kuulumisia - sos-lapsikyla.fi · tästä aiheesta lastenpsykiatri ja theraplay-kouluttaja jukka...

SOS-LAPSIKYLÄN

Kuulumisia2 / 2011

Perhe syntyy hyvistä hetkistä

2 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

hetkistä rakentuu kiintymys, mikä kestää ja kantaa läpi elämän. Lapselle merkittävintä on luottamus perheen olemassaoloon.

SOS-Lapsikylä on onnistunut antamaan pitkäaikaisen kodin, usein elämänmittaiset ihmissuhteet, sitä tarvitseville lapsille. Haluamme teh-dä sen edelleen hyvässä yhteistyössä lasten läheisten kanssa.

Sinä voit antaa lapselle perheen tukemalla lahjoituksella työtämme, tulemalla töihin lapsikylään tai autta-malla vapaaehtoisena lapsikyläystä-vänä.

Onnellista perheiden päivää 15.5.2011!

Jari Ketolatoiminnanjohtaja

SAIN HIENON TILAISUUDEN olla mukana avaamassa ja siunaamassa uutta lapsikyläkotia. Kodin nimeksi tuli Veikko-koti, SOS-lapsikyläyhdis-tyksen perustaja- ja kunniajäsenen Veikko Pöyhösen mukaan. Nuorim-man ja vanhimman juhlaan osallistu-neen erotti kahdeksan vuosikymme-nen elämänkokemus.

Juhla kosketti, koska se palautti mieleen meille kaikille elämämme mer-kittävimmän asian, perheen merkityk-sen. Läheiset ihmiset, vanhemmat, si - sarukset ja turvallinen, rakastava koti antavat mahdollisuuden palata tun-teeseen; tunteeseen, joka lapsuudessa antoi luvan kokeilla, opetella ja har-joitella ja joka aikuisena, usein kau-kana lapsuudenkodista, antaa edelleen voimaa sekä mahdollisuuden palata muistoissa.

Tilaisuus palautti myös mieleeni joskus kuulemani lauseen, jossa to-detaan sellaisen aikuisen sydämen olevan pieni, mihin mahtuu vain oma lapsi. Perheen voi lapselle antaa mo-nella tavalla. Tähän luo hyvän mah-dollisuuden myös lapsikyläkoti. Par-haassa tapauksessa lapsen elämässä on useita hänestä välittäviä aikuisia.

Sanotaan, että perhe rakentuu onnellisista hetkistä. Tärkeää on, että

Pääkirjoitus

ANNA LAPSELLE PERHE!

JulkaisijaSOS-Lapsikylä ryMeritullintori 3, 00170 HELSINKIpuh. (09) 5404 880 faksi (09) 5404 [email protected]

PäätoimittajaAija Rikala, puh. (09) 5404 8820

ToimitussihteeriElina Pitkäranta, puh. (09) 5404 8818

UlkoasuHeli Rantala

PainoForssa Print

KansikuvaKansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön kuvapankki

ToiminnanjohtajaJari Ketola, puh. (09) 5404 880

SOS-lapsikyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtajaSeppo Kemppinen

SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtajaPauli Leimio

SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 3

Pääkirjoitus ......................................................................2

Asiaa ......................................................................................4

Kylillä kerrotaan............................................................6

SISÄLTÖ

Uutisia maailmalta ......................................................9

Tukeminen ......................................................................14

Du kan ge ett barn ett hem genom att stödja vårt arbete med en donation, börja arbeta på en barnby eller hjälpa oss som frivillig barnbyvän.

Vi önskar lycklig familjedag den 15.5.2011!

Jari Ketolaverksamhetsledare

GE BARNET EN FAMILJ!JAG HADE NYLIGEN äran att vara med om att öppna och välsigna ett nytt barnbyhem. Hemmets namn blev Veikko-hemmet efter Veikko Pöyhö-nen, stiftande medlem i SOS-barnby-föreningen och hedersmedlem. Det var åttio års skillnad i livserfarenhet mellan de personer som var yngst och äldst på invigningen och det blev en fest som berörde oss alla, då den fick oss att tänka på det som är viktigast i livet, familjen.

Personer som står oss nära, föräld-rar, syskon och ett tryggt, kärleksfullt hem, ger oss möjlighet att återkomma till en oerhört viktig känsla; att man i barndomen haft rätt att pröva sig fram, lära och öva olika färdigheter. I vuxen ålder, och ofta långt borta från barndomshemmet, ger den känslan oss alltjämt kraft och minnen att åter-komma till.

Under festligheterna kom jag också att tänka på ett uttryck, som jag någon gång har hört: att vuxna som bara har rum för egna barn i sitt hjärta har litet hjärta. Man kan ge barn en familj på många sätt. Goda förutsätt-ningar skapar även ett barnbyhem. I bästa fall får barnet då flera vuxna som månar om det och intresserar sig för hur det går för det.

Det sägs att familjekänslan föds under lyckliga stunder. Avgörande är att de leder till bestående tillgivenhet, som bär livet igenom. För barnet är det viktigaste att det kan lita på att familjen består.

SOS-barnbyar har lyckats erbjuda barn som behöver det långvariga hem och ofta livslånga människorelatio-ner. Vi vill göra det också i fortsätt-ningen, i gott samarbete med barnens närmaste.

Ledare


PERHEKUNTOUTUS – perheen voimavarojen vahvistamista Perheen tukeminen suunnitellusti, pitkäaikaisesti ja määrä-tietoisesti on SOS-Lapsikylän uusi tukimuoto perheille. Perhe - kuntoutus alkoi pilottiprojektina Punkaharjun ja Lapin SOS-lapsikylissä vuonna 2010 ja tarkoituksena on toiminnan laajeneminen vähitellen kaikkiin lapsikyliin.

Asiaa

PERHEKUNTOUTUKSEN tavoit-teena on turvata lapsen kasvuolosuh-teet tukemalla vanhempien vanhem-muutta ja vahvistamalla koko perheen voimavaroja. Perhekuntoutus voidaan toteuttaa intensiivisesti koko perheen sijoituksena lapsikylässä tai joissakin tilanteissa myös perheen kotona.

Lapsikyläyhteisö tarjoaa ainutlaa-tuisen ympäristön ja mahdollisuudet perhekuntoutuksen toteuttamiselle. Vanhemmat, joilta vanhemmuus ja ar-jen rutiinit ovat hukassa, voivat saada merkittävän tuen ja avun pelkästään jo siitä, että he näkevät, miten lapsikylä-vanhemmat ja muut lapsikylän työn-tekijät toimivat arjessa lasten kanssa. Lapsille lapsikylä puolestaan tarjoaa huolenpitoa, turvallisia aikuisia, lapsia varten rakennetun ympäristön, mah-dollisuuden harrastuksiin ja koulun-käyntiin sekä ikätovereiden seuraa.

Mitä perhekuntoutus on?Perhekuntoutuksen tarve voi tulla esiin esimerkiksi tilanteissa, joissa kotona tehtävä perhetyö ei ole riittä-vää tai perheessä on niin vakavia on-gelmia, että huostaanoton uhka, mutta myös usko muutoksen mahdollisuu-teen, on olemassa. Myös silloin, kun harkitaan perheen jälleenyhdistämistä eli lapsen huostassapidon ja sijoituk-sen lopettamista, perhekuntoutus voi olla merkittävänä apuna lapsen ja per-heen tilannetta arvioitaessa.

