kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky
TRANSCRIPT
Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana.
Laajakuvakuvat
Kuuden kaupunkiseudun demografinen
kilpailukyky 2000-luvulla
© Timo Aro 2013
Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut
Analyysin kohteena Tampereen, Turun,
Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion
kaupunkiseutujen 52 kuntaa (6 keskus-
kaupunkia ja 46 kehyskuntaa).
Selvitysalueella asuu joka neljäs
suomalainen (1,4 miljoonaa asukasta,
26,3 % koko väestöstä
Väestönlisäys yhteensä 147 000 henkilöä
vuosina 2000-2011
Positiivisesti vino otos suomalaisista
kunnista: maan sisäisestä muuttoliikkestä
sai muuttovoittoa 45 kuntaa, maahan-
muutosta 51 kuntaa ja luonnollisesta
väestönlisäyksestä 38 kuntaa
© Timo Aro 2013
12 kaupun-kiseudun yleinen
kilpailukyky-analyysi
6 kaupun-kiseudun
määrällinen muuttoliike-
analyysi
6 kaupun-kinseudun rakenteelli-nen muut-toliikeana-
lyysi
YHTEENVETO JA
TULKINNAT
Selvityksen toteuttamisen vaiheet
© Timo Aro 2013
© Timo Aro 2013
1. KESKITTYMISKEHITYKSEN KIIHTYMINEN
2. VALIKOIVA MUUTTOLIIKE
3. LISÄÄNTYNYT MAAHANMUUTTO
2000-luvun muuttoliikkeen erityispiirteet
© Timo Aro 2013
Muuttoliikkeen kolme erityispiirrettä 2000-luvulla
1. Keskittymiskehityksen kiihtyminen
Kolme viidestä suomalaisesta asui 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla
Yhdeksän kymmenestä asui taajamissa, jotka peittävät alle 3 % maapinta-alasta
12 suurimman kaupunkiseudun väestönlisäys 318 000 henkilöä vuosina 2000-2012, joista 2/3 muuttoliikkeen vaikutuksesta
Muuttovoittoa sai keskimäärin joka kolmas kunta tai seutukunta
Kasvavat alueet sijaitsevat maantieteellisesti yhä pienemmällä alueella. Sijainti ja saavutettavuus korostuivat kaikessa. Kaikki nopeimmin kasvavat kunnat sijaitsevat joko maantie- tai rautatieverkoston varrella, solmupisteissä tai niiden vaikutusalueella
Kunnittain tarkasteltuna eniten määrällistä muuttovoittoa saivat Tampere (9836), Oulu (7341), Espoo (7245) ja Seinäjoki (4189)
Kunnittain eniten muuttovoittoa suhteessa keskiväkilukuun saivat Liminka (Oulun seutu), Pirkkala (Tampereen seutu), Vesilahti (Tampereen seutu) ja Masku (Turun seutu).
© Timo Aro 2013
Muuttoliikkeen kolme erityispiirrettä 2000-luvulla
2. Valikoiva muuttoliike
Muuttoliike on perusluonteeltaan valikoivaa ja polarisoivaa. Muuttoliikkeen valikoivuus tarkoittaa sitä, että alueen tulo- ja lähtömuuttajat poikkeavat merkittävästi toisistaan työmarkkina-asemaltaan, taloudellisilta, sosiaalisilta ja ikään liittyviltä ominaisuuksiltaan.
Vuosittain keskimäärin 850 000 muuttoa, joista kaksi kolmesta kunnan sisäisiä muuttoja ja vain yksi kolmesta ylittää kuntien välisen rajan. Kuntien rajat ylittävistä muutoista noin puolet työssäkäyntialueen/kaupunkiseudun sisäisiä muuttoja
Kuntien välinen muuttoliike oli viisivuotisjaksoittain tarkasteltuna vuosina 2005–2009 niin määrällisesti kuin suhteellisesti vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Muuttoliikkeen kasvu tuli esiin kaikissa ikäryhmissä.
Kaksi kolmesta muuttajista on nuoria ja nuoria aikuisia (alle 35-vuotiaita). Noin puolet kaikista muutoista tehdään ikävuosien 20–34 aikana.
Muutot kytkeytyvät pääsääntöisesti elinvaiheissa tapahtuviin muutoksiin. Kaikkien ikäryhmien muuttoalttius on kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden 1995 jälkeen. Nuorempien ikäryhmien (15–19, 20–24) muutot suhteessa ikäryhmän kokoon kaksinkertaistuivat 1980-luvun puoliväliin verrattuna.
© Timo Aro 2013
Muuttoliikkeen kolme erityispiirrettä 2000-luvulla
3. Lisääntyvä maahanmuutto
Maahanmuutto noussut usealla alueella ainoaksi väestönkehityksen dynaamiseksi osatekijäksi
Maahanmuuton nettomuutto oli suurempaa kuin koskaan aikaisemmin vuosina 2011 ja 2012
Maahanmuuton osuus on koko maan väestönlisäyksessä noussut jo suuremmaksi tekijäksi kuin luonnollinen väestönlisäys. Esimerkiksi vuonna 2012 muuttovoitto ulkomailta oli jo kaksi kertaa suurempi tekijä väestön määrän kasvussa kuin syntyneiden enemmyys.
