kreikan syntaksi, kevät 2008 / kk 1 pronominiasiaa kreikan … · 2008-04-17 · kreikan syntaksi...

Kreikan syntaksi

kevät 2008 / KK

1. Perusteet

Kielen tasot

• perinteinen jaottelu

• fonologia – äänteet

• morfologia – muodot

• syntaksi

• semantiikka – merkitykset

• pragmatiikka – kielen käyttö

• tasojen välillä olevia ilmiöitä

• esim. morfosyntaktiset

Syntaksi

• syntaksi analysoi sitä, millä periaatteilla sanoista muodostetaan kieliopillisia (kielelle ominaisia) lausekkeita ja lauseita

• suhde semantiikkaan ja pragmatiikkaan:

• nykyisessä kielentutkimuksessa eivät ole jyrkästi erillään syntaksista

• tälläkin kurssilla katsotaan myös merkityksiä sekä sitä, millä periaatteilla lauseista on muodostettu tekstiä

Kieliopillisuus

• kieliopillisuuden määrittää kielenkäyttäjien yhteisö

• kyse on viime kädessä kielen ymmärrettävyydestä

• antiikin kreikan natiivien kielenkäyttäjien yhteisö on kuollut pois

• joten kieliopillisuus määrittyy sillä perusteella, mitkä piirteet esiintyvät kielen korpuksessa

• kieliopillisuudessa voi erottaa syntaksin, semantiikan ja pragmatiikan tasoja

(1) *"kalpeat lehtori alkaa luennoida"

(2) *"kalpea lehtori alkaa että luennoi" (1)-(4)

(3) "kalpea lehtori alkaa luennoimaan" syntaksi

(4) "kalpea lehtori alkaa luennoida"

(5) ?"colorless green ideas sleep furiously" (5)-(6) semantiikka,

(6) "mä haluun tänä jouluna sellasen legopaloauton jossa on jousi" pragmatiikka

HUOM. tällä kurssilla "*" edeltää ei-kieliopillista lausetta, "?"!lausetta, jonka kieliopillisuus on epäselvä

Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 1! Pronominiasiaa

Antiikin kreikan syntaksi

• perinteisesti lähtökohtana attikalaisen proosan kuvaus

• ja aikaisemmin myös normatiivinen esittäminen

• tälläkin kurssilla kuvauksen lähtökohtana on 400-300-lukujen proosa

• mutta teemme myös kronologisten ja genren rajojen ylityksiä

• kurssin tavoitteena on auttaa ymmärtämään paremmin kreikkaa

Kreikan sanaluokat

• nominit: sija- ja lukutaivutus engl. parts of speech

• substantiivit

• adjektiivit

• pronominit

• numeraalit

• määräinen artikkeli

• verbit: persoona-, tempus- ja modustaivutus

• prepositiot

• adverbit

• partikkelit vain osittaista tai ei lainkaan taivutusta

• konjunktiot

• interjektiot

Lause ja virke

• lause (engl. sentence)

• "on sanoista ja lausekkeista muodostuva rakenteellinen kokonaisuus,jonka ytimenä on verbin persoonamuoto eli finiittiverbija jonka osien välillä vallitsee erilaisia riippuvuus- ja määrityssuhteita" (ISK, s. 827)

• virke

• "on tekstin ortografinen rakenneyksikkö: ison alkukirjaimen ja pisteen, kysymys- tai huutomerkin välinen tekstin osa" (ibid.)

Lauseke

• sanat muodostavat toisten ilmausten kanssa lausekkeita

• lauseke muodostuu edussanasta (ISK) ja sen mahdollisista laajennuksista

• lauseke = en. phrase (lyhenne: P)

• lauseke nimetään edussanan sanaluokan mukaan

• substantiivilauseke (NP)

• adjektiivilauseke (AP)

• esimerkkejä

Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 2! Sijamuodot

(1) "[tämä viimeinen kohta]NP tuntuu [vähän oudolta]AP"

(2) "[!"#$%&]NP '()*+,"

(3) "[- ./%& 0.1(]NP [02"31&]AP 42+,.+."

(4) "[%5 6%$/2,%,]NP 7*8$"99%. [91. -:;.]NP"

(5) "[%5 9(,)<%.9"]NP [<(=>,.]NP [9%?& 0.:()>, 9%89%,&]NP 76%=%@."

(6) "[A :B2%<("9="]NP [A2?.]NP <"9+$83B"

• prepositiolauseke (PP)

• adverbilauseke (AdvP)

• esimerkkejä

(7)"poistuin [erittäin usein]AdvP [ennen viimeistä kohtaa]PP"

(8)"<"9/CB. [D3E&]AdvP [+F& !+,(",G]PP [2+9H I$"8<J.%& 9%# K(=>9J.%&]PP"

(9)"72.L>3B. [M("9%>3/.%@&]NP [6(N& "O9L.]PP"

(10)"[-]NP 'H( P$3+ [3%H& 76Q .R"& KD",S.]PP"

(11)"[9N.]NP :T "U9T [VF.+="&]NP [W(XJ. 0'N&]NP [0.9=%.]AdvP BY:""

• infinitiivilauseke (InfP)

• partisiippilauseke (PartisP)

• esimerkkejä

(12)"[vastausta odottaneet]PartisP joutuivat [lähtemään kotiin]InfP"

(13)":%<+? [2%,]NP [%Z<":+ 76".+$3+?.]InfP"

(14)"6"(+$L$@3" [>@2C%@$+8>J. [2?. 0'"3)]PartisP"

(15)"\C%8$%.9% [C+$9=J 9"89B& +F(L.B. 9] :L2^ 9] K3B."=J. 6%,L>">3",]InfP"

• aikaisemmin puhuttiin lauseenvastikkeista

• huom. sisäkkäisyys, josta kohta enemmän

• kaksi tapaa ilmaista sama lausekerakenne graafisesti

1. \C%8$%.9% [[[C+$9=J 9"89B&]AP +F(L.B.]NP[[9] :L2^]NP 9] K3B."=J.]NP 6%,L>">3",]InfP

Lauseke (5)

• kaksi tapaa ilmaista sama lausekerakenne graafisesti

1. !"#$%#&'# [[["(%')* '+$',-]AP (./0&,&]NP

[['1 2034]NP '1 56,&+)*&]NP 7#809+96+8]InfP

2.

14

!"#$%#&'# "(%')* '+$',- (./0&,& '1 2034 '1 56,&+)*& 7#809+96+8

AP NP NP NP

NP NP Inf

InfP


• sisäkkäisyys

• [[[meidän kulttuurillemme]NP ominaisia]AP tapoja]NP

• [2+9H [I$"8<J.%& [9%# K(=>9J.%&]NP ]NP ]PP"

• tällä kurssilla käytämme lausekerakenteen analyysia apuna lähinnä lauseenjäsenten tasolla

• lausekkeet voisi jaotella edelleen sanoiksi

• analyysiä voisi jatkaa koko lauseen tasolle (VP, S)

• lisäerotteluja voisi tehdä, esim. DP:t

• kreikassa sanajärjestys aiheuttaa ristikkäisiä haaroja

Lausekkeiden roolit

• lausekerakenteen analyysi sopii erityisen hyvin lauseen elementtien erottelemiseen ja niiden hierarkian ilmaisemiseen

• elementtien roolit tai funktiot eivät kuitenkaan käy siitä ilmi

• syntaktisista rooleista puhutaan, kun puhutaan lauseenjäsenistä

• kun sanomme, minä lauseenjäsenenä lauseke toimii, määrittelemme lausekkeen syntaktisen funktion

• lauseenjäseninä toimivat lausekkeet (tai sivulauseet)

Lauseenjäsenet

• lauseen keskeinen jäsen on predikaatti

• muita lauseenjäseniä ovat kreikassa

• subjekti

• objekti

• predikatiivi

• adverbiaali

• lauseenjäsenet voidaan jakaa predikaatin (1) täydennyksiin eli pakollisiin jäseniin

• subjekti, objekti, predikatiivi

• ja (2) määritteisiin eli valinnaisiin jäseniin

• adverbiaali (yleensä)

• lauseenjäsenet ovat suhdekäsitteitä, toisin kuin sanaluokat

• predikaatti, objekti tai adverbiaali on aina predikaatti, objekti tai adverbiaali jossakin lauseessa

• engl. (sentence) constituents

Täydennys ja määrite

• täydennys (en. complement, argument)

• pakollinen elementti, jota ei voi jättää pois ilman että rakenteesta tulee väärin muodostettu

• sanaluokkakohtaisia; erityisesti verbeillä, prepositioilla ja artikkelilla, mutta myös muilla

• 7*8$"99%. 91. -:;., +F& 91. 6;$,., A '@.L

• - _#(%& 4*B !/(>B& +`.",


• määrite (en. modifier, adjunct, satellite)

• syntaktisesti vapaaehtoinen elementti

• eri sanaluokilla omat mahdolliset määritetyyppinsä

• koko lauseen määritteinä voivat toimia esim. aikaa ja paikkaa ilmaisevat adverbiaalit

Verbin täydennykset

• verbin valenssi = "paikkaisuus"

• yksipaikkainen verbi

• "puhuja aivasti" alleviivatut ilmaukset

• ""5 <;(", 6"=a%@>,." ovat verbin pakollisia täydennyksiä

• kaksipaikkainen

• "me luotamme tiukkoihin sääntöihin"

• "- ./%& 0.1( 6%$$H 42"3+."

• kolmipaikkainen

• "Marja sijoittaa rahansa eläkerahastoihin"

• b,<="& 46+2c+. 76,>9%$1. 9%?& K3B."=%,&

• pakollisuus ei tarkoita sitä, että täydennykset saisivat ilmiasun jokaisessa lauseessa

• se on pikemmin semanttista:

• verbin merkityksen ymmärtäminen edellyttää, että täydennykset käyvät jollakin tavalla ilmi

• ne ovat olennainen osa verbin merkitystä

• täydennyksistä käytetään usein nimitystä argumentit

• yksipaikkaisia verbejä sanotaan intransitiivisiksi, useampipaikkaisia transitiivisiksi

• on verbejä, joilla on useita valensseja

Objekti ja predikatiivi

• objekti

• kreikassa (ja latinassa) on tapana erottaa

• (1) akkusatiivi- ja (2) datiiviobjekti

• vaihtoehtoiset termit: suora ja epäsuora objekti

• lisäksi (3) prepositionaalinen objekti

• predikatiivi

• voidaan erottaa (1) subjektiivinen

• +`.",, '='.+>3", tms. verbien täydennykset, nominatiivissa

• ja (2) objektiivinen predikatiivi

• "kutsua jotakin joksikin", "pitää jotakin jonakin": kreikassa sija akkusatiivi


Attribuutti ja appositio

• eivät ole lauseenjäsenten nimityksiä, vaan määrittävät jotain lauseenjäsentä

(1) "- ./%& 0.1( 6%$$H 42"3+."

• attribuutti lausekkeen sisäisenä substantiivin määritteenä

• [- ./%& 0.1(]NP – "nuori mies oppi paljon"

(2)"- 0.1( ./%& 6%$$H 42"3+."

• erillinen predikatiiviattribuutti

• [- 0.1(]NP [./%&]AP – "mies oppi nuorena paljon"

• appositio

• [!$)9J.]NP [- *,$;>%*%&]NP "filosofi Platon ..."

•Lauseen jäsennys

• esimerkkejä: (verbit lihavoitu, predikaattien täydennykset alleviivattu)

(1) objekti subjekti predikaatti 9%,"#9" 2E. %5 _%(=.3,%, !"#$%

(2) subjekti predikatiivi predikaatti - 0.1( 6/.B& &'()%

(3) subjekti predikaatti objekti (akk.) objekti (dat.) b,<="& *#!+,!% 76,>9%$1. 9%?& K3B."=%,&

(4)predikaatti adverbiaali adverbiaali adverbiaali-.(/01% D3E& +F& !+,(",G 2+9H I$"8<J.%&

(5)predikatiivi obj.(akk.) predikaatti subj. subj. subj. OU9,. :/ 2+ -2-34'-$5'2 2L9B( \:E 6"91( \:T d$$%, 6).9+& e9"?(%,

• lisää esimerkkejä, mukana lausekerakenteen analyysi

(6) "[- ./%& 0.1(]NP [02"31&]AP *+!2%!%"

• NP toimii subjektina, AP predikatiivina

(7) "[%5 6%$/2,%,]NP &673.(($% [91. -:;.]NP"

(8) "[%5 9(,)<%.9"]NP [<(=>,.]NP [9%?& 0.:()>, 9%89%,&]NP &#$)$5%"

(9) "[A :B2%<("9="]NP [A2?.]NP -.(!3781"

• lauseissa (7)-(9) alku-NP:t toimivat subjekteina

• (7)-(8): muut NP:t toimivat objekteina (osa akkusatiivi- ja osa datiiviobjekteina)

• A2?. lauseessa (4) toimii adverbiaalina ja määrittää koko lausetta


Semanttiset roolit

• syntaktisten funktioiden lisäksi erotetaan semanttiset ja pragmaattiset funktiot eli roolit

• semanttinen rooli = lauseenjäsenen merkitys suhteessa predikaattiin

• osa perinteisistä kieliopeista tuttuja

• (1) täydennysten eli lauseen keskeisten jäsenten rooleja:

• agentti (tekijä), non-agentti, kohde (patientti), kokija, vastaanottaja

• samanlaisuus, hyöty, haitta, kuvaus jne.

• esimerkkejä täydennysten rooleista:

(1)

syntaktinen funktio

semanttinen rooli

b,<="& 46+2c+. 76,>9%$1. 9%?& K3B."=%,&

subjekti predikaatti objekti (akk.) objekti (dat.)

agentti kohde vastaanottaja

(2)

syntaktinen funktio

semanttinen rooli

- ./%& 0.1( 6%$$H 42"3+.

subjekti objekti (akk.) predikaatti

kokija kohde

(3)

syntaktinen funktio

semanttinen rooli

A :B2%<("9=" A2?. <"9+$83B

subjekti adverbiaali predikaatti

kohde

• (2) adverbiaalisten sivulauseiden ja infiniittisten lausekkeiden (InfP ja PartisP) rooleja

• aika, syy, vertailu, konsessiivisuus, ehto, tarkoitus, tulos

• (3) muiden adverbiaalimääritteiden rooleja

• aika, paikka, vertailu, alkuperä, suunta, kesto, suhde, etäisyys, agentti, keino, tapa, hinta, aste, jne.

• (4) attribuuttien ja appositioiden rooleja

• possessiivinen, partitiivinen, subjektiivinen, objektiivinen, kuvaileva, selittävä


Pragmaattisia funktioita

• topiikki eli teema

• aiheet joita diskurssi, teksti tms. käsittelee

• voidaan erottaa keskustelun teemat, uudet teemat, annetut teemat

• fokus eli reema

• suhteessa tärkein tai huomattavin informaatio tietyssä tilanteessa

• myös fokuksia voi erotella sen mukaan, miten tärkeitä / huomattavia ne ovat

(2)

• fokuksen mahdollisia ilmaisutapoja eri kielissä

• puheen painotus

• lauseenjäsenten järjestys

• fokusta ilmaisevat partikkelit

• erityiset konstruktiot

• emme pääse kiinni antiikin kreikan puheen painotukseen, mutta muihin paremmin

• sanajärjestyksestä puhutaan luentojen eri vaiheissa, ja lopuksi pragmatiikan kannalta

Tunnusmerkkisyys

• samaan aihepiiriin liittyy tunnusmerkkisyys (markedness)

• konstruktio on sitä tunnusmerkillisempi (marked), mitä vähemmän odotettavissa se on

• esim. suomessa ns. käänteinen sanajärjestys

Puhe ja kirjoitus

• korpuksemme on kokonaan tekstiä

• osa siitä on kuitenkin kirjallisin keinoin esitettyä (mimeettistä) puhetta

• puheessa paljon "lauseita", jotka eivät rakennu predikaatin ympärille

• "Ei todellakaan."; "Nå men dock."

• "!%$8 '+."; "fO 2/.9%,."; "!".9)6">, 2E. %U.."

• palataan näihin partikkelien yhteydessä


Kreikan syntaksi

Kongruenssi

• pääsana ja sen määreet taipuvat samassa suvussa ja luvussa, samoin subjekti ja predikaatti

• poikkeuksia

• merkitykseen perustuva rakenne

• constructio ad sensum / <"9H >8.+>,.

• "9N 6$R3%& 7cB*=>".9% 6%$+2+?."

• useampia subjekteja: predikaatti tai määre voi noudattaa yhden sukua ja lukua

• "0*,<;2+.%& gO(@2/:J. <"Q h%*%<$R& +F& _/(<@(". 7>9()9+@>"."

(2)

• jos pääsanoja on useita

• elävät oliot: määre taipuu usein maskuliinissa

• "+`:+ 6"9/(" <"Q 2B9/(" <"Q 0:+$*%8& <"Q 91. e"@9%# '@."?<" "FD2"$X9%@& '+'+.B2/.%@&"

• elottomat oliot: määre taipuu usein neutrissa

• "$=3%, 9+ <"Q 6$=.3%, <"Q i8$" <"Q </("2%& 09)<9J& 7((,2/." %O:/. D(L>,2) 7>9,."

• tavallista myös, että seurataan lähimmän pääsanan sukua ja lukua

(3): verbi

• neutrin monikko subjektina

• predikaatti on usein yksikössä (Homeroksesta keisariajalle)

• klassisella ajalla tämä on hyvin yleistä

• "6).9" j+?"; "<"$H P. 9H >*)',""

• constructio ad sensum on tavallinen ilmiö

• yksiköllinen sana, jonka sisältö monikollinen: verbikin monikossa

• esim. 6$R3%&, >9("9,)

• pätee myös neutrin monikkoihin (jos ihmisiä)

(4)

• abstrakti käsite subjektina: predikatiivi voi olla neutrissa

• "03)."9%. A c@DL"

• "2+?a%. 6;$,& e.N& 0.:(;&"


Artikkeli(B-J § 224)

• määräinen artikkeli (- A 9;) on kehittynyt demonstratiivipronominista

• sitä käytetään

• (1) sellaisten substantiivien edellä, joiden oletetaan olevan kuulijalle / lukijalle tuttuja

• joko mainittu aikaisemmin tai yleisesti tunnettuja

• (2) kun substantiivi edustaa koko lajiaan

• (3) artikkelilla on tärkeä rooli myös lausekkeiden substantivoinnissa

• usein artikkelia käyttämällä tietty substantiivikäsite yksilöllistetään ja rajataan

• esimerkkejä

(1)

• k+.="& 0'S." 43B<+ ... 73+X(+, :E 9N. 0'S." <"Q _#(%&

• %5 6%$/2,%, 7*8$"99%. 91. -:;.

(2)

• 6;$+2%. 9%,%#9%. 4DJ. :,"9+$+? - 98("..%&

• - d.3(J6%& 3+="& 2+9/>D+ >%*="&

(yleisnimet)

• artikkelia käytetään tavallisesti yleisnimen edellä, kun tällä on attribuuttina

• genetiivi

• "5 0(D"Q 9R& 6;$+J&, 9N. 6;$+2%. 9S. !+$%6%..B>=J. <"Q K3B."=J.

• monet pronominit

• demonstratiivi- ja possessiivipronomini; persoona- ja relatiivipronominin genetiivi

• "l9B A 6;$,&, 7<+=.m 9n '@.",<=, - d.3(J6%& 7<+?.%&, 4. 9n:+ 9n 6;$+,

• 9N. 72N. *=$%., 9N. *=$%. 2%@

• ... _$+,.="&, %o d(9, 06/3".+. - 6"9L( ...

(appositiona)

• substantiivi, joka toimii pronominin tai vokatiivin appositiona, saa artikkelin

• 7'p - 9$L2J., A2+?& %5 >9("9B'%=, q d.:(+& %5 6"(;.9+&

• pätee myös erisnimiin

• [2+?& %5 r$$B.+&


(erisnimet)

• ihmisten nimien yhteydessä hyvin tavallinen

• periaatteessa toimii kuten substantiivin artikkeli:

• s. :/ 9,& 7. 9n >9("9,t k+.%*S. K3B."?%& ... u 2/.9%, k+.%*S. ...

• ei silti pakollinen, vaikka nimi olisi jo tunnettu

• yleistyy ajan myötä, nykykreikassa pakollinen

• artikkelia ei käytetä nimen vokatiivimuodon edellä

• q hX<("9+& (q on interjektio)

• kansojen, maiden ja kaupunkien nimet:

• periaatteessa kuten muutkin substantiivit

• h,<+$%Q :T 7i v9"$="& :,/CB>". 7& h,<+$=". ... +F>Q :E <"Q .#. 7. 9n v9"$=w h,<+$%= ... 4$3%.9+& :E 7& 91. h,<+$=".

• samoin jokien, vuorten ja merten nimet

• - b+?$%&, - v$,>>;&; - !"(.">>;& (usein mukana sana 6%9"2;& / x(%&)

• - !;.9%&, - K:(="&

• jumalien nimet: artikkelilla voi (1) painottaa tai (2) viitata tietyn paikan jumaluuteen

Substantivointi

• kaikenlaiset ilmaukset, lauseketyypit ja sivulauseet voidaan substantivoida artikkelin avulla

• näin syntyneillä substantiiveilla voi olla samoja syntaktisia ja semanttisia rooleja kuin muillakin substantiiveilla

• monipuolisempaa substantivointia kuin monissa muissa kielissä

• esimerkkejä

• %5 >%*%=, 9N 0'"3;.

• %5 6%$$%=, %5 y$='%,

• huomaa merkitysero artikkelittomaan sanaan nähden

• %5 0<%8%.9+&, %5 9(,)<%.9", %5 6)$",, 9H .#.

• 9N d$$% z$$B.,<N.

• %5 2+9H hJ<()9%@&, 9H <)9J 9R& K>=B&

• lisää esimerkkejä

(1) 06N <@.B'+>=%@ 9%# 6+(Q 91. K$<,C,):%@ {(".

(2) ./%,& 9N >,'G. <(+?99;. 7>9, 9%# $"$+?.

(3) 9N :T [2+?& |9". +Z6J, 91. 6;$,. $/'J


Artikkeli saatetaan jättää pois

• predikatiivin edellä

• A '+J('=" 9S. d$$J. 9+D.S. 2L9B( <"Q 9(%*;&

• kun yleisnimeä käytetään erisnimen tavoin

• 7. d>9+, (= Ateenassa), C">,$+8& (= suurkuningas)

• monissa adverbiaali- ja prepositiolausekkeissa

• .@<9;&, A2/(w, 7. 6;$+,, <"9H 3)$"99".

• abstrakteissa ilmauksissa

• 6%$@D(%.,X9+(%. 7>9, c@D1 >X2"9%&

Artikkeli: attribuutti ja predikatiivi

• artikkelin paikasta käy ilmi, onko kyse attribuutista vai predikatiivista (tai appositiosta)

• attribuutti sijoittuu

• artikkelin ja pääsanan väliin

• tai pääsanan jälkeen, jolloin artikkeli toistetaan

• predikatiivi (tai appositio) sijoittuu

• ennen artikkelia ja pääsanaa

• pääsanan jälkeen (artikkelia ei toisteta)

(attribuutin asema)

• attribuutteja

• - 0'"3N& 0.L( = - 0.L( - 0'"3N&

• A 6"(%#>" '@.L = A '@.L A 6"(%#>"

• "5 9S. K3B."=J. .R+& = "5 .R+& "5 9S. K3B."=J.

• A d'". 7$+@3+(=", 9n .#. A2/(w, "5 <S2", "5 [6E( 9%# 6+:=%@

• mutta myös: <"$"Q '@."?<+&, 06N <@.B'+>=%@ 9%# 6+(Q 91. K$<,C,):%@ {(".

(predikatiivinen asema)

• predikatiiveja

• 0'"3N& - 0.L( (...) = - 0.L( 0'"3N& (...) "mies on hyvä" tai "ollessaan hyvä, mies ..."

• 6"(%#>" A '@.L (...) = A '@.L 6"(%#>" (...) "nainen on läsnä" / "ollessaan läsnä, nainen ..."

• 6(S9%, %5 566+?& 6"(R>". = %5 566+?& 6(S9%, 6"(R>". "ensimmäisenä oli ratsuväki"


• huomaa, että myös demonstratiivipronominit sijoittuvat näin pääsanaansa nähden

• "l9B A 6;$,&, - d.3(J6%& 7<+?.%&, 4. 9n:+ 9n 6;$+,

• samoin persoonapron. genetiivimuodot: 9N. *=$%. 2%@

• sekä partitiiviset genetiivit: %5 6$+=%.+& 9S. 6%$,9S.

• huomaa eräiden sanojen merkityserot

• "O9;&

• - "O9N& 0.L( "sama mies"; "O9N& - 0.L( "mies itse"

• 6G&

• A 6G>" 6;$,& "kaupunki yhdessä"; 6G>" A 6;$,& tai A 6;$,& 6G>" "koko kaupunki"; 6G>" 6;$,& / 6;$,& 6G>" "jokainen kaupunki" tai "yksi koko kaupunki"

• 2/>%&

• A 2/>B 6;$,& "keskimmäinen kaupungeista"; 2/>B A 6;$,& tai A 6;$,& 2/>B "keskikaupunki"

• 2;.%&

• - 2;.%& 3+;& "yksi (ainoa) jumala"; 2;.%& - 3+;& "vain jumala"

Artikkelin yhteys pronominiin

• eräissä ilmauksissa näkyy yhteys demonstratiivipronominiin

• - 2/. ... - :/ ... "yksi ... toinen ..."

• %5 2/. ... %5 :/ ... "jotkut ... toiset ..."

• 9N (9H, 9n) 2/. ... 9N (9H, 9n) :/ ... "yhtäältä, toisaalta"

• kun subjekti vaihtuu: - (A) :/ ... "hän taas ..."

• }<+,. 6"("''/$$+, "O9%?& ... · %5 :E A:/J& 76+=3%.9%

• kuten huomaat, partikkeli sijoittuu usein pääsanan ja artikkelin väliin

Epämääräinen artikkeli

• varsinaista epämääräistä artikkelia ei antiikin kreikassa ole

• joskus sanoja 9=& tai +~& kuitenkin käytetään melkein kuin epämääräistä artikkelia

• 6(%>/(D+9", 2%= 9,& 6(+>C#9,& d.3(J6%&, [6N '@.",<N& [6%6+2*3+?>"

• 6(%>+$3p. +~& '("22"9+8& +`6+. "@9] ...

• yleistyy hellenistiseltä ajalta lähtien

• ei käytetä esim. substantivointiin


Käytännön esimerkki

!"#$ %&''&( )* %&+,-./0,*, 1 2*3#"4, 56 5&+&75&84 90:4 ;0&$ 3+<.-5=4 %"#$ 5&75&8 5&(

%#>?0.5&4 ?"*@-A.+, &B&/%"# )* 90C* .D5&C4 "E,5" 5&+.(5. %"%&*AF5"4· "G ?=# &H3’ I5+, "J

5K* .D5K* ?*L0,* %"#$ 5M* 2''N* OP&+5", Q*%"# %"#$ 90M* .D5M*, &D< )* "E, I-5+4 &D<

;%$ 5&C4 ?"?"*,0@*&+4 R?.*.<5&/,, R''= %>*5"4 )* %"#$ 5M* 5= 5&+.(5. ;%+5,3"8F*5N*

5=4 S,0/.4 0+<#=4 T?&C-A". <.$ 5.(5. &D< )* "E, 0F*&* %.#’ 90C* &U5N4 ;?*N-0@*., R''’

;* V%>-W 5X Y''>3+· %"#$ 5&75&8 ?=# 0F*&8 5&( R3+<Z0.5&4 <.$ ;* 3,0&<#.5/[ <.$

\'+?.#P/[ T .D5K 5+0N#/. 5&C4 R-A"*"-5>5&+4 %#64 5&]4 5= 0@?+-5. 38*.0@*&84

R%&3@3&5.+, ^-5" 56* P"/#+-5&* 5M* .D5M* 58?P>*"+* 5_ `"'5/-5a· &U5N4, 1 2*3#"4,

5.75,* 5K* U`#+* b%.*5"4 2*A#N%&+ 3"+*&5>5,* T?&(*5.+. %"#$ 0c* &G* 5&( 0"?@A&84 5d4

S,0/.4 b%.*5.4 90:4 *&0/SN 5K* .D5K* 3+>*&+.* OP"+*, <.$ &D3@*. &U5N4 \'+?L#N4

3+.<"C-A.+, I-5+4 &E"5.+ 3"C* -8??*L0,4 58?P>*"+* e 0+<#:4 S,0/.4 Rf/&84 T?"C5.+ 5&]4

5M* 5&+&75N* O#?N* .J5/&84· T?&(0.+ 3@, 1 2*3#"4, 5&(5F 0" 3"C* ;%+3"Cf.+, g4 ;0&/P"8"*

h#.5&-A@*,4 5K* ?8*.C<. 5K* ;0K* <.$ ;<"/*,* 5" 3+@iA"+#" <.$ 5&]4 %.C3.4 5&]4 ;0&]4

j-P8*" <.$ ;0c .D56* U`#+-"* "J4 5K* &J</.* 5K* ;0K* "J-+L*, <.$ &k5" OPA#. ;0&$ <.$

;<"/*a &D3"0/. l* %'K* 5.75,4, &k5" P#,0>5N* m*"<. O%#.f. 5.(5., n*. %'&7-+&4 ;<

%@*,5&4 ?@*N0.+, &k5" 2''&8 <@#3&84 &D3"*64 %'K* 5d4 <.5= 5&]4 *F0&84 5+0N#/.4.

