akan

ssei

hin

on s

aata

va te

kijä

, mik

äli p

alve

luid

en tu

otta

jana

toim

ivat

ede

lleen

kau

pung

in o

mat

yks

iköt

. Työ

voim

apul

asta

joht

uen

lääk

ärei

den,

ham

mas

lääk

ärei

den,

eten

kin

saira

anho

itaja

n va

kans

seja

ei o

le m

ahdo

llist

a tä

yttä

ä si

säis

esti,

vaa

n nä

ihin

tarv

itaan

ulk

oisi

a re

kryt

oint

eja.

Läh

ihoi

taja

n va

kans

seja

muu

teta

an s

aira

anho

itaja

n va

kans

seik

si v

anhu

sten

pal

velu

jen

yksi

kkö

(10,

8) ja

asi

antu

ntija

yksi

kkö

(2,0

3). V

uode

n 20

13 s

osia

ali-

ja te

rvey

stoi

men

hal

linno

n lu

vuis

sa o

n m

ukan

a so

te-ti

laaj

akes

kuks

esta

siir

tyvi

ä va

kans

seja

2,3

. Var

ahen

kilö

yksi

kköö

n pe

rust

etaa

n 10

uut

ta

Kes

ki-S

uom

en s

aira

anho

itopi

irist

ä si

irtyy

nuo

risop

syki

atria

n po

liklin

ikka

om

aksi

toim

inna

ksi,

jonk

a m

ukan

a si

irtyy

1 p

syko

logi

n ja

2 s

aira

anho

itaja

n va

kans

sia

sosi

aali-

ja p

erhe

palv

elui

den

tulo

salu

eelle

sek

ä 1

saira

anho

itaja

n ja

3 lä

hiho

itaja

n va

kans

sia

kotih

oito

on. V

anhu

spal

velu

iden

sos

iaal

ityöh

ön ja

pal

velu

ohja

ukse

en tu

lee

1 va

kans

si li

sää.

hoito

työn

teki

jöis

tä e

tenk

in s

aira

anho

itaja

n va

kans

seja

ei o

le m

ahdo

llist

a tä

yttä

ä si

säis

esti,

vaa

n nä

ihin

tarv

itaan

ulk

oisi

a re

kryt

oint

eja.

Läh

ihoi

taja

n va

kans

seja

muu

teta

an s

aira

anho

itaja

n va

kans

seik

si v

anhu

sten

SOSI

AA

LI- J

A T

ERVE

YSTO

IMI

Var

ahen

kilö

yksi

kön

vaka

nssi

en m

äärä

n lis

äyst

arve

arv

ioid

aan

vuos

ittai

n. V

anhu

sten

palv

elui

sta

3 la

itosh

uolta

jan

vaka

nssi

a si

irtyy

van

hust

en la

itosh

oido

sta

Ate

ria li

ikel

aito

ksel

le v

uonn

a 20

14.

Vuo

den

2014

alu

sta

terv

eysp

alve

luis

ta p

oist

uu 3

,5 v

akan

ssia

lääk

ehuo

llon

siirt

yess

ä os

aksi

Psh

p:n

toim

inta

a.

vaka

nssi

a (s

isäl

tyvä

t yllä

mai

nittu

un lu

kuun

). Te

rvey

spal

velu

iden

ja e

rikoi

ssai

raan

hoid

on h

allin

toyk

sikö

istä

väh

enee

1 to

imis

tosi

htee

rin to

imi,

kust

annu

svai

kutu

s on

½ v

uotta

vuo

nna

2013

.

Sos

iaal

ityön

ja p

erhe

palv

elui

den

tulo

salu

eella

vak

inai

stet

aan

3 m

äärä

aika

ista

vak

anss

ia s

osia

ality

ön y

ksik

köön

(sos

iaal

ityön

teki

jä, p

erhe

työn

teki

jä ja

kod

inho

itaja

). P

erhe

palv

eluk

esku

ksee

n tu

lee

yks

i

muk

aise

sti.

