Kurkijokelaisen, hiitolaisen ja karjalaisen hengen vaalija ja ajankohtaisten kysymysten selvittäjä

Sivuillamme TÄNÄÄN

Nro 13 • Perjantaina 1. huhtikuuta 2005 56. VUOSIKERTA Irtonumerohinta 1 E

Vaienneet temppelit ja hiljentyneet kirkkokummutVaienneet temppelit ja hiljentyneet kirkkokummutVaienneet temppelit ja hiljentyneet kirkkokummutVaienneet temppelit ja hiljentyneet kirkkokummutVaienneet temppelit ja hiljentyneet kirkkokummutLähdeteos: Paavo Koposen Karjalan kirkkokummut

Kalastajien, hylkeen-pyytäjien ja merenkävijöi-den Tytärsaari oli luovute-tun Karjalan kunnista asu-kasmäärältään pienin.Vuonna 1939 siellä asui va-jaat 500 henkeä. Heidän8,3-neliökilometrisellä saa-rellaan oli yksi kylä, jokaoli etelärannalla, aallon-murtajan suojaaman sata-man lähettyvillä.

Yksinäinen saari itse-näistyi kunnallisesti ja seu-rakunnallisesti vuonna1899. Siihen asti se kuuluiSuursaareen, joka on siitä18,5 kilometrin päässä poh-

joisluoteessa. Tytärsaari si-jaitsee pakkoluovutetuistasaaristamme kauimpanaSuomen mantereesta, silläsieltä on Kotkaan matkaa75 kilometriä. Seurakun-nallisen itsenäistymisenmerkiksi Tytärsaari sai pa-pin, joka oli myös kansa-koulun opettaja. Saarella ei

ollut lääkäriä eikä apteek-kia.

Tytärsaaren seurakun-nalla oli kylän laidassa pie-ni kirkko sekä kaksi pientähautausmaata. Vanhempihautausmaista oli kirkonvieressä ja uusi parinsadanmetrin päässä.

Tytärsaaren viimeinenkirkko on rakennettu 1700-luvun alussa ja kunnostettuvuonna 1772 siihen asuun,jossa saarelaiset sen jätti-vät. Se rakennettiin saarenrantaan ajautuneista hyvinjykevistä tukeista, jotkaomistaja lahjoitti. Kirkonsuunnittelijasta tai rakenta-jasta ei ole säilynyt tietoja.

Majakkamainenkirkon torni

Vieläkin paikallaan kyy-höttävä kirkko on mallil-taan pitkäkirkko, jonka pää-sisäänkäynnin päällä onkellotorni ja vastakkaisessapäässä kuorin takana pienisakaristo. Valkoiseksi maa-latun pystylaudoituksensuojaamia ulkoseiniä jäsen-tävät kolme pieniin ruutui-hin jaettua ikkunaa ja nii-den väliset tukipilasterit.Lautaisen satulakaton pääl-le naulattiin pärekate.

Torni on matalahko kah-deksankulmainen rakenne,jonka huipussa oli aikoi-naan tuuliviiri. Muodoltaanse on muuten outo, muttasaarelle sopivasti majakka-

Tytärsaarimainen. Kellohuoneen ää-niaukot ovat pienet, koris-teltujen luukkujen peittä-mät. Tornissa oli kaksi kel-loa, toinen 1600-, toinen1700-luvulta.

Kunnossa ollessaan kirk-kosali oli sisustukseltaanhyvin yksinkertainen. Seu-rakuntalaiset istuivat pai-koillaan permannon nume-roiduilla penkeillä, lehterei-tä kirkossa ei ollut. Sisäsei-nien hirret olivat kirveenjäljiltä. Sisäkatteena oli lau-doitettu holvi.

Alttariseinänä oli ylälai-dastaan koristeellisesti lei-kattu valkoinen laudoitus,jonka molemmilla reunoil-

la oli pylväsparit. Alttarinmolemmin puolin oli Kris-tusta ristillä esittävät maa-laukset, joista vanhemmansanottiin olevan vuodelta1772.

Saarnatuolin lisäksi olikirkkosalista katsoen oi-kealla lukkarin tuoli, jostakäsin lukkari johti veisuuta,sillä kirkosta puuttuivaturut. Kirkon esineistö eva-kuoitiin pääosin Kotkaan,kellot Loviisaan.

Tytärsaaren asukkaatevakuoitiin marraskuussa1939, ja sen jälkeen he ovatpäässeet käymään kotisaa-rellaan vain pari kertaa,vuosina 1991 ja 1992. Hei-dän kirkkonsa jäi ehyenäpaikalleen, eivätkä taiste-lutkaan ole yli 200-vuotias-ta rakennusta tuhonneet,vaan hoitamattomuus. Ve-näläiset ovat tiettävästikäyttäneet kirkkoa varasto-na ja tallina. Vuonna 1991kirkon nähneet tytärsaare-laiset totesivat sen autta-mattomasti korjauskelvot-tomaksi. Alttari, muu sisus-tus ja lattia oli purettu. Saa-ren majakanvartijat pitivättuolloin kirkon ehyttä osaarehu- ja eläinsuojana.

HautausmaatSeurakunnan hautaus-

maana käytettiin aikaisem-min kirkon piha-aluetta.Siellä oli vielä 1930-luvul-la joitakin puuristejä lepo-sijoista kertomassa. Uuden

hautausmaansa seurakuntaperusti vuonna 1893 noin300 metrin päähän kirkonkoillispuolelle metsän reu-naan. Saarelaiset rakensivattalkootyönä sen ympärillekiviaidan. Saarelaiset pys-tyttivät omaistensa haudoil-le tavallisesti puuristejä,viime aikoina myös rauta-ristejä ja kivisiä muisto-merkkejä.. Hautojen kun-nossapidosta huolehtivat ta-vallisesti omaiset ja saarenMarttayhdistys.

Vuonna 1991 Tytärsaa-ren hautausmaa oli korkeanruohon peittämä ja metsit-tynyt. Lyhyen käynnin ai-kana saaren entiset asuk-kaat etsivät omaistensahautoja. Siellä oli muuta-mia puisia ristejä pystyssäja hautakiviä maahan kaa-dettuina. Aikaa oli vain hie-man kohentaa löytynyttähautakumpua ja asettaa sil-le kukkasia.

Seuraavanakaan kesänäei ollut aikaa hautojen kun-nostamiseen. Sen jälkeen(ainakaan kesään 1999mennessä) Tytärsaareen eiole saanut mennä. Saare-laisten mielessä on kuiten-kin, että kun sinne päästään,tutkitaan mahdollisuuttakunnostaa vaikkapa vainosa hautausmaasta. Tytär-saari-seura haluaisi myöspystyttää muistolaatan ker-tomaan hautausmaasta jaentisistä saarelaisista suku-polvista.

Tytärsaaren 1700-luvullarakennettu kirkko. Sensuunnittelijasta ei ole tie-toa, ehkä saarelaiset ovatitse sen suunnitelleet il-man piirustuksia sellaisek-si kuin tarve saneli.

Tytärsaarelaisen vuonna 1937 kuolleen Sanelma Kurjenhauta vanhoine risteineen on säilynyt.

Kirkon jykevät piirteet ovat nähtävissä vielä 1990-luvullakin, vaikka kirkko onkin jo turmel-tunut.

Kerttu Kylliäinen 80 v. .................... 3Elisenvaaran marttakerho .............. 4Satakunnan piirin kokous ............... 5Kalakurjet Laatokalla ..................... 6Pilkantekoa historiasta .................... 7Hiitolaiset pilkillä ............................. 8

Perjantaina 1. huhtikuuta2 – 2005 – N:o 13

1.4.2005

Aprillipäivä Samassahuoneessa

Hartaus sunnuntaiksi 3.4.1. sunnuntai pääsiäisestä

Sanan Voimaa

Kustantaja ja julkaisija: KURKIJOKI-SÄÄTIÖwww.kurkijoki.fi

Toimitusneuvosto: Kurkijoki-Säätiön hallitusToimitus: Päätoimittaja Raija Hjelm

ja kaikki Kurkijokelaisen ystävätKonttori: Vesikoskenkatu 13 As 21, 32200 Loimaa

Avoinna: Tiistaisin ja perjantaisin klo 9–14puh. (02) 762 2551, matkapuh. 050-521 3336

Lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia ilmestymättä jääneistä nume-roista ei suoriteta korvausta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestätai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enimmillään ilmoituk-sesta maksetun hinnan palauttamiseen.

ILMOITUSHINNAT: (Kaikki ilmoitukset)Etusivu ............ 60 centtiä/mm + alv 22 %Muut sivut ....... 45 centtiä/mm + alv 22 %

Säännöllisistä ja jatkuvista ilmoituksista huomattava alennus. Väri-ilmoi-tukset sopimuksen mukaan. Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin sattu-neista virheistä lehti ei vastaa. Ilmoitusaineistojen jättöaika: keskiviikko klo16 mennessä.

TILAUSHINNAT:

vuosi ............... 35 euroa6 kk ................ 20 euroa3 kk ................ 12 euroaPohjoismaat .....39 euroaMuualle ........... 46 euroa

Lehti ilmestyy perjantaisin, mutta vuoden aikana on joitakin kak-soisnumeroita juhlapyhien aikoihin. Painosmäärä 2000 kpl.

E-mail:toimitus@kurkijokelainen.inet.fiTilinumero: LSOP 523900-4897Sivunvalmistus:Etusivu Frontpage, LoimaaPaino: Satakunnan Painotuote Oy, KokemäkiISSN 0782-5668

MuistettavaaKuolleita

Rakkaamme

AulisPuikkonen

* 16.3.1933 Kurkijokit 7.3.2005 RiihimäkiSiell’ kaunis kannel soi,veisaamme virttä uutta,

ei koskaan lopu se,ei koskaan vanhene.

Siunaus toimitettu läheistenläsnäollessa. Lämmin kiitos

osanotosta.