(Lysias)


5

10

15

Sijamuodot

• IE-kantakielessä 8 sijaa, aakkoskreikassa 5

• nominatiivi: subjekti

• vokatiivi: puhuttelumuoto

• akkusatiivi: objekti; liikkeen kohde

• genetiivi: objekti; alue paikassa tai ajassa, jonka sisällä toiminta tapahtuu

• ablatiivi: toiminnan lähtökohta tai suunta jostakin

• datiivi: objekti

• lokatiivi: paikka; ajankohta

• instrumentaali: väline

Nominatiivi(B-J § 228)

• subjektin sija, kun predikaatti on verbin finiittimuoto

• - 2/',>9%& 5+(+�& 38+,

• samoin subjektiivisen predikatiivin sija

• - ./%& 0.1( 02"31& 42+,.+.

• sama pätee, oli verbimuoto aktiivi tai passiivi

• �("<$R& 9H& C%#& [6N bB$/J& 7>@$L3B

• syntaktinen funktio siis tässä sama, mutta semanttinen rooli eri kuin aktiivilauseen subjektilla

• aktiivilauseen subjekti Agentti, passiivilauseen tavallisesti Patientti tai Kokija

• palataan näihin myöhemmin verbin pääluokista puhuttaessa

• infiniittiset lausekkeet

• partisiippilauseke: partisiipin pääsana on lausekkeen subjekti

• sen sija määräytyy lausekkeen syntaktisen funktion mukaan

• jos partisiippilauseke on subjektina lauseessa, partisiippi on nominatiivimuodossa

• ks. esim. lausetta (14) sivulla 3

• infinitiivilauseke: subjekti yleensä akkusatiivissa

Ekskurssi: ellipsi / poisjättäminen (subjekti)

• 4$$+,c,& = ISK: "ei saa ilmiasua"

• subjektin jääminen merkitsemättä on tavallista

• se käy ilmi verbimuodosta ja/tai kontekstista


• joskus jää pois melkein väkisin

• esimerkiksi koska kreikan persoonapronomeissa ei ole neutraalia vastinetta sanalle "hän" tai "(s)he" / "han/hon"

• tämä yleinen tilanne jatkuu nykykreikkaan asti

(verbin ellipsi)

• verbeistä erityisesti +`.", on mahdollista jättää merkitsemättä kopulalauseissa

• eli joissa on subjekti + verbin preesensmuoto + predikatiivi

• usein sananparsissa (03)."9%. A c@DL)

• ja välttämättömyyttä, velvollisuutta tms. ilmaisevien sanojen kanssa, ja verbaaliadjektiivien

• A c@D1 :%@$+8+,. e9%,2L; :R$%. (|9, ...)

• "W=& 9%, 0.)'<B 69X>>+,.;"

Vokatiivi(B-J § 228)

• puhuttelusanojen sija

• d.3(J6+, 9= 6%,+?&;

• lisäksi varsinkin klassisessa kielessä usein interjektio q, joka harvinaistuu myöhemmin

• vokatiivimuodossa olevien sanojen appositiot saattavat olla nominatiivissa

• myös nominatiivia voidaan käyttää puhuttelussa (alkaen Homeroksesta)

• �+# 6)9+( �/$,;& 3T

• - 6"?& "hei orja!"

Akkusatiivi(B-J § 229-30)

• (1) akkusatiiviobjektin eli suoran objektin sija

• %5 6%$/2,%, 7*8$"99%. 91. -:;.

• 2G$$%. 9%�& .;2%@& "F>D8.%.9", � 9%�& 6%$+2=%@& *%C%#.9",

• samoin (2) objektiivisen predikatiivin

• %5 K3B."?%, +�$%.9% !+(,<$/" >9("9B';.

• monet (3) adverbiaalilausekkeet ovat kreikassa akkusatiivissa

• (4) usean preposition kanssa käytetään akkusatiivia (> Prepositiot)

Akkusatiivi objektina: transitiivisuus

• yleinen transitiivisuuden määrittely:

• transitiivinen verbi saa suoran objektin (eli kreikassa akkusatiiviobjektin)

• tätä määritelmää käytämme kurssilla


• akkusatiiviobjektista tulee subjekti, kun lause muutetaan passiiviin

• A -:N& 7*@$)99+9% [6N 9S. 6%$+2=J.

• syntaktinen rooli vaihtuu, mutta semanttinen rooli pysyy samana

• molemmissa tapauksissa tavallisesti Patientti

• kreikassa transitiivisiä verbejä, jotka monissa muissa kielissä eivät ole sitä

• hyödyttäminen / vahingoittaminen, hyvän / pahan tekeminen / puhuminen

• +U 6%,+?., $/'+,.; +O+('+9+?.; 0:,<+?. + 9,.)

• "76=>9"2", +U $/'+,. 9N. +U $/'%.9" 72/"

• pakeneminen, piiloutuminen, suojautuminen, puolustautuminen, kostaminen, vannominen

• *+8'+,., *3).+,., $".3).+,., 028.+>3",, *@$)99+>3",, "F>D8.+>3",, x2.@.", 9,.)

• "4*3B>". 9%�& !/(>"& 0*,<;2+.%, +F& 91. 6;$,."

• "%O</9, *@$)99+>3", :+L>+, 9N. �(;.9"."

• moni intransitiivinen verbi voi toimia transitiivisesti, kun muodostetaan yhdysverbi

• C"=.J :,H 9N. 6%9"2;. – :,)C"=.J 9N. 6%9"2;.

• 7(D%2", +F& 91. 6;$,. – +F>/(D%2", 91. 6;$,.

• +F>6$+?. v;.,%. <;$6%.; 6"("C"=.+,. 9%�& .;2%@&

• tai sellaisenaan, jolloin merkitys hiukan muuttuu

• >6%@:)a+,. "olla kiireinen";!+ 9,.) "kiirehtiä jotakuta"

• >,J6G., >,'G. "vaieta"; + 9, "vaieta jostakin asiasta"

• "3.B9N& 6+*@<p& 21 '/$" 9+3.B<;9""

• myös toisin päin, kun verbi saa usein saman objektin

• 9+$+@9G. "lopettaa" / "kuolla" (= 9N. C=%.)

• d'+,., 7$"8.+,., "Z(+,.

(kaksi akkusatiiviobjektia)

• kaksi akkusatiiviobjektia

• merkityksiä: pyytää, kysyä, piilottaa, riistää joltakin jotakin; opettaa, muistuttaa jollekin jotakin

• 06",9+?., 7(J9G., :,:)><+,., (0.")2,2.L><+,., <(869+,., 0*",(+?>3", + 9,.) 9,

• esim.

• "0."2.L>J [2G& 9%�& 9S. 6(%';.J. <,.:8.%@&"

• "%O:+Q& 7:=:"i/ 2+ 9L.:+ 91. 9/D.B."

• "91. 3@'"9/(" 4<(@69+ 9N. 3)."9%. 9%# 0.:(;&"


• myös prepositiolausekkeet mahdollisia toisena objektina

Akkusatiivi predikatiivina (objekti ja predikatiivi)

• eräät verbit saavat täydennyksekseen objektin ja predikatiivin

• merkityksiä: nimittää, valita, tehdä joku joksikin, pitää jotakin jonakin

• <"$+?., y.%2)a+,., $/'+,., A'+?>3",, "5(+?>3", jne.

• esim.

• "9%�& FD3#& %5 h8(%, 3+%�& 7.;2,a%."

• "%5 K3B."?%, +�$%.9% !+(,<$/" >9("9B';."

• (huom. myös artikkeli)

Akkusatiivi objektina (sisällönobjekti)

• sisällönobjekti ("sisäinen objekti")

• on etymologialtaan tai merkitykseltään yhteydessä verbiin

• .=<B. .,<G., :%@$+=". :%@$+8+,.

• mahdollinen lähinnä intransitiivisilla verbeillä

• "sisäisiksi objekteiksi" nimitetään joskus myös muita lauseketyyppejä, joihin palataan kohta (> sisällön akkusatiivit)

Akkusatiivi adverbiaalina

• akkusatiivissa olevia adverbiaalilausekkeita:

• sisällön akkusatiivi

• accusativus respect!s ("suhteen akkusatiivi")

• paikanilmaus

• ajanilmaus

• suunnan ilmaus

(sisällön akkusatiivi)

• sisällön akkusatiivi

• usein luetaan "sisäisiin objekteihin", mutta erotettava objekteista; vapaaehtoinen lauseenjäsen

• adverbiaalit, jotka muodostettu adjektiivin neutrimuodosta

• A:� '+$G., :+,.H [C(=a+,.

• voi esiintyä samassa lauseessa objektin kanssa

• "�"<+:",2;.,%, 6%$$H 91. 6;$,. A2S. \:,<L<">, <"Q 2+')$""

• objektina on siis 91. 6;$,. A2S.


• paljon kivettyneitä sisällön akkusatiiveja käytössä adverbeina

• 6%$8, 6%$$), 2/'", 2+')$", y$='%., 9N 6%$8, 6(S9%., %O:/.

• 9=." 9(;6%., 9%#9%. 9N. 9(;6%., 9= ("miksi")

• 9�$$", (9N) $%,6;., (9H) 6).9"

• (91.) 0(DL., 9/$%&

• 9N .#., 9N 6(=., 9N 6)$",, (9N) 6(;9+(%., l>9+(%.

• 6(%?<", :J(+).

(suhteen akkusatiivi)

• accusativus respect!s

• "suhteen" akk. (ruots. hänseendets ack.)

• lauseke, joka täsmentää / rajaa verbin merkitystä

• esim.

• <)2.J 91. <+*"$L., "olen päästäni kipeä"

• "9@*$N& 9) 9T q9" 9;. 9+ .%#. 9) 9T x22"9T +`"

• 0.1( �@:N& 9N '/.%&

• %5 :,+*3"(2/.%, [6N 9R& D,;.%& 9%�& y*3"$2%8&

(paikanilmaus)

• paikanilmauksissa akkusatiivi vastaa kysymykseen: "miten kauas?", "paljonko?"

• "%5 r$$B.+& 9R& z$$):%& 28(," >9):," 06+?D%."

• myös "mihin (päin)?" mahdollinen, mutta harvinainen

• tällaisia akkusatiiveja ovat %`<;.:+, K3L."a+, �+'"():+, joissa enkliittinen -:+

(ajanilmaus)

• akkusatiivi voi ilmaista myös, miten kauan toiminta jatkui tai on jatkunut

• esim.

• "9"#9" 6%$�. D(;.%. %l9J& 7'='.+9%"

• "P. A2/("& 9(+?& 21 C$/6J."

• "6+(,2/.J 7.9"#3" :8% A2/("&"

• "76,:+:L2B<" 9(=9B. A2/("."

• suom. käännöksessä verbin aikamuoto voi olla eri


Täydennys edelliseen(Akkusatiiviobjekti ja predikatiivi)

• verbit, joilla akkusatiiviobjekti ja predikatiivi

• valita, tehdä joku joksikin

• "5(+?>3",; 6%,+?., 6%,+?>3",, 9,3/.",

• kutsua, nimittää jotakin joksikin, pitää jotakin jonakin, osoittaa joku joksikin

• y.%2)a+,., <"$+?., $/'+,.; .%2=a+,., A'+?>3",; 06%:+,<.8.",

• esim.

(1) "%5 K3B."?%, +�$%.9% !+(,<$/" >9("9B';."

(2) "72E >N. 3+()6%.9" 6%,L>m"

(3) "9%�& FD3#& %5 h8(%, 3+%�& 7.;2,a%."

(4) "%5 �+99"$%Q *=$%., +O+('/9B., >J9R(" 9N. �=$,66%.

A'%#.9%"

(5) "9%�& *(%.9=a%.9"& 9H 9%,"#9" 2J("=.%.9"& 06+:+=<.@+."

• on hyödyllistä erottaa edellämainitut verbit sellaisista, jotka saavat objektiksi infinitiivin

• ajatella; ilmaista ajatus sanoilla

• "7'X *B2, 9"#9" *$@"(="& +`.","

• mutta ei näy sanottavan ?"7'X *B2, 9"#9" *$@"(="&."

• myös suomessa tässä kulkee jonkinlainen raja

• tosin monilla kreikankin verbeillä molempia rakenteita näkee

• infinitiivin mukanaolo saattaa korostaa vaikutusta

• "0.J.82%@& 9%�& d$$%@& 6%,/+, +`."," (Hdt.)

• ">%*,>91. y.%2)a%@>, 9N. d.:(" +`."," (Plat.)

• predikatiivin tilalla voi myös olla esim. prepositiorakenne

• esim. +F& + akk.

• infinitiiviobjektin saaviin verbeihin palaamme myöhemmin, samoin passiiviin


Genetiivi

• yhdistää kahden IE-kantakielen sijamuodon roolit, genetiivin ja ablatiivin

• siksi voidaan erottaa

• "aito", "alkuperäinen" genetiivi

• piiri johon jokin asia kuuluu, kuuluvuussuhde

• subjektigenetiivi, objektigenetiivi; possessiivinen, kvalitatiivinen, aineen, hinnan ja etäisyyden genetiivi

• partitiivinen genetiivi

• ablatiivinen genetiivi

• liikkeen lähtökohta, etäisyys, ilmiön alkuperä, vertailu

Genetiivi substantiivin yhteydessä

• genetiivin tulkinnassa on ensin katsottava, millaisen pääsanan määre genetiivi on

• substantiivin, adjektiivin, verbin

• toisen substantiivin määreenä oleva substantiivi on tavallisesti genetiivissä

• attribuuttina A 9%# *=$%@ %F<="

• predikatiivina }:+ A %F<=" 9%# *=$%@ 7>9,.

• B-J §232

Subjekti- ja objektigenetiivi

• erotetaan (1) subjektigenetiivi

• .=<B 9S. C"(C)(J. (barbaarit voittavat)

• A 9S. 0.3(X6J. +O>/C+," A 6+(? 9%#& 3+%8& (ihmiset kunnioittavat)

• (2) objektigenetiivi

• .=<B ."@2"D="& (joku voittaa meritaistelun)

• *(%.9Q& 9S. 6"=:J. "huoli lapsista"

• 9N. 9%# <@.N& $;'%., A2S. $;'%&

• ilmaisee, ketä $;'%& käsittelee

• 91. 9S. 3+S. <(=>,. "jumalia koskeva tuomio"


• tällaiset ilmaukset ovat usein kaksimerkityksisiä

• *;C%& 9S. 6%$+2=J. – kuka pelkää?

• +Y.%," 9S. 6%$,9S. – "kansalaisten suopeus" / "suopeus kansalaisia kohtaan"

• moniselitteisyyden välttämiseksi genetiivi saatetaan korvata prepositiolausekkeella

• A 6"(H 9S. 3+S. +Y.%,"

• 9N. 7< 9S. z$$L.J. +F& 9%�& C"(C)(%@& *;C%.

Genetiivi substantiivin yhteydessä: jaottelu

• pääjako: "kuuluvuuden genetiivi" (genetivus pertinentiae) ja partitiivinen genetiivi

• "kuuluvuuden genetiivin" päätyyppi:

• possessiivinen

• ilmaisee erilaisia omistus- ja kuuluvuussuhteita

• A 9%# *=$%@ %F<="

• 91. 38(". 9%# :J2"9=%@ 0./^i+.

• 2)(9@("& 9%89J. 6"(/i%2",

• %O< 76Q 9,2J(=". 9S. 7D3(S. 0$$T 76Q >J9B(=". 9R& 6;$+J&

79()6%.9%

• P. :E <"Q !">=J. 9S. 02*Q �=$B9%. >9("9+@%2/.J.

• C">,$+�& A'+?9", [2G& e"@9%# +`.",

• 6+.=". */(+,. %O 6".9;&, 0$$T 0.:(N& >%*%#

• voidaan erottaa

• omistus- tai käyttöoikeus (A 9%# �,<",%6;$+J& %F<=")

• läheinen sukulaisuus: VF>D8$%& gO*%(=J.%&, z$/.B A �,;&, A 9%#

!+(,<$/%@& '@.L

• pääsana voidaan jättää pois (ja substantivoida)

• +F& !%$+2)(D%@, 7. �,:%@, +F& :,:"><)$%@ *%,9G.

• 6).9" 9H 72"@9%#, 9N 9%# u2L(%@, 9H 9%# 6%$/2%@


• monimerkityksisyys tässä rakenteessa:

• A !$)9J.%& C=C$%&

• (2) aineen genetiivi / genetivus materiae

• aine josta substantiivi on tehty tai koostuu

• >9/*".%, D(@>=%@

• 6"():+,>%& 6".9%=J. :/.:(J.

• 6$R3%& 0.3(X6J.

• - :R2%& 9S. K3B."=J.

• tällä kaksi eri tulkintamahdollisuutta > Partitiivinen gen.

• (3) ominaisuuden genetiivi (qualitatis)

• klassisena aikana erityisesti mitat, ikä yms.

• runoudessa käytetään laajemmin

• esim.

• 79S. �& 9(,)<%.9", :8% A2/(J. <"Q .@<9N& 6$%#.

• y<9p >9":=J. 9+=D%&

• tämän erikoistapaus on hinnan genetiivi (pretii)

• :/<" 2.S. DJ(=%., 6%$$%# 0('@(=%@ '='.+>3",

• partitiivinen genetiivi kuvaa kokonaisuutta, josta otetaan osa

• esim.

• 9S. 0.3(X6J. %5 >%*%=; hJ<()9B& P. >%*X9"9%& 6).9J.

0.3(X6J.

• 9N 9(=9%. 2/(%& 9%# >9("9+82"9%&

• %5 6%$$%Q 9S. 9+9("<%>=J. 4*@'%.

• - :R2%& 9S. K3B."=J. (vrt. ed.)

• :?" 3+)J.


• huomaa artikkelin paikka: kuten predikatiivilla

• alueiden / maiden nimien genetiivi

• määrittää tarkemmin, missä pääsanan ilmaisema paikka sijaitsee

• esimerkkejä

• y$,'"D%# 9R& �%,J9="&

• - >9()9%& 0*=<+9% 9R& K99,<R& 7& fF.;B.

• 9R& v9"$="& �%<(%Q 2E. h@("<%>=J. P>"., ��B'?.%, :E <"9H 9N

i@''+.E& �+%.9=.J.

• P$3%. 7i M*/>%@ 9R& vJ.="&

• käännökseen genetiivi ei siis aina sovi

Genetiivi adjektiivin yhteydessä

• possessiivista genetiiviä käytetään adjektiivien yhteydessä, jotka merkitsevät mm.

• "oma"

• %5 <=.:@.%, 9S. 7*+>9B<;9J. Z:,%,

• "yhteinen"

• - 4(J& %o9%& <%,.N& 6).9J. 0.3(X6J.

• "pyhitetty"

• 5+(N& - DS(%& 9R& K(9/2,:%&

• partitiivisen genetiivin käyttöjä adjektiivin ja adverbin määreinä

• "ei kukaan", "moni"

• %O:+Q& "O9S., 6%$$%�& 9S. 6%$,9S.

• adverbit

• +O 4D+, 9%# C=%@

• +F& 9%>%#9%. P$3+. 0.",>[email protected]="&, {>9+ ...

• erottamista merkitsevät adverbit (d.+@, �.+<" jne.) käsitellään prepositioiden yhteydessä


• genetivus comparationis

• vastaa suomen elatiivia

• +O9@D/>9+(%, %5 6"?:+& 9%# 6"9(N& 7'/.%.9%

• 9H >X2"9) 9+ %O:E. A2S. D+=(%." 4D+9+, c@D)& 9+ %O:E. <"<=%."&

[2?. 6(%>L<+, A2S. 4D+,.

• vrt. myös: �9+(;. 7>9, 9N A:� 9%# 0'"3%#

• rinnalla � "kuin"-rakenne

Genetiivi verbin yhteydessä

• monien verbien objekti tai adverbiaali on genetiivimuodossa

• samoin näistä johdettujen ja eräiden muiden lähimerkityksisten adjektiivien attribuutti

• verbien merkitysten perusteella genetiivejä luokiteltu partitiivisiksi, suhteen genetiiveiksi ja erottamisen genetiiveiksi

• luetteloita: B-J s. 183, 185-88; B-R s. 186-88; K-G II.1 s. 343-404

• erottelemme tässä verbit yleisen merkityssisällön mukaan

• käyttämäni luokittelu:

1. kontakti

2. pyrkimys, huoli

3. aistit, muisti

4. hallinta

5. osallisuus

6. ero

• koskee myös vastakohtia sekä verbeistä johdettuja adjektiiveja, taustalla genetiivin perusmerkitykset

• huom. ei ole niin, että tällaisia merkityksiä omaavat verbit saisivat aina genetiivimääreitä


1. Kontakti

• koskettaa; tarttua, pitää kiinni

• �69+>3",, 3,'').+,., c"8+,.; $"2C).+>3",, 4D+>3",

• tähdätä, osua, osua harhaan

• >9%D)a+>3",, 9@'D).+,., 06%9@'D).+,., �2"(9).+,.

• myös metaforisemmat merkitykset

• esim.

(1) :@>D+(E& c"8+,. .%>%#.9%& 0.:(;&

(2) 6+(,+D;2+.%& 9%# .+B.=+J

(3) 9R& 2E. '.X2B& "F+Q 9R& "O9R& 4D%2",

(4) .=<B& 9+ 9+9@DL<"2+. <"Q >J9B(="&

(5) >9%D)a+>3", 9%# A:/%&

(6) ... }9,& e<%@>=J& �2"(9).+, 9%# ><%6%#, � }9,& 0<%@>=J&

2. Pyrkimys, huoli

• pyrkiä, kaivata, himoita, rakastaa

• 7*=+>3",, y(/'+>3",, 6%3+?., 76,3@2+?., 7(G.

• yrittää [NB]; adj. kokenut, kokematon, tietävä

• 6+,(G>3",, adj. 426+,(%&, d6+,(%&, 76,>9L2J.

• huolehtia, olla välittämättä

• 76,2+$+?>3",, (2+9")2/$+, 2%,, *(%.9=a+,., 02+$+?., y$,'J(+?.

• adj. 76,2+$L&, 02+$L&

• esim.

(1) (di,;. 7>9,) 9S. 9+ <"$$=>9J. <"Q 2+'=>9J. 0'"3S. y(+'%2/.%@&

0i,+6",.%9)9B& 9+$+@9R& 9@D+?.

(2) A C%@$1 y$,'"(D="& 76,3@2+?

(3) 52+=(+9% D(B2)9J.

(4) 9S. >J2)9J. 2G$$%. � 9S. c@DS. 7(S>,.


(5) hJ<()9B& 7(J9,<S& :,)<+,9", 9S. <"$S.

(6) 76,>9L2J. 9R& 9/D.B&; -:S. 426+,(%&

(7) *;(2,''%& 76,>9)2+.%& <"Q 0%,:R&

(8) i/.J& 4DJ 9R& 7.3):+ $/i+J&

(9) "9= A2?. 9R& 9S. 6%$$S. :;iB& 2/$+,; ...9R& 9S. 6%$$S. :;iB& :+? A2G& *(%.9=a+,."

(10) :,� | 9, eJ@9%# %O:+2=". 76,2+$+=B. 6%,+#.9",

(11) 76,2+$1& 9S. *=$J. +`

(12) %O 'H( �$,'X(%@. 9S. <%,.S. %O:T 06/$"@%. 2E. �& F:=J.,

\2/$%@. :� �& 0$$%9(=J., 0$$T 7<L:%.9% �& %F<+=J.

3. Aistit, muisti

• kuulla, aistia, haistaa, haista

• 0<%8+,., 0,>3).+>3",, y>*("=.+>3",, xa+,.

• syödä, juoda, maistaa, nauttia

• 7>3=+,., 6=.+,., '+8+>3",, 06%$"8+,.

• muistaa, muistuttaa, unohtaa

• 2,2.�><+,., (0.")2,2.�><+>3",, 2/2.B>3",, 2.B2%.+8+,.,

76,$".3).+>3",

• adj. 2.L2J., 02.L2J., 76,$L3B&

• myös akkusatiiviobjekteja käytetään, merkityserot mahdollisia

• esim.

(1) 9S. 2"(98(J. 0<B<;"9+; 72%# 76)<%@>%.

• mutta 2#3%. 0<%8>"&, 0<%8+, *3;''%.

(2) �>3+9% 9%# '/$J9%&

(3) $J9%=% *"'X.

(4) A:/J& �. <"Q �2S. 7>3=+,. "O9S.

(5) "�2"9%& x*(" 6=J

(6) 9R& 9%# x.9%& 3/"& 0:8."9%. d$$^ '+'+#>3", 6$1. 9] *,$%>;*^


(7) .#. 2.B>3/.9+& <"Q 9S. F:=J. �<">9%& :@>9@DB2)9J. <"Q 9S.

<%,.S. 9R& 6;$+J& 9,2J(+?>3+ 9N. "Z9,%. 9%89J.

(8) 2.�>3B9, - 3(+N)& 9R& :%�$B& >%@ �(@>=:%& (Syrakusa, 300-400-l.)

(9) 9%# *3;.%@ 76+$/$B>9%

4. Hallinta

• hallita, johtaa

• d(D+,., C">,$+8+,., 9@("..+?., >9("9B'+?., A'+?>3",, <("9+?.

• adj. <8(,%&, 7'<("9L&, <"(9+(;&, 0<("9L&

• merkitys, kun genetiiviobjekti: "hallita jotakin"

• aloittaa, alkaa

• d(D+,., d(D+>3",

• esim.

(1) "fO<%#. |>9,& 76,3@2+? 9S. 0.3(X6J. 9S. 7. 9n 6;$+, >@26).9J.

d(D+,., 9R& "O9R& 0(DR& 9%89%,& 76,3@2+?, 9@("..,<R&, <"Q 98("..%& +`.",;"

(2) |>9,& ... C">,$+8>+, KD",S.

(3) 9R>:+ <%,(".+? D3%.;&

(4) (%5 !/(>", 9%�& 6"?:"&) :,:)><%@>,. 7'<("9+?& +`.", '">9(N& <"Q 6%9%#

(5) :(;2%@ 9,.E& P(i".

• suom. elatiivi: �%@>)J. z$,<J.,):J. 0(DX2+3� 0+=:+,.

5. Osallisuus

• olla osallinen, jakaa

• 2+9/D+,., 2/9+>9= 2%= 9,.%&, 2+9":,:;.", 9,.= 9,.%&

• adj. 2/9%D%&, 02/9%D%&, d2%,(%&

• syyllinen johonkin; jonkin arvoinen (adj.)

• "Z9,%&, 0."=9,%&; di,%&, 0.)i,%&

• täyttää jllk, olla täynnä jtk


• 6,26$/.",, 6$B(%#., '/2+,.

• adj. 2+>9;&, 6$/J&, 6$L(B&

• esim.

(1) 9R& e"@9S. 7$+@3+(="& <"Q 9%?& C%@$%2/.%,& :%@$+8+,.