2

JÄM

SÄN

KA

UPU

NK

ITaloussuun

nittelun

 hen

kilöstöliite 20

13

JÄM

SÄN

KA

UPU

NK

I TA

201

2TA

201

3TA

SU 2

014

TASU

201

5To

imi-

ja tu

losa

luei

ttain

H

TVva

kitu

iset

HTV

mää

räai

kH

TVyh

teen

säH

TVva

kitu

iset

HTV

mää

räai

kH

TVyh

teen

säH

TVva

kitu

iset

HTV

mää

räai

kH

TVyh

teen

säH

TVva

kitu

iset

HTV

mää

räai

kH

TVyh

teen

säA

rvio

m

uuto

kses

taH

TV20

13-2

015

+/-

Siv

isty

stoi

men

hal

linto

40

44

04

40

44

04

0V

arha

iska

svat

us19

25,

419

7,4

188

619

418

85

193

187

519

2-2

Per

usop

etus

185,

3521

,75

207,

118

8,38

18,1

206,

4818

5,96

18,1

204,

0618

3,38

18,1

201,

48-5

Luki

o-op

etus

24,2

23,

1327

,35

24,8

42,

7527

,59

23,4

82,

7526

,23

23,4

82,

7526

,23

-1,3

6E

läm

änla

atup

alve

lut,

uusi

201

30

46,1

62,

148

,26

44,2

42,

146

,34

44,2

42,

146

,34

-1,9

2Ty

öväe

nopi

sto

60

6M

usiik

kiop

isto

11,3

80

11,3

8K

irjas

tot

18,5

50

18,5

5K

ulttu

urito

imi

2,7

1,68

4,38

Liik

unta

toim

i3,

61,

935,

53N

uoris

otoi

mi

4,7

0,08

4,78

Sivi

stys

toim

i yht

eens

ä45

2,5

33,9

748

6,47

451,

3828

,95

480,

3344

5,68

27,9

547

3,63

442,

127

,95

470,

05-1

0,28

Var

hais

kasv

atuk

sess

a pe

rhep

äivä

hoita

jien

eläk

öity

min

en li

sään

tyy

myö

skin

201

5 jä

lkee

n ja

vak

anss

eja

void

aan

jättä

ä tä

yttä

mät

tä. V

uoro

päiv

äkot

i-päi

väpä

iväk

otiin

tule

vaan

uut

een

ryhm

ään

void

aan

otta

a he

nkilö

stö

muu

ttam

alla

nyk

yisi

ä va

kans

seja

elä

köity

mis

en m

yötä

.

Ala

koul

uiss

a ta

paht

uva

oppi

lasm

äärie

n vä

hene

mä

siirt

yy y

läko

ului

hin

ja a

lkaa

pur

ra v

uode

n 20

15 p

aikk

eilla

ja s

en jä

lkee

n.Tä

mä

otet

aan

TA 2

013

ja ta

lous

suun

nitte

luvu

osin

a hu

omio

on a

luks

i mää

räai

kais

ina

virk

ojen

täyt

töin

ä. J

o tä

tä e

nnen

virk

arak

ente

essa

tulla

an te

kem

ään

muu

toks

ia, j

oiss

a op

etta

javi

rkoj

a m

uute

taan

tunt

iope

ttajik

si tu

ntie

n vä

hene

mis

en ta

kia.

Ylä

koul

ujen

sar

jais

uude

n m

uuto

ksia

ei k

aikk

ia o

le p

ysty

tty la

skem

aan,

kos

ka tu

ntie

n vä

hene

min

en jo

htuu

mon

ista

eri

teki

jöis

tä; t

arke

nnet

aan

ajan

koht

ien

lähe

stye

ssä.

Erit

yiso

petta

jan

virk

a m

uute

taan

erit

yisl

uoka

nope

ttaja

n vi

raks

i 1.8

.201

3 (v

akan

ssin

umer

o 48

1812

). V

arha

iska

svat

ukse

n er

ityis

opet

taja

n ol

emas

sa o

leva

an a

voim

een

vaka

nssi

in (4

1210

8) o

n va

rattu

Hen

kilö

stöv

oim

avar

ojen

muu

tos

talo

usar

viov

uonn

a ja

muu

toss

uunn

at ta

lous

arvi

okau

della

:

Hen

kilö

stöm

äärä

siv

isty

stoi

mes

sa v

ähen

ee a

luks

i hita

asti,

myö

hem

min

voi

mak

kaam

min

. Toi

mia

la o

n jo

vuo

sia

sito

utun

ut h

yödy

ntäm

ään

luon

tais

en p

oist

uman

esi

mer

kiks

iky

läko

uluj

en la

kkau

tust

en y

htey

dess

ä. M

änty

kalli

on k

oulu

alk

aa m

uuttu

maa

n ko

kona

an k

aksi

sarja

isek

si lu

kuvu

odes

ta 2

016

- 201

7.

Elä

män

laat

upal

velu

issa

tapa

htuu

hen

kilö

stöv

ähen

emää

alk

uksi

kirj

asto

ssa

ja m

yöhe

mm

in m

uual

laki

n. V

uonn

a 20

16 a

rvio

idaa

n vo

itava

n hy

ödyn

tää

7,5

henk

ilöty

övuo

den

pois

tum

a.

mää

rära

ha 1

.8.2

013

alka

en. E

i täy

tetä

, jos

lom

aute

taan

.