KaivatenMerja perheineenTeijo perheineenKirsi perheineen

Marjo perheineen

Pidin takavuosina rippikoulua erään hyvin säyseän ja hyvä-käytöksisen papin kanssa. Opetuksen tueksi oli ilmestynyt uut-ta virikemateriaalia, ja hyvin innokkaina olimme suunnitelleenuusia oppimiskokonaisuuksia muiden työntekijöiden ja isostenkanssa. Leirijakson viimeisenä päivänä eräs pojista tiedusteliohimennen, kuka heidän ryhmänsä konfirmoisi. Kerroin hänel-le, että juuri me, rippikoulua pitäneet työntekijät, olisimmekonfirmaatiossa. Silloin poika katsoi meihin rippikoulun opet-tajiin hämmästyksestä laajennein silmin ja huudahti: “Mitä!Oonko mä ollu viikon samassa tilassa ja samoissa huoneissaPAPPIEN kanssa!”

Tilanteessa oli yhtäaikaisesti komiikkaa, hämmennystä jaoivallusta. Poika kertoi myöhemmin vasta tuolloin ymmärtä-neensä, että rippikoulua pitävät ovat kirkon työntekijöitä. Hänihmetteli sitä, että olimme niin tavallisia: ei jatkuvaa rukouk-sen muminaa, ei erikoisia, kaapumaisia vaatteita, ei jatkuvaauhkailua.

Pojan ennakkoluuloinen ajatusmalli ei liene vieras. Kuinkaupeaa onkaan seistä kirkastusvuorella kokemassa ja näkemäs-sä! Kuinka hienoa on kuulua voittajan saattueeseen! Kuinkahelppoa onkaan harjoittaa anteeksiantamusta etäältä ja kau-kaa! Kuinka itsestään selvää on kiivailla Jumalan puolesta jahalveksua muiden syntisten elämää! Mutta... kuinka helppoaon elää arjessa Ylösnousseen todistajana! Tavallisena. Ihmise-nä. Ristin miehen seuraajana.

Aina ei usko näy eikä loista - ei, vaikka luulemmekin niin.Toisinaan taas joku aivan arkinen ele tai teko osoittautuukinsuureksi lähimmäisenrakkauden ilmaukseksi, jolloin voimmeolla enkelinä toisillemme. Kristinuskon yllätyksellisyys korostaapienen suuruutta, mahdottoman muuttumista mahdolliseksi.Tappioon kätkeytyy voitto.

Pääsiäisen jälkeinen aika rohkaisee kuin alleviivaten luotta-maan Jumalan suureen voimaan: vaikka mitään erikoista eituntuisi tapahtuvan, jokainen päivä on täynnä Kaikkivaltiaansuuria tekoja. Vaikka itse et itseäsi mitenkään erikoisena pitäi-sikään, Vapahtaja tuntee sinut nimeltä. “Minä olen puhunut,minä olen pelastanut, olen ilmaissut teille tahtoni, minä itse, eikukaan muu. Te olette minun todistajani, sanoo Herra.” (Jes.43).

Pirkko Poisuo

Kirjoittaja on Helsingin Malminseurakunnan kappalainen.

pe 1.4. Raita, Pulmula 2.4. Pellervosu 3.4. Sampo, Veetima 4.4. Ukkoti 5.4. Irene, Irina, Irake 6.4. Ville, Vilho,

Vilhelmto 7.4. Allan, Ahvope 8.4. Suoma,

Suometarla 9.4. Mikael

Agricolan p.,Elias, Eelis, Eeli

su 10.4. Teroma 11.4.Verna

HIITOLA-SÄÄTIÖjärjestää Varttuneen Väen Virkistysleirin Porin

seurakuntayhtymän kurssikeskuksessa (Silokallio)16.-21. toukokuuta 2005.

Leirille voivat hakea kaikki yli 65-vuotiaat Hiitolassa 1939 vakituisestiasuneet henkilöt. Ensikertalaiset etusijalla. Ilmoittautumismaksu on35e. Kirjallisissa vapaamuotoisissa hakemuksissa tulee selvitä nimi(myös tyttönimi), syntymäaika ja kotikylä vuonna 1939 sekä nykyinenosoite ja puhelinnumero. Hakemukset pyydetään lähettämään 11.4.mennessä osoitteeseen:Kari Rajainmäki, Kullaantie 700, 32860 Korkeaoja tai sähköpostillakari.rajainmaki@pp.inet.fi. Leirille valitut saavat kirjallisen kutsun22.4. mennessä.Porissa 15.3.2005 Hiitola-säätiön hallitus

Tapahtumia

1. Minä vuonna Manner-heim valittiin Suomenpresidentiksi?

2. Mikä oli JohannesVirolaisen toinen etu-nimi?

3. Kuinka paljon suoma-laisia traktoreita on jovalmistettu?

4. Minkä vitamiininpuutteen aiheuttamavaiva keripukki on?

5. Mistä maasta lähetet-tiin ensimmäiset posti-kortit?

6. Kuinka pitkän ajan Pelas-tusarmeija on vaikuttanutSuomessa?

7. Milloin sukunimet tulivatpakollisiksi Suomessa?

8. Montako vuotta on kulu-nut raitiovaunuliikenteenlakkauttamisesta Turus-sa?

9. Kuinka moni suomalai-nen on nimeltään Virta-nen?

10. Mitä kieltä latvian lisäk-si Latviassa puhutaan?

TalkootTalkoot Kurkijoki-museollati 5.4. klo 11 alkaen. Jär-jestetään yhdessä museonvalokuvia ja paperiarkistoatalkoolaisten mielenkiin-non mukaan. Kurkijoki-tietämys ei ole välttämä-töntä, vaan kaikki museot-yöstä kiinnostuneet ovattervetulleita!Kahvitarjoilu. Ilmoittau-duthan etukäteenp. 050-403 6050/ Maria Kauppinen taikurkijokimuseo@auria.net.

1.4. Autuas se, jonka sinävalitset! Hän saa tullaluoksesi ja asua pyhäkös-säsi. Ravitse meidtä huo-neesi antimilla, temppeli-si pyhyydellä! Ps. 65:5

2.4. Näiden tapausten jäl-keen tuli Abramille näys-sä tämä Herran sana:”Älä pelkää, Abram.Minä olen sinun kilpesi,ja sinun palkkasi on ole-va hyvin suuri.” 1. Moos15:1

3.4. Jos nyt minä, teidänherranne ja opettajanne,olen pessyt teidän jalkan-ne, tulee myös teidänpestä toistenne jalat. Joh.13:14

4.4. Jokainen talon on jon-kun rakentama, muttaJumala on rakentanutkaiken. Hepr. 3:4

5.4. Kun kansa näki tämän,kaikki heittäytyivät kas-voilleen ja huusivat:”Herra on Jumala! Her-ra on Jumala! 1. Kun.18:39

6.4. Se, joka on lähtöisinJumalasta, kuulee, mitäJumala puhuu. Te ettekuule, koska ette ole läh-töisin Jumalasta. Joh.8:47

7.4. Joka köyhiä auttaa, eipuutetta koe, mutta kat-seensa kovettavaa kirot-aan. Sanan. 28:27

Kurkijoen marttayhdistys ja ker-hot. Bussi varattu Lietoon martta-päiville la 16.4. Kyytiin haluavat ilm.Marja Tirrille puh. 767 6541 iltaisin.Mukaan mahtuu muistakin yhdis-tyksistä.

Karjalaa elävissä kuvissa. Hyvienmuistojen ilta to 21.04. klo 18 Kam-pin palvelukeskuksen juhlasalissa,Salomonkatu 21, Helsinki. Katkel-mat vanhoista elokuvista, elokuva-neuvos Kari Uusitalon kiinnostavaselostus ja Huijelit-kuoron kauniitlaulut.. Arpajaiset ym. alkaa klo 17.Vapaa pääsy. Järj. Uudenmaan Kar-jalaisseurojen Piirin Kulttuuritoimi-kunta.

Joskus tuntuu, että koko elämä on aprillia. Asiatetenevät eri tavalla, kuin olisi toivonut eikä millääntahdo uskoa, että on itse aiheuttanut tahatonta har-mia tai jopa vahinkoa. Niin kävi edellisviikolla, kunlähettelin täältä (vihdoin viimein) lehtemme tilaus-laskuja. Laskun saapuessa maksajalle oli eräpäi-vään aikaa vain muutama päivä, joillekin ei edessitä, mistä aiheutui laskun saajien kes-kuudessa epätietoisuutta ja ärtymystä.Sehän ei tietenkään ollut tarkoitus.Virhe oli minun, mutta kun sen huo-masin, olivat laskut jo matkalla, eikä siinä vaihees-sa ollut enää mitään tehtävissä. Nyt voin vain pyy-tää anteeksi teiltä kaikilta ajattelemattomuuttani jahuolimattomuuttani.

Tuo edellinen ei ollut aprillia, vaikka tänään on-kin aprillipäivä. Kirjailija Mark Twain on sanonutjoskus viisaasti, että huhtikuun ensimmäinen päiväon se päivä, jolloin meitä muistutetaan siitä, millai-sia me olemme vuoden jokaisena muuna 364 päi-vänä. Onkin mukava jäädä pohtimaan, millainen-kohan sitä oikein on.

”Aprillia, aprillia,syö silliä,

juo kuravettä päälle!”

Aprillipäivän vietto on saanut alkunsa vuonna1564. Silloin Ranska otti käyttöönsä Kaarle IX:n uu-distaman kalenterin. Tässä kalenterissa uusi vuosisiirtyi huhtikuun ensimmäisestä päivästä tammikuunensimmäiseen päivään. Kaikki eivät tietenkään ol-leet uudistukseen tyytyväisiä. Myöhemmin niitä, jot-ka jatkoivat uudenvuoden juhlimista huhtikuun en-

simmäisenä päivänä, alettiin kutsuaaprillinarreiksi.

Huhtikuu on ranskaksi muistaakse-ni Avril, mutta ainakin englanninkie-

lellä April, mistä aprillipäivän nimi tuleekin. Keski-Euroopassa aprillipilaan langennutta ihmistä kutsu-taan aprillinarriksi, aprillikalaksi tai aprillikäeksi.Meillä ei taida olla omaa nimitystä narratuksi tulleel-le. Me käskemme vain juoda kuravettä päälle. Voi-simmehan tietenkin ruveta kutsumaan häntä, jotasaamme juoksutetuksi, vaikkapa aprillikurjeksi.