2+9/:%>".

(2) 9R& :@.)2+J& "O9S. 9;9+ %O 2+9"$"C;.9+& 9R& �*+$="& .#.

2+9":X>+9+

(3) %O:+Q& 2,<(G& aB2="& 0i=%@& A'+?9", 9%�& 9S. 9%,%89J. 4('J.

"F9=%@&

(4) 726$L>+9+ 91. 3)$"99". 9(,L(J.

(5) 9N :=<9@%. P. 2+>9N. FD38J. 2+')$J.

6. Ero

• genetiiviä käytetään monen eroamista tai etäisyyden ottamista ilmaisevan verbin yhteydessä

• genetiivi ilmaisee, mistä erotaan / otetaan etäisyyttä

• joskus vastaa suomen elatiivia, mutta ei aina

• pääsisällöt:

• ero (mistä?)

• lopetus (mikä?)

• tarve (minkä?)

• erottaa, erota, sulkea pois, estää, välttää

• DJ(=a+,., :,"*/(+,., +Z('+,., <J$8+,., (06)"$$)99+,.

• 7$+@3+(%#. "vapauttaa", (06%)>9+(+?., >9+(=><+,. "riistää"

• esim.

(1) DJ(=a+,. >X2"9%& c@DL.

(2) <"9H 91. 0(+91. �6).9J. 0.3(X6J. :,L.+'<".

(3) 7$+@3+(%#. 9@()..J.


(4) %O:E 9/<.J. <"Q '@.",<S. >9+(L>%.9",

(5) �(;.9"& +`6+., |9, 9%�& 566/"& <J$8>+,+ 9%# <"=+,.

(6) 7.;2,a%. 06B$$)D3", 9%# <"9H 3)$"99". <,.:8.%@

• keskeyttää, lakata, pidättyä

• 6"8+,., 6"8+>3",, $L'+,., 06/D+>3",

(7) 6;9+ "O9%�& D(1 $Ri", 9R& $86B&;

(8) 4:%i+ 9%89^ 9%# 6(N& 72E 6%$/2%@ 6"8>">3",

(9) z$$B.,<%# 6%$/2%@ 4>D%. %5 K3B."?%,

• tarvita, kärsiä puutetta, pyytää

• 06%(+?., >6".=a+,., 7$$+=6+,., :+?>3",

(10) 06%(+?. 6"(":+,'2)9J.

(11) 9%# K'%()9%@ 7:/%.9% 6".9Q 9(;6^ 06+$3+?. K3L.B3+.

(12) �. :T 7./$+,6+ 9n 6;$+,, 9"#9" 6(%>3+?.",

Genetiivi: adverbiaalirakenteita

• eräiden tunneverbien yhteydessä ilmaisee tunteen syytä

• (henkilö)objekti akkusatiivissa tai datiivissa

• 3"@2)a+,., d'">3", "ihailla, ihmetellä"; +O:",2%.=a+,. "pitää onnellisena"; aB$%#. "kadehtia"; %F<9=(+,. "sääliä"

• y('=a+>3", "vihata" + 9,.= 9,.%&

• myös prepositiolauseketta esiintyy

• 76= + datiivi

• esim.

(1) 9%#9%. 0'">3+Q& 9R& 6(w;9B9%& 9%# 6)3%@& �<9,(+. "O9;.

(2) 9%?& _%(,.3=%,& 9S. 0'"3S. 7*3;.%@.

(3) 7'p "O9%�& 2"<"(=aJ 9%# 3".)9%@

(4) 3"@2)aJ 2)$,>9" 9%89%@ 9R& :,".%="&


Juridiset verbit

• juridiset verbit:

• genetiivimuodossa oleva lauseke ilmaisee rikosta tai rangaistusta, akkusatiivi tavallisesti henkilöä

• "F9,G>3",, :,X<+,., '()*+>3",, :,<)a+,., <(=.+,.,

06%','.X><+,., 9,2G. + 9,.) 9,.%&

• 9,2J(+?. 9,.= 9,.%&

• esim.

• :,Xi%2"= >+ :+,$="&

• 9R& %F<="& 7:,<"a;2B.

• <"9"-alkuiset verbit kuitenkin toimivat toisinpäin

• +F 21 0./CB .@9%& <"Q �8<J. <"9B'%(L>%.9+& 72%#

Ajan ja hinnan genetiivi

• ajan genetiivi

• aina hiukan epämääräinen; toimii adverbiaalina

• 9R& 76,%8>B& .@<9N& :,/6$+@>" �/'"():+

• - C">,$+�& %O 2"D+?9", :/<" A2+(S.

• hinnan genetiivi

• ostamista, myymistä ja arvioimista merkitsevien verbien adverbiaalina

• 6%$$%# 9,2S2", 91. 6"(H >%Q <"9)<$,>,.

• J./%.9", 9H& '@."?<"& 6"(H 9S. '%./J. D(B2)9J. 2+')$J.

Genetiivi: yleisiä kehityslinjoja

• runoudessa laajemmat mahdollisuudet käyttää genetiiviä kuin proosassa

• kohti <%,.L:ta: prepositiolauseke

• partitiivisen genetiivirakenteen rinnalla yleistyy prepositiolauseke ("#$ +gen., %& + gen.)

• separatiivisen genetiivin sijasta voi käyttää prepositioita, jotka merkitsevät "jostakin"

• vertailussa genetiivin tai '-rakenteen ohella yleistyvät prepositiolausekkeet

• #($, ")*+ + gen.; #,(-, #($. + akk.


Datiivi

• kreikan datiivissa yhdistyy kolme IE-kantakielen sijaa

• datiivi

• henkilö, johon toiminta epäsuorasti vaikuttaa, tai jota toiminta koskee

• lokatiivi

• sijainti paikassa tai ajassa

• instrumentaali

• väline, jolla toiminta suoritetaan

• toiminnassa mukana olevat asiat tai henkilöt

(In)transitiivisuus

• transitiivisuuden käsite on muistettava pohdittaessa sijojen käyttöä kreikassa

• transitiiviverbit

• "Prototyyppiset transitiiviverbit ovat merkitykseltään kausatiivisia eli ilmaisevat kontrolloitua tai kontrolloitavaa tekoa, joka kohdistuu johonkin entiteettiin ja aiheuttaa siinä muutoksen." (ISK §461)

• intransitiiviset verbit, joilla epäsuora objekti

• lokatiivisuus: objektin luona oleminen; liike kohti objektia tai siitä poispäin

• tai vastavuoroisuus: yhdessä tekeminen objektin kanssa

• tämä näkyy myös kreikan verbeissä

• selittää usein sitä, saako verbi

• akkusatiiviobjektin

• eli suoran objektin

• vai datiivi- tai genetiiviobjektin

• epäsuoran objektin

• vai molemmat, ja milloin

• päällekkäisyyksiä on, ja ne selittävät kielen myöhempiä muutoksia

• akkusatiiviobjekti valtaa alaa muissa sijoissa olevilta objekteilta


Datiiviobjekti + toinen täydennys

• datiivi (kr. :%9,<L) tutuimmillaan:

• verbillä on kaksi täydennystä, joista toinen on datiiviobjekti

• se käännetään usein suomen allatiivilla (-lle)

• verbit ovat siis kolmipaikkaisia

• toinen täydennys voi olla akkusatiivi- tai datiiviobjekti, infiniittinen lauseke tai sivulause

• merkityksiä:

• antaa, lähettää, viedä jne. jollekin jotain

• luvata, ilmoittaa, kertoa, sanoa, toivoa jollekin jotain

• käskeä, kehottaa, kieltää jotakuta tekemään / tekemästä

• suomessa joskus muu sija

• ablatiivi: rukoilla joltakin jotakin

• vaikka rukoilu kohdistetaan jollekin; vrt. "rukoilen jumalia"

• myös vastakohdat: kadehtia joltakin jotakin

• vaikka kateus kohdistetaan johonkuhun; vrt. "kadehdin häntä"

• suomen ablatiivissa olevat lausekkeet, kuten "viedä joltakin jotakin", voivat kreikassa olla datiivissa tai genetiivissä

• esim.

• _#(%& :=:J>,. "O9] ¡i 2B.S. 2,>3;.

• b,<="& 46+2c+. 76,>9%$1. 9%?& K3B."=%,&

• 9S 6"9(Q �''+$$+ 9H '+.;2+."

• �@>="& �+;'.,:, D(L2"9" :X>+,. [6/>D+9%

• %O< �. +Oi"=2B. 9%89%@ 2+?a%. "O9%?& <"<;.

• %5 d.3(J6%, +YD%.9", 9%?& 3+%?& 6%$@<"(6=".

• 9%?& _%(,.3=%,& 9S. 0'"3S. 7*3;.%@.

• 76+<+$+8%.9% 9] b,<=w 6"(":,:;.", 91. 0(D1.

• %5 F"9(%Q 6).9+& 06"'%(+8%@>,. 9%?& 0>3+.%#>,. 21 D(R>3", 7$"=^


Datiivi henkilöobjektina

• monet verbit, jotka muissa IE-kielissä ovat transitiivisia, saavat kreikassa ainoaksi objektikseen datiiviobjektin

• kyse on usein henkilöobjekteista

• samoihin verbeihin etymologisesti liittyvät adjektiivit tai adverbit voivat vastaavasti saada datiivimääritteen

• merkityssisältöjä:

• totteleminen, palveleminen, luottaminen

• sopiminen (olla soveliasta tms.)

• hyödyttäminen, haittaaminen

• miellyttäminen, suopeus, moittiminen

• saman- tai erilaisena, -arvoisena tai -mielisenä oleminen jonkun kanssa

• lähestyminen, kohtaaminen, välttäminen

• muu yhdessä tekeminen

• totteleminen, palveleminen, luottaminen

• *".+(N& P. 2)$,>9" 9%?& .;2%,& $"9(+8J.

• 6+=3+>3", 9%?& d(D%@>,

• A2+?& 2E. 'H( 9"?& 0$B3+=",& 6,>9+8%.9+& +F>+$B$83"2+.

• adj. 6,>9N& 9] :+>6;9m

• sopiminen (on soveliasta)

• 9= %U. 6(/6+, 0.:(Q 6/.B9,;

• 9N �9+(%. 9] e9/(^ 6(/6%. 9+ +`.", <"Q �(2;99+,.

• hyödyttäminen, haittaaminen

• ("5 '@."?<+&) 5<+9+8%@>, 6).9"& 02#.", <"Q "O9"?& <"Q 9/<.%,& <"Q >*=>,. "O9%?&

• 0:+$*N& 0.:(Q 6"(+=B

• \.XD$+, A2?. - �=$,66%&


• miellyttäminen, suopeus, moittiminen

• +F 9%?& 6$/%>,. 0(/><%.9/& 7>2+., 9%?>:T �. 2;.%,& %O< y(3S&

06"(/><%,2+.

• %O 9%?& d(D+,. C%@$;2+.%,& 2/2*%2",

• adj. +Y.%@& 9] :L2^

• saman- tai erilaisena, saman- tai erimielisenä, saman- tai eriarvoisena oleminen jonkin kanssa

• asian tai henkilön

• 02*,>CB9%#2+. 0$$L$%,& 9+ <"Q A2?. "O9%?&

• %O<%#. <"Q 4%,<+ 9] *(%.=2^ <"Q 9] 0'"3] - d:,<%&

• 9H& 6)3"& 9H& _8(%@ 9n>, eJ@9%# -2%,%82+.%&

• 6(S9%. 2E. 0:8."9%. "O9N. 6()99+,. 6%,L>+, >9">,)a%.9" <"Q %OD

-2%.%%#.9" "O9N. e"@9]

• adjektiiveja: |2%,%&, Z>%&, - "O9;&

• -2%=". 9"?& :%8$",& +ZD+ 91. 7>3R9"

• D"$+6;. 7>9, Z>%@& 9%�& $;'%@& 9] 2+'/3+, 9S. 4('J. 7i+@(+?.

• [2+?& :E +F& 2E. 9N "O9N A2?. >6+8:+9+

• myös substantiiveilla:

• +F& -2%,;9B9) 9+ <"Q *,$=". <"Q i@2*J.=". 9] <"$] $;'^ d'%@>"

• lähestyminen, kohtaaminen, välttäminen

• *@$"<n 6(N 9S. 6@$S. 7.9+@i;2+3"

• �'',>+. 9n 68$m 9R& 6;$+J&

• D(1 9%?& 7D3(%?& 9R& A2+9/("& (DX("&) 6"("DJ(R>",

• adj. �a%.9% 0.9=%, 9%?>, �"<+:",2%.=%,>,

• myös genetiiviä käytetään

• �& :E 2G$$%. 76$B>="a%. 9S. d<(J.

• adj. 9N 0.;>,%. "U 9%# 2E. ->=%@ 6".9N& 7.".9=%., "O9N :+

"[9] |2%,%.


• muu yhdessä tekeminen

• <"<%?& -2,$S. <"Q "O9N& 7<CL>m <"<;&

• %O:+Q& "O9] :,+$/'+9% �& 0.:(%*;.] x.9,

• 21 3+%?& 2)D%@

• 6%$+2=a+,. \:E 2)D+>3", 0.:()>, 6"@(%9/(%,>,

Datiivi ja eräät adjektiivit

• myös datiivia voi käyttää adjektiivien yhteydessä, jotka merkitsevät mm.

• "oma", "yhteinen", "pyhitetty"

• nämä mainittiin edellä genetiivin yhteydessä (s. 24)

• "5 6()i+,& "5 6(%'+'+.B2/.", <%,."Q 6G>,. A2?.

• genetiivin käytöllä voidaan painottaa kuuluvuussuhdetta

Omistamisen datiivi

• datiivia käytetään omistamista ilmaisevassa rakenteessa

• "minulla, sinulla, hänellä on joku asia", verbi +`.",

• 7>9= >%, 0'(;&;

• 9(+?& :/ 2%= +F>, 38'"9(+&

• P>". _(%=>^ :8% 6"?:+&

• 4>9, :E ¢J2"=%,& 3+N& £. K'"31. y.%2)a%@>,.

• mukaan voi liittyä appositioksi toinen sana

• 2L9B( :/ 2%, 7>9T K*(%:=9B; "minun äitini on Afrodite"

• 9] >*"',">3/.9, 9%89^ %Y.%2" P. �/J. "hänen nimensä oli Leon"

• synonyymi: 4D+,. + akkusatiivi

• eräät muutkin verbit voivat toimia samalla tavalla ('='.+>3",, [6)(D+,., 2/.+,.)

• >%# 2E. <("9%#.9%& :%@$+=" [6)(D+, "O9%?&

• 9] :,<"=^ 6"(H 3+S. 9+ <"Q 0.3(X6J. �3$) 9+ <"Q 2,>3%Q <"Q :S(" '='.+9",


Datiivi määritteenä(edun / haitan)

• datiivilla voi ilmaista, kenelle toiminta on eduksi tai haitaksi, tai ketä se koskee

• esim.

• - �2"(9).J. e"@9] �2"(9).+,

• }:+ A A2/(" 9%?& r$$B>, 2+')$J. <"<S. d(i+,

• A <"(:=" 6B:t 2%,

• :,/*3"(9% 9] _(%=>^ A 7$6=&

• merkitys joskus lähellä omistamisen datiivia

• vrt. myös agenttia, joka ilmaistaan pelkällä datiivilla:

• {& 2%, 6(;9+(%. :+:L$J9",

• vain perfektivartalon muodoilla ja verbaaliadjektiiveilla

(näkökulman)

• datiivi voi kuvata sitä, kenen näkökulmasta toiminta nähdään / tapahtuu

• lat. dativus iudicantis

• pääasiallisia käyttöjä:

• sellaisten verbien yhteydessä, joiden merkitys on "näyttää", "näyttäytyä", "ilmestyä"

• partisiippilausekkeet: "jonkun kannalta"

• esim.

• 4:%i+ 9t C%@$t, :%<+? 2%, ...

• 4:%i+ 9%?& K3B."=%,& %Z<":+ 76".+$3+?.

• *"=.+9"= 2%, <R.%& Z>%& 3/%,>,.

• $,2L. 9+ 6"("6$+8>".9, 91. d<(". 7>9Q <"Q ."N& K3B.G&

h%@.,":;& ... 6$/%.9, :E 7& 9N 6(;>J �"8(+,;. 9/ 7>9,.

(eettinen)

• "eettisestä" datiivista puhutaan, kun datiivimuodossa oleva lauseke ei syntaktisesti liity verbiin mitenkään, vaan tuo tekstiä lähemmäs puhujaa / kuulijaa


• - :E K(9"*(/.B& [2?. ¤>9)>6+%& 2/. 7>9, 6"?&

• 9%,%#9% [2?. 7>9, A 9@("..=&

• 2/2.B>3/ 2%, 21 3%(@C+?.

• "|:T 4>3T - <$+,.;& >%, �,$%<9L9B&, i/.+."

• käyttö vaihtelee kirjallisuudenlajista riippuen

Intermezzo: Hdt. (5,30)

o#5.i#@*,4 0&+ 58?P>*"+ ;p* i/'&4· q 3c o#5.i#@*,4 90C* r-5>-%"&4 0@* ;-5+ %.C4, s.#"/&8 3c 5&( `.-+'@&4 R3"'i"F4, 5M* 3’ ;%+A.'.--/N* 5M* ;* 5X o-/W

2#P"+ %>*5N*, OPN* -5#.5+Z* 5" %&''K* <.$ %&''=4 *@.4. t&(5&* 1* 3&<@N 56*

2*3#. %&+Z-"+* 5M* )* P#,/SN0"*.

Instrumentaalinen datiivi

• instrumentaalinen datiivi voi ilmaista toiminnan välinettä, syytä tai tapaa

• tai vastata kysymyksiin "missä määrin"? tai "minkä suhteen"?

• väline

• 0:8."9%& ¥. :@%?. C"<9B(=",. D(S2",

• 4C"$$%. 9%�& >9("9,X9"& $=3%,&

• 9n F:=w 0(+9n 91. 7$+@3+(=". 7<9L>".9%

• di,;& 7>9, 3".)9^ aB2,J3R.",

• huom. "rangaista"

• 76",:+8%2+. (9%�& >9("9,X9"&) 2%@>,<n <"Q '@2.">9,<n

• vrt. akkusatiiviin, huomaa merkitysero

• K3B."?%, �$3%. 6$L3+, %O< y$='^

• "O9;&-pronominin käyttö:

• 9H& 6;$,"& 7.+6=26(">". "O9%?>, 9%?>, 5(%?>,

• huom. myös (9]) $;'^ ... (9]) 4('^ "puheissa ... teoissa, todellisuudessa"

• 9] x.9,, 9n 0$B3+=w, 6(;*">+, (6(;*">,.)


• syy

• 06X$%.9% "5 .R+& +Z9+ A'+2;.J. <"<=w +Z9+ 3+S. :,".%=w

• K3B."?%, 7*T A2G& {(2B.9", 6(;*">,. 2E. M'+>9"=J. i@22"D=w <"Q �+%.9=.J. <"9%,<=>+,, 9N :E 0$B3E& h,<+$="& 76,3@2=w

• >9/(iJ 9n 72n 98Dm

• +O.%=w, 0:,<=w, lC(+, 6%,+?. 9,

• syyn ilmaisemisessa tavallinen ilmaisutapa on myös :,) + akk., tunneverbeillä 76= + dat.

• tapa (dativus modi)

• Z>9+ ¦ 9(;6^ [2?. A :B2%<("9=" <"9+$83B

• \."'<)a%.9% "F>D=>9^ <"Q 0<$++>9)9^ y$/3(^ 06;$$@>3",

• määrä (miten paljon? missä määrin?)

• %Y 9, >2,<(], 0$$T |$^ >9("9%6/:^ 2+=aJ. 6;$,&

• %O 6%$$] D(;.^ l>9+(%.

• vastaavia: y$='^, 2,<(], 9%>%89^, |>^

• suhde (dativus respect!s)

• "minkä suhteen?", "miltä osin?"

• harvinaisempi kuin suhteen akkusatiivi; yleistyy koinéssa

• 7'p %Y9+ 6%>=. +F2, 9"D�& %Y9+ D+(>Q. F>D@(;&

Lokatiivinen datiivi

paikanilmauksissa pelkkä datiivi on harvinainen

• paikannimiä: �"("3S.,, �+$*%?&, K3L.B>,

• huom. myös lokatiivimuodot: %Z<%,, �+'"(%?

• yhdysverbeihin, jotka saavat määreekseen lokatiivisen datiivin, palataan prepositioiden yhteydessä

• tavallisesti käytetään prepositioita


Yhteenveto: sijamuodot ajassa ja paikassa

• akkusatiivi

• ilmaisee paikanilmauksissa liikettä kohti jotakin, ajanilmauksissa kestoa

• "mihin?", "miten kauan?"

• genetiivi

• ilmaisee paikanilmauksissa liikettä pois jostakin, ajanilmauksissa sitä, minkä aikana tapahtuu

• "mistä?", "minkä kuluessa?"

• datiivi

• ilmaisee paikanilmauksissa sijaintia, ajanilmauksissa ajankohtaa

• "missä?", "milloin?"

Ekskurssi: !"#$%&'()'

• tiettyä sijamuotoa saatetaan käyttää verbin konkreettisen merkityksen yhteydessä

• abstraktimmat merkitykset: eri mahdollisuuksia

• ... %5 9%# ><%6%# 06%9@'D).%.9+& <"Q %5 9S. -:S. <"Q %5 0<%8>,"

�2"(9).%.9+&

• �2"(9).%@>, 9R& 6(%>9)i+J&

• 7. 2E. %U. 9"?& *@>,<"?& 76,3@2=",& y$='%, �2"(9).%@>,

• "luonnollisten halujen kohdalla harvat erehtyvät"

• 2G$$%. 76Q 9"89B. �2"(9).%@>,. � <"9H 91. $+D3+?>". 0>J9=".

• ”ihmiset menevät harhaan pikemmin ahneuden kuin edellä kuvatun tuhlaavaisuuden suuntaan”


Prepositiot

prepositio akk. gen. dat.

*"+, ympärillä (= akk.; harv.) (= akk.; harv.)

*'& ylle, pitkin, ajan

*'%, sijasta

*-. jostakin

/)& takia, johdosta, -lla (väline)

läpi, kautta

(01 johonkin, jonnekin (asti)

23, 24 jostakin (sisältä), jstk asti, seurauksena

2' jossakin

2-, päälle, päin, ajan päällä, aikana -lla, jälkeen, johdosta

3#%& jtk alas, pitkin, jonkin aikana

alla, alle, vastaan

"(%& jälkeen kanssa, joukossa

-#$& jnk lähelle, pitkin, ohi, vastaan

jnk läheltä, luota vierellä, luona

-($, ympärillä, kohtaan koskien, puolesta ympärillä

-$. edessä, ennen

-$.1 johonkin, jotakin kohti puolella, puolesta, mukaan

luona, paitsi

56' kanssa

7-8$ yli yllä, puolesta, takia

7-. alle, aikana alla, alta, toimesta, takia

alla

91 luo (henkilön)


Prepositiot

• kreikan prepositiot kehittyneet adverbeista

• näkyy Homeroksella, Herodotoksella ja runoudessa

• klassisen ja myöhemmän ajan kreikassa käyttö adverbina harvinaista

• poikkeus: 6(N& :E (<"=) ... "lisäksi"

• harvinaista on myös sijoittuminen pääsanan jälkeen (postpositiona)

• proosassa vain 6+(=: "0(+9R& 6/(,"

• nämä ns. aidot prepositiot:

• 02*=, 0.), 0.9=, 06;, :,), +F&, 7< (7i), 7., 76=, <"9), 2+9), 6"(), 6+(=, 6(;, 6(;&, >8., [6/(, [6;

• kukin prepositio voi järjestyä yhdellä tai useammalla sijamuodolla

• vaihtoehdot: akkusatiivi, genetiivi ja datiivi

• jos prepositio voi järjestyy useammalla sijamuodolla, tietyn sijamuodon käyttöön liittyy usein sen sijan spatiaalis-temporaalinen merkitys (ks. s. 40)

Adverbi-adpositiot

• eräitä muita sanoja voidaan klassisella ajalla käyttää sekä adverbeina että pre- tai postpositioina (= adpositioina)

• myöhemmin käyttö pre- tai postpositioina lisääntyy

• erityisesti genreissä, joissa seemiläisten kielten vaikutusta

• tavallisimmat:

• �2", d.+@, :=<B., 7''8&, +Z>J, 7<9;&, 426(%>3+., 4.".9, / -9=%.,

�.+<" / -+., 7.9;&, 7.X6,%., 4iJ, 76).J, 2/D(,, 2+9"i8, x6,>3+.,

y6=>J, 6/(§(.)

*'& (+ A) ja 3#%& (+ A / G)

• vastakkaiset perusmerkitykset:

• ")-: alhaalta ylöspäin suuntautunut liike

• &,*- (+ A): ylhäältä alaspäin suuntautunut liike

• ")-: merkitys: "ylle" > "pitkin", "(jonkin) ajan"

• ")/ *0) #1*,2$)


• ")- #34,) *5) 627(,)

• abstraktimpi

• ")/ 8$91) "suhteessa", "vastaavasti"

• WN. :/ '+ %`2", <"9H 91. 6@<9,<1. 6@<9,<;., 9N. :E <"9� "O$B9,<1.

"O$B9,<;., <"Q 9�$$" :L6%@ 0.H $;'%. 9%89%,&.

3#%& (+ A / G)

• &,*- + A

• merkitys: "jotakin alas", "pitkin", suom. adessiivi "-lla"

• > "mukaan", "kautta", "aikana"

• &,*/ *0) #$*,21)

• &,*/ *5) :4+,) "kautta Aasian"

• &,*; %&<=)1) *0) >($)1) "niihin aikoihin"

• *0 / */ &,*; %27 "minua koskeva"

• &,*/ 2?&($) "vähän kerrallaan"

• &,*- + G

• merkitys: "alla", "alle", "vastaan"

• @+#*<?) &,*/ *1A *<+>1B.

• &,*/ *C. 9C. <D),? / E7),?

• 8$91. &,*/ F?8+##1B

*-. (+ G) ja 24 (+ G)

• molempien perusmerkitys "jostakin (pois)"

• vrt. latinan ab ja ex

• ero näiden välillä:

• "#$ ilmaisee ulkoisempaa lähtemistä kuin %G, joka ilmaisee lähtemistä paikan tai asiaintilan sisältä

• abstraktimmissa ilmauksissa %G viittaa välittömämpään yhteyteen kuin "#$

• "#$ + G: "jostakin", "jostakin asti"

• 06N h)(:+J. -(2G>3",


• 06N 9%89%@ 9%# D(;.%@

• abstraktimpi

• <"$+?>3", 06; 9,.%&

• *#.", 06; 9,.%&

• %& / %G + G "jostakin"; "jostakin asti"

• 7< 9R& 6;$+J& *+8'+,.

• - 7< 9S. z$$L.J. +F& 9%�& C"(C)(%@& *;C%&

• 7i %o "mistä asti", 7i 0(DR&

• 7< 6"=:J. "lapsuudesta asti"

• abstraktimpi

• 7< 9%89%@ / 9%89J. "tämän / näiden asioiden (välittömänä) seurauksena"

• 7i Z>%@ "samalla tavalla"

• kumpaakin käytetään eron tekemistä ilmaisevien verbien määritteenä

• 06/D+, 9"#9" 06T 0$$L$J. ...

• DJ(=a+,. 9, 06; 9,.%&

• !"@>".="& 7$+@3+(X>"& 91. z$$):" 06N 9S. �L:J.

• 7< <,.:8.J. >¨a+,.

• kumpikin voi toimia esim. partitiivisen ja aineen genetiivin merkityksessä

• myös alkuperä, syntyperä:

• 9S. 0*T ©(2%:=%@ <"Q K(,>9%'+=9%.%&

• 7< 9%89/J. 9S. '@.",<S. %5 .#. �"C@$X.,%, '+';.">,

/)& (+ A / G)

• perusmerk. "läpi", "kautta"

• H?- + A ilmaisee usein syytä tai välinettä

• H?/ *1A*1 "tämän takia"

• H?; 623. "meidän toimintamme johdosta"

• väline: I(J2<) H?; KLM,82J), "&1N12<) H?; O*P)


• H?- + G "läpi", "kautta", lat. per

• H?/ 274Q. *C. #$8<P.; H?/ #1881A >($)1B "pitkän ajan kuluttua"

• H?/ R(2Q)7P. H?,879<4M,?

