Timo P. Niemisen johdolla Tampere

siirtyy pormestari-aikaan

s. 3

Onko HervantaSuomen paras asuinlähiö?s. 5

s. 12

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen

Tamperelais-lapset ovathuristelleet polkuautoilla jo 50 vuotta

Tampereen kaupungin tiedotuslehti 3/2006

Tervetuloa juhlimaan

Tampereen päivää 29.9.–1.10.

Ohjelma s. 7–9

2

Hyvät tamperelaiset

Tampereen kaupunginvaltuusto teki kokouksessaan 6.9.2006 his-toriaa, kun se valitsi Tampereen kaupungin pormestariksi Timo

P. Niemisen. Vuoden vaihteessa aloittavan Suomen ensimmäisen pormestarin toimi-kausi kestää kaksi vuotta. Lisäksi valtuusto valitsi neljä apulaispormestaria. Pormestari ja apulaispormestarit saavat johdettavakseen menestyvän ja kasvavan kaupungin. Edessä on kuitenkin isoja haasteita.

Kaupungin kasvu ja väestön vanhene-minen lisäävät palveluiden kysyntää. Pää-töksenteon demokraattisuutta ja kaupun-kilaisten osallistumista tulee lisätä. Näiden haasteiden voittamiseksi on jo vuodesta 2002 rakennettu kaupungin uutta toimin-tamallia. Tamperelaisille uusi toimintamalli tulee näkymään kaupunkilaisten tarpeiden ja toiveiden entistä parempana huomioimi-sena. Palveluita järjestetään jatkossa asiak-kaiden tarpeiden eikä hallinnollisten rajojen mukaan.

Jo neljänä peräkkäisenä vuonna Tampe-re on menestynyt parhaiten Taloustutkimuk-sen tekemässä kuntien imagotutkimuksessa. Kaupungin kasvu kertoo myös sen vetovoi-

masta. Tämän vuoden alusta Tampereen kasvu, mukaan lukien syntyvyys, on noin 400 henkeä vuodessa.

Samaa kertoi elokuussa Helsingin Sa-nomien uutinen Suomen ennätysmäiseksi kiihtyneestä muuttoliikkeestä. Artikkelissa oli tilastollisesti arvioitu kuntien ja seutu-kuntien välisen muuttoliikkeen voittajia ja häviäjiä viiden viime vuoden ajalta. Tampe-reen seutukunnan muuttovoitto oli selvästi edellä muita. Muuttovoittomme ylitti ainoa-na yli 10 000 asukkaan rajan, tarkka luku oli 12 445. Seuraavan eli Helsingin muuttovoit-to oli noin 4000 ja Turun jopa yli 7000 asu-kasta vähemmän.

Tilastot puhuvat omaa kieltään, lukujen tueksi on löydettävä perusteluja. Muutto-liikkeen syiksi on esitetty aluepolitiikkaa, kotikuntalain muutosta, EU-jäsenyyttä, glo-balisaatiota ja hyvinvoinnin lisääntymistä. Kasvun keskittyminen etelään ja Helsinki-Turku-Tampere akselille kertoo myös elä-mäntapa- ja työnsaantikysymyksistä.

Tampereen menestykseen on varmasti vaikuttanut kaupungin positiivinen maine koulutus-, kulttuuri- ja sivistyskaupunkina. Tampere on myös yksi harvoista eurooppa-

laisista kaupungeista, joka onnistui kääntä-mään perinteisen teollisuuden loppumisen uuden korkean teknologian nousuksi. Tam-pereen rohkea aloitteellisuus ja kyky tehdä ja viedä päätöksiä toteutukseen ovat meidän vahvuuksiamme.

Sunnuntaina 1. lokakuuta vietetään Tam-pereen päivää. 29.9.–1.10. kaupunki järjes-tää lukuisia eri tapahtumia ympäri kaupun-kia. Myös Raatihuone on Tampereen päivä-nä jälleen avoinna kaupunkilaisille. Tam-pereen päivä tarjoaa oivan mahdollisuuden tutustua kaupungin kattavaan toimintaan ja monipuolisiin palveluihin.

Uusien haasteiden edessä rohkaisen kau-punkilaisia osallistumaan Tampereen kehit-tämiseen.

Toivon kaikille tamperelaisille mukavaa syksyä ja hyvää Tampereen päivää!

Jarmo Rantanenkaupunginjohtaja

Tampereen kaupunki

Tampereelle valmisteltavasta arkkitehtuuripoliittisesta ohjelmasta keväällä järjestet-tyyn kyselyyn tuli 99 mieli-pidettä. Mielipidettä kyseltiin ohjelman tavoitteista tai yksittäisistä asioista. Kysely jaettiin keväällä kaupungin tiedotuslehden mukana, ja vastausmahdolli suus oli myös Internetissä noin kuukauden ajan. Valtaosa mielipiteistä jätettiin verkkokyselyn kautta.

Kaupunkikuvallisesti arvokkaana vas-tauksissa pidettiin keskustan vanhaa raken-nuskantaa ja kosken ympäristön punatiilistä

tehdasmiljöötä. Myös keskustan saavutetta-vuutta ja kaupunkikuvan elävyyttä toreineen ja pienine kahviloineen arvostettiin. Tärkeä-nä Tampereen kaupunkikuvan osana pidet-tiin myös luontoa. Arvokkaimmaksi raken-nukseksi vastausten perusteella nousi pää-kirjasto Metso. Asuntorakentamisen laatuun vastaajat eivät olleet tyytyväisiä. Vastaajat pi-tivät avoimia arkkitehtuurikilpailuja yhtenä keinona parantaa arkkitehtuurin laatua.

Vaikutusmahdollisuuksiaan arkkitehtuu-ria ja rakentamista koskevissa kysymyksissä vastaajat pitivät vähäisinä. Tiedotusta ja jul-kista keskustelua arkkitehtuurista, rakenta-misesta ja paikallisista asioista tulisi vastaaji-en mielestä lisätä. Toisaalta joissakin vastauk-sissa luotettiin enemmän suunnittelijoiden ja kaupungin asiantuntijoiden ammattitaitoon ja haluttiin antaa enemmän valtaa heille.

Kyselyssä tiedusteltiin kaupunkilaisten käsityksiä muun muassa kaupunkikuvasta, rakennusperinnöstä, arkkitehtuurin laadus-ta ja siitä, millaisina kaupunkilaiset pitivät omia vaikutusmahdollisuuksiaan arkkiteh-tuuriin ja rakentamiseen liittyvissä asioissa.

Kyselyn yhteenvetoon voi tutustua kau-pungin Internet-sivuilla osoitteessa http://www.tampere.fi/kaupunkisuunnittelu/ajankohtaista/

Kyselyn tuloksia esiteltiin elokuussa jär-

jestetyssä kutsuseminaarissa. Arkkitehtuu-ripolitiikan valmistelu jatkuu, ja ohjelman luonnoksesta pyydetään taas kuntalaisten mielipiteitä. Ohjelmaehdotuksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.

Tamperelaiset sanoivat sanansa arkkitehtuuripolitiikasta

Tampereenkaupungintiedotuslehti

w w w . t a m p e r e . f i

Julkaisija:

Tampereen kaupunginviestintäyksikköPL 487, 33101 Tamperewww.tampere.fi/tiedotus/julkaisut/tamperelehti

Päätoimittaja:

Aila Rajamäkiaila.rajamaki@tampere.fiPuh. 020 716 6030fax 020 716 6710

Taitto:

Marja MuhonenPaino:

Länsi-Savo Oy 2006Seuraava Tampere-lehti

ilmestyy 25.11.2006

Kannen kuvat:

Anna Byckling, Ari Järvelä

ISSN: 1458-557X (painettu) 1458-6991 (verkkolehti)

KU

VA

: A

RI

JÄR

VEL

Ä

SAM

I H

ELEN

IUS

3

Tampere siirtyy Timo P. Niemisen johdolla pormestariaikaan

Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi 6. syyskuuta kaupungin ensimmäiseksi pormestariksi Timo P. Niemisen (kok). Nieminen aloittaa pormestarina vuoden 2007 alussa, ja hänen toimikautensa kestää valtuustokauden eli vuoden 2008 loppuun. Pormestarin apuna aloittaa niinikään ensi vuoden alussa neljä apulaispormestaria.

Tampere siirtyy ensi vuoden alussa pormestarijohtoiseen hallinto-malliin ensimmäisenä kuntana Suo-messa. Tamperelaisessa pormestarimal-lissa kaupunginvaltuusto valitsee pää-toimisina luottamushenkilöinä toimivat pormestarin ja neljä apulaispormesta-ria keskuudestaan omaksi toimikau-dekseen. Pormestarimallilla halutaan selkiyttää muun muassa poliittista joh-tamisjärjestelmää sekä tuoda päätöksen-teolle kasvot.

– Pormestari on valtuuston antamin valtuuksin ja vastuin toimiva poliittinen johtaja. Oma tavoitteeni on, että yhteis-työ valtuutettujen ja kaupunkilaisten kesken paranisi entisestään, Timo P. Nieminen toteaa.

Timo P. Niemisellä on pitkä koke-mus tamperelaisista luottamustehtävis-tä. Tampereen vuokratalosäätiön talous- johtajana toimiva kaupunkineuvos Nie-minen on ollut kaupunginvaltuutettu-na vuodesta 1973. Kaupunginhallituk-sen puheenjohtajana hän on toiminut yli kymmenen vuotta.

Uuteen toimintamalliin siirtyminen on ensi vuoden haasteellisin tehtäväPormestarin asema kaupungin hallin-nossa on erittäin vahva. Vastapainona vahvalle asemalle on, että pormestarin on nautittava valtuuston luottamusta. Mikäli näin ei ole, valtuusto voi erottaa pormestarin yksinkertaisella enemmis-töllä. Pormestarin tehtävät ovat hyvin moninaiset ja vastuulliset. Hän toimii kaupunginhallituksen puheenjohtaja-na sekä samalla myös koko kaupungin johtajana. Pormestarin rinnalla ei ole virkamiesjohtajaa.

Timo P. Niemisen mukaan hänen tärkeimpiä tehtäviään uutena por-mestarina ensi vuoden alussa on vie-dä mittavaa toimintamallin muutosta eteenpäin.

– Pormestarimallin lisäksi kaupun-ki siirtyy kaikissa toiminnoissaan tilaa-ja–tuottaja-malliin. Ensi talvi tulee ole-maan koko kaupungin organisaatiolle erittäin haasteellinen, mutta uskon, että me tamperelaiset selviämme siitä kunnialla.

Toimintamallin uudistamisen läh-tökohtana on, että kaupungin on vas-tattava tulevaisuuden haasteisiin. Näitä haasteita ovat muun muassa jatkuva palvelutarpeen kasvu ja väestön ikään-tyminen. Tilaaja-tuottaja-mallin avulla voidaan kehittää kaupungin omaa tuo-

Pormestarin rinnalle valit-tiin apulaispormestereiksi neljä naista. Lasten ja nuorten palve-lujen apulaispormesta rik si valittiin Sirkkaliisa Vir tanen (vas). Osaamis- ja elinkeinopalve-lujen sekä sivistys- ja elämän-laatupalvelujen apulaispormes-tarina aloittaa Irja Tulonen (kok), terveyttä ja toiminta-kykyä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen apulaispormestari na Riitta Ollila (sd) ja yhdyskunta-palvelujen apulaispormes tarina Tarja Jokinen (sd).

Tampereen alueen korkea-koulujen rehtorit allekirjoittivat tänä syksynä Unipoli Tampere -sopimuk-sen. Sopimuksella Tampereen yliopis-to, Tampereen teknillinen yliopisto, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu tii-vistävät nykyistä yhteistyötä muun muassa koulutuksessa, tutkimukses-sa ja kansainvälistymisessä. Lisäksi korkeakoulut tehostavat keskinäis-tä työnjakoaan ja karsivat edelleen päällekkäisyyksiä. Sopimus koostuu viidestä osa-alueesta, joita ovat kou-lutusyhteistyö, kansainvälistyminen, yhteistyö tutkimus- ja kehitystoimin-nassa, tukipalvelujen kehittäminen yhdessä ja maakuntakorkeakoulu.

Tampereen ammattikorkeakou-lun rehtorin Markku Lahtisen mu-kaan Unipoli Tampere -sopimus tuo Tampereen alueen korkeakouluille kansainvälisesti lisää näkyvyyttä ja kasvattaa myös korkeakoulujen vai-kuttavuutta.

– Esimerkiksi Tampereen ammat-tikorkeakoulun näkyvyys maailmalla paranee, kun koulu on mukana laa-jassa korkeakoulujen välisessä yhteis-

Pirkanmaan korkeakoulut tiivistävät yhteistyötääntyössä, Lahtinen ennustaa.

Lahtisen mukaan näkyvyyden parantaminen ja vaikuttavuuden li-sääminen ovat tärkeimpiä syitä so-pimuksen tekoon. Lahtinen sanoo, ettei sopimus tähtää ministeriötasolta väläyteltyyn korkeakoulujen yhdisty-miseen.

– Koko sopimuksen lähtökohta on, että sopimuksen solmivat neljä itsenäistä korkeakoulua. Nyt tavoit-teena on ennen kaikkea yhteistyön tiivistäminen ja tehostaminen, Lahti-nen painottaa.

Unipoli Tampere -sopimuksen aloittamaa uudenlaista yhteistyötä koordinoimaan perustetaan syksyn aikana Unipoli Tampere -toimisto.

Opiskelijoille entistä parempia palvelujaOpiskelijoille sopimus merkitsee tu-levaisuudessa ennen kaikkea entistä parempia palveluja. Käytännössä so-pimukseen kirjattu tukipalvelujen ke-hittäminen tarkoittaa sitä, että korkea-koulut järjestävät ja kehittävät tukipal-veluja yhteisesti sovittavalla tavalla.

Erityisesti on tavoitteena tehostaa sähköisten palvelujen tarjontaa.

– Opiskelijoille voidaan toivot-tavasti tulevaisuudessa tarjota entis-tä parempia palveluja, ja palveluja pystytään myös tuottamaan edulli-

semmin kuin nyt, Markku Lahtinen sanoo.

Lahtisen mukaan sopimus tulee ainakin alkuvaiheessa näkymään rivi-opiskelijalle lähinnä juuri tukipalvelu-jen tehostamisessa.

– Opintojaksojen suorittamiseen sopimuksella ei suoranaisesti ole vaikutusta, mutta yhteistyö näkyy esimerkiksi opintotukipalvelujen ke-hittämisessä. Jatkossa myös opiskeli-joiden vaihtomahdollisuuksia tullaan parantamaan, Lahtinen lupailee.

Tampereelle saapuvien vaihto-opiskelijoiden opetuksen järjestä-misessä sitä vastoin tehdään jo tällä hetkellä yhteistyötä. Lisäksi Unipoli Tampere -sopimukseen kuuluu Pir-kanmaan ammattikorkeakoulun ve-tämä maakuntakorkeakoulutoiminta. Idea on tuoda korkeakouluopetusta Pirkanmaan yritysten, yhteisöjen ja koulujen käyttöön entistä paremmin. Tarkoitus on myös toteuttaa tutkin-toon johtavaa koulutusta eri puolilla Pirkanmaata, niissä paikoissa joissa on kysyntää.

– Esimerkiksi Mäntässä koulute-taan insinöörejä Pirkanmaan ammat-tikorkeakoulun ja Tampereen ammat-tikorkeakoulun yhteistyönä, Lahtinen kertoo.

Teksti: Mirva Tuusa

Korkeakoulujen rehtorit Krista Varantola (TaY), Jarl-Thure Eriksson (TTY), Markku Lahtinen (TAMK) ja Olli Mikkilä (PIRAMK) allekirjoittivat yhteis-työsopimuksen.

tantoa sekä ottaa käyttöön palveluiden vaihtoehtoisia tuotantotapoja.

– Tavoitteena on, että kuntalaiset saisivat entistä parempia palveluita pa-rempaan hintaan. Kaikkien kuntalais-ten etu on, että kaupungin talous py-syy vakaana ja veroprosentti pidetään kurissa ja taksat kilpailukykyisinä.

Uuden toimintamallin lisäksi por-mestarin mielestä tärkeitä kehittämisen kohteita ovat elinkeinoelämän vahvis-taminen, kaupungin keskustan elävöit-täminen ja kaupungin kilpailukyvyn parantaminen kaikilla elämän alueilla. Niemisen mielestä myös korkeatasoi-nen kulttuurielämä kuuluu hyvän kau-pungin tunnuspiirteisiin.

– Toivon, että kaupunkimme on tulevaisuudessakin tamperelaisten mie-lestä paras paikka elää ja asua, Niemi-nen sanoo.

Teksti: Aila RajamäkiKuva: Anna Byckling

4

Ratinan etelärantaan on tänä kesänä raken-nettu uutta Ratinan-ranta-kävelykatua. Rantaa kiertävä kevyen liikenteen väylä ote-taan väliaikaisesti käyttöön jo ensi talve-na. Lopullisesti kävelykadun päällys-rakenteet ja istutukset kunnostetaan vasta etelärannan uusien talojen valmistuttua, koska osa kadusta jää toistaiseksi työmaa-tieksi. Ratinanranta-kävelykadun yhteyteen rakennetaan myöhem-min myös pienvene-satama.