Maahanmuutosta saavat muuttovoittoa käytännössä kaikki kunnat (pois lukien noin 10 kuntaa, jotka saivat marginaalisen muuttotappion siirtolaisuudesta).
© Timo Aro 2013
Kuuden kaupunkiseudun
määrällinen väestönkehitys
2000-luvulla
© Timo Aro 2013
Metropolialue
(14 kuntaa)
+158 000 hlöä 6
kaupunkiseutua
(Tampereen,
Turun, Oulun,
Lahden,
Jyväskylän ja
Kuopion
+148 000 hlöä
5
kaupunkiseutua
(Porin,
Lappeenrannan,
Joensuun,
Seinäjoen ja
Vaasan)
+11 600 hlöä
Muu Suomi
-100 000
hlöä
Väestönlisäys kaupunkiseuduilla 2000-2012
© Timo Aro 2013
Tampereen
seutu
+50 297 hlöä
Oulun seutu
+42 089
Turun
seutu
+22 511
Jyväskylä
n seutu
+22 511 hlöä Lahden
seutu
+4901 hlöä
Kuopion
seutu
+6 774 hlöä
Väestönlisäys kuudella kaupunkiseudulla vuosina 2000-2011
© Timo Aro 2013
Tampereen 15 222
Turun 6 540
Oulun 24 826
Lahden -905
Jyväskylän 9 024
Kuopion 4 277
© Timo Aro 2013
Luonnollinen väestönlisäys kaupunkiseuduittain 2000-2012
58 984
Oulun seudun
erityispiirre oli
luonnollisen
väestönlisäyk-
sen keskeinen
osuus
Lahden seudun
kehyskunnissa
väkiluku laski 7
kehyskunnassa
10:stä ensisijai-
sesti luon-
nollisen
väestönkehityk-
sen vuoksi
Tampereen 27 996
Turun 9 762
Oulun 14 545
Lahden 2243
Jyväskylän 9 200
Kuopion 1 070
© Timo Aro 2013
Maan sisäinen muuttoliike kaupunkiseuduittain 2000-2012
64 476
Tampereen
seudun
muutto-
vetovoima oli
poikkeuksellis
en suuri
Kuusi
kaupun-
kiseutua jakau-
tuivat muutto-
vetovoiman
osalta kolmeen
ryhmään: Tam-
pereen ja
Oulun seudut
veto-
voimaisimpia
6851
8371
964
5576
13023
11803
7940
1084
530
-1435 2974
1303
2836
18090
513
9249
7341
7204
6747
2453
2702
-459
863
207
5473
1676
5192
1017
2476
242
2553
238
2446
1117
1261
166
-5000 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000
Tampere
Tampereen kehyskunnat
Turku
Turun kehyskunnat
Oulu
Oulun kehyskunnat
Lahti
Lahden kehyskunnat
Jyväskylä
Jyväskylän kehyskunnat
Kuopio
Kuopion kehyskunnat
Luonnollinen väestönlisäys Maan sisäinen muuttoliike Siirtolaisuus © Timo Aro 2013
Kuuden kaupunkiseudun keskuskaupungin ja kehyskuntien
määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2012
32 282
28 002
19401
26 702
36 744
4456
0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000
Luonnollinen väestönlisäys
Maan sisäinen muuttoliike
Siirtolaisuus
Kehyskunnat (46) Keskuskaupungit (6) © Timo Aro 2013
Kuuden kaupunkiseudun keskuskaupunkien ja kehyskuntien
määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2012
Keskuskaupungit
kasvoivat noin
80 000 henkilöllä, josta
muuttoliikkeen
osuus oli
60 %
Kehyskunnat
kasvoivat noin
68 000 henkilöllä, josta
muuttoliikkeen
osuus oli
60,7 %
Kuuden kaupunkiseudun
suhteellinen väestönkehitys
2000-luvulla
© Timo Aro 2013
3,6 1,8
9,9
-0,4
4,5 3
4,9
6,6
2,7
5,8
0,9
4,6
0,8
1,8
1,7
1,7
1,1
1,5
1,4
1
2,7
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18 Luonnollinen väestönlisäys Maan sisäinen muuttoliike
© Timo Aro 2013
Kuuden kaupunkiseudun ja metropolialueen suhteellinen
väestönlisäys 2000-2012 (promillea per vuosi keskiväkiluvusta)
Oulun seudun
väestönlisäys oli
suhteessa väkilu-
kuun korkeampi
kuin metropoli-
alueella ja muilla
kaupunkiseu-
duilla
Lahden seutu
poikkesi muista:
maahanmuutto
tärkein väestön-
kehityksen osa-
tekijä ja kuol-
leisuus ylitti
syntyvyyden
2,8
4,7
0,5
3,7
8,2
12,8
5,3
2,2
5,3
2,2
2,6
4,5
4
10,2
0,2
6,1
4,6
7,8
2,3
-0,4
4,5
5
0,8
0,7
2,2
0,9
2,5
0,7
1,6
0,3
1,7
0,5
2,1
0,9
1,1
0,6
-5 0 5 10 15 20 25
Tampere
Tampereen kehyskunnat
Turku
Turun kehyskunnat
Oulu
Oulun kehyskunnat
Lahti
Lahden kehyskunnat
Jyväskylä
Jyväskylän kehyskunnat
Kuopio
Kuopion kehyskunnat
Luonnollinen väestönlisäys Maan sisäinen muuttoliike Siirtolaisuus © Timo Aro 2013
Kuuden kaupunkiseudun keskuskaupungin ja kehyskuntien
suhteellinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2012
19,8
16,4
11,2
26,7
35,7
3,9
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Luonnollinen väestönlisäys
Maan sisäinen muuttoliike
Siirtolaisuus
Kehyskunnat (46) Keskuskaupungit (6) © Timo Aro 2013
Kuuden kaupunkiseudun keskuskaupunkien ja kehyskuntien
suhteellinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2012
Keskuskaupun-
kien väestönli-
säyksessä maa-
hanmuutolla yhä
dynaamisempi
merkitys ja
kehyskunnilla
maassamuutolla
Suhteellisesti
eniten väestöään
lisäsivät
Oulun ja Tampe-
reen seudun
kehyskunnat ja
vähiten Lahden
kehyskunnat ja
Turun kaupunki.