Oikein mukavaa aprillipäivää. Olkaahan tarkkoi-na koko päivän ajan. Sitä ei tiedä, miten ja missä jou-tuu jujutetuksi.

Raija Hjelm

Perjantaina 1. huhtikuuta 2005 – N:o 13 – 3

Ken tietää?

Kuva 11-05 viikko 13 (1.4.05)Kuva Pekka Kyytinen. Museovirasto.

Tunnistaisikohan joku tämän naisen kurkijokelaiseksi?Tiedot kuvasta pyydetään osoitteeseen Kurkijokimuseo, Kojonperäntie 446, 32260 Kojonperätai puhelimitse 050-4036050 Maria Kauppinen tai sähköpostilla kurkijokimuseo@auria.net.

kynä kertooEija Kareen

Loimaan kaupunkiseura-kunta on lakkautettu, Kan-ta-Loimaan seurakunta onlakkautettu, ja uusi Loi-maan seurakunta on perus-tettu 1.1.2005 alkaen. Tä-män johdosta Loimaan kau-punkiseurakunnan kirkko-herra, teol.lis. Matti Taati-la on siirretty kirkkohalli-tuksen päätöksellä 18.8.2004 Loimaan seurakunnankirkkoherran virkaan, Kan-ta-Loimaan seurakunnankirkkoherra Oiva Alaselleon annettu valtakirja Loi-maan seurakunnan kappa-laisen (I) virkaan, Loimaankaupunkiseurakunnan kap-palaiselle Anne Mäkelällevaltakirja Loimaan seura-kunnan kappalaisen (II) vir-kaan ja Kanta-Loimaanseurakunnan kappalaiselleMarita Koivuselle valta-

kirja Loimaan seurakunnankappalaisen (III) virkaansekä Loimaan kaupunki-seurakunnan kanttorille,dir. mus. Tapio Laurilallevaltakirja Loimaan seura-kunnan ylempää korkea-koulututkintoa edellyttä-vään kanttorin (I) virkaan,Kanta-Loimaan seurakun-nan kanttorille (I), mus.maist. Melisa Stevanovi-cille valtakirja Loimaanseurakunnan ylempää kor-keakoulututkintoa edellyt-tävään kanttorin (II) vir-kaan ja Kanta-Loimaanseurakunnan kanttorille(II), dir. cant. Antti Haata-selle valtakirja Loimaanseurakunnan piispainkoko-uksen hyväksymää muutatutkintoa edellyttäväänkanttorin (III) virkaan –kaikki 1.1.2005 lukien.

Turun arkki-hiippakunta tiedottaa

Pastori Anne Mäkelälleon myönnetty virkavapaut-ta Loimaan seurakunnankappalaisen (II) virastaajalle 4.3.2005-13.1.2006.Pastori Elina Rouhiaisenvirkamääräys Loimaan seu-rakunnan määräaikaiseenseurakuntapastorin virkaanon keskeytetty ajaksi 1.4.2005-13.1.2006 toisen vi-ran hoitamista varten ja hä-net on määrätty ko. ajaksisaman seurakunnan vs.kappalaiseksi (II). PastoriSusan Kröger on määrättyLoimaan seurakunnan mää-räaikaiseen seurakuntapas-torin virkaan ajaksi1.5.2005-13.1.2006.

Nils-Erik HellmanNotaari

Kerttu Kylliäinen (keskellä) vietti 80-vuotispäiviään 4.3.2005 Järvenpäässäyhdessä sisarensa Esteri Salosen (s. Kylliäinen) ja veljensä Tauno Kylliäisen kanssa.

Kerttu Kylliäinen 80 v.

Karjalan Liitto tiedottaa

Karjalainen Nuorisoliit-to ry on valtakunnallinenlasten ja nuorten kulttuuri-ja harrastusjärjestö, jonkatoiminnan tarkoituksena onylläpitää ja tehdä tunnetuk-si karjalaista kulttuuria.Liitto järjestää 25-vuotis-juhlavuotensa kunniaksiMinun Karjalani –piirus-tuskilpailun. Onko MinunKarjalani maisema, mum-mon tekemät lapaset, äidinlaittama ruoka vai vaarinkertoma tarina? Onko selaulua, tanssia vai ihan jo-takin muuta?

Kilpailusarjat: peruskou-

lun luokat 1-3, peruskoulunluokat 4-6, peruskoulunluokat 7-9 ja lukio. Mukaanvoivat osallistua joko koko-naiset koululuokat tai yksit-täiset lapset. Kilpailu onkaikille avoin.

Kilpailutyöt tehdään A3-kokoiselle valkoiselle pape-rille. Tekniikka on vapaa.Sarja, henkilötiedot ja osal-listujan yhteystiedot merki-tään piirustuksen kääntö-puolelle. Työt lähetetään31.5.2005 mennessä osoit-teella Karjalainen Nuori-soliitto ry, Käpylänkuja 1,00610 Helsinki.

Kunkin sarjan parhaatpalkitaan. Tulokset julkiste-taan Karjalaisen Nuorisolii-ton 25-vuotisjuhlassa8.10.2005 Helsingissä sekäliiton nettisivuilla www.karjalainennuorisoliitto.fi.Palkituille ilmoitetaanmyös henkilökohtaisesti.Palkituista töistä on tarkoi-tus koota näyttely.

Lisätietoja saa Karjalai-sesta Nuorisoliitosta (09)7288 4630, (09) 7288 4619

tai toimisto@karjalai-nennuorisoliitto.fi

Minun Karjalani-piirustuskilpailu

Näi höi enne lausuitEi ole jälel jäämätöntäpäivää.

Ei märäll maal paljohallaa tarvita.

Ei korppikaa korpinsilmää noki

Ei tavara lainaskorjaannu.

Ensimmäinen päivä seon pahin hirressäkkii.

Siiheks kurk kuoloo, kosuo sullaa?

Sill on vaa tyhjä näpisja maalima haltus.

Siihe tulloot ko variksetsian tappajaisiin.

Sakkii (= sakea) kestääsaparos (esim. puuro).

Siin ol kylä kynsillää jamiero varpaisillaa.

Toise pahast pääsyö,pääsis voa omastaa.

Perjantaina 1. huhtikuuta4 – 2005 – N:o 13

MartatKurkijokelaisessa:

25.2. Aromäen-Piltolanmko

1.4. Elisenvaaran mko27.5. Kirkonseudun

mko1.7. Metsämaan mko2.9. Raholan mko23.9. Rummunsuon

mko4.11. Yhdistyksen

juhlanumero

Kurkijoen Marttayhdis-tyksen juhliessa 100-vuo-tista taivaltaan on aihettapalata tuohon perustamis-vuoteen 1905. Tämä vuosituli olemaan kansallemmehistoriallinen vuosi.

Vuonna 1905- Venäjältä alkanut suur-

lakko levisi Suomen kau-punkeihin. Lakkolaistenvaatimukset luettiin, jolloinkenraalikuvernööri Bobri-kovin venäläistämissuunni-telmat vaadittiin kumotta-viksi ja maahan haluttiinyleinen äänioikeus.• perustettiin Turun Sano-

mat.• Turun Mikaelin kirkko

vihittiin käyttöönsä.• Osuusliike Valio alkoi

valmistaa suomalaisiamaitotuotteita.Tätä ennen Lucina Hag-

man oli tehnyt kauaskantoi-sen aloitteen perustaessaanMarttajärjestön. Hänenpäätavoitteenaan oli kan-sannaisen sivistäminen, sil-lä ilman kotiolojen kohen-tamista ei naisilla ollut voi-mia sivistystyöhön. Siksipäoli käytävä käsiksi käytän-nön kotitaloustöihin.

28.1.2005 ilmestyneessäKurkijokelaisessa oli kirjoi-tus Kurkijoen Marttayhdis-tys ry:stä. Siinä todettiin,että Kurkijoen Marttayh-distyksellä oli alun perin 37kerhoa ja nykyään kerhojaon seitsemän. Useimmatovat säilyttäneet Karjalassaperustetun nimensä, niinmyös Elisenvaaran martta-kerho, josta kerron seuraa-vaa.

Elisenvaaran marttaker-ho perustettiin Loimaalla13.4.1947. Mukana oli seit-semän henkilöä. Ensimmäi-seksi puheenjohtajaksi va-littiin Aino Äikää. Päätet-tiin ruveta pitämään ompe-luiltoja joka toinen viikkovuorotellen jäsenten koto-na. Tästä alkoi oman ker-homme toiminta.

Pöytäkirjoja selatessanija tullessani tähän päivääntulee väkisinkin mieleenLucina Hagmanin ajatus:”Ensin on saatava kotiaska-reet luistamaan hyvin javasta sitten voimme sivis-tää itseämme”, mikä ontänä päivänäkin totta. Mut-

ta menkäämme sinne alku-vuosiin niin huomaamme,mihin kaikkeen martta voipystyä.

Toiminnasta poimittua• Kun oltiin koolla esimer-

kiksi vappuna, ei tehtykäsitöitä, koska oli pyhä.Silloin laulettiin laulujauusista laulukirjoista, jot-ka rahastonhoitaja AnnaÄikää toi mukanaan.

• Mentiin Helmi Kiiskilletalkoisiin, joissa teritet-tiin sukkia ja silitettiinvaltava pyykki.

• Ennen Kurki-Säätiön jär-jestämiä pitäjäjuhlia ko-koonnuttiin puhdista-maan herneitä siellä kei-tettävään keittoon.

• 15 henkilöä oli kokoontu-nut Yli-Mikolaan kars-taus- ja kehruutalkoihin.Lainaan suoraan kirjasta:“Kovasti surisivat rukit,ja karstaajat yrittivät par-haansa pitääkseen keh-rääjät työssä. Ompeluko-nekin hurisi viereisessähuoneessa, sillä ammat-tiompelija oli kerhommejäsen ja kangasta tokiaina löytyy, kun sellainenvirkamies vaikka sattu-malta taloon tulee.”

• 9.10.1947 päätettiin ru-veta kokoontumaan päi-vällä klo 12.

• Revittiin ja leikattiin ma-tonkuteita.