Ratinan etelärantaan nou-see lähivuosina julkisivuiltaan etupäässä punatiilisiä rakennuk-sia, joihin tulee pääosin asuntoja, mutta myös liike- ja toimistotiloja. Asuntoja etelärantaan on suunni-teltu lähes tuhannelle asukkaalle. Tampereen valtatien puolelta kat-sottuna näkymää hallitsevat kor-keat rakennukset. Rantaa kohti mentäessä arkkitehtuuri muuttuu matalammaksi. Valtatien puolella olevat rakennukset ovat korkein-taan yhdeksänkerroksisia, lähellä rantaa oleviin taloihin tulee viisi kerrosta.

Elokuussa ratkaistussa tontin-luovutuskilpailussa ensimmäisen palkinnon voitti ehdotus Aallo-tar. Nimimerkin takana on Skans-ka Kodit Oy ja suunnittelijana Arkkitehtiryhmä A6 Oy. Skanska Kodit rakentaa lähimmäksi Rati-nan siltaa tulevat talot. Korttelin muiksi rakentajiksi valittiin kilpai-lussa YIT Rakennus Oy suunnit-telijana arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy ja Hartela Oy suun-nittelijana KSOY Arkkitehtuuria Tampereelta.

Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa jo ensi vuonna. Ensim-mäiset asunnot valmistunevat vuonna 2008. Projektiarkkitehti Mikko Järven mukaan kaupun-gin tavoitteena on parantaa ra-kentamisen laatua tontinluovu-tuskilpailuilla.

– Kilpailuehdotukset olivat kaupunkikuvallisesti ja arkkiteh-tonisesti erinomaisia, hän kiitte-lee.

Kauppakeskuksen rakenta-minen siirtyy toistaiseksiLähes 60-vuotiaan linja-autoase-man asemarakennus kunnoste-taan perusteellisesti ensi vuoden aikana. Samalla rahtiasema siir-tyy vanhoihin tiloihinsa samaan rakennukseen. Lähtölaiturit siirre-tään Hatanpään valtatien puolelle ja niille rakennetaan katos.

Ratinan yleissuunnitelman mukaiselle uudelle kauppakes-kukselle haettiin viime vuonna toteuttajaa. Kilpailuun ilmoittau-tui kahdeksan rakennusliikkei-den ja sijoittajien yhteenliittymää. Kaupunki valitsi niistä kolme, joi-

den kanssa neuvoteltiin tiiviisti syksy 2005.

Tarjouspyyntökierroksen jäl-keen kaupunginhallitus valitsi huhtikuussa kauppakeskuksen toteuttajaksi Kapiteeli Oyj:n ja Sponda Oyj:n muodostaman kon-sortion. Heidän tarjouksensa oli taloudellisesti vaatimattomin, mut-ta asian valmistelijoiden ja yksi-mielisen kaupunginhallituksen mielestä se oli kaupunkikuvalli-sesti ja laadullisesti paras. Päätök-sestä on kuitenkin valitettu mark-kinaoikeuteen, minkä johdosta kauppakeskuksen rakentaminen siirtyy toistaiseksi.

Mikko Järvi kertoo, että kevy-en liikenteen yhteyksiä Ratinasta keskustan länsiosiin on tarkoitus parantaa rakentamalla uusi silta Laukontorille tai Kuninkaanka-dulle.

– Sillasta järjestetään tänä syk-synä ideakilpailu arkkitehti- ja rakennusinsinööriopiskelijoille. Silta voitaneen rakentaa mah-dollisesti jo vuonna 2008, Järvi sanoo.

Ratinan etelärantaa hallitsee punatiili

Vuoreksen suunnitteluetenee keskustan alueelle

Vuoreksen asemakaavoitus on ete-nemässä asuinalueen tulevan keskustan eli Vuoreskeskuksen alueelle. Arkkiteh-tikilpailun tuloksia on kehitelty edelleen, ja keskustan kokonaisuudesta on tarkoi-tus tehdä luonnos loppuvuoden aikana. Keskustan suunnittelua kokonaisuutena helpottaa pieni kuntarajan siirto, joka tu-lee voimaan vuoden vaihteessa. Myös kes-kustan tuntumassa olevan Rimmin alueen suunnittelu on alkamassa.

Vuorekseen ensimmäisenä nousevan

Mäyränmäen asemakaavoitusta on jatket-tu kumppanuuskaavoituksena yhteistyös-sä alueen suunnittelukilpailussa menesty-neiden rakennuttajien kanssa. Asemakaa-vaehdotus valmistuu loppuvuodesta. Alu-een rakentaminen aloitetaan ensi vuonna. Vuoreksen puistokadun rakentaminen al-kaa ensi vuonna pohjoisen suunnasta Lah-despohjasta.

Vuoreksen alueen osayleiskaavan vah-vistumista odotetaan lähiaikoina. Alueelle haetaan vuodeksi 2011 asuntomessuja,

joiden yhdeksi teemaksi on tulossa kan-sainvälisyys. Alueen luonnonläheisyys tuo myös mahdollisuuksia suunnittelulle. Vuorekseen suunnitellaan muun muassa tasokkaita tietoliikenneyhteyksiä ja tai-deyhteistyötä. Vuoteen 2015 mennessä alueelle rakennetaan asunnot ja palveluja yli 13 000 asukkaalle ja toimitilat 3 000 – 5 000 työpaikalle.

Lisätietoja: www.vuores.fi

Kiinteistötoimi löytyy nyt Frenckellistä

Tampereen kaupungin kiinteistötoimi on muuttanut kesän aikana valkoisesta virastotalos-ta Frenckelliin. Uusi käyntiosoite on Frenckel-linaukio 2 D, 1. kerros. Sisäänkäynti on Teatteri Frenckellin sisäänkäynnin kohdalta, kaariholvin alta. Kiinteistötoimen puhelinnumerot säilyvät entisinä.

Kiinteistötoimi vastaa kaupungin maaomai-suuden hankintaan ja hallintaan liittyvistä tehtä-vistä kuten maa- ja vesialueiden hankinnasta, myynnistä, val vonnasta sekä käytön valmistelus-ta ja toteutuksesta.

Joukkoliikenteen asiakaspalvelu muuttaa Frenckellin palvelupisteeseen

Joukkoliikenteen palvelupiste (entinen liikennelaitoksen neuvonta) muuttaa maanan-taina 16.10.2006 Keskustorin toiselle puolelle, Frenckellin palvelupisteen yhteyteen. Muuton jälkeen asiakaspalvelu löytyy osoitteesta Frenck-ellinaukio 2 B.

Liikennelaitoksen neuvonta on muuton vuoksi suljettuna 13.–14.10., mutta uusiin ti-loihin Frenckelliin järjestetään näiksi päiviksi muutama asiakaspalvelutiski välttämätöntä asi-ointia varten.

Osoitteen lisäksi muuttuvat palvelupisteen puhelinnumero ja aukioloajat maanantaista 16.10. alkaen. Palvelupiste on avoinna arkisin kello 8.30-18 ja lauantaisin kello 10–15. Uusi puhelinnumero palvelee aukioloaikoina nume-rossa 020 716 4700 (8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min lankaverkosta tai 22,9 snt matkapuhelimes-ta). Entinen puhelinnumero 0100-0506 poistuu vähitellen käytöstä. Sen sijaan automaattinen puhelinpalvelu toimii edelleen numerossa 0100-0505 (44 snt/min + pvm) ympäri vuorokauden.

Löytötavarat NekalastaPalvelupisteiden yhdistymisen jälkeen löytötava-roista huolehtiminen jää liikenteestä vastaaval-le taholle eli liikennelaitokselle. Löytötavaroita voi siis 16.10. alkaen kysyä suoraan liikennelai-tokselta, numerosta 020 711 013 arkisin kello 8.30-15.45. Liikennelaitos löytyy Nekalasta osoit-teesta Jokipohjantie 24. Löytyneet matkakortit toimitetaan edelleen palvelupisteeseen, jossa niitä säilytetään vuoden ajan.

Löytötavaroita lukuun ottamatta palvelu-pisteen muut toiminnot jäävät ennalleen: tie-toa tarjotaan edelleen aikatauluista, reiteistä ja matkalipuista. Samat tiedot ovat tarjolla myös liikennelaitoksen internet-sivuilla, osoitteessa www.tampere.fi/tkl

Matkakortti hankitaan palvelupisteestä, mut-ta latauksen voi tehdä noin viidessäkymmenessä latauspisteessä ympäri kaupunkia.

Yhdyskuntapalveluidenasiakaspalvelu saman katon allaKaupungin yhdyskuntapalveluiden asiakaspal-velu on muuton jälkeen keskitetty kokonaan Frenckellin palvelupisteeseen. Palvelupiste Frenckell palvelee kuntalaisia mm. kaava-asi-oissa, katujen- ja puistojen kunnossapitoasiois-sa, ympäristöasioissa ja nyt siis myös joukkolii-kenteeseen liittyvissä asioissa.

Palvelupisteen muutto liittyy joukkoliiken-teen tilaaja–tuottaja-malliin. Muutoksen yhtey-dessä tuottajasta eli liikennelaitoksesta eriytet-tiin muun muassa neuvontapalvelut, lipputar-kastus sekä aikataulujen ja reittien suunnittelu.

Teksti: Hanne Tamminen

Ratinanranta-kävelykatua rakennetaan Ratinan etelärantaan.

5

– Hervannassa yksin-kertaisesti on kaikki: ihmisiä, asuntoja ja harras-tuksia jokaiseen makuun, erinomaiset palvelut ja luonto ihan vieressä, hervantalainen Hannele Kaskinen luettelee.

Hervannassa ollaan iloisia, mut-tei kovin yllättyneitä siitä, että Hervanta on ehdolla Suomen parhaaksi asuinalu-eeksi. Tampereen suurimmalla asuin-alueella on nimittäin tiedetty oike-astaan aina, että se on paras paikka ihmisen asua.

Hyvä asuminen 2010 -kehitysohjel-man järjestämässä kilpailussa ovat eh-dolla Hervannan lisäksi muun muassa Helsingin Lauttasaari, Espoon Tapiola ja Turun Port Arthur. Asiantuntijaraati kiertää elokuussa tutustumassa asuin-alueisiin ja julistaa voittajan joulukuun alussa. Arviointikäynnit televisioidaan ja esitetään syyskuusta alkaen MTV3:n Joka kodin asuntomarkkinat -ohjelma-sarjassa.

Olen kuullut on kaupunki tuollaAurinkoisena elokuun aamuna Ahvenis-puistossa Hervannan keskustassa kai-kuvat iloiset kiljahdukset. Leikkipuisto on täynnä äitejä ja isejä, ja kuulumisia vaihdetaan monella eri kielellä. Han-nele Kaskinen katselee tyttäriensä Katariinan ja Serafiinan perään ja miettii, että juuri tämä on yksi Her-vannan parhaista puolista:

– Lapset kasvavat täällä monikult-tuurisuuteen luonnollisesti. Kaveripii-rissä on lapsia ja aikuisia monista eri maista ja erilaisista taustoista.

Hannele on asunut Hervannassa ko-ko ikänsä pieniä syrjähyppyjä lukuun ottamatta, ja tyttäret Katariina, Kristii-na ja Serafiina ovat jo kolmannen pol-ven hervantalaisia. Näkökulmaa Her-vantaan on kertynyt myös asukasyhdis-

tyksen puheenjohtajana.– On totta, että Hervannalla on ol-

lut edellisillä vuosikymmenillä aika huono maine. Hervantalaiset ovat teh-neet hartiavoimin töitä asuinalueensa puolesta, ja nykyään huonoa kuulee useimmiten niiltä, jotka eivät ole täällä koskaan käyneet, Hannele Kaskinen miettii.

– Ei tämä meille ole mikään Tampe-reen lähiö tai satelliittikaupunki, vaan kotiseutu. Tapaamme katsella Tampe-reen suuntaan ja laulaa ”Olen kuullut, on kaupunki tuolla…”, Hannele nau-raa.

– Kun kaikki palvelut saa täältä, ei monilla ole tarvetta käydä kaupungissa ollenkaan.

Tarmokas kehittäminen näkyyHervannan rakentaminen aloitettiin 1970-luvun alussa, ja kiviseen maise-maan nousi kiivaalla vauhdilla korkeita betonikerrostaloja. Alueelle muodostui tuhansia työpaikkoja etenkin Teknilli-sen yliopiston ja teknologiakeskus Her-mian ansiosta, ja opiskelijat nostivat

Hervannan väkilukua edelleen tuhan-silla. 1990-luvulle tultaessa Hervanta oli jo keskikokoinen kaupungin kokoinen yli 20 000 asukkaallaan.

Laman jälkeen Hervanta otettiin mukaan EU:n rahoittamaan kehittämis-ohjelmaan korkean työttömyysasteen, matalan tulotason ja maahanmuuttajien määrän perusteella. Aluetta ryhdyttiin kehittämään myös kaupungin aloitta-malla lähiöuudistuksella.

– Kun tulin Hervantaan 80-luvulla opiskelemaan, tämä oli aika ankea paik-ka, Hervannan EU-ohjelman johtaja Jukka Järvinen muistelee.

– Aluetta on kuitenkin kehitetty hy-vin. EU:n, valtion ja kaupungin rahaa on käytetty ohjelman aikana noin 16 miljoonaa euroa, ja sillä on synnytetty noin 50 erilaista hanketta ja noin tuhat työpaikkaa, Järvinen kertoo.

Yksi kehittämisohjelman synnyttä-mistä hankkeista on Sirpa Koivun ve-tämä KITTI, jonka tavoitteena on vah-vistaa Hervannan vetovoimaa, yhteisöl-lisyyttä ja omaa kulttuuria. Yksi näky-vimpiä tuloksia on ollut Hervannan nettitelevisio, joka on kuvannut lähiön

arkea pian kahden vuoden ajan.– Minusta Hervannassa on merkittä-

vää juuri ihmiset. Täällä syntyy koko ajan aktiivisia yhteisöjä erilaisten asioi-den ympärille asukastoiminnasta lii-kuntaan ja kulttuuriin, ja nämä verkos-tot pitävät asuinalueen elävänä ja tiivii-nä, Sirpa Koivu arvelee.

Koivu uskoo, että parhaan asuinalu-een kilpailussa haettavat suomalaisen asumisen arvot löytyvät Hervannasta. Viihtyisien asuntojen vierestä löytyvät niin palvelut kuin upea luontokin. Vain oma tupa järven rannalta puuttuu, ja monen hervantalaisen mielestä saa

Kesäaikaan Hannele Kaskinen ja tytär Katariina tekevät vihannesostokset Hervannan torilta. Torikauppiaat Terhi Rantanen ja Juhani Jaakkola ovat tehneet kauppaa Hervannassa jo 15 vuotta.

Hervanta ehdolla Suomen parhaaksi asuinalueeksi

Suomen suurin lähiö ei jätä kylmäksi

Lähde liikkeelle Hervannan kanjonin kupeesta. Kanjoninreuna

-nimisen kadun länsipää on ollut näkyvissä heti jääkauden vetäy-

dyttyä, kun vain muutama saari on pilkottanut vedestä.

Kanjonista nouset kallioiselle ylängölle kuin Akropoliille. Roo-

massa näkyy jäänteistä vanhoista kulttuurivaiheista, mutta Her-

vannan kallioleikkauksissa näkyy maailman vanhinta vulkaanista

kalliota.

Suunnista Orivedenkadun ja Tarjanteenpolun tienoille. Sieltä

löytyvät kaupunki-Hervannan ensimmäiset asuinrakennukset ja

palvelukeskus, joissa voit nähdä myös 90-luvun aluekehityksen

vaikutukset.

Seuraavaksi uimahallin luota kohti Pietilöiden suunnittelemaa

keskusakselia, joka on Hervannan ydin ja maailman mittakaavas-

sa merkittävä arkkitehtuurinen kohde.

Keskusakselilta jatkat vielä Teknilliselle yliopistolle, VTT:lle ja

Poliisikoululle, jotka kaikki ovat Hervannan alkuperäisen ideaali-

kaupungin ideoita ja samalla osa näkyvintä nykypäivää.

Hervannan vesitornista näkee asuinalueen parhaat puolet: Hervannassa asunnot, palvelut ja luonto ovat aivan vierekkäin.

puuttuakin. Asutuksen leviämistä Her-vantajärven metsiin ja rannoille vastus-tetaan kiihkeästi.

Hervanta jatkaa kuitenkin muuttu-mista ja kasvuaan. Keskustaan rakenne-taan uutta ja vanhan ilmettä kohenne-taan, ja Hervanta laajenee myös reu-noiltaan. Lisäksi kupeeseen nousee uu-si Vuoreksen asuinalue, jolla on yhteys Hervantaan myös asuinaluekilpailun kautta: Vuores on yksi Hyvä asuminen 2010 -hankkeen kehityskohteista.

Teksti ja kuvat: Anna Byckling

Leikkaa talteen ja lähde kävelykierrokselle Hervantaan!

Hervanta-kierrosoppaana Tampereen kaupungin

projektiarkkitehti Jouko Seppänen

6

Suomen suurimman av-talon, Akun Tehtaan toimitusjohtaja Aku Syrjä näkee Luova Tampere-ohjelmassa paljon mahdollisuuksia. Kokemuksesta hän tietää, että eri tahojen tiivis yhteistyö ja verkos-toituminen tuovat yrityksille työtä ja taloudellista hyötyä.

Akun tehtaalla toimii kuusi kulttuurialan yritystä. Niiden toimin-tatapaa voidaan pitää pienoiskoossa esimerkkinä siitä, mitä Luova Tam-pere-ohjelma voisi olla. Verkostoitu-malla syntyy yhteistä markkinointia ja myyntiä. Keskittymissä palvelut ja tuotteet ovat helpommin löydet-tävissä.