SIVI

STYS

TOIM

I

3

JÄM

SÄN

KA

UPU

NK

ITaloussuun

nittelun

 hen

kilöstöliite 20

13

JÄM

SÄN

KA

UPU

NK

I TA

201

2TA

201

3TA

SU 2

014

TASU

201

5To

imi-

ja tu

losa

luei

ttain

H

TVva

kitu

iset

HTV

mää

räai

kH

TVyh

teen

säH

TVva

kitu

iset

HTV

mää

räai

kH

TVyh

teen

säH

TVva

kitu

iset

HTV

mää

räai

kH

TVyh

teen

säH

TVva

kitu

iset

HTV

mää

räai

kH

TVyh

teen

säA

rvio

m

uuto

kses

taH

TV20

13-2

015

+/-

Tekn

inen

hal

linto

5,4

05,

45,

85,

85,

80

5,8

5,3

05,

3-0

,5K

aavo

itus

ja to

nttit

uota

nto

17,5

50

17,5

515

,915

,915

,90

15,9

15,9

015

,90

Kun

nalli

stek

nise

t pal

velu

t28

,520

,05

48,5

541

,416

,557

,940

,416

,556

,940

,416

,556

,9-1

,5V

arik

ko e

i 201

313

,40

13,4

00

0Ti

lapa

lvel

ut32

,25

032

,25

31,4

50

31,4

529

,45

029

,45

28,4

50

28,4

5-3

Val

vont

atoi

mi

90

99

09

90

99

09

0Yh

dysk

unta

toim

i yht

eens

ä10

6,1

20,0

512

6,15

103,

5516

,512

0,05

100,

5516

,511

7,05

99,0

516

,511

5,55

-5

osta

a ki

inte

istö

nhoi

topa

lvel

ut u

lkoa

myö

s Jä

msä

nkos

ken

taaj

amas

sa (S

eppo

lan

taaj

amas

sa o

stop

alve

lut 1

.5.2

011

alka

en).

2013

- 20

15

Tekn

inen

hal

linto

Yhd

ysku

ntat

oim

en h

allin

non

vaka

nssi

t pys

yvät

hal

linno

ssa,

mut

ta h

enki

löty

övuo

det o

n ja

ettu

tehd

yn ty

öaja

n m

ukaa

n er

i tul

osal

ueill

e.E

läkö

itym

isiä

hyö

dynn

etää

n m

ahdo

llisi

mm

an te

hokk

aast

i sis

äisi

llä s

iirro

illa.

Tila

palv

elut

1.1.

2013

per

uste

taan

talo

uspä

ällik

ön to

imi.

Tont

tituo

tant

oV

akan

ssie

n tä

yttä

min

en v

älttä

mät

öntä

lisä

änty

vien

kaa

voje

n se

kä to

nttij

ako-

ja to

imitu

skar

ttoje

n la

adin

nan

vuok

si (H

imos

).

Kun

nalli

stek

nise

t pal

velu

tV

apau

tuva

t vak

anss

it ho

idet

aan

osto

palv

elui

na ta

i mää

räai

kais

in te

htäv

äjär

jest

elyi

n.

Vap

autu

via

vaka

nsse

ja e

i täy

tetä

, vaa

n ty

öt h

oide

taan

ost

opal

velu

na e

hdol

la, e

ttä n

ykyi

nen

henk

ilöst

östra

tegi

a sä

ilyte

tään

, eli

luov

utaa

n ta

rpee

ttom

ista

rake

nnuk

sist

a ja

vuo

krat

aloy

htiö

Tont

tipal

velu

issa

vap

autu

va v

akan

ssi t

äyte

tään

kar

toitt

ajal

la, j

oka

mah

dolli

staa

toim

ivat

mitt

ausr

yhm

ät.

Myö

s yh

den

vaka

nssi

n tä

yttä

min

en o

n vä

lttäm

ätön

tä la

kisä

ätei

sten

teht

ävie

n ho

itam

isek

si.

Hen

kilö

stöv

oim

avar

ojen

muu

tos

talo

usar

viov

uonn

a ja

muu

toss

uunn

at ta

lous

arvi

okau

della

:

YHD

YSK

UN

TATO

IMI

Elä

keiä

n sa

avut

tavi

en m

äärä

talo

usar

viov

uonn

a ja

suu

nnitt

eluk

aude

lla a

rvio

idaa

n ol

evan

enn

uste

en m

ukaa

n -1

6,5

htv,

arv

ioitu

hyö

dynn

että

viss

ä ol

eva

pois

tum

a on

-5 h

tv.