Perhekuntoutuksen sisältö ja kes-to räätälöidään yksilöllisesti perheen tarpeiden ja asiakassuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Perhekuntoutuksen aikana havainnoi-daan ja tuetaan perheenjäsenten välis-tä vuorovaikutusta, harjoitellaan arjen taitoja ja pyritään vakiinnuttamaan säännöllinen päivärytmi koko per-heelle. Vanhemmuuteen olennaisesti liittyviä, perhekuntoutuksen aikana työstettäviä asioita ovat muun muas-sa jokaisen perheenjäsen henkilökoh-tainen ja perheen yhteinen historia; vanhemman arvot, kiintymyssuhteet ja käsitys lapsen tarpeista; vanhem-man läsnäolo ja vuorovaikutus lapsen kanssa sekä arjen hallinta.

Perheen kanssa työskentelyssä käytettävät menetelmät ja välineet va-

Perhekuntoutuksen tavoite on tukea per - hettä siten, että lapsen asuminen kotona on lapsen kannalta hyvä ja turvallinen ratkaisu.

litaan yksilöllisesti vanhemman ja lap-sen tilanteen sekä perhekuntoutukselle asetettujen tavoitteiden mukaan. Työs-kentelyn kulmakiviä ovat SOS-Lapsi-kylän arvot ja toimintaperiaatteet sekä muutamat teoreettiset tausta-ajatukset, joista tärkeimpinä ratkaisukeskeinen ja voimavarasuuntautunut ajattelu- ja työskentelytapa, kokonaisvaltainen ihmiskäsitys ja kiintymyssuhdeteoria.

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat toimivan yhteistyön ehdottomia edel-lytyksiä. Tämä tarkoittaa muun mu-assa sitä, että vanhemmat ja lapset – ikätasonsa mukaisesti – osallistuvat tavoitteiden asettamiseen perhekun-toutukselle ja ovat mukana kaikissa muissakin neuvotteluissa ja päätök-senteossa, jotka heitä koskettavat.


Perhekuntoutuksessa työntekijöiden työskentelyn lähtökohtina ovat usko perheen voimavaroihin, muutoksen mahdollisuuteen sekä siihen, että perhe on oman elämänsä paras asiantuntija.

Perhekuntoutuksen tavoite on tu-kea perhettä siten, että lapsen asumi-nen kotona on lapsen kannalta hyvä ja turvallinen ratkaisu. Jos tähän ta-voitteeseen ei päästä ja sosiaalitoimi ryhtyy toimenpiteisiin lapsen ottami-seksi huostaan, vanhempia tuetaan hyväksymään lapsen sijoitus.

Tukena moniammatillinen tiimiTullessaan perhekuntoutukseen lap-sikylään perhe saa käyttöönsä täy-sin varustetun asunnon. Käytössä olevat tilat mahdollistavat isonkin

perheen sijoittamisen lapsikylään. Perhekuntoutuksen käytännön hoi-totyöstä vastaavat perhetyöntekijät, joiden työtä ohjaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat lapsikylän so-siaalityöntekijä tai erityistyöntekijä ja johtaja sekä kaksi lapsikyläyhdis-tyksen Theraplay-terapeuttia, joista toinen on myös psykologi ja toinen psykiatrinen erikoissairaanhoitaja ja psykoterapeutti ET. Perhekuntoutus-yksikön työntekijöiden ja muiden työ - hön osallistuvien ammattitaidon ja osaamisen varmistajana on työnohjaus.

Perhekuntoutus on suhteellisen uusi toimintamuoto lastensuojelussa. SOS-Lapsikylälle perhekuntoutus on tärkeä uusi avaus ja palvelumuoto perheiden tukemiseksi. Lastensuo-

jelutyön ja SOS-Lapsikylän ensisi-jainen tavoite on, että lapset voisivat elää omien vanhempiensa luona. Jos yhdenkin lapsen huostaanotto voidaan ehkäistä sillä, että vanhemmat ja lapsi saavat intensiivistä tukea ja apua per-hekuntoutuksella, se on sekä inhimil-lisesti että taloudellisesti kannattavaa. Parhaat tulokset perhekuntoutuksella voidaan saavuttaa silloin, kun se to-teutetaan riittävän intensiivisesti ja pitkäkestoisesti sekä oikea-aikaisesti eli riittävän varhain. l

TEKSTI: ANNA-LIISA KOISTI-AUER, LASTENSUOJELUPÄÄLLIKKÖKUVA: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI-KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI


Kylillä kerrotaan

KYMMENEN VUOTTA THERAPLAYN ILOA

TILAISUUS KOKOSI yhteen Thera-play-terapian käynnistämiseen ja toiminnan jatkumiseen vaikuttaneita henkilöitä sekä muita terapiamuodos-ta kiinnostuneita. Theraplay-terapialla on SOS-lapsikylissä autettu kymme-nen vuoden aikana jo sataa lasta.

Lasten perustarpeet eivät ole muuttuneet. Pysyvät suhteet turvalli-siin aikuisiin ovat lapsille korvaamat-tomia. Tästä aiheesta lastenpsykiatri ja Theraplay-kouluttaja Jukka Mäkelä kertoi juhlaluennossaan ”Arvon syn-tyminen ihmissuhteessa”. Hän korosti, miten tärkeää on, että kaikessa vuoro-

1.3.2011 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta Theraplay-terapian alkamisesta SOS-Lapsikylässä. Päivää juhlis-tettiin 160 henkilön voimin lämminhenkisessä juhlasemi-naarissa Helsingin yliopiston Pienessä juhlasalissa.

vaikutuksessa vahvistetaan kokemus-ta ihmisestä arvokkaana, ja että hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on. Arvo annetaan vuorovaikutuksessa käytännön teoilla: miten katsotaan, kuunnellaan, puhutellaan. Kun ihmi-nen tulee nähdyksi ja kuulluksi, hän kokee itsensä arvokkaaksi. Kokemus, ettei kelpaa, tuhoaa osan ihmisarvoa.

SOS-Lapsikylässä Theraplay-te-rapia sai alkunsa Tapiolan lapsiky-lässä silloisen kylänjohtajan Jukka Kotkavuoren sekä Jukka Mäkelän aloitteesta. Kylässä päätettiin kokeilla Theraplayn toimivuutta sijaishuollos-sa olevien lasten auttamisessa. Koke-mukset olivat niin vakuuttavia, että Theraplay otettiin pysyväksi osaksi lapsikylätoimintaa. Tämän kiintymis-suhdetta ja vuorovaikutusta kehittävän terapiamuodon avulla moni lapsi on löytänyt yhteyden. Theraplay-jaksot ovat lapsille ikimuistoisia kokemuk-sia, joita he muistelevat vielä vuosien päästäkin.

Juhlaseminaarissa kuultiin myös kokemuksia Theraplay-terapiasta. Theraplay-jaksoilla olleet tytöt Jaa-na, Nita ja Taru kertoivat, millaisia ajatuksia Theraplay heissä herätti. Nita muisteli, miten ainutlaatuinen kokemus Theraplay oli, ja miten se auttoi luomaan tiiviin siteen lapsiky-lävanhempi Mimmu Jääskeläiseen. Tämän siteen syntyminen auttaa elä-mässä tänäkin päivänä. Tytöt kertoivat saaneensa Theraplayn avulla itsevar-muutta ja rohkeutta sekä tunteen, että heitä rakastetaan ja heistä pidetään huolta.

Theraplay-jaksot ovat lapsille iki-muistoisia koke-muksia, joita he muistelevat vielä vuosien päästäkin.

SOS-Lapsikylän työn tekijät ja nuoret kertoivat Theraplay-koke-muksistaan. Kuvassa: Ilona Vierikko (vas.), Mimmu Jääskeläi-nen, Jaana, Nita, Hillevi Westman ja Taru sekä Teemu Rossi.