• Ostetaan sillaa ja villaa.• Mainittava asia: saimme

haltuumme entisen mart-takerhon tili- ja pankki-kirjat

• Parsinta- ja paikkaustal-koot.

• Jo vuonna 1948 alkoivatensimmäiset kurssitoi-minnat. Ompelukursseil-la aloitettiin. Kurssihuo-ne saatiin Kalle Äikäältä,vuokrana oli 200 mark-kaa kahdelta viikolta.

• Sukankudontakilpailu olijännittävä ja hauska.Myös perunankuorinta-kilpailusta saatiin haus-kaa hupia.

• Vuonna 1949 ostettiin le-veät kangaspuut.

• Pellavanloukutuskonettavuokrattiin, samoin peru-najauhomyllyä.Tietysti tehtiin retkiä ja

järjestettiin juhlia, paitsi21.12.1948, jolloin todet-tiin: “Juhlat on täytynyt jät-tää huoneustojen kalleudenja kerhomme köyhyydentakia.”

Tyypillisen martan päi-vätyö oli raskasta, ja työtätehtiin alkeellisin välinein,sillä kaikilla ei varmaan ol-lut sähköhellaa. Vedet pitikantaa sisään ja ulos. Ei ol-lut yleiskonetta (paitsimartta itse), ei mikroa, eipyykinpesukonetta. Pyykkipestiin käsipyykkilautasys-teemillä. Navetassa kaikki

tehtiin käsipelillä, lypsyt,lannanajot ja muut. Tämänjälkeen voi vain ihmetellä,kuinka martta jaksoi osal-listua monipuolisesti har-rasteiltoihin.

Vuosituhat oli vaihtu-massa, kun pääsimmevuonna 1992 käymään Kur-kijoella ensi kertaa pitkäänaikaan. 48 vuotta oli tuol-loin kulunut lähdöstämme.Siellä oli edelleen pystyssäoma Marttalamme, jonkaseinään naulasimme muis-tolaatan. Meidänkin ker-hosta oli muutamia jäseniätodistamassa tuota ainutlaa-tuista tilaisuutta. Käynneil-lämme siellä olemme vie-neet sinne muun muassasiemeniä.. Paikalliset mar-tathan ovat innokkaita vi-hannesten, juuresten jamyös perunoiden viljelijöi-tä. Kaikille siellä käyneilleovat tulleet tutuiksi hyvinhoidetut kasvimaat sekäkasvihuoneissa kasvatetutkurkut ja tomaatit. Muutenolemme vieneet humanitää-ristä apua.

2000-luvun alussa voim-me kysyä: ”Onko marttamuuttunut, onko hän nyt si-vistynyt, kuten Lucina Hag-man toivoi asian olevan?”Vastaus on kyllä ja ei. Meolemme tietopuolisesti vii-saita, nyt kaikilla on nepuuttuvat koneet, vaanovatko asiat kääntyneetpäälaelleen. Kerrotaan joi-denkin olevan uusavutto-mia, kun ei oikein enäämuisteta, pitäisikö perunoi-den vai kananmunien ollakypsyttyään pehmeitä.

Elisenvaaran marttaker-holla on nyt 14 jäsentä. Vii-meiset neljä kautta meitä onpuheenjohtajana luotsannutAlli Kihlanki innostaen jaaktivoiden monella tavoin.Hän on ollut meille ihailta-vana esimerkkinä muunmuassa tehtyään satoja pan-nunalusia tyhjistä kahvi-pusseista. Niiden myynnis-tä saadut varat hän on lah-joittanut eteenpäin. Lisäksihän on tehnyt käytännölli-siä pikku käsipyyhkeitä,jotka myös tekevät hyvinkauppansa.

Elisevaaran Marttakerhontoimintakertomus

vuodelta 2004Vuoden teema oli ”Iloa ja turvaa martoista”. Toimin-

nan painopisteinä ovat olleet yhteiset kokoukset ja as-kartelu. Kiitokset toiminnan monipuolisuudesta halu-taan antaa yhdistyksen jäsenille, hallitukselle ja pu-heenjohtajalle.

Jäsenmäärä on 14 sekä yksi nuorisojäsen. Jäsenmää-rä kasvoi yhdellä. Vuoden 2004 aikana kerho on ko-koontunut kerran kuukaudessa. Tapaamisissa on vaih-dettu kuulumiset, keskusteltu, vietetty nimipäiviä jalaulettu, on tutkittu karttoja, tehty napinläpiä ja muitakäsitöitä, onpa jopa opiskeltu laihduttamista.

Muuna toimintana ovat olleet retket Viipuriin,Kurkijoki-museoon ja Helsinkiin. Olemme myös osal-listuneet kansalliseen ja paikalliseen marttatoimintaankuten esimerkiksi piirastalkoisiin. Kevät- ja syyskoko-ukset ovat tietysti kuuluneet ohjelmaan.

Tiedotus on tapahtunut Loimaan Lehden ja Kurkijo-kelaisen seurapalstojen kautta. Syntymäpäivinä onhuomioitu Soili Kähärää ja Riitta Tiippanaa heidäntäyttäessään pyöreitä vuosia.

Varoja on hankittu pyyheliinojen ja pannualustojenmyynnillä sekä kerhossa kootulla kahvirahalla. KiitosAllille pannualustojen ja liinojen teosta. Varoja on käy-tetty kesäretkeen ja osuuteen Martat/emäntälehden ti-lausmaksuista.

Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Alli Kih-lanki. Muut hallituksen jäsenet vpj Ulla Lamminaho,sihteeri Hannele Piiparinen, rahastonhoitaja SainiRepo, Eira Yli-Tuomola, Airi Heinonen, ja Taina Suvi-la. Tilintarkastajina ovat toimineet Terttu Lehto ja ArviHeinonen ja varalla Tyyne Havukainen ja Aune Julku.

Vilkasta toimintaa on ollut myös muiden tahojenkanssa kuten Loimaan Seudun Karjalaseuran kanssasekä Karjalan tasavallassa toimivan Elisenvaaran nais-ryhmän kanssa. Hannele Piiparinen istuu KurkijoenMarttayhdistyksen hallituksessa ja toimii siinä varapu-heenjohtajana. Muuten kerhomme osallistuu ja toimiivoimavarojensa mukaan.

Iloa ja turvaa martoistaRitva

Elisenvaaran marttakerho

Elisenvaaran martta-kerhon vuosikokous28.1.2005. Kuva Esa

Kähärä.

Elisenvaaran marttakerhon taloutta on kohennettumuun muassa myymällä Alli Kihlangin kahvipusseistatekemiä pannunalusia, joista onkin tullut varsinainenmyyntimenestys. Kuva Esa Kähärä.Anna-Maria Sihvonen täytti 91 vuotta elokuussa 2002. Kerholaisia onnittelemassa päivän-

sankaria. Kuva Alli Kihlanki.

Perjantaina 1. huhtikuuta 2005 – N:o 13 – 5

Lehtien havinaaSäkkijärvi-lehteä rovasti Lahden jälkeen toimitti

kunnan hoitokunnan puheenjohtaja Heikki Hovi, jokaoli jo edellisten päätoimittajien aikana työskennellytlehden toimitussihteerinä.. Seuraavasta vahdinvaih-dosta ilmoitettiin lehdessä nro 7/1955. Lasse Hyppä-sen toimittamia Säkkijärviä ilmestyi vuosina 1955-61. Lassen kuoltua lokakuussa 1961 lehden toimitta-mista jatkoi hänen puolisonsa Kaija Hyppänen vuo-den 1967 loppuun asti.

Seuraavan vuoden lehdet olivat Kalle Helanderin,Heikki Hämäläisen ja Antti Sepän muodostaman työ-ryhmän tuotoksia. Vuosina 1969-1971 lehteä toimittiAnneli Montonen (myöh. Eskola). Häntä seurasi Jor-ma Norkko 13 vuoden verran.

Vuoden 1984 huhtikuussa Säkkijärvi-lehden toi-mittajana aloitti Kaija Wischtukat (ent. Hyppänen),jonka aikana myös lehden toimituksellinen kokonais-vastuu siirtyi hänelle. Kun lehti siirtyi takaisin Säk-kijärvi-säätiölle, oli erikseen toimittaja ja vastaavapäätoimittaja, jona toimi Antti Seppä ja Erkki Hämä-läinen. Syksystä 1996 lähtien päätoimittajana on toi-minut Paula Penttilä.

Tärkeä osa varsinaisten toimittajien ohella lehdenaikaansaamiseksi on ollut kaikilla pyyteettömillä leh-den avustajilla. Vuosien mittaan on eri tavoin myösvedottu lukijoihin tilauskannan säilyttämiseksi. Kokolehden historiaa ajatellen muutokset levikissä ovatolleet parin sadan paikkeilla. Kun vanhemmista aikajättää, on yleensä ainakin yksi lapsista jatkanut leh-den tilaajana. Säkkijärvi-lehti on yhdysside entiseenkotiseutuun myös ulkomailla asuville säkkijärveläi-sille ja heidän jälkeläisilleen.

Paula Penttilä

Viime vuonna elimmemenetetyn elämänvaiheen60-vuotismuistoa. Taak-semme oli jäänyt rakas jarikas elämä Säkkijärvellä.Kodin ja kotiseudun menet-tämisen aiheuttama suru jamurhe ja jopa toivottomuuson vuosien varrella muuttu-nut. Se on saanut uusia pir-teitä. On opittu elämäänuusissa, pakottavissa olois-sa.

Tänä vuonna voimmeviettää yhteistä 60-vuotista-pahtumaa uuden elämänkannalta tärkeäksi muodos-tuneen Säkkijärvi-lehdenmyötä. Jatkosodan jälkeenSäkkijärvi oli ensimmäinenevakkopitäjä, joka kokosihajallaan olevat pitäjäläisetoman lehden ympärille.

Neuvostoliitolle mene-tettyjen kuntien toimintalopetettiin pian sodan pää-tyttyä. Kuntien ja kuntalais-ten asioita hoitamaan ase-tettiin kunnanhoitokunnat.Hoitokuntaan nimettiin sa-moja henkilöitä, jotka oli-vat Säkkijärvellä toimineetkunnallisissa johtotehtävis-sä. Puheenjohtajaksi nimi-tettiin Heikki Hovi ja sih-teeriksi kunnansihteeriKerttu Könönen.