– Täällä olevista pienistä yrityk-sistä on yhdessä tullut merkittävä toi-mija myös valtakunnallisesti. Olem-me saaneet itsellemme myös osan vahvasti pääkaupunkiseudulle kes-kittyneestä liiketoiminnasta, Syrjä to-teaa.

Syrjän mukaan erityinen hyöty syntyy juuri siitä, että yritykset ovat saman katon alla.

– Isommalla joukolla syntyy luo-via ideoita, joista voi toteuttaa kan-nattavia tuotteita. Kun ihmiset näke-vät toisiaan päivittäin, kasvotusten käydyt keskustelut vievät asioita eteen-päin paremmin kuin pelkän sähkö-postin välityksellä, Syrjä sanoo.

Luova Tampere-ohjelman tavoit-teena on kulttuurialan liiketoimin-nan kehittäminen. Se on yksi kau-pungin elinkeinopoliittisista ohjel-mista. Akun tehdas on omalla toimin-nallaan osoittanut, että kulttuurialan liiketoiminta voi kannattaa.

– Kulttuurin ja rahan kytkeminen toisiinsa on ollut perinteisesti arka ai-he. Ei raha voi ratkaista kulttuurillista arvoa, koska useimmiten se on teke-misen edellytys.

Yleiset kielitutkinnot käytännön kielitaidon mittarina

Osaatko vierasta kieltä, mut-ta sinulla ei ole virallista todistusta kielitaidostasi? Yleisen kielitutkin-non suorittaminen saattaa olla tällöin ratkaisu ja voi olla hyödyksi työmark-kinoilla tai vaikkapa YK-joukkoihin hakiessa. Tampereella yleisiä kieli-tutkintoja voi suorittaa tänäkin syk-synä työväenopistossa.

Yleisillä kielitutkinnoilla mita-taan erityisesti viestinnällistä, vuoro-vaikutteista kielitaitoa, jota tarvitaan esimerkiksi työelämään liittyvissä kielenkäyttötilanteissa. Tutkinnot on suunnattu aikuisille. Ne mittaa-vat toiminnallista kielen osaamista käytännön tilanteissa, joissa joutuu puhumaan, kuuntelemaan, kirjoitta-maan tai lukemaan vierasta kieltä.

Yleiset kielitutkinnot ovat kan-sallisia ja virallisia tutkintoja, joista on mahdollista suorittaa perus-, kes-ki- tai ylimmän tason testi. Tampe-reen työväenopistossa voi suorittaa perus- ja keskitason tutkinnot. Tes-tien arvioinnissa käytetään Euroo-pan Neuvoston suositusten mukais-ta 6-portaista tasoasteikkoa, jossa kielitaito jaetaan eri taitotasoihin eli alkeista lähes täydelliseen kielenhal-lintaan.

– Tutkintojen suorittamisen syi-nä voivat olla esimerkiksi työnhaku, jatko-opinnot, kansalaisuuden haku tai kielitaidon todistamisesta seuraa-va mahdollinen palkankorotus, kiel-tenopettaja Terhi Nilivaara-Rönk-kö työväenopistosta kertoo.

Itseopiskelijakin voi suorittaa tutkinnonKielitutkinnon voi suorittaa kuka tahansa, olipa sitten hankkinut kie-litaitonsa koulun penkillä tai oleske-lemalla ulkomailla. Yleisen kielitut-kinnon voi suorittaa englannin, es-panjan, italian, ranskan, ruotsin, saamen, saksan, suomen ja venäjän kielissä. Suomen kielen testit on tar-koitettu maahanmuuttajille tai ulko-maalaisille.

– Uuden kansalaisuuslain myötä ehdottomasti eniten tutkintosuorit-tajia osallistuu suomen kielen kes-kitason testiin, jopa 300 henkilöä vuosittain. Suosittuja tutkintoja ovat myös englannin ja ruotsin kielen tes-tit, Nilivaara-Rönkkö kertoo.

Lisätietoja kielitutkinnoista löytää työväenopiston oppaasta ja Opetushallituksen verkkosivuilta, www.oph.fi. Löytääkseen oman tasonsa esittelytesteihin voi käydä myös tutustumassa työväenopis-ton opettajainhuoneessa. Lisäksi mallitehtäviä voi kokeilla Jyväsky-län yliopiston Soveltavan kielentut-kimuksen keskuksen YKI-sivuilla, www.solki.jyu.fi.

Tutkintopäivät Tampereen työ-väenopistossa syksyllä 2006: 28.10. suomi, 28.10. espanja, 11.11. eng-lanti, 18.11. ruotsi ja 18.11. saksa. Il-moittautumislomakkeet on toimitet-tava opiston kansliaan viimeistään 30.9. mennessä.

Luova Tampere on kau-pungin uusi elinkeino-ohjelma. Sen tavoitteena on yritystoi-minnan edistäminen ja synnyt-täminen Tampereella. Luova Tampere -ohjelman avoin haku erilaisiin hankkeisiin alkoi 12.9. Erityisesti tamperelaisia yrityksiä ja yhdistyksiä kutsu-taan suunnittelemaan ja toteut-tamaan hankkeita. Ohjelman verkkosivuilta löytyvät hakuoh-jeet, tietoa ohjelmasta ja sen tavoitteista sekä hankekritee-rit. Hakulomakkeita löytyy myös kaupungin keskusviras-totalolta, ellei verkkoyhteyttä ole käytettävissä. Ohjelman vetäjä kehityspäällikkö Lasse Paananen kutsuu organisaati-ot mukaan ohjelmaan ja ole-maan aktiivisia.

Luova Tampere jatkuu vuo-teen 2011 saakka. Kaupungin siemenraha ohjelmalle on tä-nä vuonna 1,2 miljoonaa eu-roa, josta valtaosa suuntautuu uusien hankkeiden käynnistä-miseen. Ohjelma koostuu kol-mesta rinnakkaisesta teema-alueesta, ohjelmakorista, joita

ovat kulttuuriteollisuus, tekno-logian mahdollistamat palve-luinnovaatiot ja luovat raken-teet. Käytännössä tämä tarkoit-taa, että kulttuurista syntyvää liiketoimintaa edistetään, uusia palveluinnovaatioita synnyte-tään ja luovuuden edellytyksiä parannetaan kohdistamalla toi-menpiteitä luovuuteen, inno-vatiivisuuteen ja yrittäjyyteen sekä innovatiivisiin kaupunki-rakenteisiin.

– Luova Tampere -ohjel-ma tarjoaa mahdollisuuden, sinä päätät sisällön, Paananen sanoo.

Ohjelma synnyttää tampe-relaisesta luovasta osaamisesta uusia palveluja, kannattavaa lii-ketoimintaa ja työpaikkoja yh-dessä tamperelaisten yritysten ja organisaatioiden kanssa. Pää-tökset hankehakemusten hy-väksymisestä tehdään ohjaus-ryhmässä. Sitä ennen eri asi-antuntijoista koostuvat teema-alueiden työryhmät käyvät ne läpi tehden omat ehdotuksen-sa. Verkkosivut löytyvät osoit-teesta www.luovatampere.fi

Kulttuuri voi olla kannattavaa liiketoimintaa

– Verkostoituminen kannattaa, tietää Aku Syrjä omasta kokemuk-sestaan.

Ohjelman tavoitteena ei ole tuot-taa kulttuuripalveluja, vaan luoda edellytyksiä niille, jotka tuottavat. Tarkoitus ei ole tukea verovaroin tuotettua kulttuuria, tosin rajan mää-ritteleminen voi olla vaikeaa.

Kulttuuriteollisuus on alana laa-ja. Sen sisuksiin mahtuu esittävän taiteen lisäksi muun muassa tapahtu-mat, urheilu ja eri alojen käsityöläi-set. Tampereelta löytyy perinteitä ja osaajia pelkästään eri oppilaitosten tuottamina.

– Tampere on monenlaisen si-sällöntuotannon kaupunki. Mutta se voisi olla vielä enemmän, esimerkik-si elokuvakaupunki, sanoo Aku Syr-jä, joka on mukana sekä Luova Tam-pere-ohjelman ohjausryhmässä että kulttuuriteollisuuden työryhmässä.

Puitteet kulttuurituotannolle vanhoista teollisuusalueista Professori Terttu Pakarinen Tam-pereen Teknillisen Yliopiston yhdys-kuntasuunnittelun laitokselta odot-taa Luova Tampere-ohjelmalta muun muassa vanhojen tai alkuperäisestä käytöstä poistuneiden teollisuus- ja liikekiinteistöjen uusia käyttötarkoi-tuksia avaavia toimenpiteitä. Hänen mukaansa Finlaysonin ja Tampellan alueen ratkaisut toimivat hyvinä esi-merkkeinä siitä, miten erilaiset luo-vat toiminnot voivat sijaita samalla alueella hyötyen toinen toisistaan ja edesauttaen luovuuden jalostamista tuotannolliseksi toiminnaksi.

– Vanhoista, jo olemassa olevista rakennuksista voitaisiin luoda tämän ohjelman avulla juuri kulttuurituo-tannolle suotuisia edellytyksiä toi-mia, Pakarinen sanoo.

Mahdollisia paikkoja on paljon, sekä keskustassa että lähiökehällä.

– Olennaisinta on, ettei yrityksiä hajautettaisi irti tiedossa olevista keskittymistä, vaan saataisiin aikaan intensiivisiä alueita, joissa tuotannol-liset ja taloudelliset intressit yhdisty-

Kehityspäällikkö Lasse Paananen (takana) sekä ohjaus-ryhmään kuuluvat tietohallintojohtaja Teppo Sulonen ja toimitusjohtaja Matti Mujunen (oik.) kutsuvat tamperelaiset mukaan ideoimaan uutta liiketoimintaa.

vät. Siihen voisi liittyä myös muuta alihankintaa ja palvelutuotantoa kah-viloista lähtien, Pakarinen toteaa.

Pakarisen mukaan myös suuret yritykset hyötyvät aluskasvillisuudes-ta eli pk-yrityksistä.

– Innovaatiot johtavat innovaati-oihin. Se vaatii vilkasta kulttuurielä-mää, ja se taas edellyttää kaupungilta paljon, hän toteaa.

Tähän Tampereella on uuden ohjelman kautta Pakarisen mielestä mahdollisuus vaikuttaa.

– Sellainen kaupunki, joka pys-tyy luomaan uutta työtä, on luova kaupunki ja tätä me voimme ohjel-man kautta edistää. Kasvava kulttuu-ritalouden aikakausi ei tähtää yhtä monumentaaliseen rakentamiseen kuin aiemmin, vaan enemmänkin vanhan hyödyntämiseen.

Alansa asiantuntijana hän odot-taa ohjelmalta korkeatasoisen mil-jöön syntymistä, sillä pohja ja osaa-minen ovat olemassa.

– Keskeistä luovuudessa on kyky ratkaista eteen tulevia ongelmia uu-della tavalla. Se ei ole pelkkää laajaa mielikuvitusta, vaikka sitäkin tarvi-taan, vaan eteenpäin päästäkseen pitää pystyä ongelman ratkaisuun. Ratkaistavia ongelmia syntyy jatku-vasti esimerkiksi arkielämässä. Tätä luovuutta käytetään joka päivä esi-merkiksi kotisohvalla.

– Ohjelman tarkoitus on saada myös tämä piilevä luovuus esiin, sa-noo Pakarinen.

Professori Terttu Pakarinen on mu-kana Luova Tampere-ohjelman oh-jausryhmässä sekä luovia rakenteita miettivässä osatoimikunnassa, joka käsittelee rakennettua ympäristöä, liikkumisen mahdollisuuksia, asu-mista sekä elinkeinoelämän toimin-taedellytyksiä ja ulkoisia puitteita.

Teksti: Hilkka HakalaKuvat: Anna Byckling,

Petri Laitinen

Nyt luovuus kukkimaan!

– Nyt pitäisi saada kaikki piilevä luovuus esiin, Terttu Pakarinen sanoo.

7

Perjantai 29.9.2006

YLE KULMILLA – YLE ÄR HÄRYleisradio esiintyy pitkin vuotta alueil-la, maakunnissa ja kulmilla kuunnellen ja keskustellen siitä, mitä ihmiset ajatte-levat törmätessään kaikkien yhteiseen YLEen. Monipuolinen ohjelmatarjonta näkyy monessa yhteydessä, ja yleisöllä on mahdollisuus tavata tuttuja ruutu-kasvoja ja radiopersoonia.

klo 8.15–9.00 Ykkösaamu juontaja-na Petri Kejonen, Tohloppi, suora lähetys YLE Radio 1.klo 9–10 Pyöreän pöydän keskuste-lu ja aamubrunssi – kutsutilaisuus Tampereen seudun päättäjille. Ylestä mukana varatoimitusjohtaja Sep-po Härkönen, televisiotoiminnanjohta-ja Olli-Pekka Heinonen, TV2:n ohjelma-johtaja Päivi Kärkkäinen, Tampereen Radion päällikkö Maaria Grönfors, vies-tintäpäällikkö Hilkka Hyrkkö.klo 10–12 Katti Matikainen vierailee Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenosastoilla.klo 10.15–12 Kuinka Silminnäkijä syntyy?, Tam pereen yliopisto. Luento radio- ja tv- työn opiskelijoille, toimittaja Kari Mokko.klo 10.30–11.30 Alivaltiosihteerin DVD:n julkistus, lehdistötilaisuus Tampereen Radiossa YLE Radio Suo-mi.klo 11–12 Radiotoimittajan työ – opiskelijaluento yläastelaisille, Ristinarkun yläaste. YLEX:n toimittajat Olli Junes, Tuomas Rajala ja tuottaja Sampo Mäkelä kertovat suoran lähe-tyksen tekemisestä. YLEX.klo 12–14.30 Mediabussi Sorin aukiol-la – vapaa pääsy. Mediabussi avaa ovet yleisölle ja esittelee toimintaansa.klo 12–15 Tampereen radio, Vuol-teenkatu 20 – avoimet ovet, vapaa pää-sy. Yleisöllä on mahdollisuus kysymys-ten tekoon/keskusteluun, paikallisten ja valtakunnallisten radiopersoonien ja tv:n paikallisuutisten tekijöiden tapaa-miseen, ohjelmien teon seuraamiseen ja tutustumiskierrokseen aluekeskuk-sessa. Mukana mm. merisääkaraoke. Digi-tv:tä koskeviin kysymyksiin vastaa YLEn digikummi Timo Ruuskanen.klo 13–16 TV-tuottajan työ, Tam-pereen ammattikorkeakoulu. Luento viestinnän linjan opiskelijoille, tuotta-ja Arttu Nurmi.klo 14–18 Avoimet ovet Tohlopissa – vapaa pääsy. Yleisöllä on mahdolli-suus kysymysten tekoon/keskusteluun, tuttujen tv-kasvojen tapaamiseen ja tu-tustumiskierrokseen aluekeskuksessa; Yleisölle avataan ovet mm. Tohlopin kahteen isoon studioon, lavastamoon työpajoineen ja rekvisiittavarastoon. Reitin varrella voi kokeilla ohjelman-tekoa ja osallistua nauhoituksiin.

Meteorologi Seija Paasonen opastaa halukkaita Kakkosen sään lukemisessa. Myös Ajankohtaisen kakkosen lavasteet ovat testattavissa ja yleisö voi kokeilla juonnoissa käytettävää tekstilaitetta, prompteria. Halukkaat voivat osallistua

52. Tampereen päivän ohjelma 29.9.–1.10.2006

Ruotsin kuningas Kustaa III allekirjoitti Tampereen kaupungin perustamis-asiakirjan 1.10.1779. Tämän kunniaksi Tampere juhlii erilaisin tapahtumin lokakuun ensimmäisenä päivänä ja sitä lähimpänä viikonloppuna. Tänä vuonna Tampere juhlii 227-vuotissyntymäpäiväänsä 52. kerran. Ensimmäisen kerran Tampereen päivä järjestettiin vuonna 1955. Tervetuloa viettämään Tampereen päivää.

Ohjelmatiedot koottu 5.9.2006. Muutokset mahdollisia. Tiedustelut: suhdetoimintasihteeri Raija Arasalo, p. 020 716 5267, raija.arasalo@tampere.fi

myös uuden viihdeohjelman Tartu Mik-kiin karaokeosuuksien tekemiseen.

Lapsille päivän tarjonta on runsas. Pikkuväki voi kerätä pisteitä Pointzin sählykaukalossa. Kaukalon reunalla avustamassa ovat lastenohjelmien te-kijät Jari Mäkipää, Ville Mononen ja Jyrki Laaksonen.

Myös Pikku Kakkonen on mukana päivässä. Joukko lapsia pääsee mukaan animaatiokuvaukseen, joka toteutetaan yhteistyösssä Pirkanmaan Elokuvakes-

kuksen kanssa. Mukaan voi ilmoittautua paikan päällä. Myös Tuttiritari eli Jukka Leisti ratsastaa paikalle kolmesti. Var-tin esitykset nähdään C-studiossa klo 15, 16 ja 17.