Nuoren kohtaamisen haasteet koulu-yhteisölle ja lastensuojelun työntekijöille

NUORI LASTENSUOJELUN ASIAKKAANASOS-LAPSIKYLÄN nuorisokodilla vietettiin teemapäivää aurinkoi-sessa kevätsäässä 15. huhtikuuta 2011. Päivän aiheena oli ”Nuoren kohtaamisen haasteet kouluyhteisölle ja lastensuojelun työntekijöille – nuori lastensuojelun asiakkaana”. Tilaisuuden avauspuheenvuo-rossa erityisopettaja, kansanedustaja Tuula Peltonen valotti teemaa lainsäädännön ja koulun näkökulmasta. Päivän pääpuhuja, Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri, lastenpsykiatri Jari Sinkkonen tarkasteli aihetta nuoruusikään liittyvien tavanomaisten kuohujen ja vaikean oireilun näkökulmasta. SOS-Lapsikylä ry:n toiminnanjohtaja Jari Ketola puo-lestaan pohti syitä siihen, miksi nuorten osuus kodin ulkopuolelle sijoitetuissa kasvaa.

Teemapäivään osallistui ilahduttavat nelisenkymmentä sosiaali- ja opetustoimen työntekijää lähikunnista sekä joukko keskustoimiston ja nuorisokodin henkilökuntaa. Päivän päätteeksi vieraille tarjoutui mahdollisuus tutustua uudistuneen, helmikuun alussa kaksiosastoi-sena aloittaneen nuorisokodin remontoituihin tiloihin ja toimintaan henkilökunnan opastuksella. l

TEKSTI: ANNA-LIISA HÄNNIKÄINEN-UUTELA, NUORISOKODIN JOHTAJAKUVA: JUKKA VEHKALA

Theraplayn muisteloruno:

”Nyt kun muistelen sitä aikaa... Aikaa yhdessä nuo muutamat viikot. Niihin mahtui paljon. Ne viikot korvasivat paljon menetettyä lapsuutta. Nyt kun niitä hetkiä muistelen, katseeni kääntyy häneen, joka on minulle rakas ja tärkeä. Häneen, joka pitää huolta ja kasvattaa maltilla. Ne muutamat viikot kasvattivat välil-lemme siteen, jota ei riko arki eikä juhla eikä mikään, mikä eteemme tulee. Läheisyys ja tiivis yhdessäolo teki ihmeitä pieniä, jotka kasvaa ja kantaa läpi elämän.” Theraplay-sana, joka kuvastaa minul le alkuun pääsemistä ja tutustumista häneen, joka välittää ja on aina lähellä, kun häntä eniten tarvitsen.

SOS-Lapsikylän Theraplay-te-rapeuttien Ilona Vierikon ja Hillevi Westmanin mukaan on suuri ilo, että käytössä on Theraplayn kaltainen vä-line ja että sitä saadaan käyttää. Vaikka vuosien varrella toiminnanjohtajat ja lastensuojelupäälliköt ovat vaihtuneet, Theraplay on säilynyt ja vakiinnutta-nut paikkansa olennaisena osana SOS-Lapsikylän toimintaa. Myös Jukka Mäkelän halu olla edelleen tiiviisti mukana Theraplayn kehittämisessä SOS-Lapsikylässä on arvokas asia.

SOS-Lapsikylä haluaa esittää eri-tyiskiitokset silloiselle johtavalle psy-kologille Hilkka Niemelälle, Jukka Kotkavuorelle ja Jukka Mäkelälle sekä Päivikki ja Sakari Sohlbergin sääti-ölle ja Raha-automaattiyhdistykselle Theraplay-toiminnan aloittamisesta ja tukemisesta lapsikylissä ja lisäksi kiitokset Suomen Theraplay-yhdis-tykselle! l

Tässä Nitan runossa kiteytyy hyvin Theraplayn sanoma.

TEKSTI: ELINA PITKÄRANTAKUVA: ANNA SAVELA

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen puhumassa seminaariyleisölle nuoruusikään liittyvistä ongelmista.


KIINNOSTAISIKO SINUA?

SIJAISVANHEMMUUS LAPSIKYLISSÄ TAI KORTTELIKODEISSAEtsimme sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilaisia tekemään vaativaa, pitkäjänteistä ja palkitsevaa lastensuojelutyötä. Tehtäviin on jatkuva haku.

Lisätietoja tehtävistä antavat korttelikotien hankevastaava Jukka Kotkavuori, puh. 040 500 8198 ja kehittämissuunnittelija Hannele Nikkanen, puh. 0400 875 880. www.sos-lapsikyla.fi

Kylillä kerrotaan

Muutoksen tuulia TapiolassaTAPIOLAN SOS-LAPSIKYLÄ on perustanut yhdistyk-sen ensimmäiset satelliittikodit. Joutsen-koti, joka tähänkin asti toimi varsinaisen kyläalueen ulkopuolella, muutti hel-mikuussa Nastolaan reilun 100 km:n päähän lapsikylästä. Joutsen-koti toimii Mimmu ja Hannu Jääskeläisen omassa kodissa perinteisen lapsikyläkodin tavoin. Kodin lapset olivat halukkaita muuttoon ja siihen saatiin myös heidän kotikuntiensa suostumus.

Huhtikuussa käynnistyi perhekoti Matinkylässä, vajaan 10 km:n päässä Tapiolan lapsikylästä. Perhekodin van-hemmat eivät ole työsuhteessa lapsikylään, vaan heidän saamastaan palkkiosta, kulukorvauksesta ja muusta tuesta sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Sijoituksista ja sijoi-tuksen aikaisesta tuesta vastaa Tapiolan lapsikylä. Kotiin voidaan sijoittaa 4–6 lasta. Ensimmäiset sijoitukset tehtä-neen kevään aikana.

Yhdistyksen tavoite monipuolistaa toimintaansa on kiirinyt myös Tapiolan lapsikylän toiminta-alueelle. Alku-

vuodesta pystyimme tarjoamaan ensimmäisen paikan kylän ulkopuolelta tulevalle nuorelle asumisharjoittelussa. Par-haillaan työstämme ensimmäistä tukiperhesijoitustamme samoin kuin vanhemman ja lapsen sijoittamista lapsiky-lään. l

TEKSTI: SOINTU MÖLLER, KYLÄNJOHTAJA KUVA: MIMMU JA HANNU JÄÄSKELÄINEN

Joutsensatelliittikoti Nastolassa


KOCHIN SOS-LAPSIKYLÄN nuo-ret ovat orpoja tai heidän kotiolonsa ovat puutteellisia ja sen tähden he asu-vat lapsikylässä. “Tunteet kuviksi ” -työpaja on yhteisötaidetta, joka antaa mahdollisuuden löytää uuden ilmai-sukanavan tunteille. Tarkoituksenani oli vetää työpajajakso helmikuun ajan kylän 16–19-vuotiaiden nuorten kanssa.

”Tunteet kuviksi” -työpaja Kochin SOS-lapsikylän nuorten kanssa Intiassa

Olen vetänyt samankaltaisia pro-jekteja Suomessa, ja kun tieto Intiaan pääsystäni tuli, ajattelin heti haluavani työskennellä sielläkin nuorten kanssa. Lähdin etsimään sopivaa kohdetta ja huomasin että Kochissa, tarkkaan otta-en Aluvan kylässä, on myös SOS-lap-sikylä. Otin yhteyttä kylän johtajaan ja hän toivotti minut tervetulleeksi vetämään projektia.

Koska kyseessä oli hyvänteke-väisyysprojekti eli tarjosin työpajo-jani ja siihen liittyvät kustannukset ilmaiseksi kylälle, pyysin ennen läh - töäni Suomessa yleisön apua kurssille vaadittavien kameroiden hankkimi-sessa. Sain kasaan yhdeksän digitaali-kameraa kurssia varten. Avun määrä yllätti minut positiivisesti.