Muuttajien pääasiallinen
toiminta (työmarkkina-asema)
vuosina 2000-2010
© Timo Aro 2013
12 527
974
3261 1417
-1644 -2587
4223
1630
3193
926
1681 649
-4000
-2000
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
Tampereen Turun Oulun Lahden Jyväskylän Kuopion
Työlliset Työttömät © Timo Aro 2013
Muuttajien työmarkkina-asema kaupunkiseuduittain 2000-2010
Tampereen
seudun muutto-
vetovoima oli
työllisten suh-
teen täysin
omaa
luokkaansa
Jyväskylän ja
Kuopion seudut
saivat muutto-
tappiota
työllisis-tä.
Työttömistä
saivat muutto-
voittoa kaikki
seudut
-137
-4699
-2116
426
-3303 -3181
3789
1761
3020
791 1533 658
-5500
-5000
-4500
-4000
-3500
-3000
-2500
-2000
-1500
-1000
-500
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
Työlliset Työttömät © Timo Aro 2013
Muuttajien työmarkkina-asema keskuskaupungeissa 2000-2010
Työllisistä sai
muuttovoittoa
vain Lahden
seutu. Tampereen
tilanne tasa-
painoinen ver-
rattuna muihin
suuriin kaupun-
keihin
Työttömien
muuttovirrat koh-
distuvat keskus-
kaupunkeihin
(+11 552).
Tampere ja Oulu
saavat eniten
muuttovoittoa
työttömistä
12664
5673 5337
991 1659
594
434
-131
173
135
148
-9
-1000
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
10000
11000
12000
13000
14000
Tampereen kehyskunnat
Turun kehyskunnat
Oulun kehyskunnat
Lahden kehyskunnat
Jyväskylän kehyskunnat
Kuopion kehyskunnat
Työlliset Työttömät
© Timo Aro 2013
Muuttajien työmarkkina-asema kehyskunnissa 2000-2010
Kehyskunnat
saivat
työllisistä
muuttovoittoa
yhteensä noin
27 000 henkilöä
Työllisen
muuttajan
keskimääräiset
tulot 26 900 € vuodessa ja
muiden
keskimäärin
6 800 € vuodessa.
-3,1 -2,4 -2,4
-1,5
-0,1 0,4
3 4 4,1
5,8 5,9 5,9 6
6,2 6,5
7 7,1
7,3 7,4
7,6 7,9
8,2 8,7 8,8 8,9 8,9
9,8 9,8
10,2 13
13,4 14,5
Kuopio
Turku
Jyväskylä
Oulu
Tampere
Lahti
Helsinki
Vantaa
Espoo
Muurame
Sauvo
Tyrnävä
Nokia
Nousiainen
Lieto
Kangasala
Kiiminki
Tuusula
Ylöjärvi
Kempele
Nokia
Sipoo
Masku
Nurmijärvi
Pornainen
Vihti
Lempäälä
Kirkkonummi
Mäntsälä
Vesilahti
Liminka
Pirkkala
© Timo Aro 2013
Työllisten nettomuutto vuosina 2000-2010
(promillea keskiväkiluvusta per vuosi)
Pirkkala,
Liminka ja
Vesilahti olivat
vetovoimaisimp
ia työllisten
muuttovirtojen
suhteen
Keskuskaupun-
geissa työllisten
muuttotappiot
suhteessa väki-
lukuun suurim-
mat Kuopiossa,
Turussa ja
Jyväskylässä
Muuttajien ikärakenne
vuosina 2000-2010
© Timo Aro 2013
Kaupun-kiseutu Alle 15 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 Yli 65
Tampereen 1559 23693 2932 1606 1076 644 679
Turun -1838 17238 -5686 -762 404 432 837
Oulun 573 12992 498 632 392 381 519
Lahden 2055 -3010 1336 1319 744 1196 675
Jyväskylän -47 11780 -4042 2 140 170 99
Kuopion -362 4069 -1457 -19 -370 -286 142
YHT.