Digi-tv:tä koskeviin kysymyksiin vastaa digiasiantuntija Jarmo Sipiläi-nen. Kierroksen päätteeksi voi tutus-tua kouluissa kiertävään Mediabussiin ja YLEn ulkolähetysautoon.klo 14–18 YLEX Iltapäivä, Bar Passi-on, Tullin aukio 1 – vapaa pääsy. Lähe-

tyksen juon ta jina Olli, Tuomas ja Maria. Vieraana mm. Brother Firetirben ja Da-men edustajia. Suora lähetys YLEX.klo 15–16 Kultakuume, pääkirjasto Metso – vapaa pääsy. Kulttuuriohjel-man toimittajina Risto Nordell ja Kare Eskola. Suora lähetys YLE Radio 1.klo 16–17.20 Kuunnelmaklubi, pää-kirjasto Metso – vapaa pääsy. Kuun-neltavana tamperelaisen Kristiina Wallinin kirjoittama kuunnelma ”Pu-hallus”. Kuuntelun jälkeen keskuste-

lua kuunnelman tekijöiden kanssa. YLE Radio 1.klo 17.30–18.30 Kyllä kansa muistaa, pääkirjasto Metso – vapaa pääsy. Muis-toja, muisteluita, väitteitä ja peruste-luja. Toimittajina Joel Helenius ja Eve Mantu. Suora lähetys YLE Radio 1. klo 17.30–21 Puhelinlangat laulaa. Valtakunnallinen puhelinkontaktioh-jelma. Suora lähetys YLE Radio Suo-mi.klo 22– YLEX Live, Yo-talo, Kauppa-katu 10 – sisäänpääsy 8 euroa. Brother Firetriben ja Damen iltakonsertti, juon-tajina Olli ja Tuomas. Radiointi Ylex.

Lisätietoja YLE Kulmilla -tapahtumasta www.yle.fi/kulmilla

Lauantai 30.9.2006

klo 10–14 Kaukajärven uusi sosiaa-li- ja terveysasema, Keskisenkatu 9 – avoimet ovet.klo 10–15 Sara Hildén –akatemia, Ilmarinkatu 17 (sisäänkäynti Kalevan-puistotien ja Ilmarinkadun kulmalta). Taiteiden törmäystä kuvataidekoululla: rakentelua, muovailua ja piirtämistä musiikin tahtiin. Kuvataidepajoja ko-ko perheelle yhteistyössä Tampereen konservatorion kanssa.klo 10–16 Särkänniemen akvaario – sisäänpääsy 3 €. Akvaariossa yli 200 kala- ja vesieläinlajia: uutuutena sym-paattiset merihevoset.klo 10–18 Museokeskus Vapriikki, Veturiaukio 2 – Fabergén aika näyt-telyn alennettu sisäänpääsymaksu ai-kuiset 6 €. Yleisöopastukset klo 13, 14 ja 15.

Näyttelyt: Fabergén aika, Kulttuuri kankaassa – Kaakkois-Aasian tekstiilipe-rinnettä, Covers – Levynkannet. Lisäksi Kenkämuseon pysyvä näyttely, Jääkiek-komuseon pysyvä näyttely ja Pirkanmaa – matka maakunnan historiaan – Vap-riikin perusnäyttely.klo 10–18 Suuri Käsityöläistapahtu-ma Tallipihassa, Kuninkaankatu 4 – va-paa pääsy. Pirkanmaalaisten kädentai-tajien joukko tuotteineen ja taitoineen torilla – myyntiä, työnäytöksiä, muurin-pohjalättyjä, makkaraa. Puodit, kahvila sekä pihakojut avoinna. Ohjelmassa klo 11–17 hevosajelua, poniratsastusta, klo 12–16 pelimannimusiikkia.klo 10–18 TR1/Rupriikki, Väinö Lin-nan aukio 13 – ilmainen sisäänpääsy.

Näyttelyt: Dialogi-Tampere 1950/2000. Näyttelyssä mukana kuusi nyky-valokuvaajaa. Näyttelyn järjestävät Rup-riikki, Vapriikin kuva-arkisto ja valoku-vakeskus Nykyaika.klo 10–23.30 Näsinneulan näkötorni – sisäänpääsy 3 €.klo 11–16 Lenin-museo, Hämeenpuis-to 28 – sisäänpääsy 1 €. Erikoisnäyt-telynä Maailman nuorisofestivaalien historiaa.klo 11–16 Käsi- ja taideteollisuuskes-kus Verkaranta, Verkatehtaankatu 2 – vapaa pääsy. Käsi- ja taideteollisuut-

Tampereen päivä – Tampere juhlii perustamispäiväänsä

8

Tampereen päivän iltana 1. lokakuuta Tammerkoski rantoineen muuttuu teollisuusmiljööstä kult-tuurin näyttämöksi. Pirkanmaan taidetoimikunnan tanssin läänin-taiteilijan Jukka Virtalan johdol-la kaupunkitilan valtaavat tanssin, sirkuksen, draaman, tulen, veden, valon, äänen sekä etnomusiikin am-mattilaiset ja harrastajat.

Koskesta kohonnut on Virtalan pitkäaikainen haave. Reilun tunnin mittainen esitys jakaantuu neljään eri osioon, joissa on eri teemat. Teok sen punaisena lankana on kos-ki. Eri elementit kuten vesi, tuli ja il-ma symboloivat mielikuvia kaupun-gista ja historiasta.

Aluksi esiintyvät tanssiteatteri Mobita/Danscon tanssijat yhdessä Tulikollektiivi Flamma ry:n kanssa sekä ryhmä tanssin harrastajia ja opis kelijoita. Dramatiikkaa iltaan tuovat Tampereen yliopiston Näyt-telijäntyön laitoksen stunt-kurssin opiskelijat, jotka laskeutuvat alas sähkölaitoksen seinää pitkin sekä Sorin Sirkus, jonka pyöreä trapetsi asennetaan kosken ylle. Lisäksi mu-

Tanssillinen ”ilotulitus” Tammerkoskessa päättää Tampereen päivän

ta Slovakiasta, Luonnon kirjo – Maija Brummerin kukka-aiheisia kirjontatöitä, Kansallispuvut – Pirkanmaan käsi- ja tai-deteollisuus ry, työpajojen esittelyä. klo 11–17 Suuri Käsityöläistapahtu-ma Tallipihassa – hevosajelua, poni-ratsastusta.klo 11–23.30 Ravintola Näsinneula avoinna.klo 12 Särkänniemen planetaario – sisäänpääsy 3 €. Elämän arvoitus: Ohjelma kertoo elämän synnystä ja kehityksestä kotiplaneetallamme sekä pohtii elämän mahdollisuuksia muualla maailmankaikkeudessa.klo 12 Tampereen Veden Ruskon vedenpuhdistuslaitos, Ruskontie 40 – opastettu tutustuminen. Rajoitettu osallistujamäärä – ilmoittautuminen 29.9. mennessä puh. 020 716 3649.klo 12–16 Suuri Käsityöläistapahtu-ma Tallipihassa – pelimannimusiik-kia.klo 12–16 Tampereen Taiteilijaseu-ran ylläpitämä Takahuhdin taide-keskus, Kirjavaisenkatu 15 – yleisölle avoin taidenäyttely.klo 12–16 Emil Aaltosen museo, Ma-riankatu 40 – sisäänpääsy 1 €. Ilmaiset yleisöopastukset.klo 12–16 Taidekeskus Mältinran-ta, Kuninkaankatu 2 – avoimet ovet. Tamperelaisen kuvataiteilija Ilkka Väätin näyttely näyttelytiloissa, taide-teosarpajaiset taidelainaamossa kaik-kien Tampereen päivänä arpalipun täyttäneiden kesken.klo 13 Pellekaija Pum orkesterin esitys lapsille Hervannan elokuvateat-terissa, Lindforsinkatu 1–3 – vapaa pääsy.

klo 13.30 Tampereen Veden Ruskon vedenpuhdistuslaitos, Ruskontie 40 – opastettu tutustuminen. Rajoitettu osallistujamäärä – ilmoittautuminen 29.9. mennessä puh. 020 716 3649.klo 14 Särkänniemen planetaario – sisäänpääsy 3 €. Elämän arvoitus: Ohjelma kertoo elämän synnystä ja kehityksestä kotiplaneetallamme sekä pohtii elämän mahdollisuuksia muualla maailmankaikkeudessa.klo 16–18 Tampereen Filharmoninen kuoro – avoimien ovien harjoitukset, TYLLI (Tampereen yliopiston varhais-kasvatuksen yksikkö), Hallituskatu 30. Harjoituksen jälkeen mahdollisuus koe-lauluun, erityisesti miesäänille on vielä hyvää tilaa kuorossa.

Sunnuntai 1.10.2006

klo 9–15 Tampereen kaupungin matkailutoimisto, Verkatehtaanka-tu 2 – avoinna.klo 9–18 Lenin-museo, Hämeenpuis-to 28 – sisäänpääsy 1 €. Erikoisnäyt-telynä Maailman nuorisofestivaalien historiaa.klo 10–15 Raatihuone, Keskustori 10 – avoimet ovet.klo 10–15 Pellervon kirjasto, Uimalan-katu 5 – normaalit lainaus- ja tietopal-velut. FM Juha Javanainen: Sukunimet suomeksi – J.V. Snellman 200 v – luen-to klo 14.00.klo 10–16 Manse RG:n ratagolf, Kou-lukatu – mahdollisuus pelata ratagolfia ilmaiseksi.klo 10–16 Moreenia Ympäristötieto-keskus, Satakunnankatu 13b, Patosilta, 3. kerros – avoimet ovet. Moreenian Oi-vallusten koti ja ympäristö -näyttely. klo 10–16 Tampereen aluepelastus-laitos, Satakunnankatu 16 – avoimet ovet. Pelastuslaitoksen toimintanäytös klo 11.30 ja 13.30. Palomiesyhtye Hot Pois esiintyy klo 12.30 ja 14.30. Pelas-tuslaitoksen toiminnan ja kaluston esit-telyä, tietoiskuja turvallisuudesta ja hä-täensiavusta, lasten savusukellusrata.klo 10–16 Linnainmaan paloasema, Aitolahdentie 58 – avoimet ovet. Pe-lastuslaitoksen toiminnan ja kaluston esittelyä.klo 10–16 Hervannan paloasema, Hervannan valtaväylä 100 – avoimet ovet. Pelastuslaitoksen toiminnan ja kaluston esittelyä sekä alkusammutus-koulutusta yleisölle.klo 10–16 Särkänniemen akvaario – sisäänpääsy 3 €. Akvaariossa yli 200

kala- ja vesieläinlajia: uutuutena sym-paattiset merihevoset.klo 10–16 Tampereen Radioamatöö-rit ry, Pyynikintie 1 – avoimet ovet. Ra-dioamatööritoiminnan esittely Pyynikin Näkötornilla – kahvipannu kuumana. Kävijät voivat itse kokeilla radioama-tööriyhteyksiä, Tampereen alueen VHF- ja UHF –toistimien esittelytaulut, Tam-pereen internetissä näkyvä ukkostutka toimii samoissa tiloissa, reaaliaikaisten APRS-paikannuslaitteiden toiminnan esittely, vapaaehtoisen etsintäpalve-lun esittely, kävijät saavat mukaansa Radiosanomat-lehden.klo 10–18 Tampereen taidemuseo, Puutarhakatu 34 – alennetut sisään-pääsymaksut. Akseli ja Nuori Suomi -näyttely – Akseli Gallen-Kallela suo-malaisuuden rakentajana. Sisäänpää-symaksut: aikuiset 5 €, lapset 1 €, eläkeläiset 4 €.klo 10–18 Amurin työläismuseokort-teli, Satakunnankatu 49 – ilmainen si-säänpääsy.klo 10–18 Tampereen taidemuseon Muumilaakso, Hämeenpuisto 20 – il-mainen sisäänpääsy. Sadun saaret -näyt-tely, Sarjakuvanäyttely.klo 10–18 Kivimuseo, Hämeenpuisto 20 – ilmainen sisäänpääsy.klo 10–18 Museokeskus Vapriikki, Veturiaukio 2 – ilmainen sisäänpääsy kaikkiin näyttelyihin lukuun ottamat-ta Fabergén aika näyttelyä, alennettu sisäänpääsymaksu aikuiset 6 €.

Näyttelyt: Fabergén aika, Kulttuuri kankaassa – Kaakkois-Aasian tekstiilipe-rinnettä, Covers – Levynkannet. Lisäksi Kenkämuseon pysyvä näyttely, Jääkiek-komuseon pysyvä näyttely ja Pirkanmaa – matka maakunnan historiaan – Vap-riikin perusnäyttely.klo 10–18 Suuri Käsityöläistapahtu-ma Tallipihassa, Kuninkaankatu 4 – va-paa pääsy. Pirkanmaalaisten kädentai-tajien joukko tuotteineen ja taitoineen torilla – myyntiä, työnäytöksiä, muurin-pohjalättyjä, makkaraa. Puodit, kahvila sekä pihakojut avoinna. Ohjelmassa klo 11–17 hevosajelua, poniratsastusta, klo 12–15 TI-TI Nalle vieraisilla, klo 12–16 pelimannimusiikkia.klo 10–18 TR1/Rupriikki, Väinö Lin-nan aukio 13 – ilmainen sisäänpääsy.

Näyttelyt: Dialogi-Tampere 1950/2000. Näyttelyssä mukana kuusi ny-kyvalokuvaajaa. Näyttelyn järjestävät Rupriikki, Vapriikin kuva-arkisto ja valokuvakeskus Nykyaika.klo 10–21.30 Näsinneulan näkötorni – sisäänpääsy 3 €.klo 11 Kelaa vähän – nuorten elo-kuvia kulutuksesta, elokuvateatteri Niagara, Kehräsaari B-talo – maksutto-mat esitykset. Näytöksen kesto n. 40 min. Esitykset tarjoavat Pirkanmaan elokuvakeskus ry ja Pirkanmaan Jäte-huolto Oy.klo 11–15 Tampereen kihlakunnan poliisilaitos, Sorinkatu 12 – avoimet ovet. Ajoneuvonäyttely, aluepoliisit, putkat, Paussi, rekrytointipiste.klo 11–15 Tampereen Jousiampujat, Osmonkallion väestösuoja, Ainonkatu 1 – avoimet ovet. Toiminnan esittelyä, puffetti.klo 11–15 Moreenia Ympäristötieto-keskus, Satakunnankatu 13b, Patosilta, 3. kerros – avoimet ovet. 10 vinkkiä sähkölaskun pienentämiseksi – tietois-kut puolen tunnin välein.klo 11–15 Tampereen Sähkölaitos, Satakunnankatu 13b, Patosilta. Vesi-voimalaitos luentoesitykset tasatun-nein 2. kerroksessa. Vesivoimalaitok-sen opastetut kierrokset 1. kerroksessa puolen tunnin välein. Pihalla ilmapal-lojen jakoa.klo 11–15 Työväen keskusmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio. Pirkka-Hämeen Jätkäperinne ry:n perinneryh-mä esittää vanhaa metsä ja uittoperin-nettä 1880–1960-luvuilta, ajalta, jolloin työt tehtiin pääasiassa lihasvoimin. Työnäytöksiä perinteisillä välineillä ja menetelmillä sekä tukkilaishuumoria ja lauluja.klo 11–16 Tampere-Seura, Kauppa-katu 1 – avoimet ovet. Tamperelaista 70-lukua –valokuvanäyttely, Tampere-aiheiset kirjat tarjoushinnoilla.klo 11–16 Käsi- ja taideteollisuuskes-kus Verkaranta, Verkatehtaankatu 2 – vapaa pääsy. Käsi- ja taideteollisuut-ta Slovakiasta, Luonnon kirjo – Maija Brummerin kukka-aiheisia kirjontatöitä, Kansallispuvut – Pirkanmaan käsi- ja tai-deteollisuus ry, työpajojen esittelyä.klo 11–17 Nukke- ja pukumuseo Ha-

tanpään kartano, Hatanpään puisto-kuja 1 – ilmainen sisäänpääsy.klo 11–17 Pääkirjasto Metso – kaikki yleisöosastot avoinna, normaalit laina-us- ja tietopalvelut käytettävissä, kahvila avoinna. Lastenorkesteri Loiskisala-au-lassa klo 12. Kirjallinen iltapäivä: esiin-tyjinä kirjailija Anneli Toijala, professo-ri Panu Rajala, runoilija Kari Aronpuro luentosali 1:ssa klo 13–15.30.klo 11–17 Netti-Nysse Hämeenpuis-tossa – avoimet ovet.klo 11–17 Suuri Käsityöläistapah-tuma Tallipihassa – hevosajelua, po-niratsastusta.klo 11–18 Työväen keskusmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio 8 – il-mainen sisäänpääsy.

Näyttelyt: Muisto Viaporista – Suo-menlinnan vankileiri 1918–1919, Pek-ka Elomaa: Eespäin taas – 2000-luvun vappu, Antaa pölkyn juosta: näyttely uiton historiasta ja uittokulttuurista. Suomi, sisu ja sosiaaliturva – sosiaali-historiallinen perusnäyttely, Punainen raitti – työväenliikkeen kehitystä 1800-luvulta aina nykypäivään asti.

Höyrykonemuseo – Finlaysonin

Tallipihassa tapahtuu Tampereen päivänä. Ohjelmassa muun muassa hevosajelua.

Käy tutustumassa uuteen tekstiili-teollisuusmuseoon, Väinö Linnan aukio 8.

Raatihuoneella avoimet ovet sunnuntaina kello 10–15.

AR

I JÄ

RV

ELÄ

AN

NA

BY

CK

LIN

G

AK

SELI

PER

Ä-R

OU

HU

kana ovat Tampereen ylioppilasteat-teri, Takon soutajat sekä afrikkalai-sen tanssin ja musiikin ryhmä Cheza Ngoma.