Saavuttuani Intiaan kävin heti alkutöiksi tutustumassa lapsikylään, joka muodostuu 15 talosta, jokaisessa yksi äiti, ja 115 lapsesta. Kylän äidit ovat kaikki naimattomaksi jääneitä naisia, jotka Intiassa eivät olisi ol-leet muuten kovin hyvässä asemassa,

Uutisia maailmalta

Vietin helmikuun Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan resi-denssissä Intian Kochissa. Siellä oloni aikana yksi projekteis-tani oli “Tunteet kuviksi” -projekti paikallisen SOS-lapsikylän nuorten kanssa.

8Jatkuu sivulla 10


1. Toiminnan tarkoitusVisio: Jokainen lapsi kasvaa perheessä rakastettuna, arvostettuna ja turvassa.Missio: SOS-Lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä.

Yhdistyksen tarkoituksena on huolehtia avun tarpees-sa olevista lapsista ja nuorista sekä kasvattaa heitä vas-tuuntuntoisiksi kansalaisiksi kestävien henkisten arvojen hengessä, pienissä perheyhteisöissä tai nuorisokodeissa. Toimintaa ohjaavat keskeisesti SOS-lapsikylätyön periaat-teet: lapsikylävanhemmat, sisarukset, koti ja kyläyhteisö. Yhä kasvavassa määrin tuen piiriin ovat kuuluneet myös lasten vanhemmat, perheet ja muut läheiset. Pitkäaikais-ten sijaishuollon palvelujen rinnalle yhdistys pyrkii entistä enemmän kehittämään myös lastensuojelun avohuollon palveluja ehkäisemään lasten huostaanottoja ja sijoituksia.

2. Yleistä toimintaympäristöstäToimintavuoden 2010 lopulla julkaistujen tilastojen mu-kaan vuoden 2009 aikana ensimmäistä kertaa 20 vuoteen kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä Suomessa ei kasvanut vaan kääntyi hienoiseen laskuun. Perhehoidon suhteellisessa osuudessa ei tapahtunut kasvua. Huostaanotoissa merkittävää on edelleen nuorisoikäisten sekä kiireellisten sijoitusten määrän kasvu. Vuoden 2009 aikana kodin ulkopuolelle sijoitettuina oli kaikkiaan lähes 17 000 lasta ja nuorta. Avohuollon tukitoimien piirissä oli kaikkiaan noin 70 000 lasta ja nuorta.

Kansantalouden kääntyminen kasvuun on lisännyt toiveikkuutta lastensuojelunkin lisäresursointiin. Esitys perhehoitajalain muuttamisesta annettiin vuoden lopulla eduskuntaan. Lain uudistamisen tavoitteena on perhehoidon houkuttelevuuden lisääminen, toimintamallien porrastami-nen, laadun lisääminen sekä toimeksiantosuhteinen lomitus.

3. Yhdistyksen toimintaSOS-Lapsikylä ry:n keskeisin strateginen toiminta-alue on lastensuojelun piirissä olevien lasten ja perheiden aut-taminen ja edunvalvonta. Lasten ja perheiden auttamiseksi yhdistys tuottaa erilaisia avo- ja sijaishuollon palveluja, kuten esimerkiksi perhekuntoutusta ja yhteisöllisesti tu-ettua perhehoitoa.

Toimintavuonna lasten ja nuorten tilanne toimipisteissä on ollut vakaa ja palvelujen piirissä olevien lasten määrä kasvoi erityisesti avohuollossa. Perhekuntoutus aloitettiin uutena toimintamuotona vuoden lopulla ja vuonna 2011 on tarkoitus mallintaa ja edelleen laajentaa toimintaa kaikkiin

SOS-LAPSIKYLÄ RY:N toimintakertomus vuodelta 2010

toimipisteisiimme. Alueellisen näkyvyyden lisääntyminen vaikutti myös uusien sijoitusten ja avohuollon tukitoimien määrän kasvamiseen. Hoitovuorokausihintoihin ei tehty toi-mintavuonna korotuksia. Yhdistyksen uusien toimintamal-lien kehittäminen ja laajentaminen on tapahtunut olemassa olevan henkilökunnan voimin. Strategisten tavoitteiden saavuttaminen merkitsee jatkossa myös uusien osaajien rekrytointia.

Tunnuslukuja lapsista ja nuorista, suluissa edellisen vuoden tilanne:• lapsia ja nuoria palveluiden piirissä kaikkiaan 224, joista • avohuollon tukitoimin tuettuja 43 (19) • sijais- ja jälkihuollossa 176 (174)• hoitovuorokausia 54 334 (55 182) ja keskimääräinen hoitovuorokausikulu oli 164,41 euroa.

Yleishyödyllinen toiminta suomalaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on toteutunut toi-mintavuonna useissa lastensuojelun kehittämishankkeissa, koulutuksissa ja työryhmissä. Lastensuojelun vaikuttamis-toiminnan strategiatyö aloitettiin. Tavoitteena on saada se osaksi suunnitelmallista jatkuvaa toimintaa, johon suunna-taan myös resursseja kansainvälisen järjestön linjauksien mukaisesti.

Yhdistyksen toimituksellinen medianäkyvyys oli po-sitiivista. Noin puolet kirjoituksista käsitteli lastensuoje-lutyötä, toinen puoli toiminnan tukemista.

4. Hallitus, keskeiset päätökset ja toiminta vuonna 2010Hallitukseen kuuluivat toimintavuonna puheenjohtaja Seppo Kemppinen, varapuheenjohtaja Helena Terho se-kä varsinaiset jäsenet Sari Aitokallio (erosi hallituksen jäsenyydestä 25.8.2010), Heikki Valkjärvi, Ulla-Maija Rantalaiho, Kimmo Roos ja Peter Völker. Henkilöstön edustajana on hallituksessa toiminut Mimmi Siikavirta. Varajäseninä ovat toimineet Lauri Utunen, Kai Laitinen ja Kari Stenberg. Hallituksen kokousten esittelijänä ja sihtee-rinä toimi toiminnanjohtaja Jari Ketola. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 9 kertaa.

Hallituksen keskeisiä strategisia päätöksiä ovat olleet mm. yhdistyksen strateginen suunnittelu vuosille 2010–2016, taloudellisten resurssien varmistaminen, toiminta-suunnitelma ja budjetti vuodelle 2011, lapsikylävanhempien sijaisten uusi työsopimusmalli, nuorisokodin osastointi, toimikuntien perustaminen vuodelle 2011 sekä kortteliko-titoiminnan kehittämistä koskevat päätökset.

TOIMINTAKERTOMUS • 2010 TOIMINTAKERTOMUS • 2010 TOIMINTAKERTOMUS


5. JäsenistöYhdistyksellä oli toimintavuoden lopussa 95 (108) jäsen-tä. Vuoden aikana yhdistykseen ei liittynyt uusia jäseniä.

6. HenkilöstöYhdistyksen henkilöstö jakautui kasvatus- ja hoitotyössä toimiviin ja muuhun henkilöstöön. Kasvatus- ja hoito-työssä toimi lapsikylävanhempia, lapsikylävanhempien sijaisia ja ohjaajia.

Henkilöstökulut vuonna 2010 olivat 7 449,0 t€ (7 623,3 t€ vuonna 2009).

Henkilöstön keski-ikä oli 47 (46) vuotta ja keskimää-räinen työsuhteen kestoaika 8,5 (8,6) vuotta.

Henkilötyövuosissa mitattuna henkilöstövahvuus oli 151,4 (159).

7. TalousSOS-Lapsikylä ry:n tulos tilikaudella 1.1.–31.12.2010 oli 884 667,74 euroa ylijäämäinen (1 030 937,64 euroa ylijäämäinen vuonna 2009). Tulos oli 110 000 euroa bud-jetoitua parempi.