1940 66762 -6419 2778 2386 2537 2951
Muuttajien ikärakenne kuudella kaupunkiseudulla 2000-2010
Kuusi
kaupunkiseutua
saivat
muuttovoittoa
66 000 nuorista
aikuisista
Tampereen ja
Oulun seudut
saivat muutto-
voittoa kaikista
ikäryhmistä: neljä
viidesosaa
muuttovoitosta
15-24-vuotiaista
+ 29 672 hlöä
-9 017
hlöä
-9 017
hlöä
-13000
-11000
-9000
-7000
-5000
-3000
-1000
1000
3000
5000
7000
9000
11000
13000
15000
17000
19000
21000
23000
25000
27000
29000
31000
Alle 15 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 Yli 65
Tampere Tampereen kehyskunnat
© Timo Aro 2013
+ 29 762
hlöä
+ 15 905
hlöä
Tampereen
muuttovoitot
perustuvat
käytännössä
vain yhteen
ikäryhmään eli
15-24-
vuotiaisiin
Tampereen
kehyskunnat
saavat muutto-
voittoa kaikista
muista ikäryh-
mistä kuin 15-
24-vuotiaista
Esimerkki muuttajien ikärakenteesta Tampereen kaupungin ja
Tampereen kehyskuntien osalta vuosina 2000-2010
-7,2
-5,3
-4,9
-4,4
-3,1
-0,8
7,1
7,2
8
8,5
8,5
8,5
8,8
9,3
9,4
9,6
9,8
9,9
9,9
10
10,8
11,6
12,9
15,8
16,4
17,3
Turku
Jyväskylä
Tampere
Oulu
Kuopio
Lahti
Kaarina
Uurainen
Laukaa
Muurame
Petäjävesi
Rusko
Haukipudas
Tyrnävä
Nokia
Kempele
Kangasala
Kiiminki
Sauvo
Ylöjärvi
Nousiainen
Masku
Lempäälä
Vesilahti
Pirkkala
Liminka
© Timo Aro 2013
Liminka,
Pirkkala ja
Vesilahti saivat
aktiivi-ikäisistä
(25-44-vuotiaat)
suhteellisesti
eniten
muuttovoittoa
Kaikki keskus-
kaupungit
saivat muut-
totappiota
aktiivi-ikäisistä
muuttajista:
Turku
suhteellisesti
eniten
Aktiivi-ikäisten (25-44-vuotiaat) nettomuutto vuosina 2000-2010
(promillea keskiväkiluvusta per vuosi)
Muuttajien koulutusrakenne
vuosina 2000-2010
© Timo Aro 2013
Kaupunki-
seutu
Perusaste Keski-aste Korkea-aste
Tampereen 9 908 17 818 4 569
Turun 4 426 10 385 -3 534
Oulun 5 068 9 883 966
Lahden 4 737 -2 523 2 101
Jyväskylän 2 898 8 063 -2 859
Kuopion 1 656 1 771 -1 710
YHTEENSÄ 27 993 45 397 -467
Muuttajien koulutusrakenne kuudella
kaupunkiseudulla vuosina 2000-2010
Tampereen ja
Oulun seudut
saivat muutto-
voittoa kaikista
koulutusasteen
muuttajista
Korkea-asteen
tutkinnon suo-
rittaneista
saivat
muuttotappiota
Turun, Jyväs-
kylän ja
Kuopion seudut
-30000
-25000
-20000
-15000
-10000
-5000
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
55000
Peruaste Keskiaste Korkea-aste
Keskuskaupungit Kehyskunnat © Timo Aro 2013
+ 52 655
hlöä
+ 24 685
hlöä
-25 132
hlöä
Keskuskaupungit
saavat muutto-
voittoa perus- ja
keskiasteen tut-
kinnon suoritta-
neista sekä tap-
piota korkea-as-
teen suoritta-
neista
Kehyskuntien
muuttovoitot
perustuvat
korkea- ja
perusasteen
tutkinnon
suorittaneisiin
Muuttajien koulutusrakenne keskuskaupungeissa ja
niiden kehyskunnissa vuosina 2000-2010
Kehyskunnat
saivat muutto-
voittoa korkea-
asteen
tutkinnon
suorittaneista
39 000 hlöä
Keskuskaupun-
geista korkea-
asteen suoritta-
neista sai muut-
tovoittoa vain
Espoo, Vantaa
ja Lahti
-14825
-8761
-5851
-4722
-3722
-2453
357
743
1863
1744
2332
4688
5192
5227
10420
14800
-20000 -15000 -10000 -5000 0 5000 10000 15000 20000
Helsinki
Turku
Tampere
Jyväskylä
Oulu
Kuopio
Lahti
Kuopion kehyskunnat
Jyväskylän kehyskunnat
Lahden kehyskunnat
Vantaa
Oulun kehyskunnat
Espoo
Turun kehyskunnat
Tampereen kehyskunnat
Helsingin kehyskunnat
Korkea-asteen nettomuutto keskuskaupungeissa ja
kehyskunnissa vuosina 2000-2010
© Timo Aro 2013
-2,6
-4,6
-3,5
-2,6
-2,4
0,3
5,4
5,5
5,8
5,8
5,9
6,2
6,4
6,5
6,6
8,9
9
10,7
12,1
-6 -4 -2 0 2 4 6 8 10 12 14
Tampere
Turku
Jyväskylä