• väline: H?/ ><?(J) S><?) "pitää kädessä"

(01 (+ A)

• perusmerkitys "jonnekin, jtk kohti, asti"

• < %) + 4; vanhemmassa attikassa %.

• esim.

• <E. *5) #$8?), <E. #18<2+1B., 4B8879<4M,? %. *0) T4M2$)

• <E. *$*<, &*C2, <E. "<+ "ikuinen"

• "jonkin suhteen" (vrt. suhteen akkusatiivi)

• #$8?. <UH1&?2P*-*Q <E. 41L+,)

2' (+ D)

• perusmerkitys "jossakin"; lat. in + abl.

• 6 %) V<(&N(W ),B2,>+, - paikka, %) *X &,?(X *1N*Y - aika

• %) *X HZ2Y 879<?) "kansan edessä", %) ,E*+W <D),? "in charge"

2-, (+ A / G / D)

• %#+ + A: merkitys: "päälle", "päin"

• %L; [##1) "),\,+)<?) "nousta hevon selkään"

• IH0. %#] ^1A4, L7(1B4,

• %#+ *(<=. 627(,. "kolmen päivän ajan"

• %L; _HP( #72#<?) "vettä hakemaan"

• `. %#] *0 #18N "enimmäkseen"

• %#+ + G: "päällä", "aikana", "suuntaan"

• %#] *J) a&(P) <D),?

• %#] V(1+41B \,4?8<N1)*1., 1b %L; 62J)

• %#; 1c&1B "#?7),?


• %#+ + D: "-lla", "(heti) jälkeen", "johdosta"

• #$8?. %#] *d M,8-**e 1E&1B27)Q

• %#] *1N*Y "heti tämän jälkeen"

• %L; f2=) %4*? "teistä riippuu", %#] #,?H<N4<? 279, L(1)<=) "kasvatuksellaan"

• %#] \8-\e *J) %>M(J)

• tavallinen tunneverbien yhteydessä

• >,8<#J. L7(<?), >,+(<?), "89<=), 4*7(9<?), M,B2-g<?)

• %#+-alkuiset yhdysverbit saavat tavallisesti datiivimääreen

• %#?\1B8<N<?), %#?*?M7),?, %L?4*-),?, %#?*(7#<?)

"(%& (+ A / G)

• 2<*- + A: "jälkeen"

• 2<*/ *5) 2->Q), 2<*/ */ LB4?&/

• 2<*- + G "joukossa", "kanssa"

• 1b 2<*/ VN(1B

• 2<M; 6H$)Q.

• tavallinen yhdessä tekemistä ilmaisevien verbien yhteydessä

• 2<*; %21A G7)1? *?)h. i#1)*,?

• 2<*; %21A 4B)7#8<?

• 2-><4M,? 2<*- *?)1. "taistella (liitossa) jnk kanssa"

-#$& (+ A / G / D)

• #,(- + A: "jonkin lähelle", "johonkin"

• yhteys #($.-prepositioon, joka ilmaisee tarkemmin "johonkin"

• #72#<?) #(74\<?. #,(/ \,4?87,

• #,(/ *5) M-8,**,) #1(<N<4M,? "merenrantaa pitkin"

• #,(/ #-)*, *0) >($)1) "koko ajan (ajan)"

• > "paitsi", "ohi", "vastaan"

• #,(/ *,A*, "lisäksi"; #,(/ *1j. )$21B., #,(/ H$G,) "vastaan"


• #,(- + G: "läheltä", "luota", "-lta"

• k&<?) #,(/ \,4?87P.

• 2,)M-)<?) #,(/ L+8P)

• #,(- + D: "luona", "-lla"

• */ #,(/ M,8-**e >P(+,

-$.1 (+ A / G / D)

• #($. + A: "johonkin", "jollekin", "jotakin kohti"

• yhteys #,(--prepositioon, joka ilmaisee samaa, mutta vähemmän tarkasti

• #(0. 2<4Q2\(+,) "etelää kohti", #(0. R4#7(,)

• <E(Z)Q) #1?<=4M,? #($. *?),

• > "suhteessa jhk", päämäärä

• #(0. *,A*, "sen mukaan"

• myös yhdessä tekeminen, taisteleminen

• *1N*Y *X *($#Y #(0. *1j. %(P27)1B. I2?8<=

• 1b #(14Z&1)*<. #(0. */. 9B),=&,. &1?)1N2<)1?

• #($. + G: "puolella", "puolesta", "nimeen"

• *0 #(0. R4#7(,. *<=>1. "lännenpuoleinen"

• #($. *?)1. <D),? "olla jnk puolella"

• H1&<=. 21? *0) 8$91) #(0. %21A 879<?)

• #(0. *($#1B "tapojen mukaan"

• #($. + D: "luona", "lisäksi"

• #(0. *d "91(W

• #(0. *1N*1?. "lisäksi"

-($, (+ A / G / D)

• #<(+ + l: "ympärillä", "tienoilla"; "kohtaan"

• 1b #<(] VN(1)

• #<(] #8ZM1B4,) "91(-)


• aH?&1. #<(] %27

• #<(+ + G: "koskien", "puolesta" (lat. de)

• \1B8<N<4M,? #<(] *C. <E(Z)Q.

• m<(] #1?Q*?&C. ,U*C. ... 879P2<)

• tietäminen: %#?4*Z2P) #<(+ *?)1., "#<+(P. S><?) #<(+ *?)1.

• hinnan genetiivi: #<(] #,)*0. #1?<=4M,?

• #<(+ + D: "ympärillä", "tienoilla"; harvinainen

7-8$ (+ A / G)

• f#7( + A: "yli" ,"ylitse" (lat. supra, ultra)

• f#h( *0) n88Z4#1)*1) 1E&<=)

• f#h( */ #<)*Z&1)*, S*Q 9<91)o.

• f#h( a)M(P#1)

• f#7( + G: "yllä"; "puolesta", "takia"

• lat. super, pro

• 9Z81L1. f#h( *C. &o2Q. p)

• "#1&(?)1A2,? f#h( 41A "sijasta"; 879<?) f#h( F?8+##1B "puolesta", vrt. &,*-

• K(9+g<4M,? f#h( *J) 9<9<)Q27)P)

7-. (+ A / G / D)

• f#$ + A: "alle", "aikana"

• f#0 */ H7)H(, "#C8M1)

• f#0 )N&*, "yön aluksi", f#0 *0) ,U*0) >($)1) "aikana"

• f#$ + G: "alla", "alta", "toimesta", "takia"

• f#0 9C.

• tavallisin passiivilauseen agentin ilmaisija

• 6 IH0. %LB8-**<*1 f#0 *J) #18<2+P)

• )?&34M,? f#0 *J) ^?&<8J)

• f#0 8N#Q. 1U &,M<NH<?)


• f#$ + D: "alla", "alaisuudessa"

• f#0 *B(-))1?. <D),?

*"+,, *'%,, -$., 56', 91

• harvinaisempia prepositioita

• "2L+ + A "ympärillä"

• 1b "2L] VA(1); "2L] */ *<**,(-&1)*, S*Q

• G ja D lähinnä runoudessa

• ")*+ + G "sijasta"

• ")*] *1A "H<8L1A \,4?8<N<?)

• #($ + G "edessä", "ennen"

• #(0 627(,.

• elää ajoituksissa: #(0 ?,; &,8(,)HJ)) q&*P\(+P)

• 4N) (GN)) + D "kanssa"

• proosassa 2<*- + G syrjäyttää

• `. (+ A) "luokse"

• r?44,L7()Q. #1(<N<*,? `. \,4?87,

• vain henkilöiden yhteydessä

Adverbi-adpositioita

• tavallisimmat: s2,, a)<B, H+&Q), %99N., <c4P, %&*$., S2#(14M<), S),)*? / -*+1), i)<&, / -<), %)*$., %)o#?1), SGP, %#-)P, 27>(?, 2<*,GN, t#?4M<), K#+4P, #7(u()), #8Z), #8Q4+1), #($4M<), f#1&-*P, >-(?), >P(+.

• esim.

• vL,w4*P? 4*<L,)PM<=4[, f#0] *1A Hx21B "(<*C. i)<&, &,] H?&,?14y)Q.

• z{4?21. v(,&8|P)? M(|},)*? 2)x2Q. >~(?)

• #1*,2J) %)*$., %)*0. <c&14?) 62<(J)

• SGP *1A *<+>1B., %99j. *1N *-L1B, &B)0. H+&Q)

• melkein kaikki järjestyvät genetiivillä; joistakin tulee myöhemmin prepositioita


Pronominit

Persoonapronominit

• subjektina toimiva persoonapronomini voidaan kreikassa usein jättää pois

• klassisessa kreikassa persoonapronominin 3. persoonan nominatiivimuodon käyttö on harvinaista

• käytön motiivit

• 1) merkityksen tarkentaminen

• 2) painotus

• esim.: 6 9B)5 #188-&?. "#�<? `. *0 #,?H+1), [), *0) *?*M0) ,U*X H?HX &,] 25 \1�.

• esim. mon. 3. p. (Thuc. 1,48)

�#<?H5 Hh #,(<4&<N,4*1 *1=. V1(?)M+1?., 8,\$)*<. *(?J) 62<(J) 4?*+, ")Z91)*1 `. %#] ),B2,>+,) ..., &,] s2, iY #871)*<. &,M1(J4? */. *J) V<(&B(,+P) ),A. 2<*<o(1B. *< &,] %#] 4L3. #8<1N4,.. `. Hh &,*<=H1) "88Z81B., ")*?#,(<*-441)*1, %#] 2h) *0 H<G?0) &7(,.

V<(&B(,+P) ,b :**?&,] )C<., *0 Hh a881 ,U*1] %#<=>1) *(+, *78Q #1?Z4,)*<. *J) )<J). (,U*1+: merkitys siis "kerkyralaiset itse")

• kontrasti

• %#<] f2<=. %21] 1U M78<*< #<+M<4M,?, %9� 4j) f2=) i}12,?

• %H+H,4&<. 9(-22,*,, %9� H; %L1+*P)· %9(,22-*<B<., %9� H; �&&8Q4+,g1)· %*(?*,9P)w4*<?., %9� H' %M<{(1B) ...

• myös objektina oleva persoonapronomini voi jäädä ilmaisematta

• "�#+H<?G?) ,U*1A *1N*1B #1+Q4,?, *C. \(,>B819+,.." – ":88/ #1?Z4P."

Persoonapronominin genetiivi ja possessiivipronomini

• omistaminen voidaan ilmaista 1) persoonapronomin genetiivimuodolla

• vähemmän korostettuna substantiivin jälkeen

• I L+81. 21B, 1b L+81? f2J), I L+81. ,U*1A

• enemmän korostettuna attribuutin tavoin

• #-(<4*?) I %&<=)1B L+81.


• tai 2) possessiivipronominilla

• I %20. L+81.

• 3. persoonan muotoja käytetään hyvin vähän

•••••

• Huom. että omistamista ei aina ilmaista pronominilla

• *,A*, :),G,9$(W 879<?) &,] *d 9B),?&+

• 4*7(912<) *5) #,*(+H,

Refleksiivipronomini

• muoto < persoonapronomini + ,U*$.

• refleksiivipronomini voi viitata

• saman lauseen subjektiin (tai objektiin) = suora refleksiivisyys

• sivulauseessa päälauseen subjektiin = epäsuora refleksiivisyys

• käännös: "itse-"; "hän-"; "oma-"; "-nsa" tms.

• 9)JM? 4,B*$)• 4N)1?H, %2,B*X ")1Z*Y t)*?

• ... `. 1N& aG?1) <cQ \,4?8<= ,L<=),? *1j. %L; R,B*0) 4*(,*<B4,27)1B.

• %>M(0) %L; 623. ,U*1j. �4&Z&,2<)

• lauseen subjekti omistajana

• "odotan ystävääni" / "odotan omaa ystävääni"

"),27)P

"),27)<?.

"),27)<? jne.

Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 51!

#-(<4*?)

vähäinen korostus runsas korostus

I L+81. 21B I %20. L+81.

I L+81. 41B I 40. L+81.

I L+81. ,U*1A / -C.I %&<=)1B / -Q. L+81.

I *$B*1B / *,N*Q. L+81.

heikompi korostus vahvempi korostus

*0) %20) L+81) *0) %2,B*1A / -C. L+81)

*0) 40) L+81) *0) 4<,B*1A / -C. L+81)

*0) R,B*1A / -C. L+81)

• jos päälauseessa on eri subjekti kuin sivulauseessa (tai alisteisessa lausekkeessa), refleksiivipronomini voi viitata jompaankumpaan

• tulkinta selviää kontekstin perusteella

• %\1N8<*1 Hh &,] I V87,(>1. s#,) *0 4*(-*<B2, #(0. R,B*0) S><?) *5) 9)o2Q) (Klearkhos)

• *0) m3), :MQ),+1?4? &<8<A4,? "#,99<=8,? H?’ � *? RPB*1A 1UH<2+,) %#?2<8<+Q) #1?<A)*,? (Pan)

• (I &,*Z91(1.) SLQ (*0) ^P&(-*Q)) "),#<+M1)*, *1A. )71B., ..., 1_*P H?,*?M7),? *1j. R,B*X 4N)1)*,., �4*<... (Sokrates)

• (%9�) <E4Q91A2,? *5) ,U8Q*(+H, >,+(<?) %3) ,U81A4,) R,B*d ... � *,=. 9B),?G] ...(huilunsoittaja)

• sivulauseissa ja infinitiivilausekkeissa myös persoona- ja possessiivipronominit ovat hyvin tavallisia refleksiivipronominin sijasta

• tämä lisääntyy koinéssa

• refleksiivipronominin kongruenssissa huomattavaa:

• joskus 3. persoonan muotoa käytetään, vaikka puhutaan 1. tai 2. persoonasta

• sekä runoudessa että proosassa

• yleistyy koinéta kohti, monikossa vallitsevaksi

• esim.

• 1UHh *5) R,B*1A 4N 9< }B>5) I(�.

• H<= 623. %(74M,? R,B*1N.

• 4j H1&<=. 1UHh) #(0. ,f*0) \87#<?), "88/ #(0. *1j. a881B.

• vrt. nykykreikan muodot

• 9%. +"@9; 2%@, 9%@ +"@9%8 2%@ <9$.

#:%.1 vs. refleksiivipronomini

• refleksiivipronominilla läheinen yhteys pronominiin ,U*$.

• tätä käytetään ajoittain refleksiivipronominin sijasta

• %#<?(3*1 *1j. :MQ),+1B. *C. %#; ,U*0) K(9C. #,(,8N<?)

Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 52" Pronominiasiaa

• *5) R,B*1A 9)o2Q) "#<L,+)<*1 ^P&(-*Q. #(0. *1j. I2?81A)*,. ,U*X

• mutta #,(/ *1=. R,B*X 4B)1A4? samassa tekstissä (Ksenofon)

• tavallinen sivulauseissa jo klassisena aikana

• %&<+)Q 4< %� #1?<=), � *? �) \1N8e, [); ,U*d 2,&-(?1. �.

• koinéssa käyttö edelleen yleistyy

• <DH<) I �Q41A. t>81) #<(] ,U*$)

• joskus ,U*$.-pronominia käytetään myös vahvistamaan refleksiivipronominia

• 1�*< 9/( �) �2Z(Y I218191=2<) 1�*< #:%;, 62=) ,U*1=.

Vanha persoonapronomini refleksiivipronominina

• vanhaa persoonapronominia käytetään klassisessa attikassa lähinnä epäsuorana refleksiivipronominina

• yks. A i, G 1�, D 1�; mon. A 4L3., G 4LJ), D 4L+4?

• esim.

• a881B. *?)/. SLQ I :(?4*$HQ21. 1c><4M,? "#?$)*,., � (=

R,B*0)) Hh _#)1) 8,\<=)

• SLQ <D),? ")H(-#1H$) 1b (� R,B*X) %#] �,B(+Y

• sittemmin sen käyttö edelleen vähenee

• paitsi Herodotoksen tai Thukydideen tyylin jäljittelijöillä

#:%.1: kertausta

• hyvin tärkeä pronomini kreikan historiassa

• merkityksiä suomessa:

• "sama" 6 ,U*5 9B)Z, 6 9B)5 6 ,U*Z (s. 13)

• "itse" ,U*5 6 9B)Z, 6 9B)5 ,U*Z (s. 13)

• "hän" 6 9B)5 ,U*1A (s. 51)

• heikko painotus kreikassa

• %#<?(3*1 *1j. :MQ),+1B. *C. %#; ,U*0) K(9C. #,(,8N<?) (s. 52)

• (vain possessiivisuffiksi): <DH<) I �Q41A. t>81) #<(] ,U*$) (s. 53) "ympärillään"


Epämääräisen pronominin idiomaattisia käyttöjä

• %)1 %) "joku, jokin"

• laatua ja määrää ilmaisevien adjektiivien ja numeraalien seurana: "suunnilleen"

• #1881+ *?)<., K8?91+ *?)<., "#$41? *?)7.;"

• *(?-&1)*- *?)<., %)?,B*$. *?

• *1?1A*$. *?. ")Z(

• vrt. <U47\<?- *?.

• vahvistava käyttö:

• #3. *?., i&,4*$. *?., 1UH<+. *?. "aivan jokainen" / "ei yksikään" (ilman poikkeuksia)

• merkitys: "joku / jokin (tärkeä)"

• 879<?), #1?<=) *?

• <D),+ *?.• "jotkut ... toiset" kreikaksi:

• *?)h. 27) ... *?)h. H7 ...

• a881? 27) ... a881? H7 ...

• 1� 27) ... 1� H7 ... (kirjoitetaan usein myös ilman aksenttia)

<==;1

• a881.-pronominin käytön piirteitä

• esiintyy joskus ensimmäisenä elementtinä

• *- *< a88, &,] 6 <UH,?21)+,"muutkin asiat, mutta erityisesti onnellisuus / hyvä elämä"

• substantivoitu adjektiivi ja partisiippi käyttäytyvät ikään kuin tämän appositioina

• 1b a881? 1b #,(,*B9>-)1)*<.

• *�88, */ 279?4*,

• vrt. #18=*,? &,] 1b a881? G7)1?, "&1N<*< "kansalaiset ja muut, muukalaiset, kuunnelkaa!"

• merkitys "lisäksi", "vielä":

• @<= %)*,AM, #72#*1. #1*,20. a881.

Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 54" Pronominiasiaa

Vertailu

• rakenteen vaihtoehtoja: 1) genetiivi

• 879P), �*? 1�#P H5 ... *1N*1B 6H+1)? 1c)Y %#?*N>1?

• 2) ' ('#<()

• vertailukohta on usein samassa sijamuodossa kuin vertailtava; nominatiivia käytetään harvemmin

• 1�4Q. *C. }B>C. #(<4\B*7(,. � 4o2,%;1

• 2788<?. %#; a)H(,. 4*(,*<N<4M,? #18j "2<+)1),. � ^&NM,1

• ")H(0. #18N HB),*P*7(1B � %9� Bb$)

• 3) prepositiolauseke

• ")*+ + G, #($ + G, #($. + A, #,(- + A

• koiné: f#7( + A

• 25 *1j. #,=H,. #<(] #8<+1)1. #1?1A #(0 *1A H?&,+1B

• #8<+1), MB4+,) �\<8 #,(/ V-?) #(14Z)<9&<) *X M<X

• sana 23881) voi vahvistaa vertailua

• ,b(<*o*<($) %4*? 2,>127)1B. "#1M)�4&<?) 23881) � L<N91)*,. 4�g<4M,?

• "lyhennetty" vertailu on hyvin tavallinen

• comparatio compendiaria

• 62<=. >o(,) &<&*Z2<M, 1U ><+(1), *J) �BHJ)"kuin lydialaisten alue", "kuin lydialaisilla"

• %/) Hh 6 *C. #$8<P. HN),2?. k**P) *J) %),)*+P) � "kuin vastustajien voima", "kuin vastustajilla"

• absoluuttista superlatiivia käytetään

• tosin vähemmän kuin latinassa

• esim. 9N)5 41LP*-*Q "erittäin viisas nainen"


Verbi: 1. Yleistä

Tempusvartalo

• verbillä on kreikassa 5 tempusvartaloa:

• preesensvartalo

• aoristivartalo

• perfektivartalo

• futuurivartalo

• futuurin perfektivartalo

(perusmerkitykset)

• preesensvartalo

• toiminta on tapahtumassa eikä ole loppuunsuoritettu

• aoristivartalo

• toiminta on loppuunsuoritettu

• perfektivartalo

• toiminta on loppuunsuoritettu ja tuloksena on tietty asiaintila

• futuurivartalo

• toiminta tapahtuu annetun ajankohdan jälkeen

• futuurin perfektivartalo

• toiminta on loppuunsuoritettu, ja tietty asiaintila vallitsee annetun ajankohdan jälkeen

• esim. preesens- ja aoristivartalon ero:

• #,A4,? 4#<NHP) */ 4#<NH<?.

• mutta ei: *#,A4,? 4#<N4P)

• vrt. myös adverbin 2<*,GN "kesken jotakin" käyttö:

• I �<)7G<)1. %& *C. ,U8C. 2<*,Gj #,+gP) <E47(><*,?

• aoristin partisiippia ei voi käyttää

Kreikan syntaksi, kevät 2008 / KK" 56! Verbi

Loppuunsuorittaminen ja verbin merkitys

• verbimuodon tulkinta riippuu myös siitä, onko verbi merkitykseltään teelinen vai ateelinen

• eli onko toiminnalla luontainen päätepiste vai ei

• esim. #<+M<?) on teelinen, \,4?8<N<?) ateelinen

• (ISK §1501)

• tilat yleensä ateelisiä, tapahtumat jaoteltavissa

Aikasuhteet

• finiittimuodoista lähinnä vain indikatiivi ilmaisee absoluuttista aikaa suhteessa puheen ajankohtaan

• preesens ja perfekti nykyisyyttä(primääripäätteet, ei augmenttia)

• imperfekti, aoristi ja pluskvamperfekti menneisyyttä(sekundääripäätteet, augmentti)

• futuuri ja futuurin perfekti tulevaisuutta

• samoin moduksista imperatiivi

Indikatiivi, aika ja aspekti

toiminta –>

tapahtuu

ei-loppuun-suoritettu

loppuunsuoritettu

tuloksena ei tila tuloksena tila

nykyisyydessä #,?H<NP #<#,+H<B&,

menneisyydessä %#,+H<B1) %#,+H<B4, %#<#,?H<N&Q

tulevaisuudessa #,?H<N4P #<#,?H<B&�.

S412,?


Muut muodot

• menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus mahdollisia

• esim. partisiipin preesens

• menneisyys

• %#<+*< Hh I VA(1. #1(<B$2<)1. %#] *5) �,\B8J), %9+)<*1 %#] �N)He #1*,2X

• nykyisyys

• #1881j. 9/( f2J) I(J H?&-g1)*,.

• tulevaisuus

• %G "(>C. %#?H<+GP ... 1UHh) #,(,8<+#P)

Modaaliset lausetyypit kreikassa

• lauseet voidaan jaotella modaalisuuden perusteella

• ks. ISK §887-; Rijksbaron 6-8

• itsenäisiä lauseita

• eivät siis sivulauseita (mutta voivat toimia sellaisten päälauseina)

• tyypit:

• väitelause

• käskylause

• kysymyslause

• kyllä/ei -kysymyslause; tarkentava kysymyslause

•toivomus


Modukset modaalisissa lauseissa

väitelause käskylause kysymyslause toivomus

indikatiivitoiminta esitetään totuutena

miten asia on? mitä lisätietoa

siitä on?

indika-tiivi

(men-neen ajan)

+ a)toimintaa ei

pidetä mahdollisena

+ <cM< / <E 9-(

toiminta esitetään toivottavana, mutta ei enää mahdollisena

konjunktiivi

– käsketään itseä (ja muita)

– kieltäminen (aor.)

puhuja epävarma siitä, olisiko

toiminta tehtävä, tai mitä olisi

tehtävä

optatiivi

+ a)toiminta esitetään

mahdollisena

puhuja kysyy, onko asiaintila mahdollinen tai haluaa lisätietoa

(ei a))toiminta esitetään

toivottavana

imperatiivipuhuja käskee

toimintaan

kieltopartikkeli 1U 2Z 1U / 2Z 2Z

•Verbi: 2. Indikatiivin preesens, imperfekti ja aoristi

Preesens ei-kertovassa tekstissä

• tavallisin käyttö: toiminta tapahtuu samaan aikaan kuin siitä puhutaan

• I H; �21. 1f*14] #?7g<*,?

• *+ &-*Q4M<, � m7(4,?, %)M,A*,

• #188/ 'HQ S*Q %) :MZ),?. 1E&<=*<

• vaikka toiminta on jo tapahtunut, on preesens silti tavallinen eräillä verbeillä


• esim. sanomista tai havaitsemista ilmaisevat verbit

• � �,&<H,?2$)?1?, f27,. #B)M-)12,? #(1<4*-),? *C. n88-H1.

• myös k&<?) "tulla" –> "olla jossain"; L<N9<?) "paeta" –> "olla maanpaossa";

)?&3) / 6**34M,? "voittaa" / "hävitä" –> "olla voitolla" / "olla tappiolla"

• yleispätevä (geneerinen) käyttö

• tapa, yleinen toteamus

• 4B44?*1A2<) 9/( H5 %9o *< &,] �<8Q4+,. �H<, &,] 62=) 2<?(-&?, #,(,4?*<=

• I >($)1. H?H-4&<? *1j. ")M(o#1B.

• vrt. gnoominen aoristi (s. 64)

• kehotuksen kaltaiset kysymykset

• �<A(1 HZ, p H; �., <UMj 62J). �U #,(,\-88<?.;

• myös aoristia voidaan käyttää samalla tavalla

Narratiivi (kertova teksti): imperfekti ja aoristi

• kerronnassa tavallisimpia aikamuotoja

• imperfekti luo kehyksen, kertoo mitä on tapahtumassa; aoristilla kerrotaan yksittäiset tapahtumat

• u.$ I5" 3K l* 3"<.@5,4 q %.C4, %#d?0. ;4 .D56* 5&+F*3" ?"*F0"*&* ;f@i,*@ 0+*. v%.+S" ;* 5X <L0W 5.75W ..., O%.+S" 3c 0"5’ 2''N* T'/<N* ;* q3_. u.$ &w %.C3"4 %./S&*5"4 "n'&*5& xN85M* `.-+'@. "H*.+ 5&(5&* 3K 56* ... %.C3.. y 3c .D5M* [email protected]" 5&]4 0c* &J</.4 &J<&3&0@"+*, 5&]4 3c 3&#8iF#&84 "H*.+ ...

• imperfektillä voidaan panna asiat liikkeelle, "maalata" eri toiminnot tilanteessa

• H2J<. #(0. S(91) #-)*<. [<4,) >7(,.·

1b 2h) 4L,9<=1) SL<(1), 1b H’ p?(1) &,)3,

a881? Hh #A( ")C#*1) "2L+ *’ %4>-(,?.87\Q*,. O(M1B)· #34, H’ %&*N#<? 4*79Q (Eur. Elektra 799-802)

• "panivat ... toivat ... hakivat ... sytyttivät ... asettivat pystyyn ... kaikui"

• imperfekti voi myös luoda yhtenäisyyttä laajempaan narratiiviin

u.0`7-,4 ... ;%$ 3c zE?8%5&* ;%&+@"5& -5#.5,'.-/,* ... (Hdt. 2,1)

h%$ 5&(5&* 3K 56* {0.-+* u.0`7-,4 q u7#&8 ;-5#.5"7"5& ... (3,1)


y#0,0@*a 3c -5#.5"7"-A.+ u.0`7-W ;%’ zE?8%5&* <.$ R%&#@&*5+ 5K*

O'.-+*, I<N4 5K* 2*83#&* 3+"<%"#|, ;%"'Ap* i#>S"+ 0c* ... ;f,?@"5.+ 3c ... (3,4)

• aoristi sopii peräkkäisten tapahtumien kuvaukseen

• }~5&4 (= {#384) 3c !#+,*@.4 5" "B'" ;4 �/',5F* 5" ;-@`.'"· ;%$ 5&75&8 5" 58#.**"7&*5&4 �.#3/N* u+00@#+&+ ... R%/<&*5& ;4 5K* o-/,* <.$ �>#3+4 %'K*

5d4 R<#&%F'+&4 "B'&*. {#38&4 3c `.-+'"7-.*5&4 x*64 3@&*5. %"*5Z<&*5.