MaksuvalmiusSOS-Lapsikylä ry:n maksuvalmius parani tilikauden ai-kana merkittävästi varsinaisen toiminnan alijäämäisyyden pienennyttyä.

8. Tulevaisuuden näkymätLastensuojelutyön kansallinen tavoite on siirtää painopis-te sijaishuollosta avohuollon ennaltaehkäisevään työhön. Laitospainotteisuutta puretaan ja tilalle etsitään korvaavia, porrastettuja perhehoidon palveluja.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaami-nen uuden lastensuojelulain ja yhteiskunnan vaatimusten mukaisiksi vaatii myös yhdistystämme jatkamaan yksi-löllisten ja kustannustehokkaiden lastensuojelupalvelujen tuottamista. Avohuollon palvelut, kuten esimerkiksi per-hekuntoutus, ja korttelikodit vastaavat toimintaympäristön ja lasten muuttuneisiin tarpeisiin. Korttelikotien yhteyteen tuleva palvelukeskus ja ensimmäiset korttelikodit on määrä avata Tampereella vuonna 2012.

Yhdistyksen toimipisteiden rakennuskantaan kohdistuu runsaasti korjauspainetta kuluvalla vuosikymmenellä.

Vaikuttamistoiminnan lisääminen kansallisesti ja toimi-pistealueilla tukee tavoitettamme ”Rakastava koti jokaiselle lapselle”. Tietoisuuden lisääminen toiminnastamme vaatii positiivisen näkyvyyden lisäämistä eri medioissa.

Edellytyksenä varainhankinnassa onnistumiselle ovat laadukkaat lastensuojelupalvelut kotimaassa.

Toimintaamme tukevien yksityishenkilöiden ja yritys-ten määrän kasvattaminen edellyttää erottumista joukosta. Monet kolmannen sektorin toimijat tähtäävät yhä tehok-kaampaan varainhankintaan.

TOIMINTAKERTOMUS • 2010 TOIMINTAKERTOMUS • 2010 TOIMINTAKERTOMUS

Hoitomaksut 78 %Varainhankinnan tuotot 17 %Vuokratuotot 3 %Toiminta- ja rakennusavustukset 1 %Sijoitus- ja rahoitustoi minnan tuotot 1 %

Testamentteihin liittyvät kulut 37,15 %Mainoskulut 30,70 %Muut varainhankinnan kulut 23,55 %Toiminnan esittely 4,82 %Lehden toimituskulut 3,04 %Vieraanvaraisuus 0,74 %

Testamenttilahjoitukset 73,56 %Lahjoitukset 14,06 %Yritysyhteistyötuotot 8,58 %Kummimaksut, Wien 1,63 %Muut tuotot 1,30 %Kummi- ja kannatusmaksut 0,70 %Jäsenmaksut 0,17 %

Henkilöstökulut 64 %Käyttömaksut 21 %Kotien hoitomenot 10 %Poistot 2 %Varainhankinnan kulut 2 %Sijoitus- ja rahoitustoi minnan kulut 1 %

SOS-Lapsikylä ry, tuotot 2010

SOS-Lapsikylä ry, varainhankinnan kulut 2010SOS-Lapsikylä ry, varainhankinnan tuotot 2010

SOS-Lapsikylä ry, kulut 2010


Uutisia maailmalta

mutta lapsikylän kautta he ovat löy-täneet paikkansa yhteiskunnassa. Lapsikylä oli todella vehreä ja kaunis kokonaisuus, jossa eri uskontokuntien kodit olivat sulassa sovussa sekaisin.

Työpajaryhmäni koostui kuudesta tytöstä ja yhdestä pojasta. Työskente-limme kolmena viikonloppuna lauan-tai- ja sunnuntai-iltapäivisin kolmen tunnin ajan. Yksikään nuorista ei ollut aikaisemmin kuvannut digitaa-likameralla, joten

jouduimme aloittamaan ihan perus-

teista. Nuoret kuitenkin oppivat hui-maa vauhtia ja jo ensimmäisen päivän aikana pääsimme harjoittelemaan kul-

taista leikkausta ja symbolien ja värien käyttöä kuvissa.

Seuraavien työpajapäivien aikana teimme useita muistelutyöharjoittei-ta, joissa nuoret kertoivat elämästään, muistoistaan ja unelmistaan. Harjoit-telimme lisää kameran teknisiä puolia ja sitä, miten tunne muodostetaan ku-vaksi ja miten kuvalla kerrotaan tari-naa. Nuoret miettivät tarinoita omasta elämästään ja unelmistaan ja kuvasivat niitä. He myös yhdessä päätyivät ai-heeseen ”My life – Elämäni” ja tekivät sen aiheen nimissä 3–8 kuvan sarjan. Aloitimme työpajat aina kertaamalla, mitä olimme edellisellä kerralla oppi-neet ja tekemällä muisteluharjoitteita ja tarinankerrontaa. Tämän jälkeen nuoret saivat rauhassa kuvata ja luoda uutta materiaalia sarjoilleen ja päivän päätteeksi keräsimme kuvat tietoko-

neelle talteen ja kat-soimme ne yhdessä läpi ja kommentoim-me.

Viimeiselle ker - ralle minä olin teet - tänyt tulosteet nuor - ten itse valitsemista kuvista ja hankki-nut heille pienet vih koset, liimaa, tarroja ja väriky-niä. Näillä mate - riaaleilla he loi-vat kukin itsel-leen pienen kir - jasen, johon ko kosivat työ-pajan satoa. Minä tein sa-

manlaisen kirjasen kylän toimistolle, johon keräsin kuvia, joita olin ottanut nuorista, kun he työskentelivät.

Viimeisen työpajan lopulla me-nimme kaikki yhdessä kylän toimis-

Laajempi kertomus ja lisää kuvia työpajasta löytyy osoitteesta www.annuskatunteetkuviksi.wordpress.com (englanniksi).

Jokaisen nuoren kuvissa ja puheissa esiintyi ainakin kerran se, kuinka onnekkaita he ovat, kun saavat olla lapsikylässä.

tolle tapaamaan kylän johtajaa, herra Vipin Dasia. Annoin hänelle ihmisten minulle lahjoittamat kamerat selittäen, että nuoret osaavat nyt käyttää niitä ja ne lahjoitetaan kylän tarpeisiin. Lisäk-si luovutimme hänelle tekemäni kirja-sen, johon nuoret olivat kirjoittaneet ajatuksiaan työpajasta.

Näiden nuorten kanssa työsken-nellessä yksi asia jäi minulle erityisen vahvasti mieleen: nuorten onnellisuus ja heidän kiitollisuutensa lapsikylää kohtaan. Jokaisen nuoren kuvissa ja puheissa esiintyi ainakin kerran se, kuinka onnekkaita he ovat, kun saavat olla lapsikylässä. Muisteluharjoittei-den aikana ja kuvien kautta kuulimme ja näimme monta todella surullista ja traagista tarinaa heidän menneisyydes-tään, mutta aina he kuitenkin lopuksi sanoivat, että lapsikylä muutti heidän elämänsä ja nyt heillä on kaikki niin ihanan hyvin.