Oulu
Kuopio
Lahti
Haukipudas
Ylöjärvi
Masku
Kiiminki
Nokia
Muurame
Kempele
Lieto
Kangasala
Lempäälä
Vesilahti
Liminka
Pirkkala
© Timo Aro 2013
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto 2000-2010
(promillea keskiväkiluvusta per vuosi)
Pirkkala,
Vesilahti ja Li-
minka hyötyivät
suhteessa asu-
kaslukuun eniten
korkea-asteen
suorittaneiden
muuttovirroista
Keskuskaupun-
geista Turku ja
Jyväskylä me-
nettivät suh-
teellisesti eniten
korkea-asteen
muuttajia
Muuttajien tulorakenne ja
keskimääräiset tulot vuosina
2000-2010
© Timo Aro 2013
-25000
-15000
-5000
5000
15000
25000
35000
45000
55000
65000
75000
85000
2-11999 12000-21999 22000-31999 32000-41999 Yli 42000
Keskuskaupungit kehyskunnat
© Timo Aro 2013
Muuttajien tulorakenne tuloryhmittäin keskuskaupungeissa ja
kehyskunnissa vuosina 2000-2010
Kehyskunnat
saivat muutto-
voittoa kaikista
muista tulo-
ryhmistä paitsi
tulottomista ja
pienituloisista
Keskuskaupun-
kien muutto-
voitot painot-
tuvat vain
tulottomiin ja
pienituloisiin
+ 83 110
hlöä
Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset vuositulot
keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa vuosina 2000-2010
Tulomuuttajien
tulot olivat
keskuskaupun-
geissa muut-
tajaa kohden
1 500-5 100 euroa alhaisem-
mat kuin lähtö-
muuttajien
Tulo- ja
lähtömuuttajien
tulojen erotus oli
suurin Tam-
pereen ja Turun
kaupunkiseu-
duilla kes-
kuskaupungin ja
kehyskuntien
välillä 15925
21578
15952
22429
14695
19750
14043
19035
16947
18549
14627
19055
21109
18837
20066
19804
19026
17806
18272
16312
18366
16604
17111
15301
Tampere
Tampereen kehyskunnat
Turku
Turun kehyskunnat
Oulu
Oulun kehyskunnat
Lahti
Lahden kehyskunnat
Jyväskylä
Jyväskylän kehyskunnat
Kuopio
Kuopion kehyskunnat
Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot Tulomuuttajien keskimääräiset tulot
© Timo Aro 2013
14043
14627
14695
15925
15952
16947
21052
21210
21489
21573
21663
21784
22383
22386
22422
22734
23026
23373
23470
23489
23993
24695
25082
12000 13000 14000 15000 16000 17000 18000 19000 20000 21000 22000 23000 24000 25000 26000
Jyväskylä
Kuopio
Oulu
Tampere
Turku
Lahti
Muurame
Hollola
Nousiainen
Hailuoto
Nokia
Oulunsalo
Rusko
Ylöjärvi
Kangasala
Sauvo
Lempäälä
Lieto
Vesilahti
Masku
Naantali
Pirkkala
Kaarina
Tulomuuttajien keskimääräiset vuositulot vuosina 2000-2010
Tulomuuttajien
keskimääräiset
tulot olivat
korkeimmat
Kaarinassa,
Pirkkalassa ja
Naantalissa.
Keskuskaupun-
kien tulomuut-
tajien keskimää-
räiset tulot
vaihtelivat
14000-17000 euron välillä
© Timo Aro 2013
17111
18272
18366
19026
20036
20052
20086
20117
20252
20259
20666
21068
21072
21109
21236
22043
23008
15000 16000 17000 18000 19000 20000 21000 22000 23000 24000
Kuopio
Jyväskylä
Lahti
Oulu
Oulunsalo
Masku
Lieto
Ylöjärvi
Kangasala
Nokia
Turku
Naantali
Muhos
Tampere
Pirkkala
Raisio
Kaarina
Lähtömuuttajien keskimääräiset vuositulot vuosina 2000-2010
Lähtömuuttajien
keskimääräiset
tulot olivat kor-
keimmat Kaa-
rinassa,
Raisiossa ja
Pirkkalassa
Tampereen
lähtömuuttajien
keskimääräiset
tulot olivat
4:nneksi
korkeimmat ja
Turun 7:nneksi
korkeimmat
© Timo Aro 2013
-5184
-4714
-4331
-4246
-4229
-3929
-2484
-1419
-1201
-878
-767
-641
3544
3550
3594
3614
3752
3882
4254
4465
4974
5091
5219
10248
-5500 -4500 -3500 -2500 -1500 -500 500 1500 2500 3500 4500 5500 6500 7500 8500 9500 10500
Tampere
Turku
Oulu
Helsinki
Jyväskylä
Muhos
Kuopio
Lahti
Raisio
Espoo
Vantaa
Kerava
Tyrnävä
Liminka
Mynämäki