4

JÄM

SÄN

KA

UPU

NK

ITaloussuun

nittelun

 hen

kilöstöliite 20

13

JÄM

SÄN

KA

UPU

NK

I TA

201

2TA

201

3TA

SU 2

014

TASU

201

5To

imi-

ja tu

losa

luei

ttain

H

TVva

kitu

iset

HTV

mää

räai

kH

TVyh

teen

säH

TVva

kitu

iset

HTV

mää

räai

kH

TVyh

teen

säH

TVva

kitu

iset

HTV

mää

räai

kH

TVyh

teen

säH

TVva

kitu

iset

HTV

mää

räai

kH

TVyh

teen

säA

rvio

m

uuto

kses

taH

TV20

13-2

015

+/-

Jäm

sä y

htee

nsä

ilman

liik

elai

toks

ia12

80,0

210

6,74

1386

,76

1286

,774

,05

1360

,75

1255

,372

,05

1327

,35

1249

,72

72,0

513

21,7

7-4

7,97

Jäm

sän

ater

ian

halli

nto

30

32,

50

2,5

2,5

02,

52,

50

2,5

0R

uoka

palv

elut

65,2

44

69,2

457

,88

6,32

64,2

64,2

064

,264

,20

64,2

0P

uhta

uspa

lvel

ut77

0,5

77,5

86,1

8,15

94,2

594

,25

094

,25

94,2

50

94,2

517

,78

Jäm

sän

Ate

ria li

ikel

aito

s yh

teen

sä14

5,24

4,5

149,

7414

6,48

14,4

716

0,95

160,

950

160,

9516

0,95

016

0,95

17,7

8

Jäm

sän

vesi

120

1212

012

120

1212

012

0Jä

msä

n ve

si li

ikel

aito

s yh

teen

sä12

012

120

1212

012

120

120

Jäte

huol

to

30

33

03

30

33

03

0Jä

tehu

olto

liik

elai

tos

yhte

ensä

30

33

03

30

33

03

0

JÄM

SÄN

KA

UPU

NK

I YH

TEEN

SÄ14

40,2

611

1,24

1551

,514

48,1

888

,52

1536

,714

31,2

572

,05

1503

,314

25,6

772

,05

1497

,7-3

0,19

Hen

kilö

stöv

oim

avar

ojen

muu

tos

talo

usar

viov

uonn

a ja

muu

toss

uunn

at ta

lous

arvi

okau

della

:E

läke

pois

tum

aa h

yödy

nnet

ään

aina

mah

dolli

suuk

sien

muk

aan.

P

uhta

us- j

a te

kstii

lipal

velu

issa

on

mito

itus

olem

assa

ja s

itä n

ouda

teta

an k

aiki

ssa

liike

laito

ksen

pal

velu

koh

teis

sa 1

.1.2

013

alka

en.

Hen

kilö

stöv

oim

avar

ojen

muu

tos

talo

usar

viov

uonn

a ja

muu

toss

uunn

at ta

lous

arvi

okau

della

:

Hen

kilö

stöv

oim

avar

o jen

muu

tos

talo

usar

viov

uonn

a ja

muu

toss

uunn

at ta

lous

arvi

okau

della

:

Ate

riapa

lvel

uide

n m

itoitu

s to

teut

etaa

n vu

osie

n 20

13 –

201

4 ai

kana

. Om

aa h

enki

löst

öä re

kryt

oida

an p

alve

luid

en o

stoa

vas

taav

a m

äärä

.

JÄM

SÄN

ATE

RIA

LIIK

ELA

ITO

S

Toim

inta

ja h

enki

löst

övoi

mav

arat

talo

usar

viok

aude

n en

nalla

an.

JÄTE

HU

OLT

O L

IIKEL

AIT

OS

Jäm

sän

sosi

aali-

ja te

rvey

stoi

men

laito

shuo

ltaja

vaka

nsse

ja s

iirty

y lii

kela

itoks

elle

20

kpl,

henk

ilöty

övuo

siks

i las

kettu

na ta

rve

on 1

6,78

.JÄ

MSÄ

N V

ESI L

IIKEL

AIT

OS

Toim

inta

ja h

enki

löst

övoi

mav

arat

talo

usar

viok

aude

n en

nalla

an.

