koulutuskentän haasteita ja mahdollisuuksia

Mari Simola Bramia Education Oy

[email protected] bramia.wordpress.com

22.8.2014

I.  Tästä puhutaan nyt – ajankohtaisia aiheita koottuna

II.  Systeemin dynamiikan tuottamat haasteet ja ristiriidat

III.  Keskeisiä kysymyksiä

15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 2

¡  Nuorisotakuu ¡  Oppilashuoltolain uudistus (1.8.2014 laki voimaan)

¡  Oppivelvollisuusiän nostaminen vuodella (17 vuoteen)

¡  Peruskoulu-‐uudistukset ¡  Toisen asteen ja aikuiskoulutuksen uudistukset ¡  Kuntakesu – Kuntien strateginen koulutuksen ja oppimisen suunnittelu

¡  Varhaiskasvatuksen rooli


¡  Koulujen optimaalinen koko ¡  Koulumatkojen pituus ¡  Koulutuskentän hankeviidakko ja hankkeiden

vaikuttavuus ¡  Osaamistarpeet ¡  Yrittäjyys ammattina ja asenteena ¡  Digitaalisuus mentaliteettina ja taitoina ¡  Tasa-‐arvo ¡  Opettajien täydennyskoulutus (mm. OKM:n Osaava-‐

hanke) ¡  Koulutuksen säätely ja resurssointi ¡  Kunnan, valtion ja yksityisen koulutuksen järjestäjän

työnjako


¡  Opettajien kokonaistyöaika ¡  Ilmiölähtöisyys opetuksessa ¡  Sukupuolten väliset osaamiserot peruskoulutuksessa

¡  Ammatillisen väylän keskeyttämiset ¡ Maahanmuutto ja monikulttuurisuus ¡  Korkeakoulutettujen työelämärelevanssi ¡ Muuttuneet työmarkkinat ¡  Koulutusvienti 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 5

¡  Yhteiskunnallisen eriytymisen lisääntyminen §  Koulutusvalinnat sidonnaisia sosio-‐ekonomisen taustan kanssa

¡  Resurssien väheneminen koulutuksessa ja kuntataloudessa

¡  Osaamistulosten lasku ¡  Koulutuskysymysten liiallinen politisoituminen vanhojen

jakolinjojen (esim. oikeisto/vasemmisto) mukaan §  Esim. maksuttomuuskeskustelua ei voida käydä kunnolla §  Koulutuksen järjestämiseen ja resursointiin liittyvät kysymykset

(kunnallinen vs. yksityinen koulutuksenjärjestäjä) ¡  Nykyisen koulutusjärjestelmän ja sen tuottaman

osaamisen kohtaamattomuus yhteiskunnallisen todellisuuden ja tulevaisuuden tarpeiden kanssa


¡  Tasa-‐arvopuheen palauttaminen koulutuspolitiikkaan

¡  Kokonaisvaltainen keskustelu koulutusjärjestelmästä, sille asetetuista tavoitteista ja organisoinnin & resursoinnin muodoista

¡  Siirtymävaiheiden helpottaminen koulutustasojen ja sektoreiden välillä, ”koko ketju kuntoon”


¡  Koulutus yleisesti ¡  Koulutus ja koulut ¡  Koulutuspolitiikka ja päätöksenteko


Iso osa haasteista läpäisee kaikki ulottuvuudet!

Yhteiskunnan kannalta Yksilön kannalta

Mitä kasvatus/koulutus on?

Kulttuurin ja yhteiskuntajärjestyksen uudistamista ja uusintamista. Muodollisen järjestelmän puitteissa (koulutus) ja sen ulkopuolella (kasvatus) tapahtuvaa sosiaalistumista. Keino varastoida nuorisoa.

Yleissivistyksen hankkimista Kansalaisuuteen kasvamista Ammatin hankkiminen Oman paikan löytäminen Huolenpito yksilöstä ja yksilön tulevaisuudesta

Mitä koulu on? Instituutio Organisaatio Yhteisö

Oppimisen paikka Sosiaalinen yhteisö Vertaisryhmä Kokeiluja

Mitä koulutuspolitiikka on?