Petäjävesi
Laukaa
Kirkkonummi
Pornainen
Sauvo
Vesilahti
Maaninka
Sipoo
Kauniainen
Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen välinen erotus
kuudella kaupunkiseudulla ja metropolialueella vuosina 2000-2010
Jokaisen tam-
perelaisen lähtö-
muuttajan olivat
keskimäärin
5 200 euroa korkeam-
mat kuin tulo-
muuttajan
Jokaisen
kauniaislaisen
tulomuuttajan
keskimääräiset
tulot olivat
10 200 euroa korkeam-
mat kuin lähtö-
muuttajan
© Timo Aro 2013
-3,9
-2,4
-2,2
-1,3
-0,4
0,5
3
3,2
3,2
3,3
3,5
3,8
4
5
5,4
5,7
7
7,5
-6 -4 -2 0 2 4 6 8 10
Jyväskylä
Turku
Tampere
Oulu
Kuopio
Lahti
Nokia
Ylöjärvi
Nousiainen
Lieto
Muurame
Kangasala
Sauvo
Liminka
Lempäälä
Vesilahti
Masku
Pirkkala
Keski- ja hyvätuloisten (yli 32 000 €/v) nettomuutto 2000-2010
(promillea keskiväkiluvusta per vuosi)
Keski- ja
hyvätuloisista
saivat eniten
muuttovoittoa
suhteessa
asukaslukuun
Pirkkala, Masku
ja Vesilahti
Keskuskaupun-
geista Jyväskylä
menetti eniten
keski- ja hyvä-
tuloisia muut-
tajia. Lahti sai
pientä muutto-
voittoa
© Timo Aro 2013
Muuttajien laskennallinen
tulokertymä vuosina 2000-2010
© Timo Aro 2013
Keskuskaupungit ja
keskuskaupunkien
kehyskunnat
Muuttajien tulokertymä
miljoonaa euroa per
vuosi
Muuttajien tulokertymä
per asukas per vuosi
Tampere -11,4 -56
Tampereen kehyskunnat 43,2 291
Turku -29,3 -168
Turun kehyskunnat 21,3 169
Oulu -5,5 -42
Oulun kehyskunnat 18,5 240
Lahti 4,5 46
Lahden kehyskunnat 7,9 78
Jyväskylä -6,3 -51
Jyväskylän kehyskunnat 7,6 185
Kuopio -4,7 -50
Kuopion kehyskunnat 2,5 105
Kuuden
kaupunkiseudun 46
kehyskunnan muut-
tajien tulokertymä
keskimäärin
yhteensä
101 miljoonaa euroa
vuodessa
Kuuden
keskuskaupungin
muuttajien tulo-
kertymä keski-
määrin yhteensä
-52,7 miljoonaa euroa
vuodessa
Muuttajien tulokertymä keskuskaupungeissa ja niiden kehyskunnissa
vuosina 2000-2010
© Timo Aro 2013
-168 -142
-56
-51
-50
-43
-42
-18
46
74
103
250
254
271
274
274
274
286
289
308
317
360
373 403 408
431 457
492 493
565
-200 -150 -100 -50 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600
Turku
Raisio
Tampere
Jyväskylä
Kuopio
Helsinki
Oulu
Hartola
Lahti
Vantaa
Espoo
Ylöjärvi
Hailuoto
Kaarina
Kangasala
Nousiainen
Paimio
Sauvo
Masku
Kempele
Vihti
Mäntsälä
Pornainen
Lempäälä
Kirkkonummi
Sipoo
Liminka
Vesilahti
Kauniainen
Pirkkala
Turun kaupungin
tulokertymä oli selvästi negatiivisin
Muuttajien laskennallinen tulokertymä asukasta kohden per vuosi
kuudella kaupunkiseudulla ja metropolialueella vuosina 2000-2010
Pirkkalan,
Kauniaisten ja
Vesilahden
tulokertymä
oli korkein
asukasta koh-
den lasket-
tuna
Keskuskau-
pungeista
tulokertymä
oli posi-
tiivinen vain
Espoossa,
Vantaalla ja
Lahdesa
© Timo Aro 2013
Muuttosuunnat ja pendelöinti
vuosina 2000-2011
© Timo Aro 2013
41,5 43,2 43,2
44,4 45,2
49,7 50,8
51,7 51,8 52,2
53,5 55,5 55,5 55,9
57 58
58,6 59,2
60,2 60,2
61,1 62 62,1
63,7 66
79,3
35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85
Naantali
Hailuoto
Liminka
Masku
Muhos
Nokia
Raisio
Petäjävesi
Kempele
Uurainen
Nastola
Ylöjärvi
Siilinjärvi
Oulunsalo
Lempäälä
Kangasala
Lieto
Laukaa
Pirkkala
Haukipudas
Hollola
Rusko
Kiiminki
Kaarina
Muurame
Toivakka
Keskuskaupungin tulomuuttajien osuus (%) kaikista kehyskuntaan
muuttaneista vuosina 2000-2011
Keskuskaupunki
en osuus kehys-
kuntien kaikista
tulomuutoista
vaihteli 9,7 %:in
(Hartola) ja 79,3
%:in välillä
(Toivakka)
Esimerkiksi
Toivakan kaikista
tulomuuttajista
kahdeksan
kymmenestä tuli
Jyväskylästä!