Seurakuntien toimintajatkui aina vuoden 1949loppuun saakka, joskin pa-hasti siipirikkona. Evakko-tiet johtivat pitäjäläiset eripuolille maata. Vaikeissa jaepävarmoissa oloissa ihmi-set kaipasivat neuvoja, oh-jausta ja yhteydenpitoasekä henkistä ja hengellistähoivaa.

Vain muutamien evak-kokuukausien kuluttuaalettiin etsiä keinoja yhtey-denpidon aikaansaamiseksipitäjäläisten kesken. Säkki-järven seurakunnan silloi-nen kappalainen HeikkiImmonen oli yksi huolenpi-don kantajista. Jo vuoden1944 lopulla hän esitti Säk-kijärvi-lehden syntysanat.

Heikki Immonen ja kun-nankirjuri Kerttu Könönenalkoivat suunnitella nopeal-la aikataululla lehden jul-kaisemisen aloittamista.Yhtä nopealla aikataulullakunnanhoitokunta päättialoittaa Säkkijärvilehdenkustantamisen ja julkaise-misen. Päätoimittajaksi kut-suttiin Heikki Immonen.Vaikka seurakunta ei suora-naisesti osallistunut lehdenkustantamiseen, päätoimit-tajan tausta vaikutti suures-ti lehden sisällön muotoutu-miseen niin, että lehteä voi-tiin pitää epävirallisestikunnan ja seurakunnan yh-teisenä julkaisuna.

Maaliskuussa 1945 il-mestyneessä ensimmäises-sä numerossa päätoimittajakirjoitti: ”Seurakuntalaisetovat hajalla, mutta pitäkööntämä lehti edes jossain mää-rin yhteyttä.” Lehti oli alus-ta pitäen maksullinen, ja sepainettiin Loviisassa.

Heikki Immosen siirryt-tyä keväällä 1946 Säkkijär-ven seurakunnan kappalai-sen virasta toisiin tehtäviin,tuli lehden päätoimittajaksi

rovasti Hannes Lahti. Vuo-den 1948 lopussa kunnan-hoitokunnat lopetettiin. Vä-hän ennen kyseisen vuodenloppua, 30. päivänä marras-kuuta rovasti Lahti kuoli.Näillä molemmilla tapahtu-milla oli vaikutusta Säkki-järvi-lehden toimintaan.

Säätiö kustantajaksiKunnanhoitokunnan vii-

meisiä tehtäviä oli todeta,että jo vakiintuneen asemansaavuttaneen lehden julkai-semista tuli jatkaa. Ainoanavaihtoehtona oli siirtää leh-den kustannus- ja julkaisu-toiminta vuotta aikaisem-min perustetun Vilajärvi-säätiön (sittemmin Säkki-järvi-säätiön) tehtäväksi.Päätoimittajaksi nimitettiinHeikki Hovi, joka oli myösSäätiön puheenjohtaja.Kuukausittain ilmestynytlehti oli ehtinyt saavuttaakolmen vuoden aikana jo1300 vuosikerran levikin.

Menneen 60 vuoden ai-kana lehti on käynyt läpivaihtelevan elämänkaaren.Evakot olivat asettuneetomille tahoilleen, rakenta-

neet uuden elämän uusillaseuduilla. Tarve yhteyden-pitoon luonnollisesti jatkui,mutta sopeutuminen uuteenasuinympäristöön oli myösalkanut. Se heijastui lehdenlevikkiin ja luonnollisestimyös talouteen. Lehden il-mestymiskertoja jouduttiinvähentämään ja sisältöäkinsupistamaan.

Jostain syystä pitäjäläi-set eivät jaksaneet olla in-nostuneita kirjoittamaan.Varmaan monen kynänie-kankin kohdalla oli jonkin-lainen avaamaton lukkoedessä menneiden kärsi-mysten kuvaamiseksi. Eioikein tuntunut auttavanhoputtaminenkaan. Olin it-sekin huono esimerkki. Yri-tin monissa puheissani Säk-kijärvi-juhlissa maanitellaihmisiä kirjoittamaan, mut-ta itse en näyttänyt esimerk-kiä. Vasta parikymmentävuotta sitten tulin tuntoihi-ni ja aloin kirjoitella pieniämuisteloitani.

Taipui vaan eitaittunut

Historian käänne nosti

lehden uuteen tulemiseen.Kotiseutumatkat kirvoitti-vat ihmiset tarttumaan ky-nään ja myös kameraan.Kuvauksia menetetystä ko-tiseudusta alkoi tulvia toi-mitukseen. Lehden sivu-määrä lisääntyi, ja levikki-kin nousi vähitellen. Levik-ki on viime vuosina pysy-tellyt n. 1500:n kieppeillä.

Esitän Säkkijärvi-sääti-ön puolesta parhaimmatkiitokset Säkkijärvi-lehdentilaajille, lukijoille ja muil-le ystäville. Teidän uskolli-suutenne ja kiinnostuksen-ne menetettyä kotiseutuakohtaan on taannut lehdenkatkeamattoman ilmesty-

Säkkijärvi-lehti ilmestynyt jo 60 vuotta

misen. Oman kiitokseni esi-tän myös lehden vastuulli-sille tekijöille ja toimijoille.Rohkenen myös uskoa, ettälehti on voinut toteuttaa en-simmäisessä numerossa ju-listettua toimintaperiaatettaja tarvetta ”seurakuntalaisetovat hajalla, mutta pitäkööntämä lehti edes jossain mää-rin yhteyttä”.

Toivotan lukijoille hyvääja muistelopitoista vuotta2005!

Pekka KauttoSäkkijärvi-säätiön pu-

heenjohtaja

Karjalaisseurojen Sata-kunnan piiri ry:n kevätko-kous pidettiin lauantaina12.3. Kokemäellä. Kokouk-sessa ylistettiin tarmokkaannaistoimikunnan entistä jakehuttiin sen uutta puheen-johtajaa. Molemmat ovatHiitolan Pitäjäseurasta. Il-tapäivällä pidetyssä semi-naarissa pääpaino kohdistuinuorempien sukupolvienaktivoimiseen.

Kokouksen avasi piirinpuheenjohtaja Jouko Hä-mäläinen. Hän totesi piirinkehittämisen olevan esilläkeskusteluissa koko ke-vään.

- Meidän on pohdittavamahdollisuuksiamme ja

- Tunnen karjalaisuudenvelvoittavan myös nuorem-paa sukupolvea mukaan.Kahden teini-ikäisen lapsenperheen äitinä en voi ihankaikessa olla mukana, mut-ta haluan olla viemässä ka-pulaa eteenpäin omalle ikä-polvelleni, kertoi Leena ko-kousväelle tunnoistaan.Leena lisäsi, etteivät he oleMiljan kanssa mitään su-kua.

Ponttanuorisotoimintaan

Iltapäivän seminaari-osuudessa johdatteli Karja-lan Liiton kulttuurisihteeri,FM Hanna-Mari Nieminenosallistujien ajatukset piirintulevaisuuden kuviin jamahdollisuuksiin.

- Elävä perinne muuttuuajan mukana. Ellei muutos-ta tapahdu, on perinne pianmuseotavaraa, mitä käy-dään katsomassa vitriinistä.Myös karjalaisjärjestöissätarvitaan toimintakulttuurinmuutosta. Toisen ja kol-mannen polven karjalaiset

kaipaavat innostavaa toi-mintaa perinnekulttuurinparissa, painotti Hanna-Mari Nieminen.

Karjalaisen Nuorisoliittory:n pääsihteeri Sari Suokastotesi tutkimusten osoitta-van, että nuoret tulevat mu-kaan yhdistyksiin toimin-nan, ei aatteen palon vuok-si.

alueilla uudistuu ajan vaati-musten mukana.

Käytännön toimintaavarten Sari esitteli kokous-väelle uusina vetonauloinaKehveli-kerhon ja Nuorkar-jalaisten klubin. Kotiin vie-miseksi annettiin aimo an-nos toimintaa käsitteleviäesitteitä.

Kullervo Huppunen

Entinen jauusi puheen-johtaja MiljaPeltomaa jaLeena Pelto-maa tarkas-televat nais-toimikunnantoimesta jär-jestettävienruokapitojenja matkojensuunnitel-maa.

HiitolannaisenergiaaSatakunnassa

keinojamme palvella jo-kaista jäsentämme. Toinenpäätavoitteemme on karja-laisen kulttuurin siirtämi-nen edelleen tuleville suku-polville, korosti Jouko Hä-mäläinen.

Hän kiitti piirin esimer-killisesti toimineen naistoi-mikunnan puheenjohtajaa,Hiitolassa syntynyttä MiljaPeltomaata useiden vuosienmerkittävästä panoksestavetovastuussaan. Kokous-väelle esiteltiin myös nais-toimikunnan uusi puheen-johtaja, sairaanhoitaja Lee-na Peltomaa Porista. Hänkertoi isänsä Matti Ahok-kaan syntyneen HiitolanMustolan kylässä.

- Karjalainen Nuori-soliitto ry on käynnistänyttämän vuoden alusta kaksi-vuotisen Käet taskusta -hankkeen. Tarkoituksenaon tuottaa uusia keinojatehdä karjalaisuus tutuksi2000-luvun lapsille ja nuo-rille. Hankkeen avulla etsi-tään välineitä, joilla toimin-ta karjalaisen kulttuurin eri

Perjantaina 1. huhtikuuta6 – 2005 – N:o 13

Kalakurjet suunnistivatpilkkimään vuoden2005 mestaruudestaKurkijoen Uitonsalmel-le 19.3. Kilpailuunosallistui kaikkiaan 23henkeä.

Kalaa nousi yhteensä2008 g. Eka-kalan kierto-palkinnon sai Eero Häkli.Laatokan pilkin kiertopal-kinnon, jonka ovat lahjoit-taneet Nikolai Virevuo jaTeuvo Ahokas, sai vuodek-si haltuunsa Jorma Romu541 gramman saaliillaan.Suurimman kalan pokaalin,

Palkitut naiset olivat yhtähymyä. Vasemmalta SainiRepo, Terttu Veijalainen,Raija Laaksonen ja Marja-Liisa Rae. Kuva Reijo Mäl-kiä.