5

Jäm

sän

kaup

unki

TYÖ

LLIS

TÄM

ISSU

UN

NIT

ELM

A 2

013

Pal

kois

sa k

äyte

tty k

eski

arvo

1

500,

00

1500

,00

Pal

kkat

uki 4

5%

O

sa-a

ika%

84,

9760

%

YLEI

SHA

LLIN

TOK

kH

enki

löm

äärä

/ K

uuka

usi

Kus

tann

us-

Palk

kaPa

lkka

tuki

Työp

iste

/ Te

htäv

äTa

mH

el

Maa

Huh

To

uK

esH

eiEl

oSy

yLo

kM

arJo

upa

ikka

Men

otili

403

1Tu

lotil

i 330

0Ti

etoh

allin

to12

,00

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1142

0 1

000

18 0

00,0

010

800

,00

YHTE

ENSÄ

12,0

01,

01,

01,

01,

01,

01,

01,

01,

01,

01,

01,

01,

018

000

,00

10 8

00,0

0H

enki

löty

övuo

si12

,65

SOSI

AA

LI- J

A T

ERVE

YSTO

IMI

KkH

enki

löm

äärä

/ K

uuka

usi

Kus

tann

us-

Palk

kaPa

lkka

tuki

Työp

iste

/ Te

htäv

äTa

mH

el

Maa

Huh

To

uK

esH

eiEl

oSy

yLo

kM

arJo

upa

ikka

Men

otili

403

1Tu

lotil

i 330

0Sosiaali‐ ja te

rveystoimen

 hallin

to 

6,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

3000

9 18

0,00

5 50

8,00

Palvelutalot te

hostettu

24,0

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

36 7

20,0

022

032

,00

Linn

akartano

n pä

iväkesku

s 6,

01,

01,

01,

01,

01,

01,

034

140

9 18

0,00

5 50

8,00

Kot

ihoi

don

tuki

palv

elut

Jsä

83,5

6,5

7,0

7,0

7,0

7,0

7,0

7,0

7,0

7,0

7,0

7,0

7,0

3400

112

7 75

5,00

76 6

53,0

0Pa

lvelutalot/‐asun

not

42,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

3,0

3,0

3,0

3,0

3,0

3,0

64 2

60,0

038

556

,00

Vuod

eosasto Ku

hmoine

n12

,01,

01,

01,

01,

01,

01,

01,

01,

01,

01,

01,

01,

034

200

18 3

60,0

011

016

,00

Vuod

eosasto 12

 Jämsä

12,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

3421

218

360

,00

11 0

16,0

0Va

nhaink

odit

66,0

8,0

8,0

5,0

5,0

5,0

5,0

5,0

5,0

5,0

5,0

5,0

5,0

100

980,

0060

588

,00

muu

ttuu

tehp

aksi

1.3

.201

330

,03,

03,

03,

03,

03,

03,

03,

03,

03,

03,

045

900

,00

27 5

40,0

0Ku

hmoisten

 asuntola

12,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

3343

018

360

,00

11 0

16,0

0Työ‐ ja to

imintakeskus Kuh

moine

n48

,04,

04,

04,

04,

04,

04,

04,

04,

04,

04,

04,

04,

033

690

73 4

40,0

044

064

,00

Ymp.terv.huo

lto/Eläinlääkärihuo

lto3,

01,

01,

01,

039

200

370

44

500,

002

700,

00YH

TEEN

SÄ34

1,50

30,5

31,0

31,0

30,0

30,0

30,0

27,0

27,0

27,0

27,0

27,0

27,0

522

495,

0031

3 49

7,00

Hen

kilö

työv

uosi

28,4

615

30,0

0

SIVI

STYS

TOIM

IKk

Hen

kilö

mää

rä /

Kuu

kaus

iK

usta

nnus

-Pa

lkka

Palk

katu

kiTy

öpis

te /

Teht

ävä

Tam

Hel

M

aaH

uh

Tou

Kes

Hei

Elo

Syy

Lok

Mar

Jou

paik

kaM

enot

ili 4

031

Tulo

tili 3

300

Päiv

äkod

it24

,02,

02,

02,

02,

02,

02,

02,

02,

02,

02,

02,

02,

036

000,

0021

600,

00K

oulu

t/kou

lunk

äynt

iavu

staj

at30

,06,

06,

06,

06,

06,

045

000,

0027

000,

00YH

TEEN

SÄ54

,00

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

8,0

8,0

8,0

8,0

8,0

8100

0,00

4860

0,00

Hen

kilö

työv

uosi

4,50

YHDYSKU

NTA

TOIM

IKk

Hen

kilö

mää

rä /

Kuu

kaus

iK

usta

nnus

-Pa

lkka

Palk

katu

ki

Työp

iste / Teh

tävä

Tam

Hel

M

aaH

uh

Tou

Kes

Hei

Elo

Syy

Lok

Mar

Jou

paik

kaM

enot

ili 4

031

Tulo

tili 3

300

Ulkoa

luetyönt. / Puistot, torit, ym

78,0

2,0

2,0

2,00

5,00

10,0

010

,00

10,0

10,0

10,0

10,0

5,0

2,0

5230

011

7000

,00

7020

0,00

Ulkoa

luetyönt./ Liikun

tapa

ikat

24,0

2,0

2,0

2,00

2,00

2,00

2,00

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

5240

036

000,

0021

600,

00Lape

‐projekti

46,0

6,00

6,00

6,00

6,0

6,0

6,0

6,0

2,0

2,0

5260

0 1

010

6900

0,00

4140

0,00

Kone

keskus

6,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

5310

090

00,0

054

00,0

0YH

TEEN

SÄ15

4,00

4,0

4,0

4,0

13,0

18,0

18,0

18,0

18,0

18,0

18,0

9,0

6,0

2310

00,0

013

8600

,00

Hen

kilötyövuo

si12

,83