”Koskesta kohonnut” 1.10.2006 klo 19. Esitys kestää noin tunnin ja on maksuton. Hämeensillalta on opastus esityspaikoille.

Tulikollektiivi Flamman jäseniä.

AR

I JÄ

RV

ELÄ

9

Pelastuslaitos on vuodesta toiseen suosituimpia Tampereen päivän vierailukohteita.

reilu 100-vuotias Sulzer-höyrykone al-kuperäisessä konesalissaan.

Tekstiiliteollisuusmuseo – puuvil-la-, pellava, villa- ja trikooteollisuuden historiaa tamperelaista näkökulmaa painottaen.klo 11–18 Sara Hildénin taidemu-seo – ilmainen sisäänpääsy. Klassikot – modernismin klassikoita omista ko-koelmista, kokoelmien rakastetuimpia teoksia Picassosta Baconiin. Lisäksi ko-timaista modernismia. Ilmainen yleisö-opastus klo 15.klo 11–21.30 Ravintola Näsinneula avoinna.klo 11.30 Pelastuslaitoksen toimin-tanäytös keskuspaloasemalla, Satakun-nankatu 16.klo 12 Löytötavarahuutokauppa, Tampereen kihlakunnan poliisilaitos, Sorinkatu 12 alapiha. Huutokaupatta-vaan tavaraan voi tutustua klo 11.30 lähtien.klo 12 Kelaa vähän – nuorten elo-kuvia kulutuksesta, elokuvateatteri Niagara, Kehräsaari B-talo – maksutto-mat esitykset. Näytöksen kesto n. 40 min. Esitykset tarjoavat Pirkanmaan elokuvakeskus ry ja Pirkanmaan Jäte-huolto Oy.klo 12 Särkänniemen planetaario – sisäänpääsy 3 €. Elämän arvoitus: Ohjelma kertoo elämän synnystä ja kehityksestä kotiplaneetallamme sekä pohtii elämän mahdollisuuksia muualla maailmankaikkeudessa.klo 12 Lastenorkesteri Loiskis esiin-tyy pääkirjasto Metson ala-aulassa.klo 12–15 Neuvontapiste eTupa, It-senäisyydenkatu 25 – maksutonta neu-vontaa pullakahvin kera. Kysy mitä vain digisovittimista, tietokoneista tai niiden oheislaitteista.klo 12–15 Leirivälinevarasto, Hatan-pään valtatie 7 (linja-autoaseman Rati-nan puolella, katutaso) – 50-vuotisen toiminnan kunniaksi avoimet ovet. Nuorisopalvelut esittelevät leiriväline-varaston toimintaa. Partiolaisten raken-tama leirikylä tutustuttavissa. Tarjolla hernekeittoa soppatykeistä.klo 12–15 Suuri Käsityöläistapah-tuma Talli pihas sa – TI-TI Nalle vie-raisilla.klo 12–15 Hiekan taidemuseo, Pir-kankatu 6 – sisäänpääsy puoleen hin-taan 3 €.klo 12–15 Kirjastoautot Muumipeikko ja Roo sa, pääkirjasto Metson vieressä Hämeenpuistossa – avoimet ovet.klo 12–16 Saahinkaisen Väripolku -taidenäyttely, Haiharan kartano – ilmainen sisäänpääsy. Lasten kuva-taideprojektin satoa. Ohjattuja inter-

aktiivisia kierroksia ryhmille klo 12, 13, 14 ja 15.klo12–16 Suomen Punaisen Ristin logistiikkakeskus, Kalkun kehätie 4 – avoimet ovet. Logistiikkakeskus sijaitsee aivan Mustavuoren laskette-lurinteen kupeessa. Näe SPR:n kenttä-klinikka ja -sairaala lähtövalmiudessa, telttavarasto, lahjoitusvaatteiden la-jittelusysteemi ja valmiit vaatepaalit. Paikalla myös maailmalla olleita avus-tustyöntekijöitä.klo 12–16 Pirkanmaan musiikki-opisto, Eteläpuisto 4 – avoimet ovet. Lasten ja nuorten soitonopetukseen tu-tustumista ja soitinesittelyjä. Klassisen ja pop/jazz-linjan oppilaiden esityksiä tasatunnein.klo 12–16 Kansainvälinen toiminta-keskus, Suvantokatu 13 – avoimet ovet. Paikalla yhdistyksen edustajia kertomassa toiminnasta.klo 12–16 Suuri Käsityöläistapahtu-ma Tallipihassa – pelimannimusiik-kia.klo 12–16 Lauri Viita -museo, Por-taanpää 6 – ilmainen sisäänpääsy.klo 12–16 Emil Aaltosen museo, Ma-riankatu 40 – sisäänpääsy 1 €.klo 12–16 Taidekeskus Mältinranta, Kuninkaankatu 2 – avoimet ovet. Tamperelaisen kuvataiteilija Ilkka Väätin näyttely näyttelytiloissa, taide-teosarpajaiset taidelainaamossa kaik-kien Tampereen päivänä arpalipun täyttäneiden kesken.klo 12–16 Tampereen Taiteilijaseu-ran ylläpitämä Takahuhdin taide-keskus, Kirjavaisenkatu 15 – yleisölle avoin taidenäyttely.klo 12–18 Willa Mac – suomalaisen nykytaiteen museo, Palomäentie 23 – vapaa pääsy.klo 12.30 Palomiesyhtye Hot Pois esiintyy keskuspaloasemalla, Sata-kunnankatu 16.klo 12.30 Taikuripoliisi, karaokea ja tietokilpailuja lapsille Sorilla, Tampereen kihlakunnan poliisilaitos, Sorinkatu 12, 5. kerros, auditorio.klo 13 Poliisikoiranäytös, Tampe-reen kihlakunnan poliisilaitos, Sorin-katu 12.klo 13–15.30 Kirjallinen iltapäivä pää-kirjasto Metsossa. Esiintyjinä kirjailija Anneli Toijala, professori Panu Rajala, runoilija Kari Aronpuro.klo 13.30 Pelastuslaitoksen toiminta-näytös keskuspaloasemalla, Satakun-nankatu 16.klo 13.30 Taikuripoliisi, karaokea ja tietokilpailuja lapsille Sorilla, Tampereen kihlakunnan poliisilaitos, Sorinkatu 12, 5. kerros, auditorio.klo 14 Poliisikoiranäytös, Tampe-reen kihlakunnan poliisilaitos, Sorin-katu 12.klo 14 Puhallinorkesteri Mansetin Tampereen päivän juhlakonsertti Hervannan elokuvateatterissa, Lindfor-sinkatu 1–3.klo 14 Tampere-Seuran orkesterin Tampereen päivän juhlakonsertti Velaatan Pirtillä, Nuutilanlahdentie 31.klo 14 Kamarimusiikkikonsertti Van-han kirjastotalon musiikkisalissa – va-paa pääsy. Esiintyjänä nykymusiikki-yhtye TampereRaw. Säveltäjäniminä Shostakovits, Vasks, Kaipainen, Erän-kö.klo 14 FM Juha Javanaisen luento Sukunimet suomeksi – J.V. Snell-man 200 v. Pellervon kirjasto, Uima-lankatu 5.klo 14 Valon Neito -kisan finaali ta-varatalo Anttilassa, Puutarhakatu 10. Järjestää Tampere Tunnetuksi ry.klo 14 Särkänniemen planetaario – sisäänpääsy 3 €. Elämän arvoitus: Ohjelma kertoo elämän synnystä ja

Opastetut kierrokset Tampereen päivänä sunnuntai 1.10.2006

Lippuja bussikierroksille myy-dään 18.9. alkaen kaupungin mat-kailutoimistossa (Verkatehtaankatu 2) toimiston aukioloaikoina sekä sunnuntaina 1.10. klo 9–15. Kävely-kierrokset ovat maksuttomia.

Risteilylippuja myydään sun-nuntaina 1.10. suoraan Hopealinjan laivasta puoli tuntia ennen risteilyn alkua.

Kaikki bussikierrokset lähtevät matkailutoimistolta. Kävelykierros-ten lähtöpaikat on ilmoitettu erik-seen.

klo 10.15 Vehreä Vuores. Tampere saa pian kokonaisen uuden kaupunginosan, kun luonnonläheisen Vuoreksen rakentaminen käynnistyy. Bussikierroksella nähdään, miltä Vuo-reksessa nyt näyttää ja kurkistetaan myös tulevaisuuteen. Kesto 1,5 tun-tia. Liput 1,5 €.klo 10.30 Sata vuotta sitten. Miltä Tampere näytti vuonna 1906? Miten asuttiin ja elettiin? Mikä kuohut-ti, mikä innosti kaupunkilaisia? Kuka syntyi, kuka kuoli? Bussikierroksella palataan ajassa vuosisata taaksepäin. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 €.klo 10.45 Piipulta piipulle.Punatiiliset savupiiput muistuttavat yhä Tampereen komeasta teollisuus-perinteestä. Opastetun kävelyn läh-tö Tampellan piipun juurelta. Reitti seurailee Tammerkosken rantoja, joille kaupungin ja sen teollisuuden kasvu ja kehitys painottui. Kesto 1,5 tuntia.klo 11.00 Tampereella nääs.Kaupungin parhaat palat ja tärkeim-mät nähtävyydet napakassa paketis-sa. Kierros on tarkoitettu erityisesti tuoreille tamperelaisille. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 €.klo 11.15 This is Tampere. See the best bits and the main at-tractions in a compact way. The tour is tailored for foreign newcomers. Duration 1,5 hours. Tickets 5 €.klo 11.30 Patsaat puhuvat.Opastetulla kävelyllä kuullaan, min-kälaisia tarinoita Tampereen patsailla, veistoksilla ja monumenteilla on ker-rottavanaan. Lähtö Tirkkosen suihku-kaivolta Hämeenpuiston pohjoispääs-tä. Kesto 1,5 tuntia. klo 11.45 Pyynikki – Tampereen helmi.Maailman vanhin soraharju oli aika-

naan Suomen etelärannikko! Lähtö Pyynikin näkötornilta. Kesto 1,5 tuntia.klo 12.00 Pyhäjärven aalloille.Suomen Hopealinjan opastettu järvi-risteily lähtee Laukontorin satamasta. Kesto 1,5 tuntia. Laivassa A-oikeuksin varustettu ravintola. Aikuiset 10 €, alle 12-vuotiaat vanhempien seuras-sa ilmaiseksi.klo 12.00 Lauri Viita -runorastit.Lauri Viita 90-juhlavuoteen liittyvä kävelykierros, jolla vaelletaan Lauri Viidan lapsuuden ja nuoruuden mai-semissa. Näyttelijä Ahti Jokinen tul-kitsee Lauri Viidan tekstejä. Lähtö Pispalan harjulta Lauri Viidan muis-tomerkiltä. Kesto 1,5 tuntia. klo 12.30 Vehreä Vuores.Tampere saa pian kokonaisen uuden kaupunginosan, kun luonnonläheisen Vuoreksen rakentaminen käynnistyy. Bussikierroksella nähdään, miltä Vuo-reksessa nyt näyttää ja kurkistetaan myös tulevaisuuteen. Kesto 1,5 tun-tia. Liput 1,5 €.klo 12.45 Sata vuotta sitten.Miltä Tampere näytti vuonna 1906? Miten asuttiin ja elettiin? Mikä kuo-hutti, mikä innosti kaupunkilaisia? Kuka syntyi, kuka kuoli? Bussikierrok-sella palataan ajassa vuosisata taakse-päin. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 €.klo 13.00 Tampereella nääs.Kaupungin parhaat palat ja tärkeim-mät nähtävyydet napakassa paketis-sa. Kierros on tarkoitettu erityisesti tuoreille tamperelaisille. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 €.klo 13.15 This is Tampere.See the best bits and the main at-tractions in a compact way. The tour is tailored for foreign newcomers. Du-ration 1,5 hours. Tickets 5 €. klo 13.30 Piipulta piipulle.Punatiiliset savupiiput muistuttavat yhä Tampereen komeasta teollisuus-perinteestä. Opastetun kävelyn läh-tö Tampellan piipun juurelta. Reitti seurailee Tammerkosken rantoja, joille kaupungin ja sen teollisuuden kasvu ja kehitys painottui. Kesto 1,5 tuntia. klo 13.45 Patsaat puhuvat.Opastetulla kävelyllä kuullaan, min-kälaisia tarinoita Tampereen patsailla, veistoksilla ja monumenteilla on ker-rottavanaan. Lähtö Tirkkosen suihku-kaivolta Hämeenpuiston pohjoispääs-tä. Kesto 1,5 tuntia.

klo 14.00 Pyhäjärven aalloille.Suomen Hopealinjan opastettu järvi-risteily lähtee Laukontorin satamasta. Kesto 1,5 tuntia. Laivassa A-oikeuksin varustettu ravintola. Aikuiset 10 e, al-le 12-vuotiaat vanhempien seurassa ilmaiseksi.klo 14.00 Lauri Viita -runorastit.Lauri Viita 90-juhlavuoteen liittyvä kävelykierros, jolla vaelletaan Lau-ri Viidan lapsuuden ja nuoruuden maisemissa. Näyttelijä Ahti Jokinen tulkitsee Lauri Viidan tekstejä. Lähtö Pispalan harjulta Lauri Viidan muis-tomerkiltä. Kesto 1,5 tuntia. klo 14.15 Pyynikki – Tampereen helmi.Maailman vanhin soraharju oli aikoi-naan Suomen etelärannikko! Lähtö Pyynikin näkötornilta. Kesto 1,5 tuntia.klo 14.30 Vehreä Vuores.Tampere saa pian kokonaisen uuden kaupunginosan, kun luonnonläheisen Vuoreksen rakentaminen käynnistyy. Bussikierroksella nähdään, miltä Vuo-reksessa nyt näyttää ja kurkistetaan myös tulevaisuuteen. Kesto 1,5 tun-tia. Liput 1,5 €.klo 15.00 Sata vuotta sitten.Miltä Tampere näytti vuonna 1906? Miten asuttiin ja elettiin? Mikä kuohut-ti, mikä innosti kaupunkilaisia? Kuka syntyi, kuka kuoli? Bussikierroksella palataan ajassa vuosisata taaksepäin. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 €.klo 15.15 Tampereella nääs.Kaupungin parhaat palat ja tärkeim-mät nähtävyydet napakassa paketis-sa. Kierros on tarkoitettu erityisesti tuoreille tamperelaisille. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 €.klo 15.30 Piipulta piipulle.Punatiiliset savupiiput muistuttavat yhä Tampereen komeasta teollisuus-perinteestä. Opastetun kävelyn läh-tö Tampellan piipun juurelta. Reitti seurailee Tammerkosken rantoja, joille kaupungin ja sen teollisuuden kasvu ja kehitys painottui. Kesto 1,5 tuntia. Lisätiedot opastetuista kierroksista: Tampereen kaupungin matkailu-toimisto, Verkatehtaankatu 2. Puh. 020 716 6800, faksi 020 716 6463, touristbureau@tampere.fi, www.tampere.fi/matkailuAvoinna syyskuussa ma–pe klo 9–17, la–su 10–17.

kehityksestä kotiplaneetallamme sekä pohtii elämän mahdollisuuksia muualla maailmankaikkeudessa.klo 14.30 Palomiesyhtye Hot Pois esiintyy keskuspaloasemalla, Satakun-nankatu 16.klo 14.30 Taikuripoliisi, karaokea ja tietokilpailuja lapsille Sorilla, Tam-pereen kihlakunnan poliisilaitos, Sorin-katu 12, 5. kerros, auditorio.klo 18 Kirkkokonsertti Kalevan kirkossa solisteina Jorma Hynninen, baritoni, ja Laura Hynninen, harppu – vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Ohjelma: Yrjö Kilpinen: Lakeus I-IV, Felix Godef-roid: Bois Solitaire, Oskar Merikanto: Oi muistatko vielä sen virren?, Valkeat

ristit, Laulaja taivaan portilla, Käy kirk-komaata illoin vanhat mummot, Elämäl-le, Ottorino Resepighi: Siciliana, Virret: Kun on turva Jumalassa ja Rauhan sai-vat pyhät Herran, Henning Sommero: Vårsog, Negro Spirituals: Nobody kno-ws the trouble I’ve seen, Sometimes I feel like a motherless Child, God down, Moses ja Deep river, Tauno Pylkkänen: Pastorale.klo 19 Elämä on… -viihdekonsertti, Tampere-talon iso sali. Puolustusvoimi-en Varusmiessoittokunta esiintyy joh-tajanaan Jyrki Koskinen. Konsertin so-listeina Mari Palo ja Timo Rautiainen. Liput 25 €, myynti Tampere-talon lipputoimisto ja Lippupalvelu. Lisätie-

dot konsertista www.tampere-talo.fi/elamaonklo 19–20 Koskesta kohonnut -esitys esityspaikkana Koskipuiston alue, ra-vintola Tillikan kattotasanne, Tammer-kosken ranta-alueet, Sähkölaitoksen seinämä ja alatasanne. Esitys tapahtuu kolmessa eri kohteessa näköetäisyydel-lä toisistaan. Liikkeen, tanssin, valon, äänen ja tilan taideteos. Tanssi yhdistyy huikeaksi kokonaisuudeksi tulen, valon ja äänimaailman kanssa. Kesto n. 1 tun-ti. Yhteistyössä tamperelaisten toimi-joiden kanssa. Lisätietoja Pirkanmaan taidetoimikunta/läänintaiteilija Jukka Virtala, puh. 050 540 2377, jukka.virtala@lslh.intermin.fi

AR

I JÄ

RV

ELÄ

10

Tampere Filhamonia sai uuden kapellimestarin

Marraskuun pimeät illat lähes-tyvät taas, ja rännässä tarpoessa katse painuu helposti kengänkärkiin. Tam-perelaisten katseet nostetaan takaisin kiinnostavaan ympäröivään maailmaan Ihan pimeetä? -valokuvamaratonilla, jossa ovat Tampereen lisäksi mukana Oulu sekä virolainen Tartto ja slove-nialainen Kranj.