Kalakurjet pilkkivätkilpaa Laatokalla

jonka on lahjoittanut Kello-liike Lankinen, voitti niinikään Jorma Romu 75gramman kalallaan. Hän saimyös Aaro Kojon lahjoitta-man suurimman kalan kier-topalkinnon.

Tulokset, miehet:1. Jorma Romu........ 541 g2. Aaro Kojo ........... 396 g3. Viljo Ylönen ........ 303 g4. Pentti Kemppinen 111 g5. Martti Repo ........... 48 g6. Eero Häkli ............. 42 g7. Lauri Veijalainen... 42 g8. Toivo Hyvönen ..... 41 g9. Stanislav Oginin ... 24 g

Tulokset, naiset:1. Raija Laaksonen . 203 g2. Saini Repo .......... 122 g3. Marja-Liisa Rae .... 85 g4. Terttu Veijalainen .. 50 g

Tämän pilkkimatkansaamattomat olivat MarttiMeskanen, Reijo Mälkiä,Kari Kettunen, Veijo Sink-konen, Kaarlo Kojo, Veik-ko Koho, Nikita Tupitsin,Marjatta Poskiparta, PirkkoKaartinen. Saamattomienkesken arvottiin neljä pal-kintoa, jotka osuivat PirkkoKaartiselle, Kari Kettuselle,Joni Kettuselle ja ReijoMälkiälle.

TietokilpailutMatkan aikana pidettiin

myös totutusti erilaisia tie-tokilpailuita. Kari Äikäänlaatimassa kilpailussa ky-syttiin vironkielisten sano-jen suomalaisia vastineita.Tulokset:1. Asko Valli .... 15 pistettä2. Raili Kuosa .. 14 pistettä

Jo viimekesäisillä Kurki-joen pitäjäjuhlilla Kalakur-kien kanssa haastellessasyttyi mieheni ja minunmieliin ”hinku” päästä pil-kille Laatokalle. Mukaanpyrkiessämme saimmekinystävällisen vastaanotonnaapuripitäjäläisiltä, jatämä matka täytti 100-pro-senttisesti odotuksemme.

Itse myös matkoja vetä-neenä nautinkin täysin sie-mauksin, kun sain olla mu-kana ilman huolen häivää jatouhuamista. Aina sielläpuolen rajan voi ilmetäodottamattomiakin yllätyk-siä, mutta nyt kaikki järjes-telyt toimivat hienosti.

nen isäni nuorikkonsa ai-koinaan löysi.

Myös Ville sijoittui hie-nosti kolmanneksi, jotenHiitolan Pitäjäseuran kala-miesmainetta pidettiin kii-tettävästi yllä. Taisipa tämä”Kalakurki” nokata meitämolempia ”sillviisii”, ettäjo syksyinen onkimatkaLaatokalle väikkyy mieles-sämme.

Lopuksi lämpimät kii-tokset matkan järjestäjilleja terveiset kaikille muka-ville kilpakumppaneille lä-hettävät Raija, Ville ja Vei-jo.

Raija Laaksonen

Pienet shampanjakekkeritolivat palkintojenjaon jäl-keen paikallaan. HiitolanPitäjäseuran edustus vasem-malta Veijo, Raija ja Ville.

”Oltiiha siel’ myökii”Kalakurkien mukana Laatokalla

Ei tarvinnut myöskään kalaa Laatokasta napanneita miehiä paljon yhteispotrettiin houku-tella. Vasemmalta kisan voittanut Jorma Romu, Eero Häkli, Pentti Kemppinen, Aaro Kojo,Martti Repo, Viljo Ylönen, Lauri Veijalainen ja Toivo Hyvönen. Kuva Reijo Mälkiä.

Lähtiessämme olin tie-toinen, että kilpailu käytäi-siin Uitonsalmella, tietystimielessäni ajattelin sen ole-van Hiitolan Uitonsalmi.Yllätyksekseni kuitenkinmyös Kurkijoella on aivansamanniminen salmi, jossakilpailu käytiinkin.

Olosuhteet olivat aurin-koisesta kevätsäästä huoli-matta melkoisen vaativat,sillä tuuli puhalsi tosi nava-kasti, ja puolenmetrin vah-vuisen jään päällä oli toinenmokoma lunta, jossa tarpo-minen kävi melkeinpä työs-tä.

Ahti oli näissä kisoissatosi kitsaalla tuulella, eikä

kenenkään kalareppu pala-tessa paljon painanut. Sivu-silmällä huomasin Villensaavan muutaman kalan,mutta itselläni ei ensimmäi-sen kilpailutunnin aikanaollut edes epävarmaa ”ny-kyä”. Siinä jo melkein itkuaväänsin ja mietin, että eiköaikoinaan Laatokasta suu-riakin saaliita saaneen isäSimon kalamiesgeeneistäole tyttäreen edes rippeitäsiirtynyt.

Tuli siinä saamattomassaolotilassa jo käännettyä kat-setta hieman ylöskin päin jaapua sieltä aneltua. No an-toihan se Laatokka vihdoinmuutaman ahvenen, joilla

yllätyksekseni heltisi nais-tensarjan voitto. Eipä ollutylpeydelläni rajoja, kunsain vastaanottaa Laatokka-pilkin voittopokaalin. Tun-

sin itseni todelliseksi ”Ka-lakurjeksi”. Liekö johtunutsiitä, että juureni juontavatäidin puolelta KurkijoenRiekkalaan, josta hiitolai-

Ja nekalajutut…

Kalajutuissa piilee varsi-nainen matkan anti. Toinentoistaan parempia juttujalentää, ja monta kertaa huo-maakin vasta jutun jälkeensen varsinaisen sanoman.

Aviomies oli ollut kokoyön kalassa ja päätti men-nä valvotun yön jälkeennokosille. Vaimo otti ve-neen rannasta ja soutisuojaisaan lahden pouka-maan ja kauniin kesäau-ringon kilossa alkoi lukeamieliromaaniaan. Vajaantunnin kuluttua ajoi vierel-le poliisivene.

”Rouva, tämä alue jär-vestä on rauhoitettu kutu-kalastusta varten. Onkoteillä yleensäkään kalas-

tusluvat kunnossa?” kysyipoliisi.

”Mutta kuten näette,enhän minä kalasta”, sa-noi rouva. ”Luen vain tätäkirjaa.”

”Ehkä niin, mutta teilläon kuitenkin kalastusväli-neet veneessänne”, sanoinpoliisi ja jatkoi: ”Joudunkyllä kirjoittamaan teillesakot.”

”Hyvä on”, sanoi rouvaja lisäsi: ”Siinä tapaukses-sa minä nostan syytteenseksuaalisesta häirinnästätäällä suojaisella lahdel-la.”

”Mitä?” kysyi poliisiepäuskoisena. ”Enhänminä ole koskenutkaanteihin.”

”Totta”, sanoi rouva.”Teillä on kuitenkin tarvit-tavat välineet tarkoitustavarten.”

Martti Meskasen laati-massa ensimmäisessä kil-pailussa kysyttiin, kuinkamonta panssariestekiveä onSalpalinjassa. Parhaiten tä-män tiesi Pirkko Kaartinen.Toinen Martin kilpailu oliyleistietokisa. Siinä palkitutolivat:1. Asko Valli ...... 5 pistettä2. Raija

Laaksonen ..... 4 pistettä3. Kaarlo Kojo ... 4 pistettä4. Rauno

Piiparinen ...... 4 pistettä5. Kari Äikää ..... 4 pistettä

Etukäteen arvailtiinmyös Laatokan pilkkikil-pailun voittosaaliin painoa.Lähimmäksi oikein arvasi-vat:

1. Lauri Veijalainen2. Pentti Kemppinen3. Kari Kettunen.

Saini Repo

RantahiekkaaIstun kalliolla tutun kotirannan,esiin muistojeni tulla annan.Joskus istuin saman kiven päällä,nyt mä itse olen jälleen täällä.

Painuu jalkapohjat tuttuun santaan,laineet liplattelee kotirantaan.Mielen täyttää rauha, suuri ilo!Järven kultaa auringon tuo kilo.

Miten lämmin silloin oli vesi,rantakoivikossa laululinnut pesi.Kaislikossa henki kesätuuli,kalain molskahdukset korva kuuli.

Silloin hiekkalinnan sinne rakensin,ihastellen saavutustain katselin.Korkealle linnan torni nousi,katselemaan emosorsa sousi.

Torniin tikkuun lipun laittelin,kauniit kukat pihaan istutin.Nimein rantahiekkaan kirjoitin,vesi pois sen huuhtoi, tietenkin.

Mä kourallisen hiekkaa kahmaisen,se valuu hiljallensa läpi sormien.Nää aarteet meille oman lapsuusajan,ne vaikka jäivät tänne taakse rajan.

Nyt kuitenkin taas tänne tulla sain,ja lapsuustunnelmaa mä täältä hain.Taas haikein mielin jätän kotirannan,mut tunnelman tään mielessäni kannan.

Terttu Ketola

Perjantaina 1. huhtikuuta 2005 – N:o 13 – 7

Pikkupurtavaa

YLE TV2 toteuttaaAjankohtainen kakkonen -ohjelmassaan Itänaapuri-teemalähetyksen. Suorassalähetyksessä studiossa onparikymmentä eri alojenVenäjä-asiantuntijaa. Oh-jelman tarkastelukulmanaon vaikeneminen ja erilai-set tabut Suomen Venäjä-suhteissa. Yksi näistä ai-heista on Suomen viime so-tien seurauksena pakkoluo-vuttamien alueiden palau-tus.

Studioon on kutsuttuAluepalautus ry:n edusta-jiksi Mirjami KondelinKangasalasta ja tiedottajaLasse Koskinen Lahdesta.ProKareliaa edustaa toi-minnanjohtaja Veikko Sak-si, jonka Karjalan palautus-kirja ilmestyi äskettäin.

Poliittisia päättäjiä edus-tavat kansanedustaja, ulko-

poliittisen valiokunnan pu-heenjohtaja Liisa Jaakon-saari ja elämäkerrallisen,suomettumista suomineenkirjan julkaissut kansan-edustaja Ben Zyskowich.Suomen virallista, palau-tuksesta vaikenevaa kantaaohjelmassa edustaa ulkomi-nisteriön lähettämä virka-mies.