YHTE

ENSÄ

56

1,50

37,5

38,0

38,0

46,0

51,0

51,0

48,0

54,0

54,0

54,0

45,0

42,0

852

495,

0051

1 49

7,00

Hen

kilö

työv

uosi

46,7

9

Jämsän Ateria‐, Pu

htau

s‐ ja 

KkH

enki

löm

äärä

/ K

uuka

usi

Kus

tann

us-

Palk

kaPa

lkka

tuki

tekstiilip

alvelut liikelaitos

Tam

Hel

M

aaH

uh

Tou

Kes

Hei

Elo

Syy

Lok

Mar

Jou

paik

kaM

enot

ili 4

031

Tulo

tili 3

300

Ruok

apalvelu

12,00

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1800

0,00

1080

0,00

Puhtau

s24

,00

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

2,0

3600

0,00

2160

0,00

Tekstiili

12,00

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1,0

1800

0,00

1080

0,00

YHTEEN

SÄ48

,00

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

7200

0,00

4320

0,00

Hen

kilötyövuo

si4,00

200

kesä

työs

etel

i30

0ko

ulul

aise

t16

00ve

lvoi

teM

ÄÄ

RÄ

RA

HA

, kus

tann

uspa

ikka

113

10Tam

Hel

M

aaH

uh

Tou

Kes

Hei

Elo

Syy

Lok

Mar

Jou

Tili

Palk

kaPa

lkka

tuki

Kun

nan

velv

oitte

et87

,540

3114

0 00

0,00

84 0

00,0

0K

oulu

lais

et (k

aupn

ki)

150

4026

45 0

00,0

0K

esät

yöse

teli

120

4730

24 0

00,0

0Jä

mäs

n 4H

4730

10 0

00,0

0K

unta

lisä

4730

20 0

00,0

023

9 00

0,00

90 0

00,0

0

KA

IKK

I YH

TEEN

SÄ1

163

495,

0064

4 69

7,00

TA 2013 Liite 4

1

Talousarvion ja -suunnitelman sitovuus

Kaupunginvaltuuston alaisten toimielinten ja liikelaitosten on noudatettava kaupunginval-tuuston hyväksymää talousarviota vuodelle 2013. Talousarviossa mainitut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja perustelut ovat toimielimiä sekä niiden alaisia tulosalueita ja -yksiköitä sitovia. Liikelaitosten osalta noudatetaan kunnallisen liikelaitoksen ohjeistusta. Ta-lousarviossa liikelaitosta sitovia eriä ovat: korvaus perus- ja lainapääomasta, mahdollinen toiminta-avustus liikelaitokselle, peruspääoma- tai lainasijoitus liikelaitokseen, lainapää-oman palautus, nettotulos ja investointien kokonaismenot. Toimialoja sitovat kaupunginvaltuuston asettamat kaupungin päämäärät ja tavoitteet. Toi-mielimillä ja niiden alaisilla yksiköillä on velvollisuus ottaa huomioon kaupunginvaltuuston ja -hallituksen asettamat talouden tavoitteet ja toimia siten, että tasapainoinen taloustilanne suunnitelmakaudella saavutetaan. Arvonlisäverolain, kirjanpito- ja kuntalain säännökset sekä näiden perusteella kaupunginval-tuuston tai muun toimielimen antamat talouden määräykset, säännökset ja ohjeet on huo-mioitava kaupungin toiminnassa ja taloudenhoidossa. Yksityiskohtaiset ohjeet talousarvion täytäntöönpanosta, tilimerkinnöistä ja tilin käyttäjistä antaa kaupunginhallitus, liikelaitoksille liikelaitoksen johtokunta. Kaupunginhallituksella on oikeus antaa tarkempia määräyksiä talousarvion sitovuudesta ja puuttua vuoden kuluessa minkä tahansa määrärahan käyttöön. Liikelaitoksen osalta em. oikeus on liikelaitoksen joh-tokunnalla.

Toimielinten ja liikelaitosten johtokuntien on hyväksyttävä talousarvioon perustuvat käyttö-suunnitelmat alaisiltaan tulosalueilta. Käyttösuunnitelmassa voidaan korjata mahdolliset ta-lousarvion teon jälkeen tulleet muutokset. Muutokset sisäisiin eriin sekä kaupungin ja liike-laitosten välisiin eriin tehdään taloustoimiston johdolla. Liikelaitosten johtokuntien on hyväk-syttävä käyttösuunnitelmansa vuoden 2012 loppuun mennessä.

Kaupungin toiminnan tavoitteena on tuottaa kokonaistaloudellisesti tehokkaiden ja toimivien ratkaisujen kautta kaupunkilaisille hyviä ja laadukkaita palveluja. Määrärahojen käyttö tulee tarvittaessa priorisoida tärkeimpiin tehtäviin ja palveluihin. Talousarvion ja -suunnitelman sitovuudesta ja käytöstä noudatetaan seuraavia periaatteita:

1. Tulosalueen menojen yhteismäärää ei ilman kaupunginvaltuuston lupaa saa ylit-

tää eikä käyttää kuin nimikkeen ja tulosalueen tavoitteiden mukaiseen tarkoituk-seen. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat sitovia. Talousarvioon tehtävis-tä muutoksista tulosaluetasolla päättää kaupunginvaltuusto.