O5". ;f"[email protected]& �.38>55,4 q {#38&4, <.$ ;`.-/'"8-" O5". 38L3"<..

• "valloitti ... hyökkäsi ... tulivat ... valloittivat ... peri vallan ... hallitsi"

Narratiivi: Imperfektin muita käyttöjä

• toistuminen (iteratiivisuus)

• %#<?H5 Hh *0 #,?H+1) %97)<*1 62=), 6 2Z*Q( ,U*0 %MZ8,g<)

• + iteratiivinen a):

• "),8,2\-)P) 1�) ,U*J) */ #1?Z2,*, ... H?Q(o*P) �) ,U*1j., *+ 8791?<)

• "kysyin aina / joka kerralla"

• kieltävissä ilmauksissa imperfekti usein saa toistuvan merkityksen

• R81A4? Hh *0 *<=>1. `. 1U& %L,+)<*1 6 n87)Q, "88/ *0) ,U*0) 8$91) *X #(1*7(X %#B)M-)1)*1, 1_*P H5 ...

• läheltä piti: jotakin yritettiin tehdä onnistumatta (konatiivisuus); jotakin melkein tapahtui

• S#<?M1) ,U*1j. &,] 1�. S#<?4, *1N*1B. S>P) %#1(<B$2Q)

• "taivuttelin heitä" (vain osa suostui)

• #72},)*<. 9/( 1b �,&<H,?2$)?1? %. ^-(H?. >(B40) �)71)*1 ... V(1=41. H7 4L? �)<127)1?4? SHP&< HP*+)Q)

• "yrittivät ostaa", mutta saivat ilmaiseksi

• 2<*,(4+, 8QLM<=4; %&,?)$2Q) G+L<?"88; %G7&8<}<) ... �(*<2?.

• Ifigeneian läheltä piti -tilanne

• imperfektia käytetään joskus, vaikka toiminta on loppuunsuoritettu

• tällöin huomio kiinnittyy toiminnan seurauksiin


• painotetaan toiminnan ja seuraavien tapahtumien yhteyttä

• sanominen, vakuuttaminen, käskeminen, lähettäminen

• *0 #,?H+1) %\$,, &,] %9� *5) 9B),=&, %&78<B1) H1A),? ,U*X *0) *?*M$)

• � 2h) HZ 4L? */ %)*<*,827), "#Z99<88<, *1=4? Hh i,H< 2h) \1QM7<?) :MQ),+1?4?

Narratiivi: Aoristin muita käyttöjä

• toiminnan aloittaminen (ingressiivisyys)

• 1UH7#1*< %9� f#o#*<B4,

• "en alkanut epäillä", "en tullut epäluuloiseksi"

• 2<*/ Hh *C. 4*(,*?C. "#?&127)Q. %. ^-(H?. %)$4Q4< I :8B-**Q..

�,&(1*7(Q. H7 1b 9?)127)Q. *C. )1N41B ...

• "sairastui"

• :)<=87 *< H5 *0 >(Q4*Z(?1) &,] %\,4+8<B4< 1_*P �N9Q..

• "tuli kuninkaaksi, alkoi hallita"

• aikaisemmat tapahtumat menneisyydessä

• *1N. *< T2<(,+1B. S#<?4,) ... *1=. ),A*,?. ... �#8, #,(,4><=) (*/.

9/( ),A. ")7?8&B4,) %) T27(W)

Narratiivi: Historiallinen preesens

• viittaa menneisyyteen, mutta joskus luodaan nykyisyyden vaikutelma

• voi tuoda esiin dramaattisimmat asiat tapahtumasarjassa

6 H’, `. %4<=H< &$421), 1U& �)74><*1, "näki", "ei estänyt" (< ")7><?))"88’ �)<4’ ")H(] #-)*, ... &,] #,=H,. 47M<) "suostui"8,\1A4, #7#81B. #1?&+81B. �2#74><*1, "kietoutui" (< "2#7><?)) >(B41A) *< M<=4, 4*7L,)1) "2L] \14*(N>1?.

8,2#(X &,*$#*(Y 4>Q2,*+g<*,? &$2Q) ... "laittoi tukkansa"&a#<?*’ "),4*34’ %& M($)P) H?7(><*,? ... "käveli edestakaisin"*1U)M7)H< 27)*1? H<?)0) p) M7,2’ EH<=)·

>(1?/) 9/( "88-G,4, 8<>(+, #-8?)>P(<= *(721B4, &J8, ... "huojui"

(Eur. Medeia 1156-69)


• "annalistinen" preesens: tähänastisen elämän tärkeimmät tapahtumat ilmaistu preesensillä

• �,(<+1B &,] m,(B4-*?H1. 9+9)1)*,? #,=H<. HN1...

VA(1) Hh 2<*,#72#<*,? ... "),\,+)<? 1�) I VA(1. ...

r?44,L7()Q. H?,\-88<? *0) VA(1) #(0. *0) "H<8L0) ...

I Hh #<+M<*,? &,] 4B88,2\-)<? VA(1) ...

6 Hh 2Z*Q( ... ,U*0) "#1#72#<? ... I H(7) ... \1B8<N<*,? �#P. ...

m,(N4,*?. 2h) H5 6 2Z*Q( f#C(>< *X VN(Y ... (Anabasis 1,1)

• historiallinen preesens voi myös jakaa kerronnan osiin

• Ksenofonilla tavallinen

• huom. ateeliset verbit eivät esiinny historiallisessa preesensissä

• esim. <D),?, S><?), <EH7),?, \,4?8<N<?)

Ei-narratiivinen teksti (suora puhe): imperfekti ja aoristin indikatiivi

• imperfektin ja aoristin peruskäyttöjä:

1. 1. apuverbin imperfekti vastaamassa suomen konditionaalia

2. 2. imperfekti ja aoristi toivomuksissa

3. 3. toteava (konstatiivinen) aoristi

4. 4. aoristi yleispätevissä toteamuksissa (gnoominen)

5. 5. traaginen aoristi

1. apuverbin imperfektimuoto voi vastata suomen konditionaalia

– *1j4H< 9/( 25 gC) SH<? "ei pitäisi"

– r+ 4?9�.; �U& %>(C) 4?93), *7&)1).

• se voi viitata myös menneisyyteen

• SH<? */ %)7&B(, *$*< 8,\<=)

• K874M,? H; OL<81) *dH; 627(W

• aika (menneisyys, nykyisyys) selviää kontekstista


2. imperfektiä ja aoristia voidaan käyttää toivomuksissa, joiden toteutuminen nähdään mahdottomana

• tällöin edellä on partikkeli <cM< tai <E 9-(

• nykyisyyteen viittaa imperfekti, menneisyyteen yleensä aoristi

• <E 9/( *14,N*Q) HN),2?) <D>1)

• <DM< 41?, � m<(?&8<=., *$*< 4B)<9<)$2Q)

3. aoristia käytetään toteamaan, että tapahtuma on puheen hetkellä loppuunsuoritettu

• H?$ f27,. %9� )A) 4B)78<G,, [), ...

• 1�*; %#] M<P(+,) #o#1*< ... SGQ8M<. ... 1�*< a88Q) "#1HQ2+,)

%#1?Z4P #o#1*<

• ymmärtämistä merkitsevä verbi aoristimuodossa tarkoittaa, että asia on juuri ymmärretty

4. kuten preesensiä, myös aoristia voi käyttää yleispätevissä ilmauksissa, jotka eivät ole sidottuja tiettyyn aikaan

• gnoominen aoristi

• @<>Mh) H7 *< )Z#?1. S9)P

• ;4 OPA". 0@?.'. R''Z'&+-+ R%+<*@&*5.+, ;f �* -5>-+"4 ;??/*&*5.+, ;< 3c 5M* -5.-/N* iF*&4, ;< 3c 5&( iF*&8 R%@`, ;4 0&8*.#P/,*

5. draamassa aoristia käytetään ilmaisemaan puheaktin alkamista

• merkityksiä: "lupaan", "annan anteeksi", "vannon", "hyväksyn", "valitan" jne.

• aoristilla asia ohitetaan –> "olen jo luvannut", "olen jo antanut anteeksi" jne.; preesens jää vatvomaan

• %#�)<4(,), "88/ 4*<=>< HP2-*P) S4P. "kiitän sinua" (Eur. IA 440)


Verbi: 3. Futuuri, perfekti ja pluskvamperfekti

Futuurin indikatiivi

• viittaa tulevaisuuteen ja esittää tapahtuman käytännössä varmana

• yleensä neutraali ilmaus

• #3. ... "#1&(?)$2<)1. %(<= M,B2-g1)*? G7)Y ...

• dialogissa esim. ilmoitus, lupaus, vakuutus

• %9� Hh */ *X #78,. %#?#8Z44P, ,U*0. &,*/ HN),2?) 1U #1?Z4P

• S4*,? *-H;, S4*,?, 25 *(74e.

• uhkaus, määräys

• 1�*1? &,*,#(1+G<? ... *1A*1 H(J)

• >(5 Hh 879<?) #(0. *0) >$(1)· #-)*P. Hh *1A*1 H(-4<?.

• vrt. lievempi kehotus kysymyslauseissa

• 1U 4&7}e &,] <E4-G<?. ^P&(-*Q;

• kieltopartikkelin 1U merkitys ei ole negatiivinen; jos kielletään, lisätään 2Z

• kiertoilmaus: 2788<?)-verbillä

• mahdollistaa aspektin ilmaisemisen

• */ _4*<(1) 27881)*, @QMZ4<4M,?

Perfektin indikatiivi

• loppuunsuoritettu tapahtuma, josta on seurauksena tila

• %GQ#,MZ2<M, ,c4>?4*, f#0 *J) @Q*$(P)

• vaikutus esim. teelisten verbien perfektimuotojen käännöksiin suomessa

• &7&*Q2,? = ("olen hankkinut") > "omistan"

• aktiivi: lauseen syntaktinen subjekti on semanttiselta rooliltaan agentti

• passiivi: syntaktinen subjekti on semanttiselta rooliltaan patientti

• 979(,L< Hh &,] *,A*, I ,U*0. 1B&BH+HQ. :MQ),=1. (Thuc. 5,26,1)

• painottaa tekijää


• *,A*, Hh */ H7&, S*Q I #(J*1. #$8<21. GB)<>J. 9<)$2<)1. 979(,#*,? (5,24,2)

• painottaa sitä, että sotatapahtumat nyt kokonaan kuvattu

• perfektin suhde aoristiin: tilan suhde tapahtumaan = perfekti on "perusteellisempi"

• Esim. Sofokles, Antigone 442-43:

Kreon:

FZ. � &,*,()d 25 H<H(-&<),? *-H<;

Antigone:V,] LQ2] H(34,? &1U& "#,()1A2,? *0 2Z.

• perfekti korostaa vastuuta teoista, aoristilla ilmaistaan vain, että teot on tehty

• vrt. O214< "hän vannoi valan", K2o21&< "hän on valantehnyt""#7&*<?)< "hän surmasi", "#7&*1)< "hän on surmaaja"

�H?&Z4,. "olet tehnyt väärin", �H?&Z&,. "olet tehnyt paljon väärää"

• jos verbi ilmaisee jo valmiiksi tilaa, perfekti vahvistaa tätä

• k9Q2,? "olen täysin vakuuttunut"*<M,N2,&, "olen aivan hämmästynyt"

#<L$\Q2,? "olen kauhuissani"

Pluskvamperfekti

• loppuunsuoritetun toiminnan seurauksena oleva tila sijoittuu menneisyyteen

• *,A*, 2h) )A) I ^?&Bo)?1. V8<?4M7)Q. %#<#1?Z&<<, (I Hh H5 :MQ),=1. V8<?4M7)Q. ...)

• korostaa Kleisthenestä

• 6 �E)$Q %*<*<E>?4*1 &,] ,U*X L(1B(+Y 1b :MQ),=1? %>(J)*1

• joskus ilmaisee aikaisempia tapahtumia menneisyydessä (vrt. aoristia, s. 62)

• S#<2#< ¡7(GQ. &,*-4&1#1) b##7, EH74M,? I&$41? <E4+ ... "&Q&1<< Hh ...

Futuurin perfekti

• loppuunsuoritetun toiminnan seurauksena syntyvä tila ajoittuu tulevaisuuteen

• harvinainen, lähinnä mediopassiivin muotoja

• L+81. 62=) 1UH<]. 8<8<+}<*,?


Verbi: 4. Muut modukset itsenäisessä lauseessa

Konjunktiivi

• käskylauseissa

• huom. terminologia (ISK):

• kieltolause = negaatio (jokin asiaintila ei päde)

• kielteinen käskylause = kieltäminen (jotakin ei saa tehdä)

• käskeminen: vain 1. persoona

• L7(< HZ, p H; �., #<?(,MJ #?M,)o*<(1) #(0. f23. "#1819Z4,4M,?

• yleensä monikon: "tehkäämme"

• %#+4><.• %2\-8P2<) <E. a881) 8$91)

• 25 #(0. M<J) 2,?)o2<M, 2QH; ,E4>(J. "#18o2<M,

• kieltäminen: 1., 2., tai 3. persoona

• partikkeli 2Z

• cP2<), 25 L1\o2<M,

• 2. persoonan kielteisissä käskylauseissa käytetään aina joko aoristin konjunktiivia tai preesensin imperatiivia

• joko 25 9(-L< tai 25 9(-}e.

• "88/ 2Z 2; "Ld. S(Q21)

• )12+4e *< 2QH<]. ... &+)HB)1) iG<?)

• kysymyslauseissa konjunktiivi voi ilmaista epäröintiä

• deliberatiivinen / dubitatiivinen konj.

• <c#P2<) � 4?9J2<);

• 1c21?, *+ H(-4P; #1= LN9P 2Q*(0. >7(,.;

• #$*<(1) \+,) LJ2<) � 25 LJ2<) <D),?;

• huom. negaatio 2Z


kieltä-minen

konj. imperat.

preesens vain 1. p. 2. tai 3.p.

aoristi1., 2. tai

3.p.vain 3. p.

Optatiivi

• käyttö sellaisenaan toivomuksissa

• toteutuminen esitetään mahdollisena

• joskus mukana toivomuspartikkelit <cM<, <E 9-(

• ei siis �)-partikkelia

• vastine suomessa konditionaali + "kunpa" / "-pa/pä" tms.

• <cM< L+81. 62=) 97)1?1

• I M<0. *C. %8#+H1. #8Q(o4,? 623. #-4Q. >,(3. &,] <E(Z)Q.

• 25 #8<+P &,&/ #-M1?<)

• negaatio: 2Z (ks. taulukkoa s. 59)

• väitelauseissa a)-partikkelin kanssa

• tapahtuma / toiminta esitetään mahdollisena

• vastine suomessa konditionaali, potentiaali tai indikatiivi

• c4P. a) *?. %#?*?2Z4<?<) *1=. <E(Q27)1?.

• "(<*5 2h) a(,, `. S1?&<), f9+<?- *7 *?. �) <cQ &,] &-881. &,] <U<G+,

}B>C.

• huom! kieltolauseissa merkitys on vahvistava

• 1�*< 9/( a) *1? H1+Q) S*? MB9,*7(, *5) %25) 9C2,?, 1�*< %&<+)e #8<A), >($)1) 4B)1?&Z4<?.

• "en varmasti anna"

• optatiivi voi dialogissa 2. persoonassa toimia lievästi kehottavana

• "�791?. a), <c *? *J)H; S><?. f#7(*<(1)."

– "�7GP, &<8<N<?. 9-(, *0) %& L(<)0. 8$91)."

• optatiivia käytetään kysymyslauseessa (+a)), kun asian mahdollisuutta tiedustellaan

• *(o91?. �) %(<\+)M1B.;

• #1A HC*;�) <cQ; #$*<(1) %&*0. � ;) H$21?.;


• �(, %M<8Z4,?. �) H?,*<874,? H?,8<9$2<)1.;

• suom. "tekisitkö"; "haluaisitko tehdä"; "mahdatko tehdä"

Imperatiivi

• vain käskylauseissa; vain 2. ja 3. persoonan muotoja; kielto 2Z

• edellä usein partikkeli (kivettynyt verbimuoto) a9<, L7(<, cM? (+HZ)

• L7(< HZ 21? *$H< <E#7

• 8<97*P, <c *? S><? *1?1A*1);

• S((P41, S((P4M<

• 2. persoonan kielloissa imperatiivia käytetään vain preesensmuodoista, ei aoristimuodoista (joissa konj.)

• &,] 25 \(-HB)< 2QH; %#?2)Q4Md. S*? r(1+,.

• käskylauseen merkitys joskus konsessiivinen sekä suomessa että kreikassa

• "tehköön" = "saa tehdä"

• 4j #-8?) ,� 8$91B. %21j. M,N2,g;• %21] 9/( M,N2,*;%4*] */ #,(/ 41A

• 8<97*P 2h) 1�) #<(] ,U*1A `. i&,4*1. 9?9)o4&<?

• H<?G-*P, &"9� 4*7(GP &,] 4?P#Z412,?

Preesensin ja aoristin merkitysero moduksissa

• imperatiivi ja käskylauseiden konjunktiivi

• preesensmuodolla käsketään jatkamaan jo aloitettua toimintaa tai lopettamaan sellainen

• �M<) 1�) "#78?#<. "#1&(+)1B

• "m$*<(1) 1�) S*? #8<+P %(P*J, � I21819<=. ...;"

– "�21819J, "88/ 25 %(o*,."

• )A) H; "),9+9)P4&< *0) RGC. )$21)

• 9B),?&] H5 *,N*e *d )A) 4B)1?&7<?. 25 4B)1+&<<


• jatkuu: "88- *1? ")*’ ,U*C. %9� H+HP2? MB9,*7(, *5) %2Z). r,N*e 4B)1+&<<·

• jos toimintaa ei ole aloitettu,

• preesens painottaa prosessia, aoristi toiminnan suorittamista loppuun

• &,] )A) H5 *1N*P) I#$*<(1) \1N8<? #1+<?, %(o*, � "#1&(+)1B

• mutta: "�(1A ,U*$)." – "kysy häneltä! (tiettyä asiaa)"

• ")-9)PM? Hh &,] *1N*1B. *1j. )$21B.

• mutta "),9)o4<*,? #(J*1) f2=) *0) *1N*1B )$21), <D*,

*1j. a881B. ... "),9+9)P4&<.

• 4&1#<=*< H5 &,] 819+4,4M; %) f2=) ,U*1=., <E ...

• kun teksti sisältää useita imperatiiveja

• aoristi voi ilmaista, että toiminta on ensin suoritettava loppuun, ennen kuin seuraavan imperatiivin ilmaisema toiminta voidaan aloittaa

• S&4*(<}1) `. *->?4*, *1j. 4,B*1A *($#1B., &,] 2-)M,); S8MP)

¢) %9� #,(,+)<4P

• 8,\h H; ,U*1=. *5) 9(,L5) ,U*5) &,] 27>(? *1A #(o*1B 27(1B. ")-9)PM? *0) )$21)

• optatiivi toivomuksissa:

• 8QLM<+. 9; f#0 8e4*J) %4M+1? &(?M/. 2$)1.

• "syököön (tästä lähtien tms.) vain ohraa"

• &,] 2Z#1*; ,U*C. 23g,) 6H+P L-91?

• potentiaalinen

• S9P9< #18j �) kH?1) 2<*/ 41A 4&1#1+2Q) <c*; "8QMh. <c*< 25 *0 8<>M7) ...

• "88; S9P9< %&<=)1 �) kH?4*,, �#<( �($2Q) *0 #(J*1), &,] 4&<},+2Q) &,] "&1N4,?2? ...

• `. 6H7P. a) 41B 8+MY *1j. 912L+1B. &$#*1?2; a)

• huom. tietty ero myöntölauseen ja kieltolauseen välillä

• • 1U& �) \,H+4,?2? *5) IH0) *,N*Q)

• aoristin käyttö johtuu siitä, että toiminta ei toteudu! (vrt. s. 68)


Verbi: 5. Pääluokat

Yleistä

• tempusvartaloiden keskeinen tehtävä ilmaista aikasuhteita ja suorittamisen astetta

• modukset ilmaisevat puhujan näkökulmaa toimintaan

• verbin pääluokka mahdollistaa sen, että toiminta voidaan kuvata eri näkökulmista

(Rijksbaron, s. 136)

• terminologiasta: koska medium ja passiivi eroavat vain aoristissa (ja futuurissa), käytämme muissa aikamuodoissa termiä mediopassiivi

Eräitä semanttisia rooleja

rooli selitys esimerkki Rijksbaron Givón

Agenttitoimija; toiminnan

kontrolloija"Elektra lähti"

"Elektra etsi kirjettä"Agent Agent

Patienttiosapuoli, johon

toiminta kohdistuu"Elektra löysi kirjeen" Patient Patient

Kokijaosapuoli, johon

toiminta vaikuttaa sisäisesti

"Orestes heräsi""Orestes pelkäsi"

ExperiencerDative (object)

Hyötyjäosapuoli, joka

hyötyy toiminnasta"Elektra etsi kirjettä

Oresteen takia"Beneficiary Benefactive

• huom! yhdellä lauseenjäsenellä voi olla useampia semanttisia rooleja


Transitiivisuuden määritelmän täsmennys

• transitiivisuus määritelty s. 17:

• "transitiivinen verbi saa suoran objektin (eli kreikassa akkusatiiviobjektin)"

• semantiikkaan perustuva tapa määritellä:

• "transitiivisellä verbillä on kaksi täydennystä (subjekti ja objekti), ja objektin semanttinen rooli on Patientti" (vrt. Rijksbaron s. 137)

• kreikan kannalta vähemmän rajaava kuin edellinen

Pääluokat: sisältö

• transitiivisten verbien käyttö passiivisessa merkityksessä: s. 72

• mediopassiivimuotojen refleksiivinen käyttö s. 73

• suora (s. 73) ja epäsuora (s. 74)

• kausatiiviverbit: pseudopassiivinen tai -refleksiivinen (s. 75)

• verbit, joilla on vain aktiivimuotoja s. 76

• verbit, joilla on vain mediopassiivin muotoja s. 76

Transitiiviset verbit passiivisessa merkityksessä

• mediopassiivin muodoilla voi muodostaa jokseenkin samanmerkityksisiä lauseita, joissa eri painotus

• 1b :MQ),=1? #,(,4&<B-g1B4? */. ),A.

• ,b )C<. #,(,4&<B-g1)*,? f#0 *J) :MQ),=P)

• "Ateenalaiset" Agentti, "laivat" Patientti

• vrt. lauseet s. 48 (f#$) ja 65-66 ( 1B&BH+HQ.)

• huom. passiivista merkitystä ei aina muodosteta saman verbin mediopassiivimuodon avulla

• "H<8L<1A *1A %21A m18B&(-*<1. f#0 q(1+*<P "#1M-)1)*1.

• verbi on aktiivimuodossa "#1&*<+)<?)

• monilla transitiivisilla verbeillä genetiivi- tai datiiviobjekti

• ks. monisteen s. 25-28, 34-36

• passiivimerkityksessä objektista tulee lauseen syntaktinen subjekti (sija nominatiivi)


• %#?\1B8<B$2<)1? H?-G1B4? #-)*, *0) \+1)

• )?&J) 2h) 9/( 1U& �) M,B2-g1?1, "88/ LM1)1=1

• muita verbejä

• G: K8?9P(<=) (s. 26 no. 2), a(><?) (s. 28 no. 4), &,*,9<83)

• D: #?4*<N<?) (s. 34), #18<2<=) (s. 36), %#?><?(<=)

• kolmipaikkaiset verbit (2 akkusatiivia, s. 17)

• Patientti tulee syntaktiseksi subjektiksi

• H?H-4&12,? *5) *7>)Q), %(P*J2,? *5) 9)o2Q), "#14*<(1A2,? *5) "(>Z), &(N#*12,? *5) "8ZM<?,)

• jos futuuria käytetään, se on yleensä morfologinen passiivin futuuri

• -(M)Z412,? jne.

• joskus mediumin futuuri: gQ2?o412,?, H?H-G12,?, &,81A2,?

• näillä verbeillä aktiivimerkitys on selvästi yleisempi kuin passiivi

• kun verbillä on passiivinen merkitys, Agentin ilmaiseminen on harvinaisempaa kuin sen jättäminen pois lauseesta

esim.

• t.(5. g4 R%"*"+PA@*5. �<&8-.* &w �.<"3.+0F*+&+ ... ;%$ t"?"Z5.4 ;-5#.5"7&*5& ... g4 3K ;f.*3#.-%&3+"70"*&+ 5&]4 t"?"Z5.4. Y--NA@*5"4 3c 5X -80`&'X, I-&+ .D5M* ;SN?#ZA,-.*, ... 56 %"3/&* 56

t"?",5@N* ;#?>S&*5&. (Hdt. 1,66)

• passiivimerkityksisessä lauseessa syntaktinen subjekti on yleensä keskeisempi kuin Agentti

Mediopassiivin muodot refleksiivisessä käytössä

• suora refleksiivisyys

• joskus vastaa suomen "-utua", "-ytyä"

• Agentti = Patientti

• eräät fyysistä käsittelyä merkitsevät verbit

• peseytyä, voidella itsensä, meikata, niistää jne.


• 1U&; %81N4,*; %G �*1B#<( %97)<*1

• vrt. #(J*1) 2h) ,U*0) %#] M-8,**,) '912<), S#<?*; %81A2<)

• sotilaalliseen toimintaan liittyvät verbit

• varustautua, harjoitella, ryhmittyä jne.

• `. Hh &,*<=H1) "88Z81B., ")*?#,(<*-441)*1

• ,E4M$2<)1? Hh ,U*1j. ... #,(,4&<B,g127)1B.

• refleksiivisyyden ilmaisu verbimuodolla ei ole yhtä tavallista kuin suomessa

• @+#*<? ,f*0) <E. *5) M-8,**,)

• kreikaksi ei voi "heittäytyä" yhdellä sanalla

• vain mediumin aoristin voi varmasti tulkita refleksiiviseksi; muiden muotojen merkitys käy ilmi kontekstista

• voivat siis olla myös passiivimerkityksisiä

• <UH,+2P) a(; p) ... }B>(� M,8-**e 81B$2<)1.

• *0) f?0) ... <f(�) "#?$)*; "#0 9B2),4+1B 8<81B27)1)

• epäsuora refleksiivisyys

• toiminnalla on merkitystä Agentin kannalta; usein Agentti = Hyötyjä

• lauseessa on myös objekti

• #81=, &,] %#?&1N(1B. #,(,4&<B,4-2<)1? H?7\Q4,) %. *5) )Z41)

• "#0 K8B(7P) #1?<A)*,? 4?*+,

• mediopassiivin muoto tarkentaa, kuka "hyötyy"

• jos verbin merkitys jo ilmaisee, että Agentti hyötyy, mediopassiivin muotoja ei käytetä tällä tavalla

• esim. #+)<?), ")1+9<?), #18?1(&<=)

• Hyötyjää voi painottaa refleksiivipronominilla

• 1U& a(, *B(,))+H, >(5 ... #,(,4&<B-g<4M,? 1�M; R,B*X 1�*< *d #$8<?


• perifrastiset rakenteet, joissa #1?<=4M,?

• Agentilla on rooli toiminnassa, johon substantiivi viittaa

• */ ^1A4, *,A*,, S)M, \,4?8<N. *< 279,. H+,?*,) #1?7<*,?