Marraskuun kolmannen päivän il-tana järjestettävän kuusituntisen ma-ratonin ideana on ottaa kuva tunnissa erikseen annettavien teemojen perus-teella. Joka toinen tunti kello 18:sta puoleen yöhön annetaan kaksi uutta teemaa. Maratonin osallistujat saavat tunnukset, joilla voivat ladata teemasta ottamansa digikuvat tapahtuman koti-sivuille Internetiin. Verkossa päästään

illan aikana näkemään, kuinka pimeää kussakin kaupungissa oikeastaan on.

Katso kaupunkia uusin silmin– Marraskuu on aivan toivotonta aikaa, pimeää ja kylmää, ja kuvamaratonilla haetaan marraskuuhun iloa ja valoa, Elina Harju tapahtumaa koordinoi-vasta Netti-Nyssestä kertoo.

– Tärkeämpää kuin perinteinen valokuvaustaito on luovuus. Teemat voivat olla jotakin sen tapaista kuin ”odotusaika” tai ”mestariteos”, eli ne vaativat oman kaupungin ja marraskui-sen yön katsomista uusin silmin. Kuka tahansa digikameran omistava voi osal-listua. Kuvat ladataan Vuoltsulla ja Net-ti-Nyssessä, joka on tapahtuman aikana

parkissa keskustorilla, Harju valaisee.Ulla Vehmasaho viestintätoimis-

to Avantista kertoo, että jos nyt ensim-mäistä kertaa järjestettävä maraton osoittautuu toimivaksi ideaksi, joku voi jatkaa iloisen ja valoisan konseptin käyttämistä. Vehmasaho odottaa innol-la illan kuvasatoa.

– Toivottavasti mahdollisimman moni innostuu tekemään tämän ajan kaupunkikuvaa, raportoimaan miltä Tampere näyttää, Vehmasaho miettii.

Tapahtuma aloittaa MindTrek-vii-kon, ja sitä järjestämässä ovat kirjaston Netti-Nyssen ja Avantin lisäksi useat kaupungin yksiköt ja paikalliset yrityk-set omine teemasarjoineen.

Maratonin palkintojenjako tapah-tuu MindTrek-viikon gaalassa marras-

ministeri Pertti Salolainen

seoille.Maratonin tuomaristossa ovat va-

lokuvaaja Kimmo Torkkeli, Kame-raseurojen liiton puheenjohtaja Ka-ri Tolonen, Visuaalisen viestinnän instituutin rehtori Tiina Puputti ja kirjailija-graafikko Juha Siro.

Lisätietoja:www.ihanpimee.tampere.fija Elina Harju puh: 040 590 8496

Elokuu toi Tampere Filharmo-nialle uuden ylikapellimestarin: tahti-puikkoon on tarttunut nyt John Stor-gårds. 42-vuotias Storgårds on eturi-vin suomalaiskapellimestareita. Hänet tunnetaan monipuolisena taiteilijana, joka kapellimestarin työn rinnalla jat-kaa myös uraansa viulistina.

Storgårds on rohkea ja ennakkoluu-loton ohjelmasuunnittelija, joka saa nyt ensi kertaa ylikapellimestarina toteut-taa ideoitaan suuren sinfoniaorkeste-rin, 97-jäsenisen Tampere Filharmoni-an, kanssa. Hänen toinen oma orkes-terinsa on Lapin kamariorkesteri, jonka taiteellisena johtajana hän on toiminut kymmenen vuoden ajan.

Tampere Filharmoniaa John Stor-gårds on johtanut useita kertoja viime vuosien aikana, vuosina 2000–2002 myös orkesterin päävierailijana. Sujuva yhteistyö johti luontevasti valintaan yli-kapellimestariksi.

Jokainen kapellimestari tuo orkes-teriin oman kädenjälkensä. John Stor-gårds haluaa kehittää entisestään Tam-

pere Filharmonian sointikulttuurillista varmuutta. Hänen mielestään orkeste-rin kehitys on ollut vahvaa viime vuo-sina, ja uuden nuoren soittajapolven mukaan tuleminen mahdollistaa yhä haasteellisempien projektien vastaan-ottamisen.

– Maailmassa ei ole orkesteria joka tuntisi itsensä niin hyvin, etteikö siinä löytyisi kehittämisen varaa. Tietysti täs-sä tullaan makuasioihin, mutta minulla on oma mielipiteeni ja sen mukaan har-joitellaan, Storgårds sanoi.

John Storgårds on kysytty vierailija paitsi kotimaassa myös yhä useammin ulkomailla. Viime aikojen kansainväli-set vierailut ovat olleet menestyksiä. Heinäkuussa 2005 hän johti Lontoon maineikkailla Proms-festivaaleilla BBC Symphony Orchestraa, ja yhteistyö orkesterin kanssa on jatkunut onnistu-neen debyytin jälkeen. Viimeksi Stor-gårds on johtanut mm. St. Paul -kama-riorkesteria Yhdysvalloissa, Ensemble Modernia sekä Sydneyn ja Melbournen sinfoniaorkestereita Australiassa.

Tampereen taidemuseoPuutarhakatu 34Avoinna ti–su klo 10–18www.tampere.fi/taidemuseo

Jazz valloittaa

Marraskuuta piristää 2.–5.11 jär-jestettävä Tampere Jazz Happening, joka on Euroopan arvostetuimpia jazztapahtumia. Suosion laajuudesta kertoo myös kasvava kävijämäärä, vii-me vuonna yli 9 000 kuulijaa.

Tapahtumasta on tullut yhä kan-sainvälisempi. Tampereella kuullaan nyt yhteensä 18 kokoonpanoa ja lä-hes sataa muusikkoa ympäri maail-maa. Jazzin kuuluisuuksista paikalle saapuvat esimerkiksi Andrew Hill ja Marc Ribot. Suomalaista jazzia edustavat mm. brasilialaisrytmeistä ammentava Dalindèo sekä UMO Jazz Orchestra.

Lisätietoja: www.tampere.fi/jaz

Tampereen taidemuseossa ava-taan marraskuussa eurooppalaisten symbolistien teoksia esittelevä näyttely. Symbolismin lähteillä – Mestariteoksia Ranskasta 1880 – 1920 esittelee yli 200 teoksen valikoiman merkittävästä rans-kalaisesta yksityiskokoelmasta. Asian-tuntijapiireissä tunnettu kokoelma on nyt ensi kertaa Pohjoismaissa suuren

Taiteilija ja katsoja Sara Hildenin taidemuseossa

Sara Hildénin taidemuse-ossa 13.10. avautuvassa näyt te-lyssä on esillä säätiön vii mei sim-mät taidehankinnat. Taiteilija ja katsoja -näyttelyssä nähdään mo-nien uusien lahjakkaiden taiteili-joiden töitä.

Näyttelyn oheisohjelma tar-joaa mahdollisuuden kurkistaa kulttuurivaikuttajien tapoihin tu-tustua taiteeseen tai purkaa omia katsomiskokemuksia työpajassa. Näyttely on esillä 28.1.2007 asti.

Alphonse Osbert, Yön mysteeri, 1897.

Sara Hildénin taidemuseoSärkänniemiAvoinna ti-su 11-18.www.tampere.fi/sarahilden

yleisön ihailtavana.Näyttely on esillä 25.11.2006–

11.3.2007.

Symbolistien teokset esille Tampereen taidemuseoon

John Storgårds tarttui tahti-puikkoon ja johtaa nyt Tampere Filharmoniaa.

Valokuvamaraton Ihan pimeetä? tuo iloa marraskuuhun

11

Terveyspalvelujen neuvonnasta löytyy vastaus monenlaisiin pulmiin

Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi tarjoaa jälleen ilmaisen influenssaroko-tuksen yli 65 vuotta täyttäneille ja riskiryhmään kuuluville tam-perelaisille. Rokotuksia varten on kolmella lääkäriasemalla erityi-nen kampanjapäivä 28. lokakuuta. Seuraavalla viikolla 30.10.–3.11. rokotuskampanja jatkuu kaikilla kaupungin terveysasemilla

Jos ei pääse kampanja-aikana rokotukseen, rokotteen saa loka-joulukuussa omalta lääkäriasemal-ta normaalina aukioloaikana. Ris-kiryhmään kuuluvat voivat tulla rokotukseen myös diabetesvas-taanotolle, reumasairauksien po-liklinikalle tai oman asuinalueen aikuisneuvolaan. Näihin toimipis-teisiin on ajanvaraus.

Influenssarokotusta suositel-laan kaikille vuonna 1941 tai sitä ennen syntyneille. Ilmaisen roko-tuksen piiriin kuuluvat myös hen-kilöt, joilla on krooninen sydän-, verisuoni-, keuhko- tai munuais-sairaus tai joiden vastustuskykyä sairaus tai hoito on heikentänyt. Rokottamisen on todettu vähen-tävän influenssaepidemiasta joh-tuvia sairaalahoitoja ja kuollei-suutta jopa 70 prosenttia.

Rintaklinikka Rintsikka Hatanpään niemellä on tuttu paikka tamperelais-naisille. Joka vuosi lähes 10 000 naista käy siellä mammografiaseulonnassa.

Ritsikan odotussalissa on hiljais-ta. Asiakkaat kulkevat haastattelusta ku-vauksen kautta takaisin aulaan, ja kierto tuntuu sujuvan varsin vaivattomasti.

Kuvantamisen osastonlääkäri Irma Saarenmaa kertoo, että Rintsikan toi-minta on suunniteltu hyvin tarkkaan ja täsmällisesti aikatauluttaen, jotta iso asiakasmäärä pystytään palvelemaan.

Jokaista asiakasta kohden on lasket-tu vain seitsemän minuutin aika, mutta silti kuvaus haastatteluineen on saatu hoitumaan ilman kiireen ja hosumisen tuntua.

Tamperella ilmaiseen mammogra-fiaseulontaan kuuluvat tänä vuonna vuosina 1946,1948, 1950, 1952, 1954 ja 1956 syntyneet naiset.

Noin 90 prosenttia kutsutuista saa-puu kuvaukseen, ja tätä lukua Saaren-maa pitää hyvänä.

Kun kuvat on otettu, ne tutkitaan heti seuraavana päivänä. Jos ei ole mi-tään hälyttävää, tieto asiasta tulee kuva-tulle kotiin postitse viimeistään parin viikon kuluttua seulonnasta.

Jos kuvassa on havaittavissa vähäis-täkään epäilyn aihetta, kuvattu saa kut-sun lisätutkimuksiin. Lisätutkimuksiin järjestyy yleensä aika noin viikon sisällä seulontapäivästä.

Lisätutkimuksiin kutsutaan noin kuusi tuhannesta seulontaan kutsutus-ta. Näistä 0.4–0.6 prosentilla todetaan joko syöpä tai muu muutos, joka vaa-tii leikkauksen tai muun hoidon. Hoito pyritään järjestämään viimeistään 5–6 viikon kuluttua tutkimuksesta. Syöpä-potilaat leikataan Hatanpään sairaalan

Tampereen terveyspalvelujen puhelinneuvontaan tulee noin 20 000 puhelua kuukaudessa ja niiden mää-rä kasvaa vuosittain. Palvelu kattaa noin 300 000 ihmisen väestöpohjan ympäri vuorokauden. Tampereen ter-veyspalvelujen neuvonta on omalla alallaan lähes pioneeri, sillä terveyden ja sairauksien hoitoon liittyviin kysy-myksiin on annettu vastauksia jo 50 vuoden ajan.

Terveyspalvelujen neuvonta pal-velee joka päivä kellon ympäri pu-helinnumerossa 100 23. Matkapuhe-limesta soitettaessa numero on (03) 3147 0023. Puhelinneuvonnasta hoi-detaan myös omalääkärien ajanvaraus klo 7–22. Erityisesti maanantaiaamut ja viikolle sattuvien pyhien jälkeiset päivät ovat terveyspalvelujen neu-

vonnassa ruuhkaisia, joten ei-kiireel-liset asiat kannattaa mahdollisuuksien mukaan hoitaa muuna aikana.

– Kun puhelinlinjat ovat ruuh-kautuneet, kannattaa jonossa olevan odottaa puhelinta sulkematta kunnes puheluun vastataan. Jos puhelun kat-kaisee ja soittaa uudelleen, ohjautuu soittaja jonoon viimeiseksi, palvelu-esimies Ritva Ahlstedt sanoo.

Puhelimen viereen kannattaa va-rata kynä ja paperia sekä henkilötun-nus etukäteen. Soittajan on hyvä ker-toa myös mahdollinen lääkityksensä sairaanhoitajalle, joka tekee hoidon tarpeen arvioinnin

– Ei ole olemassa sellaista kysy-mystä, jota ei voisi esittää ja aina yri-tämme etsiä vastauksen. Tavoittee-namme on, että asiakas tulisi autetuk-

si ajallaan, sairaanhoitaja Tuula Hieta sanoo.

– Neuvonnan sairaanhoitajat ovat jo parin vuoden ajan vastanneet In-ternetin kautta terveyttä ja sairauksia koskeviin yleisluontoisiin kysymyk-siin. Erityisesti nuoret ovat löytäneet palvelun ja käyttävät sitä paljon, Ritva Ahlstedt jatkaa.

Terveyspalvelujen neuvonta pal-velee tamperelaisten lisäksi yhteistoi-mintasopimuksella Ylöjärven, Valkea-kosken ja Pirkkalan asukkaita. Puhe-luja tulee myös muualta Suomesta.

Terveyspalvelujen neuvonnassa työskentelee tällä hetkellä 17 sairaan-hoitajaa ja sosiaalineuvoja.

Teksti: Minna Pajunen

Yli 65-vuotias saa ilmaisen influenssa-rokotuksen

Käy siis rokotuksessakampanjapäivänä lauantaina 28.10.2006 klo 8–14

Hervannan lääkäriasemalla, Insinöörinkatu 38

Tammelakeskuksen lääkäri- asemalla, Itsenäisyyden- katu 21 B tai

Tesoman lääkäriasemalla, Kohmankaari 9 tai rokotuskampanjaviikolla 30.10.–3.11. 2006 oman asuin-alueesi lääkäriasemalla. Lääkäriasemat ovat avoinna klo 8–15.Lääkäriasemilla annettaviin influenssarokotukseen ei ole ajanvarausta.

Tamperelaisnaiset noudattavat kiitettävästi Rintsikan kutsua

kirurgian osastolla ja hyvänlaatuiset kyhmyt sairaalan poliklinikalla.

Osastonlääkäri Saarenmaa toteaa, että rintasyöpäseulonnan tarkoitukse-na on kuolemantapausten vähentämi-nen. Tässä onkin onnistuttu hyvin, sillä 90 prosenttia kaikista rintasyövän sai-rastaneista on elossa ja taudista paran-tuneina viiden vuoden kuluttua syövän toteamisesta.

Näin suuriin lukuihin ei ole päästy vielä missään muussa maailman maas-sa.

Rintsikka siirtynee digiaikaanRintsikassa otetaan vielä tällä hetkel-lä mammografiakuvat filmiversioina, mutta ensi vuonna on tarkoitus siirtyä kuvien käsittelyssä digiaikaan. Se hel-pottaa yhteistyötä muun muassa Taysin kanssa, kun kuvat voidaan siirtää säh-köisesti sairaalasta toiseen.

Kuvaustekniikka on nykyään niin kehittynyttä, että pienetkin epäilyttä-vät kohdat rauhaskudoksessa erottuvat asiantuntijan silmään. Kuvat tulkitsee kaksi radiologia.

Tuuleta mieltäsi

Mielenterveysviikon yleisö-tapahtuma kirjastotalo Met-sossa (luentosali 1)

Maanantaina 20.11. klo 18–19.30Onko onnessa kysymys tuurista vai taidosta? Professori Markku Ojanen. Aleksanterin koulun musiikki-luokan oppilaat.

Tiistaina 21.11. klo 18–19.30Nuorisokulttuurin muuttu-neet haasteet. Kaupunginvaltuutettu Matti ”Asseri” Nyberg. Neljäs avain -bändi.

Elonpolkujayhteisin askelin2006

Avoimia tapahtumia ikäihmisille

1.–8.10. Ikäihmisten toimintaviikkoElonpolkuja verkoston jäsen-yhteisöt ja yhdistykset esittelevät toimintaansa. Toimintaviikon tapahtumista kertovaa tapahtu-makalenteria saa Ikäpisteestä Aleksis Kiven katu 18.