Tämä osoittaa mielestäni taas ker - ran sen, että yhteisössä se voima piilee. Ilman todella loistavaa SOS-yhteisöä Suomessa ja Intiassa, ja välittäviä ih-misiä Suomessa, minun ei olisi ollut mahdollista järjestää tätä työpajaa. Ja ilman SOS-lapsikylän tarjoamaa ko-tiyhteisöä nämä nuoret eläisivät edel-leen oloissa, joita emme halua edes kuvitella. l

TEKSTI JA KUVAT: ANNUSKA DAL MASO


8


”KAIKKI OLI outoa meille”, muis-telee Janet. ”Täysin uusi elämäntapa. Ujostelin, varsinkin kun puhuin vain kambaa (paikallinen kenialainen kieli) ja kaikki muut puhuivat swahilia. En ymmärtänyt mitä he sanoivat. Äitini, Mama Frances, opetti minulle päi-vittäin vähän swahilia. Pidin häntä aluksi ankarana ja vakavana, mutta jo parissa päivässä vakuutuin hänen olevan todella kiltti ihminen. Olin vä-lillä varmasti todella ärsyttävä, mutta hän ei koskaan menettänyt malttiaan kanssani.”

Virheistä oppii Janet uskoo, että Mama Francesin kärsivällisyys oli yksi hänen parhaista piirteistään. Niitä tosin oli muitakin. ”Hän teki aina parhaansa, jotta tunti-sin oloni rakastetuksi ja turvalliseksi, mikä on erityisen tärkeää, kun lapsi tulee teini-ikään ja muutokset ja kon-fliktit ovat osa arkipäivää”, Janet selit-tää. ”Äitini ei koskaan ollut tunkeile-va. Hän ymmärsi, että murrosikäisenä tarvitsin yksityisyyttä ja omaa tilaa.

ÄITI AUTTOI TEKEMÄÄN UNELMISTA TOTTANyt jo yli 30-vuotias Janet Ndugu muutti 7-vuotiaana Nairobissa, Keniassa sijaitse-vaan Buru Burun SOS-lapsi-kylään, koska hänen molem-mat vanhempansa olivat kuolleet. Buru Burun lapsikylä avattiin vuonna 1975 ja Janet ja hänen kaksi pikkuveljeään olivat ensimmäiset asukkaat kylän talossa numero 14.

”Hän teki aina parhaansa, jotta tuntisin oloni rakastetuksi ja turvalliseksi.”

8



Hän antoi minun tehdä virheitä ja op - pia niistä, mutta hän myös asetti ra-joja, mikä kertoi siitä, että hän välitti ja rakasti, ja että hyvinvointini oli hä-nelle tärkeää.”

Janet sanoo oppineensa äidiltään, ettei haasteita pidä koskaan paeta. ”Hän opetti minut olemaan vahva, rehellinen itselleni, ja etten saa antaa muiden pompotella minua. Toisaalta opin myös ottamaan muut huomioon, osoittamaan myötätuntoa ja rakkautta.”

Lahjakkuuden löytäminenNyt Janet työskentelee vaatesuunnit-telijana ja sanoo olevansa kiitollinen äidilleen urastaan, ja siitä miten hän kasvatti Janetia SOS-lapsikylässä. ”Olen aina ollut luova”, Janet kertoo. ”En voinut sietää matematiikkaa kou - lussa enkä nähnyt itseäni toimisto-työntekijänä istumassa pöydän ää-ressä kirjoittamassa. Äitini huomasi lahjakkuuteni: hän sanoi, että minulla on tyylitajua ja silmää muodille.”

Äiti luotti Janetin kykyihin, ja yhdessä SOS-lapsikylän kanssa hän järjesti Janetin tekstiilikouluun. Kah-den vuoden opintojen jälkeen Janet oli suorittanut tutkinnon, ja hän siir-tyi työharjoitteluun SOS-lapsikylän ammattiopintokeskukseen.

SOS-lapsikylän ammattiopinto-keskus, joka avattiin vuonna 1985, sijaitsee kilometrin päässä Nairobin SOS-lapsikylästä. Koulussa opetetaan puu- ja sähkötöitä, vaatesuunnittelua, ravitsemusoppia ja tietojenkäsittelyä.

”Vuoden päästä minut hyväksyt-tiin yliopistoon Nairobissa, ja SOS-lapsikylä maksoi lukukausimaksuni, jotta pystyin kehittämään taitojani entistä pidemmälle”, Janet muistelee.

”SOS-lapsikylä ei ainoastaan an-tanut minulle mahdollisuutta kehittää taitojani ja osaamistani. Opin myös

Uutisia maailmalta

kurinalaisuutta, jota me kaikki tarvit-semme elämässämme, teimme mitä tahansa.”

Kunpa voisin kertoa hänelle…Nyt Janet työskentelee vaatesuun-nittelijana, mutta löytää aina aikaa koulupukujen ompelemiselle SOS-lapsikylän lapsille.

Mama Frances menehtyi vuon-na 2009 ja Janet kertoo kaipaavansa häntä. ”Me puhuimme toisillemme

kaikesta. Senkin jälkeen kun Mama Frances oli jäänyt eläkkeelle, minulla oli tapana matkustaa hänen kotiky-läänsä tapaamaan häntä jutellakseni hänen kanssaan. Jos äitini olisi vielä elossa, kertoisin rakastavani häntä, ja että olen kiitollinen siitä, miten hän kasvatti minut.” l

SUOMENNOS: JUKKA MYLLYNIEMIKUVAT: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI-KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI

”SOS-lapsikylä ei ainoastaan antanut minulle mahdollisuutta kehittää taitojani ja osaamistani. Opin myös kurinalaisuutta, jota me kaikki tarvit-semme elämässämme, teimme mitä tahansa.”

8



kuulemma erittäin paljon poliisin heijastinliivin näköiset, joten kylässä alkoivat liikennepoliisileikit.

Kylässä saamamme herkullinen välipala: sticky rice with mango vei kielen mennessään! Oli parhaillaan mangon paras satoaika ja talon pihalta sai poimia tuoreita mangoja suoraan puusta. Pihalla kasvoi myös banaanipuita. Lapset-kin rentoutuivat ja leikkivät omia leikkejään, kun aikuiset eivät enää kyselleet heiltä kaikkia asioita. Jan esitti meille hienon hula-hula-vannenäytöksen ja sen jälkeen keskittyi hoitelemaan uutta nukkeaan pikkuveljensä kanssa. Oli mu-kava todeta, että lapset eri puolilla maailmaa käyttäytyvät hyvin samankaltaisesti, sillä kuulimme pientä keskustelua, kumpi sitä vauvaa nyt oikein hoitaa.

Päätimme vierailumme, kun huomasimme, että päivä-uniaika lähestyi. Lähdimme iloisina ja tyytyväisinä takaisin hotelliimme, mukanamme kaunis kukkaseppele ja oikein hyvä mieli näiden lasten puolesta, jotka ovat hyvin etuoikeu-tetussa asemassa päästessään SOS-lapsikylän suojiin. En-

tistä paremmalla mie - lellä lähetän pienen kuukausilahjoitukse-ni tukeakseni kylän toimintaa. l

TEKSTI JA KUVA: PÄIVI PÖYHÖNEN

JO KOTIMAASSA valmistauduin matkaan hankkimalla tuliaisiksi vauvanuken, josta olin saanut vinkin kylän edus-tajilta tiedusteltuani, mikä olisi mukava tuliainen kummi-tytölleni. Perillä Bangkokissa, Bangpoon SOS-lapsikylässä kylän apulaisjohtaja Mrs. Wilailak Akkakosol otti meidät ystävällisesti vastaan. Hän kertoi meille hiukan Thaimaan SOS-lapsikyläjärjestön historiaa ja esitteli paikallista toi-mintaa.

Ihastelin lapsikylän siistiä ympäristöä ja ihania pikku-taloja. Näitä taloja oli kylässä kaiken kaikkiaan kymmen-kunta ja jokaisessa talossa oli keskimäärin kymmenen lasta sekä yksi lapsikylä-äiti. Kylä näytti avaralta ja oli vaikea kuvitella, että siellä asusti niin monta asukasta. Lisäksi kylän laidalla oli isoäitien talo, jossa jo eläkkeelle siirtyneet kylän äidin asustivat. Mielestäni oli ihanaa, että lapsilla oli mahdollisuus tavata myös vanhempaa sukupolvea normaa-lin asumisensa yhteydessä.