Paikalla on myös Venä-jään perehtynyt erikoistut-kija, tohtori Ilmari Susiluo-to Helsingin yliopistonAleksanteri-instituutista.Lisäksi keskustelijoidenjoukossa ovat oikeuden nä-kökulmaa edustava RitvaSantavuori ja Venäjällä fil-miuraa luonut näyttelijäVille Haapasalo.

Suomalais-venäläisenkauppakamarin edustaja onniin ikään mukana. Äsket-täin kohua herätti julkaisu,

Itänaapuri-iltaTV2:n Ajankohtaisessa kakkosessa

Mielipide

Kurkijokelaisessa nro11-12/18.3.2005 sivulla 7Timo Pohjola kirjoitti mie-lenkiintoisen tarinan eräänperheen evakkotaipaleesta.Yksi asia osui silmään, jon-ka haluan oikaista. Hän kir-joittaa: ”Sodan jälkeen kar-jalaiset saivat sijoituspaik-kakunnilta saman verranmaata, kuin heillä oli Kar-jalan puolella viljelysmaa-ta.”

Asiahan ei ole näin. Isäl-leni, joka oli vapaussodankäynyt ikämies, valtio tar-

Ei ihan näinjosi ”kylmän tilan”, siistäyttä korpea. Olisi pitänytalkaa sitä raivata. Karjalaanisältäni oli jäänyt sukutila,jossa oli kivettömät, hedel-mälliset pellot. Moni karja-lainen perhe raivasi ja ra-kensi voimiaan säästämät-tä, jotta pääsisivät uudenelämän alkuun.

Tämä kirjoitan sen takia,ettei jälkipolville jäisi vää-rää tietoa sen ajan tapahtu-mista.

Martta SaarinenVantaa

Kirkollinenelämä Kurki-joella oli harrasta. Jopakurkijokelainen lähetystökävi ylemmässä portaassanimittämässä itselleenkirkkoherrankin. Eräätpapit olivat kovia hevos-miehiä niin, että pappilantallissa oli parhaimmil-laan seitsemänkin hevos-ta.

Erään Kurkijoen kirk-koherran ansiosta pitä-jään saatiin kantakirjaorinimeltään Hyvä, jonkajälkeläisiä kutsuttiin ”Hy-väkkään” suvuksi kokokannaksen alueella. Kuntämä Hyvä-ori kuoli, an-saitsi se kuulutuksen ai-van saarnastuolista asti,minkä jälkeen pitäjässävallitsi hevosmiesten pitä-jänsuru.

Ajanpatina kuitenkinon sekoittanut kirkon-miesten (kirkkoherrat,kappalaiset, kanttorit)nimien kirjaimet keske-nään. Keitä löydät, kunjärjestelet kirjaimet uu-teen järjestykseen?

1. Rosa Aila Kugeltov2. Onneli Vieno Tisvon3. Petra Nohemunna4. Floora Gina Cultss5. Niko Kalnu

Oikeat vastaukset seu-raavassa Kurkijokelaisessa.Viime numeron (18.3.2005) Pikku purtavaa -palstan henkilöt olivat 1.Armas Paavilainen, 2.Uuno Varjus, 3. JuhoToiviainen, 4. Vilho Lan-kinen, 5. Teuvo Syvänen.

Historiantutkijana en voisivuuttaa ministerien MattiVanhasen ja Erkki Tuomio-jan vastikään esittämiä lau-suntoja Suomen ja Venäjänsuhteiden historiasta. Kes-kustelun aloitti tasavallanpresidentti Tarja Halonenpuhumalla totta Suomenhistoriasta toisen maail-mansodan ajalta. Hän sanoiSuomen ja Neuvostoliitonselkkauksen alkaneen Stali-nin ja Hitlerin tehdessä ke-sällä 1939 sopimuksen,joka jätti Suomen Neuvos-toliiton valtaan. Hitlerin lu-valla puna-armeija hyökkä-sikin maahamme vuodenlopulla. Tämän presidenttitotesi myös niin sanotunjatkosodan syyksi.

Suomen valloituksenjäätyä 1940 kesken Stalinpainosti maatamme yhäraskaasti ja suunnitteli uut-

Pilkantekoahistoriallisestatotuudesta

ta hyökkäystä, johon hänyritti vuoden lopulla saadalupaa Hitleriltä.. Saksa olikuitenkin oman etunsavuoksi alkanut tukea Suo-mea, ja tämä tuki otettiinvastaan. Stalin oli osoitta-nut, ettei hän sallinut Suo-men pysyä puolueettoma-na, eikä maassamme voitutalvisodan jälkeen luottaahäneen. LiittoutumisenRuotsin kanssa Stalin olijyrkästi kieltänyt, ja muistaläntisistä maista Suomi olikesällä 1940 täysin eristy-nyt.

Johtomiehemme ym-märsivät Stalinin aikeettäysin oikein, joten maam-me täytyi jostain saadakonkreettista tukea ja ainoamahdollisuus oli asettuaSaksan vanaveteen. Ei ollutmitään muuta keinoa torjuaStalinin uusi hyökkäys tai

joutuminen suurvaltojentaistelukentäksi.

Tässä pakkotilanteessaSuomi joutui uuteen sotaanNeuvostoliittoa vastaan.Siihen Stalin oli ajamallaajanut Suomen 1939-1940harjoittamallaan politiikal-la. Tasavallan presidentti ontäysin oikeassa myös siinä,että maamme kävi tätä so-taa omin tavoittein eikä aut-taakseen Saksaa. Hitlerinvaatimuksista huolimattaSuomi ei hyökännyt Lenin-gradia vastaan eikä Muur-mannilta Sorokan kautta ra-kennetulle radalle, joka olilännestä tulevien sotatar-vikkeiden takia Neuvosto-liitolle elintärkeä.

Venäjän ulkoministeriömoitti Tasavallan Presiden-tin äskeistä lausuntoa ja ve-

tosi Pariisin rauhansopi-mukseen (1947). Sen joh-dannossa voittajat peruste-levat rankaisemista alueme-netyksin ja korvauksin sil-lä, että maamme oli ollutSaksan liittolainen. Tämänkaikuna Vanhanen ja Tuo-mioja ovat suositelleet, ettäSuomen aseman selvittämi-nen 1939-1944 jäisi histori-antutkijoille, ikään kuin ta-pahtumien kulkua ei olisitutkittu jo täysin riittävästi.

Ministerimme katsovatkai historian olevan harmi-tonta näpertelyä, josta hei-dän ei tarvitse välittää. His-toriantutkimus on kuitenkinainoa keino selvittää, mitäon tapahtunut, ja Suomenhistoria 1939-1944 tunne-taan jo aivan riittävän hy-vin. Vai eikö Stalin sopinut

jossa tunnustettiin avoimes-ti Venäjällä vallitseva lah-jonta ja opastettiin sen kä-sittelyyn. Venäläisiä näkö-kulmaa ohjelmaan tuo suur-lähetystön edustaja ja mu-kana on myös venäläisiämaahanmuuttajia ja venä-läispainotteisen Itä-Suo-men koulun edustajia.

Palautusjärjestöt ovatesittäneet erityisen Suomenalueiden palautusta käsitte-levien teemailtojen järjestä-mistä televisiokanavillakansalaiskeskustelun mer-keissä. Aivan tähän Ajan-kohtaisessa kakkosessa eiole rohjettu tarttua, onhanpalautus tabu ainakin polii-tikoille, mutta Itänaapuri-ohjelma kuitenkin lähestyytätäkin teemaa, joten rohke-us palautusillan järjestämi-seenkin lähestynee.

Lasse KoskinenAluepalautus ry

Ti 5.4. TV2 Ajankoh-taisen kakkosen Itänaa-puri-ilta klo 21.00-23.15.

Hitlerin kanssa Suomenalistamisesta ja hyökännytsen nojalla Suomeen? EiköStalinin 1940 jatkama pai-nostus ollut syynä siihen,että Suomi joutui tukeutu-maan Saksaan? Eikö jatko-sota siis johtunut siitä, ettäStalin oli ajanut Suomenpakkotilaan? Ja eikö näitäasioita muka tiedetä?

Miksi ministerit siispilkkaavat historiantutki-musta ja Suomen kansaa,joka tuntee totuuden? Il-meisesti kumartaakseen Ve-näjän hallitusta. Sen hallus-sa on laajat alueet, jotkaNeuvostoliitto anasti maal-tamme hyökkäyssodalla1939 ja leimaamalla Suo-men syylliseksi jatko-sotaan.

Totta kai Venäjän halli-tuksen on vaikea tunnustaa,että oikea sotasyyllinen oliNeuvostoliiton diktaattoriStalin, koska sen oikeusSuomelta otettuihin aluei-siin romahtaisi silloin ko-konaan. Mutta kenen asial-la herrat Vanhanen ja Tuo-mioja ovat puhuessaan his-toriantutkimuksesta, ikäänkuin se ei olisi alkanut-kaan?

Pentti VirrankoskiTurun yliopiston Suo-

men historian professori1963-1992

Kirjoitus on julkaistu 13.3.2005 Turun Sanomissa.

Maija kuunteli äidin kans-sa lintujen lauluja. Yhdes-sä he arvuuttelivat, mistälinnusta kulloinkin olikysymys. Kaukaa kuuluivariksen ääni. ”Kuulitko,äiti”, iloitsi Maija ja jat-koi: ”Pääskysen mummolaulaa.”

Yks Mummo••••

Pikku poika toiselle:”Mennään halliin kattoonlätkää, niin saadaan huu-taa rauhassa!”

Lehdissä, toreilla ja tu-ruilla keskustellaan keväänvalinnoista ja Karjalan Lii-ton roolista Karjalan palau-tusasian hoitamisessa. Itsekuulun niin sanottuihin Lii-ton ”nuoriin” ja olen ollutaktiivinen jäsen jo yli kym-menen vuoden ajan. Etelä–Pohjanmaalla olen keskus-telut monen ”nuoren” jaKarjalassa syntyneen kans-

sa Karjalan Liiton puheen-johtajavalinnasta sekä Lii-ton roolista Karjalan palau-tusasiassa. Olemme olleetyksimielisiä siitä, että Lii-ton johdon ja toiminnantäytyisi olla samansuuntai-sella linjalla kuin aikaisem-pinakin vuosina.