29.10. Ikäihmisten tapahtumapäivä Sammon keskuslukiossa. Tapahtumapäivä, jossa yhteisöt ja yhdistykset esittelevät toimin-taansa ja monipuoliset harrastus-ryhmät osaamistaan.Vapaa pääsy. Tervetuloa!www.tampere.fi/sosiaalipalvelut/vanhustenpalvelut/elonpolkuja/tapahtumat

– Seulontatutkimuksiin tulee kut-su 50–60-vuotiaille naisille joka toinen vuosi, mutta kannattaa pitää mielessä, että syöpä voi puhjeta nuorena jo en-nen seulonta-aikaa, seulontojen välillä tai seulontaiän jälkeen. Rintojen oma-tarkkailu on siis erittäin tärkeää, osas-tonlääkäri Irma Saarenmaa muistuttaa.

Teksti: Tuula Ala-HonkolaKuva: Anna Byckling

Osastonlääkäri Irma Saarenmaa ja apulaisylilääkäri Anja Salo (edessä) tutkivat mammografiaseulonnan kuvia. Jos kuvassa on vähänkään epäilyttävää, kuvattu saa kutsun lisätutkimuksiin.

12

Päiväperho kannustaa vanhempia päihteettömyyteen

Kiireellinen huostaanotto tehdään useimmiten vanhempien aloitteesta

Ympärivuorokautinen päivystys ja hajautetut palvelut helpottavat ongelmista ilmoittamista

Tampereella tehdäänlasten kiireellisiä huostaanottoja enemmän kuin Turussa. Viranomaiset arvelevat, että lukuja nostaa muun muassa sosiaalipalvelujen ympärivuorokautinen päivystys. Vanhemmat ja sukulaiset ilmoittavat aktiivisemmin lasten ja nuorten ongelmista.

Tutkija Mirja Saarni vertai-li Tampereella ja Turussa 1.3.2004 – 28.2.2005 tehtyjä kiireellisiä huos-taanottoja. Niitä oli Tampereella 191 ja Turussa 38. Kiireellinen huostaanotto tehdään, kun lapsi tarvitsee nopeasti apua ja turvaa.

Vertailuaikana Turussa ei vielä ol-lut ympärivuorokautista päivystystä. Siellä aloite tuli useimmiten poliisilta ja muilta viranomaisilta, Tampereella vanhemmilta tai perhetukikeskukselta.

Vanhempien ilmoituskynnystä madaltaa lisäksi hajautettu palvelujär-jestelmä. Lastensuojeluasioita hoitavat Tampereella kaikki alueelliset sosiaali-asemat sekä sosiaaliasema Paussi, jossa toimii virka-ajan ulkopuolinen päivys-tys. Ne kaikki voivat tehdä kiireellisiä huostaanottopäätöksiä.

Rauhaniemessä sijaitseva Päiväperho avasi ovensa vuonna 2000. Johtaja Tuija Forsberg kertoo, että palvelujen tarve on ollut paljon suurempi kuin odotettiin. Laajennus tuo taloon myös neuvolan sekä Yöperhon: ympärivuorokautisen päivystyksen ja kriisihoidon päihdeongelmaisille äideille ja perheille.

– Ilman tätä paikkaa ei rait-tiudesta olisi tullut mitään, miettii Juha, joka käy puolisonsa kanssa kolmesti viikossa perhetukikeskus Päiväperhossa.

Juha ja Sari ovat olleet puolitois-ta vuotta raittiina. Entiset huumeiden käyttäjät saavat perhetukikeskuksen tuella lääkekorvaushoitoa. Sitä on jo voitu vähentää, ja tarkoitus on pikku hiljaa luopua lääkkeistä kokonaan.

– Tilalle pitää tulla jotakin. Olen jo löytänyt itselleni harrastuksen, Ju-ha iloitsee.

– Tämä on paras paikka käydä lap-sen kanssa. On kiva, kun täällä näkee muita vanhempia. Meillä molemmilla on omahoitaja, ja ryhmässä käydään asioita läpi yleisesti, Sari kertoo.

Päiväperhon ohella suurimman motivaation päihteettömyyteen Ju-halle ja Sarille on tuonut nyt seitse-män kuukauden ikäinen herttainen tytär.

Laajennus tuo ympärivuoro-kautisen päivystyksenPäiväperho on tarkoitettu raskaana oleville naisille, pienten lasten äideille ja heidän perheilleen. Se on matalan

kynnyksen kohtaamispaikka, jonka palveluja ovat esimerkiksi avotyö, perhekuntoutus ja korvaushoito.

Aktiivisen työn kohteena on nyt 30 perhettä. Vanhemmista 95 pro-

senttia on huumeiden käyttäjiä. Tänä vuonna asiakkaiksi on ohjautunut 23 raskaana olevaa naista.

– Luku on kasvava. Se on hyvä, sil-lä haluamme tavoittaakin perheet jo

silloin, kun vauva on tulossa. Monet pääsevät irti huumeista. Nekin, jotka eivät pääse, oppivat luottamaan sosi-aaliviranomaisiin ja pyytämään apua, johtaja Tuija Forsberg kiteyttää.

– Tänne ei ole kuntovaatimusta. Voi tulla sellaisena kuin sinä päivänä on, hän rohkaisee.

– Joulukuussa valmistuva laajen-nus tuo Päiväperhoon ympärivuoro-kautisen päivystyksen, päihdeongel-maisten äitiys- ja lastenneuvolan sekä katkaisuhoidon. Vanha osa peruskor-jataan ensi vuonna, lastensuojelun si-jaishuoltopäällikkö Timo Vikman ja Forsberg kertovat.

Vikmanin mukaan Päiväperhon kaltainen varhainen puuttuminen kannattaa paitsi inhimillisesti, myös taloudellisesti. Laitoshoito tulee huo-mattavasti kalliimmaksi. Keskus myy palveluja myös muille kunnille. Laa-jennuksen jälkeen se voi hoitaa myös osan kaupungin nyt hankkimista os-topalveluista.

13

Hyvinvointineuvolassa perheen huolet puhutaan kuntoon

4-vuotias Onni Hietarinta tuli neuvola-käynnille Pispalan neuvolaan yhdessä äitinsä sekä kummitätinsä Tuulia Kilven kanssa (kuvassa). Hyvinvointineuvolan toimintamalli on ollut Pispalassa käytössä vuoden alusta lähtien.

– Vanhemmat osaavat hakea apua ja luottavat viranomaisiin. Tästä kertoo myös se, että Tampereella perheillä on usein ollut enemmän tukitoimia jo en-nen kiireellistä huostaanottoa, Saarni sanoo.

Yksi selitys korkeampiin lukuihin löytyy iästä. Tampereella yli puolet kiireellisesti huostaanotetuista olivat 12–17-vuotiaita. Monen tämänikäisen huostaanotot toistuvat. Alle kouluikäi-siä taas sijoitetaan pitemmäksi ajaksi.

Täällä sijoitettiin lisäksi useampia lapsia samasta perheestä. Viranomais-ten puuttumiseen johti useimmiten lapsen oireilu. Turussa huostaanottoon päädyttiin eniten vanhemmista johtu-vista syistä. Huostaanottoja myös vas-tustettiin enemmän.

Ongelmiin puututtava nopeastiHuostaanottojen määrä on kasvanut 90-luvulta pikku hiljaa. Lastensuoje-lun ilmoituksia tehtiin Tampereella viime vuonna 1349. Tänä vuonna nii-tä on tullut heinäkuun loppuun men-nessä 740.

– Taustalta löytyy vanhempien päihteiden käyttöä sekä heidän ja las-ten mielenterveysongelmia. Perheissä voi olla vanhempien välistä väkivaltaa. Lapsia kohdellaan fyysisesti tai psyyk-kisesti kaltoin. Puhutaan myös riittä-mättömästä vanhemmuudesta, kun vanhemmat eivät kykene vastaamaan lasten iänmukaisen hoivan ja huolenpi-don tarpeeseen, vs. sosiaalipalvelupääl-likkö Sisko Vesander listaa.

Hänen mukaansa nuorista tehtyjen ilmoitusten syynä on päihteiden käyt-töä, koulunkäyntivaikeuksia tai turval-listen rajojen puuttumista.

– Tavoitteenamme on perheiden ja lasten tukeminen mahdollisimman varhain. Suurin osa työstä tehdään avo-huollossa. Vasta jos sen tukitoimet ei-vät riitä, turvaudutaan huostaanottoon, Vesander korostaa.

– Varhainen puuttuminen ja nopea reagointi, Saarni kiteyttää lähtökohdat.

Perhesijoituksetensi sijallaEnnaltaehkäisevää työtä tekevät muun muassa perheneuvola, Paussi, perhetu-kikeskukset, perhetyöntekijät ja muu alueellinen sosiaalityö. Myös päivähoi-dolla on tärkeä rooli.

– Jos lapsella on pysyviä aikuissuh-teita, selviytyminen on helpompaa, vaikka ongelmia olisikin, Vesander to-teaa.

Eri osapuolten yhteistyö on hänen mukaansa tärkeää, samoin lapsen mieli-piteen kuunteleminen. Huostaanotois-sa painottuvat lyhytaikaisuus ja perhe-keskeisyys.

– Aina kun mahdollista, lapsi sijoi-tetaan perheeseen. Se on hänelle itsel-leen parempi vaihtoehto, mutta myös kustannuksiltaan halvempaa, asiakas-ohjauksen päällikkö Matti Virtanen tähdentää.

Ns. Kuusikko-työryhmän mukaan lasten sijaishuollon kustannukset ovat-kin Tampereella ja Oulussa edullisem-mat kuin muissa suurissa kaupungeis-sa.

– Perhesijoituksissa lasta suojaava tekijä on se, että hänen elämässään on arjen ennakoitavuutta ja ainakin yksi turvallinen pysyvä ihmissuhde, aikui-sen turva, Vesander korostaa.

Teksti: Jaana KalliomäkiKuvat: Anna Byckling

– Hyvinvointineuvola on jokaista perhettä lähellä oleva palvelu, jonka avulla kiinni-tämme erityistä huomiota perheen raskausaikaan ja pikkulapsi-ikään. Tutkimusten mukaan varhaislapsuudella on suurin vaikutus esimerkiksi lapsen myöhemmälle mielen-terveydelle ja oppimiselle.

Näin toteavat Tampereella hyvinvoin-tineuvolahanketta vetävät psykologit Riitta Kangaspunta ja Merja Värri. Heidän mu-kaansa Tampereella hyvinvointineuvolan ke-hittäminen on sijoitus tulevaisuuteen, sillä perheen tukeminen jo varhaisessa vaiheessa voi estää ongelmien syntyä ja mahdolliset pulmat voidaan ratkoa silloin, kun ne ovat vielä pieniä.

Hyvinvointineuvolassa perheen koko-naisvaltaiseen hyvinvointiin kiinnitetään en-tistä enemmän huomiota. Lapsen kehityksen lisäksi neuvolassa keskustellaan parisuhtee-seen, vanhemmuuteen ja puolisoiden jak-samiseen liittyvistä asioista. Tarkoituksena on, että neuvolakäynneillä olisi helppo ottaa esiin mieltä askarruttavia kysymyksiä, ja että myös isät saisivat neuvolasta tukea.

– Isät voivat kokea jäävänsä sivuun neu-volakäynneillä, joten joissakin hyvinvointi-neuvoloissa on jo kokeiltu isien omaa neuvo-lakäyntiä. On hienoa, että nykyisin isät ovat kiinnostuneita isänä olemisesta ja lapsestaan ja haluavat tietoa vanhemmuudesta, Merja Värri sanoo.

Käsikynkkäryhmissä tuetaan vuorovaikutusta–Tämänhetkisenä haasteenamme on tukea pienten lasten vanhempia, jotka harkitsevat eroa ennen kuin lapsi on täyttänyt vuoden tai jo raskausaikana. Jos pari päätyy eroon ennen kuin lapsi on syntynyt, niin kokemus-ta isyydestä ei välttämättä kehity ollenkaan, Riitta Kangaspunta sanoo.

Hyvinvointineuvoloissa on kehitetty neu-volapsykologien vetämiä odottavien äitien ryhmiä, joissa voidaan käsitellä asioita laa-jemmin kuin mihin tavallisella neuvolakäyn-nillä olisi aikaa. Lisäksi perusteilla on lisää niin sanottuja Käsikynkkä-ryhmiä, joissa tu-etaan vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta leikkien ja laulujen avulla.

Hyvinvointineuvolan toimintamalli on ollut käytössä Pispalan äitiys- ja lastenneuvo-lassa vuoden alusta lähtien. Neuvolaan kuu-luu yhteensä neljä neuvolapiiriä, joista kaksi toimii hyvinvointineuvolamallin mukaisesti. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka erilaiset työtavat vaativat työntekijöiltä jous-tavuutta.

– Hyvinvointineuvolan taustavoimana toimii moniammatillinen yhteistyöryhmä. Asiakkaalla on käytössään ryhmän ammatti-taito, kun hän haluaa keskustella perheeseen liittyvistä asioista, terveydenhoitaja Mari Laaksonen kertoo.

– Hyvinvointineuvolassa on käytössä niin sanottu matalan kynnyksen auttaminen. Asi-akkaan ei tarvitse odotella lähetteitä tai etsiä apua monesta paikasta, vaan pyrimme yhden luukun toimintaan. On hyvä, että palvelut

ovat tarjolla paikassa, jonne on luontevaa tul-la, lääkäri Pirjo Mikkola sanoo.

– Hyvinvointineuvolan vaikutuksia on hankala mitata toiminnan alkuvaiheessa, sillä todellinen hyöty näkyy vasta vuosien kulut-tua. Kuitenkin jo nyt näkee, että tämäntyyp-piselle toimintatavalle on kysyntää, sillä ihmi-sillä on suuri tarve puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista, Mikkola jatkaa.

Tällä hetkellä kolmasosa Tampereen äiti-ys- ja lastenneuvoloista hyödyntää hyvinvoin-tineuvolan toimintamallia palveluissaan. Tar-koituksena on, että toimintamalli on käytössä kaikissa Tampereen äitiys- ja lastenneuvolois-sa vuoden 2011 loppuun mennessä.

Teksti: Minna PajunenKuva: Anna Byckling

14

Koulutyö maistuu reippaille ekaluokkalai-sille, Joni Sistoselle ja Alisa Kuivastolle, jotka aloittivat tänä syksynä opintiensä Johanneksen koulussa. Oli mukava tulla tuttuun taloon, tutun opettajan luokalle. Monet luokkakaveritkin ovat tuttuja päiväkodista.

Jonin mielestä koulussa kivoin-ta ovat matematiikka ja välitunnit. Montessori-luokalla opiskeleva Alisa listaa suosikeikseen matematiikan, omien töiden tunnit ja välitunnit.

Joni ja Alisa ovat käyneet esikou-lun Jussinkylän päiväkodissa, joka te-kee tiivistä yhteistyötä Johanneksen koulun kanssa esikoululaisten koulu-kynnyksen madaltamiseksi. Yhteyksiä on toki ollut aikaisemminkin, mutta Tampereen kasvatuksen ja opetuksen uusi toimintamalli on syventänyt yh-teistyötä entisestään.

Niinpä Joni ja Alisakin tutustuivat keväällä useamman kerran koulura-kennukseen, tuleviin opettajiinsa ja luokkiinsa. He saivat myös kokeilla oppilaana olemista.

– Tarkoitus on, että kouluun tu-tustujat eivät vain seuraa vierestä, vaan osallistuvat ihan oikeasti oppi-tuntiin. Vetovastuu on sekä alkuopet-tajalla että eskareiden opettajalla.

Suunnittelemme tuntia yhdessä, Jo-hanneksen koulun 1.–2.-luokkien montessoriopettaja Kirsi Nummi-nen sekä Jussinkylän päiväkodin esi-koululaisten opettajat Johanna Kamppila ja Tea Heikkilä-Niemi-nen kertovat.

Koulujännitys väheneeTiiviimpi yhteistyö alkoi keväällä 2005. Siihen osallistuvat Johannek-sen koulun kanssa myös Pohjolan päiväkoti ja Soilikki-päiväkoti. Lu-kuvuosi alkaa päiväkotien ja koulun yhteisellä suunnittelutilaisuudella, jossa hahmotellaan tarkemmin tule-vaa toimintaa.

Yhteistyöpäiväkotien kaikki esi-koululaiset käyvät tutustumassa Jo-hanneksen kouluun. Useimpien kou-lunkäynti alkaa siellä.

– Toisaalta koulumaailman näke-minen auttaa tasoittamaan koulupol-kua aloituskoulusta riippumatta, Num-minen toteaa.

Käynnit ja tapaamiset vähentävät niin lasten kuin vanhempienkin jänni-tystä koulun alkaessa. Vanhemmilta on tullut yhteistyöstä varsin myönteis-tä palautetta.

Koulutalo on tullut esikoululaisille tutuksi jo jumppatuokioista liikunta-salissa. Koulu ja päiväkodit ovat pitä-neet toukokuussa yhteisen liikuntata-pahtuman. Loppusyksystä ensiluokka-laiset tekivät ”asiantuntijavierailun” entisiin päiväkoteihinsa. He kertoivat kuulumisiaan ja vastasivat eskarilais-

ten kysymyksiin esimerkiksi oppitun-neista tai siitä, millaista ruokaa koulus-sa tarjotaan.

– On kiva kuulla, miten heidän koulutaipaleensa on alkanut. Se auttaa myös yhteistyön suunnittelussa, Heik-kilä-Nieminen sanoo.

– On tärkeää, että opettaja voi tu-tustua tuleviin oppilaisiinsa. Esikou-lussa opitaan jo monia tietoja ja taito-ja, ja koulutyö alkaa eri tasolta kuin aikaisemmin. Ryhmä on silti hetero-geeninen, Numminen pohtii.