Nuorimmat lapset, kuten kummityttöni Jan, viettivät päivän päivähoitotalossa. Lapsikylässä annettiin myös esiopetusta koulua varten ja isommat lapset kävivät kylän ulkopuolella koulua. Nuoret asustivat jo yliopiston kam-puksella ja kävivät vain vierailulla lapsikylässä.

Pääsimme kummityttöni kotitalolle, enkä tiedä kum-paa, minua vai Jania, jännitti enemmän ensimmäinen ta-paamisemme. Tervehdin kummityttöäni ja talossa olevaa naapurin äitiä, sillä Janin äiti oli työssä, eikä voinut tavata meitä. Paikalla oli myös Janin pikkuveli. Ojensin tuliaiset Janille, joka innostuneesti alkoi avata pakettia ja pienellä avustuksella paketista saatiin kuorittua vauvanukke, jo-ta heti alettiin vaatettaa ja hoitaa. Olin myös hankkinut Suomesta lasten heijastinliivit ja muutaman heijastimen, jotka annettiin kylän lasten käyttöön. Heijastinliivit olivat

ILOISIA HETKIÄ KUMMILAPSEN SEURASSA THAIMAASSASyyskuussa 2010 täytin pyöreitä vuosia ja työnantajani muisti minua erittäin mieleisellä lahjalla, matkalla Thaimaahan, kohteena Bangkok ja Samui. Jo aikaisemmin Thai-maasta kummilapsen hankittuani olin haa-veillut mahdollisuudesta tavata hänet.

”Oli mukava todeta, että lapset eri puolilla maailmaa käyttäytyvät hyvin samankaltaisesti.”



Tukeminen

SOS-LAPSIKYLÄ on saanut Tampereen korttelikotipro-jektin yhteistyökumppaniksi maailman johtavan pehmopa-perintuottajan, Georgia-Pacificin. Yhtiö tukee Lotus Soft Embo -tuotemerkkinsä kautta lasten ja nuorten hyvin-vointia tekemällä lahjoituksen Tampereelle perustettavien SOS-Lapsikylän korttelikotien rakentamiseen. Lahjoitus kohdistetaan nimenomaan lapsille ja nuorille sopivien sa-niteettitilojen rakentamiseen.

”Halusimme kohdistaa lahjoituksemme juuri suo-malaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Jokainen lapsi tarvitsee turvallisen ja luotettavan kodin.

Lotus Soft Embon avulla saniteettitiloja SOS-Lapsikylän korttelikoteihin Tampereelle

Onkin hämmästyttävää, että Suomessa jopa 17 000 lasta asuu oman kotinsa ulkopuolella ja 70 000 lasta tarvitsee lastensuojelupalveluja”, kertoo Georgia-Pacificin Category Manager Maria Mäkelä.

Lotus Soft Embo -wc-paperi on Suomen ostetuin wc-paperi ja ollut arjen luotettava kumppani jo 30 vuoden ajan. SOS-Lapsikylän korttelikoteja tukevaan kampanjaan voi osallistua ostamalla kampanja-aikana maalis-toukokuussa 16 rullan Lotus Soft Embo -kampanjapakkauksen. Tuote on saatavilla hyvin varustetuista päivittäistavarakaupoista. l

RUOTSALAINEN pääomasijoitta ja -konglomeraatti Ratos ja sen perusta-jasuku ovat lähes 145-vuotisen his-toriansa aikana olleet aktiivisia yh-teiskunnallisia toimijoita. Yrityksen perustajien kiinnostus yhteiskunnalli-sia asioita kohtaan ja pyrkimys vaikut-taa niihin muodostavat tärkeän osan Ratoksen yrityskulttuuria. Olemme pyrkineet sopeuttamaan yhteiskunta-vastuumme niin historiaamme kuin omistajiemme, työntekijöidemme ja ympäristömme meille tänä päivänä asettamiin odotuksiin.

Koska yrityksellämme ei ole omaa tuotantoa, emmekä myöskään myy tuotteita tai palveluita, olemme päättäneet pidättäytyä tavanomaisesta sponsoroinnista. Sen sijaan olemme valinneet muutamia projekteja niis-sä Pohjoismaissa, joissa toimimme,

Ratos tukemaan suomalaista lastensuojelutyötätavoitteenamme, että lahjoitetuilla varoilla on mahdollisimman suuri vaikutus. Edellytyksenä tuettaville projekteille on, että varat käytetään yhteiskunnassa heikoimmassa asemas-sa olevien, mieluiten lasten ja nuorten hyväksi.

Ratos on toiminut Suomessa jo pitkään ja tällä hetkellä meillä on kol - me suomalaista kohdeyritystä: GS-Hydro, Midisize sekä Finnkino. Tä-män vuoksi meistä on tärkeää kantaa aktiivisesti yhteiskuntavastuuta myös Suomessa. Kartoitettuamme mahdol-lisia kumppaneita päädyimme SOS-Lapsikylään ja valitsimme tuen koh-teeksi järjestön korttelikotihankkeen Tampereella. Mielestämme SOS-Lap - sikylä on tehokas, luotettava ja tar-peellinen organisaatio. Järjestön toi-minnalla on merkittävä vaikutus yh-

teiskunnassa. Meistä on tärkeää olla tukemassa suomalaisia lapsia parem-paan elämään ja odotamme innolla alkanutta yhteistyötä. l

CLARA BOLINDER-LUNDBERG, CHIEF BRAND OFFICER, RATOS

Clara BolinderLundberg



MAINOSLAHJA-TEAM on perhe-yritys, joka tuottaa asiakkaidensa tarpeisiin laadukkaita mainos- ja lii-kelahjoja, menekinedistämistuotteita sekä näihin liittyviä palveluratkaisu-ja. ”Olemme aloittaneet viime syksy-nä yhteistyön SOS-Lapsikylän kanssa. Tavoitteenamme on haastaa asiakkai-tamme mukaan tukemaan tärkeää

MAINOSLAHJA-TEAM mukana tekemässä hyvää

lastensuojelutyötä ja olla tekemässä yhdessä hyvää. Olemme lisäksi va-ranneet muutaman tuotteen, joiden myyntituotosta osa lahjoitetaan SOS-Lapsikylälle”, kertoo Mainoslahja-Teamin toimitusjohtaja Jarmo Sinisa-lo. Vuoden loppuun mennessä kerätty potti käytetään pääasiassa "Äidin syli" -viikonloppujen mahdollistamisek-

si SOS-lapsikylissä asuville, huostaan otetuille lapsille. Viikonloppujen tar-koituksena on mahdollistaa lapsille tärkeää, kahdenkeskistä aikaa yhdessä lapsikylävanhempansa kanssa. l

Clara BolinderLundberg

TULE MUKAAN TUKEMAAN – TULE SÄRKÄNNIEMEEN 15.5.2011

Särkänniemi on SOS-Lapsikylän tukija vuosina 2011–2012 ja osa Särkänniemen perheiden päivän tuotosta luovu-tetaan SOS-Lapsikylän Tampereen kortteli kotihankkeeseen.

SOS-Lapsikylä mukaan Maailma kylässä -festivaaleilleMaailman kulttuurit kohtaavat Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla 28.–29.5.2011.

Koko perheen ilmaisfestivaali Maailma kylässä tarjoaa uusia kokemuksia ja näkökulmia suvaitsevaan monikulttuurisuuteen, kehitysyhteistyöhön, kestävään kehitykseen ja globaaliasioihin.