Keskustelua ja päätöksentekoa yhteiskunnallisista asioista: -‐  Tulevaisuudessa tärkeiksi koetut

arvot, uskomukset, taidot, tiedot, asenteet

-‐  Resursointi ja organisointi -‐  Pedagogiset ratkaisut

Omat mahdollisuudet ja valinnat systeemin rajoissa Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen ja niillä operoiminen Oman kokemuksen värittämää


¡  Lähtökohtaisesti suuntautuu tulevaan, mutta pohjautuu vanhaan ja olemassa olevaan.

¡  Uudistaa ja uusintaa yhteiskuntajärjestystä §  Jännite oppilaitoksiin, opetussuunnitteluun, politiikkaan ja arkeen §  Kuinka pitkälle voidaan ennustaa tulevaa? Mitkä ovat keskeiset taidot

ja tiedot, mitä koulun täytyy tuottaa? §  Miten koulua voidaan kehittää? Halutaanko?

¡  Kehityshakuinen ja muutosvastarintainen §  Meritokraattinen, hierarkkinen, sektori-‐ ja ainerajoja kunnioittava

¡  Koetaan yksityisasiaksi/koulun asiaksi – on jotain johon jokaisella on oma/lasten kautta kokemus

¡  Herättää paikallisesti intohimoja – ei ole kansallisen politiikan kannalta kiinnostava – nyt tulevien uudistusten kohteena


¡  Kokonaisnäkemystä ja keskustelua koulutuksesta kaivataan ¡  Koulutus tulee ilmiönä asettaa kontekstiinsa -‐

yhteiskunnallistaminen ¡  Toimijat puhuvat eri kieltä ja käsitteet ovat poliittisesti

latautuneita. Tarve käsitteiden määrittelylle (esim. tasa-‐arvo –keskustelu usein kääntyy vastakkainasetteluksi)

¡  Ongelma ei ole tiedon puute, vaan se, ettei olemassa oleva tieto kulje systeemin sisällä

¡  Keskustelu ja päätöksenteko resursseista ja tavoitteista eivät kohtaa §  Kestävä resursointi ja resurssien käyttö §  Kiristyvä julkinen talous ja paine vähentää kuntien toimintoja §  Keskustelu koulutuksen rahoituksesta (kuka maksaa, miksi, kenelle)

¡  Tarve evidence-‐based policy making vs. ongelmat tutkimuksen soveltamisessa ja saatavuudessa vs. kosketus kenttään


Tasa-‐arvo mahdollisuuksina vs. pakotettuna samankaltaisuutena

Tieto omistettavana vs. jaettuna ja avoimena

Siiloutuminen vs. kokonaisvaltaisuus

Teoria vs. käytäntö

Osaaminen vs. tutkinnot

Osallistuva ja aktiivinen vs. passiivinen ja sopeutuva


¡  Tasa-‐arvo §  Tarve määritellä koulutuksen tasa-‐arvo monesta näkökulmasta, ja

kollektiivisesti §  Kuka pääsee kouluun? Mikä on sopiva koulumatka? Koulutukseen

valikoitumisen keinot? Miten taataan alueellinen tasa-‐arvo? Millaisia mahdollisuuksia ja esteitä koulutus ja yhteiskunta jäsenilleen tuottaa? Miten resurssit jaetaan ja kuka maksaa ja mitä?

§  Missä kulkevat valinnanmahdollisuuksien rajat? Kuka päättää ja mitä? §  Tytöt ja pojat? Mistä kertoo se, että – kärjistäen -‐ naiset eivät viihdy

työelämässä ja pojat koulussa?? §  Erilaisuuden arvostaminen (valinnan vapaus ja heikomman

tukeminen) vs. ääri-‐individualismi (shoppailevat vanhemmat) §  Sukupuolittavat ja eriarvoistavat käytännöt yhteiskunnassa ja

koulutuksessa? §  Kenen etu koulutus on, ja onko sitä edes mahdollista yksiselitteisesti

määritellä?

8.8.2014 Bramia Education Oy 13

¡  Tieto omistettavana ja suljettuna §  Käsitys oppimisesta tiedon siirtämisenä §  Tekijänoikeudet

¡  Tiedon avoimuus §  Konstruktivistinen käsitys tiedosta ja oppimisesta yhteisöllisenä

ja ajassa ja paikassa rakentuvana §  Teknologian kehittyminen ja wikikulttuuri, sosiaalinen media §  Tiedon sovellettavuus, ”teorian” ja ”käytännön”

vastakkainasettelun purkautuminen (esim. akateeminen yrittäjyys, ammatillinen koulutus ja elinikäinen oppiminen jne.)