Tampereen päivähoidon, perus-opetuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan uusi toimintamalli perustuu lapsen kasvua ja kehitystä tukevaan ajatteluun, jossa varhaiskas-vatus ja opetus nähdään jatkumona. Se tasoittaa siirtymäkohtia, joista yksi suurimpia on juuri siirtyminen päivä-kodista kouluun.

– Tuore esiopetuksen opetus-suunnitelma antaa hyvän rungon yh-tenevän kasvuprosessin ja katkeamat-toman opinpolun ajatukselle. Alueelli-nen toimintamalli on vahvistanut yh-teistyötä perusopetuksen ja päivähoi-don välillä. Hyviä käytäntöjä on jo en-nestään, mutta päivähoidon aluejohta-ja ja aluerehtori vastaavat alueellisen toiminnan kehittämisestä. Yhteistyön muodoista tehdään kullakin alueella oma suunnitelma, päivähoidon vs. palvelupäällikkö Elli Kalliomäki ker-too.

Teksti: Jaana KalliomäkiKuvat: Anna Byckling

Johanna Kamppila opettaa Atte Rimpelälle ja Jussinkylän päiväkodin muille esikoululaisille koulussa tarvittavia taitoja.

Mutkaton opinpolku päiväkodin ja koulun yhteistyöllä

Hervannassa madalletaanmaahanmuuttajien koulukynnystä

Ahvenisjärven koulu ja Pal-lopuiston päiväkoti Hervannassa ovat tehneet yhteistyötä myös esiopetukseen osallistuvien maa-hanmuuttajalasten koulupolun ta-soittamiseksi. Hankkeessa on luotu reitti päiväkodista esiopetukseen ja sieltä kouluun. Maahanmuut-tajalasten kouluun ohjaaminen pohjautuu aikaisempaan yhteis-työhön, jota päiväkoti ja koulu ovat tehneet.

– Hankkeessa korostuu moni-ammatillinen yhteistyö. Perusaja-tuksena on toimiva tiedon kulku, kun lapsi siirtyy asteelta toiselle. Suomi toisena kielenä ja äidinkie-len tuki on kirjattu Tampereen päi-vähoidon opetussuunnitelmaan 2005, samoin kielten arviointipe-rusteet. Maahanmuuttajataustaisel-la esiopetusikäisellä on mahdolli-suus oman äidinkielen opetuk-seen, jos lapsia on vähintään neljä.

Varhaiskasvatuksessa voi arvioin-nin perusteella saada oman äidin-kielen lyhyen jakson, Pallopuiston päiväkodin johtaja Maarit Pöyhö-nen kertoo.

Yhteistyön periaatteista on so-vittu jo viisi vuotta sitten, ja Pöy-hösen mukaan yhteistyö on toimi-nut erittäin hyvin.

– Malli on koettu hyväksi ja tär-keäksi. Esille on noussut oman äi-dinkielisen avustajan tärkeys. Seu-raamme, miten se, että varhain kiin-nitetään huomiota lapsen oman äi-dinkielen kehitykseen vaikuttaa suo-men kielen oppimiseen, Pöyhö-nen valottaa.

Maahanmuuttajataustaisia lap-sia on Tampereellakin yhä enem-män: tällä hetkellä heitä on tampe-relaisissa päiväkodeissa ja kouluis-sa noin 1400. Onnistunut koulu-polku on yksi heidän kotiutumi-sensa edellytys.

Esikoulussa harjoitellaan muun muassa tavaamista leikin avulla. Lauri Antilalta tavaaminen sujuu jo hyvin.

15

Tampereen kaupunginympäristönsuojelu-määräyksiä päivitetään parhaillaan, ja uusittujen määräysten on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa. Ympäris-tönsuojelumääräyksillä ohjataan kaupunkilaisia muun muassa autojen ja mattojen pesussa, tulipesien ja lämmitys-kattiloiden käytössä, kemikaalien varastoinnis-sa, rakennus- ja purku-töissä ja meluntorjunnas-sa. Tavoitteena on, ettei toiminnoista aiheutuisi kohtuutonta haittaa ympäristölle eikä ihmisille.

Ympäristönsuojelumääräykset ovat olleet Tampereella voimassa ke-väästä 2002 lähtien. Ympäristönsuo-jelumääräyksiä alettiin laatia kunnissa

ympäristönsuojelulain antaessa mah-dollisuuden paikallisiin määräyksiin. Määräykset koskevat jätevesiä, kemi-kaaleja ja jätteitä, ilmansuojelua sekä melua ja tärinää.

Ympäristösihteeri Harri Willber-gin mukaan Tampereen ympäristön-suojelumääräykset säilyvät pääosin ennallaan, mutta muutoksia ja täy-dennyksiäkin on tulossa.

– Esimerkiksi lehtipuhaltimen käyttö hiekoitushiekan poistossa on nyt selkeästi kielletty laite nimeltä mainiten. Vanhat käytöstä poistetut öljysäilöt on havaittu todelliseksi on-gelmaksi. Ellei niitä ole kunnolla tyh-jennetty ja täyttöputkia poistettu, on vahingon mahdollisuus aina olemassa. Niistä voi valua pikku hiljaa öl jyä maa-perään ja aiheutua vakavia ympäristö-haittoja. Maaperän puhdistuksesta koi-tuvat kustannukset voivat tulla kalliik-si kiinteistönomistajalle. Nyt käytöstä poistettavat öljysäiliöt määrätään pois-tettavaksi maaperästä, Willberg toteaa.

Luonnoksesta voi antaa palautettaUusissa määräyksissä on myös täs-mennetty rakennus- ja purkutöistä sekä kunnostus- ja puhtaanapitotöis-tä aiheutuvien haittojen torjuntaa. Esimerkiksi rakennustyömailla on ras-kaan liikenteen ajoväylät ja siirrettävä

maa-aines pidettävä mahdollisimman pölyttöminä. Pääsääntöisesti melua-vien koneiden ja laitteiden käyttö on kielletty yöaikaan kello 22–7, mutta määräys ei kuitenkaan estä esimerkik-si katujen ja kiinteistöjen välttämät-tömiä huoltotöitä kuten lumen au-raamista. Erityisen häiritsevää melua aiheuttavat toiminnot on määritelty määräyksissä, ja niistä tehdään melu-ilmoitus ympäristövalvontaan. Uusis-sa määräyksissä on nyt myös kielletty sähköisten äänenvahvistimien käyttö katusoitossa.

Määräyksillä ohjataan paitsi työ-maiden ja tilaisuuksien toimintoja myös monia arkisia töitä kuten matto-jen, autojen, veneiden ja koneiden pe-sua sekä polttoa tulipesissä. Esimer-kiksi tulipesään ei saa laittaa paine- ja pintakäsiteltyä puuta, muovia tai muuta huonosti palavaa materiaalia.

Tampereen kaupungin Internet-sivuilta löytyvä kartta on paljon enemmän kuin kuollut karttapohja. Osoitetietojen lisäksi kartta- ja paikkatieto-palvelusta saa tietoa esimerkiksi päiväkotien ja museoiden sijainneista, kaupungin pyöräteistä, vireillä olevista kaavoista sekä tilastotietoja eri alueiden asukkaista.

− Kartta- ja paikkatietopalvelu koostuu kahdesta kokonaisuudesta. Kartan yläreunassa näkyvä Kartat-ot-sikko tuo käyttäjän valittavaksi erilai-sia karttapohjia. Paikkatiedot-otsikon alta puolestaan löytyy eri aihealueita koskevaa tietoa, tietohallintopäällikkö Aulis Yli-Sirniö yhdyskuntapalveluis-ta selvittää.

Kartta- ja paikkatietopalvelun poh-jaksi avautuu automaattisesti Tampe-reen seutukartta, mutta zoomattaessa järjestelmä valitsee aina parhaan alu-eelta saatavissa olevan kartan. Käyttäjä voi myös itse valita kartaksi esimerkiksi

yleiskartan, osoitekartan tai pyöräily-kartan. Halutessaan käyttäjä voi pie-nentää kartan kokoa ja himmentää kar-tan voimakkuutta.

Paikkatiedot-otsikon alta käyttäjä voi valita aihealueen, jonka tietoja hän haluaa kartalla näkyvän. Valinnanvaraa on matkailusta terveyspalveluihin.

− Esimerkiksi kaavoittaja on ollut hyvin aktiivinen, ja tuonut paljon tie-toa palveluun. Kaavoitus- ja rakentami-nen -aihealueen alta löytyy hyvin tietoa muun muassa erilaisista kaavoista ja rakennuskieltoalueista. Luonto ja ym-päristö -aihealueen alta puolestaan saa halutessaan näkyviin vaikkapa Tampe-reella tehdyt lajihavainnot, Yli-Sirniö esittelee.

Palvelussa voi tehdä hakuja joko hakukentän avulla, tai sitten napsaut-taa Suorakaidehaun päälle. Suorakaide-haulla määritellään, miltä alueelta haku-ja tehdään. Lisäksi palvelussa voi Mittaus-toiminnon avulla mitata matko ja ja pin-ta-alaa. Tee sijaintilinkki -toiminnolla puolestaan voi linkittää esimerkiksi ko-tinsa sijainnin vaikkapa sähköpostinsa allekirjoitukseen. Lisätietoja kartta- ja paikkatietopalvelun käyttämisestä löy-tyy Ohjeita ja linkkejä -otsikon alta.

Suosittu verkkopalvelu Kartta- ja paikkatietopalvelusta haetaan eniten juuri osoitteita. Karttasovellus

Kartta- ja paikkatietopalvelusta löytyy monenlaista tietoa

on yksi käytetyimmistä kaupungin kuntalaisille tarjoamista verkkopalve-luista. Arkipäivisin karttasovelluksessa tehdään noin 40 000 hakua päivässä. Kartta- ja paikkatietopalvelun käyttä-jämäärät ovat kasvaneet tasaisesti sii-tä lähtien, kun palvelu vuonna 1996 avattiin.

Tällä hetkellä käytössä on kartta- ja paikkatietopalvelun kolmas versio. Uu-si, neljäs versio palvelusta julkaistaan keväällä 2007.

Ympäristönsuojelumääräykset ohjaavat yhteiseloa

Ympäristönsuojelumääräyksiä uusitaan parhaillaan. Uusissa määräyk-sissä on esimerkiksi säädelty katusoittoa.

Tampereen kau-pungin kartta- ja paikkatietopalve-lusta voi tarkastella esimerkiksi vireil-lä olevia kaavoja. Aluetta klikkaamal-la saa näkyviin lisä-tietoja kaavasta.

Karttapalvelu löytyy osoitteesta www.tampere.fi/kartat

AN

NA

BY

CK

LIN

G

Uusittavista ympäristön-suojelumääräyksistä voi antaa palautetta 20.10.2006 men-nessä. Luonnos on nähtävänä internetissä www.tampere.fi/ ymparisto/ajankohtaista sekä palvelupiste Frenckellissä, Frenckellinaukio 2 B.

16

Saako pikkupoliisi ajaa lujempaa kuin muut? Tällainenkin kysymys löytyy Tampereen liikennepuiston pikkupoliisikokeesta. Ajokorttikoe on pienten ajajien suurin suosikki, mutta pikkupoliisiksikin mielii moni puiston jokakesäisestä 10 000 kävijästä.

– Pikkupoliisi saa ohjata lii-kennettä, hän käyttää keltaisia liivejä ja ajaa omalla poliisiautollaan. Pik-kupoliisikoe on ollut niin suosittu, että koetta on hieman tiukennettu, kertoo puistossa kesätöissä viihtynyt Liisa Väkiparta.

Syyskuisena päivänä auton ratis-sa viihtyvä Miki Jokinen on tullut liikennepuistoon ajelemaan koko perheen voimin. Isoveli Joona on toisen auton ratissa, vanhemmat Pi-ritta ja Riku seuraavat poikien ajoa pikkusisko Aadan kanssa.

– Täällä on parasta ajeleminen. Liikennesääntöjäkin osaan: aina kun tulee punainen valo, ei saa mennä, Mika sanoo.

Hämeenkyröstä asti liikenne-puistoon on saapunut bussilastilli-nen Kostulan koulun 1–4-luokka-laisia. Tavalliseen tapaan polkuautot lähtevät liikkeelle vasta lyhyen lii-kenneopastuksen jälkeen. 10-vuo-tias Juha Kantola ei ole aiemmin käynyt liikennepuistossa. Jalkapal-loa harrastava Juha pyöräilee alle ki-lometrin pituisen koulumatkansa ja liikunta kuuluu muutenkin nuoren miehen arkeen. Vauhti olisi päällä myös liikenteessä.

– Mulle vaikeinta on se, etten ai-na hallitse hermoja. Ärsyynnyn hel-posti, jos joku tööttäilee tai hidaste-lee liikenteessä!

Tuttu tunne, mutta lasten liiken-nepuistossa opitaan rauhallisuutta ja joustavuutta liikenteessä.

Opetellaan turvallisestiajamaan liikenteessäLiikennepuistossa 6–10-vuotiaat lap-set voivat polkuautoilla opetella turvallisesti liikennekäyttäytymistä pienoiskaupungissa, jossa on katuja kaistoineen, jalkakäytäviä, suojatei-tä, liikennemerkkejä ja -valoja. Ka-levassa uintikeskuksen kupeessa si-jaitseva liikennepuisto on avoinna kesäarkisin. Touko- ja syyskuussa puistossa on varattu viikko koulu-ryhmille. Lasten liikennepuisto täytti tänä vuonna 50 vuotta.

– Liikennepuisto perustettiin ai-koinaan antamaan liikenneopetusta lapsille. Vuosien varrella selkeytetyt säännöt ja ohjaajien työtyyli on ke-hittänyt puistosta hyvin toimivan, nuorisotoimen toiminnanohjaaja Annele Lydén kertoo.

Liikennepuisto sijaitsi ensim-mäiset 30 vuotta Sorsapuistossa, missä polkuautojen lisäksi oli esillä iso veturi ja ajelun jälkeen saattoi viilentyä kahluualtaassa nykyisen Tampere-talon edessä. Polkuautot olivat tuohon aikaan erilaisia ja par-

Hämeenpuistosta kaadetut yli-ikäiset puut ovat palanneet puis-toon taideteoksina muistoineen ja tarinoineen. Puun muisti -näyttelyn taideteokset ovat puistossa aina vuo-den 2007 loppupuolelle saakka.

Puun muisti -puistotaidenäytte-lyn ovat toteuttaneet kuvataideaka-temian opiskelijat opettajansa ku-vanveistäjä Radoslaw Grytan joh-

dolla yhdessä Tampereen kaupun-gin yhdyskuntapalvelujen kanssa. Opiskelijat ovat ideoineet ja veis-täneet Hämeenpuistosta kaadetus-ta lehmuksista kahdeksan erilaista taideteosta, joista kukin ammentaa sisältönsä Tampereen historiasta omalla tavallaan.

Hämeenpuiston 1990-luvun puolivälissä alkanut kunnostus-urakka on saatu päätökseen tämän kesän aikana. Hämeenpuisto on alun perin suunniteltu vuoden 1830 asemakaavassa paloesteenä toimi-

vaksi, kilometrin pituiseksi puisto-kaistaksi. Puut istutettiin vuosina 1875–1909, ja puistoa kutsuttiin Esplanadiksi.

Puustoa on paikoin uusittu useaan kertaan 1900-luvun aikana. Suurin osa puiston puista on puisto-lehmuksia, mutta joukossa on myös vaahteroita, metsälehmuksia ja he-voskastanjapuita.

Puun muisti -näyttelyn esitet tä on jaossa mm. palvelupiste Frenc-kellissa ja virastotalon neuvonnas-sa.

Polkuautolla on huristeltu jo 50 vuotta

Puun muisti -puistotaidenäyttely Hämeenpuistossa

Taiteilija Paula Salmela (vas.) esittelee Hämeenpuistossa teos-taan Nattulan kamari.

haisiin jonotettiin pitkin päivää. Nyt liikennepuistossa kaikki polkuautot ovat samanlaisia, joukkoon mahtuu myös kaksi poliisikyltein varustet-tua. Perheen pienimmille on varattu kolmipyöräisiä omalla pikkuradalla käytettäväksi.

– Hankimme nykyään ainoas-taan sisärenkaattomia autoja, ja rengaskulut ovatkin palkkakulujen ohella isoimmat. Omat huoltomie-hemme hitsaavat autoja kuntoon tarpeen tullen, Lydén sanoo.

Turvallisuudesta pitää osaltaan huolta myös ympäristövalvonta. Ympäristöinsinööri Kari Esko tar-

kisti elokuun lopulla puiston ylei-sen turvallisuuden.

– Toiminta perustuu lakiin kulu-tustavaroiden ja kulutuspalvelujen turvallisuudesta. Katson radan, au-tot ja kasvillisuuden, ettei mikään estä lasten turvallista menoa.

Meno liikennepuistossa voi jat-kua taas ensi kesänä turvallisesti, sil-lä 50-vuotisjuhlan kunniaksi puisto sai kymmenen uutta ajopeliä.

Teksti:Taina RepoKuvat: Anna Byckling

Miki Jokinen osaa jo tärkeim-mät liikennesäännöt.

AN

NA

BY

CK

LIN

G

KU

VA

AM

O S

AV

IA

Vuonna 1962 Sorsapuis-tossa huristeltiin tällaisilla menopeleillä.

Liikennepuistossa käy kesäisin 10 000 pikkuautoilijaa.