2. Tulosyksikön menojen yhteismäärää ei ilman asianomaisen toimielimen lupaa saa ylittää eikä käyttää muutoin kuin tulosyksikön tavoitteiden ja päämäärien mu-kaisesti. Ylityspäätöstä tehdessään ao. toimielimen/viranhaltijan on samalla teh-tävä päätös, miltä samantasoiselta toiselta tai useammalta kohdalta vastaava säästö saadaan ylityksen katteeksi. Katetta ei voida osoittaa sisäisistä eikä omien liikelaitosten eristä. Määrärahoihin liittyvät päätökset on tehtävä etukäteen hallin-tosäännön mukaisesti.

Tilien käyttäjät ovat ensisijaisessa vastuussa määrärahan riittävyydestä lakimää-räisten tehtävien osalta ja toissijaisesti kaikkien suunniteltujen tehtävien suoritta-misesta. Lakimääräisten tehtävien suorittamiseen kaupunginvaltuusto on varan-nut riittävät määrärahat. Ehdotukset työohjelman tai toiminnan muutoksista, jat-

TA 2013 Liite 4

2

kamisesta tai lisäämisestä on tehtävä niin ajoissa, että kaupunginvaltuusto ja -hallitus voivat olla siitä aiheutuvaa ja ehdotettua menoylitystä hyväksymättä.

3. Havaitessaan toiminnan muutoksen, joka on aiheuttamassa talousarviomäärära-han käytön ylityksen, on tulosalueen tai -yksikön esimiehen etsittävä aktiivisesti ratkaisuja ja tehtävä esityksiä rakenteiden uudistamisesta, jotta määrärahaylityk-siltä vältytään. Jos kattaminen ei ole mahdollista oman tulosalueen tai -yksikön toiminnasta, kattamiset tehdään ensisijaisesti oman toimialan sisällä.

Palkkoihin varatut määrärahat ovat kuitenkin sitovia siten, että palkkatileiltä ei voida kattaa muita menoja eikä vastaavasti voida palkkojen katteeksi siirtää muil-ta tileiltä.

4. Jämsän kaupungin virkojen/toimien (kaikkien vakinaisten työsuhteiden) täyttämi-seen tarvitaan kaupunginhallituksen lupa. Useamman kuukauden kestävien sijai-suuksien täyttämisessä on huomioitava henkilöstöhallinnon erilliset ohjeet.

5. Työllisyysvaroin palkattava henkilökunta palkataan työvalmennussäätiö Avituk-sen työnsuunnittelijan kautta. Työllistämistoimikunnalla on oikeus antaa tarkem-pia ohjeita konsernin työllisyyden hoidossa.

6. Talouden hoidossa on kirjanpitolain mukaisesti varojen käytössä bruttoperiaate. Kukin toimielin ja ao. tilivelvollinen ovat vastuussa tulosalueen menoista ja tulois-ta erikseen. Tulojen ylittyminen yksiköllä käyttötaloudessa ei oikeuta menojen ylit-tämiseen.

7. Tulosalueiden on huolehdittava siitä, että tulot kertyvät ajallaan ja että kustannus-tason nousua seurataan huolellisesti. Niiden viranomaisten, joiden tehtäviin sisäl-tyy tariffeja, tulee tehdä tarpeelliset tarkistusselvitykset ja tarkistuspäätökset. Ta-riffeihin tulee sisällyttää yleiskustannuslisä sekä poistot ja laskennalliset korot, ellei sitä ole lain tai muun säädöksen nimenomaisen määräyksen perusteella kiel-letty.

8. Taksat ja maksut tarkistetaan vuosittain kaikilla toimialoilla ja liikelaitoksissa. Maksujen ja taksojen tarkistamisen tarkoittaa myös niiden rakenteen ja määräy-tymisperusteiden tarkistamista.

9. Mikäli on odotettavissa tulovajaus, mistä syystä tahansa, on asianomaisten toi-mielimien huolehdittava vastaavan menosäästön syntymisestä. Tilannetta on seurattava ja esitettävä kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin tar-peelliset hankinta- ja työohjelmien muutokset.

10. Kuntien valtionosuuden, projektiohjeiden tms. avustuksen saannin ohjeita on tar-koin noudatettava. Mihinkään valtionosuuteen tai -avustukseen oikeuttavaan hankkeeseen tai hankintaan ei ole lupa ryhtyä ennen kuin on varmistettu valtion-osuuden tai -avustuksen saanti, silloin kun se on hankkeen ehtona. Projektien kir-janpidosta ja käytännön talouden hoidosta on kaupunginhallitus hyväksynyt erilli-set ohjeet talousarvio-ohjeistuksen yhteydessä.