Maailma kylässä on kaikille avoin kylä ja kohtaamispaikka, joka esittelee kulttuurin makupaloja ja yllätyk-siä eri puolilta maailmaa. Tarjolla on maailmankuvia ja mahdollisuuksia sekä musiikkia, tanssia, teatteria, taidetta ja toimintaa ilmaiseksi. Myös SOS-Lapsikylä on tänä vuonna mukana tapahtumassa.

Tervetuloa tutustumaan toimintaamme!

Kansainvälistä perheiden päivää vietetään vuosittain toukokuun 15. päivä. Tänä vuonna SOS-Lapsikylä juhlistaa perheiden päivää Särkänniemen Elämyspuistossa.

Perheen pienimmille on luvassa ohjelmaa klo 13–16. Esiintymässä ovat mm. Tohtori Orff ja Herra Dalcro-ze, Mimi ja Kuku sekä Pirkanpojat. Mukana menossa myös Herra Hevisaurus ja Louhikäärme.

Merkitse päivä kalenteriisi ja lähde sinäkin koko perheen voimalla mukaan tekemään hyvää!


KUVA:Särkänniemen Elämyspuisto


HYVÄT HETKET TEKEVÄT PERHEEN

Puhtaat lakanat, iltasatu, astioiden kilinä sunnuntaiaamuna ovat kaikki niitä hyviä hetkiä, joita muistamme lapsuudes-tamme, jotka vahvistavat yhteenkuulumisen tunnettamme. Nämä hetket tekevät perheen.

Toukokuun 15. päivänä vietämme kansainvälistä per-heiden päivää, josta YK:n yleiskokous päätti vuonna 1993. Päivän viettämisen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta per-hekysymyksistä ja parantaa kansakuntien valmiutta ratkoa perheisiin liittyviä ongelmia erilaisten toimintamallien avulla.

On luonnollista, että juuri SOS-lapsikyläjärjestö on valinnut omaksi juhlakseen perheiden päivän. Järjestö on

Mirka (13 v.) toivottaa taide-teoksellaan ”Kevät” iloisia kevätpäiviä kaikille!

auttanut lapsia kasvamaan perheessä jo vuosikymmenten ajan. SOS-lapsikyläjärjestön ajatuk-sena on, että lasten tulisi saada kasvaa perheessä, joka voi auttaa lasta hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Perheessä lasta suojellaan ja lapsi saa nauttia yhteenkuulumisen tunteesta.

Hyvää perheiden päivää Kuulumisia-lehden lukijoille.

Aija Rikalapäätoimittaja



Suomessa: • Suomen SOS-lapsikyläkummi 20 €/kk • Haluamasi kertalahjoitus• Merkkipäivä- ym. keräys• Testamentti

Käytäthän ystävällisesti maksaessasi henkilökoh-taista viitenumeroasi auttaaksesi meitä säästä-mään pankkien palvelumaksuissa ja helpottaak-sesi lahjoituk sesi käsittelyä.

Ulkomailla:• Kansainvälisen SOS-lapsikylälapsen kummi 25 €/kk• Haluamasi kertalahjoitus SOS-lapsikylä - sääti ölle, Nordea 238618-10066

Tilisiirrot kansainvälisiä kummimaksuja varten postitetaan kummeille kerran vuodessa.

Ota yhteyttä:SOS-Lapsikylä, puh. 09-5404 880 tai täytä kummilomake verkkosivuillamme www.sos-lapsikyla.fi.

Voit tukea toimintaamme Sinulle parhaiten sopi-valla summalla. Kaikki vanhat tukimuodot ovat edelleen voimassa, ja voit halutessasi jatkaa tukemista kuten ennenkin.

TULE TUKEMAAN SOS-LAPSIKYLÄTYÖTÄ

Myös yritykset voivat tukea SOS-lapsikylätyötäSOS-Lapsikylä etsii työnsä tukemiseen tahoja, joille pitkäjännitteisyys ja ammattimaisuus ovat tärkeitä arvoja. SOS-Lapsikylä tarjoaa yrityksille erilaisia tapoja tukea toimintaa:

Yrityskumppanuus: Yhteistyön korkein taso. Yrityskumppanuudessa sitoutuminen on suurinta ja yrityksen saama vastine on laajin. Kumppa-nuus solmitaan vähintään kolmeksi vuodeksi, ja lahjoitusvarat kohdistetaan yh dessä sovittuun kohteeseen.

Yrityskummius: Yrityskummius on määritelty kolmelle eri tasolle riippuen yrityksen lahjoitta-masta summasta. Kummisopimus tehdään vuo-sittain, mutta myös yrityskummi voi halutessaan sitoutua pitkäaikaisempaan yhteistyöhön.

Kertalahjoitus: Kertalahjoitukset toimin taam me ovat myös tervetulleita. Tällaisen lahjoituksen kimmokkeena voi olla esim. joulutervehdys, merkkipäivämuistaminen tai tuotekampanja.

Ota yhteyttä:Kei Heikkilä, varainhankintapäällikkö p. 040 747 [email protected]

Kiitämme lämpimästi kaikkia tukijoitamme!

Rahankeräysluvat: SOS-Lapsikylä ry/Poliisihallitus 2020/2010/4250/4.4.2011/4.4.2011–31.12.2011/koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa.

SOS-Lapsikylä ry käyttää varat kotimaiseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi 2011–2012.

SOS-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus 2020/2010/4253/1.4.2011/1.4.2011–31.12.2011/koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-lapsikyläsäätiö käyttää varat kotimaiseen ja kansainväliseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi 2011–2012.



TULE VAPAAEHTOISEKSI

Lisätietoja vapaaehtoistoiminnasta ja ilmoittautumisesta löydät osoitteesta: www.sos-lapsikyla.fi/vapaaehtoistyo

ESITTEIDEN JAKAJIA & LIPASKERÄÄJIÄ

Lastensuojelun tarve kasvaa kotimaassamme jatkuvasti. Vapaaehtoisena voit auttaa.SOS-Lapsikylä ottaa osaa useisiin tapahtumiin kuluvana vuonna. Tapahtumiin kaivataan jatkuvasti lisää uusia auttavia käsiä ja hymyileviä kasvoja. Tarvitsemme muun muassa:

Tule rohkeasti mukaan!

MAKSAJA BETALAREN

Saajan tilinumero

Mottagarens kontonummer

Nordea 238618-61564OP-Pankki 578007-2247241Sampo Pankki 800011-223081

IBAN BIC

Saaja Mottagare

SOS-LAPSIKYLÄ RYMeritullintori 3, 00170 Helsinkiwww.sos-lapsikyla.fi

Rahankeräyslupa SOS-Lapsikylä ry/Poliisihallitus 2020/2010/4250/4.4.2011/4.4.2011–31.12.2011/koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-Lapsikylä ry käyttää varat kotimaiseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi 2011–2012.

Haluamani kertalahjoitus kotimaan SOS-lapsikylätyöhön

Jos sinulla ei ole henkilökohtaista viitenumeroa, kirjoita viesti-kenttään yhteystietosi.

Kummiksi voit ryhtyä ilmoittamalla siitä toimistollemme.

Maksajan nimi ja osoite

Betalarens nam och

adress

AllekirjoitusUnderskrift

ViitenumeroRef. nr

Tililtä nroFrån konto nr

Eräpäivä Förfallodag

Euro

TILI

SIIR

TO. G

IRER

ING

Maksu välitetään saajalle vain Suomessa Kotimaan maksujenvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella.Betalningen förmedlas endast till mottagare i Finland enligt Allmänna villkor för inrikes betalningsförmedling och endast till det kontonummer betalaren angivit.

kuulumisia - sos-lapsikyla.fi · tästä aiheesta lastenpsykiatri ja theraplay-kouluttaja jukka...

Documents