19 kehyskuntaa
oli sellaisia,
joista vähintään
joka toinen
tulomuuttaja tuli
oman kaupun-
kiseudun keskus-
kaupun-gista
© Timo Aro 2013
40,4
43
43,1
43,5
43,7
44,8
46,1
46,3
47,3
48,5
49
49,6
49,6
49,8
49,8
51,2
52,7
52,7
52,8
53,4
54,9
56,1
61
35 40 45 50 55 60 65
Naantali
Uurainen
Nokia
Lempäälä
Raisio
Oulunsalo
Pirkkala
Muhos
Siilinjärvi
Petäjävesi
Ylöjärvi
Lieto
Toivakka
Kaarina
Nastola
Kangasala
Rusko
Hailuoto
Laukaa
Haukipudas
Hollola
Kiiminki
Muurame
Keskuskaupunkiin suuntautuneiden lähtömuuttojen osuus (%) kaikista
lähtömuutoista vuosina 2000-2011
8 kehyskunnassa
joka toinen
lähtömuuttaja
muutti oman
seutunsa keskus-
kaupunkiin
Esimerkiksi
Muuramen
lähtömuuttajista
kuusi kymme-
nestä muutti
Jyväskylään!
© Timo Aro 2013
38 36
43 43
34 38
36 38
48 46 46
43 48
54 48 49 48
51 57
51 50
38 58
56 60
41,5 45,2
43,2 44,4
53,5 49,7
52,2 51,7
50,8 55,5 55,5
59,2 57
51,8 58 58,6 61,1
60,2 55,9
62 63,7
79,3 60,2
66 62,1
0 20 40 60 80 100 120 140
Naantali
Muhos
Liminka
Masku
Nastola
Nokia
Uurainen
Petäjävesi
Raisio
Ylöjärvi
Siilinjärvi
Laukaa
Lempäälä
Kempele
Kangasala
Lieto
Hollola
Haukipudas
Oulunsalo
Rusko
Kaarina
Toivakka
Pirkkala
Muurame
Kiiminki
Pendelöinti % Tulomuuttojen osuus % © Timo Aro 2013
Kehyskuntien absoluuttinen riippuvuus suhteessa oman seutunsa
keskuskaupunkiin (kaikkien tulomuuttojsen osuus % 2000-2011 ja pendelöintiaste)
26 kehyskuntaa
ylittää 35 %:in
pendelöintirajan
keskuskaupun-
kiin
16 kehyskunnassa
tulomuuttojen ja
pendelöinnin yh-
teenlaskettu
osuus ylittää 100
%:in rajan
(=abso-luuttinen
riippu-vuus)
Yhteenveto
© Timo Aro 2013
Yhteenveto 1 (4) Selvityksessä läpikäytiin 6 kaupunkiseudun yleistä ja väestöllistä kilpailukykyä vuosien
2000-2012 välisenä aikana. Muuttoliike oli yksi tulokulma alueellisessa kilpailukyvyssä
Kuudella kaupunkiseudulla asuu joka neljäs suomalainen (26,3 %). Kuuden kaupunkiseudun
väestönlisäys oli 148 000 henkilöä vuosina 2000-2011
Kuudella kaupunkiseudulla 52 kuntaa, joista 6 keskuskaupunkia ja 46 kehyskuntaa. Analyysin
otos on positiivisesti vino suomalaisesta kuntakentästä, sillä suurin osa kunnista on
väestökehityksen osatekijöiden osalta koko maan parhaimmistoa metropolialueen kehyskuntien
ohella. Esimerkiksi 52 selvityksen kunnasta muuttovoittoa sai maan sisäisestä muuttoliikkeestä
45 kuntaa ja maahanmuutosta 51 kuntaa
Kaupunkiseutujen yleistä kilpailukykyä mitattiin kuuden muuttujan avulla: työllisyysaste,
kouluttautuneisuus, teollisuusvaltaisuus, tuottavuus, yritysdynamiikka ja muuttovetovoima.
Jokaiselle seudulle laskettiin muuttujakohtainen indeksiarvo, jota verrattiin kaikkien seutujen
(71) mediaaniin. Jokaisen muuttujan indeksiarvon perusteella laskettiin
kokonaiskilpailukykyindeksi. Parhaimman kokonaiskilpailukykyarvon saivat Oulun,
Tampereen ja Turun seudut.
© Timo Aro 2013
Yhteenveto 2 (4) Jokaisen kaupunkiseudun kilpailukyky oli demografisesta näkökulmasta erittäin hyvä:
kaupunkiseudut voidaan jakaa määrällisen muuttovetovoiman osalta kolmeen luokkaan.
Ensimmäisessä ryhmässä olivat Tampereen ja Oulun seudut, toisessa Turun ja Jyväskylän
seudut ja kolmannessa Kuopion ja Lahden seudut. Tampereen ja Oulun yhteenlaskettu
väestönlisäys oli noin 92 000 henkilöä vuosina 2000-2011. Väestönlisäys jakautui
keskuskaupunkien ja kehyskuntien välillä tasapainoisimmin Tampereen ja Oulun seuduilla.
Muilla neljällä kaupunkiseudulla väestönlisäys oli epätasapainoinen keskuskaupungin ja
kehyskuntien välillä, mutta jokaisella seudulla eri syistä.