11. Kaupungin myöntämät harkinnanvaraiset toiminta- ja kohdeavustukset tulee asi-anomaisten toimielinten julistaa haettavaksi samanaikaisesti yhteisilmoituksella. Määräys ei koske kaupunginhallituksen avustusmäärärahoja.

12. ICT-hankinnat suoritetaan tietohallintoyksikön kautta. Määrärahat sisältyvät hal-lintokuntien vuosibudjetteihin ja hankinnat perustuvat kaupungin ao. yksikön tila-ukseen. ICT-hankinnoista on erillinen ohje.

TA 2013 Liite 4

3

13. Toimielimille/tulosalueille kalusto- ja irtaimistohankintoihin varattu määräraha on sitova. Hankinnat eivät saa ajoittua marras-helmikuun väliselle ajalle. Tulosalu-een esimies voi päättää enintään 34.000 euron ja tulosyksikön esimies enintään 17.000 euron hankinnasta tai palvelun ostosta. Talousarvioon perustuvat hankin-nat on tehtävä taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Kilpailuttamisen kautta on pyrittävä kokonaistaloudellisesti edullisimpiin ratkaisuihin hankintalainsäädäntöä ja hankintaohjeita noudattaen.

14. Talousjohtajalla on oikeus myöntää korkeintaan 50.000 euroa lyhytaikaista anto-lainaa yhteisöille, kun EU-projekti tai muu valtionorganisaation tukema yhteispro-jekti on hyväksytty kaupunginhallituksessa.

Investoinnit

15. Yli 10.000 euron hintaiset yksittäiset irtaimet hyödykkeet budjetoidaan investoin-tiosaan. Pienten yksittäisten hankkeiden niputtaminen on kuitenkin kielletty. Talous-hallinto antaa vuosittain tästä tarkemmat ohjeet.

16. Talousarvion investointiosassa olevat hankkeet ovat käyttöomaisuutta (=pysyvät vastaavat), jotka merkitään erilliseen käyttöomaisuuskirjanpitoon. Hankinnoista on tehtävä tarjouspyynnöt ja hankinnat on kilpailutettava. Mikäli kuitenkin kilpailuttami-nen on ilmeisen tarpeetonta, on viranomaisen päätöksestä selkeästi käytävä ilmi, miksi hankintaa ei ole kilpailutettu.

17. Talousarvioon talousarviovuodelle sisältyvät talonrakennushankkeet ovat toimie-limiä ja yhdyskuntatoimea sitovia suunnittelumääräyksiä, seuraavien suunnittelu-vuosien investointisuunnitelman hankkeet ovat ohjeellisia suunnittelumääräyksiä. Kohteiden suunnittelu tulee käynnistää niin, että kohteet voidaan aloittaa aikatau-lun mukaisesti. Luonnospiirustukset ja alustavat kustannusarviot hyväksyy kau-punginhallitus, mikäli hankkeen kustannusarvio ylittää 500.000 €. Alle 500.000 € hankkeiden luonnospiirustukset ja hyväksyttyihin luonnospiirustuksiin perustuvat pääpiirustukset hyväksyy tekninen lautakunta.

18. Talonrakentamishankkeissa investointikustannuksiin on sisällytettävä hankkeen suunnittelu. Ensikertaisen kalustamisen kustannukset käsitellään omana kalus-tomäärärahana.

19. Kaikki talonrakentamishankkeet ja erikseen nimetyt kunnallistekniikan hankkeet

tarvitsevat ennen toteutuksen aloittamista erillisen kaupunginhallituksen toteut-tamispäätöksen, jossa hyväksytään hankkeen lopullinen laajuus, alustava mak-suaikataulu ja kustannukset. Maksuaikataulut ja niiden tarkennukset on toimitet-tava talouspalveluihin tiedoksi maksuvalmiussuunnitelmaa varten.

20. Investointimääräraha saadaan käyttää vain talousarvioon merkittyyn tarkoituk-

seen. Kiinteät rakenteet ja laitteet määräraha on jaettu hankeryhmiin. Hankeryh-mät muodostavat kokonaisuuden, jonka yksityiskohtaisesta käytöstä päättää kaupunginhallitus kolmannesvuosittain hyväksyttävässä työohjelmassa. Kuitenkin siten, että talousarviossa erillisiksi hankkeiksi määritellyt yksittäiset investoinnit ovat sitovia ja niihin varattujen varojen nettomäärää ei voida käyttää muuhun tar-koitukseen ilman kaupunginvaltuuston lupaa.

21. Jämsän Vesi liikelaitoksen investointiosaan varatuista hankkeista ja määrärahois-ta päättää liikelaitoksen johtokunta. Nimetyistä kehittämishankkeista laitoksella on kuitenkin neuvotteluvelvollisuus kaupunginhallituksen kanssa. Vesilaitoksen investoinnit on koordinoitava ja toteutettava yhdessä muiden kunnallistekniikan hankkeiden kanssa.