• #$8<21) / <E(Z)Q) #1?<=4M,? "ryhtyä sotaan / tehdä rauha"

• mutta #$8<21) / <E(Z)Q) #1?<=) "saada aikaan rauha / aiheuttaa sota" (toisille)

• kausatiiviverbit

• = subjekti (Agentti) aiheuttaa muutoksen objektin (Patientin) fyysisessä tai henkisessä tilassa

• näiden verbien mediopassiiviset muodot ilmaisevat, että subjektin oma tila muuttuu

• joko itse aiheuttaen tai toisen aiheuttamana

• Rijksbaron: joko pseudorefleksiivinen tai pseudopassiivinen käyttö

• esim. "#,88-**<?) akt. "poistaa", med. "mennä pois"&12+g<?) akt. "kuljettaa", med. "matkustaa"

4*788<?) akt. "lähettää", med. "lähteä, valmistautua"b4*-),? akt. "asettaa", med. "seistä, nousta"

• L1\<=) akt. "pelottaa", med. "pelätä"

%&#8Z**<?) "järkyttää", med. "järkyttyä" %9<+(<?) "herättää", med. "herätä"

• futuuri ja aoristi ovat yleensä morfologisesti passiiveja

• esim.

• %*N9>,)< 4*(,*?/) 2788P) ... #1(<N4<?) `. �(,4+H,)– �,(<=1. %#1(<N<*1 H?/ *C. (Q+&Q.

• %&78<B< ... *1j. m<81#1))Q4+1B. "#,88-G,? %& *C. >o(,.– I 4*$81. ,E4>(J. "9P)?4-2<)1. "#Q88->MQ %. *5) :4+Q)

• 1b Hh m7(4,? &,*,((ZG,)*<. *5) 97LB(,) SM<1) %. *0 *<=>1.– *0 Hh 1c&Q2, 8,\0) 2<=g1) a>M1. &,*<((-9Q


Verbit, joilla on vain aktiivimuotoja

• intransitiivisilla verbeillä ei tavallisesti ole mediopassiivin muotoja

• esim. 9<83), )14<=), )14*<=), #+#*<?), 27)<?), \,+)<?), 9QM<=), tg<?), H,&(N<?)

• monilla näistä on kuitenkin medium-muotoinen futuuri

• ääniverbit: 9<8-412,?, \1Z412,?

• ulos(tuot)taminen: %21A2,? (< %2<=)), *<&1A2,? (*+&*<?))

• tarttuminen, (sisään)ottaminen, omaksuminen: "&1N412,?, 9)o412,?, <c412,?, SH12,?, 8Z}12,?, £2,(*Z412,?

• liikkuminen: \Z412,?, H?oG12,?, #<41A2,?, L<NG12,?

• fyysiset tuntemukset: 9Q(-412,?, M,)1A2,?, #<+412,?

Verbit, joilla on vain mediopassiivin muotoja

• 1. verbit, joilla aoristi on medium-muotoinen

• media tantum

• verbit, joilla s-aoristi, ovat yleensä agentiivisia

• tällä aoristin suffiksilla siis agentiivinen lisämerkitys

• joko intransitiivisia (s88<4M,? "hypätä") tai transitiivisia (,E*?34M,?)

• myös "9P)+g12,?, H7>12,?, <�>12,?, M<J2,?, &*J2,?, 2->12,?, 2?21A2,?, >(J2,?

• joillakin tällaisilla verbeillä voi olla passiivin aoristi ja futuuri, jolloin merkitys on aina passiivinen: esim. ,E*?34M,?

• lisäksi eräitä verbejä, joilla temaattinen aoristi

• eivät kaikki agentiivisia: 9+9)<4M,?, "L?&)<=4M,?, ,E4M-)<4M,?

• 2. verbit, joilla aoristi on passiivimuotoinen

• passiva tantum

• useimmat eivät ole agentiivisia; voivat olla intransitiivisia tai transitiivisia

• a9,4M,?, ,EH<=4M,?, \1N8<4M,?, HN),4M,?, %#+4*,4M,?, S(,4M,?, 1c<4M,?

• mutta myös agentiivisia: H<=4M,? ("pyytää"), "()<=4M,? "kieltää (joku asia)", H?,879<4M,? "keskustella", %)MB2<=4M,? "pohtia", H?,)1<=4M,? "aikoa", %#?2<8<=4M,?, L?81*?2<=4M,? "pyrkiä", #<?(34M,?

• joillakin näistä verbeistä on mediumin aoristi; merkityserot ovat mahdollisia


Verbi: 6. Infinitiivi

Infinitiivin roolit

• tahtominen ja sanominen (infinitiivi objektina ja joskus subjektina)

• halua tai tahtomista ilmaisevat verbit

• "dynaaminen" infinitiivi

• sanomista ja ajattelemista ilmaisevat verbit

• "deklaratiivinen" infinitiivi

• substantivoitu infinitiivi

Halu ja tahtominen (dynaaminen infinitiivi)

• verbejä

• halu, tahto: \1N8<4M,?, (%)M78<?), ,E4>N)<4M,? "karttaa", "),9&-g<?), H<=4M,? "vaatia, pyytää", 4B2\1B8<N<?) "neuvoa", &<8<N<?)

• kyky: HN),4M,?, 2,)M-)<?), H?H-4&<?), a(><4M,? "alkaa"

• adjektiiveja

• ominaisuus: "9,M$., b&,)$., %#?*ZH<?1. "sopiva"

• substantiiveja

• [2<(1. "intohimo", �(, "on aika"

• esim.

(1) "^+\B88,, *+ M78<?.;" – ":#1M,)<=) M78P."

(2) ,E4>N)12,? 1�) f2=) <E#<=) *"8QMC

(3) 41] 1U& �) HB),+2Q) ")*?879<?)

(4) %H71)*1 ,U*1A #,)*] *($#Y "#<8M<=) :MZ)QM<)

(5) I Hh VA(1. %&78<B< *0) a99<81) "#,99788<?) �*? ...

(6) *1j. �ZH1B. �)-9&,4< �) #$8?42, #1?Z4,4M,?

Sanominen ja ajatteleminen (deklaratiivinen infinitiivi)

• verbejä

• 879<?), L3),?, "99788<?), )12+g<?), 69<=4M,?, 1c<4M,?

• "&1N<?), #B)M-)<4M,?


• esim.

(7) SLQ f#; ")72P) "#<)<?>M<]. "#?&74M,? %. �?\NQ)

(8) f#o#*<B1) 9/( 'HQ %#] \,4?87, E7),?

(9) 1_*P �1A) %. lc9B#*1) "#?&74M,? 8791B4?

(10) kG<?) )12+g<?. #,=H, 40) 9,+,. _#1;

• deklaratiivisen infinitiivin vaihtoehtona on klassisessa kreikassa sivulause

• ajattelemista merkitsevien verbien täydennyksenä infinitiivi on paljon yleisempi kuin sivulause

• samoin L-),?-verbin täydennyksenä

• sanomista merkitsevien verbien yhteydessä sivulause on yhtä yleinen kuin infinitiivi

• 879<? H; `. f\(?4*Z. <E2?

Dynaamisen ja deklaratiivisen infinitiivin eroja

• aikasuhde

• dynaamisen verbin yhteydessä infinitiivi viittaa tulevaisuuteen

• riippumatta siitä, onko käytetty aoristin vai preesensin infinitiiviä

• deklaratiivisen verbin yhteydessä infinitiivin aikamuoto tarkentaa tapahtumien aikasuhteen

• aoristi viittaa menneisyyteen (7), (9)

• preesens samanaikaisuuteen (8)

• futuuri tulevaisuuteen (10)

• lauseen (pääpredikaatin) subjekti voi olla sama tai eri kuin infinitiivin subjekti

• samasubjektisuus: edellä esim. (1)-(3), (7)-(8)

• engl. co-referentiality

• jos subjektit eivät ole samat, dynaamisen infinitiivin subjekti ilmaistaan akkusatiivilla, genetiivillä tai datiivilla verbistä riippuen

• ks. edellä esim. (4)-(6)

• infinitiivin subjekti on myös lauseen varsinaisen predikaatin täydennys


• infinitiivin subjektin määritteet voivat vastaavasti taipua samassa sijassa tai olla akkusatiivissa

• )A) 5;) SG<4*?) ... *'/$> 9<)74M,?

• 4B2\1B8<N<? %? @(';+A'%) 2=B.'%# <E. �<8L1j. "),&1?)J4,? *X M<X

• deklaratiivisessa käytössä infinitiivin (eri) subjekti ilmaistaan aina akkusatiivilla

• esim. (9)-(10)

• se ei ole pääpredikaatin täydennys, vaan vain infinitiivin

• rakenteen nimi on accusativus cum infinitivo (AcI)

• esim. #<+M<?): molemmat rakenteet

(11) 1UH7 4L<,. >(Q4*Z(?, L1\<(/ ... S#<?4< %&8?#<=) *5) n88-H,

• dynaaminen: "saada joku tekemään jotakin"

(12) *781. #<+M<? *0) a)H(, *,A*, S><?) 1_*P

• deklaratiivinen: "vakuuttaa joku siitä että jokin ..."

Passiivirakenne

• passiivilauseen muodostaminen

(13) �),9&-4MQ4,) ),B2,>C4,? #(0. F1(2+P),

(14) 1b MN<?) "#0 \,4?871. &<8<B$2<)1?

(15) I :44N(?1. <E. *5) >o(,) %2\,8<=) "99788<*,?

• (13) ja (14) dynaamisia, (15) deklaratiivinen

• ns. nominativus cum infinitivo (NcI) -rakenne

• sanomisverbeillä myös AcI-rakennetta esiintyy:

(16) %. *1A*1) *0) >J(1) 879<*,? "#?&74M,? *0) 4*(,*$)

Persoonaton rakenne

• infinitiivilauseke voi toimia monien persoonattomien verbien "subjektina"

• merkityksiä


• täytyy: H<=, >(Z, ")-9&Q (%4*+)sopii, kuuluu asiaan: #(7#<?, #(14Z&<?on mahdollista, sallittua: #-(<4*?, S4*?, 1�$) *7 %4*+, SG<4*?näyttää, vaikuttaa: H1&<=, L,+)<*,?, S1?&<sattuu (olemaan, että): 4B2\,+)<?, 9+9)<*,?

• lisäksi eksistentiaalilauseissa:

• )$21. %4*+, aG?$) %4*?, H+&,?$) %4*?, <E&$. %4*?

• esim. (InfP alleviivattu)

• %H$&<? ,U*X *"8QMC 879<?)

• 2,&-(?$) %4*? 23881) H?H$),? � 8,2\-)<?)

• itse infinitiivilausekkeen subjekti on tavallisesti akkusatiivissa

• 4B2\,+)<? *5) ")-2)Q4?) <D),? "L; I21+P) &,] "#; ")121+P)

• H<= *0) f?0) *1A ")M(o#1B #188/ #,M<=)

• myös persoonallista rakennetta voidaan käyttää

• tällöin infinitiivilausekkeen subjektista tulee myös koko lauseen subjekti

• #188X 2<?g$)P) S*? HP(<J) /,3#).1 (0") *B9>-)<?)

• � H+&,?$) %4*?) %27 #188X 2<?g$)P) S*? HP(<J) *B9>-)<?)

• /;3(C1 21? "8QM<N<?)

Dynaaminen ja deklaratiivinen infinitiivi: tempukset

• preesensin ja aoristin merkitysero

• vrt. merkitysero imperatiivin kohdalla, s. 69-70

• &<=)1) %&78<B1) "),\-)*, %#] #N(91) "91(<A4,? `. ...... ")<\+\,4,) ,U*0) %#] #N(91) &,] "91(<N<?) %&78<B1)

• �),9&-4MQ4,) ),B2,>C4,? #(0. F1(2+P), ... 1_*P H5

"),9&-g1)*,? ),B2,><=) &,*/ 2741) *0) #1(M2$)

• aoristi ilmaisee (jakamatonta) kokonaisuutta, tekee yleiskatsauksen, preesens ryhtyy toimintaan

• preesens-infinitiivin merkitys vastaa joskus finiittistä imperfektiä

• (1b V(C*<.) £8+4&<4M,? 9/( SL,4,) *X H($2Y• "sanoivat että heitä oltiin jo saamassa kiinni"


• :88; 1_*P >(5 #1?<=), <c 41? H1&<=, SLQ L-),? *0) :9-MP),

• "sanoi Agathonin sanoneen"

• sanomista tarkoittavissa verbeissä joskus imperfekti, vaikka odottaisi aoristia: vrt. B-J §253 n. 1

Dynaaminen infinitiivi: kielteisyys

• dynaamisen infinitiivin kieltopartikkeli on 2Z

• %9� )A) #,(,&<8<N12,+ 41? 25 "L+<4M,? �->Q*1.

• estämistä, torjumista, välttämistä ilmaisevat verbit: 2Z infinitiivin yhteydessä

• %#] �G S*Q "#74>1)*1 25 %#] *5) R&,*7(P) 9C) 4*(,*<A4,? "pidättyivät hyökkäämästä"

• kieltolause, jossa tällainen verbi: 25 1U ...

• :MQ),=1? 1U&7*? ")<\-881)*1 25 1U *0 #3) 2Q>,)Z4,4M,? %#; lE9?)Z*e4?

• "eivät enää viivytelleet kaikenlaista juonittelua" = "alkoivat juonitella"

• HZ21B a(>1)*1. "HN),*, 25 1U &,&$*Q*, %99+)<4M,?

• "on mahdotonta, ettei pahuutta ilmenisi"

• vrt. "on oikein, sopivaa" -ilmaus kieltolauseeksi:

• H+&,?$) %4*? 25 #1?<=) *1A*1

• "on oikein, ettei tee tätä"

• mutta 1U H+&,?$) %4*? 25 1U #1?<=) *1A*1

• "ei ole oikein, ettei tee tätä" – näin sopii tehdä

Deklaratiivinen infinitiivi: kielteisyys

• deklaratiivisen infinitiivin kieltopartikkeli on 1U

• #(0. *,A*, I lEM+1} SLQ 1UHh) MP2-g<?)

• vahva painotus voi aiheuttaa 2Z-partikkelin käytön

• D"'E5)' *0) �?$)B41) "F #o#1*; "2<+)1); S#Q *1N*P) &P2YH?&/ 2QH7); "&1N4,?


• valmiiksi kielteistä merkitsevät verbit toimivat kuten dynaamiset: infinitiiviä edeltää 2Z

• I m(QG-4#Q. %GQ()7<*1 25 "#1&*<=),? ^27(H?)

• "kielsi tappaneensa, kielsi että oli tappanut"

• kun tällaisesta verbistä muodostetaan kieltolause, toimitaan kuten dynaamisessa tapauksessa

• 1�*; ,U*0. %G,()1A2,? 25 1U 9<91)7),? %(P*?&$.

• "en kiellä olleeni, en kiellä ettenkö olisi ollut"

Infinitiivi ja <'-partikkeli

• a)-partikkelia käytetään vain deklaratiivisessa tapauksessa

• f23. ... 62<=. 69Q4-2<)1? £#8J. �) <E#<=) ¢ H1&<= f2=)

• finiittirakenteella: �) <c#1?*<

• �(; 1�) a) 2< 1c<4M< *14-H< S*Q H?,9<)74M,?, <E S#(,**1) */ HQ2$4?,

• H?<9<)$2Q) a), ...

• mutta: "(>5) &8N<?) �) 1UH; s#,G %\1N812Q)

Infinitiivi ja G5%(

• joskus dynaamista infinitiiviä edeltää "ylimääräinen" �4*<:

• >($)Y Hh ")7#<?4< ¡7(G<, G5%( #1?7<?) *,A*,

• "HN),*1) f2=) G5%( m(P*,9$(1B *1AH< 41Lo*<(1) *?), R874M,?

• käyttö siis kuten adverbiaalisissa konsekutiivisissa infinitiivirakenteissa, joihin palataan sivulauseiden yhteydessä

• 4j Hh 4>18-g<?., �4*< M,B2-g<?) %27

Verbejä, jotka voivat toimia sekä dynaamisesti että deklaratiivisesti

• 1. 9?9)o4&<?)

• dynaamisena: "päättää"

• 1b Hh VB2,=1? S9)P4,) 4B2\1B8C. #7(? %. M<0) ")1=4,?


• deklaratiivisena: "tiedostaa"

• S9)P4,) 1b #,(,9<)$2<)1? :(?4*$HQ21) S(9, "#1H7G,4M,? 2<9-8,

• 2. sanomista merkitsevät verbit merkityksessä "määrätä"

• *1N*1?. S8<91) #8<=)

• <D#1) 2QH7), *J) t#?4M<) &?)<=4M,?

• 3. toivominen, lupaaminen ja vannominen tahdonilmaisuina

• 1b Hh :(9<=1? K2$4,)*<. <E(Z)Q) #1?Z4,4M,?

• "vannoivat tekevänsä rauhan"; jos infinitiivin subjekti olisi eri, merkitys olisi "vannoivat, että X oli tehnyt rauhan"

• vrt. esimerkkilausetta s. 81 lopussa

• 4. /;3(C'

• persoonamuodot + datiivi + deklaratiivinen infinitiivi

• "näytän sinusta", "näytän itsestäni"

• <E 2h) �4?- 41? H1&J #,M<=)

• ... %9o 21? H1&J &,*,)17<?) *1A*1

• kun datiivilauseke puuttuu: "näyttää"

• 2,M1A4, Hh *0 #1?QMh) %& *1A ")H(0. 1�*< ")7\P4< ... 1�*< SH1G< 2,M<=)

• persoonamuodot + deklaratiivinen AcI (tai pelkkä infinitiivi): "ajatella, luulla"

• 1U 9-( 4< H1&7P #<+M<4M,+ 21? 8791)*?

• ... *5) %9� *-8,.

1U& a) #1*; %. *141A*1) ,E&+,. #<4<=) SH1G,

• persoonattomat muodot + datiivi + dynaaminen infinitiivi: "päätettiin"

• )A) 21? H1&7<? H?,\-)*,. #(1<8M<=)

• SH1G; :>,?1=. #,=H, 45) m18BG7)Q) 4L-G,?


Substantivoitu infinitiivi

• artikkelin avulla infinitiivistä tulee substantiivi

• silloin se voi toimia millaisessa syntaktisessa roolissa tahansa

• kuten "toimintasubstantiivit": 6 2->Q – *0 2-><4M,?

• infinitiivi säilyttää toisaalta verbiluonteensa paremmin kuin muut verbeistä johdetut substantiivit, mikä näkyy esim. objektin sijassa

• *0 "#1H?H$),? */. %#?4*$8,.

• 6 *J) %#?4*18J) "#$H14?.

• myös aikamuoto ja pääluokka käyvät ilmi

• subjektina tai subjektin appositiona, nominatiivissa

• 1U& a(, *0 >,+(<?) %4*]) <� #(-**<?)

• *0 8,\<=) #188-&?. *X *$82,) 2$)1) #,(,4>127)Y %97)<*1, | *0 Hh 8,\$)*, &,*7><?) | 1U&7*? *1A*1 a)<B 4PL(14N)Q. 9+9)<*,?

• 6 <U<(9,4+, 6 %. ^,2+1B., | *0 H?; 623. m<81#1))Q4+1B. ,U*1=. 25 \1QMC4,? |, #,(74><) f2=) ^,2+P) &$8,4?)

• kieltopartikkeli siis 2Z

• objektina tai muista syistä akkusatiivissa

• ,U*0 *0 "#1M)�4&<?) 1UH<]. L1\<=*,?

• 1U& "#<4>$2Q) | *0 25 1U& %#] *1A*1 %8M<=) |

• H?/ | *0 4*7(9<?) #$4?) | &,] GB)M-)1?2; a)

• b&,)1] | *0 %. *5) 9C) 62J) %2\-88<?) | <E4+)

• genetiivissä

• a(G,)*<. *1A H?,\,+)<?): genetiiviobjekti

• #(0. *5) #$8?) #(14\,8$)*<. %. %8#+H, 2h) p8M1) *1A R8<=): kuuluvuuden genetiivi

• *+ 1�) %4*?) | *1A *1=. L+81?. "(Z9<?) | &-88?1): vertailun genetiivi

• #(1<=#1) *,A*, | *1A 25 8N<?) i)<&, */. 4#1)H-. |: postpositio (adverbi-adpositio), joka vaatii genetiiviä


• joskus finaalinen merkitys (erityisesti Thukydideellä)

• #<(?<4*,N(P4,) ,U*1j. *1=. H7)H(<4?) s S&1},), | *1A 2QH7), %#<G?7),? |

• datiivissa

• ... [), "#?4*J4? | *X %2h *<*?2C4M,? f#0 H,?2$)P) |

• datiiviobjekti (AcI-rakenne)

• p) 6 \,4?87P. "(>5 | *X H?<4#-4M,? */. HB)-2<?. | "4M<)Z.

• I Hh ¤?&+,. I(J) *1j. 4*(,*?o*,. | *X #18j *,=. ),B4] &(,*B)MC),? | "MB21A)*,. ...

• instrumentaalisia

Infinitiivin muita käyttöjä

• käyttö päämäärän ilmaisemiseen

• infinitiivi(lauseke) toimii adverbiaalina

• *1=. lE9?)Z*,?. 1b �,&<H,?2$)?1? SH14,) B(7,) 1E&<=)

• *,N*Q) *5) >o(,) %#7*(<}< H?,(#-4,? *1=. ¥88Q4?)

• vrt. finaalista substantivoitua infinitiiviä yllä

• *0 k2?4B *1A 4*(,*<N2,*1. &,*78?#< LB8-**<?) *0 4*(,*$#<H1)

• koinéssa käyttö laajenee; korvaa futuurin partisiippia

• käytetään artikkelilla (substantivoituna) tai ilman

• 1U& p8M1) &,874,? H?&,+1B. "88/ £2,(*P81j.

• %GC8M<) I 4#<+(P) *1A 4#<+(<?)

• vrt. seurausta ilmaiseva infinitiivi koinéssa:

• S><? #+4*?) *1A 4PMC),?

• "niin että hän pelastuu"


• infinitiivi finiittiverbin korvaajana kerronnassa

• infinitivus obliquus; deklaratiivinen infinitiivi

• jakson alussa sanomisverbi kuten SLQ

• r1?,A*’ a**, 4L3. H+I H?,8<>M7)*,. E7),?. r0) 1�) ^P&(-*Q R,B*X #P.

#(147>1)*, *0) )1A) &,*/ *5) IH0) #1(<N<4M,? f#18<?#$2<)1), &,] #<(?27)1)*1. 1� &<8<N<?) #(1¦7),? <E. *0 #($4M<). �#<?H5 Hh 9<)74M,? %#] *d

1E&+W *d :9-MP)1., ")<Y927)Q) &,*,8,2\-)<?) *5) MN(,), &,+ *? H+I ,U*$M? 9<81=1) #,M<=). 1� 2h) 9/( <UMj. #,=H- *?), *J) S)H1M<) "#,)*Z4,)*, a9<?)

1� &,*7&<?)*1 1b a881?, &,] &,*,8,2\-)<?) 'HQ 27881)*,. H<?#)<=)· <UMj. H’ 1�)

`. EH<=) *0) :9-MP),, §, L-),?, :(?4*$HQ2<, <E. &,80) k&<?. �#P.

4B)H<?#)Z4e.· ... (Platon, Pidot 174d-e)

• kiteytyneitä fraaseja

• B-J: "absoluuttinen infinitiivi"

• `. (S#1.) <E#<=) "melkein, lähes"

• `. £#8J., 4B)<8$)*?, 4B)*$2P. <E#<=) "sanalla sanoen, lyhyesti sanoen"

• `. %#] #3), *0 4N2#,) <E#<=)"yleisesti sanottuna"

• R&J) <D),? "vapaaehtoisesti"

• esim. R&$)*<. <D),? 1U> £8o41)*,?

• (`.) %21] H1&<=)

• K8+91B, 2?&(1A H<=)

• 2?&(1A H<=) *(+, *-8,)*,


Verbi: 7. Partisiippi

Partisiipin roolit

• partisiippi voi toimia

• predikaatin täydennyksenä

• pakollisena lauseenjäsenenä (argumenttina)

• predikaatin määritteenä

• vapaaehtoisena lauseenjäsenenä (satelliittina), joko lauseen syntaksin osana tai irrallaan (absoluuttinen genetiivi)

• samat semanttiset roolit mahdollisia kuin sivulauseilla

• substantiivin attribuuttina tai appositiona

• partisiipin voi myös substantivoida

• liittomuotojen (perifrastisten rakenteiden) muodostajana

• kieltopartikkeli on tavallisesti 1U

Partisiipin tempukset

• partisiipin tempus ilmaisee aikasuhdetta predikaattiin nähden

• aoristi aikaisempaa tapahtumista

• preesens samanaikaisuutta

• futuuri myöhempää tapahtumista

• partisiipin perfekti ilmaisee, että partisiipin kuvaama tila on samanaikainen kuin vallitseva asiaintila

Partisiippi täydennyksenä

• partisiippi voi toimia täydennyksenä verbeille, jotka ilmaisevat

• tietämistä ja havaitsemista

• tunteita

• sietämistä, kestämistä

• asiaintilan alkamista, jatkamista ja loppumista

• samoilla verbeillä voi esiintyä myös infinitiivi- tai sivulausetäydennyksiä


• Huom. kun ilmaus on samasubjektinen, partisiippi on nominatiivissa

• 1DH, M)Q*0. O) "tiedän olevani kuolevainen"

• = 1DH, %2,B*0) M)Q*0) t)*,

• S>,?(< #,(1A4, "hän iloitsi, koska oli läsnä"

• 1. havaitseminen ja tietäminen

• verbejä: I(3), "&1N<?), #B)M-)<4M,?, 2,)M-)<?), ,E4M-)<4M,?, H<?&)N),?, <f(+4&<?), L,+)<4M,?, HC81. <D),?, 2<2)C4M,?, (4B))<EH7),?, %#+4*,4M,?, 9?9)o4&<?), &,*,)1<=)

• eräät sanomisverbit, kuten "99788<?)

• partisiippi voidaan tietyissä tapauksissa tulkita myös määritteeksi

• kun ilmaus merkitsee tietämistä, tiedostamista, tiedon saamista tms., partisiippi toimii pakollisena lauseenjäsenenä (täydennyksenä)

• kun on kyse muusta havaitsemisesta, partisiippi voidaan tulkita täyden-nykseksi, joskus myös määritteeksi (vapaaehtoiseksi lauseenjäseneksi)

• tiedon saaminen, tajuaminen, kuuleminen

• (0/8'#), 2-,5%#5B#)

• *0) �CH1) c42<) %#] *5) m<81#$))Q41) %8M$)*,

• "tiedämme tulleen"

• Huom. näiden verbien merkitys, kun täydennys infinitiivi: "osata"

• `. L,)7) 9< *1�#1. ¨H' %#+4*,41

• "tiedä että tarina ilmeni (= kerrottiin) näin"; ylimääräinen `.

• J)J'K53()': m<(?&8C. S9)P *5) %4\185) %4127)Q)

• 1b H' `. S9)P4,) %GQ#,*Q27)1? ...

• "ymmärsi, tajusi olevan tulossa", "ymmärsivät tulleensa petetyiksi"

• Huom. vrt. verbin merkitykset, kun täydennys infinitiivi, s. 82-83

• muita verbejä

• &,*<)$Q4,) 1U #1881j. *1j. Q\,+1B. t)*,.

• #B)M-)12,? 1_*P *1A*1 9<)$2<)1)


• %#<?H5 "HN),*1? I(J2<) t)*<. #<(?97)<4M,?

• ilmoittaminen

• HC81) %#1?Z4,*< 2$)1? 1U 2QH+4,)*<.

• �997881)*1 ,b )C<. *5) #<(?1?&+H, ,U*J) #1(M1A4,?

• asiaintilan välittyminen, muistaminen

• L,+)1)*,? Hh ,E<] *1A*1) "<+H1)*<.

• 272)Q2,? &,] *1A*$ 41B 8791)*1.

• pelkkä aistihavainto

• <DH1) ,U*1j. #<8-g1)*,.

• "&1N<?): huomaa sijamuotojen merkitysero

• '&1B4< VA(1) %) V?8?&+W t)*,

• "sai tietää Kyyroksen olevan", "sai tietää että Kyyros oli"

• '&1B4, ,U*1A &,] #<(] L+8P) H?,8<9127)1B

• "kuulin hänen puhuvan", "kuulin kun hän puhui" (mutta ei: "kuulin että hän puhui"! – näin voisi kääntää vain jos olisi '&1B4, ,U*L' H?,8<9$2<);')

• infinitiivitäydennys: asia esitetään kuultuna, ei varmana

• "&1NP Hh &,] a88, #188/ SM)Q *1?,A*, <D),? "olen kuullut olevan"

• 2. tunteita merkitsevät verbit:

• >,+(<?), kH<4M,? "iloita", ,E4>N)<4M,? "hävetä", 2<*,278<4M,? "huolehtia, katua"

• >,+(1B4?) %G<*,g127)1?. *1=. 1E127)1?. <D),? 41L1=.