Karjalan Liiton tehtävä-nä meidän ”nuorten” mie-lestä on vain karjalaisen

Karjalan Liiton johto jaKarjalan palautus Jos joskus Karjala

saadaan takaisin, niin sentäytyy olla tyhjänänykyisistä asukkaista.”

kulttuurin vaaliminen, eiKarjalan palautuksen hoita-minen. Olen itse joutunutVenäjällä puolustelemaanKarjalan Liiton roolia jaselvittämään Liiton henki-löiden taustoja.

On muistettava, että ”isoveli” on olemassa aina vain,on turha herättää nukkuvaa”karhua”. Itse tulen harkit-semaan, olenko enää valmis

jatkamaan vapaaehtoistatoimintaa karjalaisuudenhyväksi, jos Liiton rooli ke-väällä muuttuu toisenlai-seksi. Mielestäni Kar-jalan palautuksen hoi-taminen ei kuulu mil-lekään yhdistykselleeikä yhteisölle, vaanon yksistään maanjohdon tehtävä ja sielläkinmaltillisesti.

Olen itse ollut jo useanvuoden ajan valmis muutta-maan vanhempieni synty-mäseudulle, jos sellainenmahdollisuus joskus tulisi..Ehdoksi olen sanonut sen,että jos joskus Karjala saa-

daan takaisin, niin sen täy-tyy olla tyhjänä nykyisistäasukkaista. En halua Suo-meen ylimääräisiä elätettä-

viä ja sosiaalioloistammenauttijoita. Enkä haluaomalle jälkipolvelleni antaaperinnöksi vieraiden elättä-mistä.

Puhutaan paljon siitä,kuinka saadaan nuoria Kar-jalan Liiton toimintaan. Sii-nä onkin pohtimista. Tiedän

senkin, miksi jotkut nuoretkarttavat karjalaisuutta.Mutta tiedetään varmastimyös se, kuinka saadaanpois Liiton toiminnasta nenuoret, jotka ovat jo muka-na.

Eihän anneta kevään2005 muuttaa karjalaisuu-den viitoittamaa tietä jälki-polvien juurien vaalimis-matkassa. Hyvää ja menes-tyksellistä toimintaa karja-laisen kulttuurin hoivaami-sen jatkamiseksi sukupol-velta toiselle.

Kari RapoVaasa

Hymyähuuleen

Tyrjän taistelujen jälkiä. Kuva Kurkijoki-Säätiön kokoelmista.

Perjantaina 1. huhtikuuta8 – 2005 – N:o 13

Haapasen HautaustoimistoTÄYDELLINEN HAUTAUSPALVELU

Puh. 762 2700 ja 762 2857Heimolinnankatu 16, 32200 LoimaaLiikeajan jälkeen Reunanen puh. 762 2700

Matkap. 0500 531 814, 050 561 0547

KukkaBoxPuh. 762 2669

Vastapäätä LoimaanAluesairaalaa

Asianajajia

AsianajotoimistoHEIKKI RANTANENJulkinen kaupanvahvistaja

Kauppalankatu 9–11 B, Loimaap. (02) 762 2888, fax 762 2313heikki.rantanen@kolumbus.fi

AsianajotoimistoJARI HEIKMAN OY

Asianajaja,varatuomari Jari Heikman

varatuomari Kaarina Nylamooik.yo Tiina Tähtinen

Turuntie 8–14, II krs. Loimaa,puh. (02) 762 4400, fax 763 1301

jari.heikman@aatsto.inet.fiwww.heikman.com

ASIANAJAJAon asianajajaluetteloon hy-väksytty lakimies, jolla onsäädetty kokemus ja taito.Asianajajan toimintaa valvo-vat Asianajajaliitto ja oikeus-kansleri. Asianajotoimistothoitavat myös maksuttomiaoikeudenkäyntejä ja oikeus-turva-asioita.

Varatuomari

HAUTAKIVETVuodesta 1921luotettavaa ja yksilöllistäpalvelua

PUHELIN (02) 760 511

MUSIIKKIVÄENPALVELUPAIKKA

Puh. 7622 950,Oikokatu 3

Avoinna: ma-pe 10-17.30 la 10-14.00

LOIMAAN VIIALANKONDITORIA-KAHVIOKauppalankatu 2, puh. 763 2001Avoinna: Ma – pe 8.30–17

EHT-liitonjäsenErikoishammasteknikko

MARKO ROSENDAHLVastaanotto Heimolinnankatu 14 Loimaa

Ajanvaraus puh. (02) 763 1179

LAATUAEDULLISUUTTA

AMMATTILAISELTA• Kellohuoltopalvelu• Käsikaiverrukset• Konekaiverrukset• Korukorjaus/ kivi-istutustyöt• Sormuksien valmistus• Ja nyt myös lasikaiverrus

KELLOLIIKEJuhani Lankinen Ky

Kauppalankatu 2, LoimaaPuh. (02) 763 2760

(Kaupungintaloa vastapäätä)

KAIKKI PAIKAN PÄÄLTÄ

Lehden saaja (tai vanha osoite):

Lahjatilauksen maksaja (tai uusi osoite):

Nimi:

Lähiosoite:

Postinro ja -toimip.:

Nimi:

Lähiosoite:

Postinro ja -toimip.:

Palauta allaoleva kuponki kirjekuoressa osoitteella:

Tilaan KurkijokelaisenItselleni Lahjaksi

Osoitteenmuutos Peruutus

Olen kestotilaaja ja tilaan lehden jälki-polville 1. vuodeksi tarjoushintaan 30 euroa

KurkijokelainenVesikoskenkatu 13 As 21, 32200 Loimaa

itsellesi – tai ystävällesilahja, joka muistetaan!

Tilaa nytTilaa nyt

Päiväys jaallekirjoitus:

ONKSTIETOOVASTAUKSET1. vuonna 19442. hänellä ei ollut toista

etunimeä3. yli 500 000 kappaletta4. C-vitamiinin5. Englannista6. 115 vuotta7. vuonna 19218. 32 vuotta9. noin 24 30010. lätin kieltä

Kulttuuri- ja sotahistoriallinen matka VienanKarjalaan, Solovetskiin, Muurmanskin ja Petsamonalueelle sekä Suomen Lappiin 25.7.-31.7.Ajoreitti: Turku, Loimaa, Tampere, Jyväskylä. Matkalla tutustutaan mm.Solovetskin luostarisaareen (Vankileirien saaristo). Puolihoito Venäjänpuolella. Matkan hinta 525 euroa. Matka tehdään Putus Oy:n

ilmastoidulla bussilla.

câàâá bçLi ikenneyht iö

TiedustelutHannu Putukselta 0400 226285.Puh. (02) 4861 415e-mail: myynti@matkaputus.inet.fi

3. Sari Latva-Valkama ......... 3,530 kg

4. RaijaLaaksonen ..... 1,460 kg

5. RitvaSirkesalo ........ 1,190 kg

6. Aino Jantunen 0,150 kg

Miesten tulokset:1. Kauko

Savolainen ... 13,920 kg2. Pertti

Vihavainen..... 6,850 kg3. Seppo

Kaljunen ........ 3,340 kg4. Viljo

Ylönen ........... 1,710 kg5. Jouko Ijäs ...... 1,120 kg6. Teuvo

Savolainen ..... 0,960 kg7. Pauli

Salmelainen ... 0,930 kg8. Launo

Salmelainen ... 0,690 kg9. Kari Kaijo ...... 0,530 kg

Raija Laaksonen

Kilpailijat ja huoltojoukot kokoontuivat aurinkoisessa pakkassäässä yhteispotrettiin. Voitta-jien ja muidenkin on helppo hymyillä.

Naiset mestareiksipilkkikilpailussa Kuivalahdella

Aurinkoisessa mutta kir-peässä pakkassäässä Kui-valahdella lauantaina 12.3.käytiin Hiitolan Pitäjäseu-ran tämäntalvinen pilkki-mestaruusmittelö. Kaukai-simmat kilpailijat olivatsaapuneet Orivedeltä jaTampereelta asti. Neljäntunnin urakoinnin jälkeenoli 15 pilkkijän yhteistulos57,280 kiloa kalaa. Kaikkikalat hyväksyttiin kilpailu-kaloiksi.

Armi Savolainen pilkkikilpailun suurimman saaliineli yhteensä 14,610 kiloa.Hän sai vuodeksi haltuunsaSuodenniemen Säästöpan-kin lahjoittaman puntarin.Kilpailun suurimman kalan,joka painoi 300 grammaa,sai Sari Latva-Valkama. Hä-net palkittiin kiikarilla.

Naisten tulokset:1. Armi

Savolainen ... 14,610 kg2. Aila Kaljunen . 6,290 kg

SPAR LOIMAAKauppias Sami Toivonenpuh. (02) 763 6850ma - pe 7-21, la 7-18

RuokakauppaSinun makuusi

762 2848

LOP-Kultapiste

763 2150

040-765 7028

Ritvanja OilinEines-keittiö

76368520762 4432

762 2062

762 1413

Ainutlaatuisellenaiselle ja lapselle

kg

1,99rasiaKULTAMOKKAKAHVI500 g 159pkt1/talous

690Atria Naudanpaistijauheliha400 g (4,98 kg)

EHDOTONTA EDULLISUUTTA JA LAATUA

079psPepsit 2 x 2-pack

4 x 1,5 l (0,57 l)Sisältö 3,40 Pantit 1,60

2 erää/talous

5002 x 2-packRiitan Herkun Metripizzat

700-750 g (7,13-6,65 kg)

499kpl

kg590895390kg

Suomalainennaudansuikalepaisti

Suomalainenluutonporsaanpaisti

Karhu III-olut12-pack7,75+1,20 (1,96 l)

Hollanninuuden sadonTOMAATTI

Tarjoukset voimassa: perjantai – lauantai 1.-2.4.2005

Peruna-sipulisekoitus500 g (1,58 kg)