Kaupunkiseutujen demografista kilpailukykyä analysoitiin määrällisestä ja
rakenteellisesta (laadullisesta näkökulmasta). Määrällistä kehitystä analysoitiin
väestönkehityksen osatekijöiden kautta jokaisen seudun ja kunnan osalta. Rakenteellista
kehitystä arvioitiin muuttajien laadullisten taustaominaisuuksien perusteella jokaisen seudun ja
kunnan osalta.
Vain määrällisten ja laadullisten aineistojen yhdistämisen perusteella voidaan tehdä
luotettavia tulkintoja muuttoliikkeen syy- ja seuraussuhteista sekä vaikutuksista
kaupunkiseutujen sisäiseen kehitykseen.
© Timo Aro 2013
Yhteenveto 3 (4)
Rakenteellisesta näkökulmasta (muuttajien taustaominaisuuksien perusteella) erot olivat erittäin
merkittäviä kaupunkiseutujen keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välillä. Muuttoliikkeen
valikoivuus kaupunkiseutujen sisällä tuli esille kaikkien käytettyjen muuttujien kohdalla
(työmarkkina-asema, ikärakenne, koulutusaste, tulorakenne, keskimääräiset tulot, tulokertymä,
muuttojen suuntien yhteys pendelöintiin).
Kolme esimerkkiä rakenteellisesta railosta keskuskaupunkien ja kehyskuntien välillä:
Keskuskaupunkien muuttajien laskennallinen tulokertymä oli 581 miljoonaa euroa negatiivinen vuosina 2000–2010
eli keskimäärin noin 52,8 miljoonaa euroa vuodessa. Kehyskuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli
vastaavasti 1,1 miljardia euroa positiivinen vuosina 2000–2010.
Muuttojen vilkkaus ja työssäkäynnin (pendelöinti) suuntautuminen keskuskaupunkiin olivat vahvassa yhteydessä
toisiinsa: mitä suurempi osuus kehyskunnan tulomuutosta perustuu keskuskaupunkiin, sitä korkeampi on myös
pendelöintiaste keskukseen. Toisin sanoen kehyskunnan tulo- ja lähtömuutto- sekä pendelöinti on riippuvainen
keskuskaupungista, jolloin kehyskunta hyötyy samanaikaisesti sekä muuttajien profiilissa olevista eroista että
kerää pendelöijien verotulot.
Muuttajien työmarkkina-asema poikkeaa rajusti keskuskaupunkien ja kehyskuntien välillä. Keskuskaupungit saavat
samanaikaisesti muuttotappiota työllisistä muuttajista ja muuttovoittoa työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista.
Kehyskunnissa tilanne on päinvastainen. Rakenteellinen epätasapaino aiheuttaa kumuloituvia positiivisia
kerrannaisvaikutuksia kehyskunnille ja negatiivisia kerrannaisvaikutuksia keskuskaupungeille. Keskuskaupungit
saivat työllisistä muuttotappiota noin 13 000 henkilöä ja työttömistä muuttovoittoa 11 500 henkilöä.
© Timo Aro 2013
Yhteenveto 4 (4) Kaupunkiseutujen sisäinen muuttoliike on luonteeltaan joko tervettä tai epätervettä kunnan
hyötyposition mukaan: yleisesti kehyskunnat kokevat kilpailun terveenä ja keskuskaupungit haitallisena.
Kehyskuntien näkökulmasta muuttoliikkeen määrällinen ja rakenteellinen kehitys on normaalia kuntien välistä kilpailua uusista asukkaista, yrityksistä, investoinneista jne. Tämän logiikan mukaista on se, että kuntien kuuluukin kilpailla keskenään veronmaksajista. Keskuskaupunkien näkökulmasta kehitys näyttäytyy päinvastaisena, vähintään epäterveenä ja – oikeudenmukaisena. Keskuskaupunkien näkökulmasta alueen kokonaisetu on keskeinen tekijä ja kollektiivisen yhteisvastuun pitäisi koskea kaikkia saman toiminnalliseen alueen kuntia eli toisin sanoen muuttajien rakenteesta aiheutuvat epäsymmetriset edut ja haitat pitäisi yhteisesti kyetä tasoittamaan tavalla tai toisella kaupunkiseutujen sisällä.
Kahdesta edellä kuvatusta, toisilleen vastakkaisesta näkökulmasta seuraa, että kehyskuntien intressinä on säilyttää nykytilanne ennallaan ja muuttumattomana niin pitkään kuin mahdollista ja keskuskaupunkien intressistä jokainen muutos merkitsee parannusta aikaisempaan kehitykseen.
Muuttoliikkeen kaksoismekanismi aiheuttaa ajan kanssa kehyskunnille hyvän ja keskuksilla huonon kierteen: kehyskuntien tulomuuttajat ovat keskimääräistä useammin aktiivi-ikäisiä, työssä olevia, koulutettuja ja keski- ja hyvätuloisia ja lähtömuuttajat ovat työvoiman ulkopuolella olevia, työttömiä ja muita pienituloisia ryhmiä. Lisääntyvä maahanmuutto vahvistaa edelleen valikoivaa muuttoliikettä kaupunkiseutujen sisällä 2010-luvulla eli keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välinen eriytyminen tulee kiihtymään.
Jokaisen kaupunkiseudun määrälliset ja rakenteelliset erityispiirteet on analysoitu erikseen selvitysraportissa.
© Timo Aro 2013