• *1A*1 2h) 1U& ,E4>N)12,? 879P)

• 2<*<2781)*1 */. 4#1)H/. 1U H<G-2<)1?

• 3. kestämistä, väsymistä, sietämistä tms. ilmaisevat verbit

• %9� "#<+(Q&, 4B4&<B,g$2<)1. &,] \,H+gP)

• *1j. GB22->1B. 1U #<(?1}$2<M, "H?&1B27)1B.


• 4. toiminnan vaiheita ilmaisevat verbit: alkamista, jatkumista tai loppumista

• käytetään preesensin partisiippia

• a(G12,? "#0 *C. E,*(?&C. 879P)

• 1U 9/( ")+<? %#?�) I �,(<=1.

• 4N )B) *1A*1) *0) a)H(, #,A41) *,A*, #1?<A)*,

• olemisen, menemisen tavan ilmaiseminen

• 8,)M-)<?) "jäädä huomaamatta", *B9>-)<?), 1c><4M,? "mennä pois", LM-)<?) "olla ennen jotakuta"

• lauseet samasubjektisia

• \1B81+2Q) �) 8,M<=) ,U*0) "#<8Mo)

• S*B>1) %) *d "91(� I#8=*,? &,M<NH1)*<.

• ©><*1 "#<8,N)P)

• SLMQ4,) 1b ^&NM,? *1j. m7(4,. %#] *5) 97LB(,) "#?&$2<)1?

• ab urbe condita –tyyppi kuten latinassa

• 6 :4*B-9<1. 69<21)+Q &,*,?(<M<=4, &,] */ *J) m<(47P) #(Z92,*, ,UG,)$2<), #7)M<1. V(1=41) ")7#,B4<

• monissa kielissä vastineena verbaalisubstantiivi (suom. usein -minen)

Partisiippi määritteenä

• määritteinä partisiipeilla voi olla samanlaisia rooleja lauseessa kuin sivulauseilla (tai yleensä adverbiaaleilla)

• aikasuhde

• syy

• ehto

• konsessiivisuus

• tapa

• päämäärä


• partisiippi voi toimia 1) lauseen syntaktisena osana

• esim. 8eg$2<)1? gJ4?

• tai 2) erillään

• absoluuttinen genetiivi ja absoluuttinen akkusatiivi, joka on harvinaisempi

• M<J) M<8$)*P) �) H' "8QM<N4,?2' %9o

• aikasuhde (temporaalinen käyttö), "kun"

• %#,?-)?g1) s2, #871)*<.

• )A) 2h) H<?#)<=*< #,(' 62=)• H<?#)Z4,)*<. Hh "#<8,N)<*< �#1? f2=) MB2$.

• HB),*P*7(,. Hh 9?9)127)Q. *C. n88-H1. */ #188/ *B(,))+H<.

&,M+4*,)*1

• :(#-9X %#?$)*? 4j) *X 4*(,*X "2,>Q*] 4L7,. ,U*1j. #,(7H14,)

• "&1N4,. Hh *,A*, I :4*B-9Q. �ZH1B. �#8?4< #-)*,.

• tässä myös kausaalista sävyä

• syyn ilmaisu; "koska", objektiivisena

• 1UH' S*? %gZ*Q4,) *0 #(14o*<(P %&2,M<=), %4*<(Q27)1? *1A 69<2$)1.

• &,] *J)H< f2<=. ,c*?1?, %-4,)*<. ,U*1j. *5) #$8?) &(,*A),?

• f#<H7G,)*1 *5) *?2P(+,), )12+g1)*<. R,B*J) <D),? *5) "#1?&+,), s2, Hh &,] 2+4<? *J) V<(&B(,+P)

• persoonattomat verbit: absoluuttinen akkusatiivi

• *+ H5 f23. %G0) "#1874,? 1U& %#] *1A*1 '8M12<);

• syyn ilmaisu subjektiivisemmin 91-konjunktiolla

• "koska muka", "luullen että", "ajatellen että" tms.

• ,U*1] %)*,AM' S2<)1) `. *0 a&(1) &,*7>1)*<.• 1b H' 1U &,*<=>1), "88- ...


• 4B2L1(5) %#1?<A)*1 *1j. 8$91B. `. &,&$) *? #<?4127)Q. #(0. \,4?871.

• )A) H7, `. 1_*P %>$)*P), 4*(,*?5) %&#72#<*<

• myös M%(:

• VA(1. Hh "#1(+e4? %)<+><*1 s*< >($)1B %99?)127)1B 4B>)1A

• vrt. �4#<(: "ikään kuin" (ei totta)

• %#?H<?&)j. *5) <UZM<?,) *1A */ #81=, ,E*<=) &<8<N1)*1., �4#<( #-8?) *0) 4*$81) VN(1B #1?1B27)1B

• ehtolauseen vastine: "jos"

• kieltopartikkeli 2Z

• 9<)Z4<*,? Hh f2=) #<?M127)1?. &,85 6 GB)*B>+,

• = <E #<+4<4M<, neutraali tilanne, tai %/) #<+MQ4M<, hyvin mahdollisena pidetty tilanne

• ª )A) f2<=. 25 #<?M$2<)1? 62=) #-M1?*< a)

• = <E 25 #<+M1?4M<, kyllä mahdollinen, mutta ei kovin todennäköinen

• konsessiivisen sivulauseen kaltaisena, "vaikka"

• *1A*1) #(1MB2<$2<)1? R8<=) 1U HB)-2<M,

• *0 #8CM1. a2<*(1) I(J)*<., �2P. %*182Z4,*< E7),? <E. ,U*1j.

• *0) �H(Q4*1) &,*1?&*+(<?, &,+#<( %�) %) &,&X *141N*Y

• tapa: suom. "tekemällä" tms.

• 8eg$2<)1? gJ4?

• 9(-22,*, 9(-L1B4? ¥88Q)<. "#0 *J) "(?4*<(J) %#] */ H<G?/ L7(1)*<. *5) ><=(,

• myös aoristi mahdollinen

• "#o8<47) 2' <E#1A4, 4B2L1(/. %2-.


• päämäärän ilmaiseminen

• lähinnä futuurin partisiippi

• verbit, jotka ilmaisevat lähettämistä tai menemistä

• &Z(B&, #(1N#<2},) ,U*1=. "#<(1A)*, 25 #8<=)

• `.-konjunktio voi toimia kuten syytä ilmaisevien partisiippien yhteydessä

• #,(<4&<B-g1)*1 `. #18<2Z41)*<.

• yleisesti olosuhteiden ilmaiseminen

• suom. käännös esim. relatiivilauseella, toisella päälauseella, infinitiivillä tai partisiipilla (suomen muotojen nimet s. 96)

• #72},)*<. <E. �<8L1j. *0) M<0) %(P*J4?)

• S(>1)*,? gQ*1A)*<. *0) �Q41A)

• *1j. L<N91)*,. %&78<B< 4B4*(,*<N<4M,? f#?4>)1N2<)1. ,U*1=. #-8?) &,*-G<?) 1c&,H<

• ")7\Q %#] */ t(Q 1UH<)0. &P8N1)*1.

• *+ H<H?$*<. 4L$H(, 1_*P. %#<+9<4M<;

• #18j) >($)1) H?,8<>M7)*<. "88Z81?. "#C8M1)

• tässä rajanveto temporaaliseen tulkintaan vaikeaa

• tapauksia, joissa partisiippi tavallinen kreikassa, mutta käännöksessä muu ratkaisu parempi

• HN()'

• r?44,L7()Q. #1(<N<*,? b##7,. S>P) `. #<)*,&14+1B. "mukanaan"

• %G<8,N)<? *0) «UL(-*Q) %) H<G+W S>P) "oikealla puolellaan"

• L8B,(<=. S>P) "puhut aina höpöjä"

• 1_*P. %>$)*P) "näin ollen" tms.

• aloittaa, lopettaa > "aluksi", "lopuksi"

• �#<( "(>$2<)1. S8<91)

• *<8<B*J) %#] *1j. ><?(1*7>),. �,


• muita verbejä

• VA(1. #,(,99788<? V8<-(>Y 8,\$)*? k&<?) �41) p) #,(' ,U*X 4*(-*<B2,

• &8,+P) *,A*, #1?Z4<?.

• #3. <EH�. L,)<=*,? �#1? >(5 %8M$)*, 8,\<=) i&,4*,

Partisiippi attribuuttina ja appositiona

• partisiippi voi toimia pelkän substantiivin määritteenä (attribuuttina)

• vrt. adjektiivin sijoitus artikkelia käyttäen

• *0 >(Q4*Z(?1) *0 *X :8B-**e 9<)$2<)1)

• *d %#?9?9)127)e 627(W

• partisiipin voi substantivoida

• 1b #,(/ *5) M-8,**,) 1E&1A)*<., *0 H71)

• huom. aikamuotojen käyttö seuraavassa

• &,*/ *0) 9?)$2<)1) 4L+4? &,] "#19?)$2<)1) #1?<A4? *1?-H<• *0) 2h) 9<)$2<)1) K81LN(1)*,?, *0) H' "#19<)$2<)1) #,+g1)*7. *< &,] 6H$2<)1? 9d &(N#*1B4?

• 9+9)<4M,? tässä = syntyä, "#19+9)<4M,? = kuolla

• kieltopartikkeli (ainakin Platonilla)

• *0) 25 <EH$*, "kukaan, joka ei tiedä"

• *X 1U& <EH$*? "hän, joka ei tiedä"

• myös appositiona partisiippi toimii substantiivin määritteenä (kuten digressiivinen relatiivilause)

• eikä siis toiminnan, jota predikaatti kuvaa

• I(J / r7&2Q44,), 1c&*Y *XH< 4B9&<&(,27)Q)

• 2<*/ *,A*, VA(1. %G<8,N)<? %#] *0) ¬-81) #1*,2$), t)*, *0 <�(1. #87M(1B

• vrt. relatiivilausetta: %G<8,N)<? %#] *0) -(1) #1*,2$), 1� p) *0 <�(1. *(+, #87M(, (= ª p) *0 <�(1. *(?J) #87M(P))


• monitulkintaisuus: määrittää joko substantiivia tai predikaattia

• m($G<)1) Hh *0) �1?o*?1) G7)1) t)*, %&78<B4< #,(,97)<4M,?

Partisiippi liittomuodoissa

• vaikka kreikassa hyvin paljon monolektisiä verbimuotoja, myös liittomuotoja esiintyy

• tärkeimmät muodostetaan <D),?- tai S><?)-verbillä + partisiipilla

• merkitys käytännössä sama kuin monolektisillä verbimuodoilla

• futuuri 2788<?)-verbin avulla: ks. s. 65

• (O'#) + partisiippi

• partisiipin preesens

• painottaa toiminnan sijasta tilaa

• */ H' t(9?' %4*] *+)' EH7,) S>1)*- 41?;

• joskus useampia tulkintamahdollisuuksia

• H<?)J. "MB2J 25 \87#P) I 2-)*?. �

• merkitys: "näkee (totuuden)" vai "ei ole sokea"?

• esimerkki, jossa ei ole kyse liittomuodosta:

p) Hh #<(] �,(<=1) ")5( lE9N#*?1. LP)7P) 279?4*1) ")M(o#P) "Dareioksen luona oli kaikkein kovaäänisin ihminen"

• partisiipin aoristi

• 1�*< 9/( M(,4j.

1�*' 1�) #(1H<+4,. <E2+ *X 9h )A) 8$9Y

• partisiipin perfekti

• muoto tavallisesti passiivin partisiippi

• �(?1? Hh *$G1?4? %4&<B,427)1? p4,) �QH?&1=4?

• = %4&<B-H,*1, pluskvamperfekti

• &8,+P) IM1N)<>' <�. HB1=) S41?M' s2,#,*($. *' %&<+)Q. *' �(L,)?427)1. \+1)

• optatiivilla ei omaa morfologiaa passiivin perfektissä

• aktiivi (harvinainen): %. Hh *5) ^Q4*0) *,N*Q) 4B)C8M1) ... &,] H5 &,] �E$\,g1., ª. */ %& *J) 9<LB(7P) �#8, %)M,A*, p) &<&12?&o.

• HN()' + partisiippi

• klassisessa kreikassa lähinnä aoristin partisiippi (ns. 4>C2, :**?&$))


• *0) 8$91) H7 41B #-8,? M,B2-4,. S>P, �4Y &,88+P *1A #(1*7(1B "#Q(9-4P

• )B&*0. 9/( 623. *C4H< #(391. a4&1#1)S><? #<(-),., <c#<( <c(9,4*,? *-H<

• myös aktiivin perfektin partisiippia esiintyy, mutta passiivin partisiippia ei klassisena aikana S><?)-verbin kanssa

• tämä yleistyy koinéssa

• �4*?. Hh \1N8<*,? *0) #<(] #8ZM1B. 8$91) "&(?\J.

"),87G,4M,?, \?\8+1) S><? 9<9(,227)1) fL’ 62J) �) �81) ... (Galenos)

Liite: suomen infinitiivit ja partisiipit

(lähde: ISK)


Verbi: 8. Sivulauseet

• (1) sivulauseet, jotka toimivat predikaatin täydennyksenä

• päälauseen verbi ilmaisee (1) sanomista tai havaitsemista, (2) kysymistä, (3) pelkäämistä, (4) huolehtimista

• (2) sivulauseet, jotka toimivat predikaatin määritteenä

• ilmaisevat päämäärää (finaaliset), konsekutiivisuutta, ehtoa, konsessiivisuutta, aikasuhdetta (temporaaliset), syytä (kausaaliset)

• (3) relatiivilauseet

• määrittävät substantiivilauseketta, kuten attribuutit ja appositiot

1. Sivulause täydennyksenä

• aistihavainto, tunteminen, sanominen ja ajatteleminen

• tiedusteleminen (epäsuorat kysymyslauseet)

• pelkääminen

• huolehtiminen

1 A. Aistihavainto, sanominen, ajatteleminen

• konjunktiot: �*? "että" ja `. "että, kuinka"

• kieltopartikkeli 1U

• aistihavainto, tunteet:

• verbejä I(3), <EH7),? yms., M,B2-g<?), >,+(<?) jne.

• <� H' c4*<, �*? #8<=4*1) H?,L7(<? LZ2Q &,] 4B&1L,)*+,

• I(J)*<. �*? 2$)1. %L($)<? 1�, H<= *0) a(>1)*,

• %) #188d "#1(+W p4,) 1b ¥88Q)<., %))11N2<)1? �*? %#] *,=.

\,4?87P. MN(,?. p4,)

• sanominen ja ajatteleminen

• verbejä 879<?), "99788<?), "#1&(+)<4M,?, HQ81A)

• vrt. edellä s. 77-78 (infinitiivi) ja 89 (partisiippi)

• aikamuodot samoja kuin suorassa esityksessä

• aikamuodosta käy ilmi ajallinen suhde päälauseeseen


• samanaikaisuus suhteessa päälauseeseen

• (1) 879<? H' `. f\(?4*Z. <E2?

• suora puhe: "f\(?4*5. <D" tai "f\(?4*Z. %4*?"

• (2) *?)h. <D#1) �*? )C<. %&<=),? %#?#871B4?

• "että laivat olivat purjehtimassa heitä kohti" – kreikka ei siis vaihda tempusta tässä

• (3) �9978MQ ,U*X (= *X m<(?&8<=) �*? �79,(, "L74*Q&< &,] m<81#1))Z4?1? 27881B4? %4\,8<=) %. *5) :**?&5) &,] 1b L(1B(1] :MQ),+P) H?<LM,(27)1? <E4]) f#0 �<9,(7P)

• perfektin "tila"-merkitys käy hyvin ilmi

• aikaisemmuus suhteessa päälauseeseen

• (4) "&1N4,. Hh ¡<)1LJ) S8<9<) �*? K(MJ. ®*?J)*1

• (5) 1�#1*< %(<= 1UH<]. `. %9� *5) *J) \,(\-(P) L?8+,) <b8$2Q)

• myöhäisemmyys suhteessa päälauseeseen

• (6) "#<&(+),*1 �*? #<?M127)1?. ,U*1=. 1U 2<*,2<8Z4<?

• sivulauseen optatiivi (optativus obliquus)

• kun päälauseessa on menneen ajan verbimuoto, on indikatiivin sijasta tavallista käyttää sivulauseessa optatiivia

• optatiivin tempus seuraa alkuperäistä tempusta; vrt. suomen konditionaalin käyttöä

• (7) "#<&(?)-2Q) ,U*X �*? 4&<NQ 1U 8-\1?2?

• (8) f#<?#�) �*? ,U*0. *"&<= #(-G1?, ©><*1

• (9) &,+ 2?) #BM$2<)1? `. <cQ �?8*?-H<P #,=. ")Z9,91) #,(/ \,4?87,

• (10) %87>MQ `. 1b m<81#1))Z4?1? L-(2,&, %4\<\8Z&1?<) %. */ L(7,*,

• preesensin optatiivin voisi sivulauseessa tulkita joko preesensin tai imperfektin vastineeksi

• siksi on tavallisempaa, että sivulauseessa käytetään imperfektiä, kun suorassa puheessakin on imperfekti

• vrt. lausetta (4) edellä, jossa myös ,E*?1=)*1 olisi mahdollinen


• optatiivin käyttö tuo usein lisämerkityksen: tilanne esitetään kertojan näkökulmasta

• pikemmin kuin sen henkilön näkökulmasta, joka sanoi tai kuuli siteeratun asian

• edellä esimerkissä (3) Perikleen näkökulma painottuu, kun käytetään indikatiivia

• molempia moduksia on mahdollista käyttää saman päälauseen sivulauseissa

• (11) 1�*1? S8<91) �*? VA(1. 2h) *7M)Q&<), :(?,=1. Hh #<L<B9�. %) *X 4*,M2X <cQ

• merkityksen sävyero: kertojien (1�*1?) kannalta keskeisempää, että Kyyros kuollut, kuin että Ariaios paennut

• sivulauseen optatiivia esiintyy myös aistihavainto- ja tunneverbien yhteydessä

• (12) �#?4*-2Q) �*? 1U #<(] *J) 2<?(,&+P) I 8$91. S41?*1

• (13) k4MQ �*? iG1? *0) 4B9&1(B\,)*?J)*,

• mutta &,8J. �#+4*,)*1, �*? 1U> 1�1+ *' S41)*,? #<(?97)<4M,?

• kun epäsuora esitys sisältää pää- ja sivulauseita, optatiivi voi korvata muita moduksia

• (14) �H<? 9/( �*?, <E 2->Q. #1*h H<Z41?, %& *1N*P) ,U*X #,(,4*-*,. 8Q#*71) <cQ

• suorassa esityksessä olisi H<Z4<? ja %4*+)

• (15) <D#<) I ^-*B(1. �*? 1E2oG1?*1, <E 25 4?P#Z4<?<)

• suora esitys: 1E2oGe (med. fut. ind.) %/) 25 4?P#Z4e. (med. aor. konj.)

• tavallisia vastaavuuksia sanomista tai havaitsemista merkitsevissä lauseissa:

sivulause päälause

prees. optat.prees. ind.

prees. konj. + a)

aor. optat. aor. konj. + a)

fut. optat. fut. ind.

imperfekti imperfekti

aor. ind. aor. ind.


1 B. Epäsuorat kysymyslauseet

• kysymyslauseet voi jakaa (s. 58)

• kyllä/ei -kysymyksiin

• voivat kreikassa alkaa esim. partikkelilla p, �(,, 2J), 1U, 2Z

• tarkentaviin kysymyksiin

• alussa interrogatiivipronomini tai -adverbi (*+., #1=1., #1A, #J. ...)

• suorissa kysymyslauseissa voi kreikassa käyttää

• indikatiivia, konjunktiivia (s. 67) tai optatiivia (s. 68); taulukko s. 59

• sama pätee epäsuoriin kysymyslauseisiin

• sivulauseen optatiivi on kuitenkin tavallinen, kun päälauseessa on menneen ajan tempus

• kysymyssanoja

• kyllä/ei -kysymyksissä <E ("-ko")

• kun esitetään vaihtoehtoja, #$*<(1) ... ' ...; <E ... ' ...; <E(*<) ... <c*< ...

• tarkentavissa kysymyksissä:

• interrogatiivipronominit tai -adverbit tai

• indefiniittipronominit ja -adverbit (�4*?., �#1?1., �#P. ...)

• esim. (indikatiivi –!konjunktiivi – optatiivi)

• (16) 4B2\1B8<B$2<M- 41? *+ >(5 #1?<=)

• (17) %(P*� #J. 2< M-#*e

• (18) �#P. Hh *,A*, 97)1?*' �) 1U HN),2,? 9)J),?

• esim. (päälauseessa mennyt aika)

• (19) �H<? Hh 1UH<]. �#1? 4*(,*<N1B4?)

• (20) %>(Q4*Q(?-g1)*1 1b m<8,491] <E ")78P)*,? */ 1U)$2,*, */ "#0 *J) \,(\-(P) k&1)*,

• (21) %>(Q4*Q(?-g<*1 <E %&\-81? *0) �H(Q4*1)

• (22) 6 2Z*Q( H?Q(o*, *0) VA(1) #$*<(1) \1N81?*1 27)<?) �

"#?7),?


• tavallisia vastaavuuksia epäsuorissa kysymyslauseissa

sivulause päälause

prees. optat.prees. ind.

prees. konj.

aor. optat. aor. konj.

imperfekti imperfekti

aor. ind. aor. ind.

prees. / aor. konj. prees. / aor. konj.

1 C. Pelkääminen

• sivulause alkaa 2Z-konjunktiolla

• suom. käännös kuitenkin tavallisesti "että" (jos ei kieltolause)

• verbejä: L1\<=4M,?, H<H1?&7),?, LB8-**<4M,?, &+)HB)$. / H<?)$) %4*?)

• modukset sivulauseessa:

• jos päälauseessa on nykyajan tempus, käytetään sivulauseessa yleensä konjunktiivia

• (23) H7H1?&, 25 %#?8,Mo2<M, *C. 1c&,H< IH1A

• (24) ,U*0 *1A*1 L1\1A2,?, 25 H?/ *5) "#<?(+,) 1U HB)QMJ HQ8J4,? #<(+ *J) #(,92-*P) f2=)

• jos päälauseessa on menneen ajan tempus, sivulauseessa esiintyy sekä konjunktiivia (25) että optatiivia (26)

• (25) %L1\<=*1 9/( 25 1b �,&<H,?2$)?1? 4L3. 1U&7*? "LJ4?)

• (26) %L1\<=*1 25 1U HN),?*1 %G<8M<=)

• tätä rakennetta voidaan käyttää myös ilman päälausetta

• (27) 25 "9(1?&$*<(1) � *0 "8QMh. <E#<=)

• "Ettei vain totuuden kertominen olisi julmaa. (= ehkä on)"


1 D. Huolehtiminen

• konjunktio �#P. (2Z)

• verbejä: mm. %#?2<8<=4M,?, L(1)*+g<?), 4&1#<=), 4#<NH<?)

• sivulauseessa esiintyy futuurin indikatiivia tai prees. konjunktiivia

• jos päälauseessa menneen ajan tempus, myös sivulauseen optatiivi

• (28) *1A*1 H<= #,(,4&<B-4,4M,? �#P. `. &(-*?4*, 2,>1N2<M,

• (29) %#?2<8Z*<1) �#P. *(7LP)*,? 1b [##1?

• (30) %4&1#1N2Q) �#P. ,U*0. "#18BMZ412,? *C. %99NQ.

• (31) %#<2<8<=*1 �#P. 2Z*< a4?*1? 2Z*< a#1*1? S41?)*1

• 53;-(C'-verbi kaksimerkityksinen: "pohtia" / "huolehtia, että" –> monitulkintaisuus mahdollista

• (32) H<= 4&1#<=) �#P. "#,88,9Q4$2<M,

• "täytyy pohtia, miten" – "täytyy huolehtia, että"

• P$Q'-verbi merkityksessä "huolehtia"

• positiivinen: �#P.

• (33) �(, H’ �#P. �MZ412<) *1N4H< *1j. %G a4*<P.!k&1)*,.

• negatiivinen: pelkkä 2Z

• (34) �(, 25 %G f4*7(Q. 4<PB*0) %) ,E*+e 4>d.


2. Sivulauseet määritteenä

• finaaliset "jotta"

• konsekutiiviset "niin että"

• ehtolauseet "jos"

• konsessiiviset "vaikka"

• temporaaliset "kun, kunnes, sillä aikaa kun"

• kausaaliset "koska"

Finaaliset sivulauseet

• konjunktioita

• [),, `., �#P.

• kielteisenä [), (`., �#P.) 2Z tai pelkkä 2Z

• modus

• konjunktiivi, jos päälauseessa nykyajan tempus

• konjunktiivi tai sivulauseen optatiivi, jos päälauseessa menneen ajan tempus

• tempus

• preesens tai aoristi sen mukaan, millaisesta suorittamisesta on kyse

• esim.

• (1) #1881] "#1M)�4&<?) M781B4?), [), *<8<B*Z4,)*<. %#,?)<MJ4?)

• (2) H?,)1<=*,? (*5) 97LB(,)) 8A4,?, `. 25 H?,\C*< "88' %) 274Y "#18QLMC*<

• (3) %9� H' a#<?2?, 25 &,*1#*<BMJ #,(o)

• (4) "#<&-8<? (*0) VA(1)), �#P. */ %) m7(4,?. %#?>o(?, %#?*<81+Q

• (5) #81+1?., s *$*< :\(1&$2,. &,*7&,B4<), [), 25 VA(1. H?,\d

• �#P. / `. + <' myös mahdollinen:

•(6) aG<?. 623., �#P. �) <EHJ2<)

• toteutuminen hyvinkin mahdollista

• futuuria esiintyy joskus

•(7) "#74*<?8<) #(0. *1j. 9<P(91j. H1A81), [), "#0 *1A &,(#1A *1A "2#<8J)1. Ho41B4?) ,U*X (UT)

• klassisena aikana vain �#P.-konjunktion yhteydessä


• sivulauseessa päälauseen modus/tempus

• ns. attractio modi

• (8) 1U&1A) %>(C) 4< mQ9-41B g<AG,? #*<(0) �#P. %L,+)1B *1=. M<1=. *(,9?&o*<(1.

Konsekutiiviset sivulauseet

• konjunktio: �4*< = "niin että"

• päälauseessa voi olla esim. 1_*P.

• kieltopartikkeli: 1U

• verbimuodot

• indikatiivi: sivulauseen kuvaama toiminta toteutuu tai toteutui (tempus ilmaisee aikasuhteen)

• optatiivi + a): toiminta mahdollinen

• sivutempuksen indikatiivi + a): toiminta ei toteutunut

• infinitiivi: toiminta mahdollinen, ei oteta kantaa siihen, toteutuiko se

• suom. käännöksessä usein apuverbi "voida"

• rakenne yleistyy edelleen koinéssa

• finiittiverbi (ind. – opt. – ind. + a))

•(9) %#?#+#*<? >?�) a#8<*1., �4*< "#7&(B}< &,] */ �#8, &,] *1j.

")M(o#1B.

• päälauseessa historiallinen preesens

• 10 #81=, H' f2=) #-(<4*?), �4*< �#e �) \1N8Q4M< %G,+L)Q. �) %#?#741?*<

• 11 &,*<L,+)<*1 #-)*, ,U*$M<), �4*< 1U& �) S8,M<) ,U*0)

I(2o2<)1. I V87P) *X 4*(,*X

• infinitiivi

• 12 S>P 9/( *(?Z(<?. �4*< R8<=) *0 %&<+)P) #81=1)

• 13 &(,B95) #1885) %#1+1B) &,81A)*<. "88Z81B., �4*< &,] *1j. #18<2+1B. "&1N<?)