¡  Voiko tietoa omistaa? Ostaa? Siirtää? ¡  Ilmenee: Suhde tiedon käsittelyn, jalostamisen ja

soveltamisen taitoihin, opettajuuteen, asiantuntijuuteen, tulevaisuuden tärkeisiin taitoihin, koulutusteknologiaan


¡  Siilot §  Koulun arki: oppiainejako §  Opettajankoulutus: Akateeminen oppiainejako pohjalla §  Opettajien edunvalvonta: noudattaa koulutussektori, -‐taso ja –ainejakoja §  Hallinto: Nuoriso-‐, sosiaali-‐ ja koulutoimi erillään

¡  Kokonaisvaltaisuus §  Ilmiölähtöisyys aineperustaisuuden tilalle (kotitalous ja kemia) §  Suorituskeskeisyys (tutkinnot) vs. osaamiskeskeisyys (taidot) §  Ihmisen hahmottaminen kokonaisuutena

▪  Hyvinvointi ▪  Oppilashuollon ja esim. etsivän nuorisotyön haasteet ▪  Sukupuolisuus, seksuaalisuus ▪  Tunteen ja järjen tasapainottaminen, taideperustaisuus ja kehollisuus ▪  Henkisyys ja monikulttuurisuus nykytrendinä -‐> tarve elämänkatsomuksellisten asioiden

pohdinnalle ja erilaisten ajattelutapojen historiallistamiselle ja analyyttiselle tarkastelulle


¡  Jaottelun pohjaa §  Sosio-‐ekonominen luokkajako käytännön ja teorian ammatteihin ▪  Lukio ja ammattikoulu ▪  Myöhemmin amk-‐yliopisto

§  Teoreettista kirjatietoa pidetään parempana ja arvokkaampana §  Taustalla myös ajatus työnantaja-‐ ja työntekijäpuolen erottelusta?

¡  Haasteet §  Akateeminen työttömyys §  Tutkimuksen hyödyntäminen §  Suorittavien ammattien teknologisoituminen ja katoaminen §  Yhteiskunnallinen muutos, joka edellyttää uusien asioiden oppimista §  Opiskeltavan sisällön vanheneminen nopeaa, tarve oppia tiedonhaun

ja opiskelun keinoja, yrittäjyys jne.


¡  Jaottelun pohjaa: §  Meritokratia yhteiskuntajärjestyksen tuottajana, tutkinto osaamisen takeena

§  Luottamusyhteiskunta, jossa koulutuksen tuottajat tunnetaan (kansallisvaltio)

¡  Haasteet: §  Työelämän ja yhteiskunnan haasteet, life-‐long learning §  Työssäoppiminen, oppisopimuskoulutus §  Ylikouluttautuminen ja koulutuksen inflatoituminen §  Aikaisemmin (formal & nonformal) opitun osaamisen tunnustaminen

§  Kansainvälinen liikkuvuus


¡  Passiivisuus §  Kuluttajakansalaisuus §  Demokratiavaje

¡  Osallisuus ja omistajuus §  Opiskelijat/oppilaat vs. opettajat §  Foorumin osallistujat §  Demokratiakasvatus §  Yrittäjyyskasvatus §  Vastuullisuus ja valmius toimia §  Kaupunkiaktivismi ja start up –kulttuuri §  Projekti-‐ ja tutkiva oppiminen


¡  Digitalisoituminen ja teknologia – työvälineenä vai paikkana olla?

¡  Nuorten äänen ja opiskelijakeskeisyyden tarve

¡  Tunteiden ja intuitiivisuuden huomiointi ¡ Monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus, erilaisuuden huomiointi

¡  Konfliktien rakentava käsittely


¡  Miten luoda koulutusjärjestelmä, jonka perustana ei ole putki, jonka läpi ihminen etenee, tasoittain, ikävuosina 6-‐20/25, vaan systeemi, joka huomioi erilaiset valinnat, työssäkäynnin, perheytymisen, huomioi sen, että siihen tullaan sisään eri vaiheissa (maahanmuutto) erilaisin taustoin? Kuinka tämä järjestelmä paloineen jäsentyy, organisoituu ja rahoitetaan? (Koulutusjärjestelmä)

¡  Millainen on taloudellisesti resursseja järkevästi käyttävän, ajantasaista ja relevanttia osaamista tuottavan ja koko yhteisön hyvinvointia ylläpitävän oppilaitoksen organisoinnin muoto? (Resursointi ja organisoinnin muodot)


¡  Jos yhteiskunnan muutosvauhti on yhtä nopea kuin nyt, konkreettisten ammattien ja tietovaatimusten ennakoinnista tulee mahdotonta. Millaista osaamista, taitoja ja tietoja koulutuksen tulisi tuottaa, jotta järjestelmässä luovinen ja uuden luominen olisi yksilölle mahdollista? Nyt? 20 vuoden kuluttua? 40 vuoden kuluttua? (Osaaminen)

¡  Millaista opettajuutta tulevaisuuden koulussa tarvitaan?

Mitä opettajankoulutuksessa tulisi huomioida, mitä muuttaa/säilyttää? Millaisia muutospaineita opettajan työhön koulussa kohdistuu, miten nämä paineet muuttavat opettajan työtä? Millaista tukea (materiaalista ja henkistä) opettajat kaipaavat? (Opettajuus)


¡  Jos koulu on yhteiskunnan kuva, ja yhteisöt ovat samalla sekä vahvasti moninaistuvia (monikulttuurisuus jne.) ja valintojen mukaan eriytyviä (esim. kouluvalinnat, sosioekonomisen taustan vaikutus koulu-‐ ja asuinpaikan valintaan), kuinka luoda oppilaitos ja koulutus, jossa monenlaista erilaisuutta suvaitaan ja monikulttuurisuuden tuomiin haasteisiin osataan tarttua rakentavalla tavalla? (Eriytyvyys ja moniarvoisuus)

¡  Miten oppimisympäristöt muuttuvat, jos ne ymmärretään luokkahuonetta laajemmin? Miten digitalisoituminen on vaikuttanut luokkahuonearkeen? Pitäisikö kirjat korvata tableteilla? Millaisia kohtaamisen tiloja oppilaitoksen arkeen tarvitaan? Miten tilojen tulisi muuntautua tarpeen mukaan? Mitä homekouluille voidaan tehdä? (Oppimisympäristö ja tilat)


¡ Millainen olisi oppilaitos, joka olisi osa paikallista yhteisöä ja aidosti avoin, yhteiskunnassa elävä toimija? Kuinka lisätä yhteistyötä vanhempien ja koulun sekä koulun ja muiden toimijoiden (esim. yritykset, kolmas sektori jne.) välillä? (Koulu paikallisyhteisönä)


¡  Sosiaalinen media ja sen käyttö /siinä eläminen, on hyvä esimerkki siitä, kuinka eri ikäisten ihmisten elämismaailma on perusteeltaan hyvin erilainen. Kuinka hallinnossa ja suunnittelussa voitaisiin tuoda nykyistä paremmin eri-‐ikäisten ja eri taustasta tulevien – koulutuksen kohdalla erityisesti nuorten ikäluokkien – ääni esille? (Moniääninen päätöksenteko)

¡  Kuinka päätöksenteosta ja hallinnosta tehdään ilmiö-‐ ja tarvelähtöisempää? Miten suomalaista hallintokulttuuria voisi muuttaa siten, että raja-‐aitoja virastojen ja ministeriöiden välillä voisi purkaa? Entä kuinka eri alojen ammattilaisten yhteistyötä voisi tukea oppilaitoksen arjessa? Miten moniammatillisuus vaikuttaa ammatilliseen koulutukseen koulutusjärjestelmän eri tasoilla? (Monialaisuus ja hallinto)


¡  Olemmeko olemassa systeemiä varten vai systeemi meitä varten? Kuinka paljon säilytämme uutta ja luomme vanhaa? Kuinka onnistumme valikoimaan nykyisestä sen, mikä on säilyttämisen arvoista ja rakentamaan uutta tulevaisuuden yhteiskuntaa varten?

¡  Miten opettaa ja kasvattaa ihmisiä rauhanomaiseen elämiseen

erilaisuuden keskellä? Kuinka torjua konflikteja etukäteen ja ratkaista rauhanomaisesti?

¡  Kuinka huomioida koulutuksen tavoitteissa, resursoinnissa,

organisoinnissa ja arkipäivän vuorovaikutuksessa inhimillisyys, ihmisyys, onnellisuus ja kestävä kehitys?

¡  Onko meillä uskallusta unelmoida toisin?