• jatkuu: �4*< 1b 2h) %99N*,*, *J) #18<2+P) &,] SLB91) (X. An. 2,2,17)

• 14 4j Hh 4>18-g<?., �4*< M,B2-g<?) %27


• 15 <E Hh ¤?&+,. � �->Q. Q_(Q&<) � 2<2-MQ&<), 1U& �) M,B2-4,?2?• &,] 9/( >(Z2,4?) %21A HB),*o*<(1?, �4*< 2,M<=) #,(' a88P), &,] s2, #(<4\N*<(1?, �4*< 'HQ Qf(Q&7),?

• indikatiivin ja infinitiivin merkitysero

• 16 #(0. M<J) 1_*P 4&,?0. <D &,] "),+4MQ*1., lE4>+)Q, �4*’ 1U HN),4,? 819+4,4M,? �*? ...

• viittaa tarkasti määriteltyyn tilanteeseen

• 17 HB4#($41H$) *< ,U*0) #,(<=>< &,] *d K(9d 1_*P >,8<#d

%>(C*1 %. #-)*,. I21+P. �4*< 2QH7), HN),4M,? #(14?7),?

• viittaa määrittelemättömään ajanjaksoon

• muita ilmiöitä

• �4*< esiintyy myös ilman päälausetta

• tällöin käännös "siksi, miksi"

• 18 �4*< #J. 1U \1QMZ41B4?) 62=);

• joskus päälauseessa *1?1A*1., ja sivulauseessa 1�1. + inf. (ei �4*<)

• 19 %9� ... *1?1A*1., 1�1. 2QH7)? a88Y #<+M<4M,? � *X 8$9Y

• "sellainen, että en usko muuta kuin järkeä" tms.

• vrt. myös �4*< täydennyksenä esiintyvän dynaamisen infinitiivin yhteydessä, s. 82

Ehtolauseet

• ehtolauseen idea:

• ehtolauseen ilmaisema asiaintila on ehto päälauseen ilmaiseman asiaintilan toteutumiselle

• (a) "jos pilvirintama siirtyy tänne, huomenna tulee vedenpaisumus"

• mutta ehtolause voi toimia myös muilla tavoin:

• (b) "jos näihin säätietoihin voi luottaa, huomenna tulee vedenpaisumus"

• ehtolause on ehto lähinnä sille, että päälause on tosi

• (c) "huomenna tulee vedenpaisumus, jos kiinnostaa"

• ehtolause on ehto sille, että päälause voidaan tuoda julki

• terminologiaa:

• ehtolauseesta käytetään nimitystä protasis

• sen päälauseesta nimitystä apodosis

• ehtolauseen tyyppejä kreikassa

• <E + indikatiivi: neutraali

• %-) + konjunktiivi:


• prospektiivinen

• (distributiivis-)iteratiivinen

• <E + optatiivi

• potentiaalinen

• (distributiivis-)iteratiivinen

• <E + menneen ajan indikatiivi: kontrafaktuaalinen

• neutraali käyttö: (0 + indikatiivi

• ei oteta kantaa ehdon toteutumisen mahdollisuuksiin

• apodosiksessa (päälauseessa) voi olla mikä tahansa tempus tai modus

• esim.

• 20 <E }<NH12,?, %G78<9><

• 21 <E ,_*Q 6 #$8?. 8QLMZ4<*,?, S><*,? &,] 6 #34, ^?&<8+,

• 22 <E H7 *?), f2J) 8Z}12,? %) *d M,8-**e, &,*,HN4P

• 23 <E H7 <E4? f#<(\$(<1+ *?)<. a)M(P#1?, <E4] &,] f#<()$*?1? a881?

• tapaus (b) edellisellä sivulla

• 24 2788P &*<)<=) 41B MB9,*7(', <E \1N8e 2,M<=)

• tapaus (c) edellisellä sivulla

• menneisyys (erotettava kontrafaktuaalisesta käytöstä):

• 25 <E 2h) M<1A Bb0. p) :4&8Q#?$., 1U& p) ,E4>(1&<(HZ.• <E Hh ,E4>(1&<(HZ., 1U& p) M<1A

• 26 :8&2<P)+H,? Hh %2L,)7P. �8<BM7(P4,), <E H5 1�*1+ 9< "8QM7P. p4,) 1b *5) mBM+Q) "),#<+4,)*<. #(14Z2,+)<?) �,&<H,?21)+1?4? ...


Konsekutiiviset sivulauseet: lisäys

• �4*< + a) + menneen ajan tempus

• modaalipartikkeli: toiminta ei tapahtunut

• ilman modaalipartikkelia: toiminta tapahtui

• 27 &,w*1? 1_*P ... %L1\<=*1, �4*< #18j �) M3**1) K8w9P) 4*<(QM<].

%4?{#Q4<) � 2QHh) "#18|4,. %)<&~8<4<)

• suom. "olisi vaiennut"; ilman modaalipartikkelia "vaikeni"

• (11) &,*<L,+)<*1 #-)*, ,U*$M<), �4*< 1U& �) S8,M<) ,U*0) I(2o2<)1. I V87P) *X 4*(,*X

Ehtolauseet (neutraali tapaus): lisäys

• apodosiksessa usein optatiivi + a)

• pehmentää lauseen sävyä

• 28 <E 2h) 1�) *,A*, 879P) H?,LM<+(P *1j. )71B., *,A*' �) <cQ \8,\<(-

• apodosiksessa voi esiintyä aoristi

• ilmaisee tulevaa asiaa, joka nähdään jo tapahtuneena

• 29 "#o812<4M' a(', <E &,&0) #(141+412<) )71) #,8,+Y

• mennyt aika protasiksessa

• 30 1_*P Hh &,] ^P&(-*Q) H+&,?1) p) &(+)<?)· <E 2h) ,U*0. %#1+<? *? L,A81), <E&$*P. �) %H$&<? #1)Q(0. <D),?· <E H’ ,U*0. 4PL(1)J) H?<*78<?, #J. �) H?&,+P. *C. 1U& %)1N4Q. ,U*X &,&+,. ,E*+,) S>1?;

• 31 <E 2h) 9/( 62<=. ,U*1] #($. *< *5) #$8?) %8M$)*<. %2,>$2<M, &,] *5) 9C) %He1A2<) `. #1872?1?, "H?&1A2<)· <E Hh a)H(<. f2J) ... %#<&,874,)*1 R&$)*<., *+ "H?&1A2<);

• huom. J. A. Hollon käännös: "olisimme tehneet väärin, jos olisimme omasta aloitteestamme hyökänneet ... mutta mitä olemme rikkoneet, kun meidät kutsuivat ..."


Ehtolauseet (jatkoa)

• 2&' ('), a)) + konjunktiivi:

• 1. prospektiivinen käyttö

• puhutaan tulevaisuudesta, mutta ehdon toteutuminen nähdään hyvin mahdollisena

• apodosiksessa käytetään futuurin indikatiivia tai vastaavaa

• 32 *1j. GB22->1B., �) 4PL(1)J2<), 1U #<(?1}$2<M,

"H?&1B27)1B.

• 33 �) &(,*Z4P2<), 1U 25 *?. 62=) a881. 4*(,*0. ")*?4*d

• neutraali ja prospektiivinen käyttö rinnakkain:

• 34 *1A*1 2h) HZ, <E )?&Z4<?., *+ 4L<,. "#,?(Z4<,?; *1A*1 H7, �)

)?&QMd., 2-M< �4, "9,M/ "#1\,87<?.

• 2. iteratiivinen käyttö nykyisyydessä

• apodosiksessa preesensin indikatiivi

• merkitys yleistävä: se mitä aina tapahtuu

• preesens ilmaisee samanaikaisuutta

• 35 %/) 1�) *?. ,E4>N)Q*,? &,] 25 *182� 879<?) s#<( )1<=, "),9&-g<*,? %),)*+, 879<?)

•

• (0 + optatiivi:

• 1. potentiaalinen käyttö: apodosiksessa optatiivi + a)

• ehdon toteutuminen on (periaatteessa) mahdollista

• saattaa tulla merkitykseltään lähelle kontrafaktuaalista

• suom. käännöksessä tavallisesti konditionaalit

• tempus:

• preesens ja aoristi ilmaisevat tavallisesti suorittamisen astetta (eivät aikasuhdetta)

• 36 LJ. <E 25 S>1?2<), �21?1? *1=. *BL81=. �) <D2<)

• 37 <cQ �) <UH,?21)74*,*1., <E S>1? >(B4+1B *(+, *-8,)*, %) *d

9,4*(+


• 38 <E H' `. 2-8?4*' "#<>1+2<M' 1� 4j H5 879<?., ª 25 97)1?*1, 23881) �) H?/ *1B*19] 97)1?*' �) <E(Z)Q;

• 39 <E H7 *?. *1j. &(,*1A)*,. *1A #8ZM1B. %#’ "(<*5) #(1*(7}<?<), "2L1*7(1B. �) K)Z4<?<)

• potentiaalinen ja prospektiivinen käyttö rinnakkain:

• 40 <E 1�) cH1?<) &,] )� ... %) 2<4Q2\(+W 25 H?,8<9127)1B. "88/ )B4*-g1)*,., H?&,+P. �) &,*,9<8X<) ...· %/) Hh I(J4? H?,8<9127)1B., ª 97(,. #,(/ M<J) S>1B4?) ")M(o#1?. H?H$),?, *->’ �) H1=<) "9,4M7)*<.

• %-) on melkein "kun"

• 2. iteratiivinen käyttö menneisyydessä: apodosiksessa imperfekti

• ehto täyttynyt usein menneisyydessä

• 41 <E 2h) %#+1?<) 1b :MQ),=1?, f#<>o(1B), <E H' "),>P(1=<), %#7&<?)*1

• 42 <c *?), #B)M-)1?*1 f\(+g1)*,, *1A*1) &,*' "G+Q) R&-4*1B "H?&Z2,*1. %H?&,+<B

• lähellä suomen "aina kun" -ilmaisua

• kontrafaktuaalinen ehtolause: (0 + menneen ajan indikatiivi

• ehdon toteutuminen ei mahdollista; suomessa konditionaali

• tempus:

• imperfekti viittaa yleensä nykyaikaan, aoristi menneisyyteen

• 43 <E 2h) �#?4*-2<M, 4,LJ. �*? kG<? #81=, ¬<?(+41L1. a9P) b&,)-, 1UHh) �) SH<? ¨) 2788P 879<?)

• 44 <E H' %&<=)- 9< #(147MQ&<), 1UH<]. ")*<><?(1*$)Q4<) a)• –––––––––––––––––––

• joskus <E / %-)-sivulauseella voi olla finaalinen (sivu)merkitys

• 45 &,+ 4< 4*(,*Q90) ,b 9B),=&<. ,U*$M<) ,b(1N2<M', �) *,AM' £#?)1<=. &,*<(9-4e

• 46 &,] S#<2},) 2h) %. V,(>QH$), *(?Z(Q #<(] L?8+,., <E HN),?)*$ *? �L<8<=4M,?

• näiden kääntäminen suomeksi ehtolauseella ei olisi luontevaa


Konsessiiviset sivulauseet

• ehtolauseiden variantti

• ehto epäsuotuisa päälauseen toiminnan toteutumiselle, mutta silti se toteutunut / toteutuu

• konjunktio <E &,+ / &,] <E (&,] '))

• kieltosana 2Z

• apodosiksessa esim. �2P.

• tempukset ja modukset: kuten ehtolauseissa

• menneen ajan tempus merkitsee siis lähes aina kontrafaktuaalisuutta

• muuten käytetään partisiippia (vrt. s. 92)

• esim.

• 47 */ Hh �QH?&/ ")-9&Q 879<?), <E &,] H?' t>81B 23881) S4*,? ,E<] #(1\,88127)1?.

• 48 &,] 9/( <E 2BMoHQ. I 8$91. 9791)<), �2P. ,U*X &,] )A)

@QMC),? #(14Z&<?

• neutraaleja

• 49 *J)H' <E &,] &(,*Z4,?2<), H?/ #1881A 9< &,] #188J) t)*P) >,8<#J. �) a(><?) HB),+2<M,

• potentiaalinen tapaus (&(,*<=) + gen.: ks. s. 28)

• 50 <E &,] *0) a881) >($)1) <cM?4*1 4B&1L,)*<=), *$*'!�) %#,N4,*1

• kontrafaktuaalinen (pluskvamperfekti)

Temporaaliset sivulauseet

• temporaaliset sivulauseet

• yksittäiset tapahtumat menneisyydessä

• kausaaliset %#<+-sivulauseet: "kun kerran"

• yksittäiset tapahtumat tulevaisuudessa

• toistuneet tapahtumat menneisyydessä

• toistuvat tapahtumat nykyisyydessä / tulevaisuudessa

• temporaalisissa sivulauseissa ei käytetä futuurin indikatiivia


• yksittäiset tapahtumat menneisyydessä

• verbi indikatiivissa, kieltopartikkeli 1U

• A) %#<+, %#<?HZ, �*<, `. + aoristin indikatiivi

• sivulauseen toiminta edeltää päälausetta

• sivulause sijoittuu tavallisesti ennen päälausetta

• 51 %#<] �) I \1B&$81. 4#1BHd #188d &,8<$2<)1. "#+&<*1, S8<9< I �(#,91. *-H<

• B) %#<+, %#<?HZ, �*<, `., iP., %) ¯ + imperfekti

• sivulauseen toiminta samanaikaista kuin päälauseen

• sivulause sijoittuu tavallisesti ennen päälausetta

• merkityksiä: "kun", "niin kauan kuin", "sillä aikaa kun"

• 52 &,] �*< H5 p) H<&,7*Q. I #,=., #(C92, %. ,U*0) *1?$)H< 9<)$2<)1) %G7LQ)7 2?)

• 53 &,] iP. 2h) %*?23*1, #?4*0) R,B*0) #,(<=><)• %#<?H5 Hh m<+4,)H(1) 2h) &,] V-88,?4>(1) &,] R*7(1B. Ro(, #(1*7(1B.

,f*1A 9?9)127)1B., *$*' 'HQ 2<*74>< *J) :(?4*1&(-*1B. S(9P)

• 54 %MP(,&+g<*1 &,] 1b 4j) ,U*X. �) ¯ Hh `#8+g1)*1, °&1) 1b 4&1#1+.

• C) iP., #(+) + aoristin indikatiivi

• sivulauseen toiminta tapahtuu myöhemmin kuin päälauseen kuvaama ("kunnes", "ennen kuin")

• tai päälauseen toiminta loppuu sivulauseen toteutuessa; usein päälauseessa imperfekti

• sivulause sijoittuu usein päälauseen jälkeen

• 55 ,_*Q Hh %LN8,**<), iP. %GQA(<) �*? <cQ *0 ,c*?1)

• 56 #,(,#8Z4?, Hh &,] 1b %#] *J) )<J) ,U*1=. S#,4>1), #(+) 9< H5 1b ^B(,&$4?1? S*(<},) *1j. :MQ),+1B.

• #(+) on tavallinen kielteisen päälauseen jälkeen

• 57 #($*<(1) H' 1U& p) 97)1. "M,)-*P), #(]) ±(P. GB)72<?G<) s#,)*,


• kun päälause ei ole kieltolause, #(+) saa usein täydennyksekseen infinitiivin

• tällöin rakenne voi sijoittua ennen päälausetta, eikä päälauseessa välttämättä ole imperfekti; sivulauseen kuvaama toiminta ei välttämättä tapahtunut

• 58 p4,) Hh &,] ")-(?4*1?• #(]) 9/( H5 &,*,8A4,? *0 4*(-*<B2,

#(0. a(?4*1) \,4?8<j. %L-)Q

• 59 K8+91) Hh #(]) 623. "#?7),?, 2->Q %9<9$)<? %) *d m1*<?H,+W •

• kausaaliset 2-(,-lauseet: "kun kerran"

• muita konjunktioita: %#<?HZ, �*<; kieltosana: 1U

• sivulauseen modus indikatiivi

• tempusvaihtoehdot: preesens, konstatiivinen aoristi ja perfekti

• päälauseessa esim. imperatiivi mahdollinen

• esim.

• 60 %#<?H5 H' f2=) */ �(,4?LJ)*1. HQ2<N<?) SH1G<), */ �(,4?4*(-*1B "G?J 21? }QL?4MC),?

• 61 %#<] 1U HN),2,? 4< #<+M<?), 4j Hh ¨H< #1+Q41)•

• yksittäiset tapahtumat tulevaisuudessa

• konjunktiot samat kuin menneisyyden yksittäisissä tapahtumissa (s. 111)

• lisäksi mukana <'-partikkeli

• kontraktioiden tuloksia: �*,), %#-), %#Z), %#<?H-)

• modus konjunktiivi

• päälauseessa usein tulevaisuutta ilmaiseva verbimuoto

• merkitys: "kun", "heti kun", "niin kauan kuin"

• A) kuten (A) s. 111, aoristi

• sivulauseen toiminta edeltää päälausetta

• 62 )A) �) 21? H1&7<?, %#</) *->?4*, )jG %#78Me, "#,88-44<4M,?

• 63 *-L1. Hh #1=1. H7G<*,? 2', �*,) M-)P

• B) kuten (B) s. 111, preesens

• sivulauseen toiminta samanaikaista kuin päälauseen

• 64 iP4#<( �) %2#)7P &,] 1�$. *< �, 1U 25 #,N4P2,? L?8141LJ)

• partisiippi: vrt. s. 90, ylhäällä


• C) kuten (C), s. 111; aoristi

• sivulauseen toiminta tapahtuu myöhemmin kuin päälauseen

• iP. "kunnes"

• #(+) "ennen kuin" (vain kieltolauseiden sivulauseita)

• 65 H<= 25 #<(?27)<?) iP. �) %#?4*J4?)

• 66 25 "#78MQ*< #(]) �) "&1N4Q*<

• 67 SH1G<) ,U*1=. #(1?7),? <E. *0 #($4M<), iP. VN(Y 4B22<+G<?,)

• sivulauseen optatiivi; päälauseessa mennyt aika (myös 4B22<+GP4?) mahdollinen)

• toistuneet tapahtumat menneisyydessä

• päälauseessa imperfekti, sivulauseessa optatiivi

• vrt. menneisyyden iteratiivinen ehtolause, s. 109

• merkitysero siihen: tässä sivulauseen toiminta toistui aina, siinä joskus

• preesensiä ja aoristia voi käyttää sivulauseessa riippuen aspektista

• konjunktio usein I#$*<

• 68 %MZ(<B<) "#0 [##1B, I#$*< 9B2)-4,? \1N81?*1 R,B*$) *< &,] *1j. [##1B.

• 69 `. Hh %. *5) �?8Q4+Q) "#+&1?*1, 1E&Z2,*, 2h) 1�*< &,*7\,88< 1�*< %)<#+2#(Q, S, Hh R4*-),?

• 70 ,E<] 9/( H5 &,] */. #($4M<) 627(,. <EoM<2<) L1?*3) #,(/ *0) ^P&(-*Q ... #<(?<27)12<) 1�) R&-4*1*<, iP. ")1?>M<+Q *0

H<42P*Z(?1)• %#<?H5 Hh ")1?>M<+Q, <E4d2<) #,(/ *0) ^P&(-*Q

•toistuvat tapahtumat nykyisyydessä / tulevaisuudessa

• modus sivulauseessa konjunktiivi ja päälauseessa preesensin indikatiivi

• kuten nykyisyyden iteratiivisessa ehtolauseessa (s. 108)

• merkitysero siihen: tässä sivulauseen toiminta toistuu aina

• sivulauseen tempus ilmaisee aikasuhdetta

• preesens samanaikaisuutta

• aoristi aikaisemmuutta, kun konjunktio on �*,), %#<?H-)

• aoristi myöhäisemmyyttä, kun konjunktio on iP. a), #(]) a)

• kieltosana 2Z


• preesens: samanaikaisuus

• 71 *$*< 9/( #8<=4*, &<(H,+)1B4?), �*,) &,&1A *?)1. "#,99<8M7)*1. *d #$8<? *+2?1) *0) 4=*1) #P8J4?) – "(aina) kun"

• lisäksi aoristi: aikaisemmuus

• 72 iP. �) 4�gQ*,? *0 4&-L1., *$*< >(5 #(1MN21B. <D),?• %#<?H/) H' 6 M-8,**, f#<(4>d, 2-*,?1. (%4*?) 6 4#1BHZ

• iP. a) "niin kauan kuin", %#<?H-) "kun"

• 73 %#</) �) "#+&P)*,? #871)*<. %. *5) �,\B8J),, */. H?LM7(,.

%#?4-G,)*<. %#] *1j. t)1B. "#<8,N)1B4? %. *1j. :(2<)+1B. ... %#</) Hh "#+&P)*,? K#+4P %. *1j. :(2<)+1B., a88, *($#Y *X ,U*X #1?<A)*,? #81=,

• yksittäinen vai toistuva tapahtuma?

• 74 *+ H7 *?.; *+ H’ 1� *?.; 4&?3. t),( a)M(P#1.. "88’ �*,) ,c98, H?$4H1*1. S8Me, 8,2#(0) L7991. S#<4*?) ")H(J) &,] 2<+8?>1. ,Eo).

• aoristi: myöhemmyys; huom. konjunktio

• 75 #1?1A2<) *,AM' R&-4*1M' ... iP. �) ,U*0) %2\-8P2<) %. &,&$)

• päälause kielteinen:

• 76 1U #($*<(1) #,N1)*,?, #(]) �) #<+4P4?) 1_. �H+&Q4,)

-------

• B-J erottavat "olosuhdelauseet"; Rijksbaronilla ne temporaalisissa

• 77 >,8<#/ */ #,($)*,, I#$*< ")H(J) 4*(,*Q9J) *1?1N*P) 4*<($2<M,

Kausaaliset sivulauseet

• konjunktiot: �*?, H?$*? "koska"

• modus yleensä indikatiivi

• 78 S9(,}, Hh ,U*/ H?/ *$H<, �*? *1=. #(0 %21A s#,4?) %&8?#h. *1A*1 p) *0 >P(+1)

• 79 :MQ),=1? %)$2?g1) 64434M,?, �*? 1U #18j %)+&P)

• lisämääre "todennäköisesti":

• 80 2<*/ Hh ^$8P), 1E>$2<)1) S8,\< %& M<1A )72<4?. 2<9-8Q V(1=41), `. <E&-4,?, �*? %)$2?g< RPB*0) <D),? ")M(o#P) £#-)*P) K8\?o*,*1)


• kun päälauseessa on menneen ajan tempus, sivulauseessa voi olla sivulauseen optatiivi, kun tapahtuman syy esitetään päälauseen subjektin ajattelemana

• 81 *0) m<(?&87, %&-&?g1) �*? 4*(,*Q90. ²) 1U& %#<G-91?

• tavallisempaa on kuitenkin käyttää tällaisessa tapauksessa `. + partisiippi -rakennetta

• 82 1b V1(+)M?1? <UMj. *(1#,=1) S4*Q4,) 91 ')3A'%(1, �*? #8<+1B. *J) %),)*+P) ),A. a#81B. %#1+Q4,)

• muuta huomattavaa:

• kausaaliset %#<+-lauseet: "kun kerran" (s. 112)

• joskus on vaikea sanoa, onko kyseessä verbin pakollinen täydennys vai kausaalinen sivulause: vrt. esim. (13) s. 99

• k4MQ �*? iG1? *0) 4B9&1(B\,)*?J)*, – "iloitsi siitä että hänellä olisi" / "iloitsi, koska hänellä olisi"

• koskee erityisesti tunneverbejä

Relatiivilauseet

• anaforiset: toimivat substantiivin määreenä

• restriktiiviset: rajaavat tarkoitteiden alaa

• Rijksbaron: "restriktiiviset" / "determinatiiviset"

• 83 I ")5( ª) I(3. "H<8L$. 21B %4*+)

• "koti sijaitsi kadulla, jonka päässä on Kallion kirjasto"; engl. ei pilkkua

• epärestriktiiviset: eivät rajaa, vaan esittävät lisätietoa

• Rijksbaron: "digressiiviset"

• 84 I ¤<=81., ª. H?' lE9N#*1B @<=, #1*,20. 279,. %4*+)

• "koti sijaitsi Porthaninkadulla, jonka päässä on Kallion kirjasto"; engl. pilkku

• autonomiset: toimivat lauseenjäsenenä

• 85 ¢ %#1+Q4< #-)B M,B2,4*- %4*?)

• aina restriktiivisiä; merkitykseltään vastaavat substantiiveja

• suomessa ei ole autonomisia relatiivilauseita, vaan pääsana on aina mukana; nämä lauseet ovat suomessa restriktiivisiä


• relatiivilauseen tärkeä elementti on

• relatiivipronomini (�., �4*?.),

• relatiiviadjektiivi (1�1., �41.) tai

• relatiiviadverbi (1�, 1�, `.)

• modusten käyttö

• päälauseen moduksia käytetään molemmissa

• vain restriktiivisissä alisteisten sivulauseiden moduksia

• prospektiivinen ja iteratiiv. konjunktiivi + a)

• potentiaalinen ja iteratiiv. optatiivi

• vain epärestriktiivisissä käytetään myös imperatiivia ja kehottavaa konjunktiivia

• anaforisia restriktiivisiä relatiivilauseita

• indikatiivi:

• 86 *1j. MQ4,B(1j. *' ,U*1=. H<+G1B4' 1�. 1b #($*<(1? &,*7M<)*1

• 87 4j) *1=. MQ4,B(1=. 1�. I #,*5( &,*78?#<)

• (86): relatiivipronominin attraktio: saanut edeltävän sanan sijamuodon

• konjunktiivi:

• 88 *X ")H(] ª) �) i8Q4M< #<+412,?

• prospektiivinen (hyvin mahdollinen), vrt. ehtolauseet s. 108

• 89 "#1*+)<? gQ2+Q) *5) �) 1b b(7<. *-GP)*,?

• iteratiivinen; huom. *Z) on myös relatiivipron. Herodotoksella

• optatiivi:

• 90 1U& �) "#1H1+Q) 1UH’ �) K\180) 1UH<)] �4*?. &,874<?< “&-(H1#1)” *5) &,(H$#Q)

• potentiaalinen

• 91 #-)*,. 9/( H5 �,&<H,?2$)?1? �41B. 8-\1?<) %) *d M,8-44e H?7LM<?(1)

• iteratiivinen, aikaisemmuus


• anaforisia epärestriktiivisiä

• indikatiivi:

• 92 %)*<AM<) %#1(<NMQ4,) H?/ #<H+1B <E. &o2,., %) ,�. S2<?),) 627(,. *(<=.

• optatiivi + a):

• 93 kG<*< %#] �8B), �) 1U& �) HN),?4M< a)<B #81+P) H?,\C),?

• kehottava konjunktiivi:

• 94 <E. &,80) 62=) �)B*1. �H< #,(<&,M7g<*1, ¯ 2<*,HJ2<) *C. gQ*Z4<P.

• autonomisia (siis restriktiivisiä)

• relatiivilause subjektina:

• 95 p #1B 41L0. p) �4*?. SL,4&<) ...

• relatiivilause objektina:

• 96 I(�. ¢ #1?<=.;

• 97 �(' 1D4M, M-),*1) �*? #(1<=L' I z<j. ª. �) *,N*Q) ")1(N**P)

<f(<Md;

• relatiivilause datiiviobjektina, prospektiivinen konjunktiivi

• 98 ª Hh 25 "9,#�Q, 1UH' �) L?81=

• potentiaalinen optatiivi (vrt. ehtolauseen modukset, s. 108)

• 99 &,] 1�. 2h) cH1? <U*-&*P. &,] 4?P#d E$)*,., *+)<. <D<) �(o*,

• iteratiivinen optatiivi

• muita ilmiöitä

• relatiivilauseen sulautuminen pääsanan (NP:n) kanssa yhteen

• 100 ª) H'!%#?4*<+\<?. *$#1) / >M1)0. &,8<=*,? *C4H< >,8&$#1B.

KH$.

• � I *$#1. ª) %#?4*<+\<?. &,8<=*,? ...

• 101 *1N*1B. a(>1)*,. %#1+<? °. &,*<4*(7L<*1 >o(,.

• � ... %#1+<? *C. >o(,. °) (tai °.) &,*<4*(7L<*1


kreikan syntaksi, kevät 2008 / kk 1 pronominiasiaa kreikan … · 2008-04-17 · kreikan syntaksi